TYÖEHTOSOPIMUS

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 26.2.2020–30.11.2021

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN

TYÖEHTOSOPIMUS

26.2.2020–30.11.2021

SISÄLLYSLUETTELO

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 5

Suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimus 10

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 Soveltamisala 10

2 Liitesopimukset 10

3 Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet 11

3.1 Työnjohto-oikeus 11

3.2 Järjestäytymisvapaus 11

3.3 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 11

3.4 Toimihenkilön yleiset velvollisuudet 11

3.5 Työnantajan yleiset velvollisuudet 11

3.6 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus 12

3.7 Suojavaatetus 12

4 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 12

5 Irtisanomisajat 12

PALKKAUS

6 Palkka 13

7 Osa-ajan palkka 14

TYÖAIKA

8 Yleiset määräykset työajan järjestämisestä 16

8.1 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma 16

8.2 Vapaapäivät 17

8.3 Arkipyhäviikon vapaapäivät 17

8.4 Työvuoron pituus 17

8.5 Työviikko ja vuorokausi 18

8.6 Lepoajat 18

9 Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen 19

9.1 Säännöllisen työajan pituus 19

9.2 Arkipyhäviikon säännöllinen työaika 20

9.3 Keskimääräinen säännöllinen työaika 21

9.4 Työaikamääräyksistä poikkeaminen 22

9.5 Työajan lyhentäminen 23

9.6 Liukuva työaika 25

9.7 Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 26

10 Säännöllisen työajan ylittäminen ja sunnuntaityö 27

10.1 Lisätyö 27

10.2 Ylityö 27

10.3 Työajan enimmäismäärä 29

10.4 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen 29

10.5 Arkipyhäviikolla tehdyn työn korvaaminen 29

10.6 Viikkolepokorvaus 29

10.7 Hälytysluontoinen työ 30

10.8 Sunnuntaityö 31

11 Varallaolo ja puhelinohjeet 31

11.1 Puhelinohjeet 31

11.2 Varallaolo 32

11.3 Varallaoloaikana tehty työ 32

VUOSILOMA JA JOUSTOVAPAA

12 Vuosiloma 32

12.1 Vuosiloman pituus ja antaminen 32

12.2 Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 33

12.3 Lomaraha 33

12.4 Säästövapaa 34

13 Joustovapaa 34

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

14 Lääkärintarkastukset 35

14.1 Palkanmaksun yleiset edellytykset 35

14.2 Palkanmaksun erityisedellytykset: tarkastukset ja tutkimukset 36

15 Sairaus 37

15.1 Sairausajan palkanmaksun edellytykset ja korvausajanjakso 37

15.2 Saman sairauden uusiutuminen 38

16 Perhevapaat 38

16.1 Äitiys-, erityisäitiys, isyys- ja vanhempainvapaa 38

16.2 Osa-aikatyö perhesyistä 39

16.3 Työhönpaluu perhevapaalta 39

17 Xxxxxxxxx ja perhevapaiden ajalta maksettavasta

palkasta tehtävät vähennykset 39

18 Lyhyt tilapäinen poissaolo 40

MATKUSTAMINEN

19 Matkustaminen ja matkakorvaukset 41

19.1 Matkustamisvelvollisuus 41

19.2 Matka-ajan alkaminen ja päättyminen 41

19.3 Työmatkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen 41

19.4 Kotimaan päiväraha, yömatkaraha, ateriakorvaus

ja kilometrikorvaus 41

19.5 Ulkomaan päiväraha 43

19.6 Matka-ajan korvaus 43

19.7 Matka-ajan vaikutus työaikaan 44

19.8 Matkustussääntö 44

PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA

20 Koulutustilaisuudet 45

21 Työsuojeluvaltuutettu 45

22 Luottamusmies 45

23 Paikallinen sopiminen 46

24 Neuvottelujärjestys 47

25 Kokoontumisoikeus 48

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA TYÖRAUHA

26 Työehtosopimuksen voimassaolo ja työrauha 48

LIITTEET

Liite 1 Selviytymislauseke 49

Liite 2 Palkkausjärjestelmä 51

Liite 3 Yhteistoimintasopimus 64

Liite 4 Irtisanomissuojasopimus 76

Liite 5 ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma 83

Liite 6 Pöytäkirja työssä oppimisesta ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien harjoittelumahdollisuuksien lisäämisestä 84

Liite 7 Työaikasopimus 86

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 26.2.2020

Paikka Teknologiateollisuus ry, Helsinki

Läsnä Teknologiateollisuus ry Ammattiliitto Pro ry

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx

Xxxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx

1 § Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu neuvottelutuloksen 20.2.2020 mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 26.2.2020 alkaen.

Sopimuksen rakenne on muutettu liittojen yhteisen työryhmätyön tulok- sena. Rakenteen muutoksella ei ole muutettu aikaisempia tulkintoja. Koko- naan muutetut tai uudet kohdat on merkitty marginaalissa olevalla pysty- viivalla.

Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 26.2.2020 alkaen, ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voimaantulon osalta muusta so- vittu.

2 § Palkkaratkaisu

Vuosi 2020

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailu- kyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloitta- mista työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden enna- koitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukais- ta toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työ- paikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkara- kennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 29.2.2020 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella kaikille toimihenkilöille jaettavalla korotuksella viimeistään 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot palkkaratkaisun kohdentamisesta

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentu- misesta kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeis- tään kuukauden kuluessa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut koro- tuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkan- korotusten kokonaismäärä.

Vuosi 2021

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 15.1.2021 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella kaikille toimihenkilöille jaettavalla korotuksella viimeistään 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikka- kohtainen erä, jonka suuruus on 0,6 % laskettuna toimihenkilöiden edelli-

sen kuukauden palkkasummasta luontoisetuineen. Erästä työnantaja osoit- taa henkilökohtaisen korotuksen kullekin toimihenkilöille.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodos- tuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkapor- rastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitii- kan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaa- vana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot palkkaratkaisun kohdentamisesta

3 § Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäris- tön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen ko- rostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.

Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvinvointikor- tin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.

Liitot kannustavat työpaikkoja osallistumaan käynnissä olevaan Työhyvin- vointia ja tuottavuutta – hankkeeseen ja jatkavat osallistuvien työpaikkojen tukemista hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa.

Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutussuunnitelman laatimises- ta työpaikoilla. Liitot kehottavat yrityksiä hyödyntämään liittojen yhdessä laatimaa Osaaminen haltuun -prosessimallia.

Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomio- ta. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstö- suunnitelmia. Näiden pohjalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toi- menpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyn- tää liittojen laatimaa yhteistä aineistoa.

Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työn- tekijän työssä jatkamista. Liittojen yhteisessä Teknologiateollisuuden työ- kaarimalli -julkaisussa on esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä.

4 § Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet

Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jot- ka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamus- henkilön työsuhteen päättämistä.

Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luodaan pi- kaisesti neuvotteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpiteitä harkitessaan liitot tiedostavat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvontavelvollisuus työehtosopimuksen ja sen sisältämän työrauhavelvoit- teen noudattamisesta tällaisessa asiayhteydessä.

Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoit- teena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luotta- mushenkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luot- tamus voitaisiin palauttaa.

Liittojen tehtäviin kuuluu myös antaa paikallisille osapuolille muutoinkin neuvoja, koulutusta ja muuta opastusta luottamusmiesjärjestelmän toimi- vuuden takaamiseksi.

5 § Työryhmät

5.1 Henkilöstöedustus

Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun työryhmän toimeksian- toa. Työryhmän tehtävänä on selvittää henkilöstöedustuksen toimivuut- ta jäsenyrityksissä ja pohtia työehtosopimuksen määräysten kehittämistä tältä osin. Työryhmä kiinnittää huomiota luottamusmiesten valintame- nettelyyn, toiminta-alueeseen sekä erityisesti käytäntöihin yhteisen luot- tamusmiehen valitsemisessa. Liitot suosittelevat paikallisia osapuolia osal- listumaan liittojen järjestämään koulutukseen luottamusmiesten roolista, asemasta ja paikallisesta sopimisesta.

5.2 Työpaikoilla tapahtuva oppiminen

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää työpaikalla tapah- tuvan oppimisen hyviä käytäntöjä. Selvityksen pohjalta liitot laativat yhtei- sen suosituksen, jolla edistetään hyvien käytäntöjen leviämistä, ja ryhtyvät tarvittaessa muihin toimenpiteisiin.

5.3 Epäasiallisen käyttäytymisen ehkäiseminen

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana sel- vittää toimintatapoja, joilla kyetään tehokkaasti ennalta ehkäisemään ja puuttumaan mahdollisesti esiintyvään epäasialliseen käyttäytymiseen työ- paikalla. Selvityksen pohjalta työryhmä laatii mahdollisuuksien mukaan yh- teisen suosituksen häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi tai toimintamallin rakentamiseksi.

6 § Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpai- koilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi koros- tavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä. Liitot suosittelevat paikallisia osapuolia osallistumaan liittojen järjestämään koulutukseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta sekä palkkakartoituksen tekemisestä.

Sopijaosapuolet arvioivat työehtosopimuksen sopimusmääräysten suku- puolivaikutukset sopimuskauden aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä tarkoitusta varten sopijaosapuolet asettavat yhteisen työryhmän, joka voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita.

Sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota välillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin.

7 § Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi

Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Tarkastettu

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

YLEISE T MÄÄRÄYKSET

1 Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen (jäljempänä työehtosopimus) piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä toimivat henkilöt.

2. Toimihenkilötehtävät edellyttävät yleensä perusasteen, keskiasteen tai alimman korkea-asteen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Ammat- titaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. Työehtosopi- muksen soveltamisalalla ei kuitenkaan ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi ammattikorkeakoulu- tai muun vastaavan koulutuksen saanut henkilö voi kuulua työehtosopimuksen soveltamispii- riin, jos hänen toimensa sisältönsä puolesta kuuluu työehtosopimuksen so- veltamisalaan.

3. Työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa suunnitte- luun, muuhun tekniikkaan, talouteen ja hallintoon liittyvät sekä työnjoh- dolliset toimihenkilötehtävät. Toimihenkilön kuuluminen tiettyyn henki- löstöryhmään määräytyy hänen pääasiallisten tehtäviensä mukaisesti.

4. Työehtosopimusta ei sovelleta työntekijätehtäviin eikä ylempien toimihenki- löiden tehtäviin. Ylemmän toimihenkilön toimi määräytyy ylempiä toimihen- kilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräysten mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskeva muotoilu ei merkitse muutosta tämän työehtosopimuksen aikaisempaan soveltamisalaan.

2 Liitesopimukset

Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteenä olevia sopi- muksia:

• Selviytymislauseke (Liite 1)

• Palkkausjärjestelmä 18.1.2001, SKOL/TU (Liite 2)

• Suunnittelu- ja konsulttialan yhteistoimintasopimus 17.12.2002, SKOL/ TU (Liite 3)

Yleiset määräykset

• Irtisanomissuojasopimus 17.12.2002, SKOL/TU (Liite 4)

• ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma (Liite 5)

• Sopimus työssä oppimisesta ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien harjoittelumahdollisuuksien lisäämisestä (Liite 6)

• Työaikasopimus (Liite 7)

3 Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet

3.1 Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö.

3.2 Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymis- ja yhdistysvapaus on puolin ja toisin loukkaamaton.

3.3 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

1. Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksella tämän palkasta työeh- tosopimukseen osallisen toimihenkilöliiton jäsenmaksut ja tilittää ne pal- kanmaksukausittain kyseisen liiton osoittamalle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu.

2. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä vero- tusta varten todistus pidätetystä summasta.

3.4 Toimihenkilön yleiset velvollisuudet

Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työn- antajan etuja.

3.5 Työnantajan yleiset velvollisuudet

Työnantajan tulee

• suhtautua luottamuksella toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan

• tukea toimihenkilöä, kun tämä toimii työnantajan edustajana

• tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin

• tiedottaa toimihenkilön alaisia koskevista ratkaisuista viimeistään sa- maan aikaan, kun niistä tiedotetaan alaisille

• perehdyttää toimihenkilö työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin

• perehdyttää uusi toimihenkilö myös yritykseen, sen toimintaperiaat- teisiin, henkilöstöpolitiikkaan sekä mahdollisiin järjestyssääntöihin ja selvittää hänelle sovellettava työehtosopimus, sen neuvottelujärjestel- mä ja toimihenkilöiden edustajat.

3.6 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus

1. Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun työnantajan vastuuvakuutuksen, joka kattaa työnantajan palveluksessa joh- tavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, kuten työnjohtajan, vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lakisääteisestä tapaturmavakuu- tuksesta tai liikennevakuutuksesta. Korvattavan vahingon enimmäismää- rän tulee olla henkilövahingosta vähintään 150.000 euroa, kuitenkin siten että korvauksen enimmäismäärä on vähintään 60.000 euroa yhtä henkilöä kohti, ja omaisuusvahingosta vähintään 30.000 euroa. Muuten vakuutuseh- dot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.

2. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

3.7 Suojavaatetus

Työnantajan tulee hankkia toimihenkilölle varasto-, laboratorio-, maasto- tai muussa vastaavassa työssä välttämätön suojavaatetus.

4 Työsuhteen ehtojen muuttaminen

1. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella.

2. Jos asiasta ei voida sopia, työnantaja voi muuttaa työsuhteen ehtoja irtisa- nomiseen oikeuttavalla perusteella ja kohdan 5.1 irtisanomisaikaa noudat- tamalla.

3. Toimihenkilö voidaan siirtää toimihenkilöasema säilyttäen toiseen tehtä- vään. Jos siirto heikentää toimihenkilön etuja, siirto edellyttää irtisanomis- perustetta ja kohdan 5.1 irtisanomisajan noudattamista.

5 Irtisanomisajat

1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työn- antajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Irtisanomisaika
enintään 1 v	14 pv
yli 1 v mutta enintään 4 v	1 kk
yli 4 v mutta enintään 8 v	2 kk
yli 8 v mutta enintään 12 v	4 kk
yli 12 v	6 kk

2. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Irtisanomisaika
enintään 5 v	14 pv
yli 5 v	1 kk

3. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5.- 30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun vielä pitämättömän vuosiloman.

4. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää irtisanomisaikaan ansaitut, vielä pitämättömät työajan lyhennysvapaat (xxxxxxxx).

PALKKAUS

6 Palkka

1. Toimihenkilön palkka määräytyy Liitteen 2 palkkausjärjestelmän mukaises- ti toimihenkilön tehtävien vaativuuden, työsuorituksen ja muun henkilö- kohtaisen pätevyyden perusteella.

2. Kuukausipalkalla tarkoitetaan työehtosopimusta sovellettaessa toimihen- kilön henkilökohtaista kokonaispalkkaa eli rahapalkkaa luontoisetuineen ilman mahdollisesti maksettavia erillisiä lisiä.

3. Luontoisetujen raha-arvona pidetään työehtosopimusta sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa (ks. Liite 2 kohta 11).

4. Jos työnantaja ottaa käyttöön työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää täydentäviä palkkioita (tulospalkkioita), työnantajan tulee selvittää toimi- henkilöille kirjallisesti palkkiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöönottoa. Edellä tarkoitetun palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tulos tai tuottavuus- tai kehitystavoitteen saavuttaminen ja se kertyy usein palkan- maksukautta pidemmissä jaksoissa.

Palkkaus

7 Osa-ajan palkka

1. Osa-ajalta maksettava tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka asianomaisen kuukauden työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työ- tuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on sama kuin kohdassa 10.2 (ylityö). Poissaolo voidaan myös korvata tekemällä vastaava määrä työtun- teja.

Soveltamisohje:

Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa tai kun toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.

Osa-ajan palkan laskenta

• lasketaan kyseisen kuukauden työvuoroluettelon mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit

• jaetaan kuukausipalkka työpäivien/-tuntien lukumäärällä

= poissaolopäivän/-tunnin palkka

• vähennetään poissaolopäivän/-tunnin palkka kuukausipalkasta = osa-ajan palkka

2. Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee kuukausittain asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työpäivien tai -tuntien mukaan alla olevan taulu- kon mukaisesti. Taulukkoa sovelletaan, kun lasketaan osa-ajan palkkaa toi- mihenkilölle silloin, kun toinen vapaapäivä on lauantai eikä kyse ole kes- keytymättömästä kolmivuorotyöstä. Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös kohdan 9.3.2.2 tarkoittamissa tilanteissa (työsuhteen päättyminen tai palkanmaksun keskeytyminen tasoittumisjakson aikana), ellei paikallisesti toisin sovita. Kohtien 9.4 ja 20 perusteella pidennetty säännöllinen työaika pidentää taulukon mukaisia kuukausittaisia säännöllisen työajan tuntien ja työpäivien lukumäärää.

TYÖPÄIVÄT JA -TUNNIT 2020–2021
2020	työpäiviä	tunnit 37,5 h /vko	tunnit 40 h / vko
tammikuu	21	157,5	168
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	22	165	176
huhtikuu	20	150	160
toukokuu	19	142,5	152
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	23	172,5	184
elokuu	21	157,5	168
syyskuu	22	165	176
lokakuu	22	165	176
marraskuu	21	157,5	168
joulukuu*)	21	157,5	168
Yhteensä	253	1897,5	2024

*) itsenäisyyspäivä on sunnuntai

2021	työpäiviä	tunnit 37,5 h /vko	tunnit 40 h / vko
tammikuu	19	142,5	152
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	23	172,5	184
huhtikuu	20	150	160
toukokuu	20	150	160
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	22	165	176
elokuu	22	165	176
syyskuu	22	165	176
lokakuu	21	157,5	168
marraskuu	22	165	176
joulukuu*)	22	165	176
Yhteensä	254	1905	2032

*) joulukuu sisältää itsenäisyyspäivän

TYÖAIKA

8 Yleiset määräykset työajan järjestämisestä

8.1 Työaika-asiakirjat

8.1.1 Työvuoroluettelo

1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, jos se on työn laatuun nähden mahdollista. Työvuoroluettelo on pyrittävä laatimaan myös osa-aikatyötä ja vaihtelevia tilapäisiä työvuoroja koskien.

2. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät, elleivät ne jollain muulla perusteella jo ole toimihenkilöiden tiedossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Erillistä työvuoroluetteloa ei tarvita, jos esimerkiksi keskimääräisen työajan tasoittumissuunnitelmasta jo käyvät ilmi kohdassa 8.1.1.2 tarkoitetut asiat.

8.1.2 Suunnitelma työajan tasoittumisesta

1. Kun säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, työnantajan on ennakolta laadittava suunnitelma työajan tasoittumisesta ajaksi, jonka ku- luessa säännöllinen työaika tasoittuu sopimuksen mukaiseen keskimää- rään.

2. Suunnitelmasta tulee ilmetä vähintään kunkin viikon säännöllinen työaika. Päivittäiset työn alkamis- ja päättymisajankohdat ilmoitetaan keskimää- räistä työaikaa noudatettaessa vähintään kolmeksi viikoksi eteenpäin työ- vuoroluettelolla, elleivät ne jo ilmene suunnitelmasta.

8.1.3 Työaika-asiakirjojen muuttaminen

1. Pysyvästä muutoksesta työvuoroluetteloon ja suunnitelmaan työajan ta- soittumisesta ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille ja luottamus- miehelle mahdollisimman ajoissa, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta on neuvoteltava etukäteen luottamusmiehen kanssa.

2. Tilapäisestä muutoksesta työvuoroluetteloon ja suunnitelmaan työajan ta- soittumisesta ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edel- tävänä päivänä. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista ko- konaisuutta, muutoksesta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.

3. Työaika-asiakirjojen muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätä- työtä.

4. Tässä määräyksessä tarkoitetuista ilmoitusajoista voidaan poiketa paikalli- sesti sopimalla.

8.2 Vapaapäivät

1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:

• kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maa- nantai tai

• vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä vii- kossa.

2. Keskimääräisessä työajassa tasoittumisjaksolle sijoitetaan niin monta va- paapäivää, että työaika tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan tasoittu- misjakson kuluessa.

3. Jos säännöllistä työaikaa pidennetään kohdan 9.4 ja/tai 20 perusteella ot- tamalla lauantai tai muu vapaapäivä työpäiväksi, kyseisellä viikolla toimi- henkilölle ei tarvitse antaa kahta vapaapäivää.

4. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on il- moitettava vähintään viikko etukäteen.

8.3 Arkipyhäviikon vapaapäivät

1. Ellei kohdasta 9.4.1 muuta johdu, arkipyhäviikon vapaapäiviä ovat

• uudenvuodenpäivän viikon lauantai

• loppiaisviikon lauantai

• pääsiäislauantai

• pääsiäisen jälkeinen lauantai

• vapunpäivän viikon lauantai

• helatorstaiviikon lauantai

• juhannusaatto

• itsenäisyyspäiväviikon lauantai

• jouluaatto

• joulun jälkeinen lauantai.

2. Yllä mainittuina vapaapäivinä työskentelyn korvaamisesta ks. kohta 10.4.2.

8.4 Työvuoron pituus

Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät toimihenkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

8.5 Työviikko ja -vuorokausi

Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi yrityksessä yleisesti nouda- tettavana ajankohtana, ellei paikallisesti muuta sovita.

8.6 Lepoajat

8.6.1 Päivittäiset tauot

1. Kun työaika vuoro- tai jaksotyössä on pidempi kuin kuusi tuntia, toimihen- kilölle on annettava vähintään puoli tuntia kestävä tauko tai tilaisuus ate- rioida työn aikana.

2. Kun työaika päivätyössä on pidempi kuin kuusi tuntia, toimihenkilölle on annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko. Paikallisesti voidaan sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta tauosta. Toimihenkilöllä, jonka työpaikalla olo ei ole vält- tämätöntä työn jatkumiselle, on oikeus poistua tauon aikana esteettömästi työpaikalta.

3. Aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työ- paikalla työnantajan käytettävissä, on työaikaa. Tauko, jonka aikana toimi- henkilöllä on oikeus ja käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpai- kalta, ei ole työaikaa.

4. Kun toimihenkilö jää säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioi- daan kestävän vähintään kaksi tuntia, on kohtuullista, että toimihenkilölle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilai- suus ruokailla työn lomassa.

5. Liitot suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lo- massa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vä- hän aiheuttaa haittaa työn kululle.

8.6.2 Vuorokausilepo

Vuorokausilepo määräytyy työaikalain 25 §:n mukaisesti ja on pääsääntöi- sesti 11 tuntia.

8.6.3 Viikkolepo

1. Toimihenkilölle on annettava vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikoit- tainen lepoaika, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain ajak- si. Viikkolepo voidaan antaa muunakin viikonpäivänä, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikonpäivinä tai jos toimihenkilö tarvitaan tilapäi- sesti työhön sunnuntaina toimipaikassa tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kui- tenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Työnantajan on ilmoitettava toimihen- kilölle viikkolevon keskimääräistämisestä aina ennen viikkolevon aikaista työntekoa.

2. Keskeytymättömässä vuorotyössä viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin vähintään 35 tunniksi 12 viikon aikana. Lepoajan tulee kuitenkin olla vähin- tään 24 tuntia viikossa.

3. Viikkolepo voidaan antaa työviikkojen vaihteessa sellaisena yhtäjaksoisena aikana, joka sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen työviikkoon edellyttäen, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viik- kolevosta on kysymys.

4. Viikkolepoa koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavissa tilanteis- sa:

• toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia

• toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä

• työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista

• toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

5. Viikkolevon korvaamisesta ks. kohta 10.5.

9 Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen

9.1 Säännöllisen työajan pituus

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Jos toimihenkilö työskentelee työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa, säännöllinen työ- aika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

3. Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaises- ti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon tai 40 tunnin työviikosta takaisin 37,5 tunnin työviikkoon. Siirtymisen yhteydessä kuukausipalkka suhteutetaan todelliseen työajan muutokseen, ellei toisin sovita.

4. Jos paikallisesti sovitaan viikkotyöajasta, joka on yli 37,5 tuntia, mutta alle 40 tuntia, tulee samalla sopia, miten työajan pidentäminen ja mahdollinen myöhemmin toteutettava lyhentäminen vaikuttavat työsuhteen ehtoihin. Työaika ei kuitenkaan tällöin saa muodostua vuositasolla pidemmäksi kuin säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

5. Kolmivuorotyössä noudatetaan teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, ellei paikallisesti toisin sovita.

9.2 Arkipyhäviikon säännöllinen työaika

1. Arkipyhäviikolla arkipyhän aaton säännöllinen työaika on sama kuin muina arkipäivinä. Jos säännöllistä työaikaa pidennetään kohdan 9.4.1 mukaisesti sopimalla arkipyhä tai arkipyhäviikon lauantai työpäiväksi, kyseisen viikon työaika pitenee vastaavasti.

2. Eräiden arkipyhäviikkojen säännöllinen työaika 2020–2021, ellei kohdasta

9.4.1 muuta johdu:

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2020
viikko 1	uudenvuodenviikko	4 pv
viikko 2	loppiaisviikko	4 pv
viikko 15	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
viikko 16	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
viikko 18	vapunpäiväviikko	4 pv
viikko 21	helatorstaiviikko	4 pv
viikko 25	juhannusviikko	4 pv
viikko 49	itsenäisyyspäiväviikko	5 pv
viikko 52	jouluviikko	3 pv
viikko 53	uudenvuodenviikko	4 pv

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2021
viikko 1	loppiaisviikko	4 pv
viikko 13	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
viikko 14	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
viikko 17	vapunpäiväviikko	5 pv
viikko 19	helatorstaiviikko	4 pv
viikko 25	juhannusviikko	4 pv
viikko 49	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
viikko 51	jouluviikko	4 pv
viikko 52	joulun jälkeinen viikko	5 pv

9.3 Keskimääräinen säännöllinen työaika

9.3.1 Keskimääräisen säännöllisen työajan yleiset edellytykset

1. Jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, työnantajan on etukäteen laadittava suunnitelma työajan tasoittumisesta kyseisessä työ- aikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa, koh- dan 8.1.2 mukaisesti. Työaikaa voidaan tasata antamalla viikoittaisen va- paan lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.

2. Kohdan 9.4 ja/tai 20 mukaisesti pidennetty säännöllinen työaika on otetta- va huomioon käytettäessä keskimääräistä säännöllistä työaikaa.

9.3.2 Työnjohto-oikeuteen perustuva keskimääräinen säännöllinen työaika

9.3.2.1 Keskimääräinen työaika viikoittaisena

1. Edellyttäen, ettei säännöllinen vuorokautinen työaika ylitä 8 tuntia, työn- antaja voi järjestää säännöllisen viikoittaisen työajan keskimääräiseksi

• päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa siten, että säännöllinen viikoittainen työaika tasoittuu enintään 6 viikon pi- tuisena ajanjaksona keskimääräiseen säännölliseen viikkotyöaikaan

• keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että säännöllinen viikoittainen työaika tasoittuu enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona keskimääräi- seen säännölliseen viikkotyöaikaan

• keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvas- sa vuorotyössä siten, että säännöllinen viikoittainen työaika tasoittuu enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimääräiseen säännölliseen viikkotyöaikaan.

2. Tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

9.3.2.2 Keskimääräinen työaika vuorokautisena

1. Perustellun, ennalta-arvaamattoman tuotannollisen tarpeen vuoksi työn- antaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen tilapäisesti pidentää päivä- ja kaksivuorotyössä työskentelevien toimihenkilöiden vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen säännöllisen työ- ajan enintään 50 tuntiin.

2. Työnantaja voi pidentää tämän määräyksen nojalla vuorokautista säännöl- listä työaikaa enintään 20 työvuoron osalta 6 työviikon aikana kalenteri- vuodessa. Työajan pidennystä voidaan kohdentaa enintään kahdelle peräk- käiselle työviikolle.

3. Työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen 9.1 kohdan mukaiseen säännöl- liseen työaikaan 52 kalenteriviikon kuluessa.

4. Mikäli työaikaa ei ole tasattu 52 kalenteriviikon kuluessa, tasaamatta jää- neet tunnit korvataan 50 % korotettuna seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä, ellei toimihenkilön kanssa sovita vapaan vaihtamisesta joustova- paaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.

5. Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä tämän sopimusmääräyksen mukaisesta työaikamuutoksesta asiallisesta ja painavasta henkilökohtaises- ta syystä.

9.3.3 Keskimääräinen työaika ja paikallinen sopiminen

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi paikallisesti sopi- malla. Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäisrajoista. Työajan tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. Työajan tasoittumisen periaatteista sovitaan paikallisesti.

2. Jos keskimääräisessä työajassa olevan toimihenkilön työsuhde päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken tasoittumisjakson eikä työaika tasoitu tasoit- tumisjakson päättyessä, lasketaan, kuinka monta tuntia tehty säännöllinen keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa pidempi tai lyhyempi. Mahdollisilta sopimuksen mukaisen säännöl- lisen viikkotyöajan ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palk- kaa vastaava korvaus. Mahdolliset säännöllisen viikkotyöajan alittavat tunnit vähennetään toimihenkilön palkasta säännöllisen työajan palkan mukaan.

9.4 Työaikamääräyksistä poikkeaminen

9.4.1 Työaikamääräyksistä poikkeaminen paikallisesti sopien

1. Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen kohdan 9.1 ja työsopimuksen työaikaa koskevista määräyksistä siten, että työaikaa voi- daan pidentää enintään 32 tuntia vuodessa. Osapuolten on kuitenkin kai- kissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaikalain säännöksiä.

2. Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tarpeesta, hyödys- tä yritykselle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteutustavasta ja korvauksesta. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa kirjallisesti. Jos paikallisesti sovitaan työajan sijoittamisesta arkipyhälle, ei arkipyhän ajalta makseta sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita. Paikallisesti sovittavan järjestelyn tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tuetaan yrityk- sen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä toimihenkilöiden yksilöllisten työ- aikatarpeiden huomioon ottamista.

9.4.2 Työaikamääräyksistä poikkeaminen työnantajan osoituksella

1. Mikäli paikallisesti sopien ei saada toteutettua perustellun tuotannon tar- peen edellyttämää työajan sijoittamista, voi työnantaja työehtosopimuksen

kohdan 9.1 ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enin- tään 8 tuntia yhdenjaksoisena työvuorona. Mikäli järjestely koskee useita toimihenkilöitä, sen käyttöönotosta keskustellaan vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin luottamusmiehen kanssa. Työaikaa osoitettaessa otetaan huomioon toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Työaikaa ei voi- da osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille.

2. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi perus- palkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen. Toimihenkilöllä on asialli- sista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

9.5 Työajan lyhentäminen

9.5.1 Työajan lyhennysvapaiden ansainta

1. Toimihenkilön, jonka säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, työaikaa lyhennetään työehtosopimuksen mukaisesti.

2. Työajan lyhennysvapaiden lisäksi vuotuista työaikaa lyhentävät ainoastaan enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät, juhan- nusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan lyhentämiseen. Työajan pidentä- minen otetaan huomioon kohtien 9.4 ja 20 mukaisesti.

3. Työajan lyhennysvapaata ansaitaan kalenterivuoden alusta tehdyistä sään- nöllisistä työpäivistä seuraavasti:

tehdyt työpäivät (vähintään)	ansaitut vapaapäivät
17	1
34	2
51	3
68	4
85	5
102	6
119	7
136	8
153	9
170	10
187	11
204	12
212	12,5

4. Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi rinnastetaan

• aika, xxxxx työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa

• koulutusaika, jos kyse on työnantajan osittainkin kustantamasta koulu- tuksesta ja työnantaja maksaa koulutusajalta palkkaa

• kohdassa 17 tarkoitettu lyhyt tilapäinen poissaoloaika, jolta työnantaja maksaa palkkaa

• työajan lyhennysvapaapäivät.

5. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käyttöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

9.5.2 Työajan lyhennysvapaan antaminen ja korvaaminen

1. Työajan lyhennys toteutetaan toimihenkilön ansiotasoa alentamatta.

2. Työajan lyhennysvapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan 1-4 työ- päivää tai työvuoroa kerrallaan. Lyhyemmästä työajan lyhennysvapaasta (esimerkiksi määräaikaisesta päivittäisen työajan, työpäivän tai työvuoron lyhentämisestä) voidaan sopia.

3. Työajan lyhennysvapaan ajankohta ilmoitetaan toimihenkilölle viimeistään kaksi viikkoa ennen vapaata, ellei toimihenkilön kanssa vapaan pitämisestä muuta sovita.

4. Työajan lyhennysvapaa annetaan viimeistään sen kertymisvuotta seuraa- van vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Toimihenkilön kanssa voidaan erikseen sopia siitä, että työajan ly- hennysvapaa annetaan muuna sovittavana ajankohtana tai korvataan mak- samalla rahakorvaus.

5. Luottamusmiehen kanssa voidaan paikallisesti sopia siitä, että työajan ly- hentämisen sijaan työajan lyhennysvapaapäivät tai osa niistä korvataan ra- hana.

6. Työajan lyhennysvapaan vaihtamisesta joustovapaaksi, ks. kohta 13.

7. Työajan lyhennysvapaapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä vuosiloman ansainnassa.

Soveltamisohje

Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan lyhennysvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

9.5.3 Työajan lyhennysvapaa ja työsuhteen päättyminen

1. Jos toimihenkilölle ei ole työsuhteen päättymiseen mennessä annettu ker- tynyttä työajan lyhennysvapaata, toimihenkilölle korvataan pitämättä jää- nyt työajan lyhennysvapaa kohdan 7 osa-ajan palkan laskentaa noudattaen.

2. Jos työsuhteen päättyessä toimihenkilölle on annettu kertynyttä enemmän työajan lyhennysvapaata, työnantaja saa pidättää sitä vastaavan palkan lop- putilin yhteydessä noudattaen kohdan 7 osa-ajan palkan laskentaa.

9.6 Liukuva työaika

1. Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituk- senmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvan työajan käyttöön ot- tamiseen.

2. Liukuvan työajan käytöstä voidaan sopia työnantajan ja toimihenkilön kes- ken tai paikallisesti.

3. Työaikalain mukainen liukuvan työajan seurantajakso on 6 kuukautta. Pai- kallisesti seurantajaksoksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta.

4. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan enimmäiskertymästä työaika- laista poiketen kuitenkin niin, että enimmäiskertymä voi olla enintään -40 tuntia ja +120 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä

Liukuvan työajan järjestelmässä voi olla käytössä mekanismi, joka estää saldoa kertymästä yli sovitun kertymärajan ja jonka tarkoituksena on ohjata yksilöä käyttämään säännöllistä työaikaa liukuvan työajan rajoissa. Liitot seuraavat mekanismien käyttöä ja toimivuutta ottaen huomioon myös uuden työaikalain (5.7.2019/872) säännökset. Saatujen selvitysten perusteella liitot kehittävät määräystä toimivammaksi ja antavat tarvittaessa tarkempaa ohjeistusta asiassa.

5. Jos työpaikalla on sovittu liukuvan työajan käyttöönotosta, työajan seuran- ta tulee järjestää siten, että se tarkoitukseen soveltuvalla tavalla mahdollis- taa tehdyn työajan pituuden, työajan aloittamis- ja lopettamisajankohtien, liukumakertymän ja lepoaikojen toteutumisen luotettavan seurannan.

6. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan plussaldoa vähenne- tään toimihenkilölle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Työnantajan on toimihenkilön sitä pyytäessä pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä.

7. Työnantaja voi, työtilanteen niin edellyttäessä, velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plustunteja vapaana (tarvittaessa myös kokonaisina

päivinä) ilmoittamalla vapaasta toimihenkilölle viikkoa aikaisemmin. Vas- taavasti toimihenkilö voi, työtilanteen niin salliessa, pitää plustunteja koko- naisina vapaapäivinä ilmoittamalla vapaasta työnantajalle viikkoa aikaisem- min.

Soveltamisohje

Työtilanteella tarkoitetaan tässä yhteydessä olosuhteita, joissa työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuksen sijasta käytetään ensisijaisesti plustunteja.

8. Liukumakertymän muuttamisesta joustovapaaksi ks. kohta 13.

9.7 Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

9.7.1 Vuorotyö ja vuorotyölisät

1. Vuorotyö on työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat enin- tään neljän viikon pituisin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan sään- nöllisesti, kun perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai perättäisten vuorojen väliin jää enintään tunti.

2. Toimihenkilö voi työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa, jos niin sovi- taan.

3. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta on iltavuo- rossa 13 % ja yövuorossa 24 % tuntipalkasta. Tuntipalkka lasketaan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.

4. Vuorotyölisä voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauk- sena edellyttäen, että kuukausikorvauksen suuruus vastaa vähintään edellä mainittuja prosenttimääriä.

5. Vuorotyössä ylityön ajalta maksetaan sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Jos toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuo- ron jälkeen ylityöhön, hänelle maksetaan ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

6. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä suoritetaan samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

9.7.2 Ilta- ja yötyö

1. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- tai hätätyötä, maksetaan

• iltavuorolisän suuruinen lisä, kun työ tehdään kello 18–22 välisenä aika- na (iltatyö)

• yövuorolisän suuruinen lisä, kun työ tehdään kello 22–06 välisenä aika- na (yötyö).

2. Ilta- tai yötyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan työvuoron jälkeen teh- dystä ylityöstä säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä (enintään kello 06 saakka).

10 Säännöllisen työajan ylittäminen ja sunnuntaityö

10.1 Lisätyö

1. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella sovi- tun säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä. Jos käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, lisätyön tekemisestä on nimenomai- sesti sovittava.

2. Jos tasoittumisjaksoon sisältyy useita palkanmaksukausia, lisätyö voidaan laskea viikkokohtaisesti käyttäen vertailuperusteena asianomaiselle viikolle työajan tasoittumisjärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.

3. Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton tuntipalkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Tuntipalkka laske- taan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.

4. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on vähintään 7,5 tuntia vuo- rokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, korvataan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävä lisätyö kuten vuo- rokautinen tai viikoittainen ylityö.

5. Lisätyön korvaamisesta arkipyhäviikolla ks. kohta 10.5.

6. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia lisätyön korvaamisesta kiinteällä kuu- kausikorvauksella samalla tavalla ja samassa yhteydessä kuin sovitaan yli- töistä maksettavasta kiinteästä kuukausikorvauksesta (ks. kohta 10.2.2.3).

7. Lisätyöstä maksettavan palkan vaihtamisesta joustovapaaksi ks. kohta 13.

10.2 Ylityö

10.2.1 Ylityön määräytyminen

1. Ylityö määräytyy työaikalain mukaan.

2. Kun toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työ- vuorosta toiseen, viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa olematta vuorokautista ylityötä.

3. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokau- den vaihteen yli, katsotaan lisä- ja ylityökorvausta määritettäessä tällainen työ seuraavan säännöllisen työvuoron alkamisen saakka sen vuorokauden

työksi, jolloin työn suorittaminen aloitettiin (ns. ensimmäinen vuorokausi). Näitä tunteja ei oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden tai työvuoro- kauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

10.2.2 Ylityön korvaaminen

10.2.2.1 Korvauksen suuruus

1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Kun viikkoylityökorvausta on maksettu 8 tunnilta, korvataan vuorokauti- nen ylityö kuitenkin heti 100 prosentilla korotetulla palkalla.

2. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

3. Lauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta yli- työstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

4. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

10.2.2.2 Korvauksen perusosan laskeminen

1. Ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka lasketaan jakamalla kuu- kausipalkka luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia vii- kossa ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti las- kettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käy- tettyä työtuntien lukumäärää. Kolmivuorotyön jakaja määräytyy teknolo- giateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan.

2. Kuukausipalkassa otetaan rahapalkan lisäksi huomioon luontoisetujen ra- ha-arvo, provisiopalkka, tuotantopalkkiot ja sijaisuuskorvaus. Vuorotyö- lisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta ja tilapäis- luontoisia korvauksia, kuten lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvauksia, ei oteta huomioon.

10.2.2.3 Kiinteä kuukausikorvaus ja vaihtaminen vapaaseen

1. Toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia, että lisä- ja ylityökorotus tai koko palkka lisä- ja ylityön ajalta maksetaan lisä- ja ylityön arvioituun määrään perustuvana vastaavana erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaih- detaan vastaavaan vapaaseen. Sopimus voidaan tehdä työsuhteen aikana.

2. Vastaava vapaa annetaan kuuden kuukauden kuluessa lisä- ja ylityön teke- misestä, ellei ajankohdasta sovita toisin toimihenkilön kanssa.

3. Ylityöstä maksettavan palkan vaihtamisesta joustovapaaksi ks. kohta 13.

10.3 Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso

Työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 6 kuu- kautta. Teknisistä ja työn järjestämistä koskevista syistä työajan enimmäis- määrän seurantajaksoksi voidaan paikallisesti sopia enintään 12 kuukautta.

10.4 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen

Työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä tehty työ korvataan kuten vii- koittainen ylityö, jos toimihenkilö ei ole voinut tehdä säännöllistä viikko- työaikaansa vastaavaa tuntimäärää seuraavista syistä:

• vuosiloma

• liukumavapaa

• työaikapankkivapaa

• sairaus

• tapaturma

• työnantajan määräyksestä tehty matka

• taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuva lomautus

• työajan lyhennysvapaa (40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentä- miseksi)

• työnantajan järjestämään tai Liitteessä 3 tarkoitettuun ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistuminen.

10.5 Arkipyhäviikolla tehdyn työn korvaaminen

Arkipyhäviikolla tehdystä työstä, joka ylittää kyseisen arkipyhäviikon sään- nöllisen työajan ja joka ei ole vuorokautista ylityötä, maksetaan korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä. Tämä ei koske keskeytymätöntä vuorotyötä.

10.6 Viikkolepokorvaus

1. Jos toimihenkilö tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana, toimihenkilölle korvataan viikkolevon aikana työhön käytetty aika seuraa- villa vaihtoehtoisilla tavoilla:

• Toimihenkilön säännöllistä työaikaa lyhennetään vastaavasti mahdolli- simman pian, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä.

• Toimihenkilön suostumuksella viikkolepo voidaan korvata kokonaisuu- dessaan rahana siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta tuntipalkka 100 prosentilla korotettu- na ja työehtosopimuksen mukaiset yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä on samalla yli- tai sunnuntaityö. Tuntipalkka lasketaan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.

2. Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana teh- tävästä työstä.

3. Viikkolevon aikana tilapäisesti tehty työ korvataan myös silloin, kun toimi- henkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapatur- man vuoksi.

4. Sillä viikolla, jolloin vastaava vapaa annetaan, säännöllinen työaika on työ- vuoroluettelon mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tun- timäärällä.

5. Viikkolepoajaksi katsotaan päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä sun- nuntai ja muussa työssä työvuoroluettelon mukainen viikon viimeinen va- paapäivä, ellei muuta ole sovittu (esim. kohta 8.6.3).

10.7 Hälytysluontoinen työ

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimi- henkilö joutuu kutsun perusteella tulemaan työhön säännöllisen työaikan- sa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikalta.

2. Hälytysrahana maksetaan

• kahden tunnin palkka, jos hälytyskutsu annetaan kello 16 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21:tä

• kolmen tunnin palkka, jos hälytyskutsu annetaan kello 21:n ja 06:n väli- senä aikana.

3. Jos hälytyskutsu on annettu ja työ myös tehdään kello 21:n ja 06:n välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu tunti- palkka. Tämä korvaus sisältää jo mahdolliset ylityökorvaukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan yhden tunnin palkka.

5. Hälytysrahan ja hälytysluontoisesta työstä maksettavan palkan perusteena oleva tuntipalkka lasketaan kuten ylityökorvauksen perusteena oleva tunti- palkka.

6. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihen- kilön säännöllistä työaikaa.

Soveltamisohje:

Hälytysrahalla korvataan toimihenkilölle hälytysluontoiseen työhön tulemisesta aiheutuvaa ylimääräistä haittaa. Kun toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden aikana, jolloin julkiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että

ei ole mahdollista käyttää julkista kulkuneuvoa, toimihenkilölle maksetaan matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.

Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.

Hälytysrahan lisäksi toimihenkilö saa hälytyskutsun perusteella tehdystä työstä normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on samalla ylityötä.

7. Työehtosopimuksen varallaolomääräyksen tarkoittamissa tapauksissa ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

8. Hälytysluontoiseen työhön ei sovelleta vuorokausilepoa koskevia säännök- siä ja määräyksiä.

10.8 Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivä- nä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä.

2. Jos säännöllistä työaikaa pidennetään kohdan 9.4.1 mukaisesti sopimalla arkipyhä työpäiväksi, kyseisenä arkipyhänä työskennellään ilman eri suos- tumusta eikä sen aikana tehdystä työstä makseta sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita.

3. Sunnuntaityöstä maksetaan muun siltä ajalta määrätyn palkan lisäksi sun- nuntaityökorotuksena yksinkertainen tuntipalkka, joka lasketaan kuten yli- työkorvauksen perusteena oleva tuntipalkka.

4. Toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia, että sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta maksetaan erillisenä kiinteänä kuukausikor- vauksena tai vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vastaava vapaa annetaan kuuden kuukauden kuluessa sunnuntaityön tekemisestä.

5. Sunnuntaityökorotuksen vaihtamisesta joustovapaaksi, ks. kohta 13.

11 Varallaolo ja puhelinohjeet

11.1 Puhelinohjeet

Kun toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, pu- helimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huo- mioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan. Puhelinohjeiden korvaamisesta voidaan sopia paikal- lisesti toisin.

11.2 Varallaolo

1. Kun toimihenkilö on sopimuksen perusteella velvollinen olemaan va- paa-aikanaan tavoitettavissa siten, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, tämä otetaan huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai korvataan erillisenä vapaa-ajan käytölle aiheutuvien rajoitusten määrästä riippuvana lisänä, jonka suuruus on 10-30 % peruspalkasta. Vapaamuotoi- sen varallaolon korvaamisesta voidaan sopia paikallisesti toisin.

2. Kun toimihenkilö on sopimuksen perusteella velvollinen oleskelemaan ko- tona tai muussa työnantajan määräämässä paikassa tavoitettavissa niin, että hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työntekopaikalle, toimihenkilölle maksetaan siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, varallaolokorvauksena puolet säännöllisestä peruspal- kasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolo- tunnilta.

3. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan eikä varallaolo koskaan muodostu yli- työksi. Varallaolosta ei makseta sunnuntaityökorotusta, viikkolepokorvaus- ta eikä ilta- ja yötyölisiä.

11.3 Varallaoloaikana tehty työ

1. Kun varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, hänelle maksetaan työ- hön käytetyltä ajalta palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. Työhön käy- tetyltä ajalta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluontoisesta työstä maksettavia korvauksia.

Soveltamisohje:

Varallaolosta on sovittava toimihenkilön kanssa niin selvästi, että jälkeenpäin ei voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.

2. Varallaoloaikana tehtyyn työhön ei sovelleta vuorokausilepoa koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

VUOSILOM A JA JOUSTOVAPAA

12 Vuosiloma

12.1 Vuosiloman pituus ja antaminen

1. Vuosiloma annetaan lain mukaan.

Vuosiloma ja joustovapaa

2. Vuosiloman pituutta määrättäessä työsuhteen jatkumisaikaan luetaan työ- suhteen kestoaika saman työnantajan palveluksessa ennen työsuhteen kes- keytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta. Lisäksi työsuhteen jatkumisaikaan luetaan aika, jonka edellä tarkoitettu toimihenkilö on opiskelunsa kestäessä sanotun työnan- tajan työssä, jos työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.

12.2 Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.

2. Vuosilomapalkka tai lomakorvaus lasketaan seuraavasti:

• Kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumää- rällä. Käytännössä kuukausipalkka joudutaan jakamaan työssäoloajalta ja toisaalta loma-ajalta maksettavaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä vastata kuukausipalkkaa. Jos jakajan 25 käyttäminen ei johda normaaliin kuukausipalkkaan, palkka tasataan lomaa seuraavan palkanmaksun yh- teydessä. Tämän vuoksi suositellaan vuosilomapalkan laskemista osa- ajan palkanlaskentaa käyttäen.

• Toimihenkilölle, joka työskentelee jatkuvassa tai säännöllisesti toistu- vassa vuorotyössä, maksetaan vuosiloman ajalta lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskipäiväpalkka vuosilomalain 11 §:n 2 momentin mukaan. Edellä tarkoitettua keskipäiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat so- pimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökoro- tukset.

• Mahdolliset työehtosopimuksen tai työaikalain perusteella sovitut kiin- teät kuukausikorvaukset on maksettava myös vuosiloman aikana.

• Luontoisetujen osalta noudatetaan vuosilomalain 9 §:ää.

12.3 Lomaraha

12.3.1 Lomarahan suuruus ja laskeminen

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkasta (=rahapalkka).

2. Lomarahan perusteena oleva vuosilomapalkka lasketaan siten, että kuu- kausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä. Pai- kallisesti voidaan sopia, että lomaraha lasketaan vuosilomalain mukaisesta vuosilomapalkasta.

12.3.2 Lomarahan maksamisen ajankohta ja vaihtaminen vapaaseen

1. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai yrityk- sessä sovitulla tavalla.

2. Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useam- pana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään ky- seiseen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymisvuotta seuraavan loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tar- koitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

3. Xxxxxxxxx vaihtamisesta joustovapaaksi ks. kohta 13.

12.3.3 Lomaraha työsuhteen päättyessä

1. Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, lomaraha maksetaan työsuhteen päättyessä, jos toimi- henkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

2. Toimihenkilölle maksetaan lomarahan suuruinen korvaus lomakorvaukses- ta laskettuna, jos työsuhde päättyy toimihenkilöstä itsestään riippumat- tomasta syystä. Korvausta ei kuitenkaan makseta koeaikana päättyneessä työsuhteessa eikä silloin, kun kyseessä on alle vuoden kestävä määräaikai- nen työsuhde.

3. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä osittaiselle varhennetul- le vanhuuseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

4. Toimihenkilöllä, joka asevelvollisuuden vakinaisen palveluksen suoritet- tuaan palaa työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virka- suhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha siitä lomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin pal- velukseen astuttaessa.

12.4 Säästövapaa

Toimihenkilöllä on oikeus säästää vuosilomalain 27 §:n mukaisena säästö- vapaana pidettäväksi 18 päivää ylittävä loman osa lomanmääräytymisvuo- sittain ansaitsemistaan lomapäivistä (kesä- ja talvilomasta).

13 Joustovapaa

1. Paikallisesti voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavan koro- tuksen tai koko palkan, liukumasaldon, xxxxxxxxx ja työajan lyhentämisva- paiden vaihtamisesta joustovapaaseen.

2. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.

3. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta lomarahaa.

SOSIAALISE T MÄÄRÄYKSET

14 Lääkärintarkastukset

14.1 Palkanmaksun yleiset edellytykset

Toimihenkilöllä on oikeus käydä työaikanaan kohdan 14.2 tarkas- tuksissa ja tutkimuksissa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

• Kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttä- mätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen tai muussa kuin edellä mainitussa tapauksessa vastaanottoaikaa ei ole kohtuullisen ajan ku- luessa saatavissa työajan ulkopuolella ja käynti tarkastuksessa tai tutki- muksessa järjestetään tarpeetonta työajan menetystä välttäen.

• Toimihenkilö ilmoittaa lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen vuoksi voida tehdä, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

• Toimihenkilö esittää lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväk- symän selvityksen sekä työnantajan pyynnöstä selvityksen sii- tä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka- aikoineen kesti.

• Kohdassa 14.2 määritetyt erityisedellytykset täyttyvät.

14.2 Palkanmaksun erityisedellytykset: tarkastukset ja tutkimukset

Tarkastukset ja tutkimukset, joissa toimihenkilö saa käydä työaikanaan kohdan 14.1 yleisten edellytysten täyttyessä vähennetä ovat seuraavat:

Tarkastukset ja tutkimukset, palkanmaksun erityisedellytykset (lisäksi kohdan 14.1 yleisten edellytysten on täytyttävä)

Sairaus

1) sairauden tai tapaturman vuoksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä laboratorio- tai röntgentutkimus

2) erikoislääkärin tarkastus, joka on tarpeellinen hoidon määrittelemiseksi tai jossa annetaan määräykset apuvälineiden (esim. silmälasit) hankintaan

3) syöpäsairauden edellyttämä hoito, johon ei ole saatu aikaa työajan ulkopuolella

- syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden osalta noudatetaan sairausajan palkanmaksumääräyksiä

Äkillisen hammas- sairauden hoito

1) hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden ennen hoitoa

2) hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana

- toimihenkilön on esitettävä hammaslääkärin antama todistus, joka osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden

Raskaus

1) käynti synnytystä edeltävissä tutkimuksissa, joihin ei ole saatu aikaa työajan ulkopuolelta

- toimihenkilön on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimusten liittymisestä raskauteen ja niiden suorittamisen välttämättömyydestä työaikana

Laki- sääteiset tarkastuk- set ja tut- kimukset

1) käynti työhön liittyvissä lakisääteisissä ja työnantajan edellyttämissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa

- matkustamiseen käytetyltä ajalta korvataan ansionmenetys säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta

- välttämättömät matkakustannukset ja päivärahat maksetaan työehtosopimuksen kohdan 18 mukaisesti

- vapaa-aikana tapahtuvista tutkimuksista suoritetaan lisäksi sairausvakuutuslain 11:7 §:n mukaista sairauspäivärahan vähimmäismäärää vastaava korvaus

Soveltamisohje:

Uudessa tai uusiutuvassa sairaudessa ansionmenetyksen korvattavuuden edellytyksenä on, että lääkärintarkastuksessa todetaan toimihenkilön sairaus, vaikkei toimihenkilöä todettaisikaan työkyvyttömäksi.

Aikaisemmin todetun sairauden osalta ansionmenetyksen korvaus suoritetaan vain, jos sairaus olennaisesti pahenee ja toimihenkilön on sen vuoksi tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

15 Sairaus

15.1 Sairausajan palkanmaksun edellytykset ja korvausajanjakso

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti, rikollisella toiminnalla, ke- vytmielisellä elämällä tai muulla törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus saada työkyvyttömyyden ajalta palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraa- vasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Palkallisen jakson pituus
alle 1 kk	50 % palkasta työsopimus- lain 2:11 §:n mukaan
1 kk mutta alle 1 v	4 viikkoa
1 v mutta alle 5 v	5 viikkoa
vähintään 5 v	3 kuukautta

2. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle työky- vyttömyydestään sekä siitä, milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päätty- vän.

3. Toimihenkilö on velvollinen työnantajan vaatimuksesta esittämään yrityk- sen työterveyslääkärin antaman tai työnantajan hyväksymän muun lääkä- rintodistuksen työkyvyttömyydestään. Jos työnantaja ei hyväksy toimihen- kilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, työnantajan on korvattava tästä aiheutuva lääkä- rintodistuspalkkio.

4. Jos toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, työnantaja ei ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

15.2 Saman sairauden uusiutuminen

Jos toimihenkilö sairastuu samaan sairauteen uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluustaan, sairausajan palkkaa maksetaan siten kuin ky- symyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Saman sairauden uusiutuessa sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin vähintään sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin tarkoittamalta karenssiajalta.

Soveltamisohje:

Se, onko kysymyksessä sama vai eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

16 Perhevapaat

16.1 Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

1. Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainva- paaksi se aika, johon sairausvakuutuslain mukainen äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha kohdistuu.

2. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta edellyttä- en, että toimihenkilöllä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palk- kaa ja toimihenkilön työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Jos naispuolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnas- tettava palkallinen vapaa.

Soveltamisohje:

Jos toimihenkilö on ennen lomautusilmoituksen antamista ilmoittanut työnantajalle olevansa raskaana, xxxxxxxxxxx alkaminen ennen äitiysvapaan alkamista ei vapauta työnantajaa äitiysvapaan palkanmaksuvelvollisuudesta. Vastaavasti, jos työnantaja on antanut lomautusilmoituksen ennen kuin on saanut tietää toimihenkilön olevan raskaana, äitiysvapaan palkkaa ei xxxxxxx xxxxxxxxxxx alkamisen jälkeen.

3. Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkka luontoise- tuineen yhdeltä kuuden arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja määräyksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa. Oikeus palkalliseen isyysvapaaseen on myös otto- isällä.

16.2 Osa-aikatyö perhesyistä

1. Perhesyistä tapahtuvan osa-aikatyön käyttöön ottaminen tulee selvittää erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa.

2. Perhesyiden edellyttämään osa-aikatyöhön voidaan siirtyä, mikäli siitä so- vitaan paikallisesti.

16.3 Työhön paluu perhevapaalta

1. Perhevapaata käyttävän toimihenkilön kanssa voidaan sopia toimihenkilöl- le vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään.

2. Työnantaja perehdyttää perhevapaalta palaavan toimihenkilön työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin asianomaisen toimihenki- lön tehtäviin. Perehdytys järjestetään pian työhön paluun jälkeen.

3. Työnantajan tulee tarjota perhevapaan jälkeen työhön palaavalle toimihen- kilölle hänen ennen perhevapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Jos tämä ei ole mahdollista, työnantajan on tarjottava muita samantasoisia tehtäviä tai jos sellaisiakaan ei ole, muuta työtä. Perhevapaata palaavalla toimihen- kilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.

17 Xxxxxxxxx ja perhevapaiden ajalta maksetusta palkasta tehtävät vähennykset

1. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle kohdan 15 tai 16 perusteella palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palau- tuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen tai saamaan toimihenkilöltä päivärahaa tai korvausta vastaavan määrän, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa palkan määrän.

2. Vähennysoikeus ei koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kus- tantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.

3. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan pienempänä kuin mihin toi- mihenkilöllä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähen- tää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laimin- lyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

18 Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai lä- heisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisel- la tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä, sisaria ja isovanhempia.

2. Lyhyttä tilapäistä poissaoloa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamus- tehtävien hoitamista varten. Yhteiskunnallisten luottamustehtävien (kuten kunnalliset luottamustehtävät) osalta suoritetaan ansioiden yhteensovitus seuraavasti:

• Yhteiskunnallisessa luottamustehtävässä toimivan toimihenkilön kuu- kausipalkkaa vähennetään kyseisen yhteiskunnallisen luottamuselimen kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti.

• Kuukausipalkan vähentäminen toteutetaan siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkasta määrä, joka yhdessä kokouksen järjestäjän maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa vastaa toimihenkilön kuukausipalkan määrää.

• Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenki- lö on toimittanut työnantajalle selvityksen kokouksen järjestäjän mak- samasta ansionmenetyksestä.

3. Lyhyen tilapäisen poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mai- nittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

4. Liitot suosittelevat, että toimihenkilölle maksettaisiin kertausharjoitusten ajalta niin suuri osa palkasta, että reserviläinen saa valtion maksaman re- serviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

5. STTK:n ja Pron edustajistoon ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille va- rataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin edellä mainittujen jär- jestöjen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

Soveltamisohje:

Lyhyt tilapäinen poissaolo perhepiirissä sattuvissa sairaustapauksissa on tarkoitettu asianmukaisen hoidon järjestämistä varten. Toimihenkilöllä on työnantajan vaatimuksesta näyttövelvollisuus lyhyen tilapäisen poissaolon tarpeesta.

MATKUSTAMINEN

19 Matkustaminen ja matkakorvaukset

19.1 Matkustamisvelvollisuus

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät mat- kat.

2. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoita- minen välttämättömästi vaatii.

19.2 Matka-ajan alkaminen ja päättyminen

1. Matka alkaa, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai erikseen so- vittaessa kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista. Matka päättyy, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen tai säännöllisen työajan päätyttyä suoraan kotiinsa.

2. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta mat- kan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matka- vuorokausien laskemiseen.

19.3 Työmatkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

1. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset ja, jos matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat.

2. Jos matka edellyttää majoittumista, maksetaan päivärahan lisäksi majoittu- miskorvaus majoitusliikkeen antaman tositteen mukaisesti.

3. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen ja muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

19.4 Kotimaan päiväraha, yömatkaraha, ateriakorvaus ja kilometrikorvaus

1. Matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallinnon kullekin vuodelle vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaan.

2. Päiväraha maksetaan kotimaan työmatkoilta seuraavasti:

Päivärahan edellytys	Päiväraha (enintään)
yli 6 tunnin, mutta enintään 10 tunnin matka	osapäiväraha
yli 6 tunnin, mutta enintään 10 tunnin matka ja 1 ilmainen ateria esim. matkalipun hintaan sisältyvä	50 % osapäivärahasta
viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy vähintään 2 tunnilla	osapäiväraha
yli 10 tunnin matka	kokopäiväraha
yli 10 tunnin matka ja 2 ilmaista ateriaa esim. matkalipun hintaan sisältyvä	50 % kokopäivärahasta
viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 tunnilla	kokopäiväraha

3. Ateriakorvaus maksetaan, jos toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poik- keavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen sijaintipaikkakunnalla tai muuten lähellä sijaitsevassa yrityksen toimipai- kassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa ei makseta päivärahaa.

4. Oman auton käytöstä maksetaan verohallinnon päätöksen mukainen kilo- metrikorvaus, jos työnantaja ja toimihenkilö ovat sopineet toimihenkilön oman auton käytöstä. Kilometrikorvausta korotetaan verohallinnon vahvis- tamien määrien mukaisesti seuraavissa tilanteissa:

• toimihenkilö työnantajan määräyksestä kuljettaa työmatkalla autossaan muita henkilöitä tai työtehtäviensä vuoksi työvälineitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden kuljettaminen olisi työnantajan asiana

• työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.

5. Yömatkaraha maksetaan, jos toimihenkilö ei esitä majoituslaskua eikä työnantaja ole järjestänyt toimihenkilölle ilmaista majoitusta.

6. Jos työn suorittaminen edellyttää vähintään kahden viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla tai jos työn suorittaminen kestää vähin- tään kaksi kuukautta, päivärahojen suuruudesta voidaan sopia paikallisesti ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnan- taja mahdollisesti on oleskelun suhteen ryhtynyt.

19.5 Ulkomaan päiväraha

1. Työtehtävien edellyttämältä ulkomaan matkalta maksetaan ulkomaan päi- väraha verohallinnon päätöksen mukaisesti.

2. Jos toimihenkilö saa jonakin matkavuorokautena ilmaisen tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 %:lla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kahta ilmaista ateriaa.

3. Vajaalta vuorokaudelta maksetaan päiväraha seuraavasti:

ulkomaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden	maksetaan
yli 2 tunnilla, mutta enintään 10 tunnilla	50 % ulkomaan päivärahasta
yli 10 tunnilla	koko ulkomaan päiväraha
*maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaan päivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta

4. Jos ulkomaan työmatkaan käytetty kokonaisaika on alle 24 tuntia, mutta kuitenkin vähintään 10 tuntia, toimihenkilölle maksetaan verohallinnon päätöksen mukainen kyseisen maan kokopäiväraha.

5. Päivärahojen suuruudesta voidaan sopia paikallisesti kohdan 19.4.6 mukai- sin edellytyksin.

19.6 Matka-ajan korvaus

19.6.1 Matkustaminen vapaa-aikana

1. Jos toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikanaan, matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan korvauksena peruspalkka enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta va- paapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lue- ta työajaksi.

2. Paikallisesti voidaan sopia vapaa-ajan matkustamisen korvaamisesta erilli- senä kiinteänä kuukausikorvauksena.

3. Jos työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21–07 väli- seltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

19.6.2 Toistuva matkustaminen ja itsenäisessä asemassa olevat toimihenkilöt

1. Jos toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkusta- mista tai jos toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matko- xxxxx suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta.

2. Päivärahojen ja ateriakorvauksen maksamisen sijasta edellä tarkoitetun toimihenkilön kanssa voidaan sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

19.7 Matka-ajan vaikutus työaikaan

1. Matkavuorokauden aikana tehty työ on säännöllistä työaikaa enintään työ- vuoroluetteloon merkittyyn tuntimäärään saakka. Jos työvuoroluettelon edellyttämää tuntimäärää ei voida tehdä saman vuorokauden kuluessa, toi- mihenkilön palkkaa ei kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

2. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti lisä- ja ylityökorvaukset.

3. Kun lasketaan säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityötä varten, matkustamiseen käytetyt tunnit otetaan huomioon työvuoroluettelon mu- kaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka niiltä matkustamispäiviltä, joina säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

19.8 Matkustussääntö

Työpaikalle voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Matkustussäännöllä voidaan poiketa kohdan 19 määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena vastaa niiden mukaista tasoa.

PAIKALLINE N YHTEISTOIMINTA

20 Koulutustilaisuudet

1. Työnantaja voi työehtosopimuksen kohdan 9.1 ja työsopimuksen estämät- tä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa toimihenkilölle kalenterivuoden aikana työtuntijärjestelmän ulkopuolella enintään 8 tuntia työnantajan järjestämää toimihenkilön ammatillista osaamista kehittävää ja/tai ylläpitävää kou- lutusta. Tähän koulutukseen käytetty aika on säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkan mukainen korvaus. Koulu- tus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutuksen tarpeesta, sisällöstä ja ajankohdasta keskustellaan toimihenkilön kanssa hyvissä ajoin ennen koulutuksen järjestämistä ottaen huomioon toimihenkilön henkilö- kohtaiset työaikatarpeet. Koulutusta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille.

2. Koulutustilaisuuksiin osallistumisesta on määräykset Liitteen 3 kohdassa 5.

21 Työsuojeluvaltuutettu

Ellei paikallisesti toisin sovita, työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen kuukausikorvaus, jonka suuruus on 1.3.2020 alkaen 64 euroa ja 1.2.2021 al- kaen 65 euroa. Korvaus maksetaan, jos edustettavia on vähintään 20.

22 Luottamusmies

1. Työehtosopimukseen sidottuihin liittoihin kuuluvilla työpaikan toimihen- kilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamus- mies.

2. Luottamusmies edustaa toimihenkilöitä. Luottamusmiestä koskevat mää- räykset ovat Liitteessä 3.

3. Ellei paikallisesti toisin sovita, luottamusmiehelle maksetaan erillinen kuu- kausikorvaus, jonka suuruus on alla olevan taulukon mukainen.

toimihenkilöiden lukumäärä	1.3.2020 alkaen €/kk	1.2.2021 alkaen €/kk
5 – 9	64	65
10 – 50	129	131
51 – 100	178	181
101 –	229	233

Paikallinen yhteistoiminta

4. Jos työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja luottamusmies suo- rittaa työantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulko- puolella, maksetaan tältä ajalta ylityökorvaus tai muu luottamusmiehen kanssa sovittu korvaus.

5. Edellä kohdassa 3 tarkoitetun korvauksen suuruus määräytyy tammikuun 1. päivän tilanteen mukaan. Jos työpaikan toimihenkilömäärä muuttuu mer- kittävästi, tulevat vastaavat muutokset korvauksen osalta voimaan muutos- ta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muissa tilanteissa vastaavat muutokset korvaukseen tulevat voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei toisin sovita.

23 Paikallinen sopiminen

1. Työehtosopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mah- dollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työn- antajan ja toimihenkilön välillä tai luottamusmiehen ja työnantajan välillä. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

2. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Toistaisek- si voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

3. Sopimus tehdään kirjallisesti, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Luot- tamusmiehen ja työnantajan välinen paikallinen sopimus, joka on voimassa yli kaksi viikkoa, tehdään kirjallisesti, elleivät molemmat sopijapuolet pidä sitä tarpeettomana.

4. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä so- velletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Määräaikainen paikallinen sopimus voidaan työehtosopimukset- tomana aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaan- tulosta irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

5. Kun työehtosopimuksen määräyksistä poiketaan paikallisesti sopimalla, yrityksessä, jossa on luottamusmies, on suositeltavaa noudattaa seuraavia menettelytapoja:

• Toimihenkilöitä kollektiivisesti koskevista asioista neuvotellaan ensisi- jaisesti luottamusmiehen kanssa.

• Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus osallistua sopimista koske- vaan neuvotteluun, jos työnantaja tai toimihenkilö sitä pyytää.

• Sopimisesta tiedotetaan viivyttelemättä luottamusmiehelle, jos sopi- mus on tehty ilman hänen myötävaikutustaan.

24 Neuvottelujärjestys

1. Liitot neuvottelevat kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksis- tä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Liitot myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa tai muuta työsuhteeseen liittyvää asiaa koskeva erimielisyys ratkaistaan noudattaen alla esitettyä neuvottelujärjestystä.

• Erimielisyys ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla käytävin paikallisin neuvotteluin.

• Toimihenkilön työehtoja tai työsuhdetta koskevasta asiasta neu- vottelevat ensin toimihenkilö ja hänen esimiehensä.

• Jos asiaa ei saada ratkaistuksi toimihenkilön ja esimiehen kesken, asia voidaan saattaa neuvoteltavaksi luottamusmiehen ja työnan- tajan välillä.

• Jos asia koskee luottamusmiehen toimialueen toimihenkilöitä yleisesti, voidaan neuvottelut aloittaa suoraan luottamusmiehen ja työnantajan välillä.

• Työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevasta asiasta neuvotellaan luottamusmiehen ja työnantajan välillä.

• Ellei erimielisyyttä saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, asia on siirrettävä liittojen käsiteltäväksi.

• Paikalliset neuvottelut on aloitettava viivytyksettä ja viimeistään kah- den viikon kuluessa neuvotteluesityksen antamisesta toiselle osapuo- lelle.

• Paikallisista neuvotteluista on laadittava pöytäkirja, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Pöytäkirjaa ei tarvitse tehdä asiassa, josta laadi- taan erimielisyysmuistio.

• Paikallisissa neuvotteluissa erimieliseksi jääneestä asiasta on laadittava yhteinen erimielisyysmuistio, jossa on lyhyesi määritelty erimielisyy- den kohteena oleva asia sekä molempien osapuolten kannat.

• Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa paikal- listen neuvottelujen päättymisestä. Kummankin osapuolen on allekir- joitettava laadittava asiakirja.

3. Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet, joista on neuvoteltu liittojen välillä pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan jommankumman liiton toi- mesta saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvan asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhun toimenpiteeseen toisen osapuolen painos- tamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi niin kauan kuin erimieli- syydestä käydään neuvotteluja.

Työehtosopimuksen voimassaolo ja työrauha

5. Työehtosopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun, jos liitot niin sopivat. Edellytyksenä on, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin neuvoteltu paikallisesti. Ellei neuvottelussa, johon liitot osallistuvat, saada asiaa ratkaistua, menetellään kohtien 24.2 ja 24.3 mukaisesti.

25 Kokoontumisoikeus

Työehtosopimukseen osallisen liiton rekisteröity yhdistys tai vastaava, jolla on jäseniä työpaikalla, voi järjestää asianomaisella työpaikalla työajan ul- kopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa viikkolepoon kuuluvana aikana) ko- kouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työnantajan palve- luksessa oleville toimihenkilöille seuraavin edellytyksin:

• Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa työehtosopimuksen tarkoit- tamassa paikassa on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

• Kokous pidetään työnantajan osoittamassa, työnantajan hallinnassa olevassa, tarkoitukseen soveltuvassa kokouspaikassa työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä. Ellei sellaista ole, on asiasta tarvittaessa neu- voteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

• Kokouspaikan varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät vastaavat kokouk- sen järjestyksestä ja kokouspaikan siisteydestä.

• Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa läsnä.

• Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen edustajia.

TYÖEHTOSOPIMUKSE N VOIMASSAOL O JA TYÖRAUHA

26 Työehtosopimuksen voimassaolo ja työrauha

1. Työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niitä työnantajia, toimi- henkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai työehtosopimuksen voi- massa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen ko- konaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletty- jä. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita työehtosopimus koskee, ryhdy edellä tarkoitettuihin työtaistelutoi- menpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

3. Työehtosopimus on voimassa 26.2.2020 lukien 30.11.2021 saakka. Sen jäl- keen työehtosopimus jatkuu vuoden kerrallaan, jollei sitä irtisanota kirjalli- sesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

SELVIYTYMISLAUSEKE

Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voidaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä sopia palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtoihin sopeuttamisesta myös työehtosopimuk- sen vähimmäisehdoista poiketen siten kuin jäljempänä on sovittu. Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen itsenäistä osaa. Toimihenkilön palkan tulee kuitenkin aina olla vähintään hänen vähimmäispalkkansa suuruinen.

Osapuolet voivat sopia, että osa palkasta maksetaan myöhempänä ajan- kohtana. Tässä tapauksessa eräpäivänä maksettava osa voi olla vähimmäis- palkkaa pienempi. Siirretty palkan osa on maksettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä.

Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten keskinäistä sopimus- vapautta eikä työnantajan yksipuolista oikeutta sopeuttaa työehtoja lain ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Taloudelliset vaikeudet ja niiden toteaminen, tiedottaminen liitoille sekä suunnitelma

Sopimisen työehtojen sopeuttamisesta pitää liittyä työpaikalla yhteistoi- mintaneuvottelujen aikana taikka muussa yhteydessä yhteisesti todettuun työnantajaa kohdanneeseen vakavaan taloudelliseen kriisiin, jonka vaiku- tuksia - kuten työvoiman vähentämistä - toimenpiteellä voidaan ehkäistä tai rajoittaa.

Osapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liittojen asiantunti- joita työnantajan taloudellisia vaikeuksia koskevaan toteamiseen liittyen. Luottamusmiehen ja mahdollisesti käytettyjen asiantuntijoiden on pidet- tävä salassa neuvottelujen yhteydessä saadut työnantajan taloudellista ase- maa koskevat tiedot sen mukaisesti kuin työnantaja on ilmoittanut tietojen olevan salassa pidettäviä (vrt. laki yhteistoiminnasta yrityksissä 57 §).

Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työ- ehtosopimusosapuolille.

Neuvottelujen alkaessa työnantajan on lisäksi esitettävä suunnitelma, jos- sa selostetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen talouden tervehdyttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpi- teet. Tavoiteltu päämäärä toteutuu parhaiten silloin, kun se otetaan työn- antajan kaikessa toiminnassa johdonmukaisesti huomioon. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää paikallisten neuvottelujen aikana myös osapuolten yh- teisiä tavoitteita ja kannanottoja (esim. mahdollinen pidättäytyminen irti- sanomisista sopimuksen ajalle tai mahdollinen leikkausten kompensoimi- nen myöhemmin).

Neuvoteltaessa työpaikalla työehtojen sopeuttamista koskevasta sopimuk- sesta tulee työnantajan selvittää neuvotteluosapuolelleen avoimesti yrityk- sen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.

Sopimuksen kohteena olevien työehtojen heikennysten välttämättömyys ja kohtuullisuus

Työnantajan taloutta vakauttavien sopeutusten palkka- tai muita taloudel- lisia etuuksia koskeviin työehtoihin tulee arvioida olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Palkan alentamisen ja muiden vastaavien toimien tulee lisäksi olla suhteessa niillä saavutettaviin etuihin nähden. Osapuolten on yhdessä säännöllisesti arvioitava työvoimakulujen säästön vaikutus työantajan taloudelliseen tilanteeseen.

Toimenpiteiden tilapäisyys

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työnantajan taloudellisen tilanteen arvioidaan vakautuvan, kuitenkin enin- tään vuodeksi kerrallaan. Määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 2 kuu- kauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos toinen osapuoli katsoo, että sopi- muksen jatkamiselle ei enää muutoin ole asiallisia perusteita.

Mikäli yritys asetetaan sopimuksen voimassaoloaikana konkurssiin, selvi- tystilaan tai yrityssaneerausmenettelyyn, päättyy tämä sopimus automaat- tisesti kyseisenä päivänä, elleivät osapuolet erikseen sovi sen jatkamisesta alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Näissä tilanteissa on mahdollista so- pia myös uusista toimista työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaami- seksi.

SKOL RY TU RY

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

1. Soveltamisala

Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan suunnittelu- ja konsulttialan toimi- henkilötehtävissä toimiviin teknisiin ja konttoritoimihenkilöihin. Järjestel- mää ei sovelleta ylempien toimihenkilöiden tehtävissä eikä työntekijäteh- tävissä toimiviin henkilöihin.

2. Palkkarakenne

Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta teh- täväkohtaisesta osuudesta ja pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta palvelusvuosilisästä.

3. Toimen vaativuus

Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen tai muun riittävän selvi- tyksen perusteella. Toimen vaativuutta arvioivia mittareita on neljä. Arvi- oinnin seurauksena toimi sijoittuu pisteiden perusteella johonkin yhdek- sästä vaativuusluokasta, joista jokaisessa luokassa on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkka (TVL-palkka).

Toimen vaativuutta määrättäessä arvioidaan ainoastaan ao. tointa ja siihen kuuluvien tehtävien sisältöä, joten tointa hoitavan toimihenkilön ominai- suudet eivät vaikuta arviointiin.

4. Vaativuuden arviointimittarit Xxxxxx luonne

Toimen luonteella mitataan tehtävän hoitamisessa edellytettävän itsenäi- sen harkinnan vaativuutta. Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuut- ta ja syvyyttä lisäävät sekä koulutus että tarvittava kokemus. Vaativuus on sitä suurempi

• mitä useammin harkintatilanteita esiintyy,

• mitä erilaisempia ne ovat,

• mitä lyhyempi on harkinta-aika,

• mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet,

• mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute.

Päätöksenteon/ratkaisujen vaikutukset

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan niiden merkittävyyttä ja laajuutta. Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaava asiantuntija-auktoriteetin käyttöön perustuva vaiku- tus. Vaativuus on sitä suurempi

• mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset,

• mitä laajemmin ratkaisut vaikuttavat toimintaan ja laatuun,

• mitä merkittävimmät ovat ulkopuolisten normistojen tuomat vaati- mukset ja vastuut.

Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityksen toiminnan kannalta.

Vuorovaikutuksen vaativuus

Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kom- munikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstö- ja ta- loushallinnon alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidois- sa. Vaativuus on sitä suurempi

• mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite,

• mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus,

• mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät),

• mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii.

Johtaminen ja asema

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluontoisten töiden vetäminen, jossa asiantuntija-auktoriteetin perusteella ohjataan erilaisia työ-/projektiryhmiä. Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtä- vään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta.

Johtamis-/ohjaamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys ko- rostuu ja vaativuus riippuu tehtävän luonteesta.

Vaativuuden mittauksen lähtökohtana on toimen ja sen sisältämien tehtä- vien kuvaus, jonka sisällön perusteella toimelle haetaan jokaisen em. mit- tarin suhteen vaativuustaso ja ko. tason mukainen pistemäärä. Toimen vaativuuspisteet syntyvät kunkin mittarin antamien pisteiden summana ja johtavat johonkin yhdeksästä vaativuusluokasta seuraavasti:

Tehtävän vaativuuden mukaiset TVL-palkat ja 3 %:n pätevyysosalla (ks. kohta 7) korotetut palkat:

1.3.2020 alkaen:

TVL	pisteet	TVL-palkka euroa/kk	TVL-palkka euroa/kk + 3 %
1	265...284	1684	1735
2	285...309	1836	1891
3	310...334	2007	2067
4	335...359	2194	2260
5	360...389	2410	2482
6	390...419	2644	2723
7	420...449	2906	2993
8	450...479	3192	3288
9	480...520	3509	3614

1.2.2021 alkaen:

TVL	pisteet	TVL-palkka	TVL-palkka euroa/kk + 3 %
1	265...284	1716	1767
2	285...309	1871	1927
3	310...334	2045	2106
4	335...359	2236	2303
5	360...389	2456	2530
6	390...419	2694	2775
7	420...449	2961	3050
8	450...479	3253	3351
9	480...520	3576	3683

Paikallisesti voidaan sopia väliluokkien käytöstä.

5. Nuoret toimihenkilöt (alle 18 v)

17 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 prosenttia tehtävä- kohtaisen vaativuusluokan palkasta.

16 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 prosenttia tehtävä- kohtaisen vaativuusluokan palkasta.

6. Harjoittelijat

Vaativuusluokituksen mukaisista palkoista voidaan poiketa sellaisten har- joittelijoina työskentelevien opiskelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomai- sen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuksiin sisältyy työharjoitte- lujakso tai -jaksoja.

7. Henkilökohtainen palkanosa (henkilön pätevyys)

Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa määräytyy toimihenkilön pä- tevyyden ja työsuorituksen perusteella. Pätevyys- ja suoritustekijöitä on esimiesten toimesta arvioitava työpaikoilla järjestelmällisesti käyttäen ar- vioinnissa työpaikan (yrityksen) toiminnan ja toimien kannalta merkityk- sellisiä tekijöitä. Liitot ovat laatineet mallijärjestelmiä, joista yritys voi valita käyttöönsä jonkun sellaisenaan tai työpaikan olosuhteisiin sovellettuna. Yritys voi käyttää myös muita arviointimenetelmiä. Toimihenkilöille ja hei- dän edustajilleen selvitetään pätevyyden ja työsuorituksen arvioinneissa käytettävät perusteet.

Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hä- nen sen hetkiseen tehtäväänsä. Mikäli tehtävä muuttuu, on henkilön päte- vyys suhteessa uuteen tehtävään arvioitava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilökohtaisesta kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.

Henkilökohtaisen palkanosan tulee olla vähintään 3 % hänen hoitamansa tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta.

Liitot suosittelevat, että henkilökohtaisen pätevyyden mukaan määräyty- vien palkanosien summa on vähintään 7-12 %:n välillä tehtävän vaativuu- teen perustuvien yritys- tai toimipaikkakohtaisten palkkojen summasta. Suositus koskee lähinnä tilannetta, että näihin toimihenkilöryhmiin kuulu- vien toimihenkilöiden lukumäärä on vähintään neljä.

8. Palvelusvuosilisä Palvelusaika

Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Myös nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan las- ketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluk- sessa. Palvelusaikalisää kerryttävät vuosilomalain 7 §:ssä mainitut työssä- olopäivien veroiset päivät sekä työajan lyhennysvapaat.

Palvelusvuosilisä

Palvelusvuosilisän suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon palvelus- aikaa on kertynyt edellisen kuukauden loppuun mennessä. Palvelusvuosili- sän suuruus on yhtäjaksoisesta palvelusajasta riippuen seuraava.

vuodet	1.3.2020 alkaen	1.2.2021 alkaen
vuodet	euroa/kk	euroa/kk
10...19	30	31
20...25	48	49
yli 25	66	67

Palvelusvuosilisä lisätään määrävuosien (10 vuotta, 20 vuotta, 25 vuotta) täyttymistä seuraavan kuukauden palkkaan.

Esimerkki: Henkilölle, joka on ollut 17.2.2020 palveluksessa 22 vuotta, mak- setaan 1.3.2020 alkaen normaalin kuukausipalkan lisäksi 48 euron palvelus- vuosilisä.

Palvelusvuosilisä on osa kuukausipalkkaa, joten sitä käsitellään palkkahal- linnon eri tilanteissa, mm. vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, vuorotyö- lisiä ja yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa kuten varsinaista kuu- kausipalkkaa.

9. Sijaisuudet

Toimeen olennaisesti liittyvät vuorottelutyyppiset sijaisuudet, esim. töiden järjestelyjen tai sairaus-, vuosiloma ym. tilanteissa, tulee ottaa huomioon toimihenkilön tehtävän vaativuutta ja henkilökohtaista pätevyyttä arvioi- taessa.

Muut sijaisuudet korvataan siten kuin työnantajan ja toimihenkilön välillä tai paikallisesti sovitaan.

Sijaisuuskorvaus

Ellei paikallisesti toisin sovita, maksetaan toimihenkilölle, joka tilapäises- ti hoitaa oman toimen ohella sellaisia toisen henkilön tehtäviä, joita ei ole otettu huomioon hänen toimenkuvauksessaan/vaativuusluokituksessaan, sijaisuuskorvaus työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tule- van palkan lisäksi. Samoin edellytyksin maksetaan korvausta toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.

Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää en- nen sijaisuuden alkamista. Mikäli sijaisuus kestää vähintään kaksi viikkoa (kymmenen työpäivää), maksetaan sijaisuuskorvausta ensimmäisestä sijai- suuspäivästä alkaen. Sijaisuuskorvauksena maksetaan tämän pykälän en-

simmäisen momentin mukaisin perustein vähintään 10 prosenttia toimi- henkilön henkilökohtaisesta palkasta.

Sijaisuuskorvausta ei makseta alle kaksi viikkoa (kymmenen työpäivää) kes- tävistä sijaisuuksista.

Opetuslisä

Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi toimihenkilö koulutetaan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tunte- maan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työympäris- tössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.

Työnantajan erikseen nimeämälle toimihenkilölle, joka oman toimensa ohella perehdyttää ja opastaa uutta toimihenkilöä työympäristöön ja työ- tehtäviin, maksetaan perehdytykseen ja työnopastukseen käytetyltä ajalta erillisenä lisänä 10 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan, ellei perehdyt- tämistä ja työnopastamista ole otettu huomioon muutoin hänen palkkauk- sessaan.

10. Vähimmäispalkka

Toimihenkilön vähimmäispalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen pal- kanosuus (3 %) toimihenkilön TVL–palkkaan ja siihen palvelusvuosilisä.

Verrattaessa maksettavaa palkkaa vähimmäispalkkaan, palkka on kuukausi- palkka lisättynä mahdollisilla luontoisetujen arvoilla.

11. Luontoisedut

Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin, kun käypää arvoa ei pystytä selvittä- mään, käytetään sen sijasta verotusarvoa.

Esimerkki luontoisedun laskemisesta (asuntoetu)

Palkka 2 300 euroa

Käyvän hintatason tai verohallituksen

päätöksen mukainen raha-arvo 300 euroa Peritty vuokra 100 euroa

Palkkatilastoon ilmoitetun asunto-

edun raha-arvo 200 euroa 200 euroa

Palkkamääräysten soveltamisessa

käytettävä palkka 2 500 euroa

12. Palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Vaativuuden arviointi suoritetaan työpaikalle perustettavassa arviointi- ryhmässä. Mikäli yksittäisen toimen luokittelu osoittautuu vaikeaksi, voi- daan lopullinen toimenkuvaus ja luokitus toteuttaa myöhemmin, kuitenkin enintään kolmen kuukauden kuluttua muusta käyttöönotosta. Luokituksen aiheuttaessa muutoksen käytännön palkkaan, se tulee kuitenkin voimaan samaan aikaan muiden palkankorotusten kanssa.

Työnantajan laatiman pätevyyden arviointijärjestelmän tai käyttämän arvioin- timenetelmän sisältö käsitellään ennen käyttöönottoa toimihenkilöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Liittojen välisessä koulutusaineistossa on ohjeita ja esimerkkejä pätevyydenarvioinnista.

13. Palkkausjärjestelmän ylläpito

Järjestelmän ylläpito edellyttää yrityksessä pelisääntöjen rakentamista vaa- tivuuden arvioinnin tarkistamiseksi ja henkilökohtaisen pätevyyden arvi- oinnin jatkuvuuden turvaamiseksi.

Toimien vaativuudet tarkistetaan esimiesten toimesta säännöllisin vä- liajoin, vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Suosi- teltavaa on tehdä se yhdessä pätevyyden arvioinnin tarkistamisen kanssa. Lisäksi vaativuuden arviointi tulee tehdä tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä ja toimen tai sen sisällön muuttuessa siinä määrin (pääasialli- set tehtävät muuttuvat olennaisesti), että sillä on merkitystä vaativuusluo- kitukseen. Toimihenkilöiden edustajilla on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä luokituksesta, järjestelmän toimivuudesta ja mahdollisesti esiin tulleista ongelmista.

Uuden toimihenkilön vaativuusluokitus tehdään koeajan jälkeen kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta ja pätevyy- den arviointi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkami- sesta. Vaativuusluokituksen jälkeen palkka on vähintään luokitustuloksen osoittama vaativuusluokkapalkka.

Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi on suositeltavaa tehdä vähintään kerran vuodessa. Henkilökohtaisen palkanosuuden määritys tehdään myös toimihenkilön tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä. Ensimmäisen pä- tevyyden arvioinnin jälkeen henkilökohtaisen palkanosan tulee olla vähin- tään 3 % hänen hoitamansa tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta.

Jos toimihenkilö siirtyy toiseen tehtävään tai hänen tehtävänsä sisältö muuttuu siinä määrin oleellisesti, että tehtävän vaativuusluokka muuttuu, on toimen vaativuus arvioitava ensi tilassa uudelleen. Tällöin toimihenki- lön henkilökohtaisen palkanosan ja pätevyysarviointiin perustuvan hen- kilökohtaisen osan keskinäinen suhde sekä näiden suhde luokkapalkkaan

saattaa muuttua, koska pätevyys- ja suoritustekijöitä arvioidaan suhteessa kulloiseenkin toimeen.

Palkkarakenteen mukaisen vaativuudenluokituksen ja /tai henkilökohtaisen osuuden uudelleenmääritysten yhteydessä tehdään määrityksiä vastaavat muutokset toimihenkilön tehtävä- ja henkilökohtaisiin palkanosuuksiin sa- moin kuin muutoksista mahdollisesti aiheutuvat palkankorotukset seuraa- van palkanmaksukauden alusta.

Tapauksissa, joissa toimihenkilön tehtävä- ja/tai henkilökohtainen palka- nosuus muuttuvat aiempaa pienemmiksi, ei kuitenkaan hänen palkkaansa alenneta ilman irtisanomisperusteeseen verrattavaa syytä ja käyttäen toi- mihenkilön henkilökohtaista irtisanomisaikaa, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita.

14. Toimihenkilölle annettavat tiedot

Toimihenkilöllä on oikeus saada tietää toimensa vaativuusryhmä ja muut palkanmuodostuksensa perusteet. Liitot suosittelevat, että pätevyyden ar- vioinnin tulokset kerrotaan toimihenkilöille säännöllisissä esimies – alais- keskusteluissa tai muuten siten, että arvioinnin tulos edistää toimihenkilön kehittymistä työssään.

15. Yrityskohtaiset järjestelmät

Paikallisesti on mahdollista sopia myös muun palkkausjärjestelmän käy- töstä. Tällöin palkka ei kuitenkaan saa alittaa tämän palkkausjärjestelmän mukaista vähimmäispalkkaa. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on saa- tettava liittojen tiedoksi.

16. Vaativuusluokituksia koskevat erimielisyydet

Vaativuusluokituksia koskevat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestelmän mukaisesti. Vaativuusluokituserimielisyyksiä ei voida saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

17. Palkkausjärjestelmäkoulutus

Liitot järjestävät tarvittaessa koulutustilaisuuksia toimihenkilöiden ja työn- antajien edustajille eri puolella Suomea erikseen sopimallaan tavalla. Tilai- suuksien kustannuksista vastaavat järjestöt osallistujien suhteessa. Toimi- henkilöiden matka- ja päivärahakustannukset korvataan yhteistoimintaso- pimuksen mukaisesti.

Toimen luonne

Vuorovaikutus

Päätösten vaikutus

Johtaminen

TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVIEN VAATIVUUS

SKOL ry.

TU ry.

XXXXXX XXXXXX

PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT

Vaikutetaan ➙

TOIMEN LUONNE

Pääasiassa omaan tai sup- pean työryhmän työhön

T1 TYÖOHJETEHTÄVÄT

* Selkeät ohjeet ja ohjeiden noudattaminen

165

170

RATKAISUJA SAMANKALTAISISSA TILANTEISSA

* Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla

* Valintaa soveltuvista menettelyistä

* Laajojen, monialaisten ja syvällisten tai muuttuvien ohjei- den ja normien tarkkuutta, huolellisuutta ja/tai luottamusta edellyttävää noudattamista

180

185

HARKINTAA JA RATKAISUJA UUSISSA TILANTEISSA

* Syvällisten, monialaisten tai uusiutuvien ohjeiden ja normien soveltamista, jolle on usein luonteenomaista erityinen tarkkuus, huolellisuus ja/tai luottamuksellisuus

* Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä

* Ohjeiden soveltaminen uusissa tilanteissa

SUUNNITTELUA, HARKINTAA JA VAATIVIA RATKAISUJA

* Perusteina useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus

* Usealta taholta saadun palautteen perusteella tehdään itsenäisiä ratkaisuja

* Ohjeiden ja normien kehittämistä, itsenäisiä ja uusia ratkaisuja

VAATIVAA SUUNNITTELUA JA KEHITYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIETOJEN SOVELTAMINEN

* Laajat tiedot ja ennakkotapaukset sekä oman alueen toimintaperiaatteet perusteena sovelluksille

* Omaa sovellusaluetta koskevien ratkaisujen määrittämisessä otettava huomioon usean eri asiantuntijatahon näkökanta

Pääasiassa toimin- non osa-alueen tai oman työryhmän tuloksiin

Selkeästi koko toi- minnon tai yksikön tuloksiin

Toimintoalueen usean tai ison toi- minnon tai yksikön tuloksiin

Suuri merkitys koko toimintoalueen tavoitteiden saa- vuttamiselle

175

185

190

200

205

215

210

220

225

235

240

250

230

240

245

255

260

275

280

295

255

265

270

285

290

305

310

335

LUKUARVOT: Taulukon kussakin ruudussa on kaksi lukuarvoa, jotka osoittavat yrityksen käytössä olevan pistealueen. Alin arvo vastaa määritelmiä. Korkeampia väliarvoja voidaan käyttää, jos esimerkiksi:

- tehtävään sisältyy ajallisesti merkittävä osa tasomääritelmää selvästi vaativam- pia töitä tai työn luonteeseen kuuluu toistuvasti ennakoimattomissa tilanteissa tehdä aikapaineesta johtuvia riskinalaisia ratkaisuja ja päätöksiä.

VUOROVAIKUTUS / TOIMEN ASEMA

JOHTAMINEN / ASEMA

VUOROVAIKUTUS

Oma tehtävä

Opastava tai ohjaava tehtävä tai itsenäinen tehtäväalue

Esimies- tehtävä tai organisoin- ti- ja resurs- sivastuu (esim. pro- jekteissa) tai laaja itsenäinen tehtävä

Esimiestehtävä, jossa suuri määrä alaisia usealla organisaatio- tasolla tai esimiesteh- tävä, jossa organisoin- ti- ja resurssivastuu (esim. laajoissa pro- jekteissa) tai asian- tuntijatehtävä, jossa huomattava asema tai tavoitevastuu (esim. viranomaisvelvoitteet, kehitystavoitteet)

V1. TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA

* Kommunikointia työn lähipiirissä

100

110

V2. OMAAN TYÖHÖN LIIT- TYVIÄ ASIANTUNTIJATA- SON YHTEYKSIÄ

* Omassa toiminnassa

* Yhteydet työpaikan sisäi- siä tai yrityksen muihin työpaikkoihin, asiakkai- siin ja viranomaisiin

120

130

140

V3. TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIAN- TUNTIJATASOLLA

* Vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa

* Yhteyksiä oman tehtä- väalueen tai toiminnon ulkopuolelle

* Tavanomaisia yhteyksiä ulkopuolisiin sidosryhmiin

135

145

155

165

V4. MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA

* Ammatillista erityisosaamista

* Yhteyksiä asiakkaisiin, asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin

* Vaativia ihmissuhde- ja yhteistyötaitoja

165

175

185

VAATIVUUSTEKIJÖIDEN MITTAUSALUEET

TOIMEN LUONNE

Xxxxxx luonteella mitataan itsenäi- sen harkinnan vaativuutta.

Vaativuus on sitä suurempi

– mitä useammin harkintatilantei- ta esiintyy

– mitä erilaisempia ne ovat

– mitä lyhyempi on harkinta-aika

– mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan

– mitä enemmän viranomaismää- räykset ja -järjestelmät säätele- vät työntekoa

– mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet

– mitä ylimalkaisempaa ja hitaam- paa on palaute

Harkintatilanteissa tarvittavien tie- tojen laajuutta ja syvyyttä lisäävät paitsi koulutus myös harkintatilan- teissa tarvittava kokemus.

PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan tehtävän hoitamisen edellyttämien päätösten/ratkaisujen merkittävyyttä ja laajuutta.

Vaativuus on sitä suurempi

– mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset

– mitä laajemmin ratkaisut vaikuttavat toimintaan ja laatuun

– mitä merkittävämmät ovat ulkopuolisten normis- tojen tuomat vaatimukset ja vastuut. Normit koh- distuvat esim. ympäristöön, työsuojeluun, yleiseen turvallisuuteen, henkilöstöhallintoon, verotukseen

Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tvs. asiantuntijuuden käyttöön perustuva vaikutus. Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityksen/toimipaikan toiminnan kannalta.

Esim. toiminnon osa-alueen, toiminnon, toiminto- alueen määrittelystä:

P1 minä, 2 tiimi/pari, P3 esim. palkkahallinto, P4 esim. koko taloushallinto, P 5 koko yritys

P1 työn sisältö, 2 proj. osa-alue, 3 koko proj., 4 isot proj., 5 isot proj., useita toimitt.

VUOROVAIKUTUS / JOHTAMINEN JA ASEMA

Vaikuttamisella mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikutta- misen vaativuutta.

Vaativuus on sitä suurempi

– mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite

– mitä syvällisempi ja laajempi on motivoinnin vaatimus

– mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat sidosryhmät

– mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii

Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun ja henkilöstö-/ta- loushallinnon alueella sekä yleensä yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Johtamistehtävissä vaikuttamisen osatekijöiden merkitys korostuu ja sen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta.

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen, joissa asiantuntijuuden perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä.

Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuoro- vaikutuksen vaativuutta.

SUUNNITTELU- JA KONSU LTTIALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Sopijapuolet pyrkivät kumpikin sekä keskuudessaan että työpaikoilla edis- tämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät ke- hittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtö- kohtana sopimusmääräyksille.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoite- taan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimi- henkilöliitolle, mikäli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Tätä sopimusta sovelletaan Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja kon- sulttitoimialan jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpai- kalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teknologiateollisuus ry:n suun- nittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyritystä tai sitä vastaavaa alueellista toimintayksikköä.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennai- sen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Valituista luottamusmiehistä, varamiehestä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamie- hen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamusmiehen toi- mimisesta työsuojelutehtävissä on Ammattiliitto Pron tai sen työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamus- miehen sijaisena voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnanta- jalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteis- toiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua ase- tusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittämi- nen. Luottamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädän- nön soveltamista koskevissa asioissa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuulu- villa toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja vara- luottamusmies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpai- kalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojelu- valtuutettu tai päinvastoin.

Luottamusmiehen valitsemisen lisäksi toimihenkilöillä on oikeus valita osaston luottamusmies sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu sii- tä, mihin toiminnalliseen kokonaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neu- vottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Pienissä työpaikoissa voidaan valita yhteinen luottamusmies toimihen- kilöille ja ylemmille toimihenkilöille. Valinnasta keskustellaan paikallises- ti työnantajan ja henkilöstön kesken. Yhteisen luottamusmiehen valintaa tulee kannattaa merkittävä osa kummastakin henkilöstöryhmästä. Mikäli jommallakummalla henkilöstöryhmällä on jo luottamusmies, ei ole mahdol- lisuutta valita yhteistä luottamusmiestä, ellei järjestetä uutta vaalia.

Luottamusmies edustaa molempia henkilöstöryhmiä. Luottamusmieheen noudatetaan sen työehtosopimuksen luottamusmiesmääräyksiä, jonka soveltamisalaan luottamusmies itse kuuluu. Paikallisesti voidaan sopia oi-

keudesta osallistua toisen henkilöstöryhmän järjestämään luottamusmies- koulutukseen, ottaen huomioon, että tarkoitus on osallistua vain kerran samaan tai sisällöltään vastaavaan koulutukseen.

Paikallisilla osapuolilla on mahdollisuus perustellusta syystä irtisanoa työ- paikkakohtaisesti yhteinen luottamusmies ilmoittamalla siitä paikallisen sopimuksen sopijaosapuolille. Irtisanomisaika on 3 kuukautta.

Työsuhteeseensa liittyvä asia toimihenkilön tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidetta- vaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden luku- määrä on yhteensä vähintään kymmenen.

Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoi- tukseen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tähän sopi- mukseen tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä, mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyttävät.

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimi- alueensa työsuojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällik- köön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinai- sen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen koh- tuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista. Sen mu- kaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät on hänellä oikeus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näiden tehtävien hoitamis- ta varten.

Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja hen- kilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen pal- veluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toi- minnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadit- taessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuute- tulle järjestetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstö- ryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

Toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista var- ten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvi- tetään ja sovitaan paikallisesti.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta on määräys työehtosopi- muksen 28 §:ssä.

3.2 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema ja oikeudet

Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuute- tulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituk- senmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttä- mättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti so- vitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.

Luottamusmiehenä, osaston luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettu- na toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuoje- luvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamusteh- tävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tällainen jär- jestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen tai vähintään suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden ansiokehitystä. Luottamus- miehen ansiokehitystä tarkastellaan toimikausittain heti EK:n tilaston val-

mistumisen jälkeen ja mahdollinen jälkeenjääneisyys korjataan tarkastelun jälkeisestä ensimmäisestä palkanmaksusta lähtien.

Lähtökohtana on luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla toimihenkilöillä. Työnan- tajan ja luottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä luotta- mustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille toimihenkilöille. Vastaava selvitys on tehtävä luottamusmiehen ja työsuoje- luvaltuutetun toimikauden jälkeen.

Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan oikeus käyttää yri- tyksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä, kuten yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamus- miehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.

3.3 Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamusmiestä saa irtisanoa tai lomauttaa el- lei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä ko- konaan. Xxxxxx luottamusmiehen kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työ- tä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työn- antaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva määräytyy työsopimuslain 7:10 §:n mukaisesti.

Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä.

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikai-

sintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimi- kauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalitu- loksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmie- henä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työsopimus on lakkau- tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauk- sena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin mukaan.

3.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojelu- valtuutetun varamiehen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttä- män ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

Jos työnantaja irtisanoo luottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisano- misen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamustehtävästä, el- lei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

4 KEHITTÄMISTOIMINTA

Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toi- minnan kehittämistä. Järjestöt myötävaikuttavat osaltaan yhteistoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön voimavarojen hyödyntämiseen näissä kysy- myksissä.

Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kasvuun, reaa- lipalkkojen kehittymiseen sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin. Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan toimihenki- lölle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtä- viin.

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yh- teiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yh- teistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

5 KOULUTUS

Johdanto

Yrityksen menestyminen edellyttää toimihenkilöiden jatkuvaa kouluttau- tumista. Järjestöt pyrkivät omalta osaltaan edistämään yritysten ja toimi- henkilöiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta. Työpaikan yhteis- toiminnan kehittämisessä on yhteisellä koulutuksella keskeinen merkitys.

5.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähet- täessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimi- henkilön palkkaa vähennetä, ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kus- tannukset. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja, kurs- siaineistosta aiheutuvia kustannuksia ja matkakustannuksia. Matkakus- tannusten korvaukset suoritetaan työehtosopimuksen 22 §:n mukaisesti lukuun ottamatta matka-ajan korvausta, ellei työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hä- nelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annet- tava muulloin vastaava vapaa-aika. Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vä- hennetä.

Milloin edellä tarkoitettuun koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimi- henkilön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistu- misen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti. Koulutustilai- suuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

5.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen voivat järjestää työmark- kinaosapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallis- tumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Koulutukseen osallistuvalle yhteistoimintaelimen jäsenelle ja sopimusten edellyttämälle toimihenkilöiden edustajalle suoritetaan korvaus kuten koh- dassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

5.3 AY-koulutus

5.3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Ammattiliitto Pro ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon sekä kurssipäivien lukumäärään. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdol- lisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myön- täminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimus- kohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tar- koittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.

5.3.2 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään Ammattiliitto Pro ry:n toimesta ja jonka koulutus- työryhmän on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varaval- tuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamus- miehelle ja osaston luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edel- lä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavas- ti heidän osallistuessaan Ammattiliitto Pro ry:n toimesta järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta edel- lyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 180 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyh- distyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sel- laiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi liittojen väli- sessä koulutustyöryhmässä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaa- vasta koulutustilaisuudesta.

Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuk- sien vähenemistä.

6 TIEDOTUSTOIMINTA

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

• Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvi- tys yrityksen taloudellisesta tilasta.

• Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana yrityksen taloudellisesta tilas- ta selvitys, josta käyvät ilmi tilauskannan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

• Vuosittain tasa-arvosuunnitelma, mikäli yrityksessä työskentelee sään- nöllisesti vähintään 30 henkilöä.

• Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstömää- rässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

• Vuosittain yhteistoimintalain edellyttämät koulutustavoitteet, mikäli yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä

Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomio- ta ikääntyvien toimihenkilöiden erityistarpeisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla toimihenkilöt voisivat tasapainottaa työtä ja perhe- elämää

Yrityksen tulee ilmoittaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena. Yrityksissä, jonka työsuh- teessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti 20-29, työnantaja voi esittää selvityksen yrityksen taloudellisesta tilasta yrityksen koko henki- löstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista ky- symyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokou- silmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista yrityksen tavanomaisissa tie- dotuskanavissa.

Luottamusmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee yleensä huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoite- taan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimi- henkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle an- nettava kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tie- dot.

3. Henkilö- ja palkkatilastotiedot

3.1 Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimi- alueensa toimihenkilöistä:

1. Toimihenkilön suku- ja etunimet

2. Palvelukseen tuloaika

3. Organisatorinen osasto

4. Vaativuusluokka

5. Tilastonimike

Edellä mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1-5 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

3.2 Palkkatilastotiedot

Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjal- lisesti välittömästi sen jälkeen, kun työpaikkaa koskeva EK:lle vuosittain tehtävä tilasto on valmistunut, toimialueensa kaikista toimihenkilöistä toi- mipaikkakohtaisena keskiarvona sekä vaativuusluokittain ja sukupuolen mukaan jaoteltuna

a) kuukausipalkka

b) säännöllisen työajan kuukausiansio

Kuukausipalkka (a) sisältää peruskuukausipalkan. Säännöllisen työajan kuu- kausiansio (b) sisältää kuukausipalkan lisäksi luontoisetujen ennakonpidä- tysarvon keskimäärin kuukaudessa, säännölliseltä työajalta maksetut vuo- ro- ja sunnuntaityölisät sekä tulospalkkiot keskimäärin kuukautta kohti.

Samalla ilmoitetaan myös toimihenkilöiden lukumäärät vaativuusluokit- tain. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausian- siotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.

4. Työvoimatiedot

Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle nel- jännesvuosittain organisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa täysin työkykyisten toimihenkilöiden lukumäärät.

Luottamusmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työ- suhteeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luottamus- miehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen pe- ruste.

5. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yri- tyksessä kulloinkin voimassa oleviin toimihenkilöstöä koskeviin palkan- määräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuoro- ilta- ja yötyötyölisien määräytymis- ja lasken- tasääntöihin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetus- ta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.

6. Ulkopuolinen työvoima

Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ul- kopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyk- settä.

Osapuolet suosittelevat, että alihankintaa ja työvoiman vuokrausta kos- keviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

Osapuolet suosittelevat, että vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoit- tamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, eri-

koisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tar- koituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.

7. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamus- miehille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

7. VOIMAANTULO

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2003 alkaen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 17.12.2002

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY

Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx

TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Suunnittelu- ja konsulttialan yhteistoimintasopimukseen ja irtisanomissuoja- sopimukseen sovitut muutokset on kirjattu suoraan ko. sopimusten teksteihin.

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisa- nomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä toimihenkilön irtisanoutumista.

Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan ir- tisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä.

Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita eikä työsopimuslain 7:5 ja 7:7 – 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisajat

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työn- antajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkut- tua keskeytyksettä

• 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

• kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

• kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta

• neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuot- ta mutta enintään 12 vuotta ja

• kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, toi- mihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava 14 päivän ja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli 5 vuotta kuukauden pituista irtisa- nomisaikaa.

Toimihenkilö tai työnantaja voi halutessaan sisällyttää irtisanomisaikaan ansaitut, vielä pitämättömät työajan lyhennysvapaat (ns. Pekkas-vapaat).

3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisano- misaikaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisano- misaikaa vastaavalta ajalta.

Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suo- rittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palk- kaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenki- lölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvaus- velvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

II TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toi- mintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mah- dollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvot- telujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelyta- vat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, mi- ten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneu- vottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvitta- vat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toi- meenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilös- tön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannolli- sin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sel- laisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdes- tä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määrä- aikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoima- viranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkoke- mustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisen tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisoh- jelman laatimiseen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannolli- sin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sel- laisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdes- tä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määrä- aikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoima- viranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkoke- mustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisoh- jelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaika- naan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisa- loitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmen- nukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuh- teen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuu- kautta.

4) lisäksi työntekijällä on oikeus kouluttautumiseen enintään 30 lisäpäi- vän aikana, jos hänen irtisanomisaikansa on kuusi kuukautta. Tätä 30 päivää ei koske jäljempänä oleva rajoitus.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyy- dettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Edellä sovitun lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliitti- seen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

III IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Pöytäkirjamerkintä

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai perhevapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomi- sen johtuvan raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantajan pyynnöstä toimi- henkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan.

6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen

Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimus- lain 9:1 §:n, 9:2 §:n 1 momentin ja 9:4 - 5 §:n säännöksiä.

7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 § tai 5 §:ssä määriteltyjen irti- sanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain 12:2 – 3 §:n mukaisesti.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen si- jasta.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

8 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irtisanomisen tai lo- mauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sään- töä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä toimihenkilöitä ja yrityksen toimin- nalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä. Tällä tarkoite- taan sitä, että huomiota kiinnitetään toimihenkilöiden ammattitaitoon, mo- nipuolisuuteen ja jäljelle jääviin tehtäviin. Tämän lisäksi otetaan huomioon työsuhteen kestoaika ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrä.

9 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat

Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvassa irtisa- nomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:3-5 §:n säännöksiä.

YT-lain mukainen kuuden viikon neuvotteluaika lasketaan neuvotteluesi- tyksen tekemisestä.

10 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopi- mus tehdään irtisanomis- tai päättämistilanteessa erillisenä kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet toimihenkilön uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

11 § Lomauttaminen

Lomautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää.

Lomautusilmoitusajan palkkaa ei vähennetä irtisanomisajan palkasta.

Työnantaja ja toimihenkilö tai luottamusmies tai, ellei luottamusmiestä ole valittu, tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöi- den valitsema muu edustaja voivat paikallisesti sopia lomautusilmoitusajasta tästä määräyksestä poikkeavasti.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa ennakkoselvitystä lomautuksesta.

12 § Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voi- daan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpan- tavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdol- lista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusil- moitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Sopimalla on lomautuksen siirtäminen mahdollista lyhytaikaisista töistä johtuvana useammin kuin kerran, mutta enintään sillä määrällä, jonka lo- mautusilmoitus- tai lomautusaikana ilmaantuneet työt kestävät.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomautta- misen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työn- antajan ja toimihenkilön väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäi- sen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Pöytäkirjamerkintä

Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa toimihenkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

13 § Neuvottelujärjestys

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

14 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työ- tuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kah- den vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

15 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä sa- mojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehto- sopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudat- tamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

V VOIMAANTULO

16 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2003 alkaen työehtosopimuksen osana. Espoossa 17.12.2002

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY

Xxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx

TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Suunnittelu- ja konsulttialan yhteistoimintasopimukseen ja irtisanomissuojaso- pimukseen sovitut muutokset on kirjattu suoraan ko. sopimusten teksteihin.

PÖYTÄKIRJA

”TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA”

-KESÄHARJOITTELUOHJELMA

Sopimusosapuolet haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, kymppi- luokkalaisten, lukiolaisten ja VALMA-koulutukseen osallistuvien nuorten mah- dollisuuksia tutustua työelämään osana "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesä- harjoitteluohjelmaa.

Ohjelman tarkoituksena on tarjota koululaisille omakohtaista kokemusta toimialan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa koululaisille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä.

Tämän vuoksi osapuolet ovat keskusjärjestöjen 20.12.2016 antaman suosituksen mukaisesti sopineet seuraavaa:

1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lukiolaisia ja VALMA-koulutukseen osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perus- tuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mu- kainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan vuosina 2017-2019. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso sa- malla työnantajalla kunakin vuonna.

3. "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 335 euroa vuonna 2017, 345 euroa vuon- na 2018 ja 350 euroa vuonna 2019. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kerty- neen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskou- lulaisiin, kymppiluokkalaisiin, lukiolaisiin ja VALMA-koulutukseen osallistuviin nuoriin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesähar- joitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Helsingissä 30.1.2017

TEKNLOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY

SKOL RY PÖYTÄKIRJA

TL RY STL RY

SOPIMUS TYÖSSÄ OPPIMISESTA JA

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVIEN HARJOITTELUMAHDOLLISUUKSIEN

LISÄÄMISESTÄ

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että suunnittelu- ja konsulttialalla tulee kiinnittää huomiota alan työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessakin. Tut- kintouudistusten myötä opintoihin liittyy osana tutkintoa nykyisin pidem- piä työharjoittelujaksoja työpaikoilla. Niiden avulla opiskelija tutustuu alan työtehtäviin ja työpaikkoihin ja yritys saa hyvän mahdollisuuden varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saantinsa jatkossakin.

1. TYÖSSÄ OPPIMINEN

Osapuolet toteavat, että ammatilliseen peruskoulutukseen liittyy mahdol- lisuus toteuttaa työssä oppimisjaksoja työpaikalla käytännön työtehtävissä ilman työsuhdetta, jolloin työssä oppimisesta sovitaan oppilaitoksen ja yri- tyksen välisellä sopimuksella. Tämän johdosta on sovittu seuraavaa:

Työssä oppiminen osana ammatillista peruskoulutusta järjestetään tällai- sesta koulutuksesta annetun lain (1998/630) ja asetuksen (1998/811) mu- kaan siten, että tällainen opiskelija ei ole yrityksessä työsuhteessa. Mah- dollista on myös, että tässä tarkoitetun työssä oppijan kanssa laaditaan työsopimus.

Työsuhteessa oleviin noudatetaan yllämainittujen sopijaosapuolten välistä suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimusta, mikäli he työskentelevät em. sopimuksen soveltamisalan mukaisissa tehtävissä.

Työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua myös 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimukseen).

2. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ MUU HARJOITTELU

Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ja ovat työssä lu- kukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyt- tämää työkokemusta.

Osapuolet toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän työssä oppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityk- sen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä näkökohdat on tarpeellista todeta paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen tai xxxxx xxxxxxxxx ole, työnantajan ja toimihenkilöiden kesken joko ennen työssä oppimisjakson tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Osapuolet toteavat myös, että työsopimuslain ja voimassaolevien sopi- musten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takai- sinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoit- telupaikkojen tarjoamiselle, jos edellä mainittua paikallista menettelytapaa on noudatettu.

3. OIKEUKSIEN JA VELVOLLISUUKSIEN SIIRTYMINEN

TL ry:n ja STL ry:n sopimusoikeudet ja velvollisuudet siirtyvät 18.5.2001 pe- rustettavalle Toimihenkilöunioni TU ry:lle.

4. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus astuu voimaan 2 päivänä toukokuuta 2001 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanominen on toimi- tettava kirjallisesti ja irtisanominen astuu voimaan ilmoituksen saapumi- sesta toiselle osapuolelle.

5. PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN

Pöytäkirja katsotaan sopijapuolten allekirjoituksella tulleen heti hyväksy- tyksi.

Espoossa toukokuun 2 päivänä 2001

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY TEKNISTEN LIITTO TL RY

SUOMEN TEOLLISUUSTOIMIHENKILÖIDEN LIITTO STL RY

TYÖAIKASOPIMUS

Päivä- ja kaksivuorotyön työajan lyhentämistapaa koskeva pöytäkirja

1 § Tällä pöytäkirjalla sovitaan päivä- ja kaksivuorotyön työajan lyhennyksen toteuttamisen paikallisesti sovittavasta vaihtoehdosta sen lisäksi, mitä ly- hennystavasta on sovittu palkkasopimuksessa.

2 § Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on vuonna 1994 keskimäärin 36,7 tuntia viikossa.

Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että 1 §:n mukaiset työajan lyhennykset on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös ar- kipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.

3 § Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enin- tään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 2 §:n mukaiseen määrään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan ta- saamiseen.

Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro ker- rallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työtuntijärjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa an- netaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erik- seen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työ- tuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajankohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jol- loin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, va- paan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei pai- kallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Samoin menetellään, jos työtuntijärjestelmää muutetaan.

4 § Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

5 § Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa an- saittaessa.

6 § Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimi- henkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erik- seen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimi- henkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

7 § Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toimeenpanoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotte- luissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.

8 § Tätä sopimusta sovelletaan runkosopimuksen osana.

Helsingissä 17. joulukuuta 1993

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

STTK:N TEOLLISTEN TOIMIALOJEN AMMATTIJÄRJESTÖ STTK-T

ERÄÄT ERIKOISTILANTEET

Työsuhteen alkaminen kesken vuotta:

vapaata vapaata

työsuhteen alku

Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mit- kä esim. muille saman työryhmä toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoitettu. On mahdollista kuitenkin laatia hänelle myös henkilökohtainen keskimääräinen viikkotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.

Työsuhteen päättyminen kesken vuotta:

työsuhde päättyy

Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuhdesaa- tavat normaaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työtun- tijärjestelmään, ei tällöin huomioida. Työtuntijärjestelmään merkitsemättömät pitämättömät vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla kor- vauksella.

Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen:

Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työ- ajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aio- tut vapaapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.

kolmivuorotyö

työaikamuodon vaihtumisajankohta

päivätyö

Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuiten- kin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3.vuorotyö kestää vain ly- hyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takai- sin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.

Teknologiateollisuus ry Ammattiliitto Pro ry

Suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimus

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITTAMA PAIKALLINEN SOPIMINEN

Näihin paikallisiin sopimuksiin sovelletaan työehtosopimuksen 29 §:n mukaista neuvottelujärjestystä sekä 30 §:n mukaisia paikallisen sopimisen määräyksiä.

Asioiden luonne ja laajuus ratkaisevat paikallisen sopimisen osapuolet kulloises- sakin tilanteessa. Lähtökohtaisesti luottamusmies edustaa toimihenkilöitä yh- teistoiminnassa ja paikallisessa sopimisessa. Soveltamisalaltaan yhtä toimihen- kilöä ja yksittäistilannetta koskevan asian työnantaja voi yleensä sopia suoraan toimihenkilön kanssa, ellei työehtosopimuksen määräys edellytä asiasta sovitta- van luottamusmiehen kanssa.

Taulukot vastaavat osapuolten yhteistä näkemystä siitä, kuka on työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaan sopijaosapuolena paikallisen sopimisen eri asiakokonaisuuksien osalta.

Työehtosopimus

TES määräys	Sovittava asia	Sopijapuoli
4.1	työsuhteen ehtojen muuttaminen	toimihenkilö
5.1 5.2	irtisanomisajat työsuhteen päättämistilanteessa	toimihenkilö
7.2	kuukausityöajan taulukon sovel- tamisesta poikkeaminen keski- määräisen työajan piirissä olevilla toimihenkilöillä	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
8.1.3.4	työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman ilmoitusajoista poikkeaminen	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
8.5	työviikon ja työvuorokauden alkamisajat	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
8.6.1.2	päivittäisen tauon (ruokatunti) pituus ja ruokailu työn lomassa	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu

Säännöllinen työaika
9.1.1	säännöllisen työajan pituus	toimihenkilö
9.1.3	siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon tai päinvastoin	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luot- tamusmies on valittu
9.1.4	Yli 37,5 tunnin, mutta alle 40 tunnin viikkotyöajasta ja sen vaikutuksista sopiminen	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luot- tamusmies on valittu
9.1.5	kolmivuorotyössä teknologiate- ollisuuden toimihenkilöiden työ- ehtosopimuksen kolmivuorotyötä koskevista määräyksistä poikkea- minen	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luot- tamusmies on valittu
9.3.2.2.4	vuorokautisessa keskimääräisessä työajassa tasaamatta jääneiden tuntien korvaaminen joustova- paana	toimihenkilö
9.3.3.1	keskimääräinen työaika paikallisesti sopimalla	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luot- tamusmies on valittu
Työaika- määräyksistä poikkeaminen
9.4.1	työaikamääräyksistä poikkeaminen pidentämällä työaikaa enintään 32 tuntia vuodessa	luottamusmies
9.2 9.4.2	työaikamääräyksistä poikkeaminen pidentämällä työaikaa ja ottamalla arkipyhä työajaksi	luottamusmies
Työajan lyhentäminen
9.5.2.2 9.5.2.3 9.5.2.4	lyhennysvapaan antamisen ajankohta, toteuttamistapa ja korvaaminen rahana	toimihenkilö
9.5.2.5	työajan lyhentämisen sijaan lyhennysvapaan korvaaminen rahalla	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luot- tamusmies on valittu
9.5.2.6	lyhennysvapaan vaihtaminen joustovapaaksi	toimihenkilö

Liukuva työaika
9.6.2 9.6.5	liukuvaan työaikaan siirtyminen	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luot- tamusmies on valittu
9.6.2	liukuvan työajan käyttö	toimihenkilö
9.6.3	liukuvan työajan seurantajakson pituudesta sopiminen	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luot- tamusmies on valittu
9.6.4	liukuvan työajan enimmäiskertymä	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luot- tamusmies on valittu
9.6.6	plussaldon vähentäminen palkallisella vapaa-ajalla	toimihenkilö
9.6.8	liukumasaldon muuttaminen joustovapaaksi	toimihenkilö
Vuorotyö
9.7.1.2	työskentely jatkuvasti samassa vuorossa	toimihenkilö
Lisä- ja ylityö
10.1.1	lisätyön tekemisestä sopiminen	toimihenkilö
10.1.3 10.2.2.3.1	lisätyöstä maksettavan palkan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen	toimihenkilö
10.1.6 10.2.2.3.1	lisätyön korvaaminen kiinteällä kuukausikorvauksella	asiasta sovitaan toimihenkilön kanssa samassa yhteydessä, kun sovitaan kiinteästä kuukausikor- vauksesta ylitöiden osalta
10.1.7	lisätyöstä maksettavan palkan vaihtaminen joustovapaaseen	toimihenkilö
10.2.2.3.1	ylityön korvaaminen kiinteällä kuukausikorvauksella	toimihenkilö
10.2.2.3.1	ylityöstä maksettavan palkan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen	toimihenkilö
10.2.2.3.3	ylityöstä maksettavan palkan vaihtaminen joustovapaaseen	toimihenkilö
Työajan enimmäismäärä
10.3	työajan enimmäismäärän tasoittumisjakson pituudesta sopiminen	kollektiivinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
Viikkolepokorvaus
10.6.1 10.6.2	viikkolevon korvaaminen rahalla	toimihenkilö
10.6.5	viikkolepopäivä	kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu

Sunnuntaityö
10.8.4	sunnuntaityön korvaaminen kiinteällä kuukausikorvauksella	toimihenkilö
10.8.4	sunnuntaityöstä maksettavan palkan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen	toimihenkilö
10.8.5	sunnuntaityöstä maksettavan palkan vaihtaminen joustovapaaseen	toimihenkilö
Varallaolo ja puhelinohjeet
11.1	puhelinohjeiden antamisen huo- mioon ottaminen kokonaispalkas- sa tai erillisenä lisänä	toimihenkilö; raamisopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
11.1 11.2	puhelinohjeiden ja vapaamuotoisen varallaolon korvaamisesta toisin sopiminen	kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
11.2.1 11.2.2	sopiminen varallaolosta	toimihenkilö
Vuosiloma ja joustovapaa
12.2.1	vuosilomapalkan maksu yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä	kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu; vakiintunut käytäntö voidaan tulkita sopimukseksi
12.3.1.2	lomarahan laskutapa	kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
12.3.2.2	lomarahan maksaminen yhtenä tai useampana eränä	kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
12.3.2.2	lomarahan korvaaminen vastaavalla vapaalla	luottamusmiehen kanssa voidaan sopia raami, toimihenkilö sopii omalta osaltaan
12.3.2.3	lomarahan vaihtaminen jousto- vapaaseen	luottamusmiehen kanssa voidaan sopia raami, toimihenkilö sopii omalta osaltaan
13.1	lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä mak- settavan palkan, liukumasaldon, xxxxxxxxx ja työajan lyhentämis- vapaiden vaihtaminen joustova- paaseen	toimihenkilö
Sosiaaliset määräykset
16.2.2	perhesyiden edellyttämään osa-aikatyöhön siirtyminen	toimihenkilö

Matkustaminen
19.4.4	oman auton käyttö	toimihenkilö
19.4.6	päivärahan suuruus vähintään 2 viikkoa yhtäjaksoisesti kestävillä komennuksilla	kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
19.5.5	ulkomaan päivärahojen suuruus	kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
19.6.1.2	vapaa-ajan matkustamisen kor- vaaminen erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena	kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
19.6.2.2	päivärahojen ja ateriakorvauksen korvaaminen erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena	toimihenkilö
19.8	matkustussääntö	luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
Henkilöstön edustajat
21	työsuojeluvaltuutetun kuukausi- korvaus	luottamusmies
22.5 22.7	luottamusmiehen kuukausikorvaus	luottamusmies

Palkkausjärjestelmä, SKOL Ry, TU ry (työehtosopimuksen liite 2)

4 työnvaativuus- luokat	väliluokkien käyttö	luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
9 sijaisuudet	muiden kuin toimeen olennaisesti liittyvien vuorottelutyyppisten sijaisuuksien korvaaminen	kollektiivinen sopimus luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu
13 palkkausjärjestel- män ylläpito	tapaukset, joissa tehtävä- ja/tai henkilökohtainen palkanosuus muuttuvat aiempaa pienemmiksi	toimihenkilö
15 yrityskohtaiset järjestelmät	muun palkkausjärjestelmän käyttö	luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu

Irtisanomissuojasopimus (työehtosopimuksen liite 4)

2 § irtisanomisajat	irtisanomisajat työsuhteen päät- tämistilanteessa	toimihenkilö
10 § irtisanotun ta- kaisin ottaminen	takaisinottovelvollisuus	toimihenkilö
11 § lomauttaminen	lomautusilmoitusaika	toimihenkilö tai luottamusmies tai, jos luottamusmiestä ei ole valittu, toimihenkilöiden valitsema muu edustaja
12 § poikkeukselliset lomautustilanteet	lomautuksen siirtäminen useam- min kuin yhden kerran ja lomau- tuksen keskeyttäminen	toimihenkilön kanssa

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

PL 10, (Eteläranta 10), 00131 HELSINKI

puh. (09) 19 231, fax (09) 624 462

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx, xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY

PL 10, (Eteläranta 10), 00131 HELSINKI

puh. 000 000 0000, fax 000 000 0000

xxx.xxxxxx.xx, xxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

AMMATTILIITTO PRO RY

PL 183 (Selkämerenkuja 1 A), 00181 HELSINKI

1.6.2020 alkaen PL 183 (Xxxxxxxxxxxx 00 X), 00000 HELSINKI

puh. (09) 172 731, fax (00) 0000 0000

xxx.xxxxxxxxx.xx, xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx

ISBN 978-952-238-253-5 • pdf 978-952-238-254-2

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata