JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET
JA SOVELTAMISOHJEET
1.1.2020 alkaen
Sisällys
1. OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISENPERUSTEET 2
1.1.Omaishoidon tuen tarkoitus 2
1.2 Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset 2
1.3 Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksen teko 3
1.4 Sopimus omaishoidosta ja palkkion maksaminen 3
1.5 Omaishoidon tuen keskeytys, loppuminen ja irtisanominen 4
2.3 Lyhytaikaishoito Akseli ja Elinassa 6
2.4 Lyhytaikaisen palveluasuminen palveluseteli 6
2.6 Lasten ja kehitysvammaisten lyhytaikaishoito 7
2.8 Omaishoidon tuen palveluseteli 7
2.9 Omaishoidon lähihoitajat 7
2.10 Omaishoitajalle järjestettävä valmennus ja koulutus 8
2.11 Omaishoitajalle järjestettävä hyvinvointi ja terveystarkastus 8
1 OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISENPERUSTEET
1.1.Omaishoidon tuen tarkoitus
Omaishoidon tuki on omaishoitolakiin (937/2005) perustuvaa sosiaalipalvelua, jonka järjestämisvastuu on kunnalla. Tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen. Tuella tapahtuva hoito voi olla vaihtoehto palveluasumiselle, pitkäaikaishoidolle tai runsaille kotihoidon/muille palveluille.
Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, omaishoitajan vapaasta sekä omaishoitoa tukevista palveluista. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.
1.2 Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset
Omaishoidon hoitopalkkiota maksetaan talousarvioon varatun määrärahan puitteissa ja kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville.
Omaishoitolain 3 § sisältää omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset. Kunta voi myöntää tukea, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
‒ henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
‒ hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla;
‒ hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
‒ omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
‒ hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja
‒ tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.
Laissa mainittujen edellytysten lisäksi Jyväskylässä omaishoidon tuen myöntäminen edellyttää seuraavaa:
− hoidettavan kotikunta on Jyväskylä
− hoidettava tarvitsee henkilökohtaista hoitoa ja huolenpitoa henkilökohtaisissa toimissa joko ympärivuorokautisesti tai useamman kerran päivässä
− lapsen ja nuoren hoito on erittäin vaativaa tai sitovaa verrattuna terveeseen saman ikäiseen lapseen
− hoidon päävastuu on omaishoitajalla
− omaishoitaja on täysi-ikäinen
Tukea ei myönnetä, jos
− hoidettava asuu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon yksikössä tai
− hoidettavan avuntarve päivittäisissä henkilökohtaisissa toimissa on vähäistä tai hoidettavan saama apu kohdistuu pelkästään asiointi- ja kodinhoitotehtäviin tai
− omaishoitaja on itse säännöllisen kotihoidon asiakas, poikkeuksena sairaanhoidolliset hoitotoimenpiteet esim. haavanhoito tilanteessa, jossa omaishoidettavaa ei voi jättää yksin kotiin
− omaishoitajalla on etenevä sairaus esim. muistisairaus, jonka voidaan katsoa heikentävän selviytymistä omaishoitajan tehtävästä
− omaishoitajalla on päihdeongelma
− omaishoidettava on yli puolet kuukaudesta (yli 16 vrk) poissa omaishoidosta (esimerkiksi vuorohoito, asumiskokeilu)
Omaishoidon tuen myöntämisen ja maksettavien hoitopalkkioiden perusteena on hoidonsitovuus ja vaativuus. Xxxxxx, tuen, ohjauksen ja valvonnan tarvetta sekä sen sitovuutta ja vaativuutta arvioidaan kotikäynnillä sekä käytettävissä olevista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjoista. Tarvittaessa omaishoitajan terveydentilasta voidaan pyytää lääkärin tai muun terveydenhuollon asiantuntijan lausunto. Lapsilla hoitotyön sitovuutta ja vaativuutta arvioitaessa verrataan tilannetta saman ikäisten terveiden lasten tarvitsemaan hoitoon ja huolenpitoon. Tukea myönnetään pääsääntöisesti, kun tuen tarpeen arvioidaan olevan pysyvä tai pitkäaikainen (yhtäjaksoisesti yli 3kk).
1.3 Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksen teko
Omaishoidon tukea haetaan kirjallisella lomakkeella, jonka omaishoitaja ja –hoidettava yhdessä täyttävät.
Hakemuksen saapumisen jälkeen tehdään kotikäynti, jolla selvitetään asiakkaan hoidon, tuen, ohjauksen ja valvonnan tarve, hoidon sitovuus ja vaativuus sekä terveydentila Lisäksi selvitetään asiakkaan käytössä olevat palvelut sekä mahdollinen lisäavun tarve. Toimintakyvyn arvioinnin tukena käytetään soveltuvia toimintakykymittareita ja eri alojen asiantuntemusta. Tarvittaessa pyydetään lääkärinlausunto. Tehdyn arvioinnin perusteella laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma.
Kotikäynnin jälkeen omaishoidon tuki hakemus käsitellään moniammatillisessa työryhmässä. Tämän jälkeen tehdään oikaisukelpoinen päätös. Tuki myönnetään hakemuksen saapumisesta seuraavan kuukauden alusta.
1.4 Sopimus omaishoidosta ja palkkion maksaminen
Omaishoidosta solmitaan hoitajan ja kunnan välinen toimeksiantosopimus (myöhemmin omaishoitosopimus). Omaishoitosopimukseen sovelletaan tavanomaisia velvoite- ja sopimusoikeudellisia periaatteita. Omaishoitosopimusta koskevat riidat käsitellään Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa hallintoriita-asiana (laki omaishoidon tuesta 12 §).
Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen
kuntaan, eikä hoitajalla ole työsopimuslain mukaisia loma-, päiväraha- ja työaikaoikeuksia ja etuuksia. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Tuki kartuttaa eläkettä 68-vuotiaaksi asti. Omaishoitaja on tapaturmavakuutettu hoitotyössä.
Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimus tarkistetaan tarvittaessa sekä palveluntarpeen muuttuessa.
Sopimuksen liitteenä on aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Mikäli sopimuksen tarkistaminen muuttaa hoitopalkkiota, tehdään omaishoidon tuesta uusi oikaisukelpoinen päätös ja uusitaan omaishoitosopimus. Muutos tulee voimaan päätöstä seuraavan kuukauden alusta. Mikäli yhteisesti sopien uutta omaishoitosopimusta ei synny uutta päätöstä vastaavasti, omaishoitosopimus irtisanotaan.
Omaishoitosopimus sisältää seuraavat tiedot:
- hoitopalkkion määrä ja maksutapa
- hoitajan oikeus lakisääteisiin vapaisiin
- määräaikaisen omaishoitosopimuksen kesto
- hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai oidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä.
Hoitopalkkio maksetaan omaishoitajalle kuukausittain kuukauden viimeisenä päivänä. Palkkio on veronalaista tuloa, josta kaupunki pidättää ennakkoveron ja suorittaa eläkevakuutusmaksun. Palkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/06) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Palkkion indeksikorotukset lisätään vuosittain palkkioihin ilman sopimuksen uusimista. Palkkio voidaan maksaa alennettuna hoitajan pyynnöstä (esim. eläkkeeseen vaikuttava tuloraja).
Hoitopalkkio saattaa vaikuttaa muihin sosiaaliturvaetuuksiin. Xxxxxxxx tulee itse ennen sopimuksen tekoa tarkistaa etuuden maksajalta tuen vaikutus saamiinsa etuuksiin.
1.5 Omaishoidon tuen keskeytys, loppuminen ja irtisanominen
Hoitopalkkion maksu keskeytyy kuukauden kuluttua, mikäli omaishoito keskeytyy tilapäisestihoidettavan terveydentilasta johtuvista syistä. Palkkio maksetaan sen kuukauden loppuun, jolloin omaishoidettava siirtyy ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin tai kuolee.
Palkkion maksu keskeytyy, mikäli hoito keskeytyy yli kahdeksan (8) pv/kk muun syyn kuin hoidettavan terveydentilan, omaishoitajan lakisääteisen vapaan (esim. lyhytaikaishoidonjaksoon sisältyy omaishoitajan lakisääteinen vapaa 3 vrk/kk) tai Kelan järjestän omaishoidon kuntoutuskurssin vuoksi.
Päätöksentekijälle tulee viipymättä ilmoittaa keskeytyksistä sekä omaishoitoon tai olosuhteisiin liittyvistä muutoksista. Mikäli hoitopalkkion saaminen on perustunut virheellisiin tietoihin, myönnetty tuki lakkautetaan ja suoritetut erät peritään takaisin.
Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden ja omaishoitaja yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkuminen vaarantaa hoidettavan tai hoitajan turvallisuuden, omaishoidon tuki voidaan lakkauttaa välittömästi. Omaishoitajalle annetaan kirjallinen huomautus, mikäli todetaan hoidon laiminlyöntiä. Mikäli laiminlyönti jatkuu huomautuksesta huolimatta, sopimus irtisanotaan
Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana omaishoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi.
Omaishoidon tukea ei myönnetä ulkomailla oleskeleville tai asuville. Hoitajan ja hoidettavan ollessa yhteisellä lomamatkalla voidaan katsoa, että hoito jatkuu keskeytyksittä ja näin ollen palkkio maksetaan normaalisti tältä ajalta. Lomamatkana pidetään korkeintaan kolme kuukauden matkaa. Tätä pitempi aika katsotaan ulkomailla asumiseksi.
2 Omaishoidon tuen palvelut
2.1 Lakisääteinen vapaa
Omaishoitosopimuksen tehneellä hoitajalla on oikeus kolmen vuorokauden lakisääteiseenvapaaseen sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on hoitovastuussa vähintään puolet kuukaudesta. Vapaa tulee pitää sen kalenterivuoden aikana, jona oikeus vapaaseen on syntynyt. Joulukuun vapaat voidaan erikseen sovittaessa siirtää tammikuulle.
Omaishoidettavan hoito voidaan järjestää hoitajan lakisääteisen vapaan aikana esim.
- perhehoidossa
- lyhytaikaishoitopaikassa (Akseli ja Elina, kehitysvammaisten asumisyksiköt)
- lyhytaikaisen palveluasuminen palvelusetelillä
- kotilomituksena: omaishoidon lähihoitaja tai perhehoitaja
- sijaishoitosopimuksella
Kun vapaa toteutetaan sijaishoitosopimuksella, solmitaan kunnan ja sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimus.
Omaishoitaja voi pitää vapaapäivänsä useampana alle vuorokauden pituisena jaksona. Tämä edellyttää aina kunnan ja omaishoitajan sopimusta eikä kumpikaan osapuoli voi vaatia sitä yksipuolisesti. Jaksottamisesta voidaan sopia tapauskohtaisesti tai siitä voidaan sopia toistaiseksi voimassaolevasti omaishoitosopimuksessa. Vapaasta, joka pidetään useammassa alle vuorokauden jaksossa, peritään enintään yksi asiakasmaksu vapaata vuorokautta kohti. Asiakasmaksu peritään ensimmäisen vapaajakson alkaessa.
Omaishoitajalla tai hoidettavalla ei ole ehdotonta oikeutta valita vapaan aikaista hoitomuotoa. Lakisääteisestä vapaasta ja omaishoitajan sairauden aikana hoidettavan
hoidon järjestelyistä sovitaan toimeksiantosopimuksessa ja hoito- ja palvelusuunnitelmassa.
2.2 Lyhytaikaishoito
Lyhytaikaishoidon tavoitteena on tukea asiakkaan kotona asumista ja omaishoitajan työtä. Toiminnalla ylläpidetään ja pyritään parantamaan asiakkaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä.
2.3 Lyhytaikaishoito Akseli ja Elinassa
Akseli ja Elina on Jyväskylän kaupungin oma yksikkö, jossa tarjotaan ympärivuorokautista lyhytaikaishoitoa. Asiakkaiden käytössä on pääasiassa yhden hengen huoneita.
Muistiosastolla on kattava kulunvalvonta muistisairaiden turvalliseen hoitamiseen.
2.4 Lyhytaikaisen palveluasuminen palveluseteli
Omaishoidon asiakkailla on myös mahdollista valita lyhytaikaishoitoa lyhytaikaisen palveluasumisen palvelusetelillä Jyväskylän kaupungin hyväksymiltä yksityisiltä palvelusetelituottajilta. Se on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajien lakisääteisiin vapaisiin. Palvelusetelin eli maksusitoumuksen lyhytaikaishoitoa varten myöntää omaishoidon palveluohjaaja.
Palveluseteli on määrärahasidonnainen palvelu ja sitä myönnetään palveluun varatun määrärahan puitteissa. Palveluseteliä voidaan myöntää enintään kaksitoista viikon pituista jaksoa vastaava määrä vuodessa.
2.5 Perhehoito
Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoito voi olla ympärivuorokautista tai osapäiväistä.
Perhehoitokodissa tapahtuvaa perhehoitoa myönnetään pääsääntöisesti enintään 7vrk /kk sisältäen omaishoidon vapaat 3 vrk.
Perhehoitoa asiakkaan kotiin myönnetään pääsääntöisesti 1 krt/ viikossa, enintään 3 vrk tunnit eli 72 tuntia kuukaudessa. Tunti- ja käyntimäärät sovitaan palveluohjaajan kanssa.
2.6 Lasten ja kehitysvammaisten lyhytaikaishoito
Kehitysvammaisten omaishoidon asiakkaiden on mahdollista valita lyhytaikaishoitoa kehitysvammaisten asumisyksiköstä tai tukiperheestä. Lyhytaikaispaikka haetaan vammaispalvelusta.
Muiden omaishoidon erityisen tuen asiakkaiden omaishoidon lyhytaikaishoitopaikka sovitaan yhteistyössä vammaispalvelun kanssa.
2.7 Sijaishoitosopimus
Sijaishoitosopimuksen avulla mahdollistetaan omaishoitajan lakisääteiset vapaapäivät (3vrk/kk). Sijaishoitajana voi toimia täysi-ikäinen, hoidettavan ja hoitajan hyväksymä henkilö, joka pystyy ottamaan vastuun hoidettavasta hoitajan vapaiden aikana. Hänen kanssaan tehdään toimeksiantosopimus.
Omaishoitaja ja sijaishoitaja voivat keskenään sopia vapaiden toteuttamistavasta. Kertyneet lomapäivät on kuitenkin käytettävä saman kalenterivuoden aikana.
Sijaishoitajalle maksetaan palkkio, jonka suuruus riippuu hoidettavan hoitopalkkioluokasta. Palkkio on veronalaista tuloa. Sijaishoidosta tehdään virallinen päätös samalla tavoin kuin omaishoidontuesta.
2.8 Omaishoidon tuen palveluseteli
Omaishoidon tuen palveluseteliä myönnetään talousarvioon varatun määrärahan puitteissa ja se kohdennetaan eniten tukea tarvitseville. Omaishoidon tuen palvelusetelillä asiakas voi hankkia kotiin lomitusta ja hoitoapua Jyväskylän kaupungin hyväksymiltä yksityisiltä palvelusetelituottajilta.
Asiakas voi halutessaan vaihtaa omaishoitajan lakisääteisen vapaan omaishoidon tuen palveluseteliin. Tästä ei peritä asiakasmaksua.
Omaishoidon tuen palveluseteli voidaan myöntää myös osana omaishoitajalle maksettavaa hoitopalkkiota. Tällöin hoitopalkkiosta vähennetään puolet setelin arvosta.
2.9 Omaishoidon lähihoitajat
Osana omaishoidon tukea Jyväskylän kaupungin omaishoidossa on kodeissa työskenteleviä lähihoitajia, jotka mahdollistavat omaishoitajille lyhytaikaisen vapaan sekä tukevat hoitotyötä. Käynnit voidaan myöntää maksuttomana lakisääteisiin vapaisiin tai palveluna osana omaishoidon tukea.
2.10 Omaishoitajalle järjestettävä valmennus ja koulutus
Omaishoitolain 3 a §:n mukaan (511/2016) kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Jyväskylän kaupunki järjestää uusille omaishoitajille valmennusta omaishoitotyöhön. Omaishoitajan valmennuksen tavoitteena on tukea omaishoitajuutta sekä kehittää omaishoitajaksi ryhtyvän henkilön valmiuksia omaishoitajana toimimisessa. Valmennuksessa käsitellään esimerkiksi omaishoitajan asemaan ja hyvinvointiin sekä Jyväskylän kaupungin ja omaishoitajan yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä.
2.11 Omaishoitajalle järjestettävä hyvinvointi ja terveystarkastus
Omaishoitolain 3 a §:n (29.6.2016/511) mukaan kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Jyväskylän kaupunki tarjoaa kaikille omaishoitosopimuksen tehneille mahdollisuuden maksuttomaan oman terveysaseman sairaanhoitajantoteuttamaan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Omaishoitaja halutessaan hakeutuu terveystarkastukseen ottamalla yhteyttä suoraan omalle terveysasemalleen. Sairaanhoitajanvastaanotolla kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne. Tavoitteena on tukea omaishoitajia sekä löytää terveyttä ja jaksamista edistäviä asioita.