OSIO A YLEINEN OSA
OSIO A YLEINEN OSA
I LUKU
SOVELTAMINEN JA TYÖRAUHA
1 § Soveltamisala
1 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta (OVTES) sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten opetushenki- löstön palvelussuhteen ehtoihin. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöön noudatetaan, jollei tästä virka- ja työehtosopi- muksesta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.
2 mom. Mitä tässä sopimuksessa on sovittu viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista, noudatetaan soveltuvin osin myös vastaavaa työtä teke- vän työsuhteisen opettajan palvelussuhteen ehtoihin ja päinvas- toin.
3 mom. Sikäli kun tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkioperuste, sovelletaan samaa palkkioperustetta myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikalli- sesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.
4 mom. Tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan sekä kuntaa että kun- tayhtymää ja ammatillisella oppilaitoksella tarkoitetaan tässä sopi- muksessa myös ammattikorkeakoulua.
2 § Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset
1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n 1 momentissa tarkoite- tulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen työaikamääräyksistä, vuosi- loman pituutta eikä sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista mää- räyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia viran- haltijan ja työntekijän palkkaa tämän sopimuksen palkka-asteikon alinta peruspalkkaa pienemmäksi.
Soveltamisohje
Pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopi- muksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan näitä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen eri- tyismääräyksiä.
2 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta, jos asiasta on sovittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 §:n 2 momentin nojalla antaman valtuutuksen nojalla tehdyllä kunnan tai kuntayhtymän omalla virkaehtosopimuksella.
3 mom.
Virkasuhteiset Kuntakohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä noudatetaan viranhalti- joihin edelleenkin sellaisena, kuin ne olivat voimassa edellisen so- pimuksen voimassa ollessa, ellei tällaisen järjestelmän lakkautta- misesta sovita paikallisesti tai muulla virkaehtosopimuksella.
Soveltamisohje
Erityislaatuiset järjestelmät perustuvat toimivaltaisen viranomaisen ennen 1.12.1970 tekemiin päätöksiin.
4 mom. Jollei tästä tai muusta virka- tai työehtosopimuksesta muuta aiheu- du, viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat virka- ja työehtosopimuksen nojalla nouda- tettavina edellisen sopimuksen päättyessä.
3 § Euromääräisten tunti- ja lisäpalkkioiden tarkistaminen
Tämän sopimuksen mukaiset euromääräiset tunti- ja lisäpalkkiot tarkistetaan C52 palkkaluokassa (ylituntipalkkion laskentataulukko) tapahtuvia yleiskorotuksia vastaavasti, jollei sopimuksen allekirjoi- tuspöytäkirjasta tai jäljempänä tästä sopimuksesta muuta johdu.
4 § Työrauha
1 mom.
Virkasuhteiset Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voi- massaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustu- vasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaan- saamiseksi.
2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoi- menpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toi- menpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
3 mom.
Työsuhteiset Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys).
II LUKU
VIRKASUHTEISEN OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS
5 § Palkka
1 mom. Viranhaltijan palkka määräytyy joko euromääräisen peruspalkan tai C-palkkataulukossa olevan palkkaluokan mukaan. Xxxxxx määräy- tyy erikseen I ja erikseen II kalleusluokan kunnissa, ellei liitteessä ole toisin sovittu.
Soveltamisohje
Voimassa olevan kalleusluokituksen mukaan I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat:
Enontekiö, Espoo, Helsinki, Houtskari, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeen- linna, Inari, Iniö, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Korppoo, Kuhmo, Kuivaniemi, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Nauvo, Oulu, Pelkosen- niemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Rovaniemen mlk, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, ja Ylitornio.
2 mom. Viranhaltijan palkka määräytyy pääasiallisen työpaikan sijaintipaik- kakunnan kalleusluokan mukaan, jollei liitteessä ole toisin sovittu.
Soveltamisohje
Jos viranhaltija opettaa useassa eri toimipisteessä, pääasialliseksi viranhoi- topaikaksi katsotaan se, jossa hän on useimpina päivinä opettamassa tai jos hän opettaa saman verran useammassa toimipisteessä, se toimipaikka, josta hän saa välittömät toimintaohjeet.
6 § Palkkausperusteet
1 mom. Viranhaltijan euromääräinen peruspalkka, palkkaluokka, viran palkka-asteikko määräytyvät tämän luvun, asianomaisen osion ja liitteen mukaisesti.
Soveltamisohje
Kuntayhtymän johtavan rehtorin palkkaus määräytyy KVTES:n palkkausIu- vun 14 §:n mukaisesti.
2 mom. Jos viran kelpoisuusehdoissa edellytetään opettajankoulutusta ja viran velvollisuuksiin kuuluu opettaminen eikä palkkaluokittelussa ole tehtävään sopivaa palkkaryhmää (palkkaluokittelun ulkopuoli- nen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkan sen hinnoit- telukohdan mukaan, johon hänet voidaan tehtäviensä/nimikkeensä perusteella rinnastaa.
3 mom. Päätettäessä viranhaltijan palkkaa palkka-asteikon puitteissa on otettava huomioon tehtävien vaativuus ja vastuullisuus. Perustel- lusta syystä palkka-asteikon yläraja voidaan ylittää.
Soveltamisohje
Katso KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin soveltamisohje.
4 mom. Viranhaltijan palkkausta ei tarkisteta, jos hänellä on rahamääräisen palkkauksen lisäksi muita palkka- tai luontoisetuja ja hänen palk- kaetujensa kokonaismäärä vastaa tämän sopimuksen mukaista palkkausta.
5 mom. Jos viranhaltijan palkka on tämän sopimuksen mukaan määrätty palkka-asteikon puitteissa, ei hänen palkkaansa tämän sopimuk- sen perusteella alenneta.
7 § Muiden kuin peruskoulun ja lukion opettajien epäpätevyysalennus
1 mom. Viranhaltijan, jolla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaa- timuksista annetun asetuksen (986/1998) mukaista kelpoisuutta ja jonka palkka määräytyy euromääräisenä palkkana, palkkaa alen- netaan hinnoittelukohdan mukaisesta peruspalkasta vähintään 6 % ja enintään 20 %. Jos epäpätevän opettajan palkka muodos- tuu korkeammaksi kuin siirtymäsäännösten nojalla pätevyyden säilyttäneen vastaavien aineiden opettajan palkka, voi epäpäte- vyysalennus olla enintään 25 %.
2 mom. Viranhaltijan, jolla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaa- timuksista annetussa asetuksessa (986/1998) säädettyä kelpoi- suutta, palkka on vähintään 1 ja enintään 6 palkkaluokkaa ko. hin- noittelukohdan mukaista palkkaluokkaa alempi.
Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin
Jos asetuksessa (muissa kuin siirtymäsäännöksissä) 986/1998 edellytetään tiettyä tutkintotasoa, tehdään epäpätevyysalennus tämän tutkintotason mu- kaisesta palkkauksesta. Jos asetuksessa säädetyt tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamas- ta tutkintotasosta. Jos kunta on erikseen vahvistanut vaadittavan tutkintota- son, epäpätevyysalennus tehdään tästä tutkintotasosta.
3 mom. Asetuksen (986/1998) 13 §:n 4 momentissa tarkoitetun opettajan palkka määräytyy pedagogisten opintojen puuttumisen ajan tämän pykälän 1–2 momentin mukaisesti. Samoin asetuksen (986/1998) 13 §:n 5 momentin nojalla kelpoisuuden saavaan opettajaan sovel- letaan tämän pykälän 1–2 momenttia.
Soveltamisohje
Edellä mainitun asetuskohdan mukaan ammattitutkintoon ja erikoisammatti- tutkintoon valmentavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta on erityisestä syystä kelpoinen antamaan myös sellainen henkilö, jolla on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito. Tällai- selta opettajalta ei esimerkiksi edellytetä opettajan pedagogisia opintoja.
8 § Erivapauden vaikutus palkkaan
Jos opettajalla on erivapaus tulla nimetyksi hoitamaansa virkaan/ virkasuhteeseen, ei epäpätevyysalennusta tehdä varsinaisesta palkasta.
9 § Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä
1 mom. Viranhaltijan euromääräistä kuukausipalkkaa tai palkkaluokkaa tar- kistetaan sopimuskauden aikana, kun viranhaltija on suorittanut palkkaluokittelussa korkeampaa euromääräistä peruspalkkaa tai palkkaluokkaa edellyttävän tutkinnon/pätevyyden. Tarkistus teh- dään seuraavan kuukauden alusta vähintään koulutuksen edellyt- tämään asteikon alarajaan, ao. euromääräiseen peruspalkkaan tai palkkaluokkaan.
Soveltamisohje
Tässä sopimuksessa ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan korkea- koulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) 6 §:ssä lue- teltuja kotimaisia korkeakoulututkintoja sekä ulkomaisia tutkintoja, jotka on rinnastettu rinnastamispäätöksellä suomalaiseen ylempään korkeakoulutut- kintoon.
2 mom. Viranhaltijan euromääräinen kuukausipalkka voidaan tarkistaa palkka-asteikon rajoissa, jos kunnan toimivaltainen viranomainen katsoo sen perustelluksi.
Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa 10 § Palvelulisä
Viranhaltijalle maksetaan palvelulisää peruspalkan, edellisten pal- velulisien ja kalliinpaikanlisän yhteismäärästä seuraavasti:
2 palvelusvuoden jälkeen 2 %
5 | “ | 2 % |
8 | “ | 5 % |
13 | “ | 5 % |
11 § Palvelulisään oikeuttava palvelusaika
1 mom. Palvelulisään oikeuttavaan palvelusaikaan luetaan, jollei jäljempä- nä olevista määräyksistä muuta johdu, aika, jonka viranhaltija/ työntekijä 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavas- sa kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palvelukses- sa opettajan/rehtorin tehtävissä tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.
Soveltamisohje
Kyseessä tulee olla työsopimukseen tai virkasuhteeseen perustuva palve- lussuhde, joten esimerkiksi pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä eikä toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
2 mom. Jos viranhaltija on toiminut opettajanvirassa tai -toimessa tai pää- toimisena tuntiopettajana, noudatetaan päätoimisuutta arvioitaessa kulloisenakin palvelusajankohtana voimassa olleita opetusalan erikseen määrättyjä päätoimisuuden edellytyksiä ja tuntirajoja.
3 mom. Muussa kuin opettajantehtävässä palvelussuhde katsotaan pää- toimiseksi, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ol- lut vähintään 19 tuntia. Palvelusaika ennen 1.1.1990 katsotaan kui-
tenkin päätoimiseksi vain, mikäli säännöllinen keskimääräinen viik- kotyöaika on ollut vähintään 20 tuntia.
12 § Eläkkeen perusteena oleva palvelusaika
Sitä aikaa, jonka perusteella henkilö saa eläkettä, ei lueta palveluli- sään oikeuttavaksi palvelusajaksi. Rajoitus ei koske aikaa, jolta henkilö saa kuntien eläkevakuutukselta/valtiokonttorilta erotuselä- kettä, osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä.
13 § Palvelulisän laskenta
Eri palvelusaikoja palvelulisää varten yhteen laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kuukaudet, jolloin myös 30 päivää kestänyt yhtäjaksoinen palvelus katsotaan yhdeksi kuukaudeksi.
14 § Palvelulisäaikaan luettavat virantoimituksen keskeytykset
1 mom. Palvelulisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus/työssäolo on ollut keskeyty- neenä.
Soveltamisohje
Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähentävä aika siirtää palvelulisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähentävä aika on esimerkiksi kaksi päivää, pal- velulisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy kahdella päivällä. Vähennys tehdään laskemalla eri palvelussuhteista vähennettävät päivät yhteen.
2 mom. Palvelusaikaan luetaan kuitenkin vuosiloma-aika ja virkavapausai- ka tai työloma seuraavissa tapauksissa:
1 viranhaltija on saanut palkkaetuja äitiysloman/sairausloman ajalta,
2 viranhaltija on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivära- haa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa,
3 viranhaltija on saanut tapaturma- tai muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan,
Soveltamisohje
Jos korvaus on palkkaa suurempi, eikä palkkaa makseta, aikaa ei vä- hennetä palvelulisään oikeuttavasta ajasta.
4 viranhaltija on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan aseeton- ta tai siviilipalvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa virantoimitukseen tai työhön,
5 koulutus- tai opiskeluaika siltä osin kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää kalenterivuodessa ja
6 muun kuin 1–5 kohdassa mainitun syyn perusteella virkava- paana/työlomalla enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut ao. kalenterivuonna vir- kavapaan/työloman myöntäneen työnantajan palveluksessa koulutyön aikana virantoimituksessa vähintään 30 päivää.
15 § Palvelulisän hakeminen
1 mom. Palvelulisän saamisen ehtona on, että sitä haetaan kirjallisesti vii- meistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus palvelulisään on syntynyt. Mikäli hakemus on esitetty myöhemmin, ei palveluli- sää myönnetä takautuvasti vuotta aikaisemmalta ajalta.
Ao. viranomainen voi päättää, että palvelulisä myönnetään ilman hakemusta, mikäli viranhaltijalle on aikaisemmin myönnetty ao. kunnassa palvelulisä.
2 mom. Oikeus palvelulisään alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäises- tä päivästä lukien, jona palvelulisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt.
Soveltamisohje
Palvelulisän hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan palvelusajoista, joita hän vaatii hyväksyttäväksi palveluli- sään oikeuttavaksi ajaksi. Hakijan velvollisuus on esittää todistuksista viral- liset käännökset, elleivät todistukset ole suomen- tai ruotsinkielisiä.
16 § Siirtymäsäännös
1 mom. Päätoimisessa tämän sopimuksen tarkoittamassa palvelussuh- teessa 31.7.2000 ollut ja sellaisessa 1.8.2000 jatkava opettaja on oikeutettu palvelulisäaikaan 31.7.2000 voimassa olleiden määräys- ten mukaan koulutusaikaa lukuun ottamatta 31.7.2000 saakka. Tämän jälkeinen palvelu hyväksytään palvelulisään 1.8.2000 voi- massa olevien määräysten mukaisesti.
Soveltamisohje
Mikäli palvelu on jatkunut yhtäjaksoisesti 1.8.2000 alkaen muussa kunnas- sa/kuntayhtymässä kuin missä se on 31.7.2000 päättynyt, uusi työnantaja voi harkintansa mukaan tarkistaa ensimmäistä kertaa myönnettävän palve- lulisän perusteeksi tulevan palvelulisäajan vanhojen määräysten mukaisesti tai hyväksyä ajan aikaisemman työnantajan antaman todistuksen perusteel- la.
2 mom. Sellaisen opettajan, jolla ei ole ollut 31.7.2000 tämän sopimuksen mukaista palvelussuhdetta kunnalliseen työnantajaan tai jonka yh- täjaksoinen palvelussuhde kunnalliseen työnantajaan on välillä katkennut tai myöhemmin katkeaa, tullessa kunnalliseen palvelus- suhteeseen, sovelletaan palvelulisiin pelkästään 1.8.2000 voimas- sa olevia määräyksiä.
17 § Määrävuosilisä/määrävuosikorotus
1 mom. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan kuuluvaan mää- rävuosilisään tai peruspalkaksi luettavaan määrävuosikorotukseen oikeuttaa korkeakoulussa, yliopistossa tai korkeakoulutasoa alem- massa valtion tai valtionosuuteen oikeutetussa kunnallisessa tai yksityisessä koulussa tai oppilaitoksessa päätoimisena rehtorina tai opettajana tai päätoimisena tuntiopettajana sekä ao. osiossa tai liit- teessä mahdollisesti sovittu muu aika. EU-jäsenvaltion kansalaisen määrävuosilisään/määrävuosikorotukseen hyväksytään myös muussa jäsenvaltiossa kuin Suomessa tapahtunut päätoiminen palvelu opetustehtävässä sekä päätoiminen palvelu sellaisessa muussa työssä, joka ao. osion tai liitteen mukaan hyväksytään kel- poisuusehdoissa vaadituksi työkokemukseksi ja, joka täyttää sopi- muksen työkokemukselle asettamat muut vaatimukset.
2 mom. Määrävuosilisän/määrävuosikorotuksen teknisessä laskennassa, hakemisessa ja maksamisessa noudatetaan 11, 12, 13, 14 ja
15 §:n määräyksiä.
18 § Henkilökohtainen lisä
1 mom. Viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat viran- haltijan henkilökohtainen ammatinhallinta ja henkilökohtaiset työtu- lokset.
Soveltamisohje
1 Lisän yleiset myöntämisperusteet
Henkilökohtainen lisä vastaa sisällöllisesti ja luonteeltaan KVTES:n palkkausluvun 6 §:ssä määrättyä henkilökohtaista lisää. Lisää myön- nettäessä voidaan henkilökohtaisen työtuloksen ja ammatinhallinnan ohella ottaa huomioon mm. viranhaltijan monitaitoisuus/käytettävyys ja erityistiedot ja -taidot (esim. ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus), joita hyödynnetään työyhteisössä laajemmin kuin vain omassa opetus- työssä, yhteistyökyky, kyky tehdä itsenäisiä ratkaisuja (oma-aloit- teisuus ym.), kehityshakuisuus ja työetiikka (luotettavuus, vastuuntun- to ym.). Jos jokin em. ominaisuuksista on jo otettu huomioon erikseen OVTES:ssä (esim. kaksoiskelpoisuuden tuoma peruskoulun lehtorin palkkaluokka), ei sitä ole syytä ottaa enää henkilökohtaisen lisän pe- rusteeksi.
2 Työsuorituksen arviointi johtamisen välineenä
Henkilökohtaisen työsuorituksen ja ammatinhallinnan arviointi on väli- ne johtaa henkilön työsuoritusta. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita ja käyttöä tarkastellaan vuosittain esimie- hen ja alaisen välillä käytävissä keskusteluissa, joissa käydään läpi henkilön työsuorituksen arviointi ja asetettujen tavoitteiden saavutta- minen sekä asetetaan seuraavan vuoden tehtävien tärkeysjärjestys ja henkilökohtaiset tavoitteet. Järjestelmällinen arviointi auttaa rehtoreita perehtymään alaisensa työntekoon ja havaitsemaan samalla tämän kehityskykyisyyden. Yksilön kehityskykyisyyden huomioon ottaminen on merkittävä henkilön työsuoritusta ohjaava motivaatiotekijä.
3 Virasta maksettavan palkan ja henkilökohtaisen lisän perusteiden rinnakkain tarkastelu
Usein voi olla perusteltua tarkastella rinnakkain virasta maksettavan palkan määräytymisperusteita (työn vaativuutta ja mitkä seikat siinä on otettu huomioon) sekä henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita (henkilökohtainen pätevyys ym.). Joskus voi olla vaikea erottaa, onko viranhaltijan työhön liittyvä piirre osa hänen varsinaista tehtäväänsä (tästä johtuva osaamisvaatimus tms.) vai johtuuko se hänen ominai- suuksistaan (esim. henkilöä käytetään sen takia muissakin tehtävis- sä). Opettajana toimimisen mukanaan tuoma kokemus ja ammatinhal- linnan lisäys on otettu huomioon jo kertaalleen palvelulisä- ja määrä- vuosikorotusjärjestelmällä, joten henkilökohtaisen lisän arvioinnin tulisi perustua muihin tekijöihin.
Muut lisät ja palkkiot 19 § Syrjäseutulisä
Kunta voi maksaa viranhaltijalle euromääräistä varsinaiseen palk- kaan kuuluvaa harkinnanvaraista syrjäseutulisää. Viranhaltijalla, jolla on 30.4.1995 voimassa olleiden Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti ollut oikeus syrjäseu- tulisään, maksetaan edelleen samansuuruista euromääräistä syr- jäseutulisää niin kauan, kun palvelussuhde ko. kuntaan jatkuu kes- keytymättä. Siirtyminen toiseen virkaan tai tehtävään ko. kunnas- sa/kuntayhtymässä tai kuntajaon muuttuminen ei vaikuta syrjäseu- tulisän maksamiseen, kunhan myös uudessa virassa tai tehtävässä ja pääasiallisessa toimipaikassa maksettiin 1.1.1995 syrjäseutuli- sää.
Soveltamisohje
Harkinnanvaraisen lisän maksaminen voi olla perusteltua harvaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla, mikäli näitä olosuhteita ei muutoin ole otettu huomioon palkassa.
20 § Eräiden lisäpalkkioiden pyöristäminen
Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkkiot (ylituntipalkkio ja muut li- säpalkkiot) pyöristetään täysiksi euron sadasosiksi (1 sentin tark- kuudella) siten, että pyöristämätön 0,005 pyöristetään ylöspäin.
21 § Tukiopetus ja oppilaan ohjaus
1 mom. Tukiopetuspalkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalk- kioperusteen mukaan.
2 mom. Oppilaan ohjauksen palkkio määräytyy myös opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan.
22 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio
Jos viranhaltijalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opetta- jan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 % oman viran ylitunti- palkkiosta.
23 § Yksityisopiskelijan kuulustelu
Yksityisopiskelijan kuulustelusta maksetaan viranhaltijalle 30,57 euron palkkio, ellei liitteissä yksityisoppilaan kuulustelumaksusta ole muuta sovittu. Palkkio sisältää korvauksen kuulustelun valmis- telemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnas- ta. Kuulustelu käsittää kirjallisen ja suullisen kuulustelun, työnäyt- teet sekä uusintakokeen. Jos samassa kuulustelussa on kuulustel- tavana useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan opettajalle kustakin opiskelijasta täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja
¼ palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.
24 § Ylituntipalkkio
1 mom. Opettajalle maksetaan viran opetusvelvollisuuden ylittävistä tun- neista ylituntipalkkio, ellei liitteissä ole toisin sovittu.
2 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu yksi ylitunti viikossa lukuvuoden kai- kille työviikoille.
Soveltamisohje
Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että yhden viikoittai- sen ylitunnin maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Ylitunteja on oltava kes- kimäärin vähintään yksi kaikkina työviikkoina. Työviikkojen lukumäärä on vanhassa teknillisessä oppilaitoksessa (sovelletaan ainoastaan ammattikor- keakoulussa) 32, aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitoksissa 38 viikkoa.
3 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seu- raavasti:
Euromääräinen palkkaus
ao. liitteen mukaan määräytyvä ylituntipalkkioperuste | x | ao. kalleusluokan kerroin (I/0,83 tai II/0,85) |
viran opetusvelvollisuus | ||
tai Palkkaluokkapalkkaus
ylituntipalkkioiden laskentataulukon mukainen viran palkkaluokan euromäärä |
viran opetusvelvollisuus |
4 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan viran euromääräisen peruspal- kan/ palkkaluokan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Euromää- räisessä peruspalkassa/palkkaluokassa ei oteta huomioon viran- haltijalle myönnettyjä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa eikä muutakaan henkilökohtaista lisää/määrävuosikorotuksia eikä muita jäljempänä erikseen liitteissä mainittuja palkkatekijöitä. Ope- tusvelvollisuus on viran opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta viran- haltijan opetusvelvollisuuden huojennus.
5 mom. Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio pidetyiltä ylitunneilta.
Soveltamisohje
Pidetyn tunnin hinta sisältää myös koulun loma-aikojen palkkaosuuden.
6 mom. Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja tulos jaetaan koulun/oppilaitoksen ope- tustyöviikkojen lukumäärällä, ellei liitteessä ole toisin sovittu.
25 § Varsinainen palkka
1 mom. Viranhaltijan varsinainen palkka muodostuu seuraavista palkkauk- sen osista:
1 peruspalkka taikka tehtäväkohtainen peruspalkka sisältäen kertoimien avulla lasketut lisät mukaan lukien tohtorilisä (5 § ja liitteet)
2 palvelulisä (10–16 §)
3 henkilökohtainen lisä ja syrjäseutulisä (17–19 §)
4 kehitysaluelisä (osio B 9 §)
5 henkilökohtainen palkanlisä (osio B ja liitteet)
2 mom. Jos palkkatekijä (esim. luottamusmieskorvaus) on sovittu kunnalli- sessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, määräytyy sen kuulumi- nen varsinaiseen palkkaan KVTES:n mukaan.
Soveltamisohje
1 momentin 1 kohdan peruspalkkaan kuuluvat viran sijoituspalkkaluokka/ euromääräinen peruspalkka, koulutukseen perustuvat palkkaluokkaa/perus- palkkaa korottavat palkkaluokat/lisäpalkkiot, määrävuosikorotus/määrävuo- silisä sekä muut liitteissä erikseen peruspalkkaan kuuluviksi sovitut palkka- tekijät. Osioita B ja C sovellettaessa varsinaiseen palkkaan kuuluvat tehtä- väkohtainen peruspalkka kalliinpaikanlisineen, henkilökohtaisen lisän vuosi-
sidonnainen osa, henkilökohtainen lisä, syrjäseutulisä ja henkilökohtainen palkanlisä.
26 § Palkanmaksu, palkkaedut ja palkan laskeminen
1 mom. Viranhaltijan palkanmaksuun sovelletaan KVTES:n määräyksiä, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa ole sovittu toisin.
2 mom. Jos viranhaltijan palvelussuhde on määrätty alkamaan kuukauden alusta, katsotaan palkkaoikeuksien alkaneen samasta päivästä, mikäli virkaan valittu on ensimmäisenä säännönmukaisena työpäi- vänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa aikaisemmin hoita- nut viranhaltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana ollut enää vi- rantoimituksessa.
3 mom. Ylituntipalkkio sekä muut lisäpalkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan kuukausittain jälkikäteen joko kuukauden lopussa tai seuraavan kuukauden alussa, jollei paikallisesti toisin sovita. Elo- kuulta tulevat ylituntipalkkiot sekä muut lisäpalkkiot voidaan mak- saa myös lokakuun varsinaisen palkanmaksun yhteydessä, ellei ole mahdollista maksaa niitä edellä mainitun aikataulun puitteissa.
4 mom. Määräaikaiselle viranhoitajalle ja tuntiopettajalle maksetaan varsi- nainen palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimei- senä kalenteripäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Viranhaltijalle, jo- ka saatuaan vakinaisesta virastaan virkavapautta on määrätty omassa kunnassa hoitamaan toista virkaa virkaan määräajaksi otettuna, maksetaan varsinainen palkka 1–2 momentin mukaisesti. Ylituntipalkkiot sekä lisäpalkkiot ja erityistehtävä korvaukset mak- setaan 3 momentin mukaisesti.
Soveltamisohje
Tähän lukuun tehtyjen muutosten myötä kumotaan seuraavat osio B:ssä 28.2.2005 voimassa olleet määräykset:
27 § Virkasuhteeseen perustuvien palkkaetujen alkaminen ja päättyminen 28 § Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta
31 § Virantoimituksesta pidättämisen vaikutus palkkaan 32 § Palkanmaksu
33 § Palkkalaskelma ja palkkatodistus
35 § Sivutoimisen tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan.
27 § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa
Viransijaisen palvelussuhteen kestäessä enintään viisi koulun työ- päivää maksetaan hänelle tuntipalkkio tuntiopettajia koskevien palkkioperusteiden mukaan. Tähän tuntipalkkioon ei makseta pal- velulisiä eikä määrävuosilisää/määrävuosikorotuksia eikä muuta- kaan henkilökohtaista lisää.
III LUKU TYÖAIKA
28 § Työaikamuodot
Opetushenkilöstön työaika on asianomaisen liitteen mukainen.
Soveltamisohje
Opetushenkilöstön työaikamuotoja ovat seuraavat (työaikamuodon jäljessä oleva henkilöstöluettelo ei ole tyhjentävä, vaan esimerkkiluettelo):
1 Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuva opetusvelvollisuustyö- aika
– peruskoulun,
– lukion ja
– ammatillisten oppilaitosten opettajat lukuun ottamatta 2 kohtaa
2 Kokonaistyöaika (toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimisto- työaika KVTES III LUKU 8 §)
– peruskoulun ja lukion rehtorit sekä peruskoulun ja xxxxxx xxxxxxx- rehtorin viran haltijat
– ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, aikuiskoulutus- johtajat ja opinto-ohjaajat
– sosiaalialan ja terveydenhuolto-oppilaitosten sekä metsäoppilaitos- ten päätoiminen opetushenkilöstö
3 Eräät vuosityötunteihin perustuvat työajat
– peruskoulun oppilaan ohjauksen lehtorit,
– kansalaisopiston opettajaviranhaltijat ja
– ammattikorkeakoulun uudessa palkkaus- ja työaikajärjestelmässä oleva opetushenkilöstö
4 38 ¼ tunnin työaika
– ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajat.
Kansalaisopistojen, lasten ja nuorten kuvataidekoulujen, monitaiteellisten koulujen, ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sivutoimisten tuntiopetta- jien ja eri koulujen ja oppilaitosten virkasuhteisten sivutoimisten tuntiopetta- jien työaika määräytyy työsopimuksen tai virkasuhteista tuntiopettajaa kos- kevan määräyksen mukaisena.
29 § Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja oppitunnin pituus
Työpäivien (oppilas- ja opettajatyöpäivät) lukumäärä, opetus- ja muun työnantajan määrättävissä olevan työajan sijoitus sekä oppi- tunnin pituus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädän- nön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmene- vän vakiintuneen käytännön mukaisesti.
Soveltamisohje
Määräyksen tarkoituksena on säilyttää opettajan työajasta työnantajan mää- rättävissä oleva osuus ao. koulussa/oppilaitoksessa määrällisesti ja ajalli- sesti entisellään.
Peruskoulussa noudatetaan kuitenkin perusopetuslain ja perusopetusase- tuksen säännöksiä.
2 mom. Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän määräyksiä toisin, asiasta voidaan erikseen sopia tapaus- kohtaisesti ao. luottamusmiehen kanssa. Tämä määräys on voi- massa 31.7.2007 saakka.
IV LUKU
LASKENNALLINEN VUOSILOMA, VUOSILOMA JA LOMARAHA
30 § Oikeus vuosilomaan
1 mom. Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vuosilomaan, tästä on sopimusmääräys asianomaisessa liit- teessä ja vuosiloma määräytyy KVTES:n mukaan sellaisena kuin se oli 31.1.2001, kuitenkin 2 momentin 1–3 kohdassa olevalla poikkeuksella, ellei liitteissä jäljempänä toisin ole sovittu.
2 mom. Laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6. ja sen pituuteen vaikuttavien täysien lomanmääräytymiskuukausien, virantoimituspäivien verois- ten päivien ja vuosilomaan vaikuttavaan aikaisempaan palveluun sovelletaan KVTES:n vuosilomamääräyksiä sellaisina kuin ne ovat 31.1.2001 seuraavin poikkeuksin:
1 Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuo- den sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana pääviranhaltija
on ollut virantoimituksessa vähintään 16 kalenteripäivää (kor- vaa KVTES IV luvun 3 §:n).
2 Virantoimituspäivien veroisia päiviä ovat myös KVTES:n IV lu- vun 4 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.
3 Vuosilomaan vaikuttavana palvelusaikana on opetushenkilös- töllä OVTES:n määräysten nojalla määräytyvä palvelulisään oikeuttava palvelusaika.
3 mom. Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lomanmää- räytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan KVTES:n vuosilomaluvun 14 §:ssä sovitulla prosenttilukua vastaa- valla kokonaisluvulla (lomakertymäluvulla) ja jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylempään ko- konaislukuun. Laskennallisten vuosilomapäivien lukumäärä asete- taan kalenterille 16.6. alkaen ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (juhannusaattoa lukuun ottamatta).
4 mom. Lomaraha lasketaan ja maksetaan KVTES:n määräysten mukaan 1–2 momentin määräykset huomioon ottaen.
5 mom. Lukion ja aikuislukion opettajan lomarahan laskentapohja on varsi- nainen palkka lisättynä kerrointuntien (liite 2, 9 §), lukioresurssitun- tien (liite 2, 10 §), opetusvelvollisuuteen luettavien tuntien (liite 3, 8 §) sekä kuukausittain säännöllisesti toistuvien tehtävien palkkioil- la (aik. kiinteä palkka). Luokkaylituntien palkkioita ei kuitenkaan oteta laskennassa huomioon.
31 § Määräaikaisen viranhoitajan lomapäiväkorvaus
1 mom. Jos viran määräaikainen hoitaja on ollut palvelussuhteessa luku- vuoden koko työajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päätty- essä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 30 §:n 2 momentin mu- kaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentä- vät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät.
2 mom. Jos viran määräaikainen hoitaja on ollut palvelussuhteessa luku- vuoden koko työaikaa lyhyemmän ajan, maksetaan hänelle palve- lussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 30 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräyty- miskuukautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäi- väkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvien syys-, jou- lu-, urheilu- ja pääsiäislomien arkipäivät sekä kesäkeskeytyspäivät.
Soveltamisohje
Määräys ei koske vuosilomaan oikeutettua opetushenkilöstöä.
Edellä 1 ja 2 momenttien tarkoittama varsinainen palkka on palvelussuhteen päättymishetken mukainen varsinainen palkka.
32 § Eräät vuosilomaetuudet
Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosiloma- oikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n sovelta- misalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtä- vään, on oikeutettu ao. lomavuoden laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n mää- räysten mukaisesti.
V LUKU
VIRANTOIMITUKSEN KESKEYTYS
33 § Virkavapaan vaikutus palkkaukseen
Virkavapaan vaikutus palkkaukseen määräytyy tämän luvun ja KVTES:n V luvun mukaisesti, ellei tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.
Soveltamisohje
Tähän lukuun tehtyjen muutosten myötä kumotaan seuraavat osio B:ssä 28.2.2005 voimassa olleet määräykset:
16 § Oikeus sairauslomaan 17 § Sairausloma-ajan palkka
18 § Eläketapahtumaan johtava sairaus 19 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko 20 § Tapaturma ja ammattitauti
21 § Kuntoutustuki
22 § Äitiysvapaan pituus ja oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen 23 § Xxxxxxxx tehtävä
34 § Sairausloma
1 mom. Sairausloma-ajan palkkaan sovelletaan KVTES:n V luvun 1–5 § lukuun ottamatta 2 § 4 ja 6 momenttia.
Soveltamisohje
Sairauslomaa ei ole mahdollista katkaista siten, että viikonvaihteet tai työ- kaudelle ajoittuvat koulun loma-ajat (mm. syys-, joulu-, urheilu-, ja pääsiäis-
loma) jätetään sairausloma-ajan ulkopuolelle, mikäli lääkärintodistus osoit- taa, että opettaja on työkyvytön myös näinä päivinä.
Sen sijaan koulun/oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi virkavapautta ei ole pakko anoa.
Palkallisen virkavapaan kestäessä yli 60 kalenteripäivää maksetaan ylitunnit ja erityistehtävätunnit kuitenkin vähentämättömänä.
Sairauslomiin, jotka alkavat ennen 1.3.2005 noudatetaan 28.2.2005 voi- massa olleen OVTES 2003–2004 määräyksiä.
2 mom. Sairausloman karenssiaikoja KVTES:n V luvun 2 § 2 momentin mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.
3 mom. KVTES:n V luvun 2 § 5 momentin sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä koulun kesäkeskeytys, muu koulun loma-aika (esimerkik- si syysloma), vuosiloma, laskennallinen vuosiloma tai kuntoutus- tuella oloaika.
35 § Laskennallisen vuosiloman vaikutus palkkaan
Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairausloman, työtapa- turman ja ammattitaudin, eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtavan sairauden palkallisten päivien lukumäärään. Sen sijaan em. virkavapaa-aikaan lasketaan laskennallisen vuosiloman ulko- puolelle jäävät sellaiset päivät, joksi asianomainen ei ole hakenut virkavapautta jos virkavapaa on alkanut ennen kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu kesäkeskeytyksen päätyttyä.
36 § Äitiysvapaan pituus ja oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen
1 mom. Viranhaltijan äitiysvapaan pituus on vähintään 72 arkipäivää. Vi- ranhaltijalla on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arki- päivältä varsinainen palkkansa siten kuin KVTES:ssä on sovittu.
2 mom. Äitiysvapaan karenssiaikaa KVTES:n V luvun 9 §:n mukaan lasket- taessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomai- nen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jat- kuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.
37 § Vanhempain- ja hoitovapaan lyhytaikainen keskeytys koulun loman johdosta
Jos opettaja keskeyttää vanhempainvapaan tai hoitovapaan kou- lun/oppilaitoksen työkauden aikaiseksi oppilaiden loma-ajaksi (syysloma, joululoma, urheiluloma ja pääsiäisloma) ei hänellä ole oikeutta loma-ajalta palkkaan.
Soveltamisohje
Määräyksen tarkoituksena on saada opettaja anomaan yhdenjaksoinen vir- kavapaus ja turvata näin opettajan sijaiselle palkka myös em. loma-ajoilta.
38 § Osittaisen virkavapaan palkkaus
Osa-aikatyössä peruspalkka ja varsinaiseen palkkaan kuuluvat eu- romääräiset lisät ovat samassa suhteessa alemmat kuin viranhalti- jan työaika on tämän virka- ja työehtosopimuksen täyttä säännöllis- tä työaikaa lyhyempi.
Soveltamisohje
Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työ- aikaa.
39 § Virantoimituksen keskeytyminen terveydenhoidollisten tutkimusten vuoksi
Virantoimituksen keskeytyessä sen johdosta, että viranhaltija on työnantajan määräämässä terveydenhoidollisessa tutkimuksessa, jatkotutkimuksessa tai tarkastuksessa tai viranhoidon edellyttä- mässä lakimääräisessä tai ohje- ja johtosäännössä määrätyssä tarkastuksessa, maksetaan hänelle tältä ajalta varsinainen palkka. Samoin maksetaan varsinainen palkka milloin virantoimitus on keskeytynyt sen johdosta, että viranhaltija on joutunut todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämään tutkimukseen tai syn- nytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin sekä sen johdosta, että hän on joutunut sellaiseen lääkärintarkastukseen, joka on vält- tämätön sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamiseksi.
Soveltamisohje
Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve.
Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käyntiä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tutkimuksia eikä
tutkimuksia, jotka on tehty viranhaltijan oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä.
Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lää- kärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelliseen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta. Edellytyksenä palkan saa- miseen on, että tutkimusta ei voida tehdä työajan ulkopuolella.
40 § Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset
1 mom. Työnantajalla on oikeus saada viranhaltijan/työntekijän sairauslo- man ja äitiysvapaan ajalta maksamaansa palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä- ja äitiysrahasta.
2 mom. Työnantajalla on 1 momentin mukainen oikeus myös jos kyse on viranhaltijasta/työntekijästä, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan aika- na, jolloin koulutyö on koulun/oppilaitoksen loman johdosta keskey- tynyt eikä hänelle ole myönnetty virkavapaata, mutta hänellä on sairausvakuutuslain mukainen oikeus päivä-/äitiys-/vanhempain- rahaan, määräaikaiseen kuntoutustukeen tai kuntoutusrahaan.
3 mom. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta. Niiden viranhaltijoiden osalta, joihin sovelletaan osio D:tä, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta 1–2 momentin korvauksiin kesä- vapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.
4 mom. Mitä edellä 1–3 momenteissa on sovittu, koskee myös KVTES:n V luvun 2 §:n 8 ja 9 momentissa tarkoitettua tartuntatautilain mukaan tai muualta saatavaa korvausta.
5 mom. Saadakseen sairausloman ja äitiysvapaan ajalta palkkaedut viran- haltijan/työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mu- kaisen päivä- ja äitiysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää viranhaltijan/työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, sairauslomas- ta, äitiysvapaasta ja tapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.
41 § Osittainen hoitovapaa
1 mom. Kokonaistyöaikaa noudattavalla opettajalla on oikeus KVTES:n V luvun mukaiseen osittaiseen hoitovapaaseen. Osittainen hoito- vapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta koko- naistyöajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoi- tovapaa kohdistuu kokonaisuudessaan muuhun työaikaan. Koko- naistyöaikaa noudattavan rehtorin osittainen hoitovapaa voidaan toteuttaa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.
2 mom. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitova- paa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopi- vat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.
42 § Reservin kertausharjoitukset
Reservin kertausharjoituksiin tai pelastustoimilain (561/1999) 53 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinai- nen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauk- sen määrällä. Niiltä opettajanviran haltijoilta, joilla ei ole säännök- siin ja määräyksiin perustuvaa oikeutta vuosilomaan, ei tehdä em. vähennystä koulun kesäkeskeytyksen ajalta.
Soveltamisohje
Määräystä ei sovelleta vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen osallistuvaan.
VI LUKU
YHTEISET OPETTAJAT
43 § Soveltamisala
1 mom. Jos työnantaja on määrännyt opettajanviranhaltijalle eri opetusla- kien mukaista opetusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa op- pilaitoksessa taikka saman opetuslain mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa eri hallinnollisesti itsenäisessä oppilai- toksessa, sovelletaan häneen tämän luvun määräyksiä, ellei 2 momentista muuta johdu.
2 mom. Tätä lukua ei sovelleta peruskoulussa ja lukiossa opettavaan opet- tajaan, kahdessa tai useammassa peruskoulussa opettavaan opet- tajaan eikä kahdessa tai useammassa lukiossa opettavaan opetta- jaan, ellei työnantaja ole määrännyt häntä perusopetuksen ja/tai
lukio-opetuksen lisäksi antamaan ammatillisen koulutuksen, am- matillisen aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön tai taiteen perus- opetuksen alaan kuuluvaa opetusta muualla kuin peruskoulus- sa/lukiossa.
Soveltamisohje
Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta monialaisessa ammatillisessa oppilai- toksessa opettavaan opettajaan.
44 § Palvelussuhteen ehtojen määrääminen
Tässä luvussa tarkoitetun viranhaltijan palvelussuhteen ehdot mää- räytyvät sen koulun/oppilaitoksen mukaan, johon virka on perustet- tu/sijoitettu.
45 § Palkkaus
1 mom. Kahdessa tai useammassa 43 §:n tarkoittamassa toimipaikassa opettavalle tai työskentelevälle viranhaltijalle maksetaan palkka kahta palkkaluokkaa korkeampana kuin mitä virassa muutoin mak- setaan. Euromääräistä peruspalkkaa osion B ja C mukaan saavan opettajanviran haltijan em. lisä saadaan kertomalla opettajan ao. hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka kertoimella 0,08. Jos toi- mipaikkojen välinen matka on kilometri tai sitä lyhyempi, ei viran- haltijalla ole oikeutta mainittuun peruspalkan/palkkaluokan korotuk- seen.
2 mom. Jos viranhaltija oppituntien pitämistä tai muuta työnantajan mää- räämää tehtävää varten vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän kes- kimäärin vähintään neljä kertaa viikossa ja toimipaikkojen etäisyys on vähintään yksi kilometri taikka jos hän asunnostaan tai asunto- aan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin kul- kee oppituntien pitämistä varten yhteensä vähintään 140 kilometriä viikossa, maksetaan hänelle palkka kolmea palkkaluokkaa korke- ampana kuin mitä virassa muutoin maksetaan. Euromääräistä pe- ruspalkkaa osion B ja C mukaan saavan opettajanviran haltijan em. lisä saadaan kertomalla opettajan ao. hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka kertoimella 0,12.
Soveltamisohje
Yhteistä opettajaa koskevia sopimusmääräyksiä ei sovelleta opettajanviran haltijaan, joka on yhteinen opettaja peruskoulun ja/tai lukion ja/tai aikuisluki- on kesken.
46 § Opetusvelvollisuus ja matkakustannusten korvaus
1 mom. Jos eri oppilaitosten vuotuisten työviikkojen lukumäärä poikkeaa toisistaan, lasketaan viranhaltijan opetusvelvollisuus vuotuisena.
2 mom. Viranhaltija, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvel- vollisuudestaan muussa 43 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppitun- tiensa mukaisen suhteellisen osuuden asianomaisen oppilaitoksen opettajia koskevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työ- tä.
Pöytäkirjamerkintä
2 momentin mukaisella muulla työllä tarkoitetaan kansalaisopiston, kansan- opiston ja musiikkioppilaitoksen opettajanviranhaltijalle sovittua ao. muuta työtä.
3 mom. Jos viranhaltijan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lukio, so- velletaan osio B:n 23 §:n (yhteiset määräykset) määräyksiä ope- tusvelvollisuuden huojentamisesta ja matkakustannusten korvaa- misesta ainoastaan peruskoulun ja lukion opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen osalta.
Soveltamisohje
Muun kuin peruskoulun tai lukion opetuksen osalta matkakustannusten kor- vaukset määräytyvät KVTES:n liitteen 17 mukaan. Pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään ensisijaista oppilaitosta.
VII LUKU
VIRKASUHTEISET TUNTIOPETTAJAT
Tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan tämän luvun määräyksiä, jollei ao. liitteestä muuta johdu.
A PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT
47 § Päätoimisuus
1 mom. Tuntiopettaja on päätoiminen, jos
1 hän opettaa yhdessä koulussa tai oppilaitoksessa vähintään
16 luokkatuntia, aikuislukiossa ja lukion aikuislinjalla vähin- tään 14 luokkatuntia ja ammattikorkeakoulun tekniikan ja lii- kenteen koulutusalalla vanhassa palkkausjärjestelmässä ole- vana vähintään 18 tuntia viikossa tai
2 jos hän opettaa tuntiopettajana useammassa koulussa tai op- pilaitoksessa yhteensä vähintään 1 kohdassa tarkoitetun pää- toimisuuden määrän.
2 mom. Koululla ja oppilaitoksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulua, valti- on tai valtionosuutta saavaa yksityistä tai kunnallista koulua tai op- pilaitosta, lukuun ottamatta kansalaisopistoja ja ammatillisia aikuis- koulutuskeskuksia.
3 mom. Tuntiopettaja, joka opettaa useassa koulussa/oppilaitoksessa ei ole 1 momentin 2 kohdan perusteella päätoiminen, jos hän opettaa yh- dessä koulussa/oppilaitoksessa viranhaltijan opetusvelvollisuutta vastaavan tuntimäärän.
Eri työnantajan oppitunnit lasketaan yhteen päätoimisuutta varten, jos tuntiopettaja antaa selvityksen työnantajalle muiden työnanta- jien oppitunneista ennen palvelussuhteen alkua. Toistaiseksi voi- massa olevassa palvelussuhteessa olevaan sivutoimiseen tun- tiopettajaan, joka palvelussuhteen kestäessä menee toisen työnan- tajan palvelukseen tuntiopettajaksi, sovelletaan päätoimisuuden yhteen laskemista koskevaa määräystä sen jälkeen, kun ilmoituk- sesta on kulunut työnantajalle sovittu irtisanomisaika.
Soveltamisohje
Luokkatunneiksi katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, jois- ta palkkio maksetaan vuosiviikkoylituntipalkkiona.
Tunnit voivat kertyä myös useamman eri kunnan tai muun ylläpitäjän kou- luista/oppilaitoksista. Edellytyksenä on, että ao. henkilö on kaikissa em. kouluissa/oppilaitoksissa tuntiopettajana.
Tuntiopettajan opettaessa useammassa oppilaitoksessa, joissa on eri pää- toimisuuden (pt) raja päätoimisuus/sivutoimisuus määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti:
tuntimäärä 1 | + | tuntimäärä 2 | ≥ 1 = päätoimisuus |
pt-raja 1 | pt-raja 2 |
48 § Euromääräinen peruspalkka ja palkkaluokka
1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan euromääräinen peruspalkka/palkka- luokka on vastaavan viranhaltijan euromääräinen peruspalkka/ palkkaluokka, ellei ao. liitteessä ole toisin määrätty. Jos tuntiopetta- ja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri euromääräinen peruspalkka/palkkaluokka, lasketaan hänelle painotettu euromääräinen peruspalkka/palkkaluokka.
Soveltamisohje
Euromääräinen palkka/ painotettu palkkaluokka lasketaan seuraavasti:
(tuntimäärä 1 × euromääräinen palkka/C-pl 1) + (tuntimäärä 2 × euromääräinen palkka/C-pl 2) |
kokonaistuntimäärä (tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2) |
Painotettu euromääräinen palkka/palkkaluokka lasketaan vain samassa op- pilaitoksessa annettavien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja pide- tään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keske- nään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Pyöristys tehdään palkkaluokkien osalta siten, että kahden luvun ollessa yhtä lähellä, tehdään pyöristys alaspäin. Esimerkiksi C49,50 pyöristetään palkkaluokaksi C49 ja C49,51 palkkaluokaksi C50. Euromääräinen palkka pyöristetään normaalin pyöristyssäännön mukaisesti.
2 mom. Jos yhden koulun/oppilaitoksen päätoimisen tuntiopettajan tunti- määrä jää alle viranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, makse- taan hänelle se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta viran opetusvelvollisuuteen.
3 mom. Useamman koulun/oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka määräytyy kunkin koulun/oppilaitok- sen osalta erikseen ao. liitteen mukaisesti. Tuntiopettajalle määrä- tään kussakin oppilaitoksessa erikseen euromääräinen peruspalk- ka/palkkaluokka ja opetusvelvollisuus. Jokaisessa oppilaitoksessa lasketaan se ao. oppilaitoksen tuntien määrä, joka kuuluu ao. oppi- laitoksessa maksettavan varsinaisen palkan piiriin ja se tuntien määrä, joka ao. oppilaitoksessa muodostuu ylitunneiksi ja joilta maksetaan ylituntipalkkio.
Soveltamisohje
Useamman koulun/oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka suhteutetaan tuntiopettajan eri oppilaitoksissa pitä- mään kokonaistuntimäärään ja hänelle määritellään jokaisessa oppilaitok- sessa varsinaisen palkan osuus seuraavasti:
Momenttia sovelletaan myös niihin tuntiopettajiin, joiden päätoimisuus (ei opetusvelvollisuus) täyttyy jo yhdessä oppilaitoksessa, mutta jotka toimivat tuntiopettajina myös muissa oppilaitoksissa.
OPPILAITOS 1
opetustunnit 1 × opetusvelvollisuus 1 | = Y |
kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2) |
Varsinainen palkka oppilaitoksessa 1 on
Y | × | täyden varsinaisen palkan euromäärä 1 |
opetusvelvollisuus 1 |
OPPILAITOS 2
opetustunnit 2 × opetusvelvollisuus 2 | = Z |
kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2) |
Varsinainen palkka oppilaitoksessa 2 on
Z | × | täyden varsinaisen palkan euromäärä 2 |
opetusvelvollisuus 2 |
Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään lähimpään tai lähimpään alempaan kokonaislukuun.
49 § Opetusvelvollisuus
1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vas- taavan viranhaltijan opetusvelvollisuus, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.
2 mom. Jos tuntiopettaja opettaa samassa koulussa/oppilaitoksessa ainei- ta, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle paino- tettu opetusvelvollisuus.
Soveltamisohje
Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan seuraavasti:
(aineen 1 tunnit × opv 1) + (aineen 2 tunnit × opv 2) |
kokonaistuntimäärä (aineen 1 tunnit + aineen 2 tunnit) |
Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan vain samassa koulussa/oppilaitok- sessa pidettävien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja (ala-aste, yläaste ja erityisopetus) pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä pe- ruskoulujen kanssa). Pyöristys tehdään lähimpään tai lähimpään alempaan opetusvelvollisuuteen.
Opetusvelvollisuus pyöristetään täysiksi luvuiksi. Pyöristämisessä noudate- taan seuraavaa sääntöä: Opetusvelvollisuuden ollessa yhtä lähellä kahta
lukua, pyöristys tapahtuu alaspäin. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään lu- vuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.
50 § Sopimusmääräysten soveltaminen päätoimisen tuntiopettajan palvelussuhteeseen
1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan palvelusuhteeseen sovelletaan seuraa- via asianomaisen koulun/oppilaitoksen viranhaltijoita koskevia so- pimusmääräyksiä, ellei ao. liitteestä muuta johdu:
1 Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus (A osio, II luku)
2 Laskennallinen vuosiloma, vuosiloma, lomaraha ja lomapäivä- korvaus (A osio, IV luku)
3 Virantoimituksen keskeytys (A osio, V luku)
4 Ylituntien vähentäminen/vähentämättä jättäminen virantoimi- tuksen keskeytyksen ajalta (ks. osiot tai liitteet)
5 KVTES:n V luvun 10 §:n (Tilapäinen hoitovapaa) ja 12 §:n (Eräät virka- ja työvapaat) mukaista palkkaa, edellytyksellä, että henkilö on otettu palvelussuhteeseen vähintään 60 kalen- teripäiväksi.
Soveltamisohje
Lukukauden lopussa tai lukukautta seuranneen loman aikana päättynyt pal- velussuhde katsotaan sekä sairaus- että äitiysloman karenssiaikaa määrät- täessä yhtäjaksoiseksi, jos se on jälleen alkanut lähinnä seuraavan työkau- den alussa saman työnantajan koulussa/oppilaitoksessa.
2 mom. Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan päätoimi- sen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 7 §:n mukaisesti. Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulutus- alan päätoimisen tuntiopettajan (ns. vanha palkkausjärjestelmä) epäpätevyysalennus on 1–8 palkkaluokkaa.
B SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT
51 § Sivutoimisuus
Tuntiopettaja on sivutoiminen, ellei hän ole VII luvun 47 §:n mu- kaan päätoiminen tuntiopettaja.
52 § Tuntipalkkio
1 mom. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio kultakin pide- tyltä tunnilta.
2 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan II luvun 24 §:n mukaan, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.
Soveltamisohje
Sivutoimisen tuntiopettajan palkkaluokka ja opetusvelvollisuus ovat samat kuin ao. virassa, ellei liitteissä ole toisin sovittu. Jos tuntiopettaja opettaa eri aineita, joissa opetusvelvollisuus ja/tai palkkaluokka ovat erisuuruiset, ei palkkaluokkaa eikä opetusvelvollisuutta painoteta, vaan tuntipalkkiot makse- taan jokaisesta oppiaineesta eri perusteisina.
3 mom. Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoimi- sen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 7 §:n mukaisesti. Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulutus- alan sivutoimisen tuntiopettajan epäpätevyysalennus on 1–8 palk- kaluokkaa.
53 § Virantoimituksen keskeytys
Sivutoimisen tuntiopettajan osallistuessa reservin kertausharjoituk- siin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta palkkio myös pitämättä jääneistä tunneista.
54 § Sivutoimisen tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan
Virkasuhteiset Sivutoimisella tuntiopettajalla, jonka palvelussuhde on jatkunut vä- hintään 60 kalenteripäivää, on oikeus sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (364/1963) mukaiseen päivärahaan alkaa ellei ao. liitteessä ole muuta määrätty. Jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, ei sairausajan palkkaan ole oikeutta.
VIII LUKU
OPETUSHENKILÖSTÖN IRTISANOMISAJAT
55 § Irtisanomisajat
1 mom. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi otetun henkilön virka- tai työ- suhteen irtisanomisaika on vähintään
– 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuo- den
– yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta
– kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta
– neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta
– kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.
2 mom. Toistaiseksi otetun virka- ja työsuhteisen henkilön irtisanoutuessa irtisanomisaika on vähintään
– 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
– yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta
– kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustol- le.
Virkasuhteiset
3 mom. Määräaikaisen virkasuhteisen osalta irtisanomisaika on molemmin puolin 14 kalenteripäivää.
4 mom. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan/työn- tekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyem- pää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty.
Soveltamisohje
Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, minkä viranhaltija/työntekijä on ollut keskeytyksittä työnantajan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa. Työ- suhteessa palveltu aika otetaan viranhaltijalla huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt työsuhteesta virkasuhteeseen. Virkasuhteessa palveltu aika otetaan työntekijällä vastaavasti huomioon vain, jos henkilö on välittö- mästi siirtynyt virkasuhteesta työsuhteeseen. Esimerkiksi äitiysvapaa, ase- velvollisuus tai opintovapaa ei katkaise palvelussuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoaikaan.