Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2020-2021 (OVTES 2020-2021) sopimusmuutosten soveltamisohjeet

Tässä yleiskirjeen liitteessä käydään läpi määräyksiin tehdyt muutokset soveltamisohjeineen. Muutokset kuvataan pykälittäin yksityiskohtaisemmin teksteillä, jota ei löydy varsinaisesta sopimusmääräyksestä.

Pelkät muuttuneet sopimusmääräykset löytyvät erikseen yleiskirjeen liitteestä 3.

Teknisimmät, tulkintaan vaikuttamattomat muutokset on jätetty pois yleiskirjeestä, vaikka ne näkyvätkin myöhemmin julkaistavassa OVTES 2020-2021 sopimuskirjassa.

Tässä yleiskirjeessä ei ohjeisteta muutoksia, jotka ovat tulleet voimaan kesken sopimuskierroksen tai jotka muuten ovat olleet voimassa jo ennen 1.4.2020. Tällainen muutos on mm. lukion vuosityöaikaan otetutun erityisopettajan virkasuhteen ehdot, joita koskevat muutokset on ohjeistettu KT:n yleiskirjeessä 8/2019.

Kunnallisten virka- ja työehtosopimusneuvottelujen 2018-2019 yhteydessä sovittiin erillisratkaisuna kokonaan opettajatehtävistä vapautetun pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkauksesta (yk 6/2018 liite 2 s.3). Erillissopimuksessa sovittua ei tuolloin painettu KVTES sopimuskirjaan 2018- 2019 luottamusmiesluvun yhteyteen. Sovitun mukaisesti voimassa ollut määräys tuotiin KVTES sopimuskirjaan 2020-2021 luku VII 9 § 2 momentiksi. Määräykseen ei ole tullut muutoksia.

Sopimusneuvotteluissa keväällä 2020 todettiin, että määräys on sovellettavissa myös kokonaan opettajatehtävistä vapautetun luottamusmiehen palkkaukseen.

Tämän liitteen soveltamisohjeet on laadittu yhdessä JUKO ry:n kanssa ja osapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

Sopimusmuutoksista yleisesti

OVTES 2020-2021 sisältämät muutokset voidaan jakaa

- kaikkia osioita ja liitteitä koskeviin palkankorotuksiin (yleiskorotukset ja paikallinen järjestelyerä)

- osioittain ja liitteittäin eri tavoin toteutettuihin keskitettyihin järjestelyeriin (esim. vuosisidonnaisen lisän painoarvon vähentäminen, joidenkin opettajaryhmien peruspalkkatason nostaminen ja yksittäisten korvausten muuttaminen)

- työaikaa ja työaikajärjestelmiä koskeviin muutoksiin (esim. ns. KIKY - työajan poistaminen ja sitä kompensoivat sopimusmuutokset)

- määräysten tulkintaa muuttamattomiin muutoksiin, joiden tarkoitus on selkeyttää sopimuksen tekstiä

Kilpailukykysopimuksen myötä tullut työajan pidennys (ns. KIKY -tunnit) poistuu 31.7.2020. Kuitenkin OVTES osio A 31 §:n soveltamisohjeen kohdan 2 mukaisten kokonaistyöajassa olevan opetushenkilöstön KIKY -tunnit ovat voimassa KVTES:n mukaisesti 30.8.2020 saakka.

KIKY -tuntien poistumista kompensoivia muutoksia on kohdistettu eri tavoin joidenkin (ei kuitenkaan kaikkien) opettajaryhmien työaika- ja palkkausmääräyksiin. Kompensoivien muutosten voimaantuloaika on pääsääntöisesti 1.8.2020 ja niiden sisältö vaihtelee opettajaryhmittäin.

Muusta opetushenkilöstöstä poiketen ammatillisen oppilaitoksen vuosityöaikajärjestelmässä (osio C) työaika ei kuitenkaan lyhene.

Sopimusmääräysten kehittämiseen on käytetty keskitettyjä eriä muutenkin kuin KIKY -työajan poistumiseen liittyen. Perusopetuksessa on mm. jatkettu koulun johtamisen resurssien lisäämistä ja joustavoittamista. Lukiossa on yhdenmukaistettu lukioresurssin käyttöä muun kuin opetustyön osalta.

Ammatillisten oppilaitosten vuosityöaikajärjestelmään on tehty lukuisia yhdenmukaistavia ja selkeyttäviä muutoksia.

Kaikkia OVTES:n osiota ja liitteitä koskevat palkankorotukset

- Yleiskorotus 1.8.2020

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on OVTES osioissa B 0,87 ja prosenttia osiossa F 1,24 prosenttia. Osiossa C korotuksen suuruus on 0,95 prosenttia.

Osio A 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan vastaavalla prosentilla, kuten myös sivutoimisten tuntiopettajien ja tuntipalkkioperusteisten tuntiopettajien tuntipalkkioita.

Korotetut peruspalkat ja muut palkkiot ilmenevät OVTES 2020- 2021 palkkaliitteestä.

- Yleiskorotus 1.4.2021 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on OVTES osioissa B 0,72 prosenttia ja osiossa F 0,75 prosenttia. Osiossa C korotuksen suuruus on 0,99 prosenttia.

Osio A 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan vastaavalla prosentilla, kuten myös sivutoimisten tuntiopettajien ja tuntipalkkioperusteisten tuntiopettajien tuntipalkkioita.

Korotetut peruspalkat ja muut palkkiot ilmenevät OVTES 2020- 2021 palkkaliitteestä.

- Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia OVTES:n palkkasummasta. Ammatillisten oppilaitosten osio C opetushenkilöstön paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia ko. liitteen henkilöstön palkkasummasta.

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavan- omaiselta kuukaudelta.

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Vain tiettyjä opettajaryhmiä koskevat palkankorotukset

Yleiskorotusten ja paikallisen järjestelyerän lisäksi korotetaan palkkoja ja palkkioita myös erillisillä opettajaryhmillä:

- Osio B 19 §:n koulu/oppilaitos- ja kuntakohtaisen lisätehtävän koulukohtaisesti jaettavan euromäärän kasvattaminen 1.8.2020 lukien: Peruskoulun osalta ko. lisätehtäväpalkkion 24 prosentilla kasvatettu euromäärä huomioidaan jo 1.8.2020 alkavan lukuvuoden lisätehtäviä määrättäessä. Tarkempi asiaa koskeva ohjeistus on tämän liitteen Osiota B koskevassa osassa.

- Osio B liite 1 luokanopettahinnoittelujen 4 03 04 03 0 ja 4 03 07 05 6 peruspalkkoja ja tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1.8.2020 yleiskorotuksen lisäksi 0,545 prosentin tasokorotuksella. Tarkempi asiaa koskeva ohjeistus on tämän liitteen Xxxxx B liitettä 1 koskevassa osassa.

- Osio C 8 §:n opinto-ohjaajien palkankorotukset 1.1.2021: Opinto- ohjaajien vähimmäispalkkataulukko yhdenmukaistetaan opettajien kanssa ylemmän korkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta. Tarkemmat ohjeet korotusten toteuttamiseen ilmenevät tämän yleiskirjeen liitteen Osiota C koskevasta

osasta. Tarkempi asiaa koskeva ohjeistus on tämän liitteen Osiota C koskevassa osassa.

- Osio B liite 1 ja osion F vuosisidonnaisen lisän vähentämiseen liittyvät perus- ja tehtäväkohtaisen palkan korotukset 1.4.2021: Korotukset (1 %) toteutetaan yleiskorotusten yhteydessä. Näin ollen myös niiden toteuttaminen ohjeistetaan osana yleiskorotusten toteuttamista siten, että ohjeen mukainen korotus sisältää yleiskorotuksen lisäksi myös nämä korotukset. Tarkempi asiaa koskeva ohjeistus on tämän liitteen kutakin opettajaryhmää koskevassa osassa.

Palkkaliitteeseen on koottu 1.8.2020 ja 1.4.2021 korotukset sisältävät palkat ja palkkiot. Osion C ylemmän korkeakoulututkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon opinto-ohjaajien osalta palkkaliitteessä on lisäksi myös palkat 1.1.2021 lukien. Palkkaliite löytyy KT:n kotisivuilta osoitteessa xxx.xx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxx/xxxxxx-xxxxxxxx.

Sopimusratkaisun vaikutus OVTES:n palkkasummaan sopimuskauden aikana

OVTES 2020–2021 toteuttaa ns. yleisen linjan mukaisen kustannusvaikutuksen eli palkkasumma korottuu sopimuskauden aikana 3,04 prosenttia. Korotukset vaihtelevat merkittävästi työnantajan henkilöstörakenteen mukaan.

Varhaiskasvatuksen opettajien siirto OVTES:seen 1.9.2021

Siirto toteutetaan kunta-alan sopimusratkaisuun liittyvän pääsopimuksen (Virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä) 3 §:n mukaisesti. Ko. henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan kuitenkin KVTES -sopimuksen ehtoja 31.12.2022 saakka. Lisätietoja ko. sopimuksesta on KT:n yleiskirjeessä 8/2020.

Sopimusmuutosten voimaantulo

Sopimusmuutokset tulevat voimaan sopimuskauden alkaessa 1.4.2020 tai tätä myöhemmin. Voimaantulo ilmenee tästä soveltamisohjeliitteestä sekä tämän yleiskirjeen liitteestä 3. Mikäli OVTES 2020-2021 sopimuskirjan sopimustekstissä ei ole voimaantulopäivää, tulee määräys voimaan 1.4.2020.

OSIO A YLEINEN OSA

14 § Vuosisidonnainen lisä ja eläke

OVTES A 14 §:n määräys eläkeläisen vuosisidonnaisesta lisästä poistetaan 1.8.2020 lukien. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan myös aika, jolta henkilö on ansainnut ja saa vanhuuseläkettä.

Jotkut työnantajat ovat korvanneet A 14 §:n soveltamisen vuoksi puuttuneen tai pienemmän vuosisidonnaisen lisän maksamalla vanhuuseläkkeelle jääneille, palveluksessaan oleville henkilölle henkilökohtaista lisää, rekrytointilisää tai jotain muuta näihin rinnastuvaa lisää.

Sopijaosapuolten yhteinen tarkoitus on, että vuosisidonnainen lisä poistaa vastaavalla euromäärällä henkilökohtaista lisää / rekrytointilisää / muuta vastaavaa lisää, jota henkilölle on maksettu A 14 §:n soveltamisen vuoksi; vuosidonnaisen lisän puuttumisen korvaamiseksi. Tarkoitus ei ole, että henkilö saa sekä vuosidonnaisen lisän että sen puuttumisen korvaamiseksi maksetun henkilökohtaisen lisän/rekrytointilisän/muun vastaavan lisän.

Asia käydään läpi yhdessä viranhaltijan ja luottamusmiehen kanssa ennen kuin työnantaja ratkaisee asian.

21 § Varsinainen palkka

Määräyksen soveltamisohjeeseen on lisätty C osiota koskeva kirjaus. Kirjauksen mukaan palkallisen virkavapaan ajalta, mm. sairausloman ja äitiysvapaan ajalta, maksetaan osio C 24 a §:n mukaan varsinaisen palkan lisäksi osio C 15 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.

Varsinaisen palkan määräytyminen ei ole muuttunut. Kirjauksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, että C osiossa tulee 1.1.2021 kalenterivuositarkastelussa ja 1.8.2021 lukuvuositarkastelussa voimaan uusi 24 a §:n määräys.

33 § Vuosiloma ja laskennallinen vuosiloma

Soveltamisohjeen mukaan OVTES:n piirissä olevaan henkilöstöön ei sovelleta KVTES:n IV luvun 19 §:ää (Lomarahavapaa).

Määräyksen soveltamisohjeen viittaus KVTES:iin on muutettu KVTES 2020-2021 sopimuksen määräyksiä vastaavaksi.

35 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen

2 mom.

Määräykseen on lisätty uusi 2 momentti, joka tulee voimaan 1.1.2021. Uusi 2 momentti koskee ensimmäisen kerran lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020 - 31.3.2021 ansaittua vuosilomaa.

Vuosilomaetuuksista siirryttäessä tehtävästä toiseen on samansisältöinen määräys OVTES A osion 35 §:ssä ja KVTES IV luvun 21 §:ssä (aiemmin 20 §). Tarkoitus on, että tulkinta vuosilomaetuuksista siirtymissä vapaajaksojärjestelmän ja vuosilomajärjestelmän välillä on samansisältöinen myös silloin, kun siirtyminen tapahtuu soveltamisalalta toiselle (OVTES-KVTES).

OVTES A 35 §:ää sovelletaan, kun siirtyminen tehtävästä toiseen tapahtuu OVTES:n soveltamisalalla. Tällaisesta tilanteesta on kyse esimerkiksi silloin, kun henkilö siirtyy vapaajaksojärjestelmän (OVTES Osio C) piirissä olevasta opettajan tehtävästä vuosilomaoikeuden piirissä olevaan koulutuspäällikön tehtävään.

KVTES IV luvun 21 §:ää sovelletaan silloin, kun siirtyminen tapahtuu sopimusalalta toiselle, esimerkiksi vapaajaksojärjestelmän (OVTES Osio C) piirissä olevasta opettajan tehtävästä vuosilomaoikeuden piirissä olevaksi projektipäälliköksi KVTES:iin.

Uuden 2 momentin mukaan pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, johon sovelletaan vapaajaksojärjestelmää (OVTES Osio C) ja joka ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n soveltamisalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaisesti kuitenkin siten, että vuosilomapäivien määrä lasketaan seuraavasti.

Pääviranhaltijalta / päätoimiselta tuntiopettajalta vähennetään hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta 1.5.- 30.4. väliseen aikaan vahvistettuja vapaajaksopäiviä sekä 1.5.- 30.4. väliseltä ajalta OVTES Osio C 22 §:n mukaan maksettuja vapaajaksokorvauspäiviä. Vähennyksenä huomioidaan 85 prosenttia niistä vapaajaksoihin sisältyneistä työpäivistä (ma-pe), jotka eivät ole sijoittuneet arkipyhille sekä 61 prosenttia maksetuista vapaajaksokorvauspäivistä. Jäljelle jäänyt vuosilomapäivien määrä pyöristetään lähimpään täyteen päivään.

Esimerkki 1:

Vuosityöajassa (OVTES Osio C) oleva lehtori on valittu rehtorin sijaiseksi ajalle 1.8.2021 - 30.4.2022. Lehtorille on vahvistettu kahdeksan kesävapaajaksoviikkoa ajalle 6.6.2021 - 31.7.2021.

Esimerkin henkilöllä on yli 15 vuotta palvelusaikaa ja 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020 - 31.3.2021. Henkilöön sovelletaan KVTES:n IV luvun 5 §:n 2 momentin vuosilomataulukkoa 1, jonka mukaan vuosilomapäivien määrä on 38, kun täysiä lomamääräytymiskuukausia on 12.

- 31.3.2021 kertyneestä 38 vuosilomapäivästä vähennetään 33,15 päivää. Jäljelle jää 4,85 päivää, joka pyöristetään lähimpään täyteen päivään normaalin pyöristyssäännön mukaan.

Esimerkin henkilöllä on jäljellä 5 vuosilomapäivää lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020 - 31.3.2021, jotka on annettava hänelle KVTES:n IV luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti viimeistään 30.4. mennessä (seuraavan vuoden lomakauden alkuun mennessä).

Esimerkki 2

Muuten sama tilanne kuin edellä, mutta lehtorista määräaikaisesti rehtorin sijaiseksi siirtyvällä henkilöllä on alle kymmenen vuotta palvelusaikaa. Täysiä lomanmääräytymiskuukausia on 12 ja vuosilomapäiviä on KVTES:n IV luvun 5 §:n 2 momentin vuosilomataulukon 2 mukaan yhteensä 28.

Esimerkin henkilön lomanmääräytymisvuonna 1.4.2020 - 31.3.2021 ansaitsemasta vuosilomasta vähennetään 85 % kesävapaajakson työpäivistä (ma-pe), lukuun ottamatta työpäiviä, jotka sijoittuvat arkipyhille. Lehtorin 8 viikon kesävapaajaksossa on 40 työpäivää, joista yksi osuu juhannusaattoon. Työpäiviä, joista huomioidaan vähennyksenä 85 %, on siten 39. Vähennyksen määrä on 0,85 * 39 = 33,15. Vuosilomapäivistä 28 vähennetään 33,15 päivää. Jäljelle jää miinusmerkkinen luku. Näin ollen henkilöllä ei ole enää lomanmääräytymisvuoden 1.4.2020 - 31.3.2021 vuosilomapäiviä käytettävänä rehtorin sijaisuuden aikana.

Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2021 - 31.3.2022 vuosilomapäiviä voi pitää kalenterivuoden 2022 alusta, mikäli asiasta sovitaan KVTES IV luvun 8 §:n 2 momentin mukaisesti.

Esimerkki 3:

Muuten sama tilanne kuin esimerkissä 1, mutta lehtori on otettu määräaikaisesti rehtorin sijaiseksi vasta 1.11.2021 alkaen. Lehtorille on 8 kesävapaajakson 6.6.2021 - 31.7.2021 lisäksi vahvistettu vapaajaksoviikko viikoksi 42 (7 kpv).

Vuosilomaoikeus kuten esimerkissä 1.

Esimerkin henkilön lomanmääräytymisvuonna 1.4.2020-31.3.2021 ansaitsemasta vuosilomasta vähennetään 85 prosenttia 1.5.- 30.4. väliseen aikaan vahvistetuista vapaajaksopäivien työpäivistä (ma-pe), lukuun ottamatta työpäiviä, jotka sijoittuvat arkipyhille. Lehtorille on vahvistettu lomanmääräytymisvuoden jälkeiselle aikavälille 1.5.2021 - 30.4.2022 yhteensä 9 viikkoa vapaajaksoa. Työpäiviä on yhteensä 45, joista yksi osuu juhannusaattoon. Työpäiviä, joista huomioidaan vähennyksenä 85 %, on siten

44. Vähennyksen määrä on 0,85 * 44 = 37,4. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020 - 31.3.2021 kertyneestä 38 vuosilomapäivästä vähennetään 37,4 päivää. Jäljelle jää 0,6 päivää, joka pyöristetään lähimpään täyteen päivään eli yhteen päivään.

Esimerkin henkilöllä on jäljellä 1 vuosilomapäivä lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020 - 31.3.2021, jotka on annettava hänelle KVTES:n IV luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti viimeistään 30.4. mennessä (seuraavan vuoden lomakauden alkuun mennessä).

Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2021 - 31.3.2022 vuosilomapäiviä voi pitää kalenterivuoden 2022 alusta, mikäli asiasta sovitaan KVTES IV luvun 8 §:n 2 momentin mukaisesti.

Esimerkki 4:

Henkilö on otettu kokoaikaiseen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteeseen (osio C) ajalle 1.1.2021 - 31.5.2021 ja kokoaikaiseen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteeseen ajalle 1.6.2021 - 31.7.2021. Henkilö otetaan KVTES:n projektipäällikön työsuhteeseen 1.8.2021 - 31.7.2022.

OVTES C 22 §:n soveltamisohjeen mukaan (voimaan 1.1.2021), kun vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa virkasuhteessa ollut opettaja/opinto-ohjaaja siirtyy ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä saman työnantajan palveluksessa toiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen, voidaan siirtymistä edeltäneen määräaikaisen virkasuhteen päättyessä sen ajalta maksaa vapaajaksokorvaus.

Soveltamisohjeen mukaan vapaajaksokorvaus voidaan maksaa, vaikka palvelussuhde jatkuu keskeytymättömänä. Vapaajaksokorvauksen maksaminen ei ole pakollista.

Työnantaja ratkaisee, maksetaanko vapaajaksokorvaus vai ei. Esimerkin 4 tapauksessa työnantaja on maksanut vapaajaksokorvauksen.

Henkilölle on ensimmäisessä määräaikaisessa virkasuhteessa vahvistettu vapaajaksot viikolle 9 ja viikoiksi 13 ja 14. Toisen määräaikaisen virkasuhteen aikana ei ole vapaajaksoja. Ensimmäisessä virkasuhteessa on 92 työpäivää. Työnantaja maksaa vapaajaksokorvausta 17,64 päivältä (92*0,42= 38,64, 38,64 - 21 = 17,64). Toisessa virkasuhteessa on 44 työpäivää. Työnantaja maksaa vapaajaksokorvausta 18,48 päivältä.

Esimerkin henkilöllä on alle 10 vuotta palvelusaikaa. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020 - 31.3.2021 esimerkin henkilöllä on 3 täyttä lomanmääräytymiskuukautta. Vuosilomapäiviä on KVTES:n IV luvun 5 §:n 2 momentin vuosilomataulukon 3 mukaan yhteensä 5 päivää.

Esimerkin henkilön edellisenä lomanmääräytymisvuotena, tässä tapauksessa 1.4.2020 - 31.3.2021, ansaitsemasta 5 päivän vuosilomasta vähennetään 1.5.2021 - 30.4.2022 väliseltä ajalta OVTES Osio C 22 §:n mukaan maksettuja vapaajaksokorvauspäiviä.

Vähennyksenä huomioidaan 61 prosenttia maksetuista vapaajaksokorvauspäivistä.

Vapaajaksokorvaus ja vähennyksenä huomioita vapaajaksokorvauspäivien määrä lasketaan seuraavasti: Xxxxxxxxx henkilöllä oli ajalla 1.5.2021 - 31.7.2021 65 työpäivää. Työpäivien lukumäärä 65 * 0,42 = 27,3 vapaajaksokorvauspäivää. Esimerkin henkilölle ei ollut aikavälillä 1.5.2021 - 31.7.2021 C 22 §:n mukaisia työaikasuunnitelmassa vahvistettuja vapaajaksopäiviä (ma-su). Vähennyksen määrä on 0,61* 27,3 = 16,65 päivää.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020 - 31.3.2021 kertyneestä 5 vuosilomapäivästä vähennetään 16,65 vapaajaksokorvauspäivää. Tulos (5-16,65) on negatiivinen luku. Esimerkin henkilöllä ei ole jäljellä vuosilomapäiviä lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020 - 31.3.2021.

Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2021 - 31.3.2022 vuosilomapäiviä voi pitää kalenterivuoden 2022 alusta, mikäli asiasta sovitaan KVTES IV luvun 8 §:n 2 momentin mukaisesti.

Harkinnanvaraisista työ- ja virkavapaista on määräys KVTES V luvun 11 §:n 3 momentissa. Ajalle 1.8.2021 - 31.12.2021, jolloin esimerkin henkilöllä ei ole käytettävissä vuosilomapäiviä, voi mahdollisesti sopia palkattomia työvapaapäiviä.

42 § Osittaisen virkavapaa ja viranhoidon palkkaus

Määräyksen soveltamisohjetta on täydennetty seuraavasti: Varsinaisen palkan velvoitteiden määräämiseen sovelletaan osa-aikaprosenttia. Tulkintaa muuttava lisäys on tehty työtuomioistuimen ratkaisun 2019:118 johdosta. Varsinaisen palkan velvoitteilla tarkoitetaan B osion 14 §:n määräytyvää työaikaa ja liitteiden yhteissuunnittelutyöaikaa.

OSIO B

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUN OPETUSHENKILÖSTÖN YHTEISET MÄÄRÄYKSET

OVTES 2018 - 2019 sopimukseen sisältyvistä kokeiluliitteistä on sovittu edelleen säilytettävän OVTES 2020-2021 sopimuksessa peruskoulun rehtorin työaikaa ja palkkausta koskevat määräykset sekä peruskoulun lisätehtäväkiintiö.

Jos näitä määräyksiä koskevia kokeiluja on käynnissä, voidaan niitä jatkaa edelleen. Kokeilumääräykset on mahdollista ottaa käyttöön, jos asiasta sovitaan asiainomaisen pääluottamusmiehen kanssa. Kokeilumääräykset ovat painettuina sopimuskirjan tekstiosan lopussa ennen palkkaliitteitä.

Kaikki osion B yhteiset ja liitekohtaiset tekstimuutokset tulevat voimaan 1.8.2020. 2 § Palkkaperusteryhmä

Sopijaosapuolet ovat sopineet jatkavansa työryhmätyöskentelyä palkkaperusteryhmien laskemista koskevan määräyksen uudistamiseksi. Peruskoulun rehtoreiden B osio yhteiset 3 §:n ja 10 §:n sekä B osio liite 1 9

§:n apulaisjohtajien työaikamääräyksiin liittyviä määräaikaisia muutoksia on sovittu jatkettavan edelleen määräaikaisina sopimuskauden lukuvuoden loppuun.

3 § Peruskoulun rehtorin tehtäväkohtainen palkka

1 mom. Rehtorinviranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 0,87 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,72 %:n yleiskorotuksella.

Määräykseen lisättiin tulkintaa muuttamattomana vuosiluokkien 7 - 9 käsittävän koulun rehtorin palkkahinnoittelukohtaan termi yhtenäinen peruskoulu.

OVTES 2018 - 2019 sopimukseen sisältyvää määräaikaisen soveltamisohjeen voimassa oloa on jatkettu muuttumattomana sopimuskauden lukuvuoden loppuun eli 31.7.2022 asti. Soveltamisohjeen

mukaan rehtoreiden palkkauksessa voidaan soveltaa palkkaperusteryhmien määrää korkeampaa hinnoittelukohtaa, jos tämä on perusteltua rehtorin alaisen muun kuin opetushenkilöstön suurella määrällä tai rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuudella. Edellä mainitut linjaukset päätetään paikallisesti.

4 § Lukion ja aikuislukion rehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorinviranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 0,87 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,72 %:n yleiskorotuksella.

5 § Peruskoulun tai lukion apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

Apulaisrehtorinviranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 0,87 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,72 %:n yleiskorotuksella.

6 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran peruspalkka

1 mom. ja 2 mom. Oppilaanohjauksen lehtorin viran tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 0,87 %:n yleiskorotuksella.

Oppilaanohjauksen lehtorin viran tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 0,72 %:n yleiskorotuksella.

Vuosisidonnaisen lisän 8 vuoden perusteella maksetusta 3 %:sta 1 prosenttiyksikkö siirretään 1.4.2021 peruspalkkaan. Tämän ja yleiskorotuksen vuoksi oppilaanohjauksen lehtorin viran tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 1,72 %:lla.

Vuosisidonnaisen lisän prosentit 1.4.2021 lukien ilmenevät 8 §:n vuosisidonnaisten lisien taulukosta.

6a § Lukion opinto-ohjaajan viranhaltijan tehtäväkohtainen palkka

1 mom. ja 2 mom. Opinto-ohjaajan viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 0,87 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,72 %:n yleiskorotuksella.

6b § Lukion erityisopettajan viranhaltijan tehtäväkohtainen palkka

1 mom. ja 2 mom. Lukion erityisopettajan viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 0,87 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,72 %:n yleiskorotuksella.

8 § Vuosisidonnainen lisä

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan prosentit 1.4.2021 lukien ilmenevät taulukosta 1.

Uudet vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan prosentit 1.4.2021 lukien ovat seuraavat. Taulukkoon lisäyksenä lukion erityisopettajan viranhaltija:

Taulukko 1	5 v	8 v	10 v	15 v	20 v
Rehtori ja apulaisrehtori	–	–	5 %	5 %	10 %
Peruskoulun aineenopettaja, luokanopettaja, erityisopetuksen opettaja ja päätoiminen tunti- opettaja	4 %	3%	6 %	6 %	6 %
Esiluokanopettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	6 %	2 %	9 %	6 %	6 %
Peruskoulun oppilaanohjauksen	2 %	2 %	5 %	11 %	–
viranhaltija
Lukion opinto- ohjaajan viranhaltija	2 %	3 %	5 %	11 %
Lukion
erityisopettajan viranhaltija	2 %	3 %	5 %	11 %
Lukion/aikuislukion aineenopettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	6 %	2 %	10 %	4 %	6 %

9 § Rehtoriviranhaltijan työaika

Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennyksen poistuminen toteutuu KVTES:n toimistotyöajan lyhentymisen kautta. KVTES luku III 8 §:n säännöllinen viikkotyöaika lyhenee 36 tuntiin ja 15 minuuttiin 31.8.2020 lukien.

10 § Rehtoriviran haltijan opetustuntimäärä

1 mom. - 4 mom. Määräyksien soveltamisohjetta on muutettu peruskoulun rehtoreiden osalta (1 - 4 momentit). Soveltamisohjeen voimassaoloaikaa on jatkettu 31.7.2022 asti.

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja kaksi tuntia vähemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Tämän hallinnolliseen työn määrään voi vaikuttaa esimerkiksi koulun muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön suuri määrä. Hallinnollisen työn kuormittavuutta arvioitaessa huomioidaan koulun apulaisrehtori / apulaisjohtajaratkaisut.

Rehtorin opetusvelvollisuutta määrättäessä tulee huomioida työn kokonaismäärän kuormittavuus. Opetusvelvollisuutta ei ole perusteltua muuttaa palkkaperusteryhmissä tapahtuvien vähäisten muutosten vuoksi, jos rehtorin työn kokonaismäärän kuormittavuuden arvioidaan pysyvän ennallaan.

Rehtorille voidaan määrätä opetuksen järjestämiseen liittyvässä poikkeuksellisessa tilanteessa myös kaksi tuntia enemmän opetusta kuin palkkaperusteryhmien määrä osoittaa. Rehtorin hallinnollisen työn määrän tulee tällaisessa tilanteessa todennetusti vastaavasti vähentyä, jotta rehtorin kokonaistyömäärä ei nouse. Rehtorin työaikasuunnitelmasta tulee ilmetä, miten työtehtäviä on järjestelty rehtorin muiden tehtävien ja opetustyön osalta niin ettei työaika ylity. Hallinnollisen työn määrän vähentyminen voi tapahtua esimerkiksi siirtämällä jokin rehtorin hallinnollinen tehtävä apulaisrehtorille.

Soveltamisohjeessa todetaan lisäksi, että rehtorin opetustunteja ei tarvitse määrätä työjärjestykseen kiinnitettynä opetuksena. Rehtorin opetuksen määrääminen päätetään paikallisesti.

7 mom. Lukion rehtorin opetustuntimäärän alaraja on poistettu. Lukion rehtorin vuotuinen opetusvelvollisuus vahvistetaan paikallisesti enintään 418 tuntiin. Pienissä lukioissa rehtorin vuotuinen opetusmäärä voidaan kuitenkin määrätä enintään 456 tuntiin. Edellytyksenä suuremmalle opetustuntimäärälle on se, että oppilaitoksessa on enintään 100 opiskelijaa eikä rehtorin virantoimitusvelvollisuuteen kuulu perusopetuksen tehtävät tai suuremman opetustuntimäärän määräämiselle on muu perusteltu syy.

8 mom. Aikuislukion rehtorin opetustuntimäärän alaraja on poistettu. Vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 363 tuntiin.

11 § Peruskoulun rehtoriviran haltijan työajan erityismääräykset

3 mom. Määräykseen on lisätty uusi 3 momentti. Uuden määräyksen mukaan opetustunteihin luettavissa olevia tunteja voidaan poikkeuksellisesti lukea myös koulun muun kuin 1 momentissa mainittujen opettajaviranhaltijoiden tai rehtoriviranhaltijoiden opetusvelvollisuuteen. Ensisijaisesti opetustuntien lukeminen tulee kuitenkin tehdä 1 momentissa mainituille viranhaltijoille.

13 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran työaika

Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys poistetaan 1.8.2020 lukien. Oppilaanohjauksen lehtorin virassa työnantajan ajan ja paikan suhteen määrättävissä oleva työaika on 1221 tuntia lukuvuodessa.

13a § Vuosityöaikaan otetun lukion opinto-ohjaajan viranhaltijan työaika

Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys poistetaan 1.8.2020 lukien. Vuosityöaikaan otetun opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1600 tuntia.

13b § Vuosityöaikaan otetun lukion erityisopettajan viranhaltijan työaika

Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys poistetaan 1.8.2020 lukien. Vuosityöaikaan otetun erityisopettajan vuosityöaika on 1600 tuntia.

14 § Opettajatyöpäivät

1 mom. - 3 mom. Sopimusmääräykset ovat ennallaan. Työaikaa määrättäessä tulee huomioida osa-aikaisesti virkaansa hoitavan viranhaltijan tai päätoimisen tuntiopettajan osa-aikaprosentti (osio A 42 §).

4 mom. Sopimusmääräys on edelleen poistettu 31.7.2022 asti.

5 mom. - 8 mom. Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut työajan pidennykset on poistettu 1.8.2020 lukien.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovittua työajan lisäystä on kuitenkin vielä käytettävissä enintään kaksi tuntia B 14 §:n mukaiseen opinto- tai suunnittelutyöhön tai ao. liitteen mukaiseen yhteissuunnitteluun. Tämä työajan lisäys on käytettävissä yhtenä tilaisuutena, oppilastyöpäivän aikana 31.8.2020 mennessä. Se on määrättävissä 1 momentin mukaan opettajatyöpäiviin velvoitetuille eli vakituisille tai vähintään lukuvuoden työajaksi otetuille viranhaltijoille ja päätoimisille tuntiopettajille.

14a § Työajan vaihtaminen

Uusi sopimusmääräys mahdollistaa opetustuntien vaihtamisen lukuvuoden aikana enintään 24 tunnin osalta kehittämistyöhön. Vaihtamiseen sovelletaan kerrointa 1,5 jolloin enimmäismäärän 24 opetustunnin vaihtaminen vastaa 36 kehittämistyöajan tuntia.

Opetustuntien vaihtaminen kehittämistyöaikaan perustuu vapaaehtoiseen sopimiseen. Opettaja ja rehtori sopivat millaisiin tehtäviin vaihdettava työaika käytetään. Työajan vaihtaminen ei muuta työaikaan sovellettavaa sopimusta (OVTES). Esimerkkinä kehittämistyöajan käyttämisestä voidaan mainita opettajan osallistuminen koulutukseen tai muuhun osaamista kehittävään

toimintaan. Työaikaa voidaan käyttää myös työhyvinvointia tukevaan toimintaan tai työtehtävien järjestelemiseen osittaisen sairausloman tilanteissa.

Määräys on sovellettavissa myös päätoimiseen tuntiopettajaan.

19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä

2 mom. Peruskoulujen lisätehtäväpalkkioiden euromäärää on korotettu 1.8.2020 lukien yhteensä 24,87 %:lla. Palkkioihin käytettävissä oleva koulukohtainen kokonaismäärä ilmenee OVTES:n palkkaliitteestä. Korotettu euromäärää on käytettävissä lukuvuoden 2020-21 tehtäviä määrättäessä.

Palkkioihin tehdään 1.4.2021 lukien 0,72 %:n mukainen yleiskorotus.

5 mom. ja 6 mom. Lukiossa ja aikuislukiossa lisätehtävien euromääräisiä palkkioita korotetaan 1.8.2020 0,87 %:n ja 1.4.2021 0,72 %:n yleiskorotuksella.

7 mom. Sopimusmääräyksen voimassaoloa on jatkettu sopimuskauden lukuvuoden loppuun 31.7.2022 asti.

Tarkistetut palkkiot ilmenevät palkkataulukoista (xxx.xx.xx).

OSIO B, LIITE 1 PERUSKOULU

Kaikki liitteen määräyksiä koskevat tekstimuutokset tulevat voimaan 1.8.2020. 2 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka

Opettajaviranhaltijoiden ja tuntiopettajien (27 §) tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 0,87 %:n yleiskorotuksella.

Opettajaviranhaltijoiden ja tuntiopettajien tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 0,72 %:n yleiskorotuksella.

Vuosisidonnaisen lisän 8 vuoden perusteella maksetusta 4 %:sta 1 prosenttiyksikkö siirretään 1.4.2021 peruspalkkaan. Vastaavat muutokset toteutetaan myös tuntiopettajille (27 §). Tämän ja yleiskorotuksen vuoksi tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 1,72 %:lla.

Vuosisidonnaisen lisän prosentit 1.4.2041 lukien ilmenevät osion B yhteisten määräysten 8 §:n vuosisidonnaisten lisien taulukosta.

3 § Erityisopetuksen opettajan (erityisluokanopettaja ja erityisopettaja) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka

Opettajaviranhaltijoiden ja tuntiopettajien (27 §) tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 0,87 %:n yleiskorotuksella.

Opettajaviranhaltijoiden ja tuntiopettajien tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 0,72 %:n yleiskorotuksella.

Vuosisidonnaisen lisän prosentit 1.4.2041 lukien ilmenevät osion B yhteisten määräysten 8 §:n vuosisidonnaisten lisien taulukosta.

4 § Luokanopettajan (luokanopetus) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka

Opettajaviranhaltijoiden ja tuntiopettajien (27 §) tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 0,87 %:n yleiskorotuksella.

Viranhaltijan hinnoittelutunnuksen 4 03 04 03 0 ja vastaavan tuntiopettajan

hinnoittelutunnuksen 4 03 07 05 6 peruspalkkaan tehdään lisäksi 0,545 %:n mukainen tasokorotus 1.8.2020 lukien. Tämän ja yleiskorotuksen vuoksi tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yhteensä 1,415 %:lla.

Opettajaviranhaltijoiden ja tuntiopettajien (27 §) tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 0,72 %:n yleiskorotuksella.

Vuosisidonnaisen lisän prosentit 1.4.2041 lukien ilmenevät osion B yhteisten määräysten 8 §:n vuosisidonnaisten lisien taulukosta.

5 § Esiluokanopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka

Opettajaviranhaltijoiden ja tuntiopettajien (27 §) tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 0,87 %:n yleiskorotuksella.

Opettajaviranhaltijoiden ja tuntiopettajien tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 0,72 %:n yleiskorotuksella.

Vuosisidonnaisen lisän 8 vuoden perusteella maksetusta 3 %:sta 1 prosenttiyksikkö siirretään 1.4.2021 peruspalkkaan. Vastaavat muutokset toteutetaan myös tuntiopettajille (27 §). Tämän ja yleiskorotuksen vuoksi tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 1,72 %:lla.

Vuosisidonnaisen lisän prosentit 1.4.2041 lukien ilmenevät osion B yhteisten määräysten 8 §:n vuosisidonnaisten lisien taulukosta.

6 § Yhteissuunnittelutyöaika

Sopimusmääräyksen voimassaoloaikaa on jatkettu 31.7.2022 asti eli vastaavaksi ajaksi kuin osio B 14 § 4 mom. on poistettu.

Määräyksen tekstistä on poistettu kolmen tunnin viikkotuntimäärä. Sopimusmääräykseen on lisätty soveltamisohje, jossa todetaan, että yhteissuunnittelutyöaikaa tulisi mahdollisuuksien mukaan suunnitella käytettäväksi tasaisesti lukuvuoden työaikana. Työajan käyttö suunnitellaan vuotuisena 6a §:n määräyksen mukaan.

6a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä

Yhteissuunnittelutyöaika suunnitellaan vuotuisena. Vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.

Yhteissuunnittelutyöaikamääräyksestä on poistettu viittaus osio B 14 §:n määräykseen.

Yhteissuunnitteluun käytettävissä olevien tuntien kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 120 tuntia. Tämä tuntimäärä on käytettävissä vähintään lukuvuoden työajaksi otetulle kokoaikaiselle opettajalle. Yhteissuunnitteluun ovat velvoitettuja kaikki päätoimiset opettajat palvelussuhteensa aikana.

Osa-aikaisesti virkaansa hoitavien osalta tulee huomioida opettajan osa- aikaprosentti työaikaa määrättäessä (osio A 42 §).

Yhteissuunnittelutyöajan käyttöalaa on määritelty 6 §:n määräyksessä. Valtakunnallisesti yhteissuunnittelun käytöstä ei ole annettu sitovia ohjeita vaan yhteissuunnittelu on tarkoitettu sellaiseen opettajien väliseen yhteistyöhön ja koulun kehittämistoimintaan, joka paikallisesti koetaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi (KT:n yleiskirje A 21/1985). Työajan käytöstä ja työtehtävistä määrääminen kuuluu työnjohto-oikeuteen.

Yhteissuunnitteluaikaa käytetään myös kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, jota työtä opettaja voi tehdä myös kotona. Työnantajan tulee huolehtia, että yhteissuunnittelutyöaikaa jää riittävästi opettajan itsensä käytettäväksi.

8 § Koulun johtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle

5 mom. Sopimusmääräyksen voimassaoloa on jatkettu 31.7.2022 asti.

9 § Apulaisjohtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle

1 mom. ja 2 mom. Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevan tuntimäärän ylärajaa on nostettu yhdellä tunnilla kaikissa välyskohdissa.

5 mom. Määräykseen on lisätty uusi 5 momentti. Tämän määräyksen perusteella myös opettajaviranhaltijalle, jolle ei ole annettu apulaisjohtajamääräystä, voidaan siirtää rehtorin hallinnollisia tehtäviä, ei kuitenkaan esimiestyötä.

Määräyksen käyttöala on rajattu poikkeustilanteisiin ja se edellyttää KVhL 23

§:n mukaista virantoimitusvelvollisuuden muuttamista. Hallinnollisen työn siirtämismahdollisuus on rajattu vain suuriin kouluihin. Määräyksen soveltaminen edellyttää, että vuosiluokkien 1-6 koulussa on vähintään 36 palkkaperusteryhmää ja muussa peruskoulussa vähintään 26 palkkaperusteryhmää. Poikkeavaa työaikamääräystä voidaan soveltaa vain lukuvuosi kerrallaan. Soveltamisohjeen mukaan edellytyksenä on lisäksi, että hallinnollisia tehtäviä ei ole siirrettävissä apulaisjohtajaksi nimetylle opettajaviranhaltijalle.

Soveltamisohje 1 - 4 momenttiin ja 5 momentin voimassaolo on sovittu määräaikaisina sopimuskauden lukuvuoden loppuun 31.7.2022 asti.

10 § Muiden kuin johtamistehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen

1 mom. ja 2 mom. Määräystä on sovittu sovellettavan myös päätoimiseen tuntiopettajaan, jos päätoiminen tuntiopettaja hoitaa vastaavaa yhdysluokkaopettajan tehtävää kuin luokanopettajan viranhaltija tai erityisluokanopettajan viranhaltija

Määräystä ei sovelleta päätoimiseen tuntiopettajaan, joka toimii samanaikaisopetuksessa esimerkiksi resurssiopettajana. Tällöin päätoimisen tuntiopettajan tehtävän ei katsota rinnastuvan yhdysluokkaa hoitavan viranhaltijan tehtäväkuvaan. Tämä 10 §:n soveltamisalamuutos on lisätty 30

§:n tuntiopettajaa koskevaan määräykseen.

OSIO B, LIITE 2 LUKIO

Kaikki liitteen määräyksiä koskevat tekstimuutokset tulevat voimaan 1.8.2020.

Lukiossa on ollut mahdollista ottaa käyttöön työnantajan päätöksellä vuosityötunteihin perustuva lukion opinto-ohjaajan palkkaus- ja työaikamääräykset 1.8.2018 alkaen. Vastaavasti on sovittu lukion erityisopettajan palkkaus- ja työaikamääräyksistä 1.8.2019 alkaen. Ko. määräykset ovat osio B yhteisissä määräyksissä (6a ja 6b § ja 13a ja 13b§).

1 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka

Opettajaviranhaltijoiden ja tuntiopettajien (14 §) tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 0,87 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,72 %:n yleiskorotuksella.

2 § Yhteissuunnittelutyöaika

Yhteissuunnittelutyöajan käyttöön ei ole enää sovittu koulukohtaiseen toteutukseen perustuvaa välystä. Yhteissuunnittelun käyttötarkoitukseen ei ole sovittu muutoksia. Työajan käyttö suunnitellaan vuotuisena 2a §:n määräyksen mukaan.

2a § Yhteissuunnitteluajan vuotuinen tuntimäärä

Yhteissuunnittelutyöaika suunnitellaan vuotuisena. Vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.

Yhteissuunnittelutyöaikamääräyksestä on poistettu viittaus osio A 32 §:n määräykseen sekä osio B 14 §:n määräykseen.

Yhteissuunnitteluun käytettävissä olevien tuntien kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 101 tuntia. Tämä tuntimäärä on käytettävissä vähintään lukuvuoden työajaksi otetulle kokoaikaiselle opettajalle. Yhteissuunnitteluun ovat velvoitettuja kaikki päätoimiset opettajat palvelussuhteensa aikana.

Osa-aikaisesti virkaansa hoitavien osalta tulee huomioida opettajan osa- aikaprosentti työaikaa määrättäessä (osio A 42 §).

3 § Aineenopettajan opetusvelvollisuus

Opetusvelvollisuustyöaikaan otetun erityisopettajan opetusvelvollisuudeksi on sovittu 22 vvt 1.8.2020 lukien.

Pöytäkirjamerkintänä määräykseen on lisätty lukioresurssimääräyksen kautta määrättäviin luokan ulkopuolisiin töihin ja tehtäviin sovittu kaikille opettajille yhteisenä sovellettava opetusvelvollisuus 19 vvt. Yhteisellä opetusvelvollisuudella on merkitystä, kun tunnit maksetaan ylitunteina. Nämä tunnit luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen viimeisenä eikä niitä huomioida opetusvelvollisuutta painotettaessa.

7 § Lukioresurssitunnit

Määräyksen sanamuotoon on tehty stilistisiä tulkintaa muuttamattomia muutoksia.

Määräyksen soveltamisohjetta on täydennetty luokan ulkopuolisiin töihin ja tehtäviin sovellettavan yhteisen opetusvelvollisuuden 19 vvt osalta (pöytäkirjamerkintä 3 §). Ylioppilastutkintoon liittyvien tehtävien

korvaamiseen (8 § 1 mom.) sovelletaan kuitenkin opettajan omaa opetusvelvollisuutta. Samoin korvausperusteena on opettajan oma opetusvelvollisuus, kun lukioresurssia käytetään korvaamaan lukion päättötutkintoon kuuluvia suullisia kuulusteluja.

9 § Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät

1 mom. Määräystä on muutettu vastaamaan ylioppilastutkinnosta annetun lain muutoksia.

Xxxxxx omaa opiskelijaa ei katsota yksityisopiskelijaksi, kun hän uusii hylätyn pakollisen kokeen kolme kertaa tutkinnon suorittamisen aikana (2.kohta).

Xxxxxx oma opiskelija katsotaan edelleen lukion opiskelijaksi, jos hän uusii yhden kerran hyväksytysti suoritetun kokeen ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana (3.kohta). Opiskelija katsotaan myös lukion omaksi opiskelijaksi, jos hän täydentää tutkintoaan ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana (4.kohta).

Edellä mainituissa tilanteissa opettajalle korvataan ylioppilastutkintoon liittyvistä tehtävistä 7 §:n lukioresurssimääräyksen perusteella 8 §:n määräyksen mukaan.

OSIO B, LIITE 3 AIKUISLUKIO

Kaikki liitteen määräyksiä koskevat tekstimuutokset tulevat voimaan 1.8.2020. 2 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka

Opettajaviranhaltijoiden ja tuntiopettajien (11 §) tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 0,87 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,72 %:n yleiskorotuksella.

3 § Yhteissuunnittelutyöaika

3a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä

Yhteissuunnittelutyöaika suunnitellaan vuotuisena. Vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.

Yhteissuunnittelutyöaikamääräyksestä on poistettu viittaus osio A 32 §:n määräykseen sekä osio B 14 §:n määräykseen.

Yhteissuunnitteluun käytettävissä olevien tuntien kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 89 tuntia. Tämä tuntimäärä on käytettävissä vähintään lukuvuoden työajaksi otetulle kokoaikaiselle opettajalle. Yhteissuunnitteluun ovat velvoitettuja kaikki päätoimiset opettajat palvelussuhteensa aikana.

Osa-aikaisesti virkaansa hoitavien osalta tulee huomioida opettajan osa- aikaprosentti työaikaa määrättäessä (osio A 42 §).

OSIO C AMMATILLISEN OPPILAITOKSEN OPETUSHENKILÖSTÖ

1 § Soveltamisala

3 mom.

Musiikin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin (musiikkialan perustutkinto) johtavassa koulutuksessa opettajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät edelleen osion F liitteen 10 mukaan.

Vuosityöaikajärjestelmän soveltamisesta on mahdollista sopia OVTES A 3 §:n 2 momentin mukaisella valtuutuksen nojalla tehdyllä omalla virkaehtosopimuksella.

4 mom.

Määräaikaisen yhteispäätoimisia tuntiopettajia koskevan määräyksen voimassaoloa on jatkettu. Määräaikainen määräys on voimassa 1.4.2020 - 31.7.2022.

OVTES 2020-2021 -sopimuksessa ei ole enää OVTES osio C yhteisiä määräyksiä, osion C liitteitä 4–9 eikä osiota E. OVTES 2018-2019 -sopimuksessa olleet osio C yhteiset määräykset, osio C liitteet 4–9 ja osio E määräykset sekä yleiskorotuksella korotetut liitteiden 4-9 palkkataulukot löytyvät KT:n www-sivuilta.

OVTES 2018-2019 osio C liite 1 on OVTES 2020-2021 -sopimuksessa nimeltään osio C.

2 § Rehtorin palkka ja opetustuntimäärä 1 mom. Rehtorin peruspalkka

Rehtorin tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,95 prosenttia ja 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,99 prosenttia.

3 § Apulaisrehtorin palkka ja opetustuntimäärä

Apulaisrehtorin tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,95 prosenttia ja 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,99 prosenttia.

4 § Kokonaistyöajassa olevan viranhaltijan työaika ja vuosiloma 1 mom. Viranhaltijan työaika

Kokonaistyöajassa olevan opetushenkilöstön kilpailukykysopimuksen perusteella sovittu työajan pidennys on voimassa KVTES:n toimistotyöajan mukaisesti sunnuntaihin 30.8.2020 saakka.

5 § Vuosisidonnainen lisä ja 6 § Palkan muodostuminen

OVTES A 14 §:n määräys eläkeläisen vuosisidonnaisesta lisästä poistetaan 1.8.2020 lukien. Katso muutoksesta A osion soveltamisohjeista.

7 § Opettajan palkka

Opettajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,95 prosenttia ja 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,99 prosenttia.

8 § Opinto-ohjaajan palkka

Opinto-ohjaajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,95 prosenttia ja 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,99 prosenttia.

Hinnoittelutunnusta 4 11 03 00 3 sovelletaan 1.1.2021 lukien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden opinto-ohjaajien lisäksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK-tutkinnon) suorittaneisiin opinto-ohjaajiin.

Hinnoittelutunnuksen 4 11 03 00 3 palkkaliitteen mukaiset 0, 5, 8, 10, 15 ja 20 vuotta peruspalkat I ja II kalleusluokassa ovat 1.1.2021 samat kuin opettajien hinnoittelussa 4 11 04 00 1 (soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Palveluvuosien vaikutus palkkaan ilmenee OVTES:n palkkaliitteestä.

Opinto-ohjaajan tehtäväkohtaisen palkan ja peruspalkan erotus siirtyy uuden peruspalkan päälle 31.12.2020 mukaisella euromäärällä. Samoin menetellään OVTES osio A 11 §:n mukaisten henkilökohtaisten lisien osalta. Poikkeuksena tästä ovat alla kuvatut ns. opo- lisät:

Opo-lisät:

Osassa oppilaitoksista työnantaja on maksanut opinto-ohjaajille oppilaitoskohtaista tehtäväkohtaisen palkan tasokorotusta (jatkossa opo- lisä). Näissä oppilaitoksissa opinto-ohjaajille on maksettu tehtävän vaativuudesta riippumaton sama euromäärä OVTES:n hinnoittelutunnuksen mukaisen peruspalkan päälle.

Sopijaosapuolten yhteinen tarkoitus on, että hinnoittelutunnuksen 4 11 03 00 3 peruspalkan tasokorotus poistaa vastaavalla euromäärällä opo-lisää.

Tarkoitus ei ole, että henkilö saa 1.1.2021 lukien hyväkseen sekä

hinnoittelutunnuksen 4 11 03 00 3 peruspalkan tasokorotuksen että opo- lisän.

Opo-lisän lisäksi yksittäisellä opinto-ohjaajalla voi olla tehtävien vaativuuteen perustuva tva-lisä (esim. merkittävä erityisvastuu). Hinnoittelutunnuksen 4 11 03 00 3 peruspalkan tasokorotus ei vähennä opinto-ohjaajakohtaista, yksittäisen opinto-ohjaajan tehtävien vaativuuden perusteella maksettavaa tva-lisää.

*************** Esimerkki:

1.4.2019 tilanne

Peruspalkka 3.253,82 € (0 vuotta, I kalleusluokka) Tehtäväkohtainen palkka 3.563,82 € Tehtäväkohtainen palkka sisältää:

peruspalkka 3.253,82 € + opo-lisä 250 € + tva-lisä 60 €. Tehtäväkohtaisen ja peruspalkan erotus 310 €

1.8.2020 tilanne, yleiskorotus 0,95 %

Peruspalkka 3.284,73 € (0 vuotta, I kalleusluokka) Tehtäväkohtainen palkka 3.597,68 € Tehtäväkohtainen palkka sisältää:

peruspalkka 3.284,73 € +opo-lisä 252,38 € + tva-lisä 60,57 € Tehtäväkohtaisen ja peruspalkan erotus 312,95 €

1.1.2021 tilanne, hitun 4 11 03 00 3 peruspalkan tasokorotus

Peruspalkka (0 vuotta, I kalleusluokka) 1.1.2021 lukien 3.481,86 €

Peruspalkka (0 vuotta, I kalleusluokka) 1.8.2020 lukien 3.284,73 €

Hitun 4 11 03 00 3 peruspalkan tasokorotus = 197,13 € (3481,86 € - 3284,73€ = 197,13 €)

Hitun 4 11 03 00 3 peruspalkan tasokorotus poistaa vastaavalla euromäärällä opo-lisää

Opo-lisä 252,38 € - tasokorotus 197,13 €= 55,25 €

Uusi palkkarakenne 1.1.2021 lukien

Peruspalkka 3.481,86 € (0 vuotta, I kalleusluokka) Tehtäväkohtainen palkka 3.597,68 € Tehtäväkohtainen palkka sisältää:

peruspalkka 3.481,86 € + opo-lisä 55,25 € + tva-lisä 60,57 € Tehtäväkohtaisen ja peruspalkan erotus 115,82 €

***************

Mikäli yksittäiselle opinto-ohjaajalle on maksettu henkilökohtaista lisää OVTES A 11 §:n perusteella hänen henkilökohtaiseen työsuoritukseensa perustuen, ei hinnoittelutunnuksen 4 11 03 00 3 peruspalkan tasokorotus vähennä sitä.

Opo-lisästä ei ole kysymys myöskään silloin, kun sama euromääräinen lisä on annettu opinto-ohjaajien lisäksi myös opettajille. Hinnoittelutunnuksen 4 11 03 00 3 peruspalkan tasokorotus ei vähennä tällaista lisää.

Hinnoittelutunnusta 4 11 03 00 4 sovelletaan opinto-ohjaajiin, jotka ovat suorittaneet muun tutkinnon kuin ylemmän korkeakoulututkinnon tai 1.1.2021 lukien ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Opinto-ohjaajien hinnoittelutunnuksen 4 11 03 00 4 OVTES:n peruspalkkaan ei ole tehty tasokorotusta.

9 § Palveluvuosien vaikutus palkkaan

OVTES A 14 §:n määräys eläkeläisen vuosisidonnaisesta lisästä poistetaan 1.8.2020 lukien. Katso muutoksesta A osion soveltamisohjeista.

12 § Opettajan työaika

Ammatillisten oppilaitosten osion C kokoaikaisen opettajan vuosityöajan pituus säilyy ennallaan. Kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1500 tuntia.

1 mom.

Pöytäkirjamerkintä, joka koski opinto-ohjaajien työaikaa, on siirretty 12 a §:ään.

2 mom.

Määräyksen kirjoitusasua on täsmennetty tulkintaa muuttamatta. Sana ”lukuvuotta” on muutettu sanaksi ”vuotta”. Vuodella tarkoitetaan 12 kuukauden ajanjaksoa. Vuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomattoman työajan osuus on 12 § 1 momentin mukainen.

Määräykseen on lisätty tulkintaa muuttamaton soveltamisohje. Soveltamisohjeen mukaan työaika järjestetään siten, että se tasoittuu tämän momentin mukaiseen tuntimäärään virkasuhteen aikana.

3 mom.

E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneillä opettajilla, joilla on jäljellä henkilökohtainen vuosityöaika yli 1500 tuntia, on oikeus työajan uudelleenvalintaan. Uudelleenvalintaan oikeutettu opettaja voi joko valita säilyttävänsä henkilökohtaisen vuosityöajan yli 1500 tuntia tai siirtyä 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan. Valintaoikeus koskee niitä opettajia, joilla on jäljellä henkilökohtainen vuosityöaika uudelleen valinnasta ilmoittamisen määräpäivänä. Määräpäivät ovat kalenterivuotarkastelussa olevilla 30.9.2020 ja lukuvuositarkastelussa olevilla 30.4.2021. Uudelleenvalinta tulee voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

Henkilökohtaisen vuosityöajan uudelleenvalinnasta on erillinen muistio. Muistio on tämän yleiskirjeen liitteenä 4.

Henkilökohtaisesta vuosityöajasta on määräys 3 momentissa. Soveltamisohjeeseen on lisätty uusi kappale. Kappaleesta ilmenee, mihin saakka (1.1.2021 tai 1.8.2021) määräystä henkilökohtaisesta vuosityöajasta sovelletaan, kun henkilö luopuu henkilökohtaisesta vuosityöajasta ja siirtyy kokoaikaisen opettajan 1500 tunnin vuosityöaikaan.

12 a § Opinto-ohjaajan työaika

1 mom.

Ammatillisten oppilaitosten osion C kokoaikaisen opinto-ohjaajan vuosityöajan pituus säilyy ennallaan. Kokoaikaisen opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1500 tuntia.

Määräyksen kirjoitusasua on täsmennetty tulkintaa muuttamatta. Määräyksestä on poistettu maininta ”eikä siitä määritellä sitomatonta työaikaa”.

Opinto-ohjaajien työaikaa koskeva pöytäkirjamerkintä on siirretty 12 §:stä 12 a §:ään. Pöytäkirjamerkinnän mukaan opinto-ohjaajien työaikasuunnitelmassa määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä.

3 mom.

Tarkoitus on, 12 §:n 2 momenttia vastaavasti, että työaika järjestetään siten, että se tasoittuu tämän momentin mukaiseen tuntimäärään virkasuhteen aikana.

13 § Siirtymämääräys sitomattoman työajan vähimmäismäärästä

Määräyksen otsikkoa ja kirjoitusasua on täsmennetty tulkintaa muuttamatta.

Määräyksessä on siirtymämääräykset sitomattoman työajan vähimmäismääristä. Määräyksen otsikko on OVTES 2020-2021 -sopimuksessa Siirtymämääräys sitomattoman työajan vähimmäismäärästä, kun se aiemmin oli Siirtymämääräys sitomattoman työajan välyksen käytöstä. Uusi otsikko vastaa määräyksen tarkoitusta.

Määräyksen soveltamisohjeen mukaan E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa 1.1.2021 tai 1.8.2021 siirtyy 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovelletaan tämän pykälän määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Sen jälkeen sitomattoman työajan vähimmäisprosentti on 12 §:n 1 momentin mukainen. Uudelleenvalinta tulee voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneellä opettajalla, joka on jo aiemmin valinnut siirtymisen (tai on muuten siirtynyt) 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, ei ole uudelleenvalintaoikeutta. Heillä sitomattoman työajan vähimmäisprosentti muuttuu automaattisesti 12 §:n 1 momentin mukaiseksi. Muutos opettajan sitomattoman työajan vähimmäisprosentissa tapahtuu suunnitteluvuoden alusta lukien. Muutosajankohta on joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

Muutosajankohdista 1.1.2021 tai 1.8.2021 lukien E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä vain niitä E-osiosta siirtyneitä opettajia, jotka ovat valinneet henkilökohtaisen vuosityöajan.

16 § Epämukavan työajan lisät

1 mom.

Määräykseen on lisätty tulkintaa muuttamaton soveltamisohje. Sen mukaan iltalisää maksetaan aikaisintaan kello 15 jälkeen.

Esimerkki:

Opettajalla on työaikasuunnitelman mukaisesti sidottuja työtehtäviä kello 6.00 - 10.00 ja iltapäivällä kello 14.00 - 16.00. Opettajalle maksetaan C 16 §:n 2 momentin perusteella epämukavan työajan lisää (ns. yötyölisää) kello 6.00 - 7.00. C 16 §:n 1 momentin mukaisen iltalisän perusteena oleva 8 tunnin laskenta aloitetaan kello 7.00 eteenpäin. Esimerkin opettajalle maksetaan iltalisää yhdeltä tunnilta (15-16).

17 § Ammatillisessa oppilaitoksessa annettava lukion opetussuunnitelman mukainen opetus Määräyksen otsikkoa on täsmennetty tulkintaa muuttamatta.

Määräaikaisen määräyksen voimassaoloa on jatkettu. Määräys on voimassa 1.4.2020 - 31.7.2022 lukuvuosirytmissä ja 1.4.2020 - 31.12.2022 kalenterivuosirytmissä.

18 § Opettajan vapaajaksot

1 mom.

Määräyksen uudeksi 1 momentiksi on yhdistetty sisältöä muuttamatta aiemmat 1 ja 2 momentit.

2 mom.

Määräyksen 2 momenttiin on siirretty aiemmin 3 momentissa ollut määräys E-osiosta siirtyneen opettajan vapaajaksoista.

Momentin soveltamisohjeen mukaan E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä kaikkia E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneitä opettajia.

3 mom.

Uusi 3 momentti tulee voimaan 1.1.2021 kalenterivuositarkastelussa ja 1.8.2021 lukuvuositarkastelussa.

Momentin mukaan työnantaja voi siirtää enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10 - 1.5. tai enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5 - 30.9. Siirretty vapaajakso voidaan antaa erillisinä jaksona 1 momentin jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta.

Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää, joka määräytyy 1 momentin mukaisesti.

Uusi 3 momentti mahdollistaa opettajien kohdalla saman toimintatavan, josta opinto- ohjaajien osalta oli sovittu jo OVTES 2018-2019 -sopimuksessa. Opinto-ohjaajia koskeva vastaava määräys on C 19 §:n 3 momentissa.

Momentin soveltamisohjeen mukaan määräystä ei sovelleta opettajiin, joiden vapaajaksot määräytyvät 2 momentin mukaisesti. Määräystä ei siten sovelleta E-osiosta siirtyneisiin opettajiin.

4 mom.

Määräyksen 4 momenttiin on lisätty mahdollisuus sopia opettajan kanssa vapaajaksojen määrästä toisin. Muutos on tullut voimaan 1.4.2020.

Momentin mukaan opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista, jaksotuksesta ja määrästä toisin. Vapaajaksoja on annettava vähintään 10 viikkoa eli 70 kalenteripäivää suunnitteluvuodessa.

Momentin soveltamisohjeen mukaan sopiminen on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti (esim. sähköpostitse tapahtuva sopiminen). Tällä on tarkoitus välttää sopimiseen liittyviä epäselvyyksiä.

Sopiminen on vapaaehtoista. Tarkoitus on, että vapaajaksojen sijoitusajankohdasta, jaksotuksesta ja/tai vapaajaksojen määrästä sopiminen on tarkoituksenmukaista sekä opettajan että työnantajan kannalta sillä tavoin, että kumpikin on vapaaehtoisesti valmis sopimaan asiasta. Sopimatta jättämisestä ei saa aiheutua kielteisiä vaikutuksia. Ennen sopimista/sopimatta jättämistä on varattava asian laatuun nähden riittävä harkinta-aika. Sopimuksen tekemiseen ei saa painostaa.

20 § Vapaajaksojen ajankohdan vahvistaminen

Määräykseen on lisätty vapaajaksojen vahvistamisajankohdat kalenterivuosijärjestelmässä. Vahvistamisajankohdat kalenterivuosijärjestelmässä oli jo aiemmin sovittu KT:n ja OAJ:n täsmentävällä tulkinnalla, josta tiedotettiin yhteyshenkilökirjeellä syksyllä 2018.

Lisäksi määräyksessä on täsmennetty, että lukuvuosijärjestelmässä vahvistetaan 30.9 mennessä 1.10 - 1.5. välisen ajan vapaajaksot. Aiemmin päivä 1.5. puuttui kokonaan.

Määräykseen on lisätty pöytäkirjamerkintä, jossa kerrotaan oppilaitoksen vapaajaksorytmistä.

21 § Vuosilomajärjestelmästä siirtyminen

Määräykseen on lisätty uusi soveltamisohje.

Soveltamisohjeen mukaan henkilön siirtyessä saman työnantajan palveluksessa takaisin vuosilomasäännösten piiriin ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä, määräytyy vuosilomapäivien määrä OVTES A 35 §:n 2 momentin mukaisesti.

Vuosilomaetuuksista siirryttäessä tehtävästä toiseen on samansisältöinen määräys KVTES IV luvun 21 §:ssä. Tarkoitus on, että määräystä tulkitaan vuosilomasäännösten ja osio C vapaajaksojärjestelmän välillä tapahtuvien siirtymien osalta samalla tavalla kuin OVTES A 35 §:n 2 momenttia.

KVTES IV luvun 20 §:ää sovelletaan silloin, kun siirtyminen tapahtuu sopimusalalta toiselle, esimerkiksi vapaajaksojärjestelmän (OVTES Osio C) piirissä olevasta opettajan tehtävästä vuosilomaoikeuden piirissä olevaksi projektipäälliköksi KVTES:iin.

Soveltamisohjeen tarkoitus on kiinnittää huomiota jo siirtymisvaiheessa vuosilomaetuuksiin tilanteessa, jossa henkilö siirtyy vuosilomasäännösten piirissä olevasta virasta/tehtävästä lyhytaikaisesti opettajaksi osio C vapaajaksojärjestelmän piiriin.

Katso uuden A 35 §:n 2 momentin soveltamisesta A osion soveltamisohjeista.

22 § Määräaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus

Määräys muuttuu 1.1.2021. Opettajan vapaajaksokorvaus lasketaan uuden, 1.1.2021 voimaan tulevan määräyksen mukaisella kertoimella 0,42, kun alle vuodeksi otetun opettajan määräaikaisen virkasuhteen viimeinen päivä on 1.1.2021 tai sen jälkeen.

Opinto-ohjaajien kohdalla 1.1.2021 voimaantuleva kerroin on 0,33.

Mikäli virkasuhteen viimeinen päivä on 31.12.2020 tai sitä ennen, vapaajaksokorvaus lasketaan kertoimella 0,24.

Kaikki virkasuhteeseen sisältyneet, C 22 §:n tarkoittamat työpäivät kerrotaan uuden, 1.1.2021 voimaan tulevan määräyksen mukaisella kertoimella, kun alle vuodeksi otetun virkasuhteen viimeinen päivä on 1.1.2021 tai sen jälkeen. Vapaajaksokorvauksen laskennassa ei käytetä 0,24 kerrointa 31.12.2020 saakka ja 0,42 kerrointa/0,33 kerrointa 1.1.2021 lukien, vaan vapaajaksokerroin määräytyy virkasuhteen viimeisen päivän mukaan edellä kerrotusti.

Määräyksen uusi soveltamisohje tulee voimaan 1.1.2021. Soveltamisohjeen mukaan kun määräaikaisessa, vuotta lyhyemmässä virkasuhteessa ollut opettaja/opinto-ohjaaja siirtyy ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä saman työnantajan palveluksessa toiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen, voidaan siirtymistä edeltäneen määräaikaisen virkasuhteen päättyessä sen ajalta maksaa vapaajaksokorvaus.

Soveltamisohjeen mukaan työnantaja voi maksaa vapaajaksokorvauksen tilanteissa, joissa palvelussuhde ei pääty vaan jatkuu keskeytymättä uudella määräaikaisella tai toistaiseksi voimassa olevalla palvelussuhteella, mutta vapaajaksokorvauksen maksamiseen ei näissä tilanteissa ole velvollisuutta. Vapaajaksokorvaus voidaan maksaa, vaikka palvelussuhteet yhdessä kestäisivät yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta.

Soveltamisohjeen tarkoittamassa tilanteessa voi kyse voi olla esimerkiksi siitä, että henkilö otetaan uuteen määräaikaiseen virkasuhteeseen hoitamaan samaa tehtävää kuin mistä oli kyse aiemmassa virkasuhteessa (esim. sijaisuus jatkuu) tai henkilö otetaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen hoitamaan samaa tehtävää kuin mistä oli kyse aiemmassa virkasuhteessa (esim. henkilö otetaan vakituiseksi virkasuhteeseen, jota hoiti aiemmin sijaisena). Kyse voi olla myös siitä, että henkilö otetaan ilman yhdenkään

kalenteripäivän keskeytystä uuteen määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen, jossa on kyse eri tehtävästä kuin aiemmassa määräaikaisessa virkasuhteessa.

Soveltamisohje ei ota kantaa peräkkäisten määräaikaisten virka-/työsuhteiden määrään. Määräaikaiselle virka-/työsuhteelle pitää olla lainmukainen peruste.

Määräyksen esimerkkiä on päivitetty ja selkeytetty.

23 § Lomaraha

Määräys muuttuu 1.5.2021.

Lomaraha lasketaan uuden, 1.5.2021 voimaan tulevan määräyksen mukaisella kertoimella 0,82, kun virkasuhteen viimeinen päivä on 1.5.2021 tai sen jälkeen tai virkasuhde jatkuu toistaiseksi. Opettajalle, päätoimiselle tuntiopettajalle ja opinto- ohjaajalle maksetaan OVTES:n mukainen lomaraha. Lomarahan perustana oleva varsinainen palkka kerrotaan luvulla 0,82.

Mikäli virkasuhteen viimeinen päivä on 30.4.2020 tai sitä ennen, lomarahakerroin 0,8. Opettajalle, päätoimiselle tuntiopettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan OVTES:n mukainen lomaraha. Lomarahan perustana oleva varsinainen palkka kerrotaan luvulla 0,8.

24 § Palkattoman virkavapaan vaikutus vapaajakson palkkaukseen

Määräyksen kirjoitusasua on täsmennetty tulkintaa muuttamatta; esimerkiksi lukuvuosi on korvattu käsitteellä suunnitteluvuosi.

Määräykseen on lisätty kaksi uutta esimerkkiä.

24 a § Virkavapaan vaikutus lisätuntien maksamiseen

Uusi määräys tulee voimaan 1.1.2021 kalenterivuositarkastelussa ja 1.8.2021 lukuvuositarkastelussa.

Määräyksen mukaan opettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan palkallisen virkavapaan ajalta 15 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.

Vahvistetulla työaikasuunnitelmalla tarkoitetaan virkavapaahetken vahvistettua työaikasuunnitelmaa.

Palkallisia virkavapaita, joilta OVTES:n ja/tai KVTES:n määräysten mukaan maksetaan varsinainen palkka, ovat esimerkiksi:

- sairausloma

- työ- ja työmatkatapaturma, ammattitauti

- lapsen sairaudesta johtuva tilapäinen hoitovapaa

- äitiysvapaa

- isyysvapaa

- työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä (siunauspäivä) sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä

Varsinaisen palkan käsite on määritelty OVTES A 21 §:ssä. OVTES C 15 §:n mukaiset lisätyötunnit eivät kuulu varsinaiseen palkkaan.

Uuden C 24 a §:n määräyksen voimaantulosta alkaen palkallisen virkavapaan ajalta maksetaan varsinaisen palkan lisäksi C 15 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.

Määräys ei koske KVTES V luvun 11 §:n 3 momentin tarkoittamia harkinnanvaraisia virkavapaita. Niiden osalta työnantaja harkitsee, kuten ennenkin, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa ja jos maksetaan, niin minkä verran.

25 § Päätoiminen tuntiopettaja

Määräykseen on lisätty uusi esimerkki.

OSIO F

TAITEEN PERUSOPETUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ

OSIO F

LIITE 10 MUSIIKKIOPPILAITOS

1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

2 § Musiikin perusopetuksen opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite) 3 § Ammatillisen koulutuksen (II aste) opettajan hinnoittelutunnus ja peruspalkka

Opettajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 %:n yleiskorotuksella.

Opettajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

Vuosisidonnaisen lisän 8 vuoden perusteella maksetusta 2 %:sta 1 prosenttiyksikkö siirretään 1.4.2021 peruspalkkaan. Tämän ja yleiskorotuksen vuoksi tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 1,75 %:lla.

Vuosisidonnaisen lisän prosentit 1.4.2021 lukien ilmenevät 4 §:n vuosisidonnaisten lisien taulukosta.

4 § Vuosisidonnainen lisä

Uudet vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavat prosentit 1.4.2021 lukien ovat seuraavat:

	5v.	8 v.	10 v.	15v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori Opettaja ja päätoiminen			5 %	4 %	6 %
tuntiopettaja	2 %	1 %	9 %	6 %	6 %

5 § Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma

Rehtorin ja apulaisrehtorin kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennyksen poistuminen toteutuu KVTES:n toimistotyöajan lyhentymisen kautta. KVTES:n säännöllinen viikkotyöaika (KVTES LUKU III 8 §) lyhenee 36 tuntiin ja 15 minuuttiin 31.8.2020 lukien.

6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetusvelvollisuus

1 mom. Määräystä päivitetään vastaamaan nykyistä toimintaa. Opettajan opetusvelvollisuus ja muun työn työaika määritellään vuotuisena. Opettajan opetus ja muu työ suunnitellaan enintään 38 viikolle. Opetusvelvollisuuden mukainen opetus suunnitellaan 35 viikolle, mutta jos opetusta määrätään muun työn sijasta, voidaan opettaja määrätä opettamaan yli 35 työviikkoa. Muutoksella tuodaan joustavuutta töiden suunnitteluun eikä muutoksella ole vaikutusta opettajan työmäärään.

3 mom. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys 24 tuntia poistetaan ja muun työn määrää tarkastellaan vuotuisena viikoittaisen sijaan. Näin muu työ voidaan tarvittaessa jakaa oppilaitoksen tarve huomioiden koko lukuvuoden työajalle (38 viikkoa).

4 mom. Muun työn asemasta opettaja voidaan edelleen määrätä opettamaan yli 35 työviikkoa, mutta tällöin yksi opetustunti lyhentää muuta työtä 1,5 tunnilla kahden tunnin sijaan. Erikseen korvattavan muun työn määrän rajaa lasketaan 114 tunnista 90 tuntiin. Pykälän määräyksiä on sovittu sovellettavan 1.8.2020 lukien.

9 § Tuntiopettajan palkka

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 %:n yleiskorotuksella.

Päätoimisen tuntiopettajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

Vuosisidonnaisen lisän prosentit 1.4.2021 lukien ilmenevät 4 §:n vuosisidonnaisten lisien taulukosta.

2 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkiota korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24

%:n ja 1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

11 § Muut tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot

3 mom. Vähintään lukuvuoden työajaksi otetun päätoimisen tuntiopettajan velvollisuus tehdä 6 § 3 mom. mukaista muuta työtä lyhenee 24 tunnista 8 tuntiin. Erikseen korvattavan muun työn määrän rajaa lasketaan 24 tunnista 8 tuntiin. Määräystä on sovittu sovellettavan 1.8.2020 lukien.

4 mom. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys poistetaan. Uutena määräyksenä 4 momenttiin on lisätty, että vähintään lukukauden työajaksi otettu päätoiminen tuntiopettaja on velvollinen tekemään 6 § 3 mom. mukaista muuta työtä 4 tuntia lukukaudessa, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta. Määräystä on sovittu sovellettavan 1.8.2020 lukien.

5 mom. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys ja koko momentti poistetaan 1.8.2020 lukien.

12 § Matkakustannusten korvaus

Matkakustannuksista aiheutuvien kustannusten maksamisen harkinta ei ole enää sidottu toimipisteen sijaintikunnan ulkopuolella asuville. Työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa matkustamisesta aiheutuvat kustannukset tuntiopettajalle, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa alle 16 tuntia viikossa, vaikka opettaja asuisi toimipisteen sijaintikunnassa. Määräystä on sovittu sovellettavan 1.8.2020 lukien.

OSIO F

LIITE 11 LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULU

1 § Rehtorin palkka

Rehtorin tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

2 § Rehtorin työaika ja vuosiloma

Rehtorin kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennyksen poistuminen toteutuu KVTES:n toimistotyöajan lyhentymisen kautta. KVTES:n säännöllinen viikkotyöaika (KVTES LUKU III 8 §) lyhenee 36 tuntiin ja 15 minuuttiin 31.8.2020 lukien.

3 § Opettajan palkka

Opettajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 %:n yleiskorotuksella.

Opettajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

Vuosisidonnaisen lisän prosentit 1.4.2021 ilmenevät 6 §:n vuosisidonnaisten lisien taulukosta.

4 § Opettajan työaika

1 mom. Vaihtoehdossa 1 kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys poistetaan ja opettajan vuotuinen työaika lyhenee 814 tunnista 790 tuntiin. Saman momentin muun kuin opetustyön määrä vähenee 236 tunnista 212 tuntiin. Opetuksen enimmäistuntimäärä ei muutu.

2 mom. Vaihtoehdossa 2 kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys poistetaan ja opettajan vuotuinen työaika lyhenee 1224 tunnista 1200 tuntiin. Opetuksen enimmäistuntimäärä (1 momentti) ei muutu.

4 mom. Opettajan kanssa voidaan sopia muun työn vaihtamisesta opetustunteihin.

Tällöin yksi opetustunti vähentää muuta työtä 1,5 tuntia. Muutoksella tuodaan joustavuutta töiden järjestelyyn. Pykälän määräyksiä on sovittu sovellettavan 1.8.2020 lukien.

6 § Rehtorin ja opettajan vuosisidonnainen lisä

Uudet vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavat prosentit 1.4.2021 lukien ovat seuraavat:

	5v.	8 v.	10 v.	15v.	20 v.
Rehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja	2 %	1 %	5 %	10 %	10 %

9 § Tuntipalkkiot

Tuntiopettajan tuntipalkkiota korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

14 § Muut tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot

Pykälän kilpailukykysopimuksen mukaiset työajan pidennykset ja koko pykälä poistetaan 1.8.2020 lukien.

OSIO F

LIITE 12 KANSALAISOPISTO

1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

2 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

3 § Suunnittelijaopettajan tehtäväkohtainen palkka ja hinnoittelutunnukset

Opettajan ja suunnittelijaopettajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 %:n yleiskorotuksella.

Opettajan ja suunnittelijaopettajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

Vuosisidonnaisen lisän prosentit 1.4.2021 ilmenevät 4 §:n vuosisidonnaisten lisien taulukosta.

4 § Vuosisidonnainen lisä

Uudet vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavat prosentit 1.4.2021 lukien ovat seuraavat:

	5v.	8 v.	10 v.	15v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja	2 %	1 %	9 %	6 %	6 %
Suunnittelijaopettaja	2 %	1 %	10 %	10 %	10 %

5 § Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma

6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetustuntimäärä

2 mom. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys poistetaan ja opettajan muu työvelvollisuus lyhenee 374 tunnista 350 tuntiin työvuodessa 1.8.2020 lukien. Opetuksen enimmäistuntimäärä (1 momentti) ei muutu.

9 § Suunnittelijaopettajan työaika

1 mom. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys poistetaan ja opettajan vuotuinen työaika lyhenee 1224 tunnista 1200 tuntiin. Opetuksen enimmäistuntimäärä (6 § 1 momentti) ei muutu. Lisäksi pykälään on tullut uusi määräys, jonka mukaan opettajan kanssa voidaan sopia muun työn vaihtamisesta opetustunteihin. Tällöin 1 opetustunti vähentää muuta työtä 1,5 tunnilla. Muutoksella tuodaan joustavuutta töiden suunnitteluun.

Määräystä on sovittu sovellettavan 1.8.2020 lukien.

12 § Tehtävät

3 mom. ja 4 mom. Kilpailukykysopimuksen mukaiset työajan pidennykset poistetaan 1.8.2020 lukien.

13 § Tuntipalkkiot

Tuntiopettajan tuntipalkkiota korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

OSIO F

LIITE 13 KANSANOPISTO

1 § Rehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

2 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka työaikavaihtoehdossa 1 (ks. palkkaliite) 4 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka työaikavaihtoehdossa 2 (ks. palkkaliite)

Opettajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 %:n yleiskorotuksella.

Opettajan tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

Vuosisidonnaisen lisän prosentit 1.4.2021 ilmenevät 5 §:n vuosisidonnaisten lisien taulukosta.

3 § Opettajan työaika vaihtoehdossa 1

3 mom. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys poistetaan ja opettajan vuotuinen muun työn työvelvollisuus lyhenee 339 tunnista 315 tuntiin 1.8.2020 lukien.

4 mom. Momenttiin on tullut lisäys, jonka mukaan opettajan kanssa sovittaessa opettajan opetusvelvollisuutta voidaan määrätä 2 momentissa mainittua suuremmaksi tai pienemmäksi. Tällöin muuta työvelvollisuutta lisätään tai vähennetään 1,5 tuntia jokaista oppituntia kohden. Sopiminen ei edellytä erityisen syyn vaatimusta vaan opettajan kanssa sopiminen riittää.

Muutoksella tuodaan joustavuutta töiden suunnitteluun. Määräystä on sovittu sovellettavan 1.8.2020 lukien.

5 § Vuosisidonnainen lisä

Uudet vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavat prosentit 1.4.2021 lukien ovat seuraavat:

	5v.	8 v.	10 v.	15v.	20 v.
Rehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja vaihtoehdossa 1	2 %	1 %	9 %	6 %	6 %
Opettaja vaihtoehdossa 2	2 %	1 %	5 %

6 § Rehtorin työaika ja vuosiloma

7 § Opettajan työaika ja vuosiloma vaihtoehdossa 2

Opettajan kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennyksen poistuminen toteutuu KVTES:n toimistotyöajan lyhentymisen kautta. KVTES:n säännöllinen viikkotyöaika (KVTES LUKU III 8 §) lyhenee 36 tuntiin ja 15 minuuttiin 31.8.2020 lukien.

9 § Tehtävät

3 mom. ja 4 mom. Kilpailukykysopimuksen mukaiset työajan pidennykset poistetaan 1.8.2020 lukien.

10 § Tuntipalkkiot

Tuntiopettajan tuntipalkkiota korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 %:n ja 1.4.2021 lukien 0,75 %:n yleiskorotuksella.

Document Metadata

Table of Contents

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2020-2021 (OVTES 2020-2021) sopimusmuutosten soveltamisohjeet

Document Metadata