OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

SeAMK profiloituu yrittäjyyteen ja ruokaan, ja strategiansa vision mukaisesti SeAMK haluaa olla paras korkeakoulu opiskelijalle. SeAMKin vahvuusalat ovat ruokaturvallisuus, digitaalinen valmistus ja teollinen internet, hyvinvointiteknologia sekä kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset.

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus asemoi vuonna 2015 toimintansa kehittämiselle neljä eri vaihtoehtoa: 1) itsenäinen, mutta vahvasti verkostoitunut SeAMK, 2) entistä tiiviimpi yhteistyö Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa ja mahdollinen uusi organisoituminen, 3) liittoutuma Tampere 3:n kanssa, 4) liittoutuma Vaasan korkeakoulukonsortion (VY, VAMK) kanssa.

SeAMK on yhdessä Satakunnan AMK:n ja Tampereen AMK:n kanssa laatinut selvityksen yhteistyön tiivistämisestä Tampere 3-korkeakouluyhteisön (valmistui 14.9.2019) kanssa. Selvityksessä on kolme vaihtoehtoa: 1) SeAMK liittyy omana ammattikorkeakouluna Tampere 3 -korkeakoulukonsortioon (nykyinen omistus vaihtuu), 2) SeAMK, TAMK ja SAMK muodostavat konsortiossa yhden ammattikorkeakoulun (nykyinen omistus vaihtuu) tai 3) SeAMK jatkaa itsenäisenä ammattikorkeakouluna.

Selvityksen pohjalta tapahtuva päätöksenteko ajoittunee vuoden 2019 toiselle puoliskolle.

SeAMK laatii vuoden 2019 aikana uuden strategian, joka valmistuu vuoden 2020 alkuun mennessä. Osana strategiatyötä arvioidaan mitä etuja ja haittoja voisi olla liittymisestä Tampere 3 korkeakouluyhteisöön.

Osana työnjaon vahvistamista muiden ammattikorkeakoulujen kanssa SeAMK on luopunut tietotekniikan AMK-tutkintokoulutuksesta ja vastaavasti VAMK luopui rakennustekniikan koulutuksesta. Näille aloille ei ole ollut sisäänottoa vuodesta 2017 lähtien. Päätöksen jälkeen on kuitenkin ilmennyt myös omalla alueellamme työvoimapulaa tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn osaamista ja olemme tätä pyrkineet paikkaamaan jatkuvan oppimisen kokonaisuuksilla.

Strategista yhteistyötä on viety sopimuspohjaisesti eteenpäin VAMKin lisäksi myös JAMKin ja TAMKin kanssa. Vaasan yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa on kehitetty koulutuspolkuja ja tutkimusyhteistyötä yhteisillä painoaloilla tavoitteena neljällä alalla kullakin ainakin yksi maisteripolku.

Koulutuspolkuja toiselta asteelta ammattikorkeakouluun on rakennettu tiiviissä yhteistyössä Koulutuskeskus Sedun, Etelä-Pohjanmaan Opiston, Suupohjan ammatti-instituutin ja Järviseudun ammatti-instituutin kanssa sekä Opinlakeus-verkoston kanssa. Lukioyhteistyö Etelä-Pohjanmaalla toimivien lukioiden kanssa on kehittynyt hyvin: tarjontaa on kuuden kurssin verran.

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päätti 30.5.2017, että agrologikoulutuksen teoriaopetus siirretään Ilmajoelta Framin kampukselle Seinäjoelle 1.1.2019 lukien. Päätöstä tehtäessä arvioitiin sitä, missä agrologikoulutus voi tulevaisuudessa säilyttää ja vahvistaa kilpailukykynsä maan eturivin koulutusympäristönä sekä missä se voi vahvistaa asemaansa myös kansainvälisesti kiinnostavana koulutus- ja tutkimusympäristönä. Tavoitteena ovat synergiaedut ruokaketjun kehittämisen muiden tutkinto-ohjelmien ja SeAMKin muiden koulutusalojen kanssa sekä toisaalta merkittävät säästöt tilakustannuksissa. SeAMK Ruoka-yksikön kaikki tilat ja toiminta ovat kevään 2019 jälkeen samalla kampuksella muun toiminnan kanssa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on vuosina 2008-2019 koonnut vaiheittain kaiken peruskoulutuksen Seinäjoen kampukselle. Tätä kehitystä tasapainottaa maakuntakorkeakoulutoiminta viidellä paikkakunnalla Etelä-Pohjanmaalla.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt (lokakuussa 2018) laaja-alaisen ohjelman ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi ja kasvattamiseksi niin opetuksessa kuin TKI- toiminnassa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu kehittää omaa toimintaansa strategiansa sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 pohjalta. Tärkeimpiä strategisia toimenpiteitä kuluvalla sopimuskaudella ovat olleet SeAMKin toiminnan keskittäminen Seinäjoen Framin alueelle ja monialaisuuden sekä sisäisen yhtenäisyyden edistäminen, digitaalisen kampuksen kehittäminen, opintojen joustavoittaminen, opintopolkujen rakentaminen SeAMKiin ja SeAMKista eteenpäin, avoimuuden, kaupallistamisen ja koulutusviennin kehittäminen sekä ruoka-alan kehittäminen ja brändäys uudelle tasolle. Merkittävimmät investoinnit oppimis- ja tutkimusympäristöihin tällä sopimuskaudella ovat sosiaali- ja terveysalan sekä korkeakoulukirjaston uudisrakennus Framin kampukselle (9/2018), elintarvikelaboratorio Framin kampukselle (4/2019), teollisen internetin laboratorio (5/2017), terveysalan simulaatio-oppimisympäristö (9/2018) sekä virtuaalilaboratorion päivitys (syksyllä 2018) ja robotiikkalaboratorio (keväällä 2019).

Ammattikorkeakoulun strategiset toimenpiteet tukevat selkeästi Xxxxx Xxxxxxx hallituksen hallitusohjelmassa määriteltyjä tavoitteita Osaaminen ja koulutus painopistealueella. Toimenpiteissä on huomioitu myös Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017-2025 sekä Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tiekartat ja kehittämistoimenpiteet. Toimenpiteitä on kuvattu tämän sopimusraportin eri alakohdissa sekä sopimuksen liitteenä olevissa dokumenteissa.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti Agrobiotalouden innovaatioyhteisössä yhdessä muun muassa Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Ammattikorkeakoulu tiivistää yhteistyötä yliopistokeskuksen korkeakoulujen kanssa aluekehitysvaikutuksen sekä koulutuksen ja TKI-toiminnan vahvistamiseksi.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu kehittää pitkäjänteistä vuorovaikutusta työelämän avainkumppaneidensa kanssa. Ammattikorkeakoulu syventää strategista kumppanuutta koulutus- ja TKI-toiminnassa Aschaffenburg UAS - korkeakoulun kanssa.

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus asemoi vuonna 2015 toimintansa kehittämiselle neljä eri vaihtoehtoa: 1) itsenäinen, mutta vahvasti verkostoitunut SeAMK, 2) entistä tiiviimpi yhteistyö Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa ja mahdollinen uusi organisoituminen, 3) liittoutuma Tampere 3:n kanssa, 4) liittoutuma Vaasan korkeakoulukonsortion (VY, VAMK) kanssa. SeAMK on yhdessä Satakunnan AMK:n ja Tampereen AMK:n kanssa laatinut selvityksen yhteistyön tiivistämisestä Tampere 3-korkeakouluyhteisön (valmistui 14.9.2019) kanssa. Selvityksessä on kolme vaihtoehtoa: 1) SeAMK liittyy omana ammattikorkeakouluna Tampere 3 -korkeakoulukonsortioon (nykyinen omistus vaihtuu), 2) SeAMK, TAMK ja SAMK muodostavat konsortiossa yhden ammattikorkeakoulun (nykyinen omistus vaihtuu) tai 3) SeAMK jatkaa itsenäisenä ammattikorkeakouluna. Selvityksen pohjalta tapahtuva päätöksenteko ajoittunee vuoden 2019 toiselle puoliskolle.

SeAMK on mukana 11 kärkihankkeessa tehden niissä yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa. Kahta kärkihanketta SeAMK itse hallinnoi. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on sitoutunut Arenen rakenteellisen kehittämisen raportin toimenpidesuosituksiin. Ammattikorkeakoulu vaikuttaa aktiivisesti myös alakohtaisissa työryhmissä. SeAMKin painoalat ja kärkiprofiilit sijoittuvat RAKE-raportin neljälle ensimmäiselle painoalalle. Tekniikan alan ratkaisu luopua tietotekniikan koulutuksesta on SeAMKin konkreettinen toimenpide korkeakoulujen kahdenvälisen työnjaon selkiyttämiseksi.

SeAMK on toiminut AB Seinäjoki -innovaatioyhteisön veturina. Muut yhteistyökumppanit ovat Luonnonvarakeskus, Seinäjoen yliopistokeskus, Ruralia-instituutti, Into Seinäjoki Oy, Seinäjoen kaupunki sekä alueen yritykset. Yhteisö toimii osaamisen solmukohtana ja kontaktipintana kansainväliselle yhteistyölle sekä kaupallistamisen alustana. AB Seinäjoki -alustalla on mm. pilotoitu ruokabusinekseen liittyvää valmennusta ja sparrausta, järjestetty aamukahveja yrittäjille, tuotettu asiantuntijablogia sekä järjestetty kaksi kertaa valtakunnallinen Food Challenge -kilpailu. Lisäksi on panostettu kansainvälisten verkostojen rakentamiseen (mm. ERRIN ja ERNACT). SeAMK on osallistunut Agrifood-sektorin alustojen valmisteluun ja onnistunut saamaan kansainvälisten kumppanien kanssa Horizon 2020- ja Interrg Europe -hankkeita.

Vuonna 2018 SeAMK toteutti ERIAFF-verkoston konferenssin.

AB Seinäjoen lisäksi yhteistyötä yliopistokeskuksen kanssa toteutetaan yhteisessä johtoryhmässä sekä hankkeissa ja painoalakohtaisissa tutkijaryhmissä. Maisteriopintopolkujen osalta on käyty neuvotteluja suoraan yliopistojen kanssa. TTY:n neljäs DI-koulutus käynnistyi maakunnassa alkuvuonna 2018. Vaasan yliopiston kanssa on luotu polku laskentatoimen ja kasvuyrittäjyyden opiskelijoille. Helsingin yliopiston (agronomi) sekä Tampereen yliopiston (terveystieteen maisteri) kanssa maisteripolut on myös keskusteltu valmiiksi ja täydennettävistä metodiopinnoista on suunnitelmat.

SeAMKilla on ollut vuodesta 2016 lähtien 17 nimettyä avainkumppania. Avainkumppaniyhteistyö on

edennyt ja kehittynyt erittäin hyvin. Jokaiselle avainkumppanille on nimetty kumppanuusvastaava, joka pitää säännöllisesti yhteyttä yritykseen ja tarjoaa ns. yhden luukun periaatetta yhteistyöhön. Avainkumppanit kutsutaan myös 2-3 kertaa vuodessa yhteiseen kumppanuustapaamiseen. Ryhmä toimii samalla SeAMKin advisory boardina. Vuosittain yhteistyön tavoitteita täsmennetään tapaamisessa kunkin avainkumppanin kanssa. XxXXXxx ylin johto on myös läsnä näissä tapaamisissa. SeAMK sai erittäin hyvät arviot keskeisiltä sidosryhmiltä Luottamus & Maine -kyselyssä. Jatkossa tavoitteena tiivistää systemaattisempaa yhteistyötä myös pienempien yritysten kanssa. Varainhankinnan hieno tulos oli myös osoitus SeAMKin omassa maakunnassaan nauttimasta sidosryhmien luottamuksesta ja arvostuksesta.

Kansainvälinen verkostoituminen

Kaikkiaan XxXXXxxxx on noin 200 opiskelija- ja henkilökuntavaihtoon sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön liittyvää yhteistyösopimusta ulkomaisten korkeakoulujen kanssa 52 eri maassa. SeAMKilla ja yhteistyökorkeakouluilla on korkeakoulujen välinen yhteistyösopimus, jatkuvuutta yhteisissä kansainvälisissä koulutuksen kehittämishankkeissa ja/tai muissa kehityshankkeissa, mahdollinen yhteinen toimisto ja säännöllistä pidempiaikaista luennoitsija- ja opiskelijaliikkuvuutta sekä muuta yhteistyötä mm. yhteisten esittelymateriaalien muodossa tai pyrkimyksenä luoda yhteisiä käytänteitä (mm. erilaisia hankerahoituksia haettaessa). Lisäksi osan korkeakoulujen kanssa on joko kaksoistutkintoon johtavia koulutusohjelmia tai erittäin säännöllistä liikkuvuutta tai/ja lyhyitä intensiivikursseja.

SeAMKin kansainvälisen liikkuvuuden tukipalvelut keskitettiin 1.8.2017 lukien tavoitteena entistä ammattimaisempi liikkuvuuspalvelujen hoito. OPH palkitsikin äskettäin vuoden 2018 osalta XxXXXxx best practise -palkinnolla koskien Erasmus -liikkuvuuksien hoitamista esimerkillisellä tavalla. Lisäksi SeAMKissa on panostettu kunkin koulutusalan englanninkielisen opintotarjottimen kehittämiseen, Summer ja Winter- schoolien kehittämiseen sekä toisaalta kaksoistutkintojen edelleen kehittämiseen erityisesti liiketalouden ja tekniikan aloilla. Entistä enemmän on panostettu myös kotikansainvälistymiseen kaikkien opiskelijoiden osalta.

SeAMKin kansainväliseen kasvuun tähtäävä kansainvälistymissuunnitelma valmistui syksyllä 2018. Suunnitelman mukaisesti SeAMK pyrkii kaksinkertaistamaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän vuoteen 2025 mennessä. Samoin tavoitteena on kaksinkertaistaa englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrä. Sekä opiskelijoiden että henkilökunnan liikkuvuuden suhteen pyritään ensisijaisesti kehittämään uusia monimuotoisia liikkuvuuden muotoja (blended mobility).

Seinäjoen ammattikorkeakoulun merkittävin kansainvälinen kumppani on Aschaffenburg UAS (Saksa), jonka kanssa yhteistyö on pitkäaikaista, monialaista ja monitasoista.

Merkittävimmät painoalakohtaiset, kansainväliset TKI-verkostot ovat seuraavien kumppaneiden kanssa:

Ruokaturvallisuus: Ruokaturvallisuus: ERIAFF (European Regions for Innovations in Agriculture Food and Forestry), S3P High Tech Farming, S3P Traceability & Big Data, S3P Consumer Involvement in Agrifood Innovation, ERRIN (European Regions Research and Innovation Network), Ansbach University of Applied Sciences (Germany), Instituto Politécnico de Coimbra (Portugal), Xxx Xxxx Larenstein University of Applied Sciences (Netherland), University of Wolverhampton (UK) ja Xxxxxx Xxxx Xxxxxx (Belgium).

Digitaalinen valmistus ja teollinen internet: European Regions Network for the Application of,

Communications Technology ERNACT (Ireland), Laval Mayenne Technopole (France), Voka - Chamber of Commerce West Flanders (Belgium), Milano Polytechnic (Italia), Agency for Science, Innovation and Technology (Liettua), University of Tartu (Viro), RISE Acreo AB (Ruotsi), Uumajan yliopisto (Ruotsi), Digital Norway (Norja), IMECC OU (Viro)

Hyvinvointiteknologia ja työhyvinvointi: Flensburg University of Applied Sciences, eHealth Institute Linnaeus University, Blekinge Institute of Technology, Institute on Clinival Medicine of the Technomedicum of Tallinn University of Technology, Vilnius University Hospital Santariskiu Klinikos, Kaunas University of Technology, Lithuvanian University of Health Sciences, National Health Service (Latvia); Tokyo Medical and Dental University ja Chiba University, University of Malta, Cooperation Found Fundation Poland, Artesis Plantijn University College Antwerp, Dublin University College, University College London UK, Joanneum Research Austria, Vrije Univesiteit Brussels, EchaAlliance UK, Umeå University Sweden, Riga Stradiņ¨ University, The society of the family doctors Estonia, Tallinn University, Scanbalt DK, Center, Diakonie of Scleswig Holstein, Vidame University of Applied Sciences, Foundation Tallinn Science Park Tehnopol, Haapsalu, Latvian Resorts Association, Innovation Skane AB

Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset: Grenoble Ecole de Management (Ranska), Universitat Xxxxx X in (Espanja), J.J. Strossmayer University of Osijek (Kroatia), University of Skövde (Ruotsi), Hogeschool Utrecht (Alankomaat), Stafforshire University (UK), University of Warwick (UK), University of Zilina (Slovakia), Universidad Tecnica Xxxxxxxx Xxxxx Maria (Chile), National Univeristy of Kaohsiung (Taiwan), Transeo (omistajanvaihdosten eurooppalainen järjestö). Aktiivisuus alan kansainvälisissä verkostoissa (RENT-konferenssi, 3e-konferenssi, Euram).

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on käytössä vuonna 2018 monialaiset, työelämälähtöiset ja digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntävät joustavat opetussuunnitelmat, joissa kansainvälisyys otetaan huomioon opinnoissa läpi tutkinnon. Opintotarjonta on ympärivuotista, ja sitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa hyödyntäen ammattikorkeakoulujen yhteistä portaalia.

Keväällä 2018 julkistettu Oppiminen SeAMKissa -pedagoginen ajattelumalli on laadittu joukkoistaen, henkilöstön ja opiskelijoiden näkemykset huomioon ottaen. Siinä määritellään yhteinen näkemys XxXXXxx opiskelijasta, opettajasta ja oppimisympäristöstä (liitteet 1 ja 2). Mallin ja koulutustarvekyselyn pohjalta on resursoitu ja laadittu kahden vuoden koulutuskalenteri SeAMKin henkilöstölle (SeAMK Akatemia) syksystä 2018.

SeAMK on kehittänyt koko sopimuskauden ajan joustavia opintopolkuja toiselta asteelta korkea-asteelle kaikilla kuudella koulutusalallaan. Liitteessä 3 selvitetään, miten SeAMK on rakentanut polkuja kaikkien Etelä-Pohjanmaan toisen asteen koulutusorganisaatioiden kanssa. Lisäksi SeAMK on solmimassa yhteistyötä Suomen Yrittäjäopiston kanssa.

Opetussuunnitelmia läpäisevät juonteet osana opetuksen systemaattista kehittämistä. Vuoden 2015 opetussuunnitelmauudistuksen mukaisesti viiden juonteen tulee näkyä kaikkien AMK-tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa: uraohjaus, kansainvälisyys, yrittäjyys, tiedon hankinta ja kestävä kehitys. Näiden kehittymistä XxXXXxx opetuksessa sopimuskaudella selvitetään liitteessä 4. Erityisesti on kehitetty yrittäjyyttä opetuksessa.

Työelämäläheisyyden lisääminen opinnoissa on SeAMKin oppimisympäristöjen kehittämisen keskiössä. SeAMKin yli 20 oppimisympäristöstä tekniikan ja luonnonvara-alan laboratoriot ovat kansallista huippua ja kulttuurialan studiotilat tarjoavat monipuoliset työkalut oppimiselle. Simulaatioympäristöjä on kehitetty yhteistyössä koulutuskeskus Sedun ja EPSHP:n kanssa ja tradenomikoulutuksen ensimmäinen vuosi toteutetaan virtuaaliyritystoimintana. Luonnonvara-alla on käytettävissä opetusmaatila ja ravitsemisalalla opetusravintola. Valtakunnalliseen Verkkovirta-hankkeeseen (2015-2017) osallistumisen tuloksena SeAMK kehitti SeAMK-tasoisen opinnollistamismallin yhteyshenkilöineen.

SeAMKissa on toiminut vuodesta 2012 alkaen aitoihin työelämän toimeksiantoihin perustuva monialainen projektioppimisympäristö FramiPro, josta kehitettiin keväällä 2018 aiempaa joustavampi ja opiskelijalähtöisempi SeAMKPro-oppimisympäristö. Opiskelijan on nyt entistä helpompi suorittaa projekteja myös lyhyempinä kokonaisuuksina ja hän voi halutessaan suorittaa projektiosaajan diplomin (vähintään 23 op projektiopintoja) sekä projektiosaamisen tunnustavan IPMA-sertifikaatin. Keväästä 2018 alkaen kaikki ensimmäisen vuoden päiväopiskelijat ovat osallistuneet SeAMK Innovaatioviikkoon, joka on Design

Thinking -ajatteluun ja aitoihin työelämäprojekteihin perustuva innovointikonsepti. Se kannustaa opiskelijaa em. SeAMKPro-opintoihin ja innovoivaan ajatteluun opinnoissaan.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessia kehitettiin 2016-2017 monialaisessa AHOT-prosessin kehittämistyöryhmässä. Sen tuloksena laadittiin kaikkien alojen osaamisen tunnustamisen prosessi, joka palvelee opinnollistamista. Näyttöjä kehitettiin ja niitä on kehitetty edelleen vuosina 2018-2019 toisen asteen SILTA-opintojen (liite 3) tarpeisiin. Samalla osaamisen tunnistamisprosessi digitalisoitiin ja kehitystyö on jatkunut keväällä 2019 opintojen ohjauksen ja sen ohjeistuksen kehittämisellä.

SeAMK on ympärivuotistanut ja joustavoittanut opiskelumahdollisuuksia monin tavoin vahvistamalla kesäopintotarjontaa, kehittämällä osaamisen tunnustamista, opinnollistamista ja lisäämällä verkkototeutuksia. Opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä (2015) laadittiin SeAMKin yhteiset 20 op:n perusopinnot kaikkiin tutkinto-ohjelmiin, mikä helpottaa puuttuvien opintojen suorittamista. Myös sähköinen tenttimisjärjestelmä (EXAM) joustavoittaa opintojen suorittamista. Sitä testattiin pilotein 2017 ja keväällä 2019 se on saatu koko XxXXXxx toiminnaksi kahden tenttiakvaarion turvin. Opintojen loppuun saattamiseksi on järjestetty kuukausittain yksiköittäin opinnäytetyöryhmiä. Lisäksi on toteutettu suosittuja SeAMK-tasoisia opinnäytetyön teholauantaita viisi kertaa lukuvuodessa jo viiden vuoden ajan. Lisäksi XxXXXxxxx on AMK- tutkintoja ja YAMK-tutkintoja koskeva JOO-sopimus VAMKin kanssa.

SeAMKissa on panostettu vuodesta 2016 alkaen kesäopintotarjonnan lisäämiseen. Perinteisten opintojen ohella on tarjottu projektiopintoja, opinnäytetyöpajoja, ruotsin kielen opintoja ja järjestetty yhteisiä tenttipäiviä. SeAMK tuotti kesällä 2017 kolminkertaisen määrän verkko-opintoja amkien yhteiseen CampusOnline -portaaliin (aik. Summersemester) vuoteen 2016 verrattuna. Kesään 2018 mennessä opintojaksojen määrä kaksinkertaistui (28 opintojaksoa). Kesällä 2019 SeAMK tarjoaa 31 opintojaksoa. SeAMK on tarjonnut ympärivuotiseen CampusOnline-tarjontaan opintojaksoja kaikissa sen piloteissa ja kehittänyt tunnustetun sparrausjärjestelmän verkkokurssien tekijöille. SeAMK osallistuu myös Opintojen ristiinkehittämisen kärkihankkeen alihankkeeseen luonnonvara-alalla ja kuntoutuksessa.

Digitaalisen kampuksen rakentaminen on SeAMKin strategian (2015-2020) keskeinen valinta. Tavoitteena on, että opiskelijat ja henkilökunta hyödyntävät monimuotoisesti digitalisoituvia pedagogian ja ohjauksen mahdollisuuksia. Simulaatioympäristöjen kehittämiseen panostamisen ohella 2017-2018 pilotoitiin harjoittelun ohjauksen tueksi ja digitalisoimiseksi Workseed-sovellusta. Sen käyttö on laajentunut lähes koko SeAMKiin vuonna 2019. Vuodesta 2016 alkaen on otettu käyttöön opetuksen suunnittelun ja toteutuksen Peppi-palvelukokonaisuus. Joustavamman henkilökohtaisen opintojen suunnittelun (HOPS) ja seurannan järjestelmät on otettu käyttöön syksyllä 2018. Monia SeAMKin opetuksen ja ohjaamisen prosesseja on digitalisotu ELomakkeen muodossa, ja niitä kehitetään edelleen Peppi-palvelukokonaisuuden ohjelmien avulla.

Digitaalisen kampuksen rakentaminen edellyttää sopivien digitaalisten välineiden hankkimista ja käyttöönottoa sekä opetushenkilöstön osaamisen systemaattista kehittämistä. Sen toteuttamiseksi on vuonna 2018 kehitetty uusi Digitaalinen SeAMK-toimintamalli, jossa eri toimintoja edustava ohjausryhmä organisoi SeAMKin digitalisaatioprosesseja. Opettajien ja opiskelijoiden digipedagogisen osaamisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi toteutettiin 2015 OPEKA-tyylinen kysely. Opettajien koulutus digipedagogiaan on jatkuvaa ja osaamisen kehittämiseen on panostettu osaamismerkkijärjestelmällä ja rekrytoimalla uusi suunnittelija verkko-opetuksen tukeen 2019. Lähes kokonaan verkossa tarjottava tutkinto-ohjelma (tradenomi, pk-

yrittäjyys) on aloitettu keväällä 2019.

Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen on ollut XxXXXxx opetuksen kehittämisen keskiössä. Lukuvuonna 2017-2018 kehitettiin avoimen AMKin opintojen markkinointia ja prosesseja. Syksyllä 2018 aloitettiin SeAMKin ensimmäinen hyvinvointijohtamisen korkeakouludiplomi (60 op), joka toteutetaan yhteistyössä Kuortaneen Urheiluopiston kanssa (toinen koulutus aloitetaan syksyllä 2019). Tammikuussa 2019 aloitettiin myös kirjastoalan korkeakouludiplomi. Lisäksi on aloitettu 30 op:n laaja opintokokonaisuus teollisuuden tietotekniikasta keväällä 2019 ja syksyllä 2019 aloitetaan ohjelmistosuunnittelun 60 op:n laaja opintokokonaisuus. Erikoistumiskoulutusta on toteutettu erityisesti sosiaali- ja terveysalalla (käynnissä kaksi erikoistumiskoulutusta keväällä 2019 ja toteutumassa neljä syksyllä 2019). Kulttuurialan musiikkimanageroinnin erikoistumiskoulutus toteutettiin vuonna 2017. SeAMK on panostanut ei-tutkintoon johtavan koulutuksen kasvattamiseen uudistamalla jatkuvan oppimisen toimintamallia keväällä 2019 (mm. erikoissuunnittelijan palkkaaminen, panostaminen tarpeiden kartoittamiseen, tuotteistamiseen ja myyntiin).

SeAMK on kehittänyt YAMK-koulutustaan 2015 alkaen ajanmukaisemmaksi ja alueen työ- ja elinkeinoelämää palvelevammaksi. Vuonna 2016 käynnistettiin monialainen Master School, joka tarjoaa kaikille YAMK-tutkinnoille yhteisiä johtamisen ja kehittämisen, tutkimusmenetelmien ja vapaasti valittavia opintoja vähintään 15 op/tutkinto-ohjelma. Lisäksi tarjolla on vaihtoehtoisia monialaisia tai muutaman alan yhteisiä opintoja. Liiketalouden YAMK-koulutuksessa on tehty yhteistyötä VAMKin ja Centria amk:n kanssa yli kymmenen vuotta ja yhteistyösopimus uudistettiin ja joustavoitettiin syksyllä 2016. Lisäksi liiketalouden YAMK-koulutuksessa alkoi syksyllä 2016 yhteiskoulutuksena VAMKin kanssa projektiosaamisen 30 op:n kokonaisuus. SeAMK ja VAMK toteuttavat rakentamisen YAMK-koulutuksen yhteistyössä ja lisäksi tekniikan alalla on VAMKin kanssa verkkototeutuksiin liittyvää yhteistyötä matematiikassa.

XxXXXxx opiskelijavalintaa on kehitetty ja sujuvoitettu monipuolisesti. SeAMKissa on jo nyt käytössä opiskelijavalinta, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. SeAMK on sitoutunut noudattamaan todistusvalinnoissaan keväällä 2018 julkaistua, ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintahankkeessa laadittua ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen tutkintotodistuksen pisteytysmallia. Lisäksi SeAMK pitää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista korkealla tasolla. Tavoitteena on, että vuonna 2020 AMK:n perustutkintoon valituista opiskelijoista vähintään 80 % on ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä (kevään 2017 yhteishaussa osuus oli yli 90 % kaikista hakijoista ja paikan vastaanottaneista). SeAMK on osallistunut vuodesta 2016 alkaen SOTELIKA-alojen yhteishakujen sähköisen esivalintakokeen toteuttamiseen. Syksyn 2016 yhteishaussa SeAMK osallistui sairaanhoitajakoulutuksen sähköisen valintakokeen pilottiin (SUVAKE). Osana pilottia sairaanhoitajakoulutuksen valintakokeet järjestettiin sähköisinä myös syksyllä 2017, keväällä 2018 ja 2019. SeAMK on sitoutunut Metropolian koordinoimaan valtakunnalliseen opiskelijavalintojen kehittämishankkeeseen ja sen tulosten hyödyntämiseen. SeAMKin valintakokeet järjestetään hankkeessa tuotetulla sähköisellä valintakokeella syksyllä 2019. SeAMKissa luovuttiin varasijamenettelystä vuonna 2016, mikä on nopeuttanut XxXXXxx opiskelijavalintaprosessia.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Ammattikorkeakoulu suuntaa aiempaa enemmän omaa rahoitustaan TKI-toiminnan vahvistamiseksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tavoitteena on täydentävän rahoituksen kasvattaminen ja monipuolistaminen vahvuusaloilla ja kansainvälisen rahoituksen kolminkertaistaminen vuoden 2015 tasosta sopimuskauden loppuun mennessä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi sekä innovaatioiden kaupallistamiseksi SeAMK toimii aktiivisesti yhdessä Seinäjoen yliopistokeskuksen sekä muiden kumppaniammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on juurruttaa kaupallistamistoiminta osaksi ammattikorkeakoulun arkea siten, että kaupallistamismahdollisuudet huomioidaan jatkossa jo hankkeita suunniteltaessa. SeAMK yhdistää TKI- toiminnan ja sen tulokset opetukseen ja oppimiseen entistä systemaattisemmin.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

Täydentävän rahoituksen kasvattaminen ja monipuolistaminen on onnistunut erityisesti kansainvälisen rahoituksen osalta. Parhaillaan on käynnissä 23 kansainvälisesti rahoitettua hanketta. Kansainvälinen hankevolyymi on vuoden 2015 jälkeen kaksinkertaistunut ja vuoteen 2014 verrattuna lähes kolminkertaistunut. Vuosina 2015 ja 2016 TKI-hankevolyymi laski, mutta on lähtenyt uuteen nousuun vuosina 2017-2018. Hankevolyymin kasvattamiseksi on palkattu opettajien ohella lisää päätoimisia projektityöntekijöitä. Yliopettajien kanssa on tehty uudet sitoumukset täsmennetystä toimenkuvasta 1.8.2017 lukien, mikä merkitsee, että jokaiselta yliopettajalta edellytetään aktiivista osallistumista hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hankevolyymin kasvattamiseksi on myös järjestetty useita eri hankerahoituskoulutuksia yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa osallistuttu säännöllisesti TKI- osaajavalmennukseen ja järjestetty hankemessuja TKI-osaamisen levittämiseksi. Merkittävä saavutus oli OKM Profit -rahoitus SeAMKin kahden vahvuusalan yhdistävään More startups and growth through digitalization teemaan yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa.

SeAMK on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen nostaa Suomi yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Tähän tavoitteeseen liittyen SeAMK toimii suunnannäyttäjänä AMK-kentässä. Marraskuussa 2016 SeAMK palkittiinkin opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustuspalkinnolla avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) edistämiseksi tehdystä esimerkillisestä työstä. Työ jatkuu edelleen XxXXXxx koordinoidessa 11 ammattikorkeakoulun ja yhden yliopiston yhteistä kärkihanketta, jonka keskiössä on avoimuuden kehittäminen TKI-toiminnassa ja oppimisessa sekä koko innovaatioekosysteemissä. SeAMK saavutti toimintatavoissaan kypsyystason neljä jo vuoden 2016 lopulla, mikä merkitsee, että avoimen toiminnan periaatteet on asetettu julkisesti ja niihin pyritään aktiivisesti johtamalla. Toimintatapoja kehitetään ja vahvistetaan aktiivisesti edelleen. SeAMKissa on tehty seuraavat toimenpiteet ja saavutettu seuraavat tulokset:

SeAMK noudattaa yhteisesti sovittuja avoimen ja vastuullisen TKI-toiminnan linjauksia, edistää avointa toimintakulttuuria ja vahvistaa sen osaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti aineistojen kestävän käytön ja tulosten vaikuttavuuden parantamiseen. Avointa toimintakulttuuria ohjataan strategisesti ja implementoidaan SeAMKin innovaatioekosysteemiin siten, että se näkyy opiskelijoilla, opettajilla, TKI-henkilöstöllä ja sidosryhmillä. Henkilöstölle järjestetään koulutusta ja tiedotetaan avoimuuteen liittyvistä käytänteistä ja niiden kehittymisestä. Erilaisia verkkopohjaisia työkaluja on kehitetty (esim. Avoin TKI-toiminta: SeAMK opas ja Julkaisijan opas).

Kaikki XxXXXxx tuottamat julkaisut julkaistaan avoimesti tai tarvittaessa rinnakkaistallennetaan Theseus- tietokantaan sen mukaan, miten alkuperäislähteet antavat myöten. Vuonna 2018 XxXXXxx julkaisusta lähes 94 % oli avoimesti saatavilla. Rinnakkaistallennettuja julkaisuja on tällä hetkellä 261. Pääpiirteissään kaikki tuotettu data, tutkimusmenetelmät, prosessit ja julkaisut ovat avoimia. Reportonic- projektinhallintaohjelmistoon on lisätty TKI-aineistojen hallintaa tukeva metatietokanta, jonne on tällä hetkellä kirjattu noin 50 aineiston kuvailutiedot. Hankkeissa syntyvät varsinaiset aineistot tallennetaan XxXXXxx omaan säilytyspalveluun tai harkinnan mukaan ulkopuolisiin data-arkistoihin. Näin varmistetaan,

että tiedetään, millaisia aineistoja SeAMKin hankkeissa on vuosien varrella kerätty ja että niitä voidaan tarvittaessa hyödyntää uudelleen.

SeAMKin tuottamaa tietoa ja osaamista tuodaan aktiivisesti esiin eri kanavien ja foorumeiden kautta kaikkien halukkaiden (etenkin pk-yritysten sekä elinkeinoelämän) käyttöön. Esimerkiksi hankkeita ja niiden tuloksia on esitelty hankemessujen avulla. Lisäksi pyritään tehostamaan tulosten saatavuutta, aineistojen jatkokäyttöä sekä TKI-infrastruktuurien hyödynnettävyyttä.

Arvioidaan avoimen toimintakulttuurin kehittymistä ja tehdään aktiivisesti tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. SeAMKin asiantuntijat ovat vierailleet useissa muissa ammattikorkeakouluissa kouluttamassa ATT-asioista. Vuosina 2015-2018 XxXXXxx asiantuntijat ovat tuottaneet aiheesta yli 60 julkaisua ja pitäneet yli 30 suullista esitystä.

SeAMK on toiminut ja toimii jatkossakin aktiivisesti yhdessä Seinäjoen yliopistokeskuksen TKI-toiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi sekä innovaatioiden kaupallistamiseksi. Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa on toteutettu yhteistä kaupallistamishanketta ja -ohjelmaa vuosina 2016-2018. Xxxxxxxxx kahden vuoden aikana SeAMKissa on 1) benchmarkattu hyviä kaupallistamiskäytänteitä lähinnä muista yliopistoista,

2) luotu kaupallistamisen prosessit ja portaali, 3) järjestetty useita opiskelijoiden sekä henkilökunnan Lift off

-ideakilpailuja, 4) luotu Lift off -idearahoituskonsepti opiskelijoiden ja henkilökunnan ideoiden edistämiseksi, 5) järjestetty kymmenestä luentosarjasta koostunut kaupallistamisen valmennusohjelma, 6) konseptoitu opiskelijoille GrowUp Students -liikeideakilpailu ja siihen liittyvä valmennusprosessi sekä kutsuttu Tampereen ja Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijat finaaliin mukaan, 7) toteutettu AB Challenge

-kilpailu kolme kertaa elintarvike- ja ruoka-alan ideoiden tunnistamiseksi valtakunnallisesti, 8) toteutettu kaksi kertaa SeAMK Innovaatioviikko kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille (viikon aikana opiskelijat ratkoivat monialaisissa tiimeissä yritysten toimeksiantoja), 9) järjestetty yrittäjien aamukahvi- ja muita tilaisuuksia hanketulosten levittämiseksi, 10) tehty opiskelijoille työkalu opinnäytetyön kaupallistamispotentiaalin arvioinnin avuksi, 11) panostettu hankkeiden monikanavaiseen viestintään ja 12) jo hankkeen suunnitteluvaiheessa pohditaan tulosten hyödyntämistä hankkeiden jälkeen ja hankkeen loppuvaiheessa arvioidaan tulosten hyödyntämismahdollisuuksia opetuksessa, jatkohankkeissa, maksullisen palvelutoiminnan tuotteina tai spin-offeina muille toimijoille.

Kesällä 2018 valmistui SeAMKin Y-zone -portaali. Konseptissa yhdistetään yrittäjyys ja kaupallistaminen. Portaalissa ovat esillä kaikki SeAMKin yrittäjyyden ja kaupallistamisen toimenpiteet niin opetuksen, tapahtumien, valmennuksen kuin TKI-toiminnan osalta. Y-zone tulee olemaan jatkossa myös fyysinen tila, joka on tarkoitettu yrittäjyyden pöhinäpaikaksi ja XxXXXxx lisäksi siinä toimivat IntoSeinäjoen yrittäjävalmennukset sekä opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö SeiES.

Keskeisimmät innovaatioalustat, joihin tällä hetkellä panostetaan, ovat agrobiotalouden ja ruokaturvallisuuden alalla AB Seinäjoen innovaatioyhteisö sekä juuri valmistuva ruokalaboratorio sekä teollisen internetin alalla IoT Compass, joka on osa kansainvälistä verkostoa ja on saanut EU:n rahoitusta sekä statuksen. Yritysyhteistyön lisäämisen ohella tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden roolia kehittämistyössä sekä edistää kansainvälistä yhteistyötä.

Koulutusvienti on edistynyt melko hitaasti mutta ensimmäisiä kauppoja on saatu ja tarjouksia on parhaillaan käsiteltävänä. Viiden ammattikorkeakoulun kesken on synnytetty elintarvikealan koulutusvientiverkosto

FLEN, jota SeAMK koordinoi.

TKI-hankkeissa tuotettuja julkaisuja ja kehittämisprosessien tuloksia on hyödynnetty osana opetusaineistoja. Tämä on mahdollista, koska suurin osa SeAMKin hanketyöntekijöistä on opettajia. Eri vahvuusaloilla on lisäksi toteutettu TKI-toiminnan ja sen tulosten integrointia opetukseen ja oppimiseen esimerkiksi seuraavasti:

Digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin osalta on luotu Digital Factory Akatemia -konsepti, jossa automaatio- ja konetekniikan opiskelijoille on tarjolla opetussuunnitelmassa digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin moduulit (kumpikin 12 op). Lisäksi painottamalla harjoittelu ja opinnäytetyö näihin kärkiteemoihin voi opiskelija suorittaa jopa 70 op ammattiopintoja ja kehittyä siten asiantuntijaksi jo opintojen aikana.

Työhyvinvoinnin osalta hanketuloksia on perusopintojaksojen ohella tuotteistettu myös maksullisen täydennyskoulutuksen tuotteeksi ja työharjoittelunsa aikana opiskelijat osallistuvat tutkimusten toteuttamiseen.

Kasvuyrittäjyyden osalta on yhytetty naisyrittäjiä ja yrittämisestä kiinnostuneita naisopiskelijoita molemminpuolisen oppimisen mahdollistamiseksi sekä hyödynnetty hankkeessa kehiteltyjä työkaluja opiskelijoiden harjoitustöissä.

Ruokaturvallisuuden osalta TKI-toiminnan ja opetuksen integrointia on toteutettu erityisesti AB Seinäjoen innovaatioalustalla, ja opiskelijat ovat voineet hyödyntää hanketuloksia omilla maatiloillaan.

YAMK-tutkinnoissa on toteutettu SeAMKin strategian mukaisia toimenpiteitä. Strategisten painoalojen entistä voimakkaampi integrointi YAMK-opetukseen toteutuu esimerkiksi syksyllä 2017 aloittaneen liiketoimintaosaamisen tutkintoryhmän opinnoissa. SeAMKin Yrittäjyys ja kasvu -painoalan teemat ilmenevät opintojaksojen sisällöissä ja TKI-toiminnan tuloksena syntyneitä työkaluja käytetään oppimismenetelminä. Lisäksi kaikkien YAMK-tutkinnon yliopettajien tehtäväkuvaan kuuluu olennaisena osana TKI-toiminta. TKI-toiminta on kiinteä osa opintosuunnittelua, esimerkiksi yhden TKI-projektin tuloksena kehitetään monialaista opintojaksoa, joka tarjoaa yhteiskehittämisen alustan alueen yritysten tuote- ja palvelukehittämiselle. Kansainväliset intensiivijaksot on liitetty kiinteästi osaksi opintosuunnitelmaa.

Kaksoistutkintoyhteistyötä ja vientikoulutusta kehitetään edelleen. SeAMK Master School -brändiä on edelleen kirkastettu ja Master School -toimintamallia rakennettu luomalla yhteisiä prosesseja sekä tutkinto- ohjelmien koordinointiin että opinnäytetyöohjaukseen. Monialainen opinnäytetöiden yhteisohjaus on aloitettu ja yhteisiä opintojaksoja kehitetty.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten

varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on keskittänyt toimintojaan Seinäjoella sijaitsevalle Framin kampusalueelle. Samalla toimitiloista on luovuttu Kauhajoella, Kauhavalla, Kurikan Jurvassa, Ähtärissä, Seinäjoella Koulukadulla ja Törnäväntiellä. Kesällä 2018 valmistuneen uudisrakennuksen myötä ammattikorkeakoulun toiminta päättyi myös Seinäjoen Koskenalan toimipisteessä. Uudisrakennukseen sijoittuvat sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmat sekä ammattikorkeakoulun kirjastopalvelut. Agrologiopetuksen teoriaopetus siirtyi Ilmajoelta Framin kampukselle 1.1.2019, minkä myötä myös Ilmajoen vuokratiloista pystyttiin luopumaan. Ilmajoella tapahtuu vastaisuudessa enää agrologien käytännön maatilaharjoittelu. Syksyyn 2019 mennessä Framin kampusalueelle siirtyy niin ikään Seinäjoen Vaasantien toimipisteessä sijainnut bio- ja elintarviketekniikan koulutus, kun Framin kampuksen A-rakennukseen remontoidut Frami Food Labin, eli SeAMK Ruoka -yksikön elintarvikelaitoksen tilat otetaan käyttöön.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallitus päätti 30.5.2017, että agrologikoulutuksen teoriaopetus siirretään Ilmajoelta Framin kampukselle Seinäjoelle 1.1.2019 lukien. Siirto toteutui suunnitellusti. Päätöstä tehtäessä arvioitiin, missä agrologikoulutus voi tulevaisuudessa säilyttää ja vahvistaa kilpailukykyään maan eturivin koulutusympäristönä sekä lisäksi kansainvälisesti kiinnostavana koulutus- ja tutkimusympäristönä. Siirrolla pystytään niin ikään saamaan synergiaetuja ruokaketjun kehittämisen muiden tutkinto-ohjelmien ja ammattikorkeakoulun muiden koulutusalojen kanssa sekä toisaalta merkittäviä säästöjä tilakustannuksissa.

Vaikka Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tehostanut toimintaansa karsimalla pysyvien koulutusyksiköidensä/toimipisteidensä määrää, yhteistyötä ympäröivän maakunnan kanssa on vahvistettu muun muassa vakinaistamalla maakuntakorkeakoulutoiminta. Tietoliikenneyhteyksien entistä tehokkaampi hyödyntäminen on tukenut mahdollisuuksia tarjota palveluja Etelä-Pohjanmaan eri osiin.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on viime vuosina uudistanut tukipalveluorganisaatiotaan. Ammattikorkeakoulu on keskittänyt hakija- ja opiskelijapalvelut, kansainvälisyyspalvelut, vahtimestaripalvelut sekä talous- ja henkilöstöpalvelut koko ammattikorkeakouluorganisaatiota palveleviksi, yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Pyrkimyksenä on ollut tuki- ja hallintopalvelujen selkeyttäminen, yhdenvertaisten toimintamallien, käytänteiden ja ohjeistusten varmistaminen, backup-järjestelmien kehittäminen, toiminnan tehokkuuden lisääminen (mm. sähköisten palvelujen käyttöönotto) ja osaamisen vahvistaminen. Tietojärjestelmien kehittämisen myötä (erityisesti PEPPI-järjestelmä) on saatu kehitettyä ja tehostettua lukujärjestysten laatimista sekä muuta opetuksen hallinnollista suunnittelua ja toteutusta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on päättänyt panostaa henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen merkittävällä tavalla. Ammattikorkeakoulussa on strategiakauden aikana aloittanut työryhmä, jonka tavoitteena on määritellä osaamisen johtamiseen liittyvät periaatteet ja toimintatavat kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Lisäksi on järjestetty koulutusta mm. digitaalisuus- ja esimiesosaamisen vahvistamiseksi. Opettajien ja muun henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämistä varten on resursoitu ensin kahden ja vuoden 2019 alusta kolmen henkilön työpanos. Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilöstölleen itse tuotettuna tai ulkopuolelta hankittu koulutus on koottu SeAMK Akatemian koulutustarjontaan. Henkilöstön perehdyttämisen systemaattisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota mm. laatimalla yhtenäinen menettely perehdyttämiselle.

Niin sanotun perehdytyskartan laadinta on käynnistetty keväällä 2018. Ammattikorkeakoulussa on vuoden 2018 aikana laadittu kansainvälisyyssuunnitelma, jossa on sovittu selkeät toimenpiteet ammattikorkeakoulun kansainvälisyyden ja kansainvälisen osaamisen vahvistamiseksi tulevina vuosina.

Ensimmäistä suoraan kansainvälistä asiantuntijarekrytointia pilotoidaan sosiaali- ja terveysalan yksikössä 2019.

Yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa on päivitetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja ikäohjelma sekä toteutettu yhtenäisen palkkausjärjestelmän luominen ja toimeenpano. Myös työhyvinvointiin on tehty uusia panostuksia muun muassa päivittämällä keskeiset toimintaohjeet (varhaisen tuen malli, päihdetoimintamalli, huonon kohtelun estämisen toimintamalli, sisäilmasto-ohjeistus jne.) sekä kiinnittämällä huomiota työskentelyolosuhteiden ergonomiaan. Henkilöstölle on mm. hankittu laajasti sähköpöytiä, jotka mahdollistavat työasennon vaihtelun työpäivän aikana. Työsuojelun ja työterveyshuollon toiminnassa erityisenä painopisteenä on ollut henkilöstön psykososiaalisen jaksamisen tukeminen. Vuoden 2018 aikana on otettu käyttöön turvallisuuden toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla on kartoitettu sekä fyysiset että psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat riskit ja sovittu toimenpiteistä riskien pienentämiseksi tai niiden poistamiseksi. Henkilöstö ja opiskelijat ovat säännönmukaisesti mukana toimintaa kehitettäessä, mm. työryhmien jäseninä tai lausumalla suunniteltuihin ehdotuksiin. SeAMK Sports-hankkeella on yhdessä opiskelijakunta SAMOn kanssa tarjottu opiskelijoille ja henkilöstölle laajasti mahdollisuuksia liikkumiseen ja sen tukemiseen sekä erilaisia työkaluja ja aktivointitoimia istumisen vähentämiseen työpäivän aikana.

Ammattikorkeakoulussa mitataan muun muassa työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia 2-3 vuoden välein toteutettavalla henkilöstöbarometrillä. Viimeisin henkilöstöbarometri toteutettiin tammikuussa 2019.

Vastaavasti ammattikorkeakoulussa toteutetaan kahden vuoden välein myös opiskelijabarometri. Barometrikyselyjen tulosten pohjalta toimintaa pyritään kehittämään ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti. Keväällä 2018 työnsä on aloittanut rehtorin johdolla toimiva työryhmä, jonka tavoitteena on kehittää SeAMKia hyvinvoivana ja tuloksekkaana korkeakouluyhteisönä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu suhtautuu positiivisesti ja pyrkii olemaan mukana mahdollisissa valtakunnallisissa yhteistyöhankkeissa korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen sekä hallinto- ja tukipalveluiden, esimerkiksi ~tietohallintopalvelujen, saralla.

3. SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tehtävä on hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen osamiseen tähtäävällä koulutuksella sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla. SeAMK profiloituu yrittäjyyteen ja ruokaan.

SeAMK on tehtävänsä ja profiilinsa mukaisesti toiminut tuloksellisesti ja taloudellisesti kannattavasti.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

SeAMKin määrittelemät vahvuusalat ovat ruokaratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, hyvinvointi ja luovuus sekä yrittäjyys ja kasvu. Vahvuusalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa. SeAMKin nousevat alat ovat elintarviketurvallisuus, ikääntyneiden monialaiset palvelut ja hyvinvointiteknologia sekä digitaalinen valmistus.

SeAMKin painoalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa: Kestävät ruokaratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Hyvinvointi ja luovuus sekä Yrittäjyys ja kasvu. Painoalojen sisällä SeAMKin vahvuusalat ovat Ruokaturvallisuus, Digitaalinen valmistus ja teollinen internet, Hyvinvointiteknologia sekä Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset. Aiemmin hyvinvointiteknologia oli nouseva ala mutta se nousi vahvuusalaksi, kun SeAMK osti liiketoimintakaupalla Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologin kehittämisyhdistyksen liiketoiminnan ja kaupan myötä kahdeksan työntekijää siirtyi SeAMKiin ns. vanhoina työntekijöinä. Kullakin vahvuusalalla SeAMK tähtää vähintään kansalliseen kärkeen, mutta myös kansainväliselle tasolle, mikä tarkoittaa osallistumista kansainvälisten verkostojen toimintaan ja kansainvälisen rahoituksen saamista. Vahvuusalat kumpuavat maakunnan elinkeinoelämän vahvuuksista ja tarpeista ja tukevat siten Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian toteutumista.

Ruokaturvallisuuden edistäminen edellyttää koko ruokaketjun tiivistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. SeAMKin vahvuuksia ruokaturvallisuuden edistämisessä ovat korkeatasoinen koko ruokaketjun kattava testaus- ja laboratorioympäristö, mikrobiturvallisuutta lisäävät menetelmät, digitalisaation hyödyntäminen ruokatuotannossa sekä tuotteiden ravitsemuslaatuun ja hygieniaan liittyvä osaaminen. Etelä- Pohjanmaa on ruokaklusterin ehdoton kärkimaakunta Suomessa mm. alan työllisten määrällä, arvonlisäyksellä sekä bruttokansantuotteella mitaten. Osaltaan yritysten elintarvikeviennin lisääntyminen on kasvattanut tarvetta ruokaturvallisuuden osaamiselle. SeAMKin Ruoka-yksikössä toimii kokenut ja monialainen 40 henkilön ruoka-alan asiantuntija- ja TKI-ryhmä. Ruoka-teemaan liittyen SeAMKissa on meneillään noin 30 kehittämishanketta, joiden vuositason volyymi on yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa.

Julkaisuja tuotettiin vuoden 2018 aikana 100. Keväällä 2019 ruokaturvallisuuden painopistettä vahvistettiin palkkaamalla uusi ruokaturvallisuuden erityisasiantuntija sekä ottamalla käyttöön uusi elintarvikelaitos Frami Foob Lab. SeAMK muodostaa yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Seinäjoen yliopistokeskuksen, Ruralia- instituutin, Into Seinäjoki Oy:n, Seinäjoen kaupungin sekä alueen yritysten kanssa AB Seinäjoki agrobiotalouden innovaatioyhteisön. Yhteisö toimii osaamisen solmukohtana ja kontaktipintana kansainväliselle yhteistyölle sekä kaupallistamisen alustana organisoiden vuosittain mm. valtakunnallisen Food Challenge -kilpailun sekä järjestäen ruokabisnekseen liittyvää start up -valmennusta ja verkostoitumistapahtumia.Ruokaturvallisuuden osaamisalue on noussut kansainvälisessä yhteistyössä tärkeäksi teemaksi. Vuonna 2018 SeAMK toteutti ERIAFF-verkoston (European Regions for Innovations in Agriculture Food and Forestry) vuosikonferenssin ruokaturvallisus-teemalla. Yhteensä ruokateemaan liittyen SeAMKissa on meneillään viisi kansainvälistä hanketta. SeAMK on osallistunut aktiivisesti Etelä- Pohjanmaan liiton tuella EU:n Agrifood-sektorin alustojen valmisteluun (S3P High Tech Farming, S3P Traceability & Big Data, S3P Consumer Involvement in Agrifood Innovation) sekä agrobiotalouden alalla ERRIN- ja ERNACT-verkostojen toimintaan.

Digitaalinen valmistus ja teollinen internet pohjautuu teollisten pk-yritysten tarpeeseen kehittää kilpailukykyään ja tuotehallintaansa lisäämällä tuotteisiin älyä ja palvelua sekä valmistukseen ketteryyttä.

Onnistuminen tässä kehityksessä ratkaisee eteläpohjalaisen teollisuuden tulevaisuuden. SeAMK on panostanut pitkäjänteisesti ja systemaattisesti teollisen internetin ja digitaalisen valmistuksen edistämiseen valtakunnallisen kehityksen kärjessä olevien laboratorioiden, opetuksen sekä TKI-hankkeiden muodossa. SeAMK Digital Factory on digitaalinen oppimisympäristö opiskelijoille ja demoympäristö yrityksille.

Ympäristössä tuotteiden ja tuotantolinjojen suunnittelu, testaus ja simulointi toteutetaan tuotteen elinkaaren hallinnan viimeisintä teknologiaa hyödyntäen. Teollisen internetin laboratorio, jonka ydin on automaattinen tuotantojärjestelmä varustettuna toiminnan- ja tuotannonohjauksella ja pilvipalveluilla, on otettu aktiiviseen opetus- ja tutkimuskäyttöön. Siemens Oy, Festo Oy ja Ideal Product Data Oy ovat olleet keskeisinä kumppaneina rakentamassa ympäristöjä SeAMKin kanssa. SeAMK on saanut kehittämistyöstään valtakunnallisia tunnustuksia ja palkintoja. SeAMKin IoT-Compass Hub on saanut EU:n Digital Innovation Hub (DIH) -statuksen ensimmäisenä Suomessa. Hubit ovat komission toimintamalli edistää teollisuuden digitaalista transformaatiota ja siirtää tutkimustietoa pk-yrityksiin. Interreg Europe -hanke DEVISE kehittää hubien ekosysteemejä eri puolilla EU:ta. InnoCAPE-hankkeessa, jota rahoittaa Interreg Baltic Sea Region, kehitetään DIHien yhteistyötä, yhteisiä työkaluja ja toimintamalleja Itämeren alueella. SeAMK koordinoi hallituksen kärkihanketta Automation in Network, jossa verkostossa on 13 muuta amkia. Hankkeessa tuotetaan interaktiivisia verkko-opintojaksoja sekä toteutetaan verkkolaboratorio. Keskeiset korkeakoulukumppanit ovat Tampereen yliopisto, JAMK ja SAMK. Kansainväliseen verkostoon kuuluvat Milano Polytechnic (Italia), European Regions Network for the Application of Communications Technology ERNACT (Irlanti), Agency for Science, Innovation and Technology (Liettua) ja IMECC OU (Viro).

Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset -profiilin osalta XxXXXxx osaaminen on valtakunnan huippua ja tunnustettu myös kansainvälisesti. Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset ovat muita vahvuusaloja integroiva ja leikkaava teema. Tähän digitaalisuutta ja kasvuyrittäjyyttä integroivaan teemaan SeAMK sai OKM Profit-rahoituksen, mikä mahdollistaa näiden vahvuusalojen vahvistamisen entisestään. SeAMK on pitkäjänteisesti vuodesta 1999 rakentanut osaamista tässä teemassa sekä alueellisilla, kansallisilla että kansainvälisillä hankkeilla. Ryhmän asiantuntijoista kaksi on palkittu valtakunnallisena omistajanvaihdosten asiantuntijana vuosina 2013 ja 2015. Lisäksi yksi jäsen on ollut EU:n komission nimeämässä omistajanvaihdosten asiantuntijaryhmässä. SeAMK sai jälleen toteutettavaksi kolmannen valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin yhteistyössä Suomen Yrittäjien, EK:n ja Keskuskauppakamarin kanssa. Ryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä elinkeinotoimijoiden ja yrittäjyyden edistäjien kanssa sekä omassa maakunnassa että valtakunnallisesti ja ryhmän tulokset sekä toimenpidesuositukset on huomioitu yrittäjyyspolitiikan valtakunnallisissa valinnoissa ja linjauksissa. SeAMK on toiminut myös kansainvälisen tutkimusverkoston veturina pienyritysten omistajanvaihdoksiin liittyen. Laajaan kansainväliseen verkostoon kuuluvat profiilin osalta EM Grenoble, Universitat Jaume I, I.J. Strossmayer University of Osijek, Högskolan Skövde, Hogeschool Utrecht, Stafforshire University, University of Warwick, University of Zilina, Universidad Tecnica Xxxxxxxx Xxxxx Maria ja National University of Kaohsiung sekä Transeo (omistajanvaihdosten edistämisen eurooppalainen järjestö). Kansallisia korkeakoulukumppaneita ovat Vaasan yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Tutkijaryhmä tuottaa vuosittain noin 130-150 julkaisua. Ryhmä on aktiivinen alan kansainvälisissä verkostoissa (RENT-konferenssi, 3E-konferenssi, Euram). Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on tehty yhteistyötä yli sadan yrityksen kanssa ja hankkeiden tuottamia työkaluja ja toimintamalleja on hyödynnetty opetuksessa sekä YAMK- että AMK-tasolla.

Hyvinvointiteknologiaa on kehitetty SeAMKissa systemaattisesti kaksi vuosikymmentä. SeAMKissa on toteutettu ja toteutetaan hyvinvointiteknologiaan liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, maksullista palvelutoimintaa ja täydennyskoulutusta. Hyvinvointiteknologiakoulutustarpeet ovat lisääntyneet ja yksikössä

on aloitettu kehittämään hyvinvointiteknologian koulutuskokonaisuutta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu osti syksyllä 2018 Etelä-Pohjanmaalla yli kaksikymmentä vuotta toimineen Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus ry:n. Liiketoimintakaupassa siirtyi koko EPTEKin henkilökunta osaamisineen osaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulua. Pitkälti hankeorganisaationa toiminut EPTEK on toteuttanut hankkeita, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Viimeisien vuosien aikana toiminnan painopisteenä ovat olleet erityisesti kansainväliset hankkeet. Vuonna 2018 SeAMKin Sosiaali- ja terveysalalle rakennettiin nykyaikainen simulaatioympäristö vastaamaan simulaatiokoulutuksen kasvavaan tarpeeseen. Lisäksi EPTEK

-kaupan mukana tulleen demonstraatioympäristön kanssa SeAMKissa on hyvät puitteet hyvinvointiteknologian koulutukseen, testaamiseen ja tutkimukseen. Ympäristöä täydennetään vuonna 2019 kehittämis- ja investointointihankkeilla mm. robotiikkaan ja keinoälyyn liittyen. SeAMKin vahvuusalaksi nousseeseen hyvinvointiteknologiateemaan panostetaan voimakkaasti, ja vahvuusalalle tullaan rekrytoimaan uusia asiantuntijoita kuluvan vuoden aikana, mm. yliopettaja on juuri haussa. Tiimissä työskentelee noin kymmenen asiantuntijaa. Kansainväliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. Flensburg University of Applied Sciences, Tallinn University of Technology, Vilnius University Hospital Santariskiu Klinikos, Kaunas University of Technology, Lithuvanian University of Health Sciences, Tokyo Medical and Dental University ja Chiba University, University of Malta, Dublin University College, Pannon Business Network, Id2Sante, Idival, EchaAlliance, Government for Gozo, Region Västerbotten, Umeå University, City of Flensburg Stadt Flensburg, Baltic Region Healthy Cities Association, Liepaja City Council, Riga Stradiņ¨ University, SIA Telemedica Latvia, The society of the family doctors Estonia, Tallinn University, Scanbalt,Tallinn Science Park Tehnopol, Haapsalu North Denmark Region, Region of Southern Denmark, Innovation Skane.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	730
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	55
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	240
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	185
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	250
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	75

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

SeAMK on saavuttanut sille asetetut tavoitteet kaikissa tutkintokoreissa vuonna 2018, mutta ei pystynyt

lisäämään suoritettujen YAMK-tutkintojen määrää (SeAMK pystyi lisäämään niitä noin 40 % vuodesta 2016 vuoteen 2017). Tulevina vuosina SeAMK tulee kuitenkin laskelmien mukaan tuottamaan aikaisempaa enemmän YAMK-tutkintoja vuodessa, sillä se on monipuolistanut YAMK-tutkintovalikoimaansa työelämän tarpeita kuunnellen (kulttuuriala, sosiaali- ja terveysalan kliininen asiantuntijuus, automaatiotekniikka).

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on osallistunut aktiivisesti sosionomi (AMK) -tutkintonimikkeeseen johtavien koulutusten arviointiin sosiaalialan amk-verkoston (SOSAMK), Sotelika-työryhmän sekä Arenen koordinoiman toiminnan muodossa. Arenen johtaman kehittämisprosessin seurauksena on syntynyt raportti: Sosionomi tuottaa osaamista läpi elämänkaaren (Arene 2018). Raportin ydinviesti on, että laaja-alainen ja moniulotteinen sosiaalialan osaaminen on sosionomikoulutuksen ainutlaatuinen vahvuus ja profiloitumista on tarkoituksenmukaisinta tavoitella erityisesti TKI-toiminnan kautta. Sosiaalialan AMK-verkoston toimesta on käynnistynyt YAMK-tutkinto-ohjelmien, TKI-painopistealueiden ja erikoistumisopintojen kartoitus.

Sosiaalialan AMK-verkosto on hakenut OKM:n hankerahoitusta sote-osaamisvaatimusten suunnassa ja yhteistyössä työelämän kanssa tapahtuvaan sosionomi (AMK) -osaamisprofiilien kehittämiseen, mutta rahoitushaku ei ole tuottanut tulosta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on osallistunut verkostoyhteistyöhön

erikoistumiskoulutusten kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä verkostomuotoisessa hankeyhteistyössä.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 29 370 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 25 182 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 650 000 euroa vuonna 2017, 1

650 000 euroa vuonna 2018, 1 450 000 euroa vuonna 2019 ja 1 450 000 euroa 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Koulutuksen uudelleen järjestäminen

- KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen

- Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen

- Yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 2 538 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

- Koulutuksen uudelleen järjestäminen

SeAMK on luopunut ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta tieto- ja viestintätekniikan koulutusvastuusta osana ammattikorkeakoulujen välistä työnjakoa VAMKin kanssa keskittäen koulutustarjontaansa tekniikan alalla laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Samassa yhteydessä VAMK on lakkauttanut rakennustekniikan insinöörikoulutuksen. Osana työnjakoa sovittiin viimeisten sisäänotettujen opiskelijoiden opintojen loppuunsaattamisen tukemisesta. SeAMK on saanut päätökseen viimeiset AMK- ja YAMK-koulutusten keskittämiset Seinäjoelle, Framin kampukselle. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen päätöksen (30.5.2017) mukaisesti agrologikoulutuksen teoriaopetus on siirretty Ilmajoelta Seinäjoelle 1.1.2019 lukien. Tämä tarjoaa aikaisempaa paremmat synergiaedut ruokaketjun kehittämiselle muiden tutkinto-ohjelmien ja SeAMKin muiden koulutusalojen kanssa. Lisäksi Seinäjoella Itikanmäellä sijainnut bio- ja elintarviketekniikan koulutus laboratorioineen on keskitetty Framin kampukselle keväällä 2019. Sosiaali- ja terveysalan uusi kampus valmistui kesäkuussa 2018 Framin alueelle. NäinnSeAMKin koulutus on saatu keskitettyä fyysisesti samalle kampukselle, mikä tukee merkittävästi monialaisen toiminnan kehittämistä.

KOTUMO-yhteistyön vahvistaminen

Luonnonvarakeskus on valinnut Seinäjoen yhdeksi strategiseksi toimipisteekseen. Keskuksen toiminta sijoittuu SeAMKin ja Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa samalla kampukselle. SeAMK teki vuoden 2017 alussa Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa kumppanuussopimuksen yhteistoiminnasta Etelä- Pohjanmaalla. Sopimuksen mukaan LUKE ja SeAMK pyrkivät agrobiotalouden alalla 1) systemaattiseen yhteiseen TKI-toimintaan, 2) koulutuksen ja osaamisen vientiin, 3) asiantuntijuuksien täydentämiseen ja yhteiseen asiantuntijavaihtoon, 4) agrobiotalouden yritystoiminnan kehittämiseen, 5) opiskelijayhteistyöhön luonnonvara-alalla sekä 6) yhteiseen infrastruktuurien hyödyntämiseen Etelä-Pohjanmaalla. Koulutusvientiä lukuun ottamatta kaikkia em. yhteistyömuotoja on toteutettu menestyksekkäästi viimeisen puolentoista vuoden aikana.

Tieteen ja tutkimuksen avoimuus

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartassa 2015-2017 viidentenä toimenpidekokonaisuutena on Avoimet ja jaetut tietovarannot ja tutkimuksen tulokset. SeAMK on erittäin sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen nostaa Suomi yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja pyrkii toimimaan suunnannäyttäjä AMK-kentässä tässä teemassa. SeAMK saavutti toimintatavoissaan kypsyystason neljä vuoden 2016 lopulla ja haluaa olla jatkossakin AMK-kentän suunnannäyttäjä.

Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen

SeAMKissa julkaistiin keväällä 2018 joukkoistaen, henkilöstön ja opiskelijoiden näkemykset huomioon ottaen laadittu Oppiminen SeAMKissa -pedagoginen malli, jossa määritellään yhteinen näkemys XxXXXxx opiskelijasta, opettajasta ja oppimisympäristöstä. SeAMKin oppimisympäristöissä korostuvat sen mukaan työelämäläheisyys, autenttisuus ja simulaatiomahdollisuus, opiskelijalähtöisyys, projektioppiminen ja digitaalisuus. Oppimisympäristöillä halutaan tukea monialaisen, soveltavan osaamisen rakentumista.

Oppimisympäristöt mahdollistavat oppijan aktiivisen toiminnan sekä yksilölliset oppimistavat. Lisäksi halutaan mahdollistaa yrittäjyyskasvatus eri muodoissaan. SeAMKin tekniikan alan laboratoriot ovat tähänkin saakka olleet Suomen parhaimpia. Ne ovat täydentyneet ainutlaatuisella teollisen internetin laboratoriolla, joka toimii opetuksen lisäksi simulaatioympäristönä alueen yrityksille. SeAMKin aktiivinen kehittäminen on huomioitu EU:n IoT Hub Compass -statuksella, jonka myötä SeAMK on päässyt osaksi

kansainvälistä oppimis- ja tutkimusympäristöä. Uutena osa-alueena SeAMK on panostamassa robotiikkainvestointeihin niin tekniikan, elintarvikealan kuin sosiaali- ja terveysalan osalta. SeAMK on rakentanut Framin kampukselle uuden elintarvikelaboratorion (vihkimistilaisuus 5.4.2019), jota hyödynnetään sekä bio- ja elintarvikeinsinöörien että agrologien koulutuksessa. Yhdessä Prikka- opetusravintolan kanssa se muodostaa ainutlaatuisen ruoka-alan oppimisympäristön. SeAMK on rakentanut 2018 uuteen sosiaali- ja terveysalan rakennukseen simulaatio-oppimisympäristön, jota hyödynnetään monialaisesti. Em. oppimisympäristöjä täydentää luonnonvara-alan yritysnavetta ja kulttuurialan studiot.

Tradenomikoulutuksen ensimmäinen opiskeluvuosi suoritetaan virtuaaliyritystoimintaan keskittyen ja fysioterapeutit opiskelevat PBL-pedagogiikan mukaisesti (Problem Based Learning)

SeAMK on vuodesta 2012 toteuttanut FramiPro-toimintaa, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää projektiosaamistaan aitoja, monialaisia työelämän projekteja toteuttaen. Vuonna 2018 siitä kehitettiin SeAMKPro-konsepti, joka mahdollistaa opiskelijan joustavamman osallistumisen opintoihin: projekteihin voidaan hakea ympäri vuoden, ja opiskelija tietää aikaisempaa tarkemmin minkälaisesta projektista on kysymys. Keväästä 2018 alkaen SeAMKin kaikki ensimmäisen vuoden päiväopiskelijat ovat osallistuneet SeAMK Innovaatioviikkoon, jonka aikana he ratkaisevat monialaisissa tiimeissä aitoja toimeksiantoja.

Opiskelija voi halutessaan jatkaa oppimisprosessia SeAMKPro-projektiympäristössä. SeAMKissa on muutoinkin haluttu kehittää opiskelijoiden projektityötaitoja, sillä kaikki opiskelijat suorittavat XxXXXxx yhteisissä perusopinnoissa Projektityön perusteet -opintojakson (3 op). Lisäksi tekniikan alalla toimii tunnustusta saanut Projektipaja.

Yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntäminen

Yrittäjähenkisyys on osa SeAMKin visiota. Tavoitteena on, että SeAMKista valmistunut opiskelija on yrittäjähenkinen ja kykenee luomaan sekä kehittämään uutta, kannattavaa ja menestyvää liiketoimintaa. Vuodesta 2015 lähtien yrittäjyys on ollut juonteena kaikissa tutkinto-ohjelmissa. Pedagogisia ratkaisuja ja oppimisympäristöjä tähän ovat esimerkiksi SeAMK Innovaatioviikko sekä monialaisiin työelämäprojekteihin suuntautunut SeAMKPro-oppimisympäristö. Lisäksi liiketalouden ensimmäinen opiskeluvuosi toteutetaan virtuaaliyrityksessä. Tekniikan alalla on Projektipaja sekä erilaiset työelämälähtöiset projektioppimisympäristöt kaikilla SeAMKin kuudella alalla. SeAMKissa toimii myös aktiivinen Yritystalli, jossa omaa yritystoimintaa suunnitteleva opiskelija voi opintojensa aikana kehittää yritysideaansa.

SeAMKissa on konseptoitu nyt kolmatta kertaa toteutettava opiskelijoiden GrowUp Students - liikeideakilpailu, johon tulivat mukaan TAMK ja VAMK syksyllä 2018. Kevään 2018 aikana SeAMKin kaikki yrittäjyyteen ja innovaatioihin liittyvät toimet koottiin yhteiseksi SeAMK Y-Zonen -portaaliksi. Keväästä 2017 alkaen SeAMKissa on toiminut myös opiskelijoiden Seinäjoki Entrepreneurship Society (SeiES), samoin opiskelijoiden osuuskunta KAOSK. SeAMKissa seurataan sekä opiskelijoiden että opettajien yrittäjyysaikomusten ja yrittäjyyskasvatuksen etenemistä säännöllisin mittauksin SeAMKin tutkijoiden kehittämällä Entre Intentio- työkalulla. Opettajien yrittäjyyskasvatustaitoja seurataan säännöllisesti LUTin kanssa kehitellyllä opettajien yrittäjyyskasvatusmittarilla. Yrittäjyys ja kasvu on SeAMKin yksi painoala. Painoalan sisällä erityisenä kärkenä ja vahvuusalana on kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset, jossa SeAMK edustaa valtakunnan kärkeä. SeAMKin omistajanvaihdososaaminen on tunnustettu myös kansainvälisesti.

SeAMK on vuodesta 2016 kehittänyt avainkumppanuuskonseptia. Tällä hetkellä nimettyjä avainkumppaneita on 17. Toimintamalli on kehittynyt ja avainkumppanit ovat antaneet yhteistyöstä erittäin hyvää palautetta.

Keväällä 2018 toteutetussa Luottamus & Maine -sidosryhmäkyselyssä SeAMK sai erittäin hyvät palautteet mainekäsityksen sekä sidosryhmätuen osalta TKI-kumppaneilta, harjoittelukumppaneita sekä maksullisen palvelutoiminnan asiakkailta. Kaupallistamisohjelmaa on rakennettu ja toteutettu yhteistyössä Seinäjoen

yliopistokeskuksen kanssa. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen ohella on otettu käyttöön mm. SeAMK Lift off -ideakilpailu opiskelijoille ja henkilöstölle sekä SeAMK Lift off -idearahoituskonsepti opiskelijoiden ja henkilökunnan alkuvaiheen ideoiden pienimuotoiselle edistämiselle.

Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen. SeAMK on osallistunut ammattikorkeakoulujen yhteiseen, Xxxxxx johdolla tapahtuvaan opiskelijavalintojen kehittämistyöhön ja sen alakohtaisiin työryhmiin. SeAMKissa on luovuttu opiskelijavalinnan varasijamenettelystä 2016. Uusi käytäntö on hakijan kannalta hyvä vaihtoehto, sillä se nopeuttaa tiedon saantia SeAMKin opiskelijavalinnoista ja helpottaa opiskelijan valmistautumista opintoihinsa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen suositus siirto-opiskelijamenettelyistä tuli voimaan vuonna 2017. Suositus ei ota kantaa sektorien välisiin siirtymisiin tai alalta toiselle siirtymisen valintaperusteisiin tai menettelyihin. SeAMK noudattaa suosituksen pohjalta on laadittua ammattikorkeakoulujen yhteistä siirtohakuaikataulusuositusta. SeAMKissa on toteutettu siirtohaku opintopolku.fi-palvelussa keväästä 2017 alkaen. SeAMK on sitoutunut hyödyntämään ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen kehittämishankkeen tuloksia opiskelijavalintojen sujuvoittamiseksi ja ottaa käyttöön digitaalisen valintakokeen syksyllä 2019. SeAMKissa otetaan 2020 käyttöön kehittämishankkeessa luodut todistusvalintojen pisteytysmallit todistusvalinnoissa. Kevään 2017 yhteishaussa ensikertalaisia oli yli 90 % kaikista hakijoista ja paikan vastaanottaneista. Tavoitteena on, että vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

SeAMK on kehittänyt joustavia opintopolkuja toiselta asteelta korkea-asteelle, mitä on kuvattu liitteessä 3.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

SeAMK on toiminut tämän ohjeen mukaisesti.

Raportoinnin liitteinä ovat Sopimuskäytäntö Asiakirjat-kansiossa seuraavat dokumentit:

- Liite a. SeAMK strategian toimeenpanosuunnitelma vuosille 2019-2020

- Liite b. SeAMK strategian toteutuminen 31.12.2018 mennessä

Lisäksi Sopimuskäytäntö Asiakirjat-kansiossa ovat liitteenä sopimusraportoinnin Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään kohdan liitteet kootusti pdf-muodossa

- Liite 1 Oppiminen SeAMKissa_slidet 2018

- Liite 2 Oppiminen SeAMKissa 2018

- Liite 3. SeAMKin toisen asteen yhteistyön kehittäminen

- Liite 4. Opetussuunnitelmiä läpäisevät juonteet opetuksen kehittämisen tukena

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Johtaja Rehtori