ULKOMAANLIIKENTEEN PIENTONNISTON TYÖEHTOSOPIMUS


ULKOMAANLIIKENTEEN PIENTONNISTON TYÖEHTOSOPIMUS

Ajalle 16.02.2005 - 15.02.2008 (SM-U)

16.02.2005 - 30.09.2007 (Päällystöliitot)

SISÄLLYSLUETTELO


1. SOVELTAMISALA


2. TYÖHÖNOTTO

2.1. Yleistä

2.2. Työsopimus

2.3. Harjoittelijat

2.4. Ulkopuolinen työvoima


3. MIEHITYS


4. TYÖSUHTEEN EHDOT

4.1. Työaika

4.1.1. Satamavuorokausi

4.1.2. Meri-, tulo- ja lähtövuorokausi

4.1.3. Aluksen arvioitu lähtöaika

4.1.4. Osa-aikatyö

4.1.5. Taloustyöntekijän säännöllisen työajan jakaminen

4.1.6. Palo-, pelastus- ja muut turvallisuusharjoitukset

4.2. Ylityö

4.3. Työaikakirjanpito

4.3.1. Yleistä

4.3.2. Lepoajat

4.4. Vuorottelu

4.4.1. Yleistä

4.4.2. Päälliköiden ja konepäälliköiden 1:1-vuorottelu

4.4.3. Vapaavuoron alkaminen ja päättyminen ulkomaan satamassa

4.5. Vuosiloma

4.6. Palkkaus

4.6.1. Takuupalkat 1:1- ja 2:1-vuorottelussa

4.6.2. Ikälisä

4.6.3. Päällikön palkkaus

4.6.4. Konepäällikön palkkaus

4.6.5. Miehittämätön konehuone

4.6.6. Konepäällikön luokitus- ja tarkastuslisä

4.6.7. Yhtenäispäällystö

4.6.8. Jäämisvuoro

4.6.9. Lastinkäsittelykorvaus

4.6.10. Valtamerilisä ja säiliö- ja erikoisaluslisä

4.6.11. Tarjoilukorvaus

4.6.12. Tilapäiset ruokavieraat

4.6.13. Xxxxxxxxxx toimi

4.6.14. Puuttuvan miehen palkka

4.6.15. Salonkiruokailu

4.6.16. Luontoisedut

4.6.17. Sodanvaaralisä

4.7. Poissaolo

4.7.1. 50- ja 60-vuotispäivä

4.7.2. Äkillinen sairaustapaus, hautauspäivä ja oma hääpäivä

4.7.3. Vaikeasti sairaan lapsen hoito

4.7.4. Hoitoonohjaus

4.8. Matkat

4.8.1. Yleistä

4.8.2. Matkakustannukset ja matka-ajan korvaukset

4.8.3. Lomamatkat

4.8.4. Kokousmatkat

4.9. Vaatetus

4.9.1. Suojavaatetus

4.9.2. Päällystön virkapuvut

4.9.3. Taloushenkilökunnan työvaatteet

4.10. Siivous

4.11. Vakuutukset

4.12. Kuolleen kotiinkuljetus

4.13. Satamassa julistettu lakko/sulku/saarto

4.14. Uudet alukset


5. NEUVOTTELUMENETTELY

5.1. Jatkuva neuvottelumenettely

5.2. Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi

5.3. Välimiesmenettely


6. JÄRJESTÖTOIMINTA

6.1. Järjestötoimintaan osallistuminen

6.2. Asiamiehet

6.3. Työhuonekunnat/ammattiosastot


7. IRTISANOMINEN JA LOMAUTUS

7.1. Soveltamisala

7.2. Irtisanomisajat

7.3. Irtisanomisajan laiminlyönti

7.4. Irtisanomisen perusteet

7.5. Perusteettomasta irtisanomisesta suoritettava hyvike

7.6. Työntekijän irtisanomissuoja raskauden, äitiys-, isyys- ja vanhempainloman sekä hoitovapaan aikana

7.7. Lomautus

7.7.1. Lomauttaminen

7.7.2. Lomautuksen ennakkoilmoitus

7.7.3. Lomautusilmoitus

7.7.4. Soveltamisohje, lomautustilanteissa.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa

7.7.5. Takaisin ottaminen

7.7.6. Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus työvoimaviranomaisille

7.7.7. Työvoiman vähentämisjärjestys

7.7.8. Soveltamisohje, vähentämisjärjestyksestä

7.7.9. Päällikön työsopimuksen purkaminen ja irtisanominen

7.7.10. Neuvottelujärjestys

7.8. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli


8. TYÖTERVEYDENHUOLTO

8.1. Työpaikkaterveydenhuollon organisaatio

8.1.1. Neuvottelukunta

8.1.2. Organisaatiomallit

8.1.3. Varustamon terveydenhuoltohenkilökunta

8.1.4. Työympäristö ja työsuojelu

8.2. Toiminnan sisältö

8.2.1. Työterveydenhuollon toimintapiiri

8.2.2. Terveydentilan tarkkailu

8.2.3. Työhöntulotarkastus ja seurantatarkastukset

8.2.4. Tutkimukset

8.2.5. Sairaudenhoito ja ensiapu

8.2.6. Työkyvyn ylläpito ja kuntoutus

8.2.7. Alkoholin ja päihteiden väärinkäyttö

8.2.8. Terveysvalistus ja –kasvatus

8.2.9. Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa

8.3. Erinäiset määräykset

8.3.1. Työsuhde ja sairaus

8.3.2. Salassapitovelvollisuus


LIITTEET

Takuupalkkataulukot (1:1- ja 2:1 –vuorottelua varten) Liite 1

Miehitystaulukot Liite 1 a

Vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön laskentaesimerkki Liite 2

Vaihtopäivien laskentaesimerkki Liite 2

Osa-aikatyö ja osatyökyvyttömyyseläke sekä osittainen hoitovapaa Liite 3 Hoitoonohjaussuositus Liite 4

Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton

yhteistoimintasopimus Liite 5

Sopimus aluksen harjoittelijavastaavasta Liite 5 a

Merimies-Unionin luottamusmiessopimus Liite 6

Merimies-Unionin sopimus työsuojelusta Liite 7 Työsuojelusopimuksen tarkoittaman työalatoimikunnan toimintamalli Liite 7 a Merimies-Unionin koulutussopimus Liite 8

1. SOVELTAMISALA

Rahtialusyhdistys ry toiselta puolen ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Suomen Konepäällystöliitto ry ja Suomen Merimies-Unioni SM-U ry toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka koskee Suomen Laivanpäällystöliiton, Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Merimies-Unionin jäsenten palkka- ja työ- ehtoja Rahtialusyhdistys ry:n jäsenvarustamoiden, alle 1600 brt kuivalasti-, säiliö- ja erikoisaluksissa.

Kun hyväksytään uusia aluksia tämän sopimuksen piiriin niin lähtökohta on vuoden 1947- alusmittaussäännöt (Oslo-konventio). Jos aluksella ei ole Oslo-kon- vention mukaista mitta-kirjaa tai –todistusta niin aluksen kokoa vuoden 1969-alu- smittausyleissopimuksen (Lontoon- konventio) arvioidaan seuraavasti.

Uuden Lontoon-konvention BT-luvut kerrotaan roro-alusten osalta luvulla 0,25 sekä lolo-alusten osalta kertoimella 0,4. Näin saadaan aluksille lukema joka keskimäärin vastaa vanhan Oslo-konvention mukaisia brt-vetoisuuksia. Muiden alustyyppien osalta kertoimet sovitaan tapauskohtaisesti.

Tämä ei vaikuta 1.3.2005 Suomen lipun alla olevien alusten sopimusalakäy- täntöön jollei niihin tehdä vetoisuuteen vaikuttavia muutostöitä. Uusista sopimusa- laan, 2 momentin perusteella, hyväksyttävistä aluksista osapuolet neuvottelevat erikseen.


2. TYÖHÖNOTTO

2.1. Yleistä

Merialan työvälitystoimistojen asema säilyy keskeisenä työnvälitysjärjestelmässä. Rahtialusyhdistys ry suosittelee jäsenilleen kaikkien avointen työpaikkojen ilmoit- tamista työnvälitystoimistoihin. Ilmoitus työnvälitystoimistoon, työsuhteen kestoa- jasta, tulee myöskin tehdä milloin varustamo kiireisissä tapauksissa palkkaa sijai- sia tavanomaisten toimistoaikojen ulkopuolella.

Xxxxxxx työntekijän kanssa on sovittu työhön ottamisesta eikä hänen kanssaan työnantajasta johtuvasta syystä tehdä sopimusta, on hän oikeutettu saamaan va- hingonkorvauksen kuten sopimuksen rikkomisesta.


2.2. Työsopimus

Työntekijän kanssa on pääsääntöisesti tehtävä toistaiseksi voimassa oleva ty- ösopimus. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä merimieslain 3 §:n ja ty- ösopimuslain 2 §:n 2 momentin (sellaisena kuin se on 3.2.1984 annetussa laissa 125/84) säännöksistä ilmenevien tarkoitusperien mukaisesti, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edel- lyttävä seikka on siihen syynä tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen teke- miseen. Tämän määräyksen tarkoituksena on estää työntekijän irtisanomissuojan ja työntekijälle työsuhteen kestosta johtuvien etujen kiertäminen.


2.3. Harjoittelijat

Harjoittelijoiden käyttäminen ei saa johtaa vakituisen eikä edellä kohdassa 2.2 tarkoitetun muun työvoiman korvaamiseen.

2.4 Ulkopuolinen työvoima

Ulkopuolisen työvoiman käyttämiseen turvaudutaan vasta, kun on ensin selvitetty, onko aluksen oman henkilökunnan käyttäminen töiden suorittamiseen mahdol- lista ja miten ulkopuolisen työvoiman käyttäminen tulee vaikuttamaan oman hen- kilökunnan työllisyyteen ja työtehtäviin.


Aluksella työskentelevään merimieslain soveltamispiiriin kuuluvaan ulkopuoliseen työvoimaan, kuten esimerkiksi työntekijään, joka on alihankkijan tai muun ulko- puolisen palveluksessa, noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä.


Sopimuksiin, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tarkoittamien töiden suorit- tamista alihankintatöinä tai ulkopuolisella merimieslain soveltamispiiriin kuuluvalla työvoimalla taikka tällaisten palvelujen ostamista ulkopuolisilta, on sisällytettävä määräys, jossa alihankkija tai muu vastaava työn suorittaja sitoutuu noudattama- an työsopimussuhteissaan vähintään tämän työehtosopimuksen määräyksiä.


3. MIEHITYS

Uuden miehitysasetuksen (1256/97) voimaantulosta huolimatta aluksen miehityk- seen ja miehistön pätevyyksiin huomioidaan vanhan miehitysasetuksen (250/84) 13 §, 14 § ja 15 § miehitystaulukoita. Tämän helpottamiseksi osapuolet laativat malliperusmiehistöt eri aluskokoluokille, vuoden 1969-alusmittausyleissopi- muksen perusteella. Miehitystaulukot ovat työehtosopimuksen liitteenä (Liite 1 a). Osapuolet sopivat Suomen lipun alle tämän työehtosopimuksen soveltamis- piiriin tulevien uudisrakennusten sekä uusien alusten laivahenkilökunnan luku- määrästä ja pätevyydestä. Aluskohtaiset miehityssopimukset sovitaan siten, että huomioidaan merenkulkulaitoksen antamasta miehitystodistuksesta ilmenevä vä- himmäismiehitys. Miehitysmääriä sovittaessa on kuitenkin otettava huomioon se, että vahtia käyville työntekijöille taataan riittävä lepo. Miehityssopimus on oltava

nähtävänä aluksen ilmoitustaululla.

Päällikkö voi olosuhteiden niin salliessa osallistua vahdinpitoon yli 500 brt aluksissa enintään 4 tuntia vuorokaudessa ja alle 500 brt aluksissa Itämeren lii- kenteessä 12 tuntia vuorokaudessa. 500 brt vastaa GT-luku on lolo-alusten osalta 1250 ja roro-alusten osalta 2000.

Vähintään 750 kW:n aluksilla on merivahtiin osallistuvalle konepäällikölle jär- jestettävä konemies (YT), ellei aluksessa toisin sovita.


4. TYÖSUHTEEN EHDOT

4.1. Työaika

4.1.1. Satamavuorokausi

Alus satamassa koko vuorokauden (0000 - 2400)

Maanantaista torstaihin päivittäinen työaika on 8 tuntia. 8 tuntia ylittävästä työ- stä maksetaan ylityökorvaus. Perjantaina päivittäinen työaika on 6 tuntia ja 6 tuntia ylittävästä työstä maksetaan ylityökorvaus. Lauantaina ja sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan ylityökorvaus.

Satamavuorokautena on säännöllinen työaika sijoitettava merityöaikalain 5 §:n mukaisesti klo 06.00 ja klo 18.00 välille. Klo 18.00 ja 06.00 välinen työ on aina ylityötä, josta maksetaan ylityökorvaus.

Jos työntekijä arkipäivänä maanantaista perjantaihin satamavuorokautena haluaa pitää 06.00-18.00 välisenä aikana nk. satamavapaata henkilökohtaisten asioiden hoitamista varten ja siitä sovitaan työnantajan kanssa, niin tästä satama- vapaasta vähennetään täydeltä työpäivältä yksi vapaapäivä tai puolelta työpäiväl- tä puoli vapaapäivää.


4.1.2. Meri-, tulo- ja lähtövuorokausi

Säännöllinen työaika on kaikkina viikonpäivinä enintään 8 tuntia ja 56 tuntia ka- lenteriviikossa. Tämän lisäksi takuupalkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 65 tuntia viikossa.


4.1.3. Aluksen arvioitu lähtöaika

Aluksen lähtöaika on ilmoitettava maihin meno portaiden läheisyyteen pantavalla taululla, mikäli mahdollista, vähintään 4 tuntia ennen arvioitua lähtöaikaa. Määräys ei kuitenkaan koske aluksia, jotka ovat aikataulun mukaisessa liikenteessä.


4.1.4. Osa-aikatyö

Merimieseläkelakiin liittyviin osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä osa-aikatyö sekä merimieslain mukainen osittainen hoitovapaa toteutetaan liit- teessä 3 sovitulla tavalla.

Jos tämän sopimuksen voimassa ollessa toteutetaan sellaisia lainsäädännöl- lisiä tai sopimusperusteisia ratkaisuja, joilla parannetaan osa-aikatyössä olevien etuuksia, parannukset toteutetaan myös tämän kohdan mukaisilla osa-aikatyön- tekijöillä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että työnte- kijä olisi terveytensä perusteella kelpaamaton työskentelemään aluksella. Osapu- olet suosittelevat, että työnantaja pyrkii selvittämään yhdessä työntekijän kanssa mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen osatyökyvyttömyyseläkkeellä olon ajaksi. Osa-aikatyöliite (Liite 3)


4.1.5. Taloustyöntekijän säännöllisen työajan jakaminen

Ellei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty, taloushenkilökuntaan kuuluvan ty- öntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan jakaa enintään kahteen osaan.


4.1.6. Palo-, pelastus- ja muut turvallisuusharjoitukset

Sen lisäksi, mitä aluksella pidettävistä palo-, pelastus- ja muista turvallisuushar- joituksista on erikseen säädetty, ne on pyrittävä toteuttamaan siten, että ne häirit- sevät mahdollisimman vähän normaalien työtehtävien suorittamista ja työntekijän lepoaikoja sekä siten, että ne eivät aiheuta väsymystä.

4.2. Ylityö

Vuorokautisen työajan ylittävältä työajalta suoritetaan liitteen 1 mukainen ylity- ökorvaus.

Mikäli työaika kalenteriviikossa on enemmän kuin 65 tuntia ja siitä ei ole mak- settu ylityökorvausta vuorokautisen työaikasäännön mukaan, maksetaan siitä liit- teen 1 mukainen ylityökorvaus.

Työajan sovellutusohje (Katso: Liite 2)


4.3. Työaikakirjanpito

4.3.1. Yleistä

Aluksella tulee pitää merityöaikalain mukaista työaikapäiväkirjaa.


4.3.2. Lepoajat

Työntekijälle on annettava lepoajat Merityöaikalain mukaisesti. Lisäksi työnteki- jälle on annettava 6 tunnin välein vähintään 20 minuutin pituinen ruokatauko, joka luetaan työaikaan, kun työtä tehdään ilman tavanmukaisia ruoka- ja kahvitaukoja.


4.4. Vuorottelu

4.4.1. Yleistä

Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa. Sovittu vuorottelujärjestelmä on asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksi, joita se koskee.

Aluksella noudatetaan osastoittain tai ammattiryhmittäin 1:1 (yksi jakso työtä, yksi jakso vapaata) tai 2:1 (kaksi jaksoa työtä, yksi jakso vapaata) vuorottelujär- jestelmää kuitenkin siten, että kesä-elokuun aikana noudatetaan 1:1-vuorottelua. Kukin osasto ja ammattiryhmä valitsee aluksella, kumpaa vuorottelujärjestelmää noudatetaan.

Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen työnantajan ja laiva- väen kesken, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten välisiin neuvotte- luihin, joissa noudatetaan kohdassa 5 määrättyä neuvottelujärjestystä.

Työjakson pituus on enintään 8 viikkoa, kuitenkin niin, että kaukoliikenteessä voi työjakson pituus olla enintään 16 viikkoa.

Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseksi hankitaan aluksella oloajalta 0,45 (2:1- vuorottelujärjestelmä) tai 0,8 (1:1-vuorottelujärjestelmä) päivää vapaata jokaiselta aluksellaolopäivältä ja vastaavasti vapaavuorolla oltaessa vähennetään jokaiselta vuorotteluvapaapäivältä yksi (1) edellä mainitulla tavalla ansaittu vapaapäivä.

Maksettaessa ansaittuja vapaapäiviä rahana työsuhteen päättyessä tai muu- toin poikkeuksellisesti työsuhteen kestäessä, käytetään päiväpalkan jakajana 1/30 takuupalkasta ikälisineen. Samaa päiväpalkan laskentakaavaa käytetään muun- kin palkallisen vapaa-ajan kuten esim. sairausajan palkan laskennassa.

Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseen voidaan lisäksi käyttää erääntyneitä vuosilomalain perusteella syntyneitä lomapäiviä kuitenkin siten, että niiden an- tamisessa noudatetaan merimiesten vuosilomalain määräyksiä. Vuorottelujärjes- telmään tulee kuitenkin sijoittaa kesä-elokuun aikana yksi vähintään 30 päivän yhtäjaksoinen palkallinen vapaa-aika.

Mikäli vaihtopäivänä tehdään työtä, syntyy vapaata liitteessä 2 olevien kaavo- jen mukaisesti.

4.4.2. Päälliköiden ja konepäälliköiden 1:1-vuorottelu.

Aluksessa noudatetaan 1:1-vuorottelujärjestelmää siten, että yksi aluksella olopäivä oikeuttaa yhteen vapaapäivään, kuitenkin siten että merimiesten vuosilo- malain mukaiset vuosilomapäivät sisältyvät vuorottelujärjestelmään. Poikkeavasti siitä mitä merimiesten vuosilomalaissa on säädetty, suoritetaan tämän työehtoso- pimuksen mukaan päällikölle ja konepäällikölle kolmelta (3) päivältä kuukaudessa vuosilomapalkan korotettu osuus (18 %), lomarahan korotettu osuus (50 %) ja luontoisetu.

Vaihtopäivät puolitetaan toimien kesken. Mahdolliset yli 1:1-vuorottelujärjestel- män kertyneet vapaapäivät korvataan vuosittain rahassa.


4.4.3. Vapaavuoron alkaminen ja päättyminen ulkomaan satamassa

Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa tai päättyy ulkomaan satamassa noudatetaan myös näiltä osin vuosilomalain (433/84) 7 §:n määräyksiä.


4.5 Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy merimiesten vuosilomalain (433/84) mukaisesti. Yli viiden vuoden työsuhteen jälkeen samassa varustamossa vuosiloman pituus on 16 ar- kipäivää täydeltä lomanmääräytymiskaudelta

Vuosiloman ajalta maksetaan palkka, joka saadaan kertomalla työntekijän keskimääräinen päiväpalkka lomapäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän takuupalkka ikälisineen 30:llä ja kertomalla näin saatu tulos kertoimella 1,18.

Lomapalkkaan kuuluvat takuupalkka ja mahdolliset ikälisät. Tämän lisäksi las- ketaan lomapalkkaan niin kutsutut kiinteät lisät siinä suhteessa kuin niitä loman- määräytymiskauden aikana on maksettu. Kiinteät lisät ovat: valtamerilisä, pääl- likön ja konepäällikön ulkoeuroopanlisä ja sodanvaaralisä.

Vuosiloman ajalta suoritetaan myös luontoisetukorvaus liitteen 1 mukaisesti. Luontoisedut maksetaan myös sunnuntailta, kirkolliselta juhlapäivältä, itsenäisyy- späivältä, juhannusaatolta ja vapunpäivältä sekä jouluaatolta ja pääsiäislauantail- ta. Luontoisetukorvausta ei kuitenkaan suoriteta vuorotteluvapaalta.

Alle 14 vuorokauden mittaisissa työsuhteissa vuosilomakorvaukseen sisältyvä ruoka- ja asuntokorvaus suoritetaan merimiesten vuosilomalain edellyttämällä ta- valla seuraavasti:

1 - 3 vrk:n työsuhde 0,5 x ruoka- ja asuntokorvaus 4 - 6 vrk:n työsuhde 1 x ruoka- ja asuntokorvaus 7 - 9 vrk:n työsuhde 1,5 x ruoka- ja asuntokorvaus 10 - 13 vrk:n työsuhde 2 x ruoka- ja asuntokorvaus

Merimiesten vuosilomalain perusteella vuosilomaan oikeutetulle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan (lomarahaa lasket- taessa otetaan huomioon myös luontoisedut).

Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin lo- man osan alkaessa sitä vastaava osa lomarahoista noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty.

4.6 Palkkaus

4.6.1. Takuupalkat

1:1- ja 2:1-vuorottelun mukaiset takuupalkkataulukot liitteenä 1.


4.6.2. Ikälisä

Ikälisä, joka vastaa 4 % takuupalkasta, lasketaan 3, 7, 10 ja 13 vuoden palvelun sekä 1.1.2002 lukien 16 vuoden palvelun (palvelulla tarkoitetaan koko työsuhteen kestoaikaa) jälkeen EU- tai ETA-maihin rekisteröidyillä aluksilla sekä varustamoon kuuluvan ulkomaisen yhtiön aluksella. Miehistölle ikälisäkertymään oikeuttavat kaikki miehistöasemassa palvellut vuodet. Päällystölle ikälisäkertymään oikeut- tavat päällystöasemassa palvellut vuodet, (samassa varustamossa miehistöase- massa palveltu aika rinnastetaan päällystöpalveluun). Ikälisiin oikeuttava palvelu- saikaa on rannikko- tai sitä laajemmassa liikenteessä saatu palvelusaika.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun palvelusajan pituutta määritettäessä katso- taan yhteisen johdon alaisina olevien varustamoiden sekä varustamoiden, joista toinen omistaa toisesta vähintään 51 %, muodostavan saman varustamon.

Ikälisään oikeuttavaan aikaan luetaan myös aika milloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt työtä suorittamasta

1) työpaikan muiden työntekijäin vuosilomien takia;

2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia, jos hän on palannut työhön välittömästi tällaisen esteen lakattua;

3) merimiesten vuosilomalain 3 §:n 2 momentin 3-kohdassa tarkoitetun keskey- tyksen johdosta;

4) työturvallisuuslain (299/58) 44 §:ssä tarkoitetun tai työnantajan määräämän tahi sairaudesta taikka tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi;

5) raskauden tai synnytyksen takia merimieslaissa säädetyn synnytysloman ai- kana ja vastaavan loman aikana;

6) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;

7) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia;

8) työnsä edellyttämän matkustamisen takia, mikäli tällaisia matkustuspäiviä ei muuten luettaisi hänen työpäivikseen

9) muusta syystä, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan;

10) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luetta- vaksi vain 30 päivää kerrallaan.


4.6.3. Päällikön palkkaus

Päällikön palkka on kokonaispalkka, joka sisältää päällikön 4 tunnin vahdinajon lisäksi muun tarvittavan työajan.

Mikäli Suomen Laivanpäällystöliiton mielestä jonkun Rahtialusyhdistykseen kuuluvan varustamon ja päällikön välisessä työehtoja koskevassa sopimuksessa on kysymyksessä ilmeinen alipalkkaus tai muunlainen epäkohta on asianomais- ten välillä ryhdyttävä neuvotteluihin kysymyksessä olevasta tapauksesta.

Jos asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että alipalkkaus tai epäkohta on ole- massa, sitoutuu työnantajayhdistys viipymättä ryhtymään toimenpiteisiin oikaisun aikaansaamiseksi asianomaisen varustamon kanssa.

Jos päällikkö luotsaa alusta kulkuvesillä, joissa yleisen käytännön mukaan käytetään meri- tai sisävesiluotsia, suoritetaan tästä korvaus varustamon ja pääl- likön siitä keskenään sopimalla tavalla.


4.6.4 Konepäällikön palkkaus (E0 tai vastaava ja miehitetyn konehuoneen alukset) Kaikesta yli 10 tunnin vuorokautisesta työstä maksetaan ylityökorvaus.


4.6.5. Miehittämätön konehuone

Aluksia ajetaan miehittämättömällä konehuoneella. Kun aluksen konehuonetta ajetaan miehittämättömänä, on konepäällystöllä 8 tunnin varallaolovelvollisuus, joka vastaa lauantaisin ja pyhäisin 8 tunnin työpäivää. Varallaolosta ei suoriteta korvausta.


4.6.6. Konepäällikön luokitus- ja tarkastuslisä

a) Xxxxxx konepäälliköille, joille luokituslaitos on myöntänyt oikeuden suorittaa er- ikseen määrättyjä koneistojen luokituksia, maksetaan heidän suorittamistaan luokituksista erillinen liitteen 1 mukainen korvaus koneelta/laitteelta kone- päiväkirjaotteen perusteella.

b) Niille konepäälliköille, joille merenkulkuhallitus on myöntänyt oikeuden suorit- taa käsisammuttimien tarkastuksia, maksetaan heidän suorittamistaan tar- kastuksista erillinen liitteen 1 mukainen korvaus sammuttimelta konepäivä- kirjan perusteella.


4.6.7. Yhtenäispäällystö

Henkilölle, jolla on yhtenäispäällystöpätevyys ja joka hoitaa yhtenäispäällystö- tehtävän, maksetaan 10 %:lla tai vähintään liitteen 1 mukaisesti korotettua takuu- palkkaa.

Jos aluksen päällikkö joutuu osallistumaan oman, tämän sopimuksen mukai- sen vahtivuoronsa lisäksi, yhtenäispäällystön vahtivuoron pitämiseen, kun yhten- äispäällystöön kuuluva on muissa tehtävissä, suoritetaan siitä hänelle jokaista alkanutta tuntia kohti liitteen 1 mukainen korvaus.

Varallaolosta suoritetaan korvaus niissä aluksissa, joissa on yhtenäispäällystö ja konepäällikkö pitää yli puolet kalenteriviikon varallaolotunneista. Tällöin jälkim- mäisen puoliskon varallaolotunneista maksetaan 30 prosenttia ylityökorvauksen määrästä.


4.6.8. Jäämisvuoro

Kun joku päällystöstä määrätään aluksen ollessa satamassa lastauksen ja/tai pur- kauksen jälkeen jäämään alukselle (stopptörn), maksetaan tästä korvausta jäämi- svuoroa kohti arkisin, sunnuntaisin ja pyhäisin liitteen 1 mukaisesti.

Lauantai-iltapäivän ja maanantaiaamun välinen aika käsittää kaksi jäämi- svuoroa ja kaksi perättäistä pyhäpäivää käsittää neljä jäämisvuoroa.

Aluksen ollessa satamassa niin kutsutun pitkän viikonlopun, käsittää perjan-

tai-illan ja maanantai-aamun välinen aika neljä jäämisvuoroa, joista kaksi on arki- ja kaksi pyhäjäämisvuoroa. Liikenteessä olevalla aluksella on tarvittaessa yhden päällystöön kuuluvan henkilön oltava saapuvilla.

Jos jäämisvuoron pitäjä koko jäämisvuoron ajan suorittaa ylitöitä, ei jäämi- svuorokorvausta makseta. Jäämisvuorokorvausta ei myöskään makseta, jos jää- misvuoron pitäjä on määrätty jäämään alukselle merityöaikalain 10 §:ssä mainittu- jen määräysten nojalla.

Mikäli alus saapuu satamaan kaksi tuntia ennen säännöllisen työnajan alkua tai lähtee myöhemmin kuin kaksi tuntia säännöllisen työnajan jälkeen niin ylittä- västä ajasta maksetaan myöskin jäämisvuorokorvaus.


4.6.9. Lastinkäsittelykorvaus

Lastinkäsittelyä on työ, joka ei ole perinteistä aluksen merikelpoiseksi saattami- seen liittyvää merimiestyötä. Lastinkäsittelyyn kuuluu myös lastin siirto, lastin tu- enta, kiinnitys tai irrotus, jota tehdään lastiruumissa aluksen ollessa satamassa.

Milloin aluksen laivaväki poikkeustapauksissa osallistuu varsinaiseen lastinkä- sittelyyn tai kylmäkonttien kytkemiseen aluksessa, siitä maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokaiselta tunnilta 1/164 takuupalkasta.

Milloin roro-aluksen laivaväki poikkeustapauksessa osallistuu lastinkäsittelyyn, kiinnitykseen ja/tai irrotukseen taikka kylmäkonttien kytkemiseen aluksessa, siitä maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokaiselta tunnilta 1/164 takuupalkasta.

Työaikakirjanpitoon on merkittävä erikseen kaikki ne tunnit, mitkä liittyvät lastinkäsittelyyn.

Rahtialusyhdistys ry:n jäsenvarustamoiden alusten laivaväki voi suorit- taa poikkeustapauksissa edellä mainittua lastinkäsittelytyötä, jota perinteisesti ovat tehneet ahtaustyöntekijät. Tämä edellyttää, että asiasta on sovittu enna- kolta periaatteet työntekijöiden suostumuksella heitä edustavien ammattiliittojen kanssa.


4.6.10. Valtamerilisä ja säiliö- ja erikoisaluslisä

Kun alus on valtameriliikenteessä, korotetaan takuupalkkoja 3 %:lla. Valtamerilii- kenteellä tarkoitetaan liikennettä seuraavien rajojen ulkopuolella: 11° läntistä pitu- utta, 30° pohjoista leveyttä ja 45° itäistä pituutta.

Kun alus on liikenteessä yksinomaan Pohjois- ja/tai Etelä-Amerikan satamien välillä ja sen alueen sisäpuolella, jonka rajana on idässä 30° läntistä pituutta, ete- lässä 60° eteläistä leveyttä ja lännessä 170° läntistä pituutta, korotetaan takuu- palkkoja 1 momentin 3 %:n asemasta 7 %:lla.

Päällikölle aluksella, joka liikennöi 1 momentissa tarkoitetun valtamerialueen sa- tamien välillä, maksetaan laivassaoloajalta 20 %:n suuruinen lisä takuupalkasta.

Konepäällikölle aluksella, joka liikennöi 1 momentissa tarkoitetun valtameri- alueen satamien välillä, maksetaan laivassaoloajalta 10 %:n suuruinen lisä takuu- palkasta.

Ylläolevat lisät lasketaan takuupalkkataulukon 0-taulukosta ja lisätään kuukau- siansioon. Lisää maksetaan työntekijän matkustaessa alukselle Suomesta ja palatessa alukselta Suomeen; matkallelähtövuorokauden alusta matkaltapaluu- vuorokauden loppuun.

Edellä mainittu lisä maksetaan kaikilla aluksilla, jotka ovat säännöllisesti linja- liikenteessä valtamerentakaisiin satamiin koko työssäoloajalta, kuitenkin enintään 20 päivää sellaiselta ajalta, jolloin alus on poissa liikenteestä korjauksen tai muun syyn takia.

Muilla valtamerentakaisiin satamiin kulkevilla aluksilla lisä maksetaan siitä päi- västä lukien, jolloin alus lähtee viimeisestä Euroopan liikenteeseen kuuluvasta las- taus- tai purkaussatamasta valtamerentakaisiin satamiin, siihen päivään saakka, jolloin alus saapuu ensimmäiseen Euroopan liikenteeseen kuuluvaan lastaus- tai purkaussatamaan ja enintään 20 päivältä tämän jälkeen.

Jos kuitenkin tällainen alus tekee kaksi tai useampaa jatkuvaa matkaa val- tameriliikenteessä, maksetaan lisää kuten yllä myöskin satama-ajalta ensimmäi- seltä matkalta paluun jälkeen. Verrattavissa lastaus- ja purkaussatamaan on tässä suhteessa myös korjaus- ja riisumissatama.

Korotettu lisä maksetaan siitä päivästä lukien, jolloin alus on yllämainitun liiken- teen sisäpuolella, alkaa lastata toista sanotun alueen sisäpuolella olevaa satamaa varten, siihen päivään saakka, jolloin alus lähtee viimeisestä alueen sisäpuolella olevasta satamasta.

Säiliö- ja erikoisaluksissa, jotka kuljettavat poltto-, raaka- tai voiteluöljyä ja/tai niihin rinnastettavia aineita taikka puristettuja, nesteytettyjä tai paineen alla liu- otettuja kaasuja, tulenarkoja nesteitä, tulenarkoja itsesytytykselle alttiita aineita, jotka synnyttävät veden kanssa syttyviä kaasuja, orgaanisia peroksideja, hapetta- via, myrkyllisiä, saastuttavia tai muita aineita, työskenteleville maksetaan säiliö- ja erikoisaluslisä, jonka suuruus on 10 % takuupalkasta.

Lisä maksetaan aluksen ollessa satamassa enintään 20 päivältä tulopäivän jälkeen, kuitenkin aina siltä ajalta, jonka lastissa tai osalastissa oleva alus joutuu olemaan satamassa ja/tai redillä.


4.6.11. Tarjoilukorvaus

Jos pientonnistoaluksessa tilapäisesti kuljetetaan matkustajia tai vieraita, maksaa varustamo näistä kokkistuertille liitteen 1 mukaisesti korvauksen päivältä, mikäli hänelle matkustajien tai vieraiden kuljetuksesta on aiheutunut lisätöitä. Korvausta ei makseta laivaväen perheenjäsenistä.


4.6.12. Tilapäiset ruokavieraat

Kun pientonnistoaluksessa tilapäisesti varustajan/päällikön suostumuksella tarjo- taan ruokaa, maksetaan kokkistuertille liitteen 1 mukainen korvaus henkilöä ja päivää kohden ruokailukertojen lukumäärästä riippumatta. Korvausta ei makseta luotseista, tulli- ja vartiomiehistä eikä myöskään laivaväen perheenjäsenistä.


4.6.13. Xxxxxxxxxx toimi (työtehtävien muutos)

Xxxxxxx työntekijä tilapäisesti on ollut vakinaista tointaan ylemmässä toimessa, kor- vataan hänelle vuorottelujärjestelmän mukaisina vapaapäivinä sen toimen edel- lyttämän palkan mukaan, missä vapaapäivät kulloinkin on ansaittu.


4.6.14. Puuttuvan miehen palkka

Jos työntekijämäärä matkan kestäessä vähenee, on siten syntynyt palkan säästö

siltä ajalta, jonka alus on merellä, jaettava jäljellä olevien työntekijäin kesken sen mukaan, kuin kunkin työ on lisääntynyt, kuitenkin vain mikäli työstä ei ole suori- tettu ylityökorvausta sen mukaan, kuin siitä on säädetty erikseen.

Tätä säännöstä on sovellettava myös, milloin alus on matkan alkaessa ollut vajaamiehitetty.


4.6.15. Salonkiruokailu

Aluksessa, missä päällikölle tavanmukaisina ruokailuaikoina järjestetään salonki- ruokailu, on myös konepäällikkö oikeutettu salonkiruokailuun.


4.6.16. Luontoisedut

Niissä tapauksissa, jolloin laivahenkilökunnalle ei voida varata ravintoa ja asuntoa laivalla, varustamon on järjestettävä vastaavat edut maissa tai suoritettava hänel- le näitä etuja vastaava kohtuullinen korvaus, kuitenkin vähintään yleisten valtion matkakustannusten korvausperiaatteiden mukaisesti.


4.6.17. Sodanvaaralisä

Mikäli tämän sopimuksen soveltamispiiriin kuuluva alus on vaarassa joutua sota- akäyvän valtaamaksi tai sotavahingolle alttiiksi taikka kun tällainen vaara on olen- naisesti lisääntynyt tai kun alus muutoin liikennöi sodanvaara-alueella, aluksen miehistön jäsenille maksetaan sodanvaaran korvauksena kaksinkertainen takuu- palkka.

Kun varustamo on tehnyt sopimuksen matkasta sodanvaara-alueelle, osapuo- let aloittavat viipymättä neuvottelut sodanvaara-alueen laajuudesta, kansainvälis- estä käytännöstä, sekä ajasta milloin lisä maksetaan.


4.7. Poissaolo

4.7.1. 50- ja 60-vuotispäivä

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta, voidaan myöntää hänen 50- ja 60-vuotispäivänsä palkalliseksi vapaapäiväksi. Sama etuus voidaan myöntää työntekijälle, jolla on meripalvelusta Suomen kaup- palaivastossa vähintään 10 vuotta edellyttäen, että hänen työsuhteensa on jat- kunut keskeytymättä merkkipäivää välittömästi edeltäneet kuusi kuukautta.


4.7.2. Äkillinen sairaustapaus, hautauspäivä ja oma hääpäivä

Työntekijälle myönnetään hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairausta- pauksen johdosta lyhyt tilapäinen palkallinen vapautus työstä, kuitenkin enintään kaksi päivää, edellyttäen, että hän jää aluksesta ja palaa alukseen Suomen sata- massa. Työntekijälle myönnetään niinikään vastaava vapautus työstä hänen lähei- sen omaisensa hautauspäivänä sekä hänen omana hääpäivänään.

Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa, että se asianomaisen työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan edellä tämän pykälän ensimmäisessä momen- tissa työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

4.7.3. Vaikeasti sairaan lapsen hoito

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa Valtioneuvoston päätöksen (130/85) (vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävästä avustuksesta) tarkoit- tamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen VNp:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolostaan etukäteen työnantajan kanssa.


4.7.4. Hoitoonohjaus

Jos hoitoonohjauksen mukaisesta hoidosta on sovittu työnantajan kanssa, maksaa työnantaja vapaaehtoisen laitoshoidon ajalta sairasajan palkkaa työeh- tosopimuksen mukaisesti.

(Ks. Liite 4)


4.8. Matkat

4.8.1. Yleistä

Työsuhteen alkaessa työnantaja korvaa matkakustannukset Suomessa olevalta kotipaikkakunnalta alukselle.

Sijaisena toimivan työntekijän työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä aiheutu- vat matkat Suomessa ja ulkomailla korvaa työnantaja koti-alus-koti -periaatteen mukaisesti. Kotimatka on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.


4.8.2. Matkakustannukset ja matka-ajan korvaukset

Mikäli työntekijä joutuu lähtemään työnantajan määräyksestä matkalle työhöntu- lopäivää edeltävänä päivänä ja matka on aloitettu ennen klo. 21.00, tämä päivä lasketaan puoleksi työpäiväksi ja työhöntulopäivä täydeksi työpäiväksi.

Laivanvarustamon laskuun tehtävillä matkoilla on työntekijä matkan tapah- tuessa rautatiellä tai laivassa oikeutettu matkustamaan I luokan (päällystö sekä kokkistuertti)/ II luokan (miehistö) ja lentokoneessa turisti- tai säästöluokassa. Jos matka tapahtuu ulkomailla, on hän oikeutettu matkustamaan luokassa, joka val- litseviin olosuhteisiin nähden vastaa mainittua luokkaa.

Asialliset matka- ja ruokakulut korvataan laskun mukaan tai yleisten valtion matkakustannusten korvausperiaatteiden mukaisesti. Edellä mainittua korvaus- periaatetta voidaan myös soveltaa telakoinnin yhteydessä tai uudisrakennusten vastaanottovalvojiin, milloin ruokaa ei tarjota aluksessa. Asialliset taksikulut kor- vataan linja-auto-, rautatie- tai lentoaseman ja sataman välillä, jos käytettävissä ei ole julkista liikennevälinettä tai matka joudutaan tekemään sellaisena vuorokau- den aikana, jolloin tällainen kulkuneuvo ei ole liikenteessä.

Työntekijän, joka haluaa käyttää hyväkseen merimieslain 52 §:ssä säädetyn edun vapaasta kotimatkasta, on ilmoitettava varustamolle aikeestaan matkustaa kotiinsa niin hyvissä ajoin, että sijainen ehditään lähettää alukselle.

Varustamon laskuun tehtävällä lentomatkalla on työntekijä oikeutettu ottama- an mukaansa matkatavaraa omakohtaista käyttöä varten enintään 30 kg. Mahdol- lisesta ylipainosta menevän maksun suorittaa varustamo. Maksun 30 kg ylittävältä osalta suorittaa ko. työntekijä.

4.8.3. Lomamatkat

Työntekijä, joka palaa toimeensa vuosilomalta, vapaajaksoltaan tai sairaslomal- ta, on oikeutettu saamaan työnantajalta Suomessa olevan kotipaikkakunnan ja aluksen välisestä paluumatkasta juna-, linja-auto-, laiva- tai alennetun lentolipun hinnan. Milloin alennusta ei myönnetä, korvataan turistiluokan lentolipun hinta.

Ellei merimiesten vuosilomalaista muuta johdu, on työntekijä, joka kirjallisesti on sopinut varustamon kanssa palaavansa toimeen vuosiloman jälkeen varus- tamon kustannuksella crosstrade -liikenteessä olevaan alukseen, oikeutettu va- paaseen kotimatkaan.

Kohtuulliset asunto- ja ravintokustannukset matkan aikana korvataan laskun mukaan.

Rahtialuksessa työskentelevä työntekijä joka palaa toimeensa vuosilomalta, vapaajaksoltaan tai sairaslomalta alukselle, maksetaan, ellei työnantajan ja työn- tekijän kesken ennakolta ole toisin sovittu, taksikustannukset työhönpaluupaik- kakunnan linja-auto- tai rautatieaseman tai lentoyhtiön kaupunkiterminaalin (tai lentoaseman, jos matka sieltä on lyhyempi) ja sataman/kotipaikkakunnalla kodin välillä, kun

-yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai

-työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.

Taksi korvataan vain esitetyn tositteen tai poikkeustapauksissa muun luotet- tavan selvityksen perusteella ja korvataan enintään liitteen 1 mukaisesti.

Mikäli vuorottelujärjestelmän mukainen vaihto tapahtuu sellaisena ajankohta- na, ettei kotimatkaa voida aloittaa välittömästi, maksaa työnantaja yöpymisestä aiheutuneet kustannukset.


4.8.4. Kokousmatkat

Ao. liitto maksaa SLPL:n/SKPL:n/SM-U:n hallituksen jäseniksi tai varajäseniksi valitun ao. liiton jäsenten mahdolliset matkakulut.(vrt. kohta järjestötoiminta)


4.9. Vaatetus

4.9.1. Suojavaatetus

Aluksissa on varattava työntekijän käyttöön tarpeellinen määrä asianmukaisia suojapukuja, -käsineitä ja -jalkineita sekä muita henkilökohtaisia suojavälineitä.

Roro-alusten lastitiloissa työskenteleville työntekijöille hankitaan työnantajan kustannuksella CE merkityt ja heijastavalla varoitusvärillä varustetut yhtenäiset suojahaalarit.

Työnantajan työntekijän käyttöön hankkimat/varaamat suojavaatteet pese- tetään työnantajan kustannuksella tai ko. vaatteet pestään työaikana. Ruisku- maalauksessa ja vaarallista lastia sisältäneiden säiliöiden puhdistuksessa sekä muissa niihin verrattavissa töissä on työntekijöiden käytettävä työnantajan hank- kimia suojanaamareita ja muita suojavälineitä.


4.9.2. Päällystön virkapuvut

Milloin työnantaja edellyttää jonkun päällystöstä (päällystöön rinnastetaan tässä suhteessa myös kokkistuertti) käyttävän tietynlaista virkapukua, tällainen puku on

maksettava (yksi puku vuodessa) ja huollettava työnantajan toimesta. Virkapuv- ulla tarkoitetaan takki, housut ja paita. Varustamo antaa maksutta tarvittavat virka- ja arvomerkit.


4.9.3. Taloushenkilökunnan työvaatteet

Taloushenkilökuntaan kuuluvalla on oikeus pesettää työnantajan hänen käyttöön- sä luovuttamat työvaatteet työnantajan kustannuksella tai suorittaa ko. vaatteiden pesu työaikana. Tämä koskee myös keittiöhenkilökunnan omia erityisiä työtak- keja, työhousuja, esiliinoja sekä kokin päähineitä.


4.10. Siivous

Ruokailuastioiden ja -välineiden pesu sekä ruokailutilojen järjestäminen ja puhdis- taminen on toimitettava jokaisen ruokailun jälkeen. Puhdistamistyön suorittami- seen on varattava tilaisuus säännöllisenä työaikana.

Makuuhytit ja ruokailutilat on perusteellisesti puhdistettava ja pestävä kerran viikossa. Nämä työt suoritetaan säännöllisenä työaikana.

Ellei tässä pykälässä tarkoitettuja töitä voida suorittaa säännöllisenä työaika- na, on ne suoritettava ylityönä säädettyä ylityökorvausta vastaan. Ylityönä ei kui- tenkaan pidetä sanotunlaista työtä, jonka vahdissa oleva suorittaa pyhäpäivänä. Suosituksena todetaan työntekijän edistävän omalta osaltaan siisteyttä ja viihtyi- syyttä sijaamalla oman vuoteensa.


4.11. Vakuutukset

Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijän vapaa-aikana ja laivaurheilu- toiminnan puitteissa sattuvan tapaturman varalta samoin ehdoin kuin työtapatur- man varalta laissa on säädetty. Vapaa-ajaksi katsotaan tällöin myös vapaapäivät sekä merimiesten vuosilomalain mukainen loma.

Työnantaja on myös velvollinen järjestämään laivaväen vapaa-ajan lisävakuu- tuksen, jolla korvataan sivullisen työntekijälle tahallisesti aiheuttama vamma edel- lyttäen, ettei vahingoittunut ole omalla menettelyllään ratkaisevasti myötävaikut- tanut vamman aiheuttaneeseen tapahtumaan.

Jos työnantaja on laiminlyönyt nämä velvollisuudet, vastaa hän kuitenkin siitä, että työntekijä tai hänen oikeudenomistajansa saa hyväkseen tässä sovitut tapa- turmakorvaukset.

Kun työntekijää kohtaa tapaturma, hänen on ilmoitettava siitä heti työnantajalle tai tämän edustajalle, jonka tulee vaadittaessa antaa työntekijälle siitä todistus. Tapaturmailmoitus on viipymättä tapaturman tapahduttua laivanpäällikön tai va- rustamon toimesta lähetettävä asianomaiselle vakuutuslaitokselle.

Jos laivan päällikkö tai varustamo laiminlyö tapaturmailmoituksen ajoissa lä- hettämisen vakuutuslaitokselle, vastaa varustamo siitä, että työntekijä kuitenkin saa hyväksensä lain mukaisen tapaturmakorvauksen.

Työntekijälle merimieslain mukaan sairauden sattuessa kuuluvat edut taataan hänelle myös tapaturmatapauksissa.

Näiden lisäksi työnantaja ottaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen.

Sodan sattuessa ja tästä johtuvasta sodanvaarasta on merimies henki- ja tapa- turmavakuutettava sodanvaaran varalta.


4.12. Kuolleen kotiinkuljetus

Ulkomailla, kuitenkin vain Euroopassa, kuolleen työntekijän ruumiin kotiinkulje- tuksen hoitaa ja kustantaa varustamo merimieslain mukaisesti.


4.13. Satamassa julistellut lakko / sulku / saarto

Jos jossakin satamassa, johon alus saapuu tai jossa se on, on laillisella tavalla päätetty ja kuulutettu lakko, sulku tai saarto, älköön työntekijöitä määrättäkö suo- rittamaan riidanalaista työtä enempää kuin mikä on välttämätöntä laivan varusta- miseksi elintarvikkeilla, polttoaineella ja muulla mitä ehdottomasti tarvitaan sata- masta lähtöä varten.


4.14. Uudet alukset

Kun varustamo rakennuttaa uuden tai hankkii ulkomailta käytetyn aluksen, on varustamon esitettävä sopimuksen allekirjoittaneille osapuolille sen asuntopii- rustukset.

Suomalaiselle varustamolle tilatun uuden aluksen hytit on suunniteltava siten, että ne tasoltaan vastaavat vähintään asuntoasetuksen (518/76) 13 §:n 5 momen- tin määräyksiä.

Uudisrakennusten vastaanottovalvojiin nähden noudatetaan vähintään tämän sopimuksen vastaanotettavan aluksen määräämiä palkkaehtoja.


5. NEUVOTTELUMENETTELY

5.1 Jatkuvan neuvottelun periaatteet

Mikäli joku tämän työehtosopimuksen osapuolista haluaa muuttaa sopimusta kesken sopimuskauden, on tämän tehtävä muille osapuolille perusteltu kirjallinen esitys, johon näiden on viipymättä vastattava samalla tavalla.

Mikäli osapuolet pääsevät muutoksista sopimukseen, muutokset tulevat voi- maan osapuolten sopimalla tavalla.

Edellä sovitulla ei muuteta osapuolten työehtosopimuslain perusteella voimas- sa olevaa työrauhavelvoitetta.


5.2. Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi

Työsuhteisiin liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan jo työpaikalla. Yhtä hen- kilöä koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti hänen ja hänen esimiehensä välillä. Luottamusmies ja työnantajan edustaja neuvottelevat asiasta aina esimiehen tai työntekijän pyynnöstä, ja kun asia on periaatteellinen ja laajakantoinen.

Jos työsuhteeseen liittyvä kysymys jää työpaikalla erimieliseksi paikalliset osapuolet laativat yhdessä erimielisyyden kohteesta kirjallisen yhteenvedon, jolla asia jommankumman osapuolen pyynnöstä siirretään heitä edustavien liittojen ratkaistavaksi.

Jos työsuhteeseen liittyvä kysymys on periaatteellinen tai koskee useamman liiton jäseniä, asian ratkaisemiseen osallistuvat kaikki sopijatahot.

Erimielisyysasiat on pyrittävä ratkaisemaan viivytyksettä.

Jos yksimielisyyttä ei synny, voidaan asia jättää työtuomioistuimen ratkaista- vaksi. Mikäli asia ei kuulu työtuomioistuimelle, se voidaan jättää välimiesoikeuden käsiteltäväksi ja lopullisesti ratkaistavaksi.


5.3. Välimiesmenettely

Jokaista riita-asiaa varten valitaan erikseen välimiehet. Rahtialusyhdistys valitsee kaksi jäsentä ja riidan työntekijäosapuoli kaksi. Jos asia on periaatteellinen tai koskee useampaa sopijaosapuolta, sovitaan välimiehet erikseen.

Puheenjohtajana toimii osapuolten siihen määräämä henkilö tai, jos hänestä ei päästä yksimielisyyteen, niin valtakunnansovittelijan siihen määräämä henkilö.


6. JÄRJESTÖTOIMINTA

6.1. Järjestötoimintaan osallistuminen

Jos Suomen Laivanpäällystöliiton, Suomen Konepäällystöliiton tai Suomen Meri- mies-Unionin jäsen valitaan ao. liiton hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, tu- lee työnantajan milloin se haitatta käy päinsä, myöntää valituksi tulleelle ellei alla olevasta muuta johdu, palkatonta vapautusta työstä tarpeellisten kokousmatkojen suorittamiseksi.

Myönnetty vapaa voidaan tapaus tapaukselta sopia ao. henkilön kanssa vä- hennettäväksi aikaisemmin hankituista vapaapäivistä. Myös vuosilomapäivien käyttö on mahdollista.


6.2. Asiamiehet

Ao. asiamiehillä on oikeus, ammatillisissa asioissa, käydä laivoissa. Asiamiehellä on oltava Laivanpäällystöliiton, Konepäällystöliiton tai Merimies-Unionin antama valtakirja ja käynti ei saa häiritä laivaväen työntekoa.

Jos syntyy epäselvyyttä työntekijän palkasta tai muusta työsuhteeseen liittyvistä asioista, on asianomaisen liiton asiamiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.


6.3. Työhuonekunnat/Ammattiosastot (Koskee vain SM-U:n jäseniä)

Suomen Merimies-Unionin jäsenten perustamilla työhuonekunnilla on oikeus jär- jestää työpaikoilla kokouksia, kuitenkin niin, etteivät ne häiritse työntekoa.

Ammattiosastojen valituilla toimihenkilöillä on oikeus käydä jäsenasioissa aluk- silla.

Ammattiosastojen ilmoitukset, kokouskutsut ja tiedotteet saadaan laittaa luot- tamusmiessopimuksen tarkoittamalle ilmoitustaululle aluksella.


7. IRTISANOMINEN JA LOMAUTUS

7.1. Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla.

Sopimus ei koske

1) työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi taikka koskemaan mää- rättyä matkaa tai määrättyjä matkoja.

2) tapauksia, joissa työsopimus on purettu merimieslain 49 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä merimieslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai pur- kautumistilanteita eikä

3) työsopimuksen purkamista merimieslain 3 a §:n tarkoittamana koeaikana.


Xxxxxxx työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten merimieslain purkamis- perusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työ- sopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet voimassa.

Sopimus koskee työsuhdetta työntekijän iästä riippumatta.


7.2. Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksittä:

a) päällikön osalta

1) kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 9 vuotta.

2) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta.

3) viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta, ja

4) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta.

b) muiden osalta

1) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta,

2) kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta.

3) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta,

4) viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta.

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta.


Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan

a) päällikön osalta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja

b) muiden työntekijöiden osalta kuukauden pituista irtisanomisaikaa jos työsuhde on jatkunut enintään 10 vuotta. Jos työsuhde on jatkunut yli 10 vuotta, irti- sanomisaika on kaksi kuukautta.

Xxxxxxxxxxxx 43 ja 44 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan laissa säädettyä irtisanomismenettelyä.


7.3. Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnte- kijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnanta-

ja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä merimieslain 22 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisa- jan palkasta.


7.4. Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman merimieslain 39 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä tai saman lain 39a §:ssä tarkoitettua perustetta.

Irtisanomisperusteina pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen pur- kaminen merimieslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeu- tensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräys- ten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman vuoksi tapahtuu merimieslain 43 ja 44 §§:ssä määrätyllä tavalla.


7.5. Perusteettomasta irtisanomisesta suoritettava hyvike

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen eikä käyty- jen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä peruuta toimenpidettä, on irtisanotulla oikeus saada sen johdosta merimieslain 65 §:ssä tarkoitettu hyvike. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta irtisanomisen voimaan tul- lessa, on hyvikkeenä maksettava vähintään 6 kuukauden peruspalkka mahdol- lisine kiinteine lisineen.


7.6. Työntekijän irtisanomissuoja raskauden, äitiys-, isyys- ja vanhempain- loman sekä hoito-vapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa raskaana olevan työntekijän työsopimusta raskauden johdosta. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, ellei työnantaja muuta perustetta näytä.

Työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta merimieslain 32 §:n 1 mo-

mentissa tarkoitetun, työehtosopimuksin tai työnantajan ja työntekijän kesken so- vitun äitiys-, isyys- ja vanhempainloman sekä hoitovapaan aikana eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oikeut- taan, päättymään sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana.


7.7. Lomautus

7.7.1. Lomauttaminen

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskey- tetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta, noudattaen

a) päällikön kohdalla 90 päivän ilmoitusaikaa

b) muun päällystön kohdalla

1) mikäli työsuhde keskeytyksittä on jatkunut enintään 3 vuotta 30 päivän il- moitusaikaa noudattaen.

2) mikäli työsuhde keskeytyksittä on jatkunut yli 3 vuotta ja enintään 5 vuotta 45 päivän ilmoitusaikaa noudattaen, ja

3) mikäli työsuhde keskeytyksittä on jatkunut yli 5 vuotta 60 päivän ilmoitus- aikaa noudattaen.

c) sekä muiden kuin edellä mainittujen työntekijäin kohdalla 14 päivän ilmoitus- aikaa noudattaen lomauttaa työntekijän määräajaksi tai toistaiseksi.

Edellä tarkoitetulla tavalla työntekijä voidaan lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos työ on tilapäisesti vähentynyt eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muuta työtä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta.

Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, on työn alkamisesta ilmoitettava väh- intään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.


7.7.2. Lomautuksen ennakkoilmoitus

Xxxxxxx tämän pykälän mukaisen lomautuksen perusteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuva työn vähentyminen, on työnantajan, lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa, annettava lomautuksesta välittömästi, ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaisille. Ennakkoilmoi- tuksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomau- tettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.


7.7.3. Lomautusilmoitus

Ilmoitus lomautuksesta annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto. Työ- nantajan on annettava työntekijälle lomautuksesta kirjallinen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on annettava tiedoksi edellä tarkoitetulle luottamusmiehelle ja lo- mautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimavi- ranomaisille. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole tapauksissa, joissa työnan- tajalla ei ole muun syyn kuin lomautuksen vuoksi lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai joissa työnteon este johtuu merimieslain 23 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista.


7.7.4. Soveltamisohje, lomautustilanteissa

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa.

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisai- kaa. Työntekijällä on lomauttamisaikana oikeus purkaa työsopimus irtisanomisa- jasta riippumatta.

Milloin lomauttaminen on tullut voimaan työntekijän saamatta hyväkseen työsopimuksen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa ja työnantaja ennen lo- mautuksen päättymistä irtisanoo työsopimuksen on työntekijällä MmL 45 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan tai sen osan me- nettämisestä näin aiheutuvasta vahingosta.

Sama oikeus on työntekijällä, joka MmL 45 §:n 1 momentin nojalla irtisanoo ty- ösopimuksensa 225 päivää kestäneen yhdenjaksoisen ja toistaiseksi tapahtuneen lomautuksen jälkeen. Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauk- sissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Työnantajan vastuu edellä mainituissa tapauksissa määräytyy seuraavasti: Korvausvelvollisuutta vähentävät lomautusilmoitusajan palkka ja muualla mah-

dollisesti ansaittu palkka. Muilta osin irtisanomisajan tai sen osan menettämisestä aiheutuneesta vahingosta vastaa työnantaja. Tahallaan ansaitsematta jätetyn pal- kan vähentäminen tulee kyseeseen vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, kun työnantajan olisi itse järjestänyt työntekijälle irtisanomisajaksi työtä.

Edellä selostetuissa tapauksissa muualla ansaitun palkan vähentäminen las- ketaan

- työnantajan irtisanoessa työsuhteen, työnantajan noudattavana olevalta irti- sanomisajalta irtisanomispäivästä lukien,

- työntekijän itsensä irtisanoutuessa ajalta, jota työnantajan olisi ollut noudatet- tava, siitä päivästä lukien, jona työntekijä on irtisanonut työsuhteensa.

Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain. Xxxxxxxxxx suorittaminen edel- lyttää, että työnantajalle annetaan selvitys korvausvelvollisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvel- vollisuus muutoin esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

7.7.5. Takaisin ottaminen

Xxxxxxx työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työntekijästä johtu- vista syistä, ja työnantaja yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanomisajan päätty- misestä tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta (meripäällystövälitys), onko enti- siä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensisijassa näille työnhakijoille.


7.7.6. Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus työvoimaviranomaisille Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoi- man vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luot- tamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaisille.


7.7.7. Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen tai lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan nouda- tettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toi- minnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä

osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huo- miota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.


7.7.8. Soveltamisohje, vähentämisjärjestyksestä

Työvoiman vähentäminen toteutetaan pääsääntöisesti aluskohtaisesti. Tarpeen vaatiessa voidaan kuitenkin työvoiman vähentäminen toteuttaa myös varustamo- kohtaisesti. Varustamokohtainen työvoiman irtisanominen tai lomauttaminen voi tulla kysymykseen esim. silloin, kun varustamo poistaa liikenteestä samalla liiken- nealueella yhden tai useampia samantyyppisiä aluksia.

Tällöin käsitellään erillisenä kokonaisuuksina esim. varustamon matkustaja- aluksia sekä kuivarahti- tai tankkialuksia. Vähennyksistä ja niissä noudatettavasta järjestyksestä tulee neuvotella hyvissä ajoin etukäteen yhteistoimintalain ja sen soveltamisesta merenkulkualalle laadittujen soveltamisohjeiden mukaisessa jär- jestyksessä.


7.7.9. Päällikön työsopimuksen purkaminen ja irtisanominen

Päällikön työsopimuksen purkamisesta tai irtisanomisesta varustamon on ilmoitet- tava kirjallisesti varustamossa valitulle Suomen Laivanpäällystöliiton jäsenten yh- dysmiehelle tai Suomen Laivanpäällystöliitolle. Purkamisen tai irtisanomisen syyt on käytävä ilmi ilmoituksesta.


7.7.10. Neuvottelujärjestys

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja ja työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voi- daan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.


7.8 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli


Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamal- lin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvot- telujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edu- stajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muo- dot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämisme- nettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomi- saikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mu- kaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julki- set työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yh- teistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.


Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeyty- mättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hä- nen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisano- misen tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Ty- öllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, omaaloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työ- paikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä op- pimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliit- tiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta; sekä

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydet- täessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.


8. TERVEYDENHUOLTO

8.1. Työpaikkaterveydenhuollon organisaatio

8.1.1. Neuvottelukunta

Tämän sopimuksen mukaisen työpaikkaterveydenhuollon kehittämisen johtami- nen kuuluu sopijapuolten asettamalle pysyvälle neuvottelukunnalle (Merenkulun työpaikkaterveydenhuollon neuvottelukunta).

Neuvottelukuntaan kuuluu yhteensä kahdeksan jäsentä, joista neljä edustaa

työnantajajärjestöjä ja neljä työntekijäjärjestöjä.

Neuvottelukunnan jäsenet sekä heidän varajäsenensä nimitetään sopijapuol- ten toimesta kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Neuvottelukunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Puheenjoh-

taja on velvollinen kutsumaan kokouksen koolle yhdenkin jäsenen sitä kirjallisesti pyytäessä.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen kun vähintään kaksi jäsentä sekä työnan- tajapuolelta että työntekijäpuolelta on saapuvilla.

Neuvottelukunnan päätösten tekemiseen vaaditaan vähintään 3/4 annetuista äänistä.


8.1.2. Organisaatiomallit

Tässä sopimuksessa mainittujen ja sen pohjalta kehitettävien työterveydenhu- ollollisten toimenpiteiden käytännön toteuttaminen ja järjestäminen kuuluu varus- tamoille.

Tässä tarkoitetut työterveydenhuoltoon kuuluvat palvelut varustamot voivat järjestää merimiesterveyskeskuksen sekä muiden kunnallisten terveyskeskusten avulla tai muun työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetun laitoksen tai henkilön avulla tai muun työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetun laitok- sen tai henkilön avulla tai varustamoiden toimesta järjestettyä omaa työterveyden- huoltopalvelua hyväksikäyttäen taikka mainittuja palvelumuotoja tarkoituksenmu- kaisesti yhdistelemällä.

Varustamot voivat myös käyttää hyväksi muita tarjolla olevia esim. Työter- veyslaitoksen, merimieslääkäreiden ja muiden yksityisten, myös ulkomaiden sai- raaloiden ja lääkärien tarjoamia terveyden- ja sairaanhoidon palveluja.


8.1.3 Varustamon terveydenhuoltohenkilökunta

Riippuen siitä, minkä 2 §:ssä mainitun vaihtoehdon mukaisesti varustamo päät- tää järjestää työterveydenhuolto-organisaationsa, on varustamon otettava pal- velukseensa se määrä ja sen tasoista terveydenhuoltohenkilökuntaa, että tässä sopimuksessa tarkoitettujen työterveydenhuollollisten toimenpiteiden toteuttami- nen voidaan taata.


Työympäristö sekä työterveydenhuollon toimitilat ja välineistö


8.1.4 Työympäristö ja työsuojelu

Työtilat sekä asunto-, ruokailu- ja vapaa-ajanviettotilat tulee suunnitella siten, ettei merenkulkija niiden ominaisuuksien johdosta joudu tapaturman tai sairastumisen vaaraan.

Milloin työsuojelun kannalta tyydyttävää työympäristöä ei voida saavuttaa raken- teellisin tai teknillisin keinoin tai muilla vastaavilla mahdollisimman vähän työn suorittajasta tai muusta henkilöstä riippuvilla torjuntatoimenpiteillä tai tällaisia toi- menpiteitä ei kohtuudella voida vaatia, on merenkulkijoille varattava tarkoituksen- mukaiset suojeluvälineet.

Laivatyöturvallisuudesta on säädetty työturvallisuuslaissa (738/2002) ja työsuo-

jelun valvontalaissa (131/73) sekä yksityiskohtaisemmin , valtioneuvoston päätök- sissä työympäristöstä aluksessa (417/81) ja laivatyössä noudatettavista järjesty- sohjeista (418/81) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.


8.2. Toiminnan sisältö

8.2.1. Työterveydenhuollon toimintapiiri

Työterveydenhuollon toimintapiiriin kuuluu laivapalveluksessa olevan henkilökun- nan työkunnon ja -terveyden ylläpitäminen ja edistäminen huolehtimalla tässä so- pimuksessa tarkoitetulla tavalla henkilökunnan

- terveydenhoidosta

- ensiavusta ja sairaanhoidosta sekä

- kuntoutuksesta


8.2.2. Terveydentilan tarkkailu

Terveydenhuoltohenkilökunnan käynnit aluksissa luovat pohjan työterveyshuollon suunnittelulle, toteutukselle ja kehittämiselle.

Sairauksien ennalta ehkäisemiseksi, niiden varhaiseksi toteamiseksi ja tarvit- tavaan hoitoon saattamiseksi suoritetaan varustamon käyttämän työterveysyk- sikön toimesta laivapalveluksessa olevan henkilökunnan terveydentilan tarkkailua erikseen laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti noudattaen työterveyshuolto- lain määräyksiä.


8.2.3. Työhöntulotarkastus ja seurantatarkastukset

Merenkulkijoiden työhöntulotarkastuksesta ja seurantatarkastuksesta on säädetty asetuksessa merimiehen lääkärintarkastuksesta (476/80).

Varustamo suorittaa edellä mainitussa asetuksessa tarkoitetusta lääkärinto- distuksesta sekä siihen liittyvistä erikoistodistuksista maksettavat palkkiot tutki- muslaitoksen ja lääkärin antamia kuitteja vastaan.

Työntekijän on otettava yhteys työnantajaan tai hänen edustajaansa ennen kuin hän käy edellä tarkoitetuissa lääkärintarkastuksissa tai tutkimuksissa.


8.2.4. Tutkimukset

Tehokkainta ehkäisevää työtä on terveydellisten - mm. ergonomisten - seikkojen huomioonottaminen kaikessa suunnittelussa.

Aluksiin, työvälineisiin ja työntekoon liittyvien fyysisten ja psyykkisten kitkate- kijöiden (ergonomiset epäkohdat), sekä työstä, työympäristöstä, tai muutoin työ- olosuhteista johtuvien hygieenisten vaaratekijöiden (työhygieeniset epäkohdat) toteamiseksi järjestetään varustamoiden kustannuksella tutkimuksia ja ryhdy- tään niiden perusteella kohtuullisiksi katsottaviin tarpeellisiin toimenpiteisiin näin todettujen haittojen poistamiseksi. Tällaisia tutkimuksia tulee erityisesti suorittaa aluksilla, jotka kuljettavat vaarallisia kemikalioita irtolasteina.


8.2.5. Sairaudenhoito ja ensiapu

Sairauden hoidosta ja ensiavusta aluksessa sekä varustamon sairaudenhoito- velvollisuudesta silloin kun laivapalveluksessa oleva merenkulkija on työsuhteen päättyessä sairaana, säädetään merimieslaissa (423/78).

8.2.6. Työkyvyn ylläpito ja kuntoutus

Työpaikkaterveydenhuollon tehtävänä kuntoutuskysymyksissä on neuvoa ja ohja- ta työntekijöitä liikuntaan, liikunnan ylläpitoon ja kehittämiseen työpaikalla sekä ohjata kuntoutusta tarvitsevat työntekijät asiantuntijaelinten hoidettaviksi.


8.2.7. Alkoholin ja päihteiden väärinkäyttö

Alkoholin ja huumeaineiden väärinkäytön poistamiseksi noudatetaan työmarkki- noiden keskusjärjestöjen hoitoonohjaussuositusta siten kun sen soveltamisesta merialalle on osapuolten välillä erikseen sovittu.

Merenkulkija, joka aluksessa väärinkäyttää alkoholia tai muita päihdyttäviä aineita, tulee pyrkiä ohjaamaan sopivaan hoitolaitokseen.

Mikäli työsuhde työnantajan ja työntekijän sopiman hoidon vuoksi on keskey- tynyt, noudatetaan työpaikkaterveydenhuoltosopimuksen 14 §:n määräyksiä.

Huumeiden osalta työmarkkinaosapuolet toteavat, että huumeiden käyttö ja hallussapito aluksella on kielletty. Lisäksi osapuolet viittaavat huumausainelakiin jossa todetaan ”joka luvattomasti valmistaa tai valmistuttaa, kuljettaa, kaupaksi tarjoaa, ostaa, myy, välittää tai muulla tavoin levittää huumausainetta tai sitä yrittää taikka pitää huumausainetta hallussaan tai käyttää sitä taikka luovuttaa lääkemääräyksen tai muun huumausaineen saantiin oikeuttavan asiakirjan, on tu- omittava huumausainerikoksesta vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi tai sak- koon”. Huumausaineeksi katsotaan huumausaineasetuksessa tarkoitetut aineet.


8.2.8. Terveysvalistus ja -kasvatus

Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että terveydenhuollosta aluksessa vastuussa ole- ville järjestetään koulutusta ja neuvontaa terveydenhoitokysymyksissä sekä toi- mitetaan terveyskasvatusta koskevaa materiaalia myös työsuojeluhenkilöstön käyttöön.

Erityisesti on tällöin kiinnitettävä huomiota niiden alusten henkilökuntaan, jotka kuljettavat terveydelle vaarallisia kemikalioita tai muita vaarallisia lasteja.


Työterveydenhuollon kustannukset ja sairausajan palkka


8.2.9. Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa

Otsikossa mainituista lomista on voimassa mitä merimieslaissa on säädetty.

Nainen joka on ollut välittömästi ennen sairausvakuutuslain mukaiselle äitiys- lomalle jäämistään 6 kuukautta yhtäjaksoisesti varustamon palveluksessa, on oi- keutettu äitiyslomalle jäädessään luontoisetukorvaukseen kuitenkin enintään 42 päivältä.


8.3. Erinäiset määräykset

8.3.1. Työsuhde ja sairaus

Sairaustapauksissa on merenkulkijan ensisijaisesti käännyttävä päällikön/varus- tamon osoittaman lääkärin puoleen.

Työntekijä, joka päätöskatselmustilaisuudessa tietää olevansa sairas, on vel- vollinen ilmoittamaan tästä päällikölle tai varustamolle ja tulee hänen vaadittaessa

viivytyksettä kääntyä lääkärin puoleen.

Varustamon tulee pyrkiä sijoittamaan sairauden päätyttyä tai vamman paran- nuttua takaisin varustamoon meripalvelukseen merenkulkija, joka on päätöskat- selmoitu sairauden tai tapaturman takia varsinaisesta työsuhteesta säännöllisesti Suomeen liikennöivästä aluksesta.

Palkka määräytyy sen aluksen mukaan, johon hän ryhtyy toimeen.

Työntekijä, joka palaa toimeensa sairaslomaltaan, on oikeutettu saamaan varustamolta kotipaikkakunnan ja aluksen välisestä matkasta juna-, linja-, auto-, laiva- tai alennetun lentolipun hinnan tositteen mukaan.

Muussa kuin matkustaja-aluksessa työskentelevän työntekijän palatessa sai- raslomaltaan alukselle, maksetaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken en- nakolta ole toisin sovittu, taksikustannukset työhönpaluupaikkakunnan linja-auto tai rautatieaseman taikka lentoyhtiön kaupunkiterminaalin (tai lentoaseman, jos matka sieltä on lyhyempi) ja sataman välillä, kun

- yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai

- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokaudenaikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.


8.3.2. Salassapitovelvollisuus

Henkilökunnan lääkärin on annettava työnantajalle ne tiedot, jotka ovat välttä- mättömiä harkittaessa palvelukseen ottoon tai työhön sijoittamiseen taikka pal- velussuhteen jatkumiseen liittyviä seikkoja. Näitä tietoja saa kuitenkin antaa vain saman varustamon tai varustamoyhtymän sisällä.

Henkilöt, jotka tämän sopimuksen ja asemansa perusteella ovat saaneet tietää merenkulkijaa tai hänen perhettään koskevan yksityisen salaisuuden, eivät saa ilmaista sitä luvatta, jollei laista muuta johdu.

LIITE 1 a


Miehitystaulukko


Miehitys aluksilla joitten bruttovetoisuutta (GT) osoittava luku on alle 4.000 (lolo) tai 6.400 (roro).Tämä vastaa aikaisempaa 1.600 bruttorekisteritonnin (grt) ra- jaa. Konepäällystön pätevyysvaatimusten osalta noudatetaan pääkoneen teholu- kua ilmaistuna kilowatteina (kW).

Lähi- /


1

1

2

1

1

½

½

1

Euroopan- Kauko- Itämeri- liikenne liikenne

Merikapteeni Yliperämies Vahtiperämies


1^

1^

1^



1

½

½


Ylikonemestari Konemestari Vahtikonemestari


Matruusi / Konemies Vahtimies Kokkistuertti

2

2

2


Alahuomautus:

1

1

1

1

1

1


½ = yhtenäispäällystö

^ = yli 3000 kW


Miehitys aluksilla joitten bruttovetoisuutta (GT) osoittava luku on alle 2.500 (lolo) tai 4.000 (roro). Tämä vastaa aikaisempaa 1.000 bruttoreksiteritonnin (grt) ra- jaa. Konepäällystön pätevyysvaatimusten osalta noudatetaan pääkoneen teholu- kua ilmaistuna kilowatteina (kW). Mikäli kellään laivaväellä ei ole talouspuolen koulutusta tulee aluksella olla laivakokki *.

Lähi- /



1

1

2

1

1½

½

1

Euroopan- Kauko- Itämeri- liikenne liikenne

Merikapteeni Yliperämies Vahtiperämies






1

1

1^



Ylikonemestari Konemestari Vahtikonemestari


Matruusi / Konemies Vahtimies

Kokki


1

1

1

1

2

2

*

*

*

Alahuomautus:

½ = yhtenäispäällystö

^ = alle 1500 kW

LIITE 1 a


Miehitys aluksilla joitten bruttovetoisuutta (GT) osoittava luku on alle 1.250 (lolo) tai 2.000 (roro). Tämä vastaa aikaisempaa 500 bruttorekisteritonnin (grt) rajaa. Konepäällystön pätevyysvaatimusten osalta noudatetaan pääkoneen teholukua ilmaistuna kilowatteina (kW). Yhden laivaväestä pitää olla keittotaitoinen.

Lähi- /



1


1

1

2

1½

1

Euroopan- Kauko- Itämeri- liikenne liikenne

Merikapteeni Yliperämies Vahtiperämies








#

#

1

Ylikonemestari Konemestari Vahtikonemestari


Kokki

# = koneenhoitaja

½ = yhtenäispäällystö

Matruusi / Konemies Vahtimies



1

1

2

1

1




Alahuomautus:

LIITE 2


Vuorokautisen ja viikottaisen ylityön laskentaesimerkki:

Alus merellä tai tulo- ja/tai lähtövuorokausi Maanantai 10

Tiistai 14 4 ylityötuntia

Keskiviikko 10

Torstai 13 3 ylityötuntia

Perjantai 12 2 ylityötuntia

Lauantai 10

Sunnuntai       10      

79 – 9 = 70 t

70 t – 65 t = 5 ylityötuntia


Koska sunnuntaina on tehty 2 tuntia yli 8 tunnin, lauantaina 2 tuntia yli 8 tunnin ja perjantaina 4 tuntia yli 8 tunnin josta 1 tunti on viikkoylityötä, niin kaksi tuntia yli 65 menevistä tunneista on pyhäylityötunteja ja kolme tuntia yli 65 menevistä tun- neista on arkiylityötunteja.


Esimerkkiviikolta tulee siten korvattavaksi 12 arkiylityötuntia ja 2 pyhäylityötuntia.


Vaihtopäivien laskentaesimerkki


Mikäli vaihtopäivänä tehdään työtä, syntyy vapaata alla olevien kaavojen mukai- sesti:


Tulo-, lähtö- ja merivuorokautena


(Työtunnit)

x 0,8 = Vapaata, (1:1 vuorottelu)

10

(Työtunnit)

x 0,45 = Vapaata, (2:1 vuorottelu)

10

Satamavuorokautena (Työtunnit)

x 0,8 = Vapaata, (1:1 vuorottelu)

8

(Työtunnit)

x 0,45 = Vapaata, (2:1 vuorottelu)

8


Kun vaihtopäivänä ei tehdä työtä lasketaan tämä vapaa-ajaksi ja yksi (1) aikaisem- min ansaittu vapaapäivä vähennetään.

LIITE 3


OSA-AIKATYÖ JA OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE SEKÄ OSITTAINEN HOITOVAPAA


Suomen Merimies-Unioni SM-U ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Suomen Konepäällystöliitto ry ja Rahtialusyhdistys ry ovat sopineet osa-aikaeläkkeellä, osatyökyvyttömyyseläkkeellä sekä osittaisella hoitovapaalla olevan työntekijän osa-aikatyöstä seuraavaa:


1. OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ


Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen työaika on puolet samanlaista työtä tekevän koko- aikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta ja joka on merimieseläkelain (72/56) tarkoittamalla osa-aikaeläkkeellä.

Jäljempänä olevia määräyksiä sovelletaan ainoastaan tällaiseen työntekijään.


Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevaan työntekijään sovelletaan, mitä osa-aika- eläkkeellä olevan työntekijän osalta on sovittu.


Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että työntekijä olisi terveytensä perusteella kelpaamaton työskentelemään aluksella. Osapuo- let suosittelevat, että työnantaja pyrkii selvittämään yhdessä työntekijän kanssa mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen osatyökyvyttömyyseläkkeellä olon ajaksi.


2. OSA-AIKATYÖNTEKIJÄN PALKAN LASKEMINEN JA MAKSAMINEN


Osa-aikatyöntekijän päiväpalkka on puolet (1/2) samanlaista työtä tekevän kokoai- kaisen työntekijän päiväpalkasta. Näin ollen osa-aikaisen työntekijän päiväpalkka lasketaan seuraavan kaavan avulla:


Päiväpalkka = ½ x 1/30 x kokoaikaisen työntekijän takuupalkka


Osa-aikatyöntekijän takuupalkka saadaan, kun hänen päiväpalkkansa kerrotaan 30:llä (takuupalkka = 30 x päiväpalkka).


Kokoaikaisen työntekijän takuupalkka on määritelty ulkomaanliikenteen pienton- nistoa koskevassa työehtosopimuksessa (pientonnistosopimus) siten, että siihen kuuluu peruspalkka tai korotettu peruspalkka sekä ikälisät, ja valtamerilisä. Ko- koaikaisen työntekijän päiväpalkka saadaan, kun hänen takuupalkkansa jaetaan kolmellakymmenellä.


Osa-aikatyöntekijän palkka maksetaan samalla tavalla kuin kokoaikaisen työnte- kijän palkka.

LIITE 3


3. YLITÖIDEN KORVAAMINEN


Osa-aikaisen työntekijän tekemät ylityöt korvataan siten, kuin ulkomaanliiken- teen pientonniston työehtosopimuksessa on määrätty. Rahana suoritettava ylity- ökorvaus maksetaan saman suuruisena kuin kokoaikaiselle työntekijälle.


4. LUONTOISEDUT VUOSILOMAN AJALTA


Osa-aikatyöntekijän luontoisetujen korvaus vuosiloman aikana on puolet kokoai- kaiselle työntekijälle vastaavalta ajalta maksettavasta luontoisetukorvauksesta.


5. VUOSILOMA


Osa-aikaisen työntekijän vuosiloman osalta noudatetaan merimiesten vuosiloma- laissa (433/1984) sekä ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksessa olevia säännöksiä ja määräyksiä.


6. SAIRAUSAJAN PALKKA JA SAIRAANHOIDON KUSTANNUKSET


Osa-aikatyöntekijän oikeuteen saada sairausajan palkka sekä korvaus sairaan- hoidon kustannuksista sovelletaan, mitä merimieslaissa (423/78) on säädetty.


7. ESIMERKKI OSA-AIKATYÖN / OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN TOTEUTUKSESTA


Työjakso Vapaajakso Eläkejakso



Työsuhde

LIITE 4


ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOHJAUSSUOSITUS


Alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttöä koskeva hoitoonohjausjärjestelmämalli pohjautuu keskusjärjestöjen vuosina 1972 ja 1973 antamiin päihdeongelmaisten hoitoonohjausta koskeviin suosituksiin, sekä vuoden 1976 tulopoliittiseen koko- naisratkaisuun ns. sosiaalipaketin sisältyneeseen ”Yritys Oy:n” hoitoonohjausjär- jestelmään.

Tätä hoitoonohjausjärjestelmää on yllä olevan perusteella ja merenkulkualan työpaikkaterveyden-huoltosopimuksen 14 §:n (29.11.1994 lukien 11 §) johdosta tarkasteltu METENK:ssä (Merenkulun työpaikkaterveydenhuollon neuvottelukun- nassa), ja sovittu, että mallia tulee soveltaa merialalla sellaisenaan seuraavin tar- kennuksin ja lisäyksin.


VARUSTAMO OY:N HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ


Yleistä

Alkoholin ja päihteiden ongelmakäyttö on huomattava yksilöä ja työyhteisöä ko- skeva terveydellinen, sosiaalinen, taloudellinen ja turvallisuusongelma. Ongelman vaikeuden vuoksi myös merenkulkualan työmarkkinajärjestöt ovat laatineet yhtei- sen suosituksen päihdeongelmista kärsivien henkilöiden hoitoon ohjaamisesta.

Hoitoonohjauksen lähtökohtana on tukea päihdeongelmaisen henkilön mah- dollisimman varhaista ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa hoitoon hakeutumista. Työyhteisöä on kehitettävä siten, että se on osaltaan vähentämässä päihteiden ongelmakäyttöä.

On tärkeää, että kaikki osapuolet tunnistavat ongelman ja suhtautuvat siihen vakavasti ja aktiivisin toimenpitein. Vähättelevä tai väärään suojeluun perustuva asenne pahentaa usein ongelmaa. Kierteessä oleva ongelmainen saa jatkaa mo- nesti juomistaan liian kauan, jolloin uhkana ovat perheen hajoaminen, työpaikan menettäminen ja terveydelliset vauriot.

Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjauksen käytännön toteuttamisessa voidaan noudattaa seuraavaa mallia, joka koskee kaikkia henkilöstöryhmiä.


Hoitoon ohjattava

Hoitoon ohjattavalla tarkoitetaan tässä järjestelmässä henkilöä, jolle on kehittynyt tai selvästi on kehittymässä alkoholin tai muiden päihteiden ongelmakäytöstä joh- tuva sosiaalinen, terveydellinen tai työntekoa ja turvallisuutta häiritsevä haitta.


Hoitoonohjaus

Hoitoon hakeutuminen ja hoitoonohjaus voi tapahtua seuraavasti:

- vapaaehtoisesti henkilön omasta tai perheen aloitteesta,

- työtovereiden, esimiehen, yhteyshenkilön tai työterveyshenkilöstön aloitteesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa,

- hoitoonohjaus työnantajan aloitteesta, kun on jouduttu toteuttamaan päihteiden ongelmakäytöstä johtuva kurinpitotoimenpide (kirjallinen varoitus)

- kun kirjallinen varoitus annetaan päihteiden ongelmakäytöstä johtuen, tulee

LIITE 4


siihen sisältyä kehotus hoitoon hakeutumisesta.

- päihteiden ongelmakäytöstä johtuvia kurinpitotoimenpiteitä käsiteltäessä laivatoimikunnassa, pidetään suositeltavana, että aluksen yhteyshenkilöä kuullaan asiassa.

Oma-aloitteinen hoitoon hakeutuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on ensisijaisena tavoitteena. Tällöin ongelmat eivät vielä ole kehittyneet pitkälle ja hoitotoimenpiteiden onnistumisen mahdollisuudet ovat paremmat. Tehokkaalla tiedottamisella pyritään lisäämään vapaaehtoista hoitoon hakeutumista.

Päihdeongelman havaitsemisessa työpaikalla ovat esimiehet ja työtoverit keskeisessä asemassa. Esimiehen tulee antaa suullinen kehotus hoitoon hakeu- tumiseen ongelman havaittuaan sekä samalla antaa tieto hoitoon hakeutumisesta. Saadakseen tietoa hoitoon hakeutumisen käytännön seikoista voi asianomainen ottaa yhteyttä työpaikkansa päihdeyhteyshenkilöön tai työpaikkansa työterveys- hoitajaan. Työtoverit voivat myös toiminnallaan edesauttaa päihdeongelmaisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tapahtuvaa hoitoon hakeutumista. Päihde- ongelmainen voi halutessaan mahdollisuuksien mukaan ottaa päihdeyhteyshen- kilön tai luottamusmiehen mukaan keskusteluun.

Hoitoonohjauksen toteuttamisesta huolehtivien tulee pyrkiä siihen, että päih- deongelmainen ohjataan hoitoon ennen mahdollisia päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia kurinpidollisia (kirjallinen varoitus) tai työsuhteeseen kohdistuvia toi- menpiteitä (työsuhteen purku).


Hoitoon hakeutumisen ja hoitoonohjauksen helpottamiseksi menetellään seuraa- vasti:

- alusten ilmoitustauluilla ja terveysasemilla on jatkuvasti tiedot käytettävistä olevista hoitopaikoista ja hoitomuodoista. (Päihdehuollon palveluopas)

- aluksella ja varustamossa on nimetyt yhteyshenkilöt, joiden puoleen voi kääntyä hoitoon hakeutuessa.

- hoitoonohjauksen käytännön toteuttamisessa työnantaja, yhteyshenkilöt ja työterveyshenkilöstö toimivat yhteistyössä. Työnantajan aloitteesta tapahtu- vasta hoitoonohjauksesta ilmoittaa työnantaja aluksen yhteyshenkilölle, mikäli ongelmainen itse antaa tähän luvan.

- hoitoonohjauksen liittyvissä tapauksissa tehdään hoitosopimus, jossa sovita- an muun muassa hoidossa käynnistä, kustannusten korvaamisesta, varus- tamon tukitoimista ja hoidon seurannasta. Hoitosopimuksen allekirjoittavat työnantaja ja ongelmainen itse.

- hoitopaikan kanssa tehdään hoitosuunnitelma, jolloin päätetään mm. hoito- muodosta.


Yhteyshenkilöt ja heidän tehtävänsä

- aluksella oleva yhteyshenkilö:

Yhteyshenkilö on ensisijaisesti henkilö, jonka puoleen päihdeongelmainen voi kääntyä. Yhteyshenkilöksi tulisi valita tehtäväänsä mahdollisimman hyvin so- piva henkilö, joka nauttii laivaväen luottamusta. Yhteyshenkilön nimeäminen tulisi tapahtua työsuojelutoimikunnassa.

- varustamossa oleva yhteyshenkilö:

LIITE 4


Meriolosuhteista johtuen ei aluksen yhteyshenkilö voi suorittaa niitä tehtäviä, joihin mallissa viitataan. Tämän johdosta on myös kaikissa varustamoissa ol- tava yhteyshenkilö, jonka nimi tulee olla laivaväen tiedossa ja jonka kanssa aluksen yhteyshenkilön tulee olla läheisessä yhteistyössä.

- varustamon yhteyshenkilön tehtävänä on huolehtia hoitoonohjauksen liitty- vistä käytännön toimista ja pyrkiä aktiivisesti ohjaamaan päihdeongelmaisia hoitoon. Yhteyshenkilö huolehtii ongelmaisen edustajana tarpeellisista yhteyk- sistä hoitopaikkaan, työnantajaan, tämän edustajaan ja työterveyshenkilö- stöön.

- varustamon työterveyshenkilöstön edustaja voi myös toimia yhteyshenkilönä.

- luettelo yhteyshenkilöstä on toimipaikoittain ilmoitustauluilla ja työterveysase- milla.

Hoidon toteuttaminen Hoidossa käynti

Hoitosopimuksessa mainitun hoitojakson aikana on pyrittävä välttämään kurinpi-

totoimien käyttöä lukuun ottamatta tapauksia, jolloin henkilö on alkoholin vaiku- tuksen alainen työpaikalla. Ennen kuin työpaikalla ryhdytään työsuhteen purkuun hoidon aikana, esimiehen tulee kuulla työterveyshenkilöstöä tai varustamon yh- teyshenkilöä.

Xxxxxxx hoitoon ohjattu henkilö kieltäytyy menemästä hoitoon tai laiminlyö hoi- dossa käymisen tai hoito todetaan tuloksettomaksi, työnantajalla on oikeus mene- tellä merimieslain ja voimassa olevan menettelytapaohjeen mukaan.

Hoidossa käynti tapahtuu vapaa-aikana.


Tukitoimet

Hoidossa olevan päihdeongelmaisen niin halutessa työnantaja pyrkii mahdol- lisuuksien mukaan siirtämään henkilön tehtävästä tai työryhmästä toiseen ainakin hoidon ajaksi, jos tämän voidaan katsoa tukevan hoitoa. Myös muita tukitoimia toteutetaan tarvittaessa.


Hoidon seuraaminen

Hoitoonohjauksen käytännön toteuttamisesta huolehtivien osapuolten tulee toi- mia yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoitosopimuksen yhteydessä sovitaan yh- teisesti, miten yhteydenpito hoitopaikkaan toteutetaan. Allekirjoitettu hoitosopimus lähetetään tiedoksi hoitopaikkaan.

Silloin kun hoitoonohjaus on tapahtunut työnantajan aloitteesta ja/tai kun hoito tapahtuu työaikana ja aina kun työnantaja osallistuu hoidon kustannuksiin, työ- nantajan edustajalla on oikeus saada tieto hoidossa käynneistä ja/ tai hoidon kes- keytymisestä.

Työterveyshenkilöstö tai varustamon yhteyshenkilö seuraa hoidossa käyntiä hoitopaikasta annettujen tietojen ja ongelmaisen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.


Luottamuksellisuus

LIITE 4


Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja tiedot ovat luottamuksellisia. Xxxxxxxxxxxxxxxx kanssa tekemisissä olevat eivät saa il- man asianomaisen henkilön lupaa antaa asiaa koskevia tietoja sivullisille.


Hoidon tuloksellisuus

Hoitoa on pidettävä tuloksellisena, kun hoitoonohjauksen perusteena olleet so- siaaliset, terveydelliset tai työntekoa häiritsevät haitat ovat vähentyneet. Tuloksia ovat mm. vähentyneet poissaolot, työssäkäynnin vakiintuminen, epämääräisen sairastamisen väheneminen ym.


Hoitokustannukset

Henkilön hakeuduttua vapaaehtoisesti laitoshoitoon maksetaan hänelle työehto- sopimusten mukaisesti sairausajanpalkkaa laitoshoidon ajalta, jos tällaisesta hoi- dosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa.

Hoitomaksuista on ensisijaisesti vastuussa asianomainen itse. Hoitosopi- muksella voidaan kustannuksista sopia tarkemmin.


Tiedottaminen

Hoitoonohjaussopimus, tiedot yhteyshenkilöistä ja hoitopaikoista pidetään nähtä- vänä ilmoitustauluilla. Vastaavat tiedot ovat myös työterveyshenkilöstöllä, yhteys- henkilöillä ja työsuojeluhenkilöillä. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään hoitoon ohjaamiseen liittyvät tiedotus- ja yhteystyökysymykset (kuten tiedotus, kampanjat, yhteyshenkilöiden koulutus, työturvallisuus ym.).

LIITE 5


SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON JA SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLII- TON JA RAHTIALUSYHDISTYKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS


Yleiset määräykset


1. Soveltamisala


Tätä sopimusta sovelletaan Rahtialusyhdistyksen jäsenvarustamoissa.


2. Työpaikan yhteistoimintaelimet


Työnantaja, luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio vastaavat työpaikan yhteis- toiminnasta. Nämä voivat lisäksi perustaa muita sopimiaan varustamokohtaisia toimielimiä paikallisesti sovittavia tehtäviä varten. Yhteistoimintaelimiin henkilöitä nimettäessä on otettava huomioon toimielimessä tarvittava asiantuntemus ja am- matillinen monipuolisuus.


3. Yhteistoimintaelinten vaalit

Vaalit suoritetaan työpaikalla siten, että menettely ei aiheuta kohtuutonta haittaa työnteolle ja että kaikille vaalioikeutetuilla on mahdollisuus osallistua vaaliin.


4. Luottamusmies


4.1. Luottamusmiehen valinta


Varustamon aluksilla työskentelevillä Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Lai- vanpäällystöliiton jäsenillä on oikeus valita omat varustamokohtaiset luottamus- miehet ja heille varamiehet.


4.2. Paikallinen sopimus yhteistoimintaorganisaatiosta


Paikallisesti voidaan sopia, että sama henkilö toimii sekä luottamusmiehenä että työsuojeluvaltuutettuna.


Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton jäsenet voivat paikallisesti sopia, että varustamoon valitaan yksi yhteinen luottamusmies ja hänelle varamies.


Paikallisesti voidaan sopia yhdestä tai useammasta yhteistoimintaelimestä, joka vastaa yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvo- lain mukaisista paikallisen toimielimen tehtävistä ja hoitaa kehittämistoimintaan liittyvät yhteistyötehtävät.

LIITE 5


4.3. Luottamusmiehen toimivalta


Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton luottamusmiehet toimivat kumpikin omien jäsentensä edustajana työsuhdeasioissa.

Työsuhde-erimielisyydet pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti luottamusmiehen ja työnantajan välisissä neuvotteluissa. Vasta tällaisen neuvottelun epäonnistut- tua asia voidaan siirtää työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti so- pijaosapuolten ratkaistavaksi.


4.4. Ilmoitukset


Valituista luottamusmiehistä ja työnantajan nimeämistä neuvotteluedustajista tehdään puolin ja toisin kirjallisesti ilmoitukset yhteistyökumppanille.


4.5. Luottamusmiehen työstä vapautus


Luottamusmies on oikeutettu kalenterivuoden aikana pitämään vapaata luotta- musmiestoimeen liittyvien asioiden hoitamista varten ( varustamon tähän tarkoi- tukseen varaamissa työtiloissa) seuraavasti:

- varustamoissa, joissa on yli 10 alusta 30 vrk

- varustamoissa, joissa on 6 - 10 alusta 20 vrk

- varustamoissa, joissa on 3 - 5 alusta 15 vrk

Tehtävien hoitoon kerralla käytetystä ajasta sovitaan paikallisesti liikennealue ja reittiaikataulu huomioon ottaen.


4.6. Luottamusmieskorvaus


Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus.

Luottamusmies on oikeutettu luottamusmiestehtävien hoitopäiviltä korvaukseen joka vastaa 1,5 arkiylityötunnin palkkaa.

Luottamusmiestehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät matka-, viestintä-, majoitus-, ravinto- ja muut kulut korvataan varustamon ja luottamusmiehen kesken erikseen sovittavalla tavalla.


4.7. Luottamusmiehen toimitila ja työvälineet


Työnantaja järjestää luottamusmiehen käyttöön toimintatilan ja toimistovälineitä sekä työsuhdekirjallisuutta siten kuin varustamon olosuhteet ja luottamusmies- tehtävät yrityksessä kohtuudella vaativat.

Erimielisyyskysymysten ratkaisemiseksi luottamusmiehellä on oikeus käyttää maksutta puhelinta, radiopuhelinta tai lähettää ja vastaanottaa teleksejä, telefak- seja sähköpostiviestejä ja sähkösanomia.

LIITE 5


4.8. Luottamusmiehen työsuhdeturva


Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön eikä sellaiseen työhön, joka olen- naisesti vaikeuttaa luottamusmiestehtävien hoitamista. Luottamusmiehen ansio- kehityksen tulee vastata varustamossa tapahtuvaa ansiokehitystä.

Jos varustamon työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä tahi liikkeen luovutuksen yhteydessä luovutuksesta johtuvasta syystä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei varustam- on toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmie- helle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa vain, kun työ kokonaan päät- tyy eikä voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman merimieslain 77 § 2 momentin edellyttämää niiden Konepäällystöliiton jäsenten ja Laivanpääl- lystöliiton enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.


Näitä määräyksiä sovelletaan myös luottamusmiesvaaliehdokkaaseen, jos ehdok- kuudesta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavan toimikauden alkua ja päättyy vaalituloksen tultua todetuksi. Näitä määräyksiä sovelletaan myös luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin varustamossa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enin- tään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin merimieslain 65 § 2 momentissa on säädetty.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin merimieslain 49 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen sillä perusteella että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla to- istuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta merimieslain 49 §:n 2 momentin 3 kohdan velvoitetta. Luottamusmiehen työsopi- muksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.


4.9. Varaluottamusmiehen asema


Yhteistoimintasopimuksen kohtia luottamusmiehen työsuhdeturvasta, luottamus- miehen siirtämisestä ja koulutusoikeudesta sovelletaan myös varaluottamusmie- heen. Muut luottamusmiestä koskevat oikeudet ja velvollisuudet hänellä on silloin, kun hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

LIITE 5


5. Työsuojelu


5.1. Työsuojeluorganisaatio


Työsuojeluyhteistyötä varten aluksessa on työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuu- tettu ja kaksi varavaltuutettua.

Varustamo nimeää työnantajan yhteistyötä varten alusten työsuojelupäälliköt ja varustamon työsuojeluyhteishenkilön varustamon ja alusten välisen yhteistyön edistämiseksi.

Työntekijät/toimihenkilöt valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Valinnasta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon varustamon tai aluksen työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet.

Milloin samalla työpaikalla työskentelee eri työnantajan palveluksessa olevia toimihenkilöitä, heillä on oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu edustamaan heitä tässä sopimuksessa tarkoitetussa yhteistoiminnassa kaikkien työnantajain kanssa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin.

Ellei muusta ole sovittu, on aluksessa, jossa säännöllisesti työskentelee yh- teensä kymmenen työntekijää ja toimihenkilöä, työsuojelutoimikunta.

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4. Jäsenistä 1/4 edustaa työnantajaa, 1/4 toimihenkilöitä ja puolet työntekijöitä. Jos toimihenkilöitä on työpaikalla enem- mistö, edustaa puolet jäsenistä heitä ja 1/4 työntekijöitä.

Mikäli aluksen päällikkö tai konepäällikkö ei toimi aluksen työsuojelupäällik- könä eikä työnantajanedustajana työsuojelutoimikunnassa, on heillä oikeus osal- listua toimikunnan kokouksiin, joissa heillä on puheoikeus.


5.2. Työkykyä ylläpitävä yhteistoiminta


Työkykyä ylläpitävä toiminta hoidetaan paikallisesti sovittavalla tavalla yhteistyös- sä asiantuntijoiden kanssa. Yhteistoiminnassa seurataan palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja ohjataan kuntoutusta tarvitsevat asiantuntijoiden hoitoon.


5.3 Työsuojeluvaltuutetun työjärjestelyt


Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi vali- tun henkilön työ vaikeuttaa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista, on hänelle, työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen, järjestettävä muuta työtä. Järjestely ei saa aiheuttaa ansion alentumista.


5.4. Työsuojeluvaltuutetun tehtäväkorvaus, työstä vapautus ja työsuhdeturva


Luottamusmiehiä koskevia määräyksiä työstä vapautuksesta, palkan maksamise- sta vapautuksen ajalta, säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettujen tehtävien korvaamisesta, toimitilasta, ansiokehityksestä ja työsuhdeturvasta sovelletaan vastaavasti työsuojeluvaltuutettuun.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun tehtäviin liittyvästä ajankäytöstä ei päästä yksimieli-

LIITE 5


syyteen, on hän kuitenkin oikeutettu saamaan vapautusta työstään vähintään 5 tuntia 4 peräkkäisen viikon aikana. Jos laivaväen lukumäärä ylittää 80 henkeä, 8 tuntia 4 peräkkäisen viikon aikana.


6. Koulutus


6.1 Toimihenkilön ammatillinen koulutus


Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hänet ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan työaikaan ajoittuvan koulu- tuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähen- netä.

Kuukausipalkalla tarkoitetaan perus- ja takuupalkkaa mahdollisine kiinteine kuukausilisineen.

Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä joh- tuvat suoranaiset kustannukset. Toimihenkilön osallistuessa vapaapäivänään koulutukseen maksetaan hänelle tällöin kuitenkin koulutusajalta palkka ja ylity- ökorvaus.

Työajan ulkopuolella koulutusmatkoihin käytetystä ajasta ei palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta suoriteta. Matkakustannusten korvaukset määräytyvät työ- ehtosopimuksen mukaisesti.


6.2 Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteinen koulutus


Työpaikan yhteistoimintakoulutusta järjestävät työmarkkinaosapuolet tai paikalli- set osapuolet sopimallaan tavalla. Yhteistoimintakoulutusta ovat myös paikallista sopimista ja osallistumisjärjestelmiä koskevat kurssit sekä työsuojelun perus- ja erikoiskurssit.

Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten ammatillinen koulutus. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti.


6.3 Toimihenkilön ay-koulutus


Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille enintään kuukauden kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, el- lei se aiheuta tuntuvaa haittaa varustamon toiminnalle. Haittaa arvioitaessa kiin- nitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamus- miehelle hyvissä ajoin epäämisen syy ja pyritään yhteisesti selvittämään muu so- velias osallistumisajankohta.

Etukäteen todetaan, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnan- taja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.

Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksessa tai muualla ja jonka sopimusosapuolet ovat hyväksyneet, työnantaja maksaa luot- tamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle,

LIITE 5


työsuojelutoimikunnan jäsenelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä muille edellä mainituille enintään kahden viikon ajalta. Paikallisesti voidaan sopia tämän korvauksen maksamisesta myös muulle toimihenkilölle.

Luottamusmiehille ja jäsenyhdistysten puheenjohtajille korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta.

Lisäksi maksetaan kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, ruokailukustannusten korvaukseksi sopijaosapuolten sopima ateria- korvaus.

Työnantaja on velvollinen maksamaan korvaukset samalle henkilölle vain ker- ran sisällöltään samasta koulutustilaisuudesta.

Luottamusmiehen lisäksi on Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton jäsenillä oikeus osallistua luottamusmieskoulutukseen seuraavasti:

varustamoissa, joissa on yli 10 alusta 3 henkilöä vuodessa

6 - 10 alusta 2 henkilöä vuodessa

3 - 5 alusta 1 henkilö vuodessa


6.4 Harjoitteluvastaava


Harjoitteluvastaavaan liittyvät määräykset on sovittu tämän yhteistoimintasopi- muksen liitteessä 5 a.


7. Tiedotus ja kokoontumisoikeus


7.1 Työnantajan tiedotettavat asiat


Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toi- mihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

Milloin syntyy epäselvyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, luottamusmiehelle annetaan kaikki asian selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henkilöön liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Salassapitovelvollisuus koskee myös varustamon liiketoi- mintaan ja asiakassuhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisen elämänkoke- muksen mukaan ovat luottamuksellisia.

Luottamusmiehelle annetaan tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustu- va selvitys varustamon taloudellisesta tilasta ja vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys varustamon taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät. Tiedot annetaan pyynnöstä kirjallisena.

Luottamusmiehelle annetaan vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muu- toksista.

Luottamusmiehelle annetaan neljännesvuosittain osastoittain työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärät.

Varustamon tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä maini-

LIITE 5


tuissa tiedoissa.

Luottamusmiehelle annetaan toimialueensa osalta hätä-, vastike- ja ylityöstä sekä niiden korvausmenettelystä työaikakirjanpidon tiedot tarkastelujaksoittain.

Luottamusmiehelle annetaan kirjallisesti toimialueeltaan vuosittain työsuh- detiedot, joista ilmenee nimi, koulutus, ammattinimike, toimen vaativuustaso ja työsuhteen alkamisajankohta.

Luottamusmiehelle annetaan mainittujen työsuhdetietojen lisäksi tiedot mah- dollisesta koeajasta sekä työsuhteen luonteesta ja mahdollisen määräaikaisen työsopimuksen solmimisen perusteesta.

Luottamusmiehellä on toimialueeltaan oikeus saada tiedot varustamon laivois- sa työskentelevien jäsenten työvoimatilanteesta sekä näiden ansiotasosta ja sen koostumuksesta ja kehityksestä.

Luottamusmiehelle on annettava tiedoksi Konepäällystöliiton ja Laivanpäälly- stöliiton varustamon kanssa tekemät erillissopimukset.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot aluksella toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa aluksilla olevasta työvoimasta.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot aluksilla sovituista vuorottelujärjes- telmistä.

Toimihenkilön valtuuttaessa luottamusmiehen saamaan palkkatietonsa, luot- tamusmiehelle annetaan valtuuttajan henkilökohtaiset palkkatiedot.

Uudelle toimihenkilölle ilmoitetaan sovellettava työehtosopimus ja luottamus- miesjärjestelmä.


7.2. Kokoontumis- ja tiedotusoikeus


Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton jäsenillä on oikeus järjestää työnantajan toimitiloissa kokouksia työsuhdeasioissa. Menettelytavat sovitaan paikallisesti.

Luottamusmiehellä on oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia ja tiedonan- toja työsuhdeasioissa ja yleisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa.

LIITE 5 a


SOPIMUS ALUKSEN HARJOITTELIJAVASTAAVASTA


SOPIMUS


Seuraavassa sovitaan aluksen harjoitteluvastaavalle maksettavasta korvauksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Korvaus koskee STCW 95 yleissopimuksen mu- kaista ohjattua harjoittelua, ja sen edellyttämää harjoitteluvastaavaa aluksella.

Tätä sopimusta on laadittu kolmetoista (13) alkuperäiskappaletta, yksi kappale ku- takin sopijaosapuolta kohti.


Sopijaosapuolia korvauksen suorittajina ovat:

Satakunnan ammattikorkeakoulu Merenkulun Rauman yksikkö Yrkeshögskolan Sydväst Sjöfart Åbo

Ålands yrkeshögskola

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Merenkulun osasto Rauman ammatti-instituutti Merenkulkualan yksikkö Yrkesinstitutet Sydväst Sjöfart Åbo

Ålands sjömansskola

Kotkan merenkulku- ja kuljetusalan oppilaitos


Sopijaosapuolia korvauksen saajan puolesta ovat:

Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. – Finlands Skeppsbefälsförbund r.f. Suomen Konepäällystöliitto r.y. – Finlands Maskinbefälsförbund r.f.


Sopijaosapuolia maksujärjestelyn osalta ovat:

Suomen Varustamoyhdistys r.y. – Finlands Rederiförening r.f. Ålands Redarförening r.f.

Rahtialusyhdistys ry – Fraktfartygsföreningen rf (Utrikesfartens småtonnageförening r.f.)


Aluksen harjoitteluvastaavan tehtävät

Aluksen harjoitteluvastaavan tehtävät perustuvat STCW 95 yleissopimukseen. Järjestelyissä noudatetaan Opetusministeriön merenkulkualan koulutustoimikun- nan antamaa toimintaohjesuositusta liitteineen, vuodelta 1999, jossa todetaan että ammattikorkeakoulu ja oppilaitos tai sen yksikkö täydentää em. suositusta omilla ohjeillaan.


Sopimuksen voimassaoloaika

Sopimus astuu voimaan kun kaikki sopijaosapuolet ovat sen allekirjoituksellaan vahvistaneet. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus lakkaa olemasta voi- massa kuuden kuukauden (6 kk) kuluttua siitä, kun yksi tai useampi sopijaosa- puoli sanoo sen kirjallisesti irti.

LIITE 5 a


Korvauksen määrä

Korvauksen määrä on neljäsataaviisikymmentämarkkaa (450,00 mk = Euro 75,68)) kuukaudessa kutakin harjoittelijaa kohden. Vajaiden kuukausien osalta menetel- lään siten, että korvauksen määrä jaetaan kolmellakymmenellä (30), ja kerrotaan harjoittelupäivien määrällä. Xxxxxxxxxx määrä seuraavaksi kalenterivuodeksi, tai useammaksi, sovitaan erillisellä sopimuksella ammattikorkeakoulujen/ oppilaitos- ten, ja työntekijäjärjestöjen kesken.


Milloin korvaus suoritetaan

Aluksen harjoitteluvastaava on oikeutettu korvaukseen niiden päivien osalta jolloin harjoittelija on aluksella, mukaan lukien tulo- ja lähtöpäivät. Aluksen harjoitteluvas- taava on oikeutettu korvaukseen myös silloin, kun harjoittelija on samanaikaisesti työsopimussuhteessa varustamoon.


Maksujärjestelyt

Varustamo välittää aluksen harjoitteluvastaavalle edellämainitun korvauksen. Samalla kun varustamo laskuttaa ammattikorkeakoululta/oppilaitokselta koulutus- sopimukseen perustuvan ylläpitokorvauksen, se laskuttaa aluksen harjoitteluvas- taavan ilmoittaman, harjoittelupäiväkirjaan perustuvan, korvaukseen oikeuttavien päivien määrästä syntyneen korvaussumman.

LIITE 6


SUOMEN MERIMIES-UNIONIN JA RAHTIALUSYHDISTYKSEN VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS


JOHDANTO


Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edellyttämän luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijän välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä ty- örauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Näiden päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat solmineet luottamusmiesjärjestelmää ja luottamusmiesten toimintaa koskevan seuraavan sopimuksen.


1. SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA


Tätä sopimusta sovelletaan Rahtialusyhdistys ry:n jäsenyrityksissä, siinä laajuu- dessa kuin tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen tekemät työehtosopimukset koskevat merenkulkuelinkeinoa.


2. LUOTTAMUSMIESKÄSITE


Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, Suomen Merimies-Unionin jäsenten, varustamon tai yhteisen joh- don alaisten varustamoiden varustamoluottamusmiestä ja aluskohtaista laivaluot- tamusmiestä.


3. VAALIKELPOISUUS


Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Suomen Merimies- Unionin jäsen, asianomaisen varustamon tai varustamoyhtymän työntekijä, sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.


4. LUOTTAMUSMIEHEN VALITSEMINEN


Aluksessa toimessaolevat Suomen Merimies-Unionin jäsenet valitsevat laivaluotta- musmiehen ja hänelle varamiehen. Suomen Merimies-Unionin jäsenillä on oikeus suorittaa luottamusmiesten vaalit aluksella.

Varustamoluottamusmiestä ja varustamon varaluottamusmiestä valittaessa on kaikille varustamossa/varustamoyhtymässä työsuhteessa oleville Suomen Merimies-Unionin jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin.

Laivaluottamusmiestä valittaessa on kaikille aluksessa työsopimussuhteessa oleville Suomen Merimies-Unionin jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin.

LIITE 6


Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työnan- taja varaa jäsenten valitsemille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Varustamoluottamusmies voidaan valita, jos varustamon tai yhteisen johdon alaisten varustamojen alusten lukumäärä on viisi (5) tai aluksissa on työsopi- mussuhteessa yhteensä vähintään (100) työntekijää.

Suomen Merimies-Unioni antaa luottamusmiesvaaleja koskevat tarkemmat ohjeet.


5. ILMOITUKSET


Valituista luottamusmiehistä on vaalin toimittajien kokouksen pöytäkirjalla tai sen otteella ilmoitettava työnantajalle tai työnantajan edustajalle ja Suomen Merimies- Unionille.

Luottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.


6. LUOTTAMUSMIEHILLE ANNETTAVAT TIEDOT


Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijäin palkasta tai muista työsuhtee- seen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Varustamoluottamusmiehellä ja laivaluottamusmiehellä on tehtäviensä hoi- tamista varten oikeus saada tiedot aluksilla toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa aluksilla olevasta työvoimasta.

Varustamoluottamusmiehellä on oikeus luottamuksellisesti saada tiedot alusten työvoimasta ja Merimies-Unionin jäsenten ansiotasosta, siten kuin allekir- joittajajärjestöt siitä erikseen sopivat.

Varustamoluottamusmiehelle ja laivaluottamusmiehelle on annettava tiedoksi Merimies-Unionin ja varustamon väliset erillissopimukset.

Varustamoluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot aluksilla sovituista vuorottelujärjestelmistä.


7. LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT


Luottamusmiehen pääasiallisena luottamusmiestehtävänä on toimia Suomen Meri- mies-Unionin edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa Suomen Merimies-Unionia työlainsäädännön sovel- tamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työnte- kijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiesten tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta Suomen Merimies-Unionin tai työntekijän välillä.


8. LUOTTAMUSMIEHEN TYÖSUHDE


Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle

LIITE 6


annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita jär- jestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa (hei- kentää) luottamusmiestehtävän takia .

Työnantajan ja varustamoluottamusmiehen on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö varustamoluottamusmiehen ammattitaidon ylläpitäminen en- tiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.


9. LUOTTAMUSMIEHEN SIIRTÄMINEN


Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen täh- den saa siirtää vakinaista tointaan huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä. Tämän säännön estämättä voidaan tilapäistä tointaan hoitava luottamusmies siirtää vakinaiseen toimeensa.

Varustamoluottamusmies pyritään sijoittamaan takaisin samaan alukseen tai samalle liikennealueelle, josta hänet on valittu hoitamaan luottamusmiestehtäviä.


10. LUOTTAMUSMIEHEN IRTISANOMISSUOJA


Jos yrityksen työvoima irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei va- rustamon toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman MmL 77 §:n 2 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin MmL 49 §:n sään- nöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta MmL 49 §:n 2 momentin 3 kohdan velvoitetta.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luot- tamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoi- tettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa luot- tamusmieheksi valituksi tulleen osalta kun vaalitulos on todettu.


Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimi- neeseen työntekijään 6 kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

LIITE 6


Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava hyvikkeenä hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Hyvike on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin MmL 65 §:n 2 momentissa on säädetty. Hyvikettä lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.


Pöytäkirjamerkintä:

Varustamon tulee pyrkiä sijoittamaan luottamusmies sairauden päätyttyä tai vam- man parannuttua takaisin varustamon meripalvelukseen.

Kausiliikenteeseen käytettävän aluksen toiminnan katsotaan keskeytyneen kokonaan, milloin alus saapuu viimeiseltä vuoroltaan talvehtimissatamaan. Päästökatselmustilaisuuden yhteydessä luottamusmiehelle on myönnettävä paluuoikeus alukseen, mikäli se talvehtimiskauden jälkeen jälleen asetetaan lii- kenteeseen.

Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittuja määräyksiä, on velvollinen suo- rittamaan luottamusmiehelle merenkulkualan irtisanomissuojasopimuksen mukai- sen korvauksen.

Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsopimussuhteen päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin vuoden, ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut enemmän kuin vuoden. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen on merkittävä irtisanomisen syy. Varustamoluottamusmiehelle ja laivaluottamusmiehelle an- nettavasta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös asianomaisen työpaikan työntekijöille sekä Merimies-Unionille. Edellä mainitut ennakkoilmoitusmääräykset eivät kuitenkaan koske tapauksia, joissa työnantaja lain mukaan on oikeutettu pur- kamaan työsopimuksen taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.


11. VAPAUTUKSEN ANTAMINEN JA ANSIOMENETYKSEN KORVAAMINEN


Tehtäviensä hoitamista varten varustamoluottamusmiehelle/laivaluottamusmie- helle järjestetään tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään.

Mikäli varustamoluottamusmies tai laivaluottamusmies on vapautettu säännöl- lisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamustehtävät sinä aikana.

Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa luottamusmiehelle vapautusta työstään työn kannalta sopivana aikana.

Luottamusmiehen palkka on vähintään kulloinkin voimassaolevan työehtoso- pimuksen mukainen, johon hän työsopimuksellaan on sidottu.

Varustamoluottamusmiehen palkka on vähintään pursimies YT –palkkaryh- män mukainen palkka ikälisineen.


Varustamoluottamusmies/varustamon varaluottamusmies on oikeutettu hoitaes- saan varustamoluottamusmiehen tehtäviä jokaiselta luottamusmiestehtävien hoi- topäivältä korvaukseen, joka vastaa 1,65 arkiylityötunnin palkkaa.

LIITE 6


Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.


Pöytäkirjamerkintä:

Vapautuksen antaminen luottamusmiehelle.

Tehtäviensä hoitamista varten järjestetään luottamusmiehelle säännöllisesti to- istuvaa vapautusta työstään seuraavasti:

Varustamoluottamusmies:

3 - 5

alusta

15 vuorokautta/kalenterivuodessa

6 - 10

alusta

20 vuorokautta/kalenterivuodessa

yli 10

alusta

30 vuorokautta/kalenterivuodessa


Varustamoluottamusmiehen ollessa estynyt hoitamasta luottamusmiestehtäviään toimii varustamon varaluottamusmies hänen sijaisenaan. Luottamusmiestehtäviä hoitaessaan käyttää varustamon varaluottamusmies varustamoluottamusmiehen tehtäviä varten työstä annettavaa vapautusta.


12. LUOTTAMUSMIEHEN KOULUTUS


Osapuolet pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pä- tevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.


13. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMITILAT JA TOIMISTOVÄLINEET


Työnantaja järjestää luottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamus- miestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpaikan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Luottamusmiehellä on oikeus maksutta käyttää luottamusmiestehtäviensä hoitamisessa aluksen ja varustamon tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä, kuten atk-laitteita niihin liittyvine ohjelmineen, internet-yhteyttä ja sähköpostia. Mikäli luottamusmies joutuu hoitamaan luottamusmiestehtäviä muualla kuin va- rustamon tai aluksen toimitiloissa, hänelle korvataan tästä ja viestintävälineiden käyttämisestä aiheutuvat kustannukset.

Mikäli aluksella syntynyttä erimielisyyttä ei ole saatu ratkaistuksi luottamusmiessopimuksen edellyttämällä tavalla on laivaluottamusmiehellä oike- us käyttää riita-asian selvittämiseksi maksutta aluksen/varustamon tavanomaisia käytössä olevia toimisto- ja viestintävälineitä.


Luottamusmiehen tiedottamistoimintaa varten tulee olla asianmukainen ilmoitus- taulu/-tila.

LIITE 6


14. NEUVOTTELUJÄRJESTYS


Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

Ellei työntekijä ole saanut palkkaustaan tai työehtojaan koskevaa asiaa sel- vitetyksi suoraan työnjohdon kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi työ- osastonsa luottamusmiehen ja työnjohdon välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voidaan se siirtää laivaluottamusmiehelle tai varustamo- luottamusmiehelle.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, nou- datetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.


15. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA


Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.


RAHTIALUSYHDISTYS RY SUOMEN MERIMIES-UNIONI RY

LIITE 7


SOPIMUS TYÖSUOJELUTYÖSTÄ TYÖPAIKOILLA MERENKULUN ALALLA


Nykyaikainen työlainsäädäntö jakautuu lähinnä työsuhdetta, työntekijäin suojelua sekä työntekijäin sosiaaliturvaa sääteleviin lakeihin sekä niiden nojalla annettuihin määräyksiin. Lisäksi työlainsäädäntöön luetaan kuuluvaksi säädökset jotka koske- vat lakien noudattamisen valvontaa.

Työturvallisuuslaissa asetetaan työnantajalle velvollisuus ottaa huomioon kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, am- mattitaitoon ja hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.

Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijää tarkoin noudattamaan, mitä hänen velvollisuudekseen sanotussa laissa määrätään sekä käyttämään hänelle tapaturman ja terveyden haitan estämiseksi määrättyjä suojeluvälineitä ja muutoin noudattamaan työssä tarpeellista varovaisuutta.

Näiden työnantajan ja työntekijän velvollisuuksien pohjalta on työtur- vallisuuslaissa vielä säädetty, että osapuolten on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitämään ja tehostamaan turvallisuutta aluksella. Tämän yhteistoiminnan sis- ällöstä on tarkemmin säädetty työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa.

Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että työe- lämän osapuolet edelleen ottavat yhteisesti kantaakseen vastuun työsuojelutyö- stä, jonka tehokas suorittaminen vastaa sekä työnantajan että työntekijäin etuja. Määrätietoinen työsuojeluhenkilöstön koulutus antaa edellytyksen työpaikkatason työsuojelutyön kehittämiselle.

Tämän vuoksi ja todeten työsuojelutyön moraalisen ja yhteiskunnallisen ja ta- loudellisen merkityksen allekirjoittaneet liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työsuojelu- toiminnalle myönteisen hengen aikaansaaminen ja vaaran lähteiden poistaminen työpaikoilta edellyttää läheistä yhteistyötä työnantajain, työntekijäin ja toimihen- kilöiden välillä. Liitot pitävät tarpeellisena työsuojelua koskevan sopimuksen ai- kaansaamiseksi täsmentää jäljempänä mainituin kohdin työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentin perusteella muutamia merenkulkuun liittyviä työ- paikkaa ja työntekijöitä sekä toimihenkilöitä että työsuojelutoimikuntaa koskevia määräyksiä.

Laivatyöturvallisuudesta on yksityiskohtaisemmin säädetty mm. työtur- vallisuuslaissa (229/58), valtioneuvoston päätöksissä työympäristöstä aluksissa (417/81) ja laivatyössä noudatettavista järjestysohjeista (418/81), sekä työsuojelun valvontalaissa (131/73) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.


1 § SOVELTAMISALA


Tämä sopimus koskee Rahtialusyhdistys r.y.:n jäsenvarustamoiden aluksia, joihin sovelletaan ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimusta.

LIITE 7


2 § YHTEISTOIMINTAELIMET


Työsuojeluyhteistyötä varten aluksessa on työnantajan nimeämä yhteistoiminnas- ta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja/tai toimihenkilöitä (yhteistoimin- nassa) edustava työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua.

Työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmu- kaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon varus- tamon tai aluksen työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, on aluksessa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää toimihenkilöa- semassa olevat työntekijät mukaan luettuna, perustettava työsuojelutoimikunta tämän sopimuksen 13 - 15 §§ mukaisesti.

Alukseen voidaan, sen mukaan mitä valvontalain 12 §:ssä on säädetty, pe- rustaa muulloinkin työsuojelutoimikunta. Mikäli alukseen on valvontalain 12 §:n mukaan perustettu työsuojelutoimikunta, koskee sopimus myös tältä osin näitä aluksia.


3 § YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT


Työsuojelutoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta.

1) laatia työsuojelutoiminnassa noudatettavaksi vuosittain toimintasuunnitelma;

2) laatiatoimintaavartenaluksentyösuojelutoiminnanyleistäjärjestelyäkoskevat tarpeelliset suunnitelmat;

3) osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkas- tuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi.

4) myötävaikuttaa muun kuin edellisessä kohdassa tarkoitetun tutkimuksen suo- rittamiseen ja toimeenpanemiseen, milloin tällainen tutkimus on tarpeen työ- paikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmanvaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;

5) seurata tapaturma- ja terveystilannetta työpaikalla sekä ryhtyä toimenpiteisiin tutkimuksen toimeenpanemiseksi tapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien syiden selvittämiseksi.

6) seurata työterveyshuollon toimeenpanoa työpaikalla ja tehdä sitä koskevia esityksiä työnantajalle

7) käsitellä päihteiden liikakäyttöön liittyvää tiedottamis- ja valistusaineiston jaka- mista sekä päihteiden liikakäyttäjien hoitoon ohjaamista siten kuin siitä on me- rialan hoitoonohjausmallissa sanottu;

8) käsitellä työsuojeluun vaikuttavia työpaikan muutos- ja uudistus- sekä tapa- turmien ja terveysvaarojen ehkäisysuunnitelmia kustannusarvioineen, antaa näistä lausuntoja työnantajalle sekä seurata suunnitelmien toteuttamista;

9) pyrkiä kehittämään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviä menettely- tapoja ja tehdä niitä koskevia esityksiä työnantajalle;

10) perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin ja seurata niiden kehitystä sekä tarvittaessa ja milloin se on mahdollista muun

LIITE 7


muassa tarkastuksia suorittamalla kiinnittää erityistä huomiota vaarallisiin työolosuhteisiin ja työtapoihin sekä tehdä esityksiä niiden korjaamiseksi

11) selvittää vuosittain toimialueensa työsuojelua koskevan yhteistyökoulutuksen tarve ja laatia suunnitelmia yrityksen koulutussuunnitelman ja talousarvion valmistamista varten sekä toimeenpanna tätä koulutusta omaa toimialuettaan varten hyväksytyn koulutussuunnitelman ja talousarvion puitteissa ottaen huomioon mitä osapuolten kesken on työsuojelun yhteiskoulutuksen järjestä- misestä koulutussopimuksessa erikseen sovittu.


4 § VARUSTAMON TYÖSUOJELUYHDYSHENKILÖ


Alusten ja varustamon välisen työsuojeluyhteistyön edistämiseksi tulee jokaisen varustamon nimetä työsuojelusta vastaava henkilö, jonka nimi on saatettava alusten, merenkulun työmarkkinajärjestöjen ja työsuojeluviranomaisten tietoon.

Varustamon työsuojeluyhdyshenkilön tulee olla perehtynyt alusten työsuo- jelukysymyksiin.


Yhdyshenkilön tehtävänä on

- ylläpitää varustamon ja alusten työsuojelutoimikunnan tai muun sitä vastaavan työsuojeluyhteistoimintaelimen välistä kirjeenvaihtoa ja muuta tarpeellista työsuojelun yhteistoimintaa.

- välittää alusten työsuojeluyhteistoimintaelinten käyttöön tapaturmiin ja työ- terveydenhuoltoon liittyviä tietoja

- huolehtia työsuojeluun liittyvien lakien, asetusten ja määräysten tiedoksi saattamisesta alusten työsuojeluyhteistoimintaelimille.

- huolehtia siitä että työnantaja ja tämän edustajat saavat tarpeelliset tiedot työsuojelua koskevista säännöksistä, määräyksistä ja ohjeista

- huolehtia varustamokohtaisen työsuojelukoulutustarpeen tiedottamisesta merenkulkualan turvallisuustyön työalatoimikunnalle sekä pitää luetteloa koulutusta saaneista työsuojeluhenkilöistä.

- ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä työsuojeluviranomaisiin.


5 § TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT


Työsuojelupäälliköksi nimettävän tulee olla työsuojeluun perehtynyt henkilö.

Työsuojelupäällikölle tulee tehtäviensä hoitamista varten järjestää riittävät toi- mintaedellytykset.


Työsuojelupäällikön tulee vastatessaan työnantajan ja laivaväen välisestä työsuo- jelua koskevasta yhteistoiminnasta työpaikalla:

1) perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä huolehtia niiden saattamisesta laivaväen tiedoksi;

2) osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin jos tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi.

LIITE 7


3) perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin, seurata niiden kehitystä sekä ryhtyä toimenpiteisiin havaitsemansa epäkoh- dan tai puutteellisuuden poistamiseksi;

4) ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin valvontalaissa säädetyn työnantajan ja työn- tekijän välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työpaikalla sekä toimia työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi;

5) pitää yhteyttä työsuojelutoimikuntaan, työsuojeluvaltuutettuun ja muihin työ- paikalla työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin;

6) suorittaa ne muut tehtävät, jotka työsuojelun valvonnasta annetun lain ja ase- tuksen sekä niiden nojalla annettujen määräysten mukaan hänelle kuuluvat;

7) tehdä esityksiä työnantajalle toimenpiteistä tutkimuksen järjestämiseksi työ- paikalla sattuneen tapaturman tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;

8) kiinnittää työnantajan huomiota siihen, että säädetyt työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastukset toimitetaan;

9) tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä tarpeellisen ensiaputoiminnan ja sitä koskevan koulutuksen järjestämiseksi työpaikalle;

10) tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä työpaikan työsuojeluun liittyvän työhönopastuksen, koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämiseksi

11) ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä varustamon työsuojeluyhdyshenkilöön ja työter- veyshenkilöstöön

12) toimittaa aluksen työsuojelutoimikunnan päätökset viivytyksettä varustamoon.


6 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TEHTÄVÄT


Työsuojeluvaltuutetun tulee edustaessaan työpaikan laivaväkeä työsuojelua ko- skevassa yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin;

1) perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin;

2) osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkastuk- sen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

3) osallistua tarvittaessa ja milloin se tutkimuksen luonteen huomioon ottaen on mahdollista muuhun kuin edellisessä kohdassa tarkoitettuun tutkimuksen, joka on toimeenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapatur- man vaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;

4) perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin tarkkailemalla niitä säännöllisesti eri työskentelypaikoissa ja seuraamalla niiden kehitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta sekä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista ensiksi asianomaiselle työnjoh- dolle ja työsuojelupäällikölle ja työterveyshenkilöstölle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaisille;

5) toimia työsuojelua koskevan työnantajan ja laivaväen välisen yhteistoiminnan kehittämiseksi työpaikalla;

6) pitää yhteyttä työpaikan työsuojeluhenkilökuntaan, työsuojelupäällikköön, työterveyshenkilöstöön ja muihin työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin

LIITE 7


sekä työsuojeluviranomaisiin sekä

7) suorittaa ne muut tehtävät, jotka valvontalain ja asetuksen sekä niiden nojalla annettujen määräysten mukaan hänelle kuuluvat.


7 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ASEMA JA OIKEUDET


Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tehtäviensä suorittamista varten saada nähtä- väkseen sellaiset asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten mukaan. Hänellä on myös oikeus tutustua työn turvallisuutta ja terveyttä koskeviin lausuntoihin ja tutkimustuloksiin ja saada kaikista edellä tarkoitetuista asiakirjoista jäljennöksiä.

Työsuojeluvaltuutettu ei saa työsuojeluvaltuutetun tehtävän vuoksi laiminlyödä työsuhteestaan johtuvia velvollisuuksia. Työnantaja ei saa ilman pätevää syytä kieltäytyä vapauttamasta työsuojeluvaltuutettua tämän säännöllisestä työstä sel- laiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten.

Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisen takia. Työnantajan ja työsuo- jeluvaltuutetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö työsuojelu- valtuutetun ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö ao. henkilön ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työsuojeluvaltuutetun toimikauden aikana ta- pahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti voimas- sa, mitä merimieslain 77 §:n 2 momentissa säädetään luottamusmiehen työso- pimuksen irtisanomisesta. Varavaltuutettu rinnastetaan valtuutettuun asemansa ja oikeuksiensa osalta silloin, kun valtuutettu on estynyt hoitamasta tehtäviään vuosiloman tai vuorottelujärjestelmän vuoksi.


8 § VAPAUTUSTEN MYÖNTÄMINEN TYÖSTÄ


Työnjohdon tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle sekä työsuojelutoimikunnan pu- heenjohtajalle ja jäsenelle vapautusta työstä silloin, kun se on välttämätöntä heille kuuluvan tehtävän asianmukaista suorittamista varten. Vapautusta työstä saaneen henkilön tulee hoitaa tehtävänsä siten, että siitä koituu mahdollisimman vähän haittaa hänen varsinaiselle työnteolleen.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä syntyy epäselvyyttä, on hän kuiten- kin oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoi- tamista varten vähintään 5 tuntia 4 perättäisen viikon aikana.

LIITE 7


9 § TYÖAJAN ULKOPUOLISET TEHTÄVÄT


Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenen tulee sopia, mikäli mahdollista, etukäteen työnantajan tai työnantajan edustajan kanssa työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä ellei tehtävä johdu työsuojeluviran- omaisen määräyksestä.


10 § ANSIOMENETYKSEN KORVAAMINEN JA PALKKIOT TYÖAJAN ULKO- PUOLELLA SUORITETUISTA TEHTÄVISTÄ


Varsinaisena työaikana työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäsenen tehtävien hoitamiseen käytetty aika rinnastetaan varsinaiseen työaikaan.

● Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkor- vauksesta.

● Työajan ulkopuolella suoritetusta työsuojelua koskevasta välttämättömästä tehtävästä sekä työsuojelutoimikunnan kokoukseen osallistumisesta makse- taan valtion komiteoissa voimassa olevan kokouspalkkion suuruinen palkkio.


11 § VARAVALTUUTETTU


Työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tehtäviensä hoitamisesta, toimii hänen tilalla- an ensimmäinen varavaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetun on ilmoitettava esteestään ensisijaisesti esimiehelleen ja tarvittaessa työpaikan työsuojelupäällikölle.


12 § TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN KOKOONPANO


Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4.

Työsuojelutoimikunnan jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, neljännes toimihenkilöitä ja puolet työntekijöitä. Jos kuitenkin tämän sopimuksen tarkoitta- mien toimihenkilöiden ryhmä muodostaa työpaikalla enemmistön, edustaa puolet jäsenistä näitä toimihenkilöitä ja neljännes työntekijöitä.

Työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa toimii työsuojelupäällikkö. Toimihenkilöiden edustajat työsuojelutoimikuntaan valitsevat aluksilla työsken-

televät toimihenkilöt keskuudestaan.

Työntekijöitä työsuojelutoimikunnassa edustavat työsuojeluvaltuutettu sekä varavaltuutetut.

Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana ovat toimi- kunnan keskuudestaan näihin tehtäviin valitsemat henkilöt. Toimikunta valitsee itselleen tarvittaessa sihteerin, jonka ei tarvitse olla toimikunnan jäsen. Mikäli aluksen päällikkö tai konepäällikkö ei toimi aluksen työsuojelupäällikkönä eikä työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa, on heillä kuitenkin oikeus osal-

LIITE 7


listua toimikunnan kokouksiin, joissa heillä on puheoikeus mutta ei äänivaltaa.

Toimihenkilöksi katsotaan aluksen päällikkö, konepäällikkö, perämiehet, kone- mestarit sekä kokkistuertti.


13 § TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN KOKOUKSET


Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran neljän- nesvuodessa.

Puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan tehtävänä on kutsua toimikunta kokoukseen. Lisäksi toimikunta on kutsuttava kokoon, jos työ- suojelupäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu tai joku työsuojelutoimikunnanjäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää.


14 § TOIMIELINTEN VAALIT


Työsuojeluvaltuutetun työsuojelutoimikunnan jäsenten vaalit suoritetaan näiden toimikautta edeltävän vuoden marraskuun 1 päivänä ja joulukuun 31 päivän väli- senä aikana, ellei työsuojelun valvonnasta annetusta laista tai sosiaali- ja terveys- ministeriön määräyksestä muuta johdu.

Vaalit on toimitettava siten, että kaikilla aluksen työntekijöillä ja toimihenkilöillä on mahdollisuus ottaa niihin osaa. Työsuojeluvaltuutetun vaalista on lisäksi nou- datettava, mitä siitä on laissa erikseen säädetty.

Työsuojeluvaltuutetuksi ja työsuojelutoimikunnan jäseneksi suositellaan valit- tavaksi työpaikan työsuojelukysymyksiin hyvin perehtyneitä henkilöitä. Henkilö, joka on valittu työsuojeluvaltuutetuksi voidaan myös valita työsuojelutoimikunnan jäseneksi.

Vaalien toimeenpanemisesta huolehtii työsuojelutoimikunta, ellei aluskohtai- sesti muuta sovita.


Pöytäkirjamerkintä:

Aluksessa suoritettavien ensimmäisten vaalien toimeenpanemisesta huolehtii työ- suojelupäällikkö ja milloin aluksessa on valittu luottamusmies, yhteistoiminnassa hänen kanssaan.


15 § TOIMITILAT JA TOIMISTOVÄLINEET


Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtä- vien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen.

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamista varten sekä työ- suojeluvaltuutettujen että työsuojelutoimikunnan käyttöön näille kuuluvien tehtä- vien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus maksutta käyttää tehtäviensä hoitamisessa

LIITE 7


aluksen ja varustamon tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä, kuten atk-lait- teita niihin liittyvine ohjelmineen, internet-yhteyttä ja sähköpostia.


16 § YRITYSKOHTAISET JÄRJESTELYT


Tämän sopimuksen organisaatiota koskevista määräyksistä voidaan järjestöjen välisellä sopimuksella poiketa ottaen huomioon työsuojelun valvonnasta annetun lain pakottavat määräykset ja edellyttäen, että aluksen toiminnasta tai liikenteestä tai muista vastaavista syistä johtuen on tarkoituksenmukaista järjestää yhteistoi- minta muulla tavoin.


17 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA


Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus


RAHTIALUSYHDISTYS RY SUOMEN MERIMIES-UNIONI RY

LIITE 7 a


TYÖSUOJELUSOPIMUKSEN TARKOITTAMAN TYÖALATOIMIKUNNAN TOIMINTAMALLI


1 § Ulkomaanliikenteen työalatoimikunta

Työmarkkinakeskusjärjestöjen välisen sopimuksen mukaisena merenkulkualan turvallisuustyön työalatoimikunta toimii sopimusosapuolten erikseen asettama työalatoimikunta.


2 § Työalatoimikunnan jäsenet ja toimikausi

Työalatoimikuntaan kuuluu yhteensä kahdeksan jäsentä, joista neljä edustaa työnantajajärjestöjä ja neljä työntekijäjärjestöjä. Työalatoimikunnan jäsenet sekä heidän varajäsenensä nimetään sopijaosapuolten toimesta kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Työalatoimikuntaan kutsutaan Työturvallisuuskeskuksesta pysyvä asiantuntija.


3 § Kokoontuminen

Työalatoimikunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtaja on velvollinen kutsumaan kokouksen koolle yhdenkin jäsenen sitä kirjallisesti pyy- täessä.


4 § Päätösvaltaisuus

Työalatoimikunta on päätösvaltainen kun vähintään kaksi jäsentä sekä työnantaja- puolelta että työntekijäpuolelta on saapuvilla. Toimikunnan päätösten tekemiseen vaaditaan vähintään 3/4 annetuista äänistä.


5 § Työalatoimikunnan tehtävät

1) Edistää merenkulkualan työmarkkinajärjestöjen yhteistyöelimenä työnanta- jien, työntekijöiden ja toimihenkilöiden välistä yhteistyötä työsuojelun tehosta- miseksi.

2) Pyrkiä aikaansaamaan ja kehittämään yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista työnjakoa turvallisuustyön alalla toimivien yhteisöjen välillä.

3) Suunnitella pitkällä tähtäimellä toimenpiteitä ja tehdä aloitteita työsuojelun tehostamiseksi.

4) Xxxxxx muiden sellaisten toimenpiteiden hyväksi, joiden tarkoituksena on kehittää työpaikkojen turvallisuutta.

5) Suunnitella ja tehdä mm. Työturvallisuuskeskuksen kanssa turvallisuutta koskevaa valistustyötä.

6) Suorittaa muut tehtävät jotka asianomaiset liitot yhteisesti sille antavat.


6 § Kustannukset

Työalatoimikunnan kustannukset jaetaan asianomaisten työnantaja- ja palkansaa- jajärjestöjen kesken puoliksi. Työnantaja ja palkansaajapuoli sopivat tällöin keske- nään kustannusosuutensa sisäisestä jakamisesta.

LIITE 8


STK/SAK:

Koulutustoimintaa koskeva sopimus ja soveltamisohje sekä merialan sovellutus.


Tämän sopimuksen osalta viitataan keskusliittojen välisiin sopimuksiin ja merialan sovellutukseen.

Document Metadata

Filed: June 5th, 2007