MEDIALIITON

SUOMEN JOURNALISTILIITON

välinen

TYÖEHTOSOPIMUS 2023–2025

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 1.5.2023–30.4.2025

MEDIALIITON

SUOMEN JOURNALISTILIITON

välinen

TYÖEHTOSOPIMUS 2023–2025

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 1.5.2023–30.4.2025

SISÄLLYSLUETTELO

1. Soveltamisala ja voimassaolo

1.1 Soveltamisala ..................................................................................................................... 6

1.2 Sopimuksen voimassaolo ..................................................................................................... 6

Työehtosopimuksen tarkoitus................................................................................................. 7

Hyvä neuvottelutapa................................................................................................................ 8

2. Työsuhde

2.1 Työsopimuksen solmiminen 10

2A Yleiset oikeudet ja velvollisuudet

2.2 Avustajana toimiminen 11

– Soveltamisohje: Xxxxxxxxxx toimiminen 11

2.3 Tekijänoikeus 12

– Soveltamisohje: Lehtikuvaajan oikeudesta valokuvaan 14

2.4 Yleiset velvollisuudet 14

2.5 Ammatilliset erityismääräykset 14

– Soveltamisohje: Yleistä ja rajanvetokysymykset 15

3. Työaikamääräykset

3.1 Säännöllinen työaika 18

3.2 Vapaapäivät 19

3.3 Lepoajat 20

– Soveltamisohje: Ruokailutauko, vuorokausilepo ja viikkolepo 20

3.4 Ylityö 21

– Soveltamisohje: Ylityö 21

3.5 Sunnuntaityö 22

3.6 Vuorolisät 22

– Soveltamisohje: Vuorolisät 23

3.7 Kuukausipalkan jakaja 23

3.8 Varallaolo ja hälytysluontoinen työ 23

– Soveltamisohje: Varallaolo 23

– Soveltamisohje: Hälytysluontoinen työ 24

3.9 Työaikapankki 24

4. Palkat ja palkanmaksu

4.1 Palkkarakenne 26

4.2 Toimituksellisen henkilöstön tehtävien vaativuuden perusluokitus 26

4.3 Työtehtävien muuttuminen 27

– Soveltamisohje 27

4.4 Vähimmäispalkat 27

4.5 Osa-aikaisen vähimmäispalkka 27

4.6 Harjoittelijapalkat 27

4.7 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa 27

– Soveltamisohje 28

4.8 Sijaisuuskorvaus 28

4.9 Päällekkäistyökorvaus 28

– Soveltamisohje 28

4.10 Palkanmaksu 28

4.11 JOPA-palkkausjärjestelmä 28

4.12 Suositus työsuorituksen arvioinnista 29

5. Lomat

5.1 Vuosiloma 32

5.2 Lomaraha 32

– Soveltamisohje 32

5.3 Talviloma 33

5.4 Loman siirtäminen työkyvyttömyystilanteissa 33

5.5 Säästövapaa 33

5.6 Lomakorvaus, ellei lomaa ole kertynyt 33

– Soveltamisohje: Vuosiloma ja talviloma 34

5.7 Lomapalkan laskenta, kun on tehty sekä osa- että kokoaikatyötä 36

6. Sairausaika ja perhevapaat

6.1 Sairausajan palkka 38

6.2 Raskaus- ja vanhempainvapaa 38

6.3 Sairausvakuutuskorvaukset 38

6.4 Sairaan lapsen hoitaminen 39

6.5 Lyhyt tilapäinen vapaa 39

– Soveltamisohje 39

6.6 Näyttöpäätelasit 39

7. Muut määräykset

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys 42

7.2 Maanpuolustustehtävät 42

7.3 Ryhmähenkivakuutus 42

7.4 Kokoontuminen työpaikalla 42

7.5 Palkaton opiskelu- tai opetusvapaa 42

7.6 Järjestötehtävät 43

7.7 Terveystarkastukset 43

8. Neuvottelumääräykset ja työrauha

8.1 Paikallinen sopiminen 46

8.2 Työpaikan neuvottelujärjestys 47

8.3 Erimielisyyksien käsittely liittojen välillä 47

8.4 Välimiehet 47

8.5 Valvontavelvollisuus 47

– Soveltamisohje: Neuvottelumääräykset 48

8.6 Työrauha ja siihen liittyvä valvontavelvollisuus 48

8.7 Tiedonvälityskannanotto 49

8.8 Jatkuvan neuvottelun periaate 49

8.9 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa 49

9. Yhteistoiminta viestintäteollisuudessa 52

10. Luottamushenkilösopimus 53

11. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta 57

12. Koulutussopimus 62

13. Sopimus toimituksellisen henkilöstön ammatillisesta kehittämisohjelmasta 64

14. Työsuojelusopimus 65

15. Työsuojeluyhteistyö toimituksissa 67

16. Hoitoonohjaus ja hoitoonohjaussopimusmalli 69

17. Matka- ym. korvaukset ja päivärahat 70

18. Journalistien palkkaopas 73

19. Ohje työsuorituksen arviointiin 78

20. Työehtosopimuspöytäkirja 80

Asiahakemisto 87

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Soveltamisala

1.2 Sopimuksen voimassaolo

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 SOVELTAMISALA

1. Suomen Journalistiliitto ja Medialiitto ovat teh- neet tämän työehtosopimuksen ehdoista, joita on noudatettava sanoma-, aikakaus- ja paikallisleh- tien toimituksissa sekä uutis- ja kuvatoimistois- sa työskentelevien työsopimuksissa riippumatta siitä, millä teknisellä jakelutavalla mediayritys tai uutis- ja kuvatoimisto välittää toimituksellista ai- neistoa. Sanoma-, aikakaus- tai paikallislehtien sekä uutis- ja kuvatoimistojen verkkojulkaisut kuuluvat soveltamisalan piiriin. Sanoma-, aika- kaus- ja paikallislehdet voivat ilmestyä myös vain verkossa.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuu- luvat Medialiiton jäsenyritysten palveluksessa ole- vat toimitukselliset työntekijät:

• toimittajat,

• kuvaajat,

• taiteilijat/visualistit,

• kielenkääntäjät, jotka tekevät käännöstyötä siten, että tekstiä sellaisenaan tai vain vähäisin muutoksin voidaan käyttää toimituksellisena aineistona,

• henkilöstö, joka hankkii, valikoi ja käsittelee toimituksellista aineistoa yrityksen videotex- viestintään sekä

• muu toimituksellinen henkilöstö, joita ovat:

• toimituksellinen arkistohenkilöstö,

• uutisten vastaanottajat ja lähettäjät

sanomalehdissä ja tietotoimistoissa,

• toimituksellisissa kuvankäsittelytehtävissä olevat työntekijät, jotka valmistavat kuvia tai kuvamateriaalia toimituksen käyttöön,

• toimituksen sihteerit, mikäli vähintään puolet heidän työstään koostuu toimituksellisista erityistehtävistä, jotka eivät tavanomaisesti kuulu kaupallis-hallinnollisen sihteerin tehtäviin,

• oikolukijat sekä

• henkilöstö, jonka tehtävät ovat luonteeltaan edellä mainittuihin verrattavia.

Työehtosopimuksen soveltamisalaan eivät kuulu sellaiset päätoimittajat tai vastaavat toimituksen esimiehet, joiden työsopimuksen mukaisena teh- tävänä on työnantajan edustajana vastuullisesti hoitaa alaistensa työntekijöiden työehtoihin liitty- viä kysymyksiä. Tällaisessa asemassa ei ole hen- kilö, joka hoitaa pelkästään käytännön työnjoh- toon liittyviä tehtäviä.

3. Sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niiden jä- senyhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet Medialiiton tai Suomen Journalistiliiton ja sen jäsenyhdistysten jäseniä.

1.2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa 1.5.2023–30.4.2025 ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli sopimusta ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisa- nomisaika on kaksi kuukautta.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus ehdoista, joita yrityksessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehtosopi- mustoiminnan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joitten mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvelemalla, mikä on edellytyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle,

• kyetään tarjoamaan yritysten palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdolli- suudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuutaan ja motivaatiotaan yritystoiminnan ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

• voidaan hyödyntää yhteistoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä käyttämällä koko organisaation osaaminen ja resurssit,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottavuuden kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjestelmä.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäisesti. Tavoiteltavan ratkaisun tarpeellisuus, vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asioihin perehtymiseen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujärjestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden valtuudet.

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivyttelyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettävästi myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään erimielisiksi, kirjataan osapuolten kannat perusteluineen aina yhteiseen muistioon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan.

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotteluratkaisuun, joka sisältää selkeät perustelut.

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solmiminen

2 A YLEISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

2.2 Avustajana toimiminen

– Soveltamisohje: Xxxxxxxxxx toimiminen

2.3 Tekijänoikeus

– Soveltamisohje:

Lehtikuvaajan oikeudesta valokuvaan

2.4 Yleiset velvollisuudet

2.5 Ammatilliset erityismääräykset

– Soveltamisohje: Yleistä ja rajanveto- kysymykset

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. (TSL 1:3.2)

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimus- ten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taik- ka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnan- tajan työvoimatarpeen pysyväksi. (TSL 1:3.3)

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on luottamushenkilölle annettava selvitys uudista- misen perusteista.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuu- kauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perheva- paan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyt- tömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 ka- lenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koe- ajan päättymistä. (TSL 1.4.1 §)

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pi- dennyksineen olla korkeintaan puolet työsopi- muksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palka- taan [työsopimuslain] 1 luvun 7 §:n 3 momentis- sa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen sa- moihin tai samankaltaisiin tehtäviin, tämän pykä- län 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäis- pituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. (TSL 1:4.2 §)

4. Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovelletta- vasta työehtosopimuksesta sekä luottamushen- kilö- ja neuvottelujärjestelmästä.

Pöytäkirjamerkintä 1: Määräaikaisista sopimuksista annetaan pääluottamushenkilölle tiedot luottamus- henkilösopimuksen 6 §:n 2 kohdan mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 2: Mikäli yrityksen työtiloihin ja/ tai yrityksen omistamilla laitteilla työskentelemään ote- taan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työntekijä, on asiasta neuvoteltava luottamushenkilön kanssa ja selvitettävä kyseisen työskentelyn periaatteet ja tarve.

Tietoa työsopimuksen tekemisestä

Työnantajan velvollisuudesta antaa kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista on säädetty työsopi- muslain 2 luvun 4 §:ssä. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:

1. työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka

2. työnteon alkamisajankohta

3. määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuu- den peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 1 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa

4. koeaika

5. työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasi- allista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä pe- riaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa

6. työntekijän pääasialliset työtehtävät

7. työhön sovellettava työehtosopimus

8. palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perus- teet sekä palkanmaksukausi

9. säännöllinen työaika

10. vuosiloman määräytyminen

11. irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

12. vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyös- sä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka makse- taan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvauk- set ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot.

Työsuhteen ehtojen muuttaminen

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa sopimalla. Yksi- puolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mahdol- lista asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjohto-oi- keuteen. Työsopimuksessa sovitun olennaisen työsuh- teen ehdon muuttaminen vaatii irtisanomisperusteen, ellei muuttamisesta voida sopia.

Työehtosopimuksessa tai työlainsäädännössä määri- teltyjä vähimmäisehtoja ei voida sopimuksella alittaa.

(”Tietoa työsopimuksen tekemisestä” ja ”Työsuhteen ehtojen muuttaminen” eivät ole työehtosopimuksen osia.)

2 A YLEISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

2.2 AVUSTAJANA TOIMIMINEN

1. Toimittaja tai kuvaaja ei ilman kustantajan lupaa saa pitää ammattiinsa liittyvää sivutointa eikä toi- mia toisen lehden tai tiedotusvälineen avustajana päätoimeensa kuuluvilla aloilla. Milloin pyydetty lupa on evätty, on myös kiellon perusteet vaadit- taessa kirjallisesti ilmoitettava.

2. Ammattiin liittyväksi sivutoimeksi ei katsota har- rastusluonteista sivutointa tai luottamustehtävää alan ammattijärjestössä.

SOVELTAMISOHJE:

AVUSTAJANA TOIMIMINEN

1. Kilpaileva työsopimus

Työsopimuslain 3 luvun 3 §:n kilpailevan toiminnan kieltoa koskevan yleissäännöksen mukaan työntekijä ei saa luvatta tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kil- pailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Sen ohella ovat toimittajan oikeudesta toimia toisen lehden avustajana voimassa työehtosopimuksen erityissäännökset.

2. Työehtosopimuksen määräykset

Työehtosopimuksen mukaan:

1. Toimittaja ei ilman kustantajan lupaa saa toimia toisen lehden tai tiedotusvälineen avustajana päätoimeensa kuulu- villa aloilla.

Päätoimen määrittely ei aina ole mahdollista. Mikäli toi- mittajalle ei työsopimuksessa ole määritelty selvästi rajattua tehtäväaluetta (esimerkiksi kulttuuri tai urheilu), josta hän yksinomaan kirjoittaa, on avustamistehtävästä aina neuvo- teltava työnantajan kanssa. Jos taas päätoimi, esim. kulttuu- ri on selkeästi määritelty, toimittaja voi ilman lupaa hoitaa avustamistehtävää esim. urheilun alalta.

2. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa pysyväksi, määräajaksi, toistaiseksi tai yksittäistapausta koskevana.

3. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa toimittajan päätoimen kaikista aloista tai vain osasta niitä.

4. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa rajoitetus- ti, kuten yhtä tai useampaa tiedotusvälinettä koskevana tai rajoituksitta.

5. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti. Xxxxxxx pyydetty lupa on evätty, työnantajan on jokaisessa yksityistapauksessa toimittajan niin vaatiessa ilmoitettava kirjallisesti kiellon perusteet.

6. Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n asettamin edellytyksin ei toimittaja tarvitse muilla kuin päätoimeensa kuuluvilla aloilla kustantajan lupaa avustajana toimimiseen.

Mikäli tällainen tehtävä (mm. sivutoimi) esim. toimittajan vapaa-ajan harrastuksiin liittyvänä tulee kyseeseen eikä se koske hänen varsinaista ammattiaan, on toimittajalla siis siihen oikeus ilman eri lupaakin. Tällöin on toisaalta selvää, että hänen on hoidettava oma ammattinsa eikä tällainen tehtävä (mm. sivutoimi) saa sitä haitata.

Kirjan kirjoittaminen tai sen tekemiseen osallistuminen on mahdollista päätoimeenkin liittyvällä alalla. Kirjan kirjoitta- misessa ei kuitenkaan ole lupa käyttää sellaista aineistoa, jonka toimittaja on hankkinut tai saanut haltuunsa työnsä perusteella ennen kuin aineisto tai tiedot on asianmukaisesti luovutettu työnantajan käyttöön.

Milloin lupaa ei em. tapauksissa xxxxxxx, on toimittajan ja kuvaajan otettava huomioon työsopimuslain 3 luvun 1 §:n ja työehtosopimuksen 2.5 §:n asettamat vaatimukset.

3. Yleinen lojaliteettivelvollisuus

Työsopimuslain 3 luvun 1 § ja työehtosopimuksen 2.5 määrittelevät työntekijän yleistä lojaliteettivelvoitetta. Niin- pä työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti, noudattaen määräyksiä, joita työnantaja toimivaltansa mukaisesti työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suh- teen antaa.

Työntekijän on myös vältettävä kaikkea sellaista, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevan työntekijän velvoittei- den ja kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja mikä saattaisi aiheuttaa työnantajalle vahinkoa.

Toimittaja tai kuvaaja, joka julkaisee tai julkistaa aineis- toa muualla kuin kustantajan lehdessä, on työsopimuslain 3 luvun 1 §:n edellyttämällä tavalla velvollinen ottamaan huomioon asemansa työnantajansa edustajana siten, ettei työnantajalle aiheudu vahinkoa esimerkiksi siten, että leh- den luotettavuus suhteessa lukijoihin tai tietolähteisiin vaa- rantuu. Näissä suhteissa mahdollisesti tulkinnanvaraisista kohdista tulee neuvotella työnantajan kanssa.

Edellä todetut periaatteet koskevat kirjoittamista nimellä, nimimerkillä tai nimettä.

Toimittajalla on työehtosopimuksen 2.7 §:n määrittelemällä tavalla oikeus mielipiteensä ilmaisuun muussa kuin siinä tie- dotusvälineessä, jonka palveluksessa hän on.

4. Työsuhteen ehdot

Työoikeudellisten tulkintasäännösten mukaan myönnetty lu- pa, josta sisältyy nimenomainen maininta työsuhteen ehtoja

säännöstelevään työehtosopimukseenkin, on muodostunut osaksi toimittajan työsuhteen ehtoja, joiden muuttamisen osalta osapuolia sitoo neuvotteluvelvollisuus sekä velvolli- suus pyrkiä sopimukseen.

Lupa avustajana toimimiseen raukeaa milloin sitä varten sovittu määräaika on päättynyt tai muu ehto on lakannut olemasta voimassa. Lupa raukeaa myös, milloin kustantaja hänelle kuuluvan oikeuden nojalla peruuttaa myöntämänsä luvan kokonaan tai osittain.

Tällöin, koska lupa evätään, on kustantajan toimittajan niin vaatiessa tässäkin tapauksessa kirjallisesti ilmoitettava kiel- lon perusteet. Kun kysymyksessä tällöin on edellä mainittu työsuhteen ehdon muuttaminen, syntyy osapuolille neuvot- teluvelvollisuus ja velvollisuus pyrkiä sopimukseen, joka kos- kee työsuhteen ehdon muuttamisesta aiheutuneen tilanteen järjestelyä.

2.3 TEKIJÄNOIKEUS

1. Aineiston käytön yleisperiaatteet

1.1. Työehtosopimuksen tekijänoikeutta koskevien määräysten tulee mahdollistaa ja edistää yritys- toiminnan järkevää ja kannattavaa kehittämistä. Sanoma- ja aikakauslehtien kilpailu muiden me- dioiden kanssa pakottaa ne etsimään uusia toi- mintamalleja.

1.2. Toimittajalla tai kuvaajalla ei ole oikeutta ilman kustantajan lupaa käyttää omiin tarkoituksiinsa eikä luovuttaa toiselle aineistoa, jonka hän toi- messaan hankkii tai saa tietoonsa.

2. Suojattu aineisto

2.1. Tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa ovat kir- joitukset, jotka ylittävät ns. teoskynnyksen sekä valokuvat.

2.2. Tekijänoikeudellisen suojan ulkopuolella on yleen- sä tosiasioita selostava uutis- ja ajankohtais- aineisto, jonka tarkoituksena on ilman taiteellisia tehokeinoja tai tieteellistä analyysiä kuvata tapah- tumia koti- ja ulkomailla. Tällainen aineisto on va- paasti käytettävissä. Suojatunkin aineiston tietoja voidaan vapaasti käyttää pohja-aineistona.

3. Suojatun aineiston käyttö lehdessä

3.1. Työnantajalla on oikeus työsuhteessa luodun te- kijänoikeudellisen aineiston (teksti ja kuva) ensi- käyttöön ja uudelleen käyttöön siinä lehdessä tai lehdissä, joita työnantajan ja journalistin välinen työsopimus koskee. Työnantaja voi käyttää aineis- toa työsuhteen päättymisen jälkeen samassa laa- juudessa kuin työsuhteen kestäessä. Määräyksiä

ei sovelleta ennen niiden voimaantuloa päättynei- siin työsuhteisiin.

(Työnantajan kertakäyttöoikeutta laajemmat, myös työsuhteen päättymisen jälkeen jatkuvat oikeudet ovat tulleet voimaan seuraavasti:

– valokuvan uudelleen käyttö 23.1.1986

– tekstin uudelleen käyttö 14.3.1995

– oikeus käyttää aineistoa sähköisessä viestin- nässä 23.1.1986

– elektronisten arkistojen yksityiseen käyttöön ta- pahtuva luovutus 1.1.1994)

3.2. Oikeus toimittajan toimessaan laatimaan teksti- aineistoon palautuu toimittajalle, kun kustantaja ilmoittaa, ettei aineistoa julkaista. Mikäli ilmoi- tusta aineiston julkaisemisesta myöhemmin ei anneta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun valmis aineisto on luovutettu kustantajan edus- tajille, palautuvat oikeudet toimittajalle. Oikeudet palautuvat tekijälle niissä rajoissa, jotka johtuvat työehtosopimuksen 2.3 §:n määräyksestä.

4. Suojatun aineiston arkistokäyttö

4.1 Yksityinen käyttö

Työnantaja voi tarjota asiakkaalle arkistopalveluna leh- den osia, yksittäisiä artikkeleita tai koosteita yksityi- seen käyttöön myös elektronisessa muodossa olevas- ta arkistosta. Tämä palvelumuoto ei siirrä asiakkaalle oikeutta aineiston julkaisemiseen tai edelleenluovut- tamiseen.

Sellainen käyttö, jossa teoksesta valmistetaan muu- tama kappale opiskeluun, yksityiseen tutkimustoi- mintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan on yksityistä käyttöä kuten myös ammatillisen tiedon hankkiminen, jota ei käytetä viran- omaisen tai yrityksen toimintaan suoranaisesti esimer- kiksi määrätyn toimenpiteen suorittamiseksi, tuotteen valmistamiseksi tai julkaisutoimintaan tai muuhun kaupalliseen tarkoitukseen.

4.2 Arkistopalvelu muuhun kuin yksityiseen käyttöön

Mikäli työnantaja myöntää asiakkaalle edellä todettua laajemman käyttöoikeuden elektroniseen aineistoon, on tekijänoikeudellisesti suojattuun arkistoon sisälty- vän aineiston tällaisesta käytöstä sovittava paikallisesti.

Ellei arkistopalvelusta voida paikallisesti sopia, kustan- taja voi kuitenkin toteuttaa yksityistä käyttöä laajem-

man arkistopalvelun. Laajemman arkistopalvelun asi- akkaalle voidaan luovuttaa aineistoa viranomaisen tai yrityksen toimintaan suoranaisesti käytettäväksi (esim. sisäinen tiedotuskäyttö, tiedostojen ylläpito, koulutus- käyttö ja esitelmöinti). Tällöin asiakkaalle annetaan oikeus valmistaa suojatusta aineistosta kappaleita omaan käyttöön, mutta palvelumuoto ei siirrä asiak- kaalle oikeutta aineiston julkaisemiseen tai edelleen- luovuttamiseen.

Tällaisessa tapauksessa maksetaan kustantajan pää- tökseen perustuvasta laajemmasta luovutuksesta jour- nalistista työtä tekeville toimituksellisille työntekijöille arkistopalvelun alkaessa ja toisen toimintavuoden al- kaessa 109,32 euron kertakaikkinen vuotuinen korva- us. Toisen toimintavuoden päättyessä järjestelyn piiris- sä olevien työntekijöiden palkkoja korotetaan 0,3 %. Järjestely ei koske työntekijöitä, jotka jo työsopimuk- sensa perusteella on palkattu tuottamaan tässä tar- koitettuja palveluita, eikä työntekijöitä, joiden työsuhde on kestoltaan alle kolme kuukautta.

Mikäli paikallisesti on sovittu edellä mainitusta poik- keava korvausjärjestely ja järjestely päätetään lopet- taa, korotetaan järjestelyn piirissä olevien työntekijöi- den palkkoja 0,3 prosenttia.

5. Muut jakelutiet

5.1. Työnantajalla on oikeus käyttää lehteen toimitet- tua tekijänoikeudellista aineistoa siten, että asi- akkaalle voidaan teknisten jakeluteiden ja asiak- kaan toivomusten mukaan toimittaa luettavaksi lehti tai sen osa. Jakelutie voi olla myös sähköi- nen viestin tai muu elektronisessa muodossa to- teutettava jakelutie kuten on-line yhteys tai cd- rom.

5.2. Työnantaja, joka lehden julkaisemisen ohella har- joittaa määräysvallassaan olevaa sähköistä vies- tintää, voi korvauksetta käyttää lehteen aiottua tai siinä julkaistua aineistoa myös sähköisessä viestinnässään. Määräysvalta on olemassa, jos kustantaja omistaa yksin tai on pääomistajana tällaista ohjelmatoimintaa harjoittavassa yhtiös- sä. Määräysvalta toteutuu myös, jos kustantaja yksin ja omissa nimissään toimii ohjelman tai si- sällöllisen kokonaisuuden tuottajana sähköises- sä viestimessä. Tämä oikeus sisältää viestintä- välineen edellyttämän toimituksellisen aineiston käsittelyn. Aineistoa ei voi käyttää tavalla, joka loukkaa tekijän moraalisia oikeuksia.

5.3. Vielä julkaisemattoman, mutta jo valmiin aineis- ton käyttö sähköisissä viestimissä ennen lehden ilmestymistä edellyttää lehden päätoimittajan päätöstä.

6. Suojatun aineiston käyttö mainonnassa

6.1. Työnantajalla on oikeus lehden tavanomaisessa mainonnassa sekä levikki- että PR-toiminnassa vapaasti käyttää sekä teoksia että valokuvia.

6.2. Lehteen tehtyä aineistoa käytetään tavanomaisesti lööpeissä, ilmoituksissa, tv-mainoksissa ja esim. suoramainontakirjeissä. Vastaavanlainen uuden- muotoinen mainonta on luonnollisesti mahdollista.

6.3. Myös mainoskäytössä on otettava huomioon työ- ehtosopimuksen 2.7 §:n määräys, jonka mukaan toimittajan tai kuvaajan henkilöä ei saa käyttää lehden markkinoinnissa tavalla, joka on omiaan loukkaamaan hänen yksityisyyttään. Xxxxxx toimit- tajan tai kuvaajan henkilö halutaan käyttää leh- den markkinointiin muulla tavalla kuin tekijän ni- mi ja kuva tavanomaisesti julkaisten, tulee tästä erikseen sopia.

6.4. Muusta kuin edellä todetusta suojatun aineis- ton käytöstä on erikseen sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.

7. Suojatun aineiston muu käyttö

Muusta kuin edellä todetusta suojatun aineiston käy- töstä on sovittava erikseen. Sopiminen voi tapahtua työsopimuksella (sopimusmalli työehtosopimuksessa) tai paikallisesti siten kuin jäljempänä todetaan. Sopi- mus tehdään etukäteen kirjallisesti samalla korvaus- periaatteista sopien.

8. Paikallinen sopiminen suojatun aineiston muusta käytöstä

8.1. Tarve suojatun aineiston muuhun käyttöön vaih- telee yrityksittäin. Kyseessä voi olla esimerkiksi aineiston käyttö muissa kustantajan julkaisemis- sa lehdissä, kustantajien välinen aineiston vaihto, luovutus ulkopuolisille tai muu käyttötarve.

Kun paikallisesti neuvotellaan suojatun aineiston muusta käytöstä, otetaan järjestelyjä ja käytön ehtoja sovittaessa huomioon mm.:

– järjestelyn kustantajalle tuoma taloudellinen hyö- ty,

– yrityksen kilpailukyvyn ja tuotteiden kehittäminen,

– sekä tuotannon järkeistämisen tarve että hen- kilöstön työllisyys,

– mahdollisuus suunnata voimavaroja sisällöllisen laadun parantamiseen,

– järjestelyjen vaikutus työtehtävien sisältöön ja vaativuuteen sekä

– järjestelyistä mahdollisesti sovittavien korvaus- ten oikeudenmukaisuus.

8.2. Tekijänoikeuksia koskevia paikallisia neuvotteluja varten perustetaan työryhmä, jossa journalisteja voi luottamushenkilön lisäksi edustaa toinen toi- mituksen valitsema henkilö. Työnantaja valitsee omat edustajansa neuvotteluun. Neuvottelutulok- sen allekirjoittavat työnantajan nimeämä henkilö sekä luottamushenkilö. Sopimus lähetetään lii- toille tiedoksi.

8.3. Sovintomenettely

Mikäli tekijänoikeuksia koskevissa paikallisissa neuvotteluissa ei päästä tulokseen, voidaan asi- an ratkaisemiseksi turvautua liittojen sopimaan sovintomenettelyyn. Liitot nimeävät ulkopuolisen sovittelijan/sovittelulautakunnan, jonka kustan- nuksista liitot vastaavat puoliksi.

Aloitteen sovintomenettelystä voi tehdä kumpi ta- hansa paikallisen neuvottelun osapuoli.

Sovintomenettelyssä sovittelija/sovittelulautakun- ta voi antaa ratkaisuesityksen paikallisille osapuo- lille. Osapuolet voivat hyväksyä tai hylätä tehdyn esityksen.

Liitot toteavat yhteisenä suosituksenaan, että ny- kyisen KOPIOSTO-korvauksiin perustuvan koulu- tusstipendijärjestelmän säilyttämiseksi voidaan paikallisiin sopimuksiin kirjata maininta siitä, että sopimus ei vaikuta nykyisiin tekijöiden KOPIOSTO- oikeuksiin.

SOVELTAMISOHJE:

LEHTIKUVAAJAN OIKEUDESTA VALOKUVAAN

Lehtikuvaajien oikeudet valokuvaan määräytyvät työehtoso- pimuksen tekijänoikeutta koskevan määräyksen mukaisesti.

Toimessa hankitun ja tekijänoikeuden alaisen kuva-aineiston edelleen luovuttamisesta ja tekijälle (lehtikuvaajalle) sellai- sesta luovutuksesta maksettavasta korvauksesta on syytä sopia kirjallisesti etukäteen.

Työehtosopimuksen tekijänoikeutta koskevat määräykset toimessa hankitun ja tekijänoikeuden alaisen kuva-aineiston luovuttamisesta sekä sellaisesta luovutuksesta tekijälle mak- settavasta korvauksesta eivät koske lehdille valokuvia välittä- vää kuvatoimistoa eivätkä sellaisessa toimistossa työskente- levää lehtikuvaajaa, ellei työnantajan ja lehtikuvaajan kesken ole toisin sovittu. Tämä ei kuitenkaan rajoita kuvaajan lain mukaisia oikeuksia työsuhteessa.

2.4 YLEISET VELVOLLISUUDET

1. Toimittajan ja kuvaajan on työssään noudatettava hyvää järjestystä ja täsmällisyyttä ja parhaan ky- kynsä mukaan pyrittävä edistämään sitä lehtiyri- tystä, jonka palveluksessa hän on.

2. Yrityksen johdon tulee työnjohto-oikeuttaan käyt- täessään suhtautua luottamuksella toimitukselli- siin työntekijöihin ja tukea heitä annettujen työ- tehtävien suorittamisessa.

2.5 AMMATILLISET ERITYISMÄÄRÄYKSET

1. Toimittajaa tai kuvaajaa ei saa velvoittaa hyvää journalistista tapaa tai heidän ammattikunniaan- sa loukkaaviin tehtäviin tai kirjoittamaan vastoin vakaumustaan. Tällaisista tehtävistä kieltäytymi- nen ei saa johtaa painostustoimenpiteisiin.

2. Toimituksellisen henkilökunnan tulee noudattaa kustantajan määrittelemää lehden linjaa, jonka on oltava riittävän selvästi, kirjallisesti määritelty. Suunnitelluista linjan muutoksista on saatettava hyvissä ajoin tieto toimitukselliselle henkilökun- nalle.

3. Edellä 2 momentissa ilmaistu määräys ei saa es- tää toimittajaa kansalaisena ilmaisemasta omaa mielipidettään toisessa tiedotusvälineessä kuin siinä, jonka palveluksessa hän on, milloin mie- lipide ei ole saanut tilaa siinä julkaisussa, jonka palveluksessa hän on ja milloin se työsopimuslain 3 luvun 1, 3 ja 4 §:ien määräyksiä rikkomatta voi tapahtua tai mikäli työehtosopimuksen 2.2 §:stä ei muuta johdu.

Pöytäkirjamerkintä 1: Toimittajan tai kuvaajan hen- kilöä ei saa käyttää lehden markkinoinnissa tavalla, joka on omiaan loukkaamaan hänen yksityisyyttään. Mikäli toimittajan tai kuvaajan henkilöä halutaan käyt- tää lehden markkinointiin muulla tavalla kuin tekijän nimi ja kuva tavanomaisesti julkaisten, tulee tästä xxxx- seen sopia.

Pöytäkirjamerkintä 2: Aineiston luojalla on oltava mahdollisuus saada haltuunsa kopio alkuperäisaineis- tosta. Alkuperäisaineistoon käsittelyvaiheessa tulevien muutosten tekijät on pystyttävä jälkikäteen tunnista- maan.

4. Toimittajalla ja kuvaajalla ei ole oikeutta käyttää lehden toimituksellisia palstoja mainontaan eikä heitä saa siihen velvoittaa.

SOVELTAMISOHJE:

1. Yleistä

Työehtosopimuksen mukaan toimittajalla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta käyttää lehden tekstipalstoja liikemainontaan. Tekstimainontana pidetään materiaalia, jonka tarkoitukselli- nen tehtävä on pääasiallisesti hyödyttää jotain yritystä, tukea tuotteen tai palvelun myyntiä tai perusteettomasti edistää yksityisen henkilön, yhteisön tai viranomaisen etua.

Toimittajan oikeudet ja velvollisuudet perustuvat lehdistön mielipiteen vapauteen, johon toimituksellisessa työssä liittyy ulkopuolisten painostusyritysten torjuminen. Toimittajalla ei

ole oikeutta eikä velvollisuutta tehdä tai ottaa toimitukselli- seen käsittelyyn sellaista julkaistavaksi tarkoitettua tekstiä tai kuvaa, jota on pidettävä tekstimainontana.

Sellainen teksti tai kuva on torjuttava, joka on ilmoituksen saamisen ehtona. Toimittajalla ei ole oikeutta eikä velvolli- suutta vastaanottaa sellaista etua, palkkiota, ilmaismatkaa, lahjaa tms., jonka nojalla hänellä on velvollisuus tehdä teks- timainontaa.

Toimituksellinen työntekijä ei saa oman edun tavoittele- miseksi käyttää lehden palstoja tekstimainontaan. Toimi- tuksellisilla palstoilla voidaan julkaista yrityksiä, tuotteita, palveluksia tms. koskevaa materiaalia, kuvia ja tekstejä, jos materiaalilla on lukijoille merkittävää uutis-, viihde- tai muuta informaatioarvoa.

2. Rajanvetokysymykset

Liitot ovat todenneet, että harkittaessa tekstimainonnan ja muun toimituksellisen tekstin rajanvetoa on otettava huomi- oon mm. seuraavaa:

Sanoma- ja aikakauslehtien tehtävänä tiedotusvälineenä on tiedottaa, kommentoida ja viihdyttää. Lehtien toimitussivu- jen tulee perustua toimituksellisiin aloitteisiin ja arviointeihin, jolloin säilytetään yleisön luottamus lehdistön uutis- ja tie- donvälitykseen. Luottamuksen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi on puolustettava toimitusten velvollisuutta ja oikeutta mää- rätä lehtien toimituksellisesta sisällöstä.

Tekstimainonnan määritteleminen yksiselitteisesti on vai- keata, joten kysymys on ratkaistava kussakin yksittäistapa- uksessa erikseen. Yleispätevänä periaatteena on pidettävä toimituksen toimesta julkistettavan aineiston uutis- ja tie- dotusarvoa. Lehdille lähetettävän valmiin aineiston, tekstin ja kuvan, tarkoituksena on useinkin pelkästään kaupallinen tai mainonnallinen näkökohta, jolloin julkistamisintressi on lähettäjällä.

Yritystä, järjestöä tms. koskeva toimituksellinen teksti tai va- lokuva voi sisältää mm. tietoa yritys- ja järjestöpolitiikasta sekä niiden toiminnan taloudellisesta merkityksestä, tuotan- tolaitosten oleellisista muutoksista, uusista tehdasrakennuk- sista, tuotantolinjojen käyttöönotosta tai lopettamisesta jne., yrityksen tai järjestön merkittävästä osuudesta sosiaalisen, teknisen tai tieteellisen toiminnan edistämiseen, otteita vuosikertomuksista ja tilinpäätöksistä, tietoja merkittävistä liiketoimista (esim. sopimusten solmiminen) ja yrityksen tai järjestön kannanotoista julkisiin kysymyksiin sekä huomatta- vista merkkipäivistä.

Ilmoitus- ja mainoskorosteiset tiedotteet ilman olennaista uutis- ja tiedotussisältöä eivät kuulu lehtien tekstipalstoille. Materiaalia, jonka tarkoituksena on käyttää hyväksi toimituk-

sen arvovaltaa ulkopuolisten perusteettomien etujen ajami- seen, ei ole pidettävä sallittavana. Lähetetyllä aineistolla voi kuitenkin olla tärkeä yleinen uutis- tai tiedotusarvo, jolloin on journalistisesti oikein antaa aineistolle julkisuutta.

Palveluiden ja tuotteiden nimien (tavaramerkkien) mainitse- minen on hyväksyttävissä esim. messujen ja markkinakat- sausten yhteydessä palveluista ja tuotteista tehtyjen puolu- eettomien tekstien yhteydessä sekä laajan kokoomatiedon yhteydessä, jollaista lukija ei voi muualta saada.

Luotettavaa tietoa tuotteen tai palvelun haitallisista puolista ei tule salata.

Tuotteen, yrityksen, järjestön tms. nimeä ei tule kuitenkaan mainosmielessä toistaa toimituksellisessa tekstissä.

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 Säännöllinen työaika

3.2 Vapaapäivät

3.3 Lepoajat

– Soveltamisohje:

Ruokailutauko, vuorokausilepo ja viikkolepo

3.4 Ylityö

– Soveltamisohje: Ylityö

3.5 Sunnuntaityö

3.6 Vuorolisät

– Soveltamisohje: Vuorolisät

3.7 Kuukausipalkan jakaja

3.8 Varallaolo ja hälytysluontoinen työ

– Soveltamisohje: Varallaolo

– Soveltamisohje: Hälytysluontoinen työ

3.9 Työaikapankki

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

1. Säännöllisen työajan enimmäismäärät

Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokau- dessa ja 37,5 tuntia viikossa.

2. Työvuorojärjestelmä

2.1. Säännöllisen työajan sijoittamisesta laaditaan työvuorojärjestelmä. Työvuorojärjestelmää laadit- taessa ja sitä muutettaessa on neuvoteltava pää- luottamushenkilön kanssa.

2.2. Työvuorojärjestelmään perustuva työvuoroluette- lo laaditaan, mikäli mahdollista vähintään kolme viikkoa ennen työaikajakson alkamista siten, että keskimäärin 37,5-tuntinen työviikko toteutuu jak- son aikana. Työvuoroluettelon kattama työaika- jakso voi olla 1–8 viikon pituinen.

2.3. Työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomi- oon säännöllisten vapaapäivien lisäksi työehtoso- pimuksen 3.2 §:ssä tarkoitetut vapaapäivät sekä työaikalain ja työehtosopimuksen määräykset le- poajoista.

3. Työajan sijoittaminen

Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:

3.1. Työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työaika sijoitetaan keski- määrin viideksi päiväksi viikossa.

3.2. Työaika voi olla enintään 9 tuntia vuorokaudessa, jos se on työaikajakson muina päivinä vastaavas- ti lyhyempi niin, että keskimääräistä 37,5 tunnin viikkotyöaikaa ei ylitetä.

3.3. Jos työviikko on enintään nelipäiväinen, voi sään- nöllinen työaika olla enintään 10 tuntia vuorokau- dessa.

3.4. Säännöllinen työaika saa olla kahden viikon työ- aikajaksolla enintään 75 tuntia tai neljän viikon työaikajaksolla enintään 150 tuntia. Työaika ei saa ylittää 45 tuntia viikossa.

3.5. Kahden viikon työaikajaksoon tulee sisältyä vähin- tään 4 viikkovapaapäivää työviikon ollessa 5-päi- väinen ja 6 viikkovapaapäivää työviikon ollessa 4-päiväinen.

4. Sopimismahdollisuudet

4.1. Työntekijä voi sopia 10 tunnin säännöllisestä työ- ajasta vuorokaudessa ja 45 tunnin työajasta vii- kossa. Tasoittumisjakso 37,5 tuntiin viikossa on 4 kuukautta.

4.2. Luottamushenkilö voi sopia säännöllisen työajan sijoittamisesta siten, että säännöllinen työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 52 tun- tia viikossa. Säännöllisen työajan tulee tasoittua keskimäärin enintään 37,5 tuntiin viikossa vuo- den aikana, ellei tasoittumisjaksosta toisin sovita.

Luottamushenkilön sopiessa asiasta tulee yksit- täisten työntekijöitten perustellut henkilökohtai- set tarpeet ottaa huomioon. Yksittäinen työnteki- jä voi perustellusta perhe-, opiskelu- tms. syystä kieltäytyä yli 10 tunnin työvuoroista.

4.3. Liukuva työaika

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajois- sa määrätä päivittäisen työaikansa sijoittamises- ta. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

1) yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

2) työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja xxxxxxx-ajan sijoittamisesta;

3) lepoaikojen sijoittamisesta;

4) säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

(TAL 12.1§)

Tätä määräystä noudatetaan osana työehtosopi- musta sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voi- massa työaikalain 12.1 §:ssä.

Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisen liuku- ma-ajan enimmäispituudesta, työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä sekä seurantajak- sosta työaikalaista poikkeavasti.

5. Erityismääräykset

5.1. Työehtosopimuksen osa-aikaisia työntekijöitä koskevia määräyksiä sovelletaan niissä työsuh- teissa, joissa keskimääräinen työaika on alle 34 tuntia viikossa.

5.2. Jos niissä kokoaikaisiksi sovituissa työsuhteissa, joissa noudatetaan 37,5 tuntia lyhyempää työ- viikkoa, säännöllistä viikkotyöaikaa pidennetään työntekijän kanssa tehtävällä sopimuksella, koro- tetaan kuukausipalkkaa vähintään samassa suh- teessa kuin työaika pitenee.

5.3. Aluetoimituksessa, jossa työskentelee vain yk- si päätoiminen toimittaja, voidaan hänen suos- tumuksellaan jättää työvuoroluettelo laatimat- ta tarpeellisen joustavuuden aikaansaamiseksi. Tällöin voidaan poiketa työehtosopimuksen sään- nöllisestä päivittäisestä työajasta ja päivittäisistä työvuoroista sekä työehtosopimuksen työvuoro- ja työtuntijärjestelmistä edellyttäen, että työajan enimmäismääriä ei ylitetä.

6. Työajan pidentäminen

Työnantaja voi pidentää kunkin työntekijän työaikaa 7,5 h/v edellyttäen, että pidennys käytetään työn suo- rittamisen kannalta tarpeelliseen koulutukseen tai kehittämiseen, jolta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine lisineen.

7. Jaksotyöaika

7.1. Säännöllinen työaika voidaan silloin, kun se reaa- liaikaisen uutisten välittämisen vuoksi on tarpeel- lista, järjestää jaksotyöksi (TAL 7 §), jolloin työaika on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 112,5 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjak- sona enintään 75 tuntia.

Työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmukaisten työvuo- rojen välttämiseksi saadaan säännöllinen työaika järjestää myös niin, että se on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjaksona tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjaksona enintään 225 tuntia. Säännöllinen työaika ei saa kumpanakaan kolmen viikon ajanjaksona ylittää 124 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon ajan- jakson aikana 83 tuntia.

Säännöllistä työaikaa lyhentävät TES 3.2.2 koh- dassa mainitut arkipyhät ja vapaapäivät on sijoi- tettava työvuoroluetteloon 12 viikon sisällä.

7.2. Työvuoron pituus on enintään 10 tuntia. Mikäli työvuoro ylittää 10 tuntia, on työntekijällä ruoka- tauon lisäksi oikeus vähintään 15 minuutin pitui- seen virkistystaukoon, joka luetaan työaikaan.

7.3. Korvaus ylityöstä määräytyy työaikalain mukaan.

Ylityötä on työ, joka ylittää jaksokohtaisen sään- nöllisen työajan (ks. 1. kohta). Kahden viikon ajanjakson 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja kolmen viikon ajanjakson 18 ensimmäiseltä yli- työtunnilta maksetaan 50 prosentilla ja näitä seu- raavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Mikäli työaikajakso keskeytyy esim. loman vuok- si, jaksokohtainen säännöllinen työaika lyhenee ko. jaksolla tekemättä jääneiden työvuorolistaan merkittyjen tuntien verran ylityön tuntirajoja las- kettaessa.

7.4 Jaksotyössä sovelletaan seuraavia 3 luvun mää- räyksiä:

• TES 3.1.2 Työvuorojärjestelmä

• TES 3.1.5 Erityismääräykset

• TES 3.1.3.5 Työaikajakson vapaapäivät, kuitenkin niin, että noudatettaessa kolmen viikon jaksoa, on jaksoon sisällyttävä vähintään 6 vapaapäivää. Kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon jakson tilanteessa voidaan luottamushenkilön kanssa sopia yhden ensimmäisen kolmiviikkoisjakson vapaapäivän sijoittamisesta toiselle jaksolle.

• TES 3.2 Vapaapäivät, lukuun ottamatta kohtaa 3.2.1

• TES 3.4. Ylityö, lukuun ottamatta kohtia 3.4.4.2, 3.4.4.4.

• TES 3.5-3.9

7.5 Luottamushenkilö ja työnantaja voivat sopia toisin jaksotyötä koskevista työehtosopimuksen määrä- yksistä työaikalain säännökset huomioon ottaen.

3.2 VAPAAPÄIVÄT

1. Työvuoroluettelon mukaan tulevat vapaapäivät on järjestettävä toistensa yhteyteen, ellei töiden jär- jestely muuta vaadi, ja sijoitettava mahdollisuuk- sien mukaan viikon vaihteeseen.

2. Kahden viikoittaisen vapaapäivän lisäksi anne- taan ylimääräinen vapaapäivä arkipyhien, juhan- nusaaton, jouluaaton ja uudenvuodenaaton joh- dosta, ellei ko. päivä satu lauantaiksi tai sunnun- taiksi.

Arkipyhiä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäi- syyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.

3. Sillä viikolla, johon sisältyy joulupäivä, annetaan sekä kiinteässä että kiertävässä työaikamuodossa yksi ylimääräinen vapaapäivä, joka sijoitetaan työ- vuorojärjestelmään puolen vuoden sisällä. Työn- tekijä ja työnantaja voivat työntekijän aloitteesta sopia vapaapäivän vaihtamisesta työpäiväksi, jol- ta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vas- taava palkka mahdollisine lisineen.

Sillä viikolla, johon sisältyy 1. pääsiäispäivä, an- netaan kiertävässä työaikamuodossa yksi ylimää- räinen vapaapäivä, joka sijoitetaan työvuorojärjes- telmään puolen vuoden sisällä.

4. Arkipyhänä, pääsiäislauantaina, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona tehty työ korvataan kuten sunnuntaityö (ks. työehtosopimus 3.5 sunnun- taityö).

5. Loppiaisena, pitkäperjantaina, vapunpäivänä, he- latorstaina, pyhäinpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sunnuntaityökorvaus maksetaan 50 prosentilla korotettuna.

3.3 LEPOAJAT

1. Ruokailutauko. Ruokailutauko voidaan järjestää, jos siitä sovitaan, pidemmäksi tai lyhyemmäksi kuin yksi tunti.

2. Vuorokausilepo. Työntekijälle on annettava ker- ran vuorokaudessa yhdenjaksoinen vuorokausile- po, jonka pituus sovitaan paikallisesti. Ellei vuoro- kausilevon pituudesta synny paikallista sopimus- ta, noudatetaan työaikalain määräyksiä.

3. Viikkolepo. Työaika on järjestettävä niin, että työn- tekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kes- tävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mi- käli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen.

Huomautus: Osapuolet ovat sopineet, että viikko- lepomääräystä sovelletaan sellaisena kuin se oli 31.12.2019 asti voimassa olleessa työaikalaissa.

SOVELTAMISOHJE:

1. Ruokailutauko ja vuorokausilepo

Työajan ollessa vuorokaudessa pidempi kuin 6 tuntia, on työntekijälle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen lepoaika, ruokatauko.

Työehtosopimuksen 3.3 §:n 1 kohdan mukaan voidaan ruokailutauko järjestää lyhyemmäksi tai pidemmäksi kuin yksi tunti, mikäli siitä paikallisesti sovitaan. Sopiminen ruo- kailutauon lyhentämisestä on työpäivän kokonaispituuden lyhentämiseksi mahdollista esim. silloin, kun lyhentäminen ruokailupaikkojen sijainnin, töiden järjestelyn yms. seikkojen kannalta on tarkoituksenmukaista. Ruokailutaukoa ei kui- tenkaan saa sopia puolta tuntia lyhyemmäksi. Mikäli tauko on pituudeltaan vähintään puoli tuntia ja työntekijä voi sen aikana esteettä poistua työpaikalta, ei ruokailutaukoa lueta työaikaan.

Jos työvuoron pituus on yli kymmenen tuntia, on työntekijäl- lä halutessaan oikeus pitää kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen toinen lepotauko. Lepotauko voi olla enintään puolen tunnin pituinen, eikä sitä lueta työaikaan.

Vuorokautista ylityötä teetettäessä tulee ottaa huomioon työaikalain määräykset 11 tunnin keskeytymättömästä lepo- ajasta vuorokaudessa, ellei asiasta ole paikallisesti sovittu.

2. Viikkolepo

Työntekijälle on annattava kerran viikossa vähintään 35 tun- tia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika, joka on, mikäli mah- dollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Lepoaika voidaan myös antaa siten, että se on 14 vuorokauden jaksossa keskimäärin 35 tuntia viikossa. Viikoittaisen lepoajan tulee kuitenkin aina olla vähintään 24 tuntia. Viikkolepoajaksi las- ketaan mikä tahansa vapaa viikon aikana lukuun ottamatta äkillisiä omasta tai lapsen sairaudesta aiheutuneita poissa- oloja.

Määräys vastaa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaika- lain viikoittaista vapaa-aikaa koskenutta säännöstä. Mää- räystä myös sovelletaan sitä koskevien työneuvoston ja tuomioistuimien vahvistamien tulkintojen mukaisesti. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osa viikkolevosta voi sijoittua 7 päi- vän ulkopuolelle, kunhan suurin osa viikkolevosta sijoittuu seitsemän päivän sisään.

Esimerkki 1:

Viikkolepo tavallisesti sunnuntaina ma–pe la–su ma

8.00–16.00 VP 8.00–16.00

Esimerkissä on viikkolepoaikaa 64 tuntia (perjantaista klo

16.00 – maanantaihin klo 8.00) eikä erillistä viikkolepokor- vausta makseta.

Esimerkki 2:

37,5 tunnin säännöllinen viikkotyöaika on täyttynyt perjan- taina. Ylityötä tehdään lauantaina 7,5 tuntia ja sunnuntaina 7,5 tuntia (klo 9-17). Maanantaina työ alkaa klo 9.

Viikkolepokorvaus maksetaan, koska työntekijälle ei jää kuin 16 tunnin yhdenjaksoinen lepoaika. Saamatta jäänyt viikkolepo korvataan joko antamalla työntekijälle palkallista vapaata se työtuntimäärä, jolla 35 tuntia on alittunut, tai maksamalla vastaavasta ajasta yksinkertainen tuntipalkka.

Kultakin sunnuntain ylityötunnilta korvataan:

– ylityökorv.	0,5	x	tuntipalkka
– su-korotus	1	x	tuntipalkka
– vkolepokorv.	1	x	tuntipalkka
– Yhteensä	3,5	x	tuntipalkka

– perusosa 1 x tuntipalkka

3.4 YLITYÖ

1. Yleistä

Ylityötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ. Ylityö edellyttää työntekijän suostumus- ta.

2. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään päivittäisen säännöllisen työajan lisäksi. Ylityö alkaa, kun työvuoro- luettelon mukainen säännöllinen työaika ylittyy.

3. Viikoittainen ylityö

1. Viikkoylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi. Se on työtä työvuo- rojärjestelmän mukaisina vapaapäivinä.

Jos säännöllinen viikkotyöaika ei ole täyttynyt poissaolon johdosta, jonka syynä on vuosiloma, sairaus, lomautus tai koulutussopimuksen mu- kaiseen ammatilliseen koulutustilaisuuteen osal- listuminen tai vastaava, maksetaan myös tällöin vapaapäivänä tehdystä työstä viikkoylityökorvaus.

2. Viikoittainen ylityö muuttuu vuorokautiseksi yli- työksi sen jälkeen, kun päivittäinen säännöllinen työaika on tehty.

4. Ylityön korvaaminen

1. Korvaus ylityöstä määräytyy työaikalain mukaises- ti. Ylityökorvaus ei voi sisältyä työntekijän kiinte- ään kuukausipalkkaan.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kunkin työ- päivän kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50

%:lla korotettu palkka. Seuraavilta ylityötunneilta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

3. Vuorokautisen ylityön korvausta laskettaessa pe- rustuntipalkkaan lisätään säännöllisen työajan vuorolisän tuntia kohden laskettu keskimäärä sen päivän lisästä, jona ylityötä tehdään.

4. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla koro- tettu palkka.

5. Sunnuntaina tehdystä ylityöstä maksetaan sun- nuntaityökorotus ylityökorvauksen lisäksi. Lisäksi on otettava huomioon viikkolepoa koskevat mää- räykset.

6. Ylityökorvaus tai osa siitä voidaan työntekijän ja työnantajan kesken sopia vaihdettavaksi vas-

taavalla tavalla laskettuun vapaaseen työnteki- jän säännöllisenä työaikana. Vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken. Myös vuorolisät työvuorolistan mukaisilta työvuoroilta maksetaan, vaikka henkilö ei teekään säännöllistä työvuoroaan ylityövapaan vuoksi.

7. Yksi ylityökäsite

Paikallisesti voidaan pääluottamushenkilön kans- sa sopia ylityön korvaamisesta työehtosopimuk- sen 3.4 kohdasta poiketen. Sopimuksen mukai- nen ylityökorvaus voi olla kaikilta ylityökorvauk- seen oikeuttavilta tunneilta sama tai ylityötuntien määrän perusteella porrastettu. Jos korvauksen suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.

Paikallista sopimusta laadittaessa on selvitettävä riittävän pitkältä ajanjaksolta ylityötuntien määrä ja jakautuminen 50 %:n ja 100 %:n ylityötuntei- hin, ylityön ajallinen sijoittuminen ja sen syyt sekä tarve paikallisen sopimuksen solmimiselle.

Paikallisen sopimisen osalta noudatetaan työeh- tosopimuksen 8.1 kohdan määräyksiä. Sopimus on solmittava kirjallisesti.

Sopimuksen toimivuutta, sen tavoitteiden toteu- tumista sekä ylityön syitä, määrää ja ajallista si- joittumista seurataan vuosittain yhteistoiminnas- sa henkilöstön edustajien kanssa.

Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sun- nuntaityökorotukseen tai ylityökorvauksen perus- teena käytettävän palkan laskentaan.

Tätä työehtosopimusmääräystä sovelletaan vain yrityksissä, jotka kuuluvat yhteistoimintalain (30.3.2007/334) soveltamisen piiriin.

SOVELTAMISOHJE:

Ylityötä voidaan tehdä vuorokautisena tai viikoittaisena yli- työnä myös esim. sunnuntaina. Sovittaessa ylityökorvauksen vaihtamisesta vapaaseen annetaan jokaisesta tehdystä yli- työtunnista mahdollinen sunnuntaityö- ja viikkolepokorvaus huomioon ottaen vapaata seuraavasti:

- ylityökorvaus 1,5-2 tuntia

- mahdollinen sunnuntaityökorvaus 1 tunti

- mahdollinen viikkolepokorvaus 1 tunti

Yhteensä vapaata annetaan 1,5-4 työvuorojärjestelmän mu- kaista työtuntia. Nämä tunnit luetaan mukaan säännöllisen työajan kokonaistuntimäärään.

5. Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa työ- aikalain mukaan ylittää keskimäärin 48 tuntia viikos- sa. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käyte- tään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksu- kaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenteri- vuoden vaihtumisen jälkeen.

6. Lisätyö

1. Työehtosopimuksen mukaan lisätyö ei ole mah- dollista kokoaikaisen työntekijän kohdalla.

2. Osa-aikainen työntekijä voi tehdä lisätyötä. Li- sätyötä on työnantajan aloitteesta ja työnteki- jän suostumuksella tehty työ, joka ylittää sovitun säännöllisen työajan ylittämättä kuitenkaan työ- ehtosopimuksen mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä tai työpaikalla yleisesti nouda- tettua säännöllistä työaikaa. Säännöllisen työajan ja lisätyön määrä voi olla yhteensä enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa.

3. Lisätyöstä maksetaan vähintään säännöllisen työ- ajan palkka. Osa-aikaiselle työntekijälle lisä- ja ylityöstä maksettavaa palkkaa laskettaessa saa- daan palkka tuntia kohden jakamalla kuukausi- palkka kuukauden työtuntien keskimäärällä. Mi- käli tehty työ on ilta- tai yötyötä, lisätään tun- tipalkkaan työehtosopimuksen 3.6.3 kohdassa mainittu tuntia kohden laskettu lisä. Näin saatua tuntipalkkaa käytetään laskennan perusteena.

3.5 SUNNUNTAITYÖ

1. Sunnuntaina, kirkollisena arkipyhänä, itsenäi- syyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä työstä (= sunnuntaityö) maksetaan kuukausipalkan lisäksi rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka jokai- selta tehdyltä työtunnilta.

2. Säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettava raha- korvaus voidaan kirjallisella sopimuksella sisällyt- tää kuukausipalkkaan, ei kuitenkaan tämän työ- ehtosopimuksen mukaisiin vähimmäispalkkoihin. Samalla on sovittava sen summan suuruudesta, jona rahakorvaus on kuukausipalkkaan sisällytet- ty. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, el- lei toisin ole sovittu. Korvaus on tarkistettava ai- na, jos kuukausipalkka tai tehdyn sunnuntaityön määrä muuttuu.

3. Sunnuntaina tai em. pyhäpäivänä alkava säännöl- linen työvuoro korvataan kokonaan sunnuntaityö- nä, vaikka työvuoro päättyisi arkipäivänä.

4. Sunnuntaina tehdystä säännöllisestä työstä mak- setaan vuorolisät lakisääteisen sunnuntaityökoro- tuksen takia kaksinkertaisina. Vuorolisien vaiku- tus sunnuntaina tehdyn ylityön korvaukseen käy ilmi ylityömääräyksen kohdasta 3.4.

5. Osa-aikaiselle työntekijälle sunnuntaityöstä mak- settavaa palkkaa laskettaessa saadaan palkka tuntia kohden jakamalla kuukausipalkka kuukau- den työtuntien keskimäärällä.

6. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia sunnuntai- työkorotuksen vaihtamisesta vastaavaan vapaa- aikaan säännöllisenä työaikana.

3.6 VUOROLISÄT

1. Vuorolisä maksetaan säännölliseltä työvuorolta

• joka päättyy klo 18.00–01.00 välisenä aikana tai

• joka alkaa tai päättyy klo 01.01 ja 05.00 välisenä aikana tai kestää edellä mainitun ajankohdan yli tai

• joka alkaa klo 05.01–06.59

Vuorolisä	1.9.2022	1.7.2023	1.10.2024
18.00–20.00	8,80 €	9,20 €	9,40 €
20.01–22.00	16,70 €	17,30 €	17,70 €
22.01–24.00	21,90 €	22,70 €	23,10 €
00.01–01.00	23,90 €	24,70 €	25,30 €
01.01–05.00	29,60 €	30,60 €	31,30 €
05.01–05.59	23,90 €	24,70 €	25,30 €
06.00–06.59	16,70 €	17,30 €	17,70 €

Lauantailisä	1.9.2022	1.7.2023	1.10.2024
18.00–20.00	29,10 €	30,10 €	30,70 €
20.01–22.00	59,70 €	61,80 €	63,10 €
22.01–24.00	76,00 €	78,70 €	80,30 €
00.01–01.00	82,30 €	85,20 €	87,00 €
01.01–05.00	104,60 €	108,20 €	110,50 €
05.01–05.59	82,30 €	85,20 €	87,00 €
06.00–06.59	59,70 €	61,80 €	63,10 €

2. Vuorolisä lauantaina tehdyltä säännölliseltä työ- vuorolta

SOVELTAMISOHJE:

VUOROLISÄT

1. Yleistä

Vuorolisä maksetaan säännöllisiltä työvuorojärjestelmän mu- kaisilta työvuoroilta. Vuorolisä on sama kaikissa palkkaryh- missä. Lisät koskevat myös harjoittelijoita. Vuorolisän määrä ei riipu työvuoron pituudesta.

Lauantaina tehtävästä säännöllisestä työstä vuorolisä mak- setaan erillisen taulukon mukaisena. Säännöllinen työvuoro katsotaan tehdyksi lauantaina, jos yli puolet ko. vuoron työ- tunneista tehdään lauantaivuorokauden aikana.

Lisiä ei voi sisällyttää työehtosopimuksen mukaiseen vähim- mäispalkkaan. Vuorolisät maksetaan joko tehtyjen vuorojen mukaan tai tasasuuruisena eränä, erillisenä osana kuukau- sipalkkaa, jolloin erän tulee vastata tehtyjä vuoroja. Myös sunnuntaityökorotus on otettava huomioon erästä sovitta- essa. Mikäli vuorotyön määrässä tapahtuu muutoksia, erää tarkistetaan vastaavasti.

2. Vuorolisä ja sunnuntaityökorotus

Sunnuntaina tai muuna pyhänä sekä itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä säännöllisenä työaikana tehtävästä työvuoros- ta maksetaan vuorolisä kaksinkertaisena.

3. Vuorolisä ja ylityökorvaus

Vuorokautista ylityön korvausta laskettaessa perustuntipalk- kaan lisätään säännöllisen työajan vuorolisän tuntia kohden laskettu osa sen päivän lisästä, jona ylityötä tehdään. Jos henkilölle maksetaan vuorolisät kuukausittaisena eränä, tu- lee erä ottaa huomioon ylityökorvauksen perusteena olevaa perustuntipalkkaa laskettaessa.

4. Vuorolisä ja sunnuntaityökorotus sairausajalta

Sairausajalta vuorolisät maksetaan työvuoroluettelon mukai- sesti.

Mikäli sairaus jatkuu pitempään kuin sairauden alkaessa voimassa ollut työvuoroluettelo, maksetaan lisät sen suu- ruisina kuin ne on maksettu keskimäärin edellisen kolmen kuukauden aikana.

Sairausajan palkassa otetaan huomioon myös sunnuntaityö- korotus, jos työntekijä olisi ollut työvuorolistan mukaisesti työssä. Korvaus maksetaan enintään kuudelta sunnuntai- vuorolta.

5. Vuorolisä koulutus- ja järjestötehtävien ajalta

Vuorolisä maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti koulu- tussopimuksessa tarkoitetuista koulutustilaisuuksista, joilta työnantaja on koulutussopimuksen mukaan velvollinen mak- samaan palkan.

Työntekijän osallistuessa liittonsa virallisena edustajana työ- ehtosopimuksen 7.7 §:n tarkoittamiin järjestötehtäviin, vuo- rolisä maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti

6. Vuorolisä matka-ajalta

Työntekijän matkustaessa säännöllisenä työaikanaan vuoro- lisät maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti.

Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työajan ulko- puolella, vuorolisää ei makseta, koska matkustusaika ei ole työaikaa.

7. Vuorolisä ylityövapaan ajalta

Mikäli työntekijän ja työnantajan kesken sovitaan, että ylityö korvataan vapaa-aikana, ylityövapaan ajalta maksetaan vuo- rolisä työvuoroluettelon mukaisesti.

3.7 KUUKAUSIPALKAN JAKAJA

Yli-, sunnuntai- ym. työstä suoritettavaa rahakorvausta määrättäessä lasketaan tuntipalkka siten, että kuu- kausipalkka jaetaan luvulla 157. Milloin säännöllinen työaika on sovittu 37,5 tuntia lyhyemmäksi, kuukau- sipalkan jakajana käytetään luvulla 157 kerrottua so- vitun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhdetta

157 x sovittu viikkotyöaika

37,5

3.8 VARALLAOLO JA HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ

1. Varallaolo

1. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Varallaolon aikana työntekijän on oltava työnantajan tavoitet- tavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan, ellei työnteki- jän ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömäs- sä läheisyydessä. Varallaolo ei saa kohtuuttomas- ti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymis- perusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä. Kor- vauksen määrässä on otettava huomioon varalla- olosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.

(TAL 4 §. Tämä määräys ei ole työehtosopimuk- sen osa.)

2. Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijä on välittömästi tavoitettavissa koto- naan ja valmis ilmoituksen saatuaan lähtemään työhön, maksetaan siitä varallaoloajan palkkana kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen perustunti- palkka.

SOVELTAMISOHJE

Varallaolosta on etukäteen sovittava työnantajan ja työnteki- jän kesken. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Mikäli työntekijä hänen ollessaan varalla kutsutaan työhön, loppuu varallaolo ja tehdyistä tunneista maksetaan työeh- tosopimuksen mukainen ylityökorvaus säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta.

2. Hälytystyö

Hälytysluontoisesta työstä, jota tehdään työvuoron ul- kopuolella annetun hälytyskutsun perusteella ja työn- tekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikan- sa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan, maksetaan työntekijälle ylityökorvauksen lisäksi häly- tysrahana vähintään kolmen tunnin palkka.

Mikäli hälytyskutsu annetaan ja työhön joudutaan tu- lemaan kello 21.00 ja 6.00 välisenä aikana, makse- taan ylityökorvauksen lisäksi hälytysrahana neljän tun- nin palkka.

Jos työvuoroluettelo on ns. yhden toimittajan aluetoi- mituksessa toimittajan suostumuksella jätetty laati- matta, ei hälytysrahan perusteita voida selvittää eikä hälytysrahaa makseta.

SOVELTAMISOHJE

Hälytystyöstä maksetaan korvaus kuten ylityöstä em. häly- tysrahaa lukuun ottamatta. Muutenkin hälytystyö rinnaste- taan ylityöhön, mikä merkitsee sitä, että se lasketaan mu- kaan ylitöiden enimmäismääriin.

Hälytysluontoisesta työstä annettua määräystä ei sovelleta, mikäli henkilö sopimuksen mukaan on tavoitettavissa asun- nostaan tai muusta sovitusta paikasta, jolloin työntekijälle suoritetaan varallaolokorvaus.

3.9 TYÖAIKAPANKKI

Työnantaja ja luottamushenkilö voivat sopia työaika- pankin käyttöönotosta yrityksessä.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer- kiksi

– työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita

– vuosityöaikaa tasoittavia vapaapäiviä

– xxxxxxxx xxxxxxx kertymää

– vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

– vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilo- maa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai

– vapaaksi vaihdettua lomarahaa.

Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimää- räistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaa- ta, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjes- telmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otet- taessa sovittu.

Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäi- sen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaika- lain mukaiset vanhentumisajat.

Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomaker- tymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kerty- neet vapaat maksetaan rahana.

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin ker- tyneistä vapaista. Luottamushenkilölle annetaan vuo- sittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyistä vapaista. Luottamushenkilö ja työnantajan edustaja seuraavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työsuojelullisista syistä.

Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työnvähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista:

– ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin

– mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa

– vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle ase- tetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin

– kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidet- täväksi

– miten vapaan pitämisajankohdan palkka mää- ritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperus- teita tai palkkaustapoja

– menettelytavoista työntekijän ollessa työkyvyttö- myyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana

– missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohel- la, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja min- kä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan

– kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamushenkilön kesken ja kuin- ka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Palkkarakenne

4.2 Toimituksellisen henkilöstön tehtävien vaativuuden perusluokitus

4.3 Työtehtävien muuttuminen

– Soveltamisohje

4.4 Vähimmäispalkat

4.5 Osa-aikaisen vähimmäispalkka

4.6 Harjoittelijapalkat

4.7 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa

– Soveltamisohje

4.8 Sijaisuuskorvaus

4.9 Päällekkäistyökorvaus

– Soveltamisohje

4.10 Palkanmaksu

4.11 JOPA-palkkausjärjestelmä

4.12 Suositus työsuorituksen arvioinnista

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 PALKKARAKENNE

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu työn vaativuuden mukaisesta vähimmäispal- kasta ja henkilökohtaisen palkanosan kokemusosasta.

4.2 TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN PERUSLUOKITUS

4.2.1 Taso I: Toimitukselliset tukitehtävät Palkkaryhmä I

Palkkaryhmään 1 kuuluvat toimituksellista työproses- sia tukevat tehtävät, joihin tyypillisesti hankitaan val- miudet keskiasteen koulutuksella tai vastaavalla ko- kemuksella.

Palkkaryhmään 1 kuuluvat myös journalistiset tehtä- vät, jotka perustuvat vakiintuneeseen käytäntöön ei- vätkä edellytä jatkuvien journalististen ratkaisujen te- kemistä.

4.2.2 Xxxx XX: Journalistiset ammattitehtävät

Journalistiset ammattitehtävät (palkkaryhmät 2a, 2b, 2c) ovat tehtäviä, joihin tyypillisesti hankitaan valmiudet korkeakoulutasoisella koulutuksella. Työn lopputulok- sena voi olla sisältö erilaisissa muodoissa esimerkiksi teksti, kuva, grafiikka, ääni ja/tai muut digitaaliset sisäl- löt. Työ edellyttää journalististen ratkaisujen tekemistä.

Palkkaryhmä 2a

Journalistisiin ammattitehtäviin kuuluvat mm. uutis- ja artikkelityö, journalistinen taitto/ ulkoasusuunnitte- lu sekä journalistinen kuvaaminen ja kuvareportaasi- työ. Työ edellyttää itsenäistä tietolähteiden etsimistä, käyttämistä ja taustojen selvittämistä. Tehtävälle on tyypillistä, että työn kohde määritellään, mutta tekijä voi itse valita työn suorittamisen tavan (haastateltavat, kuvattavat, lähteet, tyylin jne.).

Palkkaryhmään 2a kuuluvat myös vaativat journalistis- ta työprosessia tukevat tehtävät, joissa edellytetään vastaavan tiedon, taidon ja kokemuksen määrää kuin tasolle sijoittuvissa journalistisissa tehtävissä. Tyypilli- sesti tämän tason tehtäviin valmiudet hankitaan kor- keakoulutasoisella koulutuksella.

Palkkaryhmä 2b

Palkkaryhmään 2b kuuluvat journalistiset itsenäiset tai monipuoliset tehtävät, joiden sisältö poikkeaa selväs- ti vaativampaan suuntaan edellä kuvatuista tason 2a tehtävistä tehtävän edellyttämän osaamisen, päätök- senteon, vuorovaikutuksen tai vastuun osalta.

Olennainen tehtävän vaativuusero perustuu seuraaviin vaativuustekijöihin:

• tehtävään on erikseen sovittu tehtävän vaativuutta lisäävä olennainen tekijä

• toimittajan tehtävään sisältyy olennaisena osana myös journalistista kuvaamista tai journalistista taittoa/ulkoasusuunnittelua

• tehtävään sisältyy työryhmän työn ohjaamista

• tehtävään sisältyy sovittu vastuu määritellystä aihepiiristä tai alueesta

Palkkaryhmä 2c

Palkkaryhmään 2c sijoitetaan itsenäiset tehtävät, jois- sa vastataan määritellystä aihepiiristä, alueesta tai ra- jatusta julkaisualustasta ja työhön kuuluu olennaisena osana niihin liittyvän sisällön hankkiminen oman orga- nisaation ulkopuolisilta tekijöiltä.

4.2.3 Xxxx XXX: Journalistiset vastuutehtävät Palkkaryhmä 3a

Palkkaryhmään 3a kuuluvat journalistiset tehtävät, joi- hin on sovittu itsenäinen vastuu määritellyn tehtävä- alueen hoitamisesta. Tekijä määrittelee itse työn sisäl- lön toimituksellisen linjan puitteissa.

Palkkaryhmään kuuluvat myös tehtävät, joihin sisältyy työnjohto- ja työnorganisointivastuu.

Palkkaryhmä 3b

Palkkaryhmään 3b kuuluvat journalistiset tehtävät, joi- den sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä kuvatuista tason 3a tehtävistä tehtävän edellyt- tämän osaamisen, päätöksenteon, vuorovaikutuksen tai vastuun osalta.

Palkkaryhmällä 3b ei ole vähimmäispalkkaa, palkka sovitaan työsopimuksella.

Pöytäkirjamerkintä: Liitot eivät käsittele eivätkä vie työtuomioistuimeen ratkaistavaksi sellaisia 2c-palkka- ryhmän käyttöönoton yhteydessä esiin nousevia eri- mielisyyksiä, joilla ei ole palkkavaikutusta.

4.3 TYÖTEHTÄVIEN MUUTTUMINEN

Työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkis- tetaan tehtäviin liittyvä vähimmäispalkkaryhmä. Vaati- vuustaso ja sitä vastaava vähimmäispalkka voi tällöin nousta tai laskea. Pelkästään vähimmäispalkkamää- räyksen muuttuminen ei alenna työntekijän henkilö- kohtaista palkkaa.

SOVELTAMISOHJE:

Henkilökohtainen palkka voi myös alentua joissakin tapauk- sissa.

Henkilökohtaisen palkan tällainen muutos voi perustua erilli- seen sopimiseen, työsopimuksen ehtoon tai eräisiin työsopi- muslaista johtuviin tilanteisiin. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia asiasta vähimmäispalkkamääräyksiä alittamatta. Työso- pimuksessa voi olla erityisehtoja, joissa on sovittu henkilökoh- taisen palkan muuttumisen perusteista. Tällaiset erityisehdot voivat liittyä mm. koeluontoiseen tehtävien muuttumiseen, työnkiertoon tai työtehtäviin liittyviin määräaikaisuuksiin.

Lisäksi henkilökohtaisen palkan alentuminen ja tehtävien muuttuminen voi perustua työsopimuslaissa tarkoitettuihin tilanteisiin, joissa yrityksellä on irtisanomisen vaihtoehtoeh- tona peruste (tuotannolliset ja taloudelliset perusteet ja yksi- löperuste) työsuhteen ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen. (Soveltamisohje ei ole työehtosopimuksen osa).

4.4 VÄHIMMÄISPALKAT

Vähimmäispalkat	1.12.2022	1.5.2023
	€/kk	€/kk
Palkkaryhmä 1	2 321	2 321
Palkkaryhmä 2 a	2 823	2 823
Palkkaryhmä 2 b	3 017	3 017
Palkkaryhmä 2 c		3231
Xxxxxxxxxxx 3 a	3 444	3 444

Vähimmäispalkat	1.7.2023	1.10.2024
	€/kk	€/kk
Palkkaryhmä 1	2 402	2 453
Palkkaryhmä 2 a	2 922	2 983
Palkkaryhmä 2 b	3 123	3 188
Palkkaryhmä 2 c	3 344	3 414
Palkkaryhmä 3 a	3 565	3 639

Mikäli palkka määräytyy tuntipalkan perusteella, vä- himmäispalkka jaetaan jakamalla taulukkopalkka lu- vulla 157. Jakajassa on otettu huomioon työehtoso- pimuksen mukainen säännöllisen työajan enimmäis- määrä sekä kohdan 3.2.2 mukaiset keskimääräiset vuosittaiset arkipyhät ja aattovapaat.

4.5 OSA-AIKAISEN VÄHIMMÄISPALKKA

Osa-aikaisen työntekijän vähimmäispalkka on hänen keskimääräisen viikkotyöaikansa mukainen osuus vä- himmäispalkasta.

4.6 HARJOITTELIJAPALKAT

1. Työehtosopimuksen mukaiseen vähimmäispalk- kaan ilman harjoitteluaikaa on oikeutettu henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkin- non, alemman korkeakoulututkinnon pääaineena journalistiikka tms. tai alan ammattikorkeakoulu- tutkinnon (medianomi).

2. Muuten harjoitteluaika on yksi vuosi, ellei lyhy- emmästä ajasta ole työsuhteen osapuolien välil- lä sovittu. Harjoitteluaikaa laskettaessa otetaan huomioon vähintään yhden kuukauden kestänyt yhdenjaksoinen harjoittelu.

3. Harjoittelijapalkkaa ei voi maksaa vaativuustason III mukaisissa tehtävissä.

Harjoittelijapalkat	1.12. 2022	1.7. 2023	1.10. 2024
Vähimmäispalkat	€/kk	€/kk	€/kk
Journalistiset tehtävät
Vähimmäispalkka 0–3 kuukauden aikana	1 890	1 956	1 997
Vähimmäispalkka 4–12 kuukauden aikana	2 020	2 091	2 135
Toimitukselliset tukitehtävät	1 879	1 945	1 985

4.7 HENKILÖKOHTAISEN PALKAN KOKEMUSOSA

Henkilön oltua yrityksen palveluksessa saman palkka- ryhmän tehtävässä hänen henkilökohtaisen palkkan- sa on oltava kolmen vuoden kuluttua vähintään viisi prosenttia ja seitsemän vuoden jälkeen kymmenen prosenttia yli ko. palkkaryhmän vähimmäispalkan. Ko-

kemusosan kertymisessä otetaan huomioon myös se aika, jonka henkilö on työskennellyt vaativammassa tehtävässä.

SOVELTAMISOHJE:

Uuden työsuhteen kyseessä ollessa tai henkilön siirtyessä ylemmän palkkaryhmän tehtävään kertymän tarkastelu al- kaa tehtävän alkamisesta. Kolmen tai seitsemän vuoden jäl- keen tarkistetaan täyttääkö henkilön palkka kokemusosan takuupalkan ja tarvittaessa palkkaa korotetaan niin, että henkilökohtainen palkka täyttää palkkaryhmän takuuprosen- teilla korotetun vähimmäispalkan.

4.8 SIJAISUUSKORVAUS

Jos alempaan vaativuustasoon kuuluva työntekijä määrätään hoitamaan ylempään vaativuustasoon (II ja III) kuuluvan työntekijän tehtäviä, hänelle maksetaan sijaisuudesta päiväkohtainen korvaus. Se saadaan ja- kamalla työntekijän palkkaryhmän ja sijaistettavan teh- tävän vähimmäispalkkatason erotus luvulla 21.

Korvaus maksetaan ensimmäisestä päivästä lukien.

Työsopimuksella voidaan sopia, että henkilökohtainen palkka sisältää korvauksen sijaistamisesta. Tämä kor- vaus ei kuitenkaan voi keskimäärin alittaa työehtoso- pimuksen sijaisuuskorvausta.

4.9 PÄÄLLEKKÄISTYÖKORVAUS

Päällekkäistyökorvaus koskee palkkaryhmiä I ja IIa.

Mikäli toimittajan tehtäviin kuuluu kuvaaminen, kor- vataan tämä päällekkäistyö 6,73 eurolla/julkaistu ku- va, enintään kuitenkin 15 kuvalta kuukaudessa. Kor- vaus voidaan sopia sisällytettäväksi keskimääräisenä summana kuukausipalkkaan, jolloin korvausta tarkis- tetaan, kuten sunnuntaityökorvausten tarkistamisesta on työehtosopimuksen 3.5 §:n 2 momentissa sovittu.

SOVELTAMISOHJE:

1. Yleistä

Määräystä päällekkäistyöstä sovelletaan niissä tapauksissa, joissa toimittajan työtehtäviin kuuluu kuvaaminen. Kuvaami- sen katsotaan olevan osa työtehtäviä, milloin siitä on nimen- omaisesti sovittu tai kuvaamisesta on käytännössä muodos- tunut toimittajan työnkuvan pysyvä osa.

Määräyksen perusteella kuvaamista ei kuitenkaan voida edellyttää toimittajalta, jolle kuvaaminen ei ole kuulunut. Määräys ei koske myöskään satunnaisesti otettuja toimitta- jan kustantajalle tarjoamia kuvia tai erikseen sovittuja yksit- täisiä kuvaustehtäviä.

2. Korvausmäärät

Päällekkäistyökorvausta maksetaan julkaistuilta kuvilta. Tä- mä tarkoittaa lehdessä julkaistuja yksittäisiä kuvia. Päällek- käistyökorvaus kattaa myös mahdolliset uudelleenjulkaisut sekä käytön työehtosopimuksen 2.4 §:n 3. kohdan tarkoit- tamassa sähköisessä viestinnässä.

Korvausmäärän maksimi on määritelty siten, että päällek- käistyökorvaus maksetaan enintään 15 kuvalta kuukaudes- sa. Tämän määrän ylittävä kuvamäärä ei kuulu työehtosopi- muksen mukaisen korvauksen piiriin.

Korvaus voidaan sopia myös kiinteäksi kuukausikorvauksek- si. Tällaista kiinteää korvausta on tarkistettava milloin olo- suhteet muuttuvat.

Päällekkäistyökorvaus on korvausta tehdystä työstä, joten se ei sisällä muita korvauksia, kuten esimerkiksi oman välineis- tön käytön korvausta.

3. Korvaukset poissaolojen ajalta

Säännöllinen päällekkäistyönä suoritettava valokuvaaminen tulee vuosilomalain edellyttämällä tavalla ottaa huomioon myös lomapalkassa.

Mikäli päällekkäistyökorvaus maksetaan kuukausittain sa- man suuruisena keskimääräisenä summana, ei tätä sum- maa vähennetä työntekijän vuosiloman tai raskausvapaa- seen oikeutetun työntekijän raskaus- ja vanhempainvapaan, sairausloman tahi koulutukseen osallistumisen ajalta siltä osin kuin työnantajalla työehtosopimuksen mukaan on pal- kanmaksuvelvollisuus.

Mikäli päällekkäistyökorvaus maksetaan julkaistujen kuvien määrän mukaan ja työntekijän poissaolosta palkalliseen ras- kausvapaaseen oikeutetun työntekijän raskaus- ja vanhem- painvapaan tai palkallisen sairausvapaan tahi koulutukseen osallistumisen ajalta aiheutuisi korvauksen pienenemistä, korvaus tällaiselta ajalta maksetaan sen suuruisena, et- tä korvaus kuukausittain vastaa keskimääräisen kuvaluvun mukaan määräytyvää korvausta. Keskimääräinen kuvaluku lasketaan tarvittaessa poissaoloa edeltävän kolmen kalente- rikuukauden perusteella.

Vuosiloman ajalta päällekkäistyökorvaus lasketaan lomapal- kan laskemista koskevan ohjeen mukaan.

Tehdyn ylityön johdosta annetun vapaan ajalta ei korvausta makseta, koska se on maksettava myös ylityön aikana ote- tuista, julkaistuista kuvista.

4.10 PALKANMAKSU

Työntekijälle maksetaan palkka kerran kuukaudessa, ellei toisin sovita. Työntekijä ilmoittaa tilin, jolle palkka maksetaan.

4.11 JOPA-PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Paikallisesti sopien yrityksessä voidaan ottaa käyttöön JOPA-palkkausjärjestelmä. Mikäli yrityksessä otetaan käyttöön vaihtoehtoinen JOPA-järjestelmä, journalis- tisten tukitehtävien yrityskohtainen vähimmäispalkka

ei voi alittaa palkkaryhmää I eikä journalististen am- mattitehtävien yrityskohtainen vähimmäispalkka palk- karyhmää IIa.

4.12 SUOSITUS TYÖSUORITUKSEN ARVIOINNISTA

Miksi työsuorituksen järjestelmällinen arviointi on tarpeellista?

Palkkauksen perusfilosofia, sama palkka yhtä vaati- vasta tehtävästä ja samanarvoisesta työsuorituksesta, pitää sisällään myös sen, että paremmasta työsuori- tuksesta maksetaan parempaa palkkaa.

Työsuorituksen arviointijärjestelmällä, joka sisältää etukäteen henkilöstölle viestityt kriteerit, voidaan yri- tyksessä löytää objektiiviset perusteet henkilökohtai- sen työsuorituksen palkitsemiselle. Näin palkkojen erot saman vaativuustason tehtävissä perustuvat hyväksyt- täviin tekijöihin. Yritys voi myös rakentaa omaan palk- kausjärjestelmäänsä henkilökohtaiset palkanosat. Kun työsuorituksen arviointi tehdään hyvin ja arvioitavat te- kijät valitaan oikein, on henkilöstön mahdollista kehit- tyä työtehtävän kannalta keskeisissä asioissa.

Mikäli yritys päättää ottaa käyttöön henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmän, voidaan arvioin- nissa käyttää esimerkiksi tätä työehtosopimuksen liit- teenä olevaa menettelytapaohjetta ja taulukkoa.

Arviointitekijöiden määrittely ja niistä tiedottaminen

Käytettävät arviointitekijät riippuvat työn luonteesta ja työyhteisön omista arvostuksista, mutta samantyyppi- set tekijät toistuvat eri arviointijärjestelmissä. On mah- dollista ja myös perusteltua käsitellä arviointitekijät yh- teistyössä henkilöstön kanssa.

Arvioinneista henkilöstön tulee saada tietää ainakin seuraavat seikat:

• mitä tekijöitä arvioinnissa käytetään

• kuka arvioinnin tekee ja milloin

• miten palaute annetaan

• miten suoritusten parantamista tuetaan

• mitä ovat hyvien suoritusten palkitsemiskriteerit

Malli työsuorituksen arviointiin

Mallia voidaan käyttää kehityskeskustelujen yhteydes- sä. Tällöin arviointi kohdistuu työsuoritukseen yleensä noin vuoden ajalta arviointihetkestä taaksepäin. Työ- suorituksen arvioinnin tekee yleensä lähiesihenkilö. Tarvittaessa arvioinnin pohjaksi voidaan kerätä tietoa muitakin tahoilta. Työsuorituksen arviointi käydään keskustellen läpi arvioitavan henkilön kanssa.

Työsuorituksen arviointi tehdään suhteessa henkilön tehtävään. Kaikissa tehtävissä voi olla eritasoisia työ- suorituksia. Esimerkiksi osaamisen, tuloksellisuuden ja työn laadun vaatimukset suhteutetaan siihen, millaisia vaatimuksia tehtävä asettaa osaamiselle ja millaisia tavoitteita tehtävälle on asetettu. Koko arviointiasteik- ko on käytössä eri vaativuustason tehtävissä.

Suoriutumista arvioidaan arviointitekijä kerrallaan. Ar- viointitekijät tarkastelevat henkilön toimintaa työssä ja työyhteisössä eri näkökulmista. Henkilön suoriutumi- nen voi siten näyttäytyä erilaisena eri arviointitekijöillä. Työkokemuksen määrä ei suoraan ole arvioitava asia, vaikka työkokemus voi vaikuttaa henkilön suoriutumi- seen.

Mallissa käytetään kolmea eri arviointitekijää: ”Osaa- minen, tuloksellisuus ja työn laatu”, ”Kehittäminen ja kehittyminen” ja ”Yhteistyötaidot”. Arviointitekijöitä painotetaan yleensä niin, että tekijä ”Osaaminen, tu- loksellisuus ja työn laatu” saa suuremman painoarvon kuin kaksi muuta tekijää. Tekijöiden painotukset pää- tetään etukäteen.

Arvioinnissa lähdetään liikkeelle oletuksesta, että hen- kilön suoriutuminen vastaa tehtävään ja työyhteisös- sä toimimiseen liittyviä odotuksia ja tavoitteita. Tätä vastaa kullakin arviointitekijällä arviointilomakkeen asteikon taso 2, odotuksia vastaava. Mikäli henkilön suoriutuminen alittaa tai ylittää tehtävälle asetetut pe- rusodotukset ja tavoitteet, asteikolta valitaan henkilön suoriutumista vastaava taso 1, 3 tai 4. Kunkin arvioin- titekijän kohdalla arviointiasteikolta valitaan taso, jolla henkilön suoriutumisen painopiste on olennaisilta osin. Vaikka esimerkiksi osaaminen, tuloksellisuus ja työn laatu vastaisi pääosin tasoa 2, voi jollakin osa-alueella kuitenkin olla myös kehittämisen varaa ja joltakin osin taas tehtävään liittyvät odotukset saattavat ylittyä.

Lisätietoa palkka-asioista on luvuissa 18 ja 19.

5 LUKU

LOMAT

5.1 Vuosiloma

5.2 Lomaraha

– Soveltamisohje

5.3 Talviloma

5.4 Loman siirtäminen työkyvyttömyystilanteessa

5.5 Säästövapaa

5.6 Lomakorvaus, ellei lomaa ole kertynyt

– Soveltamisohje: Vuosiloma ja talviloma

5.7 Lomapalkan laskenta, kun on tehty sekä osa- että kokoaikatyötä

5 LUKU

LOMAT

5.1 VUOSILOMA

1. Vuosiloman ansainta

Täyden vuosiloman pituus on

• 4 viikkoa työntekijällä, joka on työskennellyt alalla lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähemmän kuin kaksi vuotta.

• 5 viikkoa työntekijällä, joka on työskennellyt alalla lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään kaksi vuotta.

• 6 viikkoa toimittajalla, lehtikuvaajalla tai taiteilijalla, joka on työskennellyt edellä mainituissa tehtävissä vähintään 10 vuotta.

• Toimittajalla, lehtikuvaajalla ja taiteilijalla, jonka työvuorojen luvusta keskimäärin vähintään kolmannes jatkuu illalla klo

21 jälkeen tai alkaa aamulla ennen klo 7 laskettuna täyden vuorottelukauden aikana, on oikeus 2 vuoden työskentelyn jälkeen lehtialalla saada lisäksi lomaa päivä jokaiselta kuukaudelta, jonka hän on lomanmääräytymisvuonna ollut edellä

tarkoitetussa yötyössä, yhteensä enintään 6 viikkoa.

Työntekijä ansaitsee vuosiloman lisäksi talvilomaa (ks. kohta 5.3).

2. Vuosiloman antaminen

Vuosiloma annetaan 2.5.–30.9. välisenä aikana.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia laista poiketenkin vuosiloman

• antamisesta muunakin aikana kuin vuosilomakautena

• jakamisesta osiin sekä

• antamisesta säästövapaana.

Vuosiloma annetaan yhdenjaksoisena. Työnantajalla on kuitenkin oikeus antaa yhdessä tai useammassa erässä se osa lomasta, joka ylittää 18 arkipäivää, mi- käli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä.

3. Lomapalkan maksaminen

Työntekijän tai luottamushenkilön kanssa voidaan so- pia lomapalkan maksamisesta yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä.

5.2 LOMARAHA

1. Määrä ja maksaminen

Lomaraha on 50 % lomapalkasta, enintään kuitenkin 30 lomapäivältä.

Lomaraha maksetaan ennen loman alkua. Maksamis- ajankohdan siirrosta voidaan sopia työntekijän tai luot- tamushenkilön kanssa ja maksamisesta useammassa erässä luottamushenkilön kanssa.

2. Vaihtaminen vapaaseen

Työntekijän kanssa voidaan sopia lomarahan vaihta- misesta vapaaseen.

15 vuotta alalla ollut työntekijä voi vaihtaa viikkoa vas- taavan osan lomarahasta vuosittain karttuvaksi kou- luttautumisajaksi, joka annetaan yhtenäisenä viiden viikon jaksona. Kouluttautumisen ajankohta sovitaan hyvissä ajoin. Käyttämätön kouluttautumisaika korva- taan työsuhteen päättyessä tai työntekijän luopuessa järjestelmästä tuolloin voimassa olevan palkkaperus- teen mukaisesti.

3. Työsuhteen päättyminen

Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä lo- makorvauksen yhteydessä.

4. Maksamatta jättäminen

Työnantaja ja luottamushenkilö voivat soveltamisoh- jeessa tarkoitetuin edellytyksin sopia, että lomarahaa tai sen osaa ei makseta.

SOVELTAMISOHJE:

Taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn perustuvan työvoi- man vähentämisen sijasta voidaan irtisanomisten tai lomau- tusten välttämiseksi paikallisesti sopia, että lomarahaa tai sen osaa ei makseta.

Kysymyksessä on sopimisenvarainen vaihtoehto, jota ei voida yksipuolisesti toteuttaa. Ennen kuin neuvotteluja lomarahan tai sen osan poistamisesta voi aloittaa, edellytetään, että osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että taloudellinen tai tuo- tannollinen peruste työvoiman vähentämiselle on olemassa.

Siten se muodostaa toissijaisen, paikallisesti sovittavan vaih- toehdon jo todetun henkilöstön vähentämistarpeen estämi- seksi taikka minimoimiseksi.

5.3 TALVILOMA

1. Talviloman ansainta

Työntekijä ansaitsee työsuhteen alusta lukien vuosilo- man lisäksi talvilomaa, jonka enimmäispituus on viisi

(5) työpäivää.

Tukitehtävissä työntekijällä, jonka säännöllisen työajan työvuoroista vähintään 1/3 alkaa ennen klo 7.00 tai päättyy klo 21.00 jälkeen, on oikeus kahden vuoden alalla työskentelyn jälkeen saada talvilomaa, jonka enimmäispituus on 10 työpäivää.

Talviloman ja vuosiloman pituus on yhteensä enintään seitsemän (7) viikkoa.

2. Talviloman ajankohta

Talviloma annetaan saman talvilomakauden (1.10. – 30.4.) aikana, jona talvilomaa ansaitaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia talviloman pitämisestä talvi- lomakauden ulkopuolella.

3. Vaihtaminen rahaksi

Työntekijän esityksestä työnantaja ja työntekijä voivat sopia talviloman vaihtamisesta rahaksi.

5.4 LOMAN SIIRTÄMINEN TYÖKYVYTTÖMYYSTILANTEISSA

1. Vuosiloman siirtämisessä noudatetaan vuosilo- malakia. (Tämä määräys ei ole työehtosopimuk- sen osa.)

2. Talviloma siirtyy, jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön.

5.5 SÄÄSTÖVAPAA

1. Oikeus säästää vuosilomaa ja säästövapaajärjestelmä

Työntekijällä on oikeus säästää vuosilomaa vuosiloma- lain 27 §:n mukaisesti.

Sen lisäksi työnantaja ja luottamushenkilö voivat sopia säästövapaajärjestelmästä, jonka mukaan työntekijä voi säästää:

• 18 päivää ylittävän osan vuosilomasta ja talviloman,

• ylityöstä rahakorvauksen sijasta sovitun vapaan,

• lomarahasta vapaaksi vaihdetun osan,

• viikoittaisten vapaiden lisäksi tulevat vapaat, joita ei työtuntijärjestelmässä ole pidetty.

2. Säästövapaan käyttäminen

Säästövapaan käyttämisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.

3. Maksaminen rahana

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia säästövapaan maksamisesta rahana. Työsuhteen päättyessä sääs- tövapaat maksetaan rahana.

4. Lomaraha

Vuosilomaa säästettäessä sovitaan samalla, siirtyykö lomaraha maksettavaksi vapaata pidettäessä.

5.6 LOMAKORVAUS, ELLEI LOMAA OLE KERTYNYT

1. Työntekijälle, jolle ei kerry lomaa 14 päivän tai 35 tunnin lomanansaintasääntöjen mukaan, makse- taan lomakorvauksena vuosilomalain mukainen 9

% lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntynees- tä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Mikäli työsuhde on lomakautta edeltä- vän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennes- sä jatkunut vähintään yhden vuoden, maksetaan lomakorvausta vuosilomalain mukainen 11,5 %. Mikäli työntekijä on TES 5.1.1 kohdan mukaisen 6 viikon vuosiloman ansainnan piirissä, on loma- korvauksen suuruus 13.5 %.

Huomautus: Loma-ajalta maksettu palkka ei ole laskentapohjassa.

2. Lomakorvaukselle maksetaan työehtosopimuksen mukainen lomaraha, enintään kuitenkin 11,5 %:n lomakorvaukselle.

3. Talvilomakorvauksen suuruus on 2 %. kahden vii- kon talvilomaan (TES 5.3.1) oikeutetuille makse- taan talvilomakorvausta 4 %

Työsuhde alle 1 v

Työsuhde yli 1 v

Alalla työskentely

yli 10 v

Päivätyö

15,50 %

19,25 %

21,25 %

Yötyö (1/3) 17,50 %

21,25 %

4. Lomakorvausta, lomarahaa ja talvilomakorvaus- ta maksetaan yhteensä 1. kohdassa mainitusta palkkasummasta laskettuna

5. Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa maksetaan viimeistään vuosilomalain mukaisen lomakauden päättyessä.

SOVELTAMISOHJE:

VUOSILOMA JA TALVILOMA

Vuosi- ja talvilomaan sovelletaan vuosilomalain määräyksiä, ellei jäljempänä ole toisin sanottu. Vuosilomalla tarkoitetaan ”kesälomaa”.

A. VUOSILOMA

1. Lomaoikeus

Xxxxxxxxxx määräytyy alallaolovuosien mukaan harjoittelu- ajan alkamisesta lukien. Vuosilomaan oikeuttavaa alallaolo- aikaa laskettaessa otetaan huomioon

• työskentely lehdistössä, radiossa ja televisiossa

• asevelvollisuusaika, aseeton tai siviilipalvelusaika sekä rauhanturvaamistehtävät

• työehtosopimuksen mukainen äitiysvapaa

• sairausaika sen palkallisesta kestosta riippumatta

• loma-aika

• työehtosopimuksen tarkoittama palkatonta opiskelua ja opetusvapaata koskeva aika

• täydennyskoulutusaika

• päätoimisena freelance-journalistina lehtialalla vähin- tään 3 kuukauden jaksoina toimittu aika.

Muuta yli neljä kuukautta kestävää palkatonta vapaata ei lasketa työsuhteen kestoon ja alallaoloaikaan.

2. Vuosiloman pituus

Loma ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana (1.4.– 31.3.).

Työntekijän loman pituus määräytyy sen mukaan, montako täyttä lomanmääräytymiskuukautta lomanmääräytymisvuon- na on kertynyt. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalen- terikuukausi, jona työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä on vähintään 14. Työpäivän pituudella ei ole merki- tystä. Osa-aikaisilla työntekijöillä, joille ei työsopimuksensa mukaan kerry 14 työpäivää kuukaudessa, täysi lomanmää- räytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana hän on työskennellyt vähintään 35 tuntia.

Työssäolopäivien veroisiksi katsottavat päivät on lueteltu vuosilomain 7 §:ssä.

Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylöspäin.

Yhteensä vuosiloma ei voi ylittää kuutta viikkoa. Yötyön pe- rusteella toimittaja, kuvaaja tai taiteilija saa täyden kuuden viikon loman, jos hän on ollut yötyössä kuusi kuukautta ja työssä yhteensä 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta.

3. Vuosiloman antaminen

Loma annetaan vuosilomakautena (2.5.–30.9.) työnantajan määräämänä ajankohtana. Ennen loma-ajankohdan mää- räämistä työnantajan on kuitenkin varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta. Lomien sijoittelusta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle vuosiloman tai sen osan ajankohta mikäli mahdollista kuukautta ja kuitenkin vii- meistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista, ellei toisin sovita.

Lomapäivät ovat arkipäiviä, lauantait mukaan lukien. Täysi lomaviikko on siten 6-päiväinen.

Seuraavia päiviä ei oteta huomioon lomapäiviä laskettaessa:

– sunnuntait

– itsenäisyyspäivä

– jouluaatto

– juhannusaatto

– pääsiäislauantai

– vapunpäivä

– kirkolliset juhlapyhät.

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen.

4. Vuosilomapalkka

Työntekijällä on oikeus saada säännöllisen työajan palkkan- sa vuosiloman ajalta. Lomapalkan suuruus määräytyy loman alkamishetken palkan mukaan. Mikäli loma pidetään use- ammassa osassa, määräytyy kunkin osan vuosilomapalkka kyseisen lomajakson alkamisajankohdan mukaan.

Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei paikal- lisesti ole sovittu toisin. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa normaalina pal- kanmaksupäivänä.

Vuosilomalta maksetaan se palkka, jonka työntekijä olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla työntekijän kuukausipalkka 25:llä. Päivä- palkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

Lakiin perustuvia lisiä ei oteta huomioon vuosilomapalkan suuruutta määrättäessä. Tällaisia ovat mm. yli- ja hätätyö- korvaukset. Sen sijaan työehtosopimukseen perustuvat säännöllisesti etukäteen toistuvan järjestelmän mukaan maksettavat lisät otetaan huomioon. Tällaisia ovat vuoroli- sät, päällekkäistyön korvaus sekä sunnuntaityön korotukset. Ne lisätään vuosilomapalkkaan alla esitetyn kerroinmallin mukaisesti. Jos erien osuus on sovittu sisällytettäväksi kuu- kausipalkkaan, ei niitä kuitenkaan tarvitse erikseen laskea.

Lomanmääräytymisvuoden työpäiviltä maksetut säännöl- listen työajan lisät lasketaan yhteen, ja summa jaetaan työpäivien lukumäärällä. Työpäivillä tarkoitetaan myös työs- säolopäivien veroisia päiviä, esimerkiksi sairaus- ja vuosilo- mapäiviä. Näin saatu, päivää kohden laskettu määrä kerro-

taan alla olevalla kertoimella, jolloin saadaan erien vaikutus vuosilomapalkkaan.

Lomapäivien Lomapäivien

lukum./kerroin lukum./kerroin

2	1,8	19	17,4
3	2,7	20	18,3
4	3,6	21	19,3
5	4,5	22	20,3
6	5,4	23	21,3
7	6,3	24	22,2
8	7,2	25	23,2
9	8,1	26	24,1
10	9,0	27	25,0
11	9,9	28	25,9
12	10,8	29	26,9
13	11,8	30	27,8
14	12,7	31	28,7
15	13,6	32	29,6
16	14,5	33	30,5
17	15,5	34	31,5
18	16,4	35	32,4
		36	33,3

Jos kysymyksessä on säännöllinen 5-päiväinen työviikko lomanmääräytymisvuoden aikana, voidaan työpäivien luku- määränä pitää 252:ta (= 12 x 21 eli keskimäärin 21 työ- päivää kuukaudessa).

Mikäli kysymyksessä on lyhyempi kuin 5-päiväinen työviikko, ja laskelma johtaa lomapalkan perusteettomaan kasvuun li- sien osalta, tulee ottaa huomioon, että loma-ajan palkan on vastattava mahdollisimman hyvin säännölliseltä työssäolo- ajalta maksettua palkkaa. Tarvittaessa on maksettava loma- palkka loma-ajan sisään kuvitellun työvuorolistan mukaisesti.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on annettava vuosiloman aikana vähentämättöminä. Tämä merkitsee sitä, että esim. auto- ja asuntoetu on säilytettävä. Mitään erillistä hyvitys- tä ei niistä lisäksi anneta. Jos työntekijällä on ruokaetu eli vähintään yksi ateria päivässä, eikä hän käytä tätä vuosilo- mansa aikana, on hänellä oikeus saada siitä rahakorvaus.

5. Vuosilomakorvaus

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuo- siloman sijasta lomapalkkaa vastaava lomakorvaus yhtä monelta päivältä kuin hän olisi saanut lomaa työsuhteen jatkuessa. Lomakorvaus lasketaan samoin kuin lomapalkka.

Esimerkki:

Työsuhde päättyy 15.11. Työntekijä on oikeutettu viiden vii- kon vuosilomaan. Työsuhteen päättyessä hän on ansainnut lomanmääräytymisvuoden alusta eli 1.4. alkaen lomaa seit- semältä kuukaudelta, koska marraskuussa ei ole 14 työpäi- vää tai niiden veroista päivää.

Korvattavaa vuosilomaa kertyy siten yhteensä 7 x 2,5 arki- päivää = 17,5 eli pyöristettynä 18 arkipäivää. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka

kerrotaan lomapäivien lukumäärällä (18). Lopuksi korvauk- seen lisätään lomanmääräytymisvuoden aikana maksettujen säännöllisen työajan lisien summa, joka jaetaan työpäivien lukumäärällä. Osamäärä kerrotaan kerrointaulukon mukaan määräytyvällä kertoimella eli 16,4:llä. Lisäksi maksetaan lomarahaa.

Lomakorvaus = kk-palkka/25 x 18 + säännöllisen työajan lisien summa/työpäivien lukumäärä x 16,4

B. TALVILOMA

1. Talviloman ansaitseminen

Talviloma perustuu työehtosopimukseen ja se annetaan vuo- siloman lisäksi.

Talviloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuu- kausien perusteella seuraavan taulukon mukaisesti:

Talvilomaan oikeuttavien kuukausien määrä	Talviloman pituus enint. 5 työpäivää	Talviloman pituus enint. 10 työpäivää
1 kk	1 pv	1 pv
2	1	2
3	1	2
4	2	3
5	2	4
6	3	5
7	3	6
8	3	7
9	4	7
10	4	8
11	5	9
12	5	10

Työssäolopäivät ja työssäolopäivien veroiset päivät määräy- tyvät vuosilomalain mukaan.

Jos työntekijä työskentelee osan vuotta vuoro- tai yötyössä, talvilomaoikeutta tarkastellaan kalenterikuukauden jaksoissa.

2. Talviloman antaminen

Talviloma annetaan yhdenjaksoisena, elleivät työnantajan ja työntekijä toisin sovi. Työnantaja määrää talviloman ajan- kohdan työntekijää kuultuaan. Työvuorojärjestelmässä, jossa vapaapäivät kiertävät, talvilomapäivät tulee sijoittaa vapaa- päivien yhteyteen siten, että työntekijä saa yhden tai kahden viikon mittaisen vapaan.

Talvilomakausi on 1.10. – 30.4. Talvilomaa annettaessa noudatetaan vuosilomaa koskevia määräyksiä seuraavin poikkeuksin:

1. Talviloman ansainta- ja antamiskausi ovat päällek- käiset. Talviloma annetaan yleensä osaksi ”etukäteen”, vaikka sitä ei olisi vielä kokonaan ansaittukaan.

2 Talvilomapäiviksi lasketaan kaikki työvuorojärjestel- män mukaiset työpäivät. Talviloman sijoittamisessa on otettava huomioon myös työaikajaksolle mahdollisesti sijoittuvat arkipyhävapaat. Talvilomapäivän voi sijoittaa myös arkipyhälle, mikäli se on työpäivä ja vastaava va- paapäivä on sijoitettu työaikajakson muulle päivälle. (Ks. tes 3.2.2)

3. Talvilomapalkka

Talviloman ajalta työntekijälle maksetaan työvuoroluettelon mukainen säännöllisen työajan palkka.

Palkka talviloman ajalta maksetaan normaalina palkanmak- supäivänä.

Talviloman osalta ei makseta lomarahaa.

4. Talvilomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada korvaus ansaitsemastaan ja pitämättä jääneestä talvilomasta.

Talvilomakorvaus lasketaan seuraavasti: kuukausipalkka

21,25

x ansaittujen talvilomapäivien lukumäärä.

Koska talviloman ansaitsemiskausi (1.4.–31.3.) ja an- tamiskausi (1.10.–30.4.) ovat osittain päällekkäin, on mahdollista, että työntekijä on työsuhteen päättyessä pi- tänyt enemmän talvilomaa kuin on ansainnut. Liikaa mak- setun talviloman osuus pidätetään lopputilin yhteydessä.

C. YHTEENVETO

Seuraavassa yhteenvedossa on esitetty täydet vuosiloma ja talviloma yhdessä. Lomalajit on pidettävä tarkoin erillään, koska vuosiloma perustuu 6-päiväiseen viikkoon ja talviloma 5-päiväiseen viikkoon.

Toimittajat, lehtikuvaajat, taiteilijat
Xxxxxxxxx	Xxxxxxxxx (pv)	Talviloma (pv)	Yhteensä (vko)
1 vuosi	24	5	5
2 vuotta	30	5	6
2 vuotta / yötyö	36	5	7
10 vuotta	36	5	7
Tukitehtävät
Xxxxxxxxx	Xxxxxxxxx (pv)	Talviloma (pv)	Yhteensä (vko)
1 vuosi	24	5	5
2 vuotta	30	5	6
2 vuotta / yötyö	30	10	7

5.7 LOMAPALKAN LASKENTA, KUN ON TEHTY SEKÄ OSA- ETTÄ KOKOAIKATYÖTÄ

Silloin kun työntekijän työaika ja vastaavasti kuukausi- palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana ja lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukainen prosenttipe- rusteinen vuosilomapalkka, työntekijän, jolla on oikeus 6 viikon vuosilomaan, lomapalkka on 13,5 prosenttia lo- manmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta mak- setusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Tätä määräystä sovelletaan vain kuukausipalkkaisiin.

6 LUKU

SAIRAUSAIKA JA PERHEVAPAAT

6.1 Sairausajan palkka

6.2 Raskaus- ja vanhempainvapaa

6.3 Sairausvakuutuskorvaukset

6.4 Sairaan lapsen hoitaminen

6.5. Lyhyt tilapäinen vapaa

– Soveltamisohje

6.6. Näyttöpäätelasit

6 LUKU

SAIRAUSAIKA JA PERHEVAPAAT

6.1 SAIRAUSAJAN PALKKA

1. Työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sellaisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajalta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palkkaa, on hänellä oikeus saada palkkan- sa seuraavasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työnantajan palveluksessa seuraavat ajat:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti

Täysi palkka

1 kuukauden mutta

vähemmän kuin 1 vuoden

40 päivän ajanjaksolta

1 vuoden mutta

vähemmän kuin 5 vuotta

75 päivän ajanjaksolta

5 vuotta tai kauemmin

105 päivän ajanjaksolta.

Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työnte- kijällä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arki- päivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saak- ka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairaus- aika on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joilta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palk- ka maksetaan aina sairastumispäivää seuran- neen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan al- kaa.

3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun viranomainen on kieltänyt työntekijää tartun- tatautilain (583/86) säännösten perusteella saa- pumasta työhön.

6.2 RASKAUS- JA VANHEMPAINVAPAA

1. Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta täysi palkka kolmen kuukauden yhtäjaksoiselta ajalta raskausvapaan alusta lukien. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä noudattaa sairausvakuutuslain päivärahojen nostamista koskevia säännöksiä. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksu- päivinä.

2. Työntekijän/toimihenkilön adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen tai ottaessa kasvattilapsen annetaan hänelle palkallista vapaata kolme kuu- kautta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä. Työntekijällä on lisäksi oi- keus saada palkatonta vapaata adoption yhtey- dessä siten, että adoptiovapaan pituudeksi tulee enintään 12 kuukautta. Vapaa ei keskeytä työ- suhdetta, mikäli työntekijä palaa työhönsä sovit- tuna ajankohtana.

3. Kuuden päivän (6) vanhempainvapaajaksolta maksetaan säännöllisen työajan palkka toiselle vanhemmalle, jolla on sairausvakuutuslain 9 lu- vun 5§:n 1–2 momentissa tarkoitettu oikeus van- hempainvapaaseen. Vanhempainvapaan palkan- maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin synnyttäneen vanhemman raskaus- ja vanhem- painvapaan palkan maksamisessa.

Tietoa perhevapaista

Perhevapaisiin liittyvistä kysymyksistä ja vapaiden ajoil- ta maksettavista päivärahoista saa lisätietoa Kelalta: xxx.xxxx.xx.

6.3 SAIRAUSVAKUUTUSKORVAUKSET

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai perhe- vapaan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päivä- raha taikka enintään maksettua palkkaa vastaava osa itselleen.

Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansion menetyksestä ta-

paturmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työnantajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vas- taava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi toteut- taa myös maksamalla sairausvakuutuslain mu- kaan maksetun päivärahaetuuden täydennyksek- si palkkaa sairauden tai perhevapaan ajalta siten, että työntekijä saa samat edut, joista tässä on so- vittu. Milloin sairausvakuutuslain mukainen päivä- raha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin maksettava palkka, ei muuta palkkaa sairaus- tai perhevapaa-ajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laiminlyönnin johdosta on jäänyt suoritta- matta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

6.2 ja 6.3 kohtaan tehtyjen muutosten tarkoituksena on ollut muuttaa työehtosopimusmääräysten termistö vastaa- maan 1.8.2022 voimaan tullutta perhevapaauudistusta säi- lyttäen työehtosopimuksen sisältö ennallaan.

6.4 SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN

1. Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vakitui- sesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, kehitysvam- maisen tai vaikeasti sairaan lapsen (Valtioneuvos- ton asetus 1335/2004 1:4 §) sairastuessa äkilli- sesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkallista hoitovapaata. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Perheessä tilapäistä hoitovapaata voi pitää ker- rallaan vain toinen vanhemmista. Tilapäisen va- paan saaminen edellyttää lisäksi, että kotona ei ole henkilöä, joka voisi huolehtia sairaan lapsen hoidon järjestämisestä tai hoitamisesta.

2. Palkallisen vapaan pituus saman sairauden osalta on enintään 4 päivää. Palkka maksetaan sairaus- ajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Il- moitus poissaolosta ja selvitys lapsen sairaudesta tehdään kuten omasta sairaudesta.

6.5 LYHYT TILAPÄINEN VAPAA

1. Toimihenkilön palkallisesta työajasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan sairaustapauk- sen tai läheisen omaisen kuoleman takia annet- tavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

2. Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan yhden päi- vän osalta myös seuraavissa tapauksissa: toimi- henkilön oma 50- ja 60-vuotismerkkipäivä, avio- liittoon vihkimispäivä ja asevelvollisuuskutsunta.

SOVELTAMISOHJE:

Läheisen omaisen hautajaisten osalta myös kohtuulliseksi katsottava matka-aika kotimaassa luetaan lyhyeen tilapäi- seen lomaan.

6.6. NÄYTTÖPÄÄTELASIT

Näyttöpäätetyötä tekevien näön- ja silmientarkastuk- seen noudatetaan työterveyshuoltoa koskevaa lain- säädäntöä. Työnantaja kustantaa työntekijälle näyttö- päätetyöhön sopivat erityiset silmälasit, jos lääkäri on todennut sen tarpeelliseksi eivätkä tavanomaiset lasit ole työhön sopivat.

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

7.2 Maanpuolustustehtävät

7.3 Ryhmähenkivakuutus

7.4 Kokoontuminen työpaikalla

7.5 Palkaton opiskelu- tai opetusvapaa

7.6 Järjestötehtävät

7.7 Terveystarkastukset

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS

7.3 RYHMÄHENKIVAKUUTUS

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsen- maksun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuutuksen. Työnantaja antaa työntekijälle ka- lenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetyistä jäsenmaksuista.

2. Jäsenmaksu peritään kaikesta ennakonpidätyk- sen alaisesta palkasta.

3. Työnantaja hoitaa perinnän ja tilityksen ammatti- liiton toimittaman jäsenkohtaisen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston mukaisesti. Perintä- ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös henkilös- töryhmän pääluottamushenkilölle.

7.2 MAANPUOLUSTUSTEHTÄVÄT

1. Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suorittavalla sekä rauhanturvaamistehtävissä pal- velukseen tai koulutukseen otettavalla on oikeus palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä palata ai- kaisempaan tai siihen rinnastettavaan tehtävään laissa säädetyllä tavalla.

2. Työsuhteen kestäessä tässä määräyksessä tar- koitettu poissaolo on kokemusvuosia kerryttävää aikaa.

Huomautus: Yllä oleva ei kuitenkaan koske sellais- ta asevelvollisuusaikaa, jota ei ole otettu huomioon palvelusvuosia laskettaessa ennen tämän sopimuksen voimaantuloa.

3. Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajal- ta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuhdelisineen. Palkasta voidaan vähentää val- tion maksama reserviläis- tai täydennyspalvelus- palkka tai sitä vastaava korvaus, mutta ei kerta- usharjoitus- tai täydennyspalveluspäivärahaa.

Tätä määräystä sovelletaan myös valtakunnallisiin ja alueellisiin maanpuolustuskursseihin.

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain keskus- järjestöjen välillä on sovittu.

7.4 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA

Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuh- teita koskevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta on sovittava työnantajan kanssa ennakolta kohtuullises- sa ajassa. Kokous tulee järjestää työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päättymisen jälkeen. Kokoustilan asianmukai- sesta käytöstä vastaavat luottamushenkilöt, joiden tu- lee olla kokouksessa saapuvilla. Kokoukseen voidaan kutsua asianomaisen palkansaajajärjestön, sen alayh- distyksen tai keskusjärjestön edustajia.

7.5 PALKATON OPISKELU- TAI OPETUSVAPAA

1. Työntekijällä, joka on saanut apurahan opiske- lua ja opintomatkaa varten, on oikeus palkatto- maan vapaaseen. Apurahalla tarkoitetaan valtio- vallan, yleishyödyllisten rahastojen tai alan liitto- jen myöntämiä apurahoja. Palkaton loma luetaan vuosilomaoikeutta kerryttäväksi alallaoloksi.

2. Määräaikaista journalistisen alan opetustehtävää varten annettu palkaton vapaa luetaan alallaolok- si eikä vapaa vähennä vuosiloman pituutta. Työn- tekijän opetustehtävästä saama vuosilomakorva- us on oikeus vähentää vuosilomapalkasta.

Liittojen suositus: Liitot pitävät tärkeänä, että journa- listikoulutuksen opetustehtävissä toimii myös vankan käytännön kokemuksen omaavia henkilöitä. Tämän vuoksi liitot suosittavat työntekijöiden irrottamista opetustehtäviin lähinnä yliopistoihin ja korkeakoului- hin silloin, kun se yrityksen työjärjestelyiden kannalta on mahdollista.

7.6 JÄRJESTÖTEHTÄVÄT

1. Osallistuminen SJL:n valtuuston ja hallituksen tai näiden asettamien pysyvien valmisteluelinten kokouksiin tai liittojen välisiin työehtoja koskeviin neuvotteluihin ei vähennä palkkaa eikä vuorolisiä. Osallistumisesta on ilmoitettava, mikäli mahdol- lista, vähintään viikkoa ennen kokousta.

2. Työntekijä voi osallistua SJL:n nimeämänä kan- sainvälisiin edustustilaisuuksiin. Poissaolon ajal- ta ei makseta palkkaa eikä ansaita vuosilomaa. Osallistumisesta on ilmoitettava vähintään kolme viikkoa ennen poissaoloa.

7.7 TERVEYSTARKASTUKSET

Työnantaja järjestää työntekijälle maksuttoman terveystarkastuksen kahden vuoden tai lääkärin mää- rittämin väliajoin.

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 Paikallinen sopiminen

8.2 Työpaikan neuvottelujärjestys

8.3 Erimielisyyksien käsittely liittojen välillä

8.4 Välimiehet

8.5 Valvontavelvollisuus

– Soveltamisohje: Neuvottelumääräykset

8.6 Työrauha ja siihen liittyvä valvontavelvollisuus

8.7 Tiedonvälityskannanotto

8.8 Jatkuvan neuvottelun periaate

8.9 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 PAIKALLINEN SOPIMINEN

1. Paikallinen sopiminen on työehtosopimuksen val- tuutukseen perustuvaa sopimista. Liitot suositte- levat, että paikallisesta sopimuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

– sopimuksen tarkoitus

– sopimuksen osapuolet

– sopimuksen kohteena oleva asia

– sopimuksen täsmälliset ehdot

– voimassaolo ja irtisanominen

– päiväys ja allekirjoitukset

2. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa so- vittu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja luot- tamushenkilön välillä seuraavista asioista:

– työajasta niin, että se on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 52 tuntia viikossa (TES 4.2 §)

– vuorokausilevosta (TES 3.3 §)

– ylityön enimmäismäärän nostamisesta enintään 80 tunnilla ja enimmäismäärän tarkastelujakson nostaminen vuoteen (TES 3.4 §)

– JOPA-palkkausjärjestelmän käyttöönottamises- ta (TES 4.11 §)

– lomarahan tai osan siitä maksamatta jättämi- sestä tilanteessa, jossa työnantajalla on tuotan- nollinen tai taloudellinen peruste työvoiman vä- hentämiselle (TES 5.2 §)

– lomapalkan maksamisesta yrityksen normaalei- na palkanmaksupäivinä (TES 5.1 §)

– lomarahan maksamisajankohtien siirtämisestä ja tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle (TES

5.2 §)

– säästövapaajärjestelmästä (TES 5.4 §)

– työaikapankin käyttöönotosta yrityksessä (TES

3.9 §)

– yhdestä ylityökäsitteestä (TES 3.4.7 §)

– matkasta aiheutuvien kustannusten korvaami- sesta (TES 17.7 §)

3. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa so- vittu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja työn- tekijän välillä seuraavista asioista:

– työajasta siten, että se on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa 3 kuukauden tasoitusjaksolla (TES 4.1 § )

– vuosiloman antamisesta muunakin kuin vuosilo- makautena, jakamisesta osiin sekä antamisesta vuosilomalain mukaisena säästövapaana (TES

5.1 §)

– lomapalkan maksamisesta yrityksen normaalei- na palkanmaksupäivinä (TES 5.1 §)

– lomarahan vaihtamisesta vapaaseen (TES

5.2 §)

– talviloman antamisesta muunakin kuin työeh- tosopimuksessa sovittuna ajankohtana ja jakami- nen osiin (TES 5. luku, soveltamisohje)

– työntekijän esityksestä talviloman vaihtamisesta rahaksi (TES 5.3 §)

– liukuvan työajan osalta vuorokautisen liukuma- ajan enimmäispituudesta ja työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä työaikalain 13.2

§:stä poikkeavasti (TES 3.4.5 §)

4. Edellä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määrä- aikaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Mikäli toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen irtisano- misesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Ellei uutta sopimusta irtisanomisen jälkeen solmita, mene- tellään sopimuksen voimassaolon päätyttyä työ- ehtosopimuksen asiaa koskevien määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

5. Sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti kuitenkin siten, että asia voidaan liittojen jäädessä erimieliseksi saattaa ratkaistavaksi välimiesoikeudessa, johon kumpikin liitto nimeää yhden edustajan ja nämä yhdessä puheenjohtajan.

6. Jos puheenjohtajan valinnasta ei päästä yksimie- lisyyteen, menetellään välimiesmenettelystä an- netun lain mukaisesti. Osapuolten nimeäminen välimiesten ei kuitenkaan edellytetä olevan lain tarkoittamalla tavalla jäävittömiä.

HUOM! Tekijänoikeuksista sopimisessa noudatetaan kaikilta osin työehtosopimuksen 2 luvun 4 §:n mää- räystä.

8.2 TYÖPAIKAN NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Palkkausta tai työehtoja koskevat kysymykset sel- vitetään ensin työntekijän ja esimiehen välillä. El- lei työehtoja koskevaa kysymystä saada selvite- tyksi, asia käsitellään osaston luottamushenkilön ja työnantajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa saada selvitetyksi osaston tasolla, asia voidaan siirtää työnantajan ja pääluottamushenkilön vä- lillä käsiteltäväksi.

Työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa neuvottelut on aloitettava ja käytävä viipymättä sen jälkeen kun neuvottelua on pyydetty.

2. Jos erimielisyys siirretään liittojen ratkaistavaksi, asiasta laaditaan työnantajan ja pääluottamus- henkilön yhteisesti allekirjoittama muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia ja osa- puolten kannat perusteluineen.

8.3 ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY LIITTOJEN VÄLILLÄ

1. Ellei työehtosopimuksen tulkintaa saada liittojen toimin selvitetyksi, voi jompikumpi liitto saattaa erimielisyyden työtuomioistuimen ratkaistavak- si, ellei asian ratkaisemista ole liittojen välisissä neuvotteluissa sovittu jätettäväksi työtuomioistui- men asemesta välimiehille.

2. Liitto voi muutenkin saattaa tämän työehtosopi- muksen tulkintaa koskevan erimielisyyden työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

3. Mikäli irtisanomisia, työrauhaa tai liittojen valvon- tavelvollisuutta koskevia erimielisyyksiä ei saada selvitetyksi kulloinkin voimassa olevan työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työpaikalla tai liittojen välillä, ratkaisee asian vä- limiesoikeus. Jos välimiesten mielestä heidän rat- kaistavakseen saatettu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja yleiseltä luonteeltaan sellai- nen, että se olisi työtuomioistuimen ratkaistava, ilmoittakoot tästä asianosaisille, joilla sen jälkeen

on oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

8.4 VÄLIMIEHET

1. Medialiitto ja Suomen Journalistiliitto valitsevat sopimuskaudeksi kerrallaan kumpikin kaksi väli- miestä ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi myös toimia henkilö, joka väli- miesmenettelystä annetun lain mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

2. Välimiehet valitsevat työehtosopimuskaudek- si kerrallaan puheenjohtajan, jonka tulee olla lainoppinut, puolueeton henkilö. Jolleivät välimie- het sovi puheenjohtajasta, määrää hänet jom- mankumman sopijapuolen pyynnöstä työriitojen valtakunnansovittelija.

3. Välimiesten kustannukset jaetaan tasan Media- liiton ja Suomen Journalistiliiton kesken, elleivät välimiehet toisin määrää.

4. Muutoin noudatetaan välimiesmenettelystä anne- tun lain säännöksiä.

8.5 VALVONTAVELVOLLISUUS

1. Työehtosopimuksen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.

2. Mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä heti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuulu- van valvontavelvollisuutensa. Tässä momentissa todettu järjestely koskee asioita, joista varsinai- nen työehtosopimus sisältää riidattoman ja sel- vän normin tai josta on yhteiset soveltamisohjeet.

3. Mikäli toinen liitto edellyttää liittojen välistä asian selvittelyä erimielisyystapauksessa, jossa ei pai- kallisesti ole menetelty työehtosopimuksen neu- vottelujärjestyksen mukaisesti, tulee toisen liiton viiden vuorokauden kuluessa kirjallisen asiaa kos- kevan kehotuksen saamisesta kirjallisesti ilmoit- taa toiselle liitolle niistä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhtynyt sekä siitä selvityksestä, jonka se on omalta jäseneltään asiassa saanut. Muus- sa tapauksessa katsotaan valvontavelvollisen lii- ton laiminlyöneen velvollisuutensa.

SOVELTAMISOHJE: NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET

1. Yleiset määräykset

Luottamushenkilösopimuksen johdannossa todetaan, että

”Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvotte- lusuhteisiin. Luottamushenkilöjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen so- pimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan yllä- pitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edel- lyttämällä tavalla.”

Työehtosopimuksen 8.2-3 §:ssä käsitellään neuvottelujär- jestyksen mukaisesti työehtosopimuksen tulkitsemisesta tai soveltamisesta johtuneet erimielisyydet. Erimielisyys työeh- tosopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta ratkaistaan, ellei paikallisesti ole saavutettu yksimielisyyttä, liittojen välillä tai työtuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa.

Luottamushenkilösopimuksen 5 §:n mukaan luottamus- henkilöllä on oikeus edustaa työntekijöitä myös työlainsää- dännön soveltamista sekä työsuhteita muuten koskevissa asioissa, vaikka nämä eivät olisikaan työehtosopimusasi- oita. Näissäkin tapauksissa, mikäli pääluottamushenkilön ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ei yksit- täistapauksessa saavutettaisi yksimielisyyttä, voidaan asi- assa kääntyä liittojen puoleen. Liitot pyrkivät yhteisellä kannanotolla ohjaamaan paikallisia osapuolia lain oikeassa tulkinnassa. Lopullinen ratkaisuvalta lain tulkintaa koskevis- sa kysymyksissä määräytyy voimassaolevan oikeusjärjestyk- sen mukaan.

Toimitustyöntekijöille on varattava riittävästi aikaa yhteis- toimintalain edellyttämiin neuvotteluihin ja kokouksiin. Kun sopija- tai neuvotteluosapuolena on SJL:n toimitusosasto, on sille varattava mahdollisuus mm. hallitusten kokousten järjestämiseksi työaikana. Töiden tarkoituksenmukaisen hoi- tamisen turvaamiseksi kokousten ajasta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa. Osaston puheenjohtajalla on oikeus hoitaa neuvottelutehtäviä sekä mahdollisuus valmistella neuvoteltavina olevia asioita työaikana.

2. Paikalliset neuvottelut

Neuvottelujärjestyksen tarkoituksena on, että epäselvyydet ja erimielisyydet saataisiin ratkaistuksi työpaikkatasolla, jos- sa yrityksen olosuhteiden ja vaatimusten tuntemus on suu- rin.

Työpaikalla neuvottelut käydään pääluottamushenkilön ja työnantajan ilmoittaman työnantajaedustajan välillä. Mikäli työnantajan ilmoitettu neuvotteluedustaja on estynyt pidem- män aikaa kuin viikon, työnantajan on esteen ajaksi nimet- tävä toinen neuvotteluedustaja.

Erimielisyystapauksissa paikalliset neuvottelut on aloitettava mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun neuvotteluja on pyydetty. Liittojen kannan mukaan tämä tarkoittaa sitä, et- tä neuvottelut on aloitettava viimeistään mikäli mahdollista viikon kuluessa. Pakottavan esteen vuoksi tämä määräaika voidaan ylittää. Ilmoittamis- ja näyttövelvoite pakottavasta esteestä on siihen vedonneella.

3. Työsuhteen päättäminen

Irtisanomisia koskevissa neuvotteluissa noudatetaan irtisano- missuojasopimuksen mukaista menettelyä. Sen lisäksi liitot painottavat kollektiivisia irtisanomisia ja työsuhteen purkamis- ta koskevissa tilanteissa yhteistoimintamenettelyn ja työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaista käsittelyä.

Mikäli irtisanomisen perusteesta tai sen kohdentumisesta toimitukselliseen henkilöstöön ei työnantajan ja luottamus- henkilön välisissä neuvotteluissa päästä yhteisymmärryk- seen, pyrkivät liitot välittömästi selvittämään asiaa.

Työsuhteen purkaminen on mahdollista työsopimuslain tar- koittaman erityisen painavan syyn johdosta. Koska purkupe- rusteen olemassaolon arviointi yksittäisessä tapauksessa on usein tulkinnanvaraista, liitot korostavat liittoihin tapahtuvaa yhteydenoton tärkeyttä ennen kuin työsuhteen purkaminen aiotaan toimeenpanna.

4. Korostettu neuvottelu- ja valvontavelvoite

Liitot ovat sitoutuneet, hyvityssakon uhalla, vastaamaan siitä, että työnantajat ja työntekijät soveltavat työehtosopi- musta oikein.

Tämän toteuttamiseksi voidaan tapauksissa, joissa on me- netelty vastoin selvää työehtosopimusmääräystä tai tarken- tavan soveltamisohjeen määräystä, eikä asiaa ole paikalli- sesti esitetystä huomautuksesta huolimatta heti korjattu, tieto virheellisestä menettelystä ilmoittaa liitolle suoraan.

Liiton saatua asiasta tiedon ja ilmoitettua siitä toiselle lii- tolle on virheellinen menettely korjattava heti. Ellei virhet- tä heti korjata, vastuullisen liiton katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Xxxxxx toinen liitto edellyttää liittojen välistä asian selvittelyä erimielisyystapauksessa, jossa ei paikallisesti ole menetelty työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti, tulee toisen liiton viiden vuorokauden kuluessa kirjallisen asiaa koskevan kehotuksen saamisesta kirjallisesti ilmoittaa toi- selle liitolle niistä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhty- nyt sekä siitä selvityksestä, jonka se on omalta jäseneltään asiassa saanut. Muussa tapauksessa katsotaan valvontavel- vollisen liiton laiminlyöneen velvollisuutensa.

8.6 TYÖRAUHA JA SIIHEN LIITTYVÄ VALVONTAVELVOLLISUUS

1. Työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki työ- taistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä. Liitot ovat vel- vollisia valvomaan, että myöskin niiden alaiset yh- distykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät mainittuja työtaistelutoimenpitei- tä.

2. Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat alaistensa, sopimukseen sidottujen jäsenyhdis- tysten, työnantajien tai työntekijöiden työtaiste- lutoimenpiteistä silloinkin, kun niitten ei voida katsoa laiminlyöneen työrauhaan kohdistuvaa valvontavelvollisuuttaan.

3. Työehtosopimukseen perustuvan, laista poikkea- van, työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan työehtosopimukseen osallinen liitto tuomita mak- samaan kertakaikkisena hyvityksenä sopimuspe- rusteista hyvityssakkoa, joka määräytyy työehto- sopimuslain 9 § ja 10 §:n mukaisesti.

8.7 TIEDONVÄLITYSKANNANOTTO

1. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että julkiseen sanaan nojautuva esteetön tiedonvälitys on eräs niistä keskeisistä toiminnoista, joille nykyaikaisen yh- teiskunnan kitkaton toiminta perustuu.

Tämän tärkeän tehtävän toteuttaminen edellyt- tää, että sekä yksityiset journalistit että tiedo- tusvälineet saattavat toimia turvattuina niin yk- sityisten henkilöiden kuin yhteisöjenkin taholta mahdollisesti tulevalta perusteettomalta ulkopuo- liselta painostukselta.

2. Edellä lausuttujen keskeisten periaatteiden poh- jalta liitot ovat yhtä mieltä myös siitä, että toi- mituksellisen henkilöstön työsuhteen suojan ja toisaalta lehdistön työrauhan tulee olla turvattu sananvapauden ja lehdistön yhteiskunnallisen merkityksen säilyttämiseksi kaikissa olosuhteissa.

8.8 JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

Todettiin, että liitot voivat työehtosopimuskauden aika- na esittää neuvotteluja kysymyksistä, jotka toimialan kehitys ja osapuolten tarpeet huomioon ottaen on tar- koituksenmukaista ratkaista varsinaisten työehtosopi- musneuvottelujen ajankohdasta riippumatta.

8.9 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA

1. Ennakoivat toimenpiteet

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaami- seksi käsitellään yhdessä henkilöstöryhmien edusta- jien kanssa

– yrityksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne näitä kuvaavien tunnuslukujen pohjalta

– työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilan- teen parantamiseksi

– keinot tuottavuuden parantamiseksi ja

– ensisijaisesti käytettävät mahdollisuudet työeh- tosopimuksen ja paikallisen sopimisen mukaisiin joustoihin taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

2. Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

Kun luottamushenkilön, tai mikäli sellaista ei ole valit- tu, henkilöstön edustajien kanssa yhteisesti todetaan, että yritys on ajautunut poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähen- tämiseen tai uhkaisivat yrityksen olemassaoloa, voi- daan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

– lomarahan vaihtamisesta vapaaksi

–lomarahasta luopumisesta kokonaan tai osittain

– vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden xxxx- xxxxxxx

– työaikakorvausten tai vähimmäispalkan/ohjelu- vun ylittävän palkanosan maksamisen myöhentä- misestä ja maksupäivästä

– lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta kuin TSL 5:4§:n mukainen 14 vrk

Samalla sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta em. sopeuttamistoimien ajalle ja työntekijöiden talou- dellisten menetysten kompensoinnista yrityksen talo- udellisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopeutta- mistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa kuten tuotantolaitosta.

Tunnuslukuja tarkasteltaessa huomion otetaan kon- serni ja tytäryritykset, niiden taloudelliset tunnusluvut sekä tuloslaskelma ja tase.

Tällä määräyksellä ei ole miltään osin puututtu yhteis- toimintalaissa säädettyihin velvoitteisiin.

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

10 LUKU

LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS

11 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

12 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS

13 LUKU

SOPIMUS TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA

14 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS

15 LUKU

TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ TOIMITUKSISSA

16 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

17 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

18 LUKU

JOURNALISTIEN PALKKAOPAS

19 LUKU

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

1. Yhteistoiminnan perusperiaatteet

Yhteistoiminnan tarkoituksena on:

• edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä,

• parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua,

• kehittää yrityksen toimintaa,

• parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä,

• tiivistää yhteistyötä työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten välillä työntekijöiden aseman parantamiseksi ja

heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.

Yhteistoiminnassa olennaista on:

• aito vuorovaikutus,

• työn arjessa tapahtuva yhteistyö yhteisissä asioissa,

• työpaikan erilaisten näkökulmien hyödyntäminen,

• mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kehittää ja suunnitella tulevaisuutta.

2. Liittojen suositus

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että yhteistoiminnan perusperiaatteita noudatetaan myös tätä pienemmissä yrityksissä.

3. Yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen vuoropuhelun toteuttaminen

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yri- tyksissä työnantajan on käytävä yhteistoimintalain 2 luvun mukaisesti säännönmukaista vuoropuhelua hen- kilöstön edustajien kanssa. Vuoropuhelu toteutetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan tai edustajien vä- lisessä kokouksessa. Jos vuoropuhelun kohteena oleva asia koskee yhtä useampaa henkilöstöryhmää, yhteis- toimintalaki edellyttää, että asia tulee käsitellä koko- uksessa kaikkien niiden henkilöstöryhmien edustajien kanssa, joita asia koskee.

Vuoropuhelua voidaan käydä esimerkiksi neuvottelu- kunnan kokouksissa.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia neuvottelu- kunnassa ovat työehtosopimuksen perusteella valitut luottamushenkilöt sekä työsuojeluvaltuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jäsen, toi- mituksellisen henkilöstön osalta myös toimitusosaston puheenjohtaja. Mahdollisesti tarvittavat lisäjäsenet va- litsee kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan.

Mikäli työpaikalle valitaan neuvottelukunta ja mikäli henkilöstöryhmällä ei ole työehtosopimuksen perus- teella valittua edustajaa, tällöin kukin henkilöstöryhmä valitsee keskuudestaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan edustajat neuvottelukuntaan ryhmien suuruuden mu- kaisesti kuitenkin siten, että kukin yrityksessä edustet- tuna oleva henkilöstöryhmä valitsee vähintään yhden edustajan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edusta- jansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilös- tön edustajien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voidaan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustami- sesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksiköi- den koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimin- tayksikköön oma neuvottelukunta.

4. Liittojen välinen yhteistyö

Liitot pyrkivät neuvonnalla ja yhteisellä koulutuksella edistämään yhteistoimintalain toteutumista yrityksissä.

Mikäli syntyy erimielisyys yhteistoimintalain tulkinnas- ta, tulee riitauttavan osapuolen toimittaa yhteistoimin- tamenettelyyn liittyvää erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti liitoille, jotka käsittelevät asian ja pyrkivät selvittämään lain oikean tulkinnan. Yhteistoimintaa koskevat riita-asiat käsitellään yleisessä tuomioistui- messa.

10 LUKU

LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittämi- nen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamushenkilöjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuol- ten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimie- lisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea sel- vittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan yllä- pitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 §

Luottamushenkilö

1. Luottamushenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuk- sessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamushenkilöä ja osaston luottamushen- kilöä.

2. Luottamushenkilön tulee olla työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva, vähintään vuoden yrityk- sen palveluksessa ollut Suomen Journalistiliiton jäsen.

3. Ellei ketään yhden vuoden ajan yrityksen palve- luksessa ollutta henkilöä ole, voidaan luottamus- henkilöksi valita lyhyemmänkin ajan palvelukses- sa ollut ehdot muuten täyttävä henkilö.

3 §

Luottamushenkilön valitseminen

1. Lehtiyrityksen työehtosopimuksen tarkoittamat henkilöt valitsevat pääluottamushenkilön, hänen varahenkilönsä ja osaston luottamushenkilön.

2. Paikallisesti sovitaan, onko valittava osaston luot- tamushenkilö. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. osaston organisatoriseen kokonaisuuteen, työn- tekijöiden lukumäärään, maantieteelliseen etäi- syyteen ja siihen, onko käytännön tarvetta osas- ton luottamushenkilön valitsemiseen.

Ellei työpaikalla päästä sopimukseen osaston

luottamushenkilön valinnasta, voidaan asia saat- taa liittojen ratkaistavaksi.

Osaston luottamushenkilön tehtävien hoitamisek- si tarvittavan vapaan varmistamiseksi vapautus on otettava riittävästi ja jo etukäteen huomioon työjärjestelyissä. Xxxxxxxxx vapautus ei saa vai- kuttaa alentavasti hänen säännöllisen työaikansa ansioon.

Osaston luottamushenkilölle järjestetään sään- nöllistä tai tilapäistä vapautusta työstä kuten pää- luottamushenkilölle, mikäli hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärä on yli 20.

Osaston luottamushenkilölle maksettavasta kor- vauksesta sovitaan paikallisesti.

3. Luottamushenkilö valitaan kahdeksi kalenterivuo- deksi kerrallaan.

4. Työehtosopimukseen osallinen tai sidottu yhdistys ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti valituista luot- tamushenkilöistä. Pääluottamushenkilö ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti, milloin varapääluotta- mushenkilö toimii pääluottamushenkilön sijaisena.

Työnantaja ilmoittaa, ketkä käyvät yrityksen puo- lesta neuvotteluja luottamushenkilön kanssa.

4 §

Luottamushenkilön työsuhde

1. Pääluottamushenkilö ja osaston luottamushen- kilö on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luot- tamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautus- ta työnteosta. Luottamushenkilö on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työn- johdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyk- siä.

2. Luottamushenkilönä toimivaa henkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamushenkilöksi valituksi tullessaan. Luotta- mushenkilötehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomau- tetaan taloudellisista tai tuotannollisista syis- tä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamushenkilöön, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamushenkilölle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin so- pivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Osaston luottamushenkilön työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaises- ti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Luottamushenkilöstä johtuvasta syystä ei luotta- mushenkilöä tai osaston luottamushenkilöä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamushenkilön tai osaston luottamushenkilön työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimus- lain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luottamushenki- lön työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättä- nyt noudattamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitetta.

Luottamushenkilön tai osaston luottamushenki- lön työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamushenkilöä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamushenkilöehdokkaaseen, jonka aset- tamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluotta- mushenkilön toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamushenkilöksi valituksi tulleen osalta Suomen Journalistiliiton todettua vaalituloksen.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamushenkilönä toimineeseen työnteki- jään kuusi kuukautta hänen pääluottamushenki- lötehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamushenkilön työsopimus on lakkautet- tu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamushenkilöl- le vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palk- ka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava

huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työ- suhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityi- sen painavana syynä huomioon korvauksen suu- ruutta määrättäessä.

3. Jos työnantaja irtisanoo varapääluottamushen- kilön työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamushenkilön sijaisena taik- ka hänellä ei ole muutoinkaan luottamushenki- lön asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomaut- tamisen johtuneen toimihenkilön luottamustehtä- västä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmäärä- yksen mukainen olettama on voimassa varapää- luottamushenkilön toimikauden aikana ja kuusi kuukautta päättymisen jälkeen.

5 §

Luottamushenkilön tehtävät

Pääluottamushenkilö edustaa työehtosopimuksen tarkoittamia työntekijöitä työnantajan kanssa käytävis- sä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopimuksen ja sen liitteiden tai työlainsäädännön soveltamista ja yleensä työsuhteita koskevissa asioissa.

6 §

Pääluottamushenkilölle annettavat tiedot

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työnte- kijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamushenkilölle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen liittyvät tiedot.

2. Pääluottamushenkilöllä on oikeus säännöllisin vä- liajoin, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodes- sa, saada tiedot lehtiyrityksen työvoimasta, sen jakautumisesta vakituiseen, määräaikaiseen, osa-aikaiseen ja tarvittaessa työhön tulevaan henkilökuntaan, tiedot kaikkien määräaikaisuuk- sien, mukaan lukien tarvittaessa työhön tulevat määräaikaiset, perusteista sekä toimitushenkilö- kunnan ansiotasosta ja sen koostumuksesta ja kehityksestä kirjallisesti.

3. Pääluottamushenkilölle annetaan kerran vuodes- sa yleisluontoinen katsaus freelancereiden käytön pääperiaatteista.

4. Pääluottamushenkilöllä on oikeus kerran vuodessa saada työnantajalta työehtosopimuksen soveltami- sen piiriin kuuluvista työntekijöistä seuraavat tiedot:

– Toimihenkilön etu- ja sukunimet

– Organisatorinen osasto

– Nimike

– Palkkaryhmä

– Työsuhteen sovittu kesto

– Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä

5. Pääluottamushenkilöllä on pyytäessään oikeus saada yrityksen tilinpäätös sekä kuvaus yrityksen toiminnan kehitysnäkymistä.

Huomautus: Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20, tiedot annetaan yhteistoimintalain 2 luvun 11 §:n mu- kaisesti. (Viitattu lainsäännös ei ole työehtosopimuk- sen osa.)

SOVELTAMISOHJE:

Luottamushenkilön tulee luovutuksensaajana luovutettujen henkilötietojen käsittelyn yhteydessä täyttää rekisterinpitä- jälle asetetut henkilötietolain mukaiset velvoitteet. Työnan- tajalta saatuja tietoja ei saa luovuttaa kolmannelle. Työn- antajan on huolehdittava siitä, että luottamushenkilöllä on mahdollisuus täyttää em. velvoitteensa esimerkiksi järjestä- mällä luottamushenkilön käyttöön lukittu tila tai kaappi.

Tätä luottamushenkilösopimuksen 6 §:n 4. kohtaa sovelle- taan myös osaston luottamushenkilöön tämän edustaman osaston osalta.

7 §

Luottamushenkilötehtävien hoitaminen

1. Pääluottamushenkilölle järjestetään hänen tehtä- viensä hoitamista varten tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa palkallista vapautusta työs- tä. Luottamushenkilön tehtävien hoitamiseksi tar- vittavan vapaan varmistamiseksi vapautus on otet- tava riittävästi ja jo etukäteen huomioon työjärjes- telyissä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alen- tavasti hänen säännöllisen työaikansa ansioon.

2. Jos paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa työaikana tai luottamushenkilön toiminta muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä työaika- na estää luottamushenkilön säännöllisen työn suorittamista, ei tämän johdosta luottamushen- kilön ansio säännöllisenä työaikana saa alentua.

3. Jos luottamushenkilö suorittaa työnantajan kans- sa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ul- kopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muun- laisesta lisäkorvauksesta.

4. Luottamushenkilötehtävien edellyttäessä matkus- tamista korvataan työnantajan kanssa sovitut mat- kat työehtosopimuksen 17 luvun mukaan tai sovi- taan hänen kanssaan muunlaisesta korvauksesta.

8 §

Lisäkorvaus

Pääluottamushenkilölle maksetaan luottamushenkilö- tehtävän hoitamisesta lisäkorvausta, joka on sidottu toimituksellisten työntekijöiden lukumäärään. Korva- us lasketaan pääluottamushenkilön henkilökohtaises- ta kuukausipalkasta seuraavasti:

Työntekijöiden lukumäärä Lisäkorvaus

5–9	3 %
10–24	5 %
25–50	7 %
51–100	10 %
101—200	15 %
201–400	20 %
yli 400	25 %

Luottamushenkilökorvausta määriteltäessä otetaan työntekijöiden lukumäärässä huomioon kaikki työeh- tosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat sekä järjestäy- tyneet että järjestäytymättömät työntekijät sekä vähin- tään vuoden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa olevat henkilöt.

Lisäkorvauksen saamisen perusteena on työntekijöi- den lukumäärä tammikuun 1. päivänä. Mikäli lisäkor- vauksen laskemisen perusteessa tapahtuu muutoksia kalenterivuoden aikana, lisäkorvaus voidaan tarkistaa joko luottamushenkilön tai työnantajan aloitteesta. Mahdolliset muutokset otetaan huomioon seuraavan kalenterikuukauden 1. päivästä lukien.

Lisäkorvaus lasketaan pääluottamushenkilön henkilö- kohtaisesta kuukausipalkasta, johon ei sisälly lakiin tai työehtosopimukseen perustuvia lisiä.

Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, joka olisi otettava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä maksettavia korotuksia laskettaessa.

Lisäkorvausta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa tai lomarahaa laskettaessa.

Lisäkorvaus maksetaan pääluottamushenkilöl- le vuosiloman ja sairauden ajalta mikäli hän hoitaa pääluottamustehtävät tänä aikana. Jos työnantajalle on kirjallisesti ilmoitettu, että pääluottamushenkilölle valittu varahenkilö toimii tämän sijaisena, maksetaan lisäkorvaus hänelle kultakin täydeltä kalenteriviikolta, jonka sijaisuus kestää.

9 §

Luottamushenkilön koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen vä- lillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa. Pää- luottamushenkilön on hyvissä ajoin tehtävä ilmoitus työn- antajalle tai tämän edustajalle, jos hänen on asemansa vuoksi osallistuttava Suomen Journalistiliiton, siihen kuu- luvan yhdistyksen tai osaston järjestämään tilaisuuteen, siten kuin liittojen välisessä koulutustoimintaa koskevas- sa sopimuspöytäkirjassa tarkemmin on määrätty.

10 §

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamushenkilölle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamushenkilötehtäviä var- ten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työ- paikan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tar- koituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamushenkilötehtävien hoitamista varten välttä- mättömät keskustelut.

11 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

1 §

Sopimuksen suhde lakiin

Sikäli kun tässä sopimuksessa ei ole muuta sovittu työsopimuksen päättämistä ja lomauttamista koske- vien perusteiden ja menettelyiden osalta sovelletaan työsopimuslain säännöksiä. Työsopimuslaki ei ole tä- män sopimuksen osa.

LOMAUTTAMINEN

2 §

Lomauttamisen määritelmä

1. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan pää- tökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopi- mukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa työsopimus- laissa säädettyjen perusteiden täyttyessä lomaut- taa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentä- mällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomaut- tamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kes- täessä lomautusperustetta ja lomautusilmoitusta koskevien säännösten tai määräysten estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai ta- loudellisen tilan vuoksi.

3 §

Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Lomautuksen ennakkoselvitystä koskeva määräys ei koske työnantajia, jotka noudattavat yhteistoi- mintalakia.

2. Työnantajan on viipymättä lomautustarpeen tultua työnantajan tietoon annettava työsopimuslain mu- kainen ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamista-

vasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Työnanta- jan on varattava työntekijälle tai luottamushenkilöl- le tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Ennakkoselvitys menettää merkityksensä, mikäli lomautuksia ei toimeenpanna kohtuullisen ajan kuluessa ennakkoselvityksessä ilmoitetusta ajasta.

4 §

Lomautusilmoitus

1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vä- hintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautusilmoi- tusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työn- tekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asianomaisen luottamushenkilön kesken toisin sovita. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilö- kohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköi- sesti, edellä mainittua ilmoitusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen perus- te, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työn- antajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa palkkaa muun työstä pois- saolon vuoksi.

5 §

Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttäminen

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaan- tuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttami- nen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten- kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lo- mautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe- rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus- ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lo- mautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jat- kua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perus- tua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamis- ta. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 §

Muu työ lomautusaikana ja työhön paluu

1. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muu- ta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuk- sen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajal- le mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

3. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijäl- le työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toi- sen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisano- misaikaa noudattaen.

7 §

Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana

1. Työnantaja irtisanoo

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työ- sopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työn- tekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.

Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitus- aikaa käyttäen.

Jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräy- tyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen pe- riaatteiden mukaisesti.

2. Työntekijä irtisanoo

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työ- sopimuksen kestosta riippumatta ilman irtisanomis- aikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuk- sen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa 1. kohdan mukaisesti. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäise- nä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

8 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työsopimuslain 7 lu- vun 1-2 §:n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomispe- rusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavi- en velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyön- tiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvi- en työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteen kokonaisuudessaan.

2. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on va- rattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irti- sanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luottamushenkilöä tai työtoveria.

IRTISANOMISMENETTELY

10 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimi- tettava työnantajalle tai tämän edustajalle taik- ka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan xxx- xxxx vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemän- tenä päivänä sen jälkeen kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisel- la vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn il- moitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

11 §

Irtisanomisajat

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

– enintään vuoden 14 päivää

– yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

– yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

– yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

– yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

– enintään 5 vuotta 14 päivää

– yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Irtisanomisaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päi- västä.

4. Medialiitto-SJL lehdistöä koskeva määräys: Työn- tekijä ja työnantaja voivat kirjallisesti sopia irtisa- nomisajasta.

12 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomis- aikaa vastaavalta ajalta.

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisai- kaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle ker- takaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituk- sista.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudat- tamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

4. Medialiitto-SJL lehdistöä koskeva määräys: Toi- mittajan ja kuvaajan osalta 11§:n määräykset ei- vät koske tapauksia, joissa lehden suunta olen- naisesti muuttuu.

13 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä il- moitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymis- päivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisano- misen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

14 §

Irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana (TSL 7:9)

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työn- tekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muuta kuin työsopimuslain 4 luvun 7 a §:ssä säädettyä perhe- vapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katso- taan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudes-

ta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

Työnantaja saa irtisanoa raskaus-, erityisraskaus-, van- hempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopi- muksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Tätä määräystä noudatetaan osana työehtosopimusta sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voimassa työso- pimuslain 7 luvun 9 §:ssä.

15 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä ta- pahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhtey- dessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä am- mattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työ- suhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvol- lisuuden määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa rii- doissa kanne on nostettava kahden vuoden ku- luessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

16 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamushenkilölle

Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvasta työvoiman vähentämisestä tai lomauttamisesta ilmoi- tetaan luottamushenkilölle.

17 §

Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja talo- udellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhte- ydessä irtisanomalleen, työvoimaviranomaisen kautta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltai- siin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

SOVELTAMISOHJE:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalli- selta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimaviran- omaisella tarkoitetaan sitä, jonka alueella työtä on tarjolla. Työvoimaviranomainen selvittää tiedustelun perusteella, on- ko tässä määräyksessä tarkoitettuja työntekijöitä työnhaki- joina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja enti- sille työntekijöille annetaan työhönosoitukset.

Palkkatodistus

Työttömyysturvalain mukaan työnantajalla on velvolli- suus antaa työttömyysturvalain tarkoittama palkkato- distus työttömyyskassalle (tämä määräys ei ole työeh- tosopimuksen osa).

ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä

18 §

Tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan tut- kia myös

a) onko työsopimuslain 7 luvun 3-4 §:n tarkoittamalla taloudellisella ja tuotannollisella perusteella suoritet- tu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja

b) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työsopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella.

19 §

Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisa- nonut työsopimuksen tämän sopimuksen vastaisesti.

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelut työntekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen ai- heuttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tarkoitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyksit-

tä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työntekijältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoituksen.

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimieli- syys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatettava neuvoteltavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neuvot- telut käydään mikäli mahdollista irtisanomisajan ku- luessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidas- sa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa erimielisyyden välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on riitautettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimielisyys on neuvottelujärjestyksen mukaisesti loppuun käsitel- ty, tarvittaessa myös liittojen välisessä välimiesoikeu- dessa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomioistuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet pyri- tään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimisoikeus

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edellä

4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenettelystä ja 5. kohdassa todetusta välimiesoikeudesta.

20 §

Korvaukset

1. Työnantaja, joka on irtisanonut työntekijänsä tä- män sopimuksen 8 §:ssä määriteltyjen irtisano- misperusteiden vastaisesti, on velvollinen maksa- maan työntekijälle korvausta työsopimuslain 12 luvun mukaisesti.

2. Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan hyvitys- sakkoa tämän sopimuksen menettelytapamäärä- ysten noudattamatta jättämisestä siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustu- vien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rik- kominen, joista 1. kohdan mukainen korvaus on määrätty.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irti- sanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määriteltäessä.

KOULUTUSSOPIMUS

1 §

Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opinto- vapaata, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhteisesti jär- jestettyä koulutusta työpaikalla.

2 §

Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhteisen koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa varten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:

– koulutustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen seuranta

– tarpeellisen koulutustarjonnan aikaansaaminen

– viranomaisiin vaikuttaminen koulutusasioissa

– työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

– ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

– yhteisestä koulutuksesta päättäminen

– työvoimapoliittisen koulutuksen seuraaminen ja toteutuksen ohjaaminen

– koulutusmateriaalin ja ammattikirjallisuuden jul- kaisemisen edistäminen

– koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja erimielisyyksien käsittely.

3 §

Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osana yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Kou- lutuksen yhteistoiminnassa tapahtuva etukäteissuun- nittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen joko yt-me-

nettelyn puitteissa tai tarvittaessa erillisessä koulutus- toimikunnassa.

4 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lähettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin työaikana, työnantaja kor- vaa koulutuksen aiheuttamina suoranaisina kus- tannuksina matka- ja majoituskulut, päivärahat, mahdolliset kurssimaksut sekä muut mahdolliset asiaan kuuluvat kulut. Lisäksi maksetaan sään- nöllisen työajan ansio, joka käsittää henkilökoh- taisen palkan, ilta-, yö- ja vuorotyölisät sekä muut mahdolliset olosuhdelisät.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, kor- vataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset ja maksetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalk- ka, ellei toisin sovita.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorittaa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoimin- tamenettelyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat useita henkilöitä tai osastokokonaisuuksia, käsi- tellään asianomaista henkilöstöryhmää edusta- van luottamushenkilön kanssa siten, että yrityk- sen toiminnan ja henkilöstön ammatillisen kehit- tymisen tarpeet voidaan yhteensovittaa.

5 §

Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämille enintään kolmen kuukauden pituisille kursseille an- netaan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luot- tamushenkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen kat- keamatta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tun- tuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle.

Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saavat pääluottamushenkilö, varapääluottamus- henkilö, luottamushenkilö, varaluottamushenkilö ja ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja osallistua heidän palkkaansa enintään kuukau- den osalta vähentämättä.

Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojelu- asiamies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua yhteistyötehtäviinsä liittyville enintään kahden viikon pituisille kursseille heidän palk- kaansa vähentämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille, on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähin- tään kolme ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toimin- nalle, työnantajan on ilmoitettava pääluottamus- henkilölle viimeistään kaksi viikkoa ennen kurs- sin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan yhtei- sesti vaihtoehtoinen ajankohta.

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellai- selta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vä- hennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokai- lukustannusten korvauksena liittojen välillä vuo- sittain sovittavan ateriakorvauksen.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuu- kauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemis- tä.

8 §

Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyydet alistetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän käsitel- täviksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laadittava muis- tio ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvotte- lujärjestystä.

6 §

Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopimuk- sen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä sopimia työehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt-toimikunnan sekä graafisen xxxx xxxxxx- lisuustyön työalatoimikunnan järjestämiä koulu- tustilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suoritetaan korvaus kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikalli- sesti työnantajan ja pääluottamushenkilön kes- ken.

7 §

Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuis- koulutustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

SOPIMUS TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA

Tämän sopimuksen tarkoituksena on kehittää ja yllä- pitää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa siten, että se vastaa yrityksen julkaisutoiminnan kehitystar- peita.

Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityk- sen taloudellisesta tilanteesta, kehityssuunnitelmista ja yrityksessä työskentelevien koulutustarpeista. Tulok- sellinen yrityksen ja yksilön yhteiset edut toteuttava koulutus voi perustua vain aitoon yhteistyöhön, kou- lutustarpeen hyväksymiseen ja siihen sitoutumiseen. Koulutustarvetta seurataan aktiivisesti ja säännöllisesti ja pyritään huolehtimaan koulutuksen kohdentumises- ta tasapuolisesti.

Liitot kartoittavat alaan liittyvää koulutustarjontaa ja pyrkivät vaikuttamaan sen määrään ja laatuun siten kuin yrityksissä ilmenevät henkilöstön kehittämistar- peet edellyttävät. Liitoissa kehitetään koulutuksen tie- topankkia ja aineistoa koulutussuunnitteluun liittyvien kehityskeskustelujen tueksi.

1. Koulutussuunnitelma

Yrityksessä tehdään vuosittain toimituksellisen henki- löstön koulutussuunnitelma yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön vaikutusmuodoista sovitaan pai- kallisesti. Jos yrityksessä on koulutustoimikunta, se kä- sittelee koulutusasiat. Koulutussuunnitelma sisältää tarpeiden määrittelyn ja vuosittaisen toteuttamisohjel- man, josta laaditaan budjetti. Koulutuksen suunnitte- lussa käytetään apuna esimerkiksi kehityskeskusteluja ja henkilöstön omia aloitteita.

Koulutussuunnittelun tarkoituksena on ylläpitää ja ke- hittää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa se- kä yksilöinä että ryhminä niin, että se vastaa julkaisun muutos- ja kehitystarpeita. Oikeus koulutukseen tulee toteuttaa tasapuolisesti ottaen huomioon työntekijän osaaminen ja työn kehittämistarpeet.

2. Oikeus koulutukseen

Työntekijällä on oikeus keskimäärin kahden päivän koulutusaikaan vuodessa työsuhteen alusta lukien. Oi- keus voidaan siitä paikallisesti sopien toteuttaa myös ennen oikeuden täysimääräistä karttumista edellä to- dettu tasapuolisuus huomioon ottaen. Koulutusaika käytetään tarkoituksenmukaisina jaksoina yhteisesti

sovittavalla tavalla viiden vuoden kuluessa. Koulutuk- sen toteutumista on seurattava siten, että ilman erityi- siä perusteita tai sopimusta koulutukseen osallistumi- seen ei muodostu yli viiden vuoden katkosta.

Koulutus voi käsittää ammatillista perus-, täydennys- tai uudelleenkoulutusta. Se voidaan toteuttaa yritys- kohtaisena tai ulkopuolisena koulutuksena tai tarvit- taessa itsenäisenä opiskeluna.

Muusta jatko- ja täydennyskoulutuksesta on erikseen sovittava osapuolten kesken.

Työnantaja maksaa koulutusajalta säännöllisen työ- ajan palkan. Työnantaja korvaa koulutuksesta aiheutu- vat kustannukset. Koulutukseen osallistuminen ei vä- xxxxx xxxxxxxxxxxxxx palvelusvuosilisiä ja vuosilomia laskettaessa. Koulutusajalta ansaitaan vuosilomaa.

TYÖSUOJELUSOPIMUS

Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistyö työsuoje- lua koskevissa asioissa järjestetään tämän sopimuk- sen mukaisesti, ellei työehtosopimuksen erityisistä työ- ehdoista muuta johdu.

1 §

Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työ- paikkaa varten nimeää työnantaja työsuojelupäällikön ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuojeluval- tuutetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 §

Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava kahdeksi kalenterivuodeksi, kun työpai- kassa säännöllisesti työssä olevien työntekijöiden kokonaismäärä, toimihenkilöt mukaan luettuna, on vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenki- löasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi va- ravaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kym- mentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työsuojeluvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoi- tamaan työsuojeluvaltuutetun tehtävää, voi luot- tamushenkilö/yhdysmies osallistua edustamansa henkilöstöryhmän osalta työsuojelua koskevien asioiden käsittelyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mihinkään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kymmentä henkilöä, voivat ryhmät paikallisesti sopien valita yhteisen työsuojeluvaltuutetun.

3. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihetta, voivat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluval- tuutettujen vaalia järjestettäessä siitä, että toimi- henkilöasemassa oleviin työntekijöihin katsotaan kuuluviksi samoissa työtiloissa ja työolosuhteissa työskenteleviä työntekijöitä.

3 §

Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, teh- tävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti siten, et- tä toimialueet muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja kattavuudeltaan sellaisiksi, että tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryh- mät ovat edustettuina ottaen huomioon esiin tulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 §

Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 ja 29 §:n mukaisesti sopia yhteistoi- minnan järjestämisestä. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamushenkilön tehtävien yhdistämisestä voi- vat henkilöstöryhmät sopia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayk- sikön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai su- pistuessa, saatetaan työsuojeluorganisaatio vas- taamaan muuttunutta tilannetta.

5 §

Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työpaikalla tarkoitetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 25 §:n mukaista työpaikkaa.

2. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolo- suhteisiin vaikuttavat kysymykset kuten työtilojen muutokset tai kone- ja laitehankinnat, joihin liit- tyy työsuojelullisia näkökohtia, on tarkoituksen- mukaista käsitellä sovittavalla tavalla asiaa kos- kevan yt-menettelyn yhteydessä.

3. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voi- daan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukai- suuden pohjalta työsuojelutoimikunnassa, muussa yhteistyöelimessä ja linjaorganisaatiossa tapahtu- vaksi siten kuin työpaikan olosuhteet edellyttävät.

6 §

Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee riittävän aikaises- sa vaiheessa käsitellä, ellei paikallisesti muuta sovita, muun muassa seuraavia asioita:

– vuosittainen toimintasuunnitelma

– työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittö- mästi vaikuttavat asiat

– työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen pe- riaatteet

– työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset

– työkykyyn liittyvät kehitystavoitteet ja ohjelmat

– työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat

– opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt

– erilaiset yhteistoiminnan piiriin kuuluvat tilastot ja muut seurantatiedot

– asioiden toteuttamisen ja vaikutusten seuranta

– yhteistoiminnan järjestäminen yhteisellä työpai- kalla (tarvittaessa)

Yhteistoiminnassa käsitellään myös kriisitilanteisiin, mm järkyttäviin uutisointitilanteisiin ja häirintätapauk- siin liittyvät ohjeet ja tukitoimet.

7 §

Työsuojelusäännökset

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnanta- jan toimesta tarpeellinen työturvallisuus- ja työsuoje- lulainsäädäntö.

TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ TOIMITUKSISSA

1. Työsuojeluvaltuutettu

1. Toimituksellisella henkilöstöllä on työsuojelun val- vonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 29 §:n 1 momentin mukainen pää- sääntöinen oikeus valita työsuojeluvaltuutettu yh- dessä yrityksen muiden toimihenkilöiden kanssa.

2. Toimituksellinen henkilöstö voi kuitenkin valita oman työsuojeluvaltuutetun edellyttäen, että toi- mituksellisia toimihenkilöitä on työpaikalla vähin- tään kymmenen ja että paikallisesti on yhteisesti todettu toimituksen olevan työsuojelullisten näkö- kohtien ja lain tarkoittaman yhteistoiminnan kan- nalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus.

Asiaa koskevat erimielisyydet käsitellään neuvottelu- järjestyksen mukaisesti.

työtehtäviin sekä hänen oman työnsä laadun ja työaikojen antamat mahdollisuudet tehtävän hoi- tamiseen.

4. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelu- yhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) mukaan työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen työaikakirjanpito.

4. Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuute- tun tehtävän hoitamisesta euromääräinen lisäkorvaus, joka määräytyy työsuojeluvaltuutetun edustaman hen- kilömäärän mukaan.

Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus työehtosopimuksen voimaan tullessa:

2. Työsuojeluvaltuutetun valinta ja tehtävät	Työsuojelu-
	valtuutetun
Työsuojeluvaltuutetun valintaan ja tehtäviin nähden	edustamien
noudatetaan mitä työsuojelun valvonnasta ja työpai-	toimihenkilöiden	Kuukausikorvaus
kan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa	kokonaismäärä	euroissa
on niistä säädetty kuitenkin niin, että työsuojeluval-	10 – 24	53 €
tuutetun vaali suoritetaan loka-joulukuussa.	25 – 50	66 €
	51 – 100	80 €
3. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö	101 – 200	92 €
	yli 200	105 €

1. Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle vapautusta työstä siten, että hän pääsääntöisesti voi säännöllisen työaikansa puitteissa hoitaa sekä

Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus 1.6.2024 lukien:

työtehtävänsä että hänelle valtuutettuna kuuluvat	Työsuojelu-
työaikana hoidettavat välttämättömät yhteistyö-	valtuutetun
tehtävät.	edustamien
	toimihenkilöiden	Kuukausikorvaus
2. Vapautuksen ajankohdasta on sovittava asian-	kokonaismäärä	euroissa
omaisen työnjohdon kanssa, xxxxx vapautus ole	10 – 24	56 €
välttämätön työpaikalla sattuneen poikkeukselli-	25 – 50	70 €
sen tapahtuman, kuten esimerkiksi työtapaturman	51 – 100	84 €
vuoksi, kuitenkin ottaen huomioon työn järjestelyyn	101 – 200	97 €
liittyvät tekijät.	yli 200	111 €

3. Vapautuksen järjestely voidaan tarvittaessa to- teuttaa paikallisesti sovittavan järjestelmän mu- kaisesti. Tällöin on ajankäytön tarvetta arvioitaes- sa otettava huomioon valtuutetun tarve perehtyä hänelle kuuluviin tehtäviin, toimituksellisen työn erityispiirteet, työskentelypaikkojen lukumäärä ja etäisyys, valtuutetun oma perehtyneisyys yhteis-

Muutoin lisäkorvaukseen noudatetaan, mitä luotta- mushenkilölle maksettavasta lisäkorvauksesta on työ- ehtosopimuksen 10 luvussa määrätty.

5. Työsuhdeturva

1. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomaute- taan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojelu- valtuutettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin so- pivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

2. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työ- suojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden toi- mihenkilöiden suostumusta, joita hän edustaa.

3. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännök- siä. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen pur- kaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoi- tuksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuo- den 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitteita.

4. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka aset- tamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelu- toimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteis- toimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimit- tamista ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojelu- valtuutetuksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuna toimi- neeseen toimihenkilöön 6 kuukautta hänen työ- suojeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jäl- keen.

5. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkau- tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuute- tulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perus- teiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2

§:ssä on säädetty. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien henkilöiden yhteismäärä on 20 tai vähemmän, on korvaus vähintään 4 ja enin- tään 24 kuukauden palkka.

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

16.1 HOITOONOHJAUS

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää on laaditta- va yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus hoitoonohja- ussopimusmallin pohjalta.

16.2 HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

Yritys Oy:n suositus hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on kehittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päihteiden, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, joka hait- taa muun muassa hänen työntekoaan, pyritään ohjaamaan hoitoon tämän sopimuksen mukai- sesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista si- ten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita yksilön kannalta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeutumista ei pidetä työsuhteen lak- kauttamisperusteena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jo- kaiselle ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista sekä työpaikan hoi- toonohjauksessa neuvova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työnte- kijän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnan- tajan aloitteesta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoonohjattavan, hoitopaikan ja yhte- yshenkilön kesken, tarvittaessa työnantajan kans- sa, soveliain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Samalla selvitetään työntekijän mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaali- vakuutusjärjestelmästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitos- hoitoon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa laitoshoidon alka-

misesta lukien, jos hoidosta on sovittu xxxxxxxx- xxx kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huolehtii yrityksen työterveyshuolto/tehtävään suostumuksensa mukaisesti valittu yhteyshenki- lö.

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonoh- jaustoimet, joita ovat muun muassa ajantilaus, paikanvaraus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnantajaan tai yhdysmieheen. Jokaisella on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti hoi- toonohjaamisen mahdollisuuksista ja muista hoi- toon liittyvistä käytännön tekijöistä yhteyshenkilön kanssa.

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenki- löllä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoi- tosopimuksen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoi- toonohjattavan nimenomaista lupaa saa muille il- maista tietoonsa saamiaan henkilökohtaisia seik- koja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toi- menpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärin- käytön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osal- listua kaikkiin neuvotteluihin, ellei työntekijä itse nimenomaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikallisis- ta hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilau- takunta, A-Klinikka, terveyskeskus, työterveys- huolto, katkaisuasema, mielenterveystoimisto, sairaala, hoitokoti, huoltoala, AA-Ryhmä. Puhe- linnumero, osoite, aukioloaika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13. Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvot- telutoimikunnassa.

17 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

17.1 MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAUS

Jos työntekijä joutuu vaihtamaan paikkakuntaa työsuh- teessa tapahtuvan muutoksen vuoksi, korvaa työnan- taja työntekijän suoranaiset kohtuulliset muuttokus- tannukset laskun mukaan.

17.2 ERITYISKUSTANNUKSET

Työnantajan velvollisuus on hankkia työntekijän tehtä- vissään tarvitsema välineistö. Mikäli työntekijän edel- lytetään hankkivan varsinaista tehtäväänsä varten vä- lineistöä, lupia, valtuuksia tms, on kulut korvattava tositteita vastaan. Tämä koskee myös tarpeellisia va- kuutuksia ym.

17.3 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

1. Yleistä

1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työ- alueen ulkopuolelle.

2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seuraa- va 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työ- paikalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asun- nolta ja päättyy hänen palatessaan jompaankum- paan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaami- nen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen mat- kalle lähtöä ottaen huomioon toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

2. Korvattava matkustusaika

1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työ- ehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan ansionmenetyksen korvaus.

3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työ- ajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen

käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuiten- kin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä.

4. Kello 22-07 väliseltä ajalta ei matkustusajan kor- vausta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on makuupaikka.

5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyt- täen kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tuntipalkkaa.

6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lue- ta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei si- ten oteta huomioon vuorokautista ylityötä lasket- taessa.

Huomautus: Ylityöstä on erityismääräys Medialiitto- SJL työehtosopimuksen 17.4 §:ssä.

7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täytty- mistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi ote- taan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen säännöl- lisen työajan enimmäismäärään sellaisina mat- kustuspäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuiten- kaan työaikatilastoinnissa lueta varsinaisiksi työ- tunneiksi.

(8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavas- sa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edel- lyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin työn- tekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta, ei korvausta mat- kustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työntekijän kanssa voi- daan ruoka- ja päivärahojen asemesta sopia pal- kan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauk- sesta.)

Huomautus:

– Korvausta ei oteta huomioon Pron ohjelukuver- tailua suoritettaessa.

– Kohta 8. ei koske Medialiitto-SJL/lehdistön työ- ehtosopimusta.

3. Matkakustannusten korvaukset

Suoranaiset kustannukset

1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustan- nukset. Suoranaisia kustannuksia ovat matkali- put ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tarpeelliset kustannukset.

2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen koh- dan 6 mukainen kilometrikorvaus.

Päivärahat

3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia kor- keampia elinkustannuksia.

4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Mat- kavuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkami- sesta tai edellisen matkavuorokauden päättymi- sestä.

5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkusta- mista, ei säännöllisen työajan puitteissa tapah- tuvasta liikkumisesta makseta päivärahaa. (Täl- laisia tehtäviä ovat mm. toimitustyö, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liikkumista.)

Kotimaan matkat

6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kes- tänyt yli 10 tuntia.

7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen mat- kavuorokauden yli kahdella tunnilla, maksetaan osapäiväraha. Kokopäiväraha maksetaan, kun va- jaavuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työn- antaja järjestää työntekijälle maksuttomat ateri- at. Kokopäivärahan osalta tämä tarkoittaa kahta lämmintä ateriaa ja osapäivärahan osalta yhtä lämmintä ateriaa.

Ulkomaan matkat

10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päivä- rahan mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentoko-

xxxxxx, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulkuväline on viimeksi lähtenyt tai Suomes- ta lähdettäessä ensiksi saapuu.

12. Täyden 24 tunnin matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimei- sen matkavuorokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulkomaanpäivärahasta. Mikäli täysi matka- vuorokausi ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaanpäiväraha.

13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työntekijä on saanut maksuttoman tai matkalipun tai hotel- lihuoneen hintaan sisältyneen ruoan. (täysihoito)

4. Ruokaraha

1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivära- haa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä henkilö ole voinut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vastaavassa ruokailupaikassaan, maksetaan ruokaraha. Tällä määräyksellä ei muuteta yritys- kohtaisia käytäntöjä, mikäli ne ovat tarjonneet pa- remmat edut.

2. Ruokarahaa ei makseta, mikäli henkilö saa mak- suttoman ruoan tai ruokailu on järjestetty lounas- setelillä tai vastaavalla.

5. Majoituskustannukset

1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työn- antaja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävää majoitusta tai makuupaikkaa, majoit- tumiskustannukset korvataan seuraavasti:

2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannukset korvataan tositteen mukaisesti valtion matkus- tussäännöstä ilmeneviin hotellikorvausten enim- mäismääriin.

3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mi- käli paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotellikorvausten enimmäismäärien puitteissa.

4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työn- antajalle, maksetaan majoittumiskustannusten sijasta yöpymisraha.

6. Matkakorvaukset

Päivärahat, hotellikorvaukset ja kilometrikorvaukset ovat samat kuin kulloinkin verovapaiksi vahvistetut enimmäismäärät (ks. xxx.xxxx.xx).

7. Paikallinen sopiminen

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voi- daan luottamushenkilön kanssa paikallisesti sopia toisin edellyttäen, että yhteisesti todetaan etujen kokonaisuu- tena ottaen olevan saman tasoiset kuin tässä työehto- sopimuksen luvussa on määrätty.

17.4 SJL:N ERITYISMÄÄRÄYKSET

Lisäksi noudatetaan seuraavia erityismääräyksiä:

1. Jos työmatka edellyttää yli yhden vuorokauden yh- denjaksoista matkustamista, osapuolet sopivat, mikäli mahdollista etukäteen matkajärjestelyistä ja matka-ajan korvauksista.

2. Päivärahoja koskevat määräykset eivät koske nii- tä matkoja, jotka tehdään normaalin toimitustyön puitteissa kyseisen henkilön säännöllisen työajan kuluessa.

3. Matkalla säännöllisen työajan jälkeen tehtävästä työstä maksetaan työehtosopimuksen mukaiset ylityökorvaukset. Säännöllisen työajan ulkopuo- lella tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena pe- ruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivä- nä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matkustamisajaksi luetaan myös aikatauluista johtuva kulkuneuvojen vuorojen välinen odotusaika.

4. Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijälle asianmukaisen matkavakuutuksen. Tämä koskee sekä ulkomaan- että kotimaanmatkoja, joita työn- tekijä suorittaa työnantajan määräyksestä.

5. Mikäli työntekijä määrätään tehtävään, johon liit- tyy poikkeuksellisen suuri tapaturman- tai kuole- manvaara tai määrätään töihin sotatoimialueelle tai alueelle, jossa olosuhteet ovat vastaavat, työn- tekijällä on oikeus asia ja sen käytännön toteu- tus työnantajan kanssa todeten saada työnanta- jan kustantama korvausmäärältään 100.000 eu- ron suuruinen henki- ja tapaturmavakuutus. Myös henkilökohtainen matkalla oleva omaisuus on va- kuutettava riittävällä määrällä.

18 LUKU

JOURNALISTIEN PALKKAOPAS

(Tämä ei ole työehtosopimuksen osa.)

Oikeudenmukainen palkkojen määritys tehdään työ- paikalla tehtävien todellisen sisällön ja henkilön työ- suorituksen perusteella. Oikeudenmukainen palkkaus on yrityksen ja henkilöstön yhteinen intressi.

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuu- den perusteella. Tähän järjestelmään liittyvät palkka- määräykset sisältyvät työehtosopimukseen.

Työehtosopimuksessa sovitussa palkkausjärjestelmäs- sä on lisäksi suositus työsuorituksen arvioinnista. Tällä arvioinnilla kannustetaan työntekijää pätevöitymään ja kehittymään tehtävässään. Samalla se tarjoaa esimie- hille työkalun toiminnan ohjaamiseen.

1. OIKEUDENMUKAINEN PALKKAUS

Pätevyyden ja työsuorituksen palkitseminen on yrityk- sen aktiivisen palkkapolitiikan tehtävä.

3. TEHTÄVIEN VAATIVUUS JA SEN ARVIOINTI

Henkilökohtainen palkka

palkanosa:

HEKO: 3 v / 5 %

7 v / 10 %

Tehtäväkohtainen palkanosa:

6 palkkaryhmää

HEKO

} Henkilökohtainen

TESn

palkka

}

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus palkkauksessa tarkoittavat sitä, että yhtä vaativasta tehtävästä ja sa- manlaisesta työsuorituksesta maksetaan yhtä suurta palkkaa.

Toimituksellisen henkilöstön palkkausjärjestelmä pe- rustuu pyrkimykseen toteuttaa oikeudenmukaista palk- kapolitiikkaa siten, että:

1) Tehtävän vaativuus otetaan huomioon palkan perusteena. Vaativuusluokituksen avulla voidaan arvi- oida objektiivisesti tehtävien keskinäistä vaativuutta.

2) Tämän lisäksi palkkaukseen vaikuttaa työntekijän henkilökohtainen työsuoritus.

Palkkauksen kannustava viesti on: kehittämällä osaa- mistaan voi hakeutua vaativampiin tehtäviin, mutta samassakin tehtävässä voi tulla paremmin palkatuksi taitojaan lisäämällä ja työtulostaan parantamalla.

2. KUUKAUSIPALKAN RAKENNE

Toimituksellisen henkilöstön palkkausjärjestelmässä tehtäväkohtainen palkanosa perustuu tehtävän vaa- tivuuteen, jota arvioidaan sanallisten tasokuvausten pohjalta.

Vähimmäispalkan perusteena on tehtäväkohtaisen pal- kanosan lisäksi henkilökohtaisen palkan kokemusosa.

Palkkausjärjestelmän perusta on tehtävän vaativuu- teen pohjautuva palkanosa, joka määritellään sanal- listen tasokuvausten pohjalta. Palkkausjärjestelmä sisältää kuusi vaativuusryhmää, jotka toimivat myös palkkaryhminä. Vaativuusryhmät on kuvattu taulukos- sa sivuilla 76–77.

Vaativuusarviointi tehdään tehtävästä. Arvioinnin koh- teena on tehtävän sisältö eli työn tekijälleen asettamat vaatimukset. Tehtävän vaativuus ei ole siten riippuvai- nen työntekijästä. Arviointi ei ota kantaa työntekijän työsuoritukseen, pätevyyteen tai henkilökohtaisiin omi- naisuuksiin. Myöskään tehtävän nimikkeellä tai työn- tekijän tehtävään liittymättömällä koulutuksella ei ole merkitystä vaativuutta arvioitaessa.

Yhteisesti hyväksytty tehtäväkuvaus arvioinnin pohjana

Yhteisesti hyväksytty kirjallinen tehtävänkuvaus on hyvä pohja vaativuusarvioinnille. Tämän oppaan liitteenä 1 on yksi mahdollinen malli tehtävänkuvauslomakkeesta.

Tehtävänkuvaus kertoo mitä tehtävässä saadaan ai- kaan, mitä osaamista se edellyttää, millaista vastuu- ta siihen sisältyy ja millaisissa vuorovaikutustilanteissa työ tapahtuu. Se ei ole luettelo tehtävään kuuluvista töistä. Tehtävänkuvauksissa on syytä käyttää sellaista tarkkuutta, että jälkeenpäin voidaan todeta tehtävässä tapahtuneet muutokset.

Tehtävänkuvaukset voi laatia työntekijä, esimies tai joku siihen nimetty henkilö. Oleellista on, että tehtä- väkuvauksesta keskustellaan työntekijän ja esimiehen välillä ja että tehtävänkuvaus on yhteisesti hyväksytty.

Vaativuustekijät arvioinnin taustalla

Tehtävän vaativuutta arvioidaan sanallisten tasokuva- usten perusteella. Palkkausjärjestelmän taustalla on neljän vaativuustekijää: tehtävän edellyttämä osaa- minen, vuorovaikutustilanteiden haasteellisuus, teh- tävään sisältyvät vastuut sekä itsenäisyys ja ohjaus päätöksentekotilanteissa.

Tehtävä kuuluu sille vaativuustasolle, joka parhaiten vastaa tehtävän oleellista sisältöä. Joihinkin tehtäviin saattaa sisältyä piirteitä järjestelmän eri vaativuusta- soilta. Tällöin on pohdittava, mikä on tehtävän kannalta merkittävää ja olennaista, ja tehtävä arvio sen mukaan.

Vaativuustekijät

Osaaminen

Tehtävän edellyttämän osaamisen arvioinnissa otetaan huomioon sellainen ammattitaito, jota tehtävässä tosi- asiallisesti käytetään. Tehtävän edellyttämän osaami- sen syvyys tai monipuolisuus lisää tehtävän vaativuutta.

Kysymyksiä:

• Millaista teoreettista ja käytännön osaamista edellytetään?

• Millaista kokemusta?

• Millaisia erityistaitoja?

Päätöksenteko

Päätöksenteon itsenäisyydellä tarkoitetaan vapautta tehdä omaan harkintaan perustuvia päätöksiä ja to- teuttaa ne. Melkein kaikkiin tehtäviin sisältyy vapaata päätöksentekoa vähintäänkin omaan työsuoritukseen liittyen.

Päätöksenteon merkitys työyhteisölle ja päätösten vai- kutusten laajuus lisäävät tehtävän vaativuutta etenkin, jos tehtävässä tehdään aikapaineesta johtuvia riskin- alaisia ratkaisuja ja päätöksiä ennakoimattomissa ti- lanteissa.

Kysymyksiä:

• Miten työtä ohjataan?

• Millaisia päätöksiä tehdään?

• Kuinka ennakoimattomia päätöksentekotilanteet ovat?

• Rooli päätöksenteossa?

Vuorovaikutus

Vuorovaikutustilanteiden arvioinnissa on oleellista se, mitä vuorovaikutuksella pitää saada aikaiseksi.

Tehtävän edellyttämä aloitteellisuus, aktiivisuus ja vuo- rovaikutustilanteiden tavoitteellisuus lisäävät tehtävän vaativuutta.

Kysymyksiä:

• Millaisia vuorovaikutustilanteita?

• Kuinka laaja yhteistyöverkosto on?

• Mihin niillä pyritään?

• Ohjataanko vuorovaikutukselle muiden töitä?

Vastuu

Vastuulla tarkoitetaan toimivaltaa tehdä ratkaisuja teh- tävän tai työyhteisön (tiimi, toimitus, julkaisu, yritys) tavoitteiden toteuttamiseksi. Kaikkiin tehtäviin sisältyy vastuu oman työn laadusta ja toteuttamisesta ohjeiden ja suunnitelmien mukaan.

Kun vastuu muiden töistä lisääntyy ja ohjeet muuttuvat konkreettisista suuntaa-antaviksi tavoitteiksi, tehtävän vaativuus lisääntyy.

Kysymyksiä:

• Mitkä ovat vastuualueet?

• Kannetaanko vastuuta myös muiden töistä?

• Sisältyykö tehtävään taloudellista vastuuta?

4. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN YLLÄPITO

Palkkausjärjestelmän ylläpito edellyttää, että tehtävä- kuvausten ylläpidosta ja vaativuusarviointien tarkista- misista on luotu pelisäännöt ja määritelty vastuuhenki- löt. Tieto tehtävän vaativuusluokituksista annetaan ao. tehtävää tekevälle työntekijälle sekä palkkahallinnolle.

Liitot suosittelevat, että tehtävien sisältöä tarkastel- laan säännöllisesti esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Esimies ja tehtävää hoitava työntekijä ovat asiantuntijat tehtävän sisällöstä. Organisaatiomuutos- tilanteissa liitot suosittelevat yhteisen luokitustyöryh- män perustamista.

Tehtävän vaativuuden arviointi suoritetaan, jos

• perustetaan uusi tehtävä

• tehtävän sisältö muuttuu sen tekijän vaihtuessa

• tehtäviä organisoidaan uudelleen niin, että tehtävien sisällöt muuttuvat olennaisesti

• tehtävä on muuttunut sisällöltään olennaisesti ajan kuluessa

Vaativuusryhmä määrittää tehtäväkohtaisen palkan

• Palkka maksetaan tehtävän vaativuuden perustella määräytyvän palkkaryhmän mukaan.

• Siirryttäessä vaativampaan tehtävään, palkka tarkistetaan seuraavan palkan- maksukauden alusta.

•Uusi tehtävä on arvioitava kolmen kuukauden kuluessa. Palkka maksetaan takautuvasti oikean vaativuusryhmän mukaan.

•Mikäli tehtävän todetaan muuttuneen vähi- tellen pidemmän ajan kuluessa, palkka maksetaan uuden vaativuusryhmän mukai- sesti muutoksen vireille tuloa seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Tehtävien vaativuusarvioinnin toteuttaminen

Työnantaja vastaa vaativuusarvioinnin tekemisestä. Se voidaan tehdä myös yhdessä työnantajan edustajan ja luottamushenkilön kesken tai laajemmassa luokitus- toimikunnassa.

Vaativuusarvio voi muuttaa palkkaa tai sen rakennetta

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuu- den perusteella. Se voi nousta tai laskea tehtävän si- sällön muuttuessa.

• Jos työntekijä siirtyy vaativampaan tehtävään, vähimmäispalkkamääräykset voivat edellyttää palkan korottamista. Jos työntekijän henkilökohtainen palkka ylittää uuden tehtävän vähimmäispalkan, on palkan korottamisesta sovittava erikseen työntekijän ja työnantajan kesken.

• Jos henkilö siirtyy saman vaativuusryhmän tehtävään, hänen palkkansa rakenne säilyy ennallaan. Palkan korottamisesta – tässä tapauksessa henkilökohtaista palkanosaa lisäämällä - on toki mahdollista sopia työntekijän ja työnantajan kesken.

• Jos henkilö siirtyy tehtävään, jonka vaativuustaso on alempi kuin aiemmassa tehtävässä, tehtäväkohtainen palkka määräytyy uuden tehtävän mukaan eli laskee. Henkilökohtainen palkka voi kuitenkin laskea vain työehtosopimuksessa mainituissa tapauksissa.

5. HENKILÖKOHTAINEN TYÖSUORITUS

Henkilökohtaista palkanosaa on tehtäväkohtaisen palkan ylitse maksettava palkka. Sen pitäisi perustua työntekijän työsuoritukseen tai johonkin muuhun hy- väksyttävään perusteeseen.

Henkilökohtainen palkanosa kannustaa kehittämään osaamista sekä tekemään laadukasta työtä.

Henkilökohtaisen palkanosan arviointia koskevat seu- raavat periaatteet:

• Henkilökohtaisen ja työsuorituksen palkitsemisesta päättää yritys. Palkitsemisen periaatteet on hyvä neuvotella paikallisesti.

• Henkilöstöllä tulee olla tieto palkitsemisen perusteista.

• Arviointitekijöiden tulee olla yleisesti hyväksyttyjä ja objektiivisesti arvioitavia.

• Työsuoritusta koskevan arvioinnin tekee työntekijän tunteva esimies. Arviointiin voi liittyä työntekijän kanssa käytävä kehityskeskustelu.

• Arviointitekijät ja niiden painotus valitaan yrityksen tarpeiden mukaan.

• Arvioitavien tekijöiden tulee olla sellaisia, joissa työntekijä voi kehittää itseään tai työsuoritustaan.

Lisätietoa työsuorituksen arvioinnista:

Työehtosopimuksen luvussa 4 palkat ja palkanmaksu kohdassa 12. on suositus työsuorituksen arvioinnista. Lisäksi työehtosopimuksen luvussa 18 on ohje/malli työsuorituksen arviointiin ja siinä käytettäviin arvioin- tikriteereihin.

TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN TEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKITUS

PALKKA- RYHMÄ	VAATIVUUSTASO	Osaaminen	Päätöksenteko ja vuorovaikutus	Vastuu
1	VAATIVUUSTASO 1 Toimituksellista työpro- sessia tukevat tehtävät sekä Journalistiset tehtävät, jotka perustuvat vakiin- tuneeseen käytäntöön eivätkä edellytä jatku- vien journalististen rat- kaisujen tekemistä.	Tehtävät edellyttävät am- matillista osaamista, joka hankitaan tyypillisesti toisen asteen tai alemman korkea- asteen koulutuksella sekä käytännön kokemuksella.	Päätöksenteko koh- distuu lähinnä va- lintoihin oman työn tekemisessä. Vuorovaikutustilan- teet liittyvät yhtey- denpitoon työyhtei- sössä ja/tai ulko- puolisiin sidosryh- miin.	Työhön sisäl- tyy vastuu oman työn tekemises- tä suunnitelmien, aikataulujen ja annettujen ohjei- den mukaan sekä oman työn laa- dusta.
2a	VAATIVUUSTASO 2	Tehtävät edellyttävät osaa- mista, joka hankitaan tyypil- lisesti tiedekorkeakoulutuk- sella sekä käytännön koke- muksella. Tehtävät edellyttävät yleen- sä: • laajaa yleissivistystä ja kiinnostusta yhteiskunnalli- siin asioihin • äidinkielen hyvää hallin- taa ja sujuvaa kirjoitustaitoa ja/tai kuvallisen ilmaisun ja viestintään liittyvien kysy- mysten hahmottamista ja ratkaisemista sekä ideointia • tietojen analysointia ja käytettävyyden ja oikeelli- suuden arviointia sekä luo- vaa ajattelua tietyn asiako- konaisuuden luomiseksi • oma-aloitteista osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä.	Päätöksentekotilan- teet liittyvät tyypil- lisesti haastatelta- vien, kuvattavien, lähteiden, tyylin jne. valintaan. Vuorovaikutus tär- keä, koska edellyt- tää oma-aloitteista yhteydenpitoa tieto- lähteisiin ja/tai mui- hin sidosryhmiin.	Journalistinen työ sisältää xxxxxxx- xxxxxxx vaihtelua ja journalistisia valintoja, minkä vuoksi työ vaatii itsenäistä päätök- sentekoa ja vas- tuuta oman työn tekemisestä sekä sen laadusta ja oikeellisuudesta.
	Journalistiset tehtä- vät, jotka edellyttävät journalistisia ratkaisuja, kuten:
	• uutis- ja artikkelityö
	• journalistinen taitto ja ulkoasusuunnittelu
	• journalistinen kuvaa- minen ja kuvareportaa- sityö
	sekä
	Vaativat toimituksellis- ta työprosessia tukevat tehtävät, joiden sisältö poikkeaa selvästi vaa- tivampaan suuntaan edellä kuvatusta tason 1 tehtävästä tehtävän edellyttämältä osaami- selta.
2 b	VAATIVUUSTASO 3 Journalistiset tehtävät, joiden sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä kuva- tuista tason 2 tehtävis- tä tehtävän edellyttä- män osaamisen, pää- töksenteon tai vastuun osalta.	Vaativuus lisääntyy, kun teh- tävään sisältyy: • sovittu vastuu määritellys- tä aihepiiristä tai alueesta • työryhmän työn ohjaa- mista • uutis- ja artikkelityön lisäk- si olennaisena osana myös journalistista kuvaamista tai journalistista taittoa ja/tai ul- koasusuunnittelua	Tehtävä edellyttää päätöksentekoa määritellyn aihepii- rin tai aihealueen toimituksellisista ratkaisuista tai teh- tävän edellyttämä asiantuntemus on tärkeässä roolissa näitä ratkaisuja teh- täessä.	Vastuu liittyy tyy- pillisesti: • alueen tai aihe- piirin seurantaan ja raportoitiin • ryhmän töiden organisointiin
		• erikseen sovittu muu teh- tävän vaativuutta lisäävä olennainen tekijä

PALKKA- RYHMÄ	VAATIVUUSTASO	Osaaminen	Päätöksenteko ja vuorovaikutus	Vastuu
2c	VAATIVUUSTASO 4 Journalistiset tehtävät, joihin on sovittu vastuu aihepiiristä, alueesta tai rajatun julkaisualus- tan sisällöistä ja jossa työhön kuuluu olennai- sena osana siihen liitty- vän sisällön hankkimi- nen oman organisaation ulkopuolelta.	ks. 2 b	Tehtävä edellyttää itsenäistä päätök- sentekoa, jolla on merkittävä vaikutus sovittuun aihepiiriin, aihealueeseen tai rajatun julkaisualus- tan sisältöihin.	Vastuu rajoit- tuu aihepiirin, aihealueen tai ra- jatun julkaisualus- tan sisältöihin.
3a	VAATIVUUSTASO 5 Journalistiset tehtävät, joihin on sovittu itsenäi- nen vastuu määritellyn tehtäväalueen hoitami- sesta. Tekijä määritte- lee itse työn sisällön toimituksellisen linjan puitteissa. Tehtävät, joihin sisältyy työnjohto- ja työnorga- nisointivastuu.	Tehtävien edellyttämä osaa- minen hankitaan tyypillisesti tiedekorkeakouluopinnoilla, joiden lisäksi edellytetään laajaa ja monipuolista koke- musta tai syvempää erityis- asiantuntemusta.	Tehtävä edellyttää itsenäistä päätök- sentekoa, jolla on vaikutus koko julkai- suun tai sen merkit- tävään osaan. Vuorovaikutuksessa korostuu vaikuttami- nen asiantuntijana tai esimiehenä.	Vastuu voi olla: • vastuuta työryh- män töiden tulok- sista • suunnittelu- ja kehittämisvas- tuuta • kokonaisvastuu- ta omalla erityis- alueella • taloudellista vastuuta
3b	VAATIVUUSTASO 6 Journalistiset tehtävät, joiden sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä kuva- tuista tason 4 tehtävis- tä tehtävän edellyttä- män osaamisen, pää- töksenteon tai vastuun osalta.	Tehtävien edellyttämä osaa- minen hankitaan tyypillisesti tiedekorkeakouluopinnoilla, joiden lisäksi edellytetään laajaa ja monipuolista koke- musta tai syvempää erityis- asiantuntemusta.	Päätöksenteolla oh- jataan toimituksel- lista linjaa. Vuorovaikutuksessa korostuu aktiivinen oma-aloitteinen vai- kuttaminen erityis- asiantuntijana tai esimiehenä.	Päätöksillä ja rat- kaisuilla on mer- kittävä vaikutus koko toiminnon tavoitteiden saa- vuttamiselle.

OHJE TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTIIN

ARVI- OINTI- TEKIJÄ	TARVE KEHITTYÄ 1	HYVÄ, ODOTUKSIA VASTAAVA 2	ERITTÄIN HYVÄ, ODOTUKSET YLITTÄVÄ 3	ERINOMAINEN, ODOTUKSET MERKITTÄVÄSTI YLITTÄVÄ 4
Osaa- minen, tulok- selli- suus ja työn laatu	Tehtävää ei vielä tällä hetkellä hallita kokonaisvaltaisesti tai riittävän syvälli- sesti, eikä tulok- sellisuus ja/tai työn laatu ole kehittynyt tehtävän edellyttä- mälle tasolle. Tehtävän hallinta edellyttää osaami- sen päivittämistä ja/tai toimintatapo- jen kehittämistä.	Ammattitaito ja osaami- nen vastaavat tehtävän vaatimuksia. Tehtävät hoidetaan itsenäisesti ja oma-aloitteisesti sovittu- jen aikataulujen mu- kaan. Työn tulokset ja laatu vastaavat tehtäväl- le asetettuja odotuksia. Pyrkii kokonaisuuden kannalta hyvään loppu- tulokseen.	Osaaminen sisältää tehtävän vaatimukset ylittävää laaja-alaisuutta tai tehtävää sy-ventävää erityisosaamista, joka nä- kyy erityisen laadukkaana työnä, monipuoli-suutena ja/tai työskentelyn tehok- kuutena ja/tai viimeis- teltynä lopputuloksena. Osoittaa työssään tehtä- vän vaatimukset ylittävää oma-aloitteellisuutta ja vastuun-ottoa.	Tehtävään nähden poikke- uksellista osaa-mista (esim. vahvaa moniosaajuutta tai or- ganisaatiolle hyödyllistä syvä- osaamista), jolle on kysyntää ammatillisissa erityistilan-teis- sa. Työn tulokset ja/tai laatu ylittävät jatkuvasti tehtävään liitetyt odotukset. Osaaminen ja suoriutuminen ovat erityi- sen arvokkaita organisaation toiminnalle.
Kehit- tämi- nen ja kehit- tymi- nen	Kehittämistarvetta muutosvalmiudes- sa, joustavuudes- sa, uuden tiedon tai menetelmien omaksumisessa tai oman työn ja yhteisten toiminta- tapojen kehittämis- otteessa.	Työhön liittyvien muutos- ten sekä uusien toimin- tatapojen ja menetelmi- en omaksuminen onnis- tuu luontevasti. Reagoi muuttuvaan toimintaym- päristöön sekä jous- taa ja sopeuttaa omaa toimintaansa muutok- sien vaatimalla tavalla. Kehittää omaa ammatti- taitoaan ja osaamistaan. On aloitekykyinen ja voi tehdä rakentavia korja- us- tai kehittämisehdo- tuksia omaan työhön ja/ tai yhteisiin toimintata- poihin liittyen.	Toimii erityisen joustavasti ja/tai aktiivisesti mahdolli- sissa muutostilanteissa ja toimintaympäristön muut- tuessa. Tehtävän odo- tuksiin nähden selkeästi aktiivisempi ote oman osaamisen, työn ja työyh- teisön tavoitteellisessa ja/ tai monipuolisessa kehit- tämisessä. Tuo omaa työ- tä ja työyhteisöä koskevia hyödyllisiä kehitysideoita jalostettavaksi ja työyhtei- sön käyttöön.	Poikkeuksellisen laajaa vas- tuunottoa, näkemystä ja kykyä saada konkreettisesti eteen- päin uudistuksia sekä sopeut- taa omaa toimintaa muuttu- viin tilanteisiin ja toimintaym- päristöön. Tuottaa aktiivisesti ratkaisumalleja, jotka liittyvät oman työn ohella laajemmin työyhteisön toiminnan ja tulok- sellisuuden kehittämiseen. Kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan, toimintaansa ja ammattitaitoaan tavoit- teellisesti ja monipuolisesti tehtävän odotukset selkeästi ylittäen.
Yh- teis- työtai- dot	Aihetta kehittää henkilökohtaisia toimintatapoja liit- tyen hyvän yhteis- hengen ja työil- mapiirin ylläpitoon sekä yhteistyöhön työyhteisössä.	Yhteistyö työyhteisön kanssa sujuu hyvin. Jakaa osaamistaan ja tietoa organisaation ta- voitteita ja toimintakykyä tukevalla tavalla. Ottaa vastaan ja jakaa palau- tetta sujuvasti.	Edistää työyhteisön tu- loksellista yhteistyötä, yhteishenkeä, yhteenkuu- luvuutta ja työilmapiiriä. Jakaa aktiivisesti osaa- mistaan ja tietoa orga- nisaation tavoitteita ja toimintakykyä tukevalla tavalla. Omaa erityisen hyvät verkostot ja kontakteja, jotka auttavat työn teke- misessä.	On työyhteisön avainhenkilöitä hyvän ja positiivisen työilma- piirin luojana ja työyhteisön toiminnan innostajana. Edistää voimakkaasti tuloksellista yh- teistyötä ja jakaa poikkeuksel- lisen aktiivisesti osaamistaan ja tietoa organisaation tavoit- teita ja toimintakykyä tukevalla tavalla. Rakentaa vahvoja työ- tä hyödyttäviä yhteistyöverkos- toja sekä organisaation sisällä että sen ulkopuolella.

ARVIOINTILOMAKE

ARVIOINTITEKIJÄT

Osaaminen, tuloksel- lisuus ja työn laatu Painoarvo esim. 60 %

Kehittäminen ja kehittyminen Painoarvo esim. 20 %

1
2
3
4

Yhteistyötaidot Painoarvo esim. 20 %

XXXXXXXXXXXX

1
2
3
4

1
2
3
4

YHTEENVETO ARVIOINTIKESKUSTELUSTA

(esim. keskeiset vahvuudet ja kehittämisalueet sekä sovitut jatkotoimet)

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

MEDIALIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

Aika 26.4.2023

Xxxxxx Xxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxx

Läsnä Journalistiliitto Xxxxx Xxx, pj.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxx, siht.

Xxxxxxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, pj.

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxxxx (etänä) Xxxxx Xxxxx

Xxxxx Xxxxx-Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxx, siht.

Sovittiin, että liittojen välillä 30.4.2023 asti voimassa oleva Medialiiton ja Suomen Journalistiliiton välinen työehtosopimus uudistetaan seuraavin lisäyksin:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1.5.2023-30.4.2025 (24kk).

2. Palkankorotukset

Palkkoja korotetaan seuraavasti:

Kertaerä vuonna 2023

Kertaerän suuruus on 580 euroa ja se maksetaan ke- säkuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.

Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.4.2023 ja on edelleen voimassa kertaerän maksu- päivänä. Kertaerä maksetaan myös, jos työntekijä on lomautettuna, sairauslomalla tai perhevapaalla. Kerta- erää ei makseta vuorotteluvapaalla, opintovapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla olevalle.

Kertaerää ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanou- tunut ennen kertaerän maksuajankohtaa.

Kertaerää ei makseta yliopisto- tai muille harjoittelijoil- le, joiden työsuhde kestää enintään kolme kuukautta.

Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

Jos työntekijä on irtisanoutunut eläkkeelle siirtymisen johdosta ennen 1.6.2023, maksetaan kertaerä, mikäli työsuhde on voimassa kertaerän maksuajankohtana.

Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä makset- taessa, muun muassa vuosilomapalkkaa, työaikakor- vauksia tai ylityökorvauksia laskettaessa.

Yleiskorotus 1.7.2023

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.7.2023 lukien 3,5 % suuruisella yleiskorotuksella.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja ja harjoittelijapalkkoja korotetaan 3,5 %.

Lisät

Vuorolisiä korotetaan 3,5 %.

Työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.6.2024 lukien seuraavasti:

10–24 56 euroa

25–50 70 euroa

51–100 84 euroa

101–200 97 euroa

yli 200 euroa

Yleiskorotus ja yrityskohtainen erä 1.10.2024

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.10.2024 luki- en 1,9 % suuruisella yleiskorotuksella.

Yrityskohtainen erä

Erän suuruus on 0,6 % ja se lasketaan työntekijöiden yleiskorotuksella korottamattomien huhtikuussa 2024 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.

Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työajoista johtuvia lisiä.

Luottamushenkilölle tai jos luottamushenkilöä ei ole, henkilökunnalle selvitetään erän määräytymisperus- teet ja suuruus.

Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyri- tään sopimaan paikallisesti.

Mikäli erän käytöstä ei sovita 15.9.2024 mennessä, 0,4 % yrityskohtaisesta erästä jaetaan työnantajan päättämällä tavalla ja 0,2 % yleiskorotuksena. Työn- antajan tulee selvittää luottamushenkilölle tai henki- lökunnalle, kuinka työnantajan päättämä osa erästä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen pe- rusteet.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja ja harjoittelijapalkkoja korotetaan 2,1 %.

Lisät

Vuorolisiä korotetaan 2,1 %.

Yrityskohtainen erä

Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyri- tään sopimaan paikallisesti luottamushenkilön kanssa tai, jos luottamushenkilöä ei ole, henkilöstön kanssa.

Yrityskohtaisen erän suuruuden laskeminen

Erä lasketaan työntekijöiden huhtikuussa 2024 mak- settujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.

Soveltamisohje: Huhtikuussa palkattomilla vapailla olevien palkkoja ei lasketa mukaan. Sen sijaan huhti- kuun palkalliset vapaat (esimerkiksi palkallinen saira- usaika, palkalliset perhevapaat) ovat mukana. Vuoroli- sät eivät kuulu erän laskentapohjaan. Samoin erään ei sisällytetä luottamushenkilölisiä, työsuojeluvaltuutetun korvauksia eikä ylityökorvauksia. Myös tulosperusteiset erät jäävät ulkopuolelle.

Laskennassa ovat mukana kaikki huhtikuussa lehdis- tön työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentele- vät työsuhteen laadusta (toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, osa-aikainen, tarvittaessa työhön tule-

va) riippumatta. Luottamushenkilölle selvitetään erän määräytymisen perusteet ja suuruus.

Erän käytöstä sovitaan paikallisesti

Yrityskohtaisen erän käytöstä, jakoperusteista ja jaon kohdentamisesta neuvotellaan ja pyritään sopimaan paikallisesti luottamushenkilön kanssa tai, jos luotta- mushenkilöä ei ole, henkilöstön kanssa.

Lähtökohtana on jako yrityskohtaisesti. Erän jakami- sesta voidaan sopia myös lehtikohtaisesti tai yksiköit- täin.

Luottamushenkilöllä on oikeus käyttää työaikaa yritys- kohtaisen erän neuvotteluihin valmistautumiseen ja neuvotteluun.

Luottamushenkilölle annetaan aidon ja tasavertaisen neuvottelun mahdollistamiseksi työnantajalla eräneu- votteluissa käytössä olevat riittävät tiedot muun muas- sa toimituksellisen henkilöstön palkkauksesta ja teh- tävänkuvista sekä työsuhteen kestosta hyvissä ajoin, viimeistään 2 viikkoa ennen neuvottelua. Riittävien tie- tojen sisältö riippuu käytännössä siitä, millä perusteilla erää esitetään jaettavaksi.

Tällöin voidaan käsitellä myös henkilökohtaisia palk- katietoja, kuitenkin anonyymisti, ellei neuvottelijoiden kesken toisin sovita. Luottamushenkilön neuvotteluis- sa saamat tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä voi- daan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.

Erä käytetään henkilökohtaisiin palkankorotuksiin yri- tyksen palkkarakennetta, työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia tukevalla tavalla.

Palkankorotuksin voidaan esimerkiksi

• käyttää mahdollisiin palkkausjärjestelmän muutoksesta johtuviin tarpeisiin

• tasata palkkaeroja oikeudenmukaisella tavalla

• edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja palkita monitaitoisuutta

• edistää jaksamista ja huomioida työn kuormittavuuden kasvua muun muassa suuntaamalla erää hankalia työaikoja tekeville

Neuvottelut on käytävä ja sopimukseen pyrittävä koko erästä. Paikallisesti ei voida sopia siitä, että erä jäte- tään maksamatta tai että se maksetaan vain osittain tai myöhennettynä.

Erän jaosta tehdään muistio tai pöytäkirja. Sillä var- mistetaan, että osapuolilla on sama käsitys koko erän käytöstä.

Erän käytöstä kertominen

Luottamushenkilölle selvitetään, kuinka yrityskohtai- nen erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistu- misen perusteet:

• jaetun erän euromääräinen summa

• millä perusteella henkilökohtaiset palkankorotukset on toteutettu

• miten suuria korotukset ovat olleet.

Esihenkilö kertoo henkilökohtaisia palkankorotuksia saaneille henkilökohtaisesti, perusteineen.

Työnantaja kertoo erän jaon periaatteet koko toimituk- selliselle henkilökunnalle.

Mikäli erää saaneen työntekijän työsuhde päättyy pal- kankorotuskuukauden päättymiseen mennessä ja työ- suhteen päättyminen on ollut sovittaessa työnanta- jan tiedossa, on ko. henkilön eränä saama euromäärä jaettava uudestaan. Uutta jakoa ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos erää saaneen työntekijän tekemiin, samoi- hin tai samankaltaisiin tehtäviin ei ole palkattu uutta työvoimaa tai sijaistuksien yhteydessä sijaistettava ei palaa töihin.

3. Palkat ja palkanmaksu

4.2 Toimituksellisen henkilöstön tehtävien vaati- vuuden perusluokitus

Muutetaan työehtosopimuksen 4.2 kohta toimituksel- lisen henkilöstön tehtävien vaativuuden perusluokitus kuulumaan seuraavasti:

”4.2 TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN TEHTÄVI- EN VAATIVUUDEN PERUSLUOKITUS

4.2.1 Taso I: Toimitukselliset tukitehtävät Palkkaryhmä 1

Palkkaryhmään 1 kuuluvat toimituksellista työproses- sia tukevat tehtävät, joihin tyypillisesti hankitaan val- miudet keskiasteen koulutuksella tai vastaavalla ko- kemuksella.

Palkkaryhmään 1 kuuluvat myös journalistiset tehtä- vät, jotka perustuvat vakiintuneeseen käytäntöön ei- vätkä edellytä jatkuvien journalististen ratkaisujen te- kemistä.

4.2.2 Xxxx XX: Journalistiset ammattitehtävät

Journalistiset ammattitehtävät (palkkaryhmät 2a, 2b, 2c) ovat tehtäviä, joihin tyypillisesti hankitaan valmiu- det korkeakoulutasoisella koulutuksella. Työn lopputu- loksena voi olla sisältö erilaisissa muodoissa esimer- kiksi teksti, kuva, grafiikka, ääni ja/tai muut digitaali- set sisällöt. Työ edellyttää journalististen ratkaisujen tekemistä.

Palkkaryhmä 2a

Palkkaryhmään 2a kuuluvat myös vaativat journalis- tista työprosessia tukevat tehtävät, joissa edellytetään vastaavan tiedon, taidon ja kokemuksen määrää kuin tasolle sijoittuvissa journalistisissa tehtävissä. Tyypilli- sesti tämän tason tehtäviin valmiudet hankitaan kor- keakoulutasoisella koulutuksella.

Palkkaryhmä 2b

Olennainen tehtävän vaativuusero perustuu seuraaviin vaativuustekijöihin:

• tehtävään on erikseen sovittu tehtävän vaativuutta lisäävä olennainen tekijä

• toimittajan tehtävään sisältyy olennaisena osana myös journalistista kuvaamista tai journalistista taittoa/ulkoasusuunnittelua

• tehtävään sisältyy työryhmän työn ohjaamista

• tehtävään sisältyy sovittu vastuu määritellystä aihepiiristä tai alueesta

Palkkaryhmä 2c

Soveltamisohje (työehtosopimuspöytäkirjaan, ei tes- tekstiin):

• Vuonna 2023 tyypillinen tähän palkkaryhmään kuuluva nimike voi olla toimittaja-tuottaja.

• Itsenäinen päätöksenteko rajoittuu määritellyn aihepiirin, alueen tai rajatun julkaisualustan sisältöihin.

• Sisällön hankkimiseen organisaation ulkopuolisilta tekijöiltä ei liity varsinaista työnjohto-oikeutta.

• Olennaisella osalla ei tarkoiteta tilannetta, jossa toimittajan työn ohella vain satunnaisesti hankitaan sisältöjä eikä hankkiminen kuulu sovittuun tehtävänkuvaan.

• Aihepiirillä tarkoitetaan aiheita, joista tehdään sisältöä. Tehtäväaluetta kapeampi alue.

• Alueella tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, johon on määritelty sovittu vastuu.

• Omalla organisaatiolla tarkoitetaan yritystä, toimitusta tai toimitusorganisaatiota, jossa työskennellään. Pienissä yrityksissä ei yleensä ole kuin yksi toimitusorganisaatio. Isoissa yrityksissä voi olla useampi tässä tarkoitettu toimitus tai toimitusorganisaatio.

• Ulkopuolinen tekijä, jolta sisältöjä hankitaan, voi olla freelancer/avustaja tai oman organisaation ulkopuolella oleva työntekijä. Saman toimitusorganisaation sisällä työskentelevä kollega ei tyypillisesti ole

oman organisaation ulkopuolinen tekijä.

• Rajatulla julkaisualustalla tarkoitetaan tyypillisesti vuonna 2023 esimerkiksi Instagramia, Facebookia tai podcastia.

Kyse voi olla myös kuvasta, grafiikasta tai määritellystä tekniikasta. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta alustaa, joka olisi merkittävä osa julkaisua.

4.2.3 Xxxx XXX: Journalistiset vastuutehtävät Palkkaryhmä 3a

Palkkaryhmään kuuluvat myös tehtävät, joihin sisältyy työnjohto- ja työnorganisointivastuu.

Palkkaryhmä 3b

Palkkaryhmällä 3b ei ole vähimmäispalkkaa, palkka sovitaan työsopimuksella.

JOVA-opas:

Vaativuusluokituksen muutokseen liittyen sovitaan li- säksi, että työehtosopimuksen liitteenä olevaan jour- nalistien palkkaoppaan taulukkoon toimituksellisen henkilöstön tehtävien vaativuusluokituksesta lisätään palkkaryhmä 2c:tä koskeva osio:

PALKKA- RYHMÄ

VAATIVUUSTASO

Osaaminen

Päätöksenteko ja vuorovaikutus

Vastuu

VAATIVUUSTASO 4

Journalistiset tehtävät, joihin on sovittu vastuu aihepiiristä, alueesta tai rajatun julkaisualus- tan sisällöistä ja jossa työhön kuuluu olennai- sena osana siihen liitty- vän sisällön hankkimi- nen oman organisaation ulkopuolelta.

ks. 2 b

Tehtävä edellyttää itsenäistä päätök- sentekoa, jolla on merkittävä vaikutus sovittuun aihepiiriin, aihealueeseen tai rajatun julkaisualus- tan sisältöihin.

Vastuu rajoit- tuu aihepiirin,

aihealueen tai ra- jatun julkaisualus- tan sisältöihin.

Lehdistön työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä: palkkaryhmän 2 c käyttöönotto

Palkkausjärjestelmän muutokseen liittyen sovittiin palkkaryhmä 2 c:n käyttöönotosta seuraavaa:

Työehtosopimusneuvotteluissa 2023 on sovittu palk- kausjärjestelmän muuttamisesta siten, että tasolle 2 on tehty uusi palkkaryhmä 2 c.

Liitot suosittelevat, että työnantaja ja luottamushenkilö käyvät läpi aiheuttaako uusi palkkaluokka 2 c tarvet- ta arvioida joidenkin tehtävien vaativuutta uudestaan.

Palkkausjärjestelmän muutos uuden palkkaluokan 2 c osalta tulee voimaan 1.10.2024.

Uusi palkkaryhmä 2 c voidaan ottaa käyttöön ennen 1.10.2024, mikäli asiasta on yhteisymmärrys.

Henkilökohtaisen palkan kokemusosaan vaikuttavien kokemusvuosien laskenta alkaa siitä päivästä, kun työntekijä on sijoitettu tai olisi pitänyt sijoittaa 2 c palkkaryhmään.

Mikäli tehtävien vaativuusluokituksesta ei ole yhteis- ymmärrystä 1.10.2024 mennessä, työnantaja vastaa sen oikeasta soveltamisesta.

Kenenkään palkkaryhmä tai henkilökohtainen palkka eivät palkkaryhmä 2 c:n käyttöönoton vuoksi voi las- kea, ellei tehtävä muutu.

Palkkaryhmän 2c vähimmäispalkka on 1.5.2023 alka- en 3231 euroa kuukaudessa.

Lisätään alla oleva pöytäkirjamerkintä työehtosopimuk- sen 4. lukuun kohdan 4.2.3 loppuun:

Tehtävän vaativuuden arviointiin liittyvien erimieli- syyksien käsittely koskien 2 c:tä

Liitot eivät käsittele eivätkä vie työtuomioistuimen rat- kaistavaksi sellaisia 2 c -palkkaryhmän käyttöönoton yhteydessä esiin nousevia erimielisyyksiä, joilla ei ole palkkavaikutusta.

4.12 Suositus työsuorituksen arvioinnista

Muutetaan työehtosopimuksen kohdan 4.12 suositus työsuorituksen arvioinnista seuraavasti:

”Miksi työsuorituksen järjestelmällinen arviointi on tarpeellista?

Palkkauksen perusfilosofia, sama palkka yhtä vaati- vasta tehtävästä ja samanarvoisesta työsuorituksesta,

pitää sisällään myös sen, että paremmasta työsuori- tuksesta maksetaan parempaa palkkaa.

Arviointitekijöiden määrittely ja niistä tiedottami- nen

Arvioinneista henkilöstön tulee saada tietää ainakin seuraavat seikat:

• mitä tekijöitä arvioinnissa käytetään

• kuka arvioinnin tekee ja milloin

• miten palaute annetaan

• miten suoritusten parantamista tuetaan

• mitä ovat hyvien suoritusten palkitsemiskriteerit

Malli työsuorituksen arviointiin

tavoitteita tehtävälle on asetettu. Koko arviointiasteik- ko on käytössä eri vaativuustason tehtävissä.

Suoriutumista arvioidaan arviointitekijä kerrallaan. Ar- viointitekijät tarkastelevat henkilön toimintaa työssä ja työyhteisössä eri näkökulmista. Henkilön suoriutumi- nen voi siten näyttäytyä erilaisena eri arviointitekijöil- lä. Työkokemuksen määrä ei suoraan ole arvioitava asia, vaikka työkokemus voi vaikuttaa henkilön suo- riutumiseen.

Arvioinnissa lähdetään liikkeelle oletuksesta, että hen- kilön suoriutuminen vastaa tehtävään ja työyhteisös- sä toimimiseen liittyviä odotuksia ja tavoitteita. Tätä vastaa kullakin arviointitekijällä arviointilomakkeen asteikon taso 2, odotuksia vastaava. Mikäli henkilön suoriutuminen alittaa tai ylittää tehtävälle asetetut pe- rusodotukset ja tavoitteet, asteikolta valitaan henkilön suoriutumista vastaava taso 1, 3 tai 4. Kunkin arvi- ointitekijän kohdalla arviointiasteikolta valitaan taso, jolla henkilön suoriutumisen painopiste on olennaisilta osin. Vaikka esimerkiksi osaaminen, tuloksellisuus ja työn laatu vastaisi pääosin tasoa 2, voi jollakin osa- alueella kuitenkin olla myös kehittämisen varaa ja jol- takin osin taas tehtävään liittyvät odotukset saattavat ylittyä.”

LIITE 1: Suorituksen arvioinnin malli, lehdistön työ- ehtosopimus

4. Sairausaika ja perhevapaat

Muutetaan työehtosopimuksen 6.2 ja 6.3 kohdat kuu- lumaan seuraavasti:

”6.2 Raskaus- ja vanhempainvapaa

1. Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta täysi palkka kolmen kuukau- den yhtäjaksoiselta ajalta raskausvapaan alusta luki- en. Palkan maksamisen

edellytyksenä on, että työntekijä noudattaa sairaus- vakuutuslain päivärahojen nostamista koskevia sään- nöksiä. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmak- supäivinä.

2. Työntekijän/toimihenkilön adoptoidessa alle 7-vuo- tiaan lapsen tai ottaessa kasvattilapsen annetaan

hänelle palkallista vapaata kolme kuukautta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on oi- keus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada palkatonta vapaata adoption yh- teydessä siten, että adoptiovapaan pituudeksi tulee enintään 12 kuukautta. Vapaa ei keskeytä työsuhdet- ta, mikäli työntekijä palaa työhönsä sovittuna ajan- kohtana.

3.Kuuden päivän (6) vanhempainvapaajaksolta mak- setaan säännöllisen työajan palkka toiselle vanhem- malle, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 5§:n 1–2 momentissa tarkoitettu oikeus vanhempainvapaaseen. Vanhempainvapaan palkanmaksussa noudatetaan sa- moja säännöksiä kuin synnyttäneen vanhemman ras- kaus- ja vanhempainvapaan palkan maksamisessa.

Tietoa perhevapaista

Perhevapaisiin liittyvistä kysymyksistä ja vapaiden ajoil- ta maksettavista päivärahoista saa lisätietoa Kelalta: xxx.xxxx.xx.

6.3 Sairausvakuutuskorvaukset

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai perheva- paan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taikka enintään maksettua palkkaa vastaava osa itselleen.

Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden perus- teella korvausta ansion menetyksestä tapaturmava- kuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työn- antajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enin- tään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi toteut- taa myös maksamalla sairausvakuutuslain mukaan maksetun päivärahaetuuden täydennykseksi palkkaa sairauden tai perhevapaan ajalta siten, että työntekijä saa samat edut, joista tässä on sovittu. Milloin saira- usvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin maksettava palkka, ei muu- ta palkkaa sairaus- tai perhevapaa-ajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajal- la oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

Pöytäkirjamerkintä: 6.2 ja 6.3 kohtaan tehtyjen muutosten tarkoituksena on ollut muuttaa työehto- sopimusmääräysten termistö vastaamaan 1.8.2022 voimaan tullutta perhevapaauudistusta säilyttäen työ- ehtosopimuksen sisältö ennallaan.”

5. Työryhmät

Sovittiin kahdesta työryhmästä:

Liitot selvittävät sopimuskauden aikana työehtosopi- muksen mahdollisuudet vaihtaa sopien vuosilomalain ylittäviä lomapäiviä rahaksi ja rahaa vapaaksi sekä käy- vät läpi säästövapaata koskevan tekstin (5.5) ja työ- aikapankkimääräyksen (3.9).

Liitot selvittävät sopimuskauden aikana osa-aikatyötä koskevat työehtosopimusmääräykset, tulkinnat ja oh- jeistukset.

Tutustu työelämään ja tienaa 2024–2025

Sovittiin, että Xxxxxxx työelämään ja tienaa -sopimus uusitaan vuosille 2024 ja 2025 siten, että korvaus harjoittelusta vuonna 2024 ja 2025 on 375 euroa.

Yhdessä enemmän -opas

Sovittiin, että SJL osallistuu Medialiiton, Teollisuuslii- ton, Grafinetin ja Ammattiliitto Pro:n sopimaan työ- ryhmään, jonka tarkoituksena on Yhdessä enemmän

-oppaan päivitys.

6. Editio

Yhdistetään maanpuolustustehtävät ja asevelvollisuus (7.2 ja 7.3) saman otsikon Maanpuolustustehtävät al- le

Korjataan kohdassa 7.2.2 vanhentunut palvelusvuo- silisä-sana.

Poistetaan vanhentuneena soveltamisohjeesta koh- dasta 3.6 VUOROLISÄT, 1. Yleistä sanat ”…lukuun ot- tamatta osa-aikaisia työntekijöitä.”

Vakuudeksi

Xxxxx Xxx sihteeri

MEDIALIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

ASIAHAKEMISTO

Adoptio 6.2

Alallaolo 5.1

Aluetoimitus 3.1

Ammatillinen kehittämisohjelma (TAKO) 13

Ammatillinen koulutus 12, 13 Ansionmenetyksen

korvaaminen 6.4, 10.7

Apuraha 7.6

Arkipyhä 3.2, 3.5, 3.6

Arkistokäyttö 2.3

Aseeton palvelus 7.2

Asevelvollisuus 5.1, 7.2

Asevelvollisuukutsunta 6.5

Ateriakorvaus 12, 17.3

Avioliittoon vihkimispäivä 6.5

Avustajana toimiminen 2.3

Ay-koulutus 12.5

Iltatyölisä 3.4, 3.6

Irtisanominen 7.9, 8.2, 8.4, 11

Irtisanomisajat 11

Irtisanomisen peruste 11

Irtisanomisilmoitus 11

Itsenäisyyspäivä 3.2, 3.5, 5.1

JOPA-palkkausjärjestelmä 4.11

Jouluaatto 3.2, 5.1

Joulupäivä 3.2, 3.5

Juhannusaatto 3.2, 5.1

Juhannuspäivä 3.2

Järjestötehtävät 3.6, 7.6

Jäsenmaksut 7.1

Lomakorvaus 5.6

Loman ansainta 5.1

Loman antaminen 5.1

Lomapalkka 5.1

Lomaraha 5.2

Lomautuksen ennakkoilmoitus 11

Lomautus 11

Lomautusilmoitus 11

Lomautusilmoitusajan laiminlyönti 11

Loppiainen 3.2, 3.5

Luontoisedut 5.1

Luottamushenkilön lisäkorvaus 10.8

Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus 10.6

Luottamushenkilön

työsuhdeturva 10.4

Luottamushenkilö 3.1, 10.2

Luottamushenkilövaalit 10.3

Luottamushenkilövapaa 10.7

Lyhyt tilapäinen vapaa 6.5

Edelleenluovuttaminen 2.3

Ennakonpidätys 7.1

Erimielisyyksien selvittely 8.1, 8.2, 8.4

Freelance-toimittajat 5.1, 10.6.3

Harjoittelija 4.6, 5

Harjoitteluaika 4.6, 5

Hautajaiset 6.5

Helatorstai 3.2, 3.5 Henki- ja tapaturmavakuutus 17.4

Henkilökohtaisen palkan

Karenssi 6.1

Kertausharjoitukset 7.2

Kielenkääntäjä 1.1

Kiertävä vapaapäiväjärjestelmä 3.2

Kilpaileva toiminta 2.3

Koeaika 2.1

Kokemusosa 4.7

Kokoontuminen työpaikalla 7.4

Koulutus 12, 13

Koulutussuunnitelma 13.1

Koulutustoimikunta 12.3

Kriisitilanteet 15.6

Kuolema 6.4

Kuukausipalkan jakaja 3.7

Kuvaaja 1.1

Kuvatoimisto 1.1

Mainonta 2.4, 2.6

Majoituskustannukset 17.5

Markkinointi 2.4, 2.6, 2.7

Matka-ajan korvaus 3.6

Matkajärjestelyt 17

Matkakustannukset 17

Matkavakuutus 17

Matkustamisaika 3.6, 17.3, 17.4

Mielipidevapaus 2.7

Muuttokustannukset 17.1

Määräaikaiset

työsopimukset 2.1, 10.6

Neuvottelujärjestys 8.2

Neuvottelukunta 9

kokemusosa 4.7 Neuvottelumääräykset					8
Henkilöstön edustaja	10	Lapsen sairaus	6.4	Neuvottelutapa	1
Hoitoonohjaus	16	Lehden linja	2.7	Neuvotteluvelvollisuus	2.2, 8.4, 9.8
Hotellikorvaus	17	Lehtikuvaaja	2.4, 17
Hyvä journalistinen tapa	2.3	Lepoajat	3.3
Hyvä neuvottelutapa	1	Lisien vaikutus tuntipalkkaan	3.4	O
Hälytysluontoinen työ	3.8	Lisätyö	3.4
Hälytysraha	3.8	Lisävapaa	3.2	Oikeus aineistoon	2.3
		Liukuva työaika	3.1	Oikeus valokuvaan	2.3
		Lojaliteettivelvollisuus	2.3	Opetustehtävät	7.5

Opintomatka 7.5

Opintovapaa 7.5, 12

Osa-aikaiset toimihenkilöt 3.1, 3.2,

3.4, 3.5, 3.6, 4.5, 5, 10.6

Paikalliset neuvottelut 8.1

Paikalliset sopimukset 8.1, 2.4

Xxxxxxxxxxxxxxxx 00

Palkanmaksu 4.10

Palkaton vapaa 7.6

Palkkarakenne 4.1

Palkkaryhmät 4.2

Palkkaus 4

Palkkausjärjestelmä 4

Perhevapaat 6

Pitkäperjantai 3.2, 3.5

Purku 10, 11

Pyhäinpäivä 3.2, 3.5

Päivärahat 17

Päällekkäistyökorvaus 4.9

Pääluottamushenkilö 10

Pääsiäislauantai 3.2, 5.1

2. pääsiäispäivä 3.2

Pääluottamushenkilölle

annettavat tiedot 10.6

Päätoimittaja 1.1

Ruokailutauko 3.3

Ruokaraha 17.3

Ryhmähenkivakuutus 7.4

Sairaus 3.6, 6

Sairausajan palkka 6.1, 3.6

Sairauspäiväraha 6.3

Sairausvakuutuskorvaukset 6.3

Selviytymislauseke 8.9

Sijaisuus 4.8

Silmälasit 6.6

Siviilipalvelus 7.2

Sivutoimi 2.3

Sopimuksen soveltamisala 1.1

Sopimuksen voimassaolo 1.2, 20

Sotatoimialue 17.4

Soveltamisala 1.1

Sovintomenettely 2.4

Sunnuntai 3.5

Sunnuntaityö 3.4, 3.5, 3.6

Sunnuntaityökorotus 3.4, 3.5, 3.6 Suositus työsuorituksen

arvioinnista 4.12

Sähköinen viestintä 2.4.5

Säännöllinen työaika 3.1

Säästövapaa 5.4

Taiteilija 1.1

Takaisinottaminen 11

TAKO 13

Talviloma 5.3

Talvilomakorvaus 5.3

Talvilomapalkka 5.3

Tapaninpäivä 3.2, 3.5

Tapaturma 6.1

Tehtävien vaativuuden

perusluokitus 4.2

Tekijänoikeus 2.4

Tekstimainonta 2.6

Terveystarkastus 7.8

Tietojen antaminen luottamushenkilölle 10.6

Toimituksen sihteeri 1.1

Toimitusosasto 8.5

Tuntipalkka 3.7

Työaika 3.1, 3.8

Työaikakirjanpito 3.4

Työaikapankki 3.9

Työehtosopimuksen tarkoitus 1

Työrauha 8.6

Työsopimus 2.1, 2.2

Työsuhteen purku 11

Työsuhteen päättyminen 8, 11

Työsuojelu 14, 15

Työsuojelukoulutus 12.5

Työsuojeluvaltuutetun

lisäkorvaus 14.4

Työsuojelupäällikkö 14.1

Työsuojeluvaltuutettu 14.1,14.2, 15

Työtehtävien muuttuminen 4.3

Työvoiman vähentämisjärjestys 11

Työvuorojärjestelmä 3.1

Uudenvuodenaatto 3.2

Uudenvuodenpäivä 3.2

Uutistoimisto 1.1

Valokuva 2.3

Valvontavelvollisuus 8.4

Vapaapäivä 3.2

Vapunpäivä 3.2, 3.5, 5.1

Varallaolo 3.8

Viikkolepo 3.3

Viikoittainen ylityö 3.4

Visualisti 1.1

Voimassaolo 1.2

Vuorokausilepo 3.3

Vuorokautinen ylityö 3.4

Vuorolisät 3.6

Vuorotyö 5.1

Vuosiloma 5.1

Vuosilomakorvaus 5

Vuosiloman palkka 5

Vuosiloman siirtäminen 5

Vähimmäispalkka 4.4, 4.5

Välimiehet 8.1, 8.2, 8.3

Yhteistoiminta 9

Yhteistoimintamenettely 9

Yksi ylityökäsite 3.4

Ylityö 3.4

Ylityökorvaus 3.4, 3.6

Yötyö 3.6

Yölisä 3.6

MEDIALIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO SJL

Helsinki • 2023

Document Metadata

Table of Contents

MEDIALIITON

Document Metadata