ASEMAKAAVAN SELOSTUS
ASEMAKAAVAN SELOSTUS
TUUSULAN KUNTA, HYRYLÄ,
asemakaavalla muodostuvat korttelit 8116 ja 8117 katu- ja puistoalueineen.
KALAMIEHENRINNE,
asemakaavan muutos nro 3444, sitova tonttijako.
laatija: kaavasuunnittelija Xxxxx Xxxxxxxx puh. 8718 3515 / xxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx.xx
xxxxxxxxxxxx | luonnos | ehdotus | asemakaava | |
ltk hyv. pvm | 10.04.2007 | 24.10.2007 | 09.04.2008 | 27.08.2008 |
kh hyv. pvm valtuusto hyv. pvm | 05.11.2007 | 12.05.2008 |
1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot
Asemakaavan nimi: Kalamiehenrinne 3444 Kunta: Tuusula
Kunnanosa: Hyrylä 1.
Kylä: Paijala
Kaavamuutoksella muodostuvat korttelit 8116 - 8117 katu- ja puistoalueineen.
1.2 Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Tuusulassa, Paijalan kylässä. Kaavamuutos koskee Kalamiehenpuistoa, joka rajautuu pohjoisessa Kalamiehenkujaan, idässä kahteen rivitalokortteliin, etelässä Kalamestarintiehen ja lännessä Paijalantiehen.
Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,87 ha.
Tuusulanjärvi
Hyrylä
Xxxxxx Xxxxxxxxxx
Kaava-alueen sijainti
1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus
Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta muuttaa osa puistoalueesta pientalo- asumiseen virkistysyhteydet säilyttäen. Kalamiehen puisto toimii viheryhteytenä Tuusulanjärven ranta-alueelta Paijalantien länsipuolella sijaitsevaan Nummenharjunpuistoon.
1.4 Sisällysluettelo
1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 2
1.1 Tunnistetiedot
1.2 Kaava-alueen sijainti
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
1.4 Sisällysluettelo
1.5 Luettelo selostuksen liitteistä
2. TIIVISTELMÄ 5
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
2.2 Asemakaava
2.3 Asemakaavan toteuttaminen
3. LÄHTÖKOHDAT 6
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
3.1.2 Rakennettu ympäristö
3.1.3 Maanomistus
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 8
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
4.2 Suunnittelun käynnistäminen
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
4.3.2 Suunnittelun vireille tulo
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
4.3.4 Viranomaisyhteistyö
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 9
5.1 Kaavan rakenne
5.1.1 Mitoitus ja aluevaraukset
5.1.2 Palvelut
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
5.3 Kaavan vaikutukset
5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnon ympäristöön
5.3.3 Vaikutukset lähialueen asukkaiden elinympäristöön
5.4 Ympäristön häiriötekijät
5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 12
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
6.3 Toteutuksen seuranta
7. LIITTEET 13
2 TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Vireilletulo ja sopimukset
Suunnittelutyö on mainittu Tuusulan kunnan kaavoituskatsauksessa 2006, 2007 ja 2008. Xxxxx on mukana kaavoituksen työohjelmassa 2007. Kunnanhallitus on hyväksynyt 26.2.2007 § 123 Tuusulan kunnan sekä Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxxx välillä 8.12.2006 tehdyn asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen koskien kiinteistöä Marjola RN:o 2:359 Tuusulan kunnan Paijalan kylässä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on kuulutettu 10.4.2007. Suunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä
19.4 - 4.5. 2007 välisenä aikana. Kunnanhallitus on 12.5.2008/ §262 hyväksynyt maankäyttösopimuksen ja alueiden luovuttamista koskevan esisopimuksen Tuusulan kunnan sekä Reino ja Xxxxxx Xxxxxxxx välillä koskien kiinteistöä Marjola RN:o 2:359 Tuusulan kunnan Paijalan kylässä.
Asemakaavan muutosluonnos
Asemakaavan muutosluonnoksessa puistoalueelle on suunniteltu 8 pientalotonttia, keskimääräisellä tonttitehokkuudella 0.22. Kulkuyhteys on suunniteltu Kalamiehenkujalta. Kunnallistekniikkan liittyminen edellytti johtorasitemerkintää korttelin 8117 osalle.
Muitakaan liittymisvaihtoehtoja ei ole suljettu pois. Kaavaluonnoksessa on pyritty ottamaan huomioon lähiasukkaiden mielipide ja virkistysyhteyksien säilyminen sekä paikallisista olosuhteista johtuvat seikat (pohjavesi, liikenne, luonto).
Kaavaluonnoksesta järjestettiin luonnoksen nähtävilläoloaikana 13.12.2007 yleisötilaisuus kunnantalolla (muistio/ liite 8.1). Lähiasukkaiden mielestä puistoalueen kaavoittamiseen muuhun tarkoitukseen ei yleensäkään tulisi ryhtyä. Kulkuyhteys tulee ainakin järjestää Kalamestarintien puolelta. Lisäksi korttelista 8117 tulisi poistaa kaksi tonttia ja kaksi muuta siirtää Kalamestarintien ja Paijalantien varteen, jolloin puistoalueelle saadaan väljyyttä.
Kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja ja mielipiteitä on käsitelty selostuksen liitteessä (liite 8).
Asemakaavan muutosehdotus
Asemakaavan muutosehdotuksessa kaavan rakennetta on tiivistetty ja maankäyttöä tehostettu. Alueelle on suunniteltu 10 pientalotonttia, joiden koot vaihtelevat noin 850- 1000 m²:n välillä. Tontilla sallittu rakennusoikeus on 250 k-m². Korttelialueella saa sille merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa erillisiä autosuojia ja pihavarastoja enintään 10 % kerrosalasta (luonnoksessa 20 %). Tiivistämisellä on pyritty ottamaan huomioon lähiasukkaiden mielipide asumisviihtyvyyden säilymisestä. Puistoalueelle on saatu lisää väljyyttä. Suojaetäisyys itäpuolella olevaan asutukseen on nyt noin 25 - 40 metriä.
Onkipojantiehen rajoittuvien tonttien (kortteli 8117) poistamista ei pidetty kaavataloudellisesti kannattavana, koska kadunrakentamiskustannukset tonttia kohden nousevat suuriksi. Toinen ajoliittymä ja kaikkien tonttien sijoittaminen Paijalantien varteen vaikeuttaisi virkistysyhteyksien säilyttämistä. Kaavaehdotuksen mukainen ratkaisu säilyttää Kalamiehenpuiston vielä kohtuullisen eheänä, lähiasukkaita palvelevana lähivirkistysalueena. Lausuntojen pohjalta kaavamääräyksiä on täydennetty lisäämällä mm. pohjavesialuetta koskeva määräys pv-10. Lisäksi puistoalueelle on osoitettu ohjeellinen puistoraitti. Korttelissa 8117 aiempi kerrosluku ½ II on muutettu II:ksi.
Kaavoituslautakunnan 9.4.2008 /42 § tekemän päätöksen mukaisesti rakennuspaikoilla sallittu rakennusoikeus (250 k-m²) on muutettu kaavaehdotuksessa 200 k-m²:iin, jolloin kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu 2 000 k-m². Korjaukset kaava-asiakirjoihin tehtiin heti lautakuntakäsittelyn jälkeen, ennen kaavaehdotuksen viemistä kunnanhallitukseen.
Asemakaavan muutosehdotus ja tonttijakoehdotus oli MRA 27 §:n mukaisesti nähtävillä
22.5. - 23.6.2008 välisenä aikana. Lausunnot, muistutukset ja niihin annetut vastineet on esitetty selostuksen liitteenä (liite 8).
2.2 Asemakaava
Asemakaavan muutokseen ei ehdotusvaiheen jälkeen tehty enää merkittäviä muutoksia. Muistutusten pohjalta asemakaavasta poistettiin Onkipojankujan päästä puiston itäreunal- le johtava ohjeellinen puistoraitti. Kortteleissa 8116 ja 8117 tarkistettiin rakennusalan rajo- ja ja rakennusten kerroslukua. Muutosalueelle on suunniteltu 10 pientalotonttia. Suurin sallittu rakennusoikeus tontilla on 200k -m², jonka lisäksi saa rakentaa erillisiä autosuojia ja pihavarastoja enintään 10 % kerrosalasta. Tontin puistoon rajoittuville sivuille on raken- nettava 120 cm korkea lauta-aita. Pysäköintinormina on käytetty kaavoituslautakunnan 12.10.1999 hyväksymää yleisohjetta. Hyrylän keskusta-alueella autopaikkoja tulee varata vähintään 2 ap /tontti. Katuyhteys on suunniteltu Kalamiehenkujalta, jota voidaan pitää turvallisempana liittymänä kuin liittymää Kalamestarintieltä. Kalamiehen puiston ala on noin 7700 m². Asemakaava-alueelle laaditaan sitova tonttijako, joka hyväksytään asema- kaavamuutoksen yhteydessä.
2.3 Asemakaavan toteutuminen
Asemakaava lähtee toteutumaan, kun kaavamuutos saa lainvoiman ja tarvittavat luvat ra- kentamiseen on saatu. Rakentamista ohjaamaan laaditaan rakennustapaohjeet. Kaava- muutoksella pyritään osaltaan vastaamaan suureen tonttikysyntään Hyrylän keskustan laajenemisalueella.
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue on luonnonvaraista sekametsää. Maasto on Tuusulanjärven suuntaan loivasti viettävää itärinnettä. Lähempänä Paijalantietä maisemassa erottuu muutamia suurehkoja luonnonkiviä. Asutuksen myötä puistoon on synty- nyt joitakin kävelypolkuja.
3.1.2 Rakennettu ympäristö
Suunnittelualue on puistomuuntamoa lukuun ottamatta rakentamaton. Suunnitte- lualueen pohjoispuoli on erillispientalojen korttelialuetta. Itä- ja eteläpuolella si- jaitsevat korttelit on varattu kaavassa rivitalojen rakentamiseen. Paijalantien länsipuolella suunnittelualue rajoittuu laajempaan Nummenharjunpuistoon ja Pai- jalan hautausmaan lp-alueeseen.
Näkymä Paijalantieltä Kalamiehen puistoon Puistoalueelle rakennettu muuntamo
Liikenne
Paijalantie toimii yhdystienä ja asuinalueita palvelevana kokoojakatuna. Liiken- nemäärä on ajoittain runsasta, koska Nummenväylältä ohjautuu ohikulkuliiken- nettä myös Paijalantien ja Koskenmäentien kautta Hyrylän keskustaan.
Paijalantiellä on 40 km/h nopeusrajoitus. Paijalantien varteen on rakennettu ke- vytliikenneväylä paikoin molemmin puolin tietä. Turvallisuutta lisäävät suojatiet, joista kaksi sijaitsee aivan Kalamiehen puiston kohdalla. Suunnittelualueen välit- tömässä läheisyydessä on bussipysäkki.
Tekninen huolto
Kunnallistekniikan vesi- ja jätevesihuollon verkostot sijaitsevat muutosalueen itä-, pohjois- ja eteläpuolella.
3.1.3 Maanomistus
Muutosalueen tila Marjola RN:o 2:359 on yksityisessä maanomistuksessa. Kaa- voituksen käynnistämissopimus Reino ja Xxxxxx Xxxxxxxx kanssa on tehty 8.12.2006, sopimus liitteenä (liite 9). Osapuolia sitova maankäyttösopimus ja alueiden luovuttamista koskeva esisopimus on hyväksytty kunnanhallituksessa 12.5.2008/ § 261.
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaava
Uudenmaan maankuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt 14.12.2004 ja joka on vahvistettu 8.11.2006, suunnittelualue on taajamatoiminto- jenaluetta ja pohjavesialuetta.
Maakuntakaava (vahv. 8.11.2006) Yleiskaava 2010 (hyv. 15.5.1989)
Yleiskaava
Kunnanvaltuuston 15.5.1989 hyväksymässä koko kuntaa koskevassa oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa 2010 suunnittelualue on osittain pientalovaltaista asuntoaluetta AP ja lähivirkistysaluetta VL, jolla sijaitsee seudullisia ulkoilureittejä.
Hyrylän laajentumissuunnat -osayleiskaava
Kunnanvaltuuston 9.4.2001 hyväksymä oikeusvaikutteinen osayleiskaava on vaihekaava, joka koskee maa- ja metsätalous-, virkistys-, suojelu-, erityis- ja vesialueita sekä tieverkkoa. Suunnittelualue on osayleiskaavassa merkitty asemakaavoitetuksi alueeksi. Lisäksi alue on pohjavesialuetta pv-1.
Asemakaava
Kaavamuutosaluetta koskee Uudenmaan lääninhallituksen 18.6.1987 vahvistama Vesimiehen asemakaava (kaava 3137). Kaavamuutoksella muodostettiin kortteli 34014 virkistys- ja katualueineen. Puistoalueelle on esitetty ohjeellisena rakennusala, jolle saa rakentaa väestönsuojan vaatimia tiloja. Pohjaveden arvioitu kertymäalueen raja sijaitsee puiston itäreunalla (liite 3).
Rakennusjärjestys
Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.4.2007 § 55 ja se on tullut voimaan 28.5.2007.
Pohjakartta
Pohjakarttaa on täydennetty syksyllä 2007. Pohjakartta täyttää kaavamittausasetuksen (23.12.1999/ 1284) vaatimukset.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Kaavamuutoksen tarkoituksena on tiivistää ja tehostaa maankäyttöä Hyrylän keskustan laajenemisalueella.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen
Asemakaavan muutos on käynnistynyt muutosalueen tilan Marjola RN:o 2:359 omistajien Reino ja Xxxxxx Xxxxxxxx aloitteesta. Suunnittelutyön vireilletulosta on mainittu Tuusulan kunnan kaavoituskatsauksessa 2006 ja kaavoituksen työohjelmassa 2007.
Kunnanhallitus hyväksyi 26.2.2007 § 123 Tuusulan kunnan sekä Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxxx välillä 8.12.2006 tehdyn asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen koskien kiinteistöä Marjola RN:o 2:359 Tuusulan kunnan Paijalan kylässä.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on kuulutettu 10.4.2007. Suunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 19.4 - 4.5. 2007 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä (liite 1).
4.3.2 Suunnittelun vireille tulo
Kaavamuutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 10.4.2007.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Kaavan edistymisestä luonnos- ja ehdotusvaiheessa tiedotetaan kuulutuksella paikallislehdessä sekä kirjeitse muutosalueen lähinaapureille. Kaava-luonnoksen nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus. Osalliset voivat jättää luonnosvaiheen nähtävilläoloaikana mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti.
Muistutukset ehdotusvaiheessa tulee jättää kirjallisesti.
Asemakaavan muutosluonnoksesta ja tarvittaessa ehdotuksesta pyydetään lausunnot seuraavilta tahoilta: Tuusulan kunnan Ympäristö- ja rakennuslautakunta, Kulttuurilautakunta, Koulutus- ja kirjastolautakunta, Sosiaalilautakunta, Tekninen lautakunta, Kuntakehitys/Maankäyttö, kartta- ja paikkatieto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, TeliaSonera Finland Oyj, Nurmijärven Sähkö Oy, Elisa Oyj, Fortum Sähkönjakelu Oy, Uudenmaan ympäristökeskus ja Maakuntamuseo. Lisäksi pyydetään lausunnot Tuusula- Seura ry:ltä, Tuusulan Ympäristöyhdistys ry:ltä ja Hyrylän kehittämis- toimikunnalta.
4.3.4 Viranomaisyhteistyö
Asiaankuuluvilta viranomaisilta pyydetään lausunnot. Lisäksi tarvittaessa järjestetään MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelut luonnos- ja ehdotusvaiheessa.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kunnan asettamat tavoitteet
Asemakaavaa laadittaessa pyritään hyvään ja laadukkaaseen ympäristöön sekä laadukkaaseen toteutukseen. Korkealaatuisen lopputuloksen varmistamiseksi alueelle laaditaan lisäksi erilliset rakentamisohjeet. Kaavaa ja rakentamisohjeita laadittaessa kuullaan maanomistajia.
Alueen oloista johdetut tavoitteet
Suunnittelussa otetaan huomioon rakennettu ympäristö, pohjavesiolosuhteet ja liikenteen aiheuttama melu.
Osallisten esittämät tavoitteet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana saatiin kaksi mielipidettä. As Oy Kalamiehenranta vastustaa nykyisen Kalamiehen puiston muuttamista, koska puisto on lähialueen asukkaiden lasten leikkipaikka ja koirien ulkoilualuetta. Puistoalue on luonnonkaunista harjurinnettä, jota leimaa komea puusto. Alue on nähty aikanaan tarpeelliseksi kaavoittaa puistoksi. Asukkaat ovat mieltäneet asuinympäristönsä sen mukaan. Lisäksi mielipiteessä arvostellaan perikunnan saamaa rakennusoikeuden hyötyä. Muistutusten sisältö vastaa mielipiteissä esitettyjä näkemyksiä kaavamuutoksesta.
Mielipiteet, muistutukset ja lausunnot sekä niihin annetut vastineet on esitetty erillisenä yhteenvetona (liite 8). Asukkaiden yleisötilaisuudessa esittämiä mielipiteitä on aiemmin käsitelty selostuksen kohdassa 2.1. Muistio tilaisuudesta on esitetty liitteenä 8.1.
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Voimassaolevassa asemakaavassa suunnittelualue on Kalamiehen puistoa (VP), joka ulottuu kapeana kaistana kortteleiden 34014 ja 34014 väliin.
5.1.1 Mitoitus ja aluevaraukset
Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 18 027,1 m², josta:
AO-56 9189,0 m² 2000 k-m² ka. e = 0.22
Katualue 1146,6 m² -
Puistoa (VP) 7691,5 m² -
5.1.2 Palvelut
Palvelut sijaitsevat Hyrylän keskustassa, jonne on matkaa noin 1,3 km. Kirjastoauton tarjoamat palvelut ovat saatavilla viikoittain Paijalan koululla. Paijalan kouluun on matkaa noin 550 metriä. Koulussa on lukukautena 2007-2008 oppilaita yhteensä 249.
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Kaavamuutoksen tavoitteena on tiivistää rakennettua ympäristöä ja hyödyntää olemassa olevaa liikenne- ja kunnallisteknistä verkostoa.
5.3 Kaavan vaikutukset
5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Kaavamuutos tiivistää taajamarakennetta Hyrylän keskustan laajenemisalueella. Kaava- alueen uudisrakentaminen tukeutuu alueella olevaan liikenneverkkoon ja kunnallistekniikkaan. Rakennettu ympäristö pyritään ottamaan huomioon riittävin suojaetäisyyksin.
5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnon ympäristöön
Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luontoon, koska rakentamisesta huolimatta puistoalueelle jää vielä runsaasti puustoa. Merkittävimmät yksittäiset puut sijaitsevat muutosalueen reunalla. Myös Paijalantielle näkyvät yksittäiset, luonnonkauniit kivet voidaan säilyttää maisemakivinä. Kaavamuutos pienentää puiston alaa noin 56 %.
5.3.3 Vaikutukset lähialueen asukkaiden elinympäristöön
Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan eri vaihtoehtoja liittää muutosalue kunnallistekniikkaan. Mikäli alue liitetään vesihuoltoon kapean puistokaistan kautta Tuusulanjärven suuntaan, saattaa kaavamuutoksella olla maisemallisia vaikutuksia kortteleiden 34014 ja 34017 asukkaiden kannalta kunnallistekniikan rakentamisen seurauksena. Toisena vaihtoehtona tutkitaan mahdollisuutta liittyä vesihuoltoon Kalamestarintien suuntaan.
Tekninen lautakunta on todennut kaavaluonnosta koskevassa lausunnossa, että: "hule- vesien poisjohtaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että Onkipojankujan ja korttelin 8116 hulevedet johdetaan Kalamiehenkujalla sijaitsevaan hulevesiviemäriin ja korttelin 8117 hulevedet johdetaan Tuusulanjärven suuntaan VP-alueen ja asuinkorttelin rajaojaan. Jätevesiviemäri ja vesijohto on liitettävissä Kalamestarintien vesihuoltoon tai
vaihtoehtoisesti Tuusulanjärven rannassa olevaan vesihuoltolinjaan VP-alueen kautta. Kaavaan tulee lisätä puistoraitti Onkipojankujan päästä Kalamestarintielle/ Paijalantielle."
Liikenteestä asutukselle aiheutuvaa häiriötä ei voida pitää normaalista poikkeavana. Xxxxxxxxxxxxxx jälkeen kaavan rakennetta on ehdotuksessa tiivistetty. Katulinjausta on siirretty Paijalantien suuntaan, tonttikokoja pienennetty ja puistoa väljennetty Tuusulanjär- ven suuntaan.
5.4 Ympäristön häiriötekijät
Merkittävin häiriötekijä on Paijalantien liikenne, joka toimii asuinalueita palvelevana kokoo- jatienä ja seudullisena yhdystienä. Paijalantien liikenteestä aiheutuva melu otetaan huo- mioon rakennusten sijoittelussa ja asuntojen ääneneristävyydessä. Suunnittelualueen osalta ei ole tehty erillistä meluselvitystä, mutta Paijalantien liikennemelua on selvitetty
Paijalantien-Anttilanrannan asuinalueiden kaavoituksen pohjaksi (raportti WSP Konsultit Oy /31.8.2005). Selvitys ulottuu po. kaavamuutosalueen rajalle. (Liite 11).
LT-
Nykyisillä liikennemäärillä päiväaikaan mitattuna korttelin 8116 asuinrakennusten arvioi- daan sijoittuvan 50 dB(A) melualueen rajalle, jolloin kaava-määräysten edellyttämä asuin- rakennusten rakenteiden ääneneristävyys (30 dB) voidaan katsoa rakennusten sisä- tiloissa riittäväksi ohjearvon (35 dB) saavuttamiseksi.
Korttelin 8116 asuinrakennusten piha-alueet on rakennettava asuinrakennusten itäpuolel- le, jossa melun määrän arvioidaan olevan enintään 45 dB. Rakennusten tuoma ää- neneristävyys huomioon ottaen piha-alueella päästään helposti ohjearvon (35 dB).
5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset
Kaavamerkinnät esitellään selostuksen liitteenä. Kaavassa ei ole käytetty normaalista poikkeavia kaavamerkintöjä tai -määräyksiä.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1 Toteutusta ohjaavat havainnollistavat suunnitelmat
Asemakaavaan liittyy havainnepiirros (liite 6).
6.2 Asemakaavan toteutuminen ja ajoitus
Kaavan vahvistuttua käynnistetään kunnallistekniikan suunnittelu. Alue rakentunee 1-2 vuoden kuluessa kaavan vahvistumisesta.
6.3 Toteutuksen seuranta
Kaavoituksen edustaja ohjaa tarvittaessa rakennuslupavaiheessa rakentajia yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa sekä antaa tarvittaessa lausunnot rakennushankkeista.
7 LIITTEET
1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
2. Ote maakuntakaavasta, yleiskaavasta 2010 ja osayleiskaavasta (Hyla)
3. Ote ajantasa-asemakaavasta
4. Kunnallistekniset verkostot
5. Asemakaavakartta ja määräykset
6. Havainnepiirros
7. Asemakaavan seurantalomake
8. Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset sekä niihin annetut vastineet
8.1 Muistio yleisötilaisuudesta 13.12.2007
9. Kaavoituksen käynnistämissopimus ja maankäyttösopimus
10. Valokuvia lähialueelta
11. Paijalantien meluselvitys Anttilanrannan alueella, raportti 31.8.2005