SISÄLTÖ
Teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimus
2023 – 2024
SISÄLTÖ
1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 10
3. Lomauttaminen ja irtisanominen 12
6 § TYÖAIKAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 12
1. Säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä 12
2. Säännöllinen työaika kolmivuorotyössä 12
3. Työajan lyhennyksen kertyminen 13
4. Työajan lyhennysvapaan antaminen päivä- ja kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä 15
5. Työajan lyhentämisestä aiheutuvan ansionmenetyksen korvaaminen 15
6. Kolmivuorotyön työaikaa koskevat erityismääräykset 16
7. Työtuntijärjestelmä päivä- ja kaksivuorotyössä 17
8. Työtuntijärjestelmän muuttaminen 17
9. Työajan järjestäminen muutoin kuin paikallisesti sopien 18
10. Työajan järjestämisessä noudatetaan myös seuraavia työaikaa koskevia yleisiä määräyksiä 19
11. Työajan järjestäminen paikallisesti sopien 19
7 § YLITYÖ, SUNNUNTAITYÖ JA VIIKKOVAPAAN AIKANA TEHTY TYÖ SEKÄ ENIMMÄISTYÖAIKA 22
7. Viikoittainen vapaa-aika ja viikkovapaakorvaus 25
8. Lisien ja korotusten vaihtaminen vapaa-aikaan 26
8 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA VARALLAOLO 26
10 § VUOSILOMAN PITUUS JA ANTAMINEN 28
1. Työssäolopäivien veroiset päivät 28
2. Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä 28
3. Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasäännön piirissä olevia) 29
4. Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja lomakorvaus 31
5. Vuosilomapalkan maksaminen 31
7. Lomarahan maksaminen vuosilomapalkan yhteydessä 31
8. Lomarahan maksaminen lomakorvauksen yhteydessä 32
10. Ase- tai siviilipalvelusvelvollisuus 32
12 § PALKKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 34
2. Kustannukset ja päivärahat 44
14 § SAIRAUSAIKA, PERHE- JA TILAPÄINEN HOITOVAPAA 48
4. Raskaus- ja vanhempainvapaa 53
18 § KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA SEKÄ TIEDOTUSTOIMINTA 60
19 § TYÖN SUORITTAMISEN JA PALKANMAKSUN TOTEUTTAMISTAVAN YHTENÄISTÄMINEN 62
2. Henkilökohtaiset merkkipäivät 62
5. Omaisten kuolemantapaukset 63
22 § ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 63
23 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN 64
LIITE 1 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 66
LIITE 2 SOPIMUS MÄÄRÄAIKOJEN LASKENNASTA 77
LIITE 3 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 79
LIITE 5 PAIKALLISESTI SOVITTAVAT ASIAT 103
TEKNISEN HUOLLON JA KUNNOSSAPIDON TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 17.2.2023
1 Lähtökohdat
Teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet 30.11.2022 saakka voimassa olleen sopimuksen uudistamisesta tästä allekirjoituspöytäkir- jasta ja sen liitteestä ilmi käyvin muutoksin.
2 Sopimuskausi
Työehtosopimus on voimassa 17.2.2023 lukien 30.11.2024 saakka ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kum- maltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
3 Palkkaratkaisu
Sovittu palkkaratkaisu on tämän neuvottelutuloksen liitteenä 1.
4 Rakenteelliset muutokset
4.1. Muutetaan 12 §:n kohtaa 1 Tehtäväpalkat seuraavasti:
Tehtävän vaativuuden määritys, liittojen väliset työryhmät ja tehtäväkohtaiset tunti- palkat
Tehtävien vaativuuden määritys
Tehtävät sijoitetaan niiden vaatiman oppimisajan, tehtävän edellyttämän vastuun ja työolo- suhteiden yhteisvaikutuksen perusteella seitsemään (7) tehtävänvaativuusryhmään. Vaati- vuuden määrittely tehdään sopijaosapuolten hyväksymän pisteytysjärjestelmän, ohjetehtä- vien ja koulutusaineiston mukaisesti.
Liittojen välinen työryhmä
Allekirjoittaneet liitot asettavat työryhmän laatimaan palkkarakenteen vaatimat ohjetehtävät ja palkkarakenteen määritykset.
Liittojen välinen työryhmä määrittää pisteyttämällä ohjetehtävien tehtävienvaativuudet ja sijoittaa ohjetehtävät vaativuusryhmiin, mikäli työpaikalla ei ole valittu työnvaativuustyöryh- mää. Tämä ryhmittely muodostaa perustan yrityskohtaiselle tehtävien vaativuuden määrit- telylle.
Yrityskohtainen työryhmä sijoittaa muut tehtävät vaativuusryhmiin vertailemalla tehtäviä ohjetehtäviin. Jos tehtävien vaativuuden määrittelyssä ei päästä yksimielisyyteen, asia rat- kaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Paikallisesti sovittavat ohjetehtävät ja niiden pisteyttäminen
Paikallisesti sovittavassa työryhmässä voidaan laatia muitakin ohjetehtäviä ja pisteyttää ne liittojen yhteisesti hyväksymän koulutusmateriaalin mukaisesti. Työryhmään on valittava aina yhtä monta työnantajan ja työntekijöiden edustajaa. Työnantaja toimii työryhmän pu- heenjohtajana ja koolle kutsujana. Paikallinen työryhmä sopii ryhmän menettelytavat. Oh- jetehtävän määrityksessä ja pisteytyksessä työryhmän on oltava yksimielinen. Työryhmän jäsenet saavat tehtäväänsä liittojen sopiman koulutuksen. Työryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, mutta vähintään kerran vuodessa. Paikallisesti sovitut ohjetehtävät sijoitetaan työehtosopimuksen seitsemään (7) tehtävänvaativuusryhmään.
Ylläpito ja koulutus
Tehtävien vaativuusryhmittelyä on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Tehtävän muuttuessa pysyvästi määritellään tehtävän vaativuus uudelleen ja tehtävä sijoitetaan sen vaativuuden edellyttämään vaativuusryhmään.
Mikäli yllä mainittujen tehtävänvaativuusryhmien jäsenet vaihtuvat, työnantajan tulee huo- lehtia, että uudet jäsenet saavat tehtävään tarvittavan koulutuksen.
4.2. Muutetaan 13 §:n kohtaa 2 Kustannukset ja päivärahat seuraavasti:
• yöpymisraha: jos työntekijä ei esitä majoituslaskua, työnantaja suorittaa 12 euron yöpy- misrahan yöltä. (yöpymisrahan määrä korottuu 1.4.2023 13 euroon ja 1.4.2024 13,20 eu- roon)
4.3. Muutetaan 14 §:n kohtaa 4 Perhevapaat seuraavasti:
4. Raskaus- ja vanhempainvapaa (seuraava kappale korvaa kokonaisuudessaan vanhan tekstin 4 kohdan osalta)
Erityisraskaus-, raskaus-, vanhempainvapaa ja hoitovapaa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
Synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua aikaa, maksetaan yhdenjaksoisen raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta keski- tuntiansion mukaista palkkaa enintään 56 päivän pituisen kalenterijakson työtuntijärjestel- män mukaisilta työpäiviltä raskausvapaan alkamispäivästä lukien.
Jos uusi raskausvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus edellä mainitun perusteella uuden raskausvapaan osalta.
Ei-synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen vanhempainvapaan alkamista, maksetaan hänen vanhempainvapaansa ajalta
säännöllisen työajan palkka enintään 6 arkipäivän pituisen kalenterijakson työtuntijärjestel- män mukaisilta työpäiviltä.
Ei-synnyttävällä vanhemmalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1 momen- tissa tarkoitettua lapsen ei-synnyttävää vanhempaa, joka on lapsen huoltaja, sairausva- kuutuslain 9 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua lapsen vanhemmuuden tunnustanutta henkilöä sekä sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua lapsen adoptoi- nutta henkilöä. Adoptiovanhemman oikeus palkkaukseen koskee alle kouluikäistä lasta.
Seuraavat työryhmät jatkavat:
- Työehtosopimuksen muutostarpeita ja kehittämistä koskeva työryhmä
- Palkkausjärjestelmän kehittämistä koskeva työryhmä
- Työssäjaksamista ja työkyvyn ylläpitämistä koskeva työryhmä
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri
Teollisuusliitto ry
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx
Liite 1 PALKKARATKAISU
A. Palkkojen tarkistaminen
Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan ta- lous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannusta- vuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehitty- mistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vi- noumia.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 15.3.2023 men- nessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, työntekijälle maksetaan kertaluontoisena vuodelta 2023 kertakorvaus 400 euroa. Kertakorvaus ei korota aikapalkkoja. Kertakorvaus maksetaan seuraavin edellytyksin:
• Kertakorvaus maksetaan niille teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimuk- sen piiriin kuuluville työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeis- tään 1.2.2023 ja on voimassa kertakorvauksen maksupäivänä
• Kertakorvaus maksetaan maaliskuussa työpaikan normaalina palkanmaksupäivänä
• Osa-aikaiselle työntekijälle kertakorvauksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täy- den työajan suhteessa
Lisäksi siinä tapauksessa, että paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 3,5 % yleiskorotuksella viimeistään 1.4.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta.
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan ta- lous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannusta- vuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehitty- mistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vi- noumia.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 19.1.2024 men- nessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua
Siinä tapauksessa, että paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 2,0 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta.
Lisäksi työnantaja käyttää sopimuksen voimaantulon jälkeen, kuitenkin viimeistään 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta, työntekijöiden palk- kojen korottamiseen yritys- tai työpaikkakohtaisesti 0,5 %. Työnantaja jakaa korotukset liit- tojen ohjeistuksen mukaisesti. Palkantarkistusten käytöstä ja jakoperusteista tiedotetaan pääluottamusmiestä liittojen yhteisen ohjeistuksen mukaisesti viimeistään 29.2.2024 men- nessä. Mikäli pääluottamusmiestä ei ole valittu, tiedotetaan koko henkilöstöä.
Yritys- tai työpaikkakohtaisten korotusten tarkoituksena on tukea palkanmuodostusten kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdolli- sia vinoumia. Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.
B. Aikapalkat
Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.
C. Suorituspalkat
Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nou- see A-kohdassa mainituin tavoin.
D. Palkkaperusteiden korotus
Työehtosopimuksen työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti palkankoro- tuksen ajankohdasta lukien. Nämä korotukset eivät aiheuta aika- ja suorituspalkkatyössä palkkojen
korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttä- vät uuden työehtosopimuksen määräykset.
E. Henkilökohtainen palkanosuus
Sovittiin, että henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät korotuksen yhteydessä suh- teellisesti entisen suuruisina.
F. Keskituntiansion korotus
Keskituntiansiota korotetaan työntekijän palkankorotuksen verran palkantarkistusta seu- raavan keskituntiansion käyttöajanjakson alusta lukien.
Taulukot, lisät ja korvaukset Vuosi 2023
Taulukoita korotetaan 3,5 %:lla 1.4.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta alkaen. Jos tehdään paikallinen palkkaratkaisu, taulukoita korotetaan samaan aikaan paikallisen palkkaratkaisun toteutuksen yhteydessä.
Lisiä ja korvauksia korotetaan 3,5 %:lla 1.4.2023.
Vuosi 2024
Taulukoita korotetaan 2 %:lla 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta alkaen. Jos tehdään paikallinen palkkaratkaisu, taulukoita korotetaan samaan aikaan paikallisen palkkaratkaisun toteutuksen yhteydessä.
Lisiä ja korvauksia korotetaan 2 %:lla 1.2.2024.
Tehtäväpalkat
Tehtäväkohtaiset tuntipalkat palkat 1.4.2023 alkaen:
Palkka- | Tehtävä- | Henkilökohtaiset peruspalkat (%) | |||||
ryhmät | kohtaiset palkat | 5 % | 7 % | 12 % | 16 % | 21 % | 26 % |
1 | 9,81 | 10,30 | 10,50 | 10,99 | 11,38 | 11,87 | 12,36 |
2 | 10,50 | 11,03 | 11,24 | 11,76 | 12,18 | 12,71 | 13,23 |
3 | 11,24 | 11,80 | 12,03 | 12,59 | 13,04 | 13,60 | 14,16 |
4 | 12,03 | 12,63 | 12,87 | 13,47 | 13,95 | 14,56 | 15,16 |
5 | 12,87 | 13,51 | 13,77 | 14,41 | 14,93 | 15,57 | 16,22 |
6 | 13,77 | 14,46 | 14,73 | 15,42 | 15,97 | 16,66 | 17,35 |
7 | 14,73 | 15,47 | 15,76 | 16,50 | 17,09 | 17,82 | 18,56 |
Tehtäväkohtaiset tuntipalkat palkat 1.2.2024 alkaen
Palkka- ryhmät | Tehtävä- kohtaiset palkat | Henkilökohtaiset peruspalkat (%) | |||||
5 % | 7 % | 12 % | 16 % | 21 % | 26 % | ||
1 | 10,01 | 10,51 | 10,71 | 11,21 | 11,61 | 12,11 | 12,61 |
2 | 10,71 | 11,25 | 11,46 | 12,00 | 12,42 | 12,96 | 13,49 |
3 | 11,46 | 12,03 | 12,26 | 12,84 | 13,29 | 13,87 | 14,44 |
4 | 12,26 | 12,87 | 13,12 | 13,73 | 14,22 | 14,83 | 15,45 |
5 | 13,12 | 13,78 | 14,04 | 14,69 | 15,22 | 15,88 | 16,53 |
6 | 14,04 | 14,74 | 15,02 | 15,72 | 16,29 | 16,99 | 17,69 |
7 | 15,02 | 15,77 | 16,07 | 16,82 | 17,42 | 18,17 | 18,93 |
Tehtäväkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti palkankorotuk- sen ajankohdasta lukien.
Erilliset lisät 1.4.2023 alkaen
Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa
senttiä/tunti 64
Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus
senttiä/tunti 49
Vuorotyö, ilta- ja yötyö
senttiä/tunti
Iltavuoro 129
yövuoro 239
Keskeytymättömän ja jatkuvan vuorotyön lisä
senttiä/tunti 239
Erilliset lisät 1.2.2024 alkaen
Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa senttiä/tunti
65
Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus senttiä/tunti
50
Vuorotyö, ilta- ja yötyö
senttiä/tunti
Iltavuoro 132
yövuoro 244
Keskeytymättömän ja jatkuvan vuorotyön lisä
senttiä/tunti 244
Luottamusmiessopimus
Ansionmenetyksen korvaaminen ja kuukausikorvaus
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus/kk 1.4.2023 alkaen euroa | Korvaus/kk 1.4.2024 alkaen euroa |
10–19 | 84 | 86 |
20–49 | 92 | 94 |
50–99 | 99 | 101 |
100–149 | 118 | 120 |
150–199 | 143 | 146 |
200–249 | 167 | 170 |
250–399 | 196 | 200 |
000- | 000 | 000 |
TT-SAK Yleissopimus
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työstä vapautuksen määrä tunteina / 4 viik- koa | Korvaus/kk 1.4.2023 alkaen euroa/kk | Korvaus/kk 1.4.2023 alkaen euroa/kk |
4–15 tuntia | 84 | 86 |
16–33 ” | 92 | 94 |
34–55 ” | 99 | 101 |
56–79 ” | 118 | 120 |
80–95 ” | 143 | 146 |
96–139 ” | 167 | 170 |
140–159 ” | 196 | 200 |
160 tuntia/ kokonaan työstä vapautettu | 233 | 238 |
1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka työsken- televät erilaisissa kiinteistöjen ja teollisuuden teknisissä, mekaanisissa tai muissa ylläpito-, huolto-, kunnossapito- ja niihin liittyvissä projektitehtävissä, ei kuitenkaan valmistavan teollisuuden omiin tuotteisiin liittyvässä huolto- ja kun- nossapitotoiminnassa.
2 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa 17.2.2023 lukien 30.11.2024 saakka ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistyk- set ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.
3 § TYÖRAUHAVELVOITE
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN
Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla syntyy edellytykset työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea toiminnan kehittämisen väline.
Kullakin työpaikalla määritetään yhteistuumin tavoitteet, joihin paikallisesti so- pien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioi- tava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista sovitaan, kun tavoitteet on selvitetty.
Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön vä- lillä.
Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä. En- sisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä par- haat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla.
Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen ilmenee kustakin työehtosopimusmää- räyksestä.
Paikallisen sopimisen osapuolina ovat, ellei asianomaisesta työehtosopimus- määräyksestä muuta johdu,
• työntekijä ja esimies,
• luottamusmies ja työnantaja,
• pääluottamusmies ja työnantaja.
Sopimuksen osapuolina ovat luottamusmies ja työnantaja, jos sopimuksen tar- koittaman järjestelyn on tarkoitus koskea luottamusmiehen toimialueen työnte- kijöitä yleisesti tai jos yksilötasoisilla sopimuksilla olisi olennaisia vaikutuksia myös muiden työntekijöiden työskentelyyn.
Paikallinen sopimus voidaan tehdä myös siten, että luottamusmiehen ja työn- antajan kesken sovitaan asiasta yleisesti (kehyssopimus) ja jätetään mahdolli- suus yksityiskohdista sopimiseen työntekijän ja työnantajan välillä.
Kun työnantaja ja luottamusmies neuvottelevat yhdessä paikallisesta sopimuk- sesta, ei tämä neuvotteluaika vähennä luottamusmiessopimuksen mukaista va- pautusaikaa. Neuvotteluaika korvataan luottamusmiehelle KTA:n mukaan.
Luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti, ja se sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
Työntekijän ja työnantajan välinen sopimus on solmittava kirjallisena, jos jom- pikumpi sopijapuoli sitä pyytää.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.
5 § TYÖSUHDE
1. Työsopimus
Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtami- sesta.
Työsopimus tehdään kirjallisesti ennen työn alkamista. Työsopimus voidaan tehdä myös sähköisesti.
Uudelle työntekijälle ilmoitetaan, kuka on työpaikan luottamusmies ja työsuoje- luvaltuutettu, ja mitkä ovat heidän yhteystietonsa.
2. Työhönottopaikka
Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liitty- vää pysyväisluonteista toimipaikkaa, jossa työntekijä on työhön otettu. Työ- hönottopaikkana voi toimia myös varsinainen työntekemispaikka, kuten palve- lujen kohteena oleva teollisuuslaitos, kiinteistö tai kiinteistöt, joissa yritys sopi- muksen perusteella toimii ja työntekijä työskentelee, lukuun ottamatta lyhyeh- köjä komennuksia muualla.
Varsinaisen työntekemispaikan siirto
Työntekijä voidaan, hänen kanssaan erikseen sopien, siirtää pysyväisluontei- sesti toiseen varsinaiseen työntekemispaikkaan. Työnantajan on käynnistet- tävä neuvottelut työntekemispaikan siirrosta mahdollisimman ajoissa. Siirrosta tehdään työnantajan edustajan ja työntekijän allekirjoittama kirjallinen sopimus, jossa on mainittu:
− työhönottopaikka
− entinen työntekemispaikka
− uusi työntekemispaikka
− siirron syy
− siirron päivämäärä
− muut mahdolliset asiaan liittyvät seikat.
Mikäli siirrosta ei päästä yksimielisyyteen, työntekemispaikka muuttuu varsi- naiseksi työntekemispaikaksi viimeistään työntekijän irtisanomisajan kuluttua siirron tapahtumisesta lukien. Mikäli yrityksen sopimus tilaajaan päättyy, siirto voidaan toteuttaa sopimuksen päättymishetkellä.
Työntekijää ei saa kuitenkaan siirtää työhönottopaikan normaalin työssäkäynti- alueen ulkopuolelle siitä hänen kanssaan sopimatta.
3. Lomauttaminen ja irtisanominen
Lomautusta tai irtisanomista koskevissa asioissa noudatetaan tämän sopimuk- sen liitteenä olevaa irtisanomissuojasopimusta (LIITE 1).
6 § TYÖAIKAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
1. Säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työvii- kossa.
2. Säännöllinen työaika kolmivuorotyössä
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa (työvuorossa).
Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 34,9 tuntia viikossa.
Arkipyhäviikot otetaan huomioon kuten muutkin työviikot, joten myös arkipyhät tasaavat työaikaa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Määritelmät:
Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota teh- dään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seit- semänä päivänä viikossa.
Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kol- messa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy kerran viikossa, yleensä viikonvaihteen ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden ja käy- tännön vuoksi arkipyhäviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytyvätkö työt arkipyhinä vai eivät.
Jatkuvalla vuorotyöllä tarkoitetaan työaikamuotoa, jossa vapaapäi- vät kiertävät.
3. Työajan lyhennyksen kertyminen
Päivä- ja kaksivuorotyö
Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään enintään 100 tuntia vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla.
Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana kohdassa 1 tarkoitetuissa päivä- ja kaksivuorotyön työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
vähintään | 17 | työpäivää | 1 | vapaa |
" | 34 | " | 2 | vapaata |
" | 51 | " | 3 | " |
" | 68 | " | 4 | " |
" | 85 | " | 5 | " |
" | 102 | " | 6 | " |
" | 119 | " | 7 | " |
" | 136 | " | 8 | " |
" | 153 | " | 9 | " |
" | 170 | " | 10 | " |
" | 187 | " | 11 | " |
" | 210 | " | 12,5 | " |
Keskeytyvä kolmivuorotyö
Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana kohdassa 2 tarkoitetussa keskeytyvän kolmivuorotyön työaikamuodossa tehdyistä säännöllisistä työpäi- vistä seuraavasti:
vähintään | 13 | työpäivää | 1 | vapaa |
" | 26 | " | 2 | vapaata |
" | 39 | " | 3 | " |
" | 52 | " | 4 | " |
" | 65 | " | 5 | " |
" | 78 | " | 6 | " |
" | 91 | " | 7 | " |
" | 104 | " | 8 | " |
" | 117 | " | 9 | " |
" | 130 | " | 10 | " |
" | 143 | " | 11 | " |
" | 156 | " | 12 | " |
" | 169 | 13 | ||
" | 182 | 14 | ||
" | 195 | 15 | ||
" | 208 | 16 | ||
" | 221 | 17 |
Työssäoloon rinnastettava aika Työssäoloon rinnastettavaa aikaa ovat myös
− aika, xxxxx työnantaja maksaa palkkaa tai korvausta työajan menetyksestä
− kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä asettamien lautakuntien, tai muiden pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika
− SAK:laisten ammattiliittojen hallinnon kokouksiin käytetty aika
− lomautus enintään 30 päivää vuodessa
− tämän sopimuksen mukaiset työajan lyhentämispäivät.
Edellä olevan luettelon mukainen aika katsotaan työssäoloon rinnastettavaksi ajaksi siltä osin, kun se on säännöllistä työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos työntekijän säännöllinen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia vii- kossa, ansaitsee työntekijä työajan lyhennysvapaita suhteutettuna todellisuudessa tekemäänsä työaikaan.
4. Työajan lyhennysvapaan antaminen päivä- ja kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä
Työntekijällä on vuoden alussa oikeus kolmeen työajan lyhennysvapaaseen. Vapaata annettaessa noudatetaan vähintään viikon ilmoitusaikaa, ellei paikalli- sesti toisin sovita. Vapaa annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei työnan- tajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Vapaan antamisesta tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Va- paapäiväksi ei voida määrätä ennalta tiedossa olevaa työehtosopimuksen tai lain perusteella annettavaa vapaapäivää.
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on tasattava viimeistään vuoden lop- puun mennessä tai sovittaessa vapaa voidaan siirtää seuraavan vuoden lop- puun mennessä pidettäväksi seuraavanlaisesti:
− työpaikalla siirto käytännöistä sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti
− työntekijän ja työnantajan edustaja sopivat sitten yksityiskohtaisesta sovel- tamisesta
Jos työntekijän työsuhde päättyy eikä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.
Viikkoylityötä laskettaessa lyhentää tämän sopimuksen mukaisesti annettu va- paa ao. viikon säännöllisten työtuntien lukumäärää vapautusta vastaavasti.
Mikäli vapaata ei pidetä, korvataan se kuten viikkoylityö. Mikäli jatkuvassa neu- votteluissa on sovittu lomautuksen yhteydessä pidettävistä työajanlyhennysva- paista, ei niitä peritä takaisin.
5. Työajan lyhentämisestä aiheutuvan ansionmenetyksen korvaaminen
Työajan lyhentämisestä (tasaamisesta) aiheutuva ansionmenetys korvataan seuraavasti:
Päivä- ja kaksivuorotyö
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta työehtosopi- muksen mukaisen keskituntiansion perusteella. Korvaus maksetaan sitä pal- kanmaksukautta koskevan palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttämällä kuu- kausipalkka ennallaan.
Keskeytyvä kolmivuorotyö
Keskeytyvässä kolmivuorotyössä tuntipalkkainen työntekijä ansaitsee jokai- selta asianomaisessa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen
työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 11,0 % työntekijän vuo- sineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.
Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairau- den vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 12 §:n 5 momentin mukaista keskituntiansiota.
Vapaan pitämisen yhteydessä maksetaan korvaus vapaan ajalta työehtosopi- muksen mukaisen keskituntiansion perusteella. Kaikkien työajan lyhennysva- paiden pitämisen jälkeen tulee tehdä selvitys ansaitun lisän ja keskituntiansiolla maksetun korvauksen erotuksesta sekä tehdä oikaisu palkkaan.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttämällä kuu- kausipalkka ennallaan.
Keskeytymätön kolmivuoro
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tuntipalkkainen työntekijä ansaitsee jo- kaiselta asianomaisessa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,3 % työntekijän vuo- sineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.
Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairau- den vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 12 §:n 5 momentin mukaista keskituntiansiota.
Ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttämällä kuu- kausipalkka ennallaan.
6. Kolmivuorotyön työaikaa koskevat erityismääräykset Työtuntijärjestelmä ja tasoittumisjakso
Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 2 kohdassa mainittuihin keskimääriin viikossa. Työajan tasoittumisjakso voi olla enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenteri- vuoden pituinen. Poikkeuksen muodostaa lyhyt kierto (2+2+2+4 vapaata), jossa
työaikaa ei suositella tasattavaksi vuosittain, vaan se tasaantuu viiden vuoden kuluessa.
Soveltamisohje:
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä ai- kaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkoh- teessa, osastolla tai työpaikalla on kolmivuorotyö
Ruokailu kolmivuorotyössä
Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoituk- seen varatussa paikassa.
Siirtyminen työaikamuodosta toiseen
Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mu- kaan. Keskimääräinen viikoittainen työaika tulee toteutua myös työtuntijärjes- telmän muutostilanteessa, ensisijaisesti antamalla mahdollisuuksien mukaan vastaava vapaa 3 kolmen kuukauden kuluessa säännöllisenä työaikana tai so- vittaessa korvaamalla kuten viikkoylityö.
Soveltamisohje:
Siirtymäviikolla viikkoylityö määräyksiä tarkastellaan ”vanhan” työ- tuntijärjestelmän säännöllisten työtuntien pohjalta.
7. Työtuntijärjestelmä päivä- ja kaksivuorotyössä
Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuoro- kautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. Mikäli säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoittaminen työtuntijärjes- telmässä koko tasoittumisjaksoksi on sen pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeata, voidaan työtuntijärjestelmä tältä osin laatia lyhemmäksi ajaksi.
Työtuntijärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työntekijällä on vii- kon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, sen tulee, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toi- sen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä, sen tulee ilmetä etukäteen laadi- tusta työtuntijärjestelmästä.
8. Työtuntijärjestelmän muuttaminen
Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti.
Ellei neuvotteluissa toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työ- tuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdollista viik- koa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muu- toksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä. Muutoksesta voidaan ilmoittaa myös viimeistään toisena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä huomioiden työntekijän elämäntilanne. Mikäli muutoksesta ilmoitetaan em. tavalla viimeis- tään toisena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä, on työntekijälle maksettava 20,81 € kertalisä (1.4.2023 alkaen 21,54 € ja 1.2.2024 alkaen 21,97
€).
Työtuntijärjestelmää voidaan kuitenkin muuttaa myös työntekijän suostumuk- sella.
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, noin 4 viikkoa, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työ- tuntijärjestelmään.
Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rin- nastettavaa työtä.
9. Työajan järjestäminen muutoin kuin paikallisesti sopien
Ellei paikallisesti ole sovittu työajan järjestämisestä, on työaika järjestettävä seuraavasti:
Työvuorokausi
Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maanantaina. Sun- nuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakorvauksen (viikkolepokorvauk- sen) laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mu- kaan.
Päivittäisen työajan sijoitus
Työaika päivätyössä alkaa klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotannon teknisten syi- den sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa muuta työaikaa. Liitot suosittelevat, että päivittäisen työajan aloitusaika sovitaan paikallisesti vastaamaan asiakasyrityksen tarpeita.
Päivittäinen lepoaika
Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikal- taan. Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.
Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Sovittaessa työntekijä voi työskennellä myös sa- massa vuorossa.
Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi
Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudatetaan enintään vuoden pituista tasoittumisajanjaksoa.
10. Työajan järjestämisessä noudatetaan myös seuraavia työaikaa koskevia yleisiä määräyksiä
Työajan seuranta
Työnantaja voi järjestää työajan seurannan. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.
Arkipyhäviikot ja vapaapäivät
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain sään- nöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita, juhan- nus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.
Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itsenäisyyspäi- väviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.
Tauot
Työntekijällä on oikeus pitää 8 tunnin työaikana työvuoron ensimmäisellä ja toi- sella puoliskolla yksi 12 minuutin pituinen virkistystauko. Ne luetaan työajaksi.
Yötyö
Yötyötä saadaan teettää työaikalain 8 §:n säännöksiä noudattaen.
11. Työajan järjestäminen paikallisesti sopien
Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpaikan koneiden, laittei- den ja muiden voimavarojen hyväksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työai- kaa koskevien toivomusten toteutumista. Työaikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuoden eri aikoina, tuotanto-osastoittain, kone tai työntekijäryh- mittäin samankin työpaikan eri osastoilla.
Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön lisääminen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuksia saada työajat sekä tuotannon että työntekijöiden tarpeita vastaaviksi.
Paikallisesti voidaan sopia
1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus 1. koh- dasta poikkeavasti
2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankkisopimuksessa
3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen
4. vuorokautisen työajan lepoaika
5. työtuntijärjestelmän muuttaminen.
6. tasaamisvapaiden siirtäminen päivä- ja kaksivuorotyössä sekä keskeyty- vässä kolmivuorotyössä.
12. Työaikapankki
Käsite ja tarkoitus
Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästä- misestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.
Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.
Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.
Työaikapankin käyttöönotto
Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnan- tajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti.
Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin:
1. keitä sopimus koskee
2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu esim.
− säännöllinen työaika
− työajan tasaamisvapaat
− vuosilomalain mukainen säästövapaa (6 (12) arkipäivää)
− liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät
− ylityö
− palvelusvuosilisä
Soveltamisohje:
Työnantajan ja pääluottamusmiehen välisessä käyttöönottosopi- muksessa on sovittava palvelusvuosilisän vaihtamiskäytännöstä.
3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät
4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella
5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan
6. työajan tasoittumisjakson pituus
7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.
Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.
Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnanta- jan ja työntekijän kesken.
Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaasti. Sovitta- essa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännölli- nen viikkotyöaika kuitenkin olla enintään työaikalain mukainen.
Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.
Työaikapankin käyttö
Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaasti. Sovitta- essa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännölli- nen viikkotyöaika kuitenkin olla enintään työaikalain mukainen.
Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssäolonveroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.
Työsuhteen päättyminen
Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai ra- hasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhteydessä paikallisesti sovitulla tavalla.
Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisano- misajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin ja plus saldo maksetaan rahana.
Työaikapankkisopimuksen irtisanominen
Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden mak- saminen ja takaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.
Työaikapankki kolmivuorotyössä
Tämän momentin määräyksiä voidaan soveltaa myös kolmivuorotyössä.
Työaikalain noudattaminen
Muilta osin noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä, lukuun otta- matta työaikalain (872/2019) työaikapankkia koskevia määräyksiä.
7 § YLITYÖ, SUNNUNTAITYÖ JA VIIKKOVAPAAN AIKANA TEHTY TYÖ SEKÄ ENIMMÄISTYÖAIKA
1. Ylityö
Työaikalain (872/2019) 18 §:n mukainen työajan enimmäismäärää koskeva ta- soittumisjakso on enintään 12 kuukautta.
Ylityökorvauksen, jota seuraavassa kutsutaan ylityölisäksi, laskentaperusteena on tuntipalkkaisella työntekijällä työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan mukainen keskituntiansio. Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tar- vittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
Työaikalain mukaista ylityötä ja siten myös työaikakirjanpitoon merkittävää on työ, joka ylittää työaikalain mukaisen säännöllisen työajan. Työaikalain mu- kaista ylityötä on kohdissa 2 ja 3 tarkoitettu ylityö.
2. Vuorokautinen ylityö
Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi työ- vuorokauden aikana tehtyä työtä.
Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, kat- sotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuoro- kautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansi- osta. Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokauti- sesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
3. Viikoittainen ylityö
Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mu- kaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan. Mikäli viikoit- tainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona
ylittää työtuntijärjestelmän mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työ- ajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Kolmivuorotyössä työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, on viikkoylityötä.
Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon saman työviikon aikana teh- tyä vuorokautista ylityötä.
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansi- osta. Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityölisällä, jonka suuruus on 100
% keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuo- rokautinen ylityö.
4. TES-ylityö
Seuraavissa tilanteissa työ korvataan, kuten ylityöstä on sovittu, mutta työtä ei kirjata ylityöksi työaikakirjanpitoon (TES-ylityö):
Lisätyönä tehtävä työ, joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden alle 8 tun- niksi vahvistetun vuorokautisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin vuoro- kautisesta ylityöstä on sovittu.
Lisätyönä tehtävä työ,
a) joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtunti- järjestelmässä asianomaisen työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittai- sen työtuntimäärän tai
b) joka arkipyhäviikkoina ylittää kyseisen työviikon työntuntijärjestelmän tunti- määrän mukaisen työajan, korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Ellei pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehty työ edellä b)- kohdan mukaan tule korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, maksetaan tämä lisä sanotusta työstä 100 %:n suuruisena. Tämä ei koske jatkuvaa yksi- ja kaksi- vuorotyötä eikä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 17 §:n 7 momentin mukaisin edellytyksin.
Myös vapaapäivänä tehtävä työ korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, silloin kun työntekijällä ei ole hyväksyttävien syiden takia ollut työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä.
Soveltamisohje:
Hyväksyttävillä syillä tarkoitetaan:
• työntekijän vuosilomaa,
• sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä,
• sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi annettua vapaata,
• taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuvaa lomautusta,
• työnantajan määräyksestä tehtyä matkaa tai reservin harjoi- tusta.
• työehtosopimuksen liitteenä 4 olevan yleissopimuksen 4 luvun kohtien 4.1–4.3 mukaista ammatillista tai yhteistä koulutusta tai hyväksyttyä ay-koulutusta.
Tässä soveltamisohjeessa oleva maininta lomautuksesta ei koske lyhennettyä työviikkoa.
5. Vuorolisä
Työntekijälle maksetaan vuorolisää sen työvuoron mukaisesti, jonka aikana hän tekee ylityötä.
Soveltamisohje:
Määräystä sovelletaan, jos työntekijä tekee vuorokautisena tai vii- koittaisen ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestelmän mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi.
Vuorotyölisä maksetaan ylityöajalta yksinkertaisena.
6. Sunnuntaityö
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökoro- tuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Arkipyhiksi keskeytyvissä työaikamuodoissa voi pääluottamusmies tiistaiksi, keskiviikoksi tai torstaiksi osuvan kirkollisen juhlapäivän (uudenvuodenpäivä, loppiainen, helatorstai, joulupäivä, tapaninpäivä) osalta kirjallisesti sopia sun- nuntaityökorotuksen maksamisesta tai sen suuruudesta. Tämä mahdollistaa säännöllisen työajan siirron kustannusneutraalisti työtuntijärjestelmän mukai- selle vapaapäivälle.
7. Viikoittainen vapaa-aika ja viikkovapaakorvaus
Työntekijälle, joka tilapäisesti on työssä sunnuntaina, on, mikäli mahdollista, järjestettävä lain määräämä viikoittainen vapaa-aika (viikkovapaa) ensisijaisesti saman viikon lauantaina.
Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisena vapaa-aikanaan työhön, korvataan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika lyhentämällä hänen sään- nöllistä työaikaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla vii- meistään kolmen seuraavan kalenterikuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella voidaan viikkovapaa korvata myös siten, että hänelle maksetaan työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sun- nuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keskituntiansiosta. Tätä lasketta- essa otetaan huomioon ne työtunnit, joina hän on ollut työssä sen työvuorokau- den tai työvuorokausien aikana, jona viikkovapaa olisi viimeistään ollut annet- tava.
Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkovapaapäivänä tehtävää työtä, kor- vataanko menetetty viikkovapaa antamalla vastaava vapaa vai maksamalla siitä rahakorvaus.
Pöytäkirjamerkintä:
Viikkovapaan ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon vuoksi. Jos viikkovapaan aikana ollaan työnantajan määräämässä koulu- tuksessa tai työmatkalla, ei viikkovapaan katsota toteutuneen. Työntekijälle korvataan hänen menettämänsä viikkovapaa tämän momentin mukaisesti, ellei hän saa viikkovapaataan muutoin.
Soveltamisohje:
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle, joka on tehnyt työtä työviikon kaikkina päivinä saamatta 35 tai vähintään 24 tunnin yh- denjaksoista vapaa-aikaa, korvataan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa viikko- vapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla. Tämä vapaa on an- nettava viimeistään kolmen kalenterikuukauden kuluessa työn te- kemisestä, jollei toisin sovita. Viikkolevon ei katsota toteutuvan, jos työntekijä työskentelee viikon jokaisena vuorokautena normaalin työvuoron mittaisen työvuoron.
Työntekijän suostumuksella voidaan viikkovapaakorvaus antaa myös siten, että hänelle suoritetaan korvaus, joka on 100 % keski- tuntiansiosta.
Viikkovapaakorvausta laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä viikon viimeisenä työtuntijärjestel- män mukaisena vapaapäivänä.
8. Lisien ja korotusten vaihtaminen vapaa-aikaan
Eri ylitöistä ja sunnuntaityöstä maksettava lisä tai korotus voidaan paikallisesti sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä vapaa-aikana. Vapaa-ajan pitämisajankohdasta on sovittava. Vapaa-aika on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa kyseisen työn tekemi- sestä.
8 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA VARALLAOLO
1. Hälytysluontoinen työ
Mikäli työntekijä kutsutaan takaisin työhön, hänen jo työmaalta poistuttuaan, maksetaan hänelle valmistautumis- ja peseytymiskorvauksena kahden tunnin keskituntiansion mukainen korvaus.
Palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tämän työehtosopimuksen kulloin- kin määrittelemät sunnuntaityö- tms. lisät ja mahdollinen viikkolepokorvaus.
Hälytystyöstä maksetaan 100 %:n lisä keskituntiansion mukaan (sisältää yli- työlisän). Lyhyemmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. Matka-aika ei ole työaikaa, mutta matka-ajan korvauksena maksetaan työnte- kijän henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen korvaus.
Paikallisesti voidaan sopia toisin hälytysluontoista työtä koskevista työehtoso- pimuksen määräyksistä.
2. Varallaolo
Varallaololla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä on sopimuksen nojalla vel- vollinen olemaan jäljempänä selostetulla tavalla tavoitettavissa niin, että hänet tarvittaessa voidaan kutsua töihin.
Työnantaja vastaa yhteydenpitovälineistä, ellei toisin ole sovittu.
Työnantaja ja pääluottamusmies sopivat kirjallisesti varallaololle raamin, josta käy ilmi ainakin:
− varallaoloon liittyviä asioita yleisesti
− maksettavat korvaukset
− vasteaika.
Varalla olevalla työntekijällä on oikeus valita olinpaikkansa siten, että hän on työhön kutsun saatuaan sovitun ajan kuluessa lähtövalmis työhön.
Matka-aika ei ole työaikaa, mutta matka-ajan korvauksena maksetaan työnte- kijän henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen korvaus.
Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistu- vuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.
Paikallisesti voidaan sopia toisin varallaoloa koskevista työehtosopimuksen määräyksistä.
9 § ARKIPYHÄKORVAUS
Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta uudenvuoden- päivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta jou- lupäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keski- tuntiansion mukaan.
Soveltamisohje:
Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan si- ten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.
Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 1 kuukauden ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arki- pyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä.
Soveltamisohje:
Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskeva edellytyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee vain yhtä maini- tuista arkipyhistä.
Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös sellaisilta 1. momentin mukaisesti määritellyiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat
− vuosiloman ajaksi
− ajaksi, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan tai raskausvapaan palkkaa
− 14 §:ssä tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi
− taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajaksi
− lakisääteisen isyysvapaan ajaksi.
− lomarahavapaan ajaksi
Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipy- hänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kui- tenkaan makseta.
Ellei työntekijällä ole sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi oikeutta lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle tässä pykälässä tarkoitettu arkipyhäkorvaus yllä mainitun mukaiselle työkyvyt- tömyysajalle muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä.
Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle.
10 § VUOSILOMAN PITUUS JA ANTAMINEN
Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.
1. Työssäolopäivien veroiset päivät
Vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä säännellään työssäolon veroisena pidettävästä työstä poissaoloajasta vuosiloman pituutta määrättäessä. Tämän lisäksi työs- säolon veroiseksi ajaksi luetaan se työstä vapautusaika, mikä työntekijälle on annettu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittohalli- tuksen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroi- sena aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjär- jestö, SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvi- tys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Kokonaisina työpäivinä annettavat työaikapankkivapaat ja lomarahavapaa lue- taan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.
2. Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä an- netaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Edellä mainitusta kalenteriajanjaksosta jäljelle jääneet lomapäivät 24 päivän lo- man osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.
Kolmivuorotyössä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen ka- lenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenteri- kuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien luku- määrällä.
3. Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasäännön piirissä olevia)
Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on lo- manmääräytymisvuoden keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmää- räytymisvuonna (1.4.–31.3.) työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai makset- tavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai
sopimuksen mukaisesta ylityöstä palkan perusosan lisäksi maksettavaa koro- tusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
Lomanmääräytymisvuoden keskituntiansion laskentaperusteena olevaan palk- kasummaan sisältyvät:
• tehdyn työajan ansiot aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palkkiopalkkatyössä
• vuorotyölisät
• ilta- ja yötyölisät
• työajan tasaamislisät tehdyn työajan osalta
• sunnuntaityölisät
• viikkovapaakorvaukset
• erilaiset olosuhdelisät sekä
• tulospalkkiolisät, jos tulospalkkiolisän laskentaperuste ei jo sisällä vuosilo- mapalkkaa ja -korvausta.
Tuntipalkkaisen työntekijän, joka ei ansaitse vuosilomaa 14 päivän ansainta- säännön mukaisesti, vuosilomapalkka ja -korvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan.
A. Kertoimet
Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen loman- määräytymisvuoden keskituntiansionsa lomapäivien lukumäärään perustuvalla kertoimella. Kertoimet ovat seuraavat:
Lomapäivien lukumäärä | Kerroin |
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
14 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
B. Osa-aikatyö
Jos lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus
kertomalla keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
4. Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja lomakorvaus
Kuukausipalkkainen työntekijä saa ansaitsemaltaan vuosiloma-ajalta palk- kansa tai mahdollisen lomakorvauksen vuosilomalain mukaisesti.
Säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät työpaikan käytännön mukaisesti. Li- sät maksetaan joko ennen loman alkamista tai säännönmukaisina palkanmak- supäivinä.
5. Vuosilomapalkan maksaminen
Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päi- vän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.
Vuosilomapalkan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että loma- palkka maksetaan säännönmukaisina palkanmaksupäivinä vuosiloman aikana. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä. Lomapalkka tulee täl- löin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkan- maksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.
6. Lomaraha
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.
Työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia lomarahan tai sen osan vaihta- misesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen, jos vaihtamisen mahdollisuudesta on tehty kirjallisesti paikallinen (kehys)sopimus työnantajan ja pääluottamus- miehen välillä.
Kehyssopimuksessa on hyvä mainita työnantajan ja työntekijän sopimuksissa määriteltäviksi asioiksi esimerkiksi:
• lomarahavapaan ajalta maksettavan palkan maksuajankohta
• työkyvyttömyyden vaikutus lomarahavapaan käyttöön
• sovitun lomarahavapaan ajankohdan mahdollinen muuttaminen
7. Lomarahan maksaminen vuosilomapalkan yhteydessä
Lomaraha maksetaan seuraavasti, ellei paikallisesti kirjallisesti sovita maksa- misen ajankohdasta muuta:
Puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista. Puolet makse- taan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä
vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.
Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen kuiten- kin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä. Jos työnantaja loma- kautena päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään joh- tuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös loma- rahan jälkimmäinen osa.
Xxx xxxxxxxxx maksuajankohdasta on paikallisesti sovittu muuta, lomaraha xx- xxx kuitenkin sopia kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeistään ennen seu- raavan lomanmääräytymisvuoden alkamista. Paikallisen sopimuksen tulee kos- kea kaikkia työntekijöitä.
Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua mak- suajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.
8. Lomarahan maksaminen lomakorvauksen yhteydessä
Xxxxxxxx maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymis- vuoden lomakorvauksesta, mutta ei kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
Määräaikaisen työsopimuksen päättymisen ei katsota olevan työntekijästä it- sestään johtuva syy.
9. Eläkkeelle siirtyminen
Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan loma- raha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauk- sesta.
10. Ase- tai siviilipalvelusvelvollisuus
Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suoritta- miseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan. Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalvelusvelvolliseen.
11 § TYÖTURVALLISUUS
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöi- den turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan
on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön sa- moin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.
Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmäl- lisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida pois- taa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle työturvallisuuslain 15 §:n mukaisesti an- tamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita.
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilön- suojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai ter- veydelle.
Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvastuuseen, joka määräytyy yksinomaan lain mukaan.
Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöi- den hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Sama oikeus työntekijällä on, jos työtä varten ei ole asennettu vi- ranomaisen tai työsuojelupäällikön määräämiä tahi työsuojelutoimikunnan tai vastaavan yhteistoimintaelimen yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita.
Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan työstä todeta, että henkilönsuo- jainten käyttö olennaisesti parantaa työturvallisuus- tai terveysolosuhteita, työn- antaja hankkii tällaisen suojaimen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 tai 20 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä.
Samoin menetellään, jos työntekijä voidaan tehokkaasti suojata haitoilta, jotka aiheutuisivat työn erityisestä kosteudesta, märkyydestä, vedosta, kuumuudesta tai kylmyydestä, voimakkaasta valosta tai muusta vaarallisesta säteilystä.
Soveltamisohje:
Asiaa käsittelevä yhteistyöelin on yrityksen työsuojelutoimikunta tai vastaava. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilöstölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittavaksi ehdotetuista suo- jaimista.
Yhteisellä toteamisella tarkoitetaan määräyksessä sitä, että yhteis- työelimessä edustettuna olevat eri ryhmät ovat hankintaehdotuk- sesta samaa mieltä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista
työvaatetusta, jota työntekijä työssään käyttää estääkseen omia vaatteitaan tai itseään likaantumasta.
Työnantaja hankkii ja huoltaa kustannuksellaan kohtuulliseksi katsottavan mää- rän suojapukuja ja käsineitä töissä, joissa omien tavanomaisten työvaatteiden kuluminen ja likaantuminen on tavanomaista suurempi.
Soveltamisohje:
Huollolla tarkoitetaan suojapukujen pesua sekä rikkoutuneiden kor- jausta tai uusimista.
Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työ- olosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torju- miseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojele- miseksi ja edistämiseksi käyttäen riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita. Työterveyshuolto tulee jär- jestää siten kuin työterveyshuoltolaissa säädetään.
12 § PALKKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
1. Tehtäväpalkat
Tehtävän vaativuuden määritys, liittojen väliset työryhmät ja tehtäväkoh- taiset tuntipalkat
Tehtävien vaativuuden määritys
Tehtävät sijoitetaan niiden vaatiman oppimisajan, tehtävän edellyttämän vas- tuun ja työolosuhteiden yhteisvaikutuksen perusteella seitsemään (7) tehtävän- vaativuusryhmään. Vaativuuden määrittely tehdään sopijapuolten hyväksymän pisteytysjärjestelmän, ohjetehtävien ja koulutusaineiston mukaisesti.
Liittojen välinen työryhmä
Allekirjoittaneet liitot asettavat työryhmän laatimaan palkkarakenteen vaatimat ohjetehtävät ja palkkarakenteen vaatimat määritykset.
Liittojen välinen työryhmä määrittää pisteyttämällä ohjetehtävien tehtävienvaa- tivuudet ja sijoittaa ohjetehtävät vaativuusryhmiin, mikäli työpaikalla ei ole valittu työnvaativuustyöryhmää. Tämä ryhmittely muodostaa perustan yrityskohtaiselle tehtävien vaativuuden määrittelylle.
Yrityskohtainen työryhmä sijoittaa muut tehtävät vaativuusryhmiin vertailemalla tehtäviä ohjetehtäviin. Jos tehtävien vaativuuden määrittelyssä ei päästä yksi- mielisyyteen, asia ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti.
Paikallisesti sovittavat ohjetehtävät ja niiden pisteyttäminen
Paikallisesti sovittavassa työryhmässä voidaan laatia muitakin ohjetehtäviä ja pisteyttää ne liittojen yhteisesti hyväksymän koulutusmateriaalin mukaisesti. Työryhmään on valittava aina yhtä monta työnantajan ja työntekijöiden edusta- jaa. Työnantaja toimii työryhmän puheenjohtajana ja xxxxxx xxxxxxxxx. Paikalli- nen työryhmä sopii ryhmän menettelytavat. Ohjetehtävän määrityksessä ja pis- teytyksessä työryhmän on oltava yksimielinen. Työryhmän jäsenet saavat teh- täväänsä liittojen sopiman koulutuksen. Työryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, mutta vähintään kerran vuodessa. Paikallisesti sovitut ohjetehtävät sijoitetaan työehtosopimuksen seitsemään (7) tehtävänvaativuusryhmään.
Ylläpito ja koulutus
Tehtävien vaativuusryhmittelyä on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Tehtävän muuttuessa pysyvästi määritetään tehtävän vaativuus uudelleen ja tehtävä si- joitetaan sen vaativuuden edellyttämään vaativuusryhmään.
Mikäli yllä mainittujen tehtävänvaativuusryhmien jäsenet vaihtuvat, työnantajan tulee huolehtia, että uudet jäsenet saavat tehtävään tarvittavan koulutuksen.
Tehtäväpalkat
Tehtäväkohtaiset tuntipalkat 1.4.2023 alkaen
Palkka- | Tehtävä- | Henkilökohtaiset peruspalkat (%) | |||||
ryhmät | kohtaiset palkat | 5 % | 7 % | 12 % | 16 % | 21 % | 26 % |
1 | 9,81 | 10,30 | 10,50 | 10,99 | 11,38 | 11,87 | 12,36 |
2 | 10,50 | 11,03 | 11,24 | 11,76 | 12,18 | 12,71 | 13,23 |
3 | 11,24 | 11,80 | 12,03 | 12,59 | 13,04 | 13,60 | 14,16 |
4 | 12,03 | 12,63 | 12,87 | 13,47 | 13,95 | 14,56 | 15,16 |
5 | 12,87 | 13,51 | 13,77 | 14,41 | 14,93 | 15,57 | 16,22 |
6 | 13,77 | 14,46 | 14,73 | 15,42 | 15,97 | 16,66 | 17,35 |
7 | 14,73 | 15,47 | 15,76 | 16,50 | 17,09 | 17,82 | 18,56 |
Tehtäväkohtaiset tuntipalkat palkat 1.2.2024 alkaen
Palkka- ryhmät | Tehtävä- kohtaiset palkat | Henkilökohtaiset peruspalkat (%) | |||||
5 % | 7 % | 12 % | 16 % | 21 % | 26 % | ||
1 | 10,01 | 10,51 | 10,71 | 11,21 | 11,61 | 12,11 | 12,61 |
2 | 10,71 | 11,25 | 11,46 | 12,00 | 12,42 | 12,96 | 13,49 |
3 | 11,46 | 12,03 | 12,26 | 12,84 | 13,29 | 13,87 | 14,44 |
4 | 12,26 | 12,87 | 13,12 | 13,73 | 14,22 | 14,83 | 15,45 |
5 | 13,12 | 13,78 | 14,04 | 14,69 | 15,22 | 15,88 | 16,53 |
6 | 14,04 | 14,74 | 15,02 | 15,72 | 16,29 | 16,99 | 17,69 |
7 | 15,02 | 15,77 | 16,07 | 16,82 | 17,42 | 18,17 | 18,93 |
Tehtäväkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti palkankorotuk- sen ajankohdasta lukien.
2. Työntekijän palkka
Täysin työkykyinen ja 18 vuotta täyttänyt työntekijä.
Työntekijän peruspalkka
Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän tehtäväkohtaiseen pal- kan osuuteen henkilökohtainen palkan osuus.
Työntekijän tehtäväkohtainen palkan osuus ja palkkaryhmä
Työntekijän tehtäväkohtainen palkan osuus ja palkkaryhmä määritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä tehtävien perusteella. Tehtäväkohtainen pal- kan osuus ja palkkaryhmä määräytyvät sen tehtävänvaativuusryhmän perus- teella, johon kuuluvat tehtävät edustavat suurinta osuutta työntekijän tekemistä töistä.
Esimies selvittää työntekijän pääsääntöisesti tekemät tehtävät ja määrittää työntekijälle tehtävien vaativuuden edellyttämän palkkaryhmän ja palkan tehtä- väkohtaisen osuuden. Palkkaryhmä ja tehtäväkohtaisen palkanosan määräyty- minen käydään läpi työntekijän kanssa. Jos palkkaryhmän määräytymisessä syntyy erimielisyys, asia ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Työntekijän tehtäväkohtaisen palkan osuuden ja palkkaryhmän tulee vastata hänen pääsääntöisesti tekemiensä tehtävien vaativuusryhmää. Tämä todetaan säännöllisin väliajoin tapahtuvassa tarkastelussa vähintään kerran vuodessa. Työntekijän tehtävien vaativuusryhmän muuttuessa pysyvästi on tehtäväkohtai- nen palkan osuus ja palkkaryhmä määritettävä seuraavan palkanmaksukauden alusta.
Työntekijän henkilökohtainen palkan osuus
Työntekijän henkilökohtainen palkan osuus määritellään tehtävän kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella. Nämä ovat ammattitaito, työn tulos ja laatu sekä kehityskyky ja aloitteellisuus.
Työnantaja laatii määritysjärjestelmän, joka käsitellään työntekijöiden edusta- jien kanssa. Jos käytettävästä järjestelmästä syntyy erimielisyyttä, asia käsitel- lään sopimuspuolten välisessä työryhmässä.
Esimiehet määrittävät henkilökohtaisen palkan osuuden edellä mainittujen teki- jöiden ja järjestelmän avulla. Henkilökohtainen palkan osuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuh- teen alkamisesta. Ennen henkilökohtaisen palkan osuuden määritystä työnteki- jän peruspalkkana käytetään tehtäväkohtaista palkan osuutta. Työntekijän
tehtävien muuttuessa henkilökohtainen palkan osuus määritetään kuitenkin vii- pymättä.
Työntekijän henkilökohtaisen palkan osuuden tulee vastata hänen ammattitai- toaan, työtulostaan ja laatua sekä kehityskykyään ja aloitteellisuuttaan. Tämä todetaan säännöllisin väliajoin tapahtuvissa uudelleenmäärityksissä. Tarkaste- lujakso on enintään yksi vuosi. Työpaikalla selvitetään jokaiselle työntekijälle ne periaatteet, joiden mukaan henkilökohtaiset palkan osuudet porrastetaan. Työntekijälle selvitetään hänen niin halutessaan henkilökohtaisen palkan osuu- den määräytyminen. Luottamusmiehellä on oikeus olla läsnä selvitystilaisuu- dessa, jos työntekijä sitä haluaa.
Luottamusmiehelle annetaan selvitys henkilökohtaisten palkanosuuksien ja- kautumisesta porrastusryhmittäin.
Henkilökohtainen palkan osuus porrastetaan yhteensä 6 portaaseen.
Henkilökohtainen palkan osuus on suuruudeltaan vähintään 5 prosenttia ja enintään 26 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkan osuudesta. Työ- paikkakohtaisesti työntekijöille määriteltyjen henkilökohtaisten palkan osuuk- sien prosenttilukujen keskiarvo porrastusryhmittäin on 12–18 prosentin välillä. Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia työntekijöitä koskevien määritysten yhteydessä.
Tässä kohdassa tarkoitettu keskiarvo tulee toteuttaa yrityksissä 1.5.2018 men- nessä.
Nuoret työntekijät
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden palkka 1.4.2023 lukien on 8,69 euroa/tunti (1.2.2024 alkaen 8,86 euroa/tunti).
Jos nuori työntekijä tekee samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja hänellä on työn edellyttämä työtaito ja pätevyys, eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määritel- lään hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.
Harjoittelijat
Pykälässä mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten harjoittelijoina työs- kentelevien opiskelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa ko- kemusta.
3. Palkkaustavat
Palkkaustavat jaetaan aika- ja suorituspalkkoihin. Suorituspalkkoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkat.
Henkilökohtainen aikapalkka
Työntekijän, jonka pääasialliset tehtävät koostuvat sekä laaja-alaisista mekaa- nisista että laaja-alaisista sähköisistä huolto- ja kunnossapitotehtävistä ja jonka vaativuuspisteet ylittävät tällä sopimuksella sovitun taulukon seitsemännen (ylimmän) portaan pisteet, henkilökohtaisen aikapalkkaosuuden on oltava vä- hintään 1,28 euroa tunnilta 1.4.2023 alkaen (1.2.2024 alkaen 1,31 euroa tun- nilta)”.
Aikapalkkatyöstä työntekijälle maksetaan henkilökohtainen aikapalkka, joka on vähintään peruspalkan suuruinen.
Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu peruspalkasta ja mahdol- lisesta aikapalkkaosuudesta.
Aikapalkkaosuuden tulee tukea peruspalkan määritysperiaatteita.
Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalk- kansa muuttuessa muuteta aiempaa pienemmäksi ilman työsopimuslaissa tar- koitettua erityisen painavaa syytä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
Muunnettu kuukausipalkka
Kuukausipalkan määräytymisperusteena on työntekijän tuntia kohden määri- telty henkilökohtainen aikapalkka. Muutettaessa tuntipalkka kuukausipalkaksi kerrotaan työntekijän henkilökohtainen aikapalkka/tunti luvulla 178,5, joka sisäl- tää erillisesti maksettujen arkipyhäkorvausten ja lisäkorvausten vaikutuksen.
Tehtäväkohtainen aikapalkka
Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä on sidottu suoritus- tai pakkotahtiseen työhön eikä hänelle ole voitu tarjota työtä suorituspalkalla, maksetaan hänelle tällaiselta ajalta tehtäväkohtaista aikapalkkaa lisääntyneen työsuorituksen ja työtehon suhteessa. Tehtäväkohtaisesta aikapalkasta on sovittava ennen työn- teon alkamista.
Jos työntekijä määrätään sijaisena hoitamaan korkeammin palkattua esimiehen tai työnjohtajan tehtävää, hänelle voidaan maksaa ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa, tehtäväkohtaista aikapalkkaa kuitenkin niin, ettei hänen tehtäväkoh- tainen aikapalkkansa ylitä työtä vakinaisesti tekevän aikapalkkaa.
Korkeamman palkan maksaminen edellyttää vähintään viikon kestävää sijai- suutta. Korkeampaa palkkaa ei makseta vuosilomasijaisuuksien ajalta.
Suorituspalkka
Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, työntekijälle on tuo- tannon ja ansion kohottamiseksi varattava mahdollisuus suorittaa työ suoritus- palkkatyönä. Suorituspalkkatyön perusteista sovitaan ennen työn alkamista työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille suorituspalk- katyötä tarjotaan. Ellei työn suorittamisesta suorituspalkkatyönä päästä
sopimukseen, työ tehdään joko henkilökohtaisella tai tehtäväkohtaisella aika- palkalla.
Työntekijöillä on ennen suorituspalkkatyön aloittamista ja yksikköhinnasta sopi- mista oikeus saada tiedot työn palkkaperusteista ja palkan muodostumisesta. Suorituspalkkatyön mittaus suoritetaan työnjohdon ja työntekijän tai työntekijän niin vaatiessa yhdessä häntä edustavan luottamusmiehen kesken.
Suorituspalkkatyön hinnoittelun perusteena käytetään tehtävän työn työkoh- taista palkkaa ja suoritusnormia. Hinnoittelun tulee olla sellainen, että työnteki- jän suorituspalkka-ansio nousee normaalilla suoritustyövauhdilla vähintään 25 prosenttia työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi. Suorituspalkkatyön hinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä. Hinnoitteluun vaikut- tavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina pidetään suorituspalkkatyön hinta ennallaan. Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään henkilökoh- tainen aikapalkka.
4. Erilliset lisät
A. Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa
Työolosuhteet otetaan huomioon työn vaativuutta määriteltäessä.
Jos työskentelyolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä poik- keamaa, jota ei ole otettu huomioon työn vaativuutta määriteltäessä, maksetaan haitan suuruuden perusteella määriteltyä erillistä lisää, joka on enintään 64 senttiä/tunti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.4.2023 tai lähinnä sen jälkeen ja 65 senttiä/tunti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.2.2024 alkaen tai sen jälkeen.
Soveltamisohje:
Erillistä lisää maksetaan niiltä tunneilta, jolloin tilapäistä poik- keamaa työolosuhteissa esiintyy.
B. Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus
Jos työskentelyolosuhteissa esiintyy sellaista poikkeuksellista haittaa tai han- kaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työn vaativuutta määriteltäessä, työnteki- jälle maksetaan haitan suuruuden perusteella erillistä lisää, joka on vähintään
49 senttiä/tunti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.4.2023 tai lähinnä sen jälkeen ja 50 senttiä/tunti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.2.2024 tai sen jälkeen.
Soveltamisohje:
Tässä momentissa tarkoitettu lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyy.
C. Vuorotyö, ilta- ja yötyö
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuo- rotyölisää (senttiä/tunti) seuraavasti sen palkanmaksukauden alusta, jonka al- kamispäivä on
1.4.2023 alkaen | ||
iltavuoro | (esim. klo 14–22) | 129 senttiä/tunti |
yövuoro | (esim. klo 22–06) | 239 senttiä/tunti |
1.2.2024 alkaen | ||
iltavuoro | (esim. klo 14–22) | 132 senttiä/tunti |
yövuoro | (esim. klo 22–06) | 244 senttiä/tunti |
Vuorotyölisä voidaan vuoroja kohti jakaa toisinkin, mutta vuorokautta kohti mak- settavan lisäkorvauksen on yhteensä vastattava yllä mainittuja määriä.
Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan
− klo 18–23 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vastaava korvaus ja
− klo 23–06 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vastaava korvaus.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuoro- työssä työskentelevälle työntekijälle maksetaan hänen kultakin lauantaityövuo- rokauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka suuruus on 239 senttiä/tunti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamis- päivä on 1.4.2023 tai lähinnä sen jälkeen ja 244 senttiä/tunti sen palkanmaksu- kauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen.
Tätä lisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan mukaista kes- kituntiansiota laskettaessa.
D. Palvelusvuosilisä
Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta muuta sovita, maksetaan työntekijälle joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.
Soveltamisohje:
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koske- vaa palvelusvuosilisän maksutapaa.
Lisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto | Lisänä maksettava euromäärä lasketaan kaavasta: |
10 mutta ei 15 vuotta | 2 x Lkk x KTA |
15 mutta ei 20 vuotta | 4 x Lkk x KTA |
20 mutta ei 25 vuotta | 6 x Lkk x KTA |
25 vuotta tai enemmän kaavassa | 8 x Lkk x KTA |
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukau- sien lukumäärä
KTA on työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdassa tarkoitettu kolmannen nel- jänneksen keskituntiansio.
Soveltamisohje:
Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus las- ketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumää- rän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.
Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain sovel- tamiskäytäntöä.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa- aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perusteen to- teamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katsotaan jakau- tuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausilta, joina työn- tekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelusvuosilisästä osa-aikatyön työ- viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on
ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuo- silisänä maksettiin.
Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työehto- sopimuksen 12 §:n 5 kohdan mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.
E. Tulospalkkio ja tulospalkkiolisät
Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspalkkoja tulospalkkiolla, jonka perus- teena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen. Tulospalkkiolisää ei oteta huomioon las- kettaessa työntekijän 12 §:n 5 kohdan mukaista keskituntiansiota. Tällöin koko tulospalkkio maksetaan työntekijöille kertakorvauksena.
Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työnteki- jöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksupe- rusteista.
Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan.
Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon laskettaessa vuosilo- mapalkkaa ja korvausta, mikäli tulospalkkiolisän laskentaperuste ei näitä si- sällä.
Tulospalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.
F. Erilliset palkkiot
Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä sovitun työhön soveltuvan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, maksetaan tutkinnon suoritta- mista seuraavan palkanmaksukauden yhteydessä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on:
Ammattitutkinto 200 euroa
Erikoisammattitutkinto 300 euroa
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän lisäksi työntekijän suorittamasta ammatti- ja erikoisammat- titutkinnosta on tietyin edellytyksin mahdollista saada koulutusra- haston maksama ammattitutkintostipendi, määrältään 365 euroa.
5. Keskituntiansio
Tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään.
Työntekijän, jonka palkka on määritelty jonkun muun aikatekijän kuin tunnin pe- rusteella (viikko, kausi, kuukausi) keskituntiansiota ei lasketa.
Ansionmenetyksen korvaamisen, yli- ja sunnuntaityölisän, viikkovapaakorvauk- sen ja eräiden korvausten maksamisessa noudatetaan määräyksiä palkanmak- susta kuukausipalkkana.
Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänelle kunkin vuosineljännek- sen aikana tehdyltä työajalta aika- ja suorituspalkkojen mukaan kertynyt ansio mahdollisine erillisine lisineen, tulos- ja voittopalkkioita, yli-, sunnuntaityö- ja työajan tasaamislisiä lukuun ottamatta, jaetaan tehtyjen työtuntien kokonais- määrällä.
Jos tuntipalkkainen työntekijä käytettävän vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.
Pitkäaikaisesta, eri vuosineljänneksille jakautuneesta suorituspalkasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa tehtyjen työtuntien osoittamassa suhteessa kyseisten vuosineljännesten kesken, mikäli suoritus- palkkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.
Jos keskituntiansio on peruspalkkaa pienempi, maksetaan palkka tai korvaus kuitenkin peruspalkan mukaan.
Uudelle tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa mukaan. Tunti- palkkaiselle työntekijälle, jolle työssä olon vähäisyyden vuoksi ei keskituntian- siota ole laskettu esim. sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, mak- setaan vastaavasti viimeksi lasketun keskituntiansion mukaan tai henkilökoh- taisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi.
Soveltamisohje:
Keskituntiansiota säännöllisenä työaikana käytettäessä makse- taan sen lisäksi erilliset lisät työehtosopimuksen sitä edellyttäessä.
Edellisten momenttien mukaan laskettujen eri vuosineljännesten keskituntian- sioita käytetään seuraavasti:
• helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota,
• touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskitunti- ansiota,
• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntian- siota sekä
• marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alka- viksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle
yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi lue- taan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.
13 § MATKUSTAMINEN
1. Matkustaminen
Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Matkat on tehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttä- mättä vaatii.
Matka alkaa työpaikalta ja päättyy työpaikalle, ellei matkalle lähdetä suoraan kotoa tai ellei matkalta palata suoraan kotiin.
2. Kustannukset ja päivärahat
Työnantaja korvaa kaikki ylimääräiset ja tarpeelliset matkakustannukset, jotka syntyvät työntekijän matkustaessa komennuspaikalle tai sieltä takaisin taikka toiselle komennuspaikalle silloin, kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta. Tarpeellisiksi matkakustan- nuksiksi luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset, sopimukseen perustuva oman auton käyttö sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuu- paikkalippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää en- nen matkalle lähtöä. Työntekijän on tarvittaessa selvitettävä ajopäiväkirjan tms. avulla toteutuneet matkat.
Kun työn tekemispaikka on yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän työpaikasta ja asunnosta, maksetaan päivärahaa kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:
• kokopäiväraha: matka on kestänyt yli 10 tuntia,
• osapäiväraha: matka on kestänyt yli 6 tuntia.
Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja mat- kaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tun- nilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan. Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuo- sittain vahvistaa verovapaaksi.
Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
Yöpymiskustannusten korvaustavat ovat:
• hotellimajoitus: hotellimajoituksen enimmäismäärät matkavuorokautta koh- den ovat vuonna 2018 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupun- geissa enintään 148 euroa ja muissa kunnissa enintään 105 euroa.
• yöpymisraha: jos työntekijä ei esitä majoituslaskua, työnantaja suorittaa 12 euron yöpymisrahan yöltä. (yöpymisrahan määrä korottuu 1.4.2023 13 eu- roon ja 1.4.2024 13,20 euroon)
• makuu- tai hyttipaikka: yöltä (kello 21.00–7.00), ei makseta yöpymisrahaa.
3. Matka-ajan palkka
Mikäli työntekijälle maksetaan työmatkalta päivärahaa, työnantaja maksaa hä- nelle matkatunneilta myös matka-ajan korvausta. Matka-ajan korvausta makse- taan työntekijälle sekä työntuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä että työnte- kijän vapaapäivänä enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Korvattavaa matka-aikaa vähentävät kyseisenä työvuorokautena säännöllisenä työaikana tehdyt työtunnit.
Matka-ajan korvauksena maksetaan työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen korvaus. Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan kuitenkin keskituntiansion mukainen korvaus.
Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, edellä mainittua korvausta ei makseta klo 21.00–7.00 väliseltä ajalta.
4. Ateriakorvaus
Jos työ työnantajan toimeksiannosta tehdään vähintään 10 kilometrin päässä työntekijän toimipaikasta eikä työntekijällä ole työn vuoksi mahdollisuutta ruo- kailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, hänelle makse- taan siitä aiheutuvien kustannusten korvauksena ateriakorvaus. Jos työntekijä edellä tarkoitetuissa oloissa joutuu työskentelemään vähintään kolme tuntia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle tästä aiheutuvien kustannusten korvauk- sena edellisen lisäksi toinen ateriakorvaus.
Ateriakorvausta ei kuitenkaan makseta, mikäli työntekijällä on mahdollisuus työnantajan järjestämään ns. verotusarvon mukaiseen ateriaetuun (esim. lou- nasseteli), tai mikäli työntekijä työskentelee saman yrityksen eri työpaikoilla, joissa on työnantajan tukema työpaikkaruokailu.
5. Asunnon hankkiminen
Työnantaja selvittää ennen työntekijän työkomennukselle lähtöä asunnon saan- nin mahdollisuudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähistöllä tai varaa tarvitta- essa työntekijälle sieltä asunnon. Asunnossa tulee olla normaali kalustus, liina- vaatteet sekä olosuhteisiin nähden riittävät sosiaaliset ja virkistystilat.
Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työkohteessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työnantajan tähän tarkoitukseen hankkiman majoi- tuskaluston olla sellaista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m² ja että samaan huoneeseen majoitetaan enintään kaksi henkilöä. Tämän lisäksi majoitustilojen yhteyteen varataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaaliset ja virkistystilat.
Pöytäkirjamerkintä:
Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä majoittamaan työntekijät yhden hengen huoneisiin, jos työkomennukset tai pro- jektit jatkuvat yhdenjaksoisesti yli 3 viikkoa. Yhdenjaksoisuutta ei katkaise projektiin liittyvä käynti verstaalla tai lyhyt muutaman päi- vän siirtymä.
Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asuntovaunussa tulee olla asumistilaa 7 m³ majoitettua työntekijää kohti.
Soveltamisohje:
Mm. sellaisten ns. liikkuvien työryhmien osalta, jotka työnsä laadun vuoksi asuvat tilapäismajoituksessa ja liikkuvat työn edistymisen mukaan paikasta toiseen, voidaan edellä olevista, asunnon tasoa koskevista säännöksistä joutua olosuhteiden vuoksi poikkeamaan. Tällöin tulevat kyseeseen erilaiset, olosuhteisiin soveltuvat asumis- muodot.
6. Erikoismääräyksiä
Jos komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saatavissa asuntoa ja työntekijä joutuu tämän vuoksi asumaan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, työntekijälle maksetaan korvaus matkakustannuksista. Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisten kulkuvälineiden kyseiseltä matkalta perimän maksun mukaisesti. Jos sopivien yleisten kulkuyhteyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.
Mikäli työkohde komennuspaikkakunnalla sijaitsee yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän käyttämästä tilapäi- sestä asunnosta, maksetaan tältä matkalta hänelle matka-ajan korvausta edellä 3)-kohdassa sovitun mukaisesti.
Jos työntekijä määrätään komennuspaikkakunnalla sairaalahoitoon, työnantaja maksaa hänelle päivärahan asemesta sairaalapäivärahana 3 € vuorokaudelta siihen saakka, kunnes työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa työntekijän työkyvyttömyyden takia lakkaa. Edellä olevaa oikeutta työntekijällä ei kuitenkaan ole, mikäli hänellä on oikeus saada korvaus sairaalan perimästä hoitopäivämaksusta työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella.
Tapauksissa, joissa työntekijä on komennuspaikalla poissa työstä ilman hyväk- syttävää syytä, menetellään päivärahan suhteen seuraavasti:
1. Vapaapäiviltä maksettava päiväraha
Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä vapaapäivältä mak- seta.
2. Päiväraha työpäivältä
Päivärahan määrää poissaolopäivältä vähennetään suhteessa siihen aikaan, jonka työntekijä on ollut tekemättä työtä.
Jos työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on komennuspaikka- kunnalla tehnyt yhtäjaksoisesti työtä vähintään 3 viikkoa, on hän, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkustamaan kotiinsa. Tällöin työnantaja korvaa hänelle 2)-koh- dan mukaisesti matkakustannukset kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä 2)-kohdan mukaisen päivärahan sekä edelleen matkan ajalta 3)-kohdan mukaisen matka-ajan korvauksen ja 2)-kohdan 5. kappaleen mukaisin edelly- tyksin yömatkarahan.
Sama koskee muitakin työntekijöitä, jotka työnantaja mainituiksi juhlapyhiksi lä- hettää kotiin, sekä vuosiloman takia tapahtuvaa kotimatkaa.
Jos työnantaja lähettää työntekijän tämän sairauden tai tapaturman vuoksi ko- tiin, maksaa hän kotimatkasta aiheutuvat kustannukset tämän sopimuskohdan mukaisesti. Matka-ajan korvausta maksetaan siltä kotimatkan ajalta, jolta ei makseta sairausajan palkkaa.
Soveltamisohje:
Tässä sopimuskohdassa tarkoitettujen matkojen osalta kestää työnantajan korvausvelvollisuus työntekijän tosiasialliseen kotiin saakka. Työntekijän tulee pyynnöstä antaa työnantajalle selvitys kotinsa sijaintipaikasta.
7. Työ ulkomailla
Ulkomailla tehtävän ns. matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksutavasta ym. työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on työnantajan ja työntekijän en- nen matkan alkamista sovittava. Suositeltavaa on, että sopimus tehdään kirjal- lisesti.
Sovittavia asioita ovat muun muassa:
− sopijaosapuolet
− asemamaa
− sopimuksen voimassaolo
− asunnon hankkiminen
− työtehtävät
− palkka ja päiväraha
− työaika ja ylityö
− vuosiloma
− kotimatkat
Pöytäkirjamerkintä:
Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hänen suostumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille tai jonka normaaleihin tehtäviin tämä on aikaisemmin kuulunut tai ellei työ- komennus ole tuotannon teknisten syiden vuoksi kiireellinen.
Päivärahan määrä kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain vero- vapaaksi vahvistaa.
Muuten sovelletaan ulkomailla tehtävän matkatyön osalta tämän työehtosopi- muksen määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa kyseisen maan lainsäädän- nön kanssa.
Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.
14 § SAIRAUSAIKA, PERHE- JA TILAPÄINEN HOITOVAPAA
1. Sairausajan palkka
Työntekijä on velvollinen viipymättä ja, mikäli mahdollista, ennen työvuoron al- kua ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.
Soveltamisohje:
Sairastumisesta ilmoitetaan lähimmälle esimiehelle tai työnantajan nimeämälle muulle henkilölle. Työnantajan tulee saattaa ilmoitta- mista koskevat menettelytavat työntekijöiden tietoon. Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö velvollisuutensa ilmoittaa viipymättä sairastu- misestaan työnantajalle, maksetaan sairausajan palkkaa aikaisin- taan siitä päivästä lukien, jona ilmoitus on tehty.
Sairausajan palkka maksetaan seuraavin edellytyksin:
1. Työntekijä on sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä.
2. Työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys.
Soveltamisohje:
Sairauspoissaolojen hallinta ja työntekijän oma ilmoitus Sairauspoissaolojen hallinta
Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta toteutuu parhaiten yritys- johdon, esimiesten, henkilöstön ja sen edustajien sekä työterveys- huollon yhteistyönä. Tehokas vaikuttaminen edellyttää toiminta- mallia, joka koostuu ongelmien kartoituksesta, tavoitteiden asetta- misesta ja käytännön toimenpiteistä. Yhtenä toimenpiteenä voi olla alla määritelty oma ilmoitus -menettely.
Työntekijän oma ilmoitus lyhytaikaisista sairauspoissaoloista
Sairauspoissaolojen vähentämiseksi liitot suosittelevat, että työn- antaja ottaa käyttöön oma ilmoitus -menettelyn työpaikalla. Oma ilmoitus -menettely voi koskea enintään kolme vuorokautta kestä- viä poissaoloja. Oma ilmoitus -menettelyä sovelletaan vain työnte- kijän omiin sairauspoissaoloihin.
Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Taannehtiva lää- kärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistuk- seen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.
Epidemioiden aikana voi lääkäri antaa työterveyshoitajalle oikeu- den kirjoittaa tutkimuksensa perusteella todistuksia enintään kol- meksi vuorokaudeksi kerrallaan. Kertautuvan todistuksen antajan tulee olla aina sama terveydenhoitaja. Uusiutumistapauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tar- peeseen. Ennen kuin hoitajan antamaa todistusta voidaan pitää selvityksenä työkyvyttömyydestä, hänen tulee todeta yhdessä lää- kärin kanssa tilanteen olevan em. tavalla sellainen, että hoitaja voi antaa todistuksia työkyvyttömyydestä.
Yrityksen terveyspalvelujen käytön ensisijaisuus
Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todis- tus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta joh- tuvat kustannukset.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Sairausajan palkka maksetaan keskituntiansion mukaisesti sen pituisen kalen- teriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:
Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjaksoisesti
Kalenteriajanjakso | |
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta | 28 päivää |
3 vuotta mutta alle 5 vuotta | 35 päivää |
5 vuotta mutta alle 10 vuotta | 42 päivää |
10 vuotta tai kauemmin | 56 päivää |
Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän työtuntijärjestel- män mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta.
Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoi- sesti vähintään 6 kuukautta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sel- laisen sairauspäivän alusta lukien, joka työntekijän työssä ollessa olisi ollut hä- nen työpäivänsä.
Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työn- tekijän työssä ollessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Ensimmäinen poissaolo- päivä on karenssipäivä.
Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää maksaa työnantaja palkan myös karenssipäi- vältä.
Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, maksetaan sairausajan palkka myös karenssipäivältä.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työ- suhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta. Sairausajan palkkaa makse- taan enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työky- vyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Sairausajan palkan maksamisen edellytykset samoin kuin xxxxxxxx- päivä määräytyvät tämän pykälän mukaisesti.
Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan al- kaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.
Jos työntekijä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi kesken työpäivänsä, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämältään säännöl- liseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
Soveltamisohje:
Määräys tarkoittaa sitä, että alle 6 kuukauden työsuhteissa työky- vyttömyyden jatkuessa seuraava työpäivä on karenssipäivä.
Jos työntekijä jo työhön tullessaan on sairauden vuoksi työkyvytön, kyseistä päivää pidetään alle 6 kuukauden työsuhteissa karenssi- päivänä.
Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kulu- essa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairaus- päivärahaa, aloitetaan sairausajan palkan maksaminen ilman karenssipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täyteen. Sairausajan palkan maksamista jatketaan, kunnes sairaus- tai korvausajanjakso on päätty- nyt.
Soveltamisohje:
Korvausajanjakson ei saman sairauden uusiutuessa tarvitse olla yhdenjaksoinen, vaan se voi koostua useasta työkyvyttömyysaja- jaksosta.
Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäsel- vässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys on al- kanut jostakin toisesta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden aikana tai välittömästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä työkykyisenä työssä, katsotaan sairausajanjaksot sairausajan palkan maksamisen kannalta samaksi työkyvyttömyy- deksi.
Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai ta- paturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
Soveltamisohje:
Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sai- rausajan palkkaa makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuksen päättämiseen työsopimuslain säännösten perusteella.
Jos työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään eikä sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ole epäselvyyttä, työnantaja maksaa työnteki- jälle sairausajan palkan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä odottamatta päivä- tai raskausrahan tai niihin verrattavan muun korvauksen saamista.
Jos työntekijä sairastuu ennen vuosilomansa alkamista ja vuosilomaa siirretään myöhemmin pidettäväksi, maksetaan työntekijälle sairausajan palkkaa sairau- den ajalta tämän pykälän mukaisesti.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä sairastuu eikä vuosilomaa siirretä myöhemmin pidet- täväksi, ei työnantajalle tällöin synny sairausajan palkan maksuvel- vollisuutta, jolloin työntekijän eduksi jää vuosilomapalkan lisäksi sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.
Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön lomautusilmoi- tusta annettaessa ja sairaus jatkuu lomautuksen jo alettua, maksetaan sairaus- ajan palkka tämän pykälän mukaisesti myös lomautusajalta, kunnes työkyvyt- tömyys tai korvausajanjakso on päättynyt.
Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sairausajan palkka maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin myös korvausajanjak- son laskeminen keskeytyy. Jos työntekijä on sairaana lomautuksen päättyessä, sairausajan palkkaa maksetaan tämän pykälän mukaisesti, kunnes sairaus tai korvausajanjakso päättyy.
Lomautusajalta sairausajan palkkaa ei em. poikkeuksin makseta. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys alkaa lomautuksen aikana ja jatkuu lomautuksen jo päätyttyä, työnantajan sairausajan palkan maksuvelvollisuus alkaa tämän py- kälän mukaisesti siten, että lomautuksen päättymisen jälkeen ensimmäinen työ- päivä on alle 6 kuukauden työsuhteissa karenssipäivä, joka on myös sairaus- ajan palkan maksamisajanjakson ensimmäinen päivä.
2. Korvaava työ
Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työky- vytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Tämän alakohdan määräyksiä ja ohjeis- tusta on sovellettava myös silloin kun alakohdan tarkoittamaa korvaavaa työtä kutsutaan toisella nimellä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa työtä tai joskus myös työntekijälle soveltuvaa koulutusta.
Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle ai- heuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on pe- rustuttava lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.
3. Täydentävät määräykset
1) Ohjaaminen työehtosopimuksen määräysten oikeaan soveltamiseen
Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan sovel- tamiseen. Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suosi- teltavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.
Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäiseksi. On suositeltavaa, että paikalliset osa- puolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvitta- essa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.
Esimiehellä on parhaat mahdollisuudet sekä ensisijainen velvollisuus selvittää poissaolojen syyt ja muut niihin liittyvät kysymykset ja tarvittaessa puuttua tois- tuviin tai pitkittyneisiin poissaoloihin. Poissaoloja ehkäiseviin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä ennakoivasti.
Mahdollisten ongelmatapausten hoitamisessa korostuu esimiesten yhteisyön tarve työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun asiantuntijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa.
2) Sairauskassa
Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, työnantaja on velvollinen maksamaan tämän pykälän mukaisen sairausajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hänelle sairausavustusta siltä ajalta, jolta työnantaja tämän pykälän mukaisesti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, vastaa sairauskassa sääntö- jensä mukaisesti jatkuvan avustuksen maksamisesta.
3) Työpaikkakassa
Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, työnantaja voi to- teuttaa tähän pykälään perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa sairausajan palkan ja työnantaja maksaa kassalle kannatusmaksun, joka vas- taa sairausvakuutuslain ulkopuolella maksettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.
4. Raskaus- ja vanhempainvapaa
Erityisraskaus-, raskaus-, vanhempainvapaa ja hoitovapaa määräytyvät työso- pimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
Synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuu- kautta ennen laskettua aikaa, maksetaan yhdenjaksoisen raskaus- ja vanhem- painvapaan ajalta keskituntiansion mukaista palkkaa enintään 56 päivän pitui- sen kalenterijakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä raskausvapaan alkamispäivästä lukien.
Jos uusi raskausvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työnte- kijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus edellä mai- nitun perusteella uuden raskausvapaan osalta.
Ei-synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuu- kautta ennen vanhempainvapaan alkamista, maksetaan hänen vanhempainva- paansa ajalta säännöllisen työajan palkka enintään 6 arkipäivän pituisen kalen- terijakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä.
Ei-synnyttävällä vanhemmalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lapsen ei-synnyttävää vanhempaa, joka on lapsen huoltaja, sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua lapsen vanhemmuuden tunnustanutta henkilöä sekä sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua lapsen adoptoinutta henkilöä. Adoptiovanhemman oikeus palkkaukseen koskee alle kouluikäistä lasta.
5. Lapsen sairastuminen
Työntekijällä on oikeus saada palkallista tilapäistä vapaata alle 10-vuotiaan oman lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuoti- aan lapsen äkillisesti sairastuessa lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoi- tamiseksi seuraavin edellytyksin:
a) Selvitys lapsen sairastumisesta
Xxxxxx sairaudesta ja siitä johtuvasta työntekijän työstä poissaolon tarpeesta on annettava sama selvitys kuin työehtosopimuksessa ja yrityksessä mahdolli- sesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan henkilön omasta sairaudesta.
b) Poissaoloon oikeutetut henkilöt
Poissaoloon oikeutettuja ovat vakituisesti lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat
− lapsen biologiset vanhemmat
− lapsen ottovanhemmat tai
− muut lapsen huoltajat.
Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa (etävanhempi).
c) Poissaolo-oikeutta käyttävä henkilö
Päätös siitä, kumpi vanhemmista käyttää oikeutta tämän momentin mukaiseen poissaoloon tai käyttääkö oikeutta muu lapsen kanssa samassa taloudessa va- kituisesti asuva, tehdään lapsen huoltajien kesken.
Työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että lapsen huoltajat eivät yhtä- aikaisesti käytä edellä mainittua poissaolo-oikeuttaan.
d) Poissaolon tarkoitus ja kesto
Työntekijän poissaolon on oltava välttämätöntä äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Työnantajalla on oikeus saada selvitys lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoito- mahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.
Poissaolon kesto voi olla 1, 2, 3 tai 4 työpäivää kerrallaan.
Pöytäkirjamerkintä:
Poissaolo on välttämätöntä ainoastaan niin kauan, kun lapsen hoito on saatu järjestettyä. Tarpeellisiin ja mahdollisiin toimiin lap- sen hoidon järjestämiseksi on ryhdyttävä myös työntekijän vapaa- päivinä.
e) Huoltajan ansiotyöedellytys
Työntekijän oikeus korvaukseen poissaolon ajalta on riippuvainen muun ohella myös siitä, että samassa taloudessa vakituisesti asuvat lapsen molemmat huol- tajat ovat ansiotyössä.
Edellä sanottu ei koske tilannetta, jossa toinen lapsen huoltajista on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon kodin ulkopuolella tapahtuvan tutkintoon johta- van ammatillisen koulutuksen tai ase- tai siviilipalvelusvelvoitteiden vuoksi.
f) Molemmat huoltajat vuorotyössä
Jos lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kun toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
Korvaus lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta maksetaan tämän työehtosopimuk- sen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti.
g) Saman sairauden uusiutuminen
Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin korvausta tämän momentin mukaisesti, jatketaan korvauksen maksamista ilman karenssipäivää siihen asti, kun edellä mainittu 4 työpäivän korvausajanjakso on tämän sairauden osalta täyttynyt.
Saman sairauden uusiutumisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sai- rastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään toi- sen huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta uusiutumistapausta.
h) Xxxxxx sairastuminen kesken huoltajan työpäivän
Jos lapsi sairastuu äkillisesti kesken työpäivän ja toinen huoltajista joutuu jär- jestämään hoidon tai hoitamaan lasta tässä momentissa tarkoitetulla tavalla, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
i) Xxxxxx vaikea sairaus tai vamma
Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston asetuksen (valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain toimeenpanosta, 4 §) mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 lu- vun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka so- peutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
j) Poissaolon vaikutus vuosilomaan
Tässä momentissa tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosilo- malain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
6. Vähennykset
Sairausajan tai adoptio-, raskaus- ja vanhempainvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjaksolta päivä- tai vanhempain-, raskausrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sairausajan tai adoptio-, raskaus- ja vanhempainvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Soveltamisohje:
Tässä kappaleessa mainitulla sopimuksella tarkoitetaan työnanta- jan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen liittyvää tai muutoin hei- dän välillään tehtyä sopimusta, muttei sen sijaan työntekijän ja jon- kun kolmannen henkilön välistä sopimusta. Päivärahaan verratta- villa korvauksilla tarkoitetaan muita päivärahan kaltaisia, ansion- menetyksen johdosta maksettavia etuuksia, kuten esim. työ- ja ta- paturmaeläke.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan tai adoptiovapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä-, vanhempain- tai
raskausrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän ta- kaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä on sairaana päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työskennellä, työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta em. päivä-, vanhempain- tai raskausrahaan kyseiseltä päivältä. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausloman tai adoptio- ja raskaus- ja vanhempainvapaan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt maksamatta.
15 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET
Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tämä työsuhteen ai- kana lähetetään tai määrätään terveystarkastukseen taikka tutkimuksiin silloin kun nämä perustuvat
− valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/01) ja hyväksyttyyn työterveyshuollon toimintasuunni- telmaan
− lakiin nuorista työntekijöistä (998/93)
− säteilylakiin (592/91)
− tartuntatautilakiin (583/86).
Ansionmenetys korvataan tarkastuksessa ja tutkimuksessa sekä niihin liitty- vissä matkoissa työntekijän menettämiä säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
Työnantaja maksaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista sekä tämän työehtosopimuksen mukaisen päivärahan silloin, kun työntekijä lä- hetetään edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutki- muksiin taikka määrätään näiden perusteella jälkitarkastukseen.
Jos tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, hänelle maksetaan korvauk- sena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähimmäismäärää.
Muita kuin lakisääteisiä lääkärintarkastuksia koskevat ansionmenetyksen kor- vattavuuden edellytykset ovat:
a) Perusedellytykset (koskevat kaikkia b) -kohdan tapauksia 1–3)
1. Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttä- mätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodis- tus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
2. Muissa kuin kohdassa 1. tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauk- sissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saa- tavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoi- tus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
5. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor- vausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmää- räysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palk- kamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuk- sen ajalta.
6. Jos sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuu- desta, ei ansion menetystä korvata.
b) Erityisedellytykset
Ansion menetys korvataan:
7. Uusi tai uusiutuva sairaus
Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen, työkyvyttömyyden ajalta.
Jos työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tut- kittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
8. Aikaisemmin todettu sairaus
Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on hoidon määrittelemiseksi ao. erikoislääkärin suorittama tai erikoisalan poliklinikalla suoritettu tarkastus.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyy- den ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
9. Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, röntgen tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio, röntgen tai siihen rin- nastettavan tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuoro- kauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodis- tuksella.
10. Raskausrahan saamiseen liittyvä tarkastus tai tutkimus
Sairausvakuutuslain mukaisen raskausrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tar- kastuksen sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten (työsopi- muslaki 4 luku 8 § 2 mom.) ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työ- ajan ulkopuolella. Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymi- sestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.
11. Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana an- nettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan ham- maslääkärin antamalla todistuksella.
Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen ehtona, työntekijälle korvataan lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustan- nukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansion menetys, ellei vastaan- ottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.
Soveltamisohje:
Kun lääkärintarkastus tapahtuu työnantajaa tai työntekijää koske- van lakiin perustuvan velvoitteen nojalla, korvaus maksetaan
kyseiseen säännökseen mahdollisesti sisältyvien määräysten mu- kaisesti.
Ennen työsuhteen alkua suoritetusta lääkärintarkastuksesta johtu- vaa ansion menetystä ei korvata. Tarkastuksen kustannukset kor- vataan tällaisessa tapauksessa, mikäli tarkastusta edellyttänyt työnantaja ottaa kyseisen henkilön työsuhteeseen.
Edellä mainitut korvaukset ansion menetyksestä maksetaan tämän työehtoso- pimuksen 12 §:n 5 momentin sekä matkakustannukset ja päiväraha 13 §:n mu- kaisesti.
Ansion menetyksen korvauksesta toimitettava vähennys tehdään samalla ta- voin kuin asiasta on sairausajan palkan osalta sovittu.
16 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu. Vakuutusehdot ovat saatavissa vakuutusyhtiöstä ja työnantajalta.
17 § PALKANMAKSU
Palkanmääritysjakson ollessa viikkoa lyhyempi, palkka on maksettava vähin- tään kaksi kertaa kuukaudessa, ellei ole sovittu palkan tai sen osan maksami- sesta kerran kuukaudessa. Jos palkka on määritetty viikkoa tai sitä pidempää ajanjaksoa kohti, palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa.
Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan palkanmaksusta rahalaitosten vä- lityksellä.
18 § KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA SEKÄ TIEDOTUSTOIMINTA
1. Kokoontuminen
Sopimuksen allekirjoittaneen ammattiliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdol- lisuus työajan ulkopuolella – ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittö- mästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuulu- vana aikana - järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyk- sistä seuraavin ehdoin:
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoitta- massa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lä- heisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava
tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieni- asta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siistey- destä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjes- tön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskus- järjestöjen edustajia.
Soveltamisohje:
Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen ehtona on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Kokouk- sesta tulee pääsäännön mukaan sopia vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, pyyntö voidaan esittää myöhemminkin. Ai- noastaan työehtosopimuksessa mainitut ehdot täyttävään kokouk- seen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua sopimuksen allekir- joittaneen ammattiliiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia. Kokoukseen osallistuvan edustajan nimi ja asema kyseisen yhdistyksen organisaatiossa tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen kokousta työnantajalle. Ilman tällaista ilmoi- tusta ei työnantaja ole velvollinen sallimaan edustajan osanottoa kokoukseen.
2. Tiedotustoiminta
Sopimuksen allekirjoittaneen ammattiliiton ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava voi:
a) Työajan ulkopuolella, työnantajan kanssa sovittavassa muussa kuin tuotan- nollisessa tilassa, jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuh- teisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja, joissa tulee olla merkittynä liikkeellepanijan nimi.
b) Julkaista tiedot työpaikan henkilöstölle tarkoitetussa tiedotuslehdessä tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustau- lulla, jolla voidaan tiedottaa myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista. Il- moitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
Tiedottamisessa tulee noudattaa painovapauslain säännöksiä. Tiedonannot ei- vät saa olla hyvän tavan vastaisia eikä tiedotusaineiston tule sisältää yleispoli- tiikkaa.
Paikallisesti voidaan sopia käytettäväksi myös muita tiedotustapoja ja -välineitä noudattaen tämän pykälän periaatteita.
19 § TYÖN SUORITTAMISEN JA PALKANMAKSUN TOTEUTTAMISTAVAN YHTENÄISTÄMINEN
Paikallisesti voidaan sopia työn suorittamisen ja palkanmaksun toteuttamista- van yhtenäistämisestä tilanteessa, jossa saman yrityksen palveluksessa olevat työntekijät työskentelevät rinnasteisissa työtehtävissä, mutta ovat eri työehto- sopimusten piirissä. Paikallisen sopimuksen tarkoituksena ei ole kokonaisuu- tena arvioiden heikentää työntekijän työehtoja.
20 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA
1. Kunnalliset tehtävät
Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen ja -palkkion kanssa saa täydet palk- kaedut, samoin edellä olevan mukaisesti työntekijän toimiessa valtiollisten- tai kunnallisvaalien vaalilautakunnissa. Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työn- tekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta korvauk- sesta ja palkkiosta.
2. Henkilökohtaiset merkkipäivät
Työntekijälle, joka on yrityksen palveluksessa, on oikeus vihkipäivänä sekä 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
3. Kutsunnat
Työnantaja maksaa työsuhteessa olevalle työntekijälle varusmiespalveluksen edellyttämän kutsunnan johdosta aiheutuneen ansionmenetyksen. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansionmene- tys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuk- sen takia olemaan poissa säännöllisenä työaikanaan.
4. Reserviharjoitukset
Työnantaja maksaa reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
Työnantajalla ei ole oikeutta vähentää reservinharjoitusajalta maksettavaa palk- kaa työtuntijärjestelmän mukaisilta vapaapäiviltä maksettavan valtion reservi- läispalkan osalta.
5. Omaisten kuolemantapaukset
Työnantaja antaa työsuhteessa olevalle työntekijälle oikeuden palkalliseen va- paapäivään sellaisissa tapauksissa, joissa on kysymys työntekijäin vanhem- pien, puolison tai lasten kuolemantapauksesta.
Vastaava oikeus palkalliseen vapaapäivään annetaan hänelle myös niissä ta- pauksissa, joissa työntekijä joutuu henkilökohtaisesti suorittamaan veljensä, si- sarensa tai aviopuolisonsa vanhempien kuolemantapauksesta johtuvat toimen- piteet.
6. Korvausten määrä
Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan työehtosopimuksen 12
§:n 5 kohdassa mainitun keskituntiansion mukaisesti.
Edellä mainitut etuudet koskevat vakinaisessa työsuhteessa olevien työnteki- jöiden lisäksi sellaisia tilapäisessä työsuhteessa olevia työntekijöitä, jotka ovat olleet välittömästi ennen ao. päiviä tai tapahtumia työsuhteessa vähintään kuu- den päivän ajan.
21 § LUOTTAMUSMIEHET
Luottamusmiesten osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmiessopimusta (LIITE 3).
22 § ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
Alihankintaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija sitoutuu nou- dattamaan alansa normaali- tai yleissitovaa työehtosopimusta sekä työ- ja so- siaalilainsäädäntöä.
Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään, on yri- tyksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin.
Jos työvoimaa vuokraava yritys ei ole sidottu normaali- tai yleissitovaan työeh- tosopimukseen, otetaan työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin ehto, jossa työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö tilanteisiin, joissa töitä ei voida teettää yrityksen palveluksessa olevilla työntekijöillä.
Tarkoituksenmukaista ei ole, että vuokratyöntekijät työskentelevät pidemmän ajan ja laajamittaisemmin yrityksen normaaleissa töissä sen vakinaisten työn- tekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. Vuokratyöntekijöitä ei tule käyttää töissä, joissa on pysyvä työvoiman tarve.
Vuokratyövoiman käytön periaatteista voidaan sopia paikallisesti toisin. Sopi- mus tehdään kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa.
Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuoli- sesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdol- lista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluotta- musmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
23 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN
Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskeva erimielisyys on pyrittävä ratkaisemaan työpaikalla käytävin neuvotteluin.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot antavat pyydettäessä paikallisille osapuolille neuvottelujen kaikissa vaiheissa ohjausta ja neuvontaa edistääkseen erimielisyy- den ratkaisemista työpaikalla. Erimielisyyden siirtämistä liittojen ratkaistavaksi on pidettävä vasta viimeisenä keinona.
Työpaikalla tulee todeta työehtosopimuksen mukaisen neuvottelu- järjestyksen eri tasoilla toimivien henkilöiden, erityisesti luottamus- miesten ja esimiesten vastuualue ja valtuudet työsuhdeasioissa.
Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvan asian johdosta ei saa ryhtyä työnsei- saukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painosta- miseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.
Työntekijän palkkausta ja työehtoja koskevasta asiasta neuvotellaan ensin työntekijän ja hänen esimiehensä välillä. Ellei työntekijä ole saanut asiaa selvi- tetyksi esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian neuvoteltavaksi luottamus- miehen ja työnantajan edustajan välillä.
Ellei luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisessä neuvottelussa päästä sovintoon, voidaan asia siirtää neuvoteltavaksi pääluottamusmiehen ja työnan- tajan edustajan kanssa.
Jos asia koskee luottamusmiehen toimialueen työntekijöitä yleisesti, voidaan neuvottelut aloittaa suoraan luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.
Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa neuvotte- luesityksen tekemisestä. Välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut. Neuvottelut on käytävä vii- vyttelemättä.
Ellei erimielisyydestä päästä paikallisten osapuolten kesken sovintoon, voidaan asia jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta alistaa liittojen rat- kaistavaksi.
Erimieliseksi jäädystä asiasta laaditaan yhteinen muistio, jossa on määritelty erimielisyyden kohteena oleva asia sekä selostettu osapuolten perustellut kan- nat. Muistio laaditaan kahtena kappaleena, yksi kumpaakin liittoa varten. Pää- luottamusmies ja työnantajan edustaja allekirjoittavat muistion. Muistio laadi- taan liittojen kotisivuilta saatavissa olevalle lomakkeelle.
Jos paikallisen neuvottelujärjestyksen noudattaminen on erimielisyysasiassa olennaisesti laiminlyöty, liitot voivat palauttaa asian työpaikalle neuvoteltavaksi.
Pöytäkirjamerkintä:
Ennen erimielisyysmuistion lähettämistä liitoille tulee pääluotta- musmiehen ja työnantajan edustajan tarpeellisin jatkoneuvotteluin pyrkiä vielä asian sovinnolliseen ratkaisemiseen työpaikalla. Eri- mielisyysmuistiolomakkeessa on tätä koskevaa ohjeistusta.
Paikalliset osapuolet voivat yhdessä erimielisyysmuistion lähettämisen sijasta pyytää liitoilta sovintoesityksen tai sitovan ratkaisun antamista riitakysymyk- seen. Jos liitot antavat sitovan ratkaisun, se on lopullinen.
Liittojen erimielisyysasiassa saavuttama yksimielinen kanta sitoo paikallisia osapuolia.
Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista on neuvottelujärjestyksen mukaisesti neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
JÄSENMAKSUJEN PERIMINEN
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, ammatti- liitoille tulevat ammattiyhdistysjäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liittojen määräämille tileille.
Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta var- ten todistus pidätetystä summasta. Mikäli työntekijä ei työsuhteen päättyessä tee jäsenmaksun perintäsopimuksen peruutusilmoitusta, on työnantajan huo- mautettava hänelle tästä.
Helsingissä 17.2.2023 Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri
Teollisuusliitto ry
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx
LIITE 1 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY TEOLLISUUSLIITTO RY
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
1 § Soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisano- mista, työntekijän lomauttamista sekä työsopimuksen purkamista ja purkautu- mista.
Sopimus koskee myös työntekijän irtisanoutumista sekä menettelyä, jota työso- pimusta päätettäessä ja työntekijää lomautettaessa on noudatettava.
Soveltamisohje:
Sopimus ei koske työsopimuksen päättämistä tai työntekijän lo- mauttamista, jos perusteena on
− työsopimuksen purkaminen koeaikana (TSL 1 luku 4 §)
− yrityssaneeraus (TSL 7 luku 7 §) taikka
− työnantajan konkurssi tai kuolema (TSL 7 luku 8 §).
Työsopimusta edellä mainituilla perusteilla päätettäessä noudatetaan kuitenkin tämän sopimuksen 5 ja 6 §:n menettelytapamääräyksiä sekä koeaikapurun osalta myös 11 §:ssä sovittua menettelyä.
Sopimus ei myöskään koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tar- koitettuja oppisopimussuhteita.
I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
2 § Irtisanomisajat
Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä | Irtisanomisaika |
enintään vuoden | 2 viikkoa |
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä | Irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta | 2 viikkoa |
yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
3 § Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen
Jolleivät työnantaja ja työntekijä, työnantajan irtisanottua työsopimuksen työso- pimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla perusteella, ole sopineet muuta, työnte- kijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaika- naan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuis- koulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteiseen tai viran- omaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusval- mennukseen.
Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraa- vasti:
1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;
2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pi- dempi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Edellä sovitun lisäksi työntekijällä on oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskou- lutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen.
Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.
Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.
Soveltamisohje:
Työpäivillä tarkoitetaan työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä. Työllistymisvapaan määrää voidaan käyttää myös työpäivän osina.
Täydellä palkalla tarkoitetaan tuntipalkkaisen työntekijän keskitun- tiansiota. Kuukausipalkkaisen työntekijän täydellä palkalla tarkoite- taan henkilökohtaisena aikapalkkana olevaa kuukausipalkkaa.
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työn- tekijälle irtisanomisajan palkan keskituntiansion mukaan ja irtisanomisajalta menetetyn vuosilomakorvauksen.
Työntekijä, joka eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkan suuruisen kertakaikkisen kor- vauksen, jonka laskentaperusteena on työntekijän keskituntiansio. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä.
Työnantajan on kuitenkin noudatettava, mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty kuittausoikeuden rajoittamisesta.
Jos vain osa irtisanomisajasta jätetään puolin tai toisin noudattamatta, koskee korvausvelvollisuus vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.
5 § Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä
Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katso- taan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jäl- keen, kun ilmoitus on lähetetty.
Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköisesti katso- taan työsopimuslain 1 luvun 4 ja 8 luvun 1 §:issä tarkoitettuihin päättämisperus- teisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus tuon ajan kuluessa on jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan ta- soittumiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva päättäminen kuiten- kin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.
6 § Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisa- nomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ
7 § Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1–2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.
Soveltamisohje:
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä it- sestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, pe- rusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Purkamisen perusteet
Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoite- tulla perusteella.
Purkautuneena käsittelemisen perusteet
Työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisesti.
Lomauttaminen työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä
Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa nou- dattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.
8 § Irtisanomisen toimittaminen
Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen työsopimuslain 7 lu- vun 1–2 §:ssä tarkoitetulla perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irti- sanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
9 § Työntekijän kuuleminen
Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 1–2
§:ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa sen mainitun lain 1 luvun 4 §:ssä tai 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, on hänen varattava työntekijälle mahdolli- suus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista. Työntekijällä on oi- keus häntä kuultaessa käyttää avustajanaan esimerkiksi luottamusmiestä tai työtoveriaan.
III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TA- LOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UU- DELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ
10 § Neuvottelumenettely
Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä, on lain edellyttämässä yhteistoimintamenettelyssä otettava huomioon seuraa- vat määräykset:
Soveltamisohje:
Neuvotteluvelvollisuus koskee yrityksiä, jotka kuuluvat yhteistoi- minnasta yrityksissä annetun lain (334/07) soveltamispiiriin.
Yhteistoimintalaki ei ole tämän sopimuksen osa. Tämän pykälän määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
Yhteistoimintalain 45 ja 51 §:istä poiketen yhteistoimintavelvoitteet katsotaan täytetyksi, kun asiaa on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä kirjallisen neuvot- teluesityksen tekemisen jälkeen etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen poh- jalta alla sovitun mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Neuvotteluesitykseen liitettävistä tiedoista on säädetty yhteistoi- mintalain 47 §:ssä.
1 Taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjär- jestelyistä johtuvat syyt
a) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa alle kym- menen työntekijän osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen tai irtisanomiseen taikka enintään 90 päivää kestävään vähintään kymmeneen työntekijään kohdistuvaan lomauttamiseen, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.
b) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa vähintään kymmenen työntekijän osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lomaut- tamiseen yli 90 päivän ajaksi, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täy- tetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu kuuden viikon ajan neuvotteluesityksen tekemisestä. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30, katso- taan työnantajan tämän määräyksen mukainen neuvotteluvelvoite täyte- tyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neu- votteluesityksen tekemisestä. Yrityksen ollessa yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteena,
katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.
2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet
Työnantajan tehtyä neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein hänen on yhteis- toimintaneuvottelujen alussa annettava työntekijöiden edustajalle esitys työllis- tymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistelles- saan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.
Toimintasuunnitelmasta tulee yhteistoimintalain 49 §:n 2 momentin mukaan käydä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistä- miseksi.
Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää, työnantajan on yhteistoimintamenettelyssä esitettävä toimintaperiaatteet, joi- den mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään jul- kisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.
11 § Irtisanomisen perusteet
Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvolli- suus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla ole- vaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.
12 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan nou- datettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityk- sen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huo- miota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden mää- rään.
13 § Työntekijän takaisin ottaminen
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voi- daan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Sopimus teh- dään työsopimuksen irtisanomis- tai päättymistilanteessa kirjallisesti. Siinä ote- taan huomioon työnantajan toimenpiteet työntekijän uudelleen työllistymisen edistämiseksi.
Sopimuksen tekemisellä ja sen perusteella mahdollisesti maksettavalla vastik- keella saattaa olla vaikutuksia työntekijän työttömyysturvaetuuksiin. Työn-teki- jälle on hänen niin halutessaan varattava riittävä aika ennen sopimuksen teke- mistä selvittää sopimisen vaikutukset tilanteeseensa.
Irtisanomistilanteessa sovitaan kirjallisesti takaisinottamisvelvollisuuden maan- tieteellisestä kattavuudesta. Sopimuksessa on selvitettävä, koskeeko työnanta- jan takaisinottovelvollisuus töitä, joita on tarjolla työntekijän työssäkäyntialu- eella vai valtakunnallisesti.
14 § Lomauttaminen
1 Lomauttamisen perusteet
Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1–3 momenttien mukaiset.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvolli- suus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla ole- vaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.
a) Työn vähentyminen tilapäisesti
Jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, voidaan työntekijä lomauttaa tilapäistä työn vähyyttä vastaavaksi ajaksi tai tois- taiseksi.
Soveltamisohje:
Työn vähentymistä voidaan pitää tilapäisenä silloin, kun sen arvioi- daan kestävän enintään 90 kalenteripäivää.
Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa alle kymme- nen työntekijän osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen tai irtisanomiseen taikka enintään 90 päivää kestävään vähintään kymmeneen työntekijään kohdistu- vaan lomauttamiseen, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.
b) Työn vähentyminen muutoin kuin tilapäisesti
Jos työn arvioidaan vähentyvän yli 90 kalenteripäivän ajaksi, voidaan työntekijä lomauttaa määräajaksi tai toistaiseksi.
2 Lyhennetty työaika
Lomauttamista koskevia menettelymääräyksiä noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn vuorokautiseen tai viikoittaiseen työaikaan.
3 Lomautusilmoitusaika
Lomauttamisessa noudatetaan vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautuksen ennakkoselvityksen antamisvelvollisuutta ei ole.
4 Paikallinen sopiminen
Lomauttamisesta, sen perusteista ja lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toi- sin työehtosopimuksen 4 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.
5 Lomautuksen siirtäminen ja keskeyttäminen
a) Xxxxxxxxxxx siirtäminen
Jos työnantaja saa lomautusilmoitusaikana tilapäisen työn, voidaan lomautuk- sen alkamista siirtää. Uutta lomautusilmoitusaikaa antamatta voidaan lomau- tuksen alkamista siirtää vain kerran ja enintään siksi ajaksi, mitä tilapäinen työ kestää.
b) Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Työnantajan ja työntekijän on sovittava lomauttamisen keskeyttämisestä, jos lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen. Sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä tulee sel- vittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
c) Lomautuksen keskeyttäminen koulutuksen vuoksi
Mikäli lomautettuna oleva työntekijä kutsutaan ammatilliseen jatko- ja täyden- nyskoulutukseen ja hän suostuu siihen tulemaan, lomautuksen jatkuessa kou- lutuksen jälkeen ei lomautuspäiviä lasketa uudelleen vuosilomalain 7§ 2 mo- mentin 7 kohdan mukaisiksi (30 lomautuspäivää) työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.
6 Muu työ lomautusaikana
Työnantajalla on velvollisuus tarjota lomautetulle työntekijälle työtä myös hänen työssäkäyntialueensa ulkopuolelta. Tämä työhönottopaikka muuttuu työn teke- misen ajaksi työntekijän uudeksi työhönottopaikaksi ja työntekijällä on oikeus
palata omaan työhönottopaikkaansa, kun siellä tarvitaan työvoi-maa. Työnteki- jällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta vastaanottaa työtä oman työssäkäyntialu- eensa ulkopuolelta.
7 Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen ja työnantajan kor- vausvelvollisuus eräissä tilanteissa
Työntekijä purkaa työsopimuksen
Lomautetulla työntekijällä on oikeus purkaa työsopimuksensa irtisanomisajasta riippumatta, ei kuitenkaan, jos lomautuksen päättymisaika on jo hänen tiedos- saan, lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Työnantaja irtisanoo työsopimuksen Korvauksen edellytykset
Lomautetulla työntekijällä on työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada irtisanomisajan palkkansa, jos työnantaja irtisanoo työsopimuk- sen päättymään lomautuksen aikana.
Irtisanomisajan palkasta ei vähennetä lomautusilmoitusajan palkkaa.
Korvauksen laskeminen
Yhtä irtisanomisajan kuukautta vastaava korvaus saadaan kertomalla työnteki- jän henkilökohtainen aikapalkka (hkap) luvulla 160.
Soveltamisohje:
Laskettaessa irtisanomisajan palkan korvausta vajaalta kuukau- delta katsotaan työviikkoon sisältyvän viisi työpäivää.
Työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajalta vuosilomalain mu- kainen lomakorvaus riippumatta siitä, kumpi työsopimuksen osa- puolista on irtisanonut sopimuksen.
Korvauksen maksaminen
Irtisanomisajan palkka maksetaan palkanmaksukausittain.
Työntekijän irtisanoutuminen
Lomautetulla työntekijällä, joka irtisanoutuu työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 mo- mentin nojalla lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, on oikeus saada korvauksena palkkansa työnantajan noudatettavaksi määrä- tyltä irtisanomisajalta. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraa- vana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Pöytäkirjamerkintä:
Työsuhteen päättymisestä huolimatta työsuhteen osapuolet voivat sopia määräaikaisesta työsopimuksesta irtisanomisajaksi tai sen osaksi.
Tällöin irtisanomisajan palkkaa vastaavasta korvauksesta vähen- netään työntekijän työstä saama palkka.
IV KORVAUKSET
15 § Korvaukset Perusteen rikkominen
Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta mää- räytyy seuraavasti:
Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)
Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.
Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (9 §)
Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuk- sen 4 §:n 1 kappaleen mukaisesti.
Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, määräytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.
Työntekijän lomauttaminen (9 § ja 15 §:n 1 k)
Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti.
Yhden korvauksen periaate
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työso- pimuslain nojalla määrättyjen korvausten lisäksi eikä sijasta.
Menettelytapamääräysten rikkominen
Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei työnantajaa voida tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvi- tyssakkoa.
Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon korottavana tekijänä työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja lomaut- tamisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
Korvauksen suhde hyvityssakkoon
Työntekijälle tuomittujen tämän pykälän tarkoittamien korvausten lisäksi työn- antajaa ei voida tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvitys- sakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen kor- vaus on määrätty.
16 § Menettely erimielisyystapauksissa
Jos työntekijä katsoo, että hänen työsopimuksensa on päätetty tai hänet lomau- tettu ilman sopimuksen mukaista perustetta, voidaan erimielisyys saattaa rat- kaistavaksi työehtosopimuksen 23 §:ssä sovittua neuvottelujärjestystä noudat- taen.
17 § Kanneaika
Xxxxxx tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa työsopimuksen päättä- mistä tai lomauttamista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, voidaan asia saattaa työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaisessa jär- jestyksessä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Työsuhteen päättyessä oikeus tämän sopimuksen 17 §:n mukaiseen korvauk- seen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työ- suhde on päättynyt.
18 § Voimaantulo
Tämä sopimus on voimassa 17.2.2023 alkaen työehtosopimuksen osana. Helsingissä 17.2.2023
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri
Teollisuusliitto ry
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx
LIITE 2 SOPIMUS MÄÄRÄAIKOJEN LASKENNASTA
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY TEOLLISUUSLIITTO RY
SOPIMUS MÄÄRÄAIKOJEN LASKENNASTA
Tämän sopimuksen määräyksiä määräaikojen laskennasta sovelletaan, jollei työeh- tosopimuksen asianomaisessa kohdassa nimenomaisesti toisin määrätä.
1 § Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika mää- räytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovu- tus, raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa, asevelvollisuus, siviilipal- velus, osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan taikka siihen liittyvään kou- lutukseen tai harjoituksiin taikka opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta täl- laista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuu- den tai siviilipalveluslain (1446/2007) mukaista siviilipalveluksen suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on palvelukseen kutsutun ase- velvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/1961) nojalla pa- lannut työhön. Vastaavasti tällaista aikaa on sotilaallisesta kriisinhallinnasta an- netun lain (211/2006) mukaisen palvelussitoumuksen tehneen työntekijän osalta hänen osallistumistaan sotilaalliseen kriisinhallintaan taikka siihen liitty- vään koulutukseen tai harjoituksiin edeltävä ja sitä seuraava aika. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuus- tai siviilipalvelusaikaa eikä osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan taikka siihen liittyvään koulutuk- seen tai harjoituksiin.
2 § Määräajan laskeminen
Määräaikoja laskettaessa noudatetaan seuraavia laskemissääntöjä.
2.1 Jos määräaika lasketaan päivien lukumäärän perusteella, määräaika alkaa ku- lua ensimmäisestä kokonaisesta päivästä, jona tarkoitettua muutosta/toimea noudatetaan.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudat- taen 1.3. on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3. Tällöin lomautusilmoitusajan ensimmäinen päivä on 2.3. ja viimeinen päivä 15.3.
2.2 Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina määrätyn päivän jäl- keen, lasketaan kalenteriviikkoina, -kuukausina tai -vuosina. Tällainen määrä- aika alkaa kulua ensimmäisestä kokonaisesta päivästä, jona tarkoitettua muu- tosta / toimea noudatetaan. Määräajan viimeinen päivä on se viikon- tai kuukau- denpäivä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan edeltää määräajan ensim- mäistä päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päät- tyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan viimeisenä päivänä.
Esimerkki 1
Työsuhteen alussa noudatetaan pääsääntöisesti 4 kuukauden mittaista koeai- kaa, joka alkaa työsuhteen ensimmäisestä päivästä. Mikäli työsuhde alkaa 1.4, on koeajan viimeinen päivä 31.7. Mikäli työsuhde alkaa 15.4, on koeajan viimei- nen päivä 14.8.
Esimerkki 2
Jos työnantaja irtisanoo työntekijän kahden kuukauden irtisanomisaikaa nou- dattaen 8.1., on irtisanomisajan ensimmäinen päivä 9.1. Tällöin työsuhteen vii- meinen päivä on 8.3.
Esimerkki 3
Jos työnantaja irtisanoo työntekijän kahden kuukauden irtisanomisaikaa nou- dattaen 31.7., on irtisanomisajan ensimmäinen päivä 1.8. Tällöin työsuhteen viimeinen päivä on 30.9.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhä- päiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
3 § Voimaantulo
Tämä sopimus on voimassa 17.2.2023 alkaen työehtosopimuksen osana. Helsingissä 17.2.2023
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri
Teollisuusliitto ry
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx
LIITE 3 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY TEOLLISUUSLIITTO RY
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
1. LUKU
SOPIMUKSEN TARKOITUS
1 § Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus
Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset yrityksen ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan kehittämiselle sekä työehtosopimuksen oi- kean soveltamisen ja paikallisen sopimisen edistämiselle. Luottamusmiehen tehtävänä on keskeisenä osana paikallista työehtosopimuksen toteuttamiseen liittyvää neuvottelujärjestelmää huolehtia osaltaan siitä, että:
− työehtosopimusta sovelletaan oikein ja sitä noudatetaan,
− erimielisyydet selvitetään nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti,
− yhteistoimintaa ja paikallista sopimista edistetään ja
− työrauhaa ylläpidetään ja edistetään.
Luottamusmiesjärjestelmä on myös väylä yrityksen toimintojen, henkilöstön vai- kutusmahdollisuuksien ja tuottavuuden parantamiselle.
2 § Luottamusmiehen asema
Luottamusmiehellä on tehtävää hoitaessaan erityisiä oikeuksia sekä vastaa- vasti velvollisuuksia. Työehtosopimuksesta ja työlainsäädännöstä johtuvien tehtävien lisäksi voidaan sopia muistakin työpaikan tarpeen mukaisista luotta- musmiehelle soveltuvista tehtävistä, jotka saattavat liittyä henkilöstön edusta- miseen mm. erilaisissa kehittämishankkeissa.
Luottamusmiehen ja työnantajan tulee kummankin myötävaikuttaa niihin seik- koihin, jotka luovat edellytykset luottamusmiestehtävässä onnistumiselle. Asioi- den käsittely avoimen vastavuoroisuuden hengessä lisää luottamusta ja mah- dollisuuksia sitoutua yhteisiin tavoitteisiin.
2. LUKU
LUOTTAMUSMIESKELPOISUUS JA VALITSEMINEN
3 § Luottamusmies ammattiosaston edustajana
Luottamusmiehellä tarkoitetaan ammattiosaston valitsemaa pääluottamus- miestä ja luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan Teollisuusliitto ry:n rekisteröityä ammattiosastoa.
Monitoimialatyöpaikoissa on mahdollisuus sopia tästä kohdasta yrityskohtai- sesti. Sopiminen edellyttää yrityskohtaista luottamusmiessopimusta, missä on määritelty kunkin luottamusmiehen valintaan ja toimialueeseen liittyvät asiat.
4 § Luottamusmiehen kelpoisuus
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä.
Pöytäkirjamerkintä:
Luottamusmiestä valittaessa tulisi kiinnittää huomiota mm. seuraa- viin luottamus-miestehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta merkityksellisiin seikkoihin:
− henkilön valmiudet luottamusmiestehtävän edellyttämään kou- lutukseen ja kehittymiseen,
− henkilön valmius luottamusmiestehtävän vastuulliseen ja pitkä- jänteiseen hoitamiseen sekä
− henkilön riittävät vuorovaikutustaidot ja kyky tehdä päätöksiä myös vaikeista asioista.
5 § Luottamusmiehen valitseminen
Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja luotta- musmiehen.
Mikäli luottamusmiehen toimialueella on vähintään 75 työntekijää, ammatti- osasto valitsee hänelle myös varamiehen.
Toimialueista ja lukumääristä sopiminen
Luottamusmiesten toimialueista ja lukumääristä sovitaan paikallisesti liittojen sopimien seuraavien ohjeiden mukaisesti.
− Luottamusmiehellä tarkoitetaan henkilöä, joka valitaan tuotannon organi- soinnin mukaisesti muodostuvan toiminnallisen yksikön luottamusmieheksi. Alue, jolle luottamusmies valitaan, määräytyy yrityksen tuotannollisiin tai toi- minnallisiin näkökohtiin perustuvien luonnollisten rajojen mukaisesti.
− Luottamusmiesten toimialueiden tulee olla sellaisia, että neuvottelujärjestel- män mukainen asioiden käsittely on mahdollista järjestää tehokkaasti ja toi- mivasti.
− Ellei valittavien luottamusmiesten toimialueista tai lukumäärästä päästä so- pimukseen, asia voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi.
Sopiminen luottamusmiehen asettamisesta tiettyä tehtävää varten
Asioiden laadun ja/tai laajuuden sitä vaatiessa voidaan valita myös luottamus- mies, joka asetetaan tiettyä, pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä sovittua tehtävää varten. Tällaisen luottamusmiehen toimenkuvasta tulee sopia kirjalli- sesti mahdollisimman täsmällisesti. Toimenkuvauksen tulee olla yhteensopiva muiden luottamusmiesten toimivaltuuksien kanssa.
(Pää)luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun/työsuojeluasiamiehen tehtä- vien yhdistäminen
Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pää- luottamusmies tai päinvastoin. Paikallisesti voidaan sopia myös siitä, että työ- suojeluasiamiehen tehtäviä hoitaa luottamusmies tai päinvastoin.
Luottamusmiehen valitseminen ja asema yritysjärjestelyjen yhteydessä
Jos yritys on yhtiöitetty eli yritys on jaettu useampiin, henkilöstöasiatkin itsenäi- sesti hoitaviin yrityksiin, valitaan kuhunkin näin muodostettuun yritykseen oma pääluottamusmies.
Jos päinvastoin itsenäisenä yrityksenä toimineiden yksikköjen toiminnot on yh- distetty yhdeksi yritykseksi, valitaan vastaavasti näin muodostettuun yksikköön yksi pääluottamusmies.
Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaise- naan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä on oikeus tä- män sopimuksen 16 §:ssä sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtu- neesta toimikauden päättymisestä lukien.
Luottamusmiehen vaali työpaikalla
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilai- suus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa.
Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään kaksi viikkoa ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeä- mille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Ilmoittaminen luottamusmiehistä
Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnan- tajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, mil- loin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Sama koskee luottamusmiehen varamiestä.
Soveltamisohje:
Luottamusmiesaseman syntyminen edellyttää, että luottamusmies- ten määrästä, toimialueista ja tiettyä tehtävää varten asettamisesta on tämän pykälän mukaisesti sovittu työnantajan kanssa ja että ammattiosasto on ilmoittanut valituista luottamusmiehistä työnan- tajalle kirjallisesti.
Työnantajan neuvottelijat ja paikallinen neuvottelujärjestys
Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neu- votteluja luottamusmiehen kanssa.
Liitot suosittelevat, että paikallisen neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville osapuolten edustajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työ-suhde- asioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään.
3. LUKU
LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT
6 § Luottamusmiehen tehtävät
Perustehtävät
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työehtosopimuksen ja työlainsäädän- nön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän vä- lisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.
Luottamusmies osallistuu tarvittaessa työnantajan ja työntekijän välillä synty- vien erimielisyyskysymysten selvittämiseen.
Luottamusmiehen on valvottava, että työntekijät noudattavat työehtosopimusta ja paikallisia sopimuksia.
Luottamusmies vastaa ammattiosaston edustajana työrauhan ylläpitämisestä ja edistämisestä työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.
Pöytäkirjamerkintä:
Työtaistelun ilmennyttyä tai sen uhan ollessa ilmeinen tulee työn- antajan ja luottamusmiehen kesken todeta, mihin työtaistelutoimi kohdistuu ja mitkä ovat muut työrauhan rikkoutumiseen johtaneet syyt. Samalla tulee selvittää toimenpiteet, joilla voidaan rajoittaa enempien vahinkojen syntyminen yritykselle.
Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Työpaikalla sovittavat tehtävät
Työpaikoilla on erilaisia tarpeita pyrkiä hyödyntämään luottamusmiesten osaa- mista ja vaikutusmahdollisuuksia. Luottamusmiehen osallistumisesta, tehtä- vistä, tavoitteista, toimintaedellytyksistä ja vastuista esimerkiksi projektityyppi- sissä toimeksiannoissa sovitaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä xxxx- xxxx.
Keskustelu neuvottelujärjestelmän tavoitteista ja toimivuudesta
Työpaikoilla tulee käydä säännöllisesti – kahden kuukauden kuluessa luotta- musmieskauden alkamisesta ja tämän jälkeen vuosittain – keskustelu, jossa käsitellään työpaikan neuvottelujärjestelmälle asetettavia/asetettuja tavoitteita ja sen toimivuutta. Keskustelun osapuolina ovat kukin luottamusmies oman vas- taneuvottelijansa kanssa sekä tarpeen vaatiessa he kaikki yhdessä ja siinä an- netaan molemminpuolista palautetta, jonka pohjalta yhteistyötä pyritään xxxx- xxxx parantamaan. Samalla suunnitellaan luottamusmiehen tehtävään liittyvän koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.
4. LUKU
LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTAEDELLYTYKSET
7 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot
Epäselvyydet ja erimielisyydet
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on asiaa selvittävälle luottamus- miehelle annettava kaikki tarvittavat tiedot.
Kehittämis- ja muut tehtävät
Luottamusmiehelle, joka osallistuu kehittämis- ja muihin vastaaviin tehtäviin, annetaan asianmukaiset tiedot hankkeen tavoitteista, toteuttamistoimenpitei- den läpiviennistä ja yritystoiminnan ehdoista. Avoin tiedonkulku mahdollistaa osapuolille edellytykset neuvotella asioista. Tiedot on annettava niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Mikäli annettavat tiedot sisältävät työnantajan erik- seen osoittamia liike- tai ammattisalaisuuksia, tulee nämä tiedot pitää salassa.
8 § Pääluottamusmiehelle annettavat tiedot
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat yrityksen työnte- kijöitä koskevat tiedot.
A. Henkilötiedot
1. Työntekijän suku- ja etunimet
2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä ja irtisanomis- ja lomautus- tapauksissa kaikista työntekijöistä
3. Organisatorinen osasto
4. Palkkaryhmä tai työnvaativuusryhmä
Edellä kohdissa 1, 3 ja 4 mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista työntekijöistä annetaan edellä 1–4 mainitut tiedot joko kustakin erikseen välittö- mästi työsuhteen alettua tai ajanjaksoittain, kuitenkin ainakin neljännesvuosit- tain. Kaikista työntekijöistä annetaan palvelukseen tuloaikatieto irtisanomis- ja lomauttamistapauksissa.
B. Tilastotiedot palkoista ja työtunneista sekä tiedot palkkarakenteesta
I Työpaikat, joissa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 henki- löä
1. keskimääräisen tuntiansion ilman erillisiä vuorotyö- ja olosuhdelisiä sekä sunnuntaityö- ja ylityökorotuksia
a) aikapalkkatyössä,
b) urakkatyössä,
c) osaurakka- ja palkkiotyössä sekä
d) palkkaustavasta riippumatta.
2. keskimääräisen tuntiansion erillisine vuorotyö- ja olosuhdelisineen ilman sunnuntaityö- ja ylityökorotuksia
3. keskimääräisen tuntiansion erillisine vuorotyö- ja olosuhdelisineen ja sunnuntaityökorotuksineen, mutta ilman ylityökorotuksia
4. keskimääräisen kokonaistuntiansion, joka sisältää kaikki tehdyltä työ- ajalta maksetut palkat, myös ylityökorotukset
5. tiedot tehdyistä työtunneista, työajan prosentuaalisesta jakautumisesta palkkaustavoittain (aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palkkiotyö) ja yli- työn prosentuaalisesta osuudesta kaikista työtunneista.
Keskimääräistä tuntiansiota sekä työtunteja koskevat tiedot annetaan palkka- ryhmittäin (A, B ja C) erikseen miehistä ja naisista sekä kaikista palkkaryhmistä yhteensä. Tiedot annetaan II ja IV vuosineljännekseltä sen jälkeen, kun työpaik- koja koskevat palkkatilastot ovat valmistuneet.
Edellä olevat tiedot koskevat yksinomaan täysin työkykyisiä, 18 vuotta täyttä- neitä työntekijöitä. Palkkaryhmistä, joissa työntekijöitä on alle 6, ei tietoja kui- tenkaan anneta.
Lisäksi pääluottamusmies saa tiedot käytetyistä palkkaustavoista, työntekijöi- den prosentuaalisesta jakautumisesta eri työnvaativuusryhmiin ja palkan hen- kilökohtaisten osuuksien porrastuksesta porrastusryhmittäin.
II Työpaikat, joissa henkilöstön määrä on säännöllisesti alle 30 henkilöä
1. keskimääräisen tuntiansion erillisine vuorotyö- ja olosuhdelisineen ilman sunnuntaityö- ja ylityökorotuksia ja perustellusta syystä myös keskimää- räisen tuntiansion ilman erillisiä lisiä palkkaustavoittain
2. tiedot tehdyistä työtunneista ja ylityön prosentuaalisesta osuudesta kai- kista työtunneista.
Keskimääräistä tuntiansiota sekä työtunteja koskevat tiedot annetaan kaikista työntekijöistä yhteensä II ja IV vuosineljännekseltä.
Edellä olevat tiedot koskevat yksinomaan täysin työkykyisiä, 18 vuotta täyttä- neitä työntekijöitä. Lisäksi pääluottamusmies saa tiedot käytetyistä palkkausta- voista, työntekijöiden jakautumisesta eri työnvaativuusryhmiin ja palkan henki- lökohtaisten osuuksien porrastuksesta porrastusryhmittäin.
C. Työvoimatiedot
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada vuosineljänneksittäin tiedot yrityksen tai työpaikan täysin työkykyisten työntekijöiden, oppilaiden ja harjoitteli-joiden ja mahdollisten osa-aikatyöntekijöiden (erikseen miesten ja naisten) lukumääristä sekä työvoiman jakaantumisesta vuorotyölajeittain. Työvoimaa koskevat tiedot annetaan kunkin vuosineljänneksen sellaiselta ajankohdalta tai ajanjaksolta, jonka voidaan katsoa kuvaavan vuosineljänneksen normaalia työvoimatilan- netta.
D. Hinnoitteluperusteet
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä yrityksessä kulloinkin voimassa ole- viin työn hinnoittelujärjestelmiin, kuten esimerkiksi suorituspalkkatyössä nouda- tettaviin hinnoitteluperusteisiin ja eri palkkaustavoissa käytettävien olosuhdeli- sien määräytymis- ja laskentasääntöihin.
E. Hätä- ja ylityöluettelo
Pääluottamusmiehellä on sama oikeus kuin lain mukaan on työsuojeluvaltuute- tulla perehtyä hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetuista korotetusta palkasta laa- dittuun luetteloon.
F. Aliurakoitsijoista ilmoittaminen
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliura- koitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.
Pääluottamusmiehelle annetaan pyydettäessä tiedonkulun ja neuvottelusuhtei- den edistämiseksi myös edellä tarkoitettujen aliurakoitsijoiden pääluottamus- miestä ja työsuojeluvaltuutettua koskevat yhteystiedot, mikäli ne ovat yrityksen käytettävissä.
G. Tietojen luottamuksellisuus
Pääluottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tie- dot luottamuksellisina.
9 § Vapautus työstä
Luottamusmiehelle järjestetään säännöllistä tai tehtävien hoidon vaatima määrä tilapäisesti annettavaa vapautusta työstä. Luottamusmiestehtävien hoi- tamista varten annettavan säännöllisesti toistuvan vapaan määrästä ja jakautu- misesta pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten kesken voidaan sopia pai- kallisesti. Jos luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määrä- ajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmiestehtävät ensisijaisesti sinä aikana.
Ellei paikallisesti muusta sovita, määräytyy vapautus työstä seuraavasti:
A. Pääluottamusmiehen säännöllinen vapautus työstä
Työpaikan | Säännöllisen |
työntekijäin | vapautuksen |
lukumäärä | määrä tunteina/4 viikkoa |
10– 19 | 4 |
20– 49 | 16 |
50– 99 | 34 |
100–149 | 56 |
150–199 | 80 |
200–249 | 96 |
250–399 | 140 |
400 – | kokonaan vapautettu |
Yllä oleva pääluottamusmiehen työstä vapauttamisen määrää osoittava tau- lukko perustuu normaalipituiseen viikkotyöaikaan.
B. Luottamusmiehen säännöllinen vapautus työstä
Mikäli luottamusmiehen toimialueella työskentelee säännönmukaisesti vähin- tään 75 työntekijää, järjestetään hänelle vapautusta työstä. Vapautuksen määrä on 100 työntekijää kohti 8 tuntia neljän viikon jaksossa.
Vapautuksen pituuden vahvistaminen
Luottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta edellä A- ja B-kohdissa mainittuja määräyksiä noudattaen vahvistettaessa todetaan työpaikan työnteki- jäin lukumäärä välittömästi ennen luottamusmiesvaaleja sekä vastaavana ajan- kohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.
Luottamusmies- ja työsuojelutehtävien yhdistäminen
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
10 § Ansionmenetyksen korvaaminen, kuukausikorvaus ja palkka
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana pai- kallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Ansiolla tarkoitetaan luottamusmie- hen omaa keskituntiansiota ilman yli- ja sunnuntaityökorvauksia.
Työstä kokonaan vapautetun pääluottamusmiehen palkka
Työstä kokonaan vapautetun pääluottamusmiehen palkka määräytyy työpaikan työntekijöille maksettavien 20 korkeimman aika- tai suorituspalkan keskiarvon perusteella. Kahtakymmentä korkeinta palkkaa määrättäessä ei kuitenkaan oteta huomioon työpaikan yleisen ansiotason olennaisesti ylittäviä palkkoja. Pääluottamusmiehen palkan tarkistaminen tehdään 9 §:ssä mainittuina ajan- kohtina, jolloin hänelle myönnettävän vapaa-ajan pituus vahvistetaan.
Työstä osittain vapautetun pääluottamusmiehen palkka
Osittain työstä vapautettujen pääluottamusmiesten ansiokehityksen tulee vas- tata toimialueensa muiden vaativuudeltaan vastaavissa töissä työskentelevien työntekijöiden ansiokehitystä. Tämä tarkistetaan vuosittain.
Työstään osittain vapautetun pääluottamusmiehen kuukausikorvauksen mää- rittämisen on perusteltua tapahtua vuosittain aina samana ajankohtana, jona hänelle myönnettävän työstä vapautuksen pituus vahvistetaan. Ansio-kehityk- sen vuosittainen tarkistaminen suositellaan lähtökohtaisesti kytkemään tähän samaan aikatauluun.
Työajan ulkopuoliset tehtävät
Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tästä ajasta ylityökorvaus siltä osin kuin siitä paikallisesti sovitaan.
Kuukausikorvaus
Pääluottamusmiehelle maksetaan ansionmenetyksen korvauksen lisäksi kor- vausta kuukausittain seuraavasti:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus/kk 1.4.2023 alkaen euroa | Korvaus/kk 1.2.2024 alkaen euroa |
10–19 | 84 | 86 |
20–49 | 92 | 94 |
50–99 | 99 | 101 |
100–149 | 118 | 120 |
150–199 | 143 | 146 |
200–249 | 167 | 170 |
250–399 | 196 | 200 |
000- | 000 | 000 |
Paikallisesti voidaan sopia toisin pääluottamusmiehelle maksettavasta kuu- kausikorvauksesta.
Silloin, kun pääluottamusmiehen varamies, esim. pääluottamusmiehen vuosilo- man tai sairauden aikana, hoitaa pääluottamusmiestehtäviä vähintään 2 viikon ajan, maksetaan kuukausikorvaus tältä ajalta hänelle.
Mikäli yrityksessä ei ole toimintaa lomautuksen, vuosiloman tai näihin verratta- vien muiden syiden vuoksi ei kuukausikorvausta makseta.
Luottamusmies- ja työsuojelutehtävien yhdistäminen
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon hänelle maksettavan kuukausikor- vauksen määrästä sovittaessa.
11 § Luottamusmiehen koulutus
Koulutuksen järjestämisestä sovitaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Teollisuusliitto ry:n kesken erikseen.
Työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 4 luvun 3 ja 4 koh- tien määräyksiä luottamusmiehen koulutuksesta sovelletaan myös tämän sopi- muksen 5 §:n 2 kappaleessa tarkoitetun luottamusmiehen varamieheen.
12 § Tarvikkeiden säilyttäminen ja toimitila
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle tarkoituksenmukaisen paikan luot- tamustehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Mikäli pääluottamus- miehellä on säännöllistä vapautusta työstä vähintään 56 tuntia 4 viikon jaksoa
kohti, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä luot- tamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.
13 § Toimistovälineiden käyttö
Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että pääluottamusmies voi tarvittaessa käyttää puhelinta ja muita yrityksen tavanomaisia käytössä ole- via toimisto- yms. välineitä. Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti).
5. LUKU
LUOTTAMUSMIEHEN TYÖSUHDE
14 § Luottamusmiehen työntekijäasema
Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippu- matta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hä- nelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
15 § Luottamusmiestehtävän hoitamisen vaikutukset työtehtäviin
Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.
Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluot- tamusmiehen tehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon tuotantolaitok- sen tai sitä vastaavan toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmiehen ammatti- taito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen an- sionsa alentumista.
Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmie- heksi valituksi tullessaan. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpi- täminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnan- taja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkais- taessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kes- toon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin. Pääluottamus- miestehtävän päätyttyä määräytyy hänen palkkansa sen työn mukaan, jota hän tekee.
16 § Luottamusmiehen työsuhdeturva
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti tode- taan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Luot- tamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa tai luottamusmies lomauttaa työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hä- nelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnan- taja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.
Työsopimuksen irtisanominen luottamusmiehen henkilöstä johtuvasta syystä
Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimus- lain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Työsopimuksen purkaminen ja purkautuneena käsitteleminen
Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vas- toin työsopimuslain 8 luvun 1–3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
Pääluottamusmiehen ehdokas- ja jälkisuoja
Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaa- seen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta am- mattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuiten- kin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmie- hen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi va- lituksi tulleen osalta ammattiosaston todettua vaalituloksen.
Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimi- neeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.
Erimielisyysneuvottelut työsopimuksen päättämisestä
Jos erimielisyys koskee liittojen välisen luottamusmiessopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neu- vottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkautta- misen peruste on riitautettu.
Korvaukset
Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.
Xxxxxxx on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän so- pimuksen oikeuksia on loukattu.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta mää- räytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Kansainväliseen konserniyhteistyöhön valitun henkilöstön edusta- jan ja varaedustajan irtisanomissuojasta säädetään työ-sopimus- lain 7 luvun 10 §:ssä.
Yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla valitulla henkilöstöryhmän yhteistoimintaedustajalla on edellä mainitun lainkohdan mukainen irtisanomissuoja.
6. LUKU
SOPIMUKSEN SUHDE TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
Tämä sopimus on voimassa 17.2.2023 alkaen työehtosopimuksen osana. Helsingissä 17.2.2023
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri
Teollisuusliitto ry
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx
LIITE 4 YLEISSOPIMUS
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY TEOLLISUUSLIITTO RY
YLEISSOPIMUS
1 LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn joh- tamisesta.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdol- lisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mai- nittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luo- vutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organi- saatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopi- muksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
2 LUKU
YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
2.1
Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työn- tekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työ- suojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mu- kaisesti.
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuu- luvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuu- tettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten
perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuoje- luasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yh- teistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Jos työsuojeluvaltuutettu ei voi hoitaa tehtäviään tilapäisen esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii sellai- sista välttämättömistä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, joita ei voida siirtää työ- suojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 33 §:ssä on säädetty työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun työsuojeluyhteis- toimintatehtävien edellyttämää koulutustarvetta ja -järjestelyjä käsiteltäväksi kahden kuukauden kuluessa valinnasta.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti siten, että toimialueet muodostuvat tarkoituksenmukai- siksi. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. työsuojeluasiamiehen mah- dollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata toimialueen työntekijät. Li- säksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituk- senmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteis- toimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.
Työsuojelutoimikunnassa käsiteltävistä yhteisen työpaikan työsuojeluasioista on säädetty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 43 g §:ssä.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vas- taavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10. Muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun.
2.2
Ilmoitukset
Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuu- tetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.
2.3
Säädösten hankkiminen
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työ- suojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tar- peelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
3 LUKU
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
3.1
Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Työsuoje- luasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toimin- nan luonteeseen sekä tehtävien määrään.
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö on tarkoituksenmukaisinta sopia paikallisesti työpaikkakohtaisesti jäljempänä seuraavasta laskentakaavasta riippumatta. Mi- käli työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ei ole edellä mainitusti sovittu, lasketaan vapautus työstä laskentakaavalla, jossa käytetään työsuojeluvaltuutetun edus- tamien työntekijöiden lukumäärää ja jäljempänä mainittujen toimialojen yhtey- dessä esitettyjä kertoimia.
Kerroin on annettu vaihteluvälinä ja sen keskiarvona. Vaihteluvälin käyttöön vai- kuttavat työturvallisuus- ja työterveysriskit, työtapaturmien ja ammattitautien va- kavuus ja kehitys, työssä tapahtuvat muutokset, työn luonne, alueellinen laa- juus, ja sekä psyykkiset että fyysiset työolosuhteet. Yhteisellä työpaikalla (työ- turvallisuuslaki 49 §) työympäristön olosuhteet tulee huomioida pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä määri- teltäessä. Mikäli työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ei päästä sopimukseen, laskentakaavassa käytetään toimialojen yhteydessä esitettyjä rajalukujen kes- kiarvoja.
Vapautus työstä on kuitenkin aina vähintään 4 tuntia 4 perättäisen viikon ai- kana.
Työsuojeluvaltuutetulle myönnettävän vapaa-ajan määrää vahvistettaessa työ- suojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä todetaan välittömästi
ennen työsuojeluvaltuutetun vaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden ku- luttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudate- taan seuraavaan tarkistukseen saakka.
Mikäli työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttä- mättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapau- tusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana.
Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen laskemiseksi sovitut toimiala- kohtaisten kertoimien vaihteluvälit ja vaihteluvälien keskiarvot, joihin si- joittuminen määritetään sillä perusteella, minkä toimialan huolto- ja kun- nossapitotyötä työntekijä tekee.
Toimialat (TOL 2002): | Kertoimien vaihteluvälit ja keskiarvot: | |
I. | Kaivostoiminta (13) | vaihteluväli 0,26–0,36 |
Metallien jalostus (27) | keskiarvo 0,31 | |
Metallituotteiden valmistus (28) | ||
Laivojen, veneiden ja raideliikenteen kulkuneuvojen valmistus (35) | ||
II. | Koneiden ja laitteiden valmistus (29) | vaihteluväli 0,22–0,30 |
Sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus (31) | keskiarvo 0,26 | |
Kulkuneuvojen valmistus (34) | ||
III. | Elektroniikkatuotteiden valmistus (30) | vaihteluväli 0,19–0,25 |
Tietoliikennetuotteiden valmistus (32) | keskiarvo 0,22 | |
Hienomekaanisten tuotteiden valmistus (33) |