Strateginen sopimus 2020, Kaupunginjohtajan toimiala
Strateginen sopimus 2020, Kaupunginjohtajan toimiala
1.1 Kuvaus toiminnasta (kh)
Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallituksessa on konsernijaosto ja kaupunkikehitysjaosto.
Konsernijaoston tehtävänä on huolehtia keskitetyistä palveluista, joita ei ole annettu kaupunginhallituksen, lauta- tai johtokuntien tehtäväksi sekä konserniohjauksen kehittämisestä ja niiden strategisten yhtiöiden tai säätiöiden omistajaohjauksesta sekä valvonnasta, joiden osakkaana tai jäsenenä kaupunki on tai joissa kaupungilla on määräysvalta tai yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin perustuva oikeus nimittää hallituksen tai muiden toimielimien jäseniä.
Kaupunkikehitysjaoston tehtävänä on kaupungin kiinteistökehityksen, maankäytön ja tilankäytön strateginen ohjaus sekä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ohjauksesta päättäminen.
Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii vuoden 2019 alusta Konsernihallinto, kuusi palvelukeskusta, Varsinais-Suomen
aluepelastuslaitos, sekä 24 strategista yhteisöä. Strategisten yhteisöjen osalta kaupunginhallitus on delegoinut toimivaltansa konsernijaostolle, joka huolehtii yhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelystä ja seurannasta.
Kaupunginjohtaja johtaa ja valvoo kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa ja taloutta sekä toimielinten ja laitosten toimintaa ja muuta kaupungin toimintaa. Kaupunginjohtaja johtaa konsernihallintoa, kaupungin edunvalvontaa ja kansainvälisiä suhteita. Kaupunginjohtaja vastaa kaupungin yleisestä elinkeinopolitiikasta, tiedottamisesta sekä tarpeellisen vieraanvaraisuuden ja huomaavaisuuden osoittamisesta. Kaupunginjohtaja edustaa kaupunkia koti- ja ulkomaisissa sidosryhmätilaisuuksissa ja neuvotteluissa.
Kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa toimivat kolme konsernihallinnon ryhmää: hallintoryhmä, talous- ja strategiaryhmä sekä kaupunkikehitysryhmä. Kullakin ryhmällä on kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa toimiva johtaja. Palvelukeskusten hallinnollisen johtamisen kaupunginjohtaja on delegoinut konsernihallinnon ryhmiin kuuluville johtajille.
Konsernihallinnon tehtävänä on huolehtia kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston päätöksenteon valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä avustaa kaupunginhallituksen puheenjohtajaa tälle johtosäännössä annettujen tehtävien osalta, avustaa kaupunginjohtajaa ja
apulaiskaupunginjohtajaa kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon johtamisessa sekä toiminnan ja talouden johtamisessa.
Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa kaupunginhallituksen päättämiä palveluja kaupunkikonsernille ja ulkoisille asiakkaille. Palvelukeskuksen johtaja johtaa ja valvoo kaupunginhallituksen konsernijaoston ja kaupunginjohtajan alaisena palvelukeskusta ja vastaa sen kehittämisestä, taloudesta ja toiminnasta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
Kaupungissa toimivat johdon tukena talouden, henkilöstön, viestinnän, strategian ja kehittämisen, hankintojen sekä lakipalveluiden matriisitoiminnot, joiden tehtävänä on ohjata tehtäväalueensa toimintojen ja resurssien käyttöä kaupungissa.
1.2 Toimintaympäristön muutos- tekijät (kh)
Talouden näkymät
Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi tarkentu- neiden ennakkotietojen mukaan 1,7 prosenttia vuonna 2018 (3,0 prosenttia vuonna 2017).
Tilastokeskuksen elokuun lopussa 2019 julkista- mien ennakkotietojen mukaan Suomen BKT kasvoi vuoden 2019 toisella neljänneksellä 1,2 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajankohdasta.
Toisen neljänneksen talouskasvu oli vientivetoista, sillä se kasvoi 4,1 prosenttia. Julkinen kulutus kasvoi 2,2 prosenttia, investoinnit 1,1, prosenttia yksityisten kulutusmenojen pysyessä lähes ennal- laan.
Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä julkis- tettujen tuoreimpien talousennusteiden arviot Suomen talouskasvusta
vaihtelevat välillä 1,2 – 1,6 prosenttia vuodelle 2019 ja 0,5 – 1,5 prosenttia vuodelle 2020.
Kuntatalouden kehitys
Tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan Manner-Suomen kunnat saivat vuoden 2019 tam- mi-kesäkuussa verotuloja 11,9 miljardia euroa ja valtionosuuksia 4,5 miljardia euroa. Verotulot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan ajanjak- soon verrattuna 2,3 prosenttia ja valtionosuudet kasvoivat 0,9 prosenttia. Näistä eristä muodostuva verorahoitus oli Manner-Suomessa asukasta koh-
den 2 979 euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 1,0 miljardia euroa. Vuosikate heikkeni 35,1 prosenttia vuoden takaisesta.
Lainakanta kasvoi Manner-Suomen kunnilla toisen vuosineljänneksen aikana 2,2 prosenttia verrattu- na maaliskuun lopun tilanteeseen. Lainakanta oli kesäkuun lopussa 18,0 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettuna lainakanta oli 3 284 euroa. Investointimenoja oli 22,0 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden tammi-kesäkuussa, yhteensä 1,5 miljardia euroa.
Manner-Suomen kuntien toimintakulut ilman sisäi- siä eriä olivat vuoden 2019 ensimmäisellä puolis- kolla 19,1 miljardia euroa. Kasvua edellisen vuo- den tammi-kesäkuuhun verrattuna oli 4,4 prosent- tia. Ulkoisia toimintatuottoja oli 3,4 miljardia. Toimintatuotot vähenivät 3,4 prosenttia. Eräät vertailuvuonna käytössä olleet kirjausmenettelyt kasvattivat osaltaan vertailuvuoden toimintatuot- toja ja -kuluja. Näiden menettelyjen loppuminen vähentää toimintatuottoja ja - kuluja vuonna 2019 verrattuna edelliseen vuoteen. Tilastokeskuksen arvion mukaan ilman vertailuvuoden poikkeuksel- lista järjestelyä kuntayhtymien ja kuntien välisissä sote-palvelujen järjestämispalveluissa, toiminta- tuotoissa ei olisi ollut vähenemistä ja toimintaku- lut olisivat kasvaneet enemmän vuoden 2019 en- simmäisellä puoliskolla.
Kuntaliiton elokuun veroennusteen mukaan kun- nallisveron kertymät heikkenevät merkittävästi. Koko maan tasolla kunnallisveron tilitykset tulevat vuonna 2019 olemaan noin 400 milj. euroa alem- mat kuin Kuntaliiton huhtikuun veroennustekehi- kossa.
Ennusteessa oletetaan, että tilanne korjaantuu vuoden 2020 aikana. Verovaje eli tilitysten ennak- koa hitaampi kertyminen liittyy tulorekisteri- ilmoittamisen teknisiin ongelmiin. Aiemmat en- nusteet ovat lähteneet siitä, että ilmoitusongel- mat saadaan ratkaistua ja kertymävaje saadaan kurottua umpeen loppuvuoden aikana. Kesäheinä- kuun kehitys ei kuitenkaan tue tätä näkemystä. Koska kyse on verotulojen kertymiseen ja siten jaksotukseen liittyvästä ongelmasta, niin vuoden 2020 kertymäennustetta on vastaavasti nostettu 400 milj. eurolla.
Väestön ja työllisyyden kehitys
Vuoden 2018 lopussa Turun väkiluku oli 191 331,
jossa oli lisäystä 1 662 vuoteen 2017 verrattuna. Kasvu hidastui hieman, sillä vuonna 2017 väestö lisääntyi 2 065 hengellä.
Turun suomenkielisten määrä oli vuoden 2018 lopussa 159 018 ja ruotsinkielisten 10 406. Äidin- kielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvan väestön (vieraskieliset) määrä oli vuoden lopussa 21 907 henkeä ja osuus koko väestöstä 11,4 prosenttia.
Turun heinäkuun lopun 2019 ennakkoväkiluku oli
191 676, jossa oli lisäystä vuoden vaihteeseen verrattuna 345 henkeä ja viime vuoden heinäkuu- hun verrattuna 1 843 henkeä.
Muunkielisten (äidinkieli muu kuin suomi tai ruot- si) määrän nopea kasvu on jatkunut vuoden 2019 aikana. Heinäkuun lopun ennakkotietojen mukaan muunkielisiä oli Turussa 22 582, 11,8 prosenttia väestöstä.
Työttömien osuus työvoimasta eli työttömyysaste oli Turun seutukunnassa elokuun lopussa 11,3 (-1,0 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2018 elokuu- hun). Nuoria työttömiä oli elokuussa 1 359, kun vuonna 2018 elokuussa luku oli 1 550 (laskua vuo- dessa 12,3 %). Pitkäaikaistyöttömiä oli elokuussa 2 969, joka on 788 henkilöä vähemmän verrattuna vuoden 2018 elokuuhun (laskua vuodessa 17 %, kahdessa vuodessa 38 %).
Työmarkkinatuen kuntaosuus on kehittynyt Turus- sa positiivisesti vuoden 2019 aikana ja Turun mak- suosuus on suhteellisesti laskenut suurista kau- pungeista selkeästi eniten. Syy hyvää kehitykseen on Turun työttömyyden selkeä lasku positiivisen
rakennemuutoksen myötä. Varsinkin pitkäaikais- työttömyys on laskenut huomattavasti (kahdessa vuodessa lähes 40 %) ja tämä heijastuu kunnan maksamaan työmarkkinatukimaksuun. Työllisyys- palvelukeskus on jo useamman vuoden kohdista- nut voimakkaasti aktivoivia toimenpiteitä työ- markkinatuen oleviin henkilöihin, jonka ansiosta heidät on saatu pois kunnan maksuosuudesta.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Turkuun kohdistuvat ilmastonmuutoksen aiheut- tamat riskit, haavoittuvuudet ja vaikutukset ana- lysoitiin vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon aika- na laajalla hallinnon tasojen, sidosryhmien ja
asiantuntijoiden yhteistyöllä osana Turun kaupun- gin Ilmastosuunnitelman 2029 valmistelua. Lisään- tyvien äkillisten sääilmiöiden sekä jatkuvan läm- penemisen aiheuttamat riskit ovat merkittäviä ja kohdistuvat hyvinvointiin, rakennettuun ympäris- töön sekä ekosysteemeihin ja ruuantuotantoon. Ilmastonmuutokseen varautuminen vaatii laajaa yhteistyötä, toimintatapojen muutosta ja inves- tointeja.
Tiedoksi annettavat Konsernihallinnon ja palvelukeskusten tunnusluvut
Tunnusluku | Vastuuyksikkö | TP 2017 | TP 2018 | TA 2019 | TA 2020 |
Työmarkkinatuen kuntaosuus | Työllisyyspalvelukeskus | 23 475 064 | 21 400 929 | 20 475 735 | 19 000 000 |
Pitkäaikaistyöttömien määrä | Työllisyyspalvelukeskus | 4 416 | 3 427 | 2 900 | 2 400 |
Nuorisotyöttömien määrä | Työllisyyspalvelukeskus | 1 549 | 1 432 | 1 200 | 1 100 |
Omistetun rakennuskannan keskimääräinen kunto (%) | Tilapalvelukeskus | 63,98 | 63,56 | 62,47 | 62,38 |
Suoraan omistettujen rakennusten korjausvelka (€) tilanteessa 31.12 | Tilapalvelukeskus | 221 215 983 | 237 099 561 | 226 686 319 | 256 587 216 |
Investoinnit (€) | Tilapalvelukeskus | 14 393 494 | 15 172 259 | 32 086 295 | 24 953 270 |
Korjausvastuun määrä (€) | Tilapalvelukeskus | 24 427 000 | 25 769 117 | 24 936 225 | 27 601 946 |
135 031 | 138 323 | 136 677 | 125 767 | ||
Energiakulutus (lämpö MWh, sähkö MWh, vesi m3) | Tilapalvelukeskus | 62 733 348 400 | 61 241 530 373,6 | 61 987 530 373,6 | 64 000 000 000 |
Kaupungin palvelurakentamisen tilainvestointiohjelman jako
Tunnusluku | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
Uudisrakentaminen | 12 726 603 | 40 492 978 | 65 798 988 | 56 514 647 |
Korjausinvestoinnit | 16 018 663 | 27 633 989 | 32 014 479 | 16 632 990 |
Kohdistamattomat alle 1 milj. euron investoinnit* | 8 500 000 | 9 000 000 | 9 000 000 | 9 000 000 |
Hankkeiden suunnitteluvaraus | 600 000 | 600 000 | 600 000 | 600 000 |
Yhteensä | 29 345 266 | 68 726 967 | 98 413 467 | 73 747 637 |
*sisältyvät kohtaan korjausinvestoinnit
1.3 Toiminnan kehittämis- suunnitelma ja strategiset painopisteet (kv)
Turun kaupungin kehittämisen lähtökohtana toi- mivat Turku 2029 –kaupunkistrategian visio, toi- mintalupaukset ja päämäärät sekä strategisten ohjelmien linjaukset. Strategiset ohjelmat sisältä- vät yhteensä 42 linjausta.
Kaupungin toiminnan päämääränä on kaupunkilais- ten kestävä hyvinvointi. Väestön ikääntyminen, työttömyys, hyvinvointiin liittyvien ongelmien kasaantuminen ja resurssien oikea kohdentaminen ovat esimerkkejä toimintaympäristöön liittyvistä haasteista, joiden ratkaiseminen edellyttää koko- naisvaltaista toimintatapojen muutosta. Kaupun- gin palvelurakennetta on muutettava siten, että kallis erityistyö ja korjaava työ vähenevät ja toi- mintaa suunnataan mahdollistavaan ja ehkäise- vään työhön. Palvelumuotoilulla ja -ohjauksella parannetaan erityisesti paljon palveluja käyttä- vien palveluketjuja. Kun investoidaan oikealla tavalla ehkäiseviin, tarpeenmukaisesti monialai- siin ja yhteen sovitettuihin palveluihin, syntyy sekä hyvinvointihyötyjä että taloudellisia säästöjä.
Palvelut järjestetään vaikuttavien palveluketjujen avulla siten, että asiakaspalvelu on toiminnan keskiössä. Palveluja toteutetaan kiinteässä ja laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Turun alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, jonka tukena on laadukkaat ja joustavat yritys- ja innovaatiopalvelut. Paras tapa hoitaa työllisyyttä on kehittää ja tukea yritysten syntyä, kilpailuky-
kyä ja kasvua, jolloin työvoimalle syntyy aitoa ja pysyvää kysyntää. Turun logistinen sijainti EU:n TEN-T (Trans European Network) runkoverkossa ja osana Tukholmasta, Turun ja Helsingin kautta Pietariin ulottuvalla kasvuvyöhykkeellä tarjoaa kaupungille mahdollisuudet kehittyä merkittävänä logistisena solmukohtana.
Turun erityisenä vahvuutena ovat laadukkaat yli- opistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitok- set. Ne tukevat kaupungin jatkuvaa uudistumista luomalla pohjaa laaja-alaiselle osaamiselle ja luovuudelle. Turun 40 000 opiskelijaa ovat merkit- tävä potentiaali kaupungille ja sen yrityksille.
Matkailu- ja kongressikaupunkina kehittymisen näkökulmasta Turun historia, kulttuuripalvelut, tapahtumatoiminta, saaristo, merellisyys ja joki ovat merkittäviä vetovoima- ja elinvoimatekijöitä.
Kaupungin uudistumisen lähtökohtana ovat toi- minnan läpinäkyvyys ja tietoon perustuva johta- minen, joita tuetaan ajanmukaisilla tietojärjes- telmillä. Tämän vuoksi kaupunki haluaa tuntea asukkaansa ja asiakkaansa paremmin. Keskeisiä elementtejä tuottavuuden parantamisessa ovat lisäksi kaupungin tilojen käytön tehostaminen, aktiivinen omistajaohjaus ja tukipalvelujen tuot- teistaminen. Yhteiset pelisäännöt varmistavat kaupungin voimavarojen tehokkaan ja tarkoituk- senmukaisen käytön.
Palvelujen ja toimintojen digitalisointi mahdollis- taa organisaatio- ja kustannusrakenteen keventä- misen ja henkilöstön ajankäytön kohdentamisen vaativampiin tehtäviin. Asukkaille ja asiakkaille tämä tarkoittaa aikaisempaa parempia mahdolli-
suuksia käyttää kaupungin palveluja ajasta ja pai- kasta riippumatta.
Uudistamalla palveluja laajalla innovaatioyhteis- työllä avoimuuden periaatteita noudattaen kau- punki edistää myös uusien liiketoimintamahdolli- suuksien ja palvelumuotojen syntymistä. Jotta kehittäminen olisi tehokasta, tarvitaan kaupunki- tasolla yhteisiä menetelmiä ja työvälineitä, joilla kehittämistä hallitaan.
Aktiivinen rakentaminen, joka tarkoittaa sekä määrätietoista uudisrakentamista, että täydennys- rakentamista, on aina ollut eräs kasvavan kaupun- gin tunnusmerkeistä. Kaupungin kehittäminen laajoina kokonaisuuksina tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä ja asukkaiden viihtyvyyttä.
Turku on maailmanlaajuisesti ilmastopolitiikan edelläkävijä ja osa kansainvälistä kaupunkiverkos- toa, joka ratkaisee ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä. Kestävän ilmaston ja energian toimin- tasuunnitelma (kv 11.6.2018 § 142) ohjaa kaupun- kikonsernin toimia ilmastonmuutoksen hillitse- miseksi ja varautumiseksi. Ilmastosuunnitelman toimeenpano on käynnissä ja tavoitteet etenevät. Turku pyrkii olemaan ilmastopositiivinen kaupunki vuodesta 2029 eteenpäin ja toteuttamaan resurs- siviisauden periaatteet (jätteettömyys, päästöt- tömyys ja kestävä luonnonvarojen käyttö) vuoteen 2040 mennessä
Kehittämismalli
Turun kaupungissa kehittäminen perustuu kaupun- gin kehittämismalliin (Kh 29.9.14, § 368). Perus- kaupunki noudattaa kehittämismallia kaikessa kehittämisessä. Strategiaa toteutetaan pääosin
hankkeina ja projekteina. Merkittävimmät hank- keet ja projektit nostetaan toimialojen ja konser- nihallinnon strategisiin ja operatiivisiin sopimuk- siin.
Kehittämismalli yhtenäistää kehittämiseen liitty- vät käsitteet, rakenteet ja työtavat. Kehittämis- malli sisältää sekä kehittämiskokonaisuuden joh- tamisen (=salkunhallinta) että yksittäisen projek- tin johtamisen (=projektinhallinta).
Jokainen hanke ja projekti sijoitetaan kaupungin strategiarakennetta mukailevaan salkkuun tai toimialan salkkuun. Kehittämissalkkua ohjaa ni- metty salkunomistaja ja salkun ohjausryhmä. Ke- hittämismallin käytössä hyödynnetään Thinking- Portfolio –salkunhallintavälinettä.
Kaupungin kärkihankkeet
1. Keskustan kehittäminen
Kaupunginhallitus käynnisti päätöksellään 2.5.2016, § 177 Keskustan kehittämisen kärki- hankkeen. Hankkeen tavoitteena on kaupunkikes- kustan elinvoiman turvaaminen ja uudistaminen.
Kärkihankkeen käynnistämisen jälkeen kaupungin- hallitus nimesi päätöksellään 19.9.2016 § 372 mo- nialaisen työryhmän vision laatimiseksi. Ryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin Turun yliopiston tule- vaisuuden tutkimuskeskuksen professori Xxxxxx Xxxxxxxx.
Työryhmä sai työnsä valmiiksi ja luovutti Keskus- tavisio 2050 asiakirjakokonaisuuden kaupungille 14.8.2017.
Keskustan kehittäminen -kärkihanke on kaupungin strategisen johtamisjärjestelmän työkalu kaupun- kistrategian keskustaan koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategian linjausten mukaan kaupungin ydin on näköiskuva kaupungin menes- tyksestä, hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä, ja siksi sen on koko ajan kyettävä uudistumaan. Kokonais- valtaiseen kaupunkikehittämiseen tähtäävällä kärkihankkeella tavoitellaan Turun keskustan kil- pailukyvyn ja vetovoiman vahvistamista niin liike- toiminnan ja matkailun kuin asumisen näkökulmis- ta.
Yhtäältä tavoitteena on vahvistaa elinvoimaisen kaupunkikeskustan asemaa kaupunkilaisten yhtei- senä viihtyisänä ympäristönä parantamalla julkisia kaupunkitiloja, lisäämällä ympärivuotista houkut- televuutta sekä varmistamalla vilkkaan kulttuu- rielämän ja vireän tapahtumatoiminnan edellytyk- set kaupungin keskustatilassa. Toisaalta halutaan löytää keinoja kaupallisen keskustan elinvoiman vahvistamiseen ja uskon palauttamiseen keskus- taan kohdistuviin investointeihin. Tavoitteena on lisäksi varmistaa, että keskusta on tulevaisuudes- sakin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin seudullises- tikin.
Kaupunginhallitus (13.8.2018 § 288) hyväksyi Kes- kustan kehittäminen –kärkihankkeen toteuttamis- suunnitelman.
2. Turun tiedepuisto
Turun kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion yhteydessä Turun tiedepuisto - kärkihankkeen asettamisesta. Turun kaupunginhal- litus toimeenpani valtuuston päätöksen käynnis-
tämällä hankkeen huhtikuussa 2016 (Kh 25.4.2016
§ 163). Kärkihankkeessa tuotettu Turun Tiedepuis- ton Masterplan 2050 esiteltiin kaupunginhallituk- selle joulukuussa 2017.
Toukokuussa 2018 kaupunginvaltuusto päätti, että Tiedepuisto -kärkihanke ohjaa kulloinkin toimival- taisen toimielimen ja viranhaltijan valmistelua ja päätöksentekoa. Samalla se hyväksyi kärkihank- keen toteuttamista ja suunnittelua ohjaavat peri- aatteet (kv 14.5.2018 § 91).
Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin kasvua tukeva kaupunkikehityskohde. Kärkihank- keella tavoitellaan alueen kehittymistä kansainvä- lisesti kiinnostavana ja rohkean kokeilevana osaa- miskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuoli- nen ja logistisesti vetovoimainen. Tiedepuiston kärkihankkeen mukaisella kehittämisellä tähdä- tään ennen kaikkea siihen, että Tiedepuiston si- jainnin poikkeukselliset lähtökohdat ja monipuoli- sen osaamiskeskittymän luoma potentiaali saa- daan mahdollisimman täysimääräisesti hyödyntä- mään kokonaisvaltaista kehitystä.
Kaupunginhallitus (18.6.2018 § 265) hyväksyi Tu- run tiedepuisto –kärkihankkeen toteuttamissuunni- telman.
3. Smart and wise Turku
Kaupunginhallitus (18.6.2018 § 249) päätti Smart and Wise Turku –kärkihankkeen etenemistä ja tuotosten vaikuttavuutta seuraavista mittareista.
Smart and Wise Turku-kärkihanke toteuttaa laaja- alaisesti kaupungin strategiaa. Hankkeen tarkoi- tuksena on auttaa Turun kaupunkia varautumaan
ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen haastei- siin sekä parantamaan toiminnan tuottavuutta hyödyntämällä digitalisaatiota ja sen tuottamaa dataa. Tekemällä laaja-alaista yhteistyötä ja in- novatiivisia kokeiluja alueen korkeakoulujen kans- sa.
Smart and Wise Turku –kärkihankkeen kuusipaino- pistealuetta ovat: Hiilineutraalius ja resurssivii- saus, Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta, Kau- punkisuunnittelu, Turvallisuus, Liikenne ja liikku- minen sekä Syrjäytymisen ehkäiseminen.
Kaupunkitasoiset hyvinvoinnin ja aktiivisuuden tavoitteet
Konsernihallinnon tehtäviin kuuluu kuntalaisten hyvinvointia edistävän työn ohjaus, koordinointi ja kehittäminen Hyvinvointi ja aktiivisuus –ohjelman linjausten mukaisesti. Hyvinvointityö toteutetaan yhdessä toimialojen kanssa. Hyvinvoinnin ohjaus- ryhmä on valinnut 2020 strategisiksi painopisteiksi seuraavat:
• Terveiden elämäntapojen edistäminen. Ta- voitteena turkulaisten perheiden kannustami- nen terveiden elämäntapojen omaksumiseen. Toimenpitein lisätään lasten ja nuorten liik- kumista ja aktiivisuutta sekä vähennetään yli- painoa.
• Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentämi- nen. Tavoitteena lasten ja työikäisten yhtei- söllisyyden lisääminen ja ikäihmisten yksinäi- syyden vähentäminen mm. palveluohjauksen keinoin.
• Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja pitkä- aikaistyöttömien aktivointi. Tavoitteena nuo- risotyöttömien osuuden vähentäminen ja kun-
nan maksuosuuden vähentäminen toimenpi- teillä, jotka toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa huomioiden opiskelu ja toimintakyky.
• Vanhemmuuden tuki. Vanhemmuutta tukemal- la luodaan edellytyksiä perheiden itsenäiselle selviämiselle ja ehkäistään ongelmien kasau- tumista ja muuttumista vaikeammaksi. Perhe kokonaisuutena ja vanhemmuus huomioidaan kaikessa palveluiden järjestämisessä.
Konsernihallinnon keskeisiä kehittämistoimenpi- teitä 2020 ovat kuntalaisia aktivoiva viestintä ja yhteistoiminta, hyvinvointiyhteistyö Itämeren alueella ja uusi toimintamalli ehkäisevään mielen- terveystyöhön. Ulkopuolisuuden vähentämiseksi toteutetaan osallistuvan budjetoinnin toiminta- malli, Smart ja Wise Syrjäytymisen ehkäisy -hanke ja toimenpideohjelma (kv 28.1.2019), lähiövisiot, Asunnottomuusohjelma (kv 28.1.2019). Työttö- myyden ehkäisemiseksi käynnistetään työllisyys- kokeilu ja juurrutetaan maahanmuuttajien osaa- miskuskustoiminta. Vanhemmuutta tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöllä.
Kiinteän omaisuuden ja tila- ja infraomaisuuden hallinta
Järjestämisvastuu omaisuuden arvosta huolehtimi- sesta on kaupunginjohtajan toimialalla. Omaisuu- den arvosta huolehtiminen on kaupunkiympäristö- toimialan kaupunkirakentamisen palvelualueella ja perustuu strategiseen sopimukseen ja investoin- tiohjelmaan.
Kaupunkikehitysryhmä huolehtii yhteistyössä kau- punkiympäristötoimialan kanssa aktiivisesti kiin-
teistöomaisuuden kehittämisestä sekä arvosta. Kaupungin kiinteän omaisuuden luovutuksia tehos- tetaan kehittämällä omaisuutta houkuttelevam- maksi kaavoituksella ja kumppanuusyhteistyöllä.
Tila- ja infraomaisuuden hallinta perustuu suunni- telmallisuuteen, jossa hyödynnetään korjausvelka- laskentaa. Omaisuuden arvosta huolehtiminen edellyttää riittäviä investointeja.
Tilahankkeen hyväksyminen nimikkeenä talousar- vion investointiohjelmaan edellyttää lähtökohtai- sesti hyväksyttyä tarveselvitystä ja hankesuunni- telmaa tai hankekuvausta. Nimikkeen hyväksymi- nen talousarvion investointiohjelman taloussuun- nitelmavuosille edellyttää tarveselvityksen hyväk- symistä. Tavoitteena, että vastaava toimintamalli on käytössä infrahankkeita laadittaessa talousar- viovuodelle 2020.
Kaupungin palvelurakennusinvestoinnit perustuvat hyväksyttyihin palveluverkkosuunnitelmiin.
Rakennuskannan energiatehokkuutta ja rakennus- ten älykkyyttä parannetaan ja priorisoidaan inves- tointiraamin puitteissa. Kestävät investointiperi- aatteet ja laatutaso määritellään hankesuunni- telmissa.
Innovatiiviset hankinnat
Kaupunki on päättänyt kehittää hankintaprosessi- aan hankintaosaamista kehittämällä, jonka yhtenä tavoitteena on innovatiiviset hankinnat.
Innovatiivisella hankinnalla tarkoitetaan uutta tai merkittävästi parannetun tavaran tai palvelun hankintaa, joka parantaa julkisen palvelun tuotta-
vuutta, laatua, kestävyyttä ja/tai (strategis- ta/operatiivista) vaikuttavuutta. Innovatiivinen hankinta myös suuntaa julkisen sektorin ostovoi- man tukemaan uusien ratkaisujen syntyä, luo yri- tyksille kannusteita kehittää innovaatioita, tarjo- aa referenssejä vientiin ja tukee yritysten kasvua.
Innovatiiviset hankinnat nousevat vuosisuunnitte- lun hankintaluettelosta hankintojen tiekartalle. Hankintojen tiekartalla halutaan viestittää, kau- pungin sisällä ja myös elinkeinoelämälle, tulevista tarpeista. Tavoitteena on saada riittävästi aikaa innovatiivisten hankintojen valmisteluun jotta pystytään laajemmin markkinavuoropuheluiden avulla kartoittamaan eri hankinnan toteuttamisen vaihtoehdoista.
Henkilöstö
Toiminnan painopisteet vaikuttavat olennaisesti myös toimialan henkilöstöön. Hallinnon uudista- minen, toiminnanohjausjärjestelmän päivittämi- nen, keskitetyn asiakaspalvelupisteen perustami- nen sekä kaupungin kärkihankkeiden toteuttami- nen näkyy niin työvoiman käytön määrässä kuin henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämi- sen tarpeissa.
Työympäristöihin kohdistuu muutoksia, joissa on- nistuminen edellyttää hyvää johtamista, niin toi- minnan kuin ihmisten. Työn mielekkyys rakentuu selkeistä vastuista, toimivasta yhteistyöstä ja kehittyvästä osaamisesta.
2.1 Määrärahat ja investoinnit (kv)
Kaupunginhallitus (Konsernihallinto ja palvelukeskukset)
Käyttötalousosa | ||||||
1.000€ | ||||||
Kaupunginhallitus | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Toimintatulot | 184 123 | 178 718 | 175 940 | 177 699 | 179 476 | 182 168 |
Valmistus omaan käyttöön | 3 | 0 | ||||
Toimintamenot | 226 956 | 232 781 | 241 668 | 244 835 | 253 643 | 264 658 |
Toimintakate | -42 831 | -54 063 | -65 729 | -67 136 | -74 167 | -82 490 |
Muutos-% | 26,1% | 21,7% | 2,1% | 10,5% | 11,2% | |
Investointiosa | ||||||
1.000 € | ||||||
Kaupunginhallitus | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Investointimenot | 9 785 | 58 763 | 16 839 | 11 100 | 11 000 | 11 000 |
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet | ||||||
Pysyvien vastaavien luovutustulot | ||||||
NETTO | -9 785 | -58 763 | -16 839 | -11 100 | -11 000 | -11 000 |
Muutos-% | 500,5 % | -70,3 % | -34,0 % | -0,9 % | 0,0 % | |
Kaupungin yhteiset toiminnot (Maa-, tila- ja infraomaisuus)
Käyttötalousosa | ||||||
1.000€ | ||||||
Kaupungin yhteiset toiminnot | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Toimintatulot | 21 146 | 23 024 | 24 200 | 29 200 | 31 900 | 31 900 |
Valmistus omaan käyttöön | 0 | |||||
Toimintamenot | 213 | 4 890 | 2 500 | 2 000 | 2 000 | 2 000 |
Toimintakate | 20 933 | 18 134 | 21 700 | 27 200 | 29 900 | 29 900 |
Muutos-% | -13,4% | 19,7% | 25,3% | 9,9% | 0,0% | |
Investointiosa | ||||||
1.000€ | ||||||
Kaupungin yhteiset toiminnot | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Investointimenot | 63 637 | 90 781 | 70 809 | 108 213 | 143 771 | 119 248 |
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet | 126 | 0 | ||||
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot | 25 948 | 23 700 | 23 700 | 27 000 | 27 000 | |
NETTO | -63 511 | -64 833 | -47 109 | -84 513 | -116 771 | -92 248 |
Muutos-% | 2,1% | -27,3% | 79,4% | 38,2% | -21,0% | |
Talousarviomääräraha kohdennetaan kaupunginhallituksen omaisuudenhallinnan tulosalueelta (Kustannuspaikat: Maaomaisuus, tilaomaisuus, infraomaisuus) Kaupunkiympäristötoimialal- le.
Konserniyhtiöiden toteuttamat taseen ulkopuoliset kohteet
Konserniyhtiöiden tai vuokrahankkeena toteutettavat kohteet
Konserniyhtiöiden toteuttamat taseen ulkopuoliset kohteet | Kustannusarvio | Vaihe | Vuosivuokra | Valmistumisvuositavoite |
Sofiankadun päiväkoti | 4 989 600 | Hanke käynnissä, konserniyhtiön vuokrahanke. | 478 776 €/v | Valmistuu 2021 |
Konsernin ulkoisten vuokrahankkeiden toteuttaminen | Kustannusarvio | Vuosivuokra* | Valmistumisvuositavoite | |
Päihdehuollon tilaratkaisu | 8 385 000 | TS hyväksytty khkeh 2.9.2019. Vuokrahanke | 753 000 €/v | Valmistuu 2023 |
*sisäinen vuokra-xxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx mukaan
2.2 Määrärahat palvelualueittain (kh)
Palvelu- tai tulosalue, 1.000 € | Toimintatuotot | Toimintamenot | Toimintakate |
Yhteiset | 3 993 | 24 305 | -20 312 |
Hallintoryhmä | 150 | 10 795 | -10 645 |
Talous- ja strategiaryhmä | 5 725 | 10 828 | -5 103 |
Kaupunkikehitysryhmä | 0 | 3 245 | -3 245 |
Xxxxxxxx ja projektit | 2 869 | 11 072 | -8 203 |
Edelleen kohdistettavat määrärahat | 205 | 19 015 | -18 810 |
IT-Palvelukeskus | 20 240 | 24 584 | -4 343 |
Henkilöstöasiain palvelukeskus | 749 | 718 | 31 |
Matkailun palvelukeskus (nettoyksikkö) | 503 | 3 703 | -3 201 |
Työterveyshuollon palvelut | 5 304 | 4 850 | 454 |
Työllisyyspalvelukeskus | 4 355 | 38 297 | -33 942 |
Tilapalvelukeskus | 131 847 | 90 257 | 41 591 |
Ruokapalvelut - toiminta | 0 | 0 | 0 |
ALV-toimintamalli | 0 | 0 | 0 |
Kaupunginhallitus yhteensä | 175 940 | 241 668 | -65 729 |
2.3 Muutokset (kv)
Kaupunkiympäristölautakunta
1.000 €, Kaupunginhallitus yhteiset toiminnot | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
Pilaantuneiden maiden puhdistus | 1 600 | 2 000 | 2 000 | 2 000 |
Kaupunginjohtaja
1.000 €, Kaupunginhallitus, käyttötalous | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
Huomioidaan sopeuttamisohjelman toimenpiteet | -4 900 | |||
Keskitetty palkkavaraus | 5 000 | 10 000 | 10 000 | 10 000 |
Runkolinjaston käyttöönotto | 750 | 6 360 | 7 210 | |
1.000 €, Kaupunginhallitus, investointiosa | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
Runosmäen monitoimitalo tehdään konsernin toteutusratkaisuna (Kiint. Oy) | -6 207 | -6 207 | ||
Tommilankadun päiväkoti | 75 | 75 | ||
Ruiskatu 8 | 500 | |||
Mars-korttelin päiväkoti | 370 | 370 | ||
Lausteen koulu | -512 | -512 |
2.4 Muut investoinnit (kh)
TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 | |
Investointihankkeet yhteensä | 16 839 000 | 11 100 000 | 11 100 000 | 11 100 000 |
Uus- ja laajennusinvestoinnit | 8 159 000 | 11 100 000 | 11 100 000 | 11 100 000 |
Muut pitkävaikutteiset menot | 8 159 000 | 11 100 000 | 11 100 000 | 11 100 000 |
Varaus Suomen Joutsenen kunnostusta varten | 150 000 | |||
Talouden ja henkilöstöhallinnon ohjauksen kehittäminen | 1 890 000 | |||
Digitaalinen palvelukehitys | 2 489 000 | |||
Toiminnanohjauksen kehittäminen | 1 380 000 | |||
IT-palvelukehitys | 2 250 000 | |||
Muut pysyvien vastaavien hankinnat | 680 000 | |||
Koneet ja kalusto | 680 000 | |||
KH / Asiakaspalvelupiste | 580 000 | |||
Varavoimakone | 100 000 | |||
Sijoitukset | 8 000 000 | |||
Osakkeet ja osuudet | 8 000 000 | |||
Osakkeet ja osuudet, varaus | 8 000 000 |
2.5 Kaupunginhallituksen omarahoitusosuudet (kv)
Käyttötalousosa
1.000 € | ||||||
Kaupunginhallitus, omarahoitusosuudet | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Toimintatulot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Xxxxxxxxx omaan kayttoon | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Toimintamenot | 17 290 | 18 914 | 19 785 | 19 785 | 19 785 | 20 081 |
Toimintakate | -17 290 | -18 914 | -19 785 | -19 785 | -19 785 | -20 081 |
Muutos-% | 9,4 % | 4,6 % | 0,0 % | 0,0 % | 1,5 % | |
2.6 Kaupunginhallituksen omarahoitusosuudet kohteittain (kh)
€ | TA 2019 | Talousarvio 2020 | Muutos eur | Muutos % | ||
Toimintatuotot | Toimintamenot | Toimintakate | ||||
Omarahoitusosuudet | -18 914 380 | 0 | 19 784 652 | -19 784 652 | 870 272 | 4,6 % |
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos | -13 654 218 | 0 | 14 063 844 | -14 063 844 | 409 626 | 3,0 % |
Maaseutuelinkeinoasiat | -22 000 | 0 | 22 000 | -22 000 | 0 | 0 % |
UBC | -280 000 | 0 | 300 000 | -300 000 | 20 000 | 7,1 % |
Eläkkeet | -4 958 162 | 0 | 5 398 808 | -5 398 808 | 440 646 | 8,9 % |
3.1 Työvoiman käyttö (kh)
Henkilötyövuodet (htv) ja kustannukset (1.000€) | TP 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Kh yhteensä (htv) | 566,1 | 600,7 | 633,3 | 607,6 | 633,3 | 613,3 | 613,3 |
Kh, palkat ja palkkiot (€) | 34 426 | 37 309 | 38 263 | 37 012 | 38 263 | 37 217 | 37 217 |
Konsernihallinto (htv) | 294,4 | 316,0 | 340,3 | 309,4 | 340,3 | 320,3 | 320,3 |
Konsernihallinto, palkat ja palkkiot € | 14 198 | 15 911 | 16 395 | 15 863 | 16 395 | 15 350 | 15 350 |
Palvelukeskukset (htv) | 271,7 | 284,7 | 293,0 | 298,2 | 293,0 | 293,0 | 293,0 |
Palvelukeskukset, palkat ja palkkiot (€) | 20 228 | 21 398 | 21 867 | 21 149 | 21 867 | 21 867 | 21 867 |
Lisätietoja: TA 2020: Sisäiset siirrot konsernihallinnon sisällä ja siirrot toimialoilta vaikuttavat suoraan vertailukelpoisuuteen. Sisäiset siirrot näkyvät työvoiman käytön osalta kasvuna keskitetyn asia- kaspalvelun toiminnan käynnistymisen vuoksi vuonna 2020. Konsernihallinnossa todellista työvoiman käytön kasvua tapahtuu pääosin määräaikaisen hankehenkilöstön osalta kaupungin kärkihankkeiden johdosta (2019-2021). Palvelukeskusten osalta kasvua on Tilapalvelukeskuksessa sen toimintamallimuutoksesta johtuen (sisäiset siirrot 5 HTV, hankehenkilöstö 2 HTV). TP 2018 luvuista on eliminoitu velkaneuvonnan palveluiden siirtyminen 1.1.2019 valtiolle sekä työterveyshuollon osittainen yhtiöittäminen 1.1.2019. | |||||||
3.2 Työvoiman käyttö (tiedoksi annettava)
Henkilötyövuodet (htv) | TP 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | ENNUSTE |
KJ -toimiala yhteensä | 566,1 | 600,7 | 633,3 | 607,6 |
Konsernihallinto yhteensä | 294,4 | 316,0 | 340,3 | 309,4 |
Hallintoryhmä (sis. konsernin johto, sisäinen tarkastus) | 138,4 | 139,5 | 155,8 | 139,5 |
Talous- ja strategiaryhmä | 113,7 | 134,5 | 133,6 | 122,8 |
Kaupunkikehitysryhmä | 42,3 | 42,0 | 51,0 | 47,1 |
Palvelukeskukset yhteensä | 271,7 | 284,7 | 293,0 | 298,2 |
Henkilöstöasioiden palvelukeskus | 16,7 | 16,0 | 16,0 | 16,0 |
IT-palvelut | 59,4 | 63,9 | 65,5 | 63,5 |
Matkailun palvelukeskus | 25,0 | 27,5 | 27,5 | 25,5 |
Työterveyshuollon palvelut | 65,0 | 66,0 | 67,0 | 66,0 |
Tilapalvelukeskus | 40,9 | 44,0 | 52,0 | 48,2 |
Työllisyyspalvelukeskus | 64,7 | 67,3 | 65,0 | 79,0 |
Palkat ja palkkiot (1 000 euroa) | TP 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | ENNUSTE |
KJ -toimiala yhteensä | 34 426 | 37 309 | 38 263 | 37 012 |
Konsernihallinto yhteensä | 14 198 | 15 911 | 16 395 | 15 863 |
Hallintoryhmä (sis. konsernin johto, sisäinen tarkastus) | 5 730 | 6 233 | 6 459 | 5 565 |
Talous- ja strategiaryhmä | 4 872 | 5 355 | 5 362 | 5 337 |
Kaupunkikehitysryhmä | 1 820 | 1 886 | 2 066 | 2 032 |
Hankkeet ja projektit | 960 | 1 059 | 1 236 | 1 896 |
Palvelukeskukset yhteensä | 20 229 | 21 398 | 21 867 | 21 149 |
Henkilöstöasioiden palvelukeskus | 000 | 000 | 000 | 619 |
IT-palvelut | 2 778 | 3 001 | 3 051 | 2 967 |
Matkailun palvelukeskus | 921 | 1 012 | 1 012 | 1 026 |
Työterveyshuollon palvelut | 2 997 | 3 137 | 3 091 | 3 091 |
Tilapalvelukeskus | 1 917 | 2 218 | 2 422 | 2 446 |
Työllisyyspalvelukeskus | 11 037 | 11 410 | 11 709 | 11 000 |
3.3 Tilojen ja alueiden käyttö (kh)
Käytössä olevat tilat ja alueet, konsernihallinto | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE |
Tilat yhteensä (m²) | 7 900 | 7900 | 7 060 | 7 060 |
Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) | 7 900 | 7900 | 7 060 | 7 060 |
Sisäinen vuokra yhteensä (€) | 1 756 310 | 1 756 310 | 1 701 909 | |
Skanssin ja Kauppatorin Monitorit ovat 100 % Konsernihallinnon sopimukset, mutta niitä ei olla huomioitua neliöissä, koska eivät yksinomaan ole Konsernihallinnon käytössä. Puutarhakatu 14 tyhjät tilat olivat Konsernihallinnon vuokrauksessa, mutta siirtyivät vuoden 2019 alusta hyvinvointitoimialalle. | ||||
Käytössä olevat tilat ja alueet, palvelukeskukset | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE |
Tilat yhteensä (m²) | 15 046 | 15 046 | 17 794 | 17 794 |
Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) | 15 046 | 15 046 | 17 794 | 17 794 |
Sisäinen vuokra yhteensä (€) | 2 018 326 | 2 018 326 | 2 510 175 | |
Vuosien 2018 ja 2019 luvuista poistettiin Työterveyden tilat, mutta osa tiloista jäi kaupungille ja ovat mukana 2020 luvuissa. | ||||
4.1 Strategiset tavoitteet (kv)
Kärkihanke 1: Keskustan kehittäminen | Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.2 Kaupunkikeskustan elinvoimai- suutta lisätään laajalla yhteistyöllä | Muut toteutettavat linjaukset: 3.3.1 | |||||
Arviointikriteeri 2020: | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Visiotyö valmis | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | ||
Tavoitteen kuvaus: Kokonaisvaltaiseen kaupunkikehittämiseen tähtäävällä kärkihankkeella tavoitellaan Turun keskustan kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamista niin liiketoiminnan ja matkailun kuin asu- misen näkökulmista. Hankkeella on kolme tavoitteellista painopistealueista, jotka luovat pohjan elävän ja vetovoimaisen kaupunkikeskustan kehittämiselle: • Saavutettava ja helposti kuljettava keskusta: Turun keskusta on kaikkien yhteisenä kaupunginosana saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen, ja sen liikkumisympäristön ilme on esi- merkillisen viihtyisä ja vetovoimainen ympäri vuoden. • Kaupallisesti houkutteleva keskusta: Turun keskusta on Läntisen Suomen tärkein ja pohjoisen Itämeren kiinnostavin talouden, kaupan ja työssäkäynnin keskittymä. • Viihtyisä ja elävä kohtaamisten keskusta: Turun keskusta on eurooppalainen asumisen, kulttuurin ja matkailun keskittymä, joka sykkii elämää ympäri vuoden. Nämä painopistealueet toimenpidekokonaisuuksineen muodostavat kärkihankkeen toimenpideohjelman rungon. Kärkihanketta ja siihen liittyvää toteuttamisohjelmaa toteutetaan laaja- alaisella avoimella yhteistyöllä kaupungin ja sen sidosryhmien kesken. Kaikilla hankkeen osa-alueilla suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on kaupungin asukkaiden, asiakkaiden ja sidosryhmien osallisuus. Kärkihankkeen toimintasuunnitelma vuodelle 2020 tulee Konsernihallinnon strategisen sopimuksen liitteeksi. Toimintasuunnitelma sisältää keskeiset toimenpiteet ja mittarit kärkihank- keen etenemisen seurantaan. Kärkihankkeen ohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. | |||||||
Kärkihanke 2: Turun tiedepuisto | Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.1 Luodaan pohjaa kasvulle kehittä- mällä kaupunkia suurina aluekokonaisuuksina | Muut toteutettavat linjaukset: 3.3.3, 3.3.7, 3.3.10 | |||||
Arviointikriteeri 2020: | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Masterplan valmis ja toteu- tus käynnistetty | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | ||
Tavoitteen kuvaus: Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin kasvua tukeva kaupunkikehityskohde. Kärkihankkeella tavoitellaan alueen kehittymistä kansainvälisesti kiinnostavana ja rohkean kokei- levana osaamiskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimainen. Tiedepuiston kärkihankkeen mukaisella kehittämisellä tähdätään ennen kaikkea siihen, että Tiedepuiston sijainnin poikkeukselliset lähtökohdat ja monipuolisen osaamiskeskittymän luoma potentiaali saadaan mahdollisimman täysimääräisesti hyödyntämään kokonaisvaltaista kehitystä. Hankkeella on neljä painopistealuetta, joilla varmistetaan alueen strategisten tavoitteiden saavuttaminen. • Turun Tiedepuisto profiloituu kansainvälisesti merkittävänä ja rohkean kokeilevana innovaatio- ja osaamiskeskittymänä, ja luo kilpailukyisen toiminta- ja kasvuympäristön osaa- misintensiiviselle tutkimus- ja yritystoiminnalle. • Turun Tiedepuisto on logistisesti vetovoimainen fiksun liikkumisen keskus, jossa saumattomasti toisiinsa kytkeytyvät kestävän liikkumisen muodot ja niitä tukevat palvelut teke- vät arjesta sujuvaa. • Turun Tiedepuisto on ympäri vuorokauden elävä ja viihtyisä kohtaamisten keidas, jossa hyvinvointia ja terveyttä edistävät alustat, ratkaisut ja palvelut nivoutuvat luontevaksi osaksi alueen asukkaiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden arkea. • Turun Tiedepuisto on kaupungin energiatehokkain rakennettu alue, jonka kehittämisessä painottuvat laadukkaan perusinfran lisäksi älykkään ja kestävän kaupungin ratkaisut ja teknologiat. Kupittaan ja Itäharjun välisen kannen rakentamisessa yhdistetään ainutlaatuisella tavalla kaikki aluetta koskevat strategiset tavoitteet niin innovaatioalustana, jossa keskiössä Triple Helix -yhteistyö, kuin toisaalta Tunnin junan ensimmäisenä päätepiste, jonka aavutettavuus on ainutlaatuista ja jossa alueen keskipiste muodostaa kohtaamisen keitaan. Alue muodostaa hyvinvoinnin referenssikaupungin osan, jossa on parhaat edelltykset opiskella, innovoida, työskennellä, elää ja asua. Kärkihankkeen toimintasuunnitelma vuodelle 2020 tulee Konsernihallinnon strategisen sopimuksen liitteeksi. Toimintasuunnitelma sisältää keskeiset toimenpiteet ja mittarit kärkihank- keen etenemisen seurantaan. Toimintasuunnitelma laaditaan kaupunginhallituksen hyväksyttyä kärkihanke-esityksen. Kärkihankkeen ohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. | |||||||
Kärkihanke 3: Smart and Wise Turku | Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva Turku Strateginen linjaus: 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä | Muut toteutettavat linjaukset: 3.2.2 Tuloksellisuutta paranne- taan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tuke- villa työvälineillä | |||||
Arviointikriteeri 2020: | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Alkuvuodesta hankkeen to- teuksen käyn- nistyminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | |||
Tavoitteen kuvaus: Smart and Wise Turku-kärkihankkeen tarkoituksena on auttaa Turun kaupunkia varautumaan ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen haasteisiin sekä parantaa toiminnan tuottavuutta hyödyntämällä digitalisaatiota ja sen tuottamaa dataa. Kaupunki tekee laaja-alaista yhteistyötä ja innovatiivisia kokeiluja alueen korkeakoulujen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa ja luo samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvatamme Turun kansainvälistä kiinnostavuutta. Hankkeella on kuusi painopistealuetta: 1) hiilineutraalius ja resurssiviisaus, 2) asiakkuuksien ja palvelujen hallinta, 3) turvallisuus, 4) kaupunkisuunnittelu, 5) liikenne ja liikkuminen ja 6) syrjäytymisen ehkäiseminen. Painopistealueet hyödyntävät yhteisiä kyvykkyyksiä, joita ovat alustatalouden toimintamalli sekä tiedon hyödyntämisen toimintamalli. Kärkihankkeen toimintasuunnitelma vuodelle 2020 tulee Konsernihallinnon strategisen sopimuksen liitteeksi. Toimintasuunnitelma sisältää keskeiset toimenpiteet ja mittarit kärkihank- keen etenemisen seurantaan. Kärkihankkeen ohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. | |||||||
Turun kaupungin ilmastosuunnitelma 2029 (kv 11.6.2018 § 142) | Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.6 Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraa- liutta 2029 | Muut toteutettavat linjaukset: - | |||||
Arviointikriteeri 2020: | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Ilmastosuunni- telman hyväk- syntä (kv), EU- rekisteröinti, ja käynnistys | Ilmastosuunni- telman toteut- taminen | Ilmastosuunni- telman toteut- taminen | Ilmastosuunni- telman toteut- taminen | Ilmastosuunni- telman toteut- taminen | Ilmastosuunni- telman toteut- taminen | ||
Tavoitteen kuvaus: Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2029. Turun kaupungin ilmastosuunnitelma 2029 noudattaa Euroopan Unionin yhteistä mal- lia (SECAP, Sustainable Energy and Climate Action Plan) ja sisältää ilmastopolitiikan toimintalinjat ja välitavoitteet vuosille 2021, 2025 ja 2029. Suunnitelma käsittää sekä ilmastonmuu- toksen hillinnän että sopeutumisen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman yksimielisesti 11.6.2018 ja päätti, että suunnitelma on huomioitava ohjaavasti toimialojen ja konserniyh- teisöjen toiminnan ja talouden suunnittelussa ja toteutuksessa vuosittain. Päämääränä on toteuttaa yhdessä kaupunkistrategian asettama tavoite hiilineutraalista kaupunkialueesta 2029 sekä vahvistaa Turun asemaa ilmastoratkaisujen kansainvälisenä edelläkävijänä. Ilmastosuunnitelma sisältää myös perustelut, miksi ja miten hiilineutraaliuden tavoite saavutetaan. Vuo- desta 2029 alkaen tavoitteena on ilmastopositiivinen kaupunkialue. | |||||||
Historian museon ja Musiikkitalon toteuttaminen | Strateginen teema: Yrittävä ja osaava Turku Strateginen linjaus: 3.1.5 Turkua kehitetään merkittävänä matkailu-, kongressi- ja tapahtumakaupunkina | Muut toteutettavat linjaukset: 2.3.6, 2.3.7 | |||||
Arviointikriteeri 2020: Hankkeen edistyminen tavoitteiden mukaisesti | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Toimintasuunni- telma | Tarkennetun toimintasuunni- telman toteut- taminen | Historian muse- on sijaintipai- kan tarkentu- minen Lin- naniemen arkki- tehtikilpailun kautta Konserttitalon hankesuunni- telma | |||||
Tavoitteen kuvaus: Turun kaupunginvaltuusto päätti 18.4.2017 § 63 Turun kaupungin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden juhlapäätöksestä ja juhlavuoden toteuttamisesta. Juhlapäätöskokonaisuuden yhtenä osana päätettiin toteuttaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi historian museo Turkuun. Päätöksen mukaisesti valtion kanssa käynnistetään asiaa koskeva neuvottelu, museon hankesuunnitelman valmistelu ja vuoden 2018 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan vuosille 2018-2020 varattiin tarvittavat määrärahat hankkeen suunnitelman toteuttamiseksi. Historian museo Turkuun -hankkeen jakaantuu ajallisesti kolmeen perättäiseen vaiheeseen, joista ensimmäinen, esiselvitysvaihe on päättynyt kaupunginvaltuuston juhlapäätöksen myötä. Vuoden 2018 alussa alkanut toinen vaihe keskittyy jatkovalmisteluun ja suunnitteluvaiheeseen, ja kolmas viimeinen vaihe konkreettiseen toteutukseen. Hanke jakaantuu tila-projektiin sekä konseptin ja sisältöjen suunnittelun projektiin, joiden molempien osalta tehdään Historian museon esiselvitykseen pohjautuva tarkennettu toimintasuunnitelma. | |||||||
Hallintopalveluiden uudistaminen | Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva Turku Strateginen linjaus: 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tuke- villa työvälineillä | Muut toteutettavat linjaukset: 3.2.6 | |||||
Arviointikriteeri 2020: | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Hankkeen to- teuksen käyn- nistyminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | |||||
Tavoitteen kuvaus: Hallinnon uudistaminen sidottiin alun perin 2017 Kaupunginhallituksen päätöksessä sote- ja maakuntauudistukseen. Hallintopalveluiden toteuttaminen ja organisointi nähdään tärkeänä huolimatta sote -uudistuksen kaatumisesta: tavoitteena on koko kaupungin näkökulmasta hallinnon palveluiden yhdenmukaistamisen, laadun parantamisen ja tehokkuuden lisäämisen. 2018 saatiin kuvattua hallinnon nykytila ja palveluista tehtiin tuotekortit. 2019 tehdään prosessikuvauksia tavoitetilasta. 2020 jatketaan hallinnon uudistamista hallinnon palvelun osa kerrallaan samanaikaisesti hallinnon prosesseja selkeyttämällä ja tehostamalla. | |||||||
Linnakaupunki/satama | Strateginen teema: Rakentuva Turku ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.1 Luodaan pohjaa kasvulle kehittä- mällä kaupunkia suurina aluekokonaisuuksina | Muut toteutettavat linjaukset: 2.3.5, 3.1.3, 3.1.5, 3.3.3, 3.3.5, 3.3.7, 3.3.10 | |||||
Arviointikriteeri 2020: | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Kehittämis- suunnitelman toteuttaminen | Kehittämis- suunnitelman toteuttaminen ja kantasatama- alueiden esisel- vitys | Linnakaupungin asemakaavoi- tuksen edistä- mine sekä vah- vojen kaavojen toteutus inves- tointiohjelmal- la. Ferry Terminaa- lin asemakaa- voitus | |||||
Tavoitteen kuvaus: Linnakaupungin osayleiskaavan mukainen kaupunkirakenteen muutos etenee ja kokonaisuudessa on eri vaiheissa (esiselvitys, suunnittelu ja toteutus) olevia alueita. Kaupunki mahdollis- taa infrainvestoineilla asuntojen ja palveluluiden rakentumisen alueelle. Tavoitteena on turvata keskustamaisen kaupunkirakenteen laajentuminen kohti merta. Linnakaupungin kokonaisuuteen liittyvän kantasatama-alueen kehittämisen esiselvityksen laadinta ja toimenpidesuunnitelman laadinta 2020 aikana. Satama-alueiden esiselvityksellä varmistetaan alueella toimivien yritysten toimintaedellytykset sekä tuetaan merellisen kaupunginosan syntymistä. Merkittävässä asemassa tulee olemaan alueen logistiikka ja liikkumisky- symykset. | |||||||
Blue Industry Park | Strateginen teema: Yrittävä ja osaava kaupunki Strateginen linjaus: 3.1.3 Elinkeinoelämän kilpailuetua kasvatetaan vahvistamalla Turun logistista asemaa ja logis- tiikkapalveluja | Muut toteutettavat linjaukset: | |||||
Arviointikriteeri 2020: | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | Toimintasuunni- telman toteut- taminen | ||
Tavoitteen kuvaus: Blue Industry Parkista (BIP) tavoitellaan Euroopan mittakaavassa johtavaa meri- ja valmistavan teollisuuden tuotanto- ja innovaatiokeskittymää. Sen tehtävänä on vastata Turun seudun meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden kasvutarpeisiin ja edistää alan tulevaisuuden kilpailukykyä. Turku Science Park Oy:n tytäryhtöksi perustetaan vuoden 2019 aikana Turun Teknologia- ja Tiedepuisto Oy, joka toimii alueen kehitysyhtiönä. Yhtiö koordinoi Meyerin telakka-alueen ja BIP alueen kehittämistä. Yhtiö toimii osapuolena kaavoituksen, alueen kehittämisen ja rakentamisen eri vaiheissa. Tutkitaan kaupungin omistaman maa-alueen siirtämistä omaan yhtiöön (Blue Industry Park Oy), jota Turun Teknologia- ja Tiedepuisto Oy hallinnoisi. Tavoitteena alueen asemakaavan saattaminen uusia tarpeita vastaavaksi ja tavoitteiden mukaisen alueen kehittämisen mahdollistavaksi. Alueen infran rakentamista jatketaan niin, että vuoden 2020 aikana rakentaminen koko pohjoisella osalla aluetta on mahdollista. | |||||||
Turun Ratapiha-hankkeen kehittäminen | Strateginen teema: Yrittävä ja osaava kaupunki Strateginen linjaus: 3.3.2 Kaupunkikeskustan elinvoimai- suutta lisätään laajalla yhteistyöllä | Muut toteutettavat linjaukset: | |||||
Arviointikriteeri 2020: | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Hankkeeseen liittyvän kehi- tysvaiheen kumppanuusso- pimuksen edis- täminen. | Ratapiha-alueen asemakaava kaupunginval- tuustoon. Sopimusraken- ne. | ||||||
Tavoitteen kuvaus: Turun ratapihahankkeen tavoitteena on toteuttaa osaltaan keskustavisiota. Hankkeen sisältönä on luoda ratapiha-alueelle kaupunkikehityskonsepti, jossa huipputeknologia ja palvelu- design yhdistyvät synnyttämään mittavan elämys ja tapahtumakeskittymän. Kaupunginhallitus on käynnistänyt hankkeen kehitysvaiheen 2017 kumppanuussopimuksella. Sopimuksella on sovittu kehitysvaiheen tehtävistä sekä alueen kaavoituksen edistämisestä. Sopimukseen kirjattuna tavoitteena on saada asemakaavamuutos kaupunginvaltuuston käsittelyyn viimeistään vuoden 2019 loppuun mennessä. | |||||||
Kaupunkikehitystä tukeva joukkoliikennejärjestelmä ja sen kehittäminen | Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.7 Ympäristön kannalta kestävää ja turvallista liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kau- punkirakennetta hyödyntämällä | Muut toteutettavat linjaukset: 3.3.1, 3.3.2, 3.3.4 | |||||
Arviointikriteeri 2020: | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Päätösten mu- kainen etene- minen | Päätösten mu- kainen etene- minen | Päätösten mu- kainen etene- minen | Päätösten mu- kainen etenemi- nen | Päätösten mu- kainen etenemi- nen | |||
Tavoitteen kuvaus: Korkealaatuisella joukkoliikenteellä voidaan tukea Turun ja seudun pitkäjänteistä kehittämistä joukkoliikenteeseen tukeutuen. Kaupunkikehityshankkeena toteutettavan raitiotie- tai superbussiratkaisun tarkoituksena on kehittää kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti kaupunkirakennetta, liikennejärjestelmää sekä alueen vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Suunni- teltujen reittien varrella on paljon maankäytön kehittämispotentiaalia. Turun Tiedepuiston ja keskustan kehittämisen kärkihankkeet sijoittuvat reittien varrelle. Mikäli kaupunginvaltuustossa päätetään vuonna 2018 käynnistää toteutusvaihe, niin mm. asemakaavanmuutosten ja toteutussuunnitelmien laadinnan jälkeen rakentaminen voisi alkaa nopeimmillaan noin vuonna 2021. | |||||||
Kiinteän omaisuuden arvon hallinta | Strateginen teema: Vaikuttava ja uudistuva turku Strateginen linjaus: 3.2.7 Tilojen käyttöä tehostetaan uu- distamalla toimintamalleja | Muut toteutettavat linjaukset: | |||||
Arviointikriteeri 2020: Kaupungin Infran korjausinvestointitason tulee vasta- ta vähintään poistoja | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
82 % | 91 % | 73 % | 70 % | ||||
Kaupungin tilojen korjausinvestointitason tulee vas- tata vähintään poistoja | 69 % | 117 % | 137 % | 74 % | |||
Tavoitteen kuvaus: Korjausinvestointitason tulee vastata vähintään poistoja keskimäärin taloussuunnitelmakaudella 2020-2023. Lisäksi Tilapalvelukeskus seuraa kaupungin suoraomisteisen tilakannan keskimääräistä kuntoprosenttia ja korjausvelkaa strategisen sopimuksen tunnusluvuissa ja KJ-toimialan operatiivi- sessa sopimuksessa vuosittain. *)Tunnusluvut tarkentuvat talousarvion uudelleenjaon yhteydessä. | |||||||
Tunnin juna -hankkeen edistäminen | Strateginen teema: Yrittävä ja osaava kaupunki Strateginen linjaus: 3.1.3 Elinkeinoelämän kilpailuetua kasvatetaan vahvistamalla Turun logistista asemaa ja logis- tiikkapalveluja | Muut toteutettavat linjaukset: | |||||
Arviointikriteeri 2020: Turun ja Helsingin välisen oikoradan suunnittelusta ja toteuttamisesta tehdään kansallinen päätös. | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Yleissuunnittelu käynnissä | Yleissuunnittelu käynnissä | Yleissuunnittelu valmis, tehdään toteutuspäätös | Toteutus käyn- nissä | Toteutus käyn- nissä | Toteutus käyn- nissä | ||
Tavoitteen kuvaus: Tunnin junaksi nimitetään nopeaa junayhteyttä Helsingin ja Turun välillä. Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden nopeuttamiseksi toteutetaan kokonaan uusi oikorata Espoosta Lohjan kautta Saloon. Lisäksi nopea yhteys sisältää Espoon kaupunkiradan, Salo–Turku-kaksoisraiteen sekä Turun ratapiha-alueet. | |||||||
Lähiövisio – yhteinen tahtotila lähiöiden kehittä- miseksi | Strateginen teema: Rakentuva kaupunki ja ympäristö Strateginen linjaus: 3.3.10 Sujuvaa ja turvallista arkea tue- taan hyvällä kaupunkiympäristöllä ja palveluilla | Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.1, 3.1.1 | |||||
Arviointikriteeri 2020: | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Visiotyö val- miiksi. Visio selkeästi pää- töksentekoa varten jäsennel- tyine toimenpi- de- ehdotuksineen valmiiksi. Visio päätöksente- koon kehittämisoh- jelmien ja kau- punkistrategian päivittämisen pohjaksi. | Laaditaan lä- hiökohtaiset kehittämissuun- nitelmat ja aluebrändit yhteistyössä alueiden toimi- joiden ja asuk- kaiden kanssa. Aluetyön ja viestinnän kyt- keytyminen valmistelupro- sessiin. Priori- soitujen toi- menpiteiden toteuttaminen ohjelmoidaan osana sopimusohjaus- prosessia. | ||||||
Tavoitteen kuvaus: Laaditaan koko kaupunkia koskeva pitkän aikavälin lähiövisio yhteistyössä alueiden toimijoiden ja asukkaiden kanssa tavoitteena yhteinen tahtotila lähiöitä arvostavan positiivisen tule- vaisuuskuvan vahvistamiseksi. Yleiskaavatyöhön liittyvä Turun Lähiöt 2029 -maankäytöllinen selvitys laajennetaan kattamaan kokonaisvaltainen sosiaalisesti kestävä kaupunkikehitys. Priorisoidaan kehittämisen painopisteet. Optimistisella ja kunnianhimoisella visiolla on mahdollista saada viestinällisesti vaikuttava signaali alueille, joissa asuu 2/3 turkulaisista. Ajantasaiset alueprofiilit, väestöennusteet ja alueelliset palveluverkkosuunnitelmat toimivat taustatietona. Analysoidaan olemassa olevat alueprofiilitiedot ja laaditaan SWOTit aluekoh- taisesti poikkihallinnollisella yhteistyöllä kehittämisohjelman ja kumppanuuksien pohjaksi. | |||||||
4.2 Strategiset tavoitteet, kh (kh)
Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Pitkäaikaistyöttömien aktivointi | Strateginen teema: Yrittävä ja osaava Turku Strateginen linjaus: 3.1.4 Tuetaan työllisyyden paranemista uudistamalla kaupungin työllistämistoimintaa ja lisäämällä maahanmuuttajien työelä- mäyhteyksiä | Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.7 | |||||
Arviointikriteerit: | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Nuorisotyöttömien osuus | 11,5 % | 10 % | 11 % | ||||
Työllisyysmäärärahan vaikuttavuus | |||||||
• Henkilöitä aktivointi- ja työkykypalveluiden piirissä | 4000 | 3000 | 3000 | ||||
• Kokonaisasiakasmäärä | 7500 | 4500 | 4500 | ||||
• Uusien asiakkaiden määrä | 4500 | 3000 | 3000 | ||||
• Työmarkkinatuen kuntaosuudella olevien ohjaus aktivointitoimiin | 1300 | 1500 | 1500 | ||||
• Aktivointiaste * | 50 % | 70 % | 70 % | ||||
Tavoitteen kuvaus: Nuorisotyöttömien osuuden vähentäminen ja kunnan maksuosuuden vähentäminen toimenpiteillä, jotka toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa huomioiden opiskelu ja toimintakyky. * Asiakkuuden lopettamissyynä on: työllistetty, opiskeluun siirtynyt, kuntouttavassa työtoiminnassa olevat, Koho-harjoittelussa olevat). | |||||||
Kuntavetoisen sote-mallin luominen Varsi- nais-Suomeen | Strateginen teema: Terve ja hyvinvoiva turkulainen Strateginen linjaus: 2.1.1 Luodaan puitteet hyvin- voinnille laaja-alaisella yhteistyöllä | Muut toteutettavat linjaukset: | |||||
Arviointikriteeri 2020: | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Toimintamallin luominen | Toimintamallin luominen ja toi- meenpano | Toimintamallin toimeenpano | Toimintamallin toimeenpano | Toimintamallin toimeenpano | |||
Tavoitteen kuvaus: 1. Kuntien intressien huomioiminen tulevassa kansallisessa sote-uudistuksessa. Kaupungin aktiivinen yhteistyö, osallistuminen ja vaikuttaminen kansallisissa ja alueellisissa verkostoissa. 3. Sote-uudistuksen valmistelulle asetettu tavoitteet yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. 4. Sote-uudistuksen valmistelu organisoidaan kuntavetoisesti. | |||||||
Teknillisen alan korkeakoulutuksen ja veto- voiman vahvistaminen | Strateginen teema: Yrittävä ja osaava Turku Strateginen linjaus: 3.1.6 Turun asemaa Suomen vetovoi- maisimpana yliopisto- ja opiskelijakaupunkina vahvistetaan | Muut toteutettavat linjaukset: | |||||
Arviointikriteeri 2020: Toteutuu suunnitelman mukaisesti | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Toiminta- suunnitelman laatiminen ja toteutuksen käynnistämi- nen | Toimintamallin toimeenpano | Toimintamallin toimeenpano | Toimintamallin toimeenpano | Toimintamallin toi- meenpano | |||
Tavoitteen kuvaus: Teknologiakampus Turun toiminnan käynnistäminen, STeAM –toiminnan käynnistäminen. Laaja-alainen ja monitieteinen tekniikan alan osaamiskeskittymä tukee tulevaisuuden teknologioiden kehittymistä Turun alueella. Konseptin tavoitteena on yhteistyössä korkeakoulujen ja alueen elinkeinoelämän kanssa toteuttaa toimenpiteitä, joilla yhtäältä vahvistetaan elinkeinoelämälle tarjottavia TKI-palveluita, toisaalta parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta ja kolmanneksi edistetään tavoitetta teknillisen korkeakoulutuksen laajentamiseksi Turussa. Myös mm. STEAM -kokonaisuus, Työelämälehtori -hanke sekä Merilukio nivoutuvat Teknologiakampuksen alle yhtenäiseksi temaattiseksi kokonaisuudeksi. STEAM Turku tarjoaa perusope- tuksen ja toisen asteen yhdistävän tiede- ja teknologiapolun, jonka kautta eri-ikäisille lapsille ja nuorille aukea laaja mahdollisuus oppia tieteitä ja teknologiaa, erikoistua tekniikan eri alojen jatko-opiskeluun ja työharjoitteluun. | |||||||
Positiivisen rakennemuutoksen tukeminen / teollisuuden sijoittumisen helpottaminen | Strateginen teema: Yrittävä ja osaava Turku Strateginen linjaus: 3.1.2 Yritysten toimintaedelly- tyksiä parannetaan uudistamalla Turun kaupungin tarjoamia yrityspalveluja | Muut toteutettavat linjaukset: | |||||
Arviointikriteeri 2020: Toteutuu suunnitelman mukaisesti | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Toimeenpano suunnitelman mukaisesti | Toimintamallin toimeenpano | Toimintamallin toimeenpano | Toimintamallin toimeenpano | Toimintamallin toimeenpano | |||
Tavoitteen kuvaus: Tarjotaan edelleen yrityksille positiiviseen rakennemuutokseen liittyviä palveluita Turun kaupungin asiantuntijaryhmän kautta. Näitä palveluita ovat. mm. liikkumi- seen, asumiseen, viestintään ja vetovoimaan, tilastotietoon, osaamisen varmistamiseen, kaavoitukseen, päivähoitoon tai kouluihin liittyvät asiat. | |||||||
Tutkimus- ja kehitysinfrastruktuurin vahvista- minen | Strateginen teema: Yrittävä ja osaava Turku Strateginen linjaus: 3.1.1 Turun alueen kilpailukyvyn ja työllisyyden kasvua vauhditetaan alueellisia elin- keino- ja innovaatiopalveluja uudistamalla | Muut toteutettavat linjaukset: | |||||
Arviointikriteeri 2020: Toteutuu suunnitelma nmukaisesti | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Toimintasuunni- telman laatimi- nen ja toteu- tuksen käynnis- täminen | Toimintamallin toimeenpano | Toimintamallin toimeenpano | Toimintamallin toimeenpano | Toimintamallin toimeenpano | |||
Tavoitteen kuvaus: Investointien ja ulkoisen rahoituksen määrä t&k -infrastruktuureihin, KTK Turku Oy:n strategian uudistaminen. TFT Competence Factory –rakenne korvautui 2018 Teknologiakampus Turku -sopimuksella. Alueellista innovaatioekosysteemiä tekniikan alan koulutuksessa ja T&K -toiminnassa pyritään osaltaan vahvistamaan myös tiiviimmän kansainvälisen verkostoyhteistyön avulla, linkittyen Teknologiakampuksen kokonaisuuteen. Tämä laaja-alainen ja monitieteinen tekniikan alan osaamiskeskittymä tukee tulevaisuuden teknologioiden kehittymistä Turun alueella. Konseptin tavoitteena on yhteistyössä korkeakoulujen ja alueen elinkeinoelämän kanssa toteuttaa toimenpiteitä, joilla vahvistetaan elinkeinoelämälle tarjottavia TKI-palveluita. Uusia yhteistyöavauksia toteutetaan mm. Strathclyden yliopistoon (UK) ja Fraunhofer-säätiöön (D), tiiviissä yhteistyössä Turun alueen teollisuuden kanssa. | |||||||
4.3 Strategiset hankkeet (KH)
Hanke | Hyötytavoite | Strategiakytkös |
Uusien työ- ja tilankäyttökonseptien kehittämi- nen | Byråbo: Tilankäyttöä tehostetaan kaikissa kaupungin toimistoissa siten, että tilamitoutus on enintään 15-18 m2/hlö (uudiskohteissa 15 m2 ja peruskorjatuissa kohteissa 18 m2). Samalla voidaan osittain luopua myös nimetyistä työpisteistä.Tätä kautta voidaan vähentää jopa noin 10 000 m2 toimistotiloja. Säästöpotentiaali tilakustannuksissa näiden toimenpiteiden seu- rauksena voi olla vuositasolla jopa 0,5 - 1,5 M€. Joka tapauksessa nykyisiä toimistotiloja tu- lisi lähivuosina korjata, joten tilainvestoinneilta ei voida säästyä. Keskistetyn toimistoratkai- sun myötä voidaan myös saada aikaan toiminnan tehostumista. | 3.2.7 Tilojen käyttöä tehostetaan uudis- tamalla toimintamalleja |
Työllisyyden edistämisen toimintamallin kehit- täminen | 6aika Digipore: Vastataan positiiviseen rakennemuutokseen ja haetaan uusi toimintamalli nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. 6aika Duunipolku: Hankkeen tavoitteena on kehittää motivoivan haastattelun formaattia Tu- run seudun työvoima- ja elinkeinokokeiluun. Lisäksi hanke kehittää mentorointimallin. jolla tuetaan vaikeasti työllistyvien palvelupolkua kohti työllistymistä. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu, jonka tavoitteena 10 % kustannussäästö julkiselle sektorille työttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin. | 3.1.4 Tuetaan työllisyyden paranemista uudistamalla kaupungin työllistämistoi- mintaa ja lisäämällä maahanmuuttajien työelämäyhteyksiä |
Keskustan kehittäminen -kärkihanke | Kärkihankkeen toimintasuunnitelma ja ensi vuoden painopistealueiden tavoitteet löytyvät erillisestä liitteestä. | Strategian kärkihanke, joka toteuttaa useita linjauksia molemmista strategisista ohjelmista. |
Turun kaupungin hallinnon kehittämishanke | 1. Hallinnon laadun parantaminen toimintatapoja kehittämällä 2. Tehtävänkuvien selkeyttä- minen ja osaamisen varmistaminen riskien hallinnan näkökulmasta. 3. Hallinnon tiivistämi- nen - tuottavuuden lisääminen. | 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hy- vällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä |
Turun tiedepuisto -kärkihanke | Kärkihankkeen toimintasuunnitelma ja ensi vuoden painopistealueiden tavoitteet löytyvät erillisestä liitteestä. | Strategian kärkihanke, joka toteuttaa useita linjauksia molemmista strategisista ohjelmista. |
Toiminnan ja talouden ohjauksen kehittäminen (SAP) | Nykyisen toiminnanohjaus- ja henkilöstöhallintajärjestelmän päivitys. Tavoitteena on rapor- toinnin tehostuminen, kustannuslaskennan kehittäminen ja laadukkaamman tiedon tuottami- nen päätöksenteon tueksi. | 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksen- tekoa tuetaan tiedonhallintaa paranta- malla 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä |
Tietohallintostrategian toimeenpano | Kaupungin IT-palvelujen kehittämisvisio tiivistyy kuuteen tavoitteeseen. Visio kuvaa miten IT-palvelujen tulee toimia, jotta toiminta parhaiten vastaa asiakkaiden ja henkilöstön odo- tuksia sekä kaupungin strategisia päämääriä. | 3.2.6 Kaupungin perustoimintaa tuetaan parantamalla tukipalvelujen laatua ja kustannustehokkuutta |
Smart and Wise Turku -kärkihanke | Kärkihankkeen toimintasuunnitelma ja ensi vuoden painopistealueiden tavoitteet löytyvät erillisestä liitteestä. | Strategian kärkihanke, joka toteuttaa useita linjauksia molemmista strategisista ohjelmista. |
Pohjoinen kasvuvyöhyke (PKV) | Pohjoinen kasvuvyöhyke on alusta ennakkoluulottomille digitaalisten palvelukonseptien ko- keiluille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen kansainvälistymiselle ja uusiin, di- gitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen strategiset painopisteet vuosina 2015–2018 ovat elinkeinoelämän kannalta keskeisten kuljetusketjujen ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen yli hallinnollisten tai alu- eellisten rajojen, tavoitteena kitkattomat ja sujuvat logistiset tavaravirrat. Pohjoisen kasvu- vyöhykkeen kehittämisen kärjet kohdistetaan sisäisen saavutettavuuden parantamiseen koti- maan ja kansainvälisen tavaraliikenteen solmukohdissa. Yritysten asioinnin ja tavaravirtojen tehokkuus ja niiden saavutettavuus vyöhykkeellä perustuu siihen kuinka hyvin satamat, len- toasemat ja tavaraliikenteen rajanylityspaikat toimivat koko vyöhykkeellä, sekä siihen kuinka vyöhykkeen sisäiset virrat toimivat logistiikkakeskusten, väylien ja logistiikkapalvelu- jen markkinoiden varassa. | 3.1.3 Elinkeinoelämän kilpailuetua kasva- tetaan vahvistamalla Turun logistista ase- maa ja logistiikkapalveluja |
Asiakirjahallinnan kokonaisuuden kehittäminen | Kaupungin tiedonhallinnan ratkaisut vastaavat niitä vaatimuksia, jotka julkishallinnon tulee täyttää tietosuojan sekä sähköisen tiedon, rekisteritiedon ja asiakirjallisen tiedon elinkaaren hallinnassa ja käsittelyssä. Samalla käyttöön saadaan prosessien digitalisoinnin sähköisesti säilytettävän tiedon ja hyödyt: tiedon parantunut löydettävyys, yhdistely-, jatkokäyttö- ja jalostusmahdollisuudet sekä tietopalvelun tehostuminen. Digitaalisia aineistoja ja asiakirjal- lista tietoa voidaan jatkossa käyttää ja säilyttää pelkästään sähköisessä muodossa, jolloin paperiaineiston arkistointiin tarvittava arkistotilatarve ei enää kasva. | 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksen- tekoa tuetaan tiedonhallintaa paranta- malla |
Asiakaspalvelun uudistaminen | Asiakaslähtöisyyden parantamisen lisäksi tavoitellaan kustannustehokkuutta. Toimenkuvat selkeytyvät ja ovat tarkoituksenmukaisempia, kun asiantuntijoiden ja asiakaspalvelijoiden tehtäväkenttää ja työnjakoa pystytään selkeyttämään. Lisäksi erotetaan mahdollisuuksien hallinnollinen työ. Näin olleen henkilöstöresurssit ovat tehokkaammin käytössä ja osaamista pystytään hyödyntämään paremmin. | 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hy- vällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä |
IT-palvelukehitys | IT-palvelukehitystä tehdään tietohallintostrategian mukaisesti. Kaupungin työntekijöille luo- daan digitaalinen työympäristö, jonka avulla työn tuottavuuden kasvu mahdollistetaan ajasta ja paikasta riippumattomasti. Kaupungin tärkeimpiä sovelluksia jaetaan tietototurval- lisesti käytettäväksi myös ulkoverkosta ja ulkoisista työasemista. Työympäristöön tuodaan lisää uusia pilvipalveluja jotka tuovat kaupungin työntekijöiden käyttöön yhä uusia ja inno- vatiivisia työn tekemisen välineitä. Käyttövaltuushallintaa kehitetään automatisoimalla käyt- täjävaltuushallintaa. Mobiilityöskentelyä tuetaan ja mahdollistetaan yhdessä muiden hankkeiden kanssa ja näiden tarpeita kuunnellen (mm. Byråbo). IT-palveluiden kustannuksien läpinäkyvyyttä parannetaan ja mahdollistetaan käyttäjille ajantasainen tieto palveluiden käyttäjämääristä ja hinnoista rakentamalla IT-palveluiden oma raportointiportaali asiakkaiden käyttöön. Työasemaympä- ristön modernisoimista jatketaan Windows10 -päivityksillä ja alustaratkaisuja kehitetään strategian mukaan tukemaan yhä laajemmin kaupungin järjestelmiä. | 3.2.2 Tuloksellisuutta parannetaan hy- vällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksen- tekoa tuetaan tiedonhallintaa paranta- malla 3.2.6 Kaupungin perustoimintaa tuetaan parantamalla tukipalvelujen laatua ja kustannustehokkuutta |
5.1 Henkilöstön hyvinvointi (kh)
Henkilöstö- ohjelman painopistealue | Kaupungin tavoite 2018-2021 | Xxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxxxxxx (Toimiala) | Toimialan toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi |
Työ lisää hyvinvointia | 1. Työyhteisötai- dot tukevat tavoittei- den saavuttamista | 1.A. Kehitetään työyhteisötaitoja ja johta- mista: • hyödyntämällä koulutusta • antamalla tukea • luottamalla omiin alaisiin | Työyhteisötaidot - Auttaminen ja huomaavai- suus * - Ajan tasalla pito ja tiedon jakaminen ** | >= edellinen vuosi (3,25) | |
Työyhteisö - Työpaikan ilmapiiri * - Arvostus työhöni ** - Luottamus työkavereihin ** | >= edellinen vuosi (3,44) | ||||
Työyhteisön tuki esimiestyölle * / ** | >= edellinen vuosi (3,38) | ||||
2. Työ on turval- lista ja terveel- listä – henkisesti ja fyysisesti | 2.A. Työkyvyn hallinta | Henkilömäärä, jolla ei poissa- oloja terveydellisistä syistä (vakituiset) | Henkilöiden osuus lisään- tyy (179 (32,0%)) | 2020: Työpaineiden ja hallinnan suhde ⮚ Avainprosessien tarkastelu ja kuvaaminen siten, että proses- sit ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja selkeitä (osana hallinnon kehittämisen kokonaisuutta) ⮚ Järjestetään työn hallintaa lisäävää koulutusta | |
2.B. Vaarojen ja haittojen arviointi / riskien arviointi 2.C. Kunta 10 – tuloksien pohjalta tehdyt kehittä- missuunnitelmat koskien työpaineita 2.D. Asiakasväkivallan ko- kemus | Kuinka monta vaarat ja haitat –arvioita / riskiarviota tallen- nettu Työpaineiden ja hallinnan suhde - Työpaineita paljon, hallintaa vähän * - Työmäärän lisääntyminen ** Asiakasväkivallan kokemus - Henkinen väkivalta * / ** - Fyysinen väkivalta tai sen uhka * / ** | Vähintään 25% toimialan perusyksi- köistä/v (52%) < edellinen vuosi (18,80%) < edellinen vuosi (12,50%) (0,70%) | 2020: Asiakasväkivallan kokemus ⮚ Uuden asiakaspalvelupisteen suunnittelussa huomioidaan työturvallisuus ⮚ Vuonna 2019 tehty tarkennettu kysely KJ toimialalle. Kyse- lyn tuloksia hyödynnetään toimenpiteiden kohdentamisessa. 2020: Työkyvyn hallinta ⮚ Tutustuminen uuteen liikunta- / kulttuuriharrastukseen. Tu- tustuminen perustuu kaupungin tuottamien palveluiden hyö- dyntämiseen. Yhdessä tekemistä ja samalla henkilöstö voi löytää uuden harrastuksen. |
3. Perustehtävä on mielekäs ja merkityksellinen | 3.A. Annamme selkeän suunnan ja tavoitteet | Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä - Koen työni mielekkääksi * / ** - Koen tekeväni merkityksel- listä työtä * / ** | >= edellinen vuosi (4,69) Kyllä –vas- tauksia 75% (83,00%) | ||
Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! | 4. Osaamisen tur- vaaminen muutok- sessa | 4.A. Osaamisprofiilien ajan tasalla pitäminen 4.B. Osaamisen johtamisen vuosikellon toteuttaminen | Yhteisten osaamisten osaamis- taso (ka) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin Johtamisosaamisten osaamis- taso (ka) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin Henkilöstökoulutuksiin osallis- tuneiden määrä (% -osuus, HTV-työvoima) Henkilöstökoulutuksen riittä- vyys - Keskiarvo osallistuneiden henkilöiden koulutuspäivien määrästä /hlö (koulutussuun- nitelmaraportointi) - Kokemus täydennyskoulutuk- sen riittävyydestä * / ** | >= tehtävän osaamisvaati- mukset (2,66/2,18) >= tehtävän osaamisvaati- mukset (2,94/2,51) >= edellinen vuosi (83,90%) >= edellinen vuosi min. 3 päi- vää/hlö (7,0) 75 % henkilös- töstä kokee, että on riit- tävä" (59,30%) | |
5. Toimintakyvyn ja tavoitteellisuu- den säilyttäminen muutoksessa | 5.A. Muutoksen kokeminen työssä 5.B. Työyhteisön tavoittei- den ymmärtäminen ja nii- den saavutettavuus | Muutosten merkitysten koke- minen omassa työssään - Muutosten laatu * - Muutoksen kokeminen ** Kokemus työyhteisön tavoit- teellisuudesta - Työyhteisötaidot: tavoitteel- lisuus * - Työyhteisön tavoitteellisuus ** | > edellinen vuosi (39,00%) >= edellinen vuosi (3,61) |
6. Uudistamiskyky | 6.A. Työyhteisön kyky ke- hittää omaa toimintaansa | Kokemus työyhteisön kehittä- miskyvystä - Työyhteisötaidot: Kehittämi- nen * - Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa ** | > edellinen vuosi (3,15) | 2020: Kokemus työyhteisön kehittämiskyvystä ⮚ Työyhteisöpelin jalkauttaminen KJ toimialalle ⮚ Koulutusta työyhteisöjen tueksi | |
Parempi johtaminen | 7. Päätöksenteko ja johtaminen koetaan oikeudenmu- kaiseksi | 7.A. Tavoitteiden selkeys ja avoimuus päätöksenteon perusteissa | Kokemus kohtelun oikeuden- mukaisuudesta * / ** Kokemus päätöksenteon oi- keudenmukaisuudesta * / ** | >= edellinen vuosi (3,64) >= edellinen vuosi (2,83) | |
8. Laadukas esi- miestyö | 8.A. Esimiehelle riittävä tuki tavoitteiden saavuttami- sessa | Tuki esimiestyölle riittävää *** Esimieheltä saatava tuki - Esimiestuki * - Esimiehen tuki ja rohkaisu ** | Tuki riittävä > 75% (66%) >= edellinen vuosi (3,33) | 2020: Tuki esimiestyölle riittävää ⮚ Seuraavaan vuosittain tehtävään esimiesbarometriin tarken- tava kysymys siitä, minkälaista tukea esimiehet kaipaavat. Lisäksi tarkennus, minkälaista esimieskoulutusta tarvitaan. ⮚ Koulutusta työyhteisöjen tueksi | |
9. Yhteistoiminta ja osallistaminen | 9.A. Yhteistoiminta toi- mialoilla kunnossa 9.B. Työpaikan tiedonku- lun varmistaminen 9.C. Strategisesti ohjatut kehityskeskustelut | Yhteistoiminnan vaatimusten tunteminen *** Työpaikan palaverikäytännöt takaavat riittävän tiedonkulun ja keskusteluyhteyden *** Kehityskeskustelujen käymi- nen ja hyödyllisyys - Kehityskeskustelun käymis- prosentti * / ** - Yksilökehityskeskustelujen hyödyllisyys * / ** | Kyllä –vastan- neiden osuus > 75% (90%) Kyllä –vastan- neiden osuus > 75% (76%) > = edellinen vuosi (84,30%) (32,80%) |
* Kunta10 / ** Välikysely / *** Esimiesbarometri
Liite 1 Keskustan kehittäminen
1. Kuvaus kärkihankkeen sisällöstä
Keskustan kehittäminen -kärkihanke on kaupungin strategisen johtamisjärjestelmän työkalu kaupunkistrategian keskustaan koskevien tavoitteiden toteutta- miseksi. Strategian linjausten mukaan kaupungin ydin on näköiskuva kaupungin menestyksestä, hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä, ja siksi sen on koko ajan kyettävä uudistumaan. Kokonaisvaltaiseen kaupunkikehittämiseen tähtäävällä kärkihankkeella tavoitellaan Turun keskustan kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamista niin liiketoiminnan ja matkailun kuin asumisen näkökulmista.
Yhtäältä tavoitteena on vahvistaa elinvoimaisen kaupunkikeskustan asemaa kaupunkilaisten yhteisenä viihtyisänä ympäristönä parantamalla julkisia kaupunkiti- loja, lisäämällä ympärivuotista houkuttelevuutta sekä varmistamalla vilkkaan kulttuurielämän ja vireän tapahtumatoiminnan edellytykset kaupungin keskustati- lassa. Toisaalta halutaan löytää keinoja kaupallisen keskustan elinvoiman vahvistamiseen ja uskon palauttamiseen keskustaan kohdistuviin investointeihin. Ta- voitteena on lisäksi varmistaa, että keskusta on tulevaisuudessakin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin seudullises- tikin.
Kärkihankkeen rakenne
Keskustan kehittämisen kärkihanke koostuu kolmesta tavoitteellisesta painopistealueesta, jotka luovat pohjan elävän ja vetovoimaisen kaupunkikeskustan kehit- tämiselle:
• Saavutettava ja helposti kuljettava keskusta: Turun keskusta on kaikkien yhteisenä kaupunginosana saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen, ja sen liikkumisympäristön ilme on esimerkillisen viihtyisä ja vetovoimainen ympäri vuoden.
• Kaupallisesti houkutteleva keskusta: Turun keskusta on Läntisen Suomen tärkein ja pohjoisen Itämeren kiinnostavin talouden, kaupan ja työssä- käynnin keskittymä.
• Viihtyisä ja elävä kohtaamisten keskusta: Turun keskusta on eurooppalainen asumisen, kulttuurin ja matkailun keskittymä, joka sykkii elämää ympäri vuoden.
Kärkihankkeen toteuttamisohjelma ja hankkeen vaikuttavuutta kuvaavat mittarit rakentuvat näiden painopistealueiden varaan.
Kärkihankkeen toimenpidekokonaisuudet 2020 - 2023
Keskustan kehittäminen -kärkihanketta toteutetaan käynnistämällä kaupunginvaltuuston päättämät kymmenen toimenpidekokonaisuutta (kv 14.5.2018 § 92). Toimenpiteet on täsmennetty alla painopistealueittain.
Saavutettava ja helposti kuljettava keskusta
Turun keskusta on kaikkien yhteisenä kaupunginosana saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen, ja sen liikkumisympäristön ilme on esimerkillisen viihtyisä ja vetovoimainen ympäri vuoden.
• Keskustaliikenteen kehittäminen: Valmistelemme keskustan kokonaisvaltaista liikennesuunnitelmaa osana Yleiskaava 2029 -työtä. Vahvistamme ydinkeskustaa ympäröivien pääkatujen roolia keskustan ohi suuntautuvassa sekä syöttöliikenteessä ja edistämme keskusta-alueen rauhoittamista tarpeettomalta auto-, huolto- ja jakeluliikenteeltä. Sopeutamme eri liikennemuotojen ajonopeuksia ydinkeskustassa. Järjestämme hyvin valmis- teltuja, keskustaliikenteen uudelleenjärjestelyyn liittyviä kokeiluja rajatuissa kohteissa ydinkeskustassa. Lisäksi edistämme opastamisen kehit- tämistä ja pysäköintipalveluiden uudistamista yhteistyössä Smart and Wise Turku -hankkeen kanssa. (Ohjauksen päävastuutaho: kaupunkiympä- ristötoimiala)
• Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen: Kehitämme yhtenäistä kävely- ja pyöräilyverkostoa läpi kaupunkikeskustan, ja parannamme reittien turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Muutamme uusia katuosuuksia asteittain kävely- ja pyöräilypainotteiseksi. Varaudumme molempien ran- takatujen autottomuuteen myöhempiä kehitysvaiheita koskevissa suunnitelmissa. (kaupunkiympäristötoimiala)
• Joukkoliikenteen järjestelyt: Käynnistämme Matkakeskus-hankkeen osana kokonaisvaltaista liikennejärjestelmää ja Aninkaisten alueen kehittä- mistä. Kevennämme Kauppatorin roolia joukkoliikenteen solmupisteenä uudelleenjärjestelemällä keskustan bussireittejä. Vahvistamme joukko- liikenteen etuisuuksia ja sujuvuutta. Edistämme joukkoliikenteen käyttöä kehittämällä digitaalisia ratkaisuja ja liikkuminen palveluna -mallia yhteistyössä Civitas Eccentric / Smart and Wise Turku -hankkeen kanssa. Lisäksi järjestämme hyvin valmisteltuja kokeiluja joukkoliikennejärjes- telmän kehittämiseksi ja vesiliikenteen edistämiseksi. (kaupunkiympäristötoimiala)
Kaupallisesti houkutteleva keskusta
Turun keskusta on Läntisen Suomen tärkein ja pohjoisen Itämeren kiinnostavin talouden, kaupan ja työssäkäynnin keskittymä.
• Keskustan kauppakeskus: Laadimme yhteistyössä Ydinkeskustayhdistys ry:n sekä keskustan kaupallisten toimijoiden kanssa Keskustan kauppakes- kuksen konseptin, joka tähtää Kauppatoria ympäröivien kaupallisten kortteleiden kehittämiseen sekä markkinoinnin ja tapahtumatoiminnan yh- teistoiminnan vahvistamiseen. Lisäämme Kauppatorin monikäyttöisyyttä ja tapahtumallisuutta sekä parannamme sen viihtyisyyttä istutuksin ja pysyvin, toiminnallisuutta tukevin rakentein. Tapahtumatoiminnan edellytyksiä tuemme suosimalla torin ympäristössä tilojen ja rakennusten käyttötarkoituksia, jotka ovat sopusoinnussa vilkkaan urbaanin tapahtumallisuuden kanssa. Edistämme turvallisten ja ympärivuotisesti sujuvien yhteyksien rakentumista kaupallisten kortteleiden väleille. (kaupunkikehitysryhmä)
• Kauppahallin korttelin kehittäminen: Laadimme kokonaisvaltaisen suunnitelman Kauppahallin korttelin potentiaalin hyödyntämiseksi ja monipuo- listen toimintojen mahdollistamiseksi. Edistämme kehittämissuunnitelman toteutumista kumppanuuksin. Kytkemme korttelin kehittämistä kos- kevan suunnitelman osaksi Keskustan kauppakeskuksen kokonaisuutta. (kaupunkikehitysryhmä)
• Turun Merikeskus: Suunnittelemme ja toteutamme yhteistyössä merellisten toimijoiden kanssa Turun Merikeskuksen, joka mahdollistaa saariston ja merellisen tunnelman ja elämyksien kokemisen saariston pääkaupungissa. Parannamme merellisen Turun ja saariston palveluiden ja elämysten saavutettavuutta, merellisten palvelutuotteiden laatua ja määrää sekä merellisen Turun ja saariston yleistä houkuttelevuutta aiempaa laajem- malla yhteistyöllä. Edistämme myös merellisen osaamisen näkyvyyttä sekä Itämeren suojelua. (kaupunkikehitysryhmä)
Viihtyisä ja elävä kohtaamisten keskusta
Turun keskusta on eurooppalainen asumisen, kulttuurin ja matkailun keskittymä, joka sykkii elämää ympäri vuoden.
• Vanhankaupungin kehittäminen ja brändäys: Luomme konseptin elävän ja vetovoimaisen Vanhankaupungin kehittämisestä laajana kokonaisuutena aina Piispankadulta Fortuna-kortteliin saakka tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kesken. Brändäämme Turun Vanhankaupungin erityiseksi ja arvokkaaksi vetovoimakohteeksi, ja vahvistamme sen houkuttelevuutta tuomalla merkittävä vetovoimatoiminto alueelle. Edistämme Vanhan Suurtorin alueen elävöittämistä, viihtyistämistä ja toiminnallista monipuolistamista sekä alueen tilojen ja palveluiden avautumista kaupunkilais- ten ja matkailijoiden käyttöön tilapäisin ja pysyvin toiminnoin. (kaupunkikehitysryhmä)
• Aninkaisen alueen kehittäminen: Laadimme suunnitelman Ratapiha-alueen, Matkakeskuksen, Puutorin, Konserttitalon ja Ammatti-instituutin alu- een kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Edistämme alueen asumismahdollisuuksia kunnianhimoisesti. (kaupunkikehitysryhmä)
• Keskustavalaistuksen kokonaisvaltainen kehittäminen: Luomme periaatteet keskustan valaistukselle ja laadimme kokonaisvaltaisen suunnitelman keskustavalaistuksen kehittämiselle yhteistyössä keskustatoimijoiden kanssa. Määrittelemme valaistuksen kohdealueet sekä pysyvien, sesonki- luonteisten ja tilapäisten/vaihtuvien valaistusratkaisujen kohteet, roolit ja niiden vaatimat infra- ym. panostukset. Käynnistämme valmistelut keskustan valofestivaalin toteuttamiseksi. (kaupunkikehitysryhmä)
Kaikkia edellä kuvattuja keskustan kehittämisen painopistealueita tuemme kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti seuraavin toimenpitein:
• Järjestämme innovaatiokilpailun Keskustavisio 2050:n toimeenpanon edistämiseksi monipuolisin kumppanuuksin. (kaupunkikehitysryhmä)
• Kehitämme Turku Future Forumia pysyvänä yhteiskehittämisen toimintamallina yhteistyössä Ydinkeskustayhdistys ry:n ja muiden sidosryhmien kanssa. (kaupunkikehitysryhmä)
• Huomioimme keskustan kärkihankkeen mukaisen kehityksen Turun yleiskaava 2029:n valmistelussa. (kaupunkiympäristötoimiala)
2. Toteutusaikataulu
Edellä esitellyt keskustan kehittämisen painopistealueet toimenpidekokonaisuuksineen muodostavat kärkihankkeen toimenpideohjelman rungon vuosina 2018 - 21. Keskustan kehittäminen on jatkuva prosessi, ja siihen liittyvät toimenpiteet täsmennetään vuosittain sopimusohjausprosessin mukaisella menettelyllä. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kärkihanke ohjaa kulloinkin toimivaltaisen toimielimen ja viranhaltijan valmistelua ja päätöksentekoa keskustan kehittämiseen liittyen. Pitkäjänteisellä ja kokonaisvaltaisella kaupunkikeskustan kehittämisellä tue- taan Turun kaupungin kasvua, vahvistetaan sen brändiä ja parannetaan sen asemaa kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa asukkaista, osaajista ja investoinneista.
3. Kärkihankkeen toimintasuunnitelma 2020
Painopistealue/Hanke | Tuotos |
Liikenne ja liikkuminen | Yleiskaava 2029 hyväksytty. Keskustaliikenne 2029 -suunnitelma on valmis. Samoin keskustan huolto- ja jakeluliikenteen suunnitelma. Kes- kustan liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet etenevät kärkihankkeen KH-päätöksen mukaisesti. |
Aurajoen itärannan liikkumisympäristön kokonaisvaltainen suunnitelma on valmis ja ohjaa alueen kehittämistoimenpiteitä. | |
Turku Waterfront | Linnanniemen alueen kehittämisen kansainvälinen ideakilpailu käyty ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelu käynnissä. |
Turun Merikeskuksen toimintamalli ja karttapohjainen digitaalinen palvelu koko saariston alueelle Turusta Tukholmaan ovat rakenteilla. Ensimmäiset näyttelysisällöt Merikeskukseen ovat valmistuneet. | |
Hansatown | Keskustan kauppakeskuksen konsepti on laadittu yhteistyössä Ydinkeskusta ry:n ja keskustan kaupallisten toimijoiden kanssa. Konseptin to- teuttaminen on käynnissä. Uusi kaupallisen ydinkeskustan kehittämisen hankepäällikkö on aloittanut tehtävässään 1.1.2020. |
Kauppahallin korttelin kehittämisen strategisen tason tavoitteet on asetettu Kaupunkikehitysjaostossa ja kehittämisen kilpailutus käynnis- tetty. | |
Aninkainen | Aninkaisen alueen kehittämiseen tähtäävä kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma on valmis ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelu käyn- nissä. |
Matkakeskuksen hankesuunnitelma on valmis ja kilpailutuksen valmistelu käynnissä. Matkakeskus-hankkeeseen liittyvä liikenteellinen yleis- suunnitelma on valmis. Uusi Matkakeskus-hankkeen projektipäällikkö on aloittanut tehtävässään 1.1.2020. | |
Vanhakaupunki | Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa tuotettu Vanhankaupungin kehittämiskonsepti on valmis. Vanhankaupungin brändin identiteetti ja viestinnällinen konsepti on määritelty. Käytännön toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus alueen elävöittämiseksi, viihtyistämiseksi ja toi- minnallisuuksien monipuolistamiseksi käynnistetty. Uusi Vanhankaupungin kehittämisen projektipäällikkö on aloittanut tehtävässään 1.1.2020. |
Innovaatiokilpailu | Innovaatiokilpailu keskustavisio 2050:n ideoiden toteuttamiseksi monipuolisin kumppanuuksin on käyty ja ideoiden toteutus/suunnittelu on käynnissä. |
Keskustavalaistus | Kokonaisvaltainen suunnitelma keskustavalaistuksen kehittämiseksi on valmis ja suunnitelman vaiheittainen toteuttaminen aloitettu. Suun- nittelu valon hyödyntämisestä keskustan julkisessa kaupunkitilassa pidettävien tapahtumien yhteydessä on aloitettu. |
Liite 2 Turun Tiedepuisto
1. Kuvaus kärkihankkeen sisällöstä
Kärkihankkeen tavoite
Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin kasvua tukeva kaupunkikehityskohde. Tiedepuisto-kärkihanke on puolestaan kaupungin strategisen johtamisjär- jestelmän työkalu kaupunkistrategian tiedepuistoaluetta koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi. Kärkihankkeella tavoitellaan alueen kehittymistä kansainvälisesti kiinnostavana ja rohkean kokeilevana osaamiskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimainen. Tiedepuiston kärkihankkeen mukai- sella kehittämisellä tähdätään ennen kaikkea siihen, että Tiedepuiston sijainnin poikkeukselliset lähtökohdat ja monipuolisen osaamiskeskittymän luoma potenti- aali saadaan mahdollisimman täysimääräisesti hyödyntämään kokonaisvaltaista kehitystä.
Kärkihankkeen suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat periaatteet
Tiedepuisto-kärkihankkeen suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti seuraavat periaatteet:
1. Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin kehityskohde.
2. Turun Tiedepuiston kaupunkirakennetta monipuolistetaan kärkihankkeen tavoitteiden ohjaamalla tavalla. Ensisijaisena painopisteenä on työpaikkoihin ja osaamiseen perustuvan vetovoiman kasvu.
3. Turun Tiedepuiston kehittämisellä tuetaan tunnin junan täysimääräistä hyötyä valtakunnallisen ja seudun kasvun hyväksi.
4. Turun Tiedepuistossa liikkuminen on fiksua.
5. Turun Tiedepuisto on hyvinvoinnin kaupunginosa.
6. Turun Tiedepuistossa investoidaan innovatiivisesti.
7. Turun Tiedepuiston julkinen kaupunkitila on korkeatasoista.
8. Turun Tiedepuistoa kehitetään yhteistyössä ja kumppanuuksin Triple Helix -toimintamallin mukaisesti, julkisen ja yksityisen sektorin sekä yliopisto- ja korkeakoulumaailman jatkuvalla yhteistyöllä.
9. Turun Tiedepuiston kehittäminen ohjelmoidaan kunnianhimoisesti ja isojen kokonaisuuksien kautta.
10. Tiedepuisto -kärkihanke ohjaa yleiskaavoitusta käynnissä olevalla yleiskaavakierroksella kaupunkikehityksen uudistumisen painopisteen sijoittuessa Itä- harjun puolelle.
Kärkihankkeen rakenne
Tiedepuisto -kärkihanke rakentuu kuvan 1 mukaisista painopistealueista. Tiedepuiston kehittämisen painopistealueet toimivat kärkihankkeen toteuttamisohjelman pohjana. Toteuttamisohjelma sisältää painopistealuekohtaiset toteuttamissuunnitelmat, tavoitteet ja mittarit.
Kuva 1. Tiedepuisto -kärkihankkeen painopistealueet
Kehittämisen painopistealueet luovat pohjan alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamiselle paitsi monipuolisena koulutus- ja tutkimuskeskittymänä myös kansainvälisesti merkittävänä osaamisintensiivisen yritystoiminnan keskuksena ja vetovoimaisena asuinympäristönä. Konkreettiset alueen kilpailukykyä ja vetovoi- maa vahvistavat toimenpiteet sekä niistä kertova kohderyhmälähtöinen viestintä edesauttavat myös kansainvälisesti kiinnostavan Turun Tiedepuisto (engl. Turku Science Park) -brändin rakentumista.
Kärkihankkeen toimenpidekokonaisuudet 2019 - 22
Rohkeasti kokeileva innovaatio- ja osaamiskeskittymä
Turun Tiedepuisto profiloituu kansainvälisesti merkittävänä ja rohkean kokeilevana innovaatio- ja osaamiskeskittymänä, ja luo kilpailukyisen toiminta- ja kasvu- ympäristön osaamisintensiiviselle tutkimus- ja yritystoiminnalle.
• Innovaatio- ja kokeilualustojen kehittäminen: Kehitämme määrätietoisesti temaattisia innovaatio- ja kokeilualustoja ja tuemme alueen toimijoiden kansainvälistymistä ja kasvua. Hyödynnämme kumppanuuksia ja ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksia kehittämistoimenpiteiden rahoittamisessa. (Oh- jauksen päävastuutaho: Turku Science Park Oy)
• Toimijoiden välinen yhteistyö: Kehitämme Tiedepuiston toimijoiden välisiä yhteistoimintatapoja, -verkostoja ja -alustoja tavoitteellisesti Triple Helix -
toimintamallin pohjalta alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja kokonaisvaltaisen kaupunkikehityksen vahvistamiseksi. Järjestämme temaattisia Turku Future Forum -tilaisuuksia tavoitteellisen ja tulevaisuussuuntautuneen vuoropuhelun aktivoimiseksi alueen yritysten, opiskelijoiden, asukkaiden ja mui- den toimijoiden välillä. (Ohjauksen päävastuutaho: Turku Science Park Oy)
• Tiedepuiston tunnettuus ja brändi: Luomme Turun Tiedepuistolle alueen omaleimaiseen identiteettiin ja keskeisiin kilpailukykytekijöihin pohjautuva aluebrändi ja sen päälle rakentuva markkinoinnillinen ja myynnillinen kokonaisuus, jotka edesauttavat alueen kehittymistä merkittäväksi investointi- ja rahoituskohteeksi. Edistämme uusien toimijoiden sijoittautumista alueelle aktiivisella markkinoinnilla ja ennakoivalla tonttipolitiikalla, ja vahvistamme business-to-business myynnin resursointia yhdessä Turku Science Parkin kanssa. (kaupunkikehitysryhmä ja Turku Science Park Oy)
Logistisesti vetovoimainen fiksun liikkumisen keskus
Turun Tiedepuisto on logistisesti vetovoimainen fiksun liikkumisen keskus, jossa saumattomasti toisiinsa kytkeytyvät kestävän liikkumisen muodot ja niitä tukevat palvelut tekevät arjesta sujuvaa.
• Alueen sisäisen liikkumisen parantaminen: Kehitämme alueen liikkumisen kulkumuotojakaumaa kestävien liikkumismuotojen suuntaan. Parannamme kevyen liikenteen yhteyksiä sekä kävely- ja pyöräilyväylien viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Edistämme robottibussikokeilua alueen sisäisessä liikkumisessa yhteistyössä Smart and Wise Turku -hankkeen kanssa. (kaupunkiympäristötoimiala)
• Pysäköinti: Edistämme parkkitalojen rakentamishankkeisiin liittyviä kaavahankkeita kehittämissuunnitelmassa osoitetun pysäköintiverkoston mukaisesti. Aiemmin valmistuneen Tiedepuiston pysäköinti-selvityksen, sekä valmisteilla olevan kaupungin pysäköintipoltiikan pohjalta laadimme pysäköinnin kehit- tämissuunnitelman yhdessä alueen keskeisten toimijoiden kanssa tavoitteena joustava, tilaa tuhlailematon ja rakenteellinen pysäköintiratkaisu, joka tukee kärkihankkeen tavoitteita. Edistämme pysäköintipalveluiden uudistamista uuden toimintamallin ja sitä tukevan digitaalisen alustan pohjalta yhteis- työssä Smart and Wise Turku -hankkeen kanssa. (kaupunkiympäristötoimiala)
• Joukkoliikenneyhteyksien ja -palveluiden kehittäminen: Parannamme Tiedepuiston saavutettavuutta ja joukkoliikenneyhteyksiä runkolinjastoa uudista- malla ja kehärunkolinjaa kehittämällä. Edistämme joukkoliikenteen käyttöä kehittämällä digitaalisia ratkaisuja ja liikkuminen palveluna -mallia yhteis- työssä CIVITAS ECCENTRIC / Smart and Wise Turku -hankkeen kanssa. (kaupunkiympäristötoimiala)
• Itäharjun pääliikenneväylät: Suunnittelemme Itäharjun liikenneverkon kannen kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta, sekä osana alueen yleis- ja asemakaavoitusprosesseja. Tuomme Itäharjun pääliikenneväylien (joukkoliikennekatu ja Hippoksentien ja Kalevantien yhdistävä katu) täsmälliset rajauk- set erikseen päätettäväksi kaupunginhallitukseen. (kaupunkiympäristötoimiala)
• Kupittaan liikenneterminaali: Kehitämme Kupittaan liikenneterminaalia eri liikennevälineet toisiinsa saumattomasti kytkevänä liikkumisen keskuksena ja olennaisena osana seudullista liikennejärjestelmää. Avaamme liikenneterminaalin yhteyteen liikkumispisteen, joka yhdistää yhteiskäyttöiset kaupunki- pyörät ja yhteiskäyttöautot sekä julkisen joukkoliikenteen. Laadimme suunnitelman Kupittaan asemanseudun kehittämisestä palvelemaan laajasti tule- vaisuuden liikenne-, logistiikka-, ja palvelutarpeita sekä Tunnin junaa. (kaupunkiympäristötoimiala)
24/7/365 elävä kohtaamisten keidas
Turun Tiedepuisto on ympäri vuorokauden elävä ja viihtyisä kohtaamisten keidas, jossa hyvinvointia ja terveyttä edistävät alustat, ratkaisut ja palvelut nivoutuvat luontevaksi osaksi alueen asukkaiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden arkea.
• Alueen toimivuuden ja julkisten kaupunkitilojen kehittäminen: Parannamme Kupittaan työpaikkakeskittymän infran ja julkisen tilan toimivuutta ja viih- tyisyyttä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Painotamme viihtyisyyden merkitystä uusien kaupunkitilojen, kuten Kupittaan kannen suunnittelussa. Itäharjun kehittämisen osalta varmistamme, että viherrakentaminen ja lähipuistojen lisääminen ovat tärkeässä roolissa. Lisäämme puistoalueita ja kau- punkivihreää Tiedepuiston alueella. (kaupunkiympäristötoimiala)
• Tapahtumatoiminta ja palvelut: Järjestämme yhteisöllisyyttä vahvistavia ja alueen toimijoita aktivoivia tapahtumia sekä asukkaille, opiskelijoille että työntekijöille Tiedepuistossa. Tuemme palvelutarjonnan monipuolistamista alueella. Edistämme vapaakaupunki-ajattelun mukaisia kokeiluita Kupittaan puistoalueella (joogaa, puistokonsertteja, piknik-tapahtumia). (kaupunkikehitysryhmä ja Turku Science Park Oy)
• Hyvinvoinnin referenssikaupunginosa: Kehitämme erilaisia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä alustoja, ratkaisuja ja palveluja, jotka nivoutuvat luonte- vaksi osaksi asukkaiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden arkea sekä monipuolista innovaatio- ja liiketoimintaa. (Turku Science Park Oy ja vapaa-aikatoi- miala)
Kestävästi kasvava kaupunginosa
Turun Tiedepuisto on kaupungin energiatehokkain rakennettu alue, jonka kehittämisessä painottuvat laadukkaan perusinfran lisäksi älykkään ja kestävän kaupungin ratkaisut ja teknologiat.
• Kupittaan kansi: Käynnistämme Itäharjun kytkeytymisen osaksi Tiedepuistoa kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevan kulkuyhteyden, Kupittaan kannen, toteutuksen kilpailutuksella. Kehitämme Kupittaan kantta paitsi viihtyisänä, urbaanina kaupunkitilana myös toiminnallisena innovaatioalustana kumppanuuksin. Yhdessä tai samanaikaisesti kilpailun kanssa synnytämme Itäharjun kärjen alueelle kärkihanketta vahvistavia korttelialueita. (kaupun- kiympäristötoimiala)
• Älykäs rakentaminen ja energiatehokkuus: Haemme alueen kehittämiseen liittyvissä kilpailutuksissa kokeiluita, jotka tukevat energiatehokkuutta ja hiilineutraaliutta. Hyödynnämme huippunopean 5G-verkon mahdollisuuksia ja uusia teknologioita (IoT, sensorit, jne.) älykkään rakentamisen, yritystoi- minnan ja tutkimus- ja testiympäristöjen kehittämisen tukena. Laadimme suunnitelman verkostokoulun toteuttamisesta Tiedepuiston alueelle tarvesel- vitys- ja hankesuunnitteluohjetta uudella tavalla soveltaen. Edistämme hybridirakentamista kaavoituksen avulla. (kaupunkiympäristötoimiala)
• Yhdyskuntasuunnittelu: Edistämme alueen kehittymistä kehittämissuunnitelmassa ohjeellisesti määriteltyjen isojen kokonaisuuksien kautta. Aloitamme kaavoituksen kannen kilpailun edetessä kumppanuuskaavoituksella. Kannen kilpailu ohjaa koko alueen jatkokehitystä. (kaupunkiympäristötoimiala)
• Jakamistalouden ratkaisut: Kehitämme jakamistaloutta tukevia alustoja, ratkaisuja ja palveluita. Edistämme autojen ja pyörien yhteiskäyttöä alueella yhteistyössä Smart & Wise Turku -hankkeen kanssa. (kaupunkikehitysryhmä)
2. Toteutusaikataulu
Edellä esitellyt Tiedepuiston kehittämisen painopistealueet toimenpidekokonaisuuksineen muodostavat kärkihankkeen toimenpideohjelman rungon vuosina 2018 -
21. Tiedepuisto-alueen kehittäminen on jatkuva prosessi, ja siihen liittyvät toimenpiteet täsmennetään vuosittain sopimusohjausprosessin mukaisella menettelyllä. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kärkihanke ohjaa kulloinkin toimivaltaisen toimielimen ja viranhaltijan valmistelua ja päätöksentekoa Tiedepuiston kehittämiseen liittyen. Pitkäjänteisellä ja kokonaisvaltaisella alueen kehittämisellä tuetaan Turun kaupungin kasvua, vahvistetaan sen brändiä ja parannetaan sen asemaa kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa asukkaista, osaajista ja investoinneista.
3. Kärkihankkeen toimintasuunnitelma 2020
Painopistealue | Tuotos |
Rohkeasti kokeileva innovaatio- ja osaa- miskeskittymä | Uusien innovaatioalustojen ja verkostojen kehittäminen käynnissä. |
Turku Future Forum -tilaisuudet aktiivisesti käytössä Tiedepuiston innovaatiotoiminnan yhteistoimintamalli mukaisesti. | |
Tiedepuiston brändi-identiteetti ja markkinoinnin sisältöstrategia määritelty yhteistyössä alueen keskeisten toimijoiden kanssa ja sen päälle rakentuva alueen aktiivinen markkinointi ja myynti käynnissä. | |
Logistisesti vetovoimainen fiksun liikku- misen keskus | Itäharjun joukkoliikenneverkon ja siihen liittyvän infran suunnittelu käynnissä. |
Kestäviä liikkumismuotoja tukeva alueen sisäinen liikkumisen suunnittelu käynnissä. Pyöräparkkisuunnitelma valmis. | |
Liikenneverkkoanalyysi valmis. | |
Yhdessä alueen keskeisten toimijoiden kanssa tuotettu pysäköinnin kehittämissuunnitelma valmis ja kehittämistoimenpiteet käynnissä. | |
24/7/365 elävä kohtaamisten keidas | Tiedepuiston palvelumuotoilu valmis. |
Tiedepuisto-alueen infran ja julkisten kaupunkitilojen laadun parantamisen hanke käynnissä. |
Tapahtuma- ja palvelutoiminnan monipuolistamiseen tähtäävät toimenpiteet käynnissä. Turku Future Sports- ja RunFest hyvinvoinnin- ja liikunnan alustojen kehittäminen käynnissä. | |
Tiedepuiston opastamisen kokonaiskonsepti ja -suunnitelma valmiit ja toimenpiteet käynnissä. | |
Kestävästi kasvava kaupunginosa | Kupittaan kannen ja siihen kytkeytyvän Itäharjun kärjen alueen idea- ja toteutuskilpailu käyty ja siihen liittyvä asemakaavoitus käynnissä. |
Tiedepuiston alueen tietomalli valmis ja siihen liittyvät visualisoinnit käytössä. | |
Strategisen maankäytön suunnittelun mukaiset toimenpiteet käynnissä. Pilantuneiden maiden strategia ja suunnitelma valmis. | |
Helsingintien liittymän asemakaavaehdotus valmis ja infran suunnittelu käynnissä. | |
Voimakadun alueen kumppanuuskaavoitus käynnissä. |
Liite 3 Smart and Wise Turku
1. Kuvaus kärkihankkeen sisällöstä
Kaupunginvaltuusto (14.5.2018 § 90) päätti merkitä Smart and Wise Turku kärkihankkeen tiedoksi ja totesi samalla, että kärkihanke ohjaa kulloinkin toimivaltaisen toimielimen ja viranhaltijan valmistelua ja päätöksentekoa.
Kaupunginhallitus (18.6.2018 § 249) päätti Smart and Wise Turku –kärkihankkeen etenemistä ja tuotosten vaikuttavuutta seuraavista mittareista. Hanke kestää vuoden 2021 loppuun asti.
Smart and Wise Turku-kärkihanke toteuttaa laaja-alaisesti kaupungin strategiaa. Hankkeen tarkoituksena on auttaa Turun kaupunkia varautumaan ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen haasteisiin sekä parantamaan toiminnan tuottavuutta hyödyntämällä digitalisaatiota ja sen tuottamaa dataa. Tekemällä laaja-alaista yhteistyötä ja innovatiivisia kokeiluja alueen korkeakoulujen kanssa.
Kärkihankkeen kuusi painopistealuetta ja niiden tavoitteet:
1. Hiilineutraalius ja resurssiviisaus
Kaupungin elinvoiman ja kasvun tulee rakentua ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle perustalle. Tavoitteenamme on hiilineutraali kaupunkialue vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen siitä eteenpäin. Toteutamme päästöttömyyteen, jätteettömyyteen ja kestävään luonnonvarojen käyttöön liittyvät resurssiviisauden periaatteet vuoteen 2040 mennessä.
• Suunnitelma kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi: Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutamme kaupunginvaltuuston 11.6.2018 § 142 hyväksymän Ilmastosuunnitelman, jonka mukaisesti Turun alueen kasvihuonepäästöjä vähennetään vuoteen 2029 menneessä vähintään 80 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Suunnitelma noudattaa yhteistä eurooppalaista SECAP-mallia (Sustainable Energy and Climate Action Plan).
• Turkulaisten energiakäänne: Yhteistyössä kaupungin kumppanien kanssa sitoutamme kaupunkilaisia ja kaupungin sidosryhmiä lähtemään mukaan hiilineutraa- liustavoitteen toteuttamiseen. Samalla luomme ja otamme käyttöön toimintamallin kaupungin tekemien investointien ja hankintojen ympäristö- ja elinkaarivai- kutusten arviointiin.
• Resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartta: laadimme yhteistyössä ICLEI:n, Sitran ja alueellisten kumppaneiden kanssa Resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartan, joka tähtää päästöttömyyteen, jätteettömyyteen ja kestävään luonnonvarojen kulutukseen viimeistään vuonna 2040. Työ on myös osa ICLEI:n globaalin strategian toteuttamista ja siinä hyödynnetään ICLEI:n kiertotalouden johtajuusverkostoa Green Circular Cities Coalition.
2. Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta
Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta-painopistealueen tavoitteena on asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelujen kustannustehokas järjestäminen uudistamalla kaupun- gin toimintatapoja ja hyödyntämällä digitalisaation ja sen tuottaman datan mahdollisuuksia.
• Asiakastietojen hallinnan kehittäminen: Yhtenäistämme asiakas- ja toimijatietojen käsittelytavat kaupunkitasolla tietosuojavaatimukset huomioiden ja otamme käyttöön niitä tukevan tietojärjestelmäratkaisun. Tunnistamme keskeiset asiakassegmentit, joille on mahdollista määrittää palvelukokonaisuuksia.
• Palvelujen hallinnan kehittäminen: Jatkamme palvelujen tuotteistusta. Otamme lisäksi käyttöön tuotetiedon hallintaa tukevan tietojärjestelmäratkaisun. Ke- hitämme kustannuslaskentaa niin, että kykenemme kohdistamaan palvelujen tuotantokustannukset tuoterakenteille ja sitä kautta parantamaan palvelutuotannon johtamista. Otamme käyttöön tuoteportfolion hallintamallin, jonka kautta kykenemme seuraamaan palvelujen käyttöä ja kannattavuutta niiden koko elinkaaren ajan.
• Toimitusketjujen hallinta: Luomme konseptin palvelujen toimitusketjujen hallintaan. Tämä mahdollistaa asiakkaiden tarvitsemien palvelujen ennakoinnin ja palvelujen järjestämisen siten, että kustannusvaikuttavuus on parhaalla tasolla.
• Asiakasohjauksen kehittäminen: Luomme ja otamme käyttöön yhteisen kaupunkitason toimintamallin asiakasohjaukseen. Toimintamalli perustuu käytettävissä olevan tiedon laajamittaiseen hyödyntämiseen.
3. Turvallisuus
Turvallisuus-painopistealueen tavoitteena on kasvattaa turvallisuuden tilannetietoisuutta paremman tiedonhallinnan ja data-analytiikan keinoin sekä tehostaa sitä kautta viranomaisyhteistyötä. Erityisen huomion kohteena on yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisen infrastruktuurin suojaaminen kyberrikollisuudelta.
• Turvallisuuden tilannekuva: Suunnittelemme ja toteutamme turvallisuuden tilannekuvajärjestelmän, joka tarjoaa kaupungin, pelastuslaitoksen ja poliisin joh- dolle näkymän kaupungin turvallisuustilanteesta. Myös kaupungin asukkaille voidaan julkaista näkymä soveltuvin tiedoin. Ensimmäisessä vaiheessa koostamme tietoa ensisijaisesti julkisista tietolähteistä.
• Kaupunkilaisten osallisuus: Luomme kaupunkilaisille kanavan turvallisuusasioihin vaikuttamiseen ja viestimiseen esimerkiksi kaupungin palautepalvelun kautta. Määritämme ja otamme käyttöön prosessin palautteen käsittelemiseksi.
• Turvallisuuteen liittyvän data-analytiikan kehittäminen: Kokeilemme erilaisia menetelmiä, joiden tavoitteena on löytää laajoista tietomassoista turvallisuuden kannalta merkityksellisiä havaintoja. Teemme kokeilut yhteistyössä kaupungin kumppanien kanssa.
• Kyberturvallisuuden kasvattaminen: Tunnistamme ja luokittelemme kriittisen kaupunki-infrastruktuurin ja sen toiminnan kannalta keskeiset tietojärjestelmät. Luomme tunnistetuille tietojärjestelmille tavanomaista korkeamman turvallisuusluokituksen edellyttämät hallinnolliset tietoturvakäytännöt. Toteutamme tieto- turvakäytäntöjen mukaiset muutokset tietoliikenneverkkoihin ja otamme käyttöön tietoturvan valvontapalvelun, joka mahdollistaa nykyistä paremman kyvyn vastata kaupungin kohtaamiin kyberuhkiin.
4. Kaupunkisuunnittelu
Kaupunkisuunnittelu-painopistealueen tavoitteena on kehittää ja automatisoida kaupunkiympäristön suunnitteluun, rakennuttamiseen ja ylläpitoon liittyviä prosesseja ja luoda niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja.
• Ennakoiva kaupunkisuunnittelu: Luomme kaupunkiympäristön kehittämistä tukevan tiedolla johtamisen toimintamallin, jonka keskiössä on väestönkehitykseen pohjautuva palvelutarpeiden ennakointi. Lisäksi määritämme ja otamme käyttöön indikaattorit, joilla voidaan seurata alueiden profiloitumista ja tunnistaa keinoja vaikuttaa eriytymiskehitykseen.
• Digitaalinen kaupunkimalli: Kuvaamme prosessit digitaalisen kaupunkimallin hallinnalle. Ulotamme kaupunkimallin myös maanalaiseen kaupunki-infrastruktuu- riin ja kokeilemme uusia tapoja kerätä tietoa infrastruktuurin tilasta.
• Älykäs rakentaminen: Laadimme mallin kaupungin omistaman korjausvajeen arviointiin hyödyntäen käytettävissä olevaa tietoa. Luomme tietomalliin perustuvan tavan seurata ja arvioi-da toteutuneiden rakennusprojektien ja suunnitelmien vastaavuutta. Päivitämme kaupungin rakennuttamisohjeet soveltuvin osin niin että niissä huomioidaan riittävästi ympäristöystävällisen ja älykkään rakentamisen sekä tietoliikenteen vaatimukset.
5. Liikenne ja liikkuminen
Liikenne ja liikkuminen-painopistealueen tavoitteena on kuvata tulevaisuuden älykäs, eri liikennemuotoja yhdistävä, liikenne- ja liikkumisjärjestelmä sekä kasvattaa käytännön toteutuksiin liittyvää osaamista ja ymmärrystä innovatiivisten kokeilujen kautta.
• Tulevaisuuden liikkumisjärjestelmä: Luomme vision tulevaisuuden liikenne- ja liikkumisjärjestelmästä, joka tukee kaupungin ilmastopoliittisten tavoitteiden toteuttamista sekä vastaa yhteiskunnassa tapahtuviin teknologisiin ja elämäntapoihin liittyviin muutoksiin. Laadimme suunnitelman vision toteuttamiseksi.
• Älykäs sähköinen joukkoliikenne: Kehitämme edelleen bussien maksujärjestelmiä ja kytkemme ne tiiviimmin asiakkuuksien hallintaan. Kokeilemme robottibussia valitulla kaupunkialueella. Otamme käyttöön bussien liikennevaloetuusjärjestelmän.
• Citylogistiikan uudet ratkaisut: Kehitämme yhdessä logistiikka-alan yritysten kanssa ympäristöä säästäviä, viihtyvyyttä lisääviä ja kustannustehokkaita logistiik- karatkaisuja, jotka tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia kehittää ja testata uusia liiketoimintamalleja.
• Pysäköintipalvelujen uudistaminen: Luomme uuden toimintamallin ja sitä tukevan digitaalisen alustan, joka tuo julkis- ja yksityisomisteiset pysäköintipalvelut yhtenäisellä tavalla kaupunkilaisten ulottuville. Helpotamme pysäköintipaikan löytämistä digitaalisten sovellusten avulla ja vähennämme samalla parkkipaikan etsimisestä aiheutuvaa turhaa ympäristöä kuormittavaa ajamista.
• CIVITAS ECCENTRIC: Olemme ainoana suomalaisena kaupunkina mukana liikkumisen edelläkävijäkaupunkien CIVITAS-verkostossa. Osana ECCENTRIC-hanketta kehitämme sähköistä liikennettä, autojen ja pyörien yhteiskäyttöä sekä liikkuminen palveluna -mallia. Edistämme hankkeella ympäristöystävällisten liikennevä- lineiden ja joukkoliikenteen käyttöä muun muassa kehittämällä digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat paikallisten palveluiden liittämisen osaksi liikenteen ja liikkumisen palvelutarjontaa.
6. Syrjäytymisen ehkäiseminen
Syrjäytymisen ehkäiseminen-painopistealueen tavoitteena on tukea erityisesti 15–29 -vuotiaiden nuorten, nuorten aikuisten ja perheiden syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtääviä toimenpiteitä hyödyntäen laaja-alaisesti kohderyhmään ja asuinalueisiin liittyviä mittareita, data-analytiikkaa ja tutkimustuloksia. Lisäksi suunnittelemme ja toteutamme syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtääviä toimenpiteitä erikseen valituille asuinalueille.
• Syrjäytymisen ehkäisemisen toimintamallit: Kuvaamme jo käytössä olevat toimintamallit syrjäytymisen ehkäisemisessä ja luomme seuranta- ja arviointimalleja niiden hyötyjen mittaamiseen. Hyödynnämme aihealueesta tehtyjä tutkimuksia toimintamalliemme kehittämisessä.
• Toimenpide-ehdotukset ja pilotointi: Laadimme toimenpide-ehdotukset syrjäytymisen ehkäisemisen tehostamiseksi yhdistämällä tutkimustuloksia ja muita tietolähteitä henkilöstön ja sidosryhmien asiantuntemukseen sekä nuorten ja asuinalueiden asukkaiden omiin näkemyksiin. Kokeilemme uusia toimintamalleja ja arvioimme niiden vaikutuksia. Arvioinnin ja kokeilujen keskiössä ovat vaikutukset tunnistettuihin syrjäytymisen riskitekijöihin kuten työttömyys, heikko koulutus, harrastusten puute, mielenterveysongelmat sekä yksinäisyys ja kiusaaminen. Lisäksi paneudumme ajankohtaiseen digisyrjäytymisen ehkäisemiseen.
• Alueelliseen eriytymiskehitykseen vaikuttaminen: Yhdistämme aluekohtaisia profiilitietoja muihin käytettävissä oleviin tietoaineistoihin riskitekijöiden tunnis- tamisessa.
Painopistealueille yhteiset kyvykkyydet
Painopistealueilla tehtävä työ kasvattaa kaupungin hallinnassa olevan tietovarannon kokoa ja tuottaa useita yhteiskehittämiseen soveltuvia alustoja. Tietoon perustuvan johtamisen kehittäminen sekä toimiminen alustatalouden edelläkävijänä ovat molemmat kaupungin strategisia tavoitteita.
Edistämme Smart and Wise Turku-kärkihankkeessa tiedon horisontaalista integraatiota yli organisaatio- ja tietojärjestelmärajojen luomalla yhteisiä toimintatapoja ja toteuttamalla digitaalisen tietoalustan datan toimitusketjun hallintaan. Syksyllä 2017 käynnistynyt yhteistyö Turun yliopiston kanssa on tässä keskeisellä sijalla.
Luomme lisäksi toimintamallin kaupungin tarjoamien alustojen hyödyntämiselle ja hyödyntämiseen perustuvalle arvonluonnille. Kaupunki haluaa toimia datan hyödyntä- miseen perustuvan digitaalisen alustatalouden kansainvälisessä kärjessä.
Alustatalouden toimintamalli
Alustat voivat olla fyysisiä, digitaalisia tai palvelujen muodostamia ympäristöjä, joissa kaupunki ja sen toimijat voivat yhdessä ratkoa erilaisia kaupungin toimintaan liittyviä ongelmia ja samalla edistää uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan syntymistä.
Alustojen varaan on mahdollista muodostaa arvoverkostoja ja ekosysteemejä, jotka hyödyntävät Turun alueen huippuosaamista ja tutkimustoimintaa. Arvoverkostot ja ekosysteemit eivät kuitenkaan synny itsestään tai yksittäisten irrallisten toimenpiteiden kautta, vaan niiden kehittyminen edellyttää orkestrointia eli eri toimijoiden yhteistyötä, luottamusta, tiedonkulkua ja avoimuutta vahvistavia toimia.
Alustatalouden edistämiseksi kuvaamme ja otamme käyttöön Turku PDSP-toimintamallin, joka kertoo
• minkälaisia alustoja kaupunki tarjoaa,
• minkälaiset toimijat alustoja voivat hyödyntää ja millä pelisäännöillä
• miten arvonmuodostus tapahtuu eri toimijoiden näkökulmasta,
• miten toimijoiden välistä vuorovaikutusta edistetään ja tuetaan,
• mitkä ovat kaupungin ja muiden toimijoiden roolit ja vastuut,
• miten kaupunki organisoi ja rahoittaa alustoihin liittyvät palvelut ja tuen.
Turku PDSP-toimintamallin muodostamisessa ja toteuttamisessa hyödynnämme kaupungin elinkeinoyhtiö Turku Science Park Oy:n osaamista ja verkostoja.
Tiedon hyödyntäminen ja tietoalusta
Digitalisaation myötä syntyvän datan voidaan hyvällä syyllä sanoa olevan tulevaisuuden älykkään kaupungin tärkein hyödyke. Sen avulla ohjataan ja parannetaan kau- pungin tarjoamia palveluita, ratkaistaan päätöksentekoon liittyviä ongelmia ja luodaan uutta liiketoimintaa.
Kaupunki omistaa ainutlaatuista Turun seutua koskevaa dataa kaikilta elämän osa-alueilta. Kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä dataa uusien ongelmien ratkaisuun kykenemme moninkertaistamaan kaupungin tieto-omaisuuden tuottaman arvon. Smart and Wise Turku-kärkihankkeen tärkeänä tavoitteena on täten edistää datan kier- totaloutta.
Datan kiertotalouden edistämiseksi perustamme Turku Data Officen (TDO), joka vastaa tiedon keräämisen, jalostamisen ja jakelun edellyttämän digitaalisen alustan kehittämisestä ja ylläpidosta sekä kumppani- ja yhteistyöverkostojen muodostamisesta. Datan kiertotalouden digitaalinen alusta tarjoaa standardoituja palveluja, joiden kautta ihmiset, organisaatiot ja lait-teet kykenevät vaihtamaan ja hyödyntämään dataa. Jalostamalla dataa yhteistyössä kumppaniemme kanssa lisäämme yhteistä ymmärrystämme asioiden ja ilmiöiden taustalla olevista mekanismeista. Samalla kykenemme tuottamaan arvokasta informaatiota päätöksenteon ja toiminnan kehittä- misen tueksi.
TDO hallinnoi lisäksi kaupungin tieto-omaisuutta, huolehtii sen arvon kasvattamisesta ja tarjoaa kaupungin johdon tarvitsemia tiedolla johtamisen palveluita. TDO:n perustamisesta tehdään kevään 2018 aikana erillinen suunnitelma, josta päättää kaupunginjohtaja. Suunnitelma sisältää arvion TDO:n toiminnan organisoinnista, kustan- nuksista ja tietoalustan vaatimista investoinneista.
2. Kärkihankkeen toimintasuunnitelma 2020
Painopistealue | Tuotos |
Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta | Kuntalaisten asiointitili on otettu käyttöön. |
Kaupunkisuunnittelu | Väestökehitykseen perustuva malli palvelutarpeiden kehityksen ennakointiin on luotu ja kokeiltu 2-3 palvelussa. |
Kaupunki on kattavasti mallinnettu digitaalisesti ja digitaalista aineistoa käytetään suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitoprosesseissa. | |
Älykkään rakentamisen ohjeistus on laadittu ja otettu käyttöön. | |
Turvallisuus | Turvallisuuteen liittyvän datan keräämiselle ja analysoinnille on luotu systemaattinen toimintamalli ja analysoinnissa on kokeiltu koneoppi- miseen perustuvia menetelmiä. |
Liikenne ja liikkuminen | Robottibussiliikennettä on testattu ja suunnitelma käyttöönotosta on laadittu. |
Pysäköintipalvelujen uudistamiselle on laadittu konsepti ja sen mukainen toiminta on käynnistetty. | |
Civitas Eccentric-hankkeen suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu. | |
Syrjäytymisen ehkäisy | Syrjäytymisen ehkäisemisen toimintamallit on kuvattu, seuranta- ja arviointimalli luotu ja vaikuttavuutta selvitetty. |
Malli syrjäytymisen alueelliseen eriytymisen ennakoimiseksi on luotu ja testattu. | |
Alustatalouden toimintamalli | Alustatalouden toimintamalli on määritelty ja otettu käyttöön. |
Alustojen hallinta on organisoitu ja resursoitu. | |
Tiedon hyödyntäminen ja tietoalusta | Kaupungin vuosijohtamisen prosessit (kuukausiraportointi ja sopimusohjaus) on pitkälle automatisoitu. |
Strateginen sopimus 2020, aluepelastuslaitos
1. LÄHTÖKOHDAT
1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta (kh)
Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti kaikkina vuorokauden aikoina.
Aluepelastuslaitos tuottaa pelastustoimen palveluja Varsinais-Suomen maakunnan 27 kunnan alueella Aluepelastuslautakunnan hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisesti.
Aluepelastuslaitos tuottaa lisäksi ensihoitopalveluja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa allekirjoitetun yhteistoimintasopimuksen ja sairaanhoitopiirin päättämän ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti.
1.2 Toimintaympäristön muutos (kh)
Pelastustoimen palvelutasopäätös koskee vuosia 2017–2020. Suunnitelmakauden luvut on tehty sillä oletuksella, että nykyinen palvelutaso säilyy.
Myös ensihoitopalveluiden suunnitelmakauden luvut 2020–2022 on tehty oletuksella, että 2020 toiminnan laajuus ensihoitopalveluiden osalta säilyy 2019 tasolla.
Vuokratuissa paloasemakiinteistöissä on merkittävästi ns. korjausvelkaa. Turun kaupungissa sijaitsevien paloasemakiinteistöjen osalta käynnistettiin tilatarveselvitykset vuonna 2016 käytyjen keskustelujen perusteella. Turun kaupungin osalta tilatarvesuunnittelu on keskeytetty Turun kaupungin päätöksellä. Muun maakunnan alueella sijaitsevien kiinteistöjen peruskorjausten ja uudisrakentamisen esisuunnittelua toteutetaan paloasemaverkkopäätöksen mukaisesti ja vuokrakustannusten nousuun vaikuttavat toteutuneet peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet. Hankkeet hyväksytään hallintosäännön (johtosäännön) mukaisesti.
Edellämainittujen tekijöiden sekä päätettyjen linjausten ja strategioiden lisäksi talousarvio 2020 taloudelliset luvut tulevat perustumaan viimeisimpään 2018 tilinpäätökseen ja kuluvan talousarviovuoden puolivuotiskauden toteumaan.
Valtakunnallista maakuntauudistusta ja Sote- ratkaisua tullaan seuraamaan aktiivisesti ja pyritään vaikuttamaan siihen, että Pelastuslaitos on oma itsenäinen liikelaitos tai taseyksikkö tulevassa maakunnassa, jolla turvataan parhaiten riittävä palvelutaso sekä toiminnan kustannustehokkuus.
Uudelle palvelutasokaudelle ja samalla taloussuunnitelmavuosille katsotaan välttämättömäksi investointien määrärahojen indeksikorotus. Toimintakatteen 2 miljoonan euron investointien määrärahan lisäys olisi asteittaista mm. materiaalikustannusten ja työn hinnan nousun kattamiseksi.
1.3. Toiminnan kehittämis- suunnitelma ja strategiset painopisteet (kv)
Palvelutasopäätöksessä on määritelty suunnitelmakauden kehittämissuunnitelma.
Strategiset painopistealueet:
- Osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö
- Osaavat, motivoituneet ja toimintakykyiset sopimuspalokunnat
- Toimiva ja kattava paloasemaverkosto
- Tyytyväiset asiakkaat ja kuntaomistajat
- Toiminnan edellyttämät riittävät taloudelliset resurssit.
1.5 Tunnusluvut
Tiedoksi annettavat tunnusluvut (kh)
Tunnusluku | TOT 2017 | TOT 2018 | ENNUSTE 2019 | ENNUSTE 2020 | ENNUSTE 2021 | ENNUSTE 2022 | ENNUSTE 2023 |
Tuottavuus ja taloudellisuus | |||||||
Pelastetut henkilöt | 250 | 257 | - | - | - | - | |
Pelastettu omaisuus (1 000 €) | 144 761 | 206 439 | - | - | - | - | |
Ensihoitoyksiköiden käyttöaste-% | 39,5 | 42,5 | - | - | - | - | |
Valtakunnallinen kustannusvertailu €/as. | 79 | 81 | - | 82 | 83 | 84 | 85 |
V-S aluepelastus kustannukset €/asukas | 70 | 70,4 | - | 73 | 74 | 75 | 76 |
2. TOIMINNALLISET TAVOITTEET
2.1 Strategiset tavoitteet (kv)
Tavoite 1 | Varsinais-Suomen pelastuslaitos/ Palvelutasopäätös 2017-2020 | Muut toteutettavat linjaukset: - | |||||
Toimintavalmiusaika (%) | TOT 2017 | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TA 2022 | TS 2023 |
85 % | 85 % | 80 % | 80 % | 80 % | 80 % | 80 % | |
Tavoitteen kuvaus: Kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaikaprosentti. Riskialueiden mukaan määrittyvät aikarajat. | |||||||
Tavoite 2 | Varsinais-Suomen pelastuslaitos/ Palvelutasopäätös 2017-2020 | Muut toteutettavat linjaukset: - | |||||
Tarkastusmäärät (%) | TOT 2017 | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TA 2022 | TS 2023 |
90 % | 96 % | 90 % | 90 % | 90 % | 90 % | 90 % | |
Tavoitteen kuvaus: Tarkastusmäärien tavoitteiden prosentuaalinen toteutuma. | |||||||
Tavoite 3 | Varsinais-Suomen pelastuslaitos/ Palvelutasopäätös 2017-2020 | Muut toteutettavat linjaukset: - | |||||
Kustannusvertailu (€/as.) | TOT 2017 | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TA 2022 | TS 2023 |
70 € | 70,4 % | 72 € | 73 € | 74 € | 75 € | 76 € | |
Tavoitteen kuvaus: Toimialan maakunnalliset vuosikustannukset euroa per asukas (pl. ensihoito). | |||||||
2.3 Strategiset hankkeet (kh)
Hanke | Projekti | Tavoite ja tulokset | Alku | Loppu | Lisätietoja |
CASCADE | Community And Safety Action for supporting Climate Adaption and Development | - Yksi keskeinen tavoite on kehittää riskien arviointimenetelmiä littyen ilmanstonmuutokseen. - Toinen päätavoite on lisätä ilmastonmuutosasiantuntijoiden ja pelastustoimen asiantuntijoiden yhteistyötä. - Asiantuntijoiden yhteistyötä pyritään näin hyödyntämään yhteiskunnan paikallisilla tasoilla. Hanke on EU-rahoitteinen ja partnereita on useasta Itämeren alueen maasta. | 1.1.2019 | 31.12.2020 |
3. TALOUDELLISET TAVOITTEET
3.1 Määrärahat ja investoinnit (kv)
4. RESURSSIEN KÄYTTÖ
4.1 Työvoiman käyttö (kh*)
Henkilötyövuodet (htv) | TOT 2017 | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Aluepelastus | 534 | 538 | 548 | 545 | 545 | 545 | 545 |
Palkat ja palkkiot (tiedoksi, 1000 €) | 22 575 | 22 878 | 23 366 | 24 359 | 24 700 | 25 000 | 25 320 |
Lisätietoja: *lautakunnan hyväksymispäätöksessä oleva kv-sitovuus (kv) muutettu kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen perusteella kh-sitovuudeksi (kh). | |||||||
4.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kh)
Toimialan käytössä olevat | TOT 2017 | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Tilat yhteensä (m², Turun alueella) | 11.200 | 11.000 | 11.400 | 12.000 | 12.000 | 12.000 | 12.000 |
Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m², koko maakunnan alueella) | 57.000 | 57.600 | 58.000 | 58.600 | 59.200 | 60.800 | 60.800 |
Muut tilat (m²) | - | - | - | - | - | - | - |
Alueet yhteensä (ha) | - | - | - | - | - | - | - |
Sisäinen vuokra yhteensä (€) (tiedoksi) | 5.222.346 | 5.122.309 | 5.438.343 | 5.389.874 | 5.500.000 | 5.700.000 | 5.750.000 |
Lisätietoja: Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta on lähettänyt aikaisempina vuosina Turun kaupungin konsernihallinnon Strategisen tilojen ohjauksen vastuualueelle ehdotukset peruskorjaushankkeesta (keskuspaloasema) ja uudisrakennushankkeista. Puheenjohtajiston strategisen sopimuksen neuvottelutilaisuudessa on sovittu, että Turun kaupungin alueella sijaitsevista paloasemakiinteistöistä laaditaan tilatarveselvitykset. Pelastuslaitos on käynnistänyt valmistelun ja käynyt lisäkeskustelua mm. Turun kaupungin tilaliikelaitoksen kanssa. Muiden kiinteistöjen, kuin Turun kaupungin alueella olevat paloasemakiinteistöt, osalta suunnittelua toteutetaan paloasemaverkkopäätöksen ja johtosäännön mukaisesti sen kunnan kanssa, jossa paloasemakiinteistö sijaitsee. Hankkeiden toteutuessa vaikutuksia syntyy talousarviomäärärahoihin (vuokrat). | |||||||
5. HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖELÄMÄN LAATU
5.1 Kaupungin yhteiset työhyvinvointitavoitteet (kh)
Henkilöstö- ohjelman painopistealue | Kaupungin tavoite 2018-2021 | Xxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxxxxxx (Toimiala) | Toimialan toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi |
Työ lisää hyvinvointia | 1. Työyhteisötaidot tukevat tavoitteiden saavuttamista | 1.A. Kehitetään työyhteisötaitoja ja johtamista: • hyödyntämällä koulutusta • antamalla tukea • luottamalla omiin alaisiin | Työyhteisötaidot - Auttaminen ja huomaavaisuus * - Ajan tasalla pito ja tiedon jakaminen ** Työyhteisö - Työpaikan ilmapiiri * - Arvostus työhöni ** - Luottamus työkavereihin ** Työyhteisön tuki esimiestyölle * / ** | >= edellinen vuosi >= edellinen vuosi >= edellinen vuosi | • Työkalujen tiedostaminen ja käytön hallinta (kehityskeskustelut, kyselyt) • Mittaukset ja systemaattinen seuranta, esimieskysely ja palautteen hyödyntäminen sekä reagointi • Annetaan tarvittaessa täydennyskoulutusta esimiehille • Työyhteisötaitojen tunnistaminen ja kehittäminen |
2. Työ on turvallista ja terveellistä – henkisesti ja fyysisesti | 2.A. Työkyvyn hallinta 2.B. Vaarojen ja haittojen arviointi / riskien arviointi 2.C. Kunta 10 – tuloksien pohjalta tehdyt kehittämissuunnitelmat koskien työpaineita 2.D. Asiakasväkivallan kokemus | Henkilömäärä, jolla ei poissaoloja terveydellisistä syistä (vakituiset) Kuinka monta vaarat ja haitat – arvioita / riskiarviota tallennettu Työpaineiden ja hallinnan suhde - Työpaineita paljon, hallintaa vähän * - Työmäärän lisääntyminen ** Asiakasväkivallan kokemus - Henkinen väkivalta * / ** | Henkilöiden osuus lisääntyy Vähintään 25% toimialan perusyksiköistä/v < edellinen vuosi < edellinen vuosi | Pelastuslaitoksella käytössä valtakunnallinen pelastuksen ja ensihoidon riskienarviointi ohjelma (PERA) • Varhaisen välittämisen mallin jalkauttaminen • Kuntotestit koko henkilöstölle säännöllisin väliajoin, kehitetään ensihoidon palveluyksi-kön kuntotestausta • Ikäohjelma +55 • Perheen ja työn yhteensovittaminen • Uudelleenjärjestelyt työkyvyn muuttuessa • Varhaisen välittämisen keskustelu, kun huomataan henkilön työkyvyssä muutoksia ilman sairauspoissaoloja • Jatkuva työn sujuvuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin seuranta ja kehittäminen • Turvallisuus- ja ensiapukoulutusten organisointi koko henkilöstölle • PERAn kokonaisvaltainen hallinta (prosessikuvauksen tarkentaminen, käytönnön toteutuksen hiominen) |
- Fyysinen väkivalta tai sen uhka * / ** | |||||
3. Perustehtävä on mielekäs ja merkityksellinen | 3.A. Annamme selkeän suunnan ja tavoitteet | Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä - Koen työni mielekkääksi * / ** - Koen tekeväni merkityksellistä työtä * / ** | >= edellinen vuosi Kyllä –vastauksia ? ( %) | • Asetettujen tavoitteiden seuranta ja arviointi yhteisissä palavereissa | |
Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! | 4. Osaamisen turvaaminen muutoksessa | 4.A. Osaamisprofiilien ajan tasalla pitäminen 4.B. Osaamisen johtamisen vuosikellon toteuttaminen | Yhteisten osaamisten osaamistaso (ka) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin Johtamisosaamisten osaamistaso (ka) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin Henkilöstökoulutuksiin osallistuneiden määrä (% -osuus, HTV-työvoima) Henkilöstökoulutuksen riittävyys - Keskiarvo osallistuneiden henkilöiden koulutuspäivien määrästä /hlö (koulutussuunnitelmaraportointi) - Kokemus täydennyskoulutuksen riittävyydestä * / ** | >= tehtävän osaamisvaatimukset >= tehtävän osaamisvaatimukset >= edellinen vuosi >= edellinen vuosi min. 3 päivää/hlö 75 % henkilöstöstä kokee, että on riittävä" | • Osaamisen hallintaan liittyvien prosessien luominen § osaamisen tunnistaminen § osaamisvajeiden tiedostaminen § täydennyskoulutusten järjestäminen • Osaamisen varmistaminen testauksilla (OKA, ensihoidon tentit ym.) • Mentorointi- ja (kummi)toiminnan kehittäminen henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen turvaamiseksi • Päivitetään ja toteutetaan koko henkilöstölle yhdenmukainen perehdytysohjelma |
5. Toimintakyvyn ja tavoitteellisuuden säilyttäminen muutoksessa | 5.A. Muutoksen kokeminen työssä 5.B. Työyhteisön tavoitteiden ymmärtäminen ja niiden saavutettavuus | Muutosten merkitysten kokeminen omassa työssään - Muutosten laatu * - Muutoksen kokeminen ** Kokemus työyhteisön tavoitteellisuudesta - Työyhteisötaidot: tavoitteellisuus * - Työyhteisön tavoitteellisuus ** | > edellinen vuosi >= edellinen vuosi | • Läpinäkyvää ja ajantasaista viestintää • Yhteisten pelisääntöjen ja prosessien tunteminen ja noudattaminen |
6.A. Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa | Kokemus työyhteisön kehittämiskyvystä - Työyhteisötaidot: Kehittäminen * - Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa ** | > edellinen vuosi | • Kehittämistyötä tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa (Kehry tai vastaava, ryhmäkehityskeskustelut) | ||
Parempi johtaminen | 7. Päätöksenteko ja johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi | 7.A. Tavoitteiden selkeys ja avoimuus päätöksenteon perusteissa | Kokemus kohtelun oikeudenmukaisuudesta * / ** Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta * / ** | >= edellinen vuosi >= edellinen vuosi | • Perustellut päätökset |
8. Laadukas esimiestyö | 8.A. Esimiehelle riittävä tuki tavoitteiden saavuttamisessa | Tuki esimiestyölle riittävää *** Esimieheltä saatava tuki - Esimiestuki * - Esimiehen tuki ja rohkaisu ** | Tuki riittävä > >= edellinen vuosi | • Esimiestyön laatua tuetaan tarvittaessa täydennyskoulutuksella | |
9. Yhteistoiminta ja osallistaminen | 9.A. Yhteistoiminta toimialoilla kunnossa 9.B. Työpaikan tiedonkulun varmistaminen 9.C. Strategisesti ohjatut kehityskeskustelut | Yhteistoiminnan vaatimusten tunteminen *** Työpaikan palaverikäytännöt takaavat riittävän tiedonkulun ja keskusteluyhteyden *** Kehityskeskustelujen käyminen ja hyödyllisyys - Kehityskeskustelun käymisprosentti * / ** - Yksilökehityskeskustelujen hyödyllisyys * / ** | Kyllä –vastanneiden osuus > Kyllä –vastanneiden osuus > > = edellinen vuosi | • Henkilöstön yhteistoiminnan suunnittelu ja tukeminen (YT- kokoukset) • Yhteistyön lisääminen eri yksiköiden välillä § yhteiset hankkeet § taukotilat • Tiedonkulun varmistaminen ja avoimuus (Dotku, asemamestarit) * säännölliset yksiköiden omat palaverit; kuullaan työntekijää |
6. Muutokset (kv)
1.000 €, Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
1.000 €, Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
1.000 €, Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
Johtokunta (suunnitteluraamiin vaikuttavat muutosesitykset)
1.000 €, aluepelastuslautakunta | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
Strateginen sopimus 2020, hyvinvointitoimiala
Hyvinvointitoimialan palvelut
Hyvinvointitoimiala tuottaa ja järjestää perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelualueella avohuollon- ja sijaishuollon sosiaalityön palveluja, sosiaalipäivys- tyksen ja kriisityön, perheiden varhaisen tuen, neuvolan (äitiys-, lasten- ja ehkäisy-), koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykososiaalisia palveluja ja asumis- ja päihdepalveluita. Lisäksi palvelualue järjestää tulkki- ja käännöspalvelua sekä riita- ja rikosasiain sovittelua. Terveyspalve- luiden palvelualue vastaa sairauksien hoidon, suun terveydenhuollon palveluiden, polikliinisten palve- luiden, sairaalapalveluiden sekä mielenterveys- palveluiden (psykiatrista sairaanhoitoa lukuun ottamatta) järjestämisestä. Vanhus- ja vammais- palveluiden palvelualue vastaa vanhusten kotona asumista tukevien palveluiden (omaishoito, koti- hoito, tukipalvelut) sekä ympärivuorokautisenhoi- don palveluista sekä vammais- ja kehitysvamma- huollon palveluista. Toimiala ostaa vaativan eri- koissairaanhoidon palveluita Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä ja sovittaa palvelut yhteen hoitoketjuiksi.
1.2 Toimintaympäristön muutos- tekijät (kh)
Turun työttömyysaste oli helmikuussa 2019 11,3 %. Työttömyysaste on selvästi laskenut vuodesta 2016 ja suunta näyttää edelleen hyvältä. Koko maan työttömyysaste on vastaavana ajankohtana 9,4 %. Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Tu- run työttömyysaste on viidenneksi matalin. Pitkä- aikaistyöttömien määrä on myös selvästi laskenut. Nuorisotyöttömien määrän lasku on sen sijaan pysähtynyt. Ulkomaalaisväestön työttömyysaste oli Turussa kolmanneksi korkein (24,9 %) kymme- nen suurimman kaupungin vertailussa. Kymmenen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli helmikuussa toiseksi matalin (9,0 %).
Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita li- säävät mm. väestön ikääntyminen sekä maahan- muutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60 % kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä ja elinajanodotteen kasvamisesta johtuen palvelujen tarve kasvaa. Väestön ikään- tymisen merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden kysynnän kannalta kuvaa esimer- kiksi se, että yli 75-vuotiaista alle 10 % on ilman yhtäkään pitkäaikaissairautta ja 85 vuotta täyttä- neistä yli 50 % on vanhuspalveluiden piirissä. Li- säksi on huomattava, että eläkkeelle siirtymisen yhteydessä ihmiset siirtyvät työterveyden palvelu- jen piiristä julkisen palvelutuotannon piiriin.
Turun väestönkehityksen merkittävin muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäi-
sen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidin- kielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2018 lopun
11,4 %:iin (21 894 henkilöä). Muunkieliset keskit- tyvät Turussa voimakkaasti muutamille alueille, joista Varissuo erottuu vahvimpana keskittymänä. Itä-Turun (Lauste, Halinen) lisäksi muunkielisiä on merkittävä osa asukkaista Pansio-Pernossa, Ru- nosmäessä ja Ylioppilaskylässä. Ulkomaalaistoimis- ton asiakasmäärä on kasvanut, mutta ei odotetus- sa määrin. Vuoden 2015 suuren turvapaikanhakija- joukon päätökset lienevät pääosin tehty, vaikkakin muutoksenhaut pitkittävät prosesseja. Turkuun- kin on jäänyt jonkin verran kielteisen turvapaik- kapäätöksen saaneita henkilöitä ns. paperittomia. Paperittomien palvelujen tarve on ollut toistaisek- si vähäistä. Turussa on raskaana olevilla ja alle 18- vuotiailla paperittomilla oikeus myös kiireettömiin julkisiin terveyspalveluihin valtuuston vuonna 2016 tekemän päätöksen mukaisesti. Hätämajoitus on järjestetty yhteistyössä Varsinais-Suomen SPR:n kanssa. Muunkielisten henkilöiden määrä ja väestöosuus on edelleen kasvussa, myös kaupungin suotuisa talouskehitys vauhdittaa tätä. Maahan- muutto on yleisimmin työperäistä tai perhesyistä johtuvaa.
Vanhusten palveluiden haasteena on vanhushuol- tosuhteen heikkeneminen ja vanhusten lukumää- rän kasvu. Vanhushuoltosuhde (kuvaa yli 65- vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä 15-64v. väestöstä) oli Turussa v.2017 31 %, joka on kuuden suurimman kaupungin vertailussa (Kuusikko) suu- rin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 22
%. Vuoden 2017 lopussa yli 85 -vuotiaita oli 5551 henkilöä ja lukumäärä on hitaasti kasvamassa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen kasvu kiihtyy.
Xxx 65 vuotiaiden määrä lisääntyy aikavälillä 2019- 2023 ennusteen mukaan 1954 henkilöllä. Näiden ikäihmisten osalta haasteena on oman toimintaky- vyn tukeminen, aktiivisuuden lisääminen sekä ehkäisevän työn onnistuminen.
Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikkenee muuttoliikkeen rakenteen vuok- si, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja tervey- denhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen.
THL:n tekemän kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (FinSote) mukaan turkulais- ten aikuisten kokema terveys ja hyvinvointi ovat parantuneet ja myös alueelliset erot ovat kaven- tuneet. Koko maahan verrattaessa Turussa on kuitenkin yhä haasteita koetussa elämänlaadussa, työkyvyssä ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Yksinäi- syyden kokemus (erityisesti yksinasuvilla) ja yli- paino ja liikkumattomuus ovat esille nousevia huolta herättäviä tuloksia. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin suurimmat haasteet liittyvät eriarvoistumiskehitykseen, joka alkaa jo raskausaikana ja joka liittyy vahvasti perheiden sosiaaliseen asemaan.
Lastensuojelun tukea tarvinneiden 0-17 vuotiai- den väestöosuus on ollut laskussa, v. 2018 5,3 % vastaavan ikäisistä (Kuusikon keskiarvo 4,9%). Varhaista tukea ja tukipalveluja perheille on li- sätty, niin lastensuojelun avohuollon kuin sosiaa- lihuoltolain mukaisestikin. Merkittävä panostus perheiden tukemiseen ehkäisevän työn ja avo-
huollon keinoin on nostanut osaltaan lastensuo- jelun kokonaiskustannuksia. Kotipalvelua ja avo- huollon lastensuojelun palveluja on Turussa kui- tenkin ollut saatavilla tarvetta vastaavasti. Vuonna 2018 tehtiin 46 huostaanottoa, yli 30% vähemmän kuin edellisvuonna. Huostassa olevien lasten kokonaismäärä on hienoisessa laskussa. Turkulaisten lapsiperheiden ongelmista kertoo kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden edelleen noussut väestöosuus, 2,3 % v. 2016 (Kuusikon ka 1,60). Sijoituksista aikaisempaa suurempi osuus on avohuollon sijoituksia. Suurin osa huostaan otetuista ja myös kiireellisesti si- joitetuista on viime vuosina ollut nuoria, 13-17- vuotiaita. Huostaan otetuista pienet lapset ja pääosin alle 12-vuotiaat voidaan sijoittaa perhei- siin, ja myös murrosikäisten perhesijoituksia on pystytty jonkin verran tekemään. Noin puolet huostassa olevista lapsista on nyt sijoitettu per- heisiin. Turun lastensuojelu on sijaishuoltoon painottuvana edelleen kallista: kustannukset lapsiväestöön suhteutettuna ovat suurten kau- punkien korkeimmat. Kustannusrakenne on edel- leen ongelmallinen, vaikkakin sijaishuollon osuus on edellisestä vuodesta pienentynyt. Omien las- tenkotien käyttöä on tehostettu ja sijaishuollon toimintatapoja kehitetty. Avohuollon osuus las- tensuojelun määrärahoista kasvoi, v. 2018 17,8% (v.2017 16,8 %). Lastensuojelun kokonaiskustan- nukset kasvoivat vuodesta 2017 1% (kuusikon
keskiarvo 3,9%).
Turussa pienituloisten osuus on ollut selvästi kor- keampi kuin Kuusikon–vertailukaupungeissa sekä koko maassa. Turkulaisten tulojen jakautuminen (Gini-kerroin) on samaisessa vertailussa kolman- neksi epätasaisinta. Turun väestörakenne selittää
osittain asiaa, sillä Turussa on maan korkein yhden hengen asuntokuntien osuus (vuonna 2017: 52,1 % vrt maan keskiarvo 43,4 %) ja yksinhuoltajaper- heiden osuus lapsiperheistä (27,9%) on Helsingin kanssa korkein Kuusikkokuntiin verrattuna.
THL:n sairastavuusindeksillä mitataan eri sairaus- ryhmien merkitystä väestön kuolleisuuden, työky- vyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Tuoreimman sairastavuus- indeksin (vuodelta 2015) perusteella Turun koko- naisindeksi on laskenut selvästi (96,4) ja alittanut koko maan keskiarvon. Aivo- ja verisuonitaudeissa, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, tapaturmissa sekä dementian osalta kehitystä on tapahtunut positii- viseen suuntaan. Mielenterveysindeksissä on ta- pahtunut merkittävää positiivista kehitystä. Indek- si laski ensimmäistä kertaa seurantajakson aikana maan keskiarvoon. Tästä huolimatta on havaitta- vissa perustason mielenterveystyön kehittämistar- ve. Väestötasolla tarpeet myös eriytyvät, hyvin- voinnin ja terveyden polarisaatio näkyy tässäkin. Syöpäindeksi on hiukan laskenut, mutta se on hieman maan keskiarvon yläpuolella (108,5). Li- säksi sepelvaltimotauti-indeksi on noussut, ollen kuitenkin edelleen maan keskiarvon alapuolella (93). FinSote-kyselyllä mitatussa turkulaisten koe- tussa terveydessä on tapahtunut hiukan positiivis- ta kehitystä. Työikäisistä (20-54-vuotiaista) työky- kynsä heikentyneeksi koki 23,2 %. Tulos ylitti kan- sallisen keskiarvon (19,9 %). Elintapoihin liittyvät sairaudet ovat enenevässä määrin haasteena liik- kumattomuuden ja epäterveellisten ruokailutot- tumusten sekä päihteiden käytön myötä.
Terveysasemien kiireettömät hoitoonpääsyajat ovat pysyneet lakisääteisen hoitotakuun (3 kk)
piirissä. Palveluiden laadun turvaamiseksi ja myö- häishaittojen hillitsemiseksi kaupungin terveys- asemapalveluiden tulisi kuitenkin voida vastata hoidon tarpeeseen tätä selvästi nopeammin: kii- reettömään hoitoon olisi tavoiteltavaa päästä 2-3 viikossa hoidon tarpeen toteamisesta. Jonotus- aikoihin vaikuttavat pidentävästi kysynnän kasvu mm. ikääntymiskehityksen ja väestönkasvun joh- dosta, kun samanaikaisesti työn sisällölliset vaa- timukset lisääntyvät ja terveyskeskuslääkärien saatavuus on osoittautunut ongelmalliseksi. Ter- veysasematoimintaa tulisikin voida kehittää mer- kittävästi nykyisestä, jotta lähitulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata.
Sote-uudistuksen kaaduttua useat sosiaali- ja ter- veydenhuollon lainsäädäntöhankkeet, jotka ovat olleet jo pitkään valmistelussa jäivät toteutumat- ta. Näitä ovat mm. seuraavat:
• HE 300/2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä sekä eräiksi siihen liitty- viksi laeiksi
• HE 159/2018 Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi sekä laeiksi sosiaalihuolto- lain ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista anne- tun lain 13 §:n muuttamisesta
• HE 310/2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmak- suista
Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käy- töstä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi hyväksyt- tiin. Laki mahdollistaa käsitellä ja yhdistellä tun- nisteellisesti asiakastietoja, jotka ovat syntyneet
sen omassa toiminnassa tai ovat sen omiin rekiste- reihin tallennettuja, jos se on välttämätöntä pal- velunantajan vastuulla toteutettavan palvelutoi- minnan tuottamista, seurantaa, arviointia, suun- nittelua, kehittämistä, johtamista ja valvontaa varten.
Turkuun kohdistuvat ilmastonmuutoksen aiheut- tamat riskit, haavoittuvuudet ja vaikutukset ana-
lysoitiin Ilmastosuunnitelman 2029 valmistelussa. Muuttuvien sääilmiöiden ja lämpenemisen aiheut- tamat riskit ovat merkittäviä ja kohdistuvat hyvin- vointiin, rakennettuun ympäristöön sekä ekosys- teemeihin ja ruuantuotantoon. Ilmastonmuutok- seen varautuminen vaatii laajaa yhteistyötä, toi- mintatapojen muutosta ja investointeja.
Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 |
Kysyntä/tarve | |||||||||
75-vuotta täyttäneiden määrä | 16 218 | 16 470 | 16 465 | 17 014 | 17 047 | 17 269 | 17 717 | 18 553 | 19 511 |
85-vuotta täyttäneiden määrä | 4960 | 5164 | 5249 | 5362 | 5413 | 5405 | 5384 | 5443 | 5496 |
Vammaispalveluiden asiakkaiden osuus väes- töstä (Kuusikko) | Turku 2,23% / Kuusikko ka 2,18% | Turku 2,07% / Kuusikko ka 2,11% | Turku 1,98 % / Kuusik- ko 2,02 % | Turku 1,93 % / Kuusik- ko 1,97 % | Turku 2,1 % / Kuusikko ka 1,8 % | Turku 2,1 % / Kuusikko ka 1,8 % | .. |
1.3 Toiminnan kehittämis- suunnitelma ja strategiset painopisteet (kv)
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta oleellista on pystyä vastaamaan kuntalaisten palvelutarpei- siin luomalla puitteet hyvinvoinnille, lisäämällä tuottavuutta ja ehkäisevää työtä sekä parantamal- la palveluiden kohdentuvuutta ja vaikuttavuutta asiakaskeskeisten ja tarvelähtöisten palvelupro- sessien kautta. Tämä vaatii uudenlaista ja laa- jempaa yhteistyötä kaupungin toimijoiden, kol- mannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä kuntalaisten kesken. Oman palvelutuotannon osalta keskitytään ehkäisevän työn lisäämiseen sekä tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuu- den parantamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä toteutetaan laajassa poikkihallinnolli- sessa yhteistyössä. Kuntalaisten omaa aktiivisuut- ta tuetaan sekä osallistumista omien palveluiden- sa suunnitteluun lisätään. Hyvinvointitoimialan toiminnan strategiset painopisteet ovat:
Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön
Vuoden 2015 lopussa toteutetun laajan hyvinvoin- nin- ja terveyden edistämisen kyselyn tuloksista nousi vahvasti esille tarve enenevästi siirtää sosi- aali- ja terveyspalveluiden painopistettä ehkäise- vään työhön. Ehkäisevällä työllä voidaan vähentää kuntalaisten palvelutarpeita, joten panostaminen tähän on sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltua.
Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön tar- koittaa mm. perustason palveluiden vahvistamista ja hyvää saavutettavuutta, varhaista puuttumista, varhaisempaa hoidon aloitusta, kuntoutuksen ke- hittämistä, palveluohjauksen kehittämistä, oikea- aikaisia ja oikein kohdentuvia palveluita, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn tukemista ja ihmisten oman aktiivisuuden tukemista. Painopisteen siir- täminen ehkäisevään työhön ei kuitenkaan ole pelkästään resurssikysymys, vaan se vaatii myös yhteistyön syventämistä, osaamisen ja työtapojen kehittämistä sekä ennen kaikkea asenteiden ja toimintakulttuurin muutosta.
Lisätään korjaavien palveluiden tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta
Hyvin toimiva ehkäisevä työ ei kuitenkaan poista korjaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvet- ta. Tehokkuuden parantamista jatketaan mm. lastensuojelun rakennemuutoksessa. Mittavat rakennemuutokset ovat tämän lisäksi käynnissä vanhus- ja vammaispalveluissa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Sairaalan, terveysase- mien ja suunterveydenhuollon kehittämistyötä jatketaan. Hoitoketjujen kehittämisellä pyritään mm. vähentämään VSSHP:n siirtoviivepäivien mää- rää. Oman kotihoidon kehittäminen jatkuu ja ikääntyneiden palveluohjausta toteutetaan maa- kunnallisen KomPAssi mallin kautta.
Tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen vaatii lisäksi tiedolla johtamisen kehittämistyön jatkuvaa edistämistä. Myös organi- saation toimintakulttuuria viedään määrätietoises- ti rohkeamman kokeilukulttuurin suuntaan.
Hyvinvointitoimiala on antanut asiakkailleen pal- velulupauksen:
• Lupaamme palvella asiakkaita niin, että he tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja kohda- tuiksi.
• Lupaamme kehittää palveluita asiak- kaidemme kanssa tasavertaisina.
• Lupaamme luoda asiakkaidemme kanssa yhdessä palveluita, jotka lisäävät heidän hyvinvointiaan.
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
Kaatuneen sote-uudistuksen jälkeen alueellisen yhteistyön muodoksi ja rakenteeksi on muodostu- nut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuun- nitelma. Suunnitelma sisältää yhteensä 12 tee- maa, joissa yhteisiä kehittämistoimenpiteitä on sovittu:
• Terveyskeskuspalvelut ja erikoissairaan- hoitoyhteistyö
• Akuuttipalvelut
• Suun terveydenhuolto
• Ikääntyneiden kuntoutus-, hoito- ja hoiva- palvelut
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
• Työikäisten sosiaalipalvelut
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Vammaispalvelut
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• ICT ja sähköisen asioinnin kehittäminen
• Tietojohtaminen
• Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta
2.1 Määrärahat ja investoinnit (kv)
1.000€ | ||||||
Sosiaali- ja terveyslautakunta | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Toimintatulot | 73 384 | 69 005 | 69 221 | 73 760 | 73 758 | 73 760 |
Valmistus omaan käyttöön | 0 | |||||
Toimintamenot | 688 647 | 708 335 | 710 784 | 721 803 | 728 475 | 738 036 |
Toimintakate | -615 264 | -639 330 | -641 563 | -648 043 | -654 717 | -664 276 |
Muutos-% | 3,9% | 0,0 % | 1,0% | 1,0% | 1,5% | |
1.000€ | ||||||
Turku | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Investointimenot | 81 153 | 111 961 | 106 403 | 134 286 | 161 893 | 140 200 |
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet | 1 123 | 1 839 | 2 557 | 1 639 | 289 | 289 |
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot | 32 821 | 23 871 | 23 871 | 27 171 | 27 171 | |
NETTO | -80 030 | -77 301 | -79 975 | -108 776 | -134 433 | -112 740 |
Muutos-% | -3,4% | 3,5% | 36,0% | 23,6% | -16,1% | |
2.2 Määrärahat palvelualueittain (kh)
1.000 € | |||
Palvelu- tai tulosalue | Toimintatuotot | Toimintamenot | Toimintakate |
Terveyspalvelut | 20 273 | 120 814 | -100 541 |
Perhe- ja sosiaalipalvelut | 10 000 | 000 000 | -99 916 |
Vanhus- ja vammaispalvelut | 36 135 | 203 256 | -167 121 |
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri | 0 | 241 823 | -241 823 |
Toimialan hallinto | 1 867 | 34 028 | -32 161 |
TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 | |
Henkilötyövuodet (htv) | 4 307,4 | 4 260,0 | 4425 | ||||
Palkat ja palkkiot (€) | 162.082.051 | 160.095.404 | 168.601.637 | ||||
Lisätietoja: Luvussa on huomioitu Hyton henkilöstösuunnitelmaan 2019 kirjatut htv –lisäykset/vähennykset yhteensä sekä lisäksi + 34,0 htv:n lisäys kotihoitoon Luolavuori-Koivulan alueelle sekä vä- hennyksenä Puhtauspalveluiden siirto Kaarea Oy:lle 1.6.2019 -55 htv | |||||||
*lautakunnan hyväksymispäätöksessä oleva kv-sitovuus (kv) muutettu talousarviopäätöksen mukaisesti kh-sitovuudeksi (kh).
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kh)
Käytössä olevat tilat ja alueet | TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE |
Tilat yhteensä (m²) | 164 355 | 160 976 | ||
Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) | 163 355 | 159 976 | ||
Muut tilat (m) | 1 000 m2 121 018 €/v | 1 000 m2 121 018 €/v | ||
Alueet yhteensä (ha) | - | - | ||
Sisäinen vuokra yhteensä (€) | 27 643 962 | 27 860 202 | ||
Lisätietoja: TAE 2020 luvut perustuvat 11.9.2019 hetken ennusteeseen vuoden 2020 tilamääristä. Luvuissa on huomioitu loppuvuoden 2019 toiminnalliset muutokset ja niihin liittyvät tilalisäykset. | ||||
4.1 Strategiset tavoitteet (kv)
Tavoite 1: Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön | Strateginen linjaus: 2.1.2 Muut toteutettavat linjaukset: - | ||||||
Avohuollon lastensuojelun asiakkaana olevien 0-17- vuotiaiden määrä ja osuus ikäryhmästä | TP 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
1530/5,3% | osuus ikäryh- mästä laskee | osuus ikäryh- mästä laskee | osuus ikäryh- mästä laskee | osuus ikäryh- mästä laskee | osuus ikä- ryhmästä laskee | ||
Neuvolapalveluiden, koulu- ja opiskeluterveyden- huollon sähköisen asioinnin lisääminen - neuvolaikäisten puolesta- asiointisopimusten osuus - peruskouluikäisten puolesta- asiointisopimusten osuus | 4499/37,8% | 50 % | 50% | kasvaa | kasvaa | kasvaa | |
1335/9,2% | 50 % | 20% | kasvaa | kasvaa | kasvaa | ||
Lihavien lasten ja nuorten osuus | |||||||
- 4- vuotiaat | .. | laskee | laskee | laskee | laskee | laskee | |
- 8 lk. | .. | laskee | laskee | laskee | laskee | laskee | |
Suun terveydenhuolto: dmf-indeksi (karieksen | |||||||
esiintyvyys tutkitussa populaatiossa) | |||||||
- 5-vuotiaat | .. | 0,3 | laskee | laskee | laskee | laskee | |
- 12-vuotiaat | .. | 1,1 | alle 1 | alle 1 | alle 1 | alle 1 | |
Rokotuskattavuus (neuvolat) - 3-vuotiaiden rokottamattomien osuus ikä- luokasta | 2,18 % | 0 % | 0% | 0% | 0% | 0% | |
Kumppanuus kolmannen sektorin kanssa lisääntyy ja tiivistyy: 1. Tilojen luovutuksen yhteistyösopimusten mää- rä 2. Vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt avustusyhteistösopimukset (min. 2 vuo- den ajaksi) 3. Toiminnallisten kumppanuussopimusten määrä (sis. STEAlle ja OPM:lle ym. ulkopuolisille ra- hoittajille annetut lausunnot ja aiesopimukset) | 42 15 51 | 40 15 40 | 40 15 20 | 40 15 20 | 40 15 20 | 40 15 20 | |
Kotona asuvien +75-vuotiaiden osuus ja lukumäärä | 90,9 % | 91,0% / 16.123 | kasvaa | kasvaa | kasvaa | kasvaa | |
kasvaa | (15 814) | ||||||
Säännöllisten palveluiden piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden määrän muutos/75-vuotta täyttänei- den turkulaisten määrän muutos. | -135/163 | 377/477 | laskee | laskee | laskee | laskee | |
- kotihoito | -114 | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | |
- omaishoidon tuki | 17 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | |
- ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito (sis. | -21 | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | |
Kaskenlinnan palliatiivisen hoidon asiak- | |||||||
kaat) | |||||||
Omaishoidon tukeminen, | |||||||
Omaishoidon tukea saavien määrä (poikkileikkaus) | |||||||
-0-17 | 190 | tasainen | tasainen | tasainen | tasainen | tasainen | |
-18-74 | 519 | Tasainen | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | |
- 75 vuotta täyttäneet | 579 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | |
Tilapäishoidon hoitojaksojen määrä | 4060 | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | |
Hoitojakson pituus ympärivuorokautisen hoidon | |||||||
piirissä | |||||||
Yhteensä | |||||||
- palliatiivisessa | 332 | laskeva | (poistetaan) | ||||
- asumispalveluissa | 1099 | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | |
Tavoitteen kuvaus: Ajoissa annetut ja hyvin kohdennetut peruspalvelut ovat hyvää ehkäisevää työtä. Oikea-aikainen ja oikean tasoinen palvelu vähentää korjaavien ja erityispal- veluiden tarvetta. | |||||||
Tavoite 2: Lisätään korjaavien palveluiden vai- kuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta | Strateginen linjaus: 2.1.3 Muut toteutettavat linjaukset: - | ||||||
Jatkohoitojonojen lyheneminen sairaanhoitopiiristä | TP 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
- siirtoviivepäivien määrä /kk - korotetun maksun osuus siirtoviivepäivistä | |||||||
398 54 % | <50 <20 % | 0 0 % | 0 0 % | 0 0 % | 0 0 % | ||
Vuoden aikana huostassa olleiden lasten määrä (kum.) ja väestöosuus | 430 / 1,5% | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | |
Perhehoitoon sijoitettujen lasten osuus huostassa olevista lapsista. | 49,9% | +3,5 % yksikköä | +2,0 % yksikköä | +1,0 % yksikköä | +1,0 % yksikköä | +1,0 % yksik- köä | |
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantuminen ja avohoitopainotteisuuden lisään- tyminen: - mielenterveys- tai päihdeongelman keskimää- räinen hoitoonpääsyaika (T3) ensikäynnille - mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen osuus asumispalveluista | - | pohjaluku kasvava | laskeva kasvava | laskeva kasvava | laskeva kasvava | laskeva kasvava | |
Kuntoutusjaksojen vaikuttavuus: sairaalahoitojak- sojen määrä - 2kk kuntoutusjakson jälkeen - 6kk kuntoutusjakson jälkeen | vähenevä vähenevä | vähenevä vähenevä | vähenevä vähenevä | vähenevä vähenevä | vähenevä vähenevä | ||
Toimintakyvyn paraneminen hoidon seurauksena (FIM) muutos osastojen ka Kuntoutuksen tehokkuus: FIM/hoitojaksojen pituu- den suhde | kasvava kasvava | kasvava kasvava | kasvava kasvava | kasvava kasvava | kasvava kasvava | ||
Kiireettömän lääkärivastaanoton jonotusaika lyhe- nee terveyskeskuksessa | 412,9 998,8 491,1 | 2 viikkoa | 3-4 viikkoa | 3-4 viikkoa | 3-4 viikkoa | 3-4 viikkoa | |
Terveysasemien asiakkaat/ työvoima - asiakkaat/lääkärityövoima - asiakkaat/hoitajatyövoima | kasvava kasvava | kasvava kasvava | kasvava kasvava | kasvava kasvava | kasvava kasvava | ||
Palveluiden vaikutus: palvelu parantanut asiakkaan | 4,4 4,2 4,0 4,4 4,5 4,5 .. 3,9 3,4 4,6 4,0 | kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava | kasvava kasvava kasvava ennallaan ennallaan kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava | ennallaan ennallaan kasvava ennallaan ennallaan kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava kasvava | ennallaan ennallaan kasvava ennallaan ennallaan ennallaan kasvava kasvava kasvava ennallaan kasvava | ennallaan ennallaan ennallaan ennallaan ennallaan ennallaan kasvava kasvava kasvava ennallaan kasvava | |
elämäntilannetta (vastausten ka asteikolla 1-5) | |||||||
• Vammaispalvelut* | |||||||
• Vanhusten avopalvelut* | |||||||
• Xxxxxxxxx asumispalvelut* | |||||||
• Sairaalapalvelut | |||||||
• Polikliiniset palvelut | |||||||
• Sosiaalityö | |||||||
• Avohuollon lastensuojelu | |||||||
• Neuvolapalvelut | |||||||
• Koulu – ja opiskeluterveydenhuolto | |||||||
• Kasvatus- ja perheneuvola | |||||||
• Sijaishuolto (kaupungin lastenkodit ja vastaan- | |||||||
ottokodit) | |||||||
Suunterveydenhuollon asiakkaat/työvoima Hoitoonpääsy (T3) (aika yhteydenotosta siihen kun tutkimus toteutuu) alueiden mediaanin ka | 253,0 | kasvava 70 | kasvava 70 | kasvava 70 | kasvava 70 | kasvava 70 | |
Laitoshoidossa olevia ympärivuorokautisessa hoi- dossa olevista - +75 vanhusten määrä ja %-osuus | 478 / 30,2 % | vähenevä | vähenevä | vähenevä | vähenevä | vähenevä | |
- kehitysvammaisten %-osuus | 4,0 % | vähenevä | vähenevä | tasainen | tasainen | tasainen | |
Korvattujen potilasvahinkojen määrä (vuoden 2016 korvatut vahingot vrs. viiden viimei- sen vuoden 2011-2015 ka) | 9 /9,6 | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | laskeva | |
Tavoitteen kuvaus: Korjaavat palvelut tuotetaan tehokkaasti ja vaikuttavasti. Asiakas saa tarvettaan vastaavat palvelut oikea-aikaisesti. | |||||||
4.3 Strategiset hankkeet (kh)
Hanke | Strategiakytkös |
Erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen käyttö sekä perustervey- denhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako | 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka |
Vanhuspalvelujen optimoitu palvelurakenne | 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka |
Kotiuttamis- ja kuntoutusprosessien sujuvoittaminen | 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka |
Lastensuojelumenojen hillintä | 2.1.3 Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka |
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | 2.1.2 Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka 2.1.1 Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä |
Sote-tilojen ja palveluverkon toimivuus | 3.2.7 Tilojen käyttöä tehostetaan uudistamalla toimintamalleja |
Tiedolla johtaminen ja tiedon hallinta (VSSHP yhteistyö) | 3.2.4 Parempaa johtamista ja päätöksentekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla 3.2.5 Omistajaohjauksen vaikuttavuutta parannetaan vahvistamalla konsernimaista toimintatapaa 3.2.3 Digitaalisia palveluja kehitetään laajalla ja avoimella yhteistyöllä |
5.1 Henkilöstön hyvinvointi (kh)
Henkilöstö- ohjelman painopistealue | Kaupungin tavoite 2018-2021 | Xxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxxxxxx (Toimiala) | Toimialan toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi |
Työ lisää hyvinvointia | 1. Työyhteisötai- dot tukevat tavoittei- den saavuttamista | 1.A. Kehitetään työyhteisötaitoja ja johta- mista: • hyödyntämällä koulutusta • antamalla tukea • luottamalla omiin alaisiin | Työyhteisötaidot - Auttaminen ja huomaavai- suus * - Ajan tasalla pito ja tiedon jakaminen ** | >= edellinen vuosi (3,66) | Työkykykoordinaattorin työpanoksen optimaalinen hyödyntäminen ennakoivassa työhyvinvointityössä. Konkreettisena työkaluna yhteis- työpeli->tiimin pelisääntöjen vahvistaminen. |
Työyhteisö - Työpaikan ilmapiiri * - Arvostus työhöni ** - Luottamus työkavereihin ** | >= edellinen vuosi (3,6) | Hyto hallintopalveluiden ja kentän välisen vuorovaikutuksen ja yh- teistyön parantaminen. Tyhy-verkoston toiminnan tehokas organi- sointi . | |||
Työyhteisön tuki esimiestyölle * / ** | >= edellinen vuosi (3,55) | ||||
2. Työ on turval- lista ja terveel- listä – henkisesti ja fyysisesti | 2.A. Työkyvyn hallinta | Henkilömäärä, jolla ei poissa- oloja terveydellisistä syistä (vakituiset) | Henkilöiden osuus lisään- tyy (3934 (20,7%)) | Työkyvyn hallintamallin käytön tehostaminen | |
2.B. Vaarojen ja haittojen arviointi / riskien arviointi | Kuinka monta vaarat ja haitat –arvioita / riskiarviota tallen- nettu | Vähintään 25% toimialan perusyksi- köistä/v (77%) | Säännöllinen tulosten läpikäynti ja reagointi | ||
2.C. Kunta 10 – tuloksien pohjalta tehdyt kehittä- missuunnitelmat koskien työpaineita | Työpaineiden ja hallinnan suhde - Työpaineita paljon, hallintaa vähän * - Työmäärän lisääntyminen ** | < edellinen vuosi (32,30%) | Koulutusta henkilöstölle; ennakoinnin lisääminen, vaarojen tiedosta- minen | ||
2.D. Asiakasväkivallan ko- kemus | Asiakasväkivallan kokemus - Henkinen väkivalta * / ** - Fyysinen väkivalta tai sen uhka * / ** | < edellinen vuosi (48,70%) (27,40%) |
3. Perustehtävä on mielekäs ja merkityksellinen | 3.A. Annamme selkeän suunnan ja tavoitteet | Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä - Koen työni mielekkääksi * / ** - Koen tekeväni merkityksel- listä työtä * / ** | >= edellinen vuosi (4,88) Kyllä –vas- tauksia 75% (92,40%) | Hyvinvointitoimialan vahvuus on se, että työ koetaan mielek- kääksi.Työhyvinvointia tukemalla, työoloihin vaikuttamalla, osaa- mista kehittämällä. Tulevaisuuden tarpeita ennakoimalla.seuraamme mittareita kuten sairauspoissaoloja, rekrytoiniten onnistumisisa (hakemuksia/haku) työnantajakuvan vahvistaminen | |
Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! | 4. Osaamisen tur- vaaminen muutok- sessa | 4.A. Osaamisprofiilien ajan tasalla pitäminen 4.B. Osaamisen johtamisen vuosikellon toteuttaminen | Yhteisten osaamisten osaamis- taso (ka) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin Johtamisosaamisten osaamis- taso (ka) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin Henkilöstökoulutuksiin osallis- tuneiden määrä (% -osuus, HTV-työvoima) Henkilöstökoulutuksen riittä- vyys - Keskiarvo osallistuneiden henkilöiden koulutuspäivien määrästä /hlö (koulutussuun- nitelmaraportointi) - Kokemus täydennyskoulutuk- sen riittävyydestä * / ** | >= tehtävän osaamisvaati- mukset (2,21/1,77) >= tehtävän osaamisvaati- mukset (2,45/2,14) >= edellinen vuosi (85,80%) >= edellinen vuosi min. 3 päi- vää/hlö (4,4) 75 % henkilös- töstä kokee, että on riit- tävä" (71,30%) | Ajantasaiset tehtävänkuvaukset. Kehityskeskustelut käydään kaikkien kanssa.Xxxxxxxxx suunnittelu pitkäjänteisesti ja ennakoiden. Tulevaisuuden tarpeisiin varautuminen vaihtoehtoisilla strategioilla. Koulutussuunnitelma ohjaa osaamisen kehittämistä |
5. Toimintakyvyn ja tavoitteellisuu- den säilyttäminen muutoksessa | 5.A. Muutoksen kokeminen työssä 5.B. Työyhteisön tavoittei- den ymmärtäminen ja nii- den saavutettavuus | Muutosten merkitysten koke- minen omassa työssään - Muutosten laatu * - Muutoksen kokeminen ** Kokemus työyhteisön tavoit- teellisuudesta - Työyhteisötaidot: tavoitteel- lisuus * - Työyhteisön tavoitteellisuus ** | > edellinen vuosi (37,60%) >= edellinen vuosi (3,82) | viestinnän tehostaminen; uusien toimintatapojen käytöönotto esi- merkiksi säännölliset henkilöstöpäällikkö-esimiehet skype-palaverit. Oikea määärä osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä oikeissa pai- koissa. Positiivinen palaute, onnistumisien huomiointi. Henkilöstöalotteisiin reagointi. Perustellut päätökset. |
6. Uudistamiskyky | 6.A. Työyhteisön kyky ke- hittää omaa toimintaansa | Kokemus työyhteisön kehittä- miskyvystä - Työyhteisötaidot: Kehittämi- nen * - Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa ** | > edellinen vuosi (3,43) | Kehityskeskustelut. Lähijohtamisella tuetaan sitä, että työntekijä tunnistaa sekä vahvuuksiaan että kehittämistarpeitaan ja on tietoi- nen siitä, mitä häneltä odotetaan ja työnantaja tukee tavoitteiden saavuttamista. | |
Parempi johtaminen | 7. Päätöksenteko ja johtaminen koetaan oikeudenmu- kaiseksi | 7.A. Tavoitteiden selkeys ja avoimuus päätöksenteon perusteissa | Kokemus kohtelun oikeuden- mukaisuudesta * / ** Kokemus päätöksenteon oi- keudenmukaisuudesta * / ** | >= edellinen vuosi (3,76) >= edellinen vuosi (3,03) | Henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa; avoimuus ja perustellut päätök- set. |
8. Laadukas esi- miestyö | 8.A. Esimiehelle riittävä tuki tavoitteiden saavuttami- sessa | Tuki esimiestyölle riittävää *** Esimieheltä saatava tuki - Esimiestuki * - Esimiehen tuki ja rohkaisu ** | Tuki riittävä > 75% (64%) >= edellinen vuosi (3,55) | Esimiestyön tukeminen kirjattiin Hyton työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaan.Esimiesten osaamisen varmistaminen. Strategian jal- kauttaminen osana arjen työtä. Perustehtävän kirkkaana pitäminen. Panostetaan esimiestyön perehdytykseen esim. esimies arjessa koulu- tus ja hiljaisen tiedon siirto poislähtevien osalta. | |
9. Yhteistoiminta ja osallistaminen | 9.A. Yhteistoiminta toi- mialoilla kunnossa 9.B. Työpaikan tiedonku- lun varmistaminen 9.C. Strategisesti ohjatut kehityskeskustelut | Yhteistoiminnan vaatimusten tunteminen *** Työpaikan palaverikäytännöt takaavat riittävän tiedonkulun ja keskusteluyhteyden *** Kehityskeskustelujen käymi- nen ja hyödyllisyys - Kehityskeskustelun käymis- prosentti * / ** - Yksilökehityskeskustelujen hyödyllisyys * / ** | Kyllä –vastan- neiden osuus > 75% (84%) Kyllä –vastan- neiden osuus > 75% (62%) > = edellinen vuosi (59%) (45,30%) | Kehityskeskustelujen käymistä tehostettava; korostetaan esimiehille kehityskeskusteluiden tärkeyttä henkilöstön hyvinvoinnin, starategian jalkauttamisen ja tavoitteiden asettamisen näkökulmasta. Kehitys- keskustelut suuntaavat katseen tulevaan ja tässä yhteydessä sovitaan tavoitteet tulevalle kaudelle. |
* Kunta10 / ** Välikysely / *** Esimiesbarometri
6.1 Tiedoksi annettavat tunnusluvut (kh)
Tunnusluku | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
Kysyntä/tarve | |||||||||
Vammaispalveluiden asiakkaiden osuus väestöstä (Kuusikko) | Turku 2,07% / Kuusikko ka 2,11% | Turku 1,98 % / Kuusik- ko 2,02 % | Turku 1,93 % / Kuusik- ko 1,97 % | Turku 2,1 % / Kuusikko ka 1,8 % | Turku 2,1 % / Kuusikko ka 1,8 % | .. | |||
Kehitysvammapalveluiden asiakkaiden osuus vä- estöstä (Kuusikko) | Turku 0,48%/ Kuusikko ka 0,37 % | Turku 0,46 % / Kuusik- ko ka 0,39 % | Turku 0,47 % / Kuusik- ko 0,40 % | Turku 0,49 % / Kuusik- ko ka 0,41 % | Turku 0,49 % / Kuusik- ko ka 0,41 % | .. | |||
Xxxxxxxxxx ja täydentävän toimeentulotuen pii- rissä olevat kotitaloudet, V. 2016 saakka myös perustoimeentulotuki, joka siirtyi 2017 KELAn tehtävänäksi (ei sis. pakolaisia tai paluumuutta- jia) | 9165 | 9454 | 9307 | 3633 | 3595 | ||||
Tuottavuus/ taloudellisuus | |||||||||
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuus (M€) | 184,8M€ | 191,0M€ | 193,1M€ | 208,5M€ | 217,4M€ | 226,0 M€ | |||
Terveydenhuollon ikävakioidut kustan- nukset/asukas (pth ja esh) € (suurten kaupun- kien vertailu) | 2 337€ | 2 321€ | 2 345€ | 2 327 € | 2 451 € | .. | |||
Perusterveydenhuollon kustannukset/ 0-6 vuotias lapsi | 491€ | 376€ | 427€ | 450 € | 370 € | .. | |||
65 vuotta täyttäneiden ikävakioidut sosiaali- ja terveyspalveluiden deflatoidut kustannukset vä- estöä kohti vuodessa (Kuusikko) | 7 068 € | 6 995 € | 6 980 € | 6 598 € | 7337 € | .. | |||
Asiakaskohtaiset kustannukset/ vammaispalvelu- jen asiakkaat | Turku 3.559 €, Kuusikon ka 5.060 € | Turku 3966,5 €, Kuusikon ka 5293,6 € | Turku 4185,5 € / 5580,6 € | Turku 4 320 € / Kuusikko 5 684 € | Turku 4588 € / Kuusikko 6064 € | .. | |||
Asiakaskohtaiset kustannukset/ kehitys- vammapalveluiden asiakkaat | Turku 33.963 €, | Turku 35908, | Turku 35824 € / Kuusikko | Turku 34.032 € / Kuusikon | Turku 34912 € / Kuusikko | .. |
Kuusikon ka 35.585 € | Kuusikon ka 34418 € | 34279 € | ka 29.882 € | 31 056 € 2019 | |||||
Peittävyys/kattavuus | |||||||||
Terveysasemien peittävyys | 40,7 % | 40,9% | 41,9 % | 42,2 % | 42,1 % | .. | |||
Suun terveydenhuollon peittävyys | 32,24 % | 31% | 31 % | 31,9 % | 31,7 % | .. | |||
Laatu/asiakastyytyväisyys | |||||||||
Tyytyväisyys asuinkunnan (indeksi): sosiaalipalveluihin terveyspalveluihin | 2,80 3,54 | 3,08 3,67 | 2,84 3,62 | 3,11 3,80 | 2,99 3,70 | ||||
Palvelutyytyväisyys, (vastaajien %-osuus, jotka pitävät palveluita hyvin hoidettuina): Terveyskeskuksen lääkäripalvelut (vertailukun- nat ka 47%) Terveyskeskuksen vuodeosasto (vertailukunnat ka 10%) Sairaalapalvelut (vertailukunnat ka 53%) Hammaslääkäripalvelut (vertailukunnat ka 35%) Äitiys- ja lastenneuvola (vertailukunnat ka 30%) Perheneuvola (vertailukunnat ka 16%) Sosiaalityö (vertailukunnat ka 15%) Toimeentulotuki, ehkäisevä ja täydentävä (vertailukunnat ka 12%) Vanhusten kotihoito (vertailukunnat ka 12%) Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut (vertai- lukunnat ka 12%) Vammaispalvelut (vertailukunnat ka 11%) | 53% 11% 55% 29% 24% 11% 10% 10% 12% 11% 7% | 57% 12% 58% 34% 27% 13% 16% 11% 17% 13% 10% | 58% 15% 56% 33% 29% 14% 16% 12% 17% 12% 11% | 62% 16% 60% 41% 28% 14% 15% 12% 14% 11% 12% | 57% 13% 56% 38% 25% 13% 12% 12% 15% 14% 9% |
Strateginen sopimus 2020, sivistystoimiala
1.1 Kuvaus toiminnasta (kh)
Sivistystoimialan tavoitteena on toteuttaa kor- keatasoisia ja laadukkaita kasvatus- ja opetus- palveluja kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Laadukkaan kasvatuk- sen perustana on henkilöstö, joten sen osaa- mista vahvistetaan ja osaamisen kehittämi- seen kohdennetaan resursseja.
Varhaiskasvatusta järjestetään kaupungin omissa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimena varhaiskasvatustoimintana. Kaupun- gin ohjaamaa ja valvomaa yksityistä varhais- kasvatusta hankitaan pääsääntöisesti palvelu- setelillä. Yksityiset palveluntuottajat tuotta- vat päiväkotihoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa, perhepäivähoitoa sekä leikkitoimintaa. Esi- opetusta järjestetään päiväkodeissa ja kou- luissa. Esiopetusta ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Vuoden 2020 alussa var- haiskasvatuksessa 1.8. 2019 toteutettu hallin- nollinen muutos yhteen palvelualueeseen vie- dään myös talousarviotasolle.
Perusopetusta järjestetään perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaisesti oppivelvolli- sille. Turun kaupungissa on erikoisluokkatoi- mintaa mm. kielissä, matematiikassa, liikun- nassa, musiikissa ja kuvataiteessa. Kaupungin
koulujen lisäksi Turussa perusopetusta tarjoa- vat myös Turun normaalikoulu sekä Turun Stei- ner-koulu.
Perusopetuksen järjestämisessä keskeistä on ollut lähikouluperiaatteen toteutuminen, joka näkyy esimerkiksi uusien koulurakennusten si- joittamisessa asuinalueille. Tämä vähentää merkittävästi koulukuljetusten määrää ja vai- kuttaa osaltaan lasten ja nuorten hyvinvoin- tiin.
Lukiokoulutusta järjestetään lukiolain ja ope- tussuunnitelman mukaisesti. Lukiokoulutusta annetaan suomenkielisenä Turun kaupungin viidessä päivälukiossa sekä Turun iltalukiossa, ruotsinkielisenä Katedralskolan i Åbossa ja englanninkielisenä Turun kansainvälisessä kou- lussa. Kaupungin lukioiden lisäksi Turussa lu- kiokoulutusta tarjoavat myös Turun normaali- koulun lukio sekä Turun Steiner-koulun lukio. Erityinen koulutustehtävä Turun lukioilla on Kerttulin lukiossa (urheilu- ja ICT-linjat), Puo- lalanmäen lukiossa (musiikkilinja), Turun klas- sillisessa lukiossa (ilmaisulinja) ja Turun Suo- malaisen Yhteiskoulun lukiossa (meri- ja luon- nontiedelinjat) sekä lisäksi Turun Normaali- koulussa (IB-linja).
Ammatillinen koulutus tarjoaa perus-, am- matti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta sekä niiden osia ja muuta koulutusta suomeksi. Ruotsiksi tarjotaan kahta perustutkintokoulu- tusta. Lisäksi tarjotaan ammatilliseen koulu- tukseen valmentavaa koulutusta, valmentavaa opetusta, aikuisten perusopetusta ja vankila- opetusta. Palvelualue on myös seudun suurin oppisopimuskoulutusten solmija.
Turun työväenopistoissa tarjotaan vapaan si- vistystyön lain mukaisesti opetusta suomeksi ja muilla kielillä Turun suomenkielisessä työ- väenopistossa ja Åbo svenska arbetarinstitu- tissa ruotsinkielellä.
1.2 Toimintaympäristön muutos- tekijät (kh)
Perusopetusta rahoitetaan kaupungin omin varoin ja valtionosuuksilla. Peruspalvelujen valtionosuuk- sien leikkaaminen, erillisavustusten väheneminen ja toisen asteen yksikköhintojen aleneminen ovat heikentäneet Turun kaupungin taloudellista tilan- netta. Valtionosuudet ovat kuitenkin kääntymässä nousuun vuoden 2020 aikana. Talouden tasapaino- tus edellyttää myös sivistystoimialalla toimintojen sopeuttamista. Taloudellisten resurssien riittävyy- den ja kohdentamisen lisäksi haasteina sivistys- toimialan palveluja järjestettäessä ovat kaupun- ginosien eriarvoistuminen ja väestörakenteen muutos.
Kaupungin asukasluku on kasvanut noin 1500 asuk- kaalla vuodessa. Tämä lisää myös sivistystoimialan palveluiden kysyntää. Työllisyyden parantuminen lisää varhaiskasvatuksen kysyntää osallistumisas- tetta nostamalla, mutta toisaalta ikäluokkien pie- nentyminen alentaa sitä. Tästä johtuen kokonai- suutena varhaiskasvatuksen kysyntä kasvaa hyvin hitaasti tai ei lainkaan vuonna 2020, mutta lasten siirtymistä kustannuksiltaan kalliimpaan päiväko- tihoitoon tapahtuu samaan aikaan. Erityisesti tä- mä koskee vuorohoitoa.
Oppilaitoksia ja päiväkoteja peruskorjataan laa- jasti. Peruskorjauksilla ja niiden mahdollisilla väistöratkaisuilla on merkittävä kustannuksia nos- tava vaikutus toimialalle. Merkittävä peruskor- jauskohde on tarkastelujaksolla Puolalan koulu, jonka peruskorjaus valmistuu kesällä 2020.
Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat lain- säädäntö ja valtakunnallinen ohjeistus sekä kun- tien omat ohjausasiakirjat. Kaupunginhallitus päätti 18.4.2016 § 154, ettei subjektiivista oikeut- ta rajata tai ryhmäkokoja kasvateta. Lainsäädän- tö, kaupungin omat tavoitteet ja palvelujen ky- synnän muutokset antavat reunaehdot varhaiskas- vatuksen palvelujen järjestämiselle ja kehittämi- selle.
Turku jatkaa kokeilua 5–vuotiaiden lasten osittain maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kokeilu on alkanut elokuussa 2018.
Perusopetuksessa oppilasmäärät kasvavat edel- leen. Oppilasmäärän kasvun arvioidaan käytettä- vissä olevan tiedon mukaan olevan noin 200. Heti 2020-luvun alussa opiskelijamäärä kasvaa myös nuorisoasteen koulutuksessa. Ammatillisen koulu- tuksen kysyntään vaikuttaa lisäksi voimakkaasti käynnissä oleva rakennemuutos.
Positiivisen rakennemuutoksen seurauksena osaa- van työvoiman kysyntä on kasvanut merkittävästi
Varsinais-Suomessa. Sivistystoimiala ja erityisesti ammatillinen koulutus vastaa tähän kysyntätar- peeseen tekemällä tiivistä koulutus- ja oppimis- ympäristöyhteistyötä alueen yritysten kanssa. Kyseistä koulutusta varten osoitettu rahoitus on osoitettava sivistystoimialalle.
Erityisesti tarvetta alueella on tekniikan alan osaajista, ja yhtenä pitkän tähtäimen toimenpi- teenä on käynnissä STEAM Turku –konsepti, jonka tavoitteena lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta matematiikan ja luonnontieteiden oppimiseen. STEAM Turku toteutetaan kaikilla toimialan palve- lualueilla.
Kansainvälisyys otetaan aikaisempaa voimak- kaammin huomioon koko toimialalla: varhaiskas- vatuksen kielirikasteisuutta lisätään, kansainväli- sen koulun laajentaminen käynnistetään, A1- kielen (englanti, saksa, ranska, venäjä, ruotsi) opetus aloitetaan jo perusopetuksen ensimmäisel- lä luokalla ja englanninkielisen ammatillisen kou- lutuksen aloittaminen selvitetään. Myös muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on edelleen kasvussa.
Hallitusohjelmassa on monia sivistystoimialaa koskevia tavoitteita, mutta ne eivät ehdi toteu- tumaan vuoden 2020 aikana.
Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
0-6 – vuotiaiden määrä (vuoden lopussa) | 11 984 | 12 159 | 12 104 | 12 085 | 11 916 | 11 800* | 11 864 | 11 843 | 11 984 |
Perusopetuksen oppilasmäärä (20.9.) | 12 951 | 13 057 | 13 065 | 13 314 | 13 683 | 13 800* | 13 933 | 14 129 | 14 300 |
7-15 – vuotiaiden määrä (ennuste 6.9.18) | 13 217 | 13 370 | 13 510 | 13 835 | 14 094 | 14 199* | 14 256 | 14 488 | 14 632 |
2014 -2017 toteumatietoja | |||||||||
2018 -2022 väestöennustetietoja |
* Tiedot lisätty 29.8.2019: Tilastokeskus, Väestöpalvelu xxxx://xxxxxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxx/Xxxxxxxxxxxxxxxx/Xxxxxxxx/Xxxx%00xxxxxx%00xxxxxxxxxxxxx?xx:xxxxxxxxxx
1.3 Toiminnan kehittämissuun- nitelma ja strategiset paino- pisteet (kv)
Kaupunkistrategian Hyvinvointi ja aktiivisuus - ohjelma koostuu kolmesta pääteemasta:
- Terve ja hyvinvoiva turkulainen
- Osaava ja oppiva turkulainen
- Aktiivinen turkulainen
Kaikki nämä teemat koskevat Turun sivistystoimia- laa ja se sitoutuu omassa kehittämisessään ja strategisessa toiminnan suunnittelussaan kaikkiin näihin pääteemoihin. Palvelualueet ottavat myös omissa operatiivisissa sopimuksissaan ja toimin- tansa suunnittelussa huomioon nämä teemat. Vah- vimmin toiminnassa painottuu Osaava ja oppiva turkulainen –teema, mutta toimialaa koskettaa myös osa Terve- ja hyvinvoiva turkulainen – sekä Aktiivinen turkulainen –teemojen linjauksista.
Osaava ja oppiva turkulainen –teeman linjaukset
- henkilöstön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtami- sella ja laajaan verkostoitumiseen kannusta- malla
- Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä
- vieraskielisen väestön suomen ja ruotsin kielen taidon kehittymistä ja suomalaisen yhteiskun- nan tuntemusta tuetaan riittävällä koulutustar- jonnalla ja muilla palveluilla
- kansainvälisyyden edellytykset turvataan tu- kemalla asukkaiden ja henkilöstön valmiuksia toimia kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa
- lasten ja perheiden hyvinvointia tuetaan laa- dukkaalla varhaiskasvatuksella
- kasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa uu- distetaan sivistystoimialan toimipisteverkkoja tiivistämällä
- nuorten koulutuspolut turvataan ja nuoriso- työttömyyttä vähennetään
- tulevaisuuden osaamispääoma turvataan jär- jestämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivis- tävää ja ammatillista koulutusta terveellisissä tiloissa
Terve ja hyvinvoiva turkulainen –teeman alata- voitteen mukaisesti päiväkodeissa ja kouluissa puututaan aktiivisesti yksinäisyyteen ja liikkumat- tomuuteen sekä ehkäistään eriarvoistumista. Kes- keistä on myös henkilöstön hyvinvoinnista ja jak- samisesta huolehtiminen. Aktiivinen turkulainen – teema näkyy lasten ja nuorten osallisuuden tuke- misessa sekä kannustamisessa liikunta- ja kulttuu- ripalveluiden käyttämiseen.
Kaupunkistrategian Kilpailukyky ja kestävä kasvu – ohjelman tavoitteiden mukaisesti sivistystoimiala tukee Turun kilpailukykyä tuottamalla laadukasta ja alueen elinkeinoelämää tarvitsemaa osaamista.
Oman henkilöstön pedagogista osaamista, tieto- ja viestintätekniikan valmiuksia sekä työelämäyh- teyksiä vahvistetaan kaikilla palvelualueilla ja henkilöstöä tuetaan omaehtoiseen oman osaami- sensa kartuttamiseen. Samalla kehitetään oppi- misympäristöjä ottamalla huomioon opetuksen ja varhaiskasvatuksen digitalisaation mukana tuomat
uudistukset sekä opetussuunnitelmista nousevat toimintakulttuurin muutokset ja kehittämistar- peet. Lisäksi kehittämisyhteistyötä tehdään tiiviis- ti eri sidosryhmien kanssa paikallisesti, valtakun- nallisesti ja kansainvälisesti.
Kaikilla palvelualuilla tavoitteena on tarjota vie- raskielisille oppijoille riittävästi oikeanlaisia suo- men ja ruotsin kielen opintomahdollisuuksia, mikä osaltaan tukee maahanmuuttajien kotoututumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tueksi kehitetään erilaisia ohjaus- ja tukipalveluita, jotta oppiminen ja kotoutuminen mahdollistuvat.
Sivistystoimiala vahvistaa niin lasten ja nuorten kuin myös oman henkilöstönsä kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta tarjoamalla omissa oppilai- toksissaan mahdollisimman laajan kielivalikoiman, lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta sekä tukemalla koulujen globaali- kasvatusta.
Yksinäisyyden vähentäminen, kiusaamisen ehkäi- seminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden li- sääminen ovat keskiössä kaikilla palvelualueilla. Koska varhaiskasvatus ja koulu eivät yksin pysty vastaamaan kaikkiin lasten, nuorten ja heidän perheidensä tuen tarpeisiin, yhteistyötä hyvin- vointitoimialan sekä kolmannen sektorin toimijoi- den kanssa tiivistetään entisestään. Samalla hyö- dynnetään eri tietovarastoista saatavaa tietoa. Tavoitteena on kehittää palveluita alueellisesti, jotta tarvittava tuki olisi helposti saatavissa.
Kotien kanssa tehtävä yhteistyö on osa perustyötä sekä varhaiskasvatuksessa että kaikilla kouluasteil- la ja sitä edistetään kaikin mahdollisin keinoin.
Perusopetuksen ja lukioiden palveluverkko on toimiva. Em. palveluiden koulurakennuksista osa on peruskorjauksen tarpeessa. Varhaiskasvatuksen palveluverkko on muotoutunut aikanaan ilman kokonaissuunnitelmaa. Rakennukset ovat tyydyt- tävässä kunnossa ja palveluverkko vaatii tarkaste- lua useissa kaupunginosissa. Myös ammatillisen koulutuksen käytössä olevat rakennukset ovat peruskorjauksen tarpeessa vuoteen 2030 mennes- sä.
Turun kaupunki käynnistää laaja-alaisen ja pitkäl- le tulevaisuuteen ulottuvan osaamisen kehittämi- sen visiotyön osana Turun elinkeino-, koulutus- ja elinvoimapolitiikkaa. Työllä halutaan luoda koko- naisvaltainen ja pitkälle katsova visio, joka on jo olemassa olevien kaupunkikehityshankkeiden kal- tainen sekä kattaa lisäksi koko koulutuspolun pe- rusasteelta korkea-asteelle saakka. Osaamisen visiotyö valmistuu vuoden 2020 aikana ja sen tulos tulee ohjaamaan koulutuksen kehittämistä seu- raavien vuosien aikana.
Turku on maailmanlaajuisesti ilmastopolitiikan edelläkävijä. Kestävän ilmaston ja energian toi- mintasuunnitelma (kv 11.6.2018 § 142) ohjaa kau- punkikonsernin toimia ilmastonmuutoksen hillit- semiseksi ja varautumiseksi. Sivistystoimiala to- teuttaa omassa toiminnassaan ilmastosuunnitel- man tavoitteita ja luo valmiuksia kestävään elä- mäntapaan ja vähähiiliseen talouteen. Nämä ta- voitteet tullaan entistä enemmän ottamaan huo- mioon opetuksessa ja erilaisten oppimisympäristö- jen käytössä sekä uusien rakennusten suunnitte- lussa ja vanhojen korjauksissa. Lisäksi sivistystoi- miala on sitoutunut Agenda 2030 toteuttamiseen ja yhteiskuntasitomukseen 2050.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityk- sessä ei ole voitu varautua toimintoihin, joiden osalta puuttuvat valtion päätökset ja joiden ra- hoittamiseen on saatavissa valtionosuuksia. Tällä sopimuksella kaupunginvaltuuston on sitouduttava talousarviovarauksiin, joiden toteutuminen edel- lyttää lisätalousarviota ja muulla tavoin huomioon ottamista, jos valtio tekee näiden rahoittamiseksi positiiviset päätökset.
2.1 Määrärahat ja investoinnit (kh)
Investointiosa
1.000€ | ||||||
Kasvatus- ja opetuslautakunta | TOT 2018 | TAM 2019 | TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 |
Investointimenot | 2 868 | 2 466 | 5 010 | 2 005 | 1 585 | 4 508 |
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet | 0 | |||||
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot | 0 | |||||
NETTO | -2 868 | -2 466 | -5 010 | -2 005 | -1 585 | -4 508 |
Muutos-% | -14,0% | 103,2% | -60,0% | -20,9% | 184,4% | |
2.2 Määrärahat palvelualueittain (kh)
1.000 € | |||
Palvelu- tai tulosalue | Toimintatuotot | Toimintamenot | Toimintakate |
Xxxxxxxxx yhteisen hallinnon palvelualue | 3 501 | 16 165 | -12 664 |
Varhaiskasvatuksen palvelualue | 7 511 | 109 515 | -102 004 |
Perusopetuksen palvelualue | 6 372 | 122 724 | -116 351 |
Ruotsink. kasv. ja opetuksen palvelualue | 2 556 | 17 724 | -15 168 |
Lukiokoulutuksen palvelualue | 1 208 | 25 349 | -24 141 |
Ammatillisen koulutuksen palvelualue | 3 752 | 50 051 | -46 299 |
- Yksityisen varhaiskasvatuksen joustava käyttö: Palvelutuotannon suhdetta muutetaan siten, että enintään 40 % on yksityistä palvelutarjontaa. Alue- kohtaisesti tuotantosuhde saattaa tilapäisesti poiketa tästä. Otetaan käyttöön maksukatto, josta kasvatus- ja opetuslautakunta päättää. Huolehditaan, että yksityisillä palveluntuottajilla on sekä kannustin että velvollisuus tarjota palvelua myös erityistä tukea tarvitseville (korotettu palveluseteli, sääntökirjan kirjaus tms.). Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuus siirtää kerho- ja leikkipuistotoiminta kolmannen sektorin tuotettavaksi. Em. siirto edellyttää sopimusta kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
- Ammatillisen koulutuksen rakenteellinen uudistus: Selvitetään ammatti-instituutin ja AKK:n mahdollinen yhdistäminen ja yhtiöittäminen ja rakenteelli- set uudistukset ammatillisen koulutuksen vos-vastaavuuden saavuttamiseksi. Päätöksenteko selvitysten pohjalta syksyllä 2020.
- Positiivisen diskriminaation määrärahan kunta-valtio -suhteen muuttaminen: Toimenpide toteutetaan, mikäli valtio lisää rahoitusta positiiviseen dis- kriminaatioon. Samassa yhteydessä kaupunki vähentää omaa panostaan samassa suhteessa, jolloin oppilaiden näkökulmasta koettu tilanne ei muutu, vaikka rahoituskanava muuttuukin.
- Toiminnan tuottavuustavoite (2,0 miljoonaa euroa): Toiminnan nettomenoja sopeutetaan pysyvästi 2,0 miljoonalla huolehtien tarvittavasta muutostues- ta toimialalle. Tavoitteena on rakenteelliset uudistukset. Tehdään selvitys ulkopuolisen toimijan toimesta tai tuella. Sopeutuksen vaikutus alkaa vasta selvi- tyksen valmistuttua ja sen perusteella.
- Palveluverkkojen ohjaus: Toinen isoista ongelmista liittyy vajaakäytöllä oleviin päiväkoteihin. Paketin yhteydessä päätetään prosessista, jonka seurauk- sena lapsia voidaan sijoittaa tasaisemmin päiväkoteihin niin, että saadaan aikaan ryhmä- ja lapsikohtaisen yksikkökustannuksen alenema. Tämä onnistuu tehostamalla vielä jo nyt käytössä olevaa palveluohjausta. Säästö syntyy siitä, että olemassa olevalla hoitajamäärällä voidaan ottaa vastaan 20-25 HTV:tä vastaava lisälapsien määrä olemassa oleviin ja saneerattaviin/uudistettaviin tiloihin. Samassa yhteydessä tehostetaan tiedolla johtamista. Tämä vahvistaa erityisesti palveluohjauksen merkitystä silloin, kun kysyntä ei ole tasaista. Yksityinen tarjonta valjastetaan tehostetusti tasaamaan kysyntähuippuja: näin vahvistetaan käytön ja täytön ennustettavuutta. Tämän vuoksi päivittäinen data on saatava ohjauksen käyttöön.
- Päiväkotiverkon optimointi: Palveluverkko-ohjauksen parantamisen lisäksi päiväkotiverkko on hajanainen, lisäksi kaupungilla on paljon pieniä yksiköitä. Tämä on henkilöstön käytön näkökulmasta epätarkoituksenmukaisia; tila- ja henkilöstön optimointi vaikeaa. Päiväkodin minimikoolla 100 lasta/7 ryhmää kahdesta kolmeen päiväkotia voisi rakentaa heti. Uudet investoinnit tulee tehdä siten, että voidaan aina lisätä 1-2 ryhmää. Säästöä syntyy jo pelkästään tilapäisistä väistötiloista luopumalla; Parakkien kustannus on tällä hetkellä vuodessa 3.080.000. Päiväkodista luopumisella on myös luonnollinen rahoitus- vaikutus kiinteistön myynnin seurauksena. Tätä vaikutusta ei ole voitu vielä arvioida. Suuremmat koot päiväkodeissa johtavat myös siihen, että henkilöstö liikkuu eri yksiköiden sisällä ja välillä tarkoituksenmukaisesti -sijaisuudet, huippujen tasaaminen ja lomasuunnittelu –lisäsäästö 200.000 e.
- Vapaan sivistystyön yhdenmukaistaminen/sopeuttaminen: Toimintamalli, jossa mahdollisuuksien mukaan selvitetään eri toimijoiden vapaan sivistys- työn kurssi- ja toimintatarjontaa ja hallintoa siten, että toiminta voidaan järjestää mahdollisimman kustannustehokkaasti.
- Primus toiminnanohjausjärjestelmä: Kirjaaminen yhdenmukaiseksi, velvollisuus laittaa kuntoon, jotta saadaan (ilman käsityötä) oikea tieto joka päivä oppilaista ja kursseista.
- Digitalisaatio perusopetuksessa: Edullisempien laitteiden hankkiminen kannettavien tilalle esim. Chromebookit
TP 2018 | TA 2019 | TA2019enn | TA 2020 | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 | |
Henkilötyövuodet (htv) | 3691 | 3695 | 3771 | 3777 | 3820 | 3820 | 3820 |
Palkat ja palkkiot, 1 000 € | 144 324 | 147 454 | 153 242 | 152 895 | 156 427 | 158 038 | 160 346 |
*lautakunnan hyväksymispäätöksessä oleva kv-sitovuus (kv) muutettu kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen perusteella kh-sitovuudeksi (kh).
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kh)
Käytössä olevat tilat ja alueet | TP 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE 2020 |
Tilat yhteensä (m²) | 348 386 | 341 768 | ||
Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) | 348 386 | 341 768 | ||
Muut tilat (m) | ||||
Alueet yhteensä (ha) | ||||
Sisäinen vuokra yhteensä (€) | 56 829 124 | 58 485 231 | ||
Lisätietoja: TA 2020: Puolalan koulun peruskorjauksen valmistuminen 8/2020 ja luopuminen Sepänkatu 2 väistötiloista. Viinamäenkadun päiväkodin uudisrakentaminen 3/2020 ja samalla luopuminen Tommilankadun ja Lanantien esiopetustiloista. TS 2021: Niitunniskantien päiväkodin korvaavat tilat 1/2021 Runosmäen monitoimitalo 8/2022 TS 2022: Sirkkalan koulu, Kärnhuset korvaavat tilat 8/2022 | ||||
4.1 Strategiset tavoitteet (kv)
Tavoite 1: Palveluverkoston tarkastelu | Strateginen teema: Osaava ja oppiva turkulainen Strateginen linjaus: 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivis- tyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyö- dyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä | Muut toteutettavat linjaukset: 2.2.6 Kasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa uudistetaan sivistystoimialan ja Ammattikorkeakoulun toimipisteverkkoja tiivistämällä | |||||
TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 | |
Taito-kampuksen rakentaminen | Tarvesuunnitel- ma hyväksytty | Hankesuunni- telma hyväksytty | Suunnittelutyö aloitettu | Rakentaminen aloitettu | |||
Varhaiskasvatuspalveluiden riittävyyden turvaaminen tilanteessa, jossa päiväkotirakennusten yleinen kunto on tyydyttävä ja rakennusten kuntoon liittyvät riskit ovat merkittäviä | Kunnallisia päi- väkotipaikkoja on riittävästi ja 70-30 suhdeluku toteutuu | Kunnallisia päi- väkotipaikkoja on riittävästi ja 70-30 suhdeluku toteutuu | Yksityisiä päivä- hoitopaikkoja enintään 40% kaikista paikoista | Yksityisiä päivä- hoitopaikkoja enintään 40% kaikista paikoista | Yksityisiä päivä- hoitopaikkoja enintään 40% kaikista paikoista | ||
Varhaiskasvatuksen kustannusten saaminen kuuden suurimman kaupungin keskiarvoon | Yli keskiarvon | ei tietoa | Muutos käynnis- sä | Keskiarvossa | |||
Tavoitteen kuvaus: Ammatillisen koulutuksen palveluverkon tiivistäminen ja uudisrakennuksen toteuttaminen, varhaiskasvatuksen palvelujen riittävyyden turvaaminen jatkuvasti muuttuvassa kysyn- tätilanteessa ja yllättävissä olosuhteissa sekä kunnallisen ja yksityisen palvelutuotannon kaupungille syntyvien kustannusten vähentäminen (kustannukset vuonna 2018 edelleen keskiarvon yläpuolel- la) | |||||||
Tavoite 2: Positiivisen rakennemuutoksen tuki koulutuk- sen keinoin | Strateginen teema: Yrittävä ja osaava Turku Strateginen linjaus 3.1.6 Turun asemaa Suomen vetovoimaisim- pana yliopisto- ja opiskelijakaupunkina vahvistetaan | Muut toteutettavat linjaukset: | |||||
TOT 2018 | TA 2019 | TA 2020 | ENNUSTE | TS 2021 | TS 2022 | TS 2023 | |
Kehitetään uusia | Uusia, työelämä- lähtöisiä koulu- tusmalleja ja oppimisympäris- töjä on otettu käyttöön. Työ- voimapulasta kärsivien alojen vetovoimaisuus on lisääntynyt. STEAM Turku on | Uusia, työelä- män kanssa yhdessä suunni- teltuja koulu- tusmalleja ja oppimisympäris- töjä kehitetään edelleen. Panos- tetaan edelleen työvoimapulasta kärsivien alojen | Uusia, työelä- män kanssa yhdessä suunni- teltuja koulu- tusmalleja ja oppimisympäris- töjä kehitetään edelleen. Panos- tetaan edelleen työvoimapulasta kärsivien alojen | Uusia, työelä- män kanssa yhdessä suunni- teltuja koulu- tusmalleja ja oppimisympäris- töjä kehitetään edelleen. Panos- tetaan edelleen työvoimapulasta kärsivien alojen | Uusia, työelä- män kanssa yhdessä suunni- teltuja koulu- tusmalleja ja oppimisympäris- töjä kehitetään edelleen. Panos- tetaan edelleen työvoimapulasta kärsivien alojen | ||
koulutusmalleja | |||||||
ja oppimisympä- | |||||||
ristöjä yhdessä | |||||||
Tuetaan positiivisen rakennemuutoksen toteutumista | yritysten kanssa. | ||||||
koulutuksen keinoin | Lisätään työvoi- | ||||||
mapulasta kärsi- | |||||||
vien alojen | |||||||
vetovoimaisuut- | |||||||
ta. | |||||||
käynnissä ja sen | vetovoimaisuu- | vetovoimaisuu- | vetovoimaisuu- | vetovoimaisuu- | |||
ulkopuolinen | den kasvattami- | den kasvattami- | den kasvattami- | den kasvattami- | |||
rahoitus on | seen. Parhaat | seen. Parhaat | seen. Parhaat | seen. Parhaat | |||
vuoden 2018 | toimintamallit | toimintamallit | toimintamallit | toimintamallit | |||
tasoa. | on vakinaistettu | on vakinaistettu | on vakinaistettu | on vakinaistettu | |||
STEAM Turku on | STEAM Turku on | STEAM Turku on | STEAM Turku on | ||||
käynnissä ja siinä | käynnissä ja siinä | käynnissä ja siinä | käynnissä ja siinä | ||||
luotuja malleja | luotuja malleja | luotuja malleja | luotuja malleja | ||||
arvioidaan ja | arvioidaan ja | arvioidaan ja | arvioidaan ja | ||||
vakiinnutetaan. | vakiinnutetaan. | vakiinnutetaan. | vakiinnutetaan. | ||||
Ulkopuolisen | Ulkopuolisen | Ulkopuolisen | Ulkopuolisen | ||||
rahoituksen taso | rahoituksen taso | rahoituksen taso | rahoituksen taso | ||||
sama tai korke- | riittävä. | riittävä. | riittävä. | ||||
ampi kuin vuon- | |||||||
na 2019. | |||||||
Tavoitteen kuvaus: Sivistystoimialan eri palvelualueilla toteutettava koulutus- ja kehittämistoiminta tukee positiivisen rakennemuutoksen toteutumista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälil- lä tämä tapahtuu eri alojen vetovoimauutta lisäämällä sekä kehittämällä erilaisia joustavia, työelämälähtöisiä koulutusmalleja ja oppimisympäristöjä yritysten kanssa. Pitkällä aikavälillä tämä tarkoit- taa uusien toimintamuotojen kehittämistä korkeakoulujen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi STEAM Turku –toiminnalla edistetään lasten ja nuorten kiinnostumista matematiikasta ja luonnontieteistä. | |||||||
4.3 Strategiset hankkeet (kh)
Hanke | Projekti | Vaihe | Tavoite ja tulokset | Alku | Loppu | Strategia-kytkös |
Sito / STEAM Turku | Useita projek- teja palvelu- alueilla | P3 Projektin suunnittelun tarkentami- nen (Toteu- tusvaihe) | STEAM Turku -hanke on osa Turun kaupun- gin toimintakokonaisuutta Teknologiakam- pus-yhteistyössä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Turun kaupungin sivistystoimiala, mutta se linkittyy osaksi koko kaupungin elinkeinopolitiikkaa. STEAM Turku -hank- keeseen liittyy kokonaan tai osittain useita erillistä projektia, joita toteutetaan koko toimialalla tai yksittäisillä palvelualueilla. | 1.9.2017 | 31.12.2020 | 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivistys- palvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknolo- gian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueel- lista yhteistyötä 3.1.1 Turun alueen kilpailukyvyn ja työlli- syyden kasvua vauhditetaan alueellisia elin- keino- ja innovaatiopalveluja uudistamalla |
Positiivisen rakenne- muutoksen tukemi- nen | Useita projek- teja palvelu- alueilla | P4 Projektin toteutus (To- teutusvaihe) | Hankkeen tavoitteena on positiivisen ra- kennemuutoksen toteuttamisen tuki, seu- ranta ja koordinointi. Hanke kokoaa yhteen sivistystoimialan keskeiset projektit ja tu- kee niiden tavoitteiden saavuttamista sekä edistää projektien välistä yhteistyötä. | 1.5.2018 | 31.12.2020 | 3.1.1 Turun alueen kilpailukyvyn ja työlli- syyden kasvua vauhditetaan alueellisia elin- keino- ja innovaatiopalveluja uudistamalla |
Sito / nuorisotakuu | Useita projek- teja palvelu- alueilla | P4 Projektin toteutus (To- teutusvaihe) | Hankkeen tavoitteena on nuorisotakuun toteuttamisen tuki, seuranta ja koordi- nointi. Hanke kokoaa yhteen sivistystoi- mialan keskeiset nuorisotakuu-projektit ja tukee niiden tavoitteiden saavuttamista sekä edistää projektien välistä yhteistyötä. | 1.8.2017 | 31.12.2020 | 2.2.7 Nuorten koulutuspolut turvataan ja nuorisotyöttömyyttä vähennetään |
Sito/Tieto- ja viestin- täteknologian opetus- ja ohjauskäytön ke- hittäminen | Open väylät | P4 Projektin toteutus (To- teutusvaihe) | Uudet opetussuunnitelmat ja Turun kau- pungin omat panostukset asettavat vaati- muksia opettajien tieto- ja viestintätekno- logian opetuskäytön osaamiselle. Xxxx- xxxx avulla vastataan opettajien jatkuvaan koulutustarpeeseen ja varmistetaan ajanta- sainen osaaminen | 31.8.2016 | 31.3.2020 | 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivistys- palvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden teknolo- gian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueel- lista yhteistyötä |
5.1 Henkilöstön hyvinvointi (kh)
Henkilöstö- ohjelman painopistealue | Kaupungin tavoite 2018-2021 | Xxxxxx | Xxxxxxx | Xxxxxxxxxxx (Toimiala) | Toimialan toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi |
Työ lisää hyvinvointia | 1. Työyhteisötai- dot tukevat tavoittei- den saavuttamista | 1.A. Kehitetään työyhteisötaitoja ja johta- mista: • hyödyntämällä koulutusta • antamalla tukea • luottamalla omiin alaisiin | Työyhteisötaidot - Auttaminen ja huomaavai- suus * - Ajan tasalla pito ja tiedon jakaminen ** | >= edellinen vuosi (3,77) | täydennyskoulutus henkilöstölle työyhteisöselvitykset kriittisissä työyhteisöissä eri toimijoiden kanssa |
Työyhteisö - Työpaikan ilmapiiri * - Arvostus työhöni ** - Luottamus työkavereihin ** | >= edellinen vuosi (3,86) | ||||
Työyhteisön tuki esimiestyölle * / ** | >= edellinen vuosi (3,73) | ||||
2. Työ on turval- lista ja terveel- listä – henkisesti ja fyysisesti | 2.A. Työkyvyn hallinta | Henkilömäärä, jolla ei poissa- oloja terveydellisistä syistä (vakituiset) | Henkilöiden osuus lisään- tyy (920 (26,3%)) | täydennyskoulutus mm. väkivallan uhan kokemiseen liittyen tiivis yhteistyö työsuojelun, työterveyshuollon, ympäristö- terveydensuojelun ym. kanssa | |
2.B. Vaarojen ja haittojen arviointi / riskien arviointi | Kuinka monta vaarat ja haitat –arvioita / riskiarviota tallen- nettu | Vähintään 25% toimialan perusyksi- köistä/v (57%) | |||
2.C. Kunta 10 – tuloksien pohjalta tehdyt kehittä- missuunnitelmat koskien työpaineita | Työpaineiden ja hallinnan suhde - Työpaineita paljon, hallintaa vähän * - Työmäärän lisääntyminen ** | < edellinen vuosi (19,50%) | |||
2.D. Asiakasväkivallan ko- kemus | Asiakasväkivallan kokemus - Henkinen väkivalta * / ** - Fyysinen väkivalta tai sen uhka * / ** | < edellinen vuosi (25,20%) (25,10%) |
3. Perustehtävä on mielekäs ja merkityksellinen | 3.A. Annamme selkeän suunnan ja tavoitteet | Kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä - Koen työni mielekkääksi * / ** - Koen tekeväni merkityksel- listä työtä * / ** | >= edellinen vuosi (5,1) Kyllä –vas- tauksia 75% (95,50%) | ||
Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! | 4. Osaamisen tur- vaaminen muutok- sessa | 4.A. Osaamisprofiilien ajan tasalla pitäminen 4.B. Osaamisen johtamisen vuosikellon toteuttaminen | Yhteisten osaamisten osaamis- taso (ka) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin Johtamisosaamisten osaamis- taso (ka) suhteessa tehtävän osaamisvaatimuksiin Henkilöstökoulutuksiin osallis- tuneiden määrä (% -osuus, HTV-työvoima) Henkilöstökoulutuksen riittä- vyys - Keskiarvo osallistuneiden henkilöiden koulutuspäivien määrästä /hlö (koulutussuun- nitelmaraportointi) - Kokemus täydennyskoulutuk- sen riittävyydestä * / ** | >= tehtävän osaamisvaati- mukset (2,57/2,03) >= tehtävän osaamisvaati- mukset (3,12/2,84) >= edellinen vuosi (85,90%) >= edellinen vuosi min. 3 päi- vää/hlö (3,6) 75 % henkilös- töstä kokee, että on riit- tävä" (68,90%) | täydennyskoulutus, monipuolinen koulutustarjonta (erityi- senä kohderyhmänä toimialan uudet työntekijät) |
5. Toimintakyvyn ja tavoitteellisuu- den säilyttäminen muutoksessa | 5.A. Muutoksen kokeminen työssä 5.B. Työyhteisön tavoittei- den ymmärtäminen ja nii- den saavutettavuus | Muutosten merkitysten koke- minen omassa työssään - Muutosten laatu * - Muutoksen kokeminen ** Kokemus työyhteisön tavoit- teellisuudesta - Työyhteisötaidot: tavoitteel- lisuus * - Työyhteisön tavoitteellisuus ** | > edellinen vuosi (37,10%) >= edellinen vuosi (3,98) | tuki muutostilanteisiin |
6. Uudistamiskyky | 6.A. Työyhteisön kyky ke- hittää omaa toimintaansa | Kokemus työyhteisön kehittä- miskyvystä - Työyhteisötaidot: Kehittämi- nen * - Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa ** | > edellinen vuosi (3,97) | ||
Parempi johtaminen | 7. Päätöksenteko ja johtaminen koetaan oikeudenmu- kaiseksi | 7.A. Tavoitteiden selkeys ja avoimuus päätöksenteon perusteissa | Kokemus kohtelun oikeuden- mukaisuudesta * / ** Kokemus päätöksenteon oi- keudenmukaisuudesta * / ** | >= edellinen vuosi (3,9) >= edellinen vuosi (3,28) | täydennyskoulutus |
8. Laadukas esi- miestyö | 8.A. Esimiehelle riittävä tuki tavoitteiden saavutta- misessa | Tuki esimiestyölle riittävää *** Esimieheltä saatava tuki - Esimiestuki * - Esimiehen tuki ja rohkaisu ** | Tuki riittävä > 75% (80%) >= edellinen vuosi (3,72) | täydennyskoulutus | |
9. Yhteistoiminta ja osallistaminen | 9.A. Yhteistoiminta toi- mialoilla kunnossa 9.B. Työpaikan tiedonku- lun varmistaminen 9.C. Strategisesti ohjatut kehityskeskustelut | Yhteistoiminnan vaatimusten tunteminen *** Työpaikan palaverikäytännöt takaavat riittävän tiedonkulun ja keskusteluyhteyden *** Kehityskeskustelujen käymi- nen ja hyödyllisyys - Kehityskeskustelun käymis- prosentti * / ** - Yksilökehityskeskustelujen hyödyllisyys * / ** | Kyllä –vastan- neiden osuus > 75% (93%) Kyllä –vastan- neiden osuus > 75% (87%) > = edellinen vuosi (77,70%) (49,50%) | täydennyskoulutus uusien tiedottamistapojen selvittäminen kehityskeskustelujen käymisen valvonta |
* Kunta10 / ** Välikysely / *** Esimiesbarometri
6.1 Tiedoksi annettavat tunnusluvut (kh)
Tunnusluku | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
Volyymi | |||||||||
Perusopetuksen oppilasmäärä 20.9. | 12641 | 12723 | 12892 | 13152 | 13349 | 13751 | |||
Lukiokoulutuksen koulutuspaikat | 3828,6 | 3836,7 | 3818 | 3812 | 3811 | 3730 | |||
Ammatillisen koulutuksen koulutuspaikat / opiskelijavuodet 2018 | 5802,9 | 5865,4 | 5900 | 5636 | 4806,4 | 5089 | |||
Työväenopistojen toteuttama opetus h/vuosi | 23 703 | 23 829 | 23 000 | 25 035 | 18 850 | 19000 | |||
Laatu ja vaikuttavuus | |||||||||
Tyytyväisyys päivähoitoon | 3,87 | 3,96 | 3,96 | 3,96 | 3,95 ***) | 3,95 ***) | |||
Tyytyväisyys peruskouluun | 3,94 | 4,01 | 4,09 | 4,08 | 4,04 ***) | 4,04 ***) | |||
Tyytyväisyys lukiokoulutukseen | 3,99 | 4,10 | 4,14 | 4,13 | 4,12 ***) | 4,12 ***) | |||
Tyytyväisyys ammatilliseen nuorten koulutukseen | 3,81 | 3,96 | 3,97 | 3,93 | 4,06 **) | 4,2 % | |||
Tyytyväisyys työväenopistot | 3,98 | 4,05 | 3,97 | 4,15 | ei saatavil- la | ei saatavil- la | |||
Saatavuus ja peittävyys | |||||||||
Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevat* (vuoden lopussa, määrä/%) | 9413/78,7 | 9776/81 | 9906/82,2 | 10357/86 | 10127/83,5 | 10500 | 10600 | ||
Koulukuljetusten piirissä olevat peruskoululaiset 20.9. (määrä/%) | 2568/19,8 | 2461/18,8 | 2237/17,1 | 2167/16,2 | 1763/13,1 | 1535/11,0 | seuranta päättyy | ||
Tuottavuus ja taloudellisuus | |||||||||
Eri palvelumuotojen kustannukset kuudessa suurimman kaupungissa (kallein=1/6) | |||||||||
kunnallinen päiväkotihoito | 2/6 | yli keskita- son | yli keskita- son | 2/6 | yli keskita- son | .. | yli keskita- son | keskitasol- la | |
perusopetus | 2/6 | yli keskita- son | keskitasol- la | 3/6 | keskitasol- la | .. | keskitasol- la | keskitasol- la | |
lukiokoulutus | 4/6 | alle keski- tason | alle keski- tason | 4/6 | keskitasol- la | .. | keskitasol- la | keskitasol- la | |
ammatillinen koulutus (käyttökustannukset sis. poistot | 99,9 | 101,1 | 116,7 % | 110 % |
suhteessa saatuun valtionosuuteen, % |
*Lapsia kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa.
** valtakunnallisen amis-palautteen päättövaiheen kysely
*** Kuntapalvelut Turussa 2018; FCG:N toteuttama tutkimus
Strateginen sopimus 2020, vapaa-aikatoimiala
Laissa ja asetuksissa, kaupungin strategiassa ja oh- jelmissa ja hallintosäännössä säädetyllä tavalla va- paa-aikatoimiala ja sen lautakunnat edistävät asuk- kaiden ja asiakkaiden hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä kaupungin kilpailukykyä ja kestävää kehitystä.
Kulttuurilautakunnan tehtäväalueena on kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019), laissa yleisistä kirjastoista (1490/2016), museo- laissa (729/1992, 877/2005), teatteri- ja orkeste- rilaissa (730/1992, 1066/2007, 342/2014) ja tai- teen perusopetuksesta annetussa laissa (633/98) säädetysti huolehtia kulttuuripalvelujen kehittämi- sestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kau- pungissa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa. Vapaa- aikatoimialan kaikessa toiminnassa asukkaita tulee kuulla keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (410/2015) 22 §:ssä säädettyä kunnan velvolli- suutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikut- tamismahdollisuuksista.
Uudistettu laki kuntien kulttuuritoiminnasta tuli voimaan maaliskuun alussa 2019. Sen keskeisenä tavoitteena on edistää kuntien kulttuuritoiminnan toimintaedellytyksiä, sivistyksellisten perusoikeuk- sien toteutumisesta ja demokratiakehitystä sekä kuntien elinvoimaisuutta muuttuvassa toimintaym- päristössä. Lähtökohtana on kulttuuripalveluiden yhdenvertainen saatavuus. Laki ei aseta kunnille uusia tehtäviä tai velvoitteita verrattuna edelli- seen. Keskeisimmät muutokset ja lisäykset laki- tekstissä ovat; kuntien kulttuuritoiminnan tavoit- teet, valtion viranomaisten tehtävät, kunnan asuk- kaiden osallistuminen, kehittämistehtävä, yhteis- työ sekä tiedon tuottaminen ja toiminnan arviointi.
Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) tuli voimaan 2017 ja määrittelee yleisen kirjaston tehtävät seu- raavasti: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uu- distuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjal- lisuutta; 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrasta- miseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropu- helua. Yleiset kirjastot ovat maksuttomina perus- ja lähipalveluja. Kunta voi järjestää yleisen kirjas- ton toiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kun- tien kanssa tai muulla tavoin. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (410/2015) 22 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkai- den osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.
• Vapaa-aikatoimialan kirjastopalvelut koor- dinoi Vaski-yhteistyötä ja toimii Lounais- Suomen alueellisena kehittämiskirjastona opetus- ja kulttuuriministeriön erillisen ra- hoituksen voimin.
Museolaissa (729/1992, 877/2005) museotoiminnan tavoitteeksi on määritelty ylläpitää ja vahvistaa vä- estön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaa- lista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, har- joittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.
• Vapaa-aikatoimialan museopalvelut to- teuttaa annettua tehtävää lain mukaisesti kokoelmatyön, tutkimuksen, museopeda- gogiikan sekä näyttely- ja julkaisutoimin- nan kautta.
Teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992, 1066/2007, 342/2014) toiminnan tavoitteeksi määritellään tuottaa taiteellisista lähtökohdista teatteri- ja or- kesteripalveluja ja edistää niiden alueellista saata- vuutta sekä saavutettavuutta eri väestöryhmille.
• Turun Kaupunginorkesterin (TFO) pääteh- tävänä on musiikkikulttuurin vaaliminen, edistäminen ja julkisten konserttien järjes- täminen
• Yhtiöksi vuonna 2014 muuttuneen Turun kaupunginteatteri Oy:n tehtävänä on näyt- tämötaiteen tuottaminen, kehittäminen, edistäminen ja teatteriesitysten tuottami- nen. Kulttuurilautakunta on solminut Turun kaupunginteatteri Oy:n kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Sopimuksessa on määritelty yhtiön teatteripalveluiden tavoitteet ja kaupungin osoittaman avus- tuksen suuruus, jotka vahvistetaan vuosit- tain.
Liikuntalaki (390/2015) asettaa kunnan tehtäväksi yleisten edellytysten luomisen liikunnalle paikallis- tasolla. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikunta- palveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tu- kemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seura- toiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä lii- kuntapaikkoja. Laissa painotetaan eri toimialojen yhteistyötä sekä paikallisen, kuntien välisen ja alu- eellisen yhteistyön kehittämistä. Lisäksi kunnan tu- lee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta
Valtioneuvosto hyväksyi lokakuussa 2018 eduskun- nalle annetun liikuntapoliittisen selonteon. Se kat- taa mm. linjaukset liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikun- nan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta.