Sisältö

1 §	SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA	1
2 §	TYÖSUHDE JA JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS	2
3 §	TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN JA PÄÄTTYMINEN	2
	Työsopimuksen tekeminen	2
	Työsopimuksen päättyminen	2
	Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet	3
	Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet	3
	Lomautus	4
	Työvoiman vähentämisjärjestys	4
4 §	TYÖAIKA	5
5 §	TYÖAJAN VUOTUINEN LYHENTÄMINEN	6
6 §	PALKAT	7
	6.1 Työkohtaiset peruspalkat 1.3.2008 lukien	7
	6.2 Henkilökohtainen aikapalkka	9
	6.3 Kannustepalkkio	9
	6.4 Suoritepalkat	9
7 §	VUOROTYÖLISÄT 1.3.2008 lukien	10
8 §	PALKAN	10
9 §	MATKAKUSTANNUS- JA TYÖVÄLINEKORVAUS 1.3.2008 lukien	11
10 §	ARKIPYHÄKORVAUS JA ITSENÄISYYSPÄIVÄ	12
11 §	VUOSILOMA	12
12 §	RESERVIN KERTAUSHARJOITUKSET SEKÄ VÄESTÖNSUOJELUKOULUTUS	14
13 §	HENKILÖKOHTAISET MERKKIPÄIVÄT JA LÄHIOMAISEN HAUTAJAISET	14
14 §	TAPATURMA- JA SAIRAUSTAPAUKSET	14
15 §	RYHMÄHENKIVAKUUTUS	17
16 §	TYÖTURVALLISUUS JA SUOJAVAATETUS	17
17 §	TYÖMAAOHJEITA	18
18 §	LUOTTAMUSMIEHET	18
19 §	ASIAMIEHET	18
20 §	ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY	19
21 §	PAIKALLISSOPIMUKSET	19
22 §	TYÖRAUHA	19
23 §	SOPIMUKSEEN YHTYMINEN	20
24 §	VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN	20

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 21

1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala 21

2 § Luottamusmiehen valitseminen 21

3 § Luottamusmiehen työsuhde 21

4 § Luottamusmiehen tehtävät 22

5 § Luottamusmiehelle annettavat ansio-, yms. tiedot 22

6 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen 23

7 § Ansiomenetyksen korvaaminen 23

8 § Luottamusmiehen koulutus 24

9 § Voimassaolo 24

VENÄJÄN ALUEELLA SUORITETTAVIA METSÄKONEALAN TÖITÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 25

PÖYTÄKIRJA TYÖAJOISTA PUUTAVARATERMINAALEISSA

1 § Soveltamisala 27

2 § Työaika 27

3 § Muut työaika- ja palkanmaksumääräykset 29

4 § Voimassaolo 30

5 § Pöytäkirjan tarkastus 30

METSÄKONEALAN TYÖSOPIMUS 32

METSÄKONEALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 35

1 § Voimassaolo 35

2 § Palkat 35

3 § Tekstimuutokset 37

5 § Pöytäkirjan tarkastus 37

METSÄKONEALAN TYÖAIKAPÖYTÄKIRJAT 38

Ahvenanmaan maakunnassa, Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen läänissä 39

Oulun ja Lapin läänissä 42

TYÖAIKAJÄRJESTELMIEN SOVELTAMISOHJE 45

Esimerkki työajan tasoittumisjärjestelmästä 51

Työvuoroluettelo 52

Esimerkki työvuoroluettelosta yhdelle viikolle 53

SAIRAUSAIKAA KOSKEVAT MENETTELYTAPA- JA SOVELTAMISOHJEET 54

ASIAMIESLUETTELO 62

METSÄKONEALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1 §

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1.1 Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan Koneyrittäjien liiton ja sen jäsenyhdistysten jäsenyritysten ja näiden työntekijöiden välisiin työsuhtei- siin metsäkonealan töissä.

1.2 Tässä työehtosopimuksessa luetaan metsäkonealan töiksi seuraavat työt: 1)

- puiden kaato, puutavaran valmistus ja käsittely muualla kuin teollisuuslaitosten yhteydessä

- puutavaran ja hakkeen purkaus, kuljetus, kuormaus sekä muu käsittely teollisuuslaitoksissa, varastoilla, satamissa tai hake- ja puutavaraterminaaleissa

- metsäojien kaivuu ja kunnossapito

- metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito

- metsänviljely ja maan muokkaus sekä kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden sekä lannoitteiden levitys

- energiapuun korjuu ja puuenergian talteenotto sekä haketus

- metsurityöt em. jäsenyrityksissä

- kausi- tai tilapäisluontoisesti suoritettavat muut työt

2) 1-kohdan töissä käytettävän kaluston asennus-, huolto- ja kor jaustyöt sekä mainitun kaluston siirtokuljetukset

3) Työntekijöiden, jotka pääasiassa suorittavat edellä määriteltyä metsäkonealan työtä tai muuta metsätyötä tai näitä palvelevaa suunnittelu- tai avustavaa työtä, suorittamat työt.

1.3 Sopijapuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.

1.4 Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan sopijaosapuolten välistä :

1 Luottamusmiessopimusta

2 Venäjän alueella suoritettavia metsäkonealan töitä koskevaa pöytäkirjaa

3 Pöytäkirjaa työajoista puutavaraterminaaleissa

4 Metsäkonealan yhteistoimintasopimusta

2 §

TYÖSUHDE JA JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

3 §

TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN JA PÄÄTTYMINEN

Työsopimuksen tekeminen

3.1 Työnantajalla on oikeus ottaa työhön, erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työsopimus tehdään suullisesti tai kirjallisesti joko määräajaksi, määrättyä työtä varten tai toistaiseksi jatkumaan tarkoitetuksi. Määräaikaisen työ- sopimuksen käyttö työnantajan aloitteesta edellyttää perusteltua syytä. Milloin työsopimus tehdään suullisesti on riittävän selkeästi todettava, onko sopimus määräaikainen, määrättyä työtä varten vai toistaiseksi jatku- maan tarkoitettu. Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäiseen palkan- maksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.

Koeajan pituus on enintään neljä kuukautta. Kahdeksaa kuukautta lyhy- emmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta. Työnantajan on ilmoitettava koeaikamää- räyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Työsopimuksen päättyminen

3.2 Työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa, mikäli työsopimus on tehty määräajaksi tai jos työntekijä on otettu suorittamaan määrätty työ, mistä hänelle on selvästi ilmoitettu työhön otettaessa.

Toistaiseksi jatkumaan tarkoitetun työsopimuksen irtisanomisajat ovat työnantajan irtisanoessa seuraavat:

Työsuhde jatkunut irtisanomisaika keskeytyksettä

enintään yhden vuoden 2 viikkoa

yli yhden vuoden, mutta 1 kuukautta enintään 5 vuotta

yli 5 vuotta, mutta 2 kuukautta

enintään 8 vuotta

yli 8 vuotta 4 kuukautta

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi, kun työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. Alle 5 vuoden työsuhteessa irti- sanomisaika on kaksi viikkoa.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudel- lisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanotulla työntekijällä on oikeus vapaaseen täy- dellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalve- lusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laati- miseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitte- luun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

Täydellä palkalla tarkoitetaan keskituntiansionmukaista palkkaa työssä ol- taessa.

Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta työn- tekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin työso- pimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten töiden laimin- lyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimat- tomuutta työssä. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menet- telynsä.

Työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuk- sen päättämisen syistä.

Työntekijää ei voida irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 2 § 2 todetuilla

(sairaus, osallistuminen työtaistelutoimenpiteeseen, työntekijän vakaumus tai turvautuminen oikeusturvakeinoihin) perusteilla.

Muutoinkin työsopimuksen päättämisessä noudatetaan sen perusteiden ja menettelytapojen osalta työsopimuslain määräyksiä.

Lomautus

3.3 Työsopimuslain 5 luvun 2 §1 momentissa säädettyjen perusteiden täyttyessä työnantajalla on oikeus kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa työntekijä siten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa.

Työn suorittamisen estyessä pakkasen takia työnantaja voi lomauttaa työn- tekijän ilman edellä sanottua ilmoitusaikaa. Noudatettava pakkasraja tulee määritellä etukäteen.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi lomautuksen syy, alkamisaika sekä lomautuksen kesto tai arvioitu kesto.

Mikäli lomautuksen kestäessä työnantaja voi tarjota työntekijälle lyhyt- aikaisesti työtä, työnantaja voi keskeyttää lomautuksen kahden päivän ilmoitusajalla. Lomautus jatkuu tällaisen työn päätyttyä ilman uutta lomautusilmoitusta. Ellei työntekijä lomautuksen kestäessä ottamansa satunnaisen työn tai muun pätevän esteen takia voi ottaa vastaan tarjot- tua lyhytaikaista työtä, tulee hänen ilmoittaa esteestä välittömästi. Tällöin lomautus voi jatkua keskeytyksettä.

Lyhytaikaisena on pidettävä enintään kaksi viikkoa kestävää työtä.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päätty- mään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa, mistä työnantaja saa vähentää työntekijän hyväkseen saaman kahden viikon lomautusilmoitusajan palkan.

Muutoin lomautuksen perusteiden sekä menettelytapojen osalta noudate- taan työsopimuslain määräyksiä.

Työvoiman vähentämisjärjestys

3.4 Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, ja saman työnantajan työssä

osan työkyvystään menettäneitä sekä että näiden lisäksi otetaan huomioon työntekijän työsuhteen kestoaika ja huoltovelvollisuuden määrä. Viimeksi irtisanottaviin tai lomautettaviin ammattityöntekijöihin luetaan myös työn- tekijät, jotka käyttävät tai kuljettavat työkoneita, jotka työnantaja viimeksi voi pitää työllistettynä.

4 § TYÖAIKA

4.1 Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä: Työaikamääräyksistä on Koneyrittäjien liiton jäsenyri- tysten osalta sovittu erilliset läänikohtaiset työaikapöytäkirjat, jotka eivät ole osa tätä valtakunnallista työehtosopimusta.

Työaika alkaa erityisellä työntekemispaikalla. Mikäli työntekijä työmat- kaansa liittyen suorittaa työmaan huoltoon, koneiden korjaamiseen tai siirtoon liittyvää kuljetusta tai muita tehtäviä, joita ei voida katsoa tavan- omaiseen työmatkaan liittyviksi, luetaan näihin käytetty aika työaikaan. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei paikallisesti muuta sovita.

4.2 Säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivänä tehdyn kah- deksan viikottaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

Ylityötä saa teettää enintään 250 tuntia kalenterivuodessa ja lisäylityötä työaikalain mukaisesti paikallisesti sopien enintään 80 tuntia kalenterivuo- dessa.

4.3 Kun on sovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäi- vänä sekä työntekijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä, maksetaan näinä päivinä tehdyiltä työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

4.4 Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 4.3 kohdan mukaiset korotukset laske- taan sen palkanmaksukauden keskituntiansiosta, jonka aikana kyseinen työ on tehty.

4.5 Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikottainen keskeytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen ja mistä voidaan poiketa työ- aikalaissa määritellyin tavoin.

4.6 Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikottain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyjen tai työmaaolosuhteiden kannalta on tarkoituksenomaista.

4.7 Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on an- nettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista voidaan sopia paikallisesti.

Säännöllisen vuorokausilevon on oltava vähintään kahdeksan tuntia

jaksotyössä ja 11 tuntia muutoin, mistä voidaan poiketa vain työaikalaissa mainituissa tapauksissa ja mainituin määrin.

4.8 Muutoin noudatetaan työaikalakia (605/96).

4.9 Työnantajan tulee kertoa työntekijälle noudatettavana oleva työaikajär- jestely ja sen keskeinen sisältö kuten työajan tasoittumisjakson pituus ja palkanmaksu.

5 §

VUOTUISEN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

5.1 Työntekijä ansaitsee vapaata kahdeksan (8) tuntia jokaista tehtyä 18 työpäi- vää kohti, kuitenkin enintään 12 vapaapäivää kalenterivuodessa.

Näitä vapaapäiviä koskevia määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Tehdyiksi työpäiviksi luetaan niiden lisäksi ne poissaolopäivät, jotka ai- heutuvat osallistumisesta Puu- ja erityisalojen liiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin sekä metsäkonealan tes-neuvottelukunnan ja sen asettamien yhteisten työryhmien kokouksiin.

5.2 Työnantaja antaa 5.1-kohdan mukaan kertyneet vapaapäivät ilmoitettuaan siitä vähintään viikon etukäteen, elleivät työnantaja ja työntekijä ole vapaa- päivien ajankohdasta tai pitämisestä muuta sopineet. Kerrallaan vapaata annetaan vähintään yksi päivä.

Vapaapäivät annetaan viimeistään niiden kertymävuotta seuraavan kalen- terivuoden toukokuun loppuun mennessä, minkä jälkeen pitämätön vapaa mitätöityy.

5.3 Ansaitut vapaapäivät maksetaan kunkin ansaitun vapaapäivän osalta seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä siitä riippumatta, milloin vapaapäivä pidetään. Palkka lasketaan henkilökohtaisen aikapalkan mu- kaan.

Paikallisesti sopien ansionmenetys voidaan korvata maksamalla annetulta vapaapäivältä kahdeksan tunnin henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään.

Jos 5.2-kohdan mukaisesti työntekijälle annettujen vapaapäivien määrä ylittää 5.1-kohdan mukaan kertyneiden vapaapäivien määrän, vähennetään ylitys seuraavana kalenterivuonna kertyvien vapaapäivien määrästä tai, jos niin sovitaan, vähennetään ylitystä vastaavien vapaapäivien palkka seuraa- van palkanmaksukauden tilistä.

Työsuhteen päättyessä työnantaja pidättää työntekijän lopputilistä palkan tämän pykälän tarkoittamilta liikaa annetuilta vapaapäiviltä.

5.4 Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä ei ole ollut työssä tämän pykälän mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.

6 § PALKAT

Metsäkonealan peruspalkat määräytyvät työn vaativuuden ja työntekijän ammattikokemuksen perusteella. Korotettuun työkohtaiseen peruspalkkaan oikeuttavaan ammattikokemukseen lasketaan täydet työskentelykuukaudet tehtävänään olevassa työssä, mihin ei lasketa A-ryhmässä työskentelyä. Toi- sen työnantajan palveluksessaolon huomioimiseksi työntekijän tulee esittää siitä hyväksyttävä selvitys työsuhteen alkaessa, jotta se voidaan ottaa huomioon.

6.1 Työkohtaiset peruspalkat ammattikokemus huomioiden1.3.2008 lukien

Palkkaryhmät Ammattikokemus

	alle 2v	yli 2v	yli 5v	yli 8v
A Oppisopimuskoulutuksessa olevat, ammattiin opiskelevat ja työhön harjaantuvat työntekijät	7,50€/h
I Työt, jotka eivät edellytä ammatillista koulutusta ja joissa työ on vastuultaan ja kuormituksiltaan normaalia. Palkkaryhmään I kuuluu esimerkiksi varastointi- alueella tapahtuva puutavaran lastaus, lumenauraus ja muu teiden kunnossapito, jossa työt ovat hyvin samansisältöisinä toistuvia.	8,44€/h	8,78€/h	9,29€/h	9,71€/h
II Työt, jotka edellyttävät ammatillista koulutusta tai pitkähköä työkokemusta tästä työstä. Työ on luonteeltaan itsenäistä ja vastuullista. Palkkaryhmään II kuuluu esimerkiksi metsäkuljetus, puuenergian korjuu, kaivinkonetyöt, haketus, koneellinen istutus ja taimikonhoito sekä miestyönä tehtävä hakkuu- ja metsänhoitotyöt. Työt ovat tyypillisesti sellaisia, jotka edellyttävät yksintyöskentelyä ja itsenäisten ratkaisujen tekoa sekä vastuuta niistä.	9,38€/h	9,76€/h	10,32€/h	10,79€/h
III Työt, jotka vaativat erityisen pitkän	10,08€/h	10,49€/h	11,09€/h	11,60€/h

oppimisajan sekä sisältävät erittäin

suuren vastuun. Työn kuormittavuus on suurta. Palkkaryhmään III kuuluu esimerkiksi hakkuukonetyö, metsäkoneiden erityisammatti- taitoa vaativat asennustyöt sekä työt, joissa edellytetään yhdistelmäajoneuvon ajokorttia. Työt ovat tyypillisesti sellaisia, jotka edellyttävät yksintyöskentelyä ja monipuolisten ratkaisujen itsenäistä tekemistä sekä vastuuta niistä.

Perustuntipalkkataulukko 1.10.2008
		Ammattikokemus
		yli 2 v	yli 5 v	yli 8 v
Palkkaryhmä A	7,82 €/h
Palkkaryhmä I	8,80 €/h	9,15 €/h	9,68 €/h	10,12 €/h
Palkkaryhmä II	9,78 €/h	10,17 €/h	10,76 €/h	11,25 €/h
Palkkaryhmä III	10,51 €/h	10,93 €/h	11,56 €/h	12,09 €/h

Perustuntipalkkataulukko 1.10.2009
		Ammattikokemus
		yli 2 v	yli 5 v	yli 8 v
Palkkaryhmä A	8,34 €/h
Palkkaryhmä I	9,39 €/h	9,76 €/h	10,33 €/h	10,89 €/h
Palkkaryhmä II	10,43 €/h	10,85 €/h	11,47 €/h	12,10 €/h
Palkkaryhmä III	11,21 €/h	11,66 €/h	12,33 €/h	13,01 €/h

Perustuntipalkkataulukko 1.10.2010
		Ammattikokemus
		yli 2 v	yli 5 v	yli 8 v
Palkkaryhmä A	8,86 €/h
Palkkaryhmä I	9,97 €/h	10,37 €/h	10,97 €/h	11,67 €/h
Palkkaryhmä II	11,08 €/h	11,52 €/h	12,19 €/h	12,96 €/h
Palkkaryhmä III	11,91 €/h	12,39 €/h	13,10 €/h	13,94 €/h

Ammattiin opiskelevat ja työhön harjaantuvat työntekijät

Palkkaryhmään A kuuluvat : 1) oppisopimuskoulutuksessa olevat ja am- mattiin opiskelevat sekä 2) työntekijät, joilla on alle vuoden työkokemus tehtävänään olevasta työstä.

Työntekijä voi kuulua palkkaryhmään A enintään vuoden ajan, mistä vähennetään puolet koulutuksen yhteydessä koneyrityksessä suoritetusta työssäoppimisjaksosta, kuitenkin enintään kaksi kuukautta. Oppisopimus- koulutuksessa olevat ja ammattiin opiskelevat voivat olla A palkkaryhmässä enintään vuoden, minkä jälkeen he kuuluvat palkkaryhmään I enintään vuoden.

Ammattitutkintoraha

Kun työntekijä työsuhteensa aikana suorittaa metsäkonealan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon, ja toimittaa työnantajalle siitä todistuksen, maksaa työnantaja hänelle kertakorvauksena ammattitutkinnosta 250 euron suuruisen ja erikoisammattitutkinnosta 350 euron suuruisen ammattitutkintorahan.

6.2

Henkilökohtainen aikapalkka

Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on hänen 6.1 kohdan mukainen perustuntipalkka ammattikokemus huomioiden. Mikäli työntekijän sään- nöllisen työajan käytännön tuntipalkka on tätä korkeampi sovelletaan kuitenkin tätä korkeampaa vaihtoehtoa.

Siirtyminen tehtävästä toiseen

Työntekijän työkohtainen peruspalkka määräytyy kulloinkin tehtävän työn vaativuuden mukaisesti.

Mikäli työntekijä siirretään aikapalkkaisessa työssä muutoin kuin tilapäi- sesti toiseen työhön, määritetään hänen henkilökohtainen aikapalkkansa tässä työssä. Alle 4 viikon siirto katsotaan tilapäiseksi.

6.3

Kannustepalkkio

Työssä voidaan sopia henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi maksettavasta kannustepalkkiosta, jonka suuruus määräytyy esimerkiksi tehdyn työsuo- ritteen määrän ja/tai laadun saavutetun kustannussäästön tai muun pai- kallisesti sovitun tekijän perusteella. Työntekijän näin muodostuvan koko- naispalkan tulee ylittää työntekijän henkilökohtainen aikapalkka kalen- terikuukausittain tarkasteltuna. Kannustepalkkio voidaan maksaa palkan- maksukausittain tai muutoin sovittuina ajankohtina. Kannustepalkkiota ei oteta huomioon työehtosopimuksen 8.6 kohdan mukaisen keskituntiansion laskennassa.

6.4

Suoritepalkat

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työn tekemisestä suoritepalkalla. Suoritepalkkauksen käytön tulee olla tehtävänä olevaan työhön ja olosuh- teisiin soveltuva sekä perustua tekijöihin, joihin työntekijä voi itse vaikut- taa. Työntekijän suoritepalkan tulee ylittää työntekijän henkilökohtainen aikapalkka kalenterikuukausittain tarkasteltuna. Ellei suoritepalkkauksen käytöstä päästä sopimukseen tai työnantaja taikka työntekijä on irtisa- nonut siitä tehdyn sopimuksen noudattaen kuukauden irtisanomisaikaa, tehdään työ henkilökohtaisella aikapalkalla.

Työntekijän ja työnantajan on sovittava ennen työn aloittamista työstä maksettava palkka tai palkkaperusteet. Em. tiedot on työntekijän sitä vaatiessa ilmoitettava hänelle kirjallisesti. Huomautukset palkanmaksupe- rustetta vastaan on tehtävä viipymättä aiheen ilmaantuessa ja viimeistään työtä koskevan tilinmaksun yhteydessä.

Jos suoriteperusteista työtä suorittava työntekijä joutuu työnantajasta johtuvasta syystä keskeyttämään työnsä, järjestetään hänelle keskeytyksen ajaksi muuta työtä, josta hänelle maksetaan joko ko. työn edellyttämä suo- ritepalkka, mikäli työ suoritetaan suoritetyönä, tai työehtosopimuksen

6 §:ssä määritelty henkilökohtainen aikapalkka kysymykseen tulevine lisi- neen, mikäli työ suoritetaan aikapalkalla.

7 §

VUOROTYÖLISÄT 1.3.2008 lukien

Iltavuorossa työskentelevälle työntekijälle maksetaan vuorotyölisänä 0,81 euroa jokaiselta iltavuorossa tehdyltä työtunnilta ja yövuorossa vuorotyöli- sänä 1,62 euroa tunnilta jokaiselta yövuorossa tehdyltä työtunnilta.

Vuorotyölisät 1.10.2008

Iltavuorossa 0,84 euroa/h

Yövuorossa 1,68 euroa/h

Vuorotyölisät 1.10.2009

Iltavuorossa 0,88 euroa/h

Yövuorolisä 1,76 euroa/h

Vuorotyölisät 1.10.2010

Iltavuorolisä 0,92 euroa/h

Yövuorolisä 1,84 euroa/h

8 §

PALKAN MAKSAMINEN

8.1 Palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa. Palkanmaksu tapahtuu kuukau- den 15. ja viimeinen päivä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkan maksamisesta tiettynä palkkapäivänä kerran kuukaudessa tapahtuvaksi.

Käytettäessä jaksotyöaikaa tavoitteena on tasainen palkanmaksu, mitä koskevat määräykset löytyvät työaikapöytäkirjoista.

Suoritepalkkatyössä palkan on oltava maksettuna viimeistään 9 toimis- topäivän kuluessa työn valmistumisesta.

Ylitöiden korotusosat maksetaan jaksotyössä tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Työntekijälle annetaan kirjallinen selvitys hänelle maksetuista palkoista ja korvauksista.

8.2 Muistutukset palkanmaksusta on tehtävä välittömästi aiheen ilmaannut- tua, kuitenkin viimeistään seuraavaan palkanmaksutapahtumaan mennessä sekä nostetun rahamäärän osalta palkanmaksutilaisuudessa.

8.3 Mikäli palkka on työnantajasta johtuvasta syystä työsuhteen kestäessä työntekijän käytettävissä myöhemmin kuin edellä 1. kohdassa on sovittu, maksaa työnantaja työntekijälle korvauksena maksamatta olevalle määräl- le viivästysajalta korkolain mukaisen viivästyskoron.

8.4 Työntekijän työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy maksettavaksi työsuh- teen päättymistä lähinnä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

8.5 Jos edellä mainittua palkanmaksujärjestystä ei voida noudattaa suorite- palkkatyön kestäessä yhtä palkanmaksukautta kauemmin, maksetaan työntekijälle kultakin palkanmaksukaudelta ennakkoa arvioitua työmäärää vastaava määrä.

Työn valmistuttua lopputilitys tehdään edellä 1. kohdassa olevaa määräystä noudattaen.

8.6 Keskituntiansio

Työntekijän keskituntiansio lasketaan jakamalla työntekijän edellisen kahden palkanmaksukauden tehdyn työajan palkka ilman yli – ja sunnun- taityökorotuksia sekä 6.3 kohdan mukaisia kannustepalkkioita ko. palkan- maksukausiin sisältyvillä tehdyillä työtunneilla. Vaihtoehtoisesti voidaan keskituntiansio laskea kalenterivuosittain jakamalla edellisen kalenterivuo- den tehdyn työajan palkka ilman yli – ja sunnuntaityökorotuksia sekä 6.3 kohdan mukaisia kannustepalkkioita ko. kalenterivuoden tehdyillä työtun- neilla ja lisäämällä näin saatuun mahdollinen työehtosopimuksen mukai- nen tuntipalkan yleiskorotus.

9 §

MATKAKUSTANNUS- JA TYÖVÄLINEKORVAUS 1.3.2008 lukien

9.1 Työnantaja määrittää, miten työmatkat kuljetaan. Työntekijän tulee ilmoit- taa asuinpaikkansa työsopimusta solmittaessa, mikä paikka on päivittäisten työmatkojen alkamispaikka ja mitä pitemmältä matkalta matkakustan- nusten korvauksia ei suoriteta asuinpaikan myöhemmin muuttuessa, ellei toisin sovita.

Mikäli työntekijä, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa, sovittuaan siitä työn- antajan kanssa kulkee työmatkat hallinnassaan olevalla autolla hänelle maksetaan kilometrikorvauksena auton käytöstä 0,42 euroa/km ja kultakin kyydissä olevalta lisähenkilöltä 0,02 euroa/km.

9.2 Mikäli työntekijä suorittaa koneen korjaukseen liittyviä varaosien hankin- ta- yms. huoltoajoja omalla autollaan, hänelle maksetaan korvauksena tällöin kilometrikorvaus korotettuna 0,02 eurolla/km eli 0,44 euroa/km. Huoltoajoksi katsotaan autoa likaavien tai kooltaan hankalien koneenosien tai voiteluaineiden kuljetus.

9.3 Kun työntekijä sovittuaan siitä työnantajan kanssa yöpyy vakituisen asuinpaikkansa ulkopuolella asianmukaisessa työmaamajoituksessa taikka työmaata varten järjestetyssä asunnossa, maksetaan hänelle ylläpitokor- vausta 27,20 euroa/yöpymisvuorokausi.

Ylläpitokorvaus sisältää ateriakorvauksen.

Pöytäkirjamerkintä: Sovittiin, että työehtosopimuksen 9 §:n 3 kohdassa sanotussa asianmukaisessa majoituksessa on lämpö, valaistus ja vesi, ma-

kuusija vuodevaatteineen, mahdollisuus ruoan valmistukseen sekä peseyty- mismahdollisuus saunassa tai suihkussa.

9.4 Mikäli työntekijän yhdensuuntainen työmatka hänen vakituiselta asun- noltaan työmaalle on yli 40 kilometriä ja työpäivän pituus matkoineen ylittää 6 tuntia, hänelle maksetaan ateriakorvausta 8 euroa päivässä sekä mikäli työntekijän yhdensuuntainen työmatka hänen vakituiselta asun- noltaan työmaalle on yli 75 kilometriä, työpäivän pituus matkoineen ylittää 10 tuntia ja työntekijä joutuu aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruo- kailupaikkansa ulkopuolella, maksetaan korotettuna ateriakorvauksena 13 euroa päivässä.

9.5 Kun työntekijä käyttää työssään omaa moottori- tai raivaussahaa, suorite- taan tästä työvälinekorvauksena 5 euroa käyttötunnilta.

10 §

ARKIPYHÄKORVAUS JA ITSENÄISYYSPÄIVÄ

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuu- kauden ennen pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää, vapunpäivää, itsenäi- syyspäivää tai jouluaattoa, maksetaan arkipyhäkorvauksena henkilökoh- taisen aikapalkan mukainen palkka kahdeksalta tunnilta, kuitenkin vain mikäli mainittu arkipyhä muutoin olisi ollut hänen työpäivänsä.

11 § VUOSILOMA

Oikeus vuosilomaan ja lomapalkka

Työntekijän oikeus vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen mää- räytyy vuosilomalain (162/2005) mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän maaliskuun 31. päi- vään mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudel- ta.

Työntekijän vuosilomapalkka on hänen keskimääräinen päiväpalkkansa kerrottuna lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella. Työntekijän keskimääräinen päivä- palkka on hänen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen kalenterivuoden keskituntiansionsa mukainen palkka kahdeksalta tunnilta.

Lomapäivien lukumäärä		Kerroin
2		1,8
3		2,7
4		3,6
5		4,5
6	12	5,4

7	6,3
8	7,2
9	8,1
10	9,0
11	9,9
12	10,8
13	11,8
14	12,7
15	13,6
16	14,5
17	15,5
18	16,4
19	17,4
20	18,3
21	19,3
22	20,3
23	21,3
24	22,2
25	23,2
26	24,1
27	25,0
28	25,9
29	26,9
30	27,8

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 0,9 lomapäivää kohden.

Lomaltapaluuraha

Vuosilomalain mukaiselta vuosilomalta työhön palanneelle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana puolet hänen lomapalkastaan työhönpa- luuta seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.

Mikäli lomautus alkaa tai jatkuu välittömästi vuosiloman päätyttyä, lomal- tapaluuraha maksetaan työntekijälle lomautuksen päättyessä välittömästi tapahtunutta työhön palaamista seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä välittömästi vuosi- loman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella.

Muutoin noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

Osa-aikaeläkkeellä olevien osalta vuosilomapalkkaetuudet määräytyvät siinä suhteessa, kun työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika on koko- aikaisen työn säännölliseen työaikaan.

12 §

RESERVIN KERTAUSHARJOITUKSET SEKÄ VÄESTÖNSUOJELUKOULUTUS

12.1 Reservin kertausharjoituksiin sekä väestönsuojelulain mukaan koulutetta- vaksi kutsutuille työntekijöille työnantaja maksaa henkilökohtaisen aika- palkan mukaisen palkan kertausharjoituksiin tai väestönsuojelukoulutuk- seen käytetyltä päivältä, joka muuten olisi ollut työntekijän työpäivä.

12.2 Palkan maksamisen edellytyksenä on, että

- työntekijä on ollut vähintään yhden kuukauden työsuhteessa ko. työnantajaan ennen kertausharjoituksen tai väestön suojelukurssin alkamista,

- työntekijä ilmoittaa työnantajalleen hyvissä ajoin heti kutsun saatuaan kertausharjoituksiin lähdöstään,

- työntekijä palaa kertausharjoitusten jälkeen entiseen työpaikkaansa.

12.3 Työnantaja voi vähentää edellä 1 kohdassa mainitusta, työntekijälle mak- settavasta palkasta valtion maksaman reserviläispalkan.

12.4 Työntekijän osallistuessa ensimmäisen kerran varusmiespalveluksen edellyt- tämään kutsuntaan tai valintatilaisuuteen, työnantaja maksaa hänelle hen- kilökohtaisen aikapalkan mukaisen palkan kutsuntapäivältä, joka muuten olisi ollut työntekijän työpäivä.

13 §

HENKILÖKOHTAISET MERKKIPÄIVÄT JA LÄHIOMAISEN HAUTAJAISET

Työntekijälle myönnetään vapaapäivä hänen avioliittoon vihkimis- päivänään, lähiomaisen hautajaispäivänä sekä työntekijän täyttäessä 50 tai 60 vuotta, milloin em. päivä sattuu hänen työpäiväkseen. Edellä mainitulta päivältä maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka.

Lähiomaisena pidetään työntekijän puolisoa, lasta ja xxxxxxxxx, vanhempia, veljiä ja sisaria sekä aviopuolison vanhempia.

14 §

TAPATURMA- JA SAIRAUSTAPAUKSET

14.1 Tapaturma- ja sairaustapauksesta on niin pian kuin se on mahdollista teh- tävä ilmoitus työnantajalle. Työssä sattuneesta tapaturmasta suoritetaan korvaus voimassa olevan lain mukaan. Jos työntekijä työaikana sairastuu, työnantaja huolehtii ensiavusta sekä tarvittaessa järjestää sairaan kuljetuk- sen kotiin tai lääkärin hoitoon. Tällaisen ensiavun ja kuljetuksen kustantaa työnantaja. Milloin kuljetus joudutaan järjestämään työnantajan voimatta todeta sen tarpeellisuutta, tulee työntekijän työnantajan sitä vaatiessa kuljetuskorvauksen saadakseen esittää asianmukainen lääkärintodistus sai- raudestaan. Tällaisen lääkärintodistuksen hankinnasta aiheutuvat lääkärin- kulut suorittaa työnantaja.

14.2 Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, työkyvyttömyysajalta sairausajan palkkaa seuraavin edellytyksin alla mainituilta työsuhteen yhdenjaksoisesta kestosta riippuvil- ta ajanjaksoilta:

Työsuhteen kesto Ajanjakson pituus

vähintään 1 kuukausi 28 päivää

vähintään 3 vuotta 35 päivää

vähintään 7 vuotta 44 päivää

vähintään 10 vuotta 56 päivää

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää työntekijän viivyttelemättä työnantajalle toimittamaa ja työnantajan hyväksymää selvitystä sairaudesta tai tapaturmasta, joka estää työntekijän työnteon.

Sairausajan palkkaa maksetaan yllämainittuihin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä. Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sairauspäivän alusta tai, mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta ensimmäisen saira- uspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu niin kauan, että sairausvakuutuslain mukainen oikeus sairauspäivärahaan on alkanut, mak- setaan sairausajan palkka myös ensimmäiseltä sairauspäivältä.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjak- soisesti vähintään kaksi vuotta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Milloin työntekijän työsuhde työkyvyttömyyden alkaessa on kestänyt vä- hemmän kuin kuukauden, maksaa työnantaja hänelle 50% edellä määritel- lystä sairausajan palkasta niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sitä seuraavien yhdeksän arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä, lukuunottamatta ajanjakson ensim- mäistä työpäivää, joka on työntekijän omavastuupäivä.

14.3 Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia korvausta ansion menetyksestä sairausvakuutuslain, tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain, lyhytaikaisessa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta makset- tavasta sairausajan palkasta. Jos palkka on jo maksettu, työnantajalla on oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopijapuolet toteavat 14 §:n 3- kohdan osalta meneteltäväksi siten, että työnantaja maksaa työntekijälle hänelle kuuluvan täyden sairausajan palk- an ja perii sitten itselleen työntekijän antaman valtakirjan nojalla tälle 3 kohdan mukaan mahdolliset tulevat muut korvaukset.

Mikäli korvaus työntekijästä johtuvasta syystä evätään tai maksetaan vä- häisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

14.4 Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai vamman tahallisesti tai aiheuttanut sen rikollisella toiminnallaan, kevy- tmielisellä elämällään tai muulla tuottamuksella.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

14.5 Työntekijän sairausajan palkka on samansuuruinen kuin hänen säännöllisen työajan palkkansa työssä oltaessa.

Suoritepalkalla työskentelevien osalta sairausajan palkka maksetaan keski- tuntiansion mukaan.

14.6 Työterveydenhuoltolain (1383/2001) 3 luvun 12 § 1 momentin 2-kohdan mukaisiin työhöntulo- ja määräaikaistarkastuksiin sekä niistä johtuviin lääkärin määräämiin, työssä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä johtuviin valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:n mukaisiin lisätarkastuksiin työaikana osallistuvalle työntekijälle maksetaan menete- tyltä työajalta ansionmenetys kuten sairausajan palkka.

Työhöntulotarkastuksen tapahtuessa ennen työsuhteen alkamista suorite- taan ansionmenetyskorvaus tarkastuspäivältä työkohtaisen peruspalkan mukainen palkka.

Tarkastuksiin osallistumisesta aiheutuvat matka- ja muut välittömät kustan- nukset maksaa työnantaja.

14.7 Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isäl- le tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttä- mättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta, kuitenkin enintään kol-

melta päivältä. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan sekä, että äidin tai isän työsuhde on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuvan puolison lapsiin.

Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu toisella paikkakunnalla rinnastetaan ansiotyöhön. Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista.

Sopijapuolet suosittelevat, että tämän kohdan mukaisessa työstä poissa- olon järjestelyssä otetaan huomioon metsäkonealan työntekijän työstä poissaolon mahdollisesti tuotannolle aiheuttamat haittavaikutukset. Tämä koskee erityisesti työntekijää, joka toimii metsäkoneen ainoana käyttäjänä.

14.8 Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston päätöksen (1315/89) 1 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuak- seen sairausvakuutuslain 23d §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntou- tukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Pöytäkirjamerkintä: Osapuolet ovat laatineet yhteisen tapaturma- ja sairaustapauksia käsittelevän soveltamisohjeen.

14.9 Oikeus isyys- ja äitiysvapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuu- tuslain mukaisesti.

15 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä sovittu.

16 §

TYÖTURVALLISUUS JA SUOJAVAATETUS

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvallisuuteen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä noudatetaan. Työntekijän velvollisuutena on noudattaa annettuja ohjeita. Työnantaja antaa työntekijälle hänen käytettäväkseen henkilökohtaisen suojapuvun ja tarvittaessa kuulosuojaimet, turvajalkineet, turvakäsineet ja lämpösuojapuvun.

Mikäli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä työskentelee vain moottori- ja raivaussahatöissä, hankkii työnantaja hänen käyttöönsä seuraavat turva- ja suojavarusteet:

- moottorisahatöissä CE-hyväksytty metsuripuku 1-2 kpl

- raivaussahatöitä tekevälle työntekijälle raivaus-

sahatyöntekijän housut ja metsuripusero 1 kpl

- moottori- ja raivaussahatöissä CE-hyväksytty kypäräpaketti sisältäen kypärän, kuulosuojaimet,

silmäsuojan, alusmyssyn ja niskasuojan 1 kpl

- moottorisahatöissä CE-hyväksytyt metsurin

turvajalkineet: kumi- ja nahkajalkineet 1+1 pr

- muissa töissä muut paikallisesti sovittavat

työhön soveltuvat suojajalkineet 1 pr

- sadeviitta ja sadeasu 1 kpl

- suojakäsineet 3 pr

- välipuku 1 kpl

- hakkuutöissä konkeloliina 1 kpl

Määräaikaiseen työsuhteeseen raivaus- tai moottorisahalla tehtäviin töihin tulevan työntekijän käyttöön työnantaja hankkii tarvittavat em. luettelon mukaiset turva- ja suojavarusteet.

17 §

Mikäli jokin em. varuste tulee käyttökelvottomaksi tavanomaisessa käytös- sä korvaa työnantaja vaurioituneen varusteen uudella vastaavalla varus- teella tai korjauttaa sen.

Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineita käsiteltäessä ja levitettäessä työnantaja hankkii työntekijän käyttöön työsuojelumääräysten mukaiset henkilönsuo- jaimet.

Paikallisesti sopien voidaan ottaa käyttöön muitakin tarkoituksenmukaisia tehtävien töiden edellyttämiä turva- ja suojavarusteita. Tällaiset varusteet ovat vaihtoehtoisia edellä mainituille varusteille.

Taukovarustus

Työnantaja hankkii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työn- tekijän käyttöön taukotakin.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön työnantaja hankkii taukotakin sää- tai työmaaolosuhteiden sitä edellyttäessä.

Mikäli taukotakki tulee tavanomaisessa käytössä käyttökelvottomaksi kor- vaa työnantaja käyttökelvottoman takin uudella tai korjauttaa sen.

Tämän pykälän määräykset vastaavat Valtioneuvoston asetuksen puunkor- juutyön turvallisuudesta säädöksiä taukovarustuksesta.

Jos työ on lyhytaikaista ja työntekijällä on edellä mainitut asianmukaiset varusteet, voidaan paikallisesti sopia niiden käyttämisestä näissä töissä 2,50 euroa/työpäivä suuruista varustekorvausta vastaan.

TYÖMAAOHJEITA

Työntekijän tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti sekä noudattaa työnjohdon antamia ohjeita.

Työnantajan työntekijän käytettäväksi luovuttamia työkoneita ja muita työvälineitä tulee hoitaa ja säilyttää huolellisesti.

Työnantajan ja työntekijän etujen mukaista on molemminpuolisella siivolla ja inhimillisellä esiintymisellä välttää riitaisuuksia.

18 § LUOTTAMUSMIEHET

Luottamusmiesten osalta noudatetaan, mitä siitä on osapuolten välillä erikseen sovittu.

19 § ASIAMIEHET

Tämän sopimuksen täytäntöönpanon paikallista valvontaa sekä sopimusta sovellettaessa ehkä syntyvien erimielisyyksien selvittelyä varten asettaa kumpikin sopijapuoli erikseen määrättävillä alueilla toimivia asiamiehiä. Asiamiehillä on oikeus tarvittaessa käydä työmaalla ilmoitettuaan siitä ensin työnantajalle.

Työnantajan tulee pyydettäessä näyttää ja selostaa asiamiehille palkkauk-

seen liittyviä asioita, jollaisiksi on katsottava palkkauksen perusteet, keski- määräinen ansiotaso ja palkkalistat.

20 §

ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY

20.1 Mikäli työntekijällä on muistutettavaa tämän sopimuksen tai siihen liitty- vien muiden sopimusten tulkintaa tai soveltamista vastaan, tulee hänen viipymättä ilmoittaa siitä työnantajalle.

20.2 Erimielisyydet on pyrittävä selvittämään paikallisesti työntekijän, mahdolli- sen luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Selvittelyssä yhteisesti todetut virheet on oikaistava.

Paikallisesti ratkaisematta jäänyt erimielisyys voidaan saattaa sopijapuolten asettamien asiamiesten käsiteltäväksi.

20.3 Mikäli asiamiehet pääsevät yksimielisyyteen asian ratkaisemisesta, jättävät he esityksensä osapuolille. Palkkausta koskevasta paikallisesta erimielisyy- destä näin annettu ratkaisu on molempia osapuolia sitova. Jos kyseessä on muu erimielisyys eikä jompikumpi osapuoli esitystä hyväksy, saatetaan asia sopijapuolten käsiteltäväksi. Samoin on meneteltävä, milloin asiamiehet eivät pääse yksimielisyyteen.

Asiamiehet laativat asiasta muistion, jossa kerrotaan lyhyesti erimielisyyden aihe sekä osapuolten kannat asiassa.

Sopijapuolten väliset erimielisyysneuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa niitä koskevan esityksen tekemisestä.

20.4 Edellä tarkoitettujen neuvottelujen kestäessä ei asian johdosta saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin.

20.5 Sopijapuolten välisestä erimielisyysneuvottelusta on laadittava kummalle- kin muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta.

20.6 Sopijapuolet toteavat, ettei työntekijän tässä pykälässä tarkoitettu toiminta saa olla aiheena hänen työsuhteensa huonontamiseen.

21 § PAIKALLISSOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen puitteissa voidaan tehdä paikallisia työ- aikajärjestelyjä ja palkkausta koskevia sopimuksia noudattaen tässä työehto- sopimuksessa sovittuja vähimmäisehtoja. Paikallissopimus on tehtävä kirjalli- sesti ja oltava irtisanottavissa enintään 2 kuukauden irtisanomisajalla.

22 § TYÖRAUHA

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun, joukkoirtisanomiseen ja

-sanoutumiseen tai muuhun näihin verrattavaan työn kulkua estävään

23 §

toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi tai lisäyksen saamiseksi siihen, on sen voimassaoloaikana kielletty.

SOPIMUKSEEN YHTYMINEN

Työnantaja tai työnantajayhdistys, joka tämän sopimuksen voimassa ollessa tahtoo yhtyä siihen ilmoittakoon siitä kirjallisesti käsittelyä ja päätöksente- koa varten Koneyrittäjien liitolle ja Puu- ja erityisalojen liitolle.

Sopimukseen yhtyneeseen työnantajaan tai työnantajayhdistykseen sekä työnantajan taikka työnantajayhdistyksen jäsenten palveluksessa oleviin työntekijöihin noudatetaan sopimuksen määräyksiä yhtymisilmoituksen allekirjoituspäivämäärästä lukien.

24 §

VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN

24.1 Tämä sopimus tulee voimaan 01.02.2008 ja päättyy 31.01.2011, minkä jäl- keen se on voimassa edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota viimeis- tään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa.

24.2 Jos tämä sopimus kokonaisuudessaan tai joiltakin osiltaan irtisanotaan, on irtisanovan puolen esitettävä vastapuolelle täydellinen muutosehdotus viimeistään sopimuksen voimassaolon päättyessä tai ensimmäisessä uutta sopimusta koskevassa neuvottelussa silloin, kun neuvottelut uudesta sopi- muksesta aloitetaan aikaisemmin.

24.3 Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän sopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopi- musneuvottelut muuten ovat päättyneet.

24.4 Tämän sopimuksen alaan kuuluvien liitepöytäkirjojen voimassa oloon ja irtisanomiseen nähden on voimassa, mitä niissä on erikseen määrätty.

Helsingissä, 28. helmikuuta 2008

Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1 Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiin- tyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tätä sopimusta sovelletaan sellaisissa metsäkonealan työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa yrityksissä, joiden palveluksessa on vähintään 5 mainitun työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa työntekijää.

2 §

Luottamusmiehen valitseminen

1 Jäsenyrityksen palveluksessa olevat työntekijät valitsevat loka-marraskuussa kahdeksi vuodeksi kerrallaan keskuudestaan luottamusmiehen.

2 Luottamusmiehen, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työs- sä oleva Puu- ja erityisalojen liiton ammattiosaston jäsen, tulee olla pereh- tynyt yrityksen olosuhteisiin sen työntekijänä.

3 Ammattiosaston on vahvistettava valinta ja saatettava se kirjallisesti työn- antajan tietoon, minkä jälkeen luottamusmies saavuttaa tämän sopimuk- sen tarkoittaman luottamusmiesaseman.

4 Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Puu- ja erityisalojen liiton rekisteröityä jäsenyhdistystä.

3 §

Luottamusmiehen työsuhde

1 Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työ- ehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2 Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3 Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli

luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4 Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

5 Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai

tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamus- mieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan luottamusmiehen normaalilla työntekoalueella. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamus- miehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

6 Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa il- man työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työnte- kijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

7 Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä.

8 Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan luottamusmiehelle suoritettava korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun säännösten mukaisesti.

9 Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toi- mineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

4 §

Luottamusmiehen tehtävät

1 Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työntekijöiden edus- tajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2 Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

3 Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhtee- seen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5 §

Luottamusmiehelle annettavat ansio-, yms. tiedot

1 Luottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada seuraavat yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä koskevat tiedot:

- Työntekijän suku- ja etunimet sekä osoite

- Palkkausperusteet

- Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä

Tiedot on annettava työnantajan saatua tiedon luottamusmiehen valin- nasta ja työntekijämäärän muuttuessa. Tiedot on annettava tarvittaessa kirjallisesti. Luottamusmiehelle annetaan kaikista yrityksen tämän sopimuk- sen piirissä olevista työntekijöistä palvelukseentuloaikatieto irtisanomis- ja lomauttamistapauksissa.

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä yrityksen tämän sopimuksen piirissä

olevien työntekijöiden kulloinkin voimassa oleviin palkkausperusteisiin.

2 Luottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

6 §

Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1 Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa vapautusta työstään.

Arvioitaessa vapaa-ajan tarvetta on huomiota kiinnitettävä mm.

- yrityksen tämän sopimuksen piirin kuuluvien työntekijöiden lukumää- rään, toiminnan luonteeseen ja alueelliseen laajuuteen

- yrityksessä tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osalta käytös- sä olevien palkkausjärjestelmien sekä niiden edellyttämään neuvottelutar- peeseen

- muiden luottamusmiehelle tämän sopimuksen mukaan kuuluvien tehtävien määrään.

2 Paikallisesti voidaan sopia työnantajan yhteydenpitovälineiden käytöstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

7 §

Ansiomenetyksen korvaaminen

1 Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana jo- ko paikallisessa neuvottelussa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2 Työnantaja korvaa luottamusmiehelle myönnetystä vapautuksesta johtuvan ansiomenetyksen. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauk- sesta.

Luottamusmiehelle maksetaan korvauksena työajan ulkopuolella tehtävistä töistä 30 €/kk sopimuskauden ajan.

3 Ansiomenetyksen korvaus suoritetaan sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten mukaan.

4 Työnantajan kanssa sovittujen luottamustehtävien yhteydessä tehdyistä matkoista suoritetaan korvaus metsäkonealan työehtosopimuksen 9.1, 9.3 ja 9.4-kohtien mukaan.

8 §

Luottamusmiehen koulutus

1 Luottamusmiehellä on tilaisuus osallistua, milloin se aiheuttamatta tun- tuvaa haittaa yrityksen toiminnalle käy päinsä, osapuolten hyväksymälle työsuhdeasioita käsittelevälle, enintään 5 työpäivän mittaiselle kurssille, jolta ajalta työnantaja korvaa hänen ansiomenetyksensä tämän sopimuk- sen 7.3 kohdassa määritellyllä tavalla.

2 Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on annettava työnantajalle vähin- tään 4 viikkoa ennen kurssin alkua. Mikäli työnantaja epää luottamusmie- hen osallistumisen kurssille, niin hänen on ilmoitettava luottamusmiehelle viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkamista epäämisen syy.

9 § Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2008 ja on voimassa 31.01.2011 saakka, minkä jälkeen edelleen vuoden kerrallaan ellei sitä irtisanota viimeistään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa. Muutoin noudatetaan osapuolten välillä tehdyn metsäkonealan työehtosopimuksen sopimuksen irtisanomista koskevia määräyksiä.

Helsingissä, 28. helmikuuta 2008

Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto

VENÄJÄN ALUEELLA SUORITETTAVIA METSÄKONEALAN TÖITÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

Osapuolten välillä on sovittu metsäkonealan työntekijöiden palkka- ja työehdot Venäjän alueella suomalaisella työvoimalla suoritettavissa metsä- konealan töissä sellaisilla työmailla, joilta käsin on tosiasiallisesti mahdollis- ta maanteitse käydä viikoittain Suomen alueella. Muiden Venäjän alueella olevien työmaiden osalta osapuolet neuvottelevat tarvittaessa erillisen sopimuksen.

Yleistä

Edellä tarkoitettujen työkohteitten työsuhteissa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä niin

kuin Suomen alueella suoritettavissa töissä. Niinikään edellä tarkoitettujen työkohteitten työsuhteissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa met- säkonealan työehtosopimusta sekä siihen liittyviä pöytäkirjoja, ellei tässä sopimuspöytäkirjassa ole em. sopimuksista poikkeavia määräyksiä.

Metsäkonealan työehtosopimuksen 3 §:n 3.1- kohdan mukainen kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista on oltava työntekijän käytössä en- nen hänen lähtöään töihin tämän pöytäkirjan tarkoittamalle alueelle.

Korotettu ruokaraha

Sovittiin, että tämän sopimuksen mukaisille työntekijöille, jotka käyvät työssä Venäjän alueella kotoaan käsin, maksetaan korotettua ruokarahaa 13 euroa työpäivältä.

Ylläpitokorvaus tapauksissa, jolloin työnantaja on järjestänyt majoituksen Suomen alueella

Sovittiin, että tämän sopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille, joille työnantaja on järjestänyt majoituksen Suomen alueella ja jotka ovat työssä Venäjän alueella, maksetaan ylläpitokorvausta 31,50 euroa /työpäivä, mikä sisältää korotetun ruokarahan.

Ylläpitokorvaus tapauksissa, jolloin työnantaja on järjestänyt majoituksen Venäjän alueella

Sovittiin, että tämän sopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille, joille työnantaja on järjestänyt majoituksen Venäjän alueella ja jotka ovat työssä Venäjän alueella, maksetaan ylläpitokorvausta 27,70 euroa /työpäivä sekä korotettu ruokaraha 13 euroa rajanylityspäiviltä.

Työpäivän määrittely

Edellä 3 - 4 §:issä tarkoitetut työpäivät todetaan tiliväleittäin puolen päivän tarkkuudella, jolloin myös luvanvaraiset Venäjän alueella vietetyt työstä poissaolopäivät luetaan työpäiviksi. Työpäiviä tiliväleittäin laskettaessa voidaan puolet päivät yhdistää täysiksi työpäiviksi.

Työnteon estyminen Venäjän virallisina juhlapäivinä

Työnteon estyessä Venäjän alueella vietettävien virallisen juhlapäivän takia työnantaja järjestää ensisijassa työntekijälle työtä Suomen alueella ja, ellei tämä ole mahdollista, työntekijälle suoritetaan palkka kyseiseltä päivältä työntekijän keskituntiansion mukainen palkka kahdeksalta tunnilta.

Luottamusmiestoiminta

Luottamusmiessopimuksen soveltaminen edellyttää 5 em. sopimuksen tarkoittamaa Venäjän alueella toimivaa työntekijää, jolloin he voivat aset- taa keskuudestaan luottamusmiehen.

Erimielisyysasiat

Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoimet eivät koske tämän sopimuspöytäkirjan mukaisia metsäkonetöitä. Tämän pöytäkirjan mukaisissa metsäkonetöihin liittyvissä työsuhteissa mahdollises- ti syntyvät erimielisyydet ratkaistaan metsäkonealan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Erimielisyystapauksen, jonka selvittely vaatii käyntiä Venäjän puolella, käsittelevät sopijapuolten kutakin tapausta varten xxxx- seen nimeämät henkilöt.

Voimassaolo

Sovittiin, että tämä pöytäkirja liittyy metsäkonealan työehtosopimukseen 1.2.2008-31.01.2011, jota soveltuvin osin - ottaen huomioon myös voimassa- olo- ja irtisanomismääräykset - myös tämän pöytäkirjan osalta noudatetaan.

Pöytäkirjan tarkastus

Sovittiin pöytäkirja tarkastettavaksi siten, että osapuolet tarkistavat sen allekirjoittaessaan. Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansanaista kappa- letta, yksi kummallekin osapuolelle.

Helsingissä, 28. helmikuuta 2008

Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto

PÖYTÄKIRJA TYÖAJOISTA PUUTAVARATERMINAALEISSA

1 § Soveltamisala

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan puutavaraterminaaleissa työskentelevien työn- tekijöiden työssä.

Paikallisesti sopimalla tämän työaikapöytäkirjan mukaiset työaikajärjestel- mät voidaan ottaa käyttöön muissakin metsäkonealan työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa töissä.

2 § Työaika

2.1 Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevan työaikalain säännöksiä, ellei jäljempänä toisin määrätä.

2.2 Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Vuorokautista työaikaa voidaan työnantajan ja työntekijän kesken sopien pidentää työaikalain 12 §:n 1 momentissa todetulla tavoin.

2.3 Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se kes- kimäärin on 40 tuntia viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Työajan tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi

2.4 Työaika jatkuvassa kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 36,6 tuntia viikossa ja 1720 tuntia vuodessa. Keskeytymät- tömässä kolmivuorotyössä työaika on keskimäärin 34,5 tuntia viikossa ja 1621 tuntia vuodessa. Paikallisesti käytettävä työaikajärjestelmä voidaan

sopia vastaamaan tehdaslaitoksen osastossa, jota terminaali palvelee, nou- datettavaa työaikajärjestelmää.

Työajan tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi.

2.5 Työajan lyhentämisestä johtuva ansion vähentyminen jatkuvassa kaksivuo- rotyössä, keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä korva- taan työntekijälle maksamalla työntekijälle annetulta vapaapäivältä palkka kahdeksalta tunnilta. Palkka lasketaan keskituntiansion mukaan.

Jatkuvassa kaksivuorotyössä (2/7) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto

Viikkotyöaika

Vuosityöaika

Korvattava työajan

lyhentäminen

Vuosiloma

2/7

36,6 tuntia

1720 tuntia

20 päivää

30 päivää

2/7

36,6 tuntia

1757 tuntia

20 päivää

24 päivää

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä (3/5) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto

Viikkotyöaika

Vuosityöaika

Korvattava työajan

lyhentäminen

Vuosiloma

3/5

36,6 tuntia

1720 tuntia

20 päivää

30 päivää

3/5

36,6 tuntia

1757 tuntia

20 päivää

24 päivää

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä (3/5) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaikamuoto

Viikkotyöaika

Vuosityöaika

Korvattava työajan

lyhentäminen

Vuosiloma

3/7

34,5 tuntia

1621 tuntia

32,5 päivää

30 päivää

3/7

34,5 tuntia

1656 tuntia

32,5 päivää

24 päivää

Korvattava työajan lyhentäminen pitää sisällään metsäkonealan työehtoso- pimuksen 5 ja 10 §:ien mukaiset vapaapäivät.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä todettu vapaapäivien lukumäärä voi vaihdella vuodesta toiseen joh- tuen vuotuisten työpäivien kokonaismäärästä ilman, että se johtaisi erillis- korvauksiin.

Jos työntekijälle työajan lyhentämiseksi annettujen vapaapäivien määrä ylittää 2.5-kohdan mukaan kertyneiden vapaapäivien määrän, vähenne- tään ylitys seuraavana kalenterivuonna kertyvien vapaapäivien määrästä tai, jos niin sovitaan, vähennetään ylitystä vastaavien vapaapäivien palkka seuraavan palkanmaksukauden tilistä.

Työsuhteen päättyessä työnantaja pidättää työntekijän lopputilistä palkan tämän pykälän tarkoittamilta liikaa annetuilta vapaapäiviltä. Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa työntekijälle palkan tämän pykälä tarkoitta- milta antamatta jääneiltä vapaapäiviltä.

2.6 Työajan määräytyessä kohdan 2.2 tai 2.3 mukaan maksetaan säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Vii- koittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan kah- deksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivänä tehdyn kahdeksan vii- kottaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

Työajan määräytyessä kohdan 2.4 mukaan maksetaan säännöllisen vuoro- kautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotet- tu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Keskimääräisen viikkotyöajan ylittäessä 40 tuntia viikossa, maksetaan kuudelta ensimmäi- seltä keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Työajan määräytyessä kohdan 2.4 mukaan maksetaan työntekijälle hänen juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona, ensimmäisenä joulupäi- vänä tai toisena joulupäivänä tekemiltään työtunneilta muutoin makset-

tavan palkan lisäksi korvauksena henkilökohtainen aikapalkka yksinkertai- sena.

Työajan ylittäminen toistuvasti 10 tuntia vuorokaudessa taikka 50 tuntia viikossa edellyttää työntekijän suostumusta.

2.7 Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia annettavaksi osaksi tai ko- konaan vapaa-aikana työntekijän säännöllisenä työaikana noudattaen rahakorvauksesta sovittua laskentasääntöä.

2.8 Kun on sovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhla- päivänä sekä työntekijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä, tehdyiltä työtunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

2.9 Ylityötä saa teettää työntekijän suostumuksella enintään 250 tuntia kalen- terivuodessa ja lisäylityötä työaikalain mukaisesti paikallisesti sopien enin- tään 80 tuntia kalenterivuodessa.

2.10 Tämän pöytäkirjan mukaiset korotetut palkat lasketaan keskituntiansion mukaan.

2.11 Puutavaraterminaaleissa työskenteleville työntekijöille suoritetaan lauan- taityökorotuksena 0,81 euroa/h säännöllisen työajan lauantaityötunneilta.

3 § Muut työaika- ja palkanmaksumääräykset

3.1 Varsinaisen työajan ja työhöntulojärjestyksen määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen ja työaikalain puitteissa.

3.2 Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00 ja työvuorokausi vaihtuu kello

06.00. Viikoittainen keskeytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen ja mistä voidaan poiketa työaikalaissa määritellyin tavoin. Säännöllisen vuorokausilevon on oltava vähintään 11 tuntia.

3.4 Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikoittain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyn kannalta on tarkoituksenmukaista.

3.5 Pysyvästä työtuntijärjestelmän tai työaikamuodon muutoksesta on ilmoitet- tava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään seitsemän vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta muutoksesta kahta työvuoroa aikaisemmin, mikäli se on mahdollista.

3.6 Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on an- nettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista voidaan sopia paikallisesti.

Työntekijälle annetaan kaksi 10 minuutin pituista, työaikaan luettavaa taukoa, toinen työvuoron alku- ja toinen työvuoron loppupuolella, ellei paikallisesti ole sovittu muuta käytäntöä.

3.7 Palkan maksaminen ja matkakustannusten korvaukset

Palkka maksetaan tasoittumisjakson kestäessä palkanmaksukausittain keski- määräisen 40 tuntia/viikko mukaan riippumatta palkanmaksukaudella teh- tyjen viikkotyötuntien määrästä, mistä aiheutuva mahdollinen poikkeama oikaistaan tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

Työnantaja määrittää, miten työmatkat kuljetaan. Kiinteällä työpaikalla puutavaraterminaalissa työskentelevän työntekijän työnantajan määräyk- sestä erityiselle työntekemispaikalle suorittama työmatka korvataan kul- loinkin voimassa olevan verohallituksen verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaisesti.

4 § Voimassaolo

Pöytäkirja tulee voimaan 1.2.2008 ja voimassa kuten metsäkonealan työeh- tosopimus 1.2.2008-31.1.2011.

5 § Pöytäkirjan tarkastus

Sovittiin pöytäkirja tarkastettavaksi siten, että osapuolet tarkistavat sen allekirjoittaessaan.

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummal- lekin osapuolelle.

Helsingissä, 28. helmikuuta 2008

Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto

METSÄKONEALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 § Voimassaolo

Sopimuskausi alkaa 1.2.2008 ja päättyy 31.1.2011.

2 § Palkat

Metsäkonealan työehtosopimuksen 6 §:n tarkoittama palkkausjärjestelmä uudistetaan 1.3.2008 lukien, jolloin aiemmat työehtosopimuksen tarkoitta- mat henkilökohtaiset palkanosat poistuvat.

Yleiskorotus 1.3.2008

0,35 euroa/h 1.3.2008 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien käytännön tuntipalkkoihin. Palkan tulee kuitenkin vähintään täyttää am- mattikokemuksen huomioivan perustuntipalkkataulukon mukainen tunti- palkka.

Perustuntipalkkataulukko 1.3.2008
		Ammattikokemus
		yli 2 v	yli 5 v	yli 8 v
Palkkaryhmä A	7,50 €/h
Palkkaryhmä I	8,44 €/h	8,78 €/h	9,29 €/h	9,71 €/h
Palkkaryhmä II	9,38 €/h	9,76 €/h	10,32 €/h	10,79 €/h
Palkkaryhmä III	10,08 €/h	10,49 €/h	11,09 €/h	11,60 €/h

Lisät 1.3.2008

Iltavuorolisä 0,81 euroa/h

Yövuorolisä 1,62 euroa/h

Lauantaityökorotus:Puutavaraterminaaleissa työskenteleville työntekijöil- le suoritetaan lauantaityökorotuksena 0,81 euroa/h säännöllisen työajan lauantaityötunneilta.

Yleiskorotus 1.10.2008

0,40 euroa/h 1.10.2008 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien käytännön tuntipalkkoihin.

Perustuntipalkkataulukko 1.10.2008
		Ammattikokemus
		yli 2 v	yli 5 v	yli 8 v
Palkkaryhmä A	7,82 €/h
Palkkaryhmä I	8,80 €/h	9,15 €/h	9,68 €/h	10,12 €/h
Palkkaryhmä II	9,78 €/h	10,17 €/h	10,76 €/h	11,25 €/h
Palkkaryhmä III	10,51 €/h	10,93 €/h	11,56 €/h	12,09 €/h

Lisät 1.10.2008

Iltavuorolisä 0,84 euroa/h

Yövuorolisä 1,68 euroa/h

Lauantaityökorotus: Puutavaraterminaaleissa työskenteleville työntekijöil- le suoritetaan lauantaityökorotuksena 0,84 euroa/h säännöllisen työajan lauantaityötunneilta.

Yleiskorotus 1.10.2009

0,65 euroa/h 1.10.2009 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta luki- en käytännön tuntipalkkoihin.

Perustuntipalkkataulukko 1.10.2009
		Ammattikokemus
		yli 2 v	yli 5 v	yli 8 v
Palkkaryhmä A	8,34 €/h
Palkkaryhmä I	9,39 €/h	9,76 €/h	10,33 €/h	10,89 €/h
Palkkaryhmä II	10,43 €/h	10,85 €/h	11,47 €/h	12,10 €/h
Palkkaryhmä III	11,21 €/h	11,66 €/h	12,33 €/h	13,01 €/h

Lisät 1.10.2009

Iltavuorolisä 0,88 euroa/h

Yövuorolisä 1,76 euroa/h

Lauantaityökorotus: Puutavaraterminaaleissa työskenteleville työntekijöil- le suoritetaan lauantaityökorotuksena 0,88 euroa/h säännöllisen työajan lauantaityötunneilta.

Yleiskorotus 1.10.2010

0,65 euroa/h 1.10.2010 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta luki- en käytännön tuntipalkkoihin.

Perustuntipalkkataulukko 1.10.2010
		Ammattikokemus
		yli 2 v	yli 5 v	yli 8 v
Palkkaryhmä A	8,86 €/h
Palkkaryhmä I	9,97 €/h	10,37 €/h	10,97 €/h	11,67 €/h
Palkkaryhmä II	11,08 €/h	11,52 €/h	12,19 €/h	12,96 €/h
Palkkaryhmä III	11,91 €/h	12,39 €/h	13,10 €/h	13,94 €/h

Lisät 1.10.2010

Iltavuorolisä 0,92 euroa Yövuorolisä 1,84euroa/h

Lauantaityökorotus: Puutavaraterminaaleissa työskenteleville työntekijöil- le suoritetaan lauantaityökorotuksena 0,92 euroa/h säännöllisen työajan lauantaityötunneilta.

Suoritepalkkojen tarkistus

Suoritepalkkojen perusteet tarkistetaan palkankorotusajankohtina siten,

että yleiskorotuksen mukainen palkankorotus toteutuu. Työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia tarkistetaan sopimus- kauden aikana samassa suhteessa kuin verohallituksen niitä koskevat pää- tökset muuttuvat 1.1.2009 ja 1.1.2010.

3 §

Tekstimuutokset

Tekstimuutokset on lihavoitu allekirjoituskappaleisiin.

1.2.2008 voimassaolevien työsuhteiden osalta toisen työnantajan palve- luksessaolon huomioimiseksi työntekijän tulee esittää siitä hyväksyttävä selvitys viimeistään 1.3.2008 mennessä, jotta se voidaan ottaa huomioon 1.3.2008 lukien ja mikäli selvitys esitetään myöhemmin huomioidaan se seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Ammattikokemukseen perustuvan rajan täyttyminen huomioidaan täytty- mistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

1.2.2008 voimassaolevat työaikapöytäkirjojen mukaiset paikalliset sopimuk- set tasoittumisjaksoista voidaan sopia jatkumaan ja kestämään enintään 52 viikkoa.

Ammattitutkintorahaa koskevia määräyksiä sovelletaan työntekijän; ei kuitenkaan koeajalla olevan 1.2.2008 jälkeen suorittamiin ammattitutkin- toihin.

Puutavaraterminaaleissa ei sovelleta 1.2.2008 jälkeen työaikalain jaksotyö- aikasäännnöksiä.

Selvitykset

Sopijapuolet tekevät 31.12.2008 mennessä selvityksen jaksotyöajan käytös- sä ilmenevistä ongelmista ja sopivat menettelyistä miten ongelmat poiste- taan.

Tarvittaessa on mahdollista tehdä työehtosopimukseen ja työaikapöytäkir- joihin ongelmien poistamiseksi tarvittavia muutoksia jatkuvan neuvottelun periaatteella.

Sopijapuolet tekevät 30.9.2008 mennessä selvityksen eri työehtosopimuk- sen 6 §:n töiden vaativuusryhmittelyn soveltamisesta puutavaraterminaali- töissä, missä on hyödynnettävä niin terminaalityöntekijöiden kuin heidän työnantajiensa asiantuntemus. Neuvotteluissa esillä olleeseen ns. pakkotah- tiseen työhön liittyvät kysymykset kehotetaan selvittämään ja tarvittaessa sopimaan paikallisesti

4 §

Pöytäkirjan tarkastus

Osapuolet ovat tarkastaneet pöytäkirjan allekirjoittaessaan. Helsingissä, 28. helmikuuta 2008

Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto

Koneyrittäjien liiton jäsenyrityksissä sovellettavat

Metsäkonealan työaikapöytäkirjat

1.2.2008 lukien

PÖYTÄKIRJA METSÄKONEALAN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSISTÄ KONEYRITTÄJIEN LIITON JÄSENYRITYKSISSÄ AHVENANMAAN MAAKUNNASSA SEKÄ ETELÄ-, LÄNSI-, JA ITÄ-SUOMEN LÄÄNISSÄ

1§

Pöytäkirjan soveltamisalue

Pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan Koneyrittäjien liiton jäsenyhdistykseen kuuluvissa jäsenyrityksissä, joiden kotipaikka on Ahvenanmaan maakun- nassa taikka Etelä-, Länsi- tai Itä-Suomen läänissä.

2§

Työaika ja ylityökorotukset

1 Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei paikallisesti muuta sovita.

2 Säännöllisen työajan määräytyessä kohdan 2.1. mukaan maksetaan sään- nöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikottaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

3 Edellä olevasta poiketen säännöllinen työaika saadaan järjestää jaksotyönä siten, että se on keskimäärin 40 tuntia enintään 26 viikon ajanjakson ai- kana. Työnantajan tulee ilmoittaa jaksotyön käyttöönotosta työntekijälle kirjallisesti.

Paikallisesti voidaan sopia joko työnantajan ja luottamusmiehen taikka, ellei luottamusmiestä ole työnantajan ja työntekijän kesken, että sään- nöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 52 kalenterivii- kon ajanjaksona.

Mikäli työaika ylittää tasoittumisjakson aikana keskimäärin 40 tuntia viikos- sa maksetaan sanotun ajan ylittäviltä työtunneilta 50 prosentilla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä: Työajan ylittäminen toistuvasti 10 tuntia vuorokaudes- sa taikka 50 tuntia viikossa edellyttää työntekijän suostumusta.

4 Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia annettavaksi osaksi tai koko- naan vapaa-aikana työntekijän säännöllisenä työaikana noudattaen soveltu- vin osin rahakorvauksesta sovittua laskentasääntöä.

3 §

Työaikojen sijoittaminen ja lepoajat

1 Yleinen työajan tasoittumisjärjestelmä laaditaan työajan tasoittumisajaksi. Työvuoroluettelo laaditaan samaksi ajanjaksoksi kuin työt on suunniteltu etukäteen. Työvuoroluettelo annetaan työntekijälle kirjallisena tai sähköi- sesti. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa töiden järjestelyihin tai työmaa- olosuhteisiin liittyvien painavien syiden sitä vaatiessa.

Työntekijän tulee kirjata työaikansa.

2 Tasoittumisjakson ei katsota katkeavan työaikalain 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos työntekijä ei ole voinut olla työssä loman, sairauden, työajan lyhentämisvapaan taikka muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Näitä aikoja ennaltasuunniteltuja vapaapäiviä lukuunottamatta ei kuitenkaan lueta ta- soittumisjaksoon kuuluvaksi ajaksi.

3 Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikottainen keskeytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen ja mistä voidaan poiketa työ- aikalaissa määritellyin tavoin.

4 Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikottain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyjen tai työmaaolosuhteiden kannalta on tarkoituksenomaista.

5 Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Säännöllisen vuorokausilevon on oltava vähintään kahdeksan tuntia jakso- työssä ja 11 tuntia muutoin, mistä voidaan poiketa vain työaikalaissa maini- tuissa tapauksissa ja mainituin määrin.

4 §

Muut työaika- ja palkanmaksumääräykset

1 Kun on sovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäi- vänä sekä työntekijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä, maksetaan näinä päivinä tehdyiltä työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

2 Ylityötä saa teettää enintään 250 tuntia kalenterivuodessa ja lisäylityötä työaikalain mukaisesti paikallisesti sopien enintään 80 tuntia kalenterivuo- dessa.

3 Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 4.1 kohdan mukaiset korotukset laske- taan sen palkanmaksukauden keskituntiansiosta, jonka aikana kyseinen työ on tehty.

4 Paikallisesti voidaan sopia yötyöstä muuna kuin jakso- tai vuorotyönä.

Pöytäkirjamerkintä: Aiemman kaltainen, 18.11.1996 käytössä ollut urakalla tehtävien töiden ylityökorvauksia koskeva paikallinen sopimus voidaan teh- dä noudattaen työehtosopimuksen 24 §:n määräyksiä. Sopimuksesta tulee käydä selville ylityökorvausten laskentatapa sekä työajoista on pidettävä kirjaa työaikalain edellyttämällä tavalla.

Pöytäkirjamerkintä: Vuorolisiä taikka kannustepalkkioita ei oteta huomi- oon laskettaessa työaikapöytäkirjan mukaisia korotettuja palkkoja.

5 Palkan maksaminen

6 Muutoin noudatetaan työaikalakia (605/96).

5 § Voimassaolo

Pöytäkirja on voimassa 31.1.2011 asti ja se on irtisanottavissa päättymään samanaikaisesti kuin osapuolten välillä voimassaoleva metsäkonealan työ- ehtosopimus noudattaen siinä mainittua irtisanomisaikaa ja -menettelyä.

6 §

Pöytäkirjan tarkastus

Sovittiin pöytäkirja tarkastettavaksi siten, että osapuolet tarkistavat sen allekirjoittaessaan.

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummal- lekin osapuolelle.

Helsingissä, 28. helmikuuta 2008

Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto

PÖYTÄKIRJA METSÄKONEALAN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSISTÄ KONEYRITTÄJIEN LIITON JÄSENYRITYKSISSÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNISSÄ

1§

Pöytäkirjan soveltamisalue

Pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan Koneyrittäjien liiton jäsenyhdistykseen kuuluvissa jäsenyrityksissä, joiden kotipaikka on Oulun ja Lapin läänissä.

2§

Työaika ja ylityökorotukset

1 Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei paikallisesti muuta sovita.

3 Edellä olevasta poiketen säännöllinen työaika saadaan järjestää jaksotyönä siten, että se on keskimäärin 40 tuntia enintään 28 viikon ajanjakson ai- kana. Työnantajan tulee ilmoittaa jaksotyön käyttöönotosta työntekijälle kirjallisesti.

Mikäli työaika ylittää tasoittumisjakson aikana keskimäärin 40 tuntia viikos- sa maksetaan sanotun ajan ylittäviltä työtunneilta 50 prosentilla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä: Työajan ylittäminen toistuvasti 10 tuntia vuorokaudes- sa taikka 50 tuntia viikossa edellyttää työntekijän suostumusta.

3 §

Työaikojen sijoittaminen ja lepoajat

Työntekijän tulee kirjata työaikansa.

5 Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

4 §

Muut työaika- ja palkanmaksumääräykset

2 Ylityötä saa teettää enintään 250 tuntia kalenterivuodessa ja lisäylityötä työaikalain mukaisesti paikallisesti sopien enintään 80 tuntia kalenterivuo- dessa.

3 Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 4.1 kohdan mukaiset korotukset laske- taan sen palkanmaksukauden keskituntiansiosta, jonka aikana kyseinen työ on tehty.

4 Paikallisesti voidaan sopia yötyöstä muuna kuin jakso- tai vuorotyönä. Pöytäkirjamerkintä: Aiemman kaltainen, 18.11.1996 käytössä ollut urakalla tehtävien töiden ylityökorvauksia koskeva paikallinen sopimus voidaan teh- dä noudattaen työehtosopimuksen 24 §:n määräyksiä. Sopimuksesta tulee käydä selville ylityökorvausten laskentatapa sekä työajoista on pidettävä kirjaa työaikalain edellyttämällä tavalla.

Pöytäkirjamerkintä: Vuorolisiä taikka kannustepalkkioita ei oteta huomi- oon laskettaessa työaikapöytäkirjan mukaisia korotettuja palkkoja.

6 Palkan maksaminen

6 Muutoin noudatetaan työaikalakia (605/96).

5 § Voimassaolo

6 §

Pöytäkirjan tarkastus

Sovittiin pöytäkirja tarkastettavaksi siten, että osapuolet tarkistavat sen allekirjoittaessaan.

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummal- lekin osapuolelle.

Helsingissä, 28. helmikuuta 2008

Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto

Koneyrittäjien liiton jäsenyritysten läänikohtaisten työaikajärjestelmien soveltamisohje

Koneyrittäjien liiton jäsenyritysten läänikohtaisten työaikajärjestelmien soveltamisohje 1.2.2008 lukien

1. Läänikohtaiset metsäkonealan työaikajärjestelyt Koneyrittäjien liiton jäsenyrityksissä

Puu- ja eritysalojen liitto ja Koneyrittäjien liitto ovat sopineet erillisillä lää- ninkohtaisilla metsäkonealan työaikapöytäkirjoilla jaksotyöajan käytöstä Koneyrittäjien liiton jäsenyrityksissä.

Näiden työaikajärjestelyjen käyttö edellyttää siis työnantajalta Koneyrittäji- en liiton jäsenyyttä.

Järjestelyllä on pyritty varmistamaan järjestelmän vastuullinen soveltami- nen, mikä edellyttää työnantajan kuulumista Koneyrittäjien liiton valvon- tavelvollisuuden ja neuvonnan piiriin.

2. Kaksi vaihtoehtoa

Työaikajärjestelyt ovat toteutettavissa joko jaksotyönä siten, että viikoit- tainen työaika on keskimäärin 40 tuntia tasoittumisjakson aikana tai siten, että noudatetaan 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työai- kaa.

Tässä soveltamisohjeessa selvitetään yksinomaan jaksotyön käyttöön liitty- viä tulkintoja.

3. Soveltamisohjeen tarkoitus

Jokaisen jaksotyöaikajärjestelmiä käyttävän tai niiden käyttöönotosta kiin- nostuneen tulee tutustua huolella tähän ohjeeseen ennen jaksotyöaika- järjestelmän käyttöönottoa, jotta työpaikoilla vältyttäisiin tarpeettomilta erimielisyyksiltä käytännön tilanteissa esimerkiksi työajan tasoittumisessa ja ylitöiden kertymisessä.

Soveltamisohjeen esimerkeistä selviää muun muassa miten järjestelmä käyttäytyy jakson suunnittelussa sekä ylitöiden, sairausajan, vuosiloman ja arkipyhien osalta.

4. Jaksotyöaikajärjestelmän soveltamisohje

Jaksotyöjärjestelmän tavoitteena on työajan suunnitelmallinen käyttö kau- sivaihtelevalla alalle.

4.1 Jaksotyöajan käyttöönotto

Jaksotyöajan käyttöönotto perustuu työnantajan päätökseen ja siitä työntekijöille ilmoittamiseen, mikä tapahtuu kirjallisesti. On kuitenkin toi- vottavaa, että jaksotyöajan käyttöönotto perustuisi yhteisymmärrykseen, minkä vuoksi on perusteltua varata työntekijöille mahdollisuus mielipiteen-

sä ilmoittamiseen käytettävän jakson pituudesta ennen sen päättämistä. Tasoittumisjakson pituus voi olla Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen lääneissä sekä Ahvenanmaan maakunnassa enintään 26 viikkoa sekä Oulun ja Lapin lää- neissä enintään 28 viikkoa Koneyrittäjien liiton jäsenyrityksessä.

Jaksotyöajan käyttö on huomioitu työsopimuslomakkeessa, jota käyttä- mällä asia voidaan kirjallisesti sopia osapuolten välillä. Työsuhteen aikana jaksotyöajan käyttöönoton tulee tapahtua kirjallisesti.

Työnantaja ja luottamusmies taikka, ellei luottamusmiestä ole työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia enintään 52 viikon tasoittumisjakson käytöstä Koneyrittäjien liiton jäsenyrityksessä.

4.2 Työnantajan tiedottamisvelvollisuus

Työnantajan tulee kertoa työntekijälle käytettävän työaikajärjestelmän keskeinen sisältö kuten tasoittumisjakson pituus, keskimääräinen työaika, työajan tasoittuminen ja tasoittumisvapaiden antaminen, mahdollisten ylitöiden korvaaminen sekä palkanmaksun toteuttaminen.

4.3 Työajan suunnittelu

4.3.1 Yleinen työajan tasoittumisjärjestelmä

Yleinen työajan tasoittumisjärjestelmä laaditaan valituksi työajan tasoittu- misjaksoksi. Työajan tasoittumisjakson pituutta valittaessa tulee huomioida tosiasialliset mahdollisuudet työajan suunnitteluun.

Tämä yleinen työajan tasoittumisjärjestelmä tulee laatia siten, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tunniksi viikossa tasoittumisjakson aikana. Mikäli jaksoon sisältyy vuosilomaa tai arkipyhiä ne otetaan työaikaa suunnitel- taessa huomioon käytettävissä olevaa työaikaa vähentävinä tekijöinä.

Esimerkiksi, jos käytettäessä tasoittumisjaksoa 1.1.-30.6. ajanjaksolle osuu talvilomaviikko, niin jakso suunnitellaan 1000 tunnille, kun muutoin se olisi suunniteltu 1 040 tunnille (26x 40).

Tätä tasoittumisjärjestelmää voi työnantaja yksipuolisesti muuttaa, mutta sen huolellinen käyttö jäntevöittää työajan ja lomien suunnittelua.

4.3.2 Työvuoroluettelo – kaksi toteutustapaa

Työvuoroluettelo laaditaan samaksi ajanjaksoksi kuin työt on suunnitel- tu etukäteen, mikä voidaan toteuttaa pysyväisluontoista tai määräajaksi

tehtyä työvuoroluetteloa käyttäen. Suositeltavaa on, että työt olisi suunni- teltu etukäteen vähintään kahdeksi tai kolmeksi viikoksi, mitä varten myös työvuorolista laadittaisiin.

Työvuoroluettelo annetaan työntekijälle kirjallisena tai sähköisesti. Työvuo- roluetteloa voi työnantaja muuttaa töiden järjestelyihin tai työmaaolosuh- teisiin liittyvien painavien syiden sitä vaatiessa. Muutoin työvuoroluetteloa

voidaan muuttaa sopimalla siitä työnantajan ja työntekijän kesken. Esimer- kit jaksotyösuunnitelmasta ja työvuoroluetteloista soveltamisohjeen lopussa.

4.4 Vapaapäivät ja vuorokausilepo

Työtuntijärjestelmässä jaksotyöajassa ei säännöstetä vapaapäiviä, vaan ne muodostuvat viikkolepomääräysten kautta. Työnantajan on annettava

mahdollisuuksien mukaan sunnuntain yhteyteen 35 tuntia kestävä keskey- tymätön viikkolepo. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että normaaleina vapaapäivinä toimivat sunnuntai ja lauantai.

Säännöllisen vuorokausilevon on oltava vähintään kahdeksan tuntia työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana, mistä voidaan poiketa työaikalaissa mainituissa tapauksissa ja mainituin määrin.

4.5 Sunnuntaityö

Kun on sovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäi- vänä taikka työntekijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä (vapunpäi- vä, itsenäisyyspäivä) maksetaan näinä päivinä tehdyiltä työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

4.6 Ylityökorvaukset jaksotyöaikajärjestelmässä

Ylitöiden määrä on laskettavissa vasta tasoittumisjakson päätyttyä. Jaksotyöaikajärjestelmässä ylityön raja muodostuu jakson pituuden perus- teella. Esimerkiksi 26 viikon tasoittumisjaksoon sisältyy 1 040 työtuntia.

Kun esimerkiksi syystä taikka toisesta käytetään 170 päivän jaksoa ylityöra- jaksi muodostuu 170 : 182 x 1 040 = 971,4 tuntia (pyöristys täysille tunneille 971). Mikäli tällaisessa jaksossa tehdään tätä enemmän työtä, maksetaan 971 työtuntia ylittävältä osalta 50 prosentilla korotettu palkka.

4.7 Ylityökorotuksen laskeminen

Ylityökorotus lasketaan työntekijän henkilökohtaisesta tuntipalkasta joka koskee kyseistä ajanjaksoa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ylityöt tulevat tehdyiksi aina jakson loppuosassa ja palkkataso määräytyy silloin vallitsevan henkilökohtaisen palkan mukaisesti. Vuorolisiä taikka kannus- tepalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa työaikapöytäkirjan mukaisia korotettuja palkkoja.. Tämä on sovittu helpottamaan ylityökorvausten laskemista.

4.8 Sairausajat

Mikäli työntekijä sairastuu ja joutuu sairaslomalle tästä ei aiheudu tasoittu- misjakson katkeamista, vaan sairauden vuoksi poissaoltu aika vähennetään kokonaisina päivänä kyseisestä jaksosta. Mikäli sairastuminen tapahtuu kesken päivän kyseinen päivä merkitään jaksoon kuuluvaksi ja vasta seu- raava päivä jää jaksosta pois.

Esimerkiksi jakson pituus olisi muutoin 26 viikkoa (1040 h), mutta työnteki-

jä sairastuu 3.3. kesken päivän ja on sairaslomalla 10.3. asti ja palaa töihin

11.3. , mistä johtuen jakson pituudeksi tulee 175 päivää (182-7=175) ja ylityörajaksi 1 000 tuntia (175:182 x 1040 h =1000 h).

4.9 Vuosilomat

Vuosiloma-ajat käyttäytyvät samalla tavalla kuin sairausloma. Mikäli jak- soon sisältyy kesäloma (24 lomapäivää)1.6.-30.6., tämä merkitsee jakson lyhentymistä 171 tunnilla (30 x 40h:7 =171,4). Osapuolet suosittavat, että tilanteessa, jossa vuosiloma päättyy lauantaina ja sitä seuraava sunnuntai olisi muutoin vapaapäivä kyseinen sunnuntai merkitään vuosilomaan kuu- luvaksi ja siten jaksosta vähennettäväksi.

Vuosilomalain mukaan tasoittumisvapaat ovat työssäolopäivien veroisia ja kerryttävät siten vuosilomaa. Vuosilomaa kerryttäviksi päiviksi lasketaan viisi kutakin tasoittumisvapaaviikkoa kohden.

4.10 Arkipyhät ja työehtosopimuksen 5 §:n tarkoittamat vapaat

Arkipyhät ja työehtosopimuksen 5 §:n tarkoittamat vapaat käyttäytyvät järjestelmässä samoin kuin sairausloma.

Työajan lyhentämispäivät otetaan huomioon työvuoroluetteloa ja työaiko- jen järjestelmien suunniteltaessa siten, että mikäli esimerkiksi jakson sisällä aiotaan pitää viisi pekkaspäivää, jaksoon suunnitellaan 40 tuntia vähem- män työaikaa kuin muutoin olisi tehty.

Esimerkiksi 26 viikon jaksossa, johon muutoin suunniteltaisiin 1 040 työ- tuntia, mutta jossa pidetään edellä kerrotut viisi työajan lyhentämispäivää, suunnitellaan 1 000 työtuntia.Arkipyhäviikolle suunnitellaan lähtökohtai- sesti 8 tuntia vähemmän kuin olisi muutoin tehty.

Muutoin arkipyhät käyttäytyvät samalla tavalla kuin sairausloma.

4.11 Muu vapaa

Ylimääräiset vapaapäivät otetaan huomioon työvuoroluetteloa ja työaiko- jen järjestelmien suunniteltaessa siten, että mikäli esimerkiksi jakson sisällä aiotaan pitää viikko metsästys- tai puintilomaa, jaksoon suunnitellaan 40 tuntia vähemmän työaikaa kuin muutoin olisi tehty. Tämä säännöllistä työaikaa lyhentävä ylimääräinen vapaa eivät kuitenkaan lyhennä tasoittu- misjakson pituutta jaksosta, vaan jakson pituus säilyy ennallaan.

4.12 Työaikakirjanpito

Työntekijän tulee kirjata työaikansa. Työajan suunnittelusta mukaan lukien työvuoroluettelot vastaa työnantaja, mutta työnantaja voi antaa työnteki- jöiden itsekin vaikuttaa työvuoroluetteloihin ja niiden tekoon. Menettely- tavasta riippumatta vastuu on työantajan.

Osapuolet suosittavat, että sairauspäivien osalta käytettäisiin lyhenteenä

S-kirjainta, arkipyhän, lakisääteisen vapaapäivän taikka työehtosopimuksen 5 §:n tarkoittamien vapaiden osalta A –kirjainta ja vuosilomien osalta VL

–merkintää sekä vapaapäivien ja viikkolevon osalta V –kirjainta.

Tuntikirjanpitoon tarkoitettuja lomakkeita on saatavissa Koneyrittäjien liitosta ja Puu- ja erityisalojen liitosta.

4.13 Työaikajärjestelmä ja lomauttaminen

Lomauttaminen tapahtuu normaalisti myös jaksotyöaikajärjestelmässä. Lomauttaminen ei kuitenkaan voi alkaa ennen kuin mahdolliset tasoit- tumisvapaat on annettu ja käytetty. Työajan tulee olla pääsääntöisesti tasoittunut 40 tuntiin viikossa ennen lomautuksen alkamista. Poikkeuksen muodostavat tilanne, jossa tasoittumisjakso päättyessä on syntynyt ylitöitä, mutta uuden jakson alussa kelirikon tai muun syyn takia töiden vähyy-

den takia lomautusperusteet olisivat olemassa. Samoin työnteon estyessä pakkasen takia lomautus voi alkaa ennen kuin työaika on tasoittunut 40 tuntiin viikossa.

4.14 Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

Mikäli työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, niin tällöin myös ta- soittumisjakso päättyy. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.

5 Palkan maksaminen

Näin menetellen vältytään palkattomilta tasoittumisvapailta

5.1 Jakson päättyessä tarkistettavat palkkaerät.

Jakson päättyessä oikaistaan keskimääräisestä palkanmaksusta aiheutunut poikkeama.

Ylitöiden korotusosat maksetaan jaksotyössä tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

6 Lisätietoja

Lisätietoja työaikakysymyksistä saavat työehtosopimuksessa mainituilta asiamiehiltä sekä Koneyrittäjien liitosta että Puu- ja erityisalojen liitosta.

Helsingissä, 28. helmikuuta 2008

Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto

Esimerkki työajan tasoittumisjärjestelmästä
YRITYS		Puunkorjuu Oy				HUOM !!! kursiivilla olevia lukuja ja tekstejä voit muuttaa
JAKSOTYÖ		ajalle	30.6.2008-28.12.2008			Huom! Työnantaja voi muuttaa suunnitelmaa
Työntekijä		Xxxxx Xxxxxxxxxxx
SUUNNITELMA:						TOTEUTUS:				Raamia alenta- vat tun- nit
Työtunnit ilman ylityötä					Vko	Merkintöjä	Tuntia/ viikko	Tunnit kumul.	Tunteja jäljellä
Viikkoja jaksossa			26	viikkoa	Vko	Merkintöjä	Tuntia/ viikko	Tunnit kumul.	Tunteja jäljellä
Tunteja/viikko			40	tuntia/v	1	Loma 3pv	16	16	1006,9	17,13
Xxxxxxxxxxxxx/jakso			1040	tuntia	2	Tas vapaa	26	42	980,9
Resurssia väh. tunnit					3		60	102	920,9
Vuosilomia ; täydet viikot		1	40	tuntia	4		60	162	860,9
Vuosilomia ;yksitt. päiviä		3	17	tuntia	5		60	222	800,9
xxxxxxxx/arkipyhät		7	40	tuntia	6	Vuosiloma 3pv	50	272	733,7	17,13
Muu työstä poissaolo			0	tuntia	7		50	322	683,7
Tuntiresurssi ilman ylityötä			942.9	tuntia	8	Pekkaspv. *2	30	352	642,3	11,42
Vko	Merkintöjä	Tuntia/ viikko	Tunti- kertymä	Jäljellä työtunteja	9		50	402	592,3
Vko	Merkintöjä	Tuntia/ viikko	Tunti- kertymä	Jäljellä työtunteja	10	Sairaus (4 pv)	8	410	561,5	22,84
1	Vuosiloma 3pv	16	16	927	11		50	460	511,5
2	Tas vapaa	24	40	903	12		50	510	461,5
3		45	85	858	13		50	560	411,5
4		45	130	813	14		50	610	361,5
5		45	175	768	15		50	660	311,5
6	Vuosiloma 3pv	16	191	752	16		50	710	261,5
7		40	231	712	17	Tas vapaa	0	710	261,5
8		40	271	672	18		40	750	221,5
9	Pekkaspv. *2	24	295	648	19	Xxxxxxxx. *2	30	780	180,1	11,42
10		45	340	603	20		45	825	135,1
11		45	385	558	21		50	875	85,1
12		45	430	513	22		50	925	35,1
13		45	475	468	23	Xxxxxxxx.*2+itsen.pv	24	949	-0,4	11,42
14		45	520	423	24		40	989	-40,4
15		45	565	378	25		40	1029	-80,4
16		45	610	333	26	Tas.vap2+jouluaatto	0	1029	-86,1	5,71
17	Tas vapaa	24	634	309
18		45	679	264
18		45	679	264		Toteutus ja ylityökorv.laskeminen (loppulasku)
19	Pekkaspv. *2	24	703	240		Jakson viikkolukumäärä				26	viikkoa
20		45	748	195		Jakson viikkolukumäärä				26	viikkoa
20		45	748	195		Teor. työtuntiresurssi (40 h * vko)				1040	tuntia
21		45	793	150		Teor. työtuntiresurssi (40 h * vko)				1040	tuntia
22		45	838	105		Työtuntiresurssia vähentävät tekijät:
23		40	878	65		V-loma (täydet vkot=40 h/vko)vkot->			0	0	tuntia
24		41	919	24		V-loma (täydet vkot=40 h/vko)vkot->			0	0	tuntia
24		41	919	24	**	V-loma (vajaaviikot; 5,71 h/pv)** pvt->			6	34,3	tuntia
25	Pekkaspv. *2	24	943	0	**	V-loma (vajaaviikot; 5,71 h/pv)** pvt->			6	34,3	tuntia
26	Tas.vap+jouluaatto	0	943	0		-Sairaus/lomautus(5,71 h/pv)			4	22,8	tuntia
*)6 pv vuosilomaa kuluttaa 6 lomapäivää, mutta työaikaresurssia kuluu 7 päivää viikos- sa eli 5,71 tuntia päivässä; esimerkissä 6 pv5,71=34,3 x						-Xxxxxxxx/arkipyhä(5,71 h/pv)			7	40,0
						-Muu työstä poissaolo ei väh. tunteja (lyhyt palkaton vapaa, ei tas.vapaa)				0	tuntia

						Työtunnit, jotka mahdoll. ilman ylityökorvausta				=
Esimerkki on tehty Excel-taulukkolaskenta- ohjelmaksi, jota jäsen voi maksutta tilata Koneyrittäjien liitosta.						Työtunnit, jotka mahdoll. ilman ylityökorvausta				942,9	tuntia
						Työssäolotunnit/jakso				1029	tuntia
						Ylityökorvaukseen oikeuttavat tunnit				86,1	tuntia

Yritys:

TYÖVUOROLUETTELO

ajalle / -- / .200

TYÖNTEKIJÄ(T) MAANANTAI

TIISTAI KESKIVIIKKO

TORSTAI

PERJANTAI

LAUANTAI

SUNNUNTAI

Nimi/Nimet /

/ /

metsä TES 2008.indd 52

26.3.2008 09:09:44

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

TUNNIT

Lepo

YHT. /VKO

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Lepo

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Lepo

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Lepo

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Lepo

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Alkaa

Päättyy

Lepo

Lepoaikaa ei merkitä, jos ruokailu tapahtuu työn ohessa

Ruokailu suoritetaan työn ohessa tai sille on merkitty työvuorolistaan aika, jolloin se tulisi suorittaa. Vuorot vaihtuvat kalenteriviikoittain maanantaina.

Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työnantajan ja työntekijän kesken siitä sopimalla tai työnantajan toimesta töiden järjestelyihin tai työmaaolosuhteisiin liittyvistä painavista syistä.

metsä TES 2008.indd 53

Esimerkki työvuoroluettelosta yhden viikon jaksolle:

Yritys: Konetyö Oy

TYÖVUOROLUETTELO ajalle 4/8 – 10/8 2008 Moto 1

Pääsääntö

aamuvuoro 06-14

iltavuoro 06-15

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

4. elokuuta 5. elokuuta 6. elokuuta 7. elokuuta 8. elokuuta 9. elokuuta 10. elokuuta

Henkilö

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa Päättyy

Lepo

Alkaa Päättyy

Lepo

TUNNIT

YHT. /VKO

Paavo Markka

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00 14.00

Sauli Euro

14.00

22.00

14.00

22.00

14.00

22.00

14.00

22.00

14.00

22.00

Ohje: Ruokailu suoritetaan työn ohessa

Esimerkki pysyväisluontoisesta työvuoroluettelosta TYÖVUOROLUETTELO

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

Pääsääntö

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa

Lepo

Päättyy

Alkaa Päättyy Lepo

TUNNIT YHT. /VKO

aamuvuoro 06-14

iltavuoro 06-15

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00

14.00

06.00

14.00

22.00

14.00

22.00

14.00

22.00

14.00

22.00

14.00

22.00

Ruokailu suoritetaan työn ohessa

Vuorot vaihtuvat kalenteriviikoittain maanantaina.

26.3.2008 09:09:44

Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työnantajan ja työntekijän kesken siitä sopimalla tai työnantajan toimesta töiden järjestelyihin tai työmaaolosuhteisiin liittyvistä painavista syistä.

Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto

Metsäkonealan työehtosopimuksen sairausaikaa koskevat menettelytapa- ja soveltamisohjeet

1. Yleistä

Metsäkonealan työntekijöille maksetaan sairausajan palkkaa tapaturman tai sairauden aiheuttamasta työansion menetyksestä metsäkonealan työ- ehtosopimuksen mukaisesti (TES 14 §). Milloin työntekijä saa saman työky- vyttömyyden takia korvausta ansionmenetyksestä tapaturmavakuutuslain, sairausvakuutuslain, työntekijäin eläkelain, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain nojalla, työnanta- jalla on oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

Jos sairausvakuutuslain päiväraha evätään tai sitä vähennetään työnte- kijästä johtuvasta syystä, työnantajalla on oikeus vähentää ko. summa maksamastaan sairausajan palkasta.

Metsäkonealan työehtosopimuksen sopijapuolet ovat sopineet seuraavista työehtosopimuksen 14 §:n tulkintaohjeista.

2. Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet

Työsuhteen alkaessa tulee lähimmän esimiehen selvittää työntekijälle hä- nen oikeutensa ja velvollisuutensa sairausajan palkan suhteen.

Työehtosopimus velvoittaa työntekijän ilmoittamaan tapaturma- ja sairaus- tapauksessa työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

3. Oikeus sairausajan palkkaan

Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palk- kaa menetetyiltä työpäiviltä seuraavasti:

Työntekijän yhtäjaksoinen työsuhde työnantajan palveluksessa 1 kk – 3 v 28 pv:n ajanjaksoon

3 v – 7 v 35 pv:n sisältyviltä

7 v – 10 v 44 pv:n työpäiviltä

10 v - 56 pv:n

Täysi sairausajan palkka maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on jatku- nut vähintään yhden kuukauden. Mikäli edellä mainittu määräaika täyttyy vasta sairauden kestäessä, ei työntekijälle synny oikeutta täyteen sairaus- ajan palkkaan kyseisestä sairaudesta.

4. Selvitys työkyvyttömyydestä

Työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkka maksetaan työntekijän

viivyttelemättä työnantajalle toimittaman ja työnantajan hyväksymän selvi- tyksen perusteella. Tällaisia selvityksiä voivat olla mm. seuraavat:

• lääkärin tai muun terveydenhoitohenkilön antama todistus

• sairaalalasku tai sen jäljennös

• sairausvakuutustoimiston ilmoitus, päätös tai tilisiirtokortti sairauspäivära- han suorittamisesta

• vakuutusyhtiön ilmoitus tai korvauspäätös päivärahan suorittamisesta

Sopijapuolet suosittelevat, että lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä, joka kestää enintään sairausvakuutuslain omavastuuajan, sairausajan palkka maksettaisiin ilman em. todistuksia, mikäli estyminen työstä on muuten voitu todeta sairaudesta johtuneeksi. Mikäli työnantaja ei ole hyväksy- nyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

5. Sairausajan palkan maksaminen eräissä tapauksissa

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka tapaturman tai sairauden vuoksi on estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkkaa, mikäli työntekijällä on edellä kohdan 3 mukaan oikeus sairausajan palkkaan.

Edellä sanottu merkitsee sitä, että työntekijälle maksetaan sairausajan palkka sairastumis- tai tapaturman sattumispaikasta tai –ajasta riippumat- ta. Näin ollen sairaus voi kohdata tai tapaturma sattua työpaikalla, työmat- kalla tai vapaa-aikana.

Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai vamman tahallisesti tai aiheuttanut sen rikollisella toimin- nallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla tuottamuksella. Sairausajan palkka voidaan evätä, jos työntekijä työsopimusta tehtäessä on salannut sairautensa. Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheu- tunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

Jos työntekijä laiminlyö ilmoittaa ilman pätevää estettä viipymättä sairastu- misestaan tai loukkaantumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty.

6. Sairastumis- tai tapaturman sattumispäivä sairausajan palkkaa määritettäessä

Koska sairastumispäivän määrittämisestä riippuu eräissä tapauksissa saira- usajan palkan suuruus, ovat sopijapuolet määritelleet sairastumispäiväkä- sitteen seuraavasti:

Tapauksissa, jolloin työntekijä sairastuu tai joutuu tapaturman kohteeksi ennen työn alkamista, on ensimmäinen sairauspäivä ko. alkavaksi tarkoitet- tu työpäivä.

Tapauksissa, jolloin työntekijä sairastuu tai joutuu tapaturman kohteeksi kesken työpäivän, maksaa työnantaja työntekijälle hänen tältä päivältä menettämältään säännölliseltä työajalta keskiansion mukaisen korvauksen. Ensimmäinen sairauspäivä on tällöin vasta seuraava päivä, joka työssä olta- essa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Esim. jos työntekijä sairastuu sunnuntaina tai seuraavana aamuna ennen töiden alkamista, on ensimmäinen sairauspäivä tällöin maanantai. Mikäli työntekijä sairastuu tai tapaturma sattuu kesken työpäivän, esim. maanan- taina, on ensimmäinen sairauspäivä tiistai.

7. Xxxx, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkan

Työehtosopimuksen mukaan aika, jolta sairausajan palkka maksetaan, on riippuvainen sekä työsuhteen kestosta (kohta 3) että sairaus-ajan pituudesta.

Lyhyt sairaus on kysymyksessä silloin, kun työkyvyttömyys päättyy ennen kuin työntekijän oikeus sairausvakuutuslain (SVL) mukaiseen sairauspäivä- rahaan on alkanut. Tällöin ensimmäinen sairauspäivä on sairaustapauksissa karenssipäivä ja työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa toisen sairauspäivän alusta, mikäli se työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjak- soisesti vähintään kaksi vuotta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työnte- kijän työpäivä.

Pitkä sairaus on kyseessä silloin, kun työkyvyttömyys jatkuu niin kauan, että ko. työntekijän osalta oikeus SVL:n mukaiseen sairauspäivärahaan on alkanut. Tällöin työnantaja maksaa sairausajan palkan myös ensimmäiseltä sairauspäivältä, mikäli se työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Työtapaturmissa työnantaja maksaa sairausajan palkan ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien.

8. Uusiutuva sairaus

Koska työehtosopimuksessa ei ole erillisiä ohjeita sairausajan palkan mak- samisesta sairauden uusiutuessa, ovat sopijapuolet sopineet seuraavista ohjeista:

Mikäli työntekijä sairastuu lyhyin väliajoin eri sairauksiin, on hän jokaisen sairauden osalta oikeutettu saamaan sairausajan palkkaa kohdassa 3 mai- nituin edellytyksin. Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä sairauspäivien enimmäismääristä kalenterivuosittain.

Saman sairauden uusiutuessa työnantaja maksaa sairausajan palkkaa seu- raavasti:

Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut enintään 30 päivää siitä päivästä, jolloin ko. työntekijälle viimeksi suoritettiin sairauspäivärahaa

tai sairausajan palkkaa, aloitetaan sairausajan palkan maksaminen heti

ensimmäisenä sairauden uusiutumispäivänä, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, mikäli kohdassa 3 mainittu ajanjakso ei ole täyttynyt. Sairausajan palkan maksamista jatketaan tässä tapauksessa, kunnes työnte- kijän työsuhteen perusteella määräytyvä enimmäisajanjakso on täyttynyt. Saman sairauden uusiutuessa 30 päivän sisällä voi sairausajan palkan mak- suaika koostua useammastakin jaksosta.

Mikäli saman sairauden uusiutumisesta on kulunut yli 30 päivää siitä päi- västä, jolloin on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa tai sairasajan palk- kaa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen, kuten kyseessä olisi uusi sairaus, eli noudatetaan normaaleja karenssi- ja jaksosäännöksiä.

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sai- rausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.

9. Sairastuminen vuosiloman aikana

Vuosilomalain 25 § :n mukaan työntekijällä on sellaisessa tapauksessa, jossa sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys on alkanut loman aikana, eräin edellytyksin oikeus saada osa lomasta siirretyksi myöhempään ajankohtaan.

Mikäli työntekijä sairastuu ennen loman alkamista, tulee vuosilomaa siirtää myöhempään ajankohtaan, mikäli työntekijä niin haluaa.

Mikäli työntekijä sairastuu lomansa aikana ja sairaus kestää enintään 7 päivää, ei hän ole oikeutettu saamaan sairausajan palkkaa.

Jos loman aikana alkanut sairaus kestää yli 7 päivää ja työntekijä ei halua siirtää lomaansa yli 7 päivää kestävän sairausajan osalta pidettäväksi myö- hempänä ajankohtana, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa ko. työn- tekijälle sairausajan palkkaa. Työntekijän eduksi jää tällöin SVL:n mukainen sairauspäiväraha.

Jos sen sijaan työntekijä haluaa yli 7 päivää kestävän sairausaikansa lomas- taan siirrettäväksi, alkaa työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus siten, että sairauden kestettyä 7 päivää on tätä seuraava ensimmäinen arkipäivä, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, karenssipäivä (karenssipäivä koskee alle 2 vuotta yhdenjaksoisesti kestäneitä työsuhteita). Sairausajan palkkaa aletaan maksaa seuraavasta päivästä lähtien ja makse- taan työsuhteen keston mukaisen kalenterijakson työpäiviltä normaalisään- nösten mukaisesti (kohta 3). Mikäli työkyvyttömyys kestää karenssipäivästä eteenpäin lukien 9 arkipäivää, maksetaan sairausajan palkka myös karens- sipäivältä.

Mikäli työntekijä sairastuu lomansa loppuvaiheessa niin, että loma päättyy ennen kuin sairaus on ehtinyt jatkua yli 7 päivää, maksetaan sairausajan palkkaa edellä esitetyn mukaisesti. Karenssipäivä on tällöin loman jälkei- nen ensimmäinen päivä, joka olisi ollut työntekijän työpäivä, mikäli hän ei olisi sairastunut.

10. Sairausajan palkan maksu ja lomautus

Mikäli työntekijä sairastuu ennen lomautusilmoituksen antamista, maksaa työnantaja ko. työntekijälle sairausajan palkkaa myös lomauttamisen aika- na, kunnes jakso on täyttynyt tai sairaus päättynyt.

Mikäli työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen jälkeen, mutta ennen lomautuksen alkamista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa lomautuk- seen asti. Jos ko. työntekijä on sairaana vielä lomautuksen päätyttyä eikä sairausajan palkanmaksujakso ole ehtinyt täyttyä ennen lomautuksen alka- mista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa lomautuksen päättymisestä lukien, kunnes ko. jakso on täysi.

Mikäli työntekijä sairastuu lomautuksen aikana ja on vielä lomautuksen päätyttyä sairaana, alkaa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus toisen sellaisen työpäivän alusta, joka työntekijän työssä ollessa olisi ollut hänen työpäivänsä ja kestää kunnes työsuhteen keston mukaan määräytyvä ajan- jakso karenssipäivä mukaan lukien on kulunut loppuun. Karenssipäivän palkan suhteen menetellään kuten kohdassa 9 kappaleessa 5 on sanottu.

11. Työpäivä sairausajan palkkaa määritettäessä

Työehtosopimuksen perusteella työntekijälle maksetaan sairausajan palk- kaa työpäiviltä, jotka kyseisinä sairausajanjaksoina olisivat muutoin olleet työntekijän työpäiviä.

12. Sairausajan palkan suuruus

Työntekijän sairausajan palkka on samansuuruinen kuin hänen säännölli- sen työajan palkkansa työssä oltaessa. Näin ollen vuorotyölisiä ei makseta sairausajalta.

Suoritepalkalla työskentelevien osalta sairausajan palkka maksetaan keski- tuntiansion mukaan.

Suoritepalkalla työskentelevän työntekijän keskituntiansio lasketaan jakamalla työntekijän edellisen kahden palkanmaksukauden palkka ilman yli- ja sunnuntaityökorvauksia sekä 6.4 kohdan mukaisia kannustepalkkioi- ta ko. palkanmaksukausiin sisältyvillä työtunneilla.

• Tiliselvitysten perusteella lasketaan ko. työntekijän ennakonpidätyksen alainen ansio ilman lomapalkkaa, lomaltapaluurahaa ja lomakorvausta tapaturmaa tai sairautta edeltäneeltä kahdelta palkanmaksukaudelta

• Huom! Ansioon ei lueta palkkaa muilta kuin tosiasiallisilta työtunneilta kuten arkipyhäkorvausta, itsenäisyyspäivän palkkaa, henkilökohtaisilta merkkipäiviltä tai lähiomaisen hautajaispäivältä taikka työajan lyhennys- päiviltä suoritettua palkkaa.

• Näin laskettu ansio jaetaan ko. palkanmaksukausiin sisältyvillä työtunneilla.

13. Sairausajan palkan maksaminen

Sairausajan palkka maksetaan työntekijälle työpäiviltä, jotka kyseisenä sairausajanjaksona olisivat muutoin olleet työntekijän työpäiviä.

Sairausajan palkan maksuun liittyvät järjestelyt työnantaja suorittaa siten, että työnantaja maksaa edellä kohdassa 12 esitetyllä tavalla lasketun saira- usajan palkan työntekijälle kokonaisuudessaan, jolloin työnantaja perii ko. työntekijälle samalta ajalta tulevat eri vakuutuksiin perustuvat päivärahat (SVL, TVL, LVL).

Sairausajan palkka on palkkaa, josta on tehtävä normaalit ennakonpidä- tykset sekä suoritettava sotu- ym. maksut.

Mikäli työntekijän korvattavaan sairausjaksoon sisältyy itsenäisyyspäivä, jol- ta lain mukaan palkka olisi maksettava, tai työehtosopimuksen mukaisesti korvattava arkipyhä, maksetaan ko. päivältä sairausajan palkka, mikäli sitä ei työntekijälle korvata itsenäisyyspäivän palkkana tai arkipyhänä.

14. Lääkärintarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työhöntulotarkastuksiin osallistuvalle työntekijälle korvataan ansiomene- tyksenä kahdeksan tunnin työkohtainen perustuntipalkka, mikäli tarkastus tapahtuu ennen työsuhteen alkamista. Työsuhteen alettua tapahtuneissa tarkastuksissa korvaus suoritetaan sairausajan palkkana.

Määräaikais- ja lisätarkastuksissa ansionmenetyksen korvaus suoritetaan sairausajan palkkana. Lisätarkastusten korvausten edellytyksenä on, että ne ovat lääkärin määräämiä ja työssä erityistä sairastumisen vaaraa aiheutta- vista tekijöitä johtuvia.

Matka- ja muut välittömät kustannukset maksaa työnantaja.

15. Sairas lapsi

Alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairaus.

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isäl- le tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttä-

mättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta, kuitenkin enintään kolmelta päivältä.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan sekä, että äidin tai isän työsuhde on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu toisella paikkakunnalla rinnastetaan ansiotyöhön.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista. Lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan enintään neljä työpäivää

kestävää poissaoloa, jolloin ensimmäinen poissaolopäivä on karenssipäivä (karenssipäivä koskee alle 2 vuotta yhdenjaksoisesti kestäneitä työsuhtei- ta). Xxxxxxx suoritetaan kuitenkin enintään kolmelta päivältä työsuhteen kestosta riippumatta.

Lapsen äkillisesti sairastuessa kesken äidin tai isän työpäivän luetaan mainittu päivä karenssipäiväksi. Tässä tapauksessa suoritetaan ko. päivältä työssäolo-osuuden mukainen palkka.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

• äiti tai isä on metsäkonealan työehtosopimuksen mukaisessa työsuhteessa

• työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden ennen lapsen sairastu- mista

• lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sai- raudesta vaaditaan

• molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä (opiskelu toisella paikkakunnalla rinnastetaan ansiotyöhön)

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös hen- kilö, joka ilman erillistä avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistu- masta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitus- ten vuoksi.

Työstä poissaolon järjestelyissä tulee ottaa huomioon metsäkonealan työntekijän työstä poissaolon mahdollisesti tuotannolle aiheuttamat haitta- vaikutukset. Tämä koskee erityisesti työntekijää, joka toimii metsäkoneen ainoana käyttäjänä.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito tai kuntoutus

Vaikeasti sairaan lapsen hoitoon tai kuntoutukseen osallistuvalla työnteki- jällä on oikeus olla poissa työstä sovittuaan siitä työnantajan kanssa.

Vaikeana sairautena pidetään seuraaviin sairausryhmiin kuuluvia sairauksia:

• leukemia ja muut pahanlaatuiset kasvaimet

• vaikeat synnynnäiset sydänviat

• vaikeat tapaturmat ja palovammat

• vaikeasti tasapainotettavat sokeritaudit ja sokeritaudin hoidon aloitusvaihe

• vaikeat psykiatriset sairaudet

• muut em. sairauksiin vaikeusasteeltaan verrattavat sairaudet Vapaan antamisen lisäksi työnantaja ei suorita mitään korvauksia.

Isyys ja äitiysvapaa

Xxxxxx isyys- ja äitiysvapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuu- tuslain mukaisesti.

Vapaan antamisen lisäksi työnantaja ei suorita mitään korvauksia. Helsingissä, helmikuun 16. päivänä 2006

KONEYRITTÄJIEN LIITTO

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO

Document Metadata

Table of Contents

Sisältö

Document Metadata