PÄIHTEETTÖMYYSPOLITIIKKA

PÄIHTEETTÖMYYSPOLITIIKKA

- Tämä päihteettömyyspolitiikka korvaa kaikki SLPL:n ja SV:n välillä aiemmin sovitut päihdepolitiikat ja niiden tulkinta- ja soveltamisohjeet ja erillispöytäkirjat, joilla on sovitut päihteisiin liittyvistä säännöistä, toimintatavoista, oikeuksista tai velvollisuuksista

- Osapuolet sopivat, että päihdekäytäntöjen poikkeavista määräyksistä tai menettelytavoista sekä mahdollisesta kompensaatiosta voidaan sopia Suomen Laivanpäällystöliiton pääluottamusmiehen tai työehto-osapuolten välisellä erillissopimuksella varustamo- tai aluskohtaisesti, huomioiden varustamokohtaiset tarpeet.

- TES-osapuolet tarkastelevat sopimuksen toimivuutta syksyn 2023 aikana

1. Päihteettömyyspolitiikan tavoitteena on turvata päihteetön ja turvallinen työpaikka sekä työyhteisö ja kannustaa työntekijöitä vähentämään päihteiden käyttöä. Päihteettömyyspolitiikan tavoitteena on vähentää etenkin päihteiden ongelmakäyttöä ja edistää työntekijöiden terveyttä ja ylläpitää työkykyä. Osapuolet korostavat päihdehaittojen ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen henkilökohtaisen puheeksi oton sekä hoitoonohjauksen merkitystä. Ennaltaehkäisevä puuttuminen on osa työsuojelua eikä ennaltaehkäisevä puuttuminen ole kurinpidollinen toimi. Työnantajalla on oltava päihdeohjelma, joka on käsitelty laissa säädetyllä tavalla työntekijöiden kanssa.

2. Työskenteleminen aluksella alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alaisena kasvattaa huomattavasti onnettomuus- ja tapaturmariskiä, vaarantaa aluksen toimintaa ja vahingoittaa työyhteisöä. Tämän vuoksi ulkomaanliikenteen aluksilla noudatetaan alkoholin suhteen työtehtävissä nollatoleranssia ja huumeiden osalta ehdotonta nollatoleranssia aina työjakson aikana.

3. Jokaiseen työnantajan tietoon tulleeseen tapaukseen, jossa laivaväkeen kuuluva on esiintynyt alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena joko saapuessaan alukselle tai oleskellessaan aluksella, tullaan kiinnittämään huomiota ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin.

4. Aluksen päällikkö tai hänen määräämänään aluksen sairaanhoitaja taikka, jos tällaista ei ole, aluksen terveydenhuollosta vastaava päällystön jäsen tulee tarvittaessa suorittamaan jäljempänä tarkoitettua päihdetestausta sen selvittämiseksi, onko päihteettömyysperiaatteita rikottu. Suomen lipun alla olevilla aluksilla voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan työntekijöiden on suoritettava tehtävänsä kunnollisesti lain ja hyvän merimiestavan mukaisesti. Lisäksi laivapalveluksessa on noudatettava raittiutta, hyvää järjestystä ja kuria sekä käyttäydyttävä kohteliaasti. Alusta ja sen kuntoa on hoidettava huolellisuudella.

5. Tarkemmat päihteettömyyspolitiikkaa koskevat säännöt ovat seuraavat:

1. YLEISTÄ

1. Päihteillä tarkoitetaan alkoholia, huumausaineita ja väärinkäytettyjä huumaavia lääkkeitä.

2. Päihteettömyyspolitiikan toteuttaminen aluksilla on jokaisen laivaväkeen kuuluvan etu. Lähtökohtana on, että aluksella työskentelevät, mukaan lukien alihankkijat ja lisätyövoima, kuuluvat päihteettömyyspolitiikan piiriin, ja että kaikkiin heihin noudatetaan samoja toimintaperiaatteita.

3. Esihenkilöt ja työnjohto seuraavat päihteettömyyspolitiikan toteutumista. Tapaukset, joissa laivaväkeen kuuluva on esiintynyt aluksella huumausaineiden vaikutuksen alaisena, johtavat työsuhteen päättämiseen. Tapaukset, joissa työntekijä on aluksella siinä määrin päihtyneenä, että hän aiheuttaa vaaraa tai ei pysty suoriutumaan turvallisuuteen liittyvistä tehtävistään, johtavat jäljempänä selostettuihin toimenpiteisiin. Jokaisella, joka havaitsee tai epäilee laivaväkeen kuuluvan henkilön työskentelevän päihtyneenä, on velvollisuus ilmoittaa tilanteesta aluksen päällikölle tai muulle päällystön jäsenelle.

4. Mikäli on syytä epäillä jonkun laivaväkeen kuuluvan olevan työssä päihtynyt, kollegoiden, esihenkilöiden ja työnjohtajien on ilmoitettava tästä omille esihenkilöilleen tai aluksen päällikölle. Mikäli on syytä epäillä aluksen päällikön olevan työssä päihtynyt, asiasta on ilmoitettava viipymättä yliperämiehelle tai ylimmälle vastuulliselle perämiehelle. Ilmoituksen vastaanottaneen perämiehen on ilmoitettava asiasta viipymättä konepäällikölle ja varustamolle.

5. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä työskentelemästä sellaisen kollegan kanssa, joka on päihtynyt.

6. Työnantaja vastaa huumetestien ja alkoholitestien hankintakuluista ja kohtuullisista matkakuluista, joista annetaan työnantajalle selvitys. Hoitoon ohjattu vastaa lähtökohtaisesti itse kuluista.

2. ALKOHOLI

1. Aluksella työskentelevä ei saa työssä ollessaan esiintyä alkoholin vaikutuksen alaisena eikä hänen veren alkoholipitoisuutensa (BAC) saa koskaan työssä ollessaan ylittää 0,00 alkoholipitoisuus ylittää 0,00 yöskentelyyn aluksella.

2. Työntekijän on muutoinkin esiinnyttävä aluksella ollessaan siten, että hän ei vaaranna omaa, matkustajien ja muun henkilökunnan, saati aluksen ja sen lastin turvallisuutta ja siten, että hän selviytyy moitteettomasti tehtävistään pelastusorganisaatiossa.

3. Työntekijän on myös matkalla alukselle ja alukselta esiinnyttävä siten, että hän ei aiheuta vahinkoa työnantajalle.

4. Aluksen päällikkö valvoo aluksella hankitun sekä säilytetyn alkoholin määrää.

3. HUUMAUSAINEET

1. Huumausaineilla tarkoitetaan kaikkia niitä aineita, joiden käyttö on Suomessa katsottu täyttävän huumausaineiden käyttörikoksen tunnusmerkistön. Tämän lisäksi huumausaineilla tarkoitetaan väärinkäytettyjä huumaavia lääkkeitä ja muita päihtymistarkoituksessa käytettyjä aineita (esim. teknisiä liuottimia).

2. Huumausaineiden tuominen alukselle ja niiden hallussapito, käyttäminen, myyminen tai välittäminen aluksella on ehdottomasti kiellettyä.

4. LÄÄKKEET

1. Keskushermostoon (nk. kolmio-lääkkeet) vaikuttavien lääkkeiden reseptinmukainenkin käyttö on sallittua aluksella vain jos kyseisistä lääkkeistä on ilmoitettu aluksen päällikölle. Päällikön on ilmoitettava käyttämistään kolmio-lääkkeistä yliperämiehelle. Päällikkö, tai päällikön lääkityksen ollessa kyseessä yliperämies, voi tarvittaessa konsultoida lääkkeestä työterveyshuoltoa.

5. TILOJEN TARKASTAMINEN

1. Mikäli on aihetta olettaa, että työntekijä on tuonut alukselle tai säilyttää hytissään huumausaineita, tai sellaisia määriä alkoholia, että se voi aiheuttaa vaaraa alukselle, aluksessa oleville henkilöille tai lastille taikka muutoin aiheuttaa epäjärjestystä aluksella, aluksen päälliköllä on oikeus tarkistuttaa työntekijän käytettävissä olevat tilat. Asumiseen tarkoitettu tila voidaan tarkastaa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. Asuintilojen tarkastuksen voi tehdä vain aluksen päällikkö tai viranomainen.

2. Tarkastus on toimitettava todistajien läsnä ollessa. Tarvittaessa päälliköllä on oikeus ottaa haltuunsa vaaraa tai haittaa aiheuttava aine. Xxxx on luovutettava viranomaisille tai, jollei siihen lain mukaan ole estettä, palautettava työntekijälle hänen poistuessaan aluksesta.

6. PÄIHDETESTAUS YLEISTÄ

1. Päihdetestaukseen, puhallustestausta lukuun ottamatta, kuuluvien näytteidenoton suorittaa lääketieteellisen koulutuksen saanut henkilö, jonka varustamo on tehtävään nimennyt.

Kyseisen henkilön ja varusteiden, näytteenottomenetelmien sekä näytteiden kuljetuksen, analysoinnin, arvioinnin, tulosten raportoinnin ja salassapidon tulee noudattaa kaikkina asianomaisina ajankohtina vastaaviin testauksiin tavanmukaisesti alalla noudatettavia vaatimuksia ja suosituksia.

2. Alkoholi- ja huumetarkastuksien suorittamisessa on noudatettava tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Testit ovat joko satunnaistestejä, jotka on toimitettava siten, että ne ovat yleisiä eivätkä kohdistu erityisesti kehenkään yksittäiseen työntekijään tai testejä, joita suoritetaan perustellusta epäilystä. Perusteltu epäily voi syntyä esimerkiksi työntekijän käytöksestä, ulkoisista merkeistä tai myöhästelystä.

3. Mikäli olosuhteet sallivat, alkoholi- ja huumetestaukset suoritetaan mahdollisimman pian jokaisen turvallisuutta tai ympäristöä vaarantaneen onnettomuuden jälkeen. Tällöin on testattava kaikki työtehtävissä olleet tai muuten onnettomuuden syntyyn mahdollisesti vaikuttaneet.

6.1. ALKOHOLITESTAUS

1. Puhallustestillä voidaan selvittää alkoholin vaikutuksen alaisena olemista. Työntekijän, joka työskentelee tehtävissä, joissa päihtyneenä työskentely voi vaarantaa muiden aluksella olevien henkilöiden hengen, terveyden tai työturvallisuuden taikka aluksen tai ympäristön turvallisuutta, on osallistuttava puhallustestaukseen, puhallustestauksesta kieltäytyminen on työsuhteen velvoitteiden vastaista toimintaa, josta annetaan kirjallinen varoitus ja voi johtaa työsuhteen päättämiseen.

2. Työntekijä, joka kieltäytyy osallistumasta pistokoeluontoiseen puhallustestaukseen, voidaan poistaa aluksesta päällikön määräyksellä.

3. Työntekijällä on oikeus pyytää vapaaehtoista puhallustestiä milloin tahansa.

4. Satunnaispuhallutukset suoritetaan siten, ettei lepoaikoja rikota.

5. Aluksella on puhallustestin suorittamista varten kaksi kalibroitua alkometriä. Puhallustestauksessa käytettävät laitteet on kalibroitava ja tarkistettava ja huollettava säännöllisin väliajoin maahantuojan tai valmistajan ohjeiden mukaisesti ja ne on pidettävä kunnossa siten, että niiden toimintatarkkuudesta ei ole epäilystä. Laitteen tulee olla tarkka ja sellainen, että sen mittausvirhe on merkityksetön. Alkometrin näyttämä tarkastetaan laitevalmistajan ohjeen mukaan aina ennen puhallustestauksen aloittamista. Puhallustestauksen suorittaa aluksen päällikkö tai hänen määräämänään aluksen sairaanhoitaja taikka, jos tällaista ei ole, muu pätevä päällystön jäsen. Tarkastuksesta ja suoritetuista puhallustestauksista, vapaaehtoisia testauksia lukuun ottamatta, tehdään merkintä laivapäiväkirjaan.

6. Puhallustestin ylittäessä 0,00 työntekijä suorittaa uuden puhalluksen toisella kalibroidulla laitteella puhallustuloksen varmistamiseksi (tarkistuspuhallus). Työntekijän on hyvä huuhdella suunsa vedellä ennen tarkistuspuhallusta. Mikäli tarkistuspuhalluskin ylittää 0,00 poistetaan töistä ja testi uusitaan 30 minuutin kuluttua työntekijän työkunnon tarkistamiseksi (uusintapuhallus). Uusintapuhalluksella selvitetään ainoastaan, laskeeko vai nouseeko työntekijän ensimmäisessä puhallutuksessa ja tarkistuspuhallutuksessa puhaltama promillemäärä.

7. Puhallustestauksista tehdään varustamon päihdeohjelmassa sovitulla tavalla puhallutuspöytäkirja. Puhalluspöytäkirjaa tulee säilyttää niin, ettei pöytäkirja ole muiden kuin niiden henkilöiden saatavilla, joilla on oikeus käsitellä puhallustuloksia. Positiivisesta tuloksesta tehdään aina erillinen pöytäkirjamerkintä, jonka positiivisen tuloksen puhaltanut työntekijä allekirjoittaa. Puhallutuksen suorittaja ilmoittaa positiivisesta puhallustuloksesta varustamon konttorille nimetylle henkilölle ja ilmoittaa samalla positiivisen puhallustuloksen suorittaneen työntekijän henkilöllisyyden. Puhallustuloksia, joissa on tunnistamistietoja, ei merkata laivapäiväkirjaan tai muualle mistä tulokset on ulkopuolisten nähtävillä.

8. Puhallutus on suoritettava sellaisessa tilassa, jossa ei ole muita henkilöitä kuin ne henkilöt, joiden on oltava paikalla (puhallustestin suorittaja, testattava ja tarvittaessa todistaja). Tarkastuspuhallutukseen, joka suoritetaan 0,00 paikalle todistaja/ tukihenkilö. Puhallutuksista tehdään merkintä puhallutuspöytäkirjaan ja työntekijä kuittaa allekirjoituksellaan puhallutustuloksen. Työntekijä ei saa nähdä puhalluspöytäkirjaan merkattuja muiden henkilöiden puhallustuloksia.

9. Mikäli on syytä epäillä (perusteltu epäily) työntekijän olevan aluksella alkoholin vaikutuksen alaisena, hänet testataan puhallustestillä. Jos työntekijä kieltäytyy testauksesta, kieltäytymisen merkitys selvitetään joka kerta tapauskohtaisesti ottaen huomioon työntekijän päihtymistä osoittavat muut seikat. Kun työntekijällä on laissa säädetty velvollisuus osallistua puhallustestaukseen, on puhallutuksesta kieltäytyminen työsuhteen velvoitteiden vastaista toimintaa, josta annetaan kirjallinen varoitus ja joka voi johtaa työsuhteen päättämiseen. Työntekijä, joka kieltäytyy osallistumasta puhallustestaukseen, voidaan poistaa aluksesta päällikön määräyksellä.

6.2. HUUMETESTAUS

1. Virtsakoetestillä voidaan selvittää huumausaineiden vaikutuksen alaisena olemista. Testin suorittaa aina merimieslääkäri tai muu hyväksytty terveydenhuollon edustaja. Työnantajan tulee varmistua siitä, että testin ottajalla on voimassa oleva pätevyys ja testimenetelmä on sellainen, joka on määritelty hyväksyttäväksi kansallisessa lainsäädännössä.

2. Kaikille merihenkilöstöön kuuluville voidaan suorittaa huumetestaus ennen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen solmimista. Perustellusta epäilystä voidaan tarvittaessa suorittaa yksittäiseen henkilöön kohdistuva huumetesti. Tämän lisäksi aluksilla voidaan suorittaa pistokoeluontoisia huumausainetestejä, edellyttäen, että työntekijän työsopimuksessa tai työsopimuksen liitteessä on sovittu huumausaineiden satunnaistestaamisesta. Jokainen merihenkilöstöön kuuluva voidaan velvoittaa pitämään pätevyyskirjojensa liitteenä viimeisintä huumetestin tulosta. Huumetestin tuloksen toimittamatta jättäminen on työvelvoitteiden rikkomista ja voi johtaa kurinpidollisiin toimiin.

7. RIKKOMUSTEN SEURAUKSET

1. Päihtyneenä aluksella esiintymisestä seuraa työsuhteen jatkumisen arviointi. Arvioinnin jälkeen, mikäli työsuhdetta ei päätetä MTSL mukaisesti, seuraa työssä päihtyneenä esiintymisestä aina kirjallisen varoituksen lisäksi hoitoonohjauskehotus. Kirjallinen varoitus ja hoitoonohjaus on voimassa vähintään vuoden. Varoituksen voimassaolon päätyttyä alkaa vuoden mittainen seurantajakso. Päihdeohjelmassa voidaan sopia myös hoidon seurantajaksosta.

2. Työntekijän kanssa voidaan erityistapauksissa sopia pidemmästä seurantajaksosta, jonka aikana työntekijä on sitoutunut hoitoonohjaukseen ja päihteettömyyteen.

3. Työntekijän päihteettömyyttä seurataan osana hoitoa. Mikäli hoitoon ohjattu työntekijä rikkoo hoitoa varten laadittua hoitosuunnitelmaa tai hoito-ohjeita tai mikäli hän käyttää hoidon tai seurantajakson aikana päihteitä, voidaan työsuhde päättää.

4. Hoidosta kieltäytyminen voi johtaa työsuhteen jatkumisen arviointiin ja työsuhteen päättämiseen.

5. Mikäli työntekijä varoituksen ja hoidon tai seurantajakson voimassaollessa uudestaan syyllistyy päihteettömyyspolitiikan rikkomiseen, voidaan työsuhde päättää.

6. Jokaisella, joka havaitsee tai epäilee laivaväkeen kuuluvan henkilön olevan päihtynyt, on velvollisuus ilmoittaa tilanteesta aluksen päällikölle tai muulle päällystön jäsenelle. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on työvelvoitteiden ja työturvallisuuden rikkomista ja voi johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin.

7. Huumausaineita koskevien kieltojen rikkomisesta (päihteettömyyspolitiikan 3. 2.alakohta) seuraa työsuhteen välitön purkaminen.

ALKOHOLI JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ JA RISKIKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOHJAUS LIITESOPIMUS

1. Yleistä

1. Hoitoon ohjaamisen tarkoituksena on pyrkiä päihteettömään työpaikkaan sekä parantaa ja selkeyttää työpaikalla tapahtuvaa päihdeongelmien käsittelyä ja hoitoa. Työpaikkoja kannustetaan yhteisesti luomaan ja vahvistamaan omia päihteiden käytön ehkäisyyn ja käyttöön liittyviä toimintatapoja. Erityisesti korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa, eli puuttumista päihteiden käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

2. Päihdeongelmaisella on aina oma-aloitteisesti mahdollisuus hakeutua hoitoon työterveyshuoltoon. Kaikki päihteiden käyttöön liittyvät tiedot käsitellään työterveyshuollossa luottamuksellisesti. Työnantajalla on kuitenkin oikeus saada hoitoonohjaustapauksissa tietoja hoidon edistymisestä.

2. Työyhteisö

1. Työyhteisön on sitouduttava päihteettömään työkulttuuriin. Jokainen, niin esihenkilö kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyyden edistämiseksi työpaikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihdeongelmiin perehtynyt yhdyshenkilö. Päihteiden käytön piilohyväksyntää, salailua ja vähättelyä ei pidä sallia työpaikoilla. Asiallinen ja rakentava ongelmiin ja rikkomuksiin puuttuminen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen.

2. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoidossa oleva ja hoidosta palaava merenkulkija hyväksytään työyhteisöön tasavertaisena. Näin tuetaan hänen selviytymistään ja toipumistaan.

3. Työterveyshuolto

1. Työterveyshuollolla on lakiin perustuva ennalta ehkäisevän toiminnan tehtävä. Terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä yksilöohjauksessa ja neuvonnassa terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa terveiden elintapojen ja päihteettömyyden edistämiseen.

2. Merimieslääkärintodistuksen uusimisen yhteydessä suositellaan otettavaksi alkoholin ongelmakäytön osoittavat verikokeet. Verikokeiden ottaminen käsitellään YT-menettelyssä osana työterveyden kokonaisuutta. Näiden verikokeiden tarkoituksena on mahdollistaa aikainen ennakoiva puuttuminen työntekijän terveyden ja työkunnon säilyttämiseksi. Näiden ennakoivaan puuttumiseen perustuvien verikokeiden tuloksia ei kerrota työnantajalle ilman työntekijän suostumusta. Näiden ennakoivan puuttumisen mukaisten verikokeiden tuloksia ei saa ottaa huomioon työntekijän työsuhteen päättämistä tai kurinpidollisia toimenpiteitä arvioitaessa, edellyttäen, että työntekijällä ei ole voimassa alkoholin käytöstä johtuvaa kurinpidollista menettelyä tai hoitoonohjausta tai hoidon seuranta-aikaa.

3. Mikäli työntekijän alkoholin käytöstä saama kirjallinen varoitus ja hoitoonohjaus ja hoidon seurantajakso ovat voimassa arvioidaan verikokeiden tulokset osana kurinpidollista menettelyä ja työsuhde voidaan päättää, mikäli työntekijä ei ole ollut päihteetön.

4. Merimieslääkärintodistuksen uusimisen yhteydessä on aina suositeltavaa ottaa huumausainetesti. Huumausainetestin ottamisesta työsuhteen aikana sovitaan työntekijän työsopimuksessa tai työsopimuksen erillisellä liitteellä.

4. Hoidon toteuttaminen

1. Xxxxxxx hoitoon ohjattu kieltäytyy menemästä hoitoon tai laiminlyö hoidossa käymisen tai mikäli hoito todetaan tuloksettomaksi, työsuhde voidaan päättää.

2. Hoidossa käynti tapahtuu vapaa-aikana.

5. Tukitoimet

1. Mikäli hoidossa oleva sitä esittää, hänet on siirrettävä mahdollisuuksien mukaan tehtävästä tai työryhmästä toiseen hoidon ajaksi edellyttäen, että tämän voidaan katsoa tukevan hoitoa. Tarvittaessa voidaan toteuttaa myös muita tukitoimia.

6. Hoidon seuraaminen

1. Hoitoon ohjauksen käytännön toteuttamisesta huolehtivien osapuolten on toimittava yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Mikäli työntekijän kanssa on tehty hoitosopimus, hoitosopimuksessa on sovittava, miten yhteydenpito hoitopaikkaan toteutetaan. Hoitosopimus on toimitettava tiedoksi hoitopaikkaan.

2. Kun hoitoon ohjaus on tapahtunut työnantajan aloitteesta tai kun hoito tapahtuu työaikana tai aina, kun työnantaja osallistuu hoidon kustannuksiin, työnantajan edustajalla on oikeus saada tieto hoidossa käynneistä ja hoidon edistymisestä tai keskeytymisestä.

3. Työterveyshenkilöstö ja yhteyshenkilö seuraavat hoidossa käyntiä hoitopaikasta annettujen tietojen ja ongelmaisen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.

4. Työntekijän kanssa voidaan sopia hoidon seurantajaksosta, jonka aikana työntekijän tulee olla päihteetön.

7. Luottamuksellisuus

1. Päihdeongelmaisen hoitoon ohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja tiedot ovat luottamuksellisia. Xxxxxxx ohjauksen kanssa tekemisissä olevat eivät saa antaa ilman asianomaisen lupaa asiaa koskevia tietoja sivullisille.

8. Hoidon tuloksellisuus

1. Hoitoon ohjattu työntekijä sitoutuu osallistumaan säännöllisiin puhallustesteihin sovitun ajanjakson. Hoitoon ohjattu sitoutuu osallistumaan työterveyshuollon määräämiin tai hoitosopimuksen mukaisiin verikokeisiin. Hoito katsotaan tulokselliseksi, kun vähintään vuosi on

kulunut hoidon päättymisestä ja työntekijän kaikki puhallustulokset ovat olleet 0,00 ja verikokeiden tulokset osoittavat päihteettömyyttä.

9. Kustannukset

1. Vapaaehtoisesti laitoshoitoon hakeutuneelle maksetaan hoidon ajalta sairausajan palkkaa, jos hoidosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa ja mikäli työterveyslääkäri on määrännyt henkilön sairauslomalle.

2. Hoitomaksuista ja esimerkiksi matkakuluista on ensisijaisesti vastuussa asianomainen itse. Mahdollisella hoitosopimuksella voidaan sopia kustannuksista tarkemmin.

10. Tiedottaminen

1. Hoitoonohjauksen järjestelyt, päihdeohjelma, tiedot yhteyshenkilöistä ja hoitopaikoista pidetään nähtävänä ilmoitustauluilla. Vastaavat tiedot ovat myös työterveyshenkilöstöllä, yhteyshenkilöillä ja työsuojeluhenkilöillä. Työsuojelutoimikunnassa on käsiteltävä hoitoon ohjaamiseen liittyvät tiedotus- ja yhteistyökysymykset (kuten tiedotus, kampanjat, yhteyshenkilöiden koulutus ja työturvallisuus.).

Helsinki 1.3.2023

Suomen Varustamot ry

Suomen Laivanpäällytöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund rf

tämä mallisopimus on allekirjoitettu sähköisesti