YLEISET MÄÄRÄYKSET

Peltolan Sairauskassa Säännöt

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Vakuutuskassan nimi on Peltolan Sairauskassa. Kassan kotipaikka on Joensuun kaupunki.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sään- töjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekas- soista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948 /2021).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutus- lain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 § Kassassa on oltava vähintään 200 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat Xxxx Xxxxx Forestry Oy (1592331-8) ja Waratah OM Oy (1865718-2) nimisiin yhtiöihin, joita näissä säännöissä kutsutaan osakkaaksi, työsuh- teessa olevat henkilöt, jotka saavat osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa ja jotka työsken- televät osakkaan hallinnoimissa toimitiloissa ja sairauskassassa. Heitä kutsutaan säännöissä vakuutetuiksi.

Lisäksi toimintapiiriin kuuluvat osakkaan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan vakuutettuina yhdenjaksoisesti vähin- tään viisi vuotta. Heitä kutsutaan säännöissä eläkeläisvakuutetuiksi.

Edelleen toimintapiiriin kuuluvat ne henkilöt, jotka eläkkeelle siirtymättä 62 vuotta täy- tettyään, on erotettu osakkaan, työnantajan tai kassan palveluksesta ja jotka ovat olleet kas- san vakuutettuja ennen erottamistaan vähintään viisi vuotta, eivätkä ole ansiotyössä, eivätkä toimi yrittäjänä. Näitä jäseniä kutsutaan Muu vakuutettu

Kassan toimintapiiriin voi kuulua myös kaikkien toimintapiiriin kuuluvien perheenjä- senet, joita kutsutaan säännöissä edunsaajiksi.

Edunsaajiksi luetaan vakuutetun kanssa samassa taloudessa asuva puoliso sekä omat tai puolison 18 vuotta nuoremmat lapset.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan jäsen. Vakuutussuhde on toimintapiiriin kuuluvalle henkilölle pakollinen

Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava jäsenyyden jatkamisesta kassalle kuukau- den kuluessa eläkepäätöksen saamisesta.

Muuna vakuutettuna oleminen on vapaaehtoinen ja halukkuus säilyä vakuutettuna kas- sassa on ilmaistava kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Muilla vakuutetuilla on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin.

Edunsaajan liittymisestä kassaan on ilmoitettava kirjallisesti ja ilmoitukseen on liitettä- vä puolison- tai avopuolison suostumus.

Edunsaajalla on oikeus saada kassasta sairausvakuutuslain mukaiset etuudet sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa määrätään. Edunsaajalla ei ole oikeutta kassan myöntämiin lisä- etuuksiin eikä kassan varoihin.

Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu työharjoittelijat eivätkä kesätyöntekijät.

Xxxxxx hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen. Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle annetaan kassan säännöt.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista kassan internet sivustoilla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Vakuutettua ei voida erottaa kassasta.

Eläkeläisvakuutettu eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan ilmoituksen. Eläkeläisvakuutettu katsotaan eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorit- tamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneen sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty ja jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todet- tu.

Muu vakuutettu eroaa kassasta tehtyään sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen kassan hallitukselle tai mentyään ansiotyöhön taikka ryhdyttyään yrittäjäksi. Muu vakuutettu katso- taan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen

kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Eläkeläisvakuutettu ja muu vakuutettu, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan vakuutetuksi.

Edunsaaja voi erota kassasta, kun tekee siitä kirjallisen ilmoituksen kassalle. Edunsaaja lakkaa kuulumasta kassan toimintapiiriin samanaikaisesti kuin kassan vakuutettu, tai kun hän ei enää asu samassa taloudessa varsinaisen vakuutetun kanssa tai jos hän liittyy toiseen työ- paikka- tai täydennyskassaan.

6 §

Osakas eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää.

Osakasta ei voida erottaa kassasta.

7 §

Vakuutetulla tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

8 §

Kassan vakuutusmaksu on kaikilta osakkaisiin työsuhteessa olevilta vakuutetuilta, eläke- läisvakuutetuilta sekä muilta vakuutetuilta 40,53 euroa kuukaudessa. Jos jäsenyys alkaa tai päättyy kesken kuukauden, peritään vakuutusmaksun määränä suhteellinen osuus koko kuu- kauden maksusta.

Vakuutusmaksun määrä sidotaan työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §, 97 § ja 100 §:n mukaiseen palkkakertoimeen siten, että tässä pykälässä oleva euromäärä vastaa palkkaker- rointa 1,363. Jäsenmaksua ei kuitenkaan peritä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.

Vakuutusmaksua ei peritä palkattoman poissaolon ajalta. Vakuutetun ollessa ulkomaan- komennuksella, ei häneltä peritä vakuutusmaksua. Vakuutetuilla ei maksuvapautuksen aika- na ole oikeutta näiden sääntöjen 14–15 §:n mukaisiin etuuksiin.

Vakuutettu voi yllä mainittujen poissaolojen ajalta maksaa vakuutusmaksun itse.

Osakkaan kannatusmaksu on 12,5 prosenttia palveluksessaan olevien kassan vakuutettu- jen vakuutusmaksujen määrästä.

9 §

Osakas pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Va- kuutusmaksutilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

Eläkeläisjäsenen on suoritettava vakuutusmaksu hallituksen määräämällä tavalla. Osakkaan vakuutusmaksu tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.

10 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

11 §

Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuk- sista;

4 a) äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa; 4 b) raskausrahaa, erityisraskausrahaa, vanhempainrahaa;

5) ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18§:ssä tarkoitettua päivärahaa;

12 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sai- rausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

13 §

Xxxxx on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairaus- vakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hal- lintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneu- voston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

14 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle sairauden hoi- tamiseksi sekä raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkä- rin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta mak- setaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen olisi tullut maksamaan.

Kustannuksina ei kuitenkaan korvata yksityisessä sairaalassa perittyjä lääkärinpalkkioita, lääkkeitä, radiologisia ja laboratoriotutkimuksia, fysioterapiaa, puhdistus ja sidostarpeita.

Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain tai muun lain mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

Korvattavat kustannukset:

1. Lääkärinpalkkio

70 % lääkärinpalkkiosta sekä lääkärin toimenpidepalkkiosta. Ei kuitenkaan hammas- lääkärinpalkkiota, jotka korvataan 7 kohdan perusteella, eikä hammashoitoon liittyvää muun lääkärin palkkiota.

Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota ei myöskään korva- ta; sekä

2. Hammashoito

80 % hammaslääkärin palkkiosta, mikäli kyseessä on sairausvakuutuslaissa muun sai- rauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito;

Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle korvataan hammaslääkärin, erikoisham- masteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty muu kuin 1 kohdassa mai- nittu palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 300,00 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista;

3. Xxxxxxxx terveydenhuolto

80 % julkisen sektorin muun kuin hammashoidon asiakasmaksuista. Lisäkorvausta maksetaan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä.

100 % sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksusta enintään 30 vuorokaudelta kalenterivuodessa;

4. Lääkkeet

80 % lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveyden- huollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vas- taavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan viitehinnasta.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun lääkekustannukset ovat ylittäneet sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun.

5. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito

a) 90 % lääkärin määräämästä verinäytteestä tehtävästä laboratoriotutkimuksesta;

b) 70 % lääkärin määräämistä muusta kuin a) -kohdan laboratoriotutkimuksesta;

c) 75 % lääkärin määräämästä röntgen-, ultraääni- ja mammografiatutkimuksesta, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtävistä muista toimenpiteistä;

d) 50 % lääkärin määräämästä magneettitutkimuksesta, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtävistä muista toimenpiteistä;

e) 70 % muista kuin a), b), c) - ja d) kohtaan kuuluvista tutkimuksista;

f) 70 prosenttia lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja enintään 10 hoitokertaa ka- lenterivuodessa;

g) 70 % valohoidosta, enintään 10 hoitokertaa kalenterivuodessa; sekä

h) lääkärin määräämästä sytostaatti- ja keinomunuaishoidosta, enintään 170,00 euroa vuodessa;

6. Muut korvattavat kustannukset

a) lääkärin määräämien hoitovälineiden, apuvälineiden ja tekojäsenten hankkiminen 100 euron kalenterivuodessa;

b) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmä- lasien hinnasta 300,00 euroa. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, jos uudet silmälasit on hankittu sen jälkeen, kun on kulunut vähintään kaksi vuotta edellisten sil- mälasien hankinnasta. Silmälasirahaa vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös silmien taittovirheiden korjausleikkaukseen. Korvaussummat ja korvauksen uudelleen saamisen edellytykset ovat samat kuin silmälasihankinnan osalta; sekä

15 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

a) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammatti- koulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviras- ton (Valvira) ylläpitämään ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

b) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityi- sestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 10 tutki- mus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa mää- räyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan ker- rallaan enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on (vuosittainen) enimmäiseuromäärä, voidaan kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien elinkustan- nusindeksiä vastaavaksi.

16 § Kumottu 17 §

Hautausavustus

Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 350,00 euroa. Hautausavustuksen määrä voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätök- sellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä xxx xxxxxx, kuolinpesälle. Xxxxxxx on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös re- kisteröidystä parisuhteessa annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuh- teeseen ja parisuhteen osapuoleen.

18 § Kumottu

19§

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutettuna alkamisesta lukien ja päättyy vakuutettuna olon päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutusaikana syntyneitä kustan- nuksia.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan.

Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajan- kohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

20 § Kumottu

21 §

Edellä 14 §:ssä tarkoitettuja lisäetuuksia ei suoriteta siltä ajalta, minkä vakuutettu on poissa työstä työnseisauksen tai lomautuksen vuoksi taikka jolta hän ei muutoin saa palk- kaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 14 §:n mukaista korvausta voidaan kui- tenkin suorittaa, mikäli jäsen suorittaa vakuutusmaksunsa poissaoloajalta.

22 §

Jos vakuutetun on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

23 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaa- jaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huoli- mattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuul- lista.

Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt pa- rantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

24 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 15 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sään- töjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkä- rin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos vakuutettu ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa mää- räystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

25 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitet- tävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kui- tenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan va- kuutuskassalain 6 luku 8§:n säännöksiä.

26 §

Näiden sääntöjen 14–17 §:n mukainen korvaus voidaan 14§:n 2 momentin estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorit- tamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

27 §

Jos kassan vakuutetun tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisä- etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perit- tävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perin- tätapaa ja vakuutettua tai muuta edunsaajaa on kuultava.

Takaisinperinnästä voidaan luopua osittain tai kokonaan, jos tämä katsotaan kohtuul- liseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun tai edunsaajan tai hä- nen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastai- suudessa suoritettavista lisäetuuksista, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

Xxxxxx hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla var- mistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

28 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja ra- hoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Va- kuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäi- västä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kir- jallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Pohjois-Karjalan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vaki- tuinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

29 § Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoit- tamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tili- kauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vah- vistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 momentissa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta an- taa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

30 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 14–17 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseksi

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden va- rarahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

31 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapah- tumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskupe- rustetta noudattaen.

32§

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Ti- linpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuu- kautta ennen varsinaista kassankokousta.

33 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12§:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

34 §

Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkasta- jaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Vali- tulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilin- tarkastaja on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

35 §

Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallituk- selle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta.

KASSANKOKOUS

36 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetul- la ja osakkaalla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

Kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuväli- neen avulla.

37 §

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen vakuutettu ja hänellä on oikeus edustaa enintään viittä jäsentä.

Osakkaat edustavat kassankokouksessa äänimäärää, joka yhteensä on 50 prosenttia ko- kouksessa edustettuina olevien vakuutettujen yhteisestä äänimäärästä. Äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken heidän edelliseltä tilikaudelta maksamiensa kannatusmaksujen osoitta- massa suhteessa. Vakuutetun asiamiehen ja osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Xxxxxxxxxxxxxxxxx ei saa käyttää avustajaa.

38 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeis- tään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saat- tavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä toimitusjohtajan ja ti- lintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja vara- jäsenten tilalle;

3) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

39 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeu-

tetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimääräs-

tä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sään- töjen 38 § 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

40 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viik- koa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siir- retään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka kiinni- tetään osakkaan ilmoitustaululle, lähetetään sähköpostilla vakuutetuille, ilmoitetaan kassan internetsivuilla ja lähetetään erikseen osakkaalle.

41 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassan- kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoi- tettava kokouskutsussa sekä kassan internetsivuilla.

Asiakirjojen on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pää- asiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

42 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä.

Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kan- nattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväk- symistä.

43 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsitel- tävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassanko- kous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrät- tyä asiaa käsittelemään.

Vakuutetuilla ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsitel- täväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisäl- lyttää kokouskutsuun.

44 §

Xxxxxxxxxxxxxxxxx pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioi- keutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan nähtä- vänä. Osakkailla ja vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

Pöytäkirjat on numeroitava ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

HALLITUS

45 §

Kassan hallitukseen kuuluu 8 varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökoh- tainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan vakuutetut valitsevat 6 varsinaista hallituk- sen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee 2 varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenen toimikausi on 2 kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi 3 kassan jäsenten valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen sekä 2 osakkaan valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan kuukausipalkkio, jonka määrästä päättää kas- sankokous. Hallituksen jäsenten kokouspalkkioiden määrästä sekä mahdollisista muista palkkioista päättää kassankokous.

46 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmu- kaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1. valita ja erottaa toimitusjohtaja ja xxxxxx toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimen- hoitonsa ehdoista;

2. antaa toimitusjohtajalle xxxxxx juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3. huolehtia kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämi- sestä;

4. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;

5. päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimi- tusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6. kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7. antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 51 §:n mukaisesti.

47 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toi- mitusjohtaja ei voi toimia puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjoh- taja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 4 muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

48 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen pu- heenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1. kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2. kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3. kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4. esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

49 §

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun13§:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

Poistettu

50 §

KASSAN NIMENKIRJOITUS

51 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

52 §

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen.

Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lananot- toa.

Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

53§

Jos osakas haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja osakasta koskevia velvollisuuk- sia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 12 kuukautta ennen muutoksen voi- maantuloa.

Jos osakkaan antama vakuutuskassalaissa 2 luvun 3§:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyt- tä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

Saatuaan osakkaan muutosilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpitei- siin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

JAKAUTUMINEN JA SULAUTUMINEN

54§

Kassa ei voi jakautua tai sulautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA XXXXXX XXXXXXXXXX

55§

Kassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

Xxxxx on asetettava selvitystilaan ja purettava

jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;

1. jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää (tai jos mahdollinen perustamispääoma on vakuutuskassan säännöissä vahvistettua määrää pienempi) eikä alijäämää ole katettu (taikka perustamispääomaa täytetty) kahden seuraavan tilikauden aikana

2. jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia

3. jos kaikki sen osakkaat lopettavat toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toi- mivat.

4. jos säännöissä erikseen niin määrätään

5. jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi

56§

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa oli- vat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoi- tukseen.