KESKI-UUDENMAAN SOTE
KESKI-UUDENMAAN SOTE
Sosiaali- ja terveydenhuollon palve- lujen järjestämis- ja tuottamissopi- mus
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, Hyvinkään ja Järven- pään kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat
14.12.2017
Sisällys
4. SOPIMUKSEN KOHDE JA TARKOITUS 4
5. PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN JA TUOTANNON PERIAATTEET 6
5.2 Ensimmäinen toimintavuosi 6
5.3 Perusperiaatteet ensimmäisen toimintavuoden jälkeen 6
5.4 Palvelujen järjestämisen ja tuotannon yleiset ja erityiset periaatteet 7
6.2 Keski-Uudenmaan sote-malli 8
7. PALVELUJEN JÄRJESTÄMISTÄ JA TUOTANTOA KOSKEVAT OHJEET 9
8. KUNTAYHTYMÄN JA KUNTIEN VASTUUT 9
8.2 Kunnan tehtävät palveluissa 11
10.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman laatiminen 14
10.3 Taloutta koskevat periaatteet 15
10.4 Talouden seuranta ja raportointi 16
13. KORVAUKSET JA KUSTANNUSVASTUUN MÄÄRÄYTYMINEN 17
13.2 Asiakkaalle aiheutuvat vahingot 17
14. VALITUSASIAT JA OIKEUDENKÄYNNIT 18
15. SALASSAPITO JA HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY 19
16. YHTEISTYÖ SOPIMUKSEN PÄÄTTYESSÄ 20
17. SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN JA SIIRTÄMINEN 20
18. ERIMIELISYYDET JA SOVELLETTAVA LAKI 21
19. SOPIMUKSEN LIITTEET JA ASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS 21
20. ALLEKIRJOITUKSET JA SOPIMUSKAPPALEET 21
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (jäljempänä ”kuntayhtymä”) Yhteystiedot: Kankurinkatu 4-6, 05801 Hyvinkää
Hyvinkään kaupunki (jäljempänä ”Hyvinkää”) Yhteystiedot: Kankurinkatu 4-6, 05801 Hyvinkää
Järvenpään kaupunki (jäljempänä ”Järvenpää”) Yhteystiedot: Xxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxxx
Mäntsälän kunta (jäljempänä ”Mäntsälä”) Yhteystiedot: Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä
Nurmijärven kunta (jäljempänä ”Nurmijärvi”) Yhteystiedot: Keskustie 2, 01900 Nurmijärvi
Pornaisten kunta (jäljempänä ”Pornainen”) Yhteystiedot: Kirkkotie 176, 07170 Pornainen
Tuusulan kunta (jäljempänä ”Tuusula”) Yhteystiedot: Hyryläntie 16, 04300 Tuusula
Kaikki yhdessä ”sopijapuolet”, kunnat yhdessä ”kunnat”
Tässä sopimuksessa käytetään seuraavia määritelmiä:
Alueellisen sote-mallin pääperiaatteet
tarkoittaa kuntien vuosina 2015 – 2017 yhteistyössä määrittämiä Keski-Uudenmaan alueellisen sote-mallin pääperiaatteita, jotka Keski-Uudenmaan sote-hankkeen poliit- tinen ohjausryhmä hyväksyi 8.12.2016.
Asiakas tarkoittaa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (asiakas- laki, 812/2000) tarkoitettua asiakasta ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (potilaslaki, 785/1992) tarkoitettua potilasta.
Asiakasasiakirja
tarkoittaa asiakaslaissa tarkoitettua asiakasasiakirjaa sekä potilaslaissa tarkoitettu po- tilasasiakirjaa.
Asiakasryhmä
tarkoittaa alueellisen sote-mallin mukaisia asiakasryhmiä, jotka ovat sopimuksen mu- kaisten palveluiden ohjauksen ja tuottamisen lähtökohtana. Asiakasryhmät ovat 1) ikäihmiset 2) lapset, nuoret ja perheet 3) mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja aikuis- sosiaalityön asiakkaat (aikuissosiaalityön asiakasryhmään kuuluvat kaikki aikuisten so- siaalipalvelujen asiakkaat) 4) vammaispalvelujen ja kehitysvammapalvelujen asiakkaat Lisäksi alueellinen sote-malli sisältää terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelutuo- tannon.
Asiakastieto tarkoittaa asiakasta koskevaa tietoa, joka sisältyy asiakaslaissa tarkoitettuun asiakirjaan tai potilaslaissa tarkoitettuun potilasasiakirjaan.
Asukas tarkoittaa kunnan asukasta tai muuta, joka kuuluu kunnan lakisääteisen palvelujen jär- jestämisvastuun piiriin.
Ensimmäinen toimintavuosi
tarkoittaa kuntayhtymän ensimmäistä toimintavuotta 1.1.2018 – 31.12.2018.
I & O tarkoittaa hallituksen I & O-kärkihanketta, jossa kehitetään iäkkäiden sekä omais- ja perhehoitajien palveluja. Kärkihankkeeseen liittyy maakunnallinen muutosohjelma.
IPA tarkoittaa ikäihmisten asiakasryhmää.
Keski-Uudenmaan sote-hanke
tarkoittaa kuntien yhteistyötä, jossa kehitettiin Keski-Uudenmaan alueellisen sote- mallin pääperiaatteet.
Keski-Uudenmaan sote-malli
tarkoittaa Keski-Uudenmaan alueellista sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamismallia, joka perustuu alueellisen sote-mallin pääperiaatteisiin.
Kuvake tarkoittaa vammaispalveluiden ja kehitysvammaispalveluiden asiakasryhmää. LaNuPe tarkoittaa alueellisen sote-mallin asiakasryhmää lapset, nuoret ja perheet.
LAPE-muutosohjelma
tarkoittaa hallituksen kärkihanke lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, johon liittyy maakunnallinen muutosohjelma.
Maakunta tarkoittaa hallituksen esityksen HE 15/2017 vp mukaista maakuntaa.
Miepa tarkoittaa mielenterveys-, päihdepalveluiden ja aikuissosiaalityön asiakasryhmää. Ai- kuissosiaalityön asiakasryhmään kuuluvat kaikki aikuisten sosiaalipalvelujen asiakkaat.
Palvelu tarkoittaa tämän sopimuksen kohteena olevia palveluita.
Sote-palvelut tarkoittaa Kunnan lakisääteisellä järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveydenhuol- lon tehtäviä ja palveluita.
Sopimus tarkoittaa tätä sopimusta.
Sote-uudistus Tietopaketti
tarkoittaa hallituksen esityksen HE 15/2017 vp mukaista sote- ja maakuntauudistusta.
tarkoittaa valtakunnallisesti yhdenmukaista sote-palveluiden ryhmittelyä järjestäjän ohjauksen kannalta mielekkäisiin kokonaisuuksiin (aiemmin palvelupaketti).
TePaSa tarkoittaa alueellisen sote-mallin sisältämää terveydenhuollon ja sairaanhoidon pal- velutuotantoa.
Työsuunnitelma
tarkoittaa liitteen 3 mukaista suunnitelmaa alueellisen sote-mallin täsmentämisen ete- nemisestä asiakasryhmittäin.
Uudenmaan sote
tarkoittaa tulevaa Uudenmaan maakuntaa.
Valinnanvapaus
tarkoittaa hallituksen esityksen HE 47/2017 vp tai kyseisen esityksen korvaavan uuden hallituksen esityksen mukaista valinnanvapautta.
Väliaikaishallinto
tarkoittaa hallituksen esityksen HE 15/2017 vp mukaista väliaikaista valmistelutoimie- lintä ja sen toimintaa.
Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat ovat vuosina 2015 - 2017 kehittäneet Keski-Uudenmaan alueellisen sosiaali- ja ter- veyspalveluiden ohjausmallin. Ohjausmalli on hyväksytty Keski-Uudenmaan sote-hankkeen poliittisessa ohjausryhmässä 8.12.2016. Ohjausmallin tavoitteena on alueellisen yhteistyön avulla saada aikaan niin toiminnallisia kuin taloudellisia hyötyjä ja palvelujen saatavuuden ja laadun parantamista. Liitteessä 1 Keski-Uudenmaan alueellisen sosiaali- ja terveyspalve- luiden ohjausmallin pääperiaatteet on esitetty Keski-Uudenmaan sote-mallin linjaukset.
Kunnat ovat Keski-Uudenmaan alueellisen sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjausmallin täy- täntöön panemiseksi perustaneet vapaaehtoisen Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän. Kuntayhtymä on perussopimuksensa mukaan perustettu ja sitä koskeva sopimus tullut voi- maan, kun kaikkien jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet perussopimuksen. Tämä on tapahtunut 21.6.2017.
Kuntayhtymän perustamiseen liittyvät myös vireillä oleva maakunta- ja sote-uudistus ja nii- den myötä uudistettavat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet, palvelut ja rahoitus. Maa- kunta- ja sote-uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.
Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueen väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla ne sosi- aali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka eri lakien mukaan ovat jäsenkuntien järjestämisvas- tuulla. Perussopimuksella kunnat ovat siirtäneet edellä mainittujen palvelujen järjestämis- vastuunsa kuntayhtymälle jäljempänä kohdassa 4. määritellyin poikkeuksin. Järjestämisvas- tuu siirtyy jäsenkunnilta kuntayhtymälle vuoden 2018 alusta. Järjestämisvastuuseen kuulu- vat ehkäisevät, korjaavat, hoitavat ja kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena.
Keski-Uudenmaan sote-malli edesauttaa valtakunnallisen rakennemuutoksen tavoitteiden toteuttamista sopimuskuntien alueella. Yhteisen valmistelun ja toteuttamisen avulla ediste- tään rakennemuutoksen sujuvaa toteuttamisesta, alueen erityispiirteet huomioiden. Tarkoi- tuksena on myös, että Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä voi toimia alueyksikön proto- tyyppihankkeena Uudenmaan maakunnan soten käyttöön tulevan toimintamallin rakenta- misessa. Käsitteellä prototyyppi viitataan siihen, että kyseessä ei ole kokeilu tai pilotointi, vaan maakunnan käyttöön tulevan toimintamallin rakentaminen.
4. SOPIMUKSEN KOHDE JA TARKOITUS
Sopimuksen kohteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen 1.1.2018 alkaen Hyvinkään ja Järvenpään kaupunkien sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornais- ten ja Tuusulan kuntien asukkaille, ja muille alueen lakisääteisen järjestämisvastuun piiriin kuuluville.
Perustetun kuntayhtymän tehtäviin ja siten sopimuksen kohteeseen eivät kuulu ympäristö- terveydenhuolto mukaan lukien terveydensuojelu, eläinlääkintähuolto ja työterveyshuolto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) vastuulle kuuluvat erikois- sairaanhoidon palvelut ja Eteva kuntayhtymän vastuulle kuuluvat kehitysvammaisten erityis- huollosta annetun lain mukaiset palvelut.
Sopimuksen tarkoituksena on erityisesti sopia
1. kuntayhtymän roolista palvelujen tuottamisen koordinoijana ja ohjaajana;
2. jäsenkuntien tehtävistä ja työnjaosta palvelujen tuottajina;
3. kunkin sopijapuolen toiminnallisesta ja taloudellisesta vastuusta ja
4. tehtävien ja vastuiden kehittymisestä Keski-Uudenmaan sote-mallin mukaisesti.
Sopimuksen tarkoituksena on sopia siitä, miten kuntayhtymä hoitaa perussopimuksen mu- kaiset tehtävät yhteistyössä jäsenkuntiensa kanssa. Järjestämisvastuuseen kuuluu, että kun- tayhtymä voi tuottaa palvelut oman organisaationsa avulla tai hankkimalla palvelut muilta palvelujen tuottajilta. Sopimuksen lähtökohtana on, että kunnat tuottavat kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevat palvelut. Kuntien viranhaltijat huolehtivat pääsääntöisesti viran- omaistehtävistä ja tekevät kuntalain (410/2015) 54 §:n mukaisesti palvelujen tuottamiseen liittyvät asiakaskohtaiset päätökset ja ratkaisut. Osana toiseen toimintavuoteen valmistau- tumista kuntayhtymän ja kuntien tehtäviä ja vastuita tarkastellaan sopimuksen kohtien 5 (Palvelujen järjestämisen ja tuotannon periaatteet) ja 12 (Neuvotteluvelvoite) mukaisesti.
Sopimuksen tarkoituksena on toteuttaa sopijapuolten yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sopimuksen kohteena olevat palvelut. Sopijapuolet tuottavat sopimuksen kohteena olevia palveluita muita kuin sopijapuolia varten enintään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki, 1397/2016) 16 §:n mukaisesti.
Nykyiset kuntien yhteistoimintaan perustuvat järjestelyt jatkuvat toistaiseksi voimassa ole- vien sopimusten mukaisesti.
Sopimuksen tarkoituksena on myös sopia siitä, miten sopijapuolet tarkentavat ja loppuun saattavat Keski-Uudenmaan alueellisen sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjausmallin pääpe- riaatteet niin, että syntyy kuntarajat ylittävään, keskitettyyn järjestämiseen perustuva Keski- Uudenmaan sote-malli. Keski-Uudenmaan sote-malli pitää sisällään yhteisen tuotannon, suunnittelun, ohjauksen ja raportoinnin. Keski-Uudenmaan sote-mallin toteuttamista oh- jaavat asiakas- ja tuotantonäkökulmat. Sen tavoitteena on asiakashyötyjen saavuttaminen ja taloudellisten hyötyjen realisoitumisen mahdollistaminen.
Sopimuksen tarkoituksena on lisäksi edistää sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon yhteistyötä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS), Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän sekä Eteva kuntayhtymän kanssa.
Sopimus ei sisällä rakennusten ja toimitilojen vuokrausta tai investointeja sosiaali- ja tervey- denhuollon rakennuksiin.
5. PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN JA TUOTANNON PERIAATTEET
Kuntayhtymä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ensisijassa jäsenkuntien asuk- kaille ja muille kunnan järjestämisvastuuseen kuuluville perussopimuksensa ja tämän sopi- muksen mukaisesti. Palvelut järjestetään alueellisesti yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kus- tannustehokkaasti.
Palvelujen järjestäminen ja tuotanto perustuvat Keski-Uudenmaan sote-malliin.
Kuntayhtymän ensimmäisen toimintavuoden aikana kuntayhtymän järjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut tuotetaan kunnissa asiakasryhmittäin ja tuotannoittain hajautetusti yli or- ganisaatiorajojen. Kunnan tuottama palvelu on kokonaisvaltaista ja sisältää tukipalvelut, tilat ja vastaavat.
5.3 Perusperiaatteet ensimmäisen toimintavuoden jälkeen
Sopijapuolten tarkoituksena on, että Viimeistään ensimmäisen toimintavuoden jälkeen (1.1.2019 lähtien), ennen maakuntaan siirtymistä, palveluiden järjestämisessä ja tuotannossa siirrytään malliin, jossa kuntayhtymä tuottaa palvelut tai osan palveluista. Siirtymisestä pää- tetään sopimuksen kohdan 6 Sopijapuolten yhteistyö mukaisesti toteutetun valmistelun pe- rusteella erikseen. Valmistelu on käynnistynyt syksyn 2017 aikana ja jatkuu sopimuksen tul- tua voimaan. Palvelutuotannon roolien ja vastuiden jakautumista koskevien uusien ratkai- sujen keskeinen peruste on niiden vaikutus sopimuksen tarkoituksen ja tavoitteiden toteu- tumiseen.
Kuntayhtymälle vahvistetaan vuoden 2018 aikana palvelustrategia sen suunnittelua ja joh- tamista varten. Palvelustrategiassa huomioidaan Uudenmaan soten ja maakunnan valmis- telun eteneminen ja siinä linjataan muun muassa
− palveluiden pitkän aikavälin tavoitteet;
− palvelurakennetta ja laatua koskevat tavoitteet;
− omaa palvelutuotantoa ja monituottajuutta koskevat periaatteet;
− palveluintegraatiota koskevat tavoitteet;
− fyysistä ja digitaalista palveluverkkoa koskevat periaatteet;
− kilpailutettavat palvelut, joissa tulisi erityisesti panostaa innovatiivisuuteen ja uusien ratkaisujen kehittämiseen kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi;
− asiakasosallisuutta koskevat periaatteet ja
− valinnanvapautta koskevat tavoitteet.
Alueellisen palveluverkon tavoitteena on tarkoituksenmukainen rakenne, jolla huolehditaan palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Palveluverkko sisältää sekä fyysiset toimi-
pisteet että sähköiset palvelut. Lähi- ja keskitettyjen palveluiden määrittelyn pohjana toimi- vat Keski-Uudenmaan sote-hankkeen puitteissa huhti-toukokuussa 2017 päivitetyt määrit- telyt. Lähipalvelujen turvaaminen on asiakkaille tärkeää. Palvelujen sijoittamisessa otetaan huomioon niiden saavutettavuus, johon vaikuttavat esimerkiksi alueen asiointisuunnat, lii- kennejärjestelyt, sähköisten tai liikkuvien palveluiden käyttö sekä tilojen yhteiskäyttö.
Palvelutuotannon mahdollisesti siirtyessä kuntayhtymälle, toteutetaan palvelut ensisijassa nykyisen henkilöstön toimesta. Henkilöstön siirrot toteutetaan liikkeen luovutuksen periaat- teita noudattaen.
5.4 Palvelujen järjestämisen ja tuotannon yleiset ja erityiset periaatteet
Palvelujen toteuttaminen tapahtuu tämän sopimuksen sekä palvelujen yleisten ja erityisten periaatteiden mukaisesti.
Noudatettavat palvelujen yleiset periaatteet ovat sopimuksen liitteen 2 Palvelujen yleiset periaatteet mukaiset. Palvelujen yleiset periaatteet ovat kaikkia järjestettäviä palveluita kos- kevia, yhteisiä ehtoja.
Palvelujen erityiset periaatteet ovat tarkempia, asiakasryhmä-, tietopaketti- ja tarvittaessa palvelukohtaisia palveluiden järjestämisen ja tuotannon yksityiskohtaisia periaatteita, jotka täydentävät yleisiä periaatteita. Erityiset periaatteet sisältävät palveluiden toteuttamisen kannalta tarpeellisen yksityiskohtaisen sääntelyn sekä ehdot tarkemmista asiakasryhmä- ja palvelukohtaisista tavoitteista, mittareista, seurannasta ja raportoinnista. Lisäksi erityiset pe- riaatteet sisältävät tarkemmat taloussuunnitteluun liittyvät lisäehdot.
Palvelujen erityiset periaatteet muodostetaan sopijapuolten yhteistyössä, sopimuksen koh- dan 6 (Sopijapuolten yhteistyö) mukaisesti, mahdollisimman pian sopimuksen tultua voi- maan. Erityiset periaatteet tulevat osaksi sopimusta ja noudatettavaksi sitä mukaa, kun ne valmistuvat ja yhtymähallitus on hyväksynyt periaatteet sekä niiden toimeenpanon aikatau- lun. Kuntayhtymä ja kunnat sitoutuvat palvelulupauksenaan toteuttamaan palvelut palvelu- jen järjestämisen ja tuotannon yleisten ja erityisten periaatteiden mukaisesti.
Palvelujen erityiset periaatteet toimivat kuntayhtymän sopimuksen kohdassa 7 tarkoitettu- jen soveltamisohjeiden perustana. Soveltamisohjeet vahvistetaan samassa aikataulussa eri- tyisten periaatteiden kanssa.
Sopijapuolten yhteistyön tarkoituksena on sopimuksen toteuttaminen ja Keski-Uudenmaan sote-mallin täsmentäminen ja toimeenpano. Sopijapuolten yhteystyöorganisaationa toimii aiemman Keski-Uudenmaan sote-hankkeen mukainen yhteistyöorganisaatio tarpeen mu- kaisin muutoksin.
Yhteistyöorganisaatio koostuu valmisteluryhmistä ja ohjausryhmästä. Ohjausryhmän tehtä- vät ovat siirtyneet kuntayhtymän yhtymähallitukselle. Valmisteluryhmiä ovat kuntajohtajista, kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista ja kuntayhtymän johdosta koostuva johtoryhmä, asia- kasryhmäkohtaiset ryhmät sekä tukipalveluryhmät, muutos- ja integraatioryhmä sekä muut tarvittavat ryhmät yhtymähallituksen päättämän mukaisesti. Työryhmien toimintaan osallis- tuvat edelleen myös Eteva kuntayhtymä ja HUS. Kuntayhtymän johtaja toimii yhteistyön johtajana, vastaten myös yhteistyöstä Uudenmaan maakunnan kanssa.
Sopijapuolet varaavat yhteistyön toteuttamiseksi työsuunnitelman mukaisen etenemisen edellyttämät riittävät voimavarat ja resurssit.
Edustajan vaihtumisesta ryhmässä on ilmoitettava kirjallisesti kuntayhtymän johtajalle.
6.2 Keski-Uudenmaan sote-malli
Keski-Uudenmaan sote-mallin täsmentäminen tapahtuu tiiviissä sopijapuolten yhteistyössä siten, että tulos on toimiva ja yhteen sovitettu kokonaisuus, jota kehitetään edelleen sopi- muksen tarkoituksen toteuttamiseksi. Sote-malli pitää sisällään kaikki sopimuksen kohteena olevat palvelut.
Täsmentäminen tehdään liitteeseen 3 Keski-Uudenmaan sote-mallin työsuunnitelma poh- jautuen asiakasryhmittäin ja se pitää sisällään tarvittavien selvitysten ja kuvausten tuottami- sen. Asiakasryhmät ovat:
− ikäihmiset,
− lapset, nuoret ja perheet,
− mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja aikuissosiaalityön asiakkaat,
− vammaispalvelujen ja kehitysvammapalvelujen asiakkaat.
Alueellinen sote-malli sisältää terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelutuotannon kaikille asiakasryhmille. Kaikkia palveluja koskevina läpileikkaavina teemoina ovat muun muassa terveyden edistäminen, kuntoutus ja sähköinen asiointi.
Xxxxxx toteutuksessa huomioidaan sote- ja maakuntauudistusten sekä valinnanvapauslain- säädännön tavoitteet. Toteutuksen pohjana ovat valmisteluvaiheessa alueellisten kärki- hankkeiden ja muiden yhteisesti suunniteltujen hankkeiden suunnitelmat. Tämän hetkiset kärkihankkeet ovat 1) akuuttihoidon kärkihanke 2) vammaispalvelujen ja kehitysvamma- huollon asiakkaiden alueellisen palvelutarpeenarviointi-kärkihanke ja 3) mielenterveys- ja päihdepotilaiden ja aikuissosiaalityön asiakkaiden palvelujen porrastus -kärkihanke. Lisäksi pohjana ovat valtakunnallisten Lape-hankkeen ja I & O -hankkeen yhteistyössä maakunnan kanssa muodostumassa olevat alueelliset suunnitelmat.
Keski-Uudenmaan sote-mallin täsmentäminen pitää sisällään ainakin:
− asiakasryhmäkohtaisten strategisten tavoitteiden määrittelyn,
− tietopakettien muodostamisen,
− palveluiden tavoitteiden konkretisoinnin asiakasnäkökulmasta,
− palveluohjauksen toiminnan konkretisoinnin,
− palvelutuotannossa tarvittavan kehitystyön konkretisoinnin,
− palvelujen myöntämistä koskevien ohjeiden muodostamisen ja
− muun tarpeen mukaisen täsmentämisen.
Palvelut ryhmitellään tietopakettien mukaisesti, sisältäen asetetut tavoitteet ja mittarit.
Keskeisiä huomioitavia seikkoja ovat palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä yh- dyspintojen toimivuuteen liittyvät ratkaisut. Palvelun käyttäjien ja muiden sidosryhmien osallistaminen sisältyy työhön.
Käynnissä oleva Keski-Uudenmaan palvelusetelikokeilu (valinnanvapauskokeilu) toteute- taan osana sote-mallin kehittämistä.
7. PALVELUJEN JÄRJESTÄMISTÄ JA TUOTANTOA KOSKEVAT OH- JEET
Kunnat tuottavat palveluja kuntayhtymän vahvistamien, palvelujen toteuttamista tarkenta- vien soveltamisohjeiden mukaisesti. Jollei kuntayhtymän vahvistamaa ohjetta ole, noudate- taan ensisijaisesti kuntien yhteisesti valmistelemia, aiemmin hyväksyttyjä palvelukohtaisia soveltamisohjeita, kuntayhtymän tarpeen mukaan antamalla ohjauksella tarkennettuna. Vii- mesijaisesti, ennen kuntayhtymän ohjeen vahvistamista, noudatetaan kuntakohtaisia, voi- massa olevia soveltamisohjeita.
Yhteiset palvelujen myöntämistä koskevat ohjeet valmistellaan mahdollisimman pian osana sopimuksen kohdan 6 (Sopijapuolten yhteistyö) mukaista yhteistyötä. Ohjeet tulevat voi- maan kuntayhtymän toimivaltaisen toimielimen päätöksen mukaisesti.
8. KUNTAYHTYMÄN JA KUNTIEN VASTUUT
Palveluiden järjestäminen, johto ja ohjaus
Kuntayhtymän tehtävänä on palvelujen järjestäminen lakisääteisen järjestämisvastuun mu- kaisesti siten että perussopimuksen ja tämän sopimuksen tarkoitus toteutuu. Kuntayhtymä toteuttaa tehtäviään yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen poliittisen ohjauksen mukai- sesti kaikkien kuntayhtymään kuuluvien kuntien osalta.
Palvelutuotannon ohjaus tapahtuu tämän sopimuksen mukaisesti sopijapuolten yhteistyön, yhteisen suunnittelun, tavoitteiden asettamisen, kuntayhtymän vahvistamien ohjeiden, kun- tayhtymän ohjauksen sekä kuntien raportoinnin kautta.
Sosiaalihuoltolain (1982/710) 6 §:n mukaisena sosiaalihuollosta vastaavana ja kansanter- veyslain (66/1972) 6 §:n mukaisena terveydenhuollosta vastaavana toimielimenä toimii kun- tayhtymän yhtymähallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto.
Alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
Kuntayhtymä päivittää sosiaali- ja terveydenhuollon seurantatietojen ja palvelutarpeen poh- jalta yhteistyössä HUSin kanssa HUSin valtuuston 16.6.2013 kokouksessaan hyväksymän vuosien 2013 – 2016 terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kuntayhtymän alueen osalta. Valmistelun tuloksena syntyy vuosien 2018 – 2022 Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Tarvittaessa laaditaan muita alueellisia suunnitel- mia.
Alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma toteuttaa Keski-Uuden- maan sote-mallia ja perustuu alueellisesti yhdenvertaiseen palveluiden saatavuuteen ja laa- tuun, huomioiden kuntien taloudelliset mahdollisuudet.
Seuranta ja raportointi
Sopimuksen toteutumista seurataan säännöllisesti sopijapuolten välisissä palvelun seuran- takokouksissa, joita pidetään vähintään kolmannesvuosittain. Seurantakokoukset järjeste- tään tarvittaessa myös asiakasryhmä ja/tai tietopakettikohtaisesti.
Kunta laatii seurantakokoukseen raportit, jotka sisältävät
− tiedot toteutuneiden palvelujen määrästä ja laadusta;
− arvioinnin palveluiden kustannus-, henkilöstö- ja toiminnallisista vaikutuksista;
− arvioinnin asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta;
− tiedot alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden sekä niihin yhteydessä olevien teki- jöiden seurannasta väestöryhmittäin;
− asukkaiden ajankohtaisen palvelujen tarpeen ja sen kehitysnäkymien määrittelyn ja
− tiedot hyvinvointikertomuksen laatimiseen.
Raportoinnin perusteella ryhdytään tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin, jotta sopimuksen mukaiset tavoitteet toteutuvat. Kunta sitoutuu noudattamaan kuntayhtymän päätöksiä esi- merkiksi palveluiden laadun ja saatavuuden osalta.
Omavalvonta
Kuntayhtymä laatii omavalvonnan toteuttamiseksi järjestämisvastuulleen kuuluvista tehtä- vistä ja palveluista omavalvontaohjelman. Siinä kuntayhtymä määrittää, miten se varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuuden, saavutettavuuden ja laadun sekä asiakas- ja po- tilasturvallisuuden ja yhdenvertaisuuden riippumatta palveluntuottajasta. Omavalvontaoh- jelmalla varmistetaan myös palveluiden integraation toteutuminen ja yhteensovittaminen
sekä se, miten palvelut yhteen sovitetaan kunnan ja valtion vastuulle kuuluvien palvelujen kanssa.
Kehittäminen
Kuntayhtymä vastaa palveluiden edelleen kehittämisestä yhteistyössä kuntien kanssa. Kun- tayhtymä mallintaa ja vie käytäntöön asukkaiden tarpeisiin parhaiten vastaavia, näyttöön perustuvia palvelumalleja. Kuntayhtymä valmistelee osaltaan toimintojen siirtymistä Uuden- maan maakuntaan.
8.2 Kunnan tehtävät palveluissa
Kunnan tehtävänä on tuottaa kuntayhtymän järjestämisvastuun piiriin kuuluvat palvelut ja tehtävät voimassa olevan lainsäädännön, alemman tasoisten määräysten sekä kuntayhty- män ohjeiden ja ohjauksen mukaisesti.
Kunnan tehtävänä on
− toteuttaa asiakaskohtainen palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnittelu,
− tehdä asiakaskohtaiset palvelupäätökset ja muut ratkaisut,
− toteuttaa asiakaskohtaisten päätösten ja ratkaisujen mukaiset palvelut,
− tehdä lastensuojelulain, tartuntatautilain, mielenterveyslain ja päihdehuolto- lain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaiset tahdonvastaiset päätökset ja hake- mukset,
− tehdä asiakasmaksupäätökset ja periä asiakasmaksut,
− toteuttaa muut sopimuksen mukaisen lakisääteisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvat palvelut ja tehtävät tarkemmin sovittavalla tavalla,
− huolehtia potilas- ja sosiaaliasiamiehen tehtävistä,
− käsitellä asiakaslain ja potilaslain mukaiset muistutukset, ellei kuntayhtymän hallintosäännöstä tai asian luonteesta muuta johdu,
− käsitellä kanteluasiat, ellei kuntayhtymän hallintosäännöstä tai asian luon- teesta muuta johdu,
− valmistella asiakaskohtaiset oikaisuvaatimusasiat ja hakemusasiat kuntayhty- män toimielimen käsittelyyn ja
− täytäntöönpanna kuntayhtymän toimielimen päätökset, ellei toimielimen pää- töksestä muuta johdu.
Kunnan tehtävänä on oikaisuvaatimusasioissa ilman aiheetonta viivytystä huolehtia asioiden valmistelusta ja päätösesityksen tekemisestä, sisältäen esimerkiksi tarvittavien lisäselvitysten ja täydennysten hankkimisen, asiakkaan kuulemisen tai mielipiteen selvittämisen ja muut vastaavat tehtävät kuntayhtymän antamien ohjeiden ja lainsäädännön mukaan.
Kunnan tehtävänä on kanteluihin vastaaminen ja vastaamiseen tarvittavien lausuntojen ja vastaavien hankkiminen kanteluviranomaisen pyynnön mukaisesti. Asianomaiselle työnte- kijälle annetaan pääsääntöisesti mahdollisuus lausua kantelun johdosta. Asian luonteen näin edellyttäessä kanteluvastauksen antaa kuntayhtymä.
Kunta antaa viipymättä tiedoksi kuntayhtymälle saapuneet muistutukset ja kantelut sekä niihin laaditut vastaukset. Kunta pitää yllä ajantasaista rekisteriä tehdyistä muistutuksista ja kanteluista, niiden keskeisestä sisällöstä ja annetuista vastauksista sekä toimenpiteistä joihin muistutusten tai kanteluiden johdosta on ryhdytty. Rekisteriin merkityt asiat käsitellään osana sopimuksen kohdan 6 (Sopijapuolten yhteistyö) mukaista yhteistyötä sekä muutoin kuntayhtymän pyynnöstä.
Kuntayhtymä siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaiset yksilöpäätökset, mukaan luettuna tahdonvastaiset päätökset, sekä sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan teh- tävät sopimuksella jäsenkunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Kunnassa on asiakaslain tarkoit- tama sosiaalihuollon johtava viranhaltija, jonka tehtäviin kuuluu muun ohella sosiaalihuoltoa koskeviin muistutuksiin vastaaminen. Kunnassa toimii lastensuojelulain (417/2007) 3 luvun tarkoittama sosiaalihuollon johtava viranhaltija, joka tekee kyseisen lain tarkoittamat pää- tökset. Kukin kunta vastaa edellä mainituista tehtävistä omien asukkaidensa ja muiden pal- veluihin oikeutettujen osalta.
Kunnan terveydenhuollon toimintayksiköissä on terveydenhuoltolain tarkoittama vastaava lääkäri. Vastaavan lääkärin tehtäviin kuuluu muun ohella potilaslain mukaisiin muistutuksiin vastaaminen. Kunnassa on oltava tarpeenmukainen virkasuhteessa oleva henkilöstö tervey- denhuollon toimintayksikölle kuuluvia julkista valtaa sisältäviä tehtäviä varten.
Kunta vastaa lakisääteisen ja muun viranomaisten edellyttämän tilastoinnin ja raportoinnin toteuttamisesta ja tietojen eteenpäin toimittamisesta kuntayhtymälle tai muulle taholle, kuntayhtymän ohjeiden mukaan.
Kunnan palvelutuotanto toteutuu myös valmiuslain (1552/2011) tarkoittamissa poikkeus- oloissa, jolloin palvelua tuotetaan poikkeusolojen edellyttämässä laajuudessa ja tavoin. Kunta vastaa valmiussuunnitteluun liittyvistä tehtävistä alueellisessa yhteistyössä kuntayh- tymän ohjeiden mukaisesti.
Omavalvonnan toteuttamiseksi kunnan on laadittava tehtävistä ja palveluista omavalvonta- ohjelma. Siinä kunta määrittää, miten se varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuu- den, saavutettavuuden ja laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden ja yhdenvertaisuuden riippumatta palveluntuottajasta. Omavalvontaohjelmalla varmistetaan myös palveluiden in- tegraation toteutuminen ja yhteensovittaminen.
Kunta vastaa yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta annetun lain (922/2011) mukaisesta valvonnasta. Kunta valvoo alueellaan toimivien yksityisten palveluntuottajien toimintaa sekä muuhun kuntaan yksityiseen palveluun sijoitettujen omien asukkaidensa palveluiden laatua ja lainmukaisuutta ja varmistuu siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edel- lytetään kuntayhtymän palveluissa. Kunta toimittaa toteutetun valvonnan raportoinnin tie- doksi kuntayhtymälle kuntayhtymän tarkempien ohjeiden mukaisesti.
Kuntien sosiaali- ja terveyslautakunnat toimivat tuotantolautakuntina kuntien hallintosään- nöissä tarkemmin määritellyn mukaisesti.
Kunta voi ensimmäisen toimintavuoden aikana tuottaa palveluja ostopalveluina voimassa olevan, julkisia hankintoja koskevan sääntelyn mukaisesti kilpailutettujen hankintasopimus- ten perusteella. Hankittavien palveluiden ja tuotannon tukipalveluiden tulee olla tämän so- pimuksen mukaisia ja toteuttaa sen tarkoitusta. Mikäli voimassa olevaan hankintasopimuk- seen sisältyy optio, se voidaan ottaa käyttöön vain kuntayhtymän ennen käyttöönottoa an- tamalla suostumuksella.
Ostopalveluiden toteuttamisessa on huomioitava hankintasääntelyn asettamat rajoitukset sopimuksen muuttamiselle. Hankintojen toteuttamisessa hyödynnetään tilanteen vaatiessa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2017, hankintalaki) 110 §:n mukaista mahdollisuutta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelun hankinta suorahan- kintana yksittäisissä tapauksissa. Kunnan on hankittava kansallisen kynnysarvon tai sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden erityispalvelujen osalta niitä koskevan kynnysarvon ylittä- vien suorahankintojen tai muiden hankintojen tekemiseen kuntayhtymän suostumus ennen hankinnan toteuttamista.
1.1.2019 lähtien kuntayhtymä päättää sopimuksen piiriin kuuluvien hankintojen kilpailutta- misesta ja hankintasopimusten tekemisestä. Uudet kilpailutukset voidaan toteuttaa kun- tayhtymän tasolla tai kuntakohtaisesti, erikseen sovittavalla tavalla. Kuntayhtymä pyrkii hyö- dyntämään voimassa olevia hankintarenkaana kilpailutettuja hankintasopimuksia. Kuntayh- tymä voi käynnistää tarpeelliset kilpailutukset jo vuoden 2018 aikana.
Hankintojen suunnittelun ja toimeenpanon pohjaksi laaditaan hankinta- ja kilpailutusstra- tegia. Hankintojen toimeenpanossa tarkoituksena on vaikuttavuus- ja tulostavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden määrätietoinen seuranta ja arviointi. Hankintojen tavoitteena on tukea kuntayhtymän strategisia tavoitteita ja ne perustuvat ajankohtaiseen tietoon asiakas- tarpeista ja niiden kehitysnäkymistä. Tavoitteena on kustannustehokkuus ja innovatiivisten markkinoiden kehittymisen tukeminen sekä kumppanuuksien solminen. Sopimushallinta- ja seuranta toteutuu suunnitelmallisesti.
Kuntayhtymän ja kuntien tehtävänä on seurata palveluiden toteutumista sekä talouden riit- tävyyttä. Sopimuksen mukaisen toiminnan tavoitteena on alueellisesti yhdenmukainen pal- veluiden toteutuminen, hyvä laatu ja talouden riittävyys.
Sopijapuolet laativat laadun varmistamiseksi alueellisen laatujärjestelmän, jonka kuntayh- tymä vahvistaa. Kunta seuraa palvelun sopimuksen mukaista toteutumista, valvoo palvelun laatua ja raportoi kuntayhtymälle. Kunnan toteuttaman seurannan täsmentäminen tapahtuu sopimuksen kohdan 6 mukaisesti.
Kuntayhtymällä on oikeus tarvittaessa auditoida kunnan hoitamien tehtävien sopimuksen mukaisuus. Tässä tarkoituksessa kuntayhtymän edustajalla on oikeus päästä palvelun tuot- tamiseen käytettyihin tiloihin, tutustua niitä koskeviin asiakirjoihin ja haastatella palvelua toteuttavaa henkilöstöä.
Kunta ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin havaitun virheen korjaamiseksi. Kunta laatii ilman aiheetonta viivytystä kuntayhtymälle kirjallisen selvityksen virheestä ja sen kor- jaamisesta.
Kuntayhtymän ja kuntien välisen talouden ja rahoituksen järjestämisessä noudatetaan, sen lisäksi, mitä kuntayhtymän perussopimuksessa ja hallintosäännössä on määrätty, seuraavia ehtoja.
Taloudenpidon keskeinen tavoite on yhdenvertaisten palveluiden kustannustehokas tuot- taminen kuntayhtymän alueella.
10.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman laatiminen
Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy joulukuussa 2017 kuntien kanssa käytyihin neuvotteluihin perustuvan kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2018 ja taloussuunnitelman vuosille 2019
– 2020. Xxxxxxxxxxx ja taloussuunnitelma pohjautuvat kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen lisäksi sopimuksen kohdan 8 mukaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitel- maan vuosille 2018 – 2022.
Kuntayhtymän talousarviosuunnittelun tavoitteena on kuntien taloustilanteen huomioiva, väestön tarpeisiin perustuva talousarvio. Talousarvio sisältää kuntakohtaisen palvelusuun- nitelman ja arvion kunkin jäsenkunnan maksuosuudesta.
Osana sopimuksen kohdan 6 (Sopijapuolten yhteistyö) mukaista yhteistyötä laaditaan mah- dollisimman pian
− yhteiset ja vertailukelpoiset perusteet taloudellisen tiedon keräämiseen,
− ohjeistus kustannuslaskennan ja tuotteistamisen toteuttamiseen,
− suunnitelma asiakasmaksujen yhtenäistämisestä,
− suuntaviivat ja aikataulu sopimuskuntien sosiaali- ja terveystoimen budjetoin- nin yhtenäistämiseksi ja
− kuvaus toimintavoista, joita noudatetaan ennen kuin palveluiden yhteinen budjetointi on mahdollista.
Tuloksena syntyy kuntayhtymän alueellinen budjetointimalli, joka toteutuu vuoden 2019 budjetin valmistelussa ja laatimisessa. Toteutettava malli on joustava ja muokataan sen mu- kaan, mitä tuotannon toteuttamisesta sopijapuolten tehtävistä ja vastuista vuoden 2018 jäl- keen päätetään.
Sopijapuolet tuottavat valmisteluun tarvittavan sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan yh- teiseen ja vertailukelpoisen taloudellisen tiedon valmistelun edellyttämässä laajuudessa ja aikataululla.
10.3 Taloutta koskevat periaatteet
Yleiset periaatteet
Kunta vastaa palvelutuotannon kustannuksista omien asukkaidensa osalta siten, kuin kun- nan kustannusvastuusta on säädetty.
Toiminnalla ei ole voittoa tuottavaa tarkoitusta.
Kuntayhtymän toiminnasta aiheutuvat kustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamilla maksuosuuksilla sekä muilla mahdollisilla tuloilla. (Perussopimus 26 § 1. mom)
Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät jäsenkuntien käyttämien palvelujen mukaan. Pal- velujen yleiset hinnoitteluperusteet määrittää yhtymävaltuusto ja tarkemmista hinnoista päättää yhtymähallitus. (Perussopimus 26 § 2. mom)
Kuntayhtymän varsinaisen toiminnan kulut ja tuotot kirjataan kuntayhtymän kirjanpitoon ja esitetään tuottoina ja kuluna riippumatta siitä, tuottaako kuntayhtymä palvelut itse, tuot- taako ne kunta vai hankitaanko palvelut ostopalveluina.
Kunnalle palveluista maksettava korvaus määräytyy kunnan käyttämien palveluiden mu- kaan. Korvaus laskutetaan alueella kunnilta yhteneväisen palveluluokittelun mukaisena. Pal- veluiden hinnan laskentaperusteena ovat palvelutuotannon omakustannusperiaatteen mu- kaiset kustannukset ja palveluiden käyttö. Palveluluokittelun pohjana toimivat yhteiset tie- topaketit, joiden tarkempi sisältö määritellään kunnittain. Alkuvaiheessa palvelutuotannon kuntakohtaisista eroista johtuen tietopakettien kuntakohtaiset rakenteet ja kustannukset voivat vaihdella.
Kuntayhtymän ostaa kuntien tuottamat palvelut ja laskuttaa ne edelleen kunnilta. Kuntayh- tymän kirjanpito sisältää kaikki järjestämisvastuun mukaisesti tuotettujen palveluiden kus- tannukset ja tuotot. Kunnat laskuttavat kuntayhtymän puolesta asiakasmaksut ja tilittävät ne edelleen kuntayhtymälle.
Palvelutuotannon hinta on eroteltavissa kunnittain. Hinta muodostuu toteutuneiden kulujen perusteella. Raportoinnin kautta voidaan tarkastella tietyn palvelun tuotannon kulujen vaih- telua kunnittain. Tieto kuntayhtymän tuotoista ja kuluista viedään kuntayhtymän kirjanpi- toon.
Kunnat maksavat palvelujen kustannukset Eteva kuntayhtymälle ja Uudenmaan päihdehuol- lon kuntayhtymälle sekä erikoissairaanhoidon kustannukset Helsingin ja Uudenmaan sai- raanhoitopiirin kuntayhtymälle sekä vastaaville toimijoille oman väestönsä osalta.
Kuntalaskutus
Kunnat laskuttavat kuntayhtymältä bruttona vyörytyksin lisättynä palveluiden tuottamisesta aiheutuneet kustannukset kuukausittain. Laskun yhteydessä kunnat tilittävät palvelun tuot-
tamiseen liittyvät tuotot, esim. asiakasmaksut ja avustukset. Laskun lisäksi kunnat toimitta- vat kuntayhtymän kanssa sovitut suoritteet palveluiden käytöstä. Asiakasmaksut laskuttaa kuntalaiselta tai ulkokuntalaiselta palvelun tuottanut taho.
Kuntayhtymä laskuttaa kunnilta kuukausittain palvelujen käytön sovittujen suoritteiden pe- rusteella laskettuna.
Ostopalvelulaskuista vastaa se taho, joka palvelun on tilannut. Ulkopuolisen ostopalvelun tilaaja voi olla kunta tai kuntayhtymä. Ostopalvelut laskutetaan samojen periaatteiden mu- kaisesti kunnilta palvelun käytön perusteella.
Ennakot
Kuntayhtymän yhtymähallitus määrittelee ennakot, joiden muodostumisessa otetaan huo- mioon
1. kuntayhtymän hallinnon järjestämisestä ja kuntayhtymän palveluiden järjestämi- sestä aiheutuvat kulut,
2. varautuminen järjestämisvastuun mukaisten palveluiden järjestämiseen ja
3. valinnanvapauspilottihankkeen hankkeen aikainen rahoitus.
Yhtymähallitus päättää aikataulut ja määräajat koskien ennakkojen perimistä jäsenkunnilta ja niiden tasausta.
Rahaliikenne
Kuntayhtymän taloushallinto tekee kuukausittain kunnille koontitositteen, josta ilmenee Kuntayhtymän veloitus kunnalta, kunnan veloitus kuntayhtymältä, kunnan saatava ja velka bruttona sekä saatavan ja velan nettosumma. Kuntayhtymän koontitosite toimii kuittausil- moituksena, jonka perusteella kuntayhtymä ja kunnat voivat kuitata siinä mainittujen lasku- jen muodostaman saatavan ja velan. Kuittaustositteessa huomioidaan kunnan palvelutuo- tannon lasku, kuntalaisten käyttämien palveluiden lasku sekä ennakot. Kunnat ja kuntayh- tymä täsmäyttävät velat ja saatavat kuukausittain, suoritetun saatavan ja velan kuittauksen jälkeen. Selvyyden vuoksi todetaan, että tuottoja ja kuluja ei kuitata tuloslaskelmissa.
10.4 Talouden seuranta ja raportointi
Kunnat seuraavat palvelutuotannon talousarvion toteutumista ja raportoivat siitä tietopa- ketteihin perustuvaa ohjausmallia hyödyntäen kuntayhtymälle. Kuntayhtymä antaa tarkem- mat ohjeet raportointitavasta ja -aikataulusta. Raportointi tuottaa tietopaketeittain ja kun- nittain jäsennellyn tiedon palvelutuotannosta.
Maksuehto on 21 päivää netto kunnan tai kuntayhtymän lähettämän laskun päiväyksestä. Laskun lähettäjällä on oikeus viivästyskorkoon korkolain mukaisesti.
Tämä sopimus tulee voimaan, kun se on allekirjoitettu. Sopimus on voimassa määräaikaisena 31.12.2019 saakka.
Tämän jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassaolevana. Sopimuksen ollessa voimassa toistaiseksi sopijapuoli voi irtisanoa sen noudattamalla kahdentoista (12) kuukauden irtisa- nomisaikaa. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti.
Sopimuksen voimassaolo päättyy ilman erillistä irtisanomista lakisääteisen sosiaali- ja ter- veyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä muulle taholle.
Sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeisestä palvelui- den tuottamiseen sekä rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä ja sopimukseen tarvittavista muutoksista. Valmistelu ja neuvottelut käynnistetään hyvissä ajoin ennen toisen toiminta- vuoden alkamista, talousarvion valmistelu huomioon ottaen.
Osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan myös ennen palkkausjärjestelmien uudistamisen ja muiden laajempien palvelussuhteen ehtojen muutosten toteuttamista.
13. KORVAUKSET JA KUSTANNUSVASTUUN MÄÄRÄYTYMI- NEN
Sopijapuolella on oikeus saada vahingonkorvausta toisen sopijapuolen sopimusrikkomuk- sesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta.
Sopijapuolella on oikeus korvaukseen myös välillisestä vahingosta, jos toinen sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.
Välitön ja välillinen vahinko määritellään kauppalain 67 §:ssä säädetyllä tavalla.
13.2 Asiakkaalle aiheutuvat vahingot
Kunta vastaa tuottamansa palvelun asiakkaalle ja kolmannelle aiheuttamasta vahingosta.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ottama potilasvakuutus kattaa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien potilasvahinkolain (585/1986) mukaisen vastuun.
Jos korvausvaatimus vahingonkorvausasiassa esitetään kunnalle, kunta ilmoittaa vaatimuk- sesta viipymättä kuntayhtymälle. Vastaavasti kuntayhtymä ilmoittaa saamastaan vaatimuk- sesta kunnalle. Kunta pyrkii sopimaan korvauksen määrän korvausta vaativan kanssa. Jos korvauksen määrästä päästään sopimukseen, kunta tekee, neuvoteltuaan kuntayhtymän kanssa, asiassa valituskelpoisen hallintopäätöksen ja suorittaa korvauksen suoraan palvelun käyttäjälle. Kunta ilmoittaa viipymättä suorittamastaan maksusta kirjallisesti kuntayhtymälle. Kunnan katsoessa, ettei se ole asiassa korvausvastuussa tai korvauksen määrästä ei päästä sopimukseen, sen tulee ilmoittaa ratkaisustaan perusteluineen kirjallisesti kuntayhtymälle ilman aiheetonta viivytystä.
Jos korvausta koskeva asia tulee vireille tuomioistuimessa, varaavat kunta ja kuntayhtymä toisilleen mahdollisuuden osallistua asian käsittelyyn riippumatta siitä, kumpi asiassa on osapuolena. Jos kuntayhtymä on kunnan aiheuttaman vahingon perusteella velvoitettu maksamaan palvelun käyttäjälle vahingonkorvausta tai oikeudenkäyntikuluja, otetaan kysei- set kustannukset, kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut ja muut asian selvittämisestä aiheu- tuneet kohtuulliset kustannukset huomioon kunnan omakustannusperiaatteen mukaista korvausta määriteltäessä.
Kunta vastaa palvelujen kustannuksia ja niiden jakautumista koskevien kustannusvastuu-, perusteettoman edun palautus- ja muiden vastaavien asioiden hoitamisesta ja niiden mu- kaisten korvausten maksamisesta siltä osin, kuin asiat kohdistuvat aikaan ennen palvelujen järjestämisvastuun siirtymistä kuntayhtymälle. Tämän jälkeen edellä mainittujen asioiden hoitamisesta ja maksettavaksi tulevista korvauksista vastaa kuntayhtymä.
Mikäli kuntayhtymä tuomitaan korvaamaan kolmannelle kunnalle sen kunnan asukkaalle järjestämät sosiaali- tai terveydenhuollon palvelut, otetaan kustannukset, lisättynä mahdol- lisilla oikeudenkäyntikuluilla ja muilla asian selvittämisestä aiheutuneilla kohtuullisilla kus- tannuksilla, huomioon kyseisen kunnan omakustannusperiaatteen mukaista korvausta mää- riteltäessä. Vastaavasti otetaan huomioon mahdollinen saatu korvaus kunnan maksuosuutta vähentävänä.
Kustannusten mahdollisesta korvaamisesta sopimusperusteisesti sovitaan kuntayhtymän ja järjestämisvastuussa olevan kunnan kesken erikseen.
14. VALITUSASIAT JA OIKEUDENKÄYNNIT
Sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavan toimielimen oikaisuvaatimuksen johdosta anta- masta päätöksestä tehtyjen valitusten hoitamisesta vastaa kuntayhtymä. Valituksen koh- teena olevan palvelun toteuttanut kunta on velvollinen myötävaikuttaman asian hoitamista sen luonteen edellyttämässä aikataulussa esimerkiksi toimittamalla ja hankkimalla lisäselvi- tyksiä ja asiakirjoja.
Mikäli oikaisuasiassa annettu päätös muuttuu valitusmenettelyn johdosta, vastaa kunta pää- töksen täytäntöönpanosta, ellei kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava toi- mielin toisin päätä.
Syntyneet kustannukset, lisättynä mahdollisilla oikeudenkäyntikuluilla ja muilla asian selvit- tämisestä aiheutuneilla kohtuullisilla kustannuksilla otetaan huomioon kunnan omakustan- nusperiaatteen mukaista korvausta määriteltäessä.
Kunta vastaa sopimuksen kohteeseen liittyvien muiden oikeudenkäyntien ja riitojen hoita- misesta ja niiden mukaisten korvausten, oikeudenkäyntikulujen ja muiden asian selvittämi- sestä aiheutuneiden kulujen maksamisesta siltä osin, kuin ne kohdistuvat aikaan ennen pal- velujen järjestämisvastuun siirtymistä kuntayhtymälle. Tämän jälkeen niistä vastaa kuntayh- tymä.
Mikäli asian luonne huomioiden ja sopijapuolista riippumattomista syistä edellä olevaa eh- toa ei voida noudattaa, sitoutuvat sopijapuolet neuvottelemaan ja sopimaan asian hoitami- sesta. Sopijapuolet myötävaikuttavat tällaisessa tilanteessa käytettävissään olevin keinoin, asian luonteen edellyttämässä aikataulussa sen hoitamista esimerkiksi toimittamalla lisäsel- vityksiä ja asiakirjoja.
Syntyneet kustannukset, lisättynä mahdollisilla oikeudenkäyntikuluilla ja muilla asian selvit- tämisestä aiheutuneilla kohtuullisilla kustannuksilla otetaan huomioon sen kunnan omakus- tannusperiaatteen mukaista korvausta määriteltäessä, jonka asukkaaseen tai muuhun jär- jestämisvastuun piiriin kuuluvasta asiasta on kyse, jos tällainen kohde voidaan määrittää.
15. SALASSAPITO JA HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY
Kunta toimii henkilötietolain (523/1999) tarkoittamina rekisterinpitäjinä tuottamiensa pal- veluiden osalta toimeksiannosta kuntayhtymän lukuun. Tässä tehtävässään kunta vastaa henkilörekisterin käyttötarkoituksen määrittelystä, sen muodostavien asiakasasiakirjojen laatimisohjeistuksesta sekä tietojen säilyttämisestä. Kunta laatii asiakasasiakirjat huolellisesti ja hyvän tietojenkäsittelytavan mukaisesti ja siten, että asiakirjat säilyvät virheettöminä ja eheinä. Rekisteriä ylläpidetään kunnan tietojärjestelmillä. Asiakastiedot tallennetaan tieto- järjestelmään ja arkistoidaan voimassa olevien lakien, asetusten ja alemman asteisten mää- räysten mukaisesti.
Kunta vastaa rekisterinpitäjinä kuntayhtymän lukuun henkilötietolain asettamista velvoit- teista kuten rekisteriselosteen laatimisesta ja saatavilla pidosta, asiakkaiden informoinnista
henkilötietojen käsittelyssä ja tarkastusoikeuden toteuttamisesta, sekä tiedon korjaamista koskevan vaatimuksen käsittelystä hallussaan olevien asiakirjojen osalta. Asiakastietojen kir- jaamisessa ja palvelutoiminnassa syntyneiden asiakastietojen käsittelyssä, säilytyksessä, hä- vittämisessä ja luovuttamisessa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja alemman asteisia sää- döksiä sekä tietosuojavaltuutetun kannanottoja.
Kunta ratkaisee hallussaan olevien asiakirjojen osalta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki 621/1999) 11 §:n mukaiset asianosaisasemaan perustuvat tieto- pyynnöt ja tekee tarvittaessa henkilötietolain ja julkisuuslain mukaisesti päätöksen tiedon- saannin rajoittamisesta. Asian luoteen vaatiessa kunta tiedustelee kuntayhtymän kantaa en- nen päätöksen tekemistä.
Kuntayhtymä vastaa vastaavista rekisterinpitoon liittyvistä tehtävistä ja henkilötietolakiin ja julkisuuslakiin sekä muuhun lainsäädäntöön liittyvistä tehtävistä ja päätöksistä siltä osin, kuin asiakirjat ovat kuntayhtymän hallussa.
Kunta vastaa siitä, että sen palvelua toteuttavat työntekijät ja sen toimeksiannosta tai muu- ten sen lukuun tehtäviä toteuttavat huolehtivat henkilötietojen käsittelyn asianmukaisuu- desta kaikessa toiminnassaan. Salassapitoa koskevia määräyksiä noudatetaan sopimuskau- den päätyttyäkin.
Kuntayhtymä laatii rekisterinpitoon liittyen tehtävien hoitamisesta tarkemmat ohjeet, joita kunta noudattaa. Ennen ohjeiden valmistumista noudatetaan kuntakohtaisia tietosuojaoh- jeita, tarpeen mukaan kuntayhtymän ohjauksella täydennettynä.
Kunnan tulee palvelua tuottaessaan noudattaa Euroopan unionin suoraan velvoittavien sää- dösten, Suomen lakien sekä viranomaisten antamia määräyksiä.
16. YHTEISTYÖ SOPIMUKSEN PÄÄTTYESSÄ
Sopimuksen päättyessä sopijapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan ja avustamaan palve- luiden sujuvaa ja asiakaslähtöistä siirtoa uudelle toteuttajalle. Velvollisuus avustamiseen al- kaa jo sopimuksen voimassaoloaikana ja jatkuu, kunnes siirto on loppuunsaatettu, kuitenkin enintään kahdentoista kuukauden ajan sopimuksen päättymisestä.
Yhden kunnan mahdollisesti irtautuessa kuntayhtymästä sopijapuolet sitoutuvat sopimaan tarvittavista muutoksista tähän sopimukseen.
17. SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN JA SIIRTÄMINEN
Sopimuksen muutokset on tehtävä kirjallisesti.
Kunnalla ei ole osaksikaan oikeutta siirtää tämän sopimuksen mukaisia velvoitteitaan toi- selle ilman toisen osapuolen suostumusta.
Kuntayhtymällä on oikeus siirtää sopimus sellaiselle taholle, jolle sen tehtävät siirtyvät.
18. ERIMIELISYYDET JA SOVELLETTAVA LAKI
Sopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.
Jos kiistakysymys ei ratkea, erimielisyys jätetään ratkaistavaksi toimivaltaiseen hallinto-oi- keuteen. Mikäli asia katsottaisiin yleisen alioikeuden tuomiovaltaan kuuluvaksi, on oikeus- paikkana Hyvinkään käräjäoikeus.
Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.
19. SOPIMUKSEN LIITTEET JA ASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJÄR- JESTYS
Jos sopimusasiakirjan teksti ja liiteasiakirjat ovat ristiriidassa keskenään, sopimusasiakirjan teksti on ratkaiseva. Liiteasiakirjat pätevät niiden numerojärjestyksessä siten, että pienempi liitenumero on määräävämpi.
Tämän sopimuksen liitteet ja niiden tulkintajärjestys on seuraava:
Liite 1 Keski-Uudenmaan alueellisen sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjausmal- lin pääperiaatteet
Liite 2 Palvelujen yleiset periaatteet
Liite 3 Keski-Uudenmaan sote-mallin työsuunnitelma
Sopimuksen kohdan 5 mukaiset sopimuskaudella muodostettavat palvelujen erityiset peri- aatteet tulevat valmistuessaan etusijajärjestyksessä sijalle 3. liitteen Palvelujen yleiset peri- aatteet jälkeen.
20. ALLEKIRJOITUKSET JA SOPIMUSKAPPALEET
Tätä sopimusta on tehty seitsemän saman sisältöistä kappaletta, yksi kullekin sopimuspuo- lelle.
Hyvinkäällä 15.12.2017
KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ
Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx
Johtaja Yhtymähallituksen puheenjohtaja
HYVINKÄÄN KAUPUNKI
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx
Kaupunginjohtaja Kansliapäällikkö
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Kaupunginjohtaja Talous- ja hallintojohtaja
MÄNTSÄLÄN KUNTA
Xxxx Xxxxxxxxx Xxx Xxxxxxxxxx
Kunnanjohtaja Hallintojohtaja
NURMIJÄRVEN KUNTA
Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxx
Kunnanjohtaja Hallintojohtaja
PORNAISTEN KUNTA
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Kunnanjohtaja Hallintojohtaja
TUUSULAN KUNTA
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Kansliapäällikkö Xxxxxxxxxxxxxx