TYÖEHTOSOPIMUS

- luottamuksella suhtautua toimihenkilöön, tiedottaa toimi- henkilölle hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista ja tu- kea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden,

- luottamuksella neuvotella toimihenkilön kanssa tämän tehtäviä koskevissa asioissa sekä

- selvittää toimihenkilölle tämän asema yrityksen organi- saatiossa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdolli- simman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituk- senmukaisella tavalla edistää ja tukea toimihenkilön pyr- kimyksiä, jotka tarkoittavat yrityksen toiminnan kehittä- mistä

- työsuhteen alkaessa tai tehtäviä muutettaessa antaa toi- mihenkilölle hänen tehtävänsä suorittamiseksi tarpeelli- nen työnopastus.

3. Xxxxxxx toimihenkilölle selvitetään, mitä sopimusta hänen työ- suhteessaan sovelletaan sekä luottamusmies- ja neuvottelujär- jestelmä.

4 § JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

5 § TYÖSUHDE

1. Työehtosopimusosapuolet suosittavat, että työsopimus teh- dään kirjallisesti. Osa-aikaisesta työstä on työsopimus tehtävä aina kirjallisesti.

2. Toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta otetaan yleensä määrättyyn toimeen, mutta hän on velvollinen tarpeen vaaties- sa tilapäisesti tekemään muutakin kykyjään vastaavaa työtä.

3. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toi- meen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

4. Sijaisuustilanteista on sovittu tämän työehtosopimuksen liittee- nä olevassa palkkausjärjestelmässä.

6 § IRTISANOMISAIKA

1. Ellei pidemmistä irtisanomisajoista ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja.

Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuo- den;

- yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

- kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta

mutta enintään kahdeksan vuotta;‌

- neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;

- kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Irtisanomisaika on toimihenkilön irtisanoessa:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

- yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

2. Irtisanominen on toimitettava todistettavasti.

3. Sovituista irtisanomisajoista riippumatta vapautuu toimihenkilö työstä sovittua irtisanomisaikaa lyhyemmän ajan kuluttua, jos siitä erikseen sovitaan työnantajan ja asianomaisen toimihenki- lön kanssa.

4. Sinä aikana, xxxxx toimihenkilö saa tämän sopimuksen mukaan sairausajan palkkaa, työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen vain siinä tapauksessa, että yrityksen kaikki toimihenkilöt irti- sanotaan yrityksen toiminnan lopettamisen takia, työnantaja asetetaan konkurssiin taikka toimihenkilö siirretään vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Näissä tapauksissa on noudatet- tava tämän pykälän 1 momentissa mainittuja irtisanomisaikoja.

5. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön ras- kauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaa- seen.

Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhem- pain- tai hoitovapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotan- nollisilla perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy koko- naan.

6. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevas- sa liittojen välillä solmitussa ja myöhemmin muutetussa irtisa- nomissuojaa koskevassa sopimuksessa on sovittu.

7 § PALKKAUS

Toimihenkilön palkkaa koskevat määräykset ovat tämän sopi- muksen liitteenä.

8 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

I Yhteiset määräykset

1. Työaika määräytyy työaikalain (605/96) ja seuraavien määrä- ysten perusteella.

II Konttoritoimihenkilöt

2. Konttoritoimihenkilön säännöllinen työaika on enintään 7,5 tun- tia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

3. Säännöllinen työaika voidaan järjestää yrityksen toimintojen perustellusti sitä vaatiessa tai paikallisesti sopien myös siten, että se on keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa edellyttä- en, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikottainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tasoittumisjakso on enintään vuoden mittainen.

Päivittäisen työajan ylittäessä 7,5 tuntia se saa tällöin olla enin- tään 12 tuntia ja viikottainen työaika enintään 50 tuntia. Tasoit- tumisjakso on enintään 16 viikon mittainen.

III Liikenteenjärjestelytoimihenkilöt ja esimiestehtävissä toimivat toimihenkilöt

4. Liikenteenjärjestelytoimihenkilöiden ja esimiestehtävissä toimi- vien toimihenkilöiden säännöllinen työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

5. Säännöllinen työaika voidaan järjestää yrityksen toimintojen perustellusti sitä vaatiessa tai paikallisesti sopien myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tasoittumisjakso on enintään vuoden mittainen.

Päivittäisen työajan ylittäessä 8 tuntia se saa tällöin olla enin- tään 12 tuntia ja viikottainen työaika enintään 50 tuntia. Tasoit- tumisjakso on enintään 16 viikon mittainen. Viikottainen työaika voi olla kuitenkin enintään 60 tuntia, mikäli siitä on sovittu työnantajan ja toimihenkilön kesken.

6. Säännöllinen työaika voidaan järjestää jaksotyöksi siten, että se kahden viikon jaksossa on enintään 80 tuntia tai pisimmil- lään kuuden viikon jaksossa enintään 240 tuntia.

7. Paikallisesti voidaan sopia, ettei liikennejärjestelytehtävissä ja esimiestehtävissä toimivien osalta tarvitse laatia työtuntijärjes- telmää. Edellä 5 kohdassa mainittu tasoittumisjakso on tällöin enintään 10 viikkoa ja 6 kohdassa mainittu tasoittumisjakso 6 viikkoa.

8. Vuosityöajan lyhennystä koskevat määräykset ovat 11 pykä- lässä.

9 § LISÄTYÖ ‌‌

1. Lisätyöllä tarkoitetaan työpaikassa käytössä olevan säännölli- sen työajan lisäksi tehtyä työtä, työajan tällöin ylittämättä kes- kimäärin 40 tuntia viikossa.

2. Säännöllisen työajan ollessa alle 8 tuntia vuorokaudessa ja alle 40 tuntia viikossa, on lisätyötä säännöllisen työajan lisäksi teh- tävä työ edellä mainittuihin tuntimääriin saakka.

3. Säännöllisen työajan ollessa keskimäärin 37,5 tuntia viikossa ja määräytyessä muutoin työtuntijärjestelmän mukaan, on lisä- työtä työtuntijärjestelmän lisäksi tehtävä työ 0,5 tuntia vuoro- kaudessa sekä 2,5 tuntia viikossa. Vuorokautisten ja viikottais- ten lisätyötuntien enimmäismäärä yhteensä on 2,5 tuntia.

4. Lisätyön teettäminen työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa- päivänä edellyttää toimihenkilön suostumusta.

5. Lisätyöstä maksettava tuntipalkka lasketaan samoin perustein kuin ylityöstä maksettava peruspalkka.

6. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuoro- kaudessa ja 37,5 tuntia viikossa tai sama keskimääräisenä, maksetaan työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai vii- kottaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuoro- kautisesta tai viikottaisesta ylityöstä on sovittu.

7. Lisätyön korvaamisesta voidaan paikallisesti sopia saman- tasoisesti toisin.

8. Lisätyö ei ole ylityötä.

10 § ARKIPYHÄVIIKOT

1. Mikäli toimihenkilön työ on yleisesti järjestetty kiintein lauan- taiksi sijoitetuin vapaapäivin, on arkipyhäviikon lauantai vapaa- päivä.

2. Mikäli toimihenkilön työ on järjestetty muutoin kuin kiintein lau- antaiksi sijoitetuin vapaapäivin, on arkipyhästä johtuvaa 1 mo- mentin mukaista työajan lyhennystä vastaava järjestely toteu- tettava antamalla toimihenkilölle muutoin noudatettavan työtun- tijärjestelmän puitteissa muuna aikana vapaapäivä tahi kor- vaamalla arkipyhäviikolla 1 momenttia vastaavan työaikajärjes- telyn ylittävä työaika siten kuin viikottaisesta ylityöstä on sovit- tu.

3. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2011

52. viikko uudenvuodenpäiväviikko 5 pv

1. viikko loppiaisviikko 4 pv

16. viikko pääsiäistä edeltävä viikko 4 pv

17. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko (vappu) 4 pv

22. viikko helatorstaiviikko 4 pv

25. viikko juhannusviikko 4 pv

49. viikko itsenäisyyspäivän viikko 4 pv

51. viikko jouluviikko 5 pv

52. viikko joulu- ja uudenvuodenpäiväviikko 4 pv 2012

1. viikko loppiaisviikko 4 pv

14. viikko pääsiäistä edeltävä viikko 4 pv

15. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv

18. viikko vappuviikko 4 pv

20. viikko helatorstaiviikko 4 pv

25. viikko juhannusviikko 4 pv

49. viikko itsenäisyyspäivän viikko 4 pv

52. viikko jouluviikko 2 pv 2013

1. viikko uudenvuodenpäiväviikko 4 pv

13. viikko pääsiäistä edeltävä viikko 4 pv

14. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv

18. viikko vappuviikko 4 pv

19. viikko helatorstaiviikko 4 pv

25. viikko juhannusviikko 4 pv

49. viikko itsenäisyyspäivän viikko 4 pv

52. viikko jouluviikko 2 pv

11 § VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMINEN

1. Työaikaa lyhennetään niiden toimihenkilöiden osalta, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa tai 80 tuntia kaksi- viikkojaksossa ja joiden työaika on järjestetty tämän työehto- sopimuksen mukaisesti.

Työajan lyhennystä vähentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosi- loma, jota ansaitaan enemmän kuin 2,5 päivää lomanmääräy- tymiskuukaudelta tai joka annetaan pitempänä kuin työehtoso- pimuksessa on edellytetty.

2. Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä

myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti:

Työaikakertymä Lyhennys

17	työpäivää eli	136	tuntia	8 t
34	"	272	"	16 "
51	"	408	"	24 "
68	"	544	"	32 "
86	"	688	"	40 "
103	"	824	"	48 "
120	"	960	"	56 "
137	"	1096	"	64 "
154	"	1232	"	72 "
172	"	1376	"	80 "
189	"	1512	"	88 "
206	"	1648	"	96 "
215	"	1720	"	100 "

Toimihenkilön säännöllisen vuorokautisen työajan ollessa 8 tuntia käytetään päiväkertymää, muulloin tuntikertymää.

3. Tehdyksi säännölliseksi työajaksi lasketaan myös ne työnteki- jän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työ- päivät tai työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palk- kaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edel- lytyksin rinnastetaan säännölliseen työaikaan kunnanvaltuus- ton ja -hallituk-sen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat sekä kertaushar- joitukset.

4. Työajan lyhennys annetaan työnantajan määräämänä ajankoh- tana yhdessä tai useammassa osassa seuraavan vuoden lop- puun mennessä. Lyhennys toteutetaan vapaapäivinä tai muulla tavoin esimerkiksi viikko- tai jaksotyöaikaa lyhentämällä siten, että lyhennyksen yhteismäärä on edellisen kertymän mukai- nen.

5. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartut- tavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.

6. Lyhennysvapaapäivästä on ilmoitettava vähintään kahta viik- koa ennen vapaan antamista.

7. Toimihenkilöiden kuukausipalkkaa ei vähennetä annetun va- paan johdosta.

12 § YLITYÖ ‌

1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännölli- sen työajan enimmäismäärien lisäksi.

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella ei tarvitse nou- dattaa työaikalain 19 § 1 momenttiin sisältyvää neljän kuukau- den ylitöiden tarkastelujaksoa.

2. Laissa säädetty työajan enimmäismäärä voi koostua sovitusta säännöllisestä työajasta ja lisätyöstä.

3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikottaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivänaattona teh- dystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Työehtosopimuksen 8 § 6. kohdan mukainen jaksoylityö mää- räytyy työaikalain periaatteiden mukaisesti.

Työehtosopimuksen 8 § 5. kohdan mukaiseen työajan tasoit- tumisjärjestelmään perustuvan työn ylityö määräytyy tasoittu- misjakson lopussa, mikäli toimihenkilö on työskennellyt yli ta- soittumisjakson säännöllisen työtuntimäärän. Tällöin tehdystä ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettua palkkaa tasoittumisjak- son pituudesta riippuen keskimäärin kahdeksan tuntia viikossa ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa.

5. Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan mää- räyksestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestä- mään tai keskusjärjestöjen välisen koulutussopimuksen tarkoit- tamaan koulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän jou- tuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten, kuin viikottai- sesta ylityöstä on sovittu.

6. Jos toimihenkilö ei 40-tuntisen viikkotyön tai 80-tuntisen kaksi- viikkoisjaksotyön vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämisen vuoksi ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaan- sa vastaavaa tuntimäärää ja hän tekee työtä työtuntijärjestel- män mukaisena saman viikon muuna vapaapäivänään, korva- taan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

7. Ylityöstä suoritettava korvaus voidaan toimihenkilön suostu- muksella antaa vastaavana vapaa-aikana, joka on otettava ja annettava kahden kuukauden kuluessa sen määräytymisestä.

8. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on pe- ruspalkka tuntia kohden laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160, silloin kun säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti las- kettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuu- kaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Palkan korotusosa maksetaan samoin lasketun tuntipalkan mukaan kuin palkan perusosa.

9. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöl- linen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

10. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityö- hön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pi- dettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

13 § OSA-AJAN PALKKA

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saa- daan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos edellä tarkoitettuun ajanjaksoon sisältyy vuosilomapäivä, vähennetään niiden päivien vuosilomapalkka ajanjakson pe- ruspalkasta eikä vastaavia työtunteja oteta huomioon.

Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään jakajana kunkin kuukau- den säännöllisten työpäivien lukumäärää.

Soveltamisohje

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

Viikkotyöaika

2011 työpäiviä 37,5 t 40,0 t

marraskuu	22	165	176
joulukuu	20	150	160

2012 työpäiviä 37,5 t 40,0 t

tammikuu	21	157,5	168
helmikuu	21	157,5	168
maaliskuu	22	165	176
huhtikuu	19	142,5	152
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	20	150	160
heinäkuu	22	165	176
elokuu	23	172,5	184
syyskuu	20	150	160
lokakuu	23	172,5	184
marraskuu	22	165	176
joulukuu	17	127,5	136

2013 työpäiviä 37,5 t 40,0 t

tammikuu	22	165	176
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	20	150	160
huhtikuu	21	157,5	168
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	19	142,5	152
heinäkuu	23	172,5	184
elokuu	22	165	176
syyskuu	21	157,5	168
lokakuu	23	172,5	184
marraskuu	21	157,5	168
joulukuu	18	135	144

Mikäli toimihenkilön säännöllinen työaika on muu kuin 37,5 tai 40 tuntia viikossa, muutetaan taulukko samassa suhteessa so- vittua työaikaa vastaavaksi.

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyk- sessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toi- mihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toi- nen vapaapäivä on lauantai.

Mikäli vapaapäivät on sijoitettu kuukausien vaihtuessa muutoin tai toimihenkilön työaika on järjestetty 8 § 6 mom mukaisena kahden viikon jaksotyöaikana, on työpäivien lukumäärä ja työ- tuntimäärä selvitettävä yksilöllisesti työtuntijärjestelmästä.

14 § VARALLAOLO JA PUHELINOHJEET

1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskele- maan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa las- kettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvausta maksetaan vähintään neljältä tunnilta. Mikäli toimihenkilö on tänä aikana kutsuttu työhön, maksetaan varallaolokorvausta ja työpalkkaa yhteensä vähintään neljältä tunnilta.

2. Varallaolokorvaus voidaan ennalta sopien vaihtaa annettavaksi vapaana säännöllisenä työaikana. Yhden tunnin varallaoloa vastaa tällöin puolen tunnin vapaa työaikana. Tällainen vapaa on annettava ja otettava kolmen kuukauden kuluessa varalla- olosta. Mikäli vapaata ei ole voitu antaa työnantajasta ja toimi- henkilöstä riippumattomasta syystä, maksetaan vapaan sijasta varallaolokorvaus.

3. Xxxxxx toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen päivys- tämään puhelinohjeiden antamista tai työhönlähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä korvaus, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomi- oon päivystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.

4. Xxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteen- omaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palk- kauksessa esimerkiksi työsopimusta tehtäessä tai muutettaes- sa.

15 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ

1. Hälytysluontoista työtä on hälytyskutsun perusteella ilman en- nalta tehtyä sopimusta toimihenkilön suostumuksella tehtävä työ, jolloin toimihenkilö tulee hälytyskutsun saatuaan työhön ilman merkittävää viivytystä säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:

a) kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan työajan jälkeen kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana,

b) kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan työajan jälkeen ennen kello 21.00, tai

c) yhden tunnin palkka, jos kutsu annetaan säännöllisenä työaikana ja hälytysluontoinen työ tehdään samana

päivänä klo 22.00 ja 06.00 välisenä aikana.

3. Milloin hälytysluontoinen työ tehdään klo 21.00 ja 06.00 välise- nä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 %:lla koro- tettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorvaukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaa- vasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

6. Tämän pykälän säännökset eivät koske 14 §:n mukaista varal- laoloa.

16 § SUNNUNTAITYÖ, LAUANTAITYÖ JA TYÖ ERÄINÄ JUHLAPYHIEN AATTOINA ‌

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkolli- sena juhlapyhänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sun- nuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

2. Sunnuntaina suoritetusta vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä 100 %:lla korotettuna.

3. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan pal- kan lisäksi aattopäivälisää, jonka suuruus on 50 % ohjetunti- palkasta.

Kohta muutetaan 1.5.2013 lukien seuraavaksi:

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan pal- kan lisäksi aattopäivälisää, jonka suuruus on 100 % ohjetunti- palkasta.

4. Lauantaina klo 6-18 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan lauantaityölisää, jonka suuruus on 15 % oh- jetuntipalkasta. Mikäli toimihenkilölle maksetaan samasta työs- tä peruspalkan lisäksi lisä- tai ylityökorotusta, ilta- tai yövuoro- lisää, sunnuntaityökorotusta, aattopäivälisää taikka jotakin muuta olosuhdelisää tai -korotusta, lauantaityölisää ei makse- ta.

17 § LEPOAJAT

1. Konttoritoimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava vähin- tään 38 tuntia käsittävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Kuitenkin voidaan mainitun pituinen viikkolepo antaa muunakin viikon ai-

kana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päi- vinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnun- taina liikkeessä tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.

2. Liikenteenjärjestelytoimihenkilöille ja esimiehille on annettava sunnuntain ajaksi, tai ellei se ole mahdollista, muuna saman viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viik- kolepo.

3. Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikkole- po järjestää niin, että sitä kolmen viikon aikana tulee keskimää- rin vähintään 30 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kullakin kerralla.

4. Lakimääräisen viikkolevon lisäksi toimihenkilöille on annettava viikon aikana toinen vapaapäivä ja periodityöaikaa sovelletta- essa saman kaksiviikkojakson aikana viikkolepojen lisäksi kak- si vapaapäivää.

Vapaapäivät on, mikäli mahdollista, annettava viikkolepopäi- vään liittyen.

5. Tämän pykälän säännöksistä voidaan kuitenkin tehdä poikke- uksia,

a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,

b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä,

c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista,

d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viik- koleponsa aikana.

6. Työaikalain tarkoittama tunnin pituinen päivittäinen lepoaika voidaan sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää päivätyössä 1/2 tuntiin asti, jonka aikana toimihenkilö saa es- teettömästi poistua työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske ta- pauksia, joissa paikalla olo työn jatkumiselle on välttämätöntä, jolloin toimihenkilölle on varattava mahdollisuus aterioida työn aikana.

18 § VIIKKOLEPOKORVAUS

1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana tekemästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan kalen- terikuukauden aikana. Jos viikkolepo on arkipäivä, ei toimihen-

kilöllä mahdollista ylityökorvausta lukuun ottamatta ole va- paa-ajan lisäksi oikeutta muuhun korvaukseen. Jos viikkolepo- päivänä tehty työ on sunnuntaityötä, on toimihenkilölle va- paa-ajan lisäksi maksettava tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset.

2. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös sii- nä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.

3. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan edellä tarkoitettu työ ja saamatta jäänyt viikkolepo korvata kokonaisuudessaan ra- hana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työ- hön käytetyltä ajalta:

- peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä

- tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökoro- tukset.

Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.

19 § VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään 4 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kui- tenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa.

2. Vuorotyössä maksetaan toimihenkilölle vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta on 1.11.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

kuukausi- palkka (euroa)	ilta- vuorossa	yö- vuorossa
	senttiä/t	senttiä/t
alle 1410,12	128	242
1410,12 - 1515,71	132	251
1515,72 - 1621,32	136	260
1621,33 - 1725,88	142	269
1725,89 - 1831,49	146	276
1831,50 - 1936,06	149	283
1936,07 - 2041,66	153	291
2041,67 - 2147,26	158	299
2147,27 - 2252,87	162	308
2252,88 - 2358,47	170	316
2358,48 - 2463,03	175	325
2463,04 - 2568,64	178	332
2568,65 - 2673,20	181	339

2673,21 - 2778,81	184	345
2778,82 -	187	352

1.12.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

kuukausi-

ilta-

yö-

palkka (euroa)

vuorossa

senttiä/t

vuorossa

senttiä/t

alle 1428,45	130	245
1428,45 - 1535,41	134	254
1535,42 - 1642,40	138	263
1642,41 - 1748,32	144	272
1748,33 - 1855,30	148	280
1855,31 - 1961,23	151	287
1961,24 - 2068,20	155	295
2068,21 - 2175,17	160	303
2175,18 - 2282,16	164	312
2282,17 - 2389,13	172	320
2389,14 - 2495,05	177	329
2495,06 - 2602,03	180	336
2602,04 - 2707,95	183	343
2707,96 - 2814,93	186	349
2814,94 -	189	357

3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö teh- dään.

Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä iltavuoron mukaan.

4. Milloin työ ei ole ylityötä, vuorotyötä tai hätätyötä ja toimihenki- lö joutuu tekemään sitä kello 18-22 välillä, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä 22-06 välillä tehtynä yötyöksi. Iltatyössä maksetaan samansuuruinen lisä kuin vuorotyön iltavuorossa ja yötyössä samansuuruinen lisä kuin yövuorossa.

5. Milloin toimihenkilö ilta- tai yötyössä jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan perusteella määräy- tyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta enintään klo 06 saak- ka.

20 § SAIRAUSAJAN PALKKA SEKÄ PALKKA ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN AJALTA

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai

aiheuttanut rikollisella toiminnallaan taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut sen pituisilta ajoilta, kuin seuraavasta käy ilmi.

Työsuhde jatkunut Täysi palkka yhtäjaksoisesti

- 1 kuukauden mutta - 4 viikolta vähemmän kuin 1 vuoden

- 1 vuoden mutta - 5 viikolta vähemmän kuin 5 vuotta

- 5 vuotta tai kauemmin - 3 kuukaudelta

2. Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden uu- siintuessa ei toimihenkilöllä 12 peräkkäisen kuukauden aikana ole oikeutta palkkaan yhteensä pitemmältä työkyvyttömyysajal- ta, kuin edellä on mainittu.

3. Palkka maksetaan kuitenkin aina sairausvakuutuslain tarkoit- tamalta odotusajalta.

4. Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä, sekä mil- loin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen lääkärin tai työnantajan hyväksymä ja kustantama muu lääkärintodistus sairaudestaan.

Soveltamisohje:

Lääkärintodistus voidaan toimittaa työnantajalle esimerkiksi postin tai faksin välityksellä.

5. Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole vel- vollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

6. Naispuoliselle toimihenkilölle annetaan erityisäitiys-, äitiys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutus- lain mukaan tulevan erityisäitiys-, äitiys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä kui- tenkin on, että hänen työsuhteensa on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.

Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäi- sen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon

välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaa- seen rinnastettava palkallinen vapaa.

Miespuolisen toimihenkilön oikeus saada isyys- ja vanhem- painvapaata määräytyy työsopimuslain, sairausvakuutuslain ja

-asetuksen mukaisesti. Työnantaja maksaa miespuoliselle toi- mihenkilölle isyysvapaan ajalta täyden palkan enintään viideltä työpäivältä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen vapaan alkamista.

7. Työnantajalla, joka suorittaa toimihenkilölle edellä tässä pykä- lässä määrätyn palkan sairauden, äitiysvapaan, adoptiovapaan tai isyysvapaan ajalta, on oikeus saada toimihenkilön sijasta tälle samalta ajalta tulevan sairausvakuutuslain mukainen päi- vä-, äitiys- tai isyysraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

8. Jos päivä-, äitiys- tai isyysrahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oike- us, on työnantajalla oikeus vähentää sairauden, äitiysvapaan, adoptiovapaan tai isyysvapaan ajan palkasta se päivä-, äitiys- tai isyysraha tahi sen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta. Xxxxx-, äitiys- tai isyysrahan hakemista varten on työnantaja velvollinen antamaan toimi- henkilölle todistuksen siitä, mikä toimihenkilön ansio on ollut 6 edellisen kalenterikuukauden aikana.

9. Xxxxxxx toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansion menetyksestä tapaturmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työnantajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

10. Tässä pykälässä määrätyn palkan sairauden, äitiys-, adoptio- tai isyysvapaan ajalta maksuperusteena olevalla täydellä pal- kalla tarkoitetaan toimihenkilön henkilökohtaista kuukausipalk- kaa.

21 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1.1 Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen lakisää- teistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuun- nitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menet- tämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin

menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työnteki- jöistä annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) tarkoitetuista tutkimuksista.

1.2 Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuk- sessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauk- sen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työn- antaja myös päivärahan.

1.3 Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, makse- taan toimihenkilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista sum- ma, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäi- värahaa.

2. Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraa- vat:

2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 2.2.1. – 2.2.5)

2.1.1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Toimihenkilön on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalk- kiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kau- an lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

2.1.2 Muissa kuin kohdassa 2.1.1. tarkoitetuissa sairastumis- tai ta- paturmatapauksissa edellytetään, että toimihenkilö varaa vas- taanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työ- ajan ulkopuolella. Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvi- tys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulko- puolella.

2.1.3. Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

2.1.4 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen.

2.1.5 Mikäli toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.

2.1.6 Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

2.2 Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

2.2.1 Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toimihen- kilön sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuoro- kauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

2.2.2 Aikaisemmin todettu sairaus

Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suo- rittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi toimihenki- lön on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkäripalvelu- ja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palk- kamääräyksiä.

2.2.3 Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän labo- ratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgen- tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkas- tusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheu- tuva ansionmenetys korvataan vain, jos toimihenkilöllä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suo- rittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Täl- lainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

2.2.4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyk- senä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hank- kimiseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edel- tävien, äidin tai lapsen terveyden kannalta välttämättömien lääketieteellisten tutkimusten ajalta.

2.2.5 Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheut- taa toimihenkilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivä- nä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoi- menpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3. Laskenta

Edellä kohdissa 1-2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työ- ehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovi- tussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan kohdassa 1.2. tar- koitetun päivärahan osalta työehtosopimuksen matkakustan- nusten korvausmääräyksiä.

Soveltamisohjeet

Uudessa tai uusiutuvassa sairaudessa on ansionmenetyksen korvattavuuden edellytyksenä, että lääkärintarkastuksessa to- detaan toimihenkilön sairaus, vaikkei toimihenkilöä todettaisi- kaan työkyvyttömäksi.

Aikaisemmin todettua sairautta koskevassa kohdassa edellyte- tään kroonisen sairauden osalta, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemi- seksi. Korvattavuuden edellytys täyttyy kroonisen sairauden osalta myös ao. erikoisalan poliklinikalla hoidon määrittelemi- seksi suoritetussa lääkärintarkastuksessa.

22 § MATKAKORVAUKSET

1. Xxxxxxxxxxxx on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyt- tämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella ta- valla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustan- nuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen sään- nöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihen- kilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyt- tyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päätty- neeksi.

3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan mm. rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön ai- kana, makuulippujen hinnat.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4. Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta seu- raavasti:

a) 34,00 euroa matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla, sekä

b) 16,00 euroa vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia

c) 16,00 euroa, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla ja 34,00 euroa,

kun ylitys on yli 6 tuntia.

Päivärahojen suuruus vuonna 2012 ja 2013 vahvistetaan myö- hemmin.

Näistä korvauksista vähennetään puolet, milloin työnantaja järjestää toimihenkilölle vapaan ruoan.

Milloin toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mah- dollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskente- lystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisi- aan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumah- dollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, mak- setaan toimihenkilölle 8,50 euron suuruinen ateriakorvaus. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.

5. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huoneen käytöstä johtuvat majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi seuraaviin enimmäismääriin saakka:

a) Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa 72,32 euroa.

b) Muualla 62,23 euroa.

Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua, maksetaan hänelle yöpymisrahaa 4,20 euroa.

6. Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkas- ta suoritetaan korvaus matkakustannuksista ja majoituksista sekä päivärahaa siten, kuin työnantajan ja toimihenkilön välillä on tämän pykälän periaatteita noudattaen erikseen sovittu.

7. Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä korvauk- sena 46 senttiä kilometriltä.

Kilometrikorvauksen suuruus vuonna 2012 ja 2013 vahviste- taan myöhemmin.

8. Mikäli yrityksessä on matkustussääntö, ei tämän pykälän mää- räyksiä sovelleta. Matkustussäännön tulee kokonaisuutena vastata tämän pykälän mukaisia etuja.

9. Milloin toimihenkilön työ edellyttää toistuvaa matkustamista yri- tyksen eri toimipaikoissa tai asiakkaiden luona, voidaan mat- kustamiseen liittyvät seikat sopia ennalta tarkoituksenmukai- sella tavalla eikä tämän pykälän määräyksiä sovelleta.

23 § KOULUTUSTILAISUUDET

1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Autoliikenteen Työnantaja- liitto ry:n ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä so- vittua koulutussopimusta.

24 § VUOSILOMA ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

2. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on esty- nyt tekemästä työtä vuosityöajan lyhentämiseksi annettavan vapaan pitämisen vuoksi.

25 § LOMALTAPALUURAHA

1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai so- vittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen tämän työehtoso- pimuksen mukaisesta vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välit- tömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suos- tumuksella tai vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Tällaisia syitä ovat esim. toimihenkilön sairaus, reservin kertausharjoitus ja opintovapaa.

3. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus- tai työkyvyttö- myyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toimihenkilölle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön pal- velukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumi- sesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

Pöytäkirjamerkintä:

Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan siitä loma- korvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin hänen palveluk- seen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaa- vasti toimihenkilölle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorva- uksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työ- ehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen as- tuttaessa.

4. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosi-

loman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

5. Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön työsuhteen muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös siitä lomakorvauksesta, joka määräytyy jo päättyneen lomanmää- räytymisvuoden perusteella.

6. Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei tämän pykälän 2. momentissa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.

Mikäli se palkanmaksupäivä, jona lomaltapaluuraha olisi mak- settava, sijoittuu siten, että toimihenkilö joutuisi odottamaan lomaltapaluurahaa kauemmin kuin viisi työpäivää, maksetaan toimihenkilön pyytäessä enintään puolet lomaltapaluurahasta ennakkona. Näin maksettu ennakko otetaan vähennyksenä huomioon lomaltapaluurahaa maksettaessa.

Maksupyyntö tulee tehdä välittömästi lomalta palattaessa.

7. Lomaltapaluurahasta 1/2 suoritetaan ennakkona vuosiloma- palkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske lomal- tapaluurahan saamisen edellä olevat edellytykset.

8. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi lomaltapaluumääräystä sovellettaessa rinnastetaan tilanteisiin, joissa toimihenkilö on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä tällöin on, että toimihenkilö on ennen äitiysloman alkua tehnyt työnanta- jalle kirjallisen ennakkoilmoituksen ja palaa työhön ennakkoil- moituksen mukaisesti. Ennakkoilmoituksesta tulee käydä ilmi vanhempainloman ja hoitovapaan käyttö. Lomaltapaluurahaa maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenki- lön palkka hoitovapaalta paluun jälkeen maksetaan. Mikäli tär- keä syy vaatii ennakkoilmoituksesta poikkeamista, uusi ilmoi- tus voidaan tehdä laissa säädettyjen määräaikojen puitteissa.

26 § LYHYT TILAPÄINEN LOMA

1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hä- nen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen, lä- heisen omaisen kuoleman, yhteiskunnallisen luottamustehtä- vän taikka kutsunta-ajan takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lo- maa.

Pöytäkirjamerkintä:

Läheisenä omaisena pidetään toimihenkilön avio- ja avopuo- lisoa, lapsia, ottolapsia, vanhempia, isovanhempia, veljiä ja si- saria sekä hänen avio- ja avopuolisonsa vanhempia.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti korvataan äidil- le tai isälle säännöllisen työajan ansionmenetys lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä enintään nel- jän työpäivän poissaolosta. Korvauksen maksamisen edelly- tyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja et- tä poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan pal- kan maksamisesta koskevien määräysten mukainen selvitys.

Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Tämä kohta ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon.

Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toi- selle vanhemmista.

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa, toimihenkilölle korvataan säännöllisen työajan ansi- onmenetys eri sairausjaksoista yhteensä enintään neljältä työ- päivältä. Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimi- sena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista pe- räkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään vanhemman ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät kes- kenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutu- mistapausta.

Työnantajalla, joka suorittaa toimihenkilölle edellä tässä koh- dassa määrätyn korvauksen, on oikeus saada toimihenkilön si- jasta tälle samalta ajalta tuleva muu lainsäädäntöön tai sopi- mukseen perustuva korvaus taikka maksettua palkkaa vastaa- va osa siitä.

3. Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuu- kausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselinten koko- uksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavas- ti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansiomenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa.

Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansiomenetyksen korvauksesta.

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteensa rekisteröintiä varten.

5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivi- nään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

6. Työnantaja maksaa toimihenkilölle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reservi- läispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksi kol- masosaa (2/3) niistä. Määräys ei koske sellaisia reservin har- joituksia, joista valtio ei maksa reserviläispalkkaa.

7. STTK:n, ERTO:n ja Logistiikan toimihenkilöt ry:n valtuustoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

Sama mahdollisuus varataan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja ERTO ry:n välisten, tällä työehtosopimuksella perustet- tujen yhteisten työryhmien kokouksiin osallistuville toimihenki- löille.

8. Toimihenkilöllä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täy- täntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsen- sa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolon ajalta toimihenkilölle ei korvata ansionmenetystä.

27 § PUKURAHA

1. Työnantaja maksaa liikenteenjärjestelytehtävissä työskentele- ville toimihenkilöille yhteisesti ilmoittamanaan ajankohtana ka- lenterivuotta kohden 84,09 euron suuruisen pukurahan, josta katsotaan kohdistuvan 1/12 kullekin kalenterikuukaudelle.

2. Pukurahan maksaminen edellyttää toimihenkilöiltä sovitunmu- kaista yhtenäistä pukeutumista.

3. Mikäli työsuhde kestää vain osan kalenterivuodesta, makse- taan em. tavoin määräytyvä pukurahan osuus kullekin työsuh- teen täydelle kalenterikuukaudelle.

4. Niissä tapauksissa, joissa työsuhde päättyy ennen vuosittaista pukurahan maksamisajankohtaa, maksetaan lopputilin yhtey- dessä em. tavoin määräytyvä osuus pukurahasta. Vastaavasti on työnantaja oikeutettu kuittaamaan lopputilin maksun yhtey- dessä pukurahan siltä osin, kuin se kohdistuu työsuhteen päät- tymisen jälkeiselle ajalle.

5. Mikäli työnantaja kustantaa toimihenkilöille työpuvun kerran kahdessa vuodessa, ei em. pukurahaa makseta. Työpuvun katsotaan kuoleentuvan em. periaatteiden mukaisesti yhdessä vuodessa.

28 § VASTUUVAKUUTUS ‌

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tar- koitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työn- antajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluk- sessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenki- lön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin, kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai lii- kennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henki- lövahingosta 126.140,94 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50.456,38 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25.228,19 euroa. Myös muut vakuutus- ehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuu- tusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.

29 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koske- van ryhmähenkivakuutuksen siten, kuin siitä on keskusjärjestö- jen välillä sovittu.

30 § TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIES

Liittojen välistä 15.10.2007 allekirjoitettua luottamusmiessopi- musta noudatetaan tämän sopimuksen osana.

Konttori-, liikenteenjärjestely- ja tekniset toimihenkilöt voivat valita yhteisen luottamusmiehen, mikäli paikallisesti näin sovi- taan. Liittojen välisissä neuvotteluissa toimihenkilöä edustaa se sopijaliitto, jonka jäsen hän on.

Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työ- aikana neuvottelee työnantajan edustajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausikorva- uksen, jonka suuruus on:

- 67 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on 10-24,

- 88 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edusta- mien toimihenkilöiden lukumäärä on 25-50,

- 125 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edus- tamien toimihenkilöiden lukumäärä on 51-100,

- 150 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edus- tamien toimihenkilöiden lukumäärä on 101-200 ja

- 179 euroa kuukaudessa, milloin luottamusmiehen edus- tamien toimihenkilöiden lukumäärä on yli 200.

Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin luottamusmies vuosi- loman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamusmiestehtäviään.

Milloin varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti teh- dyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ol- lessa tämän tehtäviä, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.

Jos luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on alle 10 ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovit- tuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kans- saan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

31 § TOIMIHENKILÖIDEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

Työsuojeluvaltuutetun kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

32 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PIDÄTTÄMINEN

Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen val- tuutuksen, tähän sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen jär- jestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten, kuin keskusjärjestöjen 18.11.1971 allekirjoittamassa sopimus- pöytäkirjassa on erikseen sovittu.

Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen pää- tyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

33 § KOKOONTUMISOIKEUS

Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä tai vastaavalla on kullakin työpaikalla mahdol- lisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruoka- tauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovitta- essa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edel- lytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muusta tämän sopimuk- sen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka.

Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturval- lisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa, ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä koko- ustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työeh- tosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

34 § TYÖRIIDAT, JOIHIN TOIMIHENKILÖT EIVÄT OSALLISTU ‌

1. Jos työnantajan ja tämän sopimuksen ulkopuolella olevan hen- kilöryhmän välillä puhkeaa työriita (lakko, sulku, saarto jne.), joka ei ole sopimusten tai viranomaisten antamien määräysten vastainen, tulee toimihenkilön:

a) tavalliseen tapaan suorittaa ne tehtävät, jotka hänelle sään- nöllisesti toimensa perusteella kuuluvat,

b) suorittaa tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat samassa yrityk- sessä työskenteleville, tämän sopimuksen tarkoittamille toimi- henkilöille,

c) siinä määrin kuin häneltä kohtuudella voidaan vaatia, suorit- taa tehtäviä, jotka helpottavat ja jouduttavat työn uudelleen käyntiin panoa ja käynnissä pitämistä tai tehostamista selkka- uksen päätyttyä sekä

d) osallistua suojelutoimenpiteisiin, joilla tarkoitetaan työtä käy- tön keskeyttämiseksi teknisesti sopivalla tavalla sekä toimenpi- teitä ihmisiin kohdistuvan mahdollisen vaaran tai rakennuksiin ja muihin laitteisiin tai tavaravarastoihin kohdistuvan vahingon torjumiseksi tai tavaravaraston pilaantumisen ehkäisemiseksi; tähän verrattavissa on erittäin pakottavista syistä suoritettava työ taikka työ, jota joku on velvollinen lain tai asetuksen perus- teella suorittamaan sekä työ, jonka laiminlyönnistä voi joutua syytteeseen.

2. Sopimuksen tai viranomaisten antamien määräysten vastaisen

työriidan aikana tulee toimihenkilön suorittaa edellä 1 kohdas- sa tarkoitettuja tehtäviä.

35 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisym- märryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpai- koilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnassa tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yk- simielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsi- teltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja toimihenkilön välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa ja vii- meistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotte- luissa sovittava.

5. Neuvotteluissa on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainit- tava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon ku- luessa neuvottelun päättymisestä.

6. Jolleivät edellä 2 momentissa mainitut neuvottelut johda tulok- seen, voi jompikumpi osapuolista jättää asian työtuomioistui- men ratkaistavaksi. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetut asiat voivat asianomaiset liitot, oltuaan asiasta yksimieliset, siirtää keskusliittojen välillä neuvoteltavaksi.

7. Niin kauan kuin edellä 3 momentissa mainitusta erimielisyy- destä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toi- menpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännölli- sen kulun estämiseksi.

8. Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Täl- löin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisem- min paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa

päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2, 3 ja 6 momen- teissa.

36 § TYÖNSEISAUKSET ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopi- mukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

37 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

1. Tämä sopimus on voimassa 30. marraskuuta 2013 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuu- kautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjal- lisesti irtisanottu.

2. Irtisanomisesta huolimatta noudatetaan sopimusmääräyksiä kuitenkin siihen saakka, jona uutta sopimusta koskevien neu- vottelujen on todettu päättyneen.

Helsingissä 25.11.2010

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxx

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Xxxx Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 1(4) ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

AUTOLIIKENNEALOJEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

Aika: 25.11.2011

Paikka: Autoliikenteen Työnantajaliiton toimisto, Helsinki

Läsnä: Xxxxx Xxxxxxx ALT

Xxxx Xxxxxxxx ALT

Xxxx Xxxxxxxxxx ALT

Xxxx Xxxxxxx XXX

Xxxx Xxxxxxxx XXXX Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx ERTO Xxxxxxx Xxxx XXXX

1 §

YLEISTÄ Todettiin, että osapuolten kesken 4.6.2010 allekirjoitettu au- toliikennealojen toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus päättyi 31.10.2011.

Päätettiin uudistaa liittojen välinen autoliikennealojen toimi- henkilöitä koskeva työehtosopimus työmarkkinakeskusjärjestöjen 13.10.2011 tekemän raamisopimuksen mukaisesti työehtosopi- mukseen merkityin muutoksin ajalle 1 11.2011 – 30.11.2013.

2 § PALKANKOROTUKSET

2 1. Palkankorotukset vuonna 2011

2.1.1. Yleiskorotus

Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (luon- toisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuksia) korotetaan 1.11.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,2 prosenttia.

2.1.2. Ohjepalkat

Ohjepalkkoja korotetaan 1.11.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,2 prosentilla.

2.1.3. Pääkaupunkiseudun toimihenkilöt

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vakituises-

ti työskentelevien toimihenkilöiden henkilökohtaisten kuukausipalk- kojen tu

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 2(4) ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

xxx ylittää 1.11.2011 lukien kunkin toimihenkilön palkkaluoki- tuksen mukainen ohjepalkka 6,0 prosentilla.

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vakituises- ti työskentelevien ulataksivälityskeskusten taksivälittäjien osalta ylitteen vähimmäismäärä ilmenee kohdasta 2.1.4.

2.1.4. Taksivälittäjät

Ulataksivälityskeskusten taksivälittäjien henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tulee ylittää 1.11.2011 lukien työehtosopimuk- sen ohjepalkkataulukon kunkin toimihenkilön palkkaluokituksen 2- palkkatason mukainen ohjepalkka 48 €/kk.

Osa-aikaisilla toimihenkilöillä ylitteen suuruus lasketaan työ- ajan suhteessa.

2.2. Palkankorotukset vuonna 2012

2.2.1. Yleiskorotus

Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (luon- toisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuksia) korotetaan 1.12.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 prosenttia.

2.2.2. Ohjepalkat

Ohjepalkkoja korotetaan 1.5.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,6 prosentilla.

Lisäksi ohjepalkkoja korotetaan 1.12.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,3 prosentilla.

2.2.3. Kertaerä

Toimihenkilöille maksetaan raamisopimukseen perustuen 150 euron kertaerä vuoden 2012 ensimmäisen palkanmaksun yh- teydessä, ellei kertaerän maksuajankohdasta sovita paikallisesti toisin työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Osa-aikaisille toimi- henkilöille kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

Kertaerä maksetaan vain toimihenkilöille, joiden yhdenjak- soinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.10.2011, joiden työsuhde on voimassa kertaerän maksupäivänä ja joiden kohdalla työnanta-

jalla on kertaerän maksuajankohtana palkanmaksuvelvollisuus.

Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä, muun muas- sa vuosilomapalkkaa ja ylityökorvauksia, laskettaessa.

2.3. Vuorotyölisät

Työehtosopimuksen 19 § 2 kohdan mukaisia vuorotyölisiä ja kuu- kausipalkkarajoja korotetaan vuosina 2011 ja 2012 yleiskorotusten määrillä yleiskorotusten ajankohdista lukien.

3 §

OHJEPALKKATAULUKOIDEN MUUTOKSET

Toimihenkilöiden ohjepalkkataulukoista poistetaan 1.5.2013 lukien palkkaryhmä 2A ja samanaikaisesti kokemusvuosiportaisiin lisä- tään uusi porras (21 vuotta tai enemmän) siten, että edellistä ko- kemusvuosiporrasta korotetaan 3 prosentilla.

4 §

MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

Työehtosopimuksen 22 § 4 ja 7 kohtien mukaisten päivärahojen ja kilometrikorvausten suuruudet määräytyvät vuosina 2012 ja sopi- muskauden aikana vuonna 2013 Verohallinnon niitä koskevien päätösten mukaisesti.

1.11.2011 voimassa olevat matkakustannusten korvaukset on merkitty työehtosopimuksen edellä mainittuihin kohtiin.

5 §

TYÖRYHMÄT Osapuolet perustavat seuraavat työryhmät:

1. Koulutussopimuksen 1 §:n mukainen koulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on vahvistaa ammattiyhdistyskoulutuksen kurssit sopimuskauden aikana.

2. Palkkausjärjestelmän uudistamistyöryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella sopimuskauden aikana työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää ja pyrkiä yksinkertaistamaan palkan- määräytymisen ja ohjepalkkojen periaatteita.

6 § KATASTROFILAUSEKE

Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poik- keaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakohtaisten sopimusten irtisanomista, Autoliiken- teen Työnantajaliitto ry ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry kokoontuvat kahden viikon kuluessa neuvottelemaan, mitä toimen- piteitä se edellyttää autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä. Osapuolet voivat tällöin yhdessä sopia työehtosopimuksen päättymisestä tai muuttamisesta.

7 §

MAAN HALLITUKSEN KANNANOTTO

Liitot toteavat, että maan hallitus on ilmoittanut tietyistä työelämän kehittämistä koskevista toimenpiteistä, mikäli alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raami- sopimuksen mukaisesti riittävän kattavasti. Hallituksen kannanotto, joka ei ole tämän työehtosopimuksen osa, on osapuolten kesken 10.11.2011 allekirjoitetun neuvottelutulospöytäkirjan liitteenä.

8 §

SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS

Tällä kahtena samasanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.

Vakuudeksi

Xxxx Xxxxxxxxxx

Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxx

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Xxxx Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx

LIITE 1(5)

TOIMIHENKILÖIDEN OHJEPALKAT (€)‌

Sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.11.2011 tai lähinnä sen jäl- keen.

Viikkotyöaika 37,5 tuntia
	-3v	4-5v	6-8v	9-11v	12-14v	15-17v	18v ...
4C	2332,24	2377,07	2463,61	2552,23	2638,76	2726,34	2813,91
4B	2176,90	2217,56	2299,92	2380,20	2461,53	2542,84	2625,21
4A	2036,15	2073,68	2148,76	2224,85	2300,97	2377,07	2452,14
3C	1920,42	1955,86	2025,73	2096,63	2168,56	2240,50	2310,34
3B	1767,17	1800,53	1865,16	1928,77	1992,37	2059,09	2122,68
3A	1623,29	1652,48	1712,95	1771,34	1831,81	1889,14	1944,42
2C	1527,38	1553,44	1609,73	1663,95	1720,25	1774,47	1829,73
2B	1449,19	1474,20	1524,25	1576,37	1628,50	1680,63	1731,73
2A	1437,71	1461,68	1512,78	1562,82	1613,91	1666,03	1717,12
Viikkotyöaika 40 tuntia
	-3v	4-5v	6-8v	9-11v	12-14v	15-17v	18v ...
4C	2379,15	2424,00	2513,66	2602,27	2691,93	2781,60	2870,22
4B	2219,64	2261,35	2344,74	2427,12	2511,57	2593,94	2676,29
4A	2074,73	2113,30	2189,41	2267,60	2344,74	2421,89	2499,06
3C	1953,79	1990,27	2063,25	2135,20	2208,18	2281,16	2353,09
3B	1797,40	1830,76	1896,44	1960,04	2026,77	2094,53	2159,18
3A	1650,40	1679,60	1739,02	1800,53	1862,04	1919,39	1976,72
2C	1551,36	1578,46	1634,76	1692,09	1749,45	1804,70	1862,04
2B	1470,03	1495,05	1547,19	1600,36	1653,52	1706,70	1759,87
2A	1458,56	1483,59	1534,68	1585,76	1638,92	1691,05	1744,23

LIITE 2(5)

TOIMIHENKILÖIDEN OHJEPALKAT (€)

Sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.5.2012 tai lähinnä sen jäl- keen.

Viikkotyöaika 37,5 tuntia
	-3v	4-5v	6-8v	9-11v	12-14v	15-17v	18v ...
4C	2346,23	2391,33	2478,39	2567,54	2654,59	2742,70	2830,79
4B	2189,96	2230,87	2313,72	2394,48	2476,30	2558,10	2640,96
4A	2048,37	2086,12	2161,65	2238,20	2314,78	2391,33	2466,85
3C	1931,94	1967,60	2037,88	2109,21	2181,57	2253,94	2324,20
3B	1777,77	1811,33	1876,35	1940,34	2004,32	2071,44	2135,42
3A	1633,03	1662,39	1723,23	1781,97	1842,80	1900,47	1956,09
2C	1536,54	1562,76	1619,39	1673,93	1730,57	1785,12	1840,71
2B	1457,89	1483,05	1533,40	1585,83	1638,27	1690,71	1742,12
2A	1446,34	1470,45	1521,86	1572,20	1623,59	1676,03	1727,42
Viikkotyöaika 40 tuntia
	-3v	4-5v	6-8v	9-11v	12-14v	15-17v	18v ...
4C	2393,42	2438,54	2528,74	2617,88	2708,08	2798,29	2887,44
4B	2232,96	2274,92	2358,81	2441,68	2526,64	2609,50	2692,35
4A	2087,18	2125,98	2202,55	2281,21	2358,81	2436,42	2514,05
3C	1965,51	2002,21	2075,63	2148,01	2221,43	2294,85	2367,21
3B	1808,18	1841,74	1907,82	1971,80	2038,93	2107,10	2172,14
3A	1660,30	1689,68	1749,45	1811,33	1873,21	1930,91	1988,58
2C	1560,67	1587,93	1644,57	1702,24	1759,95	1815,53	1873,21
2B	1478,85	1504,02	1556,47	1609,96	1663,44	1716,94	1770,43
2A	1467,31	1492,49	1543,89	1595,27	1648,75	1701,20	1754,70

LIITE 3(5)

TOIMIHENKILÖIDEN OHJEPALKAT (€)

Sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.12.2012 tai lähinnä sen jäl- keen.

Viikkotyöaika 37,5 tuntia
	-3v	4-5v	6-8v	9-11v	12-14v	15-17v	18v ...
4C	2376,73	2422,42	2510,61	2600,92	2689,10	2778,36	2867,59
4B	2218,43	2259,87	2343,80	2425,61	2508,49	2591,36	2675,29
4A	2075,00	2113,24	2189,75	2267,30	2344,87	2422,42	2498,92
3C	1957,06	1993,18	2064,37	2136,63	2209,93	2283,24	2354,41
3B	1800,88	1834,88	1900,74	1965,56	2030,38	2098,37	2163,18
3A	1654,26	1684,00	1745,63	1805,14	1866,76	1925,18	1981,52
2C	1556,52	1583,08	1640,44	1695,69	1753,07	1808,33	1864,64
2B	1476,84	1502,33	1553,33	1606,45	1659,57	1712,69	1764,77
2A	1465,14	1489,57	1541,64	1592,64	1644,70	1697,82	1749,88
Viikkotyöaika 40 tuntia
	-3v	4-5v	6-8v	9-11v	12-14v	15-17v	18v ...
4C	2424,53	2470,24	2561,61	2651,91	2743,29	2834,67	2924,98
4B	2261,99	2304,49	2389,47	2473,42	2559,49	2643,42	2727,35
4A	2114,31	2153,62	2231,18	2310,87	2389,47	2468,09	2546,73
3C	1991,06	2028,24	2102,61	2175,93	2250,31	2324,68	2397,98
3B	1831,69	1865,68	1932,62	1997,43	2065,44	2134,49	2200,38
3A	1681,88	1711,65	1772,19	1834,88	1897,56	1956,01	2014,43
2C	1580,96	1608,57	1665,95	1724,37	1782,83	1839,13	1897,56
2B	1498,08	1523,57	1576,70	1630,89	1685,06	1739,26	1793,45
2A	1486,39	1511,89	1563,96	1616,01	1670,18	1723,32	1777,51

LIITE 4(5)

TOIMIHENKILÖIDEN OHJEPALKAT (€)

Sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.5.2013 tai lähinnä sen jäl- keen.

Viikkotyöaika 37,5 tuntia
	-3v	4-5v	6-8v	9-11v	12-14v	15-17v	18-20v	21v …
4C	2376,73	2422,42	2510,61	2600,92	2689,10	2778,36	2867,59	2953,62
4B	2218,43	2259,87	2343,80	2425,61	2508,49	2591,36	2675,29	2755,55
4A	2075,00	2113,24	2189,75	2267,30	2344,87	2422,42	2498,92	2573,89
3C	1957,06	1993,18	2064,37	2136,63	2209,93	2283,24	2354,41	2425,04
3B	1800,88	1834,88	1900,74	1965,56	2030,38	2098,37	2163,18	2228,08
3A	1654,26	1684,00	1745,63	1805,14	1866,76	1925,18	1981,52	2040,97
2C	1556,52	1583,08	1640,44	1695,69	1753,07	1808,33	1864,64	1920,58
2B	1476,84	1502,33	1553,33	1606,45	1659,57	1712,69	1764,77	1817,71
Viikkotyöaika 40 tuntia
	-3v	4-5v	6-8v	9-11v	12-14v	15-17v	18-20v	21v …
4C	2424,53	2470,24	2561,61	2651,91	2743,29	2834,67	2924,98	3012,73
4B	2261,99	2304,49	2389,47	2473,42	2559,49	2643,42	2727,35	2809,17
4A	2114,31	2153,62	2231,18	2310,87	2389,47	2468,09	2546,73	2623,13
3C	1991,06	2028,24	2102,61	2175,93	2250,31	2324,68	2397,98	2469,92
3B	1831,69	1865,68	1932,62	1997,43	2065,44	2134,49	2200,38	2266,39
3A	1681,88	1711,65	1772,19	1834,88	1897,56	1956,01	2014,43	2074,86
2C	1580,96	1608,57	1665,95	1724,37	1782,83	1839,13	1897,56	1954,49
2B	1498,08	1523,57	1576,70	1630,89	1685,06	1739,26	1793,45	1847,25

LIITE 5(5)

Liitteenä olevien ohjepalkkataulukoiden kokemusvuosiryhmillä tarkoitetaan:

- 3 = kokemusvuosia on alle 4

4- 5 = kokemusvuosia on 4 tai yli mutta alle 6

6- 8 = kokemusvuosia on 6 tai yli mutta alle 9

9-11 = kokemusvuosia on 9 tai yli mutta alle 12 12-14 = kokemusvuosia on 12 tai yli mutta alle 15 15-17 = kokemusvuosia on 15 tai yli mutta alle 18 18-20 = kokemusvuosia on 18 tai yli mutta alle 21

21 - = kokemusvuosia on 21 tai enemmän

LIITE

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITON JA ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITON VÄLISEN KONTTORITOIMIHENKILÖITÄ JA LIIKENTEENJÄRJESTELYTEHTÄVISSÄ TOIMIVIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA PALKKAUSJÄRJESTELMÄ ‌

YLEISTÄ

Seuraavassa selvitetään liittojen välisissä neuvotteluissa sovittuja palkka- usjärjestelmää ja vaativuusluokittelua. Tavoitteena on antaa käytännön so- veltajalle yksityiskohtainen kuva palkkausjärjestelmästä kokonaisuudes- saan.

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden ja asianomaisen vaativuustason ohjepalkan mukaan sekä toi- saalta hänen kykynsä, koulutuksensa, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muun henkilökohtaisen pätevyytensä perusteella. Näitä tekijöitä koskevia määräyksiä on koottu erilliseen vaativuusluokitustaulukkoon.

2.1 Tehtävän vaativuus

Toimihenkilön tehtävät luokitellaan tämän palkkausjärjestelmän mukaisesti.

2.2 Toimenkuvaus

Toimenkuvalla tarkoitetaan palkkausjärjestelmää sovellettaessa vaativuus- luokituksen toteuttamiseen ja palkan määräytymiseen tarvittavaa selostusta toimen sisällöstä.

Vaativuusluokitus tehdään toimenkuvausten perusteella. Toimenkuvaus tehdään erityiselle toimenkuvauslomakkeelle. Toimenkuvauslomake siihen liittyvine toimintaohjeineen on tämän palkkausjärjestelmän lopussa.

Toimenkuvauksen laatiminen tapahtuu parhaiten esimiehen ja toimihenki- lön välisenä yhteistyönä.

Koska toimi pyritään ensisijaisesti luokittamaan kokonaisuutena, on toimen jakamista tarpeettoman pieniin tehtäviin vältettävä. Vain jos toimi sisältää selvästi eritasoisia tai eri tehtävätyyppeihin kuuluvia tehtäviä, luokitellaan nämä luokituslomakkeen päätehtäväsarakkeeseen. Tällöinkin on tarpeellis- ta kiinnittää huomiota tehtävän merkitykseen toimen kokonaisvaativuutta ajatellen ja välttää mitättömien aikaosuuksien määrittelemistä (alle 5 %).

Erityisesti on vältettävä työvaiheiden merkitsemistä päätehtäväksi.

Jos toimen vaativuustason arvioiminen kokonaisuutena ei ole mahdollista toimen sisältämien tehtävien moninaisuuden ja/tai suurien vaativuuserojen vuoksi, sijoitetaan päätehtävät toimenkuvauksessa toimen kokonaisluon- teen mukaiseen tärkeysjärjestykseen prosentuaalisine aikaosuuksineen ja vaativuustasoineen. Toimen yleinen luokitustaso on silloin sama kuin sen tehtävän vaativuustaso, jonka kohdalla 40 % ajankäytöstä täyttyy.

Tehtäväselvitys-sarakkeeseen selvitetään, mitä päätehtävillä kulloinkin tar- koitetaan.

Toimen muuttuessa oleellisesti tai pysyvästi on toimenkuvaus tarkistettava. Muutoin on suositeltavaa tarkastaa toimenkuvaus esim. kerran vuodessa.

Käytännön soveltamiskysymyksiin toimihenkilö ja luottamusmies voivat puuttua normaalin neuvottelujärjestyksen edellyttämällä tavalla.

2.3 Vaativuusluokitus

Vaativuusluokitus jakautuu kahteen pääosaan, vaativuustasojen yleiskuva- uksiin ja vaativuusryhmiin kuuluviin työtehtäviin.

Määriteltäessä toimihenkilön vaativuusluokkaa, on ensin selvitettävä hänen työtehtävänsä nimikkeestä riippumatta. Luokitellaan tehtävä, ei henkilöä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella, minkä luokan vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa. Lähtökohdat vaati- vuusluokitusta suoritettaessa saattavat vaihdella yrityksen toimialan, koon ja organisaation mukaan.

Vaativuustasojen yleiskuvaukset perustuvat kolmeen kriteeriin:

1) Vaativuusluokassa edellytettyihin tieto- ja taitovaatimuksiin. Tiedot ja taidot on voitu hankkia joko käytännön kokemuksella tai koulutuksella.

2) Työn suorittamisen itsenäisyyteen ja työssä vaadittavan harkinnan mää- rään.

3) Työnantajan valvonnan asteeseen.

Jos toimihenkilön tehtävä koostuu kahdesta tai useammasta eri tasoisesta osatoiminnosta, on ratkaisua tehtäessä otettava huomioon myös kuhunkin vaativuusluokkaan kuuluvien töiden aikaosuudet ja painoarvot.

2.4 Karkealuokitus

Karkealuokitus tapahtuu vertaamalla toimenkuvausta kokonaisuutena jär- jestelmän yleismääritelmiin, jolloin toimi sijoittuu sille tasolle, jonka määri- telmää se lähinnä vastaa. Järjestelmän lähtökohtana on, että enin osa toi- mista voidaan tällä tavalla yleismääritelmien avulla suoraan sijoittaa oikeal- le karkealuokitustasolle.

Karkealuokituksen yleismääritelmät

Taso 2 Tehtävissä tarvitaan harjaantumista koneiden ja työvälineiden käytössä. Työmenetelmät on standardisoitu ja tarkasti määritelty tai ne perustuvat yleisiin työohjeisiin. Tehtävien suorittaminen saattaa edellyttää valintaa eri työmenetelmien välillä, tehtävät ovat kuitenkin useimmiten toistuvia.

Taso 3 Tehtävissä vaaditaan erikoistietoja ja/tai -taitoja, jotka on saatu koulutuksel- la ja/tai työkokemuksella. Tehtävissä tarvitaan yrityksen erilaisten osatoi- mintojen tuntemusta ja yhdistämiskykyä tai koordinointia yrityksen ulkopuo- lelle. Harkinta tapahtuu monipuolisten menettelytapasääntöjen tuntemuk- sen perusteella tai välittömän yleisluontoisen työjohdon ohjauksessa. Har- kintatilanne vaihtelee ja päätöksenteossa tarvitaan oma-aloitteista päätte- lyä, mutta käytännöllä ja menettelytavoilla on kuitenkin selvä esikuva.

Taso 4 Tehtävät ovat vaativampia kuin 3 tasolla. Niissä tarvitaan lisäksi tietoja ja taitoja oman erityistehtävän tai tehtäväalueen hoitamisessa yritysjohdon asettamien tavoitteiden ja esimiehen yleisten ohjeiden puitteissa. Tehtävis- sä edellytetään ratkaisuja tilanteen vaatimien menettelytapojen valinnassa ilman valmiita ohjeita tai ratkaisumalleja.

				Ta- so	Yleismääritelmä	Xxxxxx edellyttämät TIEDOT JA TAIDOT	Toimen edellyttämä HAR- KINTA (ohjeet, työnjohto ja itseohjaus)
	.				Tehtävissä vaaditaan	Koulutukseen ja/tai	Monipuoliset menettelyta-
				3	erikoistietoja ja/tai taitoja,	työkokemukseen perus-	pasäännöt tai välittömän
					jotka on saatu koulutuk-	tuvat erikoistiedot ja/tai -	yleisluontoisen työnjohdon
					sella ja/tai työkokemuk-	taidot.	ohjaus. Päätöksenteossa
					sella. Tehtävissä tarvi-	Monipuolisten menette-	tarvitaan oma-aloitteista
					taan yrityksen erilaisten	lytapasääntöjen tunte-	päättelyä. Käytännöllä ja
					osatoimintojen tuntemus-	mus. Yrityksen erilais-	menettelytavoilla on selvä
					ta ja yhdistämiskykyä tai	ten osatoimintojen	esikuva.
					koordinointia yrityksen	tuntemus ja yhdistämis-	Harkintatilanne vaihtelee.
					ulkopuolelle. Harkinta	kyky tai koordinointi	Yritysten erilaisten osatoi-
					tapahtuu monipuolisten	yrityksen ulkopuolelle.	mintojen tuntemus tai
					menettelytapasääntöjen		koordinointi yrityksen
					tuntemuksen perusteella		ulkopuolelle.
					tai välittömän yleisluon-
					toisen työnjohdon ohja-
					uksessa. Harkintatilanne
					vaihtelee ja päätöksente-
					ossa tarvitaan oma-
					aloitteista päättelyä,
					mutta käytännöllä ja
					menettelyllä on kuitenkin
					selvä esikuva.
	Tehtävissä tarvitaan har-	Yleisten työohjeiden	Yleiset työohjeet. Stan-		Tehtävät ovat vaativam-	Erityistehtävän tai tehtä-	Yritysjohdon asettamat
2	jaantumista koneiden ja	tuntemus.	dardisoidut ja tarkasti	4	pia kuin 3-tasolla. Niissä	väalueen hoitamisen	tavoitteet ja esimiehen
	työvälineiden käytössä.	Standardisoitujen työ-	määritellyt työmenetel-		tarvitaan lisäksi tietoja ja	edellyttämät tiedot ja	yleiset ohjeet.
	Työmenetelmät on stan-	menetelmien tuntemus.	mät.		taitoja oman erityistehtä-	taidot.	Ratkaisuja tilanteen vaati-
	dardisoitu ja tarkasti määri-	Harjaantuminen konei-	Tehtävät ovat useimmiten		vän tai tehtäväalueen		mien menettelytapojen
	telty tai ne perustuvat	den ja työvälineiden	toistuvia.		hoitamisessa yritysjohdon		valinnassa.
	yleisiin työohjeisiin.	käytössä.	Saattaa edellyttää valin-		asettamien tavoitteiden ja		Ei valmiita ohjeita tai
	Tehtävien suorittaminen		taa eri työmenetelmien		esimiehen yleisten ohjei-		ratkaisumalleja.
	saattaa edellyttää valintaa		välillä.		den puitteissa. Tehtävis-
	eri työmenetelmien välillä;				sä edellytetään ratkaisuja
	tehtävät ovat kuitenkin				tilanteen vaatimien me-
	useimmiten toistuvia.				nettelytapojen valinnassa
					ilman valmiita ohjeita tai
					ratkaisumalleja.

2.5 Hienoluokitus

Toimen lopullinen vaativuustaso määräytyy siten, että tasojen 2, 3 ja 4 kar- kealuokitustasoon kuuluvia toimia verrataan keskenään.

Hienoluokituksen määritelmät

Taso A

Hoitaa tehtäviä, jotka ovat helpompia kuin saman karkealuokitustason teh- tävät yrityksessä keskimäärin.

Taso B

Hoitaa tehtäviä, jotka eivät ole vaativampia tai helpompia kuin saman kar- kealuokitustason tehtävät yrityksessä keskimäärin.

Taso C

Hoitaa tehtäviä, jotka ovat vaativampia kuin saman karkealuokitustason tehtävät yrityksessä keskimäärin.

Hienoluokituksessa voidaan erikseen ottaa huomioon muita vaativuusteki- jöitä. Nämä tulee tarvittaessa yrityskohtaisesti määritellä. Tästä johtuva vertailu voi perustua ensin suoritetun keskinäisen vertailun jälkeen tapah- tuvaan vaativuustekijäkohtaiseen tarkistukseen.

Hienoluokituksen tarkistaminen pienissä yrityksissä

Pienissä yrityksissä toimet sisältävät usein erilaisia tehtäväalueita, jotka voivat sijoittua eri karkealuokitustasoille tai olla vaikeasti luokiteltavissa. Tällöin ensin selvitetään karkealuokan toimien keskinäinen vaativuusjärjes- tys. Sen jälkeen luokitettavaa tointa verrataan lähinnä alemman tai ylem- män karkeatason yleismääritelmään ja tarkistetaan, onko toimi sijoitettu oi- kealle hienoluokitustasolle.

2.6 Esimiestehtävät

Toimihenkilön katsotaan olevan esimiestehtävässä, mikäli toimeen kuuluu toisiin toimihenkilöihin tai työntekijöihin kohdistuvaa toimivaltaa. Esimies, jolla on työntekijäalaisia, on rinnastettavissa muihin esimiehiin. Esi- miesasemassa olevan toimihenkilön tehtävän vaativuustasoa korotetaan esimiesaseman perusteella yhdellä hienoluokitustasolla.

2.7 Esimerkkityöt

Palkkaliitteen mukaisen toimenluokituksen helpottamiseksi on laadittu luet- telo eräiden esimerkkitöiden sijoittamisesta vaatimustasoille. Työt voivat esiintyä itsenäisinä toimina tai toimi koostuu useista samaan tai eri tasoon sijoittuvista tehtävistä. Ryhmittely suoritetaan tasojen yleismääritelmien pe- rusteella, joista esimerkeillä on annettu vain täydentävä kuvaus. Mikäli luo- kitusta tehtäessä yrityskohtaisista syistä katsottaisiin yleismääritelmän ja esimerkkityön olevan keskenään ristiriidassa, tehdään toimeentuloluokitus pelkästään yleismääritelmien perusteella.

Taso 2 - asiakasneuvontatyö

- asiakaspalvelutyö

- ATK-tallennus

- laskutus

- puhelinvaihteenhoitotyö

- rahaliikenteen hoitotyö

- rahditustyö

- reskontranhoitotyö

- tietojen arkistointi

- tilausten vastaanottotyö

- tilitysten vastaanottotyö

- huollon ja/tai henkilöstön käytön järjestelytyö joko huoltotoimintaan osal- listuen tai osallistumatta

Taso 3

- itsenäinen rahaliikenteen hoitotyö, johon kuuluu kassavastuu

- itsenäinen kirjanpitotyö, johon kuuluu tilinpäätöksen teko ja/tai veroilmoi- tusten teko (ei siis verosuunnittelua tms.)

- palkanlaskentatyö, joka edellyttää työehtosopimusten ja työlainsäädän- nön tuntemusta

- liikenteenjärjestelytyö ja sellainen välitystyö, johon kuuluu kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen val- vontaa ja tarkastusta

- yrityksen tietojärjestelmän käyttöön liittyvä koordinointi-, seuranta- ja opastustyö sekä pääkäyttäjätyö

- korjaamo- ja huoltotoiminnan järjestelytyö, johon kuuluu kaluston huollon ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai huolto- toiminnan valvontaa ja tarkastusta

- terminaalin työnjohto

- myyntineuvottelija

- mikrotukihenkilö

- toimistoesimies

- varastoesimies

Taso 4

Tehtävät ovat vaativampia kuin tasolla 3.

2.8 Viitetehtävät

Luokitusta helpottaa huomattavasti, mikäli luokitustyön alussa haetaan eri tasoille helpommin sijoittuvat toimet ns. viitetehtäviksi. Tällöin on mahdollis- ta suorittaa myöhemmässä luokituksessa vertailua sekä luokitusmääritel- miin että näihin viitetehtäviin.

2.9 Uudet toimihenkilöt

Milloin uuden toimihenkilön toimen muotoilu osoittautuu vaikeaksi, voidaan toimihenkilön kanssa sopia määräajasta, jonka kuluessa lopullinen toimen- kuvaus ja luokitus tulee toteuttaa. Määräaika on enintään kolme kuukautta.

2.10 Luokitus toimihenkilön vaihtuessa

Toimihenkilön vaihtuessa tapahtuu tehtävien luokitus annettujen ohjeiden perusteella. Toimihenkilön vaihtuessa tapahtuu usein toimen sisällön uu- delleenmuotoilua, minkä takia uuden toimihenkilön vaativuusryhmä ei ilman muuta ole sama kuin tointa hoitaneen edellisen toimihenkilön vaativuus- ryhmä.

2.11 Toimien muutokset

Toimen muuttuessa oleellisesti ja pysyvästi on työnantajan tehtävä vaati- vuusluokituksen tarkastus ja toimeenpantava toimen muutoksen mahdolli- sesti edellyttämät korjaukset.

2.12 Ohjepalkat

Tasokohtaiset ohjepalkat ovat luonteeltaan vähimmäispalkkoja. Vähim- mäispalkat perustuvat toimihenkilön suorittamien tehtävien vaativuus- tasoon. Ohjepalkoista on sovittu sopijapuolten välillä.

Ohjepalkat ovat 18 vuotta täyttäneitä täysin työkykyisiä toimihenkilöitä kos- kevia.

Seitsemäntoista vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 % ao. ohjepalkkataulukon alimmasta ohjepalkasta.

Kuusitoista vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 % ao. ohje- palkkataulukon alimmasta ohjepalkasta.

2.13 Henkilökohtaiset tekijät

Henkilökohtaisia tekijöitä tulee ottaa huomioon yrityksen palkkahallinnon soveltamisessa osana yrityskohtaista palkkapolitiikkaa. Tällöin huomio on kiinnitettävä toimihenkilön työtaitoon, työtehoon tai kokemukseen tahi hä- nen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan toi- mihenkilöryhmän yleisestä keskitasosta taikka olosuhdetekijät, kuten poik- keuksellinen rasittavuus ja erityiset työsuhdehaitat.

2.14 Kokemusvuodet

Kokemusvuosia laskettaessa otetaan huomioon koko voimassaolevan työ- suhteen kestoaika riippumatta siitä, missä tehtävissä toimihenkilö on toimi- nut tai mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan on noudatettu. Muis- sa yrityksissä työskentelyajasta otetaan huomioon kokemusvuosina vain se aika, jona toimihenkilö on toiminut tämän palkkausjärjestelmän laatijaliitto- jen välisen työehtosopimuksen tarkoittamissa tehtävissä.

Toimeen tarvittava koulutus oikeuttaa kauppakoulun osalta kahteen, ajojär- jestelijän erikoisammattitutkinnon osalta kolmeen ja kauppaopiston ja tek- nisen koulun tai sitä vaativamman tutkinnon osalta neljään vuoteen.

Kokemusvuosilla on ohjepalkkoja korottava vaikutus. Mikäli uusi ohjepalkka on toimihenkilön palkkaa korkeampi, toteutetaan tästä aiheutuva palkantar- kistus kunkin kalenterivuosineljänneksen alussa kuitenkin siten, että työeh- tosopimuksen uusien palkkamääräysten voimaantuloa lähinnä oleva tarkis- tus siirretään toteutettavaksi yhdessä uusien palkkamääräysten voimaan- saattamisen kanssa.

2.15 Siirtäminen vaativampaan tehtävään

Xxxxxxx toimihenkilö harjoittelijaa lukuun ottamatta hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän li- sääntymisen suhteessa omasta toimesta maksettavan palkan lisäksi 10-30

% hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Xxxxxx toimihenkilö hoitaa toisen sijaisena vaativampia tehtäviä, maksetaan hänelle tältä ajalta 10-30 %:n suuruinen sijaisuuskorotus.

Työmäärän lisääntymisestä tai sijaisuudesta johtuvan korotuksen maksa- misen edellytyksenä on, että työmäärässä on todellisuudessa tapahtunut olennainen lisääntyminen tai sijaisena hoideltavaan toimeen sisältyy olen- naisesti suurempi vastuu.

Sijaisuuskorotus maksetaan vain yli kaksi viikkoa kestävissä sijaisuuksissa kuitenkin siten, että vuosiloman sijaisuudessa korvaus maksetaan jo silloin, kun sijainen on tehnyt olennaisesti lisääntynyttä tai muuttunutta työtä vä- hintään 10 työpäivää. Sijaisuuskorotusta voidaan maksaa enintään kolmel- ta kuukaudelta.

Korotus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

Sijaisuuskorotusta ei makseta silloin, kun on kyse toisen tehtävän hoitami- sesta sillä aikaa, kun tämä on kurssilla tai muulla vastaavalla perusteella poissa. Sijaisuuskorotusta ei myöskään makseta, mikäli sijaisena toimimi- nen on otettu huomioon toimihenkilön omassa vaativuusluokituksessa ja palkassa.

2.16 Kielilisä

Xxxxxx toimihenkilön tehtävissä on katsottava lisäansioksi, että hän koti- maisten kielten lisäksi hallitsee yhden tai useamman muun kielen, tulee hänen henkilökohtaisen kuukausipalkkansa ylittää palkkaluokituksen mu- kainen ohjepalkka 5 prosentilla.

Kielitaito on vaadittaessa osoitettava virallisella kielikokeella tai muulla vas- taavalla tavalla.

Soveltamisohje:

Lisäansioksi vieraan kielen taito on katsottava silloin, kun toi- mihenkilö käyttää kielitaitoaan työnantajan tosiasiallisesti edel- lyttämänä huomattavassa määrin lähes päivittäin ja sen käy-

töstä on toimipaikan töiden järjestely huomioon ottaen todetta- vissa olevan olennaista hyötyä toimihenkilön töiden käytännön hoidossa.

Kielitaidon edellyttäminen työhönoton yhteydessä ei sinänsä ratkaise kielitaidon lisäansioedellytystä.

NEUVOTTELUJÄRJESTYS

Työehtosopimuksen 35 §:n neuvottelujärjestyssäännös edellyttää, että mahdollisesti sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevasta erimielisyy- destä on aina pyrittävä paikallisesti neuvotellen sovintoon. Xxxxxx toimihen- kilö ei siten ole saanut työehtoihin liittyvää kysymystä selväksi lähimmän esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian luottamusmiehen ja työnanta- jan välillä neuvoteltavaksi. Mikäli paikalliset neuvottelut eivät johda yksimie- lisyyteen, voidaan erimielisyyskysymys saattaa asianomaisten liittojen käsi- teltäväksi.

LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT

Luottamusmiehelle tulee antaa seuraavat tiedot: Henkilötiedot:

- suku- ja etunimet

- palvelukseentuloaika uusista toimihenkilöistä

- organisatorinen osasto

- nimike

- vaativuustaso

- kokemusvuodet Tilastotiedot:

- keskimääräinen kuukausiansio ja kuukausipalkka Muut YT-lain määräämät tiedot

Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien toimihenkilöiden toimenkuvauksiin.

YRITYS OY Vaativuusluokituksen Toimenkuvaukseen TOIMENKUVAUSLOMAKE liittyvät selostukset

Toimi:						Sarake:	Selostus:
Toimen tarkoitus:						"Toimi " "Toimen tarkoitus" "Päätehtävät" "Tehtävän selvitys" "Vaativuustekijät" "Aikaosuus %" "Jaksottaisuus" "Muut tehtävät" "Toimipaikka" "Sijaisuustoimi" "Vaativuustaso" ja "Toimen taso"	Toimen nimike tai pääasiallinen tehtävä. Lyhyt selostus toimen tarkoituksesta. Kuvaukset tehtävien sisällöstä. Tarvittaessa yksityiskohtaisemmat selvitykset tehtävien sisällöstä. Luokitukseen vaikuttavat toimen vaativuustekijät, joita ovat tiedot, taidot ja harkintatarve (esim. kielitaitoa, säännösten tuntemus, myyntitaito, suunnittelutarve jne.). Tehtävän suorituksen vaatima arvioitu osuus koko toimen hoitamiseen käytetystä työajasta. Täytetään, jos mahdollisesti olisi merkitystä luokituksen kannalta. Esimerkki: A=joka päivä, B=joka viikko, C=joka toinen viikko, D=joka kuukausi, E=joka vuo- sineljännes, F=joka vuosi. Mahdolliset muut tehtävät ja tekijät, joilla voi olla merki- tystä luokituksen kannalta. Tuotantolaitos, paikkakunta tms. Toistuva(t) sijaisuustoimi(et) Täytetään toimenluokituksen yhteydessä Toimen organisatorisen aseman selvittämiseksi voi- daan haluttaessa piirtää organisatoorinen kaaviokuva.
Päätehtävät:	Tehtävän selvitys/ vaativuustekijät		Aika- osuus %	Jaksot- taisuus	Vaati- vuus- taso









Muut tehtävät:
					Toimen taso
Toimipaikka:		Osasto/toimintayksikkö:
Sijaisuustoimi:		Välittömän esimiehen toimi:
Välittömät alaisuuteen kuuluvat toimet:
Toimihenkilön nimi:		Päivämäärä:
Toimihenkilön allekirjoitus:		Esimiehen allekirjoitus:

Toimenkuvausten laatimiseen liittyviä keskeisiä toimintaohjeita

Toimenkuvaus on vaativuusluokituksen apuväline ja se tehdään sitä varten laadi- tulle toimenkuvauslomakkeelle.

Toimenkuvauksen laatiminen tapahtuu esimiehen ja toimihenkilön välisenä yhteis- työnä.

Toimenkuvauksessa mainitaan henkilön sillä hetkellä todella tekemät tehtävät - henkilöön tai muihin toimen sisällön kannalta epäolennaisiin tekijöihin ei kiinnitetä huomiota.

Toimenkuvauksessa vältetään toimen jakamista tarpeettoman pieniin osiin siten, että esim. alle 5 %:n aikaosuuden käsittäviä tehtäviä ei mainita. Työvaiheita ei kir- jata erillisinä tehtävinä.

Toimenkuvauksessa pyritään käyttämään selkeää ja lyhyttä ilmaisua sekä välte- tään tulkinnanvaraisia käsitteitä. Päätehtävien selvitykset on aiheellista aloittaa tekemistä kuvaavalla sanalla (suorittaa, laatii, vastaa jne.) ja selvityksissä välte- tään tulkinnanvaraisia ilmaisuja (hyvin, paljon, melko jne.).

Toimen muuttuessa oleellisesti ja pysyvästi, tarkistetaan toimenkuvaus. Esimie- hen tehtävänä on huolehtia siitä, että toimenkuvaus vastaa toimihenkilön kulloin- kin suorittamia tehtäviä. Yrityksessä tulee pyrkiä mahdollisimman selkeään ja yk- sinkertaiseen menettelyyn toimenkuvausten ylläpitämiseksi.

Toimihenkilön vaihtuessa laaditaan uuden toimihenkilön tehtävistä toimenkuvaus.

Milloin toimen muotoilu esim. uuden toimihenkilön osalta osoittautuu vaikeaksi, voidaan toimenkuvauksen laatiminen siirtää kolmella (3) kuukaudella.

Toimen vaativuusluokitus tehdään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuusluoki- tusta suoritettaessa luokitellaan henkilön suorittamat tehtävät - ei henkilöä eikä toiminimikettä.

Toimi luokitellaan kokonaisuutena.

Toimen karkealuokitus tapahtuu vertaamalla toimenkuvausta palkkausjärjestel- män yleismääritelmiin.

Toimen hienoluokitus ja vaativuustaso määräytyvät vertaamalla yrityksessä esiin- tyviä saman karkeatason piiriin kuuluvia toimia keskenään (vähemmän vaativa, keskimääräinen, vaativampi).

Luokiteltaessa tehtäviä, joissa toimen vaativuuden arvioiminen kokonaisuutena ei ole mahdollista, voidaan käyttää ns. 40 %:n sääntöä.

Luokitusten helpottamiseksi yrityksessä voidaan ensin määrittää karkeatasokoh- tai-sesti eri tasoille helpoimmin sijoittuvat toimet ns. viitetehtäviksi.

Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettava IRTISANOMISSUOJASOPIMUS ‌

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta syystä, toimihenkilön irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimi- henkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita,

2. työsopimuslain 7 luvun 5, 7 ja 8 §:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Pöytäkirjamerkintä 1:

Sopimus ei koske työsopimuksen päättämistä TSL 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna koeaikana. Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voi- daan sopia erityiseksi, enintään neljä kuukautta kestäväksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Mikäli työnantaja järjestää toimihenkilölle erityisen työhön liittyvän koulutuk- sen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Kahdeksaa kuu- kautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Työsopimuksen päättämiseen koeaikana noudatetaan työsopimus- lain 9 luvun 2 §:n 1 momentin, 4 §:n ja 5 §:n menettelytapasäännök- siä.

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimus- lain 7 luvun 2 §:n 1 ja 2 momentin mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia syitä, joiden johdosta työ- sopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laimin- lyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten

noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asi- aan vaikuttavat seikat.

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

- 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;

- yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jat- kunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

- kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jat- kunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

- neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jat- kunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;

- kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jat- kunut yli 12 vuotta.

Toimihenkilön on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

- 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

- yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jat- kunut yli viisi vuotta.

4 §

Irtisanomis- ja lomautusilmoitusajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomis- aikaa taikka lomauttanut toimihenkilön noudattamatta tämän sopimuksen

18 §:n 1 kappaleessa tarkoitettua lomautusilmoitusaikaa, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle täyden palkan irtisanomis- ja lomautusilmoitus-

aikaa vastaavalta ajalta.

Toimihenkilölle 1 kappaleen nojalla maksettavasta palkasta työnantaja saa työsopimuslain 2 luvun 17 §:ää noudattaen vähentää, mitä toimihenkilöltä on työsuorituksen puuttumisen johdosta säästynyt tai mitä hän on sinä ai- kana muulla työllä ansainnut tai tahallaan jättänyt ansaitsematta.

Jos toimihenkilö eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on vel- vollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaik- kisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vas- taavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä noudattaen, mitä työsopimuslain 2 luvun 17

§:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomis- tai lomautusilmoitusajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomis- tai lomautusilmoitusajasta, suoritus- velvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomis- tai lomautusilmoitusajan palkasta.

5 §

Selvitysvelvollisuus irtisanottaessa toimihenkilö taloudellisilla tai tuotannollisilla perus- teilla

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3

§:n taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, työnantajan on selvitettä- vä mahdollisesti irtisanottavalle toimihenkilölle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot. Tällainen selvitys on annettava toimihenkilölle ennen työsopi- muksen irtisanomista ja siihen on sisällytettävä:

1. selvitys niistä työnantajayrityksessä avoimena olevista töistä, joihin työnantaja katsoo irtisanottavan toimihenki- lön ammattitaitoonsa, työkykyynsä ja koulutukseensa nähden työnantajan harjoittamaan toimintaan liittyen so- veltuvan;

2. missä työnantajan yksikössä kohdassa 1 mainittua työtä tehdään, mikä on työvoimatarve ennen irtisanomista ky- seisissä yksiköissä sekä mikä on työnantajan arvio työ- voiman tarpeen kehityksestä näissä toimintayksiköissä; sekä

3. selvitys työnantajan muusta mahdollisesta henkilöstön li- säystarpeesta ja niistä syistä, joiden vuoksi työnantaja katsoo, ettei irtisanottavaa toimihenkilöä voitaisi tällaisiin tehtäviin työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaan sijoittaa tai kouluttaa.

Jos irtisanominen kohdistuu useampaan toimihenkilöön, selvitys voidaan tehdä luottamusmiehelle. Mikäli selvitys on tehty yhteistoiminnasta yrityk-

sissä annetun lain (334/2007) mukaisen menettelyn yhteydessä, tämän säännöksen mukaista selvitystä ei tarvitse erikseen antaa.

6 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tä- män edustajalle taikka toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus saadaan lähettää kirjeitse tai sähköisesti työnantajan tai toimihenkilön ilmoittamaan tai muutoin tiedossa olevaan osoitteeseen. Jos ilmoitus irtisanomisesta on lähetetty postitse, katsotaan sopimuksen ir- tisanominen toimitetuksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työ- ajan tasoittamisesta johtuvalla vähintään kahden viikon pituisella vapaa- ajalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

7 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kir- jallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

8 §

Raskaana tai perhevapaalla olevan toimihenkilön irtisanomissuoja

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän toimi- henkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen toimihenkilön raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Todettiin, että selvitys tulee kysymykseen vain tilanteissa, joissa toi- mihenkilö vetoaa po. säännöksen hänelle antamaan suojaan.

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

9 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

10 §

Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisano- misen peruste on tullut työnantajan tietoon.

11 §

Toimihenkilön kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenkilölle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Toimihenkilöllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

12 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kulues- sa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

13 §

Asian saattaminen välimiesmenettelyssä käsiteltäväksi

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomiois- tuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.

14 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomispe- rusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilönsä, on velvollinen maksa- maan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

15 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämi- sen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsen- sä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyys- päivärahojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisen vahin- gonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Pöytäkirjamerkintä 4:

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamis- ta tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suh- teutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan te- kemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja so- siaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen koh- tuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteeton- ta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitus- ta korvauksesta on tehtävä vähennys siten, kuin edellisessä kappa- leessa on sovittu.

III LOMAUTUS

16 § Lomauttaminen

Toimihenkilön lomauttamisessa on noudatettava 18 §:ssä tarkoitettua ilmoi- tusaikaa, ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautuk- sen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa.

Työsopimuksella tai työsuhteen kestäessä muutenkin voidaan toimihenki- lön tai työnantajan aloitteesta sopia toimihenkilön lomauttamisesta. Lo- mauttamisoikeutta voidaan laajentaa työehtosopimuksella tai sopimuksella, jota tarkoitetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/78) 8 §:n 6 momentissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä toimihenkilöä ottamasta lomautusajaksi muuta työ- tä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13 luvun 5 §:ssä.

17 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työn- tekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laa- juudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomau- tus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehel- le tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmie- helle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työso- pimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perus- teella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työnte- kijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

18 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtu- vasta työn vähentymisestä tapahtuvasta lomautuksesta noudattaen yhden

(1) kuukauden lomautusilmoitusaikaa.

Edellä tämän pykälän 1 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lo- mautuksen vuoksi lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista.

Ilmoitus lomautuksesta annetaan toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jos il- moitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti 1 kappaleessa mainittua ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoitukses- sa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto.

Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjalli- nen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on annettava tiedoksi lomautettavien toimihenkilöiden luottamusmiehelle. Jos lomautus kohdistuu vähintään kymmeneen toimihenkilöön, työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta myös työvoimaviranomaiselle paitsi, jos hänellä on muun säädöksen perus- teella vastaava velvollisuus.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen al- kamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoi- tuksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteel- taan tilapäistä. Tällainen lomautuksen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siir- tää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomaut- tamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta an- tamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee pe- rustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen so- pimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien sään- nöksiin.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

19 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toi- minnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä ja saman työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä sekä että tä- män säännön lisäksi työnantaja voi kiinnittää huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

20 §

Irtisanomista ja lomautusta koskevat ilmoitukset

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva toimihenkilökunnan vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä työehtosopimuksen tarkoittamalle toimihenkilöiden luottamusmiehelle heti, kun tällaisen toimenpiteen välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon, ja mikäli mahdollista viimeistään samanaikaisesti, kun vähentämisestä ilmoi- tetaan asianomaiselle toimihenkilölle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen toimihenkilöön, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomai- selle.

Neuvottelut tämän sopimuksen 19 §:ssä, 20 §:n 1 kappaleessa ja 21 §:ssä mainituista toimenpiteistä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyk- sen mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 5:

Todettiin, että sopimuskohdassa tarkoitettujen neuvottelujen aikana on tarkoituksenmukaista ottaa esille kysymys siitä, voidaanko irtisa- nomisuhan alaisille toimihenkilöille järjestää työtä muualla saman työpaikan piirissä.

21 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle toimihenkilölleen, jos hän tarvitsee toimi- henkilöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoi- hin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu toimihenkilö oli tehnyt.

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoima- toi-mistosta, onko irtisanottuja toimihenkilöitä hakemassa työtä sen välityk- sellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työ- voimatoi-mistoa, jonka alueella työtä on tarjolla.

22 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 15 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on mää- rätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työeh- tosopi-muslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten nou- dattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomises-ta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

23 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä liittojen välisen työehtoso- pimuksen voimassaolon mukaisesti.

Helsingissä 15. päivänä lokakuuta 2007 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxx

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettava KOULUTUSSOPIMUS ‌

1 § KOULUTUSTYÖRYHMÄ

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa var- ten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edusta- jaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyh- mästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Xxxxxxx hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulu- tustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurs- sin viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 §

AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäes- sä toimihenkilön ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan kou- lutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan an- siomenetys toimihenkilön kuukausipalkkaa vähentämättä. Jos koulutus ta- pahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimi- henkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Työnantaja varaa tarvittaessa, koulutukseen osoittamiensa varojen puit- teissa toimihenkilölle mahdollisuuden osallistua koulutukseen, joka mahdol- listaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Toimihenkilön koulutustarve todetaan yhteisesti esimerkiksi työnantajan ja toimihenkilön välisessä keskustelussa.

3 §

YHTEINEN KOULUTUS

Yhteistoiminnan edellyttämä erikseen sovittava yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työ- paikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2

§:n mukainen koulutus.

4 § AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulu- tustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuotta- matta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vä- hintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitem- mästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettui- hin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoi- mi-kunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, kou- lutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vä- hennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korva- ta kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

5 §

SOSIAALISET EDUT

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosi- loma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § VOIMASSAOLOAIKA

Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä alkaen liittojen välisen työehtosopimuksen voimassaolon mukaisesti.

Helsingissä 15. päivänä lokakuuta 2007 AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxx

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettava LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

Johdanto

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu mm. työnantaja- ja toimihenkilöpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhtei- den edellyttämän luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja toimihenkilön välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtoso- pimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Näiden päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat solmineet luot- tamusmiesjärjestelmää ja luottamusmiesten toimintaa koskevan seuraavan sopimuksen.

1 §

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tätä sopimusta sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyrityksis- sä autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sovelta- misalalla.

2 § LUOTTAMUSMIES

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluotta- musmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.

Jos yrityksellä on samalla paikkakunnalla erillinen työpaikka, jossa työskente- lee vähintään 15 työehtosopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvaa toimihen- kilöä, voidaan paikallisesti sopia siitä, että myös tällaista työpaikkaa varten va- litaan luottamusmies. Näin voidaan myös menetellä, milloin yhden työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamusmiehen mahdollisuudet tavata toimihenkilöt tätä edellyttävät.

Milloin yrityksen samalla paikkakunnalla olevia eri työpaikkoja varten on valittu useampia luottamusmiehiä, voidaan työnantajalle samalla ilmoittaa, kuka luot- tamusmiehistä käy paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia samalla paikkakunnalla olevia yrityksen eri työpaikkoja.

Mikäli yrityksessä on valittu eri paikkakunnilla sijaitsevia toimipaikkoja varten useampia luottamusmiehiä, voivat luottamusmiehet valita keskuudestaan pää- luottamusmiehen edellyttäen, että edellä mainitusta järjestelystä on sovittu työnantajan kanssa. Pääluottamusmies käy neuvotteluja työnantajan kanssa,

kun asia koskee laajemmin eri paikkakunnilla sijaitsevia yrityksen toimipaikko- ja.

3 §

LUOTTAMUSMIESVAALIN JÄRJESTÄMINEN

Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on työpaikan kaikille toimihenkilöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa tarpeettomasti häiritä työn- tekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikasta on sovittava työnantajan kanssa viimeis- tään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

4 § VAALIKELPOISUUS

Luottamusmieheksi voidaan valita toimihenkilö, joka vähintään vuoden ajan on ollut toimihenkilönä asianomaisen työnantajan palveluksessa ja on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

5 § ILMOITUKSET

Toimihenkilöyhdistys ilmoittaa vaalin tuloksen kirjallisesti työnantajalle. Luot- tamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

6 §

LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

Luottamusmiehen tehtävänä on

- edustaa työpaikalla toimihenkilöjärjestöä em. työehtosopimuksen ja osa- puolten välisten muiden sopimusten soveltamisessa sekä yleensä työnanta- jan ja toimihenkilöiden välisissä kysymyksissä

- valvoa toimihenkilöiden osalta edellä mainittujen sopimusten noudattamista

- johtaa toimihenkilöiden puolesta em. työehtosopimuksen mukaisia paikalli- sia neuvotteluja

- välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta edustamansa yhdistyksen tai toimihenkilöiden välillä.

7 §

LUOTTAMUSMIEHEN TYÖSUHDE

Luottamusmies on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtai- sesti noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, esimiesten määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

8 §

LUOTTAMUSMIEHEN SIIRTÄMINEN

Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan.

9 §

LUOTTAMUSMIEHEN IRTISANOMISSUOJA

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei luottamusmiehen työ pääty kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänel- le hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kou- luttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla taval- la.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopi- muslain 7 luvun 10 § 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enem- mistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen sillä perus- teella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työ- velvoitteensa täyttämättä.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luot- tamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle il- moitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen valitta- vana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalis- sa luottamusmieheksi valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalitulok- sen.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimi- neeseen toimihenkilöön 6 kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päätty- misen jälkeen.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaises- ti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. Xxxxxxxxx li- säävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

10 §

LUOTTAMUSMIES JA LIIKKEEN LUOVUTUS

Luottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaise- naan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä on oikeus 9

§:ssä sovituun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

11 §

VAPAUTUKSEN ANTAMINEN

Luottamusmiestehtävien hoitamista varten tulee asianomaisen esimiehen an- taa luottamusmiehelle tilapäistä vapautusta työn kannalta sopivana aikana. Luottamusmiehelle annetaan lisäksi tilapäistä vapautusta työstään osallistu- mista varten paikalliseen neuvotteluun työnantajan kanssa tai työsuojelutar- kastajan työpaikalla suorittamaan tarkastukseen.

12 §

PALKANMAKSU VAPAUTUKSEN AIKANA

Xxxxxxx luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä työaika- na, ei tällaisen vapautuksen takia vähennetä kuukausipalkkaa.

13 §

VAPAA-AJAN MENETYKSEN KORVAAMINEN

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle, jonka edustamien toimihenkilöiden lu- kumäärä on vähintään 10, erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus ilme- nee työehtosopimuksen 30 §:stä.

Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin luottamusmies vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamusmiestehtäviään. Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.

Jos luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on alle 10 ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

14 §

LUOTTAMUSMIEHEN TOIMITILAT

Ellei luottamusmiehellä muutoin ole tarkoituksenmukaista säilytystilaa käytös- sään, työnantaja järjestää luottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää

luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet.

Milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, työnantaja osoittaa tarkoituk- senmukaisen tilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

15 §

LUOTTAMUSMIESTEN KOULUTUS

Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan koulutussopimuksen mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen osapuolten välisen koulutussopimuk- sen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

16 §

HENKILÖ-, TILASTO- JA TYÖVOIMATIEDOT

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee yleensä huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittömästi tai välillisistä koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liitty- vistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksen alaisen tapa- uksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

3. Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot työpaikan kaikista palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvista työehtosopimuksen tarkoitta- mista toimihenkilöistä:

1 toimihenkilön suku- ja etunimet

2 palvelukseentuloaika uusista toimihenkilöistä

3 organisatorinen osasto

4 nimike

5 vaativuustaso

6 kokemusvuositiedot

Edellä kohdissa 1, 3, 4 ja 5 mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa työehto- sopimuksen tultua hyväksytyksi ja sen mahdollisesti aiheuttamien vaativuus- tasomuutosten tultua työpaikassa toteutetuiksi tänä ajankohtana olevista kai- kista em. toimihenkilöistä.

Uusista toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1-5 mainitut tiedot välittömästi työ- suhteen alettua. Koeajaksi otetun toimihenkilön osalta annetaan hänen nimi- kettään ja vaativuustasoaan koskevat tiedot kuitenkin vasta koeajan päätyttyä.

Työnantajan on pyydettäessä esitettävä kirjallisesti luottamusmiehelle, mihin tehtävänimikkeeseen ja vaativuustasoon toimihenkilö on sijoitettu.

4. Tilastotiedot

Työpaikan kaikista palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvista työehtosopimuksen tarkoittamista toimihenkilöistä annetaan luottamusmiehelle kirjallisesti palkkati- lastotiedot kerran vuodessa samalta ajankohdalta, miltä sopijapuolten väliseen tilastoyhteistyösopimukseen perustuvan toimihenkilötilaston perustiedot kerä- tään. Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle vaativuustasoittain säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio sekä kuukausipalkka (luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotusta). Samal- la ilmoitetaan myös vastaavien toimihenkilöiden lukumäärät.

Tässä kohdassa tarkoitetut tilasto- ja lukumäärätiedot annetaan luottamus- miehelle välittömästi sen jälkeen, kun alan toimihenkilötilasto on valmistunut.

Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä. Säännöllisen työajan keskimääräisellä kuukausiansiolla tarkoitetaan samaa kuukausiansiokäsitettä kuin yleensä toi- mihenkilötilastossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Vertailukelpoisuutta teollisuutta koskeviin ansioihin heikentävänä tekijänä on otettava huomioon toimihenkilöiden työpaikkakohtaisten lukumäärien pienuus eri vaativuustasoissa.

5. Työvoimatiedot

Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljän- nesvuosittain organisatoristen osastojen puitteissa täysin työkykyisten työnte- kijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärät. Työvoiman kehitystä koskevat tiedot annetaan kunkin vuosineljänneksen sellaiselta ajankohdalta tai ajanjaksolta, jonka voidaan katsoa kuvaavan vuosineljänneksen normaalia työvoimatilan- netta.

6. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin ja työehtosopimuksen tarkoittamia toimihenkilöitä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoi- hin ja niissä käytettäviin vuorotyölisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä mainittujen toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlain- säädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.

7. Tiedot yrityksen työsuhteista

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) soveltamisalaan kuulu- van työnantajan on annettava neljännesvuosittain luottamusmiehelle hänen

pyynnöstään selvitys yrityksen määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määristä.

8. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten.

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamusmiehelle annettujen tietojen luottamuksellisuuteen kuuluu, ettei niitä tule saattaa yrityksen muiden luottamusmiesten eikä muiden yritysten tietoon eikä muullakaan tavalla levittää.

17 §

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä alkaen liittojen välisen työeh- tosopimuksen voimassaolon mukaisesti.

Helsingissä 15. päivänä lokakuuta 2007

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxx

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Toimisto: Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki

Puhelin: 09 4789 9480 (vaihde)

Faksi: 09 5883 995

Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx Kotisivut: xxx.xxx.xx

Toimitusjohtaja	Xxxxx Xxxxxxx	09 4789 9370
Osastopäällikkö	Xxxx Xxxxxxxx	09 4789 9363
Osastopäällikkö	Xxxx Xxxxxxxxxx	09 4789 9372
Asiamies	Xxxx Xxxxxxx	09 4789 9335

Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry

Toimisto: Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Puhelin: 09 613 231 (vaihde)

Faksi: 09 6131 3202

Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxx.xx Kotisivut: xxx.xxxx.xx

Lakimies Xxxxxxx Xxxx 09 6132 3245

Logistiikan toimihenkilöt ry

Toimisto: Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Puhelin: 09 613 231 (vaihde)

Faksi: 09 6132 3202

Kotisivut: xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Puheenjohtaja	Xxxxx Xxxxx	044 514 5691
Toiminnanjohtaja	Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx	040 834 2473

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata