Sisällysluettelo

Työehtosopimus tulee voimaan 11.1.2022 ja on voimassa 30.11.2023 saakka. Mi- käli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuk- sista 31.10.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 30.11.2022. Työehtosopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman sopi- muksen määräyksiä.

Sopimus jatkuu 30.11.2023 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopi- musneuvottelut muuten ovat päättyneet.

2 Palkkaratkaisu

Vuosi 2022

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpai- kan tilanne ja olosuhteet. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloitta- mista työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpai- kan taloustilanteesta sekä sen ennakoitavissa olevasta kehityksestä. Neuvottelui- den pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua kos- kevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkan- muodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkapor- rastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutus- tapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä so- pimallaan tavalla. Sopimus tehdään kirjallisesti 28.2.2022 mennessä, ellei käsitte- lyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, vuoden 2022 palkantarkistukset to- teutetaan jommallakummalla alla olevista tavoista (A tai B). Palkantarkistuksen toteuttamistavasta (A tai B) sovitaan luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamus- miestä ole valittu, ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja toteuttaa palkkaratkaisun vaihto- ehdon A mukaisesti.

Vaihtoehto A

Palkkoja korotetaan 0,9 % suuruisella kaikille ylemmille toimihenkilöille jaettavalla korotuksella viimeistään 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta. Mikäli palkankorotuksia ei esimerkiksi järjestelmäteknisistä tai pal- kankorotusten kohdentamisprosessista johtuvista syistä saada maksuun 1.3.2022 lukien, voidaan korotus maksaa takautuvasti.

Lisäksi 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ylem- pien toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakoh- tainen erä, jonka suuruus on 0,9 % laskettuna ylempien toimihenkilöiden helmi- kuun kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuotta- vuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oi- kaista mahdollisia vinoumia.

Xxxxxxxx toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla oh- jaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Vaihtoehto B

Työnantaja toteuttaa palkkaratkaisun yrityksessä noudatettavan palkkapolitiikan mukaisesti viimeistään 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta.

Palkantarkistuksen tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehitty- mistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdol- lisia vinoumia.

Xxxxxxxxx toimihenkilölle selvitetään hänen henkilökohtaisen palkantarkistuk- sensa suuruus ja perusteet kahden kuukauden kuluessa palkantarkistuksen to- teuttamisesta, kuitenkin viimeistään 30.6.2022. Selvitys annetaan jokaiselle

ylemmälle toimihenkilölle riippumatta siitä, onko ylempi toimihenkilö saanut koro- tuksen.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehelle on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jäl- keen selvitys paikallisesti sovitun tai työnantajan toteuttaman palkkaratkaisun koh- dentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä ylempien toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä (ylempien toimihenki- löiden palkkasumma ennen korotusta ja palkkasumma korotuksen jälkeen).

Vuosi 2023

Vuoden 2023 palkantarkistukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuoden 2022 pal- kantarkistukset. Ensisijainen tapa toteuttaa palkantarkistukset on paikallinen palk- karatkaisu. Toissijaisen palkkaratkaisun (A tai B) kustannusvaikutus ja sen mah- dollinen jakautuminen sovitaan sopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa loka- kuun 2022 loppuun mennessä.

Sopimusosapuolet tarkastelevat syys-lokakuun aikana palkkamallin toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä ICT-alalla. Arvioinnin pe- rusteella osapuolet neuvottelevat 31.10.2022 mennessä 1.3.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkantarkistusten kus- tannusvaikutuksesta ja sen mahdollisesta jakautumisesta. Samassa yhteydessä voidaan tarkastella edellytyksiä sopimuskauden jatkamiseen 30.11.2023 jälkei- selle ajalle.

Mikäli 1.3.2023 toteutettavan toissijaisen palkkaratkaisun mukaisen palkantarkis- tuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 31.10.2022 mennessä, voi kumpi- kin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 30.11.2022. Irtisa- nomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.10.2022 toi- selle sopijaosapuolelle.

3 Työehtosopimuksen muutokset

3.1 3 § Työsuhteen alkaminen ja lakkaaminen sekä työsuhteen ehtojen muutta- minen

Lisätään 3 §:n 6. kohdan alle uusi kolmas kappale: Yhteistoimintaneuvottelut

Työnantajan harkitessa yhden tai useamman toimihenkilön lomautta- mista enintään 90 päiväksi, lasketaan yhteistoimintalain (1333/2021) 23 §:n mukainen neuvotteluaika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteis- toimintalain 19 §:n mukainen kirjallinen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.

3.2. 5 § Säännöllinen työaika

Lisätään 5 §:n 5. kohtaan pöytäkirjamerkintä:

Pöytäkirjamerkintä: Osapuolet toteavat, että myös ylemmällä toimi- henkilöllä on velvollisuus seurata työajan kertymistä. Mikäli työajan enimmäiskertymä uhkaa ylittyä, osapuolet suosittelevat, että työan- taja ja ylempi toimihenkilö keskustelevat työaikakertymästä. Keskus- telussa voidaan käydä läpi ylemmän toimihenkilön työtilanne ja työai- kakertymä sekä se, miten jatkossa varmistutaan, että liukuvan työ- ajan kertymät pysyvät enimmäis- ja vähimmäiskertymien rajoissa.

Lisätään 5 §:ään uusi 6. kohta ja muutetaan numerointia vastaavasti: Joustotyöajan tasoittumisjakso on 26 viikkoa.

3.3. 15 § Matkustaminen

Muutetaan 15 § 7. kohta kuulumaan seuraavasti:

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä ei suoriteta päivärahoja, ellei näin ole erikseen sovittu.

3.4. Liite, etätyössä huomioon otettavia asioita

Lisätään liitteeseen uusi toinen kappale:

Osapuolet suosittelevat, että paikalliset osapuolet kävisivät vuoropu- helua etätyökäytännöistä ja niiden kehittämisestä. Keskustelussa voi- daan käydä läpi myös työaikajärjestelyihin, työsuojelunäkökohtiin ja etätyön vakuutusturvaan liittyviä asioita.

4 Muut asiat

4.1 Perhevapaauudistusta koskeva työryhmä

Liitot asettavat työryhmän, joka selvittää perhevapaauudistuksen vaikutuksia työehtosopimukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja arvioi yhdessä uudistuksesta mahdollisesti aiheutuvia muutostarpeita työehtojen kehittämisessä kustannusneutraalilla tavalla.

4.2. Yhteistoimintalain vuoropuhelua ja paikallista sopimista koskeva työryhmä

Osapuolet pitävät tärkeänä työnantajan ja henkilöstön välisen aidon vuoropuhelun edistämistä uuden yhteistoimintalain mukaista vuoropuhelua järjestettäessä. Liitot asettavat työryhmän sopimuskauden ajaksi, joka selvittää yhteistoimintalain uudistuksen aiheuttamia työehtosopimuksen kehittämistarpeita. Osapuolet seuraavat sopimuskauden aikana vuoropuhelusta saatuja kokemuksia ja arvioivat yhteistoimintalain 2 lukuun liittyviä paikallisen sopimisen kehittämistarpeita.

4.3 Selviytymislauseke

Mikäli yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka saat- taisivat johtaa työvoiman vähentämiseen, muuttuneiden olosuhteiden pohjalta voi- daan sopia pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti työehtosopimuksen mää- räyksistä poikkeamisesta. Ennen neuvotteluiden aloittamista yrityksen tulee toimit- taa pääluottamusmiehelle selvitys yhtiön sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta sekä yhtiön toteuttamista talouden tervehdyttämistoimista.

Sopimus tehdään enintään vuoden määräajaksi ja se voidaan tarvittaessa uudis- taa, jos sopimuksen tekemiseen johtaneet olosuhteet ovat edelleen voimassa.

4.4 Palvelusvuosilisä

Ylemmälle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti 12 vuotta, maksetaan erillisenä lisänä 104,26 euroa 1.2.2021 lukien ja 106,14 euroa 1.3.2022 lukien.

4.5 Korvaus luottamusmiestehtävien ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoita- misesta

Oman toimensa ohella toimivalle pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus määräytyy hänen edustamiensa ylempien toimihenkilöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Korvaukset 1.2.2021 alkaen:

Ylempiä toimihenkilöitä	€/kk
edellisessä vuoden vaihteessa
5 – 9	79
10 – 24	124
25 – 50	160
51 – 100	231
101 – 200	271
201 – 400	320
401 – 600	362
601 -	421

Korvaukset 1.3.2022 alkaen:

Ylempiä toimihenkilöitä	€/kk
edellisessä vuoden vaihteessa
5 – 9	80
10 – 24	126
25 – 50	163
51 – 100	235
101 – 200	276
201 – 400	326
401 – 600	369
601 -	429

4.6 Jatkuvan neuvottelun periaate

Sopimusosapuolet voivat tarkastella sopimuskauden aikana sopimuksen toimi- vuutta työaikamääräykset mukaan lukien jatkuvan neuvottelun periaatteen mukai- sesti ja voivat tehdä tarvittaessa siihen yhdessä sovittuja muutoksia sopimuksen toimivuuden edistämiseksi.

Helsingissä, 11. päivänä tammikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

ICT-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS YLEMMILLE TOIMIHENKILÖILLE

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin ylempiin toimihenkilöihin, jotka työskentelevät ICT-alalla (tieto-, tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alat sekä call- ja contactcenterit). Sopimuksen määräyksiä sovelletaan myös näiden tai vas- taavien alojen palveluita ja infrastruktuuria rakentavien ja ylläpitävien tai niihin ver- rattavaa toimintaa harjoittavien jäsenyritysten ylempiin toimihenkilöihin.

Ylemmän toimihenkilön tehtävässä edellytetään korkeakoulu- tai ammatillisen kor- kea-asteen koulutuksen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta.

Ylempien toimihenkilöiden tehtävät poikkeavat luonteeltaan ICT-alan muiden toi- mihenkilöiden työehtosopimuksen tarkoittamista tehtävistä. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtäville on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksessä ylemmän toimihenkilön tehtävä on yritysjohtoa avustava, keskijohtoon kuuluva esimiestehtävä tai erikoistietoja ja -taitoja edellyttävä asiantuntijatehtävä. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puutuminen ei kuiten- kaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei.

Tätä sopimusta ei sovelleta henkilöön, joka kuuluu yrityksen tai sen toimipaikan johtoon tai joka tehtäviensä tai muutoin asemansa perusteella on katsottava ole- van yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamistehtävissä tai siihen rinnastettavassa itsenäisessä tehtävässä.

2 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä sopimus on voimassa 11.1.2022-30.11.2023 ja sen jälkeenkin vuoden ker- rallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopi- musneuvottelut muuten ovat päättyneet.

3 § Työsuhteen alkaminen ja lakkaaminen sekä työsuhteen ehtojen muuttami- nen ‌

1. Työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde työlainsää- dännön mukaisesti sekä määrätä työn johtamisesta. Työsopimus tehdään kir- jallisesti ennen työn alkamista.

Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa ylemmälle toimihenkilölle luottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun nimet ja yhteystiedot sekä tiedottaa muista

tarpeellisista työsuhteeseen liittyvistä asioista ja selvittää matkustamiseen, matkakustannusten korvaamiseen ja työaikakorvauksiin liittyvät asiat.

2. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos siitä sovitaan. Jos asiasta ei sovita, työnantaja voi toteuttaa muutoksen, mikäli sille on irtisanomisperuste. Tällöin on noudatettava irtisanomisaikoja.

Ylempi toimihenkilö voidaan ylemmän toimihenkilöasemansa säilyttäen siirtää toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, työnanta- jalla on kuitenkin oltava irtisanomisperuste ja noudatettava irtisanomisaikaa.

3. Ellei jäljempänä 3 kohdan viimeisessä kappaleessa mainitulla tavalla tai irtisa- nomisen yhteydessä ole muusta sovittu työnantajan on irtisanoessaan työsopi- muksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä Irtisanomisaika

‐ enintään yhden vuoden 14 päivää

‐ yli vuoden, enintään 4 vuotta 1 kuukausi

‐ yli 4 vuotta, enintään 8 vuotta 2 kuukautta

‐ yli 8 vuotta, enintään 12 vuotta 4 kuukautta

‐ yli 12 vuotta 6 kuukautta

Ellei jäljempänä kohdan 3 viimeisessä kappaleessa mainitulla tavalla tai irtisa- nomisen yhteydessä ole muusta sovittu ylemmän toimihenkilön on irtisanoes- saan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä Irtisanomisaika

‐ enintään 5 vuotta 14 päivää

‐ yli 5 vuotta 1 kuukausi

Työnantaja ja ylempi toimihenkilö voivat sopia irtisanomisajasta. Tämä irtisa- nomisaika saa olla enintään kahden kuukauden mittainen, kuitenkin vähintään 14 päivää. Sovittaessa irtisanomisajasta, työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli 8 vuotta, työnantajan noudatettava irtisanomisaika on kuitenkin 4 kuukautta ja työsuhteen jatkuttua yli 12 vuotta, työnantajan noudatettava irtisanomisaika on 6 kuukautta.

4. Yrityksessä takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat irtisanotut ylemmät toimi- henkilöt tai työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevat määräykset eivät rajoita työsopimuksen tekemistä alle 18-vuotiaiden tai harjoit- telijoiden kanssa.

5. Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta ylemmän toimihenkilön takaisin otta- misesta voidaan poiketa työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisellä sopi- muksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- tai päättämistilan- teessa erillisenä kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet ylemmän toimihenkilön uudelleen työllistymisen edistämiseksi. Yrityksissä, joissa on pääluottamusmies, takaisinottoa koskevan sopimusmahdollisuuden käyttöönotosta on sovittava paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

6. Lomauttaminen

Lomauttamisen perusteet

Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 – 3 momentin mu- kaiset.

Lomautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää. Lomautuksen ennakkoselvityksen antamisvelvollisuutta ei ole.

Paikallinen sopiminen

Lomauttamisesta ja sen perusteista voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 20

§:n mukaisella paikallisella sopimuksella. Paikallisesti sovitaan menettelytavat lo- mautuksen siirtämis- ja keskeyttämistapauksissa.

Yhteistoimintaneuvottelut

Työnantajan harkitessa yhden tai useamman toimihenkilön lomauttamista enin- tään 90 päiväksi, lasketaan yhteistoimintalain (1333/2021) 23 §:n mukainen neu- votteluaika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 19 §:n mukainen kirjal- linen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuk- sen osa.

4 § Palkkaus ‌

1. Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ot- taen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys.

Palkkapolitiikka

2. Yrityksessä määritetään henkilöstöön sovellettava palkkapolitiikka. Liitot suo- sittavat, että palkkojen porrastukseen työn vaativuuden mukaan ja työsuorituk- sen palkitsemiseen sekä yrityksen tehokkuuden ja kannattavuuden parantami- seen tähtäävä palkkapolitiikka perustetaan seuraaville periaatteille kokonaan tai osittain.

Palkkapolitiikka:

- Tukee yrityksen liikeidean toteutumista sekä tehokkuuden, kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittämistä;

- Ottaa huomioon yksilön työtehtävien vaativuuden ja vastuun sekä palkitsee hänen osaamisestaan ja työtuloksestaan sekä kannustaa ammatilliseen ke- hittymiseen;

- On selkeä, pitkäjänteinen ja johdonmukainen, mutta joustavasti muutetta- vissa yrityksen toimintaedellytysten tai liikeidean sitä vaatiessa.

Palkkapolitiikan onnistumisen edellytyksenä on, että sen periaatteista keskus- tellaan esimiehen ja ylemmän toimihenkilön välillä. Esimiehen ja ylemmän toi- mihenkilön tulee myös keskustella työtehtävien toteutumisesta ja tämän vaiku- tuksesta palkkaan. Jos yrityksessä on yhdessä ylempien toimihenkilöiden edustajan kanssa sovittu palkkapolitiikassa noudatettavista periaatteista, voi- daan tässä tapauksessa sopia myös palkankorotuksista liittotasolla sovitusta poikkeavasti.

Tuntipalkan laskeminen

3. Työaika- ym. korvauksia laskettaessa käytetään kuukausipalkan (rahapalkka sekä mahdolliset luontoisedut ja provisiopalkkiot) jakajana lukua 158 silloin kuin säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja lukua 160 silloin kun säännölli- nen työaika on 40 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käy- tetään jakajana säännölliseen työhön keskimäärin kuukaudessa käytettyä työ- tuntien lukumäärää.

Osa-ajan palkka

4. Osa-ajan palkka palkattomista poissaoloista tai vajaasta kuukaudesta laske- taan kuukauden säännöllisten työtuntien suhteessa. Laskettaessa osa-ajan palkkaa, saadaan tunnilta tai päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausi- palkka asianomaisen kuukauden säännöllisten työtuntien tai työpäivien luku- määrällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja. Kuukausipalkan käsite sisältää rahapalkan sekä mahdolliset luontoisedut (ve- rotusarvo) ja provisiopalkkiot.

Kuukausi- ja viikkotyöaika

2022	työpäiviä/kk	työaika 37,5 t/vko	työaika 40 t/vko
tammikuu	20	150	160
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	23	172,5	184
huhtikuu	19	142,5	152
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	21	157,5	168
elokuu	23	172,5	184
syyskuu	22	165	176
lokakuu	21	157,5	168
marraskuu	22	165	176
joulukuu	20	150	160

2023	työpäiviä/kk	työaika 37,5 t/vko	työaika 40 t/vko
tammikuu	21	157,5	168
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	23	172,5	184
huhtikuu	18	135	144
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	21	157,5	168
elokuu	23	172,5	184
syyskuu	21	157,5	168
lokakuu	22	165	176
marraskuu	22	165	176
joulukuu	18	135	144

Taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymys ei ole keskeytymättömästä kolmi-vuoro-, jakso- tai näihin rinnastettavasta työstä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

Tulos- ja voittopalkkiot

5. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tu- lospalkkioilla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuottavuus-, ja kehitystavoitteiden saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olen- naisilta osiltaan tai kokonaan perustuu taloudelliseen tulokseen kuten liikevaih- toon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Käteisen voittopalkkion ja voitonja- koerän osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Eläketurvakeskuksen ohjeita.

Tulos- ja voittopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa toimihenkilön vuosilo- mapalkkaa ja vuosilomakorvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopi- muksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voit- topalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

5 § Säännöllinen työaika ‌

1. Yritysten tuottavuus ja menestys sekä mahdollisuus tarjota työtä edellyttävät sitä, että työaikajärjestelyt ovat tarkoituksenmukaisia. Sovittaessa paikallisesti työaikajärjestelyistä tulee kiinnittää huomiota mm. työn kausiluonteisuuteen, työajan sijoittamiseen työvuorokauden ja -viikon aikana, työvuorojen pituuteen sekä keskimääräisen työajan tasoittumisjaksoihin.

2. Säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä on enintään 7,5 tuntia vuoro- kaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, ellei ylemmän toimihenkilön kanssa sovita,

että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa tai ellei ylem- män toimihenkilön kanssa ole sovittu muusta säännöllisestä työajasta.

Paikallinen sopiminen

3. Paikallisesti sopien voidaan säännöllinen työaika järjestää siten, että vuoro- kautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia. Työajan on tällöin enintään 52 viikon tasoittumisjaksolla tasoituttava toimihenkilön säännölliseen työaikaan.

Jos työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan.

4. Sopimus, jolla on aikoinaan sovittu siirtymisestä 40 tunnin työviikkoon, on irti- sanottavissa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Paikallisesti voidaan sopia siirtymisestä 40 tunnin työviikosta 37,5 tunnin työ- viikkoon tai päinvastoin.

Liukuva työaika

5. Jos yrityksessä sovelletaan liukuvaa työaikaa, säännöllistä työaikaa lyhentävä ja pidentävä liukuma-aika voi olla enintään neljä tuntia ja enimmäiskertymä enintään +/- 40 tuntia. Seurantajakson pituus on 12 kuukautta. Paikallisesti so- pien voidaan työaikalain ja työehtosopimuksen tarkoittamista liukuvan työajan rajoista, enimmäiskertymästä ja seurantajakson pituudesta poiketa allekirjoitta- neen työnantajaliiton jäsenyrityksissä.

Joustavien työaikajärjestelmien mukaisia vapaita ja jäljempänä 6-kohdassa tar- koitettuja työajan lyhennysvapaita tai paikallisesti sovittuja vapaa-ajanjaksoja annetaan työtilanteen niin salliessa ja ylemmän toimihenkilön niin halutessa useamman työvuoron jaksoissa.

Pöytäkirjamerkintä: Osapuolet toteavat, että myös ylemmällä toimi- henkilöllä on velvollisuus seurata työajan kertymistä. Mikäli työajan enimmäiskertymä uhkaa ylittyä, osapuolet suosittelevat, että työantaja ja ylempi toimihenkilö keskustelevat työaikakertymästä. Keskuste- lussa voidaan käydä läpi ylemmän toimihenkilön työtilanne ja työaika- kertymä sekä se, miten jatkossa varmistutaan, että liukuvan työajan kertymät pysyvät enimmäis- ja vähimmäiskertymien rajoissa.

6. Joustotyöajan tasoittumisjakso on 26 viikkoa

Työviikko ja –vuorokausi

7. Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi vaihtuu kello 00.00, ellei paikal- lisesti muuta sovita.

Työajan lyhentäminen

8. Toimihenkilön työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännölli- nen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, tai keskimäärin edellinen. Työajanlyhennysvapaan määrä on 100 tuntia kalenterivuodessa. Va- paan määrää vähentävät lain tai työehtosopimuksen määräykset ylittävät va- paapäivät.

Työajan lyhennystä kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona työskennel- leelle toimihenkilölle on kertynyt vähintään 17 työssäolopäivää. Työssäolon ve- roiseksi luetaan päivät, joilta työnantaja maksaa palkkaa tai ansionmenetyk- senkorvausta. Lisäksi työssäoloon rinnastetaan arkipyhät sekä aika, jolloin toi- mihenkilö osallistuu työehtosopimusneuvotteluihin tai työehtosopimuksessa sovittujen työryhmien kokouksiin. Edellä kuvatulta kalenterikuukaudelta kertyy sitä vastaava osuus vuosittaisesta työajan lyhennyksestä.

Jos muuta ei sovita, vapaa annetaan kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen työnantajan määräämänä ajankohtana kokonaisina työvuoroina (1–12,5) vii- meistään seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli va- paata on tällöin antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Vapaa voidaan paikallisesti sopien antaa myös muuna aikana tai vaihtaa raha- korvaukseen.

Xxxxxx toimihenkilö vapaapäivän ilmoittamisen jälkeen estyy sen pitämisestä sellaisen työkyvyttömyyden perusteella, josta työnantaja on velvollinen maksa- maan ansionmenetyksen, siirtyy vapaa myöhemmin pidettäväksi.

Työsuhteen päättyessä maksettava kertynyt pitämätön vapaa lasketaan päät- tymiskuukauden osa-ajan palkan mukaan. Korvaus maksetaan ainoastaan täy- siltä työpäiviltä.

Työajan enimmäismäärä

9. Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voi- daan käyttää 12 kuukautta.

Työaikamääräyksistä poikkeaminen

10. Paikallisesti sopien

Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen 5, 7 ja 12 §:stä ja työ- sopimuksen määräyksistä työaikaa koskien. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaikalain koskevia säännöksiä. Sopi- mus tehdään luottamusmiehen tai niiden ylempien toimihenkilöiden kanssa, joita asia koskee.

Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tarpeesta, hyödystä yri- tykselle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteutustavasta ja korvauk- sesta. Jos paikallisesti sovitaan työajan sijoittamisesta arkipyhälle, ei arkipyhän ajalta makseta työaikalain mukaista sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita. Paikallisesti sovittavan järjestelyn tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja,

joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ylempien toimihenki- löiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

11. Työnantajan osoituksella

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovi- tun lisäksi osoittaa kullekin ylemmälle toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perustellun tuotan- nollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhä- päiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Lisätyltä säännölliseltä työajalta makse- taan kuukausipalkan lisäksi peruspalkka. Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on asialli- sista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kiel- täytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

12. Koulutus- ja kehittämistilaisuudet

Työnantaja voi osoittaa ylemmälle toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työ- ajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto-

, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laa- dun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestet- täviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta osoitettaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ylemmän toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämisti- laisuuden ajalta maksetaan peruspalkan mukainen korvaus. Koulutus tai kehit- tämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai ke- hittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

6 § Viikon vapaapäivät ‌

Viikkoa kohti annetaan kaksi vapaapäivää, jotka pääsääntöisesti ovat lauantai ja sunnuntai. Jos yrityksen toiminta jatkuu myös viikonloppuna, vapaapäivät anne- taan siten, että niitä tulee keskimäärin kaksi viikkoa kohden.

7 § Arkipyhäviikkojen työaika ‌

Arkipäiviksi sattuvat arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto lyhentävät työviikon säännöllistä työaikaa vastaavasti.

Mikäli mainittuina vapaapäivinä joudutaan työskentelemään, vapaapäivän menet- täminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai muulla sovittavalla tavalla.

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika vuosina 2022 – 2023

Vuosi 2022

1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
15. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
16. viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	5 pv
21. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
51. viikko	jouluviikko	5 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	4 pv

Vuosi 2023

1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15. viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
51. viikko	jouluviikko	5 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	3 pv

8 § Työvuoroluettelo ‌

Työpaikalla on oltava työvuoroluettelo, mikäli se on työaikajärjestelyjen kannalta tarpeen. Mikäli työvuoroluettelo tehdään, tulee siitä ilmetä työvuorojen alkamis- ja päättymisaika, viikoittaiset vapaapäivät sekä päivittäisen lepoajan (ruokailutauon) pituus ja ajankohta. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajalle kuin mahdol- lista.

Paikallisesti voidaan sopia toisin tämän pykälän ja työaikalain 35 §:n työvuoroluet- teloa koskevista määräyksistä.

9 § Päivittäinen lepoaika ‌

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, on päivittäisen lepoajan (ruo- kailutauon) pituus vähintään puoli tuntia, tai ylemmälle toimihenkilölle annetaan ti- laisuus aterioida työn aikana. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, ylem- mällä toimihenkilöllä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä le- poaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Virkistystauot sisältyvät työaikaan.

10 § Vuorokausilepo ‌

Vuorokausilevon pituus määräytyy työaikalain mukaan. Työaikalaissa mainituista lepoajoista voidaan paikallisesti sopia toisin allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsen- yrityksissä.

11 § Viikkolepo ja viikkolepokorvaus ‌

1. Viikkolepoon noudatetaan työaikalain määräyksiä.

2. Ylemmälle toimihenkilölle, jota tilapäisesti tarvitaan viikkolevon aikana työhön, korvataan viikkolevon aikana työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöl- listä työaikaansa viikkolevon aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla viimeistään kolmen seuraavan kalenterikuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Ylemmän toimihenkilön suostumuksella voidaan viikkolepokorvaus an- taa myös siten, että hänelle maksetaan tehdyiltä työtunneilta yksinkertaisen tuntipalkan suuruista korvausta.

3. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitse- män päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

4. Edellä mainituista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin ainoastaan allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenyrityksissä.

12 § Työaikakorvaukset ‌

1. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia työaikakorvauksista jäljempänä määritellyllä tavoilla. Xxxxxxx ylemmän toimihenkilön kanssa on sovittu, että ky- seiset korvaukset otetaan huomioon palkan muodostuksessa, tulee ylemmän toimihenkilön kanssa tarvittaessa selvittää, kuinka em. korvaukset on huomi- oitu.

2. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityön kor- vaamisesta maksamalla em. korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa, anta- malla vapaata em. lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden määrään pe- rustuvaa erillistä kiinteätä korvausta. Kiinteän korvauksen mitoitus tarkistetaan ylemmän toimihenkilön kanssa tehtävämuutosten yhteydessä. Ylemmän toimi- henkilön kanssa voidaan sopia, että em. työaikakorvaukset otetaan huomioon palkan muodostuksessa.

13 § Varallaolo, hälytysluontoinen työ, puhelinohjeet ja kotoa tapahtuva viankor- jaustoiminta ‌

Varallaolo

1. Sidotusta varallaolosta maksetaan 50 prosentin korvaus. Tämä edellyttää, että varallaolijan on oltava valmiina asunnossaan tai sen välittömässä läheisyy- dessä. Varallaolokorvaus maksetaan vähintään neljältä tunnilta.

Vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan 30 prosentin korvaus tuntipalkasta laskien. Tämä edellyttää, että varallaolija saa paikallisesti sovitulla alueella va- paasti valita olinpaikkansa ja hänet tulee tavoittaa kohtuullisessa ajassa ja hä- nen tulee hälytyksen saatuaan olla mahdollisesti mukana olevine tarpeellisine työvälineineen osoitetussa tai ennalta sovitussa kohteessa viimeistään 40 mi- nuutin kuluessa.

Paikallisesti voidaan em. asioista sopia toisin.

Hälytysluontoinen työ

2. Jos ylempi toimihenkilö kutsutaan hälytyskutsun perusteella hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikal- taan, hänelle maksetaan hälytysrahana kahden tunnin palkka. Jos hälytyskutsu annetaan klo 21.00 - 06.00, maksetaan hälytysrahana kolmen tunnin palkka.

Varsinaiselta työajalta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka enintään seuraavan työvuoron alkuun saakka, mihin sisältyy mahdollinen ylityökorvaus.

Puhelinohjeet ja kotoa tapahtuva viankorjaustoiminta

3. Vapaa-aikana kotoa puhelimitse tapahtuvasta viankorjaustoiminnan tarkoituk- senmukaisesta ohjauksesta tai muiden erityisten toimintaohjeiden antamisesta taikka kotoa tapahtuvasta viankorjaustoiminnasta maksetaan vähintään yhden tunnin palkka. Jos viankorjaus ei onnistu etähallinnan avulla ja työntekijä joutuu lähtemään työhön, maksetaan hänelle hälytysluonteisen työn korvaukset. Oh- jaukseen ja viankorjaustoimintaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Korvausta ei suoriteta päällekkäin varallaolokorvauksen kanssa.

4. Varallaolosta, hälytysluontoisesta työstä ja puhelinohjeista voidaan sopia myös paikallisesti tai tehdä ko. tilanteissa maksettavista korvauksista ja menettelyta- voista paikallinen kokonaisratkaisu.

5. Matkustusaika rinnastetaan varallaolossa ja hälytysluontoisessa työssä työai- kaan, ellei paikallisesti muuta sovita.

14 § Etätyö ‌

Etätyötä koskevat periaatteet käsitellään yrityksessä pääluottamusmiehen kanssa.

15 § Matkustaminen ‌

1. Xxxxxx toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työ- matkat. Matkat tehdään työnantajan määräämällä tarkoituksenmukaisella ta- valla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii. Työmatkan alkamis- ja päättymis- paikkana käytetään joko ylemmän toimihenkilön varsinaista työpaikkaa tai asuntoa, riippuen siitä kummasta matka tehdään.

2. Matkustamisessa noudatetaan verohallituksen kulloinkin voimassa olevia ve- rosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä

päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvauksen, yömatkarahan sekä kilometrikorvauksen osalta. Hotellikorvausten enimmäismäärien osalta nouda- tetaan valtion matkustussäännön määrittelemiä enimmäismääriä.

Mikäli matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumiskustan- nukset korkeintaan Valtion matkustussäännön määrittelemien hotellikorvausten enimmäismäärien mukaisesti.

Enimmäismäärät eivät koske tapauksia, joissa työantajan määräyksestä yövy- tään kalliimmassa hotellissa.

3. Päivärahojen maksaminen edellyttää, että työntekopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin päässä joko ylemmän toimihenki- lön varsinaisesta työpaikasta tai hänen asunnostaan, riippuen siitä kummasta matka tehdään. Työntekopaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä ylemmän toimihenkilön toimipaikasta että asunnosta. Matkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään ylemmälle toimihenkilölle ennen matkalle lähtöä.

4. Ateriakorvausta maksetaan verohallituksen päätöksen mukaisesti. Ateriakor- vausta ei makseta, milloin ylemmällä toimihenkilöllä on mahdollisuus työnanta- jan järjestämään ns. verotusarvon mukaiseen ateriaetuun.

5. Xxxxxxx ylemmän toimihenkilön kanssa ei ole sovittu, että säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen liittyy ylemmän toimihenkilön normaalei- hin työtehtäviin ja otetaan huomioon palkan muodostuksessa, matkustamisen korvaamisesta sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

6. Edellä mainittujen päivärahojen ja ateriakorvauksen maksamisen asemesta voidaan sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

7. Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä ei suoriteta päivärahoja, ellei näin ole erikseen sovittu.

8. Komennustöitä koskevista päivärahoista voidaan paikallisesti sopia toisin ot- taen huomioon paikalliset olosuhteet ja muut työnantajan suorittamat järjestelyt.

9. Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

16 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

1. Vuosiloma annetaan lain mukaan.

Vuosiloman pituutta määrättäessä luetaan työsuhteen jatkumisaikaan työsuh- teen kesto ennen työsuhteen keskeytymistä ylemmän toimihenkilön ammatti- pätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta, sekä opiskelun kestäessä tehty työ, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.

Paikallisesti voidaan pääluottamusmiehen kanssa sopia toisin vuosilomalain mukaisesta lomakaudesta.

2. Vuosilomapalkka maksetaan yrityksen säännönmukaisina palkanmaksupäi- vinä, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.

3. Lomarahan määrä on 50 prosenttia summasta, joka saadaan jakamalla kuu- kausipalkka (rahapalkka) luvulla 25 ja kertomalla lomapäivien lukumäärällä. Tuntipalkkaiselle ylemmälle toimihenkilölle lomaraha on 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan. Lomaraha maksetaan loman jälkeisenä yrityksen sään- nönmukaisena palkanmaksupäivänä, ellei yrityksen käytännöstä muuta johdu.

Sovittaessa lomaraha voidaan vaihtaa joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavista lo- marahaa vastaavista vuosilomapäivistä, jolloin 24 lomapäivää vastaavasta lo- marahasta tulee 12 palkallista työpäivää vapaapäiväksi, ellei paikallisesti toisin sovita.

Xxxxxxxx maksetaan myös lomakorvauksesta, mikäli työsuhde päättyy tai irti- sanotaan muusta kuin ylemmästä toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä sekä eläkkeelle siirtyvälle ylemmälle toimihenkilölle. Määräaikaisen työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha lomakorvauksesta.

Lomarahasta voidaan paikallisesti sopia toisin.

4. Paikallisesti voidaan säästövapaata koskevista määräyksistä sopia toisin.

5. Ellei muuta ole sovittu, työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha tai sovittu pitämätön vapaa kuitenkin viimeistään työsuhteen päättymispäivänä.

Kuukausipalkkaisen ylemmän toimihenkilön lomakorvausta työsuhteen päätty- essä laskettaessa käytetään päiväpalkan jakajalukuna lukua 25.

6. Työnantaja tai ylempi toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakaudeksi (2.5. - 30.9.) osuvaan irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun pitämättömän vuosiloman.

17 § Poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi ‌

1. Ylemmälle toimihenkilölle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

yhdenjaksoisen työsuhteen palkallisen jakson pituus kesto sairastumishetkellä

‐ alle kuukausi viikko

‐ vähintään 1 kuukauden, mutta

vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikkoa

‐ 1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikkoa

‐ 5 vuotta tai kauemmin 3 kuukautta

2. Palkanmaksu edellyttää, että ylempi toimihenkilö valtuuttaa työnantajan nosta- maan itselleen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon ylem- mällä toimihenkilöllä olisi oikeus palkallisen työkyvyttömyysjakson aikana,

työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, eikä sai- rautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa. Oikeutta sairausajan palk- kaan ei ole, mikäli sairauspäivärahan saaminen estyy ylemmästä toimihenki- löstä johtuvasta syystä.

Soveltamisohje:Xxxxxxxxx toimihenkilöllä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan esimerkiksi silloin, jos hän ei toimita sairaus- lomatodistusta ohjeistuksesta huolimatta kohtuulli- sessa ajassa.

3. Ylemmän toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyy- destään ja sen arvioitu päättymisajankohta. Työkyvyttömyys todetaan työnan- tajan niin vaatiessa työterveyslääkärin tai muun työnantajan nimeämän lääkä- rin antamalla lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä luotet- tavalla selvityksellä.

Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt ylemmän toimihenkilön esittämää lääkärin- todistusta ja osoittaa ylemmän toimihenkilön toisen lääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa siitä aiheutuneet kustannukset.

4. Jos työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän ku- luessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajanpalkkaa, ei ylempi toimihenkilö ole oikeutettu uuteen sairausajanpalkan ajanjaksoon. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyys- jakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 19 §:n 2-momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

18 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa ‌

Ylemmälle toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainva- paaksi aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan.

Äitiysvapaan ajalta ylemmälle toimihenkilölle maksetaan palkka kolmelta kuukau- delta. Palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä ja että ylempi toimihenkilö valtuuttaa työnantajan nos- tamaan itselleen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon ylem- mällä toimihenkilöllä olisi oikeus. Ylemmän toimihenkilön adoptoidessa alle kou- luikäisen lapsen, annetaan ottoäidille samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen va- paa. Vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

Isyysvapaalta maksetaan palkka viikon ajalta. Palkka maksetaan samoin edelly- tyksin kuin äitiysvapaankin ajalta.

Erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osit- taiselta hoitovapaalta palaavalla ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus palata aikai- sempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Tässä kappaleessa tarkoitetulla ylem- mällä toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen työsuhteeseen otettua sijaista.

19 § Lääkärintarkastukset Lakisääteiset lääkärintarkastukset ‌

1. Ylemmän toimihenkilön palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää

työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuk- sissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

Työnantaja korvaa välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tarkastuksiin tai jälkitarkastuksiin määrätylle ylemmälle toimihenkilölle sekä maksaa myös päivärahan 19 §:n mukaisesti, jos tarkastukset tehdään muulla paikkakunnalla.

Muut lääkärintarkastukset

2. Ylemmän toimihenkilön palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttä- mättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on äkillinen, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulko- puolella.

Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysy- mys on:

‐ erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi,

‐ työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorittamasta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi,

‐ korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutki- muksesta,

‐ sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä ole- vasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tar- kastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuk- sista,

‐ hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työky- vyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kii- reellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia myös paikallisesti yrityskohtaisten tarpeiden mukaisesti.

20 § Lyhyt tilapäinen loma ‌

1. Ylemmän toimihenkilön alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun samassa talou- dessa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa, xxxx- xxxx lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalle vanhemmalle lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätöntä tilapäistä palkallista vapaata enintään neljä työpäivää. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Vapaan antaminen palkallisena edel- lyttää, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kyseessä on yksinhuol- taja, ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin ylemmän toimi- henkilön omasta sairaudesta vaaditaan.

Ylemmän toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa (yleensä 1-2 päivää) ei vähennetä ylemmän toimihenkilön palkasta.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison vanhempia, per- heen lapsia sekä veljiä ja sisaria. Lyhyen tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

2. Kunnallisessa luottamustehtävässä toimivan ylemmän toimihenkilön kuukausi- palkkaa vähennetään siten, että hän yhdessä julkisyhteisöltä saamansa ansi- onmenetyskorvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa.

3. Ylemmän toimihenkilön palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan varus- miespalveluksen edellyttämään kutsuntatilaisuuteen tai kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen.

4. Ylemmälle toimihenkilölle maksetaan reservin kertausharjoituksen ajalta niin suuri osa palkasta, että hän saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

5. Osallisliiton ja sen keskusjärjestön päättäviin elimiin kuuluville ylemmille toimi- henkilöille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin järjestöjen päättävien elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

6. Ylemmälle toimihenkilölle annetaan vapaata työpäiväksi sattuvaksi 50- ja 60- vuotispäiväksi palkkaa vähentämättä.

21 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista työnan- tajan ja ylemmän toimihenkilön kesken tai työnantajan ja luottamusmiehen kes- ken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä ylempiä toimihenki- löitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva so- pimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toi- sin sovita. Ylemmän toimihenkilön niin halutessa, hänellä on oikeus käyttää avustajana samassa yrityksessä työsuhteessa olevaa henkilöä.

2. Sopimus solmitaan kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Yli kaksi viikkoa voimassa oleva sopimus on aina tehtävä kirjallisesti.

3. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jäl- keen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voi- daan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa.

22 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi ‌

Työsuhteeseen liittyvät kysymykset käsitellään ensisijaisesti ylemmän toimihenki- lön ja hänen esimiehensä välillä. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, asia voidaan

siirtää luottamusmiehen ja työnantajan edustajan käsiteltäväksi. Ellei asiaa saada ratkaistua yritystasolla tai mikäli syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen sovelta- misesta, tulkinnasta tai rikkomisesta, asia voidaan siirtää osallisliittojen ratkaista- vaksi. Neuvotteluista laaditaan muistio, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyden kohteena oleva asia sekä osapuolten kannat peruste- luineen. Jos liittojen neuvottelut eivät johda tulokseen, työehtosopimuksen tulkin- taa koskeva asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi tai osapuolet voivat sopia erimielisyyden jättämisestä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

Erimielisyysneuvottelut on käynnistettävä kahden viikon kuluessa siitä, kun jompi- kumpi sitä pyytää. Ellei toisin ole sovittu, on paikalliset neuvottelut saatettava pää- tökseen kahden kuukauden kuluessa.

23 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän työehtosopimuksen soveltamis- alaan kuuluvia ylempiä toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten, kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

24 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Työnantaja pidättää, mikäli ylempi toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, ylemmän toimihenkilön palkasta palkanmaksukausittain YTN:n jäsenliittojen jäsen- ten jäsenmaksut ja tilittää ne ko. ammattiliiton ilmoittamalle pankkitilille.

25 § Työrauhavelvoite ‌

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja ylempiä toimihenkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet sopimuksen voimas- saoloaikana näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jä- seninä olevat yhdistykset, työnantajat tai ylemmät toimihenkilöt ryhdy työtaistelu- toimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakun- nansovittelijalle sekä työnantaja- ja ylemmälle toimihenkilöliitolle vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamis- hetki ja laajuus.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEISSOPIMUS/ICT-ALA ‌

I. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1. Organisaatio- yms. muutokset

Yrityksen toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovu- tuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaa- tiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

2. Ilmoitukset

Valituista pääluottamusmiehistä, luottamusmiehistä ja työsuojeluvaltuutetuista sekä varamiesten toimimisesta sijaisena on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, joka puolestaan ilmoittaa kirjallisesti, ketkä käyvät neuvotteluja luottamusmiesten kanssa.

3. Varamiehet

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan pääluottamusmiehen, luottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun varamies toimii työn- antajalle tehdyn kirjallisen ilmoituksen mukaisesti sijaisena.

II. LUOTTAMUSMIEHIÄ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA KOSKEVATMÄÄRÄYKSET

1. Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan yrityksen palveluksessa olevien tähän työehtoso- pimukseen sidottujen allekirjoittajajärjestöön järjestäytyneiden ylempien toimihen- kilöiden valitsemaa pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

Luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden ja heidän järjestöjensä edus- tajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä yleensäkin työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyk- sissä. Lisäksi hänen tulee edistää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvottelu- ja yhteistoimintaa sekä kehittää paikallisen sopimisen valmiuksia.

2. Luottamusmiesten valitseminen

Edellä tarkoitetuilla yrityksen palveluksessa olevilla työehtosopimuksen allekirjoit- tajajärjestöön kuuluvilla ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan yritykseen pääluottamusmies ja hänelle varamies.

Muiden luottamusmiesten valinnasta sovitaan paikallisesti. Luottamusmiehistä so- vittaessa on heidän toimialueensa oltava tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestyksen mukaista asioiden käsittelyä.

Henkilöstöryhmät voivat sopia, että yritykseen valitaan yhteinen luottamusmies.

Vaalikelpoinen on yrityksessä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva järjestäytynyt ylempi toimihenkilö.

Vaali voidaan järjestää yrityksessä siten, ettei menettely aiheuta haittaa työnteolle ja että kaikille ylemmille toimihenkilöille varataan mahdollisuuksien mukaan tilai- suus osallistua vaaliin. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

3. Työsuojeluvaltuutetun valitseminen

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valitseminen määräytyy lain mukaan. Työsuojeluvaltuutetun toimialueesta voidaan sopia.

4. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema

Pääluottamusmies, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitavatko he luottamustehtä- viänsä oman työnsä ohella vai onko heille annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Em. luottamushenkilöt ovat velvollisia noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

5. Matkakustannukset

Jos pääluottamusmies, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, jonka toimialue sitä edellyttää, työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä mat- kustavat luottamustehtäviinsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtäviä varten työpaikkansa ulkopuolelle, maksetaan heille matkakustannukset yrityk- sessä kulloinkin noudatettavan matkakustannusten korvausten mukaan.

6. Vapautus työstä

Tehtäviensä hoitamista varten järjestetään pääluottamusmiehelle, luottamusmie- helle ja työsuojeluvaltuutetulle tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien ylempien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

7. Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluval- tuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden

säilyttämiseen ja osoittaa tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtä- vien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä, luottamusmiehellä ja työsuoje- luvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia viestintä- ja toimistoväli- neitä. Lisäksi pääluottamusmiehelle annetaan alalle tavanomaisena luotoisetuna oleva puhelinetu ja internetyhteys ja sähköposti. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

8. Korvaus luottamusmiestehtävien ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoi- tamisesta

Oman toimensa ohella toimivalle pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle maksettava korvaus määräytyy hänen edustamiensa ylempien toimihenkilöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Korvaukset 1.2.2021 alkaen:

Ylempiä toimihenkilöitä	€/kk
edellisessä vuoden vaihteessa
5 – 9	79
10 – 24	124
25 – 50	160
51 – 100	231
101 – 200	271
201 – 400	320
401 – 600	362
601 -	421

Korvaukset 1.3.2022 alkaen:

Ylempiä toimihenkilöitä	€/kk
edellisessä vuoden vaihteessa
5 – 9	80
10 – 24	126
25 – 50	163
51 – 100	235
101 – 200	276
201 – 400	326
401 – 600	369
601 -	429

Pääluottamusmies, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle, milloin korvaus maksetaan hänen varamiehelleen.

Konsernin pääluottamusmiehelle ja neuvottelevalle pääluottamusmiehelle makse- taan korvaukset heidän edustamiensa henkilömäärän mukaan.

9. Palkka- ja siirtosuoja

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamustehtävän hoitamisen vuoksi. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalk- kaiseen työhön kuin missä hän oli tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

Pääluottamusmiestä, luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua, joka edustaa useampaa kuin viittä ylempää toimihenkilöä, ei tule ilman omaa suostumustaan siirtää sellaiseen matka- tai vuorotyöhön, joka olennaisesti vaikeuttaa luottamus- tehtävän hoitamista.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen ansionkehityksen tulee vastata yrityk- sessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitystä. Asia selvitetään työnan- tajan ja pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kesken vähintään kerran toimi- kaudessa.

10. Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen paluunsa entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen mukaista koulutusta.

11. Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liik- keen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa sitä luovutettaessa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menet- tää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuu- tetulla on oikeus tämän sopimuksen tarkoittamaan jälkisuojaan toimikautensa lop- puun asti, kuitenkin vähintään 6 kuukautta.

Pääluottamusmies ja luottamusmies siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä vain, jos kaikki hänen edustamansa henkilöt siirtyvät tai siirrosta sovitaan ao. luot- tamusmiehen kanssa tai hänelle ei voida tarjota luovuttavasta yrityksestä hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

12. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lo- mauttaa ellei yrityksen toimintaa hänen edustamiensa ylempien toimihenkilöiden osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli hänen kanssaan yhteisesti todetaan, ettei hä- nelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

13. Yksilösuoja

Pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain edellyttämää niiden työntekijöi- den enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purka- minen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdol- lista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Jos pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja hän rii- tauttaa purkamisen, työnantajan on maksettava muiden mahdollisten korvausten lisäksi yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lo- mauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hä- nellä ei muutoinkaan ole luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lo- mauttamisen johtuneen ylemmän toimihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnan- taja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

14. Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluot- tamusmiesehdokkaaseen ja luottamusmiesehdokkaaseen, jonka järjestö tai ylem- mät toimihenkilöt ovat asettaneet ja jonka asettamisesta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikai- sintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuo- jeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

15. Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä, luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen kyseisen tehtävänsä päättymisen jälkeen.

16. Korvaukset

Jos pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauk- sena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.

17. Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Tämän sopimuksen mukaisesti pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen tehtä- viin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tie- dot toimialueensa ylempien toimihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alka- misajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on pääluottamusmie- helle ja luottamusmiehelle annettava tieto uusista ylemmistä toimihenkilöistä. Pää- ja luottamusmiehelle annetaan tiedot pyydettäessä kirjallisessa muodossa.

Yrityksen pääluottamusmiehelle annetaan hänen toimialueensa ylempien toimi- henkilöiden säännöllisen työajan keskiarvokuukausipalkkatiedot palkkaryhmittäin. mikäli mahdollista, ja sukupuolittain. Tiedot annetaan lokakuun palkoista. Pääluot- tamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja viittä henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työntekijöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista var- ten saamansa tiedot luottamuksellisina.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö:

Työnantaja tiedottaa yrityksen ylempien toimihenkilöiden tehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle.

Poikkeuksen voi olla lyhytkestoinen ulkopuolisen työvoiman käyttö, josta voidaan ilmoittaa myös jälkikäteen.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö tulee pyrkiä järjestämään siten, ettei yrityksen va- kinaista työvoimaa jouduta vähentämään tai lomauttamaan.

18. Kokousten järjestäminen

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpai- kalla tai muussa työnantajan osoittamassa paikassa kokouksia työajan ulkopuo- lella työpaikan työsuhdeasioista paikallisesti sovittavilla ehdoilla ja edellytyksillä.

19. Henkilöstön keskinäinen tiedottaminen

Henkilöstöryhmällä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös ylei- siin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla.

III. KOULUTUS

1. Ammatillinen koulutus

Ellei toisin ole sovittu, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

Työnantajan antaessa ylemmälle toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähet- täessä hänet hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuk- sen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä ylemmän toimihenkilön palkkaa vähennetä.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Matkakustannusten korvaukset määräyty- vät työehtosopimuksen mukaisesti.

2. Yhteinen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti ja se korvataan kuten amma- tillinen koulutus.

3. Ay-koulutus

Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä, luottamusmiehillä ja varaluot- tamusmiehillä sekä työsuojeluyhteistoiminnassa toimivilla ylempien toimihenkilöi- den edustajilla, mukaan lukien työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojeluyhteis- toimintaelimen jäsenet, on oikeus osallistua liittojen vuosittain hyväksymiin ay-kou- lutustilaisuuksiin, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Ilmoitus osallistumisesta on tehtävä mahdollisimman varhain, pääsääntöisesti kuukautta ennen kurssin alkamista. Työnantaja ilmoittaa vähintään 10 päivää ennen kurssin alkua esteestä, jonka jälkeen yhteisesti selvitetään toinen kurssiajankohta.

Muusta pääluottamusmiehen tarvitsemasta koulutuksesta sovitaan paikallisesti.

Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkan pääluottamusmiehelle, varapääluot- tamusmiehelle, luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluyhteistoiminnassa toimiville ylempien toimihenkilöiden edusta- jille enintään 2 viikon ajalta. Lisäksi maksetaan palkallista kurssipäivää kohti kes- kusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Osallisliiton jäsenyhdistyksen puheenjohtajalle maksetaan palkka edellä olevan mukaisesti edellyttäen, että yrityksessä on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöä ja jäsenyhdistyksessä vähintään 50 jäsentä Lisäksi maksetaan palkallisilta kurssipäiviltä ateriakorvaus.

Työnantaja maksaa korvaukset henkilölle vain kerran samansisältöisestä koulu- tustilaisuudesta.

IV. VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

Liite, ei työehtosopimuksen osa

Liitot kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön nykyaikaisia, tuottavuutta edistäviä työaikajärjestelmiä. Tässä tarkoituksessa PALTA ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry ovat yhteistyössä laatineet tämän etätyötä koskevan ohjeistuksen, jota yritykset voivat halutessaan käyttää.

ETÄTYÖSSÄ HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA ‌

1. Etätyön määritelmä

Osapuolet suosittelevat, että paikalliset osapuolet kävisivät vuoropuhelua etätyö- käytännöistä ja niiden kehittämisestä. Keskustelussa voidaan käydä läpi myös työ- aikajärjestelyihin, työsuojelunäkökohtiin ja etätyön vakuutusturvaan liittyviä asioita.

Etätyö on tapa organisoida ja tehdä työtä. Sen keskeisiä tunnusmerkkejä on, että työ, jota voitaisiin tehdä työnantajan tiloissa, tehdään varsinaisen työpaikan ulko- puolella ja että tässä työssä tai sen organisoinnissa käytetään apuna tietotekniik- kaa. Etätyötä tehdään työsuhteessa.

Etätyötä on esimerkiksi:

▪ koko- tai osa-aikaisesti kotona tai muissa kuin työnantajan tiloissa (esim. ylem- män toimihenkilön työ- tai koulutusmatkalla) tietokoneen avulla tehtävä työ

▪ työskentely ns. tietotuvissa (paikka, jossa useiden yritysten työntekijät työsken- televät samanaikaisesti työnantajan tilojen ulkopuolella tietotekniikkaa apuna käyttäen).

2. Etätyön vapaaehtoinen luonne

Etätyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja esimiehen hyväksyntään. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia etätyön tekemisestä keskenään milloin tahansa työsuhteen aikana. Yrityksessä voidaan myös ottaa käyttöön kaikkia koskevat etätyöpelisään- nöt (tietoturva, työvälineet, matkustaminen, työsuojelu yms.), jolloin esimiehen ja työntekijän välillä sovittavaksi jää pääsääntöisesti vain etätyönä tehtävä työ, sen ajankohta ja kesto.

Erityisesti silloin, kun etätyötä tehdään säännöllisesti, on hyvä sopia, millaista il- moitusaikaa noudattaen etätyöstä voidaan luopua.

3. Työsuhteen ehdot etätyössä

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yrityksessä noudatettavien pelisääntöjen puitteissa.

Etätyössä työskentelylle on syytä asettaa selkeät tavoitteet ja aikataulut. Työmäärä ja tavoitteet ovat samat kuin vastaavien työnantajan tiloissa työskentelevien

ylempien toimihenkilöiden. Etätyötä käyttöönotettaessa on syytä keskustella myös siitä, miten asianomaisen työpanos määritellään ja miten sitä seurataan.

4. Tietoturva

Tietoturvaa koskevat säännökset ovat lähtökohtaisesti samat, joita sovelletaan työnantajan tiloissa työskenteleviin. Etätyön tietoturvaan liittyvien asioiden varmis- tamiseksi noudatetaan yrityksen tietoturvallisuudesta annettuja ohjeita ja tietotur- vapolitiikkaa. Luottamuksellisten ja sisäisten tietojen käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota ja varmistettava, etteivät tiedot joudu ulkopuolisten käsiin.

5. Työvälineet

Työnantaja hankkii työvälineet ja vastaa niiden asentamisesta ja huollosta. Etä- työntekijältä puolestaan edellytetään huolellisuutta työvälineiden käytössä, ja hä- nen on muun muassa ilmoitettava havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista työnantajalle.

Etätyöjärjestelyihin mm. työhuoneeseen, tietoliikenteeseen ja omien työvälinei- den käytön mahdolliseen korvaamiseen liittyvät verotuskäytännöt on syytä tarkis- taa verottajalta etukäteen.

6. Työsuojelu

Työsuojelua koskevat määräykset soveltuvat pääsääntöisesti myös etätyöhön.

Työsuojelutoimissa tulee ottaa huomioon etätyön erityispiirteet ja etätyöntekijälle on syytä tiedottaa etätyöhön liittyvistä menettelytavoista työterveys- ja työturvalli- suusasioissa.

Etätyöstä sovittaessa on syytä kiinnittää huomiota mm. siihen:

▪ Mitkä ovat etätyön erityiset haitat ja vaarat terveydelle ja turvallisuudelle ja mi- ten niitä voidaan poistaa tai vähentää

▪ miten työnantaja voi tarvittaessa tarkastaa työolosuhteet ja työvälineet

▪ etätyöntekijän velvollisuuteen ilmoittaa työympäristössä esiintyvistä ongel- mista.

Vakuutusturvan kattavuus on syytä selvittää ennen etätyöhön siirtymistä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0X 00000 Xxxxxxxx xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Sisällysluettelo

Document Metadata