TURVALLISUUTTA MATKAILUUN

Matkailualuekohtainen turvallisuussuunnitelma tukee paikallisen tason (matkailukohteen) riskienhallintaa ja vahvistaa omalta osaltaan myös alueellisen tason turvallisuutta. Suunnitelmassa tunnistetaan keskeisiä alueellisia muutostekijöitä, riskejä ja niihin varautumisen keinoja, jotka edellyttävät matkailuyrittäjiltä monialaista verkostoyhteistyötä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Matkailualueen turvallisuussuunnitelma tukee eri toimijoiden (viranomaiset, yritykset, järjestöt, oppilaitokset) lakisääteistä turvallisuussuunnittelua matkailun näkökulmasta.

Suunnitelma on myös olennainen osa muun muassa pelastuslain ja kuluttajaturvallisuuslainsäädännön vaatimaa omatoimista varautumista ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, mutta alueellista suunnitelmaa ei ole velvoitettu laissa tekemään.

Turvallisuus on lakisääteisten velvoitteiden lisäksi myös keskeinen arvo ja tavoite matkailuelinkeinossa osana vastuullisuutta. Työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa 2021 julkaiseman kotimaanmatkailua koskevan tutkimuksen mukaan turvallisuus on merkittävin syy kotimaanmatkan valitsemiselle ulkomaanmatkan sijaan.

Visit Finlandin julkaisemissa matkailija 2030 -skenaarioissa korostuvat yksilölliset, uniikit kokemukset, vastuullisuus arvovalintoina sekä virtuaalisuus. Hyvinvointi ja turvallisuushakuisuus tulevat matkailija 2030 - skenaarioissa esille tulevaisuuden kysynnän moottoreina. Pohjois-Pohjanmaan liiton valmisteleman Pohjois- Pohjanmaan matkailustrategian 2021–2023 mukaan turvallisuuden ja koronapandemian myötä erityisesti terveysturvallisuuden merkitys matkailijoille korostuu.

1.1 Suunnitelman tavoite ja tarkoitus

Matkailualueen turvallisuussuunnitelman tavoite on ylläpitää ja kehittää turvallisuutta matkailualueella - asiakkaille, työntekijöille, asukkaille ja ympäristölle. Tavoitteena on myös tukea matkailuun liittyvien yritysten ja tahojen omaa turvallisuussuunnittelua. Turvallisuussuunnitelma ja alueellinen turvallisuustyö nähdään myös viestinnällisenä ja markkinoinnillisena voimavarana.

Turvallisuussuunnitelma pyritään hallitsemaan riskejä, jotka kohdistuvat asiakkaisiin, työntekijöihin sekä paikalliseen yhteisöön.

Matkailualan vastuullisessa toiminnassa on Ruka-Kuusamon ja Syötteen alueella toukokuussa 2022 pidetyissä työpajoissa tunnistettu erityisesti seuraavia toimenpidekokonaisuuksia turvallisuustyöhön liittyen:

1. Yhteistyö ja verkostoituminen

2. Keskinäisten vastuiden määrittäminen ja tunteminen

3. Arvoketjujen riskienhallinta, jossa pääasiallinen hankkija/tilaaja varmistaa alihankkijansa turvallisuustason.

4. Resurssien kartoittaminen sekä alueellinen riskikartoitus/riskienhallintaprosessi

5. Riskien ja onnettomuuksien vähentämisen keinot ja toimintaohjeet onnettomuustilanteisiin

6. Yhteisten viestinnän pelisääntöjen määrittäminen

7. Kriisiviestinnän pelisääntöjen määrittäminen

8. Terveysturvallisuusajattelun jatkuvuus

Matkailualueen turvallisuussuunnitelman tarkoitus käsitellä edellä mainittuja asioita alueellisesta näkökulmasta jatkuvan parantamisen periaatteella. Vuosittaiset toiminnalliset osiot ja työkalut on erotettu muusta tekstistä punaisella - toimintaohjeena.

1.2. Suunnitelman laatimisen prosessi

Tarve matkailualuekohtaiselle turvallisuussuunnitelmalle on tunnistettu toimintaympäristön nopean muutoksen myötä. Päätös yhteisen suunnitelman laatimisesta tehtiin vuonna 2021 alueen omista lähtökohdista sekä tarpeista. Suunnitelman laatimisen vaiheissa osallistettiin ja sitoutettiin matkailun turvallisuuden verkoston osapuolia, millä varmistetaan alueellisen turvallisuustyön jatkuvuus. Tavoitteeseen pääsemiseksi toteutettiin toimenpiteitä muun muassa ennakkokyselyin, työpajoina ja yhteisinä teemapäivinä.

SUUNNITELMAN LAATIMISEN PROSESSI

2. Käsitteet

Turvallisuus

Turvalliseksi voidaan kutsua tilannetta tai järjestelmän tilaa, jossa uhkat ja riskit hallittavissa, tai tunnetta siitä, että uhkat ja riskit ovat hallinnassa. Turvallisuutta voidaan mitata arvioimalla tunnistettujen riskien suuruutta ja hyväksyttävyyttä. Turvallisuus voi olla myös henkilön subjektiivinen kokemus.

Matkailun turvallisuus

Matkailun turvallisuudella tarkoitetaan matkailuprosessin häiriöttömyyden varmistamista. Matkailuprosessin osatekijöitä ovat matkailija, matkailuyritys työntekijöineen sekä matkailualue, ulkoinen ja sisäinen toimintaympäristö sekä matkailun koko palveluketju lähtöpisteestä kohteeseen ja takaisin unohtamatta digitaalista ja virtuaalista toimintaympäristöä osana matkailupalvelua. Uhkat pitää tunnistaa. Riskiarviointi sisältää uhkien todennäköisyyden ja vaikuttavuuden arvioinnin. Riskienhallinnassa päätetään jokaisen arvioidun riskin hyväksyttävyyden tasosta vastuullisen toimijan päätöksin. Päätöksessä riski karrikoidusti joko hyväksytään sellaisenaan, sitä pienennetään halutulle tasolle tai se poistetaan.

Matkailun palveluketjuajattelu

Matkailutoimiala on voimakkaasti ketjuuntunut sekä kotimaassa että ulkomaille muodostaen palveluiden ja sitä kautta turvallisuuden arvoketjun. Palveluketju muodostuu esimerkiksi maakuljetusyritysten, majoitusliikkeiden, ohjelmapalveluiden tuottajien, virtuaaliympäristöjen ja lentoliikenneyhtiöiden muodostamasta kokonaisuudesta, joka vaikuttaa matkailijan elämykseen.

Riski

Riski tarkoittaa epävarmuuden vaikutusta tavoitteisiin, poikkeamaa odotetusta. Vaikutus voi olla myönteinen tai kielteinen odotettuun verrattuna. Riski on yhtäältä siis sellaisen tapahtuman mahdollisuus (voidaan ilmoittaa myös tilastonumeroina), joka aiheuttaa tai josta seuraa henkilövahinkoja tai aiheutuu ympäristö-, kulttuuri- tai taloudellisille arvoille menetyksiä. Riskit voivat kohdistua esimerkiksi ihmisiin, eläimiin, omaisuuteen, tietojärjestelmiin, ympäristöön tai yhteisöllisiin arvoihin. Riski voi olla myös positiivinen asia, jolla voidaan saada tuottoa tai hyötyä jollain toimenpiteellä.

Kriisiviestintä

Kriisiviestintä on viestintää ihmisiä, ympäristöä tai organisaation toimintaedellytyksiä tai mainetta uhkaavassa poikkeuksellisessa tilanteessa. Kriisiviestinnän kulmakivi on oikean tiedon välittäminen oikea-aikaisesti oikealle kohderyhmälle. Viestinnässä käytetään pääasiassa samoja kanavia kuin yleensäkin, mutta tehostetusti ja nopeutetusti. Yhteiskuntaa koskettavan häiriötilanteen edellyttämää kriisiviestintää kutsutaan häiriötilanneviestinnäksi. Kriisiviestinnässä luodaan kohtaamistilanne, jossa eri toimijat ja kriisin osapuolet ovat vuorovaikutuksessa erilaisia viestintäkanavia hyödyntäen. Kriisin kohdatessa tiedontarve kasvaa huomattavasti. Tilanteen eskaloitumisen ja paniikin estäminen sekä kriisin kohdanneiden henkilöiden ja kriisiä hoitavien viranomaisten tiedontarpeen tyydyttäminen edellyttävät tiedon saantia ja tiedon tarjontaa.

Terveysturvallisuus

Terveysturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan väestömme terveyttä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Esimerkkejä tällaisista vaaratekijöistä ovat ympäristön saastuminen, säteily ja erilaiset tartuntatautiepidemiat. Ilman riittävää varautumista ne saattavat aiheuttaa yhteiskunnassamme laajaakin tuhoa

Terveysturvallinen matkailu

Koronapandemian myötä terveysturvallisuuden merkitys kuluttajan kohdevalinnassa on noussut suurempaan rooliin. Avoin ja läpinäkyvä viestintä omista terveysturvallisuutta edistävistä toimistamme on yksi keino, jolla yhdessä elvytämme matkailualaa.

Lisäksi liitteessä 7 on lisää määritelmiä termeistä, jotka ovat käytössä tässä suunnitelmassa.

3. Matkailualueen kuvaus

Infrastruktuuri on vahvasti kehittynyt ja matkailukeskuksen monipuolisia palveluita käyttävät niin matkailijat kuin asukkaatkin. Ruka-Kuusamo on Suomen suosituin ympärivuotinen matkailukohde ja erityispiirteensä matkailulle tuo alueen monipuolinen palvelutaso, kansainvälisyys sekä hyvä saavutettavuus. Ruka on Suomen suosituin hiihtokeskus ja Kuusamo Suomen suosituimpia luontokaupunkeja. Posion puolella sijaitseva Riisitunturin kansallispuisto on myös vetovoimainen päiväkäyntikohde Kuusamon suunnasta.

3.1 Alueen rajaus

Matkailualueen turvallisuussuunnitelma koskee Kuusamon kaupungin aluetta sisältäen Ruka-Kuusamon matkailualueen. Matkailua on laajalla alueella ja matkailutoimijoita on monipuolisesti mukana suunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa.

3.2 Alueen matkailuelinkeinon kannanotot turvallisuudesta

Tämän suunnitelman osapuolet näkevät turvallisuuden osana vastuullista toimintaa, johon liittyvät sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys.

Ruka-Kuusamo Matkailu ry on sitoutunut kehittämään matkailua alueella pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Yhdistyksen arvolauseen mukaisesti yhdistys tekee parhaansa, että alueella on turvallista.

3.3 Aluekuvaus turvallisuuden näkökulmasta

Alueella on monia matkailullisia vahvuuksia, joista tärkeimmät ovat erämaaluonto, palvelut ja suhteellisen hyvä saavutettavuus. Jokilaaksot, kosket, vaarat, tunturit ja järvet ovat vetovoimaisia kohteita kotimaisille ja kansainvälisille vierailijoille. Logistiikan kannalta keskeisiä ovat Kuusamon lentokenttä sekä maantieverkostosta erityisesti VT-5 ja Oulu-Kuusamo valtatie sekä hyvät linja-autoyhteydet pohjoiseen, etelään ja länteen. Koillismaan kunnat ovat tehneet yhteisesti koordinoitua liikenneturvallisuustyötä vuodesta 2006 alkaen.

Kuusamon kaupunki osallistuu pelastustoimen johdolla laadittavan alueellisen uhka- ja riskikartoituksen laatimiseen. Kaupunki tarkistaa ja syventää edelliseen työhön pohjautuen omat uhkaskenaarionsa sekä varautumis- ja valmiussuunnitelmansa.

Kuusamon alueen matkailukohteista ja matkailuun liittyvistä ohjeistuksista on tarkempaa informaatiota Kuusamon kaupungin sivustolla xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx-xx-xxxxx-xxxx/xxxxxxxx/ sekä Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistyksen sivustolla xxx.xxxx.xx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxx/xxxx-xxxxxxx-xxxxxxxx

Maaliskuussa 2022 hyväksyttiin Kuusamon kaupungin hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma, jossa on huomioitu monipuolisesti myös turvallisuuden tavoitteet sekä matkailuelinkeinon näkökulma xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxx/

Matkailuelinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi alueellinen matkailuturvallisuussuunnitelma vahvistaa verkostoitumista ja yhteistyötä ja sitä kautta alueellista turvallisuuskulttuuria sekä turvallisuuden arvoketjua.

Alueen työpajoissa ja ennakkokyselyissä on tunnistettu turvallisuustyön vahvuuksia ja kehittämistarpeita.

TUNNISTETUT VAHVUUDET	TUNNISTETUT KEHITTYSTARPEET
Turvallisuus mainittu vahvuustekijänä	Alihankintaketjun turvallisuustason varmistaminen
Kehittämisen halu ja motivaatio	Viranomaispalveluiden saavutettavuus
Turvallisuustietoisuus on kasvanut	Viranomaisten osallistuminen turvallisuustyöhön
Vahva kokemus matkailutoimialasta	Turvallisuuden saaminen osaksi yrityksen laatua
Vapaaehtoinen pelastustoiminta ja järjestötyö	Osaavan työvoiman varmistaminen
Kokemus pandemiaturvallisuuden merkityksestä	Turvallisuuden jalkauttaminen yrityksissä
Yrityksillä hyviä käytänteitä ja esimerkkejä	Yhteisen viestinnän kehittäminen
	Pandemiaturvallisuuden vakiinnuttaminen
	Verkostoveturin löytäminen
	Tieto- ja viestiliikenteen varmistaminen

3.4 Turvallisuuden pelisäännöt

Alueellinen matkailun turvallisuustyöryhmä määrittää turvallisuustyön pelisääntöjen keskeisimmiksi arvoiksi ennakoitavuuden, verkostoitumisen sekä tiedolla johtamisen. Ennakoitavuudessa ratkaisevaa on laaja- alainen riskien arviointi ja sen pohjalta tehtävä riskienhallintasuunnitelma. Verkostoituminen matkailualaa tukevien tahojen kanssa tuo resursseja ja asiantuntemusta turvallisuustyöhön. Tiedolla johtamisessa tukeudutaan toimenpiteiden toteutumisen seurantaan sekä mittareiden kehittämiseen.

3.5 Turvallisuusverkoston kuvaus

Seuraavassa kuvassa on hahmoteltu turvallisuusverkostoa kolmella tasolla alueellisen toiminnan ja vastuiden mukaisesti. Sisimmässä ympyrässä on alueellinen turvallisuustyöryhmä, joka toimii alueen turvallisuusverkoston veturina ja vastaa vuosikellon mukaisista toimenpiteistä. Turvallisuusverkoston veturina toimii Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys.

Seuraavalla kehällä on kuvattu alueen ja kunnan toimijat, jotka liittyvät matkailuun. Vastuualueena on oman organisaation ja alueen turvallisuudesta huolehtiminen päivittäistoiminnassa sekä verkoston vuosikellon mukaiseen toimintaan osallistuminen aktiivisesti.

Uloimmalla ympyrällä on maakunnalliset/kansalliset turvallisuusverkoston jäsenet, joiden tehtävä on mm. luoda resursseja, toteuttaa kansallisia ja alueellisia strategioita, tarjota tietoa alueelle sekä osallistua alueelliseen toimintaan oman vastuualueensa mukaisesti

Alueellisen matkailuturvallisuusverkoston rakentamisessa keskeisimpiä asioita ovat 1) verkoston veturin ja verkoston jäsenten määrittäminen, verkoston vuosittaisten teemojen hahmottaminen ja vuosittaisten (sesonkikohtaisten) suunnitelmien päivittäminen turvallisuustyössä. Yhteiset suunnitelmat koskevat esimerkiksi pandemioita, kriisiviestintää, alueen riskienhallintaa ja tapahtumien turvallisuutta.

Yhteistyötapaamisiin voidaan kehittää vuosittaisia teemoja, esimerkiksi johtaminen, koulutukset ja harjoitukset sekä dokumentaatio ja asiakirjojen päivittäminen. Asiakirjojen päivittäminen suositellaan aina ennen sesonkia ja sesongin jälkeen, poikkeavan häiriön jälkeen sekä lainsäädännön muuttuessa.

Ruka-Kuusamon matkailukohteen turvallisuusverkoston veturina toimii Ruka-Kuusamo Matkailu ry. Lähimpään verkostoon kuuluvat yritysten lisäksi viranomaiset (poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos, metsähallitus, aluehallintovirasto, TUKES ja ELY-keskus), kunnat ja kunnalliset kehittämisyhtiöt sekä muun muassa Kuusamon lentoasema, seurakunta, teleoperaattorit ja oppilaitokset. Järjestöistä ja yhdistyksistä olennaisia ovat ainakin VPK, Vapepa, SPR, Rikosuhripäivystys ja Kuusamon Erä-Veikot. Oheisella ympyräkaaviolla kuvataan matkailun turvallisuusverkoston ohjeellinen rakenne.

Turvallisuusverkoston jäsenet, vastuualueet ja yhteystiedot päivitetään tämän suunnitelman liitteessä 5 olevaan taulukkoon. Verkoston rakenne pyritään esittämään mahdollisimman yhtenäisenä kaikilla niillä matkailualueilla (Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi), joille alueellinen turvallisuussuunnitelma laaditaan.

4. Turvallisuustyöryhmän tavoitteet ja toiminta

Turvallisuustyöryhmä voi valita keskuudestaan puheenjohtajan. Vaihtoehtoisesti tilaisuudet viedään läpi avoimen keskustelun kautta. Koollekutsujana ja Kuusamon matkailun turvallisuustyöryhmän veturina toimii Ruka-Kuusamon Matkailu Ry.

4.1 Työryhmän tehtävät:

1. Kokoontuu 2 kertaa vuodessa: Toukokuussa ennen kesäsesonkia ja syyskuussa ennen talvisesonkia

2. Esityslista kokoontumisiin liitteenä 1

3. Koordinoi alueen yhteisen turvallisuuspäivän kerran vuodessa

4. Koordinoi yhteisen turvallisuusharjoituksen kerran vuodessa

5. Xxxxxxxxx muita yhteisiä koulutuksia ja harjoituksia yhteistyössä verkoston kanssa tarpeen mukaan

4.2 Vuosikello

Matkailualueen vuosikelloon kootaan vuosittaiset turvallisuustapahtumat ja toimenpiteet. Sisimmässä ympyrässä on yrittäjän muistilista turvallisuusasioista

Lisäksi vuosikellossa ilmaistaan turvallisuustyöryhmän kokoontumiset ja toimenpiteet sekä alueen yhteiset koulutukset ja tapahtuma.

Turvallisuusverkoston vuosikellon ohjeellinen esimerkki. Vuosikellossa on huomioitava matkailusesongit ja kokoukset pidetään pääsääntöisesti sesongin ulkopuolella ja koulutukset heti sesongin alettua. Vuosikello täydennetään matkailun turvallisuus verkoston seuraavassa kokouksessa.

5. Matkailualueen riskienhallinta

Alueellisessa riskienhallintaprosessissa rakennetaan riskienhallintajärjestelmä yritystasolta aluetasolle saakka. Riskienhallintaprosessissa huomioidaan liiketoiminnan ketjut alueella. Matkailualueen riskit kartoitetaan yhteisessä teematilaisuudessa, johon kutsutaan mukaan viranomaiset, järjestöjen edustajat ja yritykset ja mahdollisesti myös oppilaitosten edustajia. Mikäli kattavaa verkostoa ei saada koolle, niin tilaisuus pidetään vähintäänkin turvallisuustyöryhmän kesken.

Matkailuelinkeinoon jatkuvuuden ja häiriöttömän toiminnan varmistaminen edellyttää elinkeinoon vaikuttavien uhkien, uhkamallien ja niihin perustuvien riskien mutta myös mahdollisuuksien tunnistamista. Tällaisia ovat esimerkiksi Lentoliikenteeseen liittyvät onnettomuudet, VT5 ja VT20 ajoneuvo-onnettomuudet (VAK-kuljetus, linja-autot, henkilöautot, poro- ja hirvikolarit, moottorikelkka- ja mönkijäonnettomuudet) reiteillä, koskenlaskut ja melonnat, pandemiariskit, juomaveden saastuminen, ilmastolliset ääri-ilmiöt (tuulet, tulvat) ja energiajakelun häiriöt, tulipalot matkailuyrityksissä, etenkin syrjempänä olevissa paikoissa Kuusamon ja Rukan ulkopuolella.

Kunnan/kaupungin turvallisuussuunnitelmassa tunnistetut uhkat, uhkamallit ja niihin perustuvat riskit voivat toimia pohjana matkailualueen riskien tunnistamisessa. Myös yritysten kartoittamat riskit otetaan huomioon. Tunnistettujen riskien ennaltaehkäisemiseksi laaditaan suunnitelma, jota päivitetään säännöllisin väliajoin.

5.1 Alueelliset riskit ja niiden hallintakehikko

Koillismaan alueen alueelliset riskit on tunnistettu Rukalla (3.5.2022) sekä Syötteellä (4.5.2022) pidetyissä työpajoissa ja yhteisessä aluetyöpajassa Kuusamon Oivangissa 10.5.2022. Taulukko muodostuu arvioiduista uhkista, niiden riskien arvioinnista (vakavuus ja todennäköisyys) sekä edellisiin liittyvästä riskienhallinnasta vastuullisine tahoineen. Lisäksi taulukkoon on täydennetty riskikuvaukset, joita esiintyy muiden matkailualueiden turvallisuussuunnitelmissa.

Riskienhallinnalla suojataan asiakkaita, matkailuteollisuuden työntekijöitä ja sivullisia sekä paikallisyhteisöä asukkaineen. Edellä lueteltuja suojaamisen kohteita vaikea asettaa tärkeysjärjestykseen vaan kohteen (matkailualueen) suunnitelmassa kaikkia matkailun arvoketjuun kuuluvia tahoja on pyrittävä suojaamaan yhtäaikaisesti.

Turvallisuustyöryhmä käy läpi kaksi kertaa vuodessa alueellisia riskejä tapaamisissaan. Havaitut riskit listataan taulukkoon, jonka jälkeen päätetään toimenpiteistä mitä turvallisuustyöryhmä voi asialle tehdä. Lisäksi sovitaan myös toimenpiteiden vastuuhenkilöistä tai organisaatiosta sekä aikataulusta.

Turvallisuustyöryhmän jäsenet tuovat tilaisuuteen omat havaintonsa ja tilastonsa, jonka lisäksi riskejä voidaan kartoittaa esimerkiksi asiakaspalautteista.

Toinen mahdollinen tapa rakentaa riskienhallinta on ryhmitellä hallinta kohteiden mukaan (asiakkaat, työntekijät, yritys, paikallistaso). Xxxxxxxxx esittämistavasta päätetään turvallisuustyöryhmässä ja oheinen taulukko on ohjeellinen.

UHAT/TURVALLISU USVAJEET	VAKAVUUS	TODENNÄ- KÖISYYS	HALLINTATAPA	VASTUU
Tietoliikenneongelmat	Lievä- vakava	Todennäköinen	Varavoimalähteet Varausjärjestelmien	Yritys, teleoperaattori, kunta
Myrskyt	Lievä- vakava	Todennäköinen	Pelastussuunnitelmassa huomioitava (esim. mökkien, majoitusten sijoittelu). - Myrskyjen huomioiminen paremmin ohjelmapalvelutoiminnassa. Jos sääennuste antaa varoituksen vaarallisesta säästä, on palvelu tarvittaessa siirrettävä tai peruttava.	Yritys, matkailualue, pelastustoimi, kunta
Toimitusjohtajahuijaukset	Vakava	Mahdollinen	Laskujen hyväksyntäketju ja koulutus	Yritys
Kriisipalveluiden puuttuminen	Vakava	Mahdollinen	Hankitaan palveluina	Yritys, hyvinvointialue, seurakunta, SPR
Xxxxx	Xxxxx- vakava	Todennäköinen	Informointi, valvonta	Yritys, poliisi
Väkivalta	Vakava	Mahdollinen	Koulutus	Yritys, poliisi
Pandemia	Vakava	Todennäköinen	Suunnitelma	Hyvinvointialue, matkailualue, yritys
Tapaturma	Vakava	Mahdollinen	EA-osaaminen	Yritys, SPR
Sairauskohtaus	Vakava	Mahdollinen	EA-osaaminen	Yritys, SPR, pelastustoimi/hyvinvointialue
Sairastuminen	Lievä- vakava	Todennäköinen	EA-osaaminen	Yritys, hyvinvointialue, työterveyshuolto
Henkilökunnan uupumus	Vakava	Mahdollinen	Työjärjestelyt, ennaltaehkäisy	Yritys, työterveyshuolto, hyvinvointialue
Yksipuoliset asiakasriippuvuudet	Vakava	Mahdollinen	Markkinoiden laajentaminen, monipuolistaminen	Yritys ja sen arvoketju
Avainhenkilöriski	Vakava	Mahdollinen	Varahenkilöjärjestelyt	Yritys
Ammattitaitoisen hlöstön saatavuus	Lievä- Vakava	Todennäköinen	Alueellinen koulutus, markkinointi	Yritys, matkailualue, seutukunta
Kyberuhkat	Vakava	Mahdollinen	Tietoliikenteen suojaukset, koulutus, esimerkkien käyttäminen	Yritys-viestintävirasto

Logistiikka-toimittajahäiriöt	Vakava	Todennäköinen	Jakeluketjun vaihtoehtojen suunnittelu	Arvoketjun yritykset
Suhdannevaihtelu	Lievä	Todennäköinen	Taloudellinen analyysi	Yritys
Kustannushallintaongelmat	Lievä	Todennäköinen	Taloudellinen analyysi	Yritys
Mainehaitta/-kriisi	Vakava	Mahdollinen	Viestinnän seuraaminen, valmius reagoida viestinnällisesti	Yritys/matkailualue
Tulipalo	Vakava	Mahdollinen	Koulutus, harjoittelu	Pelastusviranomainen. -Tulipalon hallintavastuu on aina rakennuksen omistajalla/haltijalla/toiminnanharjoittajall a.
Puutteellinen perehdytys	Vakava	Mahdollinen	Koulutus	Yritys
Kulttuurierot vaatimuksissa	Lievä	Todennäköinen	Omat sopimuspohjat, yhteisesti sovittu alueella
Pelastustoiminnan resurssit	Vakava	Todennäköinen	Vapepan käyttö	Pelastuslaitos
Vesikriisi (veden saastuminen)	Vakava	Mahdollinen	Raakaveden jakelupaikkojen tunnistaminen Viestintä, tiedot varajärjestelmistä	Kunta/kaupunki/vesiosuuskunta ja -yhtiö Ohjeistavat viranomaiset
Liikenneonnettomuus	Lievä- vakava	Todennäköinen	Varautuminen EA- osaamisella, ohjeistamisella ja viestinnällä	Asiakas, yritys, liikennöitsijä
Lentoliikenneonnettomuus	Vakava	Mahdollinen	Viestinnän vastuut	Kaupunki, viranomaiset, matkailuyhdistys
Reittien viitoitusten puutteet ja onnettomuuksien keskittyminen tiettyihin paikkoihin			Xxxxxx reitin pitäjille vaaranpaikoista Tieto talvireittien olemassaolosta Reittien puutteista ja vaarapaikoista tiedottaa ylläpitäjälle osaltaan myös pelastuslaitos.	Reitin käyttäjät, reitin pitäjä. – Pelastuslaitos pyrkii pitämään yllä kenttäjohtojärjestelmässä ajantasaista sähköistä tietokantaa reitistöistä, joka helpottaa pelastustoimintaa.
Sähköavusteisen pyöräilyn kasvu			Reitistöjen kehittämisen masterplan	Kaupunki
ALUEEN RSKIT (aluetyöpaja 10.5.)

Koronatestausten sijainnit ja järjestelyt			Pandemiaturvallisuussuunnit elma	Terveysviranomaiset
Nato-ratkaisu			Turvallisuusmielikuvat, vetovoimaisuus	Kansallinen viestintä
Terrori-isku			Viestintä, kriisiviestintä	Viranomaiset, matkailualueen varautuminen
Tulva			Maankäyttö/kaavoitus/tulvas uojelusuunnitelma	Kunta/kaupunki
Myrsky			Rakenteet	Yrityksen varautuminen / olosuhdeseuranta
Lämpötilaerot			Olosuhdetuntemus	Viestintä olosuhteista
Sähkönsaanti			Varavoimakone/omat voimanlähteet (aurinkopaneeli/akku).. -	Kunta/kaupunki/sähköyhtiö

	Sähkökatkojen vaikutusten arviointi ja varautuminen sekä ohjeiden laatiminen	Kunta ilmoittaa sähkönsiirtoyhtiölle esimerkiksi hoivayritysten sijainnit (jatkossa hyvinvointialue). Toiminnanharjoittaja varautuu oman kriisi- ja häiriötilannesuunnitelman osalta.
Polttoainepula	Varmuusvarastointi / kansallinen huoltovarmuuskysymys Voi liittyä myös sähköpulaan, jolloin polttoainepumput eivät toimi	Huoltovarmuusviranomaiset / polttoainejakeluyhtiöt
Veden toimitusiongelmat	Veden kunnallinen jakelu	Kunta/kaupunki/vesihuoltolaitokset/osuus kunnat
Kyberriski	Toipumissuunnitelma ICT- häiriöihin	Traficomin Kyberturvallisuuskeskus Teleoperaattorit Yrityksen varautuminen/ICT-hallinta
Pandemia	Pandemiaturvallisuuden suunnitelma (hyvät mallit olemassa) Koronaranneke Yhteinen kriisiviestinnän mekanismi (myös riskienhallinnan menetelmä)	Valtioneuvosto Sosiaali- ja terveysministeriö Käytännön toimet ohjeistaa hyvinvointialueet.

TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ TÄYDENTÄÄ RISKITAULUKKOA SEKÄ TARKENTAA RISKIEN MAANTIETEELLISET PAIKAT/KOHTEET SEKÄ KUVAA KONKREETTISET TOIMENPITEET RISKIEN RATKAISEMISEEEN

6. Viestintä ja kriisiviestintä

Alueen yhteisestä turvallisuusviestinnästä sekä tilaisuuksien ja turvallisuustyöryhmän kokoon kutsumisesta vastaa turvallisuusverkoston veturina toimiva taho.

- Turvallisuustyöryhmä ja alueen yritykset päättävät miten turvallisuustyötä hyödynnetään alueen markkinoinnissa. Pääsääntöisesti turvallisuuden alueelliseen johtamiseen liittyvät asiat toimivat markkinoinnissa täydentävänä elementtinä ja tarpeen mukaan. Keskeisintä on sisäinen viestintä, jolla pyritään ennaltaehkäisemään poikkeavia tilanteita.

- Viranomaiset viestivät omaan toimenkuvaansa liittyvistä asioista

6.1 Kriisiviestintäsuunnitelma

Viestinnällä on ratkaiseva merkitys kriisin tai muun poikkeustilanteen hallinnassa. Kriisitilanteessa tietoa tarvitsevat asiakkaat (matkailijat), viranomaiset, alueen henkilökunta sekä paikalliset asukkaat (kunta). Viestinnällä ennaltaehkäistään lisävahinkojen syntymistä, ennaltaehkäistään tiedotusvälineiden aiheuttamaa viestintäpainetta sekä nopeutetaan poikkeustilanteen palautumista mahdollisimman normaaliksi.

Kriisitilanteessa matkailualueen sisäinen ja ulkoinen viestintä toteutetaan ennalta sovitulla tavalla ja viestintää harjoitellaan säännöllisesti.

Myös yritys vastaa omalta osaltaan sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä

- Sovitaan kriisiviestinnästä vastaava henkilö sekä varahenkilö (kriisin sattuessa kyseinen henkilö tai hänen varahenkilönsä vastaa viestinnästä):

- Yrityksen sisällä henkilökunnalle

- Yrityksen ulkopuolelle asiakkaille, alihankintaketjulle, viranomaisille sekä muille asianomaisille

Kun kriisissä on tukeuduttu viranomaisen apuun, on myös tiedostusvastuu viranomaisella viranomaisen vastuulla olevasta toiminnasta. Yrityksen kriisiviestintävastaavan kannattaa kuitenkin valmistautua vastaamaan medialle yritystä koskeviin kysymyksiin. Mikäli kriisin johdosta on käynnistetty esitutkinta, niin esitutkintalain perusteella tutkinnanjohtaja vastaa viestinnästä. Kenelläkään muulla siihen ei ole oikeutta, jottei tutkinta vaarannu. Kriisin jälkeen yrityksessä järjestetään henkilökunnalle ja mahdollisesti muille jälkipuinti

Alueellisen kriisiviestinnän prosessi (ohjeellinen kaavio, joka muokataan syksyn kriisiviestintätyöpajassa 4.10.2022).

6.2 Aluetason viestintä

Media ja yhteistyökumppanit ovat kiinnostuneet kriisitilanteista Kuusamon matkailualueella, joten on tärkeää että:

- Tarpeellinen viesti kulkee alihankintaketjussa

- Vain asianosaiset sovitut henkilöt kommentoivat tilannetta medialle

- Muiden asioista ei kommentoida!

KRIISIVIESTINTÄSUUNNITELMAN MUISTILISTA
Tehtävä	Milloin tehty?	Kuka vastaa?	Muuta asiaan liittyvää muistettavaa
Kriisiviestintäsuunnitelman ja ohjeen laatiminen
Kriisiviestintäsuunnitelman ja ohjeen päivitys
Näkyvyys, selailuoikeudet ja ajantasaisuus intrassa

Suunnitelma ja ohje manuaalisessa turvakansiossa
Suunnitelma ja ohje yrityksen perehdytyskansiossa
Kriisiviestintäkortin monistaminen kaikille työntekijöille
Kriisiviestintäkortin täyttämisen ja käytön ohjeistus
Suunnitelman, ohjeen ja kortin kieliversioiden laatiminen
Mahdollisen tiedotustilaisuuden paikan ja välineistön selvittäminen
Mahdollisen tiedotuksen/viestintätilaisuuden käännöspalveluista sopiminen
Kriisiviestinnän harjoitusten suunnittelu
Suunnitelman läpikäynti terveystarkastajan/paloviranomaisen kanssa
Suunnitelman läpikäynti tärkeimpien pää- ja alihankkijoiden kanssa
Matkailijoiden ajantasaisten yhteystietojen hallinta
Verkoston yhteystietojen ylläpitäminen
Varautuminen puhelinten tukkeutumiseen (kolme prepaidliittymää)

6.3 Viranomaisten viestintä

Kriisitilanteen johdossa oleva viranomainen (esim. poliisi, pelastuslaitos/hyvinvointialue, terveysvalvonta) vastaa tiedottamisesta alueen toimijoille sekä medialle. Viranomainen kertoo tilanteen kannalta olennaisimman eikä ota kantaa esimerkiksi yrityksen asioihin.

Pelastustoiminnan osapuolet

Pelastuslaitoksen perustehtävänä on tunnistaa alueen onnettomuusriskit, ehkäistä onnettomuudet, varautua onnettomuuksiin ja väestönsuojeluun sekä minimoida hätätilanteiden vaikutukset pelastustoiminnan ja ensihoidon keinoin. Pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluvat onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, ensihoitopalvelua tukeva ensivastetoiminta ja väestönsuojelu.

Ensihoitopalvelun tuottaminen siirtyi vuoden 2022 alusta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi. Vuoden 2023 alusta alkaen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueen kuntien sosiaali- ja

terveystoimet sekä pelastustoimet yhdistyvät Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeksi. Yhdistyminen ei vaikuta em. toimialojen lakisääteisiin tehtäviin.

Kadonneen henkilön etsintä on poliisille laissa säädetty tehtävä. Kadonneen henkilön etsintä poliisin tehtävänä alkaa, kun poliisille tehdään ilmoitus kadonneesta henkilöstä. Poliisi voi saada tehtävän hätäkeskuksen kautta hälytystehtävänä tai katoamisilmoituksen kautta. Katoaminen voi tulla poliisin tietoon myös muilla tavoilla

Puolustusvoimat osallistuu pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja siten kuin siitä puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007) säädetään. Pelastustoimi voi pyytää Puolustusvoimilta virka-apua muun muassa tulvatilanteissa tai öljyonnettomuuksissa. Myös metsäpalojen sammuttamiseen voidaan pyytää virka-apua puolustusvoimilta.

Rajavartiolaitos osallistuu pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi kalustoa, henkilöitä ja asiantuntijapalveluita siten kuin siitä rajavartiolaissa (578/2005) säädetään.

Ympäristöviranomaiset ja maa- ja metsätalousviranomaiset sekä hallinnonalojen laitokset huolehtivat niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnasta, ympäristönsuojelusta, tulvasuojelusta, tulvantorjunnasta ja patoturvallisuudesta.

6.4 Turvallisuussuunnitelman painopisteet

Suunnitelmassa kuvataan painopisteet ja toimenpiteet, joihin kohdennetaan yhteisiä voimavaroja ja edunvalvontaa tulevien vuosien (tai muun sovitun aikaperiodin) kuluessa. Painopisteet muokkaantuvat arvioitujen uhkien ja niistä aiheutuvien riskien kanssa. Suunnitelmassa listatut riskit sekä niiden hallitsemiseksi suunnitellut toimet tulee huomioida painopisteissä.

TEEMA	VASTUUTAHO	TOTEUTUSAIKATAULU
EA-koulutukset	SPR
Pelastusharjoitukset	Oulu-Koillismaa PELA
Yhteiset pandemiaturvallisuuskäytänteet	Kuusamon perusturva, yritykset
Reitistöjen kunto	Maanomistajat, yritykset	Reittien pitäjä ja toiminnanharjoittaja
Reitistöillä tapahtuvat poikkeamat ja niistä viestintä	Maanomistajat, yritykset
Kriisiviestinnän käytänteistä sopiminen	Matkailuyhdistys, yritykset
Liikenneturvallisuusratkaisut	Liikenneturva, kunta
Sopimusriskien hallinta yhteisesti	Yritykset, matkailuyhdistys

Osaavan työvoiman saaminen alueelle	Kunta, matkailuyhdistys, yritykset

Pelastuslaitos on vastuutaho harjoituksessa, jossa on mukana pelastuslaitoksen yksikkö ja muita viranomaisia. Yrityksen vastuulla on harjoitella omaa toimintaansa onnettomuustilanteessa. Tällöin pelastuslaitos voi antaa tukea / asiantuntemusta. Pelastuslaitos voi antaa esim. alkusammutuskoulutusta, mutta osaaminen on edelleen toiminnanharjoittajan vastuulla. Pandemiaturvallisuuskäytänteissä vastuutaho tulee olemaan hyvinvointialue.

Uhkaavat tilanteet ja kun huoli herää

Kenenkään tule jäädä henkisesti tiukassa tilanteessa tai olotilassa yksin. Kenenkään ei kannata jäädä yksin myöskään itseä tai muita uhkaavien ajatusten kanssa, vaan ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä esimerkiksi seuraaviin tahoihin:

Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin: 09 2525 0111 (Arkisin klo 9.00–07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00, lisätiedot xxxxx://xxxxx.xx/xx/xxxxx-xx-xxxx/xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx- numerossa-09-2525-0111)

Sekasin chat eli valtakunnallinen keskustelualusta 12–29-vuotiaille: xxxxx://xxxxxxx000.xx (päivystys maanantaista perjantaihin klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15–24)

Päihdeneuvonta (Ehyt ry), puh. 0800 900 45. Ilmainen Päihdeneuvontapuhelin vastaa vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Ammattiauttajat ovat tukena päihteisiin ja huumeisiin liittyvissä kysymyksissä. Heidän kanssaan voi keskustella omasta, läheisen tai asiakkaan päihteiden käytöstä.

Palvelu on anonyymia ja luottamuksellista.

Kouluikäisten kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä kouluterveydenhuoltoon, koulukuraattoriin, opetusohjaajaan (opo), koulun henkilökuntaan tai vaikka terveysaseman lääkäriin, joka ottaa vastaan myös oppilaita.

Liitteet

1. Turvallisuustyöryhmän kokouksen esityslista

2. Alueperehdytysmateriaali turvallisuuteen

3. Harjoitusten kortteja yrityksille

4. Harjoituksen valmistelun ohje

5. Pandemiaturvallisuus

6. Verkoston yhteyslinkkejä

7. Keskeisiä termejä

Turvallisuustyöryhmän kokouksen esityslista ‌

Aika:

Paikka:

Paikalla:

Ohjelma

1§ Kokouksen avaus

2§ Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

3§ Edellisen kokouspöytäkirjan läpikäynti ja toteutuneiden toimenpiteiden läpikäynti 4§ Tilannekuvan luominen

- Poliisi (mennyt sesonki oman toimialan näkökulmasta + lainsäädäntö päivitys)

- Pelastuslaitos (sama kuin edellinen)

- Rajavartiolaitos (rajaturvallisuus)

- Metsähallitus/muut viranomaiset

- Terveyskeskus / Ensihoito (sama kuin edellinen)

- Terveystarkastaja (sama kuin edellinen)

- Yritysten näkökulmat (läheltäpiti -tilanteet, havaitut riskit sekä kaupungin näkökulmat)

5§ Turvallisuussuunnitelman päivittäminen kohdat:

- Matkailualueen kuvaus turvallisuuden näkökulmasta

- Verkostoympyrä ja yhteystiedot

- Matkailualueen riskienhallinta

6§ Seuraavien toimenpiteiden ajankohtien sopiminen

- Kaikille avoin turvallisuuspäivä (aihe, esiintyjät, aika, paikka, tarjoilut)

- Koulutukset (mikä koulutus, kuka järjestelyvastuussa, missä pidetään, miten tarjoilut, tarvitaanko esimerkiksi maalihenkilöitä, ym.)

- Harjoitukset (mikä harjoitus, kuka järjestelyvastuussa, missä pidetään, miten tarjoilut, tarvitaanko esimerkiksi maalihenkilöitä, ym.)

7§ Muut esille nousevat asiat

8§ Seuraavan tapaamisen ajankohdan ja paikan sopiminen

- Turvallisuustyöryhmän kokous (aika, paikka, tarjoilut) 9§ Kokouksen päättäminen

Esimerkkejä perehdytyslomakkeista ‌

Liite 3

Harjoituskortit

Harjoituskortit tukevat alueellisten ja yrityskohtaisten harjoitusten järjestämistä

Yhteisen harjoituksen valmistelu- ohje

Liite 4

1.Harjoituksen valmistelu

- Tarve

- Suunnitelma

- Harjoitusturvallisuus

- Kohderyhmä (henkilökunta, yhteistyö muiden yritysten kanssa jne)

- Tavoitteet

- Selkeys

- Lainsäädäntöjen velvoitteet

- Harjoitusviestintä

- Roolit (kouluttajat, tarkkailu, tuki)

- Koulutustilaisuus (Pelastussuunnitelma, kuluttajaturv. suunnitelman läpikäynti, ohjeistukset, turvatekniikka)

- Harjoituksen rytmitys

1. Harjoituksen aikainen toiminta

- Pienet päivittäisharjoitukset

- Hätäilmoituksen tekeminen

- Turvallisuuskävely

- Alkusammutusharjoitus

- Hätäensiapuharjoitus

- Riskienkartoitustyöpaja

- Turvallisuusrastiharjoitus

- Rakennuksesta ja tilasta poistuminen

2. Harjoituksen arviointi ja seuranta

3. Kuvaaminen ja muu dokumentointi

4. Harjoituksen päättäminen ja purku

5. Harkoitusmuistion laatiminen

6. Harjoituskortit

7. Kriisiviestintä

- Ensisijainen tiedotusvastuu aina viranomaisilla (koordinoi ja vastaa päätiedottamisesta).

- Yritysten varautuu osaltaan kriisiviestintään medialle sekä omalle henkilökunnalle, naapuriyrityksille ja sopimuskumppaneille.

- Matkailuyhdistyksen rooli on keskeinen ja tukee yrityksen toimintaa kriisissä

- Kielitaito

- Kriisiryhmät, psykososiaalinen tuki

8. Keskeisiä havaintoja harjoituksista

- Vuosikello, jossa sovitaan mitä harjoituksia ja million

- Pieniä yrityskohtaisia koulutuksia ja harjoituksia tarvitaan (esim. turvakävely)

- Yhteisiä malleja kriisiviestinnästä ja esimerkkejä

- Matkailuyhdistyksen rooli turvallisuusasioissa

- Säännölliset koulutukset (ennen sesonkia ja sesongin jälkeen)

- EA-osaaminen, EA-varusteet ja pelastus- ja sammutustoimen omatoiminen kehittäminen yrityksissä

Opas harjoituksen järjestämiseen Turvallisuusharjoitukset yritysten käyttöön:

xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/Xxxxxx%00X%0000%000000.xxx?xxxxxxxxx0&xxXxxxxxxxx

Liite 5

Pandemiaturvallisuus (laadittu erillisenä asiakirjana)

Liite 6

Turvallisuustyöryhmän yhteystiedot taulukko on luonnos. Taulukkoa päivitetään verkoston kokouksissa tarpeen mukaan.

Organisaatio/toimija	Vastuualue/tehtävä	Kontaktihenkilö ja yhteystiedot
Laatu ja turvallisuus työryhmä
Ruka-Kuusamon Matkailu ry /Verkoston veturi	Työryhmän koollekutsuja	Xxxxx Xxxxxxxx xxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx x000 000000000
Kuusamon kaupunki	Talous ja hallintopäällikkö	Xxxxx Xxxxxx xxxxx.xxxxxx@xxxxxxx.xx 040 860 8038
Kuusamon kaupunki	Turvallisuusjohtaja (maaliskuu 2023 asti)	Xxxxxx Xxxxxx xxxxxx.xxxxxx@xxxxxxx.xx
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Kuusamo paloasema		Henkilö x
Kuusamon poliisiasema		Henkilö x

Alueen turvallisuusverkosto (keskiympyrä)
Kuusamon Perusturva	Tartuntatautilääkäri	Xxxxxx Xxxxxx xxxxxx.xxxxxx@xxxxxxx.xx
Metsähallitus Kuusamo	Kenttäpäällikkö	Xxxxx Xxxxxx xxxxx.xxxxxx@xxxxx.xx
TUKES		Henkilö x
SPR Kuusamon osasto		Xxxxx Xxxxxxxx xxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Rikosuhripäivystys Oulun seudun palvelup.	Toiminnanohajaaja	Henkilö x
TUKES		Henkilö x xxxxxxxx@xxxxx.xx xxx.xxxxx.xx
Vapepa		Henkilö x
Kuusamon seurankunta	Kirkkoherra	Xxxxx Xxxxxxxx xxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

Rajavartiolaitos		Henkilö x



Pohjois-Pohjanmaan verkosto
Pohjois-Pohjanmaan liitto		Henkilö x
Oulun hätäkeskus		xxxxx://000.xx/xxxxxxxxxxxx
Pohjois-Suomi AVI		xxxxxxxx.xxxxxxx@xxx.xx vaihde 029 5017500
Finavia / Kuusamo	Lentoaseman päällikkö	Xxxx Xxxxxxxxxx xxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxxx.xx p. 020 708 8801
Rikosuhripäivystys Oulun seudun palvelup	Toiminnanohjaaja	Henkilö x xxxxxxxxxxxx@xxxx.xx
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue		Henkilö x

Liite 7

Uhka

Mahdollisesti toteutuva haitallinen tapahtuma tai kehityskulku. Uhkamalli

Xxxxxxx kuvaus yhteiskunnan turvallisuusympäristöön sisältyvistä uhkista. Riski

Epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Riski ilmaistaan tavallisesti riskin lähteiden (uhkien tai uhkamallien), mahdollisten tapahtumien, niiden seurausten ja niiden todennäköisyyden yhdistelmänä.

Riskikartoitus

Riskianalyysin osa, jonka avulla tunnistetaan riskit ja alustavasti arvioidaan vahinkotapahtuman todennäköisyys.

Riskianalyysi

Riskienhallinnan osa, jolla tunnistetaan riskit ja arvioidaan vahinkotapahtuman todennäköisyys sekä odotettavissa olevat vahingot.

Riskienhallinta

Järjestelmällinen tutkimus kaikista tietyn kohteen riskeistä ja niiden suuruudesta sekä tähän perustuva riskienhallintakeinojen valitseminen ja käyttäminen.

Document Metadata

Table of Contents

TURVALLISUUTTA MATKAILUUN

Document Metadata