TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1.11.2016-31.10.2017
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY
ISBN: 978-952-238-158-3 (pdf: 978-952-238-159-0)
Painopaikka: Grano Oy
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 21
3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset
4 § Palkkausta koskevat määräykset 27
7 § Säännöllisen työajan sijoittaminen 53
10 § Lepoajat ja viikoittaisen vapaa-ajan korvaus 60
14 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 71
16 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet 74
17 § Kaivoslisä ja keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä 76
18 § Palkka sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta 78
20 § Äitiys- ja isyysvapaan ajan palkka ja työhönpaluu perhevapaalta 81
21 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 82
Sisällysluettelo
26 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 94
30 § Sopimuksen voimassaolo 98
Yhteistoimintasopimus (Liite 1) 100
Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskeva irtisanomissuojasopimus (liite 2) 118
Ratkaisulautakuntaa koskeva
allekirjoituspöytäkirja (Liite 3) 135
Työaikapankkisopimus (Liite 4) 138
Selviytymislauseke (Liite 5) 142
Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen
sopiminen (Liite 6) 145
Adoptio 82
Ajokilometrikorvaus 88
Alarajanveto 22
Alihankinta 94
Allekirjoituspöytäkirja (TES) 13-19
— Palkkaratkaisu 14
— Työryhmät 17-18
— Rinnakkaissopimukset 18
— Tasa-arvo 18-19
Aloittamistyöt 68-69
Ammatillinen koulutus 89, 107
Ammattiyhdistysjäsenmaksu 24
Arkipyhäviikot 59-60
Ay-koulutus 111-113
Eläkkeelle siirtyminen 91
Erimielisyyksien ratkaiseminen 95-96
Erimielisyysmuistio 95
Erityisäitiysvapaa 81
Hammassairaus 80
Harjoittelijat 38
Helatorstaiviikko 59-60
Hälytysluontoinen työ 74-76
Hälytysraha 74-75
Iltatyö 71-72
Iltatyölisä 72
Irtisanominen
— Irtisanomissuojasopimus 118-134
— ilmoitus työsopimuksen päättämisestä 121-122
— irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 121
— irtisanomisajat 119
— irtisanomisajoista toisin sopiminen 119
— irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 122
— irtisanomisen perusteet 123
— irtisanomista koskevat ilmoitukset 121-122
— lomautus 128-131
— työvoiman vähentämisjärjestys 127
Itsenäisyyspäivä ............................................................. 59-60, 70
Joulu ......................................................................... 46, 59-60, 65
Xxxxxxxxxxx 50, 57, 64, 66, 71, 92
Juhannus................................................................... 46, 59-60, 65
Järjestäytymisvapaus 24
Kaivoslisä 76-77
Kaksivuorotyö 45-46
Kehittämistoiminta 110
Kertausharjoitukset 83
Keskimääräinen säännöllinen työaika 55-56
Keskeytymättömän ja jatkuvan vuorotyön lisä 77-78
Kokoontumisoikeus 93-94
Kolmivuorotyö 46-49
Koulutus .........................................................................................
— ammatillinen koulutus 89, 107
— ay-koulutus 111-113
— kolmen kuukauden luottamusmieskurssi 112
— yhteinen koulutus 111
Koulutustilaisuudet 89
Kunnallinen luottamustehtävä 83
Kuolema 82
Laboratorio ja röntgentutkimukset 80
Lapsen sairastuminen 83
Lepoajat.......................................................................... 60-62, 70
Lisätyö 63-64
Lomapalkka 90-91
Lomaraha 91-93
Lomautus 119, 128-131
Lopettamistyöt 68-69
Luontoisedut 40
Luottamusmies 17, 39, 94, 101-109, 114-116
— ks. yhteistoimintasopimus 100-116
— ansionmenetyksen korvaaminen 104-106
— ehdokassuoja 108
— ilmoitukset 101
— koulutus 111-113
— luottamusmiehelle annettavat
henkilötilastotiedot 114-115
— osastoluottamusmies ..................................102-103, 106-109
— tietojen luottamuksellisuus 116
— toimitila 106
— työsopimuksen irtisanominen 107-109
— työsopimuksen purkaminen 108
— vapautus työstä 104-105
— varamiehet 109
Lyhyt tilapäinen poissaolo 82-83
Läheisen omaisen kuolema 82
Lääkärintarkastukset 20-81
— hammassairaus 80
— korvaaminen 80-81
— laboratorio ja röntgentutkimukset 80
— lakisääteiset tarkastukset 81
— matkakorvaus ja päiväraha 81
— raskaus 81
— työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 80
Lääkärintodistus 78
Matkakorvaukset 84-88
— kilometrikorvaus 88
— majoituskustannusten korvaus 85-86
— matka-ajan korvaus 86-88
— matkakustannukset 84
— matkan alkaminen ja päättyminen 87
— matkustamisvelvollisuus 84
— päiväraha, kotimaa 84-85
— päiväraha, xxxxxxxx 00
— ruokaraha 85
— työtuntien ja matkaajan laskeminen 87
— työtuntijärjestelmän edellyttämä tuntimäärä ja kuukausipalkkatakuu 87
— yömatkaraha 86
Muutokset toimihenkilön asemassa 30
Neuvottelujärjestys 95-96
— muu paikallinen yhteistyö 34, 40, 56-58
— neuvottelujen aloittaminen 95
— neuvotteluvelvollisuus 95
— palkkamääräyksiin liittyvä paikallinen sopiminen 39
— pöytäkirjan tai erimielisyysmuistion laatiminen 95-96
Nuoret
— palkkaus 38
Oman auton käyttö 88
Osa-ajan palkka
— poissaolopäivän laskeminen 43-45
— poissaolotunnin laskeminen 43
Osastoluottamusmies ........................................102-103, 106-109
Paikallinen sopiminen
— työaika 55-58
— lomaraha 92-93
— mekanismi 96-97
— mekanismi (palkkamääräykset) 39
— työajan lyhennysvapaat 50, 54
— lisätyö 64
— sunnuntaityö 71
— ylityö 65-67
Palkan maksaminen 39
Palkan maksaminen kurssiajalta 112
Palkanmaksu vapautuksen aikana 104-105
Palkkaus 27-42
— harjoittelijat 38
— henkilökohtainen palkanosuus 34-35
— nuoret 38
— tehtäväkohtainen palkanosuus 27-34
— vaativuusluokkapalkat 32
Palkkiopalkka 36
Palvelusvuosilisä 40-42
Perhevapaa 81-82
Poissaolopäivän laskeminen 43-45
Poissaolotunnin laskeminen 43
Puhelinohjeet 75
Provisiopalkka................................................................ 25-26, 90
Päivittäinen lepoaika 60-61
Päiväraha 84-86
Raskaus 81
Reservin harjoitukset 83
Ruokaraha 85
Ryhmähenkivakuutus 25
Röntgentutkimukset 80
Sairaus 78-80
Sairausajan palkka 78-79
— alle kuukauden työsuhde 78-79
— ilmoitusvelvollisuus 78
— korvausajanjaksot 78
— korvausperuste 78
— lääkärintodistuksen esittäminen 78
— perhevapaa 81-82
— sama sairaus 79
— sairausajan palkan epääminen 78
— työkyvyttömyyden toteaminen 78-79
— työkyvyttömyyden uusiutuminen 79
— vähennykset 79
— äitiysvapaa 81-82
Sijaisuudet 37
Sopimuksen sitovuus 98
Soveltamisala (työehtosopimuksen) .....................21-23, 135-136
Sunnuntaityö 70-71
Synnytys 81
Säännöllinen työaika 45-58
Tapaturma 78
Tasa-arvo 18-19
Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden
yhteistoimintasopimus 23, 100-117
Tiedotus 113-116
Toimenkuvaus 27
Toimen muutokset 30-31
Tulospalkkaus 37
Tuottavuuden ja teknologian kehittämistoiminta
— ks. yhteistoimintasopimus 110
Työaika
— keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 55-56
— keskimääräinen säännöllinen vuorokautinen
työaika 45-47
— pituus ..................................................................45-47, 55-56
— säännöllinen työaika 45-58
— työaikaero ja palkka 45-46
— työajan tilapäinen pidentäminen 61-62
— vuorotyö 71-73
Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä 50-52
Työajan pidentäminen 24 tunnilla 47-49
Työnjohto-oikeus 24
Työrauhavelvoite 98
Työsopimuksen purkaminen 118, 123, 130, 132
Työsuhteen ehtojen muuttaminen 26
Työsuojelu 103-104
Työsuojelukoulutus 111-113
Työsuojelupäällikkö 103-104
Työsuojeluvaltuutettu 101-109
— ajankäyttö 104-105
Työtaistelusta ilmoittaminen 100
Työtuntijärjestelmä .......................................43, 48-49, 51, 53-56
— ilmoitusvelvollisuus 53-54
— laatimisvelvollisuus 53-55
— neuvotteluvelvollisuus 54
— pysyvä muutos 54
— tilapäinen muutos 54
Työviikko 47, 54
Työvoiman vähentämisjärjestys (irtisanomissuoja-
sopimus) 127
Työvuorokausi 54, 68
Ulkomaan päivärahat 86
Ulkopuolisen työvoiman käyttö 94
Vapaapäivät 56, 58
Varallaolo 73-74
Vastuuvakuutus 24-25
Viikoittainen vapaa-aika 61-62
Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus 62
Viikoittainen ylityö 64-70
Vuorokautinen ylityö 64-70
Vuorotyö
— vuorotyölisä iltavuorossa 70-72
— vuorotyölisä yövuorossa 70-72
— vuorotyölisä yli ja sunnuntaityöstä 73
Vuosiloma
— kuukausipalkan jakaja 90
— lomaraha 91-93
— työsuhteen päättyminen ja lomaraha 91
— vuosilomapalkka 90-91
— ylimääräinen lomaraha 92
Vähimmäispalkka 27, 36
Yhteistoimintasopimus (teknologiateollisuuden toimihenkilöiden) 100-107
— yleisiä määräyksiä 100-101
— yhteistoimintatehtävät ja yhteistoiminta-
organisaatiot 101-104
— luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset 104-109
— yhteistoiminta 110-111
— koulutus 111-113
— ammatillinen 89-90
— yhteinen koulutus 111
— ay-koulutus 111-112
— tiedotustoiminta 113-116
Yhteiskunnallinen luottamustehtävä 83
Yleiset velvollisuudet 25
Ylityö
— mitä ylityöksi luetaan 64-65
— peruspalkan laskeminen 67-68
— säännöllisen työajan ylityöjakaja 67
— vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen 66
— viikoittainen ylityö 64-65
— vuorokautinen ylityö 64-65
Ylärajanveto 21-22
Yömatkaraha 85-86
Yötyö 72-73
Yötyölisä 72
Äitiysvapaa 81-82
Äkillinen sairaustapaus 82
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika | 10.8.2016 | |
Paikka | Teknologiateollisuus ry, Helsinki | |
Läsnä | Teknologiateollisuus ry | Ammattiliitto Pro ry |
Xxxxx Xxxxxxx | Xxxxx Xxxxxxx | |
Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx | Xxxxxx Xxxxxxxxxx | |
Xxxxxx Xxxxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxx | |
Xxxx Xxxxxxx | Xxxxx Xxxxxxxxxx | |
Xxxx Xxxxxxxxxxx | Xxxxxxxxx Xxxxx | |
Xxxxx Xxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxxx | |
Xxxxx Xxxxxxxxx | ||
1 §
Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu neuvottelu- tuloksen 2.6.2016 mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 1.11.2016 alkaen.
Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 1.11.2016 alkaen, ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voi- maantulon osalta muusta sovittu.
2 § Palkkaratkaisu
Palkkojen tarkistaminen
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamus- miehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- kanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehitty- misestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimit- taa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.
Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 30.11.2016 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavute- ta, työnantaja toteuttaa mahdolliset palkkojen tarkistukset oman palkkapolitiikkansa mukaisesti.
Luottamusmiehelle annettavat tiedot
Luottamusmiehellä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkan- korotusten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden
lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen paikallisen ratkai- sun perusteella, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimi- henkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.
3 §
Palkkausjärjestelmän kehittäminen
Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun palkkaustyö- ryhmän toimeksiantoa. Palkkausjärjestelmän ylläpitoa ja kehittä- mistä varten työryhmä saa uudella sopimuskaudella tehtäväkseen:
• Toteuttaa sopimuskauden aikana sekä yleistä että yrityskoh- taista palkkausjärjestelmäkoulutusta.
• Jatkaa tuloksellisuutta ja kannustavuutta edistävien palkitse- misjärjestelmien kehittämistä.
• Edistää työpaikkakohtaisten palkkaustyöryhmien syntyä.
4 §
Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen
Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työ- ympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnat- tujen toimien tärkeyttä.
Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvin- vointikortin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.
Liitot kannustavat työpaikkoja osallistumaan käynnissä olevaan Työkaari kantaa -hankkeeseen ja jatkavat osallistuvien työpaikko- jen tukemista hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa.
Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutus- suunnitelman laatimisesta työpaikoilla. Liitot kehottavat yrityk- siä hyödyntämään liittojen yhdessä laatimaa Osaaminen haltuun
-prosessimallia, joka löytyy osoitteesta xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xxxx/ osaaminen-haltuun.
Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työterveyshuollon työpaikkaselvi- tyksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Näiden poh- jalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyntää liittojen laatimaa yhteistä aineistoa.
Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla
Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tuke- vat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista. Liittojen yhteisessä Teknologiateollisuuden työkaarimalli -julkaisussa on esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä.
5 §
Luottamusmiehen asema ja henkilöstöedustuksen toi- mivuus
Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun työryhmän toi- meksiantoa. Työryhmän tehtävänä on järjestää yhteistä koulutusta luottamusmiesten roolista, asemasta ja paikallisesta sopimisesta.
6 §
Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet
Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä on- gelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenkilön työsuhteen päättämistä.
Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luo- daan pikaisesti neuvotteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpiteitä harkitessaan liitot tiedostavat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvontavelvollisuus työehtosopimuk- sen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen noudattamisesta tällai- sessa asiayhteydessä.
Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa.
Liittojen tehtäviin kuuluu myös antaa paikallisille osapuolille muutoinkin neuvoja, koulutusta ja muuta opastusta luottamus- miesjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi.
7 § Työryhmät
7.1
Revisiotyö
Liitot asettavat työryhmän, joka jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käsittelee työehtosopimukseen liittyviä asioita yritys- ten kilpailukyvyn ja toimihenkilötyön kehittämiseksi ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Työryhmä jatkaa sopi-
mustekstien selkiyttämistä, keskittyen sopimuskaudella erityisesti työehtosopimuksen rakenteen ja luettavuuden parantamiseen.
7.2
Työpaikkakohtaiset kokeilut
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on työpaikkakoh- taisten, toimihenkilöitä ja muuta henkilöstöä koskevien yhteisten palkka ja muita työehtoja koskevien kokeilujen seuranta.
Paikallisesti sopien kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuk- sen määräyksistä kaikkien toimihenkilöille maksettavia palkka ja muita rahaeriä koskevien sopimuskohtien osalta. Poikkeamien käyttöönotto edellyttää liittojen hyväksymistä.
Työpaikkakohtaiset kokeilut merkitsevät luottamusmiehen tehtä- vien lisääntymistä, mikä yhteistoimintasopimuksen 3.1 kohdassa mainitun vapautuksen tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon. Erityisesti kokeilujen aloitusvaiheessa tämä yleensä merkitsee luottamusmiehen vapauttamista määräajaksi työnteosta. Vapautus tulee antaa luottamusmiehen ansiotasoa vähentämättä.
8 § Rinnakkaissopimukset
Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että sopimuksen so- veltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.
9 §
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavutta- miseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimen- piteiden toteuttamisen merkitystä.
Tätä työtä tukeakseen sopijapuolet järjestävät sopimuskauden aikana vuosittain yhteistä koulutusta tasa-arvo- ja yhdenvertai- suussuunnitelman laatimisesta sekä palkkakartoituksen tekemi- sestä. Valtakunnallisia koulutustilaisuuksia pyritään järjestämään sopijapuolten sopimalla tavalla 2 kertaa vuodessa. Näiden lisäksi järjestetään tarvittaessa alueellisia ja yrityskohtaisia koulutustilai- suuksia.
Sopijaosapuolet arvioivat työehtosopimuksen sopimusmääräysten sukupuolivaikutukset sopimuskauden aikana.
Pöytäkirjamerkintä:
Tätä tarkoitusta varten sopijaosapuolet asettavat yhteisen työ- ryhmän, joka voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Sukupuo- livaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota välillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin.
10 §
Pöytäkirjan tarkastaminen
Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxx- nen ja Xxxxxx Xxxxxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.
Vakuudeksi
Xxxxxx Xxxxxxxxxx
Tarkastettu
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Soveltamisala
1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilöteh- tävissä toimivat henkilöt. Näitä voivat olla esim. ammat- tikorkeakouluista tai muista ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat tekniikan, talouden, hallinnon tai esimiesteh- täviin valmiuksia antavan koulutuksen suorittaneet henki- löt.
2 Ylärajanveto
Sopimus ei koske henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnolli- nen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrat- tavissa olevia henkilöitä. Arviointia suoritettaessa otetaan huomioon yrityksen koko.
Lisäksi sopimusalueen ulkopuolella ovat keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaa- tiossa ns. osastopäällikkötasoon luettavat henkilöt, joilla tehtävissään on sellainen itsenäinen asema ja hallinnolli- nen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu, mitä edelli- sessä kappaleessa on tarkoitettu. Yritysorganisaatiossa voi myös olla edellä sanotulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edus-
tavat asiantuntemusta tietyllä erikoisalalla ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittuihin henkilöihin. Suurissa yrityksissä or- ganisaatiotasoja on luonnollisesti useampia, ja siten myös sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voi jäädä useam- malla organisaatiotasolla toimivia henkilöitä, edellyttäen, että muut edellisessä kappaleessa todetut edellytykset ovat olemassa.
Toimiminen toimihenkilöiden esimiehenä ei sellaisenaan sulje tehtävää pois tämän sopimuksen piiristä. Sopimuk- sen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu tai muun erityis- koulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuk- sen soveltamispiiriin, mikäli toimi ei sisällön perusteella ole ylemmän toimihenkilön tehtävä. Ylemmän toimihen- kilön toimi määräytyy ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamismääräysten mukaisesti.
3 Alarajanveto
Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtävissä oleviin henki- löihin.
4 Poikkeus ja erityismääräyksiä
Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti pro- visiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.
Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksinomaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittä- vät koko asianomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta.
Mikäli teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja har- joittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain metallite-
ollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Teknologiateollisuus ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden tehdaslaitosten tai osastojen toimihenkilöiden työsuhteisiin.
Jos toimihenkilön työ (esim. konserniyhtiössä tai pääkont- torissa) palvelee välittömästi useampaa kuin yhtä EK:n toimialaa, katsotaan toimihenkilön työskentelevän yrityk- sen päätoimialalla.
Soveltamisohje:
Soveltamisala on tehtäväkohtainen ja se määräytyy toi- men tosiasiallisen sisällön perusteella. Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutus- tasolla, annetulla tilastonimikkeellä tai palkanmaksu- tavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysy- mystä siitä, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuuluu.
Uusia työntekijöitä palkattaessa ja tehtävämuutosten yhteydessä työnantajan edustaja toimittaa henkilöstö- ryhmien edustajille tiedon tehtävän sisällöstä sekä sii- hen sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Työehtosopimuksen osana sovelletaan ratkaisulautakun- taa koskevaa liitettä.
2 § Liitesopimukset
• Teknologiateollisuuden yhteistoimintasopimus
• Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskeva irtisano- missuojasopimus
• Ratkaisulautakuntaa koskeva pöytäkirja
3 §
Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet
1 Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilö.
2 Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen
Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton.
Ammattiliitto Pro ry:n jäsenmaksu peritään palkasta toi- mihenkilön annettua valtuutuksen ja tilittää ne palkan- maksukausittain Ammattiliitto Pro ry:n ilmoittamalle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskus- järjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuo- den tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pi- dätetystä summasta.
3 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus
Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenki- löille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenot- tajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omal- le työntekijälle tuotetusta henkilö ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätä- mässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutukses- sa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta
150.000 euroa kuitenkin siten, että korvausten enimmäis-
määrä on 60.000 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuus- vahingosta 30.000 euroa. Myös muut vakuutusehdot mää- räytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on kes- kusjärjestöjen välillä sovittu.
4 Yleiset velvollisuudet
Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edis- tää ja valvoa työnantajan etuja.
Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenki- löön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemas- saan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edus- tajana. Hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista tulee tie- dottaa viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.
Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstö- politiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.
Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehto- sopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöi- den edustajat.
5 Provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot
Kokonaan tai osittain provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot sovitaan mahdollisimman täsmällisesti huomi-
oon ottaen kauppaedustajista ja myyntimiehistä annettu laki. Tällöin on syytä selvittää mm. palkkaus, kulujen korvausperusteet, vuosiloma ja sairausajan palkan las- kemisperusteet ja provisioosan määräytymisperuste sekä provision maksuajankohta. Ennen kuin työantaja vahvis- taa myyntitavoitteet on tarkoituksenmukaista, että niistä keskustellaan työnantajan ja asianomaisen myyntimiehen välillä. Työnantaja korvaa kaikki työtehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut.
6 Muutokset työsuhteen ehdoissa
Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osa- puolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.
Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säi- lyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa irtisanomissuojasopimuksen mukaista irtisanomisaikaa.
4 §
Palkkausta koskevat määräykset
1 Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henki- lökohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtai- sesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää.
Vähimmäispalkka
Toimihenkilön vähimmäispalkka saadaan lisäämällä hen- kilökohtainen palkanosuus toimihenkilön tehtäväkohtai- seen palkanosuuteen.
2 Tehtäväkohtainen palkanosuus
2.1 Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen tai muun riittävän selvityksen perusteella.
Pöytäkirjamerkintä:
Liittojen laatima koulutusaineisto sisältää esimerkin toi- menkuvauslomakkeesta.
Työpaikalla käytetään vain yhtä toimenvaativuusmittaria. Perusmittarina on METTOVA. Paikallisesti voidaan sopia muun toimenvaativuusmittarin käytöstä. Tämän mittarin tulee olla rakenteeltaan sellainen, että sen avulla voidaan mitata kaikkien tämän työehtosopimuksen soveltamisalal- la olevien toimien vaativuudet.
Toimenvaativuusmittari METTOVA
Toimen vaativuus mitataan työpaikalla seuraavien tekijöiden avul- la:
1 TARVITTAVAT TIEDOT JA TAIDOT
Vaativuus on sitä suurempi
• mitä enemmän itsenäistä harkintaa toimeen sisältyy
• mitä enemmän tietoja ja taitoja toimessa tarvitaan
1.1 | Yksityiskohtaiset työohjeet. Opastus työpaikalla. | 40 |
1.2 | Yleiset työohjeet. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan koulutuksella ja/tai lyhyellä kokemuksella. | 70 |
1.3 | Yleisluontoiset toimeksiannot. Tarvittavat moni- puoliset tiedot ja taidot saadaan koulutuksella ja/tai pitkähkön kokemuksen avulla. | 100 |
1.4 | Yleisluontoiset toimintamallit. Tarvittavat monipuo- liset ja laajat tiedot ja taidot saadaan koulutuksen ja/tai lisätiedoilla täydennetyn pitkän kokemuksen avulla. | 130 |
1.5 | Toimintaperiaatteet ja ennakkotapaukset ohjaavat toimintaa. Tarvittavat monipuoliset ja syvälliset eri- tyistiedot ja -taidot saadaan koulutuksen ja/tai pitkän kokemuksen avulla. | 160 |
2 RATKAISUJEN JA PÄÄTÖSTEN VAIKUTUKSET
Vaativuus on sitä suurempi
2.1 mitä laajemmin vaikutukset koskevat koko toimipaikkaa
2.11 | Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä oma työ/työryh- mä. | 10 |
2.12 | Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä lähiympäristöä laajempi alue. | 20 |
2.13 | Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä osasto/yksikkö. | 30 |
2.14 | Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä useita osastoja/ suuri yksikkö. | 40 |
2.2 mitä suuremmat ovat ratkaisujen ja päätösten taloudelliset, toiminnalliset ja muut vaikutukset
2.21 | Ratkaisujen vaikutus on tavanomainen. | 10 |
2.22 | Ratkaisujen vaikutus on kohtalainen. | 20 |
2.23 | Ratkaisujen vaikutus on melkoinen. | 30 |
2.24 | Ratkaisujen vaikutus on suuri. | 40 |
3 VUOROVAIKUTUS
Vaativuus on sitä suurempi
• mitä syvällisempi ja laajempi neuvonnan, opastamisen, mo- tivoinnin tai neuvottelu ja yhteistyötaitojen vaatimus toi- meen sisältyy.
3.1 | Yhteydet ovat yleensä tietojen vastaanottamista, välittämistä ja jakelua. | 25 |
3.2 | Toimeen tai sen lähipiiriin kuuluvia asiantuntijayh- teyksiä. | 50 |
3.3 | Neuvottelu ja/tai yhteistyötaitoja vaativa toimi. | 75 |
3.4 | Vaikuttamistaitoja ja erityisiä yhteistyötaitoja vaativa toimi. | 100 |
4 TEHTÄVÄ JA JOHTAMISVASTUU
Vaativuus on sitä suurempi,
• mitä vaikeampia erilaisten näkökohtien käsittelyä ja yh- teensovittamista tehtävään kuuluu,
• mitä vaativampi on tehtävän asema toiminta ja johtamis- järjestelmissä.
4.1 | Oma tai opastava ja/tai ohjaava tehtävä. | 15 |
4.2 | Itsenäinen tehtäväalue tai organisointi ja resurssivas- tuu ja/tai esimiestehtävä. | 30 |
4.3 | Laaja itsenäinen tehtävä tai laaja organisointi ja resurssivastuu ja/tai laaja esimiestehtävä. | 45 |
4.4 | Laaja ja monipuolinen itsenäinen tehtävä tai moni- puolinen organisointi ja resurssivastuu ja/tai esimies- tehtävä, jossa alaisia useilla organisaatiotasoilla. | 60 |
Määritetyn toimenvaativuuden tulee vastata toimen todel- lista vaativuutta. Määritykset tarkistetaan kaikkia koskien säännöllisin väliajoin vähintään kerran vuodessa ja toimi- henkilökohtaisesti tehtävien pysyvän muutoksen yhtey- dessä.
Uuden toimihenkilön toimen vaativuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuu- kauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkamisesta. Sa- maa neljän kuukauden aikarajaa noudatetaan myös tehtä- vien pysyvän muutoksen yhteydessä.
Tehdyt toimenvaativuusmääritykset ja –muutokset käy- dään läpi työnantajan ja toimihenkilöiden edustajan kans- sa vähintään kerran vuodessa, ja lisäksi uusien tehtävien osalta sekä tehtävien pysyvien muutosten yhteydessä. Toi- mihenkilöiden edustajalla on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä toimenvaativuuden määrityksestä, järjes- telmän toimivuudesta ja esiin tulleista ongelmista.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli työpaikalla ei ole toimihenkilöiden edustajaa, on toimihenkilöllä oikeus pyydettäessä saada tietää toimensa vaativuusluokka vaativuustekijöineen.
Soveltamisohje:
Toimihenkilöiden lukumäärän sitä edellyttäessä työpai- kalle perustetaan palkkausjärjestelmän ylläpitoa varten työnantajan ja toimihenkilöiden yhteinen palkkaustyöryh- mä. Palkkaustyöryhmän muodostavat palkkausjärjestel- mäkoulutuksen saaneet toimenvaativuuden määrittelyyn perehtyneet henkilöt. Palkkaustyöryhmä toimii toimen vaativuuteen liittyvissä ylläpito- ja seurantakysymyksissä tarvittaessa kokoontuvana asiantuntijaryhmänä. Ryhmäl- lä on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä toimen- vaativuuden määrityksestä, järjestelmän toimivuudesta ja esiin tulleista ongelmista. Tämän lisäksi työryhmässä voidaan paikallisesti sovittavalla tavalla käsitellä muita- kin palkkaukseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmän tulee käsitellä asiat tarpeetonta viivytystä välttäen. Ryhmä ko- koontuu kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Jos työpaikan työorganisaatiossa on toteutettu sellaisia muutoksia, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet toimi- en sisältöihin, saattaa olla syytä tehdä kaikkien tointen vaativuuden määritykset uudelleen palkkaustyöryhmässä. Sama koskee myös uusilla toimipaikoilla toteutettavaa järjestelmän käyttöönottoa.
Liitot antavat tarkempaa ohjeistusta työpaikan palkkaus- työryhmän tehtävistä koulutusaineistossa.
2.2 Vaativuusluokkapalkat
Vaativuusluokkapalkkoina noudatetaan sen palkanmak- sukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 28.2.2014 tai lähinnä sen jälkeen, 24.10.2011–31.10.2013 voimassa olleen työehtosopimuksen 4 §:n 2.2 kohdan mukaisia, 1.11.2012 alkaen noudatettuja vaativuusluok- kapalkkoja.
Vaativuusluokkapalkat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.11.2015 tai lähinnä sen jälkeen (€/kk):
Toimen vaativuus- pisteet | Vaativuus- luokka | Viikkotyöaika 37,5 h/vko palkka €/kk | Viikkotyaika 40 h/vko palkka €/kk |
100−129 | 1 | 1522 | 1534 |
130−159 | 2 | 1656 | 1669 |
160−189 | 3 | 1802 | 1816 |
190−219 | 4 | 1960 | 1976 |
220−249 | 5 | 2133 | 2150 |
250−279 | 6 | 2320 | 2339 |
280−309 | 7 | 2525 | 2545 |
310−339 | 8 | 2747 | 2769 |
340−369 | 9 | 2988 | 3012 |
370−000 | 00 | 0000 | 3277 |
Jos työaika poikkeaa edellä mainituista viikkotyöajoista, on se otettava huomioon vaativuusluokkapalkassa.
2.3 Paikallisesti sovittu toimenvaativuusmittari
Käytettäessä paikallisesti sovittua toimenvaativuusmit- taria, vaativuusluokkapalkat muodostetaan yllä olevasta taulukosta siten, että koko taulukon alue on käytettävissä.
Jos paikallisesti sovittu vaativuusluokkien lukumäärä on sama tai suurempi kuin edellä olevassa taulukossa, käy- tetään alimpana lukuna taulukon alinta lukua ja ylimpänä lukuna taulukon ylintä lukua.
Jos vaativuusluokkien lukumäärä on pienempi kuin edellä olevassa taulukossa, uuden taulukon alin porras muodos- tetaan kahden tai useamman alimman portaan painotetun keskiarvon perusteella ja ylin porras kahden tai useamman ylimmän portaan painotetun keskiarvon perusteella.
Soveltamisohje:
Painotettu keskiarvo lasketaan käyttäen painoarvona osa- määrää, joka on yllä olevan taulukon portaiden lukumää- rä jaettuna paikallisen taulukon portaiden lukumäärällä.
Esimerkiksi, jos edellä olevan taulukon portaiden luku- määrä on 10 ja paikallisen taulukon portaiden lukumäärä on 8, on osamäärä 10/8 = 1,25.
Laskentakaavat ovat:
alin taulukkoluku + toiseksi alin taulukkoluku x (osamäärä 1) osamäärä
ylin taulukkoluku + toiseksi ylin taulukkoluku x (osamäärä 1) osamäärä
2.4 Tehtäväkohtainen palkanosuus
Toimihenkilön tehtäväkohtainen palkanosuus määräytyy sen vaativuusluokan perusteella, johon hänen tehtävänsä vaativuuden perusteella sijoittuu.
3 Henkilökohtainen palkanosuus
Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työpaikan (yrityksen) toiminnan ja toimien kannalta merkityksellis- ten tekijöiden perusteella. Tekijöitä voivat olla ammatilli- nen osaaminen ja työtulos sekä muut pätevyystekijät.
Ammatillinen osaaminen määritetään tarkastelemalla toimihenkilön suoriutumista toimeen liittyvistä työsken- telytapaa ja työmenetelmää sekä niiden kehittämistä kos- kevista valintatilanteista. Moniosaaminen määritetään ar- vioimalla toimihenkilön kykyä ja valmiutta tehdä erilaisia töitä organisaatiossa.
Työtulos määritetään vertaamalla toimihenkilön työtulos- ta ns. normaaliin työtulokseen.
Muita pätevyystekijöitä voivat olla mm. joustavuus, ih- missuhdetaidot, työssä kehittyminen ja työyhteisön tar- peiden huomioonotto.
Työnantaja laatii paikallisen arviointijärjestelmän, jonka sisältö käsitellään ennen käyttöönottoa toimihenkilöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Pyydettäessä arviointijär- jestelmä tulee antaa kirjallisena.
Ohjeena järjestelmän laadinnassa on valita ammatillises- ta osaamisesta, työtuloksesta ja muista pätevyystekijöistä paikallisesti tarpeelliset porrastustekijät.
Pöytäkirjamerkintä:
Liittojen laatima koulutusaineisto sisältää malleja päte- vyyden arvioinnin osalta.
Toimihenkilön työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnin tekee lähin esimies.
Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus on suuruu- deltaan vähintään 3 % ja enintään 25 % toimihenkilön tehtäväkohtaisesta palkanosuudesta.
Toimihenkilöiden henkilökohtaisten palkanosuuksien määritys on riippumaton toimien vaativuudesta. Tämä tar- koittaa sitä, että sekä vaativissa että vähemmän vaativissa toimissa voi esiintyä eritasoisia työsuorituksia.
Työpaikkakohtaisesti toimihenkilöille määriteltyjen hen- kilökohtaisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiar- vo on 11–17 prosentin välillä.
Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia toimihenkilöi- tä koskevien määritysten yhteydessä. Määritykset tehdään säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa, jollei toisin sovita.
Henkilökohtaisen palkanosuuden määritys tehdään toimi- henkilön tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.
Uuden toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus mää- ritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen xxxx- xxxxxxx.
4 Ylläpito
Säännöllisin väliajoin tehtävien vaativuudenluokituksen ja/tai henkilökohtaisen osuuden uudelleenmääritysten yhteydessä tehdään määrityksiä vastaavat muutokset toi- mihenkilön tehtävä ja henkilökohtaisiin palkanosuuksiin seuraavan palkanmaksukauden alusta.
Tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosuuden uu- delleenmääritys tehdään tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeis- tään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta.
Uudelleenmäärityksistä mahdollisesti aiheutuva kuukau- sipalkan korotus tehdään määritystä seuraavan palkan- maksukauden alusta.
Tapauksissa, joissa toimihenkilön tehtävä ja/tai henkilö- kohtainen palkanosuus muuttuvat aiempaa pienemmiksi, ei kuitenkaan hänen kuukausipalkkaansa alenneta ilman irtisanomisperusteeseen verrattavaa perustetta ja käyttäen toimihenkilön henkilökohtaista irtisanomisaikaa, ellei toi- mihenkilön kanssa toisin sovita.
5 Palkanmääritysjakso ja palkkaustavat
Toimihenkilön palkka määritetään kuukautta kohti.
Käytettävä palkkaustapa perustuu tehtävän ominaisuuk- siin ja palkkausteknillisiin edellytyksiin.
Palkkaustapoja ovat mm. aikapalkat ja erilaiset palkkio- palkat. Palkkiopalkkojen hinnoittelusta sovitaan etukä- teen työnantajan ja sen toimihenkilön tai niiden toimihen- kilöiden välillä, joille palkkiopalkkatyö tarjotaan.
Palkkaustavasta riippumatta toimihenkilölle maksetaan vähintään vähimmäispalkka, joka saadaan lisäämällä hen-
kilökohtainen palkanosuus toimihenkilön tehtäväkohtai- seen palkanosuuteen.
Palkkaustapoja voidaan täydentää erilaisilla tulospalkkio- lisillä.
Jos työnantaja ottaa käyttöön tässä työehtosopimuksessa mainittuja palkkaustapoja täydentävinä palkkioina mak- settavia lisiä ns. tulospalkkioita, työnantajan tulee selvit- tää toimihenkilölle palkkiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöönottoa. Käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan.
Tulospalkkion peruste on muu kuin välitön työsuoritus. Palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tulos, tuotta- vuus tai kehitystavoitteen saavuttaminen. Palkkio kertyy usein palkanmaksukautta pitemmissä jaksoissa.
6 Sijaisuudet
Toimeen olennaisesti liittyvät sijaisuudet tulee ottaa huo- mioon toimihenkilön tehtävän vaativuutta määritettäessä ja henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa.
Muiden sijaisuuksien osalta selvitetään ja todetaan toi- mihenkilön toimen vaativuuden, työn määrän ja vastuun mahdollinen lisääntyminen ja sovitaan erillisestä korva- uksesta, elleivät muutokset ole niin vähäisiä, ettei korva- uksen maksamiselle ole edellytyksiä.
Soveltamisohje:
Toimeen olennaisesti liittyvillä sijaisuuksilla tarkoitetaan toisen toimihenkilön sijaistamista toistuvien lyhyiden poissaolojen ajalta tai työnteon muutoin estyessä.
Muu sijaisuus tarkoittaa toisen toimihenkilön sijaistamis- ta tilanteissa, joita ei ole voitu ennalta ottaa huomioon
ja joiden perusteena on esimerkiksi pitkä sairausjakso, perhevapaa tai muu vastaava pidempi poissaolo.
7 Nuoret toimihenkilöt
17 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 pro- senttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.
16 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 pro- senttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.
Nuoren alle 18vuotiaan suorittaessa samaa työtä kuin täy- siikäinen toimihenkilö ja hänen omatessaan työn edellyt- tämän ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen työsken- telyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsää- dännöstä johtuvia rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.
8 Harjoittelijat
Kohdassa 2.2 mainituista palkoista voidaan poiketa sel- laisten harjoittelijoina työskentelevien opiskelijoiden suh- teen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuksiin sisältyy työharjoittelujakso tai jaksoja.
9 Muut palkkarakenteet
Paikallisesti voidaan sopia muustakin palkkarakenteesta. Tämän työehtosopimuksen alinta tehtäväkohtaista palk- kaa, johon on lisätty alin henkilökohtainen palkanosuus (3
% tehtäväkohtaisesta palkasta) ei kuitenkaan saa alittaa.
10 Palkkamääräyksiin liittyvä paikallinen sopiminen
Tämän pykälän useissa määräyksissä mainitun paikallisen sopimisen osapuolina ovat, ellei asianomaisessa kohdassa ole toisin määrätty, työnantaja ja työehtosopimuksen tar- koittama luottamusmies tai, jollei tällaista ole, työpaikan tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat toi- mihenkilöt sopimallaan tavalla yhdessä. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomis- ajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena.
11 Palkan maksaminen
Palkka maksetaan säännöllisesti kussakin työpaikassa toi- mihenkilöitä koskevien ohjesääntöjen mainitsemina pal- kanmaksupäivinä tai, milloin tätä ei ole ohjesäännöissä määritelty, muulla tavoin ennakolta ilmoitettuina kiinteinä maksupäivinä.
Mikäli palkanmaksupäivän pysyvä muuttaminen koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, tulee muutoksesta neuvotella luottamus- miehen kanssa etukäteen. Muutos tapahtuu kahden kuu- kauden ilmoitusaikaa noudattaen, ellei paikallisesti toisin sovita.
Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korva- ukset on maksettava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraa- van palkanmaksukauden palkan yhteydessä.
Toimihenkilön tulee saada palkanmaksun yhteydessä palkkalaskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
12 Toimihenkilölle annettavat tiedot
Työnantajan on annettava toimihenkilölle kirjallisesti tieto toimen vaativuusluokasta, henkilökohtaisesta pal- kanosuudesta sekä muiden palkanosien perusteista kerran vuodessa. Tiedot tulee toimittaa lisäksi tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosuuden uudelleenmäärityksen yhteydessä. Erillisen selvityksen antaminen on tarpeeton- ta, mikäli tiedot käyvät ilmi palkkalaskelmasta.
13 Luontoisedut
Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin, kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallinto vahvistaa vuosittain ne perus- teet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy verotuksessa.
Esimerkki luontoisedun laskemisesta (autoetu ja puhelinetu)
Rahapalkka 2 200 €
Autoedun verotusarvo 300 €
Puhelinedun verotusarvo 20 € Palkkatilastoon ilmoitettujen
luontoisetujen raha-arvo 320 € 320 € Palkkamääräysten soveltamisessa
käytettävä palkka 2 520 €
14 Palvelusvuosilisä
Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajan- kohdasta muuta sovita, maksetaan toimihenkilölle joulu- kuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen
työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.
Lisää maksetaan seuraavasti:
Työsuhteen yhtäjaksoinen kesto | Lisänä maksettava euro määrä lasketaan kaavasta | |
10 mutta ei 15 vuotta | 0,15 x Lkk x 12 | kuukausipalkka luontoisetuineen |
15 mutta ei 20 vuotta | 0,30 x Lkk x 12 | kuukausipalkka luontoisetuineen |
20 mutta ei 25 vuotta | 0,45 x Lkk x 12 | kuukausipalkka luontoisetuineen |
25 vuotta tai enemmän | 0,60 x Lkk x 12 | kuukausipalkka luontoisetuineen |
Kaavassa
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oi- keuttavien kuukausien lukumäärä.
Palvelusvuosilisän maksujakso voidaan paikallisesti sopia myös lyhyemmäksi kuin vuosi.
Maksettaessa palvelusvuosilisää kolmen kuukauden tai lyhyemmissä jaksoissa, käsitellään sitä palkkahallinnon eri tilanteissa (muun muassa vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, yli- ja sunnuntaityökorotuksia jne. laskettaessa) kuten varsinaista kuukausipalkkaa.
Perusteen toteaminen
Se, kuuluuko toimihenkilö lisän soveltamispiiriin ja min- kä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suorite- taan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työ- suhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä nou- datetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.
Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen
Työnantaja ja toimihenkilö, joka on ennen 30. marraskuu- ta täyttänyt vähintään 58 vuotta, voivat vuosittain sopia, että toimihenkilön ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pi- tää palvelusvuosilisän tarkistusajankohdan jälkeen. Työn- antaja ja toimihenkilö sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Palvelusvuosilisä tai sen osa muunnetaan vapaaksi seu- raavasti:
Palvelusvuosilisä | = vapaapäivien lkm |
kk-palkka / 21 |
Vapaan ajalta maksetaan toimihenkilölle hänen säännölli- sen työaikansa palkka.
Työsuhteen päättyminen
Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, mak- setaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän jou- lukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä sum- masta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä makset- tiin.
5 §
Osa-ajan palkka
Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausi- palkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijär- jestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumääräl- lä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 12 §:n 6 kohdan 2 kappaleessa. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.
Soveltamisohje:
Osaajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työ- suhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkan- maksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihen- kilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.
Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työ- tunteja, menetellään seuraavasti:
poissaolopäivä/-tunti
- lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit
- kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien luku-mää- rällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka
- poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausi- palkasta = osa-ajan palkka
Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuu- kausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:
Kuukausityöaika 2016 – 2017
2016 | työ- päiviä | tunnit 37,5 h/vko | tunnit 40 h/vko |
tammikuu | 19 | 142,5 | 152 |
helmikuu | 21 | 157,5 | 168 |
maaliskuu | 21 | 157,5 | 168 |
huhtikuu | 21 | 157,5 | 168 |
toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
elokuu | 23 | 172,5 | 184 |
syyskuu | 22 | 165,0 | 176 |
lokakuu | 21 | 157,5 | 168 |
marraskuu | 22 | 165,0 | 176 |
joulukuu *) | 21 | 157,5 | 168 |
*) joulukuu sisältää itsenäisyyspäivän
2017 | työ- päiviä | tunnit 37,5 h/vko | tunnit 40 h/vko |
tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
helmikuu | 20 | 150,0 | 160 |
maaliskuu | 23 | 172,5 | 184 |
huhtikuu | 18 | 135,0 | 144 |
toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
elokuu | 23 | 172,5 | 184 |
syyskuu | 21 | 157,5 | 176 |
lokakuu | 22 | 165,0 | 176 |
marraskuu | 22 | 165,0 | 176 |
joulukuu*) | 19 | 142,5 | 152 |
*) joulukuu sisältää itsenäisyyspäivän
Säännöllisen työajan pidentämiseksi työehtosopimuksen 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti lisätty työaika pidentää ky- seisen kuukauden säännöllisen työajan tunteja ja lisää ky- seisen kuukauden työpäivien lukumäärää.
Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysy- myksessä on osaajan palkan laskeminen, että asianomai- nen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3vuorotyös- sä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.
Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuk- sen 7 §:n 2 kohdan tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikal- lisesti toisin sovita.
6 §
Säännöllinen työaika
1 Säännöllisen työajan pituus
a. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja
40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jat- kuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.
b. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika
Päivä ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, tulee työ- aika järjestää siten, että se on
vuonna 2016 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa
vuonna 2017 keskimäärin 36,7 tuntia viikossa.
Tällöin työajan lyhennysvapaat, arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto sekä 6 §:n 1.3 kohdassa toteutettu säännöl- lisen työajan pidentäminen tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana. Työajan tasaamisessa noudatetaan 2. kohdan määräyksiä.
Päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, työaika on arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto sekä 1.3 kohdan vaikutus huomioon ottaen
vuonna 2016 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa
vuonna 2017 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa
Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on vuonna 2016 keskimäärin 35,8 tuntia viikossa ja vuonna 2017 keskimäärin enintään 36,3 tuntia viikossa. Keskey- tymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivos- työssä työaika on vuonna 2016 keskimäärin 34,9 tuntia viikossa ja vuonna 2017 keskimäärin enintään 35,4 tuntia viikossa. Kolmivuorotyössä työajan tulee enintään vuo- den, pääsääntöisesti kalenterivuoden pituisena ajanjakso- na tasoittua edellä mainittuihin määriin viikossa, ottaen huomioon mitä paikallisesta sopimisesta on kohdassa 1.4 määrätty.
Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määrä- ysten mukaan.
Soveltamisohje:
Työaikamuotojen määritelmät
TAM 1/5 tarkoittaa yksivuorotyötä, jota tehdään viitenä päivänä viikossa.
TAM 2/5 tarkoittaa kaksivuorotyötä, jota tehdään viitenä päivänä viikossa.
TAM 3/5 tarkoittaa keskeytyvää kolmivuorotyötä, jota teh- dään viitenä päivänä viikossa.
TAM 3/7 tarkoittaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jota tehdään yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemä- nä päivänä viikossa.
1.2 Viikkotyöajan muuttaminen päivä- ja kaksivuorotyössä
Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujär- jestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työ- viikosta 40 tunnin työviikkoon tai 40 tunnin työviikosta 37,5 tunnin työviikkoon. Siirtymisen yhteydessä kuukau- sipalkka suhteutetaan todelliseen työajan muutokseen, el- lei toisin sovita.
1.3 Säännöllisen työajan pidentäminen päivä- ja kaksivuoro- työssä.
Toimihenkilöiden luottamusmies tai jos luottamusmiestä ei ole valittu toimihenkilöt sopimallaan tavalla yhdessä sopivat työnantajan kanssa marraskuun loppuun mennessä siitä, millä tavoin toimihenkilöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu toistaiseksi, ellei sopijaosapuoli vii- meistään syyskuun loppuun mennessä kirjallisesti irtisano sopimusta päättymään kuluvan vuoden loppuessa.
Paikallisella sopimuksella työaikaa pidennetään työpai- kan työhön ja työaikamuotoihin sopivalla tavalla. Työai- kaa voidaan sopimalla pidentää esimerkiksi huomioimal- la työajan lisääminen liukuvan työajan järjestelmässä tai työaikapankissa, pidentämällä vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään kahdella tunnilla vuorokaudessa, piden- tämällä viikoittaista säännöllistä työaikaa ottamalla yksit- täisiä vapaapäiviä työpäiviksi, taikka muilla konkreettisil- la tavoilla.
Mikäli paikallisesti sovitaan siitä, että arkipyhä otetaan säännölliseksi työajaksi, kyseisenä arkipyhänä työsken- nellään ilman eri suostumusta ja kyseisen arkipyhän aika- na tehdystä työstä ei makseta työaikalain 33 §:n 2 momen- tin mukaista sunnuntaityökorotusta.
Osa-aikaisilla tai vain osan kalenterivuotta työskentele- villä työajan pidennys toteutetaan suhteessa säännöllisen työajan pituuteen. Työajan pidennys ei koske toimihenki- löitä, joilla ei ole määritelty vähimmäistyöaikaa.
Mikäli kollektiivista paikallista ratkaisua ei saavuteta, työnantajalla on mahdollisuus työtuntijärjestelmän muut- tamista koskevia määräyksiä noudattaen osoittaa toimi- henkilölle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi säännöllistä työtä enintään 24 tuntia vuodessa. Työtä osoi- tetaan enintään 8 tuntia yhdelle vapaana olevalle lauantai- päivälle ja sen lisäksi enintään 2 tuntia normaalin työvuo- ron lisäksi työpäivänä. Edellä tarkoitettu lauantaipäivä ei kuitenkaan voi olla arkipyhä eikä arkipyhäviikon lauantai. Työajan vuotuinen pidennys toteutetaan kohdentamalla siitä 12 tuntia kummallekin vuosipuoliskolle.
Tämän määräyksen perusteella pidennetty säännöllinen vuorokautinen työaika pidentää kyseisen viikon sään-
nöllistä työaikaa. Tämän määräyksen perusteella sään- nölliseksi työajaksi sovittu tai otettu vapaapäivä pidentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa. Kuukausittaisen työajan lisäys tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.
1.4 Säännöllisen työajan pidentäminen 3 -vuorotyössä
Toimihenkilöiden luottamusmies tai jos luottamusmiestä ei ole valittu toimihenkilöt sopimallaan tavalla yhdessä sopivat työnantajan kanssa marraskuun loppuun mennessä siitä, millä tavoin toimihenkilöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu toistaiseksi, ellei sopijaosapuoli vii- meistään syyskuun loppuun mennessä kirjallisesti irtisano sopimusta päättymään kuluvan vuoden loppuessa.
Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, työnantajalla on mahdollisuus työtuntijärjestelmän muuttamista koskevia määräyksiä noudattaen osoittaa toimihenkilölle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi yksi kahdeksan tunnin työvuoro. Edellisen lisäksi työnantaja osoittaa toimihen- kilölle käytössä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi sään- nöllistä työaikaa neljä eri kertaa neljä tuntia kerrallaan joko työvuoron alkuun tai loppuun yhden päivän ilmoi- tusaikaa noudattaen.
Työnantajan on kuitenkin pyrittävä huomioimaan toimi- henkilön perusteltu henkilökohtainen este työvuoron pi- dentämiselle. Työvuoron pidentäminen toteutetaan siinä tapauksessa myöhemmin työnantajan osoittamana ajan- kohtana.
2 Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä
Päivä- ja kaksivuorotyön 1 a. kohdan mukaisen työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1.1 kohdan mukaiseen määrään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Vapaata pidetään työnantaja osoituksen mukaan vähin- tään työvuoro kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa työ- suhteen aikana toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työtuntijärjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.
Soveltamisohje:
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajan lyhentä- misvapaiden tai osan niistä korvaamisesta rahalla. Sopi- mus tehdään joko asianomaista kalenterivuotta koskien tai toistaiseksi. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa päättymään kulloinkin kuluvan kalenterivuoden loppuessa irtisano- malla sopimus viimeistään lokakuun loppuun mennessä.
Korvaus kulloinkin korvattavista lyhennysvapaista las- ketaan käyttäen 12 §:n 6 kohdan mukaisia ylityöjakajia. Korvauksen suuruus määritetään aina uudelleen palkan- tarkastusten yhteydessä.
Paikallisesti voidaan sopia työajan lyhentämisvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta me- netellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mut- ta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden anta- misajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajan- kohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti ja palveluaiko- jen sallimissa rajoissa.
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja kos- kee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asian- omaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työ- aikamuotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.
Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan vii- meistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.
Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
Tämän momentin perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivi- en veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.
Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä pois- saolevan toimihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaik- kei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitä- nyt.
Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toimeenpanoa neuvoteltava toimihen- kilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.
Eräät erityistilanteet
Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuoden, suh- teutetaan työajan lyhentämisvapaiden määrä toimihenki- lön kyseisen kalenterivuoden keskimääräisen viikoittai- sen työajan mukaisesti. Työsuhteen päättyessä pitämättä olevat, tällä tavoin lasketut vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.
Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen:
Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaa- päivät muuttuvatkin työpäiviksi.
Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3vuorotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työ- aikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimi-
henkilön suhteellinen työaika ei pitene.
3 Työajan lyhentämisen korvaaminen kolmivuorotyössä
Keskeytyvä kolmivuorotyö:
Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvitetään mahdollinen ansiotason alenemi- nen sekä päätetään sen korvaustavasta. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka ottaa huomioon kompensaa- tion, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.
Keskeytymätön kolmivuorotyö:
Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskey- tymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivos- työssä toimihenkilölle kuukausittain 5 %:n suuruinen eril- linen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.
7 §
Säännöllisen työajan sijoittaminen
1 Työtuntijärjestelmä
Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Kolmivuorotyötä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 6 §:n 1.1 kohdassa mainittuihin keskimääriin viikossa. Työtuntijär- jestelmästä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.
Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamus- miehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos kos- kee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamus- miehen kanssa etukäteen.
Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisim- man ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voi- maantuloa edeltävänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toimin- nallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luotta- musmiehelle.
Soveltamisohje:
Tilapäisen muutoksen määritelmä
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aihe- uttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.
Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.
Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin so- vita.
Työvuorokausi alkaa klo 7, ellei paikallisesti toisin sovita.
Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunnitel- taessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdolli- suudet liukuvan työajan käyttöön ottamiseen. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan järjestämisestä, liukuvan työajan liukumarajoista ja kertymästä työaikalaista poi- keten, kuitenkin niin, että kertymä voi olla enintään -40 /
+120 tuntia.
2 Keskimääräinen säännöllinen työaika
Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönotta- minen edellyttää työtuntijärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keski- määrään, enintään 40 tuntiin viikossa.
2.1. Työnantajan päätöksellä
Edellyttäen, ettei säännöllinen vuorokautinen työaika yli- tä 8 tuntia, säännöllinen viikoittainen työaika voidaan jär- jestää keskimääräiseksi seuraavasti:
• päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan;
• keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enin- tään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännöl- liseen viikkotyöaikaan; sekä
• keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enin- tään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännöl- liseen viikkotyöaikaan.
Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee si- sältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.
2.2. Paikallisesti sopimalla
a. Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksen 6 §:n
1.1 kohdassa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi ta-
pahtua myös antamalla viikkovapaan lisäksi kokonai- sia vapaapäiviä.
Vuorokautinen säännöllinen työaika voi kuitenkin tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään 1 vuosi.
b. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viik- koa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työai- kaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimihenkilön palkasta. Samoja pe- riaatteita noudatetaan myös silloin kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päättyessä.
Soveltamisohje:
Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvau- dutaan lomauttamiseen.
c. Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alka- mis- ja päättymisaika.
3 Paikallinen sopiminen työaikamääräyksistä
Työehtosopimuksen määräysten puitteissa voidaan pai- kallisesti sopia:
• säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus (6 §:n 1 kohdan a ja b, 7 §:n 2.2 kohta),
• säännöllisen työajan pidentämisen toteuttamistapa (6 §:n 1.3 kohta),
• säännöllisen työajan pidentämisen toteuttamistapa 3
-vuorotyössä (6 §:n 1.4 kohta)
• työajan lyhentämisvapaan pitämisestä tai sen kor- vaamisesta (6 §:n 2 kohta),
• työvuorokauden ja työviikon alkaminen (7 §:n 1 kohta),
• työtuntijärjestelmän muuttaminen (7 §:n 1 kohta),
• liukuvan työajan käyttöönotto ja liukuvan työajan enimmäisrajat (7 §:n 1 kohta),
• työajan tasoittumisjakson pituus, enintään 1 vuosi (7
§:n 2.2. kohta),
• päivittäisen lepoajan pituus (10 §:n 1 kohta),
• lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla (11 §:n 5.kohta),
• yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta kiinteällä kuu- kausikorvauksella tai vastaavalla vapaalla, taikka vaihtamisesta joustovapaaseen (12 §:n 2. kohta ja 13
§:n 3 kohta),
• yhdestä ylitökäsitteestä (12 §:n 5 kohta),
• lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla tai vaihtamisesta joustovapaaseen (24 §:n 4. kohta).
Tämän sopimuksen 6 §:n 2 kohdan mukaisia työajan ly- hennysvapaita ja edellä mainittuja paikallisesti sovittuja vapaajaksoja tai muita joustavien työaikajärjestelmien mukaisia vapaita annetaan työtilanteen niin salliessa ja toimihenkilön niin halutessa useamman työvuoron jak- soissa.
8 § Vapaapäivät
1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:
- kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka
- vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.
2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, va- paapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu sään- nölliseen viikkotyöaikaan.
Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen, ellei paikallisesti toisin sovita.
3. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti ottamalla lauantai tai muu vapaapäivä työpäi- väksi, kyseisellä viikolla ei tarvitse olla kahta vapaapäi- vää.
9 § Arkipyhäviikot
2. Vapaapäiviä ovat kuitenkin:
a. uudenvuodenpäivän viikon lauantai
b. loppiaisviikon lauantai
c. pääsiäislauantai
x. pääsiäisen jälkeinen lauantai
e. vapunpäivän viikon lauantai
f. helatorstaiviikon lauantai
g. juhannusaatto
x. itsenäisyyspäiväviikon lauantai
i. jouluaatto
x. xxxxxx jälkeinen lauantai
3. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika vuosina 2016-2017 Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2016
1. | viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
12. | viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
13. | viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
17. | viikko | vapunpäiväviikko | 5 pv |
18. | viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. | viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. | viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
51. | viikko | jouluviikko | 5 pv |
52. | viikko | joulun jälkeinen viikko | 4 pv |
Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2017
1. | viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
15. | viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
16. | viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18. | viikko | vapunpäiväviikko | 4 pv |
21. | viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. | viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. | viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
51. | viikko | jouluviikko | 5 pv |
52. | viikko | joulun jälkeinen viikko | 3 pv |
4. Tapauksissa, joissa toimihenkilö on tehnyt arkipyhävii- kolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää (tes–ylityö), katso 12 § 8. kohta.
5. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti sopimalla arkipyhä tai arkipyhäviikon lauantai työpäiväksi, kyseisen viikon työaika pitenee vastaavasti.
10 §
Lepoajat ja viikoittaisen vapaa-ajan korvaus
1. Päivittäinen lepoaika
Xxxxxxx työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pitempiin vuoroihin, niin myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähin- tään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.
Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toi- mihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännölli- nen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuiten- kin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää 1/2 tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoai-
kana esteettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämätöntä. Paikallisesti voidaan myös muiden osalta sopia ruokailusta työn lomassa.
Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on si- dottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta.
Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän ai- heuttaa haittaa työn kululle.
2. Viikoittainen vapaa-aika
2.1. Toimihenkilön työaika järjestetään niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskey- tymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, si- joitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähin- tään 24 tuntia viikossa.
2.2. Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin vii- koittainen vapaa-aika järjestää niin, että sitä 12 viikon aikana tulee keskimäärin 35 tuntia viikkoa kohden, kui- tenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
2.3. Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista sään- nöksistä voidaan poiketa:
a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuoro- kaudessa on enintään kolme tuntia;
b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;
c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimi- henkilöiden täydellistä työstä vapauttamista;
d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
3. Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus
3.1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittai- sena vapaa-aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, joll- ei toisin sovita.
3.2. Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ on kor- vattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tilapäisen hoitovapaan, tapaturman, työnantajan määräämän koulu- tuksen tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan vuok- si.
3.3. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännölli- nen työaika työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.
3.4. Toimihenkilön suostumuksella voidaan viikoittaisen va- paa-ajan korvaus suorittaa kokonaisuudessaan rahana si- ten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta
• peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä
• tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityö- korotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnun- taityö.
Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikko- levon aikana tehtävästä työstä.
11 § Lisätyö
1. Lisätyön käsite
Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka toimihenkilön suostu- muksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylit- tämättä 6 §:n 1. a)-kohdan ja 7 §:n 2 kohtien mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä.
Lisätyö voi siten, poissaolotapauksia lukuun ottamatta, tulla kysymykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia vii- kossa.
2. Lisätyön muodot
Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:
a. Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päi- vässä.
b. Vapaapäivänä
• tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana tai
• aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toi- mihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä.
3. Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.
Milloin työtuntijärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu saman palkanmaksukauden puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen ver- tailuperusteena asianomaiselle viikolle työtuntijärjestel- mässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.
4. Lisätyöstä maksettava palkka
Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka laske- taan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.
Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työ- tuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokauti- sesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.
5. Paikallisesti voidaan sopia lisätyön vaihtamisesta jous- tovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
12 § Ylityö
1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen sään- nöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työ- tuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40
xxxxxx xxxxxxxx, ellei tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.
Kolmivuorotyössä työ, joka ylittää asianomaisen työvii- kon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, korva- taan siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta yli- työstä on sovittu.
Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkas- telujaksona käytetään kalenterivuotta.
Soveltamisohje:
Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.
2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä (TAL-ylityö ja TES-ylityö) maksetaan kahdeksalta ensim- mäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Lauantaipäivänä sekä pyhä ja juhlapäivän aattona tehdys- tä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona teh- dystä viikoittaisesta ylityöstä ja TES-ylityöstä (12 § 8 kohta) maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla koro- tettu palkka.
Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan mak- saa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenki- lön kanssa. Vapaaajan ajankohdasta sovitaan asianomai- sen toimihenkilön kanssa.
Vaihtoehtoisesti voidaan sopia ylityökorotuksen tai koko ylityöpalkan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustova- paan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovitta- va. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
3. Xxxxxxx toimihenkilö vuosiloman, sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudelli- sesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi an- netun vapaan pitämisen, työaikapankkivapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai keskusjärjestöjen väli- seen koulutussopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tunti- määrää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mu- kaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
4. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodos- ta toiseen, katsotaan, ellei tämän sopimuksen tai sen liit- teiden muista määräyksistä muuta johdu, viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.
5. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että ylityöstä maksettava korvaus määräytyy yhden ylityökäsitteen avulla. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityö- korvaussäännön perusteella.
Paikallisesta sopimuksesta tulee ilmetä ylityökorvausta koskevan jakson pituus sekä ylityökorvauksen suuruus, joko porrastettuna ylityötuntien lukumäärän mukaan tai yhtenä prosenttilukuna.
Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja luottamus- miehen välillä kirjallisesti.
Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pit- kältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjär- jestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaatteiden yksinkertaistamiseen.
Pöytäkirjamerkintä:
Työpaikan keskimääräinen ylityöprosentti lasketaan seu- raavasti:
Toimihenkilöille kertyneiden ylityöprosenttien summa jae- taan ylityölisään oikeuttaneiden tehtyjen työtuntien sum- malla.
Laskentaa suoritettaessa huomioidaan kulumassa oleva- na vuonna sopimuksentekohetkeen mennessä ja tätä edel- tävänä vuonna kertyneet ylityöprosentit.
Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan ylityölisään oikeutta- neiden työtuntien summaa vastaavalta ajalta.
6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luon- toisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Keskeyty- mättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivos- työssä jakajana käytetään lukua 149. Keskeytyvän kol- mivuorotyön jakaja on 155. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua sään- nölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.
Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnun- taityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisä- työkorvauksia.
Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja yli- työkorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa lasketta- essa.
7. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tun- tia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mah- dollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.
8. Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työ- tä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää (TES-ylityö), korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoyli- työstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokauti- sena ylityönä. Tämä määräys koskee ainoastaan päivä- ja kaksivuorotyötä, jota tehdään siten järjestettynä, että työ- viikossa on viisi säännöllistä työpäivää (tam 1/5 ja tam 2/5). Tämä määräys ei koske tilanteita, joissa työaika on järjestetty keskimääräiseksi ennalta laaditun työtuntijär- jestelmän mukaisesti.
9. Milloin aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokau- tista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi
on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tu- lee selvittää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korvataan.
Esimerkki ylitöiden korvaamisesta 12 §:n mukaan:
Ma | Ti | Ke To | Pe La Su |
8 | 8 | 8 10 | 8 1,5 10 |
- lasketaan viikon kaikki suoritetut
työtunnit yhteen 53,5 tuntia
- edellisestä vähennetään vuorokautisten ylityötuntien
kokonaismäärä (To ja Su) 4,0 tuntia 49,5 tuntia
- jäännöksestä vähennetään ao. työtuntijärjestelmän säännöllinen
työaika 40,0 tuntia
viikkoylityötä 9,5 tuntia
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla koro- tettu palkka (torstai). Kuitenkin milloin viikoittaista yli- työtä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuoro- kautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Täs- sä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna.
Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnun- tain 6,5 ensimmäistä tuntia ovat 50 prosentilla korotetta-
vaa viikoittaista ylityötä ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tun- tia ovat 100 prosentilla korotettavaa viikoittaista ylityötä. Sunnuntain viimeiset kaksi tuntia ovat 100 prosentilla korotettavaa vuorokautista ylityötä.
Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan li- säksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalk- ka kaikilta 10 tunnilta.
Lisäksi on annettava viikkolepo myöhemmin tai makset- tava viikkolepokorvaus niiden määräysten mukaan, jotka on selostettu aikaisemmin 10 §:ssä.
Lisätyön korvaamisesta ks. sopimuksen 11 §. Arkipyhä- viikkojen työajan osalta ks. 9 §. Aattopäivinä tehdyn yli- työn osalta ks. sopimuksen 12 §:n 2 kohtaa.
13 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkol- lisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.
2. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 koh- dan mukaisesti sopimalla arkipyhä työpäiväksi, kyseiseltä arkipyhältä ei makseta sunnuntaikorotusta. Kyseisenä ar- kipyhänä tehdään työtä ilman eri suostumusta.
3. Jos sunnuntaina tehty työ on lisä tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus asianomaisten lisä ja ylityötä koskevien säännösten mukaan sekä lisäksi edellä olevan kohdan 1. mukaisena sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen pe- ruspalkka.
4. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaih- taa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaaajan ajankohdasta sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vaihtoehtoisesti sun- nuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan sopia vaihdettavaksi joustovapaaseen. Jousto- vapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovitta- va. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
14 §
Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toi- mihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työsken- nellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.
2. Vuorotyölisän suuruus tunnilta on sen palkanmaksukau- den alusta, jonka alkamispäivä on 1.11.2015 tai lähinnä sen jälkeen:
Kuukausipalkan luontoisetuineen ollessa (€/kk) | Iltavuoro senttiä | Yövuoro senttiä |
alle 1867 | 160 | 299 |
1867 - 1966 | 164 | 309 |
1967 - 2063 | 169 | 317 |
2064 - 2157 | 174 | 326 |
2158 - 2251 | 180 | 339 |
2252 - 2349 | 187 | 345 |
2350 - 2445 | 190 | 353 |
2446 - 2542 | 195 | 362 |
2543 - 2639 | 198 | 369 |
2640 - 2732 | 206 | 379 |
2733 tai suurempi | 210 | 387 |
3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.
4. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toi- mihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22, katsotaan täl- lainen työ iltatyöksi sekä kello 22-06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.
5. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuo- ronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.
6. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteä-
nä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauk- sen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen.
7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuoro- työlisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.
8. Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti.
15 § Varallaolo
1. Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopi- muksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolel- la päivystysvalmiudessa siten, että hänet voidaan määrätä suorittamaan työtehtäviä. Työn tekeminen voi tapahtua työpaikalla, asiakkaan luona tai etäyhteyksien välityksel- lä. Varallaoloaika ei ole työaikaa.
2. Työnantaja on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.
3. Varallaoloajalta maksettava korvaus on:
a. 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvolli- nen ryhtymään työhön viimeistään 2 tunnin kuluttua kutsusta,
b. 30 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvolli- nen ryhtymään työhön viimeistään 4 tunnin kuluttua kutsusta,
c. 15 % peruspalkasta, mikäli edellä mainittu vasteaika on yli 4 tuntia.
4. Varallaolokorvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihen- kilö joutuu olemaan päivystysvalmiudessa työtä suoritta- matta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia va- rallaolokorvauksesta toisinkin.
5. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, makse- taan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti. Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä mak- settavia korvauksia.
Soveltamisohje:
Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoi- tetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.
Milloin kysymyksessä on kohdan 3. a) mukaisesti sido- tusta varallaolosta, ei varallaoloaika kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.
16 §
Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet
1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun pe- rusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työ- paikalta.
2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankoh- dan perusteella seuraavasti:
a) kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo
16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja
b) kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello
21.00 ja 06.00 välisenä aikana.
3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu kello
21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käyte- tyltä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.
4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluon- toisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.
5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vas- taavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.
6. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luon- teenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.
Soveltamisohje:
Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, ai- heutuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka korvataan hälytysrahalla. Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuyhtey- det puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.
Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.
Kohdassa 6. määritelty puhelinohjeiden antaminen huo- mioidaan toimihenkilön kokonaispalkkauksessa palkan yrityskohtaisessa osassa. Tästä osuudesta annetaan pyy- dettäessä kirjallinen selvitys.
Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 2106 välisenä aikana annetun kutsun perus- teella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälinä suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100
%:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.
Sopimuksen 15 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
17 §
Kaivoslisä ja keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä
Kaivoslisä
Maanalaista työtä vakituisesti suorittavalle toimihenkilöl- le maksetaan erillisenä vähimmäispalkkavertailuun kuu- lumattomana lisänä sen palkanmaksukauden päättymi- seen asti, jonka päättymispäivä on 30.10.2015 tai lähinnä sen jälkeen 254 euroa kuukaudessa, ja sen palkanmaksu- kauden alusta, joka alkaa 1.11.2015 tai lähinnä sen jälkeen 255 euroa kuukaudessa. Xxxxxx toimihenkilö vakituisesti työskentelee osan, mutta yli puolet työajastaan maan alla, muodostetaan hänen kaivoslisänsä kertomalla maan alla keskimäärin kuukautta kohden suoritettujen työtuntien lu- kumäärä sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jon- ka päättymispäivä on 30.10.2015 tai lähinnä sen jälkeen 1,48 eurolla, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.11.2015 tai lähinnä sen jälkeen 1,49 eurolla. Siltä ajalta, jonka kaivoksessa vakinaisesti työskentelevä toimihen- kilö työskentelee maan päällä, vähennetään kaivoslisästä
mainittuja ajankohtia vastaavasti 1,48 euroa tai 1,49 euroa tuntia kohden. Vastaavasti maksetaan kaivoksen maan- päällisiä töitä vakinaisesti suorittavalle toimihenkilölle kaivoslisänä mainittuja ajankohtia vastaavasti 1,48 euroa tai 1,49 euroa jokaiselta tunnilta, jonka hän työskentelee maan alla.
Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle toimihenki- lölle maksetaan kultakin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka suuruus on sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 30.10.2015 tai lähinnä sen jälkeen 2,11 euroa ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.11.2015 tai lähinnä sen jälkeen 2,12 euroa.
Pöytäkirjamerkintöjä:
1 Lisää ei oteta huomioon yli-, sunnuntai-, lisätyön tai vastaavien palkkaerien laskennassa käytettävää pe- ruspalkkaa määrättäessä. Sitä ei makseta ylityöajalta. Pyhätyön ajalta lisä maksetaan yksinkertaisena. Lisää ei sisällytetä palkkaan, joka työehtosopimuksen perus- teella suoritetaan muulta kuin tehdyltä työajalta (esim. sairausajan palkka).
2 Teollisuuslaitoksissa, joissa on jo nyt käytössä joko vastaava tai ns. suurjuhlapyhäkorvauksen nimellä maksettava palkanlisä, otetaan tämä huomioon. Tämä voidaan toteuttaa joko niin, että lopetetaan aikaisem- min maksetut lisät tai niin, että lasketaan nyt kysy- myksessä olevan lauantailisän vuosikustannusten ja aikaisemmin käytössä olevien lisien vuosikustannus- ten erotus, jonka pohjalta määritellään lauantaina
maksettavan tuntikohtaisen lisän suuruus jakamalla mainittu erotus vuoden tuntien luvulla.
18 §
Palkka sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
1. Toimihenkilön on ilmoitettava viipymättä työkyvyttö- myydestään ja sen arvioidusta kestosta.
2. Toimihenkilön on esitettävä vaadittaessa työkyvyttömyy- destään työnantajan hyväksymä lääkärintodistus.
3. Jos työnantaja ei hyväksy toimihenkilön esittämää lää- kärintodistusta ja osoittaa hänet toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa tästä aiheutuvan lää- kärintodistuspalkkion.
Sairausajan palkanmaksun edellytykset
4. Toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkkaa luontoisetuineen, jos hän on sairauden tai tapaturman joh- dosta työkyvytön eikä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella eikä ole työ- sopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautta. Palkkaa maksetaan työpäiviltä, jotka sisältyvät alla mai- nittuihin jaksoihin seuraavasti:
Työsuhteen jatkuttua Palkallisen jakson
yhtenjaksoisesti pituus:
vähintään 1 kk, mutta alle 1 v. 28 kalenteripäivää vähintään 1v., mutta alle 5 v. 35 kalenteripäivää vähintään 5 v. tai kauemmin 90 kalenteripäivää
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % toimihenki- lön palkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alka- mispäivän ja sen jälkeisen yhdeksän arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä.
5. Ajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toimihenkilölle lain tai sopi- muksen perusteella tuleva päiväraha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.
Vähennysoikeus ei koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perus- teella saamaa päivärahaa tai korvausta.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei makseta tai se maksetaan vähäisempänä toimihenkilöstä johtuvas- ta syystä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.
Saman sairauden uusiutuminen
6. Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 kalente- ripäivän kuluessa työhön paluustaan, aika, jolta työnanta- ja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, laske- taan siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajan- jakso. Sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetuin tavoin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain 8 luvun 7 § 2 mom. tarkoittamalta omavastuuajalta.
Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.
19 § Lääkärintarkastukset
Palkanmaksun edellytykset
Toimihenkilöllä on oikeus käydä työaikanaan seuraavissa tarkastuksissa ja tutkimuksissa edellyttäen, että ne on jär- jestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:
1. Sairaus
Sairauden tai tapaturman vuoksi välttämätön lääkärintar- kastus ja siihen liittyvä laboratorio- tai röntgentutkimus tai syöpäsairauden edellyttämä hoito, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
Erikoislääkärin tarkastus, joka on tarpeellinen hoidon määrittelemiseksi tai jolloin annetaan tarvittavat määrä- ykset apuvälineiden esim. silmälasien hankkimiseen.
2. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:
• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttö- myyden
• hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai sa- man työvuoron aikana
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttö- myyden ja hoidon kiireellisyyden.
3. Raskaus
Toimihenkilön käydessä työsopimuslain 4 luvun 8 § 2 mo- mentissa tarkoitetuissa synnytystä edeltävissä tutkimuk- sissa.
4. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
a. Toimihenkilön käydessä työhön liittyvissä lakisäätei- sissä ja työnantajan edellyttämissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa.
b. Työnantaja maksaa em. tutkimuksiin lähetetylle toi- mihenkilölle matkustamiseen käytetyltä ajalta ansion- menetyksen säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajal- ta. Välttämättömät matkakustannukset ja päivärahat maksetaan tämän työehtosopimuksen 22 §:n mukai- sesti.
c. Vapaa-aikana tapahtuvista tutkimuksista suoritetaan lisäksi korvaus, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähimmäis- määrää.
20 §
Äitiys- ja isyysvapaan ajan palkka ja työhönpaluu perhevapaalta
1. Toimihenkilölle maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n
1 momentin tarkoittaman erityisäitiys- ja äitiysvapaan ajalta säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen yh- teensä 3 kuukaudelta. Isyysvapaan ajalta toimihenkilöille maksetaan palkka luontoisetuineen enintään kuudelta ar- kipäivältä.
2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työ- suhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.
3. Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö adoptoi alle kouluikäi- sen lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyk- sin adoptioon välittömästi liittyvänä 3 kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.
4. Xxxxxx, jolta työnantaja on maksanut äitiysvapaa-ajan tai isyysvapaa-ajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tuleva päi- väraha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enem- pää kuin maksamansa määrä.
5. Työsopimuslain 4 luvun tarkoittamien perhevapaiden päättyessä toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimihenkilölle tarjottava ensisijaisesti aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.
21 §
Lyhyt tilapäinen poissaolo
1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaus- tapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoite- taan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.
2. Lyhyt tilapäinen poissaolo annetaan myös yhteiskunnal- listen luottamustehtävien hoitamista varten.
Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselin- ten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetys- tä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeen- pannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksa- man ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukau- sipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.
Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös mui- den yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.
3. Alle 10 –vuotiaan lapsen osalta lyhyt tilapäinen poissaolo tarkoittaa lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään 4 työpäivää. Muutoin poissaolon pituus on mää- rättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvit- tavaan matkaaikaan.
4. Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimi- henkilölle kertausharjoitusten ajalta palkkaa siten, että toi- mihenkilö saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
5. STTK:n ja Ammattiliitto Pron edustajistoihin ja hallituk- siin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouk- siin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koske- via asioita.
22 § Matkakorvaukset
1. Yleisiä määräyksiä
1.1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksen- mukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitami- nen välttämättömästi vaatii.
1.2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee mat- kalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan en- nen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännölli- sen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päät- tymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.
1.3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan esimerkiksi majoituskustannukset, matka- lippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.
Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.
2. Päiväraha
Edellytyksenä päivärajan maksamiselle on, että toimihen- kilön työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä toimi- henkilön vakituisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen
siitä kummasta matka tehdään. Lisäksi työntekemispaikan on oltava 15 kilometrin etäisyydellä sekä toimihenkilön vakituisesta työpaikasta että asunnosta. Päivärahaa mak- setaan kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:
Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.
Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enintään 10 tuntia.
Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuoro- kaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäiväraha ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.
Päiväraha on määrältään se, jonka verohallinto vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
3. Ruokaraha
Milloin työmatkalta ei makseta päivärahaa, eikä toimi- henkilöllä ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnos- saan, eikä työntekopaikan läheisyydessä ole samantasois- ta ruokailumahdollisuutta kuin toimihenkilön työpaikalla, maksetaan toimihenkilölle ruokaraha, joka on suuruudel- taan ¼ kotimaan päivärahasta.
4. Yöpymiskustannukset
Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko ma- joittumiskustannukset tai yömatkaraha seuraavasti:
Ellei toimihenkilölle ole järjestetty majoittumismahdolli- suutta, työnantajan korvaa työmatkan aikaiset majoittu- miskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.
Verohallinnon verovapaaksi vahvistaman suuruinen yö- matkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttaval- ta matkavuorokaudelta, jona toimihenkilölle ei ole järjes- tetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumis- korvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, jos toimihenkilö on perusteetto- masti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaa- man ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.
5. Työ ulkomailla
Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta mak- setaan ulkomaan päivärahaa, jonka määrä kussakin maas- sa on se, jonka verohallinto vuosittain verovapaaksi vah- vistaa.
Ulkomaille suuntautuvan matka osalta täyden matkavuo- rokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka kä- sittää vähintään 2 ja enintään 10 tuntia, maksetaan puolet ulkomaan päivärahasta ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 10 tuntia.
Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.
Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyk- sessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.
6. Matka-ajan korvaus
6.1. Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ sään- nölliseen työaikaan.
Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräykses- tä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaaaikanaan, mak- setaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena pe- ruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matkaaikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matkaaikaa ei lueta työajaksi. Peruspalkka laske- taan kuten 12 § kohdassa 5.
Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.
Soveltamisohje:
Matka-ajan palkka määräytyy työvuorokauden mukaan. Matkustettaessa aikavyöhykkeiden yli työvuorokausi al- kaa lähtöpaikan aikavyöhykkeen mukaan, kunnes saavu- taan perille komennuskohteeseen tai majoituspaikkaan tai, jos on kysymys kotimatkasta, kunnes työmatka päät- tyy. Komennuspaikalla työvuorokausi alkaa paikallisen aikavyöhykkeen mukaan.
6.2. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää tuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimi- henkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vä- hennetä.
Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viik- koylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mu- kaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismää- rään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin sään- nöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.
6.3. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtä- viensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suoritta-
misesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustami- seen käytetyltä ajalta makseta. Näissä tilanteissa tehtävän edellyttämä matkustaminen huomioidaan toimihenkilön palkan määrittelyssä.
Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksami- sen asemasta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimi- henkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhtey- dessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.
7. Korvaus oman auton käytöstä
Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan siitä kor- vaus, jonka suuruus on se, jonka verohallinto vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
8. Toisin sopiminen
Työmatkoista aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Paikalli- nen kirjallinen sopimus tehdään työnantajan ja toimihen- kilöiden luottamusmiehen välillä. Mikäli työn suorittami- nen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, voidaan myös toimihenkilön kanssa paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta, otta- en huomioon ne paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua sil- mällä pitäen.
23 § Koulutustilaisuudet
1. Koulutustilaisuudet
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista kou- lutusta tai milloin toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, maksetaan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja matkakorvaukset sopimuksen 22 §:n määräysten mukaisesti, lukuun ottamatta matka- ajan korvausta.
Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös yhteistoimintasopimuksen 5 §:n mukaiseen yhteiseen koulutustilaisuuteen osallistuvalle toimihenkilölle, mikäli tilaisuuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimihenkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.
Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan va- paa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta mak- settava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika.
Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Xxxxxxx tämän pykälän tarkoittamaan koulu- tukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäi- vänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumi- sen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.
Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.
2. Koulutustarpeen arviointi
Liitot korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittä- misen tärkeyttä. Työnantaja varaa tarvittaessa toimihenki- lölle mahdollisuuden vuosittain osallistua ammatilliseen koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Koulutustarve voidaan to- deta esimerkiksi työnantajan ja toimihenkilön välisessä kehityskeskustelussa.
Pöytäkirjamerkintä:
Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 16
§:n mukaisesti yrityksissä on laadittava yhteistoiminta- neuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulu- tussuunnitelma toimihenkilöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnas- sa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä.
24 § Vuosiloma
1. Vuosilomaan sovelletaan vuosilomalakia, ellei tästä työ- ehtosopimuksesta muuta johdu.
2. Vuosilomapalkka lasketaan työpaikan toimihenkilöiden osalta vakiojakajaa 25 käyttäen. Jos toimihenkilö ei ole vuosilomalla koko palkanmaksukauden aikaa, loma-ajan palkka lasketaan suhteuttaen se loma- ja työssäolojaksoi- hin siten, että se vastaa toimihenkilölle muutoin vastaa- valta ajalta maksettavaa palkkaa.
Vuosilomapalkkana maksettava päiväpalkka lasketaan provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavi- en kuukausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansait- tu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipalkan päiväpalkaksi muuttamisessa käytetään lukua 25.
3. Vuosilomapalkka voidaan sovittaessa maksaa yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.
4. Lomaraha
1. Lomaraha on 50 prosenttia vakiojakajalla 25 lasketus- ta vuosilomapalkasta (=rahapalkka).
2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai yrityksessä sovitulla tavalla.
3. Lomaraha maksetaan aina pidetyn loman osalta.
Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä loman- määräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä it- sestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.
Vanhuus tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhen- netulle vanhuus tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mah- dollisesta vuosilomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.
Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuu- den vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha edel- lä mainittuna prosenttina siitä vuosilomakorvauksesta,
joka toimihenkilölle maksettiin palvelukseen astues- saan.
Paikallisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoi- tetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan vaihtami- sesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetel- lään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Mikäli toimi- henkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikalli- sesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.
Sovittaessa vuosilomalain 27 §:n mukaisesti vuosilo- man säästämisestä, on samalla sovittava siitä, makse- taanko lomaraha säästettävän vuosiloman osalta vuo- silomapalkan maksun yhteydessä vai vaihdetaanko lomaraha joustovapaaksi tämän sopimuksen määräyk- sen mukaisesti.
5. Työnantajalla on, milloin tuotannon ja töiden asianmukai- nen järjestely sitä edellyttää, oikeus antaa vuosilomalain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetusta lomasta (kesäloma) 18 lomapäivää ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana. Tämän loman osalta, joka työn- antajan aloitteesta näin annetaan lomakauden ulkopuolel- la, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, ylimääräinen lomaraha, jonka suuruus on 50 pro- senttia asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta.
6. Vuosiloma keskeytymättömässä kolmivuorotyössä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjes- telmää käytettäessä annetaan toimihenkilölle, mikäli tuo- tantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai pai-
kallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaaaika 20.5. 20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän lomanosasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymis- vuosi päättyy.
Xxxxxxxx tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojär- jestelmissä annetaan se lomanosa, joka ylittää 24 loma- päivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräy- tymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa, samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa, vuosiloma- lain määräyksiä.
Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuo- silomien sijoittelu työtuntijärjestelmään pyrittäisiin to- teuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työs- säolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuiten- kin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäi- vien lukumäärällä.
25 § Kokoontumisoikeus
Ammattiliitto Pro ry:n yhdistykset voivat työajan ulko- puolella järjestää kokouksia työpaikalla työsuhdeasioista edellyttäen, että kokousjärjestelyistä ja menettelytavoista sovitaan etukäteen työnantajan kanssa. Kokouksen järjes-
täjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.
26 §
Ulkopuolisen työvoiman käyttö
Alihankintaa ja työvoiman vuokrausta koskeviin sopi- muksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ ja sosiaalilainsäädäntöä.
Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luot- tamusmiesmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuo- jeluvaltuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireelli- syyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voi- daan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.
Vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammatti- taitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teet- tää omilla toimihenkilöillä.
Tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen
Ulkopuolista työvoimaa käytettäessä voi syntyä perusteltu epäilys, että tilaajan sopimuspuoli ei hoida lakisääteisiä tai työehtosopimukseen perustuvia velvoitteitaan.
Tilaajan tulee yhdessä luottamusmiehen kanssa arvioi- da asiantilaa ja sen ratkaisemiseksi tarpeellisten tietojen hankkimista sekä sen perusteella ryhtyä toimenpiteisiin
selvitysten hankkimiseksi. Tilaajan luottamusmiehellä on oikeus perehtyä hankittuihin selvityksiin.
Pöytäkirjamerkintä:
Alihankinta- ja vuokratyösopimuksiin voidaan ottaa ehto, jonka mukaan tilaajalla on sopimussuhteen aikana oikeus velvoittaa sopimuspuolensa luotettavan selvityksen anta- miseen edellä tarkoitettujen tietojen osalta. Selvitys ei saa sisältää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja.
27 § Neuvottelujärjestys
1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemi- seksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikutta- vat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhtei- den kehittämiseen työpaikoilla.
2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta taik- ka muusta työsuhteeseen liittyvästä asiasta syntyy erimie- lisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liitto- jen käsiteltäväksi.
3. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensitilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemises- tä.
4. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaa- tiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyys-
muistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päätty- misestä.
5. Jos edellä 2 kohdassa mainitut sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Asianomaiset liitot voivat yhdessä pyytää EK:n ja STTK:n lausunnon sopimuksen tulkinnasta.
6. Niin kauan kuin edellä 2 kohdassa mainitusta erimieli- syydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa ju- listaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.
7. Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oi- keus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin so- vittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2 ja 5 kohdissa.
28 §
Paikallinen sopiminen
Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn, työl- lisyyden sekä henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitoon ja kehittämiseen. Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea toiminnan kehittämisen väline.
Kullakin työpaikalla määritellään yhteistuumin tavoitteet, joihin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista sovitaan, kun tavoitteet on selvitetty.
Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työ- yhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Paikal- lista sopimista edistää tehokkaasti se, että luottamusmie- hellä on mahdollisuus saada kaikki tarpeelliset paikallisen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot hyvissä ajoin en- nen neuvotteluiden aloittamista.
Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu pai- kallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Liitteessä 6 on listattu tarkemmin sopijaosapuol- ten määräytymisestä.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voi- massa toistaiseksi. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irti- sanomisajasta ole muuta sovittu. Irtisanomiselle ei vaadita erityisiä perusteita.
Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuk- sen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehtosopi- muksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaan- tulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
Pöytäkirjamerkintä:
Palkkausjärjestelmään liittyvästä paikallisesta sopimises- ta on omat määräyksensä 4 §:n 10-kohdassa.
29 §
Sopimuksen sitovuus
1. Tämä sopimus sitoo
a) allekirjoittaneita järjestöjä
b) niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyk- siä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin järjestöihin.
2. Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myös- kään niiden jäseninä olevat työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpitei- siin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä.
30 §
Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 1.11.2016 lukien 31.10.2017 saakka ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisa- nottu.
Helsingissä 10. päivänä elokuuta 2016
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx
AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx