KANNATTAVAMPI VUOKRATUOLISOPIMUS CASE: PARTURI-KAMPAAMO
View metadata, citation and similar papers at xxxx.xx.xx brought to you by
CORE
Xxx Xxxxxxx
KANNATTAVAMPI VUOKRATUOLISOPIMUS CASE: PARTURI-KAMPAAMO
Liiketalouden koulutusohjelma 2017
Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Marraskuu 2017
Ohjaaja: Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx: 43 Liitteitä:2
Asiasanat: Kannattavuus, taloudellisuus, kustannuslaskenta
Opinnäytetyön aiheena on kehittää toimeksiantajayrityksen vuokratuolisopimusta kannattavammaksi. Nykyinen sopimus ei ole riittävän kannattava yritystoiminnalle ta- loudellisesti, minkä takia sitä tulee kehittää. Lähtökohtana on suunnitella ja toteuttaa erilaisia laskelmataulukoita. Laskelmataulukoiden tavoitteena on löytää ratkaisut kan- nattavampaan vuokratuolisopimukseen. Lisäksi laskelmien tavoitteena on osoittaa opinnäytetyön tuloksena syntyvän uuden kannattavamman vuokratuolisopimuksen olevan kannattava niin yrityksen omistajalle, kuin vuokratuoliyrittäjällekin.
Opinnäytetyö on kehittämistyö, jossa pyritään kehittämään nykyistä vuokratuolisopi- musta kannattavammaksi. Työssä ei oteta kantaa sopimusjuridiikkaan eikä erilaisiin sopimusmuotoihin. Kehittämistyössä siis parannetaan ja kehitetään ainoastaan ole- massa olevaa sopimusta. Kehittämistyön tuloksena syntyvät ratkaisut perustuvat koh- deyrityksen toteutuneeseen kirjanpitoon. Laskelmataulukoiden luomisen tukena on käytetty kehittämistyön teoreettista osuutta.
Kehittämistyön teoreettinen osa käsittelee kustannus- ja katetuottolaskentaa. Kehittä- mistyössä luodut laskelmataulukot perustuvat toimeksiantajayrityksen tuloslaskel- maan. Työssä siis esitellään myös taseen ja tuloslaskelman rakennetta. Teoriassa käy- dään läpi myös yleisesti hiusalaa ja sen yleisimpiä yrittäjyys- ja sopimusmuotoja. Teo- reettisessa osuudessa käydään läpi kaikki kehittämistyön tueksi tarvittavat teoriat.
Empiirisessä osuudessa esitellään luodut laskelmataulukot ja vastataan kysymyksiin, miten toteutetaan ja miksi näin tehdään. Lopuksi esitellään laskelmien avulla saadut kehittämistyön ratkaisut. Laskelmataulukot pohjautuvat omaan näkemykseeni siitä, miten saada ratkaisut esille selkeästi. Empiirisessä osuudessa esitellään nykyinen vuokratuolisopimus ja uusi kannattavampi vuokratuolisopimus. Toimeksiantajayritys tulee ottamaan kehittämistyön tuloksena syntyvän vuokratuolisopimuksen käyttöönsä.
Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Business Administration
November 2017 Supervisor: Xxxxxx, Xxxxx Number of pages: 43 Appendices:2
Keywords: Profitability, economic efficiency, cost accounting
The subject of the bachelor`s thesis is to improve commissioning company´s rental chair agreement. The current contract is not economically suitable for the commission- ing company, therefor it should be developed further. The starting point is to plan and implement various calculation charts. The purpose of the calculation charts is to dis- cover a solution to the more economically beneficial rental chair contract. In addition, the goal of the calculations is to indicate the benefits of the new rental chair agreement for the owner as well as for the rental chair entrepreneur.
This bachelor thesis is a development work, in which the goal is to improve the current rental chair agreement. This thesis does not take a stand according to the contract law nor to the agreement forms. In the development work, the aim is to improve and de- velop solely the existing agreement. The conclusions are based on the company`s pre- vious bookkeeping. Theoretical information is used to endorse the calculation boards.
The theoretical part of the development work covers cost and contribution margin cal- culations. The calculation charts created in the development work are based on the case company`s income statement. The structure of the balance sheet and income state- ment are introduced in this thesis. The basics of hair industry and its most common agreement and entrepreneur forms are reviewed in the theoretical part. The theoretical part goes over all the theories that endorse the development work.
The empirical part introduces the calculation charts and gives answers to the questions how the calculations are executed and why. The solutions of the development work are introduced in the end. The calculation charts are based on my own point of view how to show the solutions clearly. The current and the more profitable rental chair agreements are shown in the empirical part. Commissioning company will benefit from this bachelor`s thesis by utilizing the new rental chair contract.
SISÄLLYS
1 JOHDANTO 5
1.1 Case-yritys 6
1.2 Kehittämistyö 7
1.3 Tavoitteet ja tarkoitus 7
2 HIUSALA 9
2.1 Parturikampaamoala yleisesti 9
2.2 Sopimukset ja yrittäjyysmuodot 10
2.2.1 Sopimusyrittäjä 12
2.2.2 Vuokratuoliyrittäjä 12
2.2.3 Sopimukset case-yrityksessä 13
3 TASE JA TULOSLASKELMA 14
3.1 Taseen rakenne 14
3.1.1 Taseen vastaava-puoli 14
3.1.2 Taseen vastattavaa-puoli 15
3.2 Tuloslaskelman rakenne 16
4 KUSTANNUSLASKENTA 18
4.1 Kustannuslaskennan tarkoitus 18
4.2 Muuttuvat ja kiinteät kustannukset 19
5 KATETUOTTOLASKENTA 21
5.1 Katetuotto 21
5.2 Kannattavuuden parantamisen menetelmät 23
6 UUDEN VUOKRATUOLISOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN 24
6.1 Nykyinen vuokratuolisopimus 24
6.2 Laskelmat 25
6.2.1 Laskelma kannattavasta vuokratuolisopimuksesta 27
6.2.2 Yhden vuokratuoliyrittäjän kustannukset 34
6.3 Uusi kannattavampi vuokratuolisopimus 38
7 POHDINTA 40
LÄHTEET 42
LIITTEET
1 JOHDANTO
Kannattavuus vaihtelee yritystoiminnassa jatkuvasti, joko yrityksen sisäisten tai ul- koisten tekijöiden mukaan tai jopa molempien. Yritys pystyy vaikuttamaan säännölli- sellä kustannusten tarkkailulla ja tulevaisuuden suunnittelulla sisäisiin tekijöihin. Ul- koisiin tekijöihin yrityksellä on vaikeampi ja haastavampi vaikuttaa. (Xxxxxxxxx, Mä- xxxxx & Xxxxxxxxxx 2005, 72.) Kun yritystoiminta on kannattavaa, se kattaa kaikki kulut, jolloin yritykselle syntyy tuottoa (Yrityssuomen www-sivut n.d).
Yritysten tulisi aina suunnitella tulevaa, jotta yritystoiminta pysyisi kannattavana. Pal- jonko tuottoja saadaan, kuinka paljon saaduista tuotoista on aiheutunut kustannuksia ja kuinka paljon yritystoiminnasta pitäisi jäädä voittoa. Tulevaisuuden suunnitteluun liittyvää laskentaa kutsutaan sisäiseksi laskennaksi. (Xxxxxx & Xxxxxxxx 2014, 9.)
Case- yrityksenä opinnäytetyössä toimii Turun seudulla toimiva parturi-kampaamo. Yritys haluaa pysyä salassa, minkä takia yrityksen nimeä ei tulla kertomaan työn mis- sään vaiheessa. Opinnäytetyössä toimeksiantajayrityksestä käytetään nimitystä case- yritys. Yrityksessä toimii omistajan lisäksi yksi vuokratuoliyrittäjä. Case-yrityksen omistaja haluaa saada vielä yhden vuokratuoliyrittäjän lisää yritystoimintaansa. Uuden vuokratuoliyrittäjän uskotaan tuovan lisää tuottoa yrityksen omistajalle kokonaiskus- tannusten kattamiseen.
Nykyisellä vuokratuoliyrittäjällä on case-yrityksen kanssa vuokratuolisopimus, joka ei ole riittävän kannattava yrityksen kokonaiskustannusten kattamiseen. Nykyisellä vuokratuolisopimuksella, vuokratuoliyrittäjä maksaa yrityksen omistajalle liian vähän kustannuksia käyttämistään kokonaiskustannuksista. Toimeksiantaja haluaa saada uu- della vuokratuolisopimuksella yritystoimintansa kannattavammaksi. Hän haluaa ke- hittää nykyistä vuokratuolisopimusta niin, että se kattaisi kaikki yrityksen kokonais- kustannukset yrityksessä toimivien tekijöiden kanssa tasan. Opinnäytetyön tuloksena syntyvää vuokratuolisopimusta tullaan käyttämään nykyiselle sekä uudelle vuokratuo- liyrittäjälle.
Opinnäytetyössä kehitetään erilaisilla kannattavuuslaskelmilla case-yrityksen jo ole- massa olevaa vuokratuolisopimusta kannattavammaksi. Työssä tullaan kehittämään laskelmataulukko, josta saadaan ratkaisut vuokratuolisopimuksen kannattavuuden pa- rantamiseksi. Nämä ratkaisut tullaan myös todistamaan erilaisilla laskelmilla, jotta ke- hitetty vuokratuolisopimus on kannattava sekä yritykselle, että vuokratuoliyrittäjälle. Työssä ei oteta kantaa sopimusjuridiikkaan eikä eri sopimusmuotoihin. Työssä kehi- tetään ainoastaan nykyistä sopimusta kannattavammaksi erilaisten laskelmien avulla.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja empiirisestä osuudesta. Teoriaosuudessa käydään läpi kustannus- ja katetuottolaskentaa, sekä taseen ja tuloslaskelman raken- netta. Näiden lisäksi käydään myös läpi yleisesti hiusalaa sekä hiusalan yleisempiä sopimusmuotoja. Teoriaosuudesta saadaan teoreettinen pohja empiiriseen osuuteen. Empiirinen osuus koostuu itse kehittämistyöstä. Lopuksi selviää ratkaisut kannatta- vampaan vuokratuolisopimukseen.
1.1 Case-yritys
Opinnäytetyön toimeksiantajayrityksenä on todellinen Turun seudulla toimiva parturi- kampaamo. Yritys haluaa pysyä salassa, minkä takia yrityksen nimeä ei tulla työn mis- sään vaiheessa kertomaan. Case-yritys on perustettu vuonna 2013. Yritys keskittyy ainoastaan parturi- ja kampaamoalan palveluihin, kuten parturointiin, värjäyksiin, leik- kauksiin, kampauksiin, permanentteihin, teippipidennyksiin, ripsien- ja kulmien vär- jäyksiin sekä ehostukseen.
Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä omistajan lisäksi yksi vuokratuoliyrittäjä. Omistaja on vasta aikuisiällään opiskellut parturikampaajaksi ja perustanut yrityk- sensä heti valmistuttua vuonna 2013. Vuokratuoliyrittäjä on aloittanut työskentele- mään yrityksessä vuonna 2014. Hänellä on vuokratuolisopimus parturi-kampaamon kanssa, muttei se ole taloudellisesti kannattava case- yritykselle. Parturi-kampaamon omistaja haluaa yritykseensä uuden vuokratuoliyrittäjän, pääasiassa parantaakseen ko- konaiskustannusten kattamista. Yrityksen omistaja sekä vuokratuoliyrittäjät toimivat omalla toiminimellään. Kehittämistyössä pyritään saamaan sopimus kannattavaksi sekä yritykselle, että vuokratuoliyrittäjillekin.
1.2 Kehittämistyö
Yritykset tarvitsevat jatkuvaa kehittämistyötä kannattavuuden parantamiseen. Yritys- ten tulee ennakoida muutoksia, arvioitava niiden merkityksiä ja tehdä näiden pohjalta strategisia valintoja. Kehittämistyössä sovelletaan, muokataan tai luodaan uusia rat- kaisuja. (Xxxxxxx, Xxxxxxxx & Xxxxxxxxx 2014, 11 -12.) Kehittämistyössä, työn maasto muuttuu ennakoimattomasti jatkuvasti (Sarala 2000, 14).
Kehittämistyötä tehdään, kun organisaatiolla on kehittämistarpeita tai halu saada ai- kaan muutoksia. Kehittämistyön tarkoituksena on luonnostella, kehitellä ja ottaa käyt- töön kehitettyjä ratkaisuja. Työssä etsitään parempia vaihtoehtoja ja viedään niitä käy- tännössä eteenpäin. Kehittämistyössä siis parannetaan käytäntöä tai tehdään uusia rat- kaisuja niihin. (Ojasalo ym. 2014, 19.)
Kehittämistyössä raportoidaan ja kuvataan kehittämisen lähtökohdat ja tavoitteet, työ- muodot ja prosessin eteneminen sekä lopputulokset. Kehittämistyö on ennakoimatonta ja se alkaa yleensä ideoinnista ja päättyy monien ideoiden kehittelyvaiheiden kautta ratkaisuun ja sen toteutukseen. Kehittämistyötä ei ohjata ensisijaisesti teoreettisilla vaan käytännön tavoitteilla, joihin haetaan tukea teoriasta. (Ojasalo ym. 2014, 20.)
1.3 Tavoitteet ja tarkoitus
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää case-yrityksen nykyistä vuokratuolisopimusta kannattavammaksi. Yrityksellä on yksi vuokratuoliyrittäjä, jolla on oma sopimus case- yrityksen kanssa. Kyseinen sopimus ei ole yritykselle riittävän kannattava taloudelli- sesti, minkä takia sitä tulee kehittää. Sopimusta tullaan kehittämään paremmaksi eri- laisten laskelmien avulla. Laskelmilla pyritään todistamaan, että nykyinen vuokratuo- lisopimus ei ole riittävän kannattava yritystoiminnalle. Kehittämistyössä pyritään myös todistamaan, että laskelmien avulla saadut ratkaisut uuteen vuokratuolisopimuk- seen on kannattavampia case-yritykselle. Laskelmataulukot tulen rakentamaan itse.
Yritykseen halutaan saada uusi vuokratuoliyrittäjä pääasiassa parantaakseen kokonais- kustannusten kattamista. Aikomus on, että tutkimuksen tuloksena syntyvä uusi vuok- ratuolisopimus tulisi voimaan nykyiselle ja uudelle vuokratuoliyrittäjälle. Vuokratuo- lisopimusta voidaan uusia jokaisen vuoden helmikuussa.
Tämän kehittämistyön tarkoitus on ennustaa tulevaa. Työssä tullaan kehittämään las- kelmataulukko, jossa näkyy kaksi talousarvio-saraketta. Nämä sarakkeet ovat tuloslas- kelma-arvioita sille vuodelle, kun yrityksessä toimii kaksi vuokratuoliyrittäjää sekä yrityksen omistaja. Laskelmat pohjautuvat case-yrityksen toteutuneeseen tuloslaskel- maan vuodelta 2016. Kyseinen tuloslaskelma on yrityksen omistajan. Siinä näkyy omistajan tuotot ja koko yritystoiminnan kokonaiskustannukset. Tuloslaskelmassa on siis omistajan saadut tuotot vuokratuoliyrittäjältä nykyisellä vuokratuolisopimuksella, sekä omat myynnit palveluista ja tuotteista. Tätä kyseistä vuokratuolisopimusta tullaan kehittämään kannattavammaksi, sillä tämä ei ole taloudellisesti kannattava yritystoi- minnalle. Tuloslaskelma-arvioissa tullaan näkemään omistajan saadut tuotot kahdelta vuokratuoliyrittäjältä (vuokrat sekä prosentuaaliset osuudet käytetyistä tuotteista) ja omat yritystoiminnasta saadut tuotot. Sarakkeissa siis näkyy vain omistajan tuotot, mutta kaikki yritystoiminnan kokonaiskustannukset. Arvio- sarakkeissa kustannukset nousevat yhden kolmanneksen, sillä yritystoiminnassa oletetaan sillä hetkellä olevan uusi vuokratuoliyrittäjä. Tämän laskelmataulukon jälkeen tullaan näkemään myös muita laskelmia, jotka pyrkivät osoittamaan uuden vuokratuolisopimuksen olevan kannattava niin yrityksen omistajalle kuin vuokratuoliyrittäjille.
Kehittämistyöhön tarvittavat aineistot saatiin case-yrityksen kirjanpitäjältä. Kirjanpi- täjä antoi kirjanpito materiaaleja, kuten esimerkiksi yrityksen taseen sekä tuloslaskel- man, pääkirjan ja laskelmat vuokratuoliyrittäjän käyttämistään tuotteista ja saaduista provisioista. Vuokratuoliyrittäjä siis maksaa kiinteän vuokran lisäksi prosentuaalisen summan yrityksen omistajan tuotevarastosta käyttämistään tuotteista. Toimeksianta- jalta saatiin myös nykyinen vuokratuolisopimus, jota lähdetään kehittämistyössä siis kehittämään. Kaikki tarvittavat materiaalit, joita on käytetty työssä, näkyvät liitetie- doissa. Toimeksiantaja on myös kertonut, ennen opinnäytetyön aloitusta, mitkä ovat hänen toiveensa ja tavoitteensa kehittämistyössä.
Toimeksiantajan toiveet ovat, ettei yrittäjyys- eikä sopimusmuotoa vaihdeta. Tämän takia työssä ei oteta kantaa sopimusjuridiikkaan, eikä erilaisiin sopimusmuotoihin, vaan kehitetään jo olemassa olevaa vuokratuolisopimusta kannattavammaksi. Hän myös toivoo, että sopimuksessa olevat käytännöt pysyvät samana. Hänen tavoitteensa on, että vuokratuolisopimus alkaisi kattamaan kaikki yritystoiminnan kokonaiskustan- nukset kannattavammin. Hän haluaa, että kustannukset pystyttäisiin jaottelemaan ta- san yrityksessä toimivien tekijöiden kesken.
2 HIUSALA
2.1 Parturikampaamoala yleisesti
Hiusalan ammattilainen suunnittelee, toteuttaa ja markkinoi asiakkaille käsityönä eri- laisia palvelukokonaisuuksia kuten esimerkiksi hoito-, muotoilu- ja värikäsittelyitä hiuksiin, kasvoihin, partaan sekä kynsiin. Parturi-kampaajan tehtävänä on edistää asi- akkaiden hyvinvointia ja vaikuttaa erilaisilla käsittelyillä heidän ulkonäköönsä positii- visesti. Hiusalan asiakaspalvelutyö on liiketoimintaa, jossa ammattilaiset työskentele- vät itsenäisinä ammatinharjoittajina, yrittäjinä tai toisen omistaman yrityksen palve- luksessa. (Xxxxx & Xxxxxx 2010, 12.)
Hiusala on monipuolinen ja vaativa ala, joka edellyttää monenlaista osaamista. Am- mattilaiselta vaaditaan luovuutta, taiteellisuutta, hyvää kuuntelu- ja puhetaitoa, siis- teyttä ja tarkkuutta. Tärkeimpänä taitona pidetään sosiaalisia taitoja, luovuutta ja pal- velutaitoa. Hiusalan työntekijät ovat asiakaspalvelijoita, joten työntekijällä on oltava ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja sekä motivaatiota työskennellä tällä alalla. Yrittä- jyys on alalla hyvin yleistä, joten ala edellyttää ammattilaiselta myös yrittäjämäistä asennetta ja yritystoiminnan ymmärtämistä kokonaisuutena. Hiusala on hyvin fyysistä ja fyysisesti haastavaa, joten terveet elämäntavat ja itsestä huolehtiminen on hyvin tär- keää. (Koulutuksen www-sivut 2016.)
Valtaosa kampaamoista on pieniä 1-3 työntekijän työpaikkoja. Liikkeet ovat suurim- maksi osaksi parturi-kampaamoita, joissa palvellaan miehiä ja naisia. Vain parturityö- hön kohdistuvia liikkeitä on vähän. Parturi-kampaajan työajat poikkeavat toimisto- työstä. Yritykset ovat auki myös lauantaisin ja hyvin myöhään iltaan asti, jotta asiak- kaat pääsevät palveltavaksi. Yksityisten ammatinharjoittajien määrä on suuri ja usein samoissa tiloissa toimii useita yrittäjiä. Tavanomaisten pienten parturi-kampaamojen rinnalle on tullut suuria monipalveluyrityksiä, joissa on lisäksi kosmetologi ammatti- laisia. (Xxxxx & Xxxxxx 2010, 12.)
2.2 Sopimukset ja yrittäjyysmuodot
Hiusalan ammattilaiset työskentelevät joko itsenäisinä ammatin- tai liikkeenharjoitta- jana, yrittäjinä tai toisen omistaman yrityksen palveluksessa työsopimussuhteessa ole- vana työntekijänä. Seuraavaksi tulen kertomaan työsuhteessa olevien työntekijöiden sopimusehdoista. Case-yrityksessä työskentelee itsenäisiä ammatin- ja liikkeenharjoit- tajia, joten seuraavat ehdot eivät päde heihin.
Tämän alan toimintaa säätelevät erilaiset lait ja säädökset ja niiden perusteella työn- antajien ja työntekijöiden yhdistykset tekevät työhön liittyviä sopimuksia. Työehtoso- pimus (TES) määrittää yleisluonteisesti työn tekemiseen liittyvät ehdot työehtosopi- muslakiin perustuen. Niihin kuuluvat palkat, työajat, lomat, korvaukset ja muut edut, joita alalla noudatetaan. Työnantajan on noudatettava kaikkiin työntekijöihin liittota- solla sovittuja minimiehtoja. (Xxxxx & Xxxxxx 2010, 24.)
Työehtosopimus voi olla yleissitova tai normaalisitova. Yleissitova tarkoittaa sitä, että työnantajan on noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä kaikkiin työntekijöihin. Yleissitovuuteen vaikuttaa järjestäytyneiden työnantajien ja työntekijöiden määrä. So- siaali- ja terveysministeriön alainen yleissitovuuslautakunta vahvistaa työehtosopi- muksen yleissitovuuden. Myös työnantajat jotka eivät kuulu työnantajaliittoon, ovat velvollisia noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta. (Pamin www-sivut 2014.)
Normaalisitova työehtosopimus koskee niitä työnantajaliiton jäsenyrityksiä, jotka ovat tehneet työehtosopimuksen (Luoma & Oksman 2010, 24). Työnantaja on velvollinen
noudattamaan normaalisitovaa työehtosopimusta, jos hän kuuluu sopimuksen solmi- neeseen työnantajaliittoon tai sopimus on tehty koskemaan kyseistä yritystä (Pamin www-sivut 2014).
Case-yrityksessä toimivat ammatin- ja liikkeenharjoittajat ovat itsenäisesti omalla toi- minimellään työskenteleviä, jolloin työehtosopimuksissa on eroavaisuuksia. En ota tutkimuksessani kantaa case-yrityksen sisäisiin sopimusehtoihin, sillä se ei ole kannat- tavuuslaskelman kannalta olennaista.
Ammattimaisesti laaditut sopimukset ja yritykseen tehdyt sopimuskäytännöt ovat tär- keä osa yritysten ennakoivaa riskienhallintaa. Epäselvä tai puutteellinen sopimus saat- taa aiheuttaa tarpeettomia riskejä. Sopimukset tulisi laatia kirjallisesti, selkeästi ja yk- siselitteisesti, jotta erimielisyyksiltä vältyttäisiin. Ammattimaisesti tehdyt sopimukset lisäävät yrityksen luotettavuutta sekä uskottavuutta. Sopimus voi myös vaikuttaa myönteisesti yrityksen arvoon ja edistää kaupankäyntiä. (Applexin www-sivut 2017.)
Kampaamoalalla yrittäjyyden sopimuskäytäntö on erittäin epäselvä. Käytössä on kolme eri sopimusmallia: työntekijän työsopimus, sopimusyrittäjä sekä vuokratuo- liyrittäjä. Alalla ei ole tällä hetkellä yhtenäistä nimikettä sopimusyrittäjälle eikä vuok- ratuoliyrittäjälle. Yleistä käytäntöä pitäisi yhtenäistää, esimerkiksi luopumalla koko- naan toisesta nimikkeestä. Näin voitaisiin keskittyä siihen, että lähtökohtaisesti sopi- mus määrää toiminnan, eikä vuokralaisen nimike. Sopimuksia ja käytäntöjä on yhtä monta kuin on yrittäjiä ja siksi sopimus tulisi olla kaiken toiminnan lähtökohta. (I love hairin www-sivut n.d.)
Seuraavaksi tulen kertomaan enemmän sopimusyrittäjyydestä sekä vuokratuoliyrittä- jyydestä ja niiden sopimuskäytännöistä. Case-yrityksessä työskentelee yksi vuokra- tuoliyrittäjä, ja aikomus on, ettei sopimusmallia tulla vaihtamaan yritykseen tulevalle uudelle parturikampaajalle. Kehittämistyössäni kehitän vain vuokratuolisopimusta kannattavammaksi, enkä ota kantaa muihin sopimusmalleihin.
2.2.1 Sopimusyrittäjä
Sopimusyrittäjä maksaa prosenttivuokraa, jotta hän saa työskennellä valmiissa työym- päristössä. Sopimusyrittäjä maksaa liikkeen omistajalle sopimuksessa sovitun vuokran kuukauden arvonlisäverottomasta liikevaihdosta, joka on yleensä noin 30-50 prosent- tia. Prosenttivuokran määrä mukautuu liikevaihdon mukaan. Jos liikevaihdon määrä muuttuu, myös sopimusprosentti muuttuu. Sopimuksessa yleensä määritetään minimi- sekä maksimitaso vuokralle. ”Minimitaso turvaa sopimusta tarjoavan yrittäjän talou- den, vaikka tekijä ei olisikaan paikalla. Maksimitaso on sopimusyrittäjän tarjoama pal- kinto silloin kun tekijä on tehnyt keskivertoa parempaa tulosta.” (I love hairin www- sivut n.d.)
Sopimusyrittäjälle ei voi määrätä kiinteää työaikaa, joten sopimuksessa on sovittu erikseen järjestelyistä ja aukioloajoista. Prosenttivuokraa vastaan sopimusyrittäjä saa käyttöönsä kaikki tuotteet, ajanvarausjärjestelmän, sekä yleiset tilat. Myös markki- nointi, mainonta ja kassa kuuluvat prosenttivuokraan. Sopimusyrittäjän tulee maksaa vain omat henkilökohtaiset työvälineensä sekä hänelle kuuluvat verot ja ennakot. Jos sopimusyrittäjän sopimuksen ehdot ovat määritelty liian tiukoiksi, verottaja voi tulkita kyseistä suhdetta työsuhteeksi. (I love hairin www-sivut n.d.)
2.2.2 Vuokratuoliyrittäjä
Vuokratuoliyrittäjä vuokraa tuolin parturi-kampaamon pitäjältä palvellen omia asiak- kaitaan, jolloin vuokratuoliyrittäjä on usein omalla toiminimellä toimiva yrittäjä tai ammatinharjoittaja (Vastaukset www-sivut 2017). Vuokratuoliyrittäjä maksaa kiin- teää vuokraa työtilastaan omistajalle. Kiinteä vuokra sisältää vain työpisteen, mutta yleensä siihen voi myös kuulua vesi, sähkö, sekä oikeus käyttää sosiaalitiloja. Vuok- ratuoliyrittäjä vastaa itse tuotteista ja niiden ostoista ja markkinoinnista, eli hän vastaa itse omasta varastostaan, sen kuluista ja ostoista. Hiusalalla varastoon kuuluu esimer- kiksi työvälineet, tuotteet, hanskat, foliot, shampoot ja hiusvärit. Yrittäjä itse maksaa verot, ennakot ja kirjanpidon. Investointien seurauksena vuokralaisen toimintaan liit- tyy yrittäjäriski. Verottaja voi katsoa vuokratuolityöntekijää työntekijäksi, jos vuokra- laisen vuokra on liian pieni. (I love hairin www-sivut n.d.)
Sopimukseen tulee määritellä kaikki toiminta, eikä olettamuksille saa jättää tilaa. So- pimuksen sisältöä ei määrää se, onko yrittäjä valinnut sopimus- tai tuolivuokrayrittä- jyyden. Vuokramuoto on vain pieni osa sopimusta, jossa määritellään yrittäjän toi- minta sopimuksen tarjoajan yrityksessä. Sopimuksen laadinta on tärkein vaihe, sillä sopimus määrittelee tulevan toiminnon. Sopimukseen voi yhdistellä eri yrittäjämuoto- jen ominaisuuksia, mutta ne kaikki tulee kirjata ylös sopimukseen. (I love hairin www- sivut n.d.)
2.2.3 Sopimukset case-yrityksessä
Kehittämistyössä ei tulla tekemään kannattavuuslaskelmaa sopimusmuodon vaihtami- sesta yrityksen sisällä, sillä yrityksen omistaja ei halua muuttaa vuokratuolisopimusta muuhun sopimusmuotoon. Omistaja on todennut vuokratuolisopimusmuodon hyväksi, eikä halua sen takia sitä muuttaa. Mielestäni, sopimusmuodolla ei ole suuria eroavai- suuksia talouden eikä yritystoiminnan kannalta. Sopimuksen tulee olla kannattava jo- kaisella sopimusmuodolla. Toimeksiantajan toiveita siis noudattaen kehittämistyössä ei oteta kantaa eri sopimusmuotoihin eikä niiden kannattavuuteen.
Kuten yllä olevassa teoriassa mainitaan, sopimukseen voi yhdistellä eri yrittäjämuoto- jen ominaisuuksia, mutta ne kaikki tulee kirjata ylös sopimukseen (I love hairin www- sivut n.d). Case-yrityksen vuokratuolisopimuksessa on yllä olevan teorian mukaan myös viitteitä sopimusyrittäjyydestä. Case-yrityksen sopimuksessa vuokratuoliyrittäjä maksaa kiinteää tuolivuokraa, jonka summaan sisältyy kaikki kiinteät kustannukset, kuten; vesi, sähkö, maksupääte ja kassakone, siivoustarvikkeet, sekä pesupaikan sham- poot ja hoitoaineet. Vuokratuoliyrittäjän teoriasta poiketen, case-yrityksen vuokratuo- lisopimuksessa vuokratuoliyrittäjän ei tarvitse huolehtia omasta varastostaan. Nykyi- sessä sopimuksessa kuitenkin lukee, että vuokratuoliyrittäjä saa milloin tahansa alkaa ostamaan omia tuotteita Matrix-tuotesarjasta.
Sopimusyrittäjän ja vuokratuoliyrittäjän suurin eroavaisuus on se, että sopimusyrittäjä maksaa prosenttivuokraa kuukauden arvonlisäverottomasta liikevaihdosta. Kun taas
vuokratuoliyrittäjä maksaa kiinteää vuokraa jokaiselta kuukaudelta, tämän asian poh- jalta voidaan todeta, että case-yrityksessä työskentelee vuokratuoliyrittäjä eikä sopi- musyrittäjä.
3 TASE JA TULOSLASKELMA
Taseen ja tuloslaskelman rivien ymmärtäminen on tärkeä osa yrittäjyyttä. Kun huoma- taan ajoissa erilaisia poikkeamia tai haittoja kirjanpidossa, se auttaa yritystä pääse- mään pidemmälle. (Saarelainen 2013, 82.) Yrityksen omistaja pystyy vaikuttamaan erittäin positiivisella tavalla yritystoimintaansa, kun hän osaa tulkita kirjanpitoaan. Xxxxxxxxxxx (2013, 79) mukaan luvut kertovat yritystoiminnan tilasta, jos niitä malttaa kuunnella. Numerot ovat oikeudenmukaisia, mutta joskus myös julmia.
3.1 Taseen rakenne
Tase muodostuu kahdesta puolesta: vastaavaa- ja vastattavaa-puolista (Kinnunen, Lai- tinen, Laitinen, Leppiniemi, Puttonen 2009, 18). Vasen puoli eli vastaavaa-puoli ker- too, mitä varoja yhtiöllä on. Oikea puoli eli vastattavaa-puoli kertoo, millä varat on rahoitettu. Taseen molemmat puolet tulee olla yhtä suuret eli niiden pitää aina mennä tasan. Tase on tilikauden viimeisen päivän eli yhden päivän tilanne. (Karikorpi 2010, 65.)
3.1.1 Taseen vastaava-puoli
Tasekaavan vastaavaa-puolen varat jaetaan pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Näitä voidaan myös kutsua pitkäaikaisiksi ja lyhytaikaisiksi varoiksi. (Karikorpi 2010, 68.)
Pysyviin vastaaviin kuuluu varallisuus, jotka katsotaan pysyvän yhtiöllä useamman kuin yhden tilikauden ajan. Tällaisia ovat esimerkiksi maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, rakennukset sekä tekijänoikeudet ja patentit. Pysyvät vastaavat jaetaan vielä kolmeen eri luokkaan: aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä sijoitusomaisuus.
Mitä ylempänä taseen vastaavaa-puolta varallisuuserä esitetään, sitä hitaammin ja vai- keammin sen pystyisi muuttaa käteiseksi rahaksi. (Xxxxxxxx, Malmi & Xxxxxx 2012, 67.)
Vaihtuvia vastaavia ovat vaihto-omaisuus eli yrityksen varasto sekä rahoitusomaisuus. Nämä ovat tarkoitettu vaihdettaviksi seuraavan tilikauden aikana. Rahoitusomaisuu- teen kuuluvat erilaiset saamiset, rahoituspaperit sekä raha ja pankkisaamiset. Vaihto- omaisuus on jaoteltu seuraavasti: keskeneräiset- ja valmiit tuotteet, aineet ja tarvik- keet, muu vaihto-omaisuus sekä ennakkomaksut. Rahoitusomaisuudella on tehtävänä varmistaa yrityksen kyky pystyä maksamaan lähiaikoina maksettavia velvoitteitaan, kuten esimerkiksi ostovelat, lainojen lyhennykset ja korot. Rahoitusomaisuus siis ku- vaa yrityksen lyhyen aikavälin maksuvalmiutta. Vaihto-omaisuuden tehtävänä taas on myydä valmiit tuotteet markkinoilla ja periä niistä sovittu korvaus. (Ikäheimo, Malmi ym. 2012, 68 & 69.)
3.1.2 Taseen vastattavaa-puoli
Vastattavaa-puolelle kuuluu erät, jotka kertovat mistä yritys on hankkinut rahat toi- mintaansa (Ikäheimo ym. 2012, 69). Vastattavaa-puoli jakaantuu neljään eri ryhmään: Omaan pääomaan, tilinpäätössiirtojen kertymään, pakolliseen varaukseen sekä vieraa- seen pääomaan (Kirjanpitoasetus 30.12.1997/1339).
Oma pääoma on omistajien osuus rahoituksesta, jota voidaan hankkia lähtökohtaisesti kolmella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on yrityksen tekemä voitto, toinen tapa on osa- keannilla kerätty osakepääoma tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, ja kolmas tapa on arvonkorotukset. (Karikorpi 2010, 79.)
Tilinpäätössiirtojen kertymässä on kaksi alakohtaa, jotka ovat poistoero sekä vapaaeh- toiset varaukset. Karikorven (2010, 84) mukaan ”poistoero syntyy, jos verotuksessa tehdyt poistot ylittävät kirjanpidon suunnitelman mukaiset poistot”. Vapaaehtoisilla varauksilla voidaan pienentää verotettavaa tuloa. Näitä ovat esimerkiksi investointi-, toiminta- ja muut varaukset. Tilinpäätössiirtojen kertymät ovat siis eriä, jotka liittyvät verotukseen.
Pakollisia varauksia ovat erät, jotka todennäköisesti tai varmasti liittyvät päättynee- seen tai aikaisempiin tilikausiin. Tilikauteen on kirjattu myydyn tuotteen tuotto, mutta on varmaa, että myydystä tuotteesta aiheutuu vielä menoja. Nämä kyseiset menot ovat pakollisia varauksia. (Karikorpi 2010, 84.) Pakolliset varaukset tulee maksaa tulevina vuosina pois ja ne tulee esittää kirjanpidossa omana eränään (Ikäheimo ym. 2012, 71).
Vieras pääoma on jaoteltava pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin. Pitkäaikaisia velkoja ovat velat, jotka ovat yli vuoden mittaisia, esimerkiksi pitkäaikaisia rahoitus- lainoja. Lyhytaikaisia velkoja taas ovat esimerkiksi ostovelat. (Karikorpi 2010, 81-82.)
Mitä alempana erä on taseen vastattavaa-puolella, sitä parempi etuoikeus velkojalla on saada varansa pois yritykseltä. Tämän perusteella lyhytaikaisen pääoman velkojilla on parhain etuoikeus ja osakepääomalla eli yrityksen omistajan oman pääoman ehdoin sitomilla varoilla on huonoin etuoikeus saada varansa pois yrityksestä. (Ikäheimo ym. 2012, 69.)
3.2 Tuloslaskelman rakenne
Kannattavuutta pystytään analysoimaan yrityksen tuloslaskelman avulla (Karikorpi 2010, 148). Tuloslaskelman avulla pystytään hahmottamaan yrityksen toiminnalla ai- kaansaadut tulot sekä menot. Yritystoiminta on kannattavaa, kun yritystoiminnan tulot ovat suuremmat kuin menot. (Kinnunen ym. 2009, 55.)
Tuloslaskelmassa esitetään tilikauden voitto, joka lisätään taseeseen olevaan yrityksen omaan pääomaan, tai tilikauden tappio, joka vähentää yrityksen omaa pääomaa. Tu- loslaskelmassa esitetään myös ne erät, joiden myötä tulos on muodostunut. (Kinnunen ym. 2009, 36.) Kirjanpitoasetus (1336/1997) antaa kaksi vaihtoehtoista tuloslaskelma- kaavaa, jotka ovat kululajikohtainen ja toimintakohtainen tuloslaskelma. Yrityksellä on oikeus päättää kumpaa kaavaa se käyttää, mutta päätettyä kaavaa tulee käyttää joh- donmukaisesti tilikaudesta toiseen. Pienyrityksissä kululajikohtainen on kuitenkin ta- vanomaisempi. (Karikorpi 2010, 33 & 36.)
Kululajikohtaisen ja toimintakohtaisen tuloslaskelman ero on kulujen ryhmittely. Ku- lulajikohtaisessa kaavassa yrityksen kulut esitetään erilaisina kulutyyppeinä, kuten henkilöstökuluina ja materiaalina ja palveluina. Toimintakohtaisessa kaavassa yrityk- sen kulut jaotellaan toiminnoittain, kuten myynnin ja markkinoinnin kuluihin sekä hal- linnon kuluihin. (Karikorpi 2010, 36.) Case-yritys käyttää kululajikohtaista tuloslas- kelmaa tilinpäätöksessä.
Tuloslaskelman rakenne jakautuu neljään eri osa-alueeseen:
1. Varsinaisen liiketoiminnan kulut ja tuotot
2. Rahoituksen tuotot ja kulut
3. Satunnaiset tuotot ja kulut
4. Tilinpäätössiirtojen ja verojen muutokset. (Ikäheimo ym. 2012, 72.)
Tuloslaskelman ensimmäiseen, varsinaisen liiketoiminnan kulut ja tuotot, ryhmään kuuluvat liikevaihto, liiketoiminnan muut tuotot, materiaalit ja palvelut, varaston muu- tos, henkilöstökulut, poistot ja arvonalentumiset, liiketoiminnan kulut, sekä liike- voitto/-tappio tilit. (Ikäheimo ym. 2012, 73-75.)
Rahoituksen tuotot ja kulut ryhmä ilmaisee yritystoiminnan rahoituksen vaikutuksen tulokseen (Ikäheimo ym. 2012, 76). Rahoitustuotot kertyvät sijoitetuista pääomista, kuten esimerkiksi osakkeista, joista voi mahdollisesti saada osinkotuottoja, sekä kas- savaroille saatavista korkotuotoista. Rahoituskuluna tarkoitetaan, kun maksetaan kor- koa vieraalle pääomalle, pankeille maksettavia takauspalkkiota, maksuliikenteen ku- luja ja sijoitusten arvonalennuksia. (Karikorpi 2010, 58.) Rahoituksen tuotot ja kulut ryhmän vaikutus tuloslaskelman kokonaistulokseen riippuu siitä, millainen yrityksen rahoitusrakenne on. Toisin sanoen, missä suhteessa yritystoiminta on rahoitettu vie- raalla- sekä omalla pääomalla (Ikäheimo ym. 2012, 76).
Satunnaiset tuotot ja kulut -ryhmä koostuu tavanomaisesta poikkeaviin, kertaluontei- siin ja oleellisiin tapahtumiin. Kyseisiä eriä tulisi tulkita satunnaiseriksi vain silloin, kun erät ovat oleellisesti ja selkeästi tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia ta- pahtumia. Satunnaisista eristä tulee aina antaa tarkentavat tiedot liitetietoina. Satun- naisia eriä ovat esimerkiksi, yritykselle määrätty vahingonkorvaus, konserniavustuk- set ja kokonaisen liiketoimintaosan myyntivoitto tai myyntitappio. Ryhmä viestii, että
kyseiset erät oletetaan olevan toistumattomia, eli eriä ei liiketoiminnan oleteta vuosit- tain synnyttävän. (Ikäheimo ym. 2012, 76.)
Viimeisenä ennen tilikauden voittoa, käsittelen tilinpäätössiirrot ja tuloverot -ryhmää. Tilinpäätössiirtoihin lisätään poistoeron muutosten ja vapaaehtoisten varausten muu- tosten erät. Nämä erät liittyvät verotukseen, ja niitä kutsutaan tuloksenjärjestelyeriksi. Jotta tuloksenjärjestelyerät hyväksytään verotuksessa, ne tulee elinkeinoverolain mu- kaan vähentää vähintään yhtä suurina kirjanpidossa. Jos yrityksellä on mahdollisuus tehdä suurempi poisto verotuksessa kuin kirjanpidossa, yrityksen täytyy kirjata näiden poistojen erotus lisäpoistona, joka merkataan poistoeron muutokseen. ’’Vapaaehtois- ten varausten muutos tarkoittaa elinkeinoverolaissa hyväksyttyjen varausten muutosta. Kasvattamalla varauksia yritys voi pienentää verotettavaa tulostaan ja lykätä verojen tulevaisuuteen. Vastaavasti varauksia pienentämällä tulos paranee.’’ Tuloverot mää- räytyvät yrityksen verotettavan tulon pohjalta. Verot näkyvät tuloslaskelmassa, vaikka niitä ei olisi maksettu vielä kokonaan. (Karikorpi 2010, 63.)
Yllämainittujen erien jälkeen pääsemme tilikauden tulokseen. Se on osuus, joka jää jäljelle niistä tuotoista, jotka kuuluvat yrityksen omistajalle. Erä siirretään taseen vas- tattavaa-puolelle, omaan pääomaan kohtaan ”tilikauden voitto/tappio”. Jos tilikauden tulos on voittoa, niin yrityksen oma pääoma kasvaa. Jos taas tappiota, yrityksen oma pääoma vähenee. (Karikorpi 2010, 64.)
4 KUSTANNUSLASKENTA
4.1 Kustannuslaskennan tarkoitus
Kustannuslaskennan tehtävänä on mitata ja raportoida taloudellista informaatiota, joka liittyy yrityksen resurssien hankintaan ja kulutukseen (Kinnunen ym. 2009, 81). Kus- tannuslaskennalla on kolme keskeistä tehtävää: varaston arvostus, vastuualuelaskenta ja tuote-, palvelu- ja asiakaskohtainen kustannusten määrittäminen. Varaston arvostus ei koske kaikkia organisaatioita, vaan niitä yrityksiä joilla on varasto. ”Varaston ar-
vostus on kiinteästi sidoksissa rahoittajien laskentatoimeen ja lainsäädännössä on oh- jeet siitä, mitä kustannuksia varastossa oleviin tuotteisiin voidaan sisällyttää.” (Ikä- heimo ym. 2012, 144.)
Vastuualuelaskenta, myös tunnetaan nimellä kustannuspaikkalaskennassa, kustannuk- set kirjataan erilaisille vastuualueille tai vastuualueiden osille. Kyseessä olevia vastuu- alueita voi olla esimerkiksi asiakaspalvelu, joka on voitu jakaa osiin puhelinpalveluun ja sähköiseen palveluun, joista molemmista halutaan erikseen seurata kustannuksia. Nämä kustannuspaikat yhdistämällä saadaan asiakaspalvelun vastuualueen kustannuk- set selvitettyä. (Ikäheimo ym. 2012, 145.)
Tuote-, palvelu- ja asiakaskohtainen kustannusten määrittäminen on kustannuslasken- nan kolmas tehtävä. Tällä voidaan selvittää laskentakohteiden kustannukset ja kannat- tavuudet erilaisiin päätöstilanteita varten. (Ikäheimo ym. 2012, 145.)
4.2 Muuttuvat ja kiinteät kustannukset
Kustannuskäsitteitä on monia. Kirjanpidossa menolla tarkoitetaan hyödykkeen tai pal- velun hankintahintaa, kun taas kululla tarkoitetaan hyödykkeen tilikaudelle kohdistet- tua osaa. Kustannus voidaan määritellä taloudelliseen uhraukseen, joka tehdään jonkin laskentakohteen tuottamiseksi. (Ikäheimo ym. 2012, 146.) Kustannus on toisin sanoen tuotannontekijöiden eli hyödykkeiden tuotannossa käytettävä rahamääräinen arvo (Kinnunen ym. 2009,82).
Yrityksen toiminnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan muuttuviin ja kiinteisiin kus- tannuksiin (Eklund & Xxxxxxxx 2014, 50). Kustannukset luokitellaan sen mukaan, miten ne käyttäytyvät suhteessa toiminnan volyymiin (Ikäheimo, Laitinen, Laitinen & Xxxxxxxx 2011,87).
Kuvio 1 havainnollistaa kustannusten luokittelun muuttuviin kustannuksiin. Muuttu- vat kustannukset ovat niitä kustannuksia, jotka kasvavat tai pienenevät suhteessa toi- minnan volyymiin (Ikäheimo ym. 2012, 146). Mitä enemmän hyödykkeitä valmiste- taan, sitä enemmän aiheutuu muuttuvia kustannuksia (Eklund & Kekkonen 2014, 50).
Kuvio 1. Muuttuvat kustannukset (Tieto.osaavayrittäjän www-sivut. n.d.)
Kuvio 1 havainnollistaa muuttuvien kustannusten muutosta, kustannusten ja myynnin määrän suhteen avulla. Muuttuvia kustannuksia ovat hyödykkeen tuottamiseen tarvit- tavat aine- ja tavarakustannukset, sekä palkkakustannukset ja provisiopalkat. Hyödyk- keen valmistukseen käytetty energia- ja vesikustannukset ovat myös muuttuvia kus- tannuksia. (Xxxxxx & Xxxxxxxx 2014, 50).
Kuvio 2 havainnollistaa kustannusten luokittelun kiinteisiin kustannuksiin. Kiinteitä kustannuksia ovat ne kustannukset, jotka pysyvät samana riippumatta toiminnon vo- lyymistä eli toiminta asteesta (Ikäheimo ym. 2011,87).
Kuvio 2. Kiinteät kustannukset (Tieto.osaavayrittäjän www-sivut. n.d.)
Kuviosta 2 huomataan, että kiinteät kustannukset pysyvät samana riippumatta tuotan- tomäärästä ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Kiinteiden kustannusten määrä ei siis riipu siitä, paljonko hyödykkeitä valmistetaan tai myydään. Tyypillisiä kiinteitä kus- tannuksia ovat muun muassa toimitilan vuokrat, tietojärjestelmä, sekä koneista ja lait- teista aiheutuvat kustannukset (Ikäheimo ym. 2012, 146; Tomperi 2001, 17)
Yrityksen johto pystyy vaikuttamaan nopeammin ja helpommin muuttuvien kustan- nuksien määrään, kuin kiinteisiin kustannuksiin. Kun muuttuvia kustannuksia on enemmän, niin yritys pystyy toimimaan joustavammin. Kiinteät kustannukset ovat ka- pasiteettikustannuksia, jonka takia niihin ei pystytä vaikuttamaan lyhyellä tähtäimellä. (Ikäheimo ym. 2011, 87.)
5 KATETUOTTOLASKENTA
Katetuottolaskentaa käytetään arvioimaan yritystoiminnan kannattavuutta. Yritykset voivat verrata erilaisten tuotteiden tai tuoteryhmien kannattavuutta tällä laskentame- netelmällä. Katetuottoa on erityisesti seurattava myynti-, osto- ja valmistusosastoilla, sillä katetuotto lasketaan myyntihintojen ja ostohintojen erotuksena. Katetuottolasken- nassa keskeinen tekijä on kustannusten jaottelu muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. Lyhyellä aikavälillä muuttuvien kustannusten voidaan olettaa pysyvän saman suurui- sina. Tämän takia katetuottolaskenta soveltuu erittäin hyvin lyhyen aikavälin kannat- tavuuden tarkasteluun. (Stenbacka ym. 2005, 61; Kinnunen ym. 2009, 88; Tomperi
2001, 22; Xxxxxx & Xxxxxxxx 2014, 77).
5.1 Katetuotto
Katetuotolla tarkoitetaan myynnistä kertyneiden myyntituottojen ja muuttuvien kus- tannusten välistä erotusta. Katetuotto kertoo, mitä yritykselle jää kiinteiden kustannus- ten kattamiseen, sekä mitä yritykselle jää tulokseksi, kun myyntituotoista on vähen- netty kaikki kustannukset. (Kinnunen ym. 2009, 88.) Kuvio 3 havainnollistaa katetuot- tolaskennassa käytetyn laskentakaavan.
MYYNTITUOTOT |
- muuttuvat kustannukset |
= KATETUOTTO |
- kiinteät kustannukset |
= TULOS |
Kuvio 3. Katetuottolaskenta (Kinnunen ym. 2009, 88.)
Jos katetuotto on suurempi kuin yrityksen kiinteät kustannukset, niin yrityksen tulos on voitollinen. Tappiota syntyy, kun kiinteät kustannukset ovat suuremmat kuin kate- tuotto. (Stenbacka ym. 2005, 61.) Mitä suuremmat kiinteät kustannukset ovat, sitä enemmän tarvitaan siis katetuottoa (Xxxxxxx 2001, 22). Kun muuttuvia kuluja saadaan pienennettyä, katetuotto kasvaa. Kulujen pienentämiseen on eri vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi materiaalien ostohintojen tinkiminen alaspäin, tai työmäärän pienentämi- nen, jolloin palvelun tekeminen tulee halvemmaksi. (Karikorpi 2010, 150.)
Katetuottoanalyysin avulla voidaan tarkastella yrityksen kokonaistuottoja, kokonais- kustannuksia ja tulosta, kun sen tuotantomäärissä, tuotteiden hinnoissa, muuttuvissa kustannuksissa tai kiinteissä kustannuksissa tapahtuu muutoksia. Katetuottoanalyy- sissa tuotot ja kustannukset nousevat ja laskevat vain tuotantomäärän vaihtuessa. (Kin- nunen ym. 2009, 88.) Analyysin avulla tarkastellaan myös sitä, miten toiminnan määrä sekä tuotot, kustannukset ja tulos ovat toisiinsa yhteydessä (Ikäheimo ym. 2012, 148).
Yrityksen tulosta laskiessa voidaan myös käyttää käyttökatetta. Käyttökatteeseen päästään, kun katetuotosta vähennetään kiinteät kulut. Käyttökate on siis tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalennuksia (Karikorpi 2010, 152). Luvun tulee olla riittävä, jotta näiden vähennysten jälkeen yritykselle jäisi voittoa. Käyttökatteen riittä- vyys riippuu yrityksen toimialasta, sekä pääomarakenteesta (Balance consulting www- sivut n.d). Toimialalla, jossa tarvitaan paljon koneita ja kalustoa, poistot ovat suuria. Tällaisilla aloilla käyttökatteen tulisi olla suurempi kuin vähemmän pääomaa sitovilla toimialoilla (Karikorpi 2010, 152).
5.2 Kannattavuuden parantamisen menetelmät
Kannattavuus vaihtelee yritystoiminnassa jatkuvasti yrityksen sisäisten tai ulkoisten tekijöiden mukaan tai molempien. Sisäisiin tekijöihin yritys pystyy vaikuttamaan säännöllisellä kustannusten tarkastelulla. Ulkoisiin tekijöihin on yrityksellä vaikeampi vaikuttaa, sillä yritys ei pysty vaikuttamaan esimerkiksi vallitsevaan markkinahintata- soon. (Stenbacka ym. 2005, 72.)
Yritys pystyy parantamaan omilla ratkaisuillaan yritystoiminnan kannattavuutta erilai- silla menetelmillä, jotka ovat:
- Myyntihinnan korotus
- Myyntimäärän lisäys
- Muuttuvien kustannusten aleneminen
- Kiinteiden kustannusten aleneminen (Stenbacka ym. 2005, 72).
Myyntihinnan korotus parantaa yrityksen kannattavuutta, jos se ei vaikuta myyntimää- rään. Suunniteltaessa hinnan korotusta, yrityksen tulee siis huomioida mahdollinen myyntimäärän lasku. Yrityksen myyntimäärää saadaan kasvatettua, kun tehostetaan markkinointia tai muita myyntiin kohdistuvia toimenpiteitä. Yritystoiminnan koko- naiskustannusten karsiminen on usein kuitenkin ensimmäinen toimenpide, johon ryh- dytään, kun halutaan parantaa yrityksen kannattavuutta.
Case-yritys haluaa uuden kannattavamman vuokratuolisopimuksen avulla saada pa- remmin katettua yritystoiminnan muuttuvat ja kiinteät kustannukset. Nykyinen sopi- mus ei kata läheskään kaikkia tarvittavia kustannuksia. Uuden vuokratuoliyrittäjän myötä vuokratuotot suurenevat kahteen, mutta myös kustannukset nousevat yhden kolmanneksen. Vuokratuoliyrittäjän vuokran hintaa tulisi nostaa tietyn summan ver- ran, jotta toimeksiantaja pystyisi kattamaan paremmin yritystoiminnan kokonaiskus- tannukset.
Toimeksiantaja haluaa myös parantaa oman yritystoiminnan kannattavuutta myynti- hinnan korotuksella. Tässä tapauksessa myyntihinnan korottamisella tarkoitetaan sitä,
kun toimeksiantaja myy tuotevarastossa olevia tuotteita vuokratuoliyrittäjälle. Vuok- ratuoliyrittäjän ei itse siis tarvitse ostaa kokonaista tuotevarastoa itselleen. Vuokratuo- liyrittäjä ostaa toimeksiantajan varastosta tuotteita sen mukaan, mitä hän käyttää niitä asiakkailleen. Vuokratuoliyrittäjä maksaa tuotteen myyntihinnasta +5 prosenttia jo- kaista käytettyä grammaa kohden. Myyntihinnan korottamis-menetelmällä on siis vai- kutusta kannattavuuden parantamiseen case-yrityksessä. Prosentuaalista summaa tulee suurentaa, jotta saadaan yritystoiminnan kokonaiskustannuksia katettua paremmin.
Yllä mainitsin millä menetelmillä tulemme parantamaan case-yrityksen kannatta- vuutta ja millä keinoin saadaan katettua paremmin yritystoiminnan kokonaiskustan- nukset. Yritys pystyy myös parantamaan kannattavuuttaan myös muilla keinoilla. Kannattavuuden parantamismenetelmissä on myös muita hyviä ehdotuksia kannatta- vuuden parantamiseen. Yrityksen omistaja voisi miettiä vuokramenojen ja muiden kiinteiden kustannusten pienentämistä. Vuokramenot pystyttäisiin suuremmalla aika- välillä pienentämään, jos yrityksen omistaja esimerkiksi ostaisi kyseisen liiketilan. Omistaja voisi myös uusia parturi-kampaamon hinnaston kannattavammaksi. Ennen sitä kuitenkin tulisi selvittää tämän hetkisen hinnaston kannattavuus, sekä millainen kannattavuus hinnastolla olisi, jos hintoja muutettaisiin. Pienenisikö asiakaskunta uu- den hinnaston myötä? Näihin kehittämisideoihin en aio ottaa kantaa opinnäytetyös- säni.
6 UUDEN VUOKRATUOLISOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN
6.1 Nykyinen vuokratuolisopimus
Tällä hetkellä vuokratuoliyrittäjän tuolivuokran suuruus on 650,00€ kuukaudessa. Tuolivuokran summaan sisältyy kaikki kiinteät kustannukset, kuten; vesi, sähkö, mak- supääte ja kassakone, siivoustarvikkeet, sekä pesupaikan shampoot ja hoitoaineet. Tä- män lisäksi vuokralainen maksaa kuukausittain käyttämistään aineista kulutuksen mu- kaan voimassa olevan tuotesarjasopimus hinnaston mukaisen verottoman hinnan +5%
(hintoihin lisätään alv 24%). Sopimuksessa sanotaan, että vuokralainen voi milloin ta- hansa ruveta itse ostamaan tukkuhintaan kaikki tuotteet ja aineet, parturi-kampaamon käyttämältä tuotesarjalta, ja silloin tämä prosentuaalinen kohta sopimuksesta raukeaa.
Vuokralainen ostaa itselleen kaikki henkilökohtaiset työssään tarvitsemat kampaamo- alan tarvikkeet kuten esimerkiksi, kammat, harjat, pinnit, meikkisiveltimet, leikkuu- koneet, sekä föönit. Vuokralainen on myös velvollinen ottamaan itselleen oman toi- mintansa vastuuvakuutuksen, sekä omat henkilökohtaiset muut liiketoimintansa liitty- vät lakisääteiset vakuutukset.
Vuokralainen saa 10% provisio-osuuden asiakkailleen myymistään parturi-kampaa- mon myynnissä olevista oheistuotteista. Provisio-osuus maksetaan verottomasta myyntihinnasta.
Case-yrityksen omistaja kokee nykyisen vuokratuolisopimuksen hinnat olevan liian alhaisia. Hän toteaa tarvitsevansa toisen vuokratuoliyrittäjän yritykseensä, jotta hän saisi enemmän tuottoa yrityksen kokonaiskustannusten kattamiseen. Tämän takia las- kelmataulukossa (Taulukko 1) olevat talousarvio-sarakkeet pohjautuvat sille vuodelle, kun yritystoiminnassa työskentelee omistajan lisäksi kaksi vuokratuoliyrittäjää.
Laskelmissa pyritään osoittamaan, onko nykyinen vuokratuolisopimus kannattava ot- taa käyttöön uudelle vuokratuoliyrittäjälle. Riittääkö nykyisen sopimuksen tuotot kat- tamaan yritystoiminnan kokonaiskustannukset, vai pitääkö kehittää uusi vuokratuoli- sopimus molemmille vuokratuoliyrittäjille, jolloin siitä tulisi kannattavampi yritystoi- minnalle.
6.2 Laskelmat
Toteuttaakseen kehittämistyön laskelmat, yrityksen kirjanpitäjä antoi tutkimukseen tarvittavia materiaaleja, kuten esimerkiksi case-yrityksen vuoden 2016 tuloslaskelman (liite 1), sekä laskelmat (liite 2) vuokratuoliyrittäjän käyttämistään tuotteistaan, jotka hänen tulee maksaa yrityksen omistajalle jokaisena kuukautena. Kirjanpitäjä antoi
myös case-yrityksen taseen, pääkirjan, laskelmat (liite 2) omistajan maksamistaan tuo- teprovisioista vuokratuoliyrittäjälle sekä nykyisen vuokratuolisopimuksen. Näiden an- nettujen materiaalien avulla pystytään luomaan kokonaiskuva yritystoiminnan ja vuokratuoliyrittäjän kuluista ja tuotoista.
Saatujen materiaalien jälkeen on mahdollista rakentaa laskelmataulukko, josta näh- dään case-yrityksen nykyisen vuokratuolisopimuksen kannattavuus ja kehittämistyön tuloksena syntyvän uuden vuokratuolisopimuksen kannattavuus yritystoiminnassa. Laskelmataulukosta käy myös ilmi, miten yrityksen tuloslaskelma tulee muuttumaan, kun yritys ottaa käyttöön kannattavamman sopimuksen. Laskelmataulukon luomisessa ollaan käytetty apuna Kirjanpitoasetuksen (1575/1992 §1) tuloslaskelman kaavaa.
Laskelmataulukossa (Taulukko 1) nähdään case-yrityksen vuoden 2016 toteutunut tu- loslaskelma ja sitä mukauttaen kaksi saraketta talousarvioita. Talousarvio-sarakkeet ovat luotu erilaisten laskelmien ja toimeksiantajan toiveiden avulla. Ensimmäisessä talousarvion sarakkeessa on kuvattu, miten case- yrityksen tuloslaskelma muuttuu, kun yritykseen tulee toinen vuokratuoliyrittäjä. Tässä sarakkeessa uusi vuokratuoliyrittäjä käyttää nykyistä vuokratuolisopimusta, joka ei ole toimeksiantajan mielestä riittävän kannattava. Xxxxxxxxx lopputulos pyrkii todistamaan tämän väittämän. Toisessa ta- lousarvio sarakkeessa, eli laskelmataulukon viimeisessä sarakkeessa, mukautetaan ny- kyistä vuokratuolisopimusta. Tässä sarakkeessa siis pyritään kehittämään sopimusta kannattavammaksi ja samalla todistamaan sen kannattavuus.
Ensimmäisen laskelmataulukon lisäksi ollaan rakennettu vielä yksi taulukko (Tau- lukko 4), joka osoittaa vuokratuoliyrittäjän käyttämien kustannusten summan yrityk- sen kokonaiskustannuksista. Taulukosta saadun tiedon jälkeen lasketaan myös, mitä vuokratuoliyrittäjä maksoi yrityksen omistajalle nykyisellä vuokratuolisopimuksella vuonna 2016. Tämän jälkeen lasketaan vielä, kuinka paljon vuokratuoliyrittäjä tulee maksamaan kustannuksista uudella kannattavalla vuokratuolisopimuksella. Näiden laskelmien avulla pystytään todistamaan kehittämistyön tuloksena syntyvien ratkaisu- jen kannattavuus. Näistä laskelmista tullaan kertomaan tarkemmin seuraavissa kappa- leissa.
6.2.1 Laskelma kannattavasta vuokratuolisopimuksesta
Laskelmataulukossa (Taulukko 1) tullaan näkemään neljä saraketta. Ensimmäisessä sarakkeessa on kaikki case-yrityksen käyttämät kirjanpitotilit. Toiseen sarakkeeseen on liitetty case-yrityksen toteutunut tuloslaskelma vuodelta 2016. Kolmas ja neljäs sa- rake ovat talousarvio-sarakkeita.
Laskelmataulukkoon asetetaan ensin kaikki yrityksen tuloslaskelmassa olevat tiedot. Laskelmassa käytetyssä toteutuneessa tuloslaskelmassa on kaikki yritystoiminnan ko- konaiskustannukset, mutta pelkästään yrityksen omistajan tuotot. Tuotto- tileissä on yrityksen omistajan myynnit palveluista ja tuotteista, sekä vuokratuoliyrittäjän maksa- mat tuotot vuokrasta ja käytetyistä tuotteista. Talousarvio sarakkeet ovat tuloslas- kelma-arvioita sille vuodelle, kun case-yrityksessä toimii kaksi vuokratuoliyrittäjää sekä yrityksen omistaja. Kaikissa laskelmataulukon sarakkeissa on siis pelkästään yri- tyksen omistajan tuotot myynneistä, vuokratuotoista ja tuotot vuokratuoliyrittäjän käyttämistä tuotteista. Taulukossa esiintyvät kustannukset, ovat kaikkien yrityksessä toimivien parturikampaajien kustannuksia eli kokonaiskustannukset case- yrityksen yritystoiminnasta.
Laskelmataulukon tilit, joista näkyy yrityksen omistajan saadut tuotot vuokratuoliyrit- täjältä ovat ”vuokratuotot” ja ”myynti / kampaamotuotteet” -tilit. Xxxxxx / kampaa- motuotteet tilillä on yrityksen omistajan tuotot kampaamotuotteista, sekä ne tuotot, jota omistaja saa vuokratuoliyrittäjältä, kun hän käyttää omistajan tuotevarastosta tuot- teita omille asiakkailleen. Nykyisessä vuokratuolisopimuksessa vuokratuoliyrittäjä maksaa jokaista käyttämää tuotegrammaa kohden plus viisi prosenttia tuotehinnasta. Hän ilmoittaa käyttämien tuotteiden grammamääräisen summan kuukauden välein yri- tyksen omistajalle, joka antaa nämä tiedot eteenpäin hänen kirjanpitäjälleen. Kirjanpi- täjä laskee jokaista kuukautta kohden, kuinka paljon vuokratuoliyrittäjä on velkaa yri- tyksen omistajalle käyttämistään tuotteistaan (Liite 2). Kirjanpidossa tämä summa merkitään Myynti/kampaamotuotteet- tilille. Vuokratuoliyrittäjän laskusta vähenne- tään hänen provisionsa, jota hän pystyy keräämään, kun hän myy parturi-kampaamo- tuotteita asiakkaille. Provisio on 10 prosenttia tuotteen verottomasta hinnasta.
Tuloslaskelman kulut jaoteltiin muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin, ja sijoitettiin ne laskelmataulukkoon. Muuttuvat kustannukset ovat niitä kustannuksia, jotka kasva- vat tai pienenevät suhteessa toiminnan volyymiin (Ikäheimo ym. 2012, 146). Kun taas kiinteitä kustannuksia ovat ne, jotka ovat riippumattomia toiminnan volyymistä, kuten esimerkiksi kiinteät palkat ja vuokrat. Kiinteät kustannukset pysyvät samana riippu- matta toiminnon volyymistä eli toiminta asteesta. (Ikäheimo ym. 2011,87.) Tämän ky- seisen teorian ja kirjanpitoasetuksen tuloslaskelmakaavan (1575/1992, 1§) pohjalta saatiin varmuus mitkä kulut kuuluvat muuttuviin ja mitkä kiinteisiin kuluihin. Taulu- kosta 1, huomataan, että ainoastaan muuttuvat kustannukset muuttuvat ja kiinteät kulut pysyvät samana, vaikka tekijäkapasiteetti muuttuu.
Kun ollaan saatu laskelmataulukkoon case-yrityksen toteutuneen tuloslaskelman ar- vot, voidaan aloittaa talousarvio sarakkeiden rakentaminen. Parturi-kampaamon omis- taja on kertonut, että yrityksen toimitiloissa pystyy työskentelemään enintään kolme henkilöä. Omistaja haluaa saada yritykseensä toisen vuokratuoliyrittäjän, jolloin yri- tyksen tekijäkapasiteetti täyttyy. Kaikki talousarvio sarakkeissa olevat muuttuvat kus- tannukset tulevat tämän takia siis suurenemaan yhden kolmanneksen. Kyseisissä sa- rakkeissa tuotot vuokratuolisopimuksesta tulee kasvamaan kahdella. Ensimmäisessä talousarvio sarakkeessa ei muuteta nykyisen vuokratuolisopimuksen tuottoja, vaan pi- detään ne samana (paitsi lisäämällä yhden vuokratuoliyrittäjän tuotot laskelmaan). Toisessa talousarvio sarakkeessa muutetaan vuokratuolisopimusta. Tästä sarakkeesta saadaan vähimmäis summat, jotka sopimuksessa tulisi olla, jotta case- yrityksen omis- taja pystyisi kattamaan kaikki yritystoiminnan kokonaiskustannukset paremmin. Seu- raavaksi nähdään kehitetty laskelmataulukko, jonka jälkeen kerrotaan tarkasti, miten taulukon talousarvio-sarakkeiden summat saadaan.
Taulukko 1. Laskelma kannattavasta vuokratuolisopimuksesta
CASE-YRITYKSEN TULOSLASKELMA (2016) | 1. TALOUSARVIO (nykyisellä vuokratuoli- sopimuksella) | 2. TALOUSARVIO (muuttaen nykyistä vuokratuolisopimusta) | |
Myynti 24% | 30857,8 | 28758,5 | 22411,6 |
Myynti/ kampaamotuotteet 2 24% / vuokratuoliyrittäjän tuoteostot omistajalta | 6236,8 | 7802,5 | 11330,0 |
Myynti/ Amway tuotteet 24% | 94,6 | 100,0 | 100,0 |
Vuokratuotot 24% | 6290,3 | 12580,6 | 15400,0 |
LIIKEVAIHTO | 43479,5 | 49241,6 | 49241,6 |
MUUTTUVAT KULUT | |||
Ostot 24% | 10330,9 | 15496,4 | 15496,4 |
Ostot/Amway 24% | 1195,6 | 1793,4 | 1793,4 |
Aine- ja tarvikevaraston muutos | -3705,9 | -5558,9 | -5558,9 |
Ostot yht. | 7820,6 | 11730,9 | 11730,9 |
Vesi-ja jätevesi | 475,9 | 713,8 | 713,8 |
Sähkökulut | 2239,6 | 3359,4 | 3359,4 |
Luottokorttiprovisiot | 157,2 | 235,7 | 235,7 |
Rahaliikenteen kulut | 185,1 | 277,6 | 277,6 |
Posti- ja lähettikulut | 44,0 | 66,0 | 66,0 |
Ulkopuoliset palvelut yht. | 3101,7 | 4652,6 | 4652,6 |
Työvaatekulut 24% | 286,7 | 286,7 | 286,7 |
Kahvi- ja kahviketarvikkeet | 459,6 | 689,4 | 689,4 |
Toimistotarvikkeet | 111,2 | 166,8 | 166,8 |
Puhelinkulut | 240,3 | 360,4 | 360,4 |
Muut kulut yht. | 1097,8 | 1503,3 | 1503,3 |
MUUTTUVAT KULUT YHTEENSÄ | 12020,0 | 17886,7 | 17886,7 |
KATETUOTTO | 31459,4 | 31354,9 | 31354,9 |
KIINTEÄT KULUT | |||
YEL- maksut | 2438,3 | 2438,3 | 2438,3 |
Työttömyysvakuutus | 47,0 | 47,0 | 47,0 |
Pakolliset sosiaalikutut yht. | 2485,3 | 2485,3 | 2485,3 |
Henkilökunnan koulutus | 165,0 | 165,0 | 165,0 |
Henkilövakuutusmaksut (Vapaaehtoiset) | 2050,4 | 2050,4 | 2050,4 |
Vapaaehtoiset sosiaalikulut yht. | 2215,4 | 2215,4 | 2215,4 |
Tilavuokrat | 5903,2 | 5903,2 | 5903,2 |
Siivous- ja puhtaanapito | 104,0 | 104,0 | 104,0 |
Kiinteistön korjauskulut | 5,9 | 5,9 | 5,9 |
Kone-kalusto hankinnat | 615,9 | 615,9 | 615,9 |
Xxxx toimikulut | 17,7 | 17,7 | 17,7 |
Toimitilakulut yht. | 6646,8 | 6646,8 | 6646,8 |
Muut myynnin edistämiskulut | 150,0 | 150,0 | 150,0 |
Kannatusilmoitukset | 271,8 | 271,8 | 271,8 |
Huomionosoitukset | 34,2 | 34,2 | 34,2 |
Markkinointikulut yht. | 456,0 | 456,0 | 456,0 |
Taloushallintokulut | 845,3 | 845,3 | 845,3 |
Atk- ohjelmistot. Päivitykset. Ylläpito | 168,3 | 168,3 | 168,3 |
Jäsenmaksut | 199,0 | 199,0 | 199,0 |
Ammattilehdet ja kirjat | 542,0 | 542,0 | 542,0 |
Pyöristyserot | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Vastuuvakuutus-oikeusturva | 458,6 | 458,6 | 458,6 |
Kukat ja somisteet | 125,7 | 125,7 | 125,7 |
Datasiirtokulut | 411,0 | 411,0 | 411,0 |
Muut hallinnon kulut ( vähennyskelvottomat) | 5,1 | 5,1 | 5,1 |
Hallintokulut yht. | 2754,9 | 2754,9 | 2754,9 |
KIINTEÄT KULUT YHTEENSÄ | 14558,3 | 14558,3 | 14558,3 |
KÄYTTÖKATE | 16901,1 | 16796,6 | 16796,6 |
POISTOT YHTEENSÄ | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
LIIKEVOITTO (-TAPPIO) | 16901,1 | 16796,6 | 16796,6 |
Korkokulut lainoista | 80,6 | 0,0 | 0,0 |
Muut rahoituskulut (lainojen hoitokulut) | 24,0 | 0,0 | 0,0 |
Korkokulut yht. | 104,6 | 0,0 | 0,0 |
TULOS ENNEN VEROJA | 16796,6 | 16796,6 | 16796,6 |
Ennakkoverot 24% ?!??!? | 215,9 | 215,9 | 215,9 |
VEROT YHTEENSÄ | 215,9 | 215,9 | 215,9 |
TILIKAUDEN TULOS -+ | 16580,7 | 16580,7 | 16580,7 |
Laskelmataulukon talousarvio-sarakkeiden arvot täytetään alhaalta ylös. Ensimmäi- senä asetetaan uusi arvio yrityksen tulokseen, joka nousee yhden kolmanneksen. Yri- tyksellä ei ole enää lainoja eikä poistoja kalustosta, jonka takia nämä kohdat ovat tyhjiä talousarvio sarakkeissa. Kiinteät kulut pysyvät samana, mutta muuttuvat kustannukset kasvavat yhden kolmanneksen. Kun aloitetaan taulukon täyttöä alhaalta ylös, saadaan liikevaihdon lopullinen summa uusien kokonaiskustannusten laskemisen jälkeen. Tuottotilien summa tulee siis olla liikevaihdon suuruinen, jolloin yritys pystyy katta- maan kaikki yritystoiminnan kustannukset.
Ensimmäisen talousarviosarakkeen vuokratuotto- tilin summa saadaan, kun kerrotaan case-yrityksen toteutuneen tuloslaskelman vuokratuotto- tili kahdella. Tässä sarak- keessa ei siis muuteta nykyisen vuokratuolisopimuksen tuottoja, vaan pidetään ne en- nallaan. Tämän takia uusi vuokratuoliyrittäjä maksaa saman verran vuokratuottoja yri- tyksen omistajalle kuin nykyinen vuokratuoliyrittäjäkin vuonna 2016. Seuraavaksi li- sätään Xxxxxx/Amway tuotteet -tilille sama summa, joka oli jo vuoden 2016 tuloslas- kelmassakin, sillä tämä tuotto on omistajan omaa sivutuottoa ja sen oletetaan pysyvän samana tulevina vuosina. Kirjanpitäjältä saadussa laskelmassa (Liite 2) nähdään, kuinka paljon vuokratuoliyrittäjä on maksanut yrityksen omistajalle käytetyistä tuot- teista vuonna 2016. Tämä kyseinen summa (1565,7€) lisätään myynti / kampaamo- tuotteet -tilille, koska oletetaan, että uusi vuokratuoliyrittäjä käyttää suunnilleen saman verran tuotteita kuin nykyinen vuokratuoliyrittäjäkin.
Saatua summat edellä mainittuihin tileihin, jäljelle jää yrityksen omistajan myynti-tili. Myynti -tilin summa saadaan, kun vähennetään liikevaihdosta kaikki edellä mainittu- jen tuottotilien saldot. Seuraavaksi näemmä taulukon, joka on suurennettu taulukosta
1. Tämän taulukon (Taulukko 2) avulla on helpompi ymmärtää, ettei nykyinen vuok- ratuolisopimus ole kannattava case-yrityksen omistajalle.
Taulukko 2. Tuloslaskelman ja ensimmäisen talousarvio sarakkeen myynti- tilien vertailu
CASE-YRITYKSEN TULOSLASKELMA (2016) | 1. TALOUSARVIO (nykyisellä vuokratuoli- sopimuksella) | |
Myynti 24% | 30 857,8 € | 37 156,8 € |
Myynti/ kampaamotuotteet 24% / vuokratuoliyrittäjän tuoteostot omistajalta | 6 236,8 € | 7 802,5 € |
Myynti/ Amway tuotteet 24% | 94,6 € | 100,0 € |
Vuokratuotot 24% | 6 290,3 € | 12 580,6 € |
LIIKEVAIHTO | 43 479,5 € | 57 639,8 € |
Taulukosta 2 käy ilmi, että yrityksen omistajan tulisi kasvattaa omaa myyntiään yli 6 000 eurolla, jos vuokratuolisopimus pysyy ennallaan toisen yrittäjän saapuessa yritys- toimintaan. Omistajan tulisi siis kasvattaa omaa myyntimääräänsä ja tuottaa enemmän palveluita itse, jotta hän saisi katettua kaikki yritystoiminnan kokonaiskustannukset nykyisellä vuokratuolisopimuksella. Tämä laskelma osoittaa, että kyseistä sopimusta tulee muuttaa, jotta kaikki yritystoiminnan kustannukset saadaan veloitettua kaikille siellä työskentelevien kesken tasan.
Toisen talousarvio sarakkeen tarkoituksena on saada tuloslaskelma-arvio sille vuo- delle, jolloin yritystoiminnassa työskentelee kolme tekijää, kuten ensimmäisessäkin talousarviossa. Tässä sarakkeessa mukautetaan nykyistä vuokratuolisopimusta. Tämän avulla saadaan siis toteutettua kannattavampi vuokratuolisopimus case-yritykselle. Näiden kahden talousarvio sarakkeen ero on se, ettei toisessa muuteta vuokratuoliso- pimusta, vaan pidetään se samana. Toisessa sarakkeessa taas muutetaan sopimusta niin, että siitä tulee kannattava yritystoiminnalle.
Toista talousarvio-saraketta aletaan täyttämään samalla tavalla kuin ensimmäistäkin talousarvio-saraketta. Aloittaen siis täyttämään kustannuksia alhaalta ylöspäin. Tässä- kin sarakkeessa kaikkiin muuttuviin kustannuksiin on lisätty yksi kolmannes vuoden 2016 tuloslaskelmaan. Muuttuvat ja kiinteät kustannukset ovat siis saman suuruisia ensimmäisessä ja toisessa talousarvio-sarakkeessa.
Kun kaikki kustannukset ovat laskettu talousarvio-sarakkeessa, saadaan liikevaihtoon summa, jonka yrityksen omistajan tulee saada tuotoistaan, jotta yritystoiminta olisi
kannattavaa. Ensimmäisenä lisätään tuottotileistä Xxxxxx/Amway tuotteet -tilille sama summa, joka oli jo vuoden 2016 tuloslaskelmassakin, sillä tämä on omistajan omaa sivutuottoa ja sen oletetaan pysyvän samana tulevina vuosina. Tämän sarakkeen tar- koituksena oli siis mukauttaa jo olemassa olevaa vuokratuolisopimusta. Tästä syystä aletaan kokeilemaan eri prosentuaalisia summia vuokratuoliyrittäjien ostamista tuot- teista (omistajan varastosta) sekä korottamaan vuokratuottoja. Nykyisessä vuokratuo- lisopimuksessa tämä prosentuaalinen summa on plus viisi prosenttia tuotehinnasta ja vuokratuotto on 650 euroa kuukaudessa.
Päädyttiin lopullisiin summiin kokeilemalla eri prosenttilukuja ja vuokratuottoja las- kelmataulukkoon. Lopputuloksena saadut luvut ovat sekä kohtuullisia, että kannatta- vampia kummallekin osapuolelle. Korottamalla vuokratuolisopimuksessa olevaa pro- sentuaalista osuutta käyttämistään tuotteista kymmeneen prosenttiin, saadaan hyvä ko- rotus myynti/kampaamotuotteet-tilille. Tämä summa ei ole siltikään vuokratuoliyrit- täjälle kohtuuttoman suuri maksettavaksi.
Kun prosentuaalinen summa muuttuisi 10 prosenttiin, niin vuokratuoliyrittäjä maksaisi tuplasti enemmän. Olettaen, että tuotteita käytetään seuraavinakin vuosina saman ver- ran, summa muuttuisi 1 565 eurosta noin 3 000 euroon vuodessa. Tämä ei ole laskel- mien mukaan liian suuri summa yhden henkilön maksettavaksi vuodessa käyttämis- tään tuotteista.
Myös vuokratuottoihin pitäisi saada muutosta. Nykyinen vuokratuolivuokra on 650€ kuukaudessa. Korotettiin vuokraa kymmenellä eurolla kuukaudessa aina 700 euroon asti. Tämä summa osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi tuolivuokralle. Korotettu vuokra, 700 euroa kuukaudessa, on kohtuullinen, mutta tuottaa omistajalle merkittä- västi enemmän kuin aikaisempi vuokra. Vuokratuotot laskettiin 11 kuukaudelle olet- taen, että vuokratuoliyrittäjät pitävät lomaa vuodessa yhden kuukauden.
Saatua summat edellä mainittuihin tileihin, jäljelle jää omistajan myynti-tili. Myynti- tilin summa saadaan, kun vähennetään liikevaihdosta kaikki edellä mainitut tuottoti- lien saldot. Seuraavaksi näemmä taulukon, joka on suurennettu taulukosta 1. Tämän taulukon (Taulukko 3) avulla on helpompi ymmärtää, miksi yllä mainitut uuden vuok- ratuolisopimuksen ratkaisut ovat kannattavampia case-yrityksen omistajalle.
Taulukko 3. Tuloslaskelman ja toisen talousarvio sarakkeen myynti- tilien vertailu
CASE-YRITYKSEN TULOSLASKELMA (2016) | 2. TALOUSARVIO (muuttaen nykyistä vuokratuolisopimusta) | |
Myynti 24% | 30 857,8 € | 30 809,8 € |
Myynti/ kampaamotuotteet 24% / vuokratuoliyrittäjän tuoteostot omistajalta | 6 236,8 € | 11 330,0 € |
Myynti/ Amway tuotteet 24% | 94,6 € | 100,0 € |
Vuokratuotot 24% | 6 290,3 € | 15 400,0 € |
LIIKEVAIHTO | 43 479,5 € | 57 639,8 € |
Taulukosta 3 nähdään, että myynti-tilin summaksi tulee uuden vuokratuolisopimuksen tuotoilla saman verran, kuin vuonna 2016 olevassa tuloslaskelmassa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että yrityksen omistaja pystyy kattamaan kaikki yritystoiminnan kokonais- kustannukset samalla myyntimäärällä kuin vuonna 2016. Vuokratuolisopimuksessa olevat ratkaisut ovat tosin vähittäismääriä. Tämän avulla yrityksen omistaja voi suu- rentaa vuokratuottoja toiveidensa mukaan. Esimerkiksi jos hän haluaa vähentää omaa työmääräänsä entisestään, hän voi suurentaa vuokratuolihinnan määrää haluamalla suuruudella.
Edellä olevien laskelmataulukoiden perusteella voidaan todeta, että uuden kannatta- vamman vuokratuolisopimuksen vuokran tulee olla vähintään 700 euroa kuukaudessa ja käyttämien tuotteiden maksuprosentti vähintään 10 prosenttia. Näillä hinnoilla yri- tyksen omistaja saa kaikki ammattitoimintaan liittyvät kustannukset tasattua tasan kai- kille kolmelle yrityksessä työskentelevälle.
Tämän laskelmataulukon jälkeen lasketaan vielä, kuinka paljon vuokratuoliyrittäjän käyttämät kustannukset ovat yrityksen omistajan tuloslaskelman kokonaiskustannuk- sista. Laskelmassa lasketaan myös, mitä vuokratuoliyrittäjä maksoi yrityksen omista- jalle nykyisellä vuokratuolisopimuksella vuonna 2016. Tämän jälkeen lasketaan vielä, kuinka paljon vuokratuoliyrittäjä tulee maksamaan kustannuksista uudella kannatta- valla vuokratuolisopimuksella. Kyseisestä laskelmasta voidaan havaita, kuinka paljon vähemmän vuokratuoliyrittäjä maksaa vuodessa käyttämiään kustannuksia takaisin tuolivuokrallaan ja käyttämistään tuotteistaan. Kyseinen laskelma avataan tarkemmin seuraavassa kappaleessa.
6.2.2 Yhden vuokratuoliyrittäjän kustannukset
Tässä laskelmassa (Taulukko 4) selvitetään nykyisen vuokratuoliyrittäjän kustannus- ten osuus yrityksen kokonaiskustannuksista. Laskelman apuna on käytetty yrityksen tuloslaskelmaa vuodelta 2016, jolloin nykyinen vuokratuoliyrittäjä on ollut jo yritys- toiminnassa mukana. Tuloslaskelmaan sisältyy yrityksen omistajan tuotot, sekä kaikki yritystoiminnan kokonaiskustannukset. Vuokratuoliyrittäjällä on oma tuloslaskel- mansa, kuten muillakin yrittäjillä.
Ensin asetetaan kaikki case-yrityksen tuloslaskelman tilit ja niiden saldot uuteen las- kelmataulukkoon (Taulukko 4). Viimeiseen sarakkeeseen lasketaan karkeasti ammat- titoimintaan liittyvät, ja kummallekin yrittäjälle kuuluvat kustannukset tasan.
Ammattitoimintaan liittyvillä kustannuksilla tarkoitetaan kaikkia kustannuksia, jotka ovat liitoksissa toimitilapaikan ylläpitämiseen, kuten esimerkiksi vuokra-, sähkö- ja vesikustannukset. Tähän kategoriaan liittyy myös kaikki myyntiä edistävät kulut, joita ovat esimerkiksi tuotehankinnat, rahaliikenteen kulut sekä kahvi- ja toimistotarvike- kulut. Nämä kustannukset mahdollistavat ja edistävät molempien yrittäjien toiminnan- harjoittamisen, joten kulut tulee jakaa tasan.
Omistajalle itselleen jää maksettavaksi hänen omasta liiketoiminnastaan aiheutuvat kustannukset. Näihin kustannuksiin luokitellaan sosiaalikulut, kaluston hankinnat, ta- loushallintokulut, jäsenmaksut sekä huomionosoitukset. Kaluston hankinta kuuluu yrittäjälle itse maksettavaksi. Vuokrasopimuksen mukaisesti vuokratuoliyrittäjän on hankittava itse henkilökohtaiset työvälineensä. Xxxxxxxx hankinta -tiliin sisältyivät vuonna 2016 vain omistajan henkilökohtaiset työvälineet. Yrityksen omistaja on hank- kinut muut kalustot, kuten esimerkiksi hiusten pesualtaat, sekä huonekalut jo vuonna 2013 kun yritys on perustettu.
Vuokratuoliyrittäjän kaluston hankinnat näkyvät siis hänen omassa tuloslaskelmas- saan, johon ei otata kantaa kehittämistyössä. Tähän samaan kategoriaan kuuluvat ta- loushallintokulut. Yrittäjät itse hankkivat tai tekevät oman kirjanpidon, joten nämä- kään kulut eivät kuulu vuokratuoliyrittäjän puoliksi maksettavaksi. Sosiaalikulut, jä-
senmaksut ja huomionosoitukset ovat myös yrittäjän omia kuluja. Näitä kaikkia sa- moja kustannuksia vuokratuoliyrittäjäkin maksaa omassa liiketoiminnassaan, eli nämä näkyvät heidän omissa tuloslaskelmissaan.
Edellä mainitut seikat selittävät rahamääräisiä eroja vuokratuoliyrittäjän ja omistajan tilien saldoissa laskelmataulukossa (Taulukko 4). Laskelman tarkoituksena on saada irrotettua yhden vuokratuoliyrittäjän kokonaiskulut omistajan tuloslaskelmasta, jotta pystytään kartoittamaan vuokratuolisopimuksen tuottojen kannattavuus. Laskelmatau- lukko tullaan näkemään seuraavaksi.
Taulukko 4. Laskelmataulukko yhden vuokratuoliyrittäjän kustannukset case-yrityk- sessä
Vuoden 2016 tuloslaskelman kulut | Yhden vuokratuoliyrittäjän kulut yritystoiminnan kokonaiskustannuksista | |
MUUTTUVAT KULUT | ||
Ostot 24% | 10330,9 | 5165,5 |
Ostot/Amway 24% | 1195,6 | 0,0 |
Aine- ja tarvikevaraston muutos | -3705,9 | 0,0 |
Ostot yht. | 7820,6 | 5165,5 |
Vesi-ja jätevesi | 475,9 | 237,9 |
Sähkökulut | 2239,6 | 1119,8 |
Luottokorttiprovisiot | 157,2 | 78,6 |
Rahaliikenteen kulut | 185,1 | 92,5 |
Posti- ja lähettikulut | 44,0 | 22,0 |
Ulkopuoliset palvelut yht. | 3101,7 | 1550,9 |
Työvaatekulut 24% | 286,7 | 0,0 |
Kahvi- ja kahviketarvikkeet | 459,6 | 229,8 |
Toimistotarvikkeet | 111,2 | 55,6 |
Puhelinkulut | 240,3 | 120,1 |
Muut kulut yht. | 1097,8 | 405,5 |
MUUTTUVAT KULUT YHTEENSÄ | 12020,0 | 7121,8 |
KIINTEÄT KULUT | ||
YEL- maksut | 2438,3 | 0,0 |
Työttömyysvakuutus | 47,0 | 0,0 |
Pakolliset sosiaalikutut yht. | 2485,3 | 0,0 |
Henkilökunnan koulutus | 165,0 | 0,0 |
Henkilövakuutusmaksut (Vapaaehtoiset) | 2050,4 | 0,0 |
Vapaaehtoiset sosiaalikulut yht. | 2215,4 | 0,0 |
Tilavuokrat | 5903,2 | 2951,6 |
Siivous- ja puhtaanapito | 104,0 | 52,0 |
Kiinteistön korjauskulut | 5,9 | 0,0 |
Kone-kalusto hankinnat | 615,9 | 0,0 |
Xxxx toimikulut | 17,7 | 0,0 |
Toimitilakulut yht. | 6646,8 | 3003,6 |
Muut myynnin edistämiskulut | 150,0 | 75,0 |
Kannatusilmoitukset | 271,8 | 0,0 |
Huomionosoitukset | 34,2 | 0,0 |
Markkinointikulut yht. | 456,0 | 75,0 |
Taloushallintokulut | 845,3 | 0,0 |
Atk- ohjelmistot. Päivitykset. Ylläpito | 168,3 | 84,2 |
Jäsenmaksut | 199,0 | 0,0 |
Ammattilehdet ja kirjat | 542,0 | 271,0 |
Pyöristyserot | 0,0 | 0,0 |
Vastuuvakuutus-oikeusturva | 458,6 | 0,0 |
Kukat ja somisteet | 125,7 | 62,8 |
Datasiirtokulut | 411,0 | 205,5 |
Muut hallinnon kulut ( vähennyskelvottomat) | 5,1 | 0,0 |
Hallintokulut yht. | 2754,9 | 623,5 |
KIINTEÄT KULUT YHTEENSÄ | 14558,3 | 3702,1 |
Laskelmataulukon avulla saadaan kokonaissumma, jonka vuokratuoliyrittäjän tulisi maksaa omistajalle käyttämistään kustannuksista. Kyseinen summa saadaan, kun las- ketaan muuttuvat- ja kiinteät kustannukset yhteen. Nämä summat näkyvät ylhäällä ole- vassa taulukossa (Taulukko 4) punaisina.
Tämän jälkeen lasketaan kaikki vuokratuoliyrittäjän maksamat kulut yrityksen omis- tajalle vuoden (2016) ajalta. Tämä summa saadaan omistajan tuloslaskelman tilistä ’’vuokratuotot’’, sekä kirjanpitäjältä saadusta laskelmasta (Liite 2). Kyseisestä laske- masta näkyy, kuinka paljon vuokratuoliyrittäjä on maksanut yrityksen omistajalle käyttämistään tuotteista vuonna 2016.
Taulukko 5. Vuokratuoliyrittäjän kulut
7 856,0 €
Vuokratuoliyrittäjä maksoi vuonna 2016:
10 824,0 €
Vuokratuoliyrittäjän kulut olivat vuonna 2016:
Taulukosta 5 voidaan todeta, että vuokratuoliyrittäjä maksoi noin 3 000 euroa liian vähän käyttämistään kustannuksista vuonna 2016. Tällä laskelmalla osoitetaan se, että nykyinen vuokratuolisopimus ei ole case-yritykselle taloudellisesti kannattava.
Tämän jälkeen selvitetään vuokratuoliyrittäjän mahdolliset kustannukset uuden vuok- ratuolisopimuksen mukaisesti. Tällä laskelmalla todistetaan, että uusi vuokratuoliso- pimus on paljon kannattavampi, kuin tämän hetkinen vuokratuolisopimus. Edellä ol- laan jo mainittu uuden vuokratuolisopimuksen hinnat, jossa vuokra tulisi olla 700 eu- roa kuukaudessa 650 euron sijaan. Vuokratuoliyrittäjän tulisi maksaa käyttämistään tuotteistaan 10 prosenttia nykyisen 5 prosentin sijaan. Oletetaan, että vuokratuoliyrit- täjän käyttämät tuotteet gramma määräisesti pysyisi samana. Hänelle koituisi korotuk- sesta kustannuksia tuplasti enemmän, eli vuonna 2016 maksettavasta noin 1500 eu- rosta kasvaisi 3000 euroon, ja vuokrakuluista koituisi joka kuukausi 50 euroa enem- män kuin ennen.
Taulukko 6. Kulut uudessa kannattavammassa vuokratuolisopimuksessa
Vuokratuoliyrittäjän kulut olivat vuonna 2016: | 10 824,0 € |
Vuokratuoliyrittäjä maksoi vuonna 2016: | 7 856,0 € |
Kulut kannattavassa vuokratuolisopimuksessa: | 10 830,0 € |
Taulukosta 6 voidaan todeta, että vuokratuolisopimuksen korotuksen avulla saadaan tasattua yrittäjien käyttämät kustannukset tasan. Korotuksen avulla saadaan 3 000 eu- ron kustannusvaje yrityksen omistajalle.
6.3 Uusi kannattavampi vuokratuolisopimus
Ensimmäisen laskelmataulukon tavoitteena oli, että sen yhdestä sarakkeesta nähtäisiin case-yrityksen kannattavuus nykyisellä vuokratuolisopimuksella, kun yritystoimin- taan tulee yksi vuokratuoliyrittäjä lisää. Case-yrityksen tekijäkapasiteetti on enintään kolme henkilöä. Yrityksen omistaja myös haluaa yritystoimintaansa yhden vuokratuo- liyrittäjän lisää. Tämän takia kehittämistyössä lasketaan laskelmat sen mukaan, että yrityksessä työskentelee kolme tekijää. Ensimmäisen laskelmataulukon tavoitteena oli myös se, että taulukon viimeisestä sarakkeesta nähdään, miten case-yrityksen tu- loslaskelma muuttuu uudella vuokratuolisopimuksen ratkaisuilla. Taulukosta pysty- tään vertailemaan, nykyisen ja uuden vuokratuolisopimuksen kannattavuutta, ja miten yrityksen tuloslaskelma muuttuu sopimusta muutettaessa.
Ensimmäisestä laskelmataulukosta saatujen tuloksien jälkeen pystytään osoittamaan, että nykyinen vuokratuolisopimus ei ole riittävän kannattava case-yrityksen yritystoi- minnalle. Yrityksen omistajan tulisi lisätä omaa työmääräänsä, jotta hän saisi katettua kaikki yritystoiminnan kokonaiskustannukset myynneillään. Laskelmalla pystytään osoittamaan myös, että uuden kannattavamman sopimuksen ratkaisuilla saadaan yri- tystoiminta kannattavammaksi. Uusilla ratkaisuilla yrityksen omistaja voi halutessaan vähentää työmääräänsä ja silti saada kaikki kokonaiskustannukset katettua.
Kehittämistyön muut laskelmataulukot osoittavat, kuinka paljon yksi vuokratuoliyrit- täjä käyttää kustannuksia yritystoiminnan kokonaiskustannuksista, sekä kuinka paljon hän maksaa niistä nykyisellä sopimuksella. Laskelmat osoittivat sen, että vuokratuo- liyrittäjä maksaa kustannuksista liian vähän. Uudella kehitetyllä vuokratuolisopimuk- sella saadaan katettua tämä rahamääräinen vaje. Kehittämistyön tuloksena syntyvä uusi kannattavampi vuokratuolisopimus on kannattava niin yrityksen omistajalle, kuin vuokratuoliyrittäjällekin.
Seuraavaksi näemme uuden kannattavamman vuokratuolisopimuksen. Ratkaisut ovat vähittäismääriä, jotka tulisi saada, jotta case-yrityksen omistaja pystyisi kattamaan kaikki yritystoiminnan kokonaiskustannukset tasan kaikkien siellä työskentelevien kesken.
Vuokratuolisopimuksen tuolivuokran tulisi olla vähintään 700€ kuukaudessa. Tuoli- vuokran summaan sisältyy kaikki kustannukset, kuten: vesi, sähkö, maksupääte ja kas- sakone, siivoustarvikkeet, sekä pesupaikan shampoot ja hoitoaineet. Tämän lisäksi vuokratuoliyrittäjä maksaa kuukausittain käyttämistään aineista kulutuksen mukaan. Hän maksaa voimassa olevan tuotesarjan sopimushinnaston mukaan olevan verotto- man hinnan. Verottomaan hintaan lisätään +10%, sekä arvonlisävero 24%. Vuokra- tuoliyrittäjä voi milloin tahansa ruveta itse ostamaan tukkuhintaan kaikki tuotteet ja aineet parturi-kampaamossa käytetyltä tuotesarjalta ja silloin tämä prosentuaalinen kohta sopimuksesta raukeaa.
Vuokratuoliyrittäjä ostaa itselleen kaikki henkilökohtaiset työssään tarvitsemat kam- paamoalan tarvikkeet, kuten esimerkiksi kammat, harjat, pinnit, meikkisiveltimet, leikkuukoneet, sekä föönit. Vuokralainen on myös velvollinen ottamaan itselleen oman toimintansa vastuuvakuutuksen, sekä omat henkilökohtaiset muut liiketoimin- tansa liittyvät lakisääteiset vakuutukset.
Vuokratuoliyrittäjä saa edelleen 10% provisio-osuuden asiakkailleen myymistään par- turi-kampaamon myynnissä olevista oheistuotteista. Provisio osuus maksetaan verot- tomasta myyntihinnasta.
7 POHDINTA
Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää kannattavampi vuokratuolisopimus case-yri- tykselle. Parturi-kampaamon nykyinen vuokratuolisopimus ei ole riittävän kannattava yritystoiminnalle, minkä takia sitä tuli kehittää. Toimeksiantajan toive oli, että sopi- musmuoto pysyy vuokratuolisopimuksena. Yrittäjyys- eikä sopimusmuotoa lähdetty tästä syystä kehittämistyössä muuttamaan. Työssä ei myöskään otettu kantaa sopimus- juridiikkaan eikä sopimusehtoihin, sillä tämä ei ole keskeinen asia sopimuksen kan- nattavuuden parantamiseen. Kehittämistyössä kehitettiin siis vanhaa vuokratuolisopi- musta kannattavammaksi. Työn tarkoituksena oli luoda laskelmataulukot, joista näkyy ratkaisut kehittämistyölle.
Työn haastavin osuus oli kehittää oikeanlaiset laskelmapohjat, joista näkyvät ratkaisut kannattavampaan vuokratuolisopimukseen. Kehittämistyössä käytetyt laskelmat ovat oman kehityksen mukaan suunniteltuja, käyttäen apuna kuitenkin 1575/1992 §1 Kir- janpitoasetuksen tuloslaskelman kaavaa. Kirjanpitoasetuksesta saatiin kaava ensim- mäiseen laskelmataulukon sarakkeeseen, josta siis näkyy case-yrityksen tuloslaskel- man kaikki tilit jaoteltuna muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin.
Kehittämistyötä tehdessä havahduin siihen, kuinka haastavaa oli luoda laskelmataulu- kot aivan tyhjästä. Haastavinta laskelmien luomisessa oli ongelmanratkaisu. Miten saada selkeä taulukko, josta näkyy muutokset ja ratkaisut uuteen vuokratuolisopimuk- seen parhaiten. Laskelmataulukoiden luominen ja suunnitteleminen itsenäisesti, on opettanut minulle suunnitelmallisuutta, itsenäistä ajattelua sekä luovuutta.
Uskon, että case-yritys ottaa käyttöön kehittämäni uuden kannattavamman vuokratuo- lisopimuksen. Yrityksellä on helppo ottaa se käyttöön heti, kun yritykseen saadaan uusi vuokratuoliyrittäjä. Nykyisen vuokratuoliyrittäjän sopimusta pystytään muutta- maan jokaisen vuoden helmikuussa. Nykyiselle vuokratuoliyrittäjälle pystytään näyt- tämään laskelma, josta näkyy hänen käyttämien kustannusten rahamääräinen arvo. Siinä nähdään, että vuokratuoliyrittäjä maksaa käyttämistään kustannuksista liian vä- hän nykyisellä sopimuksella. Laskelmassa nähdään myös se, että kaikki kustannukset joita vuokratuoliyrittäjä käyttää, saadaan veloitettua uudella vuokratuolisopimuksella.
Vuokratuoliyrittäjä maksaa siis uudella vuokratuolisopimuksella yhtä paljon kustan- nuksia, kuin hän niitä yritystoiminnassakin käyttää. Uudessa vuokratuolisopimuksessa kaikki yritystoiminnan kokonaiskustannukset jaetaan tasan siellä työskentelevien kes- ken. Uusi kehittämäni vuokratuolisopimus on siis kannattava niin yrityksen omista- jalle, kuin vuokratuoliyrittäjällekin.
Yrityksen omistajan näkökulmasta olisi hyvä, jos tuloslaskelmassa olisi eri tilit hänen kampaamotuote myynneilleen, sekä vuokratuoliyrittäjän maksamille käytetyille tuot- teille. Omistajan olisi helpompi analysoida tuloslaskelmaansa, jos nämä erät olisivat eri tileillä. Tämä helpottaisi hahmottamaan ja löytämään ongelman ajoissa.
LÄHTEET
Applexin www-sivut. Viitattu 17.2.2017. xxxx://xxx.xxxxxx.xx Balance consulting www-sivut. Viitattu 8.1.2017.
Xxxxxx, X. & Xxxxxxxx, X. 2014. Kannattavuuslaskenta ja hinnoittelu. Helsinki: Sa- noma Pro Oy.
I love hairin www-sivut. Viitattu 4.1.2017. xxxx://xxxxxxxxx.xx
Ikäheimo, S., Xxxxxxxx, E., Xxxxxxxx, T. & Xxxxxxxx, X. 2011. Laskentatoimi ja rahoi- tus. Vaasa: Vaasan Yritysinformaatio Oy.
Xxxxxxxx, S., Xxxxx, T. & Xxxxxx, X. 2012. Yrityksen laskentatoimi. Helsinki: Sa- noma pro Oy.
Karikorpi, O. 2010. Raha ratkaisee. Helsinki: Hakapaino Oy.
Xxxxxxxx, X., Xxxxxxxx, E. K., Xxxxxxxx, X., Xxxxxxxxxx, X. & Xxxxxxxx, X. 2009. Avain laskentatoimeen ja rahoitukseen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Kirjanpitoasetus 1575/1992 muutoksineen. Viitattu 16.7.2017. Kirjanpitoasetus 30.12.1997/1339 muutoksineen. Viitattu 17.7.2017. Koulutuksen www-sivut. Viitattu 28.12.2016. xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx
Xxxxx, X. & Xxxxxx, X. 2010. Hiukset, Leikkaaminen, kampaaminen ja kosmeetti- nen hoitaminen. Helsinki: WSOY pro OY.
Xxxxxxx, K., Xxxxxxxx, T. & Xxxxxxxxx, X. 2014. Kehittämistyön menetelmät: Uuden- laista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Pamin www-sivut. Viitattu 29.12.2016. xxxxx://xxx.xxx.xx
Xxxxxxxxxxx, X. 2013. Kohti menestyvää liiketoimintamallia. Suomen liikekirjat 2013.
Sarala, U. 2000. Toiveista totta: Työyhteisöjen kehittäminen käytännössä. Helsinki: Yliopistopaino Palmenia.
Xxxxxxx, X. 2001. Kannattavuus ja kustannusten hallinta. Helsinki: Edita.
Xxxxxxxxx, X., Xxxxxxx, I. & Xxxxxxxxxx, X. 2005. Kannattavuuden avaimet. Hel- sinki: Xxxxxx Xxxxxxxxxx Osakeyhtiö.
Tieto.osaavayrittäjän www-sivut. Viitattu 12.8.2017. xxxx://xxx.xxxxx.xxxxxxxxxx- xxxx.xx
Tilisanomien www-sivut. Viitattu 6.1.2017. xxxx://xxxxxxxxxxx.xx/
Vastaukset www-sivut. Viitattu 7.8.2017. xxxx://xxxxxxxxxx.xx/
Yritys Suomen www-sivut. Viitattu 25.10.2017. xxxxx://xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx- kannattavuuslaskelmat
LIITE 1
Case-yrityksen tuloslaskelma vuodelta 2016:
LIITE 2
Laskelma vuokratuoliyrittäjän käyttämistä tuotteista ja saaduista provisioista:
Käytetyt tuotteet | Tuotemyynnin provisio | |
Tammikuu | 146,2 € | 7,9 € |
Helmikuu | 193,6 € | 11,4 € |
Maaliskuu | 300,6 € | 19,8 € |
Huhtikuu | 110,8 € | 28,1 € |
Toukokuu | 193,9 € | 6,9 € |
Kesäkuu | 133,1 € | 23,1 € |
Heinäkuu | 90,3 € | 13,9 € |
Elokuu | 129,8 € | 26,5 € |
Syyskuu | 128,2 € | 20,9 € |
Lokakuu | 59,9 € | 15,2 € |
Marraskuu | 116,7 € | 13,4 € |
Joulukuu | 160,8 € | 11,0 € |
Yhteensä: | 1 763,8 € | 198,0 € |
Vuokratuoliyrittäjä maksaa omistajalle | = | 1 565,7 € |