Keskustan urheilupuiston asemakaavamuutoksen maankäyttösopimus
Keskustan urheilupuiston asemakaavamuutoksen maankäyttösopimus
Tämä sopimus perustuu kunnanhallituksen päätökseen pp.kk.vvvv § xx, joka on saanut lainvoiman.
Sopijaosapuolet
Kiinteistön ALAMÄKI 257-418-1-240 omistaja
jäljempänä tässä sopimuksessa yhdessä ”Maanomistaja”
ja
Kirkkonummen kunta
Y-tunnus: 0203107-0
Postiosoite: PL 20, 02401 Kirkkonummi jäljempänä tässä sopimuksessa ”Kunta”
1. Asemakaava
1.1. Sopimusalue
Sopimusalueen pinta-ala on noin 3896 m2. Sopimusalue on rajattu karttaliitteeseen, jäljempänä
”sopimusalue”.
Sopimusalue käsittää Kirkkonummen kunnassa Maanomistajan omistaman ALAMÄKI-nimisen kiinteistön RN:o 1:240, kiinteistötunnus 257-418-1-240.
Sopimusalueella on voimassa 30.1.1987 vahvistettu Jolkbynlaakso – Pappilanmäki – Rajakumpu - asemakaava.
Sopimusalue on osa Keskustan urheilupuiston asemakaavamuutoksen aluetta, jonka kaavaehdotuksen (piirustus n:o 3458) kunnanhallitus on hyväksynyt (päätös pp.kk.vvvv § xx), jäljempänä tässä sopimuksessa ”asemakaava”.
Jäljempänä tässä sopimuksessa ”asemakaava-alueella” tarkoitetaan asemakaavan kartalle rajattua kaava-aluetta. Jäljempänä tässä sopimuksessa ”tonteilla” tarkoitetaan asemakaavan rakennuskortteleihin muodostettavia tontteja.
1.2. Asemakaavoituspäätökset
Kuntatekniikan lautakunta on käsitellyt 14.12.2017 kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaava on kuulutettu vireille 16.2.2018.
1.3. Sopimuksen tarkoitus
Tällä sopimuksella Kunta ja Maanomistaja sopivat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 12 a luvun mukaisesti Maanomistajan osallistumisesta Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Sopijaosapuolet toteavat, että tämä maankäyttösopimus ei syrjäytä kaavoitukselle laissa asetettuja tavoitteita ja sisältövaatimuksia.
Sopijaosapuolet toteavat, että maankäyttösopimusneuvottelut on käyty asemakaavan sisällön tultua ratkaistuksi.
1.4. Sopimusalueen asemakaavaehdotus
Asemakaavassa sopimusalue käsittää asuinrakennusten tontin (kaavamerkintä A) osan, jolle kohdistuu 1 562 k-m2 rakennusoikeutta tontinosien pinta-alojen suhteessa jyvitettynä.
Asemakaavassa on sitova tonttijako.
2. Yhdyskuntarakentaminen
2.1. Katujen ja muiden yleisten alueiden toteuttaminen
Kunta vastaa asemakaava-alueen katualueiden, kevyen liikenteen väylien ja puistoalueiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Liikennejärjestelyt käsittävät myös asemakaava-alueeseen rajoittuville katualueille käynnistetyn yleissuunnittelun mukaisia liikennejärjestelyjä.
2.2. Vesihuoltoverkoston rakentaminen
Kunnan vesihuoltolaitos vastaa asemakaava-aluetta palvelevan vesihuoltoverkoston (vesijohdot, viemärit ja hulevesiviemäri) suunnittelusta ja rakentamisesta.
2.3. Hulevesien hallinta
Kunta vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun mukaisesti Kunnan hulevesijärjestelmän suunnittelusta ja rakentamisesta.
Tontin omistaja tai haltija vastaa tonttinsa hulevesien hallinnasta maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun mukaisesti. Tontin omistaja vastaa asemakaavassa edellytettyjen tonttikohtaisten hulevesien hallintaratkaisujen suunnittelusta, rakentamisesta sekä kunnossa- ja ylläpidosta.
2.4. Asemakaava-alueen sisäinen kunnallistekniikka
Sisäisellä kunnallistekniikalla tarkoitetaan asemakaava-alueen kytkemistä ulkopuoliseen kunnallistekniseen verkostoon, yleiseen tiehen sekä asemakaava-alueen sisälle sijoittuvia asemakaavan mukaisia rakenteita kuten kadut, kevyen liikenteen väylät, vesihuollon linjat ja pumppaamot, yleisillä alueilla olevat Kunnan hulevesijärjestelmät ja puisto- ja virkistysalueet. Rakennettu sisäinen kunnallistekniikka on Kunnan omaisuutta.
2.5. Tonttien liittäminen vesihuoltoverkostoon
Sopimusalueen tontit ja rakennukset liitetään yleiseen vesijohtoon, viemäriin ja hulevesiviemäriin. Vesihuoltoverkostoihin liityttäessä vesihuoltolaitos perii sopimusalueelle rakennettavien rakennusten osalta vesihuoltolain (119/2001) mukaiset kulloinkin voimassa olevien tariffien mukaiset liittymis- ja käyttömaksut. Liittymisen maksut, johon kuuluu liittymismaksu, liitostyömaksu sekä maatyömaksu (tiealueella rakennettujen tonttijohtoliittymien rakentamismaksu), maksajana on liittymishetken tontin omistaja.
2.6. Johtojen, kaapeleiden ja laitteiden siirtäminen
Kunta vastaa katualueilla ja muilla yleisillä alueilla tarvittavista johtojen ja kaapeleiden siirroista. Vesihuoltolaitos vastaa korttelialueilla sijaitsevien johtolinjojen siirroista, jotka liittyvät asemakaava- alueen kunnallistekniikan rakentamiseen.
Korttelialueilla tarvittavista johtojen ja kaapeleiden sekä niihin liittyvien laitteiden siirroista sekä siirrosta aiheutuvista kustannuksista sopii tontin omistaja kyseisten johtojen omistajan kanssa. Kunta ei osallistu johtojen, kaapeleiden ja laitteiden siirtokustannuksiin.
2.7. Penger- tai leikkausluiska
Mikäli katujen rakentaminen sopimusalueella vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii kadun ja tontin pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkausluiskan ulottamista tontille, sallii Maanomistaja tämän korvauksetta.
2.8. Muu yhdyskuntarakentaminen
Sopijaosapuolet toteavat, että sopimusalueen asukkaita varten tarvitaan yhdyskuntarakentamisen palveluina mm. päivähoito-, peruskoulu- ja terveydenhoitopalveluja. Kunta vastaa em. palveluiden toteuttamisesta määräämällään tavalla. Kunta toteuttaa alueelle tarvittavat palvelut asuntorakentamisen edellyttämässä aikataulussa.
3. Sopimuskorvaus yhdyskuntarakentamisen kustannuksista
3.1. Sopimuskorvaus ja maksuaikataulu
Sopijaosapuolet toteavat, että asemakaava aiheuttaa Kunnalle kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksia ja kohdassa 2.8 todettuja muun yhdyskuntarakentamisen kustannuksia.
Maanomistaja osallistuu asemakaavan toteuttamisen kustannuksiin maksamalla Kunnalle rahakorvauksen 35 200 euron rahakorvauksen kahdessa maksuerässä alla olevan maksuerätaulukon mukaisesti:
Maksuerätaulukko:
Maksuerä | Pääoma | Maksuerä erääntyy asemakaavan voimaantulosta laskettuna |
1. | 17 600 € | kahden (2) kuukauden kuluessa |
2. | 17 600 € | kahdentoista (12) kuukauden kuluessa |
Rahakorvauksen maksuerät maksetaan Xxxxxx lähettämiä laskuja vastaan. Kunta lähettää laskut Maanomistajan ilmoittamaan osoitteeseen.
Viivästyskorko määräytyy korkolain (633/1982) mukaan.
4. Muut ehdot
4.1. Kaavan sisällön muuttuminen
Mikäli asemakaava tulee lainvoimaiseksi tämän sopimuksen kohdassa 1.4 mainitusta asemakaavaehdotuksesta poikkeavana, sitoutuvat sopijaosapuolet ensisijaisesti neuvottelemaan tämän sopimuksen muutoksista. Mikäli poikkeaminen rakennusoikeuden määrässä alaspäin on
vähäistä suurempi siten, etteivät maanomistajan sopimukselle asettamat taloudelliset tavoitteet toteudu, ei Maanomistaja xxx velvollinen suorittamaan tämän sopimuksen mukaista maankäyttömaksua.
4.2. Sopimuksen siirtäminen
Mikäli Maanomistaja luovuttaa sopimusalueen tai osan siitä kolmannelle osapuolelle ennen tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämistä, vastaa Maanomistaja kuitenkin tämän sopimuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämisestä ja muista sopimusehdoista luovuttamansa alueen osalta siihen saakka, kunnes Kunta on siirron hyväksynyt ja kolmas osapuoli on osaltaan ottanut vastatakseen tämän sopimuksen ehtojen ja velvoitteiden täyttämisestä Kunnalle.
4.3. Sopimuksen voimaantulo ja päättyminen
Tämä sopimus tulee voimaan, kun tämä sopimus on allekirjoitettu ja kunnanhallituksen tätä sopimusta koskeva hyväksymispäätös ja kunnanvaltuuston asemakaavaa koskeva hyväksymispäätös ovat saaneet lainvoiman.
Sopimus katsotaan päättyneeksi, kun kohdan 3 mukainen rahakorvaus on maksettu.
4.4. Erimielisyyksien ratkominen
Sopijaosapuolet pyrkivät ratkaisemaan tätä sopimusta koskevat erimielisyytensä ensisijaisesti neuvottelemalla.
Mikäli sopijaosapuolet eivät pysty kohtuullisessa ajassa ratkaisemaan erimielisyyksiään neuvottelemalla, ratkaistaan ne jommankumman sopijaosapuolen niin vaatiessa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
5. Sopimuksen liitteet
Tämän sopimuksen liitteenä on:
- Karttaliite sopimusalueesta
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle.
16
4
16.6
48
11 14
II
1:240
16.2
II
23.4
3
2
8 7
p
ACKANTIE
ANTBACKAVÄGEN
182
A
II
3 2600
39
17.9
27
16.3
38
16.3
16.6
32
26
15.2
14.8
415.839
15.28
61
33
12
30.5
LPA
(30,31,450)
GESTERBYGÅRDEN 29
34
35
14.0
17.9
37
36
13
11
31.9
GESTERBYNPIHA
13.9
31.3
1:61ar
15.4
14.4
30
22.7
34.9
6
31.0
VL
1
14.3
1
II
13.1
30.4
30.2
9.1
II
10.1
1-9901-1
3114.1
13
10
22
6
5
25.1
29.9
29.6
.7
3:45
14
1:99
60
5
27.9
2323
13.3
28.9
II
26.6
10
5
13.8
27.8
30.8
10.9
26.6
11
II
II
1
23.0
27.8
62
9
180
23.3
14.0
11.0
18
II
19.1
LPA
10.1
(183,450)
11
14.7
63
11.6
24.5
20.6
24
25.3
22.9
17
22.3
3:39
A
III I
4200
21.3
24
45
10.5
II
10.7
9.9
9.9
20.9
11.5
II
10
11.9
40
II
22.1
43
II
8.9
Gesterby
16
23.3
Uimahalli
41 15.4
II
20.2
Simhall
sma
yr
38
15.7
15
18
20.6
11
12
15.1
= sopimusalue
15
GESTERBYBÅGEN
16
ANTB
GESTERBYNKAARI
ANTBACKANTIE
19
20
30
29
25
19
22
17
15
23
29
27
21
27
9
14
14
pp
PRÄSTGÅRDSBACKEN
pp/ t
18
17
1
GESTERBYVÄGEN
pp/ t PAPPILANMÄKI
17
GESTERBYNTIE
0
Gesterbyntie
18
pp