LUOTTAMUKSELLINEN 1. LUONNOS

LUOTTAMUKSELLINEN 1. LUONNOS

AIESOPIMUS YHTEISKUNTASOPIMUKSEKSI

Suomi on poikkeuksellisen vaativassa tilanteessa. Vuosien 2010-2011 pientä kasvua luukuun ottamatta ta- loutemme on jatkanut pitkään supistumista, eikä käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole odotettavissa. Suomessa oli maaliskuun lopussa lähes 350 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on yli 31 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viimeiset ennusteet kertovat myös pitkäaikaistyöttömyyden nopeasta kasvusta. Heikko talouskehitys, työikäisen väestön supistuminen ja korkea työttömyys ovat alkaneet horjut- taa luottamusta Suomeen ja hyvinvointimme perusteisiin.

Heikko talouskehitys on seurausta euroalueen ja Venäjän heikosta kysynnästä, teollisuuden voimakkaana jatkuvasta rakennemuutoksesta sekä erityisesti heikentyneestä kilpailukyvystä. Suomi on avoin talous, joka on nojannut perinteisesti ulkomaankaupan menestykseen. Tästä syystä merkittävä kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on Suomen kansantalouden kannalta erityisen ongelmallista. Yksikkötyökustannukset ovat Suomessa nousseet vuosituhannen vaihteesta noin 10 prosenttia suhteessa euroalueen keskiarvoon. Syk- syn 2013 palkkaratkaisu pysäytti kustannuskilpailukyvyn heikkenemisen, mutta se ei vielä kääntänyt kustan- nuskilpailukykykehitystä, koska monissa Suomen kilpailijamaissa työkustannusten nousu on ollut jo myös hyvin hidasta.

Suomen talouden supistuessa kuitenkin keskeiset kilpailijamme, Ruotsi ja Saksa etunenässä, ovat pystyneet uudistumaan ja ylläpitämään vahvaakin kansantalouden kasvua. Kilpailukyvyn palauttaminen Ruotsin ja Saksan tasolle tarkoittaa käytännössä yksikkötyökustannuksilla mitatun kustannuskilpailukyvyn parantamista vähintään 10 prosentilla nykytilasta. Mikäli Suomi tähän kykenee, oletettavaa on, että teollisuustyöpaikkojen määrä suhteessa kasvaa, työttömyys alenee ja vaihtotaseen alijäämä pienenee tai muuttuu ylijäämäiseksi. Koska kilpailijamaissa työn keskipalkkojen nousu on ollut erittäin hidasta, parhaimmillaankin maltilliset palk- karatkaisut pienentävät Suomen kustannuskilpailukykyongelmaa vain osittain. Ilman merkittäviä, välittömiä toimia kustannusten alentamiseksi sekä kasvun ja investointien parantamiseksi, kilpailukyvyn palauttaminen vie liian pitkään – useita vuosia tai jopa vuosikymmenen. Kuvattu negatiivinen kehitys murtaisi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet.

Samaan aikaan väestön ikärakenteen muutos kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja nopeasti. Ikäsidon- naisten menojen kasvu jatkuu nopeana vielä kahden vuosikymmenen ajan. Suomen onkin kyettävä nosta- maan työllisyysastetta merkittävästi, jotta se pystyy hallitsemaan ikääntymisestä kasvavasti aiheutuvia kus- tannuksia. Menojen kasvu heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa ja aiheuttaa voimakasta kasvupai- netta etenkin kuntien velkaan. Myös digitalisaatio muuttaa toimintaympäristöämme ja työelämää kiihtyvällä tahdilla. Uusien toimenpiteiden tulisi lisätä ja tehostaa tarjolla olevan työvoiman määrää taloudessa ja luoda edellytyksiä nopeampaan kasvuun pitkällä tähtäimellä. Välittömät rakenteelliset uudistukset tukevat luotta- musta siihen, että Suomi pystyy pitämään kiinni velvoitteistaan sekä huolehtimaan julkisen talouden kestä- vyydestä kaikissa oloissa.

Yhteiskuntasopimuksessa sovittavien toimenpiteiden tavoitteena on:

• vahvistaa osaamista,

• lisätä talouskasvua ja investointeja,

• työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin,

• työn hintakilpailukyvyn parantaminen yhteensä 10 prosentilla keskeisiin kilpailijamaihin verrat- tuna,

• työllistämis- ja työllistymiskynnyksen alentaminen,

• edistää paikallista yhteistoimintaa työpaikoilla,

• vahvistaa muutosturvaa,

• edistää työttömien työllistymistä,

• vähentää sääntelyä, ja

• tukea julkisen velkaantumisen taittamista.

Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on lisäksi edistää:

• ilmapiirin merkittävää positiivista muutosta yhteiskunnassa, ja

• työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen hyvää yhteistyötä.

Hallitus valmistelee työelämää koskevat lainsäädäntöuudistukset yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työelämän ja työmarkkinamallin peruspilareita ovat vähimmäisehtoluonne ja yleissitovuus.

Hallituksen ja järjestöjen sopimat toimenpiteet:

1. Yhteistyön ja vuoropuhelun tiivistäminen sekä paikallinen yhteistoiminta ja sopimi- nen

Tavoitteena on:

- työhyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla,

- rakennemuutoksen ja digitalisaation hallitseminen ja ennakointi muutoksessa olevilla toimialoilla ja työpaikoilla,

- hakea yrityskohtaisia ratkaisuja työpaikkojen turvaamiseksi yrityksen kohdatessa taloudellisia vai- keuksia,

- henkilöstön edustajan aseman kehittäminen,

- sairauspoissaolojen vähentäminen ja terveyden edistäminen, ja

- työelämän kannusteiden ja palkanmuodostuksen joustavuuden edistäminen.

Toimenpiteet:

Toimialakohtainen vuoropuhelu luottamuksen ja sopimustoiminnan edistämiseksi:

- Työnantaja- ja palkansaajaliitot käynnistävät toimialakohtaisen vuoropuhelun 15.6.2015 mennessä.

Tavoitteena on, että vuoropuhelusta tulee pysyvä yhteistoiminnan muoto.

- Toimialakohtaisen vuoropuhelun puitteissa sovitaan niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään työhyvinvointia ja terveyttä, työntekijälähtöisiä joustavia työaikaratkaisuja, hallitsemaan rakennemuutosta, hyödyntämään digitalisaatiota ja hallitsemaan siitä syntyviä seurauksia, työnteki- jöiden osallistumismahdollisuuksia sekä tukemaan yleensä työn tuottavuuden kasvua.

- Hallitus nimittää kaksi selvityshenkilöä, jotka tukevat hallituksen puolesta vuoropuheluprosessia sekä laativat yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa ratkaisumallit erikseen tässä yhteiskuntasopi- muksessa sovittaviin sekä vuoropuhelun aikana esiin nostettaviin kysymyksiin (mm. paikallisen sopi- minen).

Paikallisen yhteistoiminnan ja sopimisen edistäminen:

- Hallituksen nimittämät selvityshenkilöt laativat yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa ratkaisu- mallin paikallisen yhteistoiminnan ja sopimisen malleista 15.12.2015 mennessä.

Eläkeratkaisu:

- Hallitus antaa viivytyksettä eduskunnalle työeläkeuudistukseen liittyvät lakiesitykset. Uudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta.

2. Työelämän uudistukset ja tuottavuuden sekä työpanoksen lisäämiseen tähtäävät toi- met

Tavoitteet:

- xxxxxx xxxxxxxxxxxx ja investointeja,

- työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin,

- työn hintakilpailukyvyn parantaminen yhteensä 10 prosentilla keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna,

- työllistämis- ja työllistymiskynnyksen alentaminen,

- edistää työttömien työllistymistä,

Toimenpiteet:

Yritysjohdon sitoutuminen:

- Elinkeinoelämän johto sitoutuu antamaan ylimmän johdon palkka- ja kannustinkehitystä koskevan suosituksen, mikä tukee kohtuullisuutta ja myönteisen yhteistyön ilmapiirin syntyä työantajien ja pal- kansaajien välille.

Työpanoksen kasvattamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen tähtäävät toimet:

- Työ- ja virkaehtosopimusosapuolet sitoutuvat vuoden 2016 syksyllä alkavissa työ- ja virkaehtosopi- musneuvotteluissa ratkaisuun, joka johtaa mitattavasti 5 prosentin hintakilpailukyvyn parantamiseen. Tämä voi tapahtua työ- ja virkaehtosopimusaloilla toimilla, jotka liittyvät työajan sijoittamiseen ja pi- tuuteen, vähentävät sairaspoissaoloista syntyviä kustannuksia tai muilla vastaavilla hintakilpailuky- kyä parantavilla toimilla. Työ- ja virkaehtosopimuksissa tuottavuuden parantamiseen liittyvät toimet voidaan ottaa huomioon sellaisissa tilanteissa kun ne ovat selvästi todennettavissa ja mitattavissa.

- Kun julkisen talouden tasapaino ja hintakilpailukyky suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin on saa- vuttu, edellä mainitut toimet voidaan purkaa sillä edellytyksellä, että kahta edellä mainittua tavoitetta ei vaaranneta.

- Näiden toimien rinnalla osapuolet sitoutuvat kilpailijamaita maltillisempaan palkkakehitykseen.

- Kilpailukyvyn lisäämiseksi valtio pidättäytyy toimista, jotka lisäävät vientialojen kustannuksia.

Työllistämiskynnyksen alentaminen ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamisen edistämiseen tähtäävät toimet:

- Työlainsäädäntöä muutetaan seuraavilla tavoilla:

o Työsopimuslain 1 luvun säännöksiä koeajan pituudesta muutetaan siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pitui- sesta koeajasta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa kuitenkin edelleen olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Työnantajan tulee antaa kirjalliset perustelut koeaikapurun perusteista. Tässä yhteydessä muutetaan työttömyysturvan karensseja koskevaa lainsäädäntöä niin että työsuhteen purkautuminen koeajalla ei estäisi työttömyysturvan saamista.

o Työsopimuslain 1 luvun säännöksiä muutetaan siten, että yli vuoden työttömänä ollut voidaan palkata määräaikaiseen työ- tai palvelussuhteeseen ilman muuta perustetta määräaikaisuu- delle.

o Työsopimuslakia muutetaan tavalla, joka mahdollistaa työantajalle ja työntekijälle mahdolli- suuden sopia takaisinottovelvoitteesta luopumisesta pidentämällä irtisanomisaikaa kahdella kuukaudella.

3. Osaamisen ja muutosturvan kehittäminen

Tavoitteena on:

- työttömyysuhan alaisten työntekijöiden osaamisen vahvistaminen,

- työttömäksi jäävien nopea siirtyminen uusiin tehtäviin,

- työvoimapalveluiden uudistaminen,

- kannustinloukkujen purkaminen,

- muutosturvan vahvistaminen, ja

- työttömien työllistymisen edistäminen.

Toimenpiteet:

Ennakoiva muutosturva ja koulutus:

- Työnantaja, joka irtisanoo työntekijöitä taloudellis-tuotannollisilla irtisanomisperusteilla, vastaa työn- tekijän työllistymissuunnitelman sisältyvästä koulutuksesta ja muista toimenpiteistä irtisanottavien kuukauden keskipalkkaa vastaavalla määrällä irtisanottua työntekijää kohti.

- Muutosturvaa ja muutoskoulutusta koskevan uudistuksen valmistelu aloitetaan syksyllä 2015 ja on neuvoteltu valmiiksi vuoden 2016 syksyyn mennessä. Uudistukset tulevat voimaan viimeistään 1.6.2017 aikana sen jälkeen kun hintakilpailukykyä koskevat uudistukset on kattavasti sovittu.

Työvoimapalveluiden vahvistaminen ja aktiviinen työvoimapolitiikka:

- Hallitus valmistelee yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa 31.10.2015 mennessä ratkaisuehdo- tuksen ja muut tarvittavat linjaukset työvoimapalveluiden vahvistamiseksi. Osana kehittämistoimia arvioidaan mahdollisuus hyödyntää yksityisten työvoimapalveluiden tehokkaampaa hyödyntämistä.

Hallitus tekee työvoimapalveluiden uudistamista koskevat päätökset vielä vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että palveluiden uudistaminen lähtee liikkeelle vuoden 2016 aikana. Aktiivisen työ- voimapolitiikan resursseja suunnataan uudistuksen linjausten mukaisesti.

Osaaminen ja oppisopimuskoulutus:

- Ammatillisessa koulutuksessa toteutetaan rakenteiden ja rahoituksen kokonaisuudistus. Rahoitusjär- jestelmällä kannustetaan koulutuksen järjestäjiä mahdollistamaan siirtymät oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen. Aloitetaan alakohtainen selvittäminen nuorten työllisyyden edistämiseksi. Aikuisten oppisopimuksen rahoitus turvataan.

- Opintojen nopeuttamiseksi hyödynnetään kesä ja muut loma-ajat oppisopimuksessa, työssäoppimi- sessa ja harjoittelussa. Valmistellaan opintojen sujuvoittamiseksi toimenpiteitä, joiden tavoitteena nopeampi valmistuminen. Ammatillisia opintoja pitää voida suorittaa kesällä oppisopimuksella.

- Työttömien omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan ja pitkäaikaistyöttömien koulutus- mahdollisuuksia lisätään. Työntekijän mahdollisuuksia kehittää osaamistaan lyhytkestoisissa (1-30 päivää) koulutuksissa omaehtoisesti parannetaan.

Kannustinloukkujen purkaminen:

- Työmarkkinajärjestöt valmistelevat 15.11.2015 mennessä työttömyysturvan uudistamista ja kannus- tinloukkujen purkamista koskevan ratkaisun tavoitteena rakenteellisen työttömyyden vähentäminen. Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluiden apuna käytetään riippumattoman asiantuntijatyöryhmän arvi- ointeja erilaisten toimenpiteiden vaikutuksista. Asiantuntijatyöryhmä ottaa arvioissa huomioon myös muun sosiaaliturvan (ml. asumistuen ja päivähoitomaksut) ja sen vaikutukset työnteon kannustimiin.

4. Investoinnit ja kasvu

Hallitustunnustelija on saattanut sopimusosapuolten tietoon seuraavat aikomuksensa.

Tavoitteena on:

- nopea kasvusysäys ja investointien liikkeellelähtö,

- teollisuuden kilpailukyvyn kannalta välttämättömän infrastruktuurin kehittäminen sekä kasvukeskus- ten investoinnit, jotka tehokkaimmin lisäävät asuntotuotantoa, ja

- kehittää liikenneverkon keskeisiä osia, jotka tukevat koko maan liikennejärjestelmän toimivuutta.

Toimenpiteet:

Kasvun rahoitusinstrumentit:

- Kasvurahastojen Xxxxxxx XX sijoituskauden päättyessä hallitus käynnistää yhteistyössä työeläkeyh- teisöjen kanssa Kasvurahastojen Rahasto III:n. Tavoitteena on pääomiltaan n. 200-250 miljoonan euron rahasto, jossa valtio on vähemmistösijoittajana. Xxxxxx luopuu osasta sijoitustensa tuottoja kanssasijoittajiensa hyväksi EU:n valtiontukisääntöjen puitteissa.

- Valtio edesauttaa suomalaisten yksityishenkilöiden perustaman (Itsenäisyyden juhlavuoden kasvura- hasto, noin 100-200 miljoonan euron) rahaston perustamisessa ns. yritysten välirahoitukseen. Ra- hasto on markkinaehtoinen, mutta sen sijoituspääoman kasvattamiseksi selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää EU:n rahoitusinstrumentteja.

Infrastruktuurin kehittämisen:

- Hallitus lisää mm. elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamiseksi tie- ja ratarakentamisen re- sursseja. Perusväylänpitoon ja väylärakentamiseen varataan edelliseen kehyspäätökseen verrattuna lisäresursseja n. 200 milj. euroa vuodessa. Hallitus vahvistaa budjettiriihessä lähtökohdat kuntien ja yritysten rahoitusosuudelle niiden saadessa erityistä hyötyä hankkeista. Samalla linjataan valtion ra- hoituksen edellytykset näissä tilanteissa.

- Väylärakentamisessa siirrytään kehyskautta pitkäjänteisempään 2-3 hallituskauden mittaiseen suun- nitteluun. Kevään 2016 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä linjataan aloitettavat hankkeet seuraavien kymmenen vuoden ajalta. Hankelistausta voidaan muuttaa kerran vuodessa vastaavassa yhteydessä.

- Hallitus edistää infrastruktuuri-investointeja hyödyntämällä rahoitusmalleja, jotka mahdollistavat julki- sen ja yksityisen rahoituksen käytön, joustavat budjettikäytännöt ja ovat työllisyyden, kasvun ja ve- ronmaksajien näkökulmasta pitkällä jänteellä tehokkaita.

Asuntotuotannon edistämiseen tähtäävät toimet:

- Valtio edellyttää kasvukeskusten läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona kun- tien kaavoitus- ja asuntorakentamistoimenpiteiden olennaista lisäämistä erikseen sovittavalla tavalla. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon täydennysrakentamisen edut. Toimitilatarkoituksiin varattuja alueita tulee muuntaa asuntotarkoituksiin. Infrastruktuuri-investointien suuntaamisella vaikutetaan asuntotuotannon lisäämisen edellytyksiin kireillä asuntomarkkinoilla.

- Jatketaan vuoteen 2019 asti työeläkeyhtiöille sallittua vieraan pääoman käyttöoikeutta asuntosijoi- tuksissa.

- Vuokratason hillitsemiseksi pidetään omavastuukorkoa edelleen alhaisena (1-2 %) normaaleissa vuokra-asunnoissa. ARA-asukasvalintaa kehitetään vuokra-asuntojen paremman kohtaannon saa- vuttamiseksi ja palautetaan ARA-asuntoihin tulorajat.

Kaavoituksen yksinkertaistaminen:

- Kaavoituksen sujuvoittamiseksi ja ennakoivuuden parantamiseksi valitusoikeutta rajoitetaan ja ase- tetaan tiukemmat määräajat viranomaisten vastausajoille. Hallitus vie eteenpäin investointeihin liitty- vien lupamenettelyjen sujuvoittamista, lupaprosessien koontia yhteen ja eri viranomaisten välistä yh- teistyötä.

5. Yhteiskuntasopimuksen hyväksyminen ja seuranta

Tämä Aiesopimus on laadittu hallitustunnustelijan ja työmarkkinajärjestöjen keskusjärjestöjen sekä Suo- men yrittäjien välillä (yhdessä ”Järjestöt”).

Nimitettävä hallitus ja Järjestöt allekirjoittavat Aiesopimuksen mukaisen Yhteiskuntasopimuksen, kun uusi hallitus on nimitetty.

Toimialaliitot hyväksyvät sopimuksen ja määrittävät toimialakohtaisen vuoropuhelun tavoitteet 21.8.2015 mennessä. Yhteiskuntasopimus edellyttää kattavaa toimialaliittojen hyväksyntää.

Valtiovarainministeriö vastaa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa toimenpiteiden toteutumisen jat- kuvasta seurannasta ja niiden vaikutuksesta edellä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen.