Contract

Maatalous- ja puutarhasektorin sekä maaseutuyritysten energia- ja materiaalitehokkuustoimien edistämistä koskeva toimialasopimus

Osapuolet

Tämän maatalous- ja puutarhasektorin sekä maaseutuyritysten (jäljempänä sektorin) energia- ja materiaa- litehokkuustoimia koskevan toimialasopimuksen (jäljempänä Sopimuksen) osapuolet ovat maa- ja metsä- talousministeriö (jäljempänä ministeriö) sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund r.f. (SLC), Kauppapuutarhaliitto ry ja Hedelmän- ja Marjanvil- jelijäin liitto ry (jäljempänä tuottajajärjestöt). Sopimuksen voimassaoloaika on vuonna 2023 alkanut CAP- kausi mahdollisine jatkoaikoineen.

Tällä sopimuksella sovitaan sopimusosapuolien yhteistyöstä ja toimenpiteistä sektorin energia- ja ma- teriaalitehokkuuden edistämisessä ja asetetaan tavoitteita tälle työlle. Maa- ja metsätalousministeriön, Xxxxxxxxxxxxx ja tuottajajärjestöjen yhteinen ohjausryhmä seuraa toimenpiteiden toteutusta sekä tavoit- teiden täyttymistä ja tekee tarvittaessa ehdotuksia toimenpiteiden kehittämisestä tai lisäämisestä. Oh- jausryhmään voidaan kutsua myös asiantuntijatahojen edustajia joko pysyviksi tai tilapäisiksi jäseniksi.

Lähtökohdat, perusteet ja määritelmät

Energiankäytön tehokkuuteen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen liittyvät toimet ovat mukana monissa Euroopan unionin politiikkatoimissa, joista johdettavien velvoitteiden täyttämiseen Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut. Energiansäästöön ja energiatehokkuuteen liittyen keskeinen yhteisötason politiikkatoimi on direktiivi energiatehokkuudesta (EU) 2023/1791, joka tuli voimaan 10.10.2023. Kansalliselle toimeenpanolle on aikaa 24 kk, ja sitä valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä ja sen alaisissa asiantuntijaryhmissä. Tämä Sopimus toteuttaa osaltaan direktii- vin tavoitteita.

Tämä Sopimus toteuttaa osaltaan direktiivin asettamia kansallisia ja toimialakohtaisia tavoitteita. Elinkei- noelämän ja kuntien energia- ja materiaalitehokkuustehokkuussopimukset ja tämä maatalous- ja puutar- hasektorin ja maaseutuyritysten Sopimus ovat Suomessa keskeisessä asemassa sekä säästötavoitteen saa- vuttamisessa että tulosten raportoinnissa. Sopimus on rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktii- vin (2010/31/EU) 4 artiklan 2 alakohdan c- kohdassa sekä EPBD (recast) 5 artiklan 3 alakohdan c-koh- dassa ja 9 artiklan 6 alakohdan c-kohdassa tarkoitettu kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) on politiikka-aloitteiden paketti, johon kuuluvat aloit- teet koskevat ilmastoa, ympäristöä, energiaa, liikennettä, teollisuutta, maataloutta ja kestävää rahoitusta. Ohjelman tavoitteena on ohjata EU:ta kohti vihreää siirtymää, jotta EU saavuttaisi ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.

Kestävän kasvun ohjelma on EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU) rahoitettu ohjelma, jonka alle kuuluvat mm. vihreän siirtymän toimenpiteet. Suomen ohjelman tavoitteena on muun muassa nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa il- masto- ja ympäristöratkaisuissa. Lisäksi pyritään parantamaan energiatehokkuutta sekä nopeuttamaan muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen.

Suomi on ratifioinut kansainvälisen ilmastosopimuksen (UNFCCC) 31.5.1994. Euroopan unioni sitoutui joulukuussa 2020 Eurooppa-neuvoston päätöksellä vähentämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähin- tään 55 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tavoitteen korottamisella aiemmasta 40 %:n tavoitteesta 55 %:iin on pyritty varmistamaan, että ilmastoneutraalius on mahdollista saavuttaa pidemmällä aikavälillä. Sekä uusi vuoden 2030 tavoite että tavoite ilmastoneutraalista Euroopan unionista vuoteen 2050 mennessä on sisällytetty EU:n ilmastolakiin, joka tuli voimaan vuonna 2021. Euroopan ko- mission päästökaupan ulkopuolisia aloja koskevan taakanjakopäätösehdotuksen mukaan Suomen tulee vä- hentää päästökaupan ulkopuolelle jäävien alojen kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Suomen kansallisessa ilmastolaissa säädetään kansallisista ilmastotavoitteista, mitkä perustuvat kansain- välisten sopimusten sekä EU-lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin. Vuonna 2022 päivitetyn kansallisen ilmastolain tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Laissa on asetettu kolme päästövä- hennystavoitetta verrattuna vuoden 1990 tasoon: 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 80 prosenttia vuo-

teen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Tähän Sopimukseen kirjatut toimet ovat osa niistä toimista, joilla ministeriö toteuttaa hallituksen energia- politiikkaa, jossa energiansäästöllä ja uusiutuvilla energialähteillä on keskeinen sija. Osapuolet pitävät toi- menpiteitä toimivina menetelminä energia- ja materiaalitehokkuuden sekä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi Sopimuksen toimialoilla. Sopimusosapuolet pyrkivät edesauttamaan Sopimukseen kuuluvien toimenpiteiden toteutusta maa- ja puutarhatiloilla sekä maaseutuyrityksissä ja osallistumaan toi- menpiteiden kehittämiseen.

Määritelmiä

Energiatehokkuus

Tässä Sopimuksessa energiankäytön tehokkuuden parantamisella tarkoitetaan maatalous- ja puutarhatuot- teiden tuottamisessa, maatilatalouden sivuelinkeinoissa sekä maaseudun yritystoiminnassa tehtäviä toi- menpiteitä, joilla vähennetään tuotettua yksikköä kohti käytetyn energian määrää ja/tai energian kokonais- kulutusta. Toimenpiteet eivät kuitenkaan saa vaarantaa tuotannon määrää ja laatua tai toiminnan ja tuot- teiden turvallisuutta tai tarkoituksenmukaisia olosuhteita tai lisätä hallitsemattomasti kokonaisenergiakus- tannuksia tai huolto- ja käyttökustannuksia. Energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön, maatilan toimintaympäristöön tai energiankäyttäjien toimintata- poihin.

Materiaalitehokkuus

Tässä Sopimuksessa materiaalitehokkuuden parantamisella tarkoitetaan maatalous-ja puutarhatuotteiden tuottamisessa, maatilatalouden sivuelinkeinoissa sekä maaseutuyrityksissä tehtäviä toimenpiteitä, joilla vähennetään tuotettua yksikköä kohti käytettyjen materiaalien määrää ja/tai syntyvän hävikin määrää ja parannetaan sivuvirtojen hyödyntämistä ja hyödynnettävyyttä. Toimenpiteet eivät kuitenkaan saa vaaran-

taa tuotannon määrää ja laatua tai toiminnan ja tuotteiden turvallisuutta tai tarkoituksenmukaisia olosuh- teita tai lisätä hallitsemattomasti kokonaismateriaalikustannuksia tai huolto- ja käyttökustannuksia. Mate- riaalitehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai laadullisia ja liittyä maatilan toimintaympäristöön tai toimintatapoihin. Materiaalitehokkuutta tulee tarkastella myös koko arvoketjussa, jolloin kierrättäminen ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen ovat osa maatilan materiaalitehokkuutta ja neitseellisten raaka- aineiden käytön vähentämistä.

Uusiutuvat energialähteet

Tässä Sopimuksessa uusiutuvien energialähteiden edistämisellä tarkoitetaan uusiutuvasta biomassasta, biokaasusta, vesivoimasta, auringosta, tuulesta, kierrätys- ja muun sekapolttoaineen biohajoavasta osasta sekä maaperän, vesistön, ilman tai jäteveden lämpösisällöstä saatavan energian tuotannon ja käytön edis- tämistoimia maa- ja puutarhatiloilla sekä maaseudun yritystoiminnassa.

Sopimuksen tavoitteita edistäviä toimia MMM:n hallinnonalalla

CAP-suunnitelma 2023-2027

Pääosa tässä Sopimuksessa esitetyistä toimista sisältyy Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan Suomen CAP-suunnitelmaan 2023-2027. Tämä suunnitelma luo puitteet ja kanavoi pääosan maatilojen ja maaseudun kehittämiselle suunnatusta rahoituksesta vuosina 2023-2027. CAP-suunnitelman toimista So- pimuksen tavoitteita edistävät erityisesti tuetut neuvontatoimet sekä maatiloille ja maaseutuyrityksille suunnatut investointituet.

Energiasuunnitelma (CAP)

Vuosina 2010 - 2016 toimineessa Maatilojen energiaohjelmassa laadittiin maatiloille energiatehokkuu- den jatkuvan parantamisen toimintamalli, ns. Energiasuunnitelma. Energiasuunnitelma on maatilan energianhallintapalvelu, joka on vuodesta 2015 alkaen ollut osa tuettua maatilaneuvontaa Maaseutuoh- jelmassa ja on edelleen käytössä nykyisessä Suomen CAP-suunnitelmassa. Energiasuunnitelmaan kuu- luu Ruokaviraston hyväksymän energianeuvojan tilakäynti sekä Ruokaviraston ohjeiden mukaisen ra- portin laatiminen. Suunnitelma toteutetaan neuvojan tilakäyntinä tai etäneuvontana, jossa käydään läpi tilan energiankulutus, keskeiset energiaa kuluttavat koneet ja toiminnot, suunnitellaan yhdessä tilan kanssa mittaristo energiatehokkuuden mittaamiseen, parantamiseen ja seurantaan sekä pohditaan uusiu- tuvan energian mahdollisuuksia tilalla. Lisäksi suunnitelmassa arvioidaan pohdittujen toimenpiteiden talous-ja ympäristöheijasteita. Suunnitelma raportoidaan Ruokaviraston raportointiohjeistuksen mukai- sesti. Suunnitelma kattaa maataloustuotantoon käytettävät rakennukset, koneet ja laitteet, työmenetel- mät ja mahdollisuuksien mukaan myös maatalouden liitännäiselinkeinojen sekä yksityistalouden ener- giankäytön. Energiasuunnitelman tavoitteena on kannustaa maatilaa energiatehokkuuden jatkuvaan seu- rantaan ja parantamiseen sekä tehdä toimintasuunnitelma niistä toimenpiteistä, joilla tila lähtee edistä- mään energiatehokkuutta omatoimisesti tai hyödyntämällä energiatehokkuusneuvontaa. Kaikki Man- ner-Suomessa sijaitsevat maa- ja puutarhatilatilat voivat halutessaan teettää tuetun energiasuunnitelman, jos muut kriteerit tuen saamiselle täyttyvät ja tukeen osoitettua määrärahaa on käytettävissä.

Maatilojen muu energiatehokkuusneuvonta (CAP)

CAP-suunnitelmaan sisältyvässä tuetussa neuvonnassa maatila voi saada myös tilan yksittäiseen tarpee- seen kohdennettua energianeuvontaa, jonka tarve on voitu havaita energiasuunnitelmaa tehtäessä tai joka on muutoin ajankohtainen maatilan kehittämisessä. Kyseessä voi olla neuvonta, josta ei synny kir- jallista dokumenttia tai lopputuloksena voi olla yhteistyössä asiakkaan kanssa laadittuja asiakirjoja, jotka edistävät tilan energiatehokkuutta. Energiatehokkuusneuvonta tuottaa tilalle laadukasta tilakoh- taista tietoa, jonka pohjalta tila pystyy tekemään toimenpiteitä ja isojakin ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi tai uusiutuvan energian investointien toteuttamiseksi.

Maatilojen materiaalitehokkuusneuvonta (CAP)

Materiaalitehokkuusneuvonta on CAP-suunnitelman mukaista tuettua neuvontaa, jolla edistetään tilojen materiaalitehokkuutta. Materiaalitehokkuusneuvonnassa käydään läpi tilan keskeiset toimintapanokset (esim. lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, maatalousmuovit, rehut, vesi, kuivikkeet), tuotokset, sivuvirrat ja näissä kaikissa syntyvä hävikki. Neuvonnassa suunnitellaan yhdessä tilalle sopivat mittarit materiaalite- hokkuuden mittaamiseen, parantamiseen ja seurantaan. Lisäksi arvioidaan pohdittujen toimenpiteiden ym- päristöheijasteita. Neuvonta raportoidaan Ruokaviraston raportointiohjeistuksen mukaisesti ja se kattaa käytettävien materiaalien ja tuotosten lisäksi syntyvät sivuvirrat ja niiden hyödyntämisen, hävikin vähen- tämisen sekä kierrätysasteen lisäämisen. Materiaalitehokkuusneuvonnan tavoitteena on kannustaa maati- laa materiaalitehokkuuden jatkuvaan seurantaan ja parantamiseen sekä tehdä toimintasuunnitelma niistä toimenpiteistä, joilla tila lähtee edistämään materiaalitehokkuutta omatoimisesti tai neuvontaa hyödyntä- mällä. Kaikki Manner-Suomessa sijaitsevat maa-ja puutarhatilatilat voivat halutessaan hyödyntää materi- aalitehokkuusneuvontaa, jos muut kriteerit tuen saamiselle täyttyvät ja tukeen osoitettua määrärahaa on käytettävissä.

Maatilojen investointituet (CAP)

Maatilat voivat hakea CAP-suunnitelman investointitukia mm. uusiutuvan energian investointeihin (mu- kaan lukien siirtyminen öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan), energiatehokkuusinvestointeihin sekä tiettyihin materiaalitehokkuusinvestointeihin. Tuettujen maatilainvestointien tulee kohdentua maatalou- den tuotantotoimintaan.

Maaseutuyritysten investointi- ja kehittämistuet (CAP)

Maaseutuyritysten omaan tuotantoon kohdistuville energia- tai materiaalitehokkuustoimille ei CAP- suunnitelmassa ole kohdennettu investointitukia. Jos yritys sen sijaan tekee näiden teemojen liiketoimin- taa ja siihen liittyviä investointeja, voi näihin hakea investointitukea sekä yritystoimintaan aloittamisvai- heen käynnistystukea. Lisäksi maaseutuyritykset voivat hakea kehittämistukea, jota voi käyttää ulkopuo- lisen asiantuntija-avun hankkimiseen.

Muut CAP-suunnitelman toimet

CAP-suunnitelmaan sisältyy edellä mainittujen lisäksi paljon muitakin toimia, joiden avulla voidaan edis- tää energia- tai materiaalitehokkuutta. Näitä ovat esimerkiksi ympäristökorvausjärjestelmän kiertotalous- toimenpide sekä ekojärjestelmän viherlannoitusnurmet, joiden avulla voidaan vähentää typpilannoituksen tarvetta. Myös erilaisiin kehittämishankkeisiin on saatavissa CAP-suunnitelman rahoitusta.

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on jatkoa pääministeri Xxxxxxx hallituskaudella alkaneelle Xxxxx- teiden kierrätyksen kärkihankkeelle. Kansallisella rahoituksella toteutetulla ohjelmalla edistetään mm. or- gaanisten kierrätysravinteiden ja kasvualustojen kehittämistyötä sekä rahoitetaan tuotantomittakaavan in- vestointeja näiden valmistuksessa. Ohjelma edistää maatalous- ja puutarhasektorin materiaalitehokkuutta mm. lisäämällä tilalla tai sen lähialueilla tuotettujen orgaanisten massojen ja ravinteiden tehokkaampaa käyttöä ja kierrätettyjen lannoitevalmisteiden käyttöä mineraalilannoitteiden sijasta. Sopimuksen allekir- joitushetkellä Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan on käytettävissä rahoitusta vuoden 2025 lop- puun asti.

Ravinnekiertotuki

Maaliskuussa 2024 alkanut ravinnekiertotuki edistää orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotantoa ja käyt- töä. Tukea maksetaan lantaa tai vesistöjen hoidon kasvijätteitä vastaanottaville biokaasulaitoksille, jotka valmistavat rejektistä orgaanisia lannoitevalmisteita. Tuen saajat valitaan tarjouskilpailun perusteella. So- pimuksen allekirjoitushetkellä Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx on käytettävissä rahoitusta vuoden 2026 loppuun asti.

Muut Sopimuksen toimialaan liittyvät sitoumukset, sopimukset ja strategiat

Elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumus on alun perin vuonna 2019 solmittu sopimus, jonka ny- kyinen toimikausi käsittää vuodet 2022-2026. Sitoumuksen allekirjoittajatahoja ovat maa- ja metsätalous- ministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavara- kauppa ry ja Matkailu- ja ravintolapalvelut ry. Sitoumuksen tavoitteena on lisätä alan toimijoiden ymmär- rystä materiaalitehokkuuden merkityksestä liiketoiminnalle laajasti ja tuottaa alan kilpailukykyä paranta- via ratkaisuja elintarvikealan ympäristövaikutusten kuten hävikin, jätteiden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä materiaalien kuten pakkausten, muiden keskeisten tuotantopanosten sekä tuotannon sivuvirtojen käytön tehostamiseksi.

Ympäristöministeriön vesien tilan parantamisen kokonaisuuden tavoitteena on edistää vesien hyvän tilan saavuttamista, ravinteiden kierrätystä ja huoltovarmuutta sekä samalla vahvistaa luonnon monimuo- toisuutta ja hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä. Kokonaisuus muodostuu neljästä teemasta, jotka ovat ravinnekuormitus kuriin, resurssit talteen ja käyttöön, maanrakenne kuntoon ja haitalliset aineet hallintaan. Resurssit talteen ja käyttöön –teeman alla ympäristöministeriö rahoittaa investointeja sekä tutkimus-, ke- hittämis- ja innovaatiohankkeita, jotka vahvistavat ravinteiden kierrätystä tai jätevesien käsittelyn energia- taloutta. Pääpaino on yhdyskuntajätevesien ja -lietteiden sekä biojätteiden ja vesien biomassojen ravintei- den ja orgaanisen aineen kierrätyksessä. Etenkin ravinteiden kierrätyksen hankkeissa kannustetaan toteut- tamaan yhteistyöhankkeita eli alueellisia symbiooseja, joissa toimijat muodostavat ravinteiden kierrätyk- sen toimintakokonaisuuden. Huomiota kiinnitetään myös ratkaisujen käyttöönottovalmiuteen, kustannus- tehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin sekä lopputuotteiden laatuun.

Kansalliset Green Deal-sopimukset ovat ympäristöministeriön yhdessä sopimuskumppanien kanssa val- mistelemia vapaaehtoisia ja määräaikaisia sopimuksia, joiden avulla etsitään ratkaisuja ilmastohaasteisiin, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, luonnonvarojen ylikulutukseen ja kiertotalouden edistämiseen Suomessa. Sopimus tehdään yhden tai useamman ministeriön ja elinkeinoelämän välillä. Green Deal - sopimuksia on solmittu teema- ja toimialakohtaisesti seuraavilla otsikoilla: Autoala, Öljynjätehuolto, Työ- koneala, Kestävä purkaminen, Päästötön työmaa, Kestävät hankinnat varhaiskasvatuksessa, Rakentamisen

muovit, Yhdyskuntajäteveden puhdistaminen, Muovikassien vähentäminen ja Muoviset annospakkaukset. Valmisteilla on myös laaja Kiertotalouden Green Deal. Sen yksi osa olisi nimeltään Kestävä ruokajärjes- telmä, jonka on suunniteltu koskevan myös alkutuotantoa. Tämä Sopimus tekee soveltuvin osin yhteistyötä Green Deal-toiminnan kanssa.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on työ- ja elinkeinoministeriön valmisteluvastuulla oleva stra- tegia, joka kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästölähteet (päästökauppasektori, taakanjakosektori, maan- käyttösektori) ja nielut (maankäyttösektori). Strategian sisältö koordinoidaan ympäristöministeriön val- misteluvastuulla olevan Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa. Strategiassa ovat mukana myös EU:n energiaunionin viiden ulottuvuuden mukaiset tarkastelut (vähähiilisyys ml. uusiutuva energia, energiatehokkuus, energiamarkkinat, energiaturvallisuus sekä TKI-toimet), ilmastonmuutokseen sopeutu- minen, energia- ja kasvihuonekaasutaseet sekä kattavat vaikutusarviot valitusta politiikkatoimien koko- naisuudesta (ympäristövaikutukset, sukupuolten välinen tasa-arvo, kansantalous, valtiontalous sekä sosi- aaliset ja alueelliset vaikutukset). Lisäksi strategiassa nostetaan esille muitakin energia- ja ilmastopolitii- kan ajankohtaisia teemoja, esimerkiksi energian huoltovarmuus.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) on ympäristöministeriön koordinoima. Siinä mää- ritellään EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisen ns. taakanjakosektorin politiikkatoimet. Maatalous on yksi taakanjakosektoriin kuuluvista toimialoista. Nykyinen suunnitelma on hyväksytty vuonna 2022, ja sitä ollaan uudistamassa pääministeri Xxxxx hallituskaudella.

Maatalouden ilmastotiekartta julkaistiin vuonna 2020, ja se oli yksi eri toimialojen laatimista vähähiili- syystiekartoista. Maatalouden ilmastotiekartan valmistelun päävastuussa olivat MTK ja SLC, ja valmiste- luryhmään kuului lisäksi laaja joukko alan järjestöjä sekä toimijoita ja se on osaltaan näyttänyt tietä maa- talouden ilmastotoimille. Ilmastotiekartassa on mainittuna myös tämä Sopimus yhtenä informaatio-oh- jauksen välineenä. Vähähiilisyystiekartan päivittäminen on käynnissä Sopimuksen allekirjoituksen aikaan.

Kiertotalouden strateginen ohjelma on keväällä 2021 annettu valtioneuvoston periaatepäätös. Ohjelma on valmisteltu ministeriöiden ja tutkimuslaitosten yhteistyönä ja siinä linjataan keskeiset toimet, joita mi- nisteriöt sitoutuvat toteuttamaan vastuualueillaan vuosina 2021-2024 siinä määrin, kuin se on niiden re- surssien puitteissa mahdollista. Rahoitusta vaativat toimenpiteet käsitellään ja niistä päätetään erikseen talousarvio- ja JTS-prosesseissa. Kiertotalousohjelma ei käsittele biotaloutta, jonka tavoitteet ja toimenpi- teet on kirjattu Biotalousstrategiaan.

Biotalousstrategia kokoaa kansalliset toimet biotalouden edistämiseksi. Biotalous perustuu tuotantoon, jossa hyödynnetään kestävästi luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja, sekä kehitetään ja otetaan käyt- töön niihin liittyviä innovaatioita ja teknologioita. Lisäksi luontoa hyödyntävät palvelut, kuten luontomat- kailu, ovat osa biotaloutta. Ensimmäinen kansallinen biotalousstrategia laadittiin vuonna 2014 ja se päivi- tettiin vuonna 2022. Päivitetty strategia tähtää biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamiseen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla ja siten, että Suomi on ilmastoneutraali vuonna 2035.

Muovitiekartta on ympäristöministeriön hallinnoima kansallinen ohjelma, jonka tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman toimenpiteiden tavoitteena on vä- hentää ympäristön roskaantumista ja muita muovin aiheuttamia ympäristöhaittoja, välttää turhaa muovin kulutusta ja edistää muovin uudelleenkäyttöä, tehostaa muovin kierrätystä ja muovituotteiden kierrätettä- vyyttä sekä korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettua neitseellistä muovia kierrätetyllä muovilla tai kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla. Ohjelman ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2018, ja muovitiekartta päivitettiin vuonna 2022.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) on ilmastolain (423/2022) mukainen suunnitelma. Se laaditaan joka toinen hallituskausi, ja ensimmäinen suunnitelma valmistui kesällä 2022. MISU annettiin valtioneuvoston selontekona eduskunnalle 8.7.2022, ja eduskunta käsitteli selonteon tammikuussa 2023. Ilmastolain mukaisesti MISU kokoaa yhteen vaikuttavat, kustannustehokkaat ja oikeudenmukaiset keinot, joiden avulla maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön päästöjä voidaan vähentää ja hiili- nieluja ja -varastoja vahvistaa.

Elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämisessä Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin määrän vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii toimia elintarvikeketjun kaikissa vai- heissa ja säännöllistä elintarvikejätemäärien ja ruokahävikin seurantaa. Euroopan komissio on asettanut vuonna 2019 elintarvikejätteen säännöllisen seurantavelvoitteen (2019/1597) kaikille jäsenmailleen, ja Suomen osalta ensimmäinen raportti toimitettiin vuonna 2022. Luonnonvarakeskus ylläpitää hävikkitie- karttaa, jossa on esitetty toimia ja ohjauskeinoja ruokahävikin ja elintarvikejätteen vähentämiseksi.

Sopimuksen toteuttaminen

Kohderyhmä

Sopimuksen toimenpiteiden kohderyhmänä ovat alkutuotantoa harjoittavat suomalaiset maa- ja puutarha- tilat sekä soveltuvin osin myös maaseudulla toimivat Pk-yritykset.

Muiden kuin Sopimuksen ensimmäisessä kappaleessa mainittujen alkutuotantoalan tuottajajärjestöjen liittyminen toimialasopimukseen

Muut alkutuotantoalan tuottajajärjestöt voivat liittyä Sopimukseen allekirjoittamalla ministeriön kanssa tämän Sopimuksen. Ministeriö päätöksen uuden tuottajajärjestön hyväksymisestä tämän Sopimuksen piiriin kuultuaan tämän Sopimuksen kohdassa Osapuolet tarkoitettua ohjausryhmää.

Maa- ja puutarhatiloille sekä maaseutuyrityksille annettavat suositukset energia- ja materiaa- litehokkuustoimista

Sopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten maa- ja puutarhatilojen sekä maaseutuyritysten kannat- tavuutta pienentämällä energia- ja materiaalikustannuksia sekä parantamalla energia- ja materiaalitehok- kuutta. Samalla pienenevät tilojen ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Suositeltavat toimenpiteet vaihtelevat tapauskohtaisesti riippuen tilan tai yrityksen toiminnasta ja tuotannosta, resursseista ja muutoskyvystä. Keskeistä on, että toimenpiteiden tavoitteena on aina pitkäjänteinen työ ja pysyvät muutokset pitkäaikais- ten vaikutusten aikaansaamiseksi. Sopimuksen allekirjoittajatahot sitoutuvat edistämään maa- ja puutar- hatilojen ja maaseutuyritysten energia- ja materiaalitehokkuutta sekä uusiutuvan energian investointien syntymistä viestinnän sekä organisaation järjestämien tapahtumien ja koulutusten avulla.

Energia-ja materiaalitehokkuuden parantaminen

Sopimuksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni maa- ja puutarhatila teettää Sopimuksen toiminta- aikana CAP-suunnitelman kautta tuetun ja Ruokavirastosta ohjeistetun energiasuunnitelman tai energi- aneuvonnan ja/tai materiaalitehokkuusneuvonnan. Tavoitteena on myös, että tilat toteuttavat neuvonnassa havaittuja toimenpide- ja investointitarpeita sekä toteuttavat tilakohtaista suunnitelmaa tehokkuuden mit- taamisesta ja seurannasta. Sopimuksen tavoitteisiin kuuluu myös se, että mahdollisimman moni maaseu- tuyritys edistää toiminnassaan energia- ja materiaalitehokkuuden periaatteita ja käynnistää alan liiketoi- mintaa.

Energia- ja materiaalitehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa, hankinnoissa ja huollossa

Maa- ja puutarhatilojen ja maaseutuyritysten suositellaan ottavan osto-, suunnittelu- ja investointitoi- minnoissaan huomioon hankintakustannusten lisäksi myös tulevat energiakustannukset, laitteiden tai toimintojen käyttöiän sekä kiertotalouden näkökulmat ja ottavan käyttöön energia- ja materiaaliteho- kasta teknologiaa ja toimintamalleja aina kun se on teknisesti, taloudellisesti sekä turvallisuus- ja ym- päristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Nämä seikat olisi taloudellisesti järkevää ottaa huo- mioon myös suunniteltaessa ja toteutettaessa koneiden, laitteiden ja rakennusten huoltoon ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä.

Logistiikan energia- ja materiaalitehokkuuden huomioon ottaminen

Maa- ja puutarhatilojen ja maaseutuyritysten suositellaan tehostavan toimintaansa liittyvien kuljetus- ten ja varastointien energia- ja materiaalitehokkuutta esimerkiksi tekemällä yhteistyötä muiden maati- lojen, maaseutuyritysten ja alan palveluyritysten kanssa.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö

Maa- ja puutarhatilojen ja maaseutuyritysten suositellaan lisäävän uusiutuvien energialähteiden käyt- töä ja tuotantoa sekä omaan käyttöön että myytäväksi aina, kun se on teknisesti ja taloudellisesti järke- vää.

Orgaanisten kierrätyslannoitteiden tuotanto ja käyttö

Maa- ja puutarhatiloille suositellaan kierrätyslannoitteiden käytön ja tuotannon lisäämistä sekä omassa käytössä että myytäväksi aina, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Myös biologisen ty- pensidonnan edistämistä esimerkiksi kasvivalinnoilla ja viljelykierrolla suositellaan. Maaseutuyrityk- siä kannustetaan aloittamaan kierrätyslannoitteiden valmistus ja myynti.

Täsmäviljelytoimet

Maatiloja kannustetaan ottamaan käyttöön energia- ja materiaalitehokkuutta edistäviä viljelytoimia kuten täsmäviljely ja tarkennettu kasvinsuojelu.

Maa- ja puutarhatilojen ja maaseutuyritysten energia- ja materiaalitehokkuuden arviointi ja parantaminen

Maa- ja puutarhatiloilla ja maaseutuyrityksissä tilan energia-ja materiaalitehokkuuden perusta on oman toiminnan ja tuotannon ymmärtäminen eli tilan tai yrityksen toiminnan läpikäyminen sekä materiaalien ja energian kulutuksen osalta keskeisten osa-alueiden kartoittaminen. Näin voidaan luoda tilakohtaiset räätälöidyt mittarit energia-ja materiaalitehokkuuden parantamiseen sekä arvioida uusiutuvan energian investointien mahdollisuuksia tilalla tai yrityksessä. Toiminnan tai toteutettujen muutosten syy-seuraus- suhteiden hahmottamiseksi on keskeistä, että suunniteltuja mittareita seurataan aktiivisesti ja seurannan tulosten pohjalta tehdään toimenpiteitä. Mikäli tilanne tai toiminta muuttuu tai havaitaan, että nykyiset mittarit eivät muuten vastaa tilan tai yrityksen tarpeita, on syytä tehdä päivityskartoitus ja luoda uudet mittarit vastaamaan vallitsevaa tilannetta.

Maa- ja puutarhatiloilla toimenpiteisiin voidaan hyödyntää CAP-suunnitelman puitteissa tuettua ener- gia- ja materiaalitehokkuusneuvontaa ja maaseutuyrityksissä CAP-suunnitelman kehittämistukia.

Koulutus ja sisäinen viestintä

Kaikkien maa- ja puutarhatilalla tai maaseutuyrityksessä työskentelevien on tärkeä tietää tilan energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisen toteutumiseksi asetetuista mittareista, tavoitteista, tehtävistä toi- menpiteistä sekä saavutetuista tuloksista. Näin he oppivat huomioimaan energia-ja materiaalitehokkuu- den omassa toiminnassaan, havainnoimaan syy-seuraussuhteita mittaustulosten ja toimintatapojen vä- lillä sekä löytävät uusia ratkaisuja tehokkuuden parantamiseen.

Xxxxx toiminnallisia ja laadullisia tavoitteita

Yllä mainittujen toiminnallisten tavoitteiden lisäksi maatilan suositellaan kiinnittävän huomiota muihin energia- ja materiaalitehokkuuden mahdollisuuksiin, joita voivat olla esimerkiksi ravinteiden kierron tehostaminen, energiaa säästävien tuotantomenetelmien käyttö, hävikin vähentäminen tai tilusjärjeste- lyt.

Tuottajajärjestöjen tehtävät

Tavoitteiden saavuttamiseksi jokainen sopimuksen allekirjoittanut tuottajajärjestö:

 kannustaa ja opastaa maa- ja puutarhatiloja käyttämään CAP-suunnitelman energia- ja materiaalite- hokkuuspalveluja (ml. ympäristökorvaus ja ekojärjestelmän tuet) sekä edistämään energia- ja mate- riaalitehokkuutta toiminnassaan ja valinnoissaan

 edistää Sopimuksessa asetettuja tavoitteita ja seuraa yhdessä muiden sopimusosapuolten kanssa maa- talous- ja puutarhasektorin ja maaseutuyritysten energia- ja materiaalitehokkuustavoitteiden toteutu- mista ja osallistuu mahdollisten korjaavien toimenpiteiden suunnitteluun

 osallistuu energia- ja materiaalitehokkuusneuvonnan kehittämiseen, markkinointiin ja tuloksista tie- dottamiseen

 osallistuu resurssiensa puitteissa sopimuksen toimeenpanoon liittyvien mahdollisten kehittämis- ja kokeiluhankkeiden toteuttamiseen yhdessä muiden sopimusosapuolten kanssa

 käyttää omia tiedotuskanaviaan kertoakseen sektorin energia- ja materiaalitehokkuustavoitteista, saatavilla olevista palveluista sekä kannustavista tilaesimerkeistä

 osallistuu tämän sopimusjärjestelmän kehittämiseen yhdessä hallinnon, sekä sopimusalan muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa

 pitää esillä Sopimusta ja sen toimia politiikan suunnittelussa

 nimeää vastuuhenkilön Sopimuksen toimeenpanoon liittyvien asioiden hoitoon

Hallinnon tehtävät

Ottaen huomioon voimassaolevat säädökset ja hallinnon sisäisen työnjaon, maa- ja metsätalousministeriö sekä Xxxxxxxxxxxx tekevät käytettävissä olevien määrärahojen ja toimivaltansa puitteissa seuraavia asetet- tujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä toimia:

 valmistelevat ja toteuttavat tukijärjestelmiä ja niiden toimeenpanoa

 osoittavat varoja tukiin, joilla korvataan Suomen CAP-suunnitelman 2023-2027 mukaisesta energia- ja materiaalitehokkuuden ja uusiutuvan energian neuvonnan toteuttamisesta maatiloille aiheutuneita kustannuksia

 vastaavat näiden tukien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen ja käyttämisen valvonnasta

 osoittavat varoja maatilan energiasuunnitelmissa sekä neuvonnassa tai muuten tarpeelliseksi todet- tujen energia- tai materiaalitehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvien investointien tu- kemiseen

 vastaavat Sopimuksen sisällön ja siihen liittyvän toiminnan kehittämisestä toimien tarvittaessa yh- teistyössä tuottajajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa

 tiedottavat Sopimuksen sisällöstä muun hallinnon ja tarvittaessa EU:n suuntaan sekä huomioivat näi- den suunnasta tulevat tarpeet ja vaatimukset Sopimuksen viestinnässä ja toimeenpanossa

 hyväksyvät energia- ja materiaalitehokkuusneuvojat ja ylläpitävät listaa näistä

 järjestävät neuvojille, valvoville viranomaisille ja muille keskeisille tahoille ammattitaidon ylläpitä- miseksi ja vahvistamiseksi tarvittavaa koulutusta energia- ja materiaalitehokkuudesta, uusiutuvasta energiasta sekä näitä koskevista investoinneista

 valvovat energiasuunnitelmien ja neuvonnan laatua sekä niiden tehokkuutta osana CAP-suunnitel- man toimeenpanoa

 pitävät esillä Sopimusta ja sen toimia politiikan suunnittelussa

 keräävät saatavilla olevaa tietoa Sopimuksen tavoitteiden toteutumisen seurannan tueksi

Toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan erityisesti huomioon valtiontalouden kehyspäätök- sissä sekä valtion talousarviossa osoitetut määrärahat ja niiden riittävyyden asettamat rajoitukset.

Sopimusosapuolien toiminnan toteutumisen seuranta ja tavoitteet

Tuottajajärjestöt:

 tapahtumat, joissa sektorin toimijoille on esitelty energia- tai materiaalitehokkuuden tai uusiutuvan energian teemoja tai palveluja (lukumäärä / vuosi)

 tuotettu viestintämateriaali, jossa sektorin materiaali- tai energiatehokkuustoimet ovat esillä (oppaat, esitteet, tiedotteet, internet-sivut jne.)

 lehtiartikkelit tai muut artikkelit, joissa käsitellään sektorin materiaali- tai energiatehokkuutta (luku- määrä / vuosi)

 edellä mainittujen toimien kautta tavoitetut maa- ja puutarhatilat sekä maaseutuyritykset (arvio)

Tuottajajärjestöjen erilaisten jäsenmäärien, resurssien ja käytössä olevien tiedotuskanavien vuoksi nii- den tehtäville ei tässä Sopimuksessa aseteta yksilöityjä kappalemääräisiä tavoitteita, vaan jokainen jär- jestö asettaa omat, toimintaansa sopivat tavoitteet. Toteutuneet toimenpiteet käsitellään vuosittain vuo- den ensimmäisessä ohjausryhmäkokouksessa. Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät on kuvattu tar- kemmin Sopimuksen kohdassa Ohjausryhmä.

Hallinto:

 hyväksyttyjen neuvojien lukumäärä

 tuetut energiasuunnitelmat

 muut CAP-suunnitelman neuvontatuen kautta tuetut neuvontakäynnit tiloilla (energiatehokkuus, mate- riaalitehokkuus ja uusiutuva energia)

 energia- ja materiaalitehokkuustoimiin sekä uusiutuvan energian investointeihin myönnetyt ja makse- tut CAP-suunnitelman mukaiset investointituet

 maatilan energia- tai materiaalitehokkuudesta tai uusiutuvan energian investoinneista järjestetyt koulu- tukset tai hankkeet neuvojille, viranomaisille tai muille keskeisille sidosryhmille.

Ohjausryhmä asettaa kunkin vuoden ensimmäisessä kokouksessa hallinnon toimille kuluvaa vuotta kos- kevat määrälliset tavoitteet niiltä osin kuin se on mahdollista, seuraa edellisen vuoden tavoitteiden toteu- tumista sekä tekee tarvittaessa esityksiä toiminnan suuntaamisesta ja tehostamisesta.

Ohjausryhmä

Tämän Sopimuksen mukaista toimintaa seuraa ja ohjaa ministeriön asettama ohjausryhmä, johon ministe- riö nimeää puheenjohtajan ja kaksi muuta jäsentä ja muut sopimusosapuolet kukin yhden jäsenen ja tar- vittaessa varajäsenen. Ruokavirastolle ja Energiavirastolle annetaan mahdollisuus esittää edustajaa ohjaus- ryhmään. Jos Sopimukseen liittyy uusi osapuoli, kyseinen sopimusosapuoli on oikeutettu nimeämään edustajansa ohjausryhmään. Tarvittaessa ohjausryhmä voi omalla päätöksellään laajentaa kokoonpanoaan asiantuntijajäsenillä. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

Ohjausryhmän tehtävinä on:

 seurata ja edistää Sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista

 arvioida vuosittain Sopimuksen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja tarvit- taessa etsiä kehitystoimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi

 valmistella Sopimuksen toimia koskevat muutokset, jos se nähdään tarpeelliseksi

 päättää etenemisraporttien tarpeesta ja julkaisutavasta

 antaa tarvittaessa kannanottoja ja lausuntoja sopimuksen toimeenpanoon liittyvistä asioista

 teettää käytettävissä olevan rahoituksen salliessa Sopimuksen arviointi, jossa kootaan yhteen sopi- muskauden toiminta ja tulokset, arvioidaan onnistumiset sekä kehitystarpeet ja annetaan suosituksia jatkosta.

 toteuttaa muita ministeriön asettamiskirjeessä määräämiä tehtäviä

Sopimuksen kesto ja irtisanominen

Tämä sopimus tulee voimaan allekirjoituspäivänä ja on voimassa 1.1.2023 alkaneen CAP-suunnitelma- kauden loppuun saakka. Jos CAP-kaudelle tulee jatkoaika, sopimus on voimassa tämän jatkoajan loppuun saakka.

Ministeriö tai yksittäinen tuottajajärjestö voi irtisanoa sopimuksen omalta osaltaan, jos toimintaympäristö tai -olosuhteet ovat muuttuneet sopimuksen solmimistilanteeseen verrattuna siten, ettei sopijaosapuolella ole edellytyksiä jatkaa ohjelman toteuttamista. Irtisanominen toteutetaan toimittamalla asiaa koskeva kir- jallinen ilmoitus kaikille Sopimuksen allekirjoittajatahoille.

Ministeriö ja tuottajajärjestöt voivat sopia tämän sopimuksen purkamisesta tai muuttamisesta, jos se ei näytä johtavan asetettuihin tavoitteisiin tai jos sopimuksen muuttaminen on muista syistä tarkoituksenmu- kaista.

Muita ehtoja

Sopimuksen osapuolet pyrkivät toimimaan siten, että tämän sopimuksen mukaiset toimenpiteet ja tavoit- teet toteutuvat ja että suomalaiset maa- ja puutarhatilat sekä maaseutuyritykset toteuttavat siinä esitettyjä toimia.

Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2024

Maa- ja metsätalousministeriö

Xxxx Xxxxxxx

Maa- ja metsätalousministeri

Xxxxx-Xxxx Xxxxx Osastopäällikkö, ylijohtaja

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto Svenska lantbruksproducenternas centralförbund MTK ry SLC r.f.

Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Puheenjohtaja Puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Toiminnanjohtaja Toiminnanjohtaja

Kauppapuutarhaliitto ry Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Puheenjohtaja Puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Toiminnanjohtajan sijainen Toiminnanjohtaja