Perhehoidon opas 2022
Perhehoidon opas 2022
Sisällys
2 Perhehoito sijaishuollon muotona 1
2.1 Perhehoito ja sen tarkoitus 1
2.3 Perhehoitajana toimiminen ja perhehoitajien valmennus 2
2.4 Perhehoidon alkaminen ja lapsen muutto perheeseen 4
3.1 Turvallinen kasvuympäristö ja perheeseen kuuluminen 5
3.2 Lapsen identiteetin, kasvun ja kehityksen tukeminen 6
3.3 Lapsen oikeus läheisiin ihmissuhteisiin ja yhteydenpitoon 8
3.5 Lapsen oikeus koulutukseen ja harrastuksiin 9
3.7 Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja lapsen oikeusturva 12
4 Perhehoitoon sijoitetun lapsen vanhemman oikeudet ja velvollisuudet 13
5 Perhehoitajan oikeudet ja velvollisuudet 15
5.1 Toimeksiantosuhde ja toimeksiantosopimus 15
5.2 Salassapito ja vaitiolovelvollisuus 17
5.3 Perhehoitajien velvollisuus tukea lapsen ja läheisten yhteydenpitoa 18
5.4 Perhehoitajien tukeminen kasvatus- ja hoitotyössä 18
5.6 Perhehoitajien hyvinvointi ja terveys sekä vakuutukset 20
5.7 Muut perhehoitajan oikeudet 21
6 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 21
6.3 Hoitopalkkion korottaminen 22
6.7 Nuoren opinnoista aiheutuvat kulut 25
6.10 Harkinnanvarainen taloudellinen tuki 26
7 Perhehoidon turvallisuus, ohjaus ja valvonta 26
8 Perhehoidon tai huostassapidon päättyminen 28
8.1 Huostassapidon päättyminen ja lakkaaminen 28
8.2 Perheen jälleenyhdistäminen 28
8.3 Sijaishuoltopaikan muutos 29
8.4 Jälkihuolto ja nuoren itsenäistyminen 29
9 Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö 30
Tämä opas koskee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän (Eksote) pitkäaikaista, toimeksian- tosuhteista perhehoitoa. Oppaan tarkoituksena on tukea laadukkaan ja lapsen edun mukaisen lastensuojelun perhehoidon toteuttamista. Oppaan lisäksi perhehoitoon liittyviä käsitteitä ja perhehoidossa eteen tulevia tilanteita on avattu Eksoten perhehoidon sanastossa. Näiden kahden oppaan tarkoituksena on tarjota per- hehoitajalle tukea arjen tilanteissa sekä perhehoitajaksi ryhtymistä harkitseville tietoa perhehoitajan tehtä- västä ja perhehoidosta Xxxxxxx sijoittaman lapsen hoitomuotona.
2 Perhehoito sijaishuollon muotona
2.1 Perhehoito ja sen tarkoitus
Perhehoidon tarkoituksena on tarjota kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle hänen yksilöllisiä tarpeitaan vas- taava, tasapainoinen ja turvallinen kasvuympäristö niin pitkäksi aikaa kuin lapsi sitä tarvitsee. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmis- suhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan.1 Perhehoito mahdollistaa lap- selle pysyvät ihmissuhteet, luo mallin perhe-elämästä ja mahdollistaa yksilöllisen hoivan ja hoidon2. Sijais- huollon tavoite on kuitenkin perheen jälleenyhdistäminen. Siksi huostaanotto on aina voimassa toistaiseksi, ja huostassa pidon tarvetta arvioidaan säännöllisesti osana sijaishuollon työskentelyä3.
Perhehoito on lapsen ensisijainen sijaishuollon muoto. Perhehoitoa annetaan lapselle, jonka hoitoa, kasva- tusta tai muuta huolenpitoa ei voida järjestää hänen omassa kodissaan. Perhehoitoon sijoitetaan lapsia, joi- den ei katsota tarvitsevan laitoshoitoa.4 Sijoitettavalle lapselle etsitään aina hänelle yksilöllisesti sopiva perhe, joka kykenee vastamaan lapsen tuen tarpeisiin. Perhehoidon soveltuvuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, minkälaisen kokonaisuuden perhehoitajan antama hoito muodostaa yhdessä tarvittavien tukitoi- mien kanssa. Tukitoimilla tarkoitetaan sekä lapselle ja hänen vanhemmilleen että perhehoitoperheelle an- nettavia tukitoimia. Lapsen sijaishuoltopaikan valinnan täytyy aina perustua harkintaan lapsen yksilökohtai- sesta edusta.
Perhehoitoa tarvitaan kaikenikäisille lapsille. Lasten sijoitusten taustalla ovat usein vanhempien mielenter- veys-, päihde- tai väkivaltaongelmat. Perhehoitoa antavia koteja nimitetään perhehoitolain mukaisesti per- hekodeiksi. Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka Eksoten kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan perhehoitoa. Yhteen perheeseen voidaan sijoittaa useampia lapsia, ja sisarukset pyritään pääsääntöisesti sijoittamaan samaan perheeseen. Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa
1 Perhehoitolaki 1 §
2 Perhehoitolaki 1 § 2 mom.
3 Lastensuojelulaki 47 §
4 Lastensuojelulaki 50 §
enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina5.
Perhehoitoa toteutetaan lyhytaikaisena ja pitkäaikaisena perhehoitona. Lyhytaikainen perhehoito on osa las- tensuojelun avohuollon suunnitelmallista lapsen ja perheen tukea. Lyhytaikaiseen perhehoitoon sijoitetaan myös kiireellisesti sijoitettuja lapsia. Lyhytaikainen perhehoito on nimensä mukaisesti tarkoitettu kestämään muutamista päivistä korkeintaan muutamiin kuukausiin. Lyhytaikaiseen perhehoitoon sijoitetaan lapsia esi- merkiksi vanhempien kuntoutuksen ajaksi tai silloin, kun lapselle etsitään pidempiaikaista perhekotia.
Pitkäaikainen perhehoito tarkoittaa suunnitelmallisesti käynnistettyä huostaanotetun lapsen hoitoa ja kas- vatusta. Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajat sitoutuvat ottamaan lapsen hoitoonsa sillä ajatuksella, että lapsesta tulee aidosti tasavertainen perheenjäsen. Samalla pitkäaikaisessa perhehoidossa tulee kuiten- kin muistaa perheen jälleenyhdistämisen tavoite eli se, että lapsi palaa biologisten vanhempiensa luokse, mikäli se on mahdollista ja mikäli se arvioidaan lapsen edun mukaiseksi. Pitkäaikaisessa perhehoidossa per- hehoitajan tulee siis olla valmis ottamaan lapsi osaksi omaa perhettä mutta toisaalta olla valmis luopumaan lapsesta, johon perhehoidon aikana on saattanut syntyä vahvakin kiintymyssuhde.
2.3 Perhehoitajana toimiminen ja perhehoitajien valmennus
Perhehoitajiksi tarvitaan tavallisia aikuisia, joiden oma elämä on järjestyksessä, ja perhekodeiksi perheitä, joissa eletään lapsilähtöistä arkea ja joissa halutaan sitoutua hoitamaan ja kasvattamaan perheeseen sijoi- tettua lasta tarvittavan ajan, mahdollisesti lapsen täysi-ikäisyyteen asti. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella on sopiva an- tamaan perhehoitoa6. Erityistä koulutusta perhehoitajalta ei kuitenkaan edellytetä. Perhekodin pitää olla ter- veydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annattavalle hoidolle sopiva. Perhehoitokodin tulee myös raken- teeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla sinne sijoitetulle lapselle sopiva. Perhekodissa tulee olla sijoitet- tavalle lapselle oma huone.7 Perhehoitajaksi ryhtymisen tulee olla molempien aikuisten yhteinen päätös, ja myös perheen lasten tulee hyväksyä vanhempiensa ryhtyminen perhehoitajiksi ja uuden lapsen muutto per- heeseen. Perhehoidon soveltuvuutta arvioitaessa otetaan lisäksi huomioon lapsen, lapsen perheen ja perhe- hoitajien tarvitsemat tukimuodot.
Perhekotia valittaessa keskeisiä ovat sijoitettavan lapsen yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet sekä lapsen etu8. Perhekodin sopivuutta harkittaessa kiinnitetään erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin sekä perhe- hoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon sijoitettavan lapsen tarpeet ja kykyyn vastata niihin. Lisäksi tär-
5 Perhehoitolaki 7 §
6 Perhehoitolaki 6 § 1 mom.
7 Perhehoitolaki 5 §
8 Perhehoitolaki 5 §
keää on, että perhehoitajan lisäksi muut perhekodin jäsenet, esimerkiksi perhehoitajan omat lapset, hyväk- syvät sijoitettavan lapsen. Perhehoitoon sijoitettavan lapsen tulee saada tasavertainen asema perhekodissa muihin perheenjäseniin nähden.
Perhehoitajan tehtävänä on lapsen perushoidosta vastaaminen: vaatetuksesta, ruokailusta, riittävästä le- vosta, hygieniasta, terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen lapsen iän ja kehitystason mukaisella tavalla. Sen lisäksi tehtävään kuuluu turvallisten rajojen asettaminen sekä lapsen tukeminen vastuunkannossa itses- tään ja toiminnastaan sekä itsenäistymisessä. Perhehoitajana toimiminen edellyttää siten hyviä vuorovaiku- tustaitoja, ennakkoluulottomuutta ja halua työstää sijoitettavan lapsen kanssa lapsen taustaa ja elämäntilan- netta. Perhehoitajalla on keskeinen merkitys lapsen myönteisen minäkuvan ja kasvun tukemisessa. Perhe- hoitajalta vaaditaan myös epävarmuuden sietämisen kykyä, empatiakykyä, mentalisaatiokykyä sekä kykyä ja uskallusta kiintyä sijoitettavaan lapseen. Jokaisella perhehoitajalla tulisi olla osaamista kuunnella lasta niin, että hän kokee tulevansa ymmärretyksi ja saavansa tukea vaikeiden asioiden käsittelemisessä. Lisäksi perhe- hoitajan tulee olla valmis avaamaan kotinsa myös sosiaalihuollon ammattilaisille ja usein myös sijoitetun lap- sen läheisille. Joidenkin lasten kohdalla perhehoitajalta edellytetään erityistä kokemusta haastavista lasten- hoitotilanteista, lapsen yksilöllisistä erityistarpeista ja kykyä kohdata lasta, jolla on takanaan traumatisoivia kokemuksia. Perhehoitajan ei kuitenkaan tarvitse selvitä kasvatus- ja hoitotehtävästä yksin.
Perhehoitajana voi toimia joko parisuhteessa, yksinhuoltajana tai yksin elävä henkilö. Perhehoitajan tulisi pääsääntöisesti olla iältään lapsen vanhemmaksi sopiva. Ennen perhehoidosta tehtävän toimeksiantosopi- muksen solmimista perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä valmennus. Eri- tyisistä syistä valmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.9 . Mikäli perhehoitajaksi aikovan perheessä asuu kaksi vanhempaa, osallistuvat molemmat vanhemmat valmennukseen. Päätöksen perhehoitajiksi ryhtymisestä on tällöin oltava molempien yhteinen. Perhehoitajan tulee esittää rikostausta- ote10.
Perhehoitajien valmennuksella varmistetaan, että perhehoitajilla on riittävästi osaamista ja valmiuksia teh- tävässä toimimiseen. Lapsella on oikeus saada valmennetut perhehoitajat, ja riittävä valmennus on myös perhehoitajien oikeus. Molempien perheen aikuisten tulee osallistua ja sitoutua valmennukseen. Eksote val- mentaa perhehoitajat yksilöllisesti tai pienryhmissä. Näin pystytään jo valmennusvaiheessa huomioimaan perhehoitajiksi valmennettavien yksilölliset elämäntilanteet, voimavarat ja haasteet. Valmennuksen ryh- missä perhehoitajiksi aikovat pääsevät pohtimaan perhehoitajuutta toisten perhehoitajiksi ryhtymistä har- kitsevien kanssa. Valmennuksessa jaetaan keskeistä tietoa perhehoitajan tehtävistä sekä arvioidaan yhdessä valmennettavien ja koko perheen valmiuksia perhehoitajana toimimiseen.
Valmennuksessa käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi perhehoitoa koskeva lainsäädäntö sekä perhehoitajan oikeudet ja velvollisuudet, lastensuojelun prosessit, yhteistyöedellytykset sekä lapsen läheisten että viran- omaisten kanssa, sijoitetun lapsen erityistarpeisiin vastaaminen ja sijaissisaruuteen liittyvät teemat. Yhteisen valmennuksen lisäksi valmennukseen sisältyy kotitehtäviä ja kotikäyntejä. Eksote hyväksyy perhehoitajiksi myös PRIDE-valmennuksen suorittaneita perhehoitajia. Myös tällöin perhehoitajiksi tarjoutuvat tavataan myös henkilökohtaisesti ja heidän soveltuvuuttaan perhehoitajina toimimiseen arvioidaan yksilöllisesti.
Valmennus on maksuton, eikä valmennukseen osallistuminen sido siihen, että täytyisi ryhtyä perhehoitajaksi. Valmennukseen osallistumisen ja perhehoitajaksi ryhtymisen esteitä ovat parantumaton, etenevä ja selvästi
9 Perhehoitolaki 6 § 2 mom.
10 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 5 §
toimintakykyyn vaikuttava sairaus, aktiivinen tai akuutti lastensuojelun tai mielenterveys- ja päihdepalvelui- den asiakkuus sekä parhaillaan meneillä oleva kriisi perheessä, esimerkiksi suuret haasteet parisuhteessa tai lähipiirissä. Lisäksi perhehoitajaksi aikovan tulee voida esittää hyväksyttävä rikostaustaote.
Perhehoitajaksi ryhtymisestä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Eksoten sijaishuollon sosiaalityöntekijöi- hin.
2.4 Perhehoidon alkaminen ja lapsen muutto perheeseen
Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että sijoitusta tarvitseva lapsi sijoitetaan hänelle parhaiten sopivaan perheeseen. Kun lapselle valitaan sijaishuoltopaikkaa, kiinnitetään erityisesti huomiota lapsen yksi- löllisiin tarpeisiin, sisarussuhteiden ja muiden lapselle läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen sekä huos- taanoton perusteisiin. Sijaishuoltopaikkaa valittaessa pyritään huomioimaan aina myös lapsen hoidon jatku- vuus sekä lapsen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta.11 Perhekodin valinta lähtee siten liikkeelle lapsen yksilöllisistä tarpeista ja perhekodin mahdollisuuksista tarjota lapselle turvalliset henkiset ja fyysiset olosuhteet lapsen edun mukaisesti. Lapsen sosiaalityöntekijä kertoo perhehoitajalle sijoituksen tarpeessa olevasta lapsesta, ja yhdessä perhehoitajan kanssa pohditaan perheen valmiuksia vastata juuri tämän lapsen tarpeisiin. Kaikkien perhekodin jäsenten, myös muiden lasten, tulee hyväksyä sijoitettava lapsi osaksi per- hettä, jotta lapsen on mahdollista saada perheessä tasa-arvoinen asema suhteessa muihin perheenjäseniin.12
Tämän jälkeen aloitetaan tutustumisvaihe. Perhehoitajat ja lapsen vanhemmat tapaavat, ja lapsi käy suunni- telmallisesti tutustumassa perhekotiin. Lapsi voi esimerkiksi vierailla perhekodissa ennen muuttoa päivävie- railuna ja sitten viikonloppuvierailuna. Jokainen sijoitettu lapsi on yksilö, ja myös lapsilla on mielipiteitä ja erilaisia kiinnostuksen kohteita. Lapsen mielipidettä perhehoitopaikasta on kysyttävä, ja lapsen kanssa kes- kustellaan hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti perhehoitopaikkaan liittyvistä asioista13. Lapsen tutus- tuessa sijaishuoltopaikkaan on tärkeää kuunnella lapsen esille tuomia toiveita ja mielipiteitä. Lapsella voi olla perhekotiin muuttamiseen liittyviä huolia, jotka perhehoitajan on hyvä tietää, jotta hän voi vastata lapsen tarpeisiin parhaalla mahdollisella lapsen muuttaessa perheeseen. Lapset myös pelkäävät erilaisia asioita ja saavat turvaa erilaisista asioista. Perhekodilla on oltava valmius mukautua lapsen tarpeisiin ja tapoihin. Lap- selle tärkeät tiedossa olevat rutiinit ja tavat kerrotaan perhehoitajille, ja niiden jatkaminen tuo lapselle turvaa muutoksessa. Eksoten alueella työskentelee perhehoidon tukitiimi, joka työskentelee sijoitetun lapsen ja per- hehoitajien kanssa etenkin ensimmäisen sijoitusvuoden ajan.
On luonnollista, että lapsi ikävöi läheisiään. Lisäksi lapsi voi kantaa huolta vanhempansa tai sisaruksensa voin- nista ja tilanteesta. Lapsella on oikeus saada itseään ja tilannettaan koskevaa tietoa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla14. Lapselle on hyvä kertoa, että sijaishuollon työntekijät pitävät yhteyttä lapsen vanhem- piin ja vanhemmat saavat tukea. Xxxxxxxx on myös oikeus itse pitää yhteyttä läheisiinsä, ellei yhteydenpitoa
11 Lastensuojelulaki 50 §
12 Perhehoitolaki 5 §
13 Lastensuojelulaki 5 §
14 Lastensuojelulaki 5 §
ole nähty erillisellä päätöksellä tarpeelliseksi rajoittaa. Perhehoitajan tehtävänä on tukea lasta yhteydenpi- dossa lapselle läheisten ihmisten kanssa lapsen asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla ja auttaa erityisesti pientä lasta ylläpitämään ja rakentamaan suhdetta läheistensä kanssa.
Kun lapsen muutosta perhekotiin on sovittu, tehdään perhehoitajien kanssa toimeksiantosopimus. Perhehoi- tajille maksetaan käynnistämiskorvaus, jolla lapselle tehdään tarvittavia asumiseen ja hoitoon liittyviä han- kintoja, esimerkiksi huonekaluja15. Käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat ovat lapsen omaisuutta. Lapsi tuo mukanaan myös omia henkilökohtaisia tavaroitaan muuttaessaan pysyvästi perhehoitoperheeseen. Lap- sella tulee olla perhekodissa oma huone, ja lapsella tulisi olla oikeus osallistua ikänsä mukaisesti esimerkiksi huoneensa sisustustavaroiden hankintaan.
Lapselle tehdään sijaishuollon aloittamisen yhteydessä terveystarkastus, ellei lapsen terveydentilasta ole muutoin käytettävissä riittävästi ajantasaista tietoa. Perhehoitaja saa tarvittavat tiedot lapsen terveydenti- lasta ja hoidon tarpeesta. Xxxxxxxx on perhehoitoon muutettuaan oikeus saada tarvitsemansa terveydenhuol- lon ja muut tukipalvelut asuinkunnastaan. Muutto perhekotiin on lapselle iso muutos, johon lapsi voi rea- goida myös ennakoimattomalla tavalla. Lisäksi lapsen asetuttua perhekotiin ja turvallisuuden tunteen vah- vistuttua saattaa nousta esiin uudenlaisia tuen tarpeita. Näissä tilanteissa on hyvä olla yhteydessä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään.
Lapsella on oikeus ikänsä edellyttämällä tavalla saada sosiaalityöntekijöiltä tietoa huostaanoton syistä ja pe- rustelut perhehoitoon sijoittamiseen16. Sijoitusta valmistelevat työntekijät keskustelevat näistä asioista lap- sen kanssa. Sijoitetulla lapsella on myös oikeus tavata asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää ja pitää tähän yhteyttä.17 Perhehoitajien tulee kertoa lapselle mahdollisuudesta pitää yhteyttä omaan sosiaalityönteki- jäänsä ja tavata tätä. Tarvittaessa perhehoitajien tulee myös auttaa lasta yhteydenpidossa sosiaalityönteki- jänsä kanssa.
Perhehoitaja hakee lapsilisän suoraan Kelalta lapsen muutettua perhekotiin ja liittää lapsen perheen kotiva- kuutukseen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee lapsen muutosta muuttoilmoituksen Digi- ja väestötietovirastoon. Sijoitetun lapsen osoitteenmuutos tehdään aina väliaikaisena, ja perhehoitoon muut- tavan lapsen kotikunta säilyy ennallaan.
3.1 Turvallinen kasvuympäristö ja perheeseen kuuluminen
Kun perheeseen muuttaa uusi jäsen, koko perheen arki ja suhteet muuttuvat. Sijoitettava lapsi tuo mukanaan omat tapansa, voimavaransa ja haasteensa sekä läheisverkostonsa ihmissuhteet. Hyvinkin sujunut muutto perhehoitoon on lapselle aina iso muutos riippumatta siihen, millaisesta lähtötilanteesta lapsi perhekotiin
15 Perhehoitolaki 18 §
16 Lastensuojelulaki 53 § 1 mom.
17 Lastensuojelulaki 53 § 2 mom.
muuttaa. Siksi lapsen tulee ennen kaikkea saada kokea, että perhekodissa on turvallista elää. Lapsen sopeu- tuminen muutokseen ja perheeseen on aina yksilöllinen prosessi, jonka läpi käymisessä lapsi tarvitsee aikuis- ten tukea. Lapsella on oikeus luoda kiintymyssuhteita perhehoitajiin ja perheen lapsiin, mutta samalla oikeus säilyttää kiintymyssuhteensa vanhempiinsa ja muihin lapselle läheisiin ihmisiin.
Perhehoitoon sijoitettavalla lapsella on oikeus saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertainen asema. Lapsen tulee saada osallistua perhekodin arkeen, vapaa-aikaan ja verkostoihin kiinteänä osana per- hehoitajien perhettä. Perhehoitajan tulee suojella, hoivata ja tukea lasta, seurata lapsen kehitystä, sitoutua lapseen ja tukea lapsen yhteydenpitoa hänelle läheisiin ihmisiin. Lapsella on oikeus tuntea itsensä arvok- kaaksi ja ainutlaatuiseksi yksilöksi. Lapsen tulee saada kokea olevansa hyväksytty omana itsenään. Tärkeää on, että koko perhehoitajien lähipiiri hyväksyy sijoitetun lapsen osaksi perhehoitoperhettä.
Useilla huostaanotetuilla lapsilla on taustallaan puutteita hoivassa ja erilaisia traumatisoivia kokemuksia. Per- hekodin tehtävänä on tarjota tasapainoinen, säännöllinen ja aikuisjohtoinen arki. Lapsen perusturvallisuus rakentuukin osana arjen hoivaa ja huolenpitoa. Perhehoitajan tehtävänä on huolehtia lapsen vaatetuksesta, ruokailusta, riittävästä levosta, hygieniasta, siisteydestä, liikunnasta ja terveydestä. Xxxxxx kasvaessa lapsella on myös oikeus itsenäistyä ja ottaa lisää vastuuta itsestään ja hyvinvoinnistaan ikänsä ja kehitystasonsa mu- kaisesti. Turvallisessa kasvuympäristössä lasta tuetaan yksilöllisesti myös hänen henkilökohtaisissa tavoitteis- saan ja haaveissaan. Lapsen tarpeet tulee huomioida laajasti ja yksilöllisesti.18
Sijoitetulla lapsella on oikeus saada hellyyttä ja turvaa ikänsä ja kehitystasonsa huomioivalla tavalla. Turval- liseen kasvuympäristöön kuuluvat selkeät, aikuisten valvomat rajat mutta myös lapsen yksilöllinen hyväksy- minen ja tukeminen. Lasta tulee kasvattaa hänen henkisiä ja fyysisiä rajojaan kunnioittaen. Perhehoitajien on hyvä tuntea lastensuojeluun liittyvät rajoitustoimet, sillä turvallisessa kasvuympäristössä kasvatus ei si- sällä rajoituksia muistuttavaa toimintaa. Moni sijoitettu lapsi tarvitsee tukea tunteiden tunnistamisessa ja käsittelemisessä sekä ristiriitatilanteista selviämisessä. Turvallisessa kasvuympäristössä lapsen on mahdol- lista myös ajoittain koetella rajoja ilman pelkoa rangaistuksista. Kun perhehoitaja auttaa lasta ymmärtämään tunteitaan ja kokemuksiaan, on tärkeää tehdä se aina lapsen vanhempia kunnioittavalla tavalla. Lapsen mi- näkäsitys muodostuu sekä suhteessa omiin vanhempiinsa että kokemuksiin uudessa perheessä.
Perheen yhteiset matkat luovat yhteisiä muistoja ja rakentavat lapselle tunnetta perheeseen kuulumisesta. Sijoitetun lapsen ottaminen mukaan perhekodin matkoille on suositeltavaa. Matkoista tulee kertoa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja tiedottaa lapsen huoltajia matkasta. Lapsen matkat sisältyvät pää- sääntöisesti perhehoitajalle maksettavaan kulukorvaukseen. Ulkomaan matkoja varten lapsi tarvitsee passin ja matkustusluvan. Perhehoitaja voi hakea huostaan otetulle lapselle passia sosiaalitoimen antamalla lu- valla19, ja matkustusta varten perhehoitaja saa sosiaalitoimelta lasta varten matkustusluvan.
3.2 Xxxxxx identiteetin, kasvun ja kehityksen tukeminen
Jokainen lapsi on yksilö vahvuuksineen ja haasteineen. Lasta tukevassa kasvatuksessa lapsi huomioidaan yk- silöllisesti ja hänen omia kiinnostuksen kohteitaan, taitojaan ja toiveitaan kunnioittaen. Tärkeää on myös,
18 Lastensuojelulaki 4 § ja 50 §
19 Passilaki 7 § 2 momentti
että perhehoitaja hyväksyy lapsen taustan sellaisena kuin se on ja kunnioittaa sitä osana lapsen historiaa. Perhehoitaja on lapsen arjen kasvattaja, jonka tulee huomioida lapsen yksilölliset vahvuudet ja tukea lasta niiden käyttämisessä. Vahvuuksiin ja voimavaroihin keskittyminen tukee lapsen myönteistä minäkuvan ra- kentumista ja itsetuntoa. Lapsen kehityksen haasteiden, mahdollisten diagnoosien ja traumatisoivien koke- musten ymmärtäminen ja huomioon ottaminen on tärkeää, mutta jokainen lapsi tulisi etusijassa nähdä omana yksilöllisenä persoonanaan, eikä esimerkiksi diagnoosien tai taustansa kautta.
Perhehoitaja on lapsen arjessa tärkeä aikuinen, jonka keskeisenä tehtävänä on seurata lapsen kasvua ja ke- hitystä sekä tukea lasta hänen ikänsä mukaisissa kehitysvaiheissa. Perhehoidossa olevalla lapsella on oikeus saada osakseen hellyyttä, ymmärrystä ja turvaa. Perhehoitajan tehtävänä on siten tarjota lapselle virikkeitä ja ikätasoisia rajoja sekä suojata lasta ruumiilliselta ja henkiseltä kaltoinkohtelulta. Lapsen kasvatus ei saa sisältää alistamista, loukkaavaa kohtelua tai ruumiillista kuritusta.20 Lapsen kasvatuksen tulee perustua ra- kentavaan vuorovaikutukseen aikuisen ja lapsen välillä sekä hyvään hoivaan ja huolenpitoon. Moni sijoitettu lapsi tarvitsee tukea esimerkiksi ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa ja käsittelyssä, ja perhehoitaja tukee lap- sen kehitystä myös omalla toiminnallaan ja esimerkillään.
Hyvään hoivaan ja huolenpitoon kuuluvat myös kasvatuksellisesti asetetut ikätasoiset rajat, joita ovat esi- merkiksi kotiintuloon, ystävien vierailuille ja ruokailulle asetut ajat, kotitöiden ja koulutehtävien tekemisen sekä muun vastuunkantamisen harjoitteleminen, toisten huomioiminen ja syy-seuraussuhteiden ikätasoinen opettelu. Perhehoitajan kasvatusvastuuseen kuuluu esimerkiksi ikätasoisten peliaikojen asettaminen sekä lapsen käyttämien internet-sivustojen, palveluiden ja mediasisältöjen ikärajojen noudattamisen valvominen. Esimerkiksi lapsen puhelimen tai tietokoneen käytön rajaamiseen täytyy kuitenkin olla selkeät kasvatukselli- set perusteet. Puhelimen käytön rajoittaminen voi vaikuttaa lapsen oikeuteen pitää yhteyttä läheisiinsä. Per- hehoidossa annettava kasvatus ei saa sisältää rajoitustoimenpiteiden kaltaista toimintaa (ks. lastensuojelu- laki: rajoitukset sijaishuollossa21). Epäselvissä tilanteissa on hyvä käydä keskustelua kasvatukseen liittyvistä kysymyksistä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Jos lapsen hoito ja huolenpito eivät to- teudu ilman rajoitustoimenpiteiden käyttämistä, on harkittava, onko perhehoito lapselle oikea sijaishuollon muoto.
Perhehoitajan ei tarvitse tehdä kasvatustyötä yksin. Esiin nousevissa kysymyksissä ja haasteissa kannattaa lähteä hakemaan tukea ja pohtia tilanteita sekä askarruttavia kysymyksiä yhdessä lapsen sosiaalityöntekijän tai sijaishuollon psykologin kanssa. Perhehoitajan tulee olla yhteydessä lapsen sosiaalityöntekijään erityisesti silloin, jos lapsen käytöksessä tapahtuu selvää muutosta tai lapsen kehityksestä herää perhehoitajalle huolta. Yhdessä lähdetään miettimään, mitä kautta asiaa voidaan selvittää eteenpäin ja lapselle saada hänen tarvit- semaansa tukea.
Sijoitetulla lapella on oikeus saada tarvitsemansa terveydenhuollon, päivähoidon ja koulun palvelut asuin- kunnastaan22. Erityisen tuen tarvetta arvioi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä muiden am- mattilaisten kanssa. Pienen lapsen kasvatukseen ja hoitoon liittyvissä asioissa perhehoitaja saa tukea neuvo- lasta lapsen omalta terveydenhoitajalta. Neuvolasta perhehoitaja voidaan lapsen kanssa ohjata tarvittaviin jatkotutkimuksiin. Lisäksi päivähoidossa käyvän lapsen arjen kasvatustilanteissa tukea ja neuvoja antavat
20 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 §
21 Lastensuojelulaki 61 §
22 Lastensuojelulaki 16 b § 1 mom.
myös päivähoidon ammattilaiset. Sekä neuvolassa että päivähoidossa osataan myös arvioida lapsen yksilöl- listä kasvua ja kehitystä suhteessa saman ikäisiin lapsiin. Liikaa lapsen vertailua toisiin lapsiin kannattaa kui- tenkin välttää, sillä jokainen lapsi kasvaa kehittyy omaan tahtiinsa ja yksilöllisesti eri taidoissa.
Kouluikäisen lapsen kehityksessä heränneessä huolessa tukea voi lähteä hakemaan alkuun myös kouluter- veydenhuollon kautta. Kouluissa toimii yksilökohtainen opiskeluhuolto, jossa lapsen tilannetta ja tuen tar- vetta tarpeen mukaan voivat arvioida terveydenhoitaja, koululääkäri, psykologi ja kuraattori. Perhehoitaja ei voi allekirjoittaa erityisen tuen päätöstä, vaan sen allekirjoittaa joko lapsen huoltaja tai tarvittaessa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lisäksi oppimiseen liittyvissä haasteissa kannattaa olla yhteydessä luo- kanopettajaan tai erityisopettajaan. Monialainen asiantuntijaryhmä voi tarvittaessa ohjata lapsen myös eri- koisterveydenhuollon jatkotutkimuksiin.23
Perhehoitajan ei kannata jäädä yksin heränneen huolen kanssa. Vaikka turvallinen, säännöllinen ja aikuisjoh- toinen arki tarjoaa lapselle korjaavia kokemuksia ja tukee lapsen kehitystä, sijoitetulla lapsella voi olla taus- tallaan traumoja ja vaille jäämisen kokemuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan ammattilaisten tukea. Erityisesti murrosiässä osa sijoitetuista nuorista tarvitsee erityistä tukea oman identiteettinsä ja elämäntarinansa ra- kentamisessa sekä taustansa käsittelyssä. Lisäksi sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla voi kasvaessa tulla esille eri- laisia oppimiseen, kehitykseen ja terveyteen liittyviä haasteita yhtälailla kuin kenellä tahansa lapsella tai nuo- rella.
3.3 Lapsen oikeus läheisiin ihmissuhteisiin ja yhteydenpitoon
Xxxxxxxx on perhehoitoon sijoittamisesta huolimatta oikeus säilyttää suhteet ja syventää niitä itselleen lähei- siin ihmisiin, erityisesti vanhempiinsa, sisaruksiinsa ja muihin sukulaisiinsa. Mahdollisuuksien mukaan lapsen tulee myös voida säilyttää itselleen tärkeät ystävyyssuhteet. Lapsella on oikeus pitää ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti yhteyttä läheisiinsä esimerkiksi puheluin, kirjoittamalla tai lähettämällä valokuvia ja piirroksia. On tärkeää, että sijoitettu lapsi kokee voivansa puhua biologisista vanhemmistaan perhekodissa asuessaan ja että lapsi saa pitää vanhempiensa ja muiden läheistensä valokuvia esillä omassa huoneessaan. Valokuvien jakaminen puolin ja toisin onkin hyvä tapa pitää vanhemmat mukana lapsen elämässä. Erityisesti pieni lapsi tarvitsee perhehoitajien tukea yhteydenpidossa.24 Perhehoitaja ei kuitenkaan saa ilman erillistä sopimusta pienenkään lapsen kohdalla kuunnella lapsen ja läheisen välistä puhelua.
Ihannetilanne on rinnakkaisen vanhemmuuden toteutuminen perhehoitajien ja lapsen biologisten vanhem- pien kesken. Perhehoitajan tehtävään kuuluu ymmärtää lapsen läheissuhteiden ja ihmissuhteiden jatkuvuu- den merkitys lapselle sekä valmius ja halu tukea lapsen yhteydenpitoa läheisiinsä. Perhehoitajan tulee ym- märtää, että lapsen reaktiot läheisten tapaamisiin voivat vaihdella paljon silloinkin, kun yhteydenpito lähei- siin on lasta tukevaa ja tapaamiset ovat lapselle hyväksi. Perhehoitajan tulee kyetä ottamaan vastaan lapsen erilaiset myönteiset ja kielteiset yhteydenpitoon ja tapaamisiin liittyvät tunteet. Perhehoitajan on kyettävä sietämään tietty määrä epävarmuutta lapsen ja vanhempien tapaamisissa: tapaamiset eivät välttämättä aina toteudu suunnitellusti, ne voivat peruuntua tai keskeytyä eikä niiden aikana aina kyetä ylläpitämään lapselle
23 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 3 §, 5 §
24 Lastensuojelulaki 54 §
totuttuja arjen rutiineja. Perhehoitaja voi olla omalta osaltaan myös tukemassa lapsen ja hänen vanhem- piensa välistä suhdetta ja vuorovaikutusta jaetun vanhemmuuden kautta. Perhehoitajan tulee hyväksyä lap- sen vanhemmat osaksi lapsen elämää ja tasavertaiseksi aikuiseksi lapsen asioissa. Vaikka lapsen vanhemman käytöstä tai tekoja ei hyväksyisikään, vanhempi tulee hyväksyä lapselle tärkeänä aikuisena. Xxxxxxxx on oi- keus myös pysyviin ja läheisiin ihmissuhteisiin perhehoitoperheessä.
Perhehoitajan velvollisuuksiin kuuluu tukea myös lapsen mahdollisuuksia kotiinpaluuseen. Tämä tarkoittaa yhteydenpidon tukemista lapsen ja biologisten vanhempien välillä esimerkiksi kuljettamalla lasta tapaamaan biologisen vanhempaansa. Yhteydenpidosta ja tapaamisista sovitaan asiakassuunnitelmaneuvotteluissa ja toteuttaminen kirjataan lapsen asiakassuunnitelmaan.25 Lapsen edun mukaista on myös se, että lapsen van- hemmat tietävät lapsen elämäntilanteesta olennaisen ja keskeiset muutokset, jotta he osaltaan voivat tukea lasta häntä tavatessaan. Xxxxxx etu toteutuu parhaiten silloin, kun hänen ympärillään olevat aikuiset tunte- vat toisensa ja kykenevät tekemään yhteistyötä lapsen asioissa.
Tapaamiset ja muu yhteydenpito läheisiin on lapsen oikeus, ja lapsen mielipide ja kokemukset ovat ensisijai- sia tapaamisista ja muusta yhteydenpidosta sovittaessa. Lastensuojelulaki velvoittaa perhehoitajien lisäksi myös viranomaisia tukemaan lapsen ja läheisten yhteydenpitoa26. Xxxxxx perhehoitajalla herää huoli tapaa- misten ja yhteydenpidon lapsen edun mukaisesta toteutumisesta, hänen tulee keskustella havainnoistaan sosiaalityöntekijän kanssa. Erityisen haastavissa tilanteissa lapsen vastuusosiaalityöntekijä voi rajoittaa yh- teydenpitoa lapsen ja hänen läheistensä välillä erillisellä päätöksellä.27
3.5 Lapsen oikeus koulutukseen ja harrastuksiin
Perhehoito on pienen lapsen tärkein hoitomuoto, ja pienen lapsen kohdalla suositellaankin usein, että lapsi aloittaa päivähoidon kodin ulkopuolella vasta asetuttuaan osaksi perhehoitoperheen arkea. Perhehoitajalle voidaan sijoituksen alussa maksaa ansionmenetyskorvausta, mikäli lapsen nähdään hyötyvän siitä, että toi- nen perhekodin vanhemmista jää pois työstä kotiin lasta hoitamaan. Varhaiskasvatuksen päivähoito tukee kuitenkin osaltaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukee perhehoitajia kasvatustehtävässä. Perhehoitoon asetuttuaan moni sijoitettu lapsi aloittaakin päivähoidossa kodin ulkopuolella. Perhehoitaja hakee lapselle päivähoitopaikkaa. Lapsen ilmoittamisesta päivähoitoon kodin ulkopuolelle tulee kuitenkin aina keskustella lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen päivähoito on perhehoitajille maksuton, mikäli molemmat perhehoitajat työskentelevät kodin ulkopuolella tai päivähoito katsotaan lapselle kuntouttavaksi toiminnaksi. Kaikki lapset osallistuvat kuitenkin esikoulun toimintaan ennen koulupolun aloittamista.
Sijoitetulla lapsella on oikeus käydä koulua asuinpaikkakunnallaan. Sosiaalitoimi ilmoittaa kuntaan muutta- vasta lapsesta lapsen uuteen asuinkuntaan, mutta perhehoitaja ilmoittaa lapsen esikouluun ja kouluun. Kou- lussa lapsi harjaantuu sosiaalisissa taidoissa ja muodostaa ystävyyssuhteita, joten lapsi ilmoitetaan pääsään- töisesti lähikouluun, elleivät lapsen oppimiseen liittyvät erityistarpeet edellytä toista kouluvalintaa. Jo koulua käyneen lapsen tiedot siirretään koulujen kesken, ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä varmistaa,
25 Lastensuojelulaki 30 § 3 mom.
26 Lastensuojelulaki 52 §
27 Lastensuojelulaki 62 §
että uudella koululla on tarvittavat tiedot lapsen tilanteesta, jotta opetus voidaan järjestää lapsen tarpeita vastaavalla tavalla. Koulu- ja luokkapaikasta päättää kuitenkin lapsen asuinkunta.
Mikäli lapsen asioissa järjestetään kouluneuvottelu opetuksesta ja koulupaikasta päättämisen yhteydessä, lapsen huoltajalla on oikeus osallistua neuvotteluun. Huoltajalla on oikeus esittää näkemyksensä lapsen ope- tuksen järjestämisestä ja päättää lapsen osallistumisesta uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen. Huoltajalla on myös oikeus saada tietoa lapsen koulunkäynnin sujumisesta. Oppilashuollon osalta alaikäinen voi kuitenkin tietyin edellytyksin kieltää tietojen luovuttamisen lailliselle edustajalleen28.
Lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan tiedot siitä, miten ja missä lapsi käy koulua. Asiakassuunnitelmassa sovitaan myös koulunkäyntiin liittyvät konkreettiset käytännöt. Perhehoitajalla on vastuu siitä, että kouluarki sujuu, ja siksi perhehoitaja voi allekirjoittaa kouluarkeen liittyvät luvat ja ilmoitukset (esim. retket, poissaolot) ja kokeet. Perhehoitajalle annetaan Wilman tai muun vastaavaan sähköisen järjestelmän käyttöoikeudet. Myös lapsen huoltajalla on oikeus saada vastaavat tunnukset käyttöönsä. Sosiaalityöntekijä puolestaan alle- kirjoittaa lapsen opetussuunnitelman ja vastaa lapsen tarvitsemien opetukseen liittyvien palveluiden hake- misesta.
Koulunkäynnin ohella myös harrastukset ovat tärkeitä lapsen kasvussa ja kehityksessä ja ystävyyssuhteiden muodostumisessa. Harrastusmahdollisuudet vaihtelevat eri paikkakunnilla, mutta lapsella on oikeus harras- taa itselleen tärkeää asiaa, josta hän on kiinnostunut. Perhehoitajan tehtävään kuuluu tukea lasta häntä kiin- nostavissa asioissa, etsiä yhdessä lapsen kanssa sopivaa harrastusta ja tukea lasta harrastamisessa esimer- kiksi kuljettamalla pientä lasta ja selvittämällä harrastusmahdollisuuksia. Myös lapsen asioista vastaavan so- siaalityöntekijän tehtävään kuuluu tukea lapsen harrastamista. Eksote maksaa kaikille lapsille iän mukaan porrastettua vuosittaista harrastusrahaa, jota voi käyttää niin ohjatun harrastuksen kuluihin kuin omaehtoi- seen harrastamiseen ja harrastamisessa tarpeellisiin välineisiin. Perhehoitajan tulee keskustella harrastusra- han käytöstä lapsen kanssa ja kuunnella lapsen toiveita. Mikäli lapsi kasvaessaan harrastaa jotakin hyvin tii- viisti ja esimerkiksi kilpatasolla, sosiaalityöntekijän on mahdollista tukea harrastamista myös harrastusrahan lisäksi esimerkiksi kilpamatkoista, lisensseistä tai välineistä aiheutuvissa kustannuksissa.
Sijaishuollossa olevalle lapselle kuuluu käyttövara29 eli kuukausittain perhehoitajan lapselle antama tai lapsen tilille siirtämä rahasumma, joka voidaan maksaa perhehoitajan ja lapsen kesken sopimalla tavalla joko viik- korahaksi jaettuna tai kerran kuussa. Käyttövara on nimensä mukaisesti rahaa, jonka lapsi saa käyttää itse valitsemallaan tavalla. Lapsen käyttövaroja ei käytetä lapsen koulunkäynnistä, harrastuksista tai hygie- niatuotteista aiheutuviin kuluihin, jotka ovat osa perhehoitoa.
Käyttövarat ovat lapselle tärkeä keino opetella rahankäyttöä ja hankintojen suunnittelua. Eksote on määri- tellyt sijoittamilleen lapsille lapsen ikään sidotut kuukausittaiset käyttövarojen vähimmäismäärät. 15 vuotta
28 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 2 mom.
29 Lastensuojelulaki 55 §
täyttäneelle on laissa määritelty käyttövarojen kuukausittaiseksi summaksi vähintään kolmasosa elatustuki- lain mukaisesta yhden lapsen elatustuen määrästä30. (Ks. käyttövarojen suuruudet kohdasta Kulukorvaus, luku 6.4.) Perhekodissa on kuitenkin hyvä muistaa kaikkien siellä asuvien lasten yhdenvertainen kohtelu. Si- ten viikko- tai kuukausirahoista tulisi olla perhekodissa kaikille lapsille yhtenäiset käytännöt. Jos perheessä on tapana maksaa lapsen kuukausirahat tilille, johon lapsella on pääsy pankkikortilla, myös sijoitetun lapsen käyttövarat voidaan maksaa samalla tavalla.
Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän lapsen kanssa on syytä keskustella rahankäyttöön liitty- vistä asioista, säästämisestä ja ostoksista. Pienenkin lapsen tulee kuitenkin saada päättää itse, mihin käyttö- varansa käyttää. Myöskään lapsen huoltajalla ei ole oikeutta puuttua lapsen käyttövaroihin ja niiden käyt- töön, vaikka huoltaja useimmiten päättää lapsen muista mahdollisista varoista. Perhehoitajan on tärkeää muistaa, että käyttövarojen maksaminen ei ole sidottu lapsen käytökseen. Lapselle ei siten voi jättää maksa- matta käyttövaroja, vaikka lapsi ei käyttäytyisi perhekodin sääntöjen mukaisesti tai haastaisi yhdessä tehtyjä sopimuksia. Lasta ei myöskään voi vaatia korvaamaan mahdollisia rikkoutuneita esineitä tai muuta vahinkoa käyttövaroistaan. Perhehoitajan tulee pitää kirjaa lapselle maksetuista käyttövaroista ja pyydettäessä esittää todistus niistä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle vuosittain. Käyttövaroja ei voi jättää maksa- matta lapselle rankaisukeinona eikä niistä voi pidättää korvausta esimerkiksi lapsen rikkomasta tavarasta.
Myös sijoitetulla lapsella tulee olla mahdollisuus pankkipalvelujen käyttämiseen ja rahan säästämiseen tilil- lään. Pankkitili voi olla lapsen nimissä tai perhehoitaja voi avata itselleen tilin, johon lapsella on käyttöoikeus. Lapsen huoltajalla säilyy huostaanotosta huolimatta oikeus lapsen talousasioihin, ja huoltajalla on oikeus päästä lapsen pankkitilille. Sosiaalihuolto antaa kirjallisen suostumuksen huostaan otetun alle 15-vuotiaan lapsen pankkitilin avaamista varten. 15-vuotias voi itsenäisesti avata henkilökohtaisen pankkitilin esimerkiksi kesätyöstä saamiaan rahoja varten. Pankkitilin avaamiseen ja verkkopankkitunnusten ottamiseen liittyvissä asioissa on hyvä käydä keskustelua lapsen läheisten ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.
Lapsen etu on ensisijainen ja yksilöllisesti kunkin lapsen kohdalla arvioitava näkökulma perhehoidossa ja si- jaishuollon työskentelyssä. Mitä kehittyneemmästä ja vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän on sel- vitettävä ja huomioitava lapsen omia näkemyksiä ja toiveita31. Perhehoidossa olevalla lapsella on oikeus tulla kohdatuksi yksilönä omine tarpeineen ja mielipiteineen sekä oikeus saada hyvää hoitoa ja huolenpitoa. Ilman lapsen mielipiteen selvittämistä ja lapsen osallistamista itseään koskevissa asioissa ja päätöksenteossa on mahdotonta tietää, millaiset ratkaisut kulloinkin ja kunkin lapsen kohdalla parhaiten toteuttavat lapsen etua. Lapsen osallisuus tarkoittaakin lapsen laajaa oikeutta saada tietoa itseään koskevista asioista ja suunnitel- mista32 sekä ikänsä ja kehitystasonsa mukaan oikeutta osallistua itseään ja elämäänsä koskevien suunnitel- mien ja päätösten tekemiseen.
30 Lastensuojelulaki 55 § 2 mom.
31 Lastensuojelulaki 20 §
32 Lastensuojelulaki 5 §, 20 §
Lapsen osallisuutta tuetaan siten, että lapselle kerrotaan hänen oikeuksistaan ja häntä tuetaan vapaaseen omien näkemystensä ilmaisemiseen. Lapsen osallisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi päättää asiois- taan itse. Lapsen kanssa tulee käydä keskustelua häntä koskevissa asioissa ja lapselle perustellaan aikuisten tekemät ratkaisut ja päätökset. Lapsen osallisuuteen kuuluu toisaalta myös se, että lapsi saa halutessaan olla osallistumatta ja ilmaisematta mielipiteitään. Lasta ei saa painostaa eikä hänen mielipiteisiinsä saa pyrkiä vaikuttamaan. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on erityinen velvollisuus tavata ja kuulla lasta sekä kertoa ja selittää lapselle häntä koskevat asiat ja ratkaisut.
Perhehoidossa lapsen osallisuutta ja kykyä rakentaa ja ilmaista omia mielipiteitä voi harjoitella antamalla lapsen ikänsä ja kehitystasonsa mukaan tehdä valintoja ja päätöksiä arkisissa häntä itseään koskevissa asi- oissa. Perhehoitajan tulee myös kannustaa lasta omien mielipiteidensä ilmaisemiseen. Xxxxx lapsen osallisuus arjessa ja laajemmin häntä koskevassa päätöksenteossa voi toteutua, lapsen tulee kokea olonsa turvalliseksi silloin, kun hänen mielipidettään kysytään. Perhehoitajan tulee tukea myös lapsen ja hänen asioistaan vas- taavan sosiaalityöntekijän yhteydenpitoa ja suhdetta. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on vel- vollisuus tavata lasta riittävän usein, keskustella lapsen kanssa kahden kesken lasta koskevista asioista sekä selvittää lapsen mielipide häntä koskevissa asioissa ja suunnitelmissa33. Sosiaalityöntekijän tehtävä on myös kertoa lapselle hänen ikänsä mukaisesti tietoa hänen perheensä tilanteesta sekä huostaanoton perusteista ja perhehoitoon sijoittamisen syistä. Lapsen osallisuus voi toteutua vain, jos lapsi saa ymmärrettävässä muo- dossa tietoa eri vaihtoehdoista. Lapsella on aina oikeus olla myös oma-aloitteisesti yhteydessä asioistaan vastaavaan sosiaalityöntekijään.
3.7 Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja lapsen oikeusturva
Sijoitetulle lapselle osoitetaan aina oma sosiaalityöntekijä, joka vastaa lapsen asioista34. Lapsen asioista vas- taavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on varmistaa lapsen tarvitsema hoito, hoiva ja tuki sekä lapsen edun toteutuminen perhehoidossa. Lapsella on oikeus tavata omaa sosiaalityöntekijäänsä kahden kesken ja pitää yhteyttä häneen. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on myös varmistaa, että lapsi saa tietoa tilanteestaan ja häntä koskevista päätöksistä sekä ikätasonsa mukaan tietoa huostaanoton ja perhehoitoon sijoittamisen syistä. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän keskeinen tehtävä on myös tukea lasta hänen mielipiteensä ilmaisemisessa. Perhehoitajan tehtävänä on tukea lapsen ja lapsen sosiaalityöntekijän välistä suhdetta.
Sijoitetulle lapselle laaditaan asiakassuunnitelma, jonka tekemisestä on vastuussa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelma tulee päivittää kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin.35 Asia- kassuunnitelmaa edeltää asiakassuunnitelmaneuvottelu, johon lapsen on mahdollisuuksien mukaan hyvä osallistua. Neuvotteluun osallistuvat lapsen vanhemmat, perhehoitajat, sosiaalityöntekijä ja mahdolliset muut lapsen elämäntilanteessa tärkeät aikuiset. Lapsella on oikeus osallistua asiakassuunnitelman laatimi- seen ja tulla kuulluksi häntä koskevissa päätöksissä. Asiakassuunnitelma voidaan myös rakentaa osissa, jolloin ei välttämättä järjestetä asiakassuunnitelmaneuvottelua. Asiakassuunnitelmassa käsitellään lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä niiden kehittymistä. Asiakassuunnitelmaan kirjataan muun muassa lapsen sen hetkinen elämäntilanne, sijaishuollon tarkoitus ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen vahvuudet ja
33 Lastensuojelulaki 53 § 34 Lastensuojelulaki 13b § 35 Lastensuojelulaki 30 §
tuen tarpeet, lapsen ja hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpidon toteuttaminen sekä lapsen tarvitsemat palvelut ja tukitoimet. Asiakassuunnitelma ohjaa perhehoitajien toimintaa lapsen arkisessa kasvatuksessa ja huolenpidossa.
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä seuraa ja arvioi lapsen sijaishuollon tavoitteiden toteutumista ja vastaa siten lapsikohtaisesta valvonnasta. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus var- mistua siitä, että sijaishuoltopaikka vastaa lapsen etua. Arviointi on mahdollista vain siten, että lapsen asi- oista vastaava sosiaalityöntekijä käy säännöllisesti perhekodissa ja tapaa lasta henkilökohtaisesti. Perhehoi- tajaksi ryhtyvän tulee hyväksyä se, että hänen kodissaan vieraillaan säännöllisesti ja että hänen tehtävänsä on tukea perheeseensä sijoitetun lapsen suhdetta vastuusosiaalityöntekijäänsä. Lapsen sosiaalityöntekijän tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa tar- vitsemansa palvelut ja tukitoimet. 36
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on myös arvioida lapsen ja hänelle läheisten ihmisten yhteydenpidon toteutumista. Sosiaalityöntekijän tulee tukea lapsen yhteydenpitoa läheisiinsä lapsen edun mukaisella tavalla tai tarvittaessa tehdä yhteydenpitoa koskeva rajoituspäätös. Lapsen asioista vastaava so- siaalityöntekijä on Eksotella yleensä myös perhehoitajien vastuutyöntekijä, jonka tehtävänä on myös tukea perhehoitajaa kasvatustehtävässä.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on myös avustaa lasta puhevallan käytössä ja ohjata hänet tarvittaessa oikeusavun piiriin. Sosiaalityöntekijän tulee myös kertoa lapselle hänen oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan valittaa häntä koskevista päätöksistä. Tietoa tästä tulee tarjota lapselle sellaisessa muo- dossa, että lapsi kykenee sen ymmärtämään.37 Erityisen tärkeää tämä on kaltoin kohdeltujen ja alistetussa asemassa eläneiden lasten kohdalla, sillä heillä on usein niukasti tietoa siitä, millaista itsemääräämiseen liit- tyvää oikeutta heillä tulisi olla. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja perhehoitajan yhteinen teh- tävä on kertoa lapselle hyvästä ja huonosta kohtelusta sekä lapsen oikeuksista.
Kaikkien perhehoitoon sijoitettujen lasten mielipide on selvitettävä, mutta 12 vuotta täyttänyttä lasta tulee lisäksi kuulla hallintolain mukaisesti, kun tehdään häntä koskevia sijaishuoltoon liittyviä päätöksiä. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi päätös huostaanotosta ja sijoittamisesta, sijaishuoltopaikan muuttamisesta, huos- tassapidon lopettamisesta tai yhteydenpidon rajoittamisesta. 12 vuotta täyttänyt lapsi voi myös itsenäisesti hakea muutosta näihin päätöksiin.
4 Perhehoitoon sijoitetun lapsen vanhemman oikeudet ja velvollisuudet
Xxxxxx huostaanotto ja sijoitus perhehoitoon muuttaa perheen tilannetta ja vanhempien suhdetta lapseen. Lapsen huostaanotto ei kuitenkaan poista vanhemman huoltajuutta. Xxxxxx huoltajana vanhemmalla säilyy huostaanotosta huolimatta oikeus päättää lapsen uskonnosta, kansallisuudesta ja nimestä. Nimen muutta- miseksi huoltajan tulee kuitenkin saada lausunto sosiaaliviranomaiselta, jotta varmistetaan, ettei muutok- sesta aiheudu lapsen identiteetin kehitykselle tarpeetonta haittaa. Vaikka huoltajalla säilyy oikeus päättää
36 Lastensuojelulaki 29 §
37 Lastensuojelulaki 32a §
lapsen uskonnosta, lapsen kasvaessa ja kehittyessä myös hänen itsemääräämisoikeutensa uskonnollisissa ky- symyksissä tulee ottaa vanhemman mielipiteen ohella huomioon38. Huoltajalla on myös oikeus toimia lap- sensa edunvalvojana taloudellisissa asioissa sekä oikeus käyttää lapsen puolesta puhevaltaa kaikissa lapsen omaisuutta ja taloutta koskevissa asioissa ja esimerkiksi nostaa varoja lapsen omalta pankkitililtä. Vanhem- malla on myös oikeus nostaa kanteita lapseen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä.
Kun lapsi on otettu huostaan, on sosiaalihuollolla oikeus päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuk- sesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Vastuu perhehoitoon sijoitetun lapsen arjen hoivasta ja huolen- pidosta on perhehoitajilla. Sijaishuollon tarkoituksen toteutumiseksi sosiaalihuollolla on myös oikeus päättää lapselle tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Huoltajalla on oikeus kertoa mielipiteensä lapsen terveydenhuoltoa järjestettäessä sekä osallistua lapsen koulupaikasta ja opetuksen antamisesta päätettä- essä39. Huoltajalla säilyy pääsy lapsen Kanta-palvelussa oleviin tietoihin. Huostaanottopäätöksessä mainittu sijaishuollon tarkoitus määrittelee kuitenkin sen, missä laajuudessa sosiaalihuolto voi tehdä päätöksiä yksit- täisen lapsen asioissa.40 Laki velvoittaa lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää tekemään yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa41.
Lapsen huoltajalla on oikeus saada lastaan koskevia tietoja lapsen ollessa sijoitettuna perhehoitoon. Perhe- hoitaja tai muu lapsen sijaishuoltopaikan edustaja kertoo esimerkiksi lapsen ja huoltajan tapaamisten yhtey- dessä lapsen oleellisia ajankohtaisia asioita lapsen arjesta. Päivittäistä tiedonsaantioikeutta ei vanhemmalla kuitenkaan ole. Mitä vanhemmasta ja kehittyneemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän huoltajat saavat tietoa suoraan lapselta heidän keskinäisessä yhteydenpidossaan. Oleellisista lapsen elämään vaikuttavista tapahtumista ja ratkaisuista lapsen huoltajaa tiedottaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Sijoituksen aikana huoltajalla on myös oikeus saada tietopyynnöllä tietoa sosiaaliviranomaiselta lastaan koskevista asi- oista, ellei tiedon luovuttamiselle ole erillistä rajoitusperustetta42. Vanhemmalla on oikeus pitää yhteyttä lap- seensa ja tavata lasta lapsen asiakassuunnitelmaan kirjatulla tavalla. Mikäli vanhempi ja sosiaaliviranomainen ovat eri mieltä lapsen ja vanhemman yhteydenpidon muodosta tai määrästä eikä neuvotellen päästä yhteis- ymmärrykseen, on tehtävä yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös43. Päätös antaa vanhemmalle mah- dollisuuden valittaa asiasta ja hakea siihen muutosta. Myös muissa lasta koskevissa päätöksissä kuullaan lap- sen vanhempia.
Vaikka lapsi on sijoitettuna kodin ulkopuolelle, vanhemmilla säilyy elatusvelvollisuus. Elatusmaksu määräytyy lapsen elatuksesta annetun lain mukaisesti44. Eksote perii perhehoitoon sijoitetun lapsen vanhemmilta ela- tusmaksun lapsen hoidonkorvauksena. Perittävä maksu vastaa vanhemmalle määrättyä elatusapua.
Huostaanottoprosessi on raskas kokemus vanhemmille, ja lapsen siirtyminen sijaishuoltoon tuo mukanaan isoja muutoksia vanhemman elämään. Perhehoitajan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtä- vänä on myös tukea vanhempaa muuttuneessa vanhemmuudessa. Perhehoitajan keinot tukea vanhempaa kirjataan asiakassuunnitelmaan. Vanhempien tukeminen ja uudenlaisen vanhemmuuden roolin löytyminen on tärkeää lapsen perhehoidon onnistumiselle ja lapsen tulevaisuudelle. Rinnakkaisvanhemmuuden toteu-
38 Uskonnonvapauslaki 3 §
39 Lastensuojelulaki 46 § 1 mom., 52 §
40 Lastensuojelulaki 45 §
41 Lastensuojelulaki 45 § 3 mom.
42 Julkisuuslaki 11 §, 12 §
43 Lastensuojelulaki 62 §, 63 §
44 Laki lapsen elatuksesta
tuminen tukee lapsen lisäksi myös biologista vanhempaa. Vanhemmalle annettava tuki kirjataan lapsen asia- kassuunnitelmaan. Lapsen vanhemmalle tulee lisäksi tehdä oma vanhemmuuden tuen asiakassuunnitelma, ellei suunnitelman tekemistä katsota tarpeettomaksi45. Suunnitelma voidaan laatia myös yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Sijoitetun lapsen vanhemmalla on oikeus saada keskustelutukea lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä tai muulta sijaishuollon työntekijältä. Tärkeää on, että vanhempi tie- tää merkityksensä lapsen elämässä ja mahdollisuutensa tukea lasta myös lapsen huostaanoton ja perhehoi- toon sijoittamisen jälkeen.
Vanhemmille on tarjolla tukea myös sijaishuollon työskentelyn ulkopuolelta. VOIKUKKIA-vertaistoiminta tar- joaa huostaan otetun lapsen vanhemmalle mahdollisuuden keskustella ammattilaisten ohjaamana toisten huostaan otettujen lasten vanhempien kanssa. Ryhmän tavoitteena on vanhemman oman elämän ja selviy- tymisen tukeminen ja vanhemmuuden vahvistuminen sekä sitä kautta myös lasten hyvinvoinnin lisääntymi- nen. Ryhmässä on tilaa käsitellä huostaanoton aiheuttamia tunteita ja saada niihin tukea muilta. Toimintaa ohjaaville ammattilaisille on mahdollista varata aika myös henkilökohtaista keskustelu varten. Lisää tietoa VOIKUKKIA-toiminnasta löytyy Eksoten verkkosivuilta.
5 Perhehoitajan oikeudet ja velvollisuudet
5.1 Toimeksiantosuhde ja toimeksiantosopimus
Toimeksiantosopimus on virallinen, kahden osapuolen välinen asiakirja, jossa perhehoitaja(t) ja sijoittava kunta sopivat perhehoitoon liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Kahden aikuisen per- heessä toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat molemmat ennakkovalmennuksen käyneet puolisot. Xx- xxxxxx puolisot ovat perhehoitajia myös silloin, kun perhehoitoon liittyvät palkkiot ja kulukorvaukset mak- setaan vain toiselle puolisolle. Toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan46.
Perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa sovitaan seuraavista asi- oista47:
- perhehoitajalle xxxxxxxxxxx xxxxxxxx määrästä ja suorittamisesta
- perhehoidossa ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoi- dossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta
- hoidon arvioidusta kestosta
- perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustan- nusten korvaamisesta vapaan ajalta
- hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisestä
45 Lastensuojelulaki 30 §
46 Perhehoitolaki 10 § 3 mom.
47 Perhehoitolaki 10 §
- perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteutta- misesta
- toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta
- tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista sekä yhteistyöstä kunnan ja perhe- hoitajan kesken
Toimeksiantosopimus sitoo sen tekijöitä noudattamaan sopimusta. Perhehoitajalla on oikeus vapaaseen, hoi- topalkkioon, perhehoidosta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen, hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin sekä koulutukseen ja tukeen. Perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä48. Perhehoitajalla on oikeus saada sijoittajakunnalta salassapitosäädösten estämättä lapsen hoitamiseksi vält- tämättömät tiedot49. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon tilanteen muuttuessa ja kun sen tarkista- miseen on muutoin aihetta50. Lapsen jälkihuollon alkaessa (nuoren täyttäessä 18 vuotta) tehdään uusi toi- meksiantosopimus.
Toimeksiantosopimuksella perhehoitajalle annetaan tehtäväksi arjessa tapahtuva tavanomainen hoito, huo- lenpito ja kasvatus. Vastatessaan sijaishuollossa olevan lapsen hoidosta ja kasvatuksesta perhehoitaja hoitaa julkista hallintotehtävää51. Hänen tulee osaltaan taata, että sijaishuollossa olevan lapsen perus- ja ihmisoi- keudet toteutuvat. Xxxxxx oikeutta hyvään hoitoon ja kasvatukseen tukee se, että perhehoitaja hakee ja ottaa vastaan apua ja tukea tarvittaessa. Perhehoitajalla on velvollisuus tehdä yhteistyötä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, ja siihen kuuluu myös avoin keskustelu tuen tarpeista52. Perhehoita- jasta tulee asianosainen useissa lasta koskevissa päätöksissä, ja häntä kuullaan päätöstä valmisteltaessa. Asi- anosaisena perhehoitajalla on myös oikeus hakea muutosta päätöksiin.
Perhehoitajan tulee välittömästi ilmoittaa perhetilanteessaan ja elämässään tapahtuvista muutoksista lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, koska muutokset vaikuttavat suoraan myös sijoitetun lapsen elä- mään53. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi perhehoitajan muutto, perheeseen sijoitettujen lasten määrässä tapahtuvat muutokset, perhehoitajan tehtävän hoitamisen estävä sairastuminen, perhesuhteiden muutok- set, suunnitellut vapaat ja niiden järjestelyt, ulkomaanmatkat lapsen kanssa, väkivallanteot ja oikeustoimet perhehoitajaa kohtaan, sijoitetun lapsen vakavammat sairastumiset, tapaturmat ja väkivallanteot sekä muut tärkeät perhehoitoon vaikuttavat seikat.
Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, se voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua54. Irtisanomisajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivästä. Irtisanominen on epäselvyyksien välttämiseksi hyvä tehdä kirjallisena. Toimeksiantosopimuksessa voidaan sopia myös muun- laisesta irtisanomisajasta tai menettelytavasta. Irtisanomisajalta kuuluu maksaa palkkio riippumatta siitä, asuuko lapsi perhehoitajan luona sekä kulukorvaus, jos lapsi asuu irtisanomisaikana perhehoitajan luona. Ir- tisanominen katsotaan toimitetuksi viranomaisen puolelta, kun sitä koskeva päätös on saatettu tiedoksi. Asi-
48 Perhehoitolaki 15-17 §
49 Julkisuuslaki 26 § 3 mom.
50 Perhehoitolaki 10 § 2 mom.
51 Perustuslaki 124 §
52 Perhehoitolaki 1 §, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 §, lastensuojelulaki 52 §
53 Perhehoitolaki 21 §
54 Perhehoitolaki 12 §
anosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedok- sisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on lähetetty tavallisella kirjeellä, katsotaan asianosai- sen saaneen päätöksestä tiedon 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
Mikäli perhehoitaja lyö laimin velvollisuuksiaan perhehoitajana, ja perhekoti todetaan sen vuoksi sopimatto- maksi tai hoito puutteelliseksi, tulee asiassa pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi, jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai puutetta ei voida korjata ilman koh- tuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa55. Sopimus katsotaan heti purkautuneeksi, kun sitä koskeva päätös on saatettu tiedoksi. Asianomaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon saantitodistuksen osoittamana ai- kana tai erilliseen tiedonsaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on lähetetty tavallisella kir- jeellä, katsotaan asianosaisen saaneen tiedon 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
5.2 Salassapito ja vaitiolovelvollisuus
Perhehoitajan tulee muistaa, että lapsen sosiaalihuollon asiakkuus on salassapidettävää tietoa. Perhehoita- jaa sitoo asiakirjojen salassapitovelvollisuus ja vaitiolovelvollisuus perhehoitajan tehtävää hoitaessaan saa- mistaan tiedoista. Perhehoitaja ei saa ilmaista tietoja kenellekään sivulliselle perhehoidon aikana eikä sen päätyttyä.56 Sivullinen on myös toinen perhehoitaja. Salassapitovelvollisuus on huomioitava myös perhehoi- tajan käyttäessä sosiaalista mediaa, sillä lapsen asiakkuus voi olla pääteltävissä myös kuvista. Kuvien julkai- suun on siksi aina oltava lapsen, lapsen huoltajan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lupa. Xxxxx- xxxxxx- ja vaitiolovelvollisuuden rikkominen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen57.
Perhehoitajien vaitiolovelvollisuus on läsnä arkisessa vuorovaikutuksessa. Perhekodin ulkopuolisissa keskus- teluissa on syytä olla erityisen tarkkana. Perhehoitajan on tarpeen jo etukäteen pohtia sitä, miten menetel- lään kodissa käyvien vieraiden suhteen tai kodin ulkopuolella liikuttaessa, sekä sitä, mitä perhehoitoon sijoi- tetusta lapsesta kysyttäessä saa ulkopuolisille kertoa. Yleisesti salassa pidettävinä asioina pidetään sairauksia sekä taloudellista ja sosiaalista tilannetta, kuten lapsen huostassaoloa. Xxxxxxx pidettäviä asioita ovat myös vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat sekä sosiaalinen työrajoitteisuus ja perheolot, kuten lapset kasvatusvaikeudet, vanhempien erimielisyydet ja muut lapsen perheen sisäiset asiat.
Perhekodin sisäisissä keskusteluissa lapsen yksityisyyden suojaamisen lisäksi tulee huomioida lasten keski- näinen ymmärrys ja tasa-arvoinen kohtelu. Perhehoitaja arvioi näissä tilanteissa kertomisen ja kertomatta jättämisen tapauskohtaisesti perheen lasten edun näkökulmasta. Perhehoitajan biologiset, adoptoidut ja si- joitetut lapset eivät ole toimeksiantosopimuksen osapuolia eikä vaitiolovelvollisuus suoraan koske perhehoi- toperheen lapsia vaan he saavat puhua omista asioistaan. Lapsille tulee kuitenkin ikätasoisesti opettaa, miten ja kenen kanssa ihmisten yksityisasioista keskustellaan.
Salassapitovelvollisuuteen kuuluu, että salassa pidettävää asiakirjaa, sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle. Perhehoitajan tulee säilyttää lasta ja hänen asiaansa koskevat asiakirjat asiakas- kohtaisissa kansioissa perhekodissa, lukitussa kaapissa. Perhehoidon päättyessä asiakirjat palautetaan lapsen sijoittaneelle kunnalle.
55 Perhehoitolaki 12 § 3 mom.
56 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 14 §, 15 §
57 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 29 § 1 mom.
5.3 Perhehoitajien velvollisuus tukea lapsen ja läheisten yhteydenpitoa
Perhehoitajalla on velvollisuus tehdä yhteistyötä lapsen asioissa lapsen sosiaalityöntekijän, varhaiskasvatuk- sen tai koulun ja terveydenhuollon lisäksi myös lapsen läheisten kanssa. Erityisesti perhehoitajan tulee tukea lapsen yhteyttä lapselle tärkeisiin ihmisiin sekä edistää lapsen yhteydenpitoa läheisten kanssa. Lapsen asia- kassuunnitelmassa sovitaan, miten lapsen yhteydenpito vanhempiin ja muihin lapsen läheisiin toteutetaan. Yhteydenpito on lapsen erityinen oikeus, joten yhteydenpidossa tulee tärkeänä huomioida lapsen omat toi- veet ja näkemykset.
Perhehoitajan tulee huomioida lapsen ikä ja yhteydenpidossa lapsen tarvitsema tuki. Erityisesti pieni lapsi tarvitsee perhehoitajan tukea yhteydenpidossa puhelimen tai muun tekniikan käytössä sekä tapaamisaikojen muistamisessa. Lapsen kasvaessa ja kehittyessä lapsi pystyy paremmin myös itsenäisesti olemaan yhteydessä läheisiinsä. Perhehoitajan velvollisuus edesauttaa yhteydenpitoa ei kuitenkaan lakkaa lapsen kasvaessa. Per- hehoitajan tulee myös kuljettaa lasta tapaamisiin lapsen läheisten kanssa, ellei asiakassuunnitelmassa ole toisin sovittu. Perhehoitajan tulee hyväksyä se, etteivät tapaamiset aina suju suunnitellusti. Perhehoitajan tulee myös pystyä ottamaan vastaan lapsen reaktiot läheisten tapaamisten jälkeen.
Perhehoitajalla ei ole oikeutta rajata lapsen yhteydenpitoa lapselle läheisiin henkilöihin, vaikka yhteydenpito aiheuttaisi lapsessa voimakkaitakin perhehoitoon heijastuvia reaktioita. Perhehoitajan velvollisuus on haas- tavissa tilanteissa pyytää tukea lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä, mikäli lapsen yhteydenpito ja muu yhteistyö läheisten kanssa osoittautuu erityisen haastavaksi. Perhehoitajan velvollisuus on myös tuoda näkökulmansa lapsen yhteydenpidosta ja lapsen asioissa tehdystä yhteistyöstä esille lasta koskevissa neuvotteluissa. Tavoitteena on, että sekä vanhemmat että perhehoitajat pystyvät työskentelemään lapsen edun mukaisesti.
5.4 Perhehoitajien tukeminen kasvatus- ja hoitotyössä
Perhehoitajalla on velvollisuus turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen huolenpito ja valvonta. Perhehoitajalla on myös velvollisuus edistää lapsen tarvitseman erityisen tuen järjestymistä ja lapsen pääsemistä hoitoon. Lisäksi perhehoidossa olevan lapsen oikeus osallistua vel- voittaa myös perhehoitajia. Xxxxxx perhehoito asettaakin perhehoitajalle erityisiä osaamisvaatimuksia myös osallisuuden tukemisessa, sillä lapsen osallisuuden tukeminen linkittyy aina lapsen ikään ja kehitystasoon. Tämä tarkoittaa sitä, että perhehoitajalla on oltava riittävät tiedot lapsen kehityksestä, asemasta ja oikeuk- sista. Perhehoitajan on mahdollista saada tukea ja tietoa lapsen kehitykseen liittyvistä kysymyksistä sijais- huollon työntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi neuvolasta, perheneuvolasta ja koulun oppilashuollosta.
Lapsi tuo perhehoitoon muuttaessaan mukanaan oman perheensä toimintamallin sijaisperheeseen. Tämä voi herättää perhehoitajassa myös keinottomuuden ja neuvottomuuden tunteita. Perhehoitajan on tärkeää ottaa itselleen vastaan apua ja tukea. Lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä voi aina olla yhteydessä sijaishuollon työntekijöihin, ja yhdessä voidaan pohtia ratkaisuja sekä arvioida mahdollista lapsen tuen tarvetta. Lisäksi sosiaalihuoltolain mukaiset tukimuodot ja muut kunnan peruspalvelut kuuluvat kaikille, myös perhehoitajalle ja hänen perheelleen sekä sijoitettuna elävälle lapselle tai nuorelle. Varhaiskasvatuksen
sekä neuvolan, perheneuvolan, kotipalvelun ja koulun tukipalvelut kuuluvat myös perhehoitajien hoito- ja kasvatustyön tukeen.
Eksote järjestää perhehoitajille myös lisä- ja täydennyskoulutusta. Koulutuksissa käsitellään kaikille perhe- hoitajille hyödyllisiä aiheita, kuten perhehoitajan asemaa, lapsen oikeuksia ja kiintymyssuhteisiin liittyviä ai- heita. Lapsen erityistarpeisiin liittyvää tietoa perhehoitajan on mahdollista saada esimerkiksi sopeutumisval- mennuksesta, johon hakemisessa tarvitaan lapsen hoitotahon antama lausunto.
Sijaishuollon työntekijöiden ohjaus ja neuvonta on aina ensisijainen perhehoitajan tuki. Lisäksi perhehoitajien tukea on mahdollista saada perhehoidon tukitiimiltä, joka toimii perhetukikeskuksesta käsin erilaisissa per- hehoidon tuen tehtävissä. Tukitiimin työskentely aloitetaan aina sosiaalityöntekijän kautta ja se räätälöidään yksilöllisesti kunkin lapsen ja perhehoitoperheen tilanteen mukaan. Etenkin sijoituksen alussa tukitiimin työs- kentely sijoitetun lapsen ja perhekodin kanssa on tiivistä. Perhehoitajan on myös mahdollista saada yksilö-, perhekohtaista tai ryhmätyönohjausta, jolla tuetaan perhehoitajaa hoito- ja kasvatustyössä58. Työnohjaus voi olla jatkuvaa tai tiettyyn tarpeeseen liittyvää. Lapsen sijoittanut kunta voi osallistua työnohjauksen tavoittei- den määrittelyyn. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai perhehoitajan vastuutyöntekijä voi osallistua työnohjaukseen perhehoitajan kanssa, kun työnohjaustarve lapsen asiassa on yhteinen.
Perhehoitajan on mahdollista hakea tietoa ja tukea myös erilaisista järjestöistä, kuten perhehoitoliitosta ja erilaisista edunvalvontajärjestöistä, kuten kehitysvammaliitosta ja ADHD-liitosta. Tarjolla on myös vertaistu- kea ja vertaisryhmiä niin perhehoitajille kuin heidän lapsilleenkin. Vertaistoiminnassa ja yhteydenotoissa jär- jestöihin on kuitenkin muistettava, ettei sijoitetun lapsen asiakkuuteen liittyvistä yksityiskohtaisista tiedoista voi puhua. Perhehoitajat voivat myös hakea tuettuja lomia perheen virkistykseen.
Perhehoidon mentorointi on kokeneen, mentorointikoulutuksen saaneen perhehoitajan antamaa asiantun- tija-apua aloittelevalle tai haasteellisessa tilanteessa olevalle toiselle perhehoitajalle. Mentoroinnista teh- dään sopimus yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, mentorin ja perhehoitajan kanssa. Myös mentoroinnissa on muistettava perhehoitajan vaitiolovelvollisuus lapsen ja muiden henkilöiden tie- doista.
Lasten perhehoito sitoo perhehoitajan ympärivuorokautisesti lapsen hoitoon. Perhehoitajan vapaan tarkoi- tuksena on tarjota perhehoitajalle mahdollisuus irrottautua lapsen hoitovastuusta ja tukea perhehoitajan jaksamista. Perhehoitajalle kertyy oikeutta vapaaseen 2 vuorokautta kustakin kuukaudesta, jolloin lapsi on perhehoidossa vähintään 14 vuorokautta59. Perhehoitaja voi joko järjestää vapaan läheisverkostonsa tuella tai sijoitetulle lapselle voidaan järjestää Eksoten toimesta perhehoitajien vapaiden ajaksi sijaishoito, josta tehdään erillinen toimeksiantosopimus.
Mikäli Eksote ei järjestä sijaishoitoa perhehoitajan vapaan ajaksi, perhehoitajalla on oikeus saada vapaapäi- viltä Ekosten ohjeistuksen mukainen lomaraha vuosittain jälkikäteen maksettuna. Perhehoitaja voi myös ot- taa osan lakisääteisestä vapaastaan lomarahan ja osan vapaina. Tästä sovitaan aina etukäteen lapsen asioista
58 Perhehoitolaki 15 §
59 Perhehoitolaki 13 §
vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen mahdolliset vierailut vanhempien tai muiden läheisten luona eivät kuluta perhehoitajan vapaita, koska perhehoitajan on tuolloin oltava tarvittaessa lapsen käytettävissä.
Perhehoitajan vapaajaksojen pituudessa ja tiheydessä tulee aina huomioida lapsen tarpeet ja lapsen henki- lökohtaiset ominaisuudet. Myös sijaishoidon on kyettävä vastaamaan lapsen mahdollisiin erityistarpeisiin. Perhehoitajien ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee siksi käydä keskenään keskustelua per- hehoitajien vapaiden toteutumisesta. Tarvittaessa tulee konsultoida lapsen tuntevaa terveydenhuollon am- mattilaista.
Lapsen käynti sijaishoidossa (lomitusperheessä) perhehoitajien vapaiden toteutumiseksi on eri asia kuin lap- sen tarpeista lähtevä lapsen tukiperheessä käyminen. Tukiperhekäynnit eivät vähennä perhehoitajan oi- keutta vapaapäiviin.
Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan sijaishoitajalle maksettavan hoitopalk- kion määrästä ja suorittamisesta, tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta, toi- meksiantosopimuksen voimassaolosta ja tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sijaishoitajalle toimitetaan hyvän perhehoidon varmista- miseksi tarvittavat lasta koskevat tiedot. Perhehoitolain säädökset huomioidaan myös sijaishoidon aikana.
5.6 Perhehoitajien hyvinvointi ja terveys sekä vakuutukset
Päätoimiselle perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen joka toinen vuosi60. Hyvinvointi- ja terveystarkastus soi pitää sisällään eri tavoin suoritettua hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta. Lisäksi siihen kuuluu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää tervey- dentilan selvittämistä ja neuvontaa. Tarkastukset ovat perhehoitajalle maksuttomia ja vapaaehtoisia.
Eksote on vakuuttanut perhehoitajat perhehoitajan tehtävässä tapahtuvan tapaturman ja siinä ilmenneen ammattitaudin varalta työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisella vakuutuksella61. Työtapaturmana pide- tään tapaturmaa, joka on sattunut perhehoitajalle perhehoitajan tehtävässä tai siihen liittyvissä olosuhteissa, jotka on erikseen määritelty laissa. Xxxxxx on ottanut myös perhehoitoon sijoitetuille lapsille ja nuorille ta- paturmavakuutuksen.
Eksote suosittelee, että perhehoitaja ottaa laajan kotivakuutuksen ja liittää lapsen tai nuoren perheensä ko- tivakuutukseen. Lapsen aiheuttamaa vahinkoa sijaisperheessä tarkastellaan lähtökohtaisesti yleisten vahin- gonkorvausperiaatteiden kannalta. Siten vahingon korvaamisesta vastaa ensisijaisesti vahingon aiheuttaja. Alaikäisen osalta on kuitenkin huomioitava hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä perhehoitajan valvontavas- tuu lapsesta sekä sijoittajan vastuu perhehoidon järjestäjänä. Pienten vahinkojen osalta voidaan esim. sopia, että lapsi työsuorituksellaan korvaa vahingon, jos tätä voidaan kasvatuksellisessa mielessä pitää kohtuulli- sena. Lapsen käyttövaroja ei kuitenkaan saa pidättää vahingonkorvauksena. Perheeseen sijoitetun lapsen omaisuus sisältyy lähtökohtaisesti perhehoitajan koti-irtaimiston vakuutukseen.
60 Perhehoitolaki 15 a §
61 Perhehoitolaki 20 § 2 mom.
5.7 Muut perhehoitajan oikeudet
Perhehoitajan lakisääteinen tuki muodostuu vastuutyöntekijän tuesta ja yhteistyöstä, ennakkovalmennuk- sesta, täydennyskoulutuksesta, työnohjauksesta, taloudellisesta tuesta, vapaasta ja hyvinvointi- ja terveys- tarkastuksista. Näistä vastaa Eksoten sijaishuolto. Lisäksi perhehoitajalla on oikeus kaikille lapsiperheille kuu- luviin asuinkunnan perus- ja erityispalveluihin.
Perhehoitajan eläkkeestä, sairauspäivärahasta, kuntoutuksesta, työkyvyttömyyseläkkeestä, vanhempainra- hasta, opintotuesta ja työttömyysturvasta on kattava tietopaketti Perhehoitoliiton verkkosivuilta (www.per- xxxxxxxxxxxxx.xx).
6 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset
Perhehoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämis- korvaus62, jonka suuruus on perhehoidossa olevaa lasta kohti vuonna 2022 enintään 3106,53 euroa. Käynnis- tämiskorvauksia voidaan maksaa etukäteen perhehoitajalle 1000 euroa ja sen jälkeen perhehoitajan esittä- mien kuittien perusteella enimmäissummaan saakka.
Käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat ovat lapsen omaisuutta, ja lapsi saa ne mukaansa perhehoidosta lähtiessään. Käynnistämiskorvaus kattaa esimerkiksi lasta varten hankitut huonekalut, apuvälineet ja muu- tostyöt (ellei niitä korvata muuta kautta) sekä lapsen hoidossa tarvittavat tarvikkeet.
Käynnistämiskorvauksista tulee sopia etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, ja niistä tehdään aina määräaikainen erillinen päätös. Käynnistämiskorvausta on haettava 3 kuukauden kuluessa lap- sen sijoittamisesta perhehoitoon. Käynnistämiskorvausten vuosipoisto on 25 prosenttia.
Perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota63. Eksoten perhehoidon hoitopalkkio on vuonna 2022 847,30 euroa kuukaudessa niiltä kuukausilta, kun lapsi on ollut perhehoidossa vähintään 14 vuorokautta. Perhehoitajalle kertyy eläkettä hoitopalkkiosta, ja hoitopalkkio on veronalaista tuloa.
62 Perhehoitolaki 18 §
63 Perhehoitolaki 16 §
Hoitopalkkiota maksetaan vähimmäismäärää 847,30 €/kk pienempänä, jos alle 18-vuotias lapsi asuu toisella paikkakunnalla esimerkiksi opiskelunsa takia tai jos lapsi tai nuori on yli 2 kuukautta sairaala- tai laitos- hoidossa tai muuhun siihen rinnastettavassa hoidossa tai kuntoutuksessa tai jos nuori on suorittamassa ase- velvollisuutta. Vähimmäismäärää pienempi hoitopalkkio on 460,45 € kuukaudessa.
Hoitopalkkiota tarkistetaan, mikäli kriteerit, joilla se on määrittynyt, eivät enää täyty. Palkkio tarkistetaan tarvittaessa jommankumman sopijaosapuolen sitä pyytäessä, vähintään kerran vuodessa (indeksikorotus) sekä perhehoitajan olosuhteiden muuttuessa. Perhe on velvollinen ilmoittamaan Xxxxxxxxx /lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kaikista tuloissaan, työolosuhteissaan, opiskelussaan, perhesuhteissaan ja terveydentilassaan tapahtuvista muutoksista.
Kun lapsi muuttaa pois perhekodista esimerkiksi itsenäistyessään tai muuttaessaan suunnitellusti takaisin vanhempansa luo, maksetaan hoitopalkkiota sen kuukauden loppuun, jonka aikana muutos on tapahtunut. Mikäli perhehoitajat jatkavat lapsen tai nuoren tukemista tämän poismuuton jälkeen, tuetaan perhehoitajia Eksoten voimassaolevien tukiperhepalkkioiden mukaisesti. Tukiperheenä jatkamisesta tehdään erillinen so- pimus.
6.3 Hoitopalkkion korottaminen
Hoitopalkkion määrän tulee vastata lapsen hoidettavuutta. Hoidettavuudella viitataan lapsen toimintakyvyn, hoidon sitovuuden ja yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Hoitopalkkion korottamisen ohella perhehoita- jalla on oikeus saada vaativaa hoitoa tarvitsevan lapsen kohdalla myös ohjausta, tukea ja palveluita.
Perhehoidon hoitopalkkiota voidaan korottaa, jos lapsi on oikeutettu Kelan maksamaan vammaistukeen tai jos lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut ja todennut lapsen vaikeahoitoisuuden. Lapsen sosiaalinen rajattomuus, aggressiivisuus, ylivilkkaus, epäsosiaalisuus, päihteidenkäyttö, rikollisuus, lapseen kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö tai lapsen sairaus voivat vaikuttaa lapsen hoidettavuuteen. Lapsen kasvuun ja sijoitukseen liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat ongelmat eivät ole perusteita korotet- tuun hoitopalkkioon. Hoitopalkkion korottamisesta neuvotellaan aina perhehoitajan ja lapsen asioista vas- taavan sosiaalityöntekijän kesken.
Perhehoitaja on velvollinen hakemaan sijoitetulle lapselle Kelan vammaistukea yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja lapsen hoitotahon kanssa. Perhehoitaja täyttää vammaistukihakemuksen ja sosiaalityöntekijä lähettää sen Kelalle. Eksote perii Kelan myöntämän vammaistuen lapsen hoidonkor- vaukseksi ja itsenäistymisvaroiksi64. Vastaavasti korotetaan perhehoitajalle maksettavaa hoitopalkkiota seu- raavan taulukon mukaisesti:
Korotus 1 | 228,80 €/kk | Lapsi saa Kansaneläkelaitoksen maksamaa perusvammaistukea |
Korotus 2 | 381,10 €/kk | Lapsi saa Kansaneläkelaitoksen maksamaa korotettua vammaistukea |
Korotus 3 | 762,00 €/kk | Lapsi saa Kansaneläkelaitoksen maksamaa ylintä vammaistukea |
Hoitopalkkion korotusta tarkistetaan, mikäli kriteerit, joilla se on määrittynyt, eivät enää täyty. Palkkio tar- kistetaan tarvittaessa jommankumman sopijaosapuolen sitä pyytäessä, korotettua hoitopalkkiota koskevan
64 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 §
erillispäätöksen määräajan päättyessä, Kelan vammaistuen tarkistuksen yhteydessä tai vähintään kerran vuo- dessa (indeksikorotus) sekä perhehoitajan olosuhteiden muuttuessa. Korotettu hoitopalkkio maksetaan ta- kautuvasti Kelan vammaistuesta tekemän päätöksen mukaisesti.
Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkion lisäksi lapsikohtaista ansionmenetyskorvausta, mikäli perhehoita- jalla ei ole hoitopalkkion ohella ansiotuloja tai niihin rinnastettavia tuloja (esimerkiksi eläke, työttömyyspäi- väraha, opintoetuudet). Lisäksi ansiomenetyskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että perhehoitaja on kotona eikä sijoitettu lapsi ole säännöllisesti kokopäivähoidossa perhekodin ulkopuolella. Ansiomenetyskor- vausta voidaan maksaa määräaikaisesti tilanteessa, jossa sosiaalityöntekijän arvion mukaan perhehoitajan jääminen esimerkiksi vuorotteluvapaalle hoitamaan sijoitettua lasta on lapsen edun mukaista.
Ansionmenetyskorvausta maksetaan peruskoulun toisen vuosiluokan päättymisen jälkeisen heinäkuun lop- puun. Ansionmenetyskorvaus riippuu sijoitetun lapsen iästä:
0–2-vuotias | ansionmenetyskorvaus 575,00 €/kk |
3–9-vuotias | ansionmenetyskorvaus 288,00 €/kk |
Iänmukaista ansiomenetyskorvausta maksetaan lapsen syntymäpäivää seuraavan kuukauden alusta.
Perhehoitajalle maksetaan perhehoidossa olevan lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista kulukorvaus65. Eksote maksaa vuonna 2022 kulukorvausta perhehoidossa olevan lapsen iän mukaisesti por- rastettuna lapsen syntymäpäivää seuraavan kuukauden alusta seuraavasti:
0–6-vuotias | xxxxxxxxxxx 455,60 €/kk |
7–15-vuotias | kulukorvaus 542,30 €/kk |
16–20-vuotias | kulukorvaus 666,00 €/kk |
Kulukorvaus kattaa lapsen tai nuoren ravinnosta, asumisesta, vaatteista, harrastuksista, puhelukuluista, lap- sen henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset kulut sekä lapsen omaan käyttöön kuukausittain annettavat käyttövarat. Esimerkiksi kulukorvaus kattaa tavanomaiset terveydenhuol- lon kustannukset ja ilman reseptiä ostettavat lääkkeet ja voiteet. Lisäksi kulukorvaus kattaa lapsen passista ja lomamatkoista aiheutuvat kulut.
Erikseen korvataan pitkäaikaissairauksiin liittyvät terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, säännöllisesti lapsen käytössä olevat (pitkäaikaissairaus) lääkärin määräämät reseptilääkkeet, kohtuulliset kustannukset silmälaseista, piilolinssit, hammashoito, sairaalahoito ja muut ei-tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuol-
65 Perhehoitolaki 17 §
tomenot. Pääsääntöisesti suositellaan käytettäväksi julkista terveydenhuoltoa, mutta erityistapauksissa voi- daan korvata lapsen hoidosta aiheutuneet yksityislääkäripalkkiot maksettuja kuitteja vastaan. Peruuttamatta jääneistä aikavarauksista aiheutuneita kuluja ei korvata.
Terapiaan ohjaudutaan aina julkisen terveydenhuollon kautta. Lapsen terapiasta aiheutuneet kulut korva- taan perhehoitajille sekä siihen liittyvät matkakulut siltä osin kuin Kela tai yksityinen sairausvakuutus ei niitä ota huomioon. Mahdollisten matkakulujen korvaamisessa noudatetaan Kansaneläkelaitoksen maksaman oman auton käytön kilometrikorvausta korkeintaan matkakulujen omavastuuosuuden verran.
Perhehoitajan tulee antaa 15 vuotta täyttäneelle lapselle käyttövaroja kuukaudessa vuonna 2022 vähintään 57,50 euroa kuukaudessa eli 1/3 täysimääräisestä elatustuesta (172,59 €/kk vuonna 2022).
Eksote suosittelee alle 15-vuotiaalle maksettavaksi vähintään seuraavan taulukon mukaisia käyttövaroja:
Alle 6-vuotias | 4 euroa viikossa |
6–7-vuotias | 5 euroa viikossa |
8-vuotias | 6 euroa viikossa |
9–11-vuotias | 8 euroa viikossa |
12–14-vuotias | 10 euroa viikossa |
Perhehoitajan tulee muistaa, ettei lapsen tai nuoren käytös vai- kuta hänelle maksettavien käyttövarojen suuruuteen. Käyttöva- rat on tarkoitettu lapsen omiin menoihin, ja lapsi saa käyttää käyttövaransa haluamallaan tavalla.
Kulukorvausta maksetaan perhehoitajalle nuoren ollessa suorit- tamassa asevelvollisuutta, siviilipalvelusta tai opiskelemassa toisella paikkakunnalla ja käydessä viikonloppui- sin sekä lomillaan perhekodissa, jos perhekoti vastaa nuoren elatuksesta aiheutuvista tavanomaisista me- noista. Kulukorvauksesta vähennetään 18 vuotta täyttäneen mahdolliset tulot ja etuudet: palkka, työmarkki- natuki, perhe-eläke, opintotuki, varusmiespäiväraha ja/tai kuntoutusraha. Kulukorvausta maksetaan sen kuukauden loppuun, kun lapsi tai nuori muuttaa pois perhehoidosta tai kun perhehoidon tarve muutoin lak- kaa tai kun nuori täyttää 21 vuotta.
Eksote tukee sijoitetulle lapselle yhtä harrastusta. Xxxxxxxxxxxxxx voi käyttää ohjattuun harrastukseen tai lapsen omaehtoiseen harrastamiseen, esimerkiksi kotona askarteluun, kalastamiseen tai skoottailuun. Har- rastusraha maksetaan tammikuun hoitopalkkioiden ja kulukorvausten maksun yhteydessä. Sisä- ja ulkoliikun- tavälineet, polkupyörä ja leirimaksut sisältyvät tähän harrastusrahaan. Lisäksi voidaan erityisestä syystä kor- vata perhehoidossa olevalle lapselle tai nuorelle esimerkiksi kilpatasolla harrastamisesta aiheutuvia erityisiä kuluja66. Mahdollisesta erillisestä korvauksesta tulee sopia etukäteen ja se maksetaan tositteita vastaan.
Eksote maksaa perhehoitajalle vuosittain harrastusrahaa lapsen ikätason mukaan:
0–5-vuotias | harrastusraha 100 €/vuosi |
6–9-vuotias | harrastusraha 300 €/vuosi |
10–17-vuotias | harrastusraha 500 €/vuosi |
66 Perhehoitolaki 17 § 4 mom., lastensuojelulaki 55 §
6.7 Nuoren opinnoista aiheutuvat kulut
Alle 18-vuotiaan nuoren opinnot ovat maksuttomia. Tukea koulu- ja opiskelumatkoihin haetaan aina ensisi- jaisesti Kelalta.
Jälkihuollossa olevan nuoren opintoja tuetaan nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan. Nuorelta ei edellytetä opintolainan hakemista. Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Muusta opintojen tukemisesta sovitaan jokaisen nuoren kohdalla yksilöllisesti sosiaalityönte- kijän kanssa67. Opintotuen lisäksi Kelalta tulee hakea tarvittaessa myös oppimateriaalitukea.
Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajille korvataan oman auton käytöstä Kelan maksama oman auton käytön kilometrikorvaus tilanteissa, jotka liittyvät lapsen ja biologisten vanhempien välisiin tapaamisiin tai lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen liittyviin neuvotteluihin sekä terapiakäynnit. Xxxxxx matkakulut vanhempien tai muiden lapselle läheisten henkilöiden luo korvataan asiakassuunnitelmassa sovitun mukai- sesti. Tavanomaiset lapsen kuljetukset esimerkiksi päivähoitoon tai perusterveydenhuollon tarkastuksiin si- sältyvät kulukorvaukseen.
Matkakorvausta on haettava kalenterikuukausittain sen kalenterivuoden aikana, johon kustannukset kohdis- tuvat; joulukuun osalta 5.1. mennessä.
Perhehoitajalle kertyy vapaata kaksi vuorokautta kuukaudessa niiltä kuukausilta, joina hän toiminut alaikäi- sen lapsen perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Vapaan määräytymisjakso on kalenterivuosi. Eksote maksaa hoito- ja kulukorvauksen perhehoitajalle lakisääteisen vapaan ajalta.
Perhehoitajalle maksettava verollinen lomakorvaus on 50 euroa/kk/lapsi siihen saakka, kunnes sijoitettu lapsi täyttää 18 vuotta. Täydeltä vapaalta (12 kk/vuosi) maksettava lomakorvaus on 600,00euroa/lapsi/vuosi. Lomakorvaus maksetaan takautuvasti kesäkuun 15. päivä.
Mikäli Eksote järjestää lapselle sijaishoitajan/lomitusperheen perhehoitajan vapaan ajaksi, vähentää lapsen oleminen lomitusperheessä lomakorvausta seuraavasti: viikonloppu perjantaista sunnuntaihin vähentää yh- den lomapäivän.
67 Perhehoitolaki 17 § 3 mom., lastensuojelulaki 55 §
6.10 Harkinnanvarainen taloudellinen tuki
Lapsen kunnallisesta päivähoidosta ei aiheudu perhehoitajille kustannuksia, jos molemmat perhehoitajat käyvät työssä tai päivähoito on osa lapsen kuntoutusta. Lapsen iltapäivähoito/kerhomaksut maksetaan esi- tettyjen laskujen mukaisesti, mikäli perhehoitajat ovat kokopäivätyössä kodin ulkopuolella.
15 vuotta täyttävälle nuorelle maksetaan mopokortin suorittamisesta aiheutuvat kustannukset sekä henki- lökortti. Mikäli nuorelle ei ole kertynyt omia itsenäistymisvaroja, voidaan autokoulukustannuksista korvata laskun tai kuitin mukaan korkeintaan 1000 euroa.
Muut erityiset kulut, joista on etukäteen sovittu lasten asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa, voidaan korvata sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan erillisellä päätöksellä.
7 Perhehoidon turvallisuus, ohjaus ja valvonta
Perhehoidossa olevalla lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoli- seen kehitykseen. Lisäksi perhehoitoon sijoitetulla lapsella on oikeus erityiseen suojeluun, ja perhehoidon tavoitteena on edistää sekä lapsen fyysistä että psyykkistä turvallisuutta.68 Lapsen arki tulee turvata lapsen kehitystason mukaisesti. Xxxxxxxx turvallisuuden tunnetta rakentavat johdonmukaiset kasvatustavat, yhden- vertaisuus muiden perheenjäsenten kanssa ja toimiva vuorovaikutus. Lapselle turvallisuuden tunnetta raken- tavat myös lapsen edun mukaiset tapaamiset vanhempien ja muiden läheisten kanssa sekä sujuva yhteistyö vanhempien, perhehoitajien ja sijaishuollon työntekijöiden kesken. Sujuva yhteistyö mahdollistaa lapselle ai- kuisjohtoisen arjen ja tunteen jatkuvuudesta.
Jotta perhehoitaja voi varmistaa kunkin lapsen kohdalla parhaan mahdollisen hoivan ja turvallisuuden tun- teen, tulee perhehoitajalla olla riittävästi tietoa lapsesta. Lapsen asiakassuunnitelma ohjaa osaltaan perhe- hoitajaa siinä, että hän osaa hoitaa lasta ja pitää lapsesta huolta lapsen edun mukaisesti. Turvallisuuden tun- netta synnyttää myös se, että perhehoitaja huolehtii lasta ja hänen läheisiään koskevaan tietoon liittyvästä salassapito- ja vaitiolovelvollisuudestaan.
Perhehoidossa on tärkeää ennakoida ja ehkäistä kriisi- ja väkivaltatilanteita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapselle tyypillisiä riskitilanteita ja lapsen mahdollisesti aggressiivista tai itselle haitallista käytöstä enna- koidaan ja tilanteiden kehittyminen katkaistaan mahdollisimman nopeasti. Siitä, miten erilaisissa kasvatuk- sellisissa haasteissa toimitaan, on aina hyvä keskustella lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Lisäksi perhehoitajan omassa perheessä tai lähipiirissä voi tulla eteen erilaisia kriisitilanteita, joilla on vaiku- tusta myös sijoitettuun lapseen. Perhehoitajan tulee tällöin olla mahdollisimman pian yhteydessä lapsen so-
68 Lastensuojelulaki 4 §, perhehoitolaki 1 §
siaalityöntekijään, jotta voidaan arvioida lapsen ja perhehoitajan tarvitsemaa tukea. Akuuteissa kriisi- ja vä- kivaltatilanteissa perhehoitajan tulee olla yhteydessä suoraan sosiaalipäivystykseen tai hätänumeron kautta ensihoitoon tai poliisiin.
Ohjauksen ja valvonnan on tarkoitus olla ennakollista eli varmistaa, ettei lapsi kohtaa perhehoidossa tai muissa arjen tilanteissa kriisitilanteita tai huonoa kohtelua. Lapselle onkin tärkeää osana kasvatusta kertoa, millaista hyvä ja huono kohtelu ovat. Sijoitetulla lapsella voi olla vain vähän tietoa oikeuksistaan ja siitä, mil- laista on toimiva vuorovaikutus tai hyväksyttävä toiminta aikuisen ja lapsen välillä sekä lasten kesken. Lap- selle on tärkeää kertoa myös siitä, miten hän voi kertoa esille kokemistaan epäkohdista ja kehen hän voi tarvittaessa olla yhteydessä. Lapsella on aina oikeus olla myös itse suoraan yhteydessä omaan sosiaalityön- tekijäänsä. Pienen lapsen asiassa perhehoitajan tulee auttaa lasta tämän halutessa kertoa jotakin sosiaali- työntekijälle. Perhehoidon valvonnan painopisteenä on perhehoidon riittävän tuen järjestäminen, jotta puut- teiden tai epäkohtien ilmaantuminen pystytään ehkäisemään ennalta tai niihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa.
Perhehoitoon sijoitetun lapsen oikeus on, että hänen hoitoaan ja huolenpitoaan valvotaan. Sekä sijoittaja- kunta että sijaintikunta ovat vastuussa lapsen perhehoidon ohjauksesta ja valvonnasta. Lapsen etu ja lapsen tarpeet määrittyvät aina kunkin lapsen kohdalla yksilöllisesti. Jokainen lapsi myös kokee hoitoon ja kas-va- tukseen liittyviä asioita yksilöllisesti omalla tavallaan. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on lapsikohtainen valvonta, ja siksi hänen tulee tavata lasta kahden kesken riittävän usein. Perhehoitajan tehtävänä on tukea lapsen ja sosiaalityöntekijän suhdetta siten, että lapsi kokee voivansa kertoa kaikista it- selleen tärkeistä asioista myös sosiaalityöntekijälleen. Sosiaalityöntekijä tekee myös säännöllisesti koti-käyn- tejä perhekotiin osana ohjausta ja valvontaa. Perhehoitajan on hyvä tuntea yleiset lapsen oikeudet ja ihmis- oikeudet, jotka ohjaavat kasvatus- ja hoitotyötä. Eksotella lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee yhdessä valvonnasta vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa ohjauskäynnin kaikkiin perhekoteihin sijoituksen aikana. Valvovan, toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on kuulla lasta, ja hänelle tulee taata pääsy sijais- huoltopaikkoihin.
Ohjauksessa ja valvonnassa arvioidaan erityisesti lapsen osallisuutta perheessä ja perhehoitajan valmiuksia toimia perhehoitajana juuri tälle lapselle sekä keskustellaan mahdollisesta lisätuen tarpeesta. Ohjauskäyn- neillä keskustellaan siitä, miten perhehoitaja hoivaa ja suojelee lasta sekä tukee lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Lisäksi tarkastellaan myös perhehoitajan valmiutta ja kykyä tukea lapselle tärkeiden läheisten ih- missuhteiden jatkumista ja toteutumista. Erityistä huomioita kiinnitetään perhekodin ilmapiiriin ja lapsen ta- savertaiseen asemaan perhekodin muihin jäseniin nähden. Tavoitteena on mahdollistaa lapsen perhehoidon jatkuminen lapsen tarpeiden mukaisesti tarvittavan ajan, mahdollisesti lapsen täysi-ikäisyyteen ja itsenäisty- miseen asti.
Lisäksi perhehoitoon voi liittyä valvontaa, jolla puututaan epäiltyihin tai havaittuihin epäkohtiin. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on rajoitustoimenpiteiden kaltainen toiminta kasvatuksessa, lapseen kohdistettu kuri- tusväkivalta tai puutteet lapsen olosuhteissa perhehoidossa. Tällöin tarkastus voidaan tehdä myös ennalta ilmoittamatta. Sekä sijoittajakunnan että sijaintikunnan edustajalla on tähän oikeus saatuaan tiedon epäkoh- dasta perhehoidossa olevan lapsen tilanteessa68. Xxxxxxx valvova viranomainen on päästettävä kaikkiin per- hekodin tiloihin ja hänellä on oikeus ottaa valokuvia. Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus tode- taan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, pyritään ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jos kor- jausta ei tapahdu, lapsi voidaan siirtää hänen tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan. Tämä on kui- tenkin viimesijainen keino, jolla varmistetaan lapsen turvallisuus perhehoidossa.
Epäkohdista tulee olla ensin yhteydessä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Sosiaalihuollon asi- akkaalla on lisäksi oikeus tehdä muistutus tai kantelu saamastaan sosiaalihuollon palvelusta. Lapsella tulee olla tieto hänen oikeudestaan muistutukseen ja kanteluun. Sekä lapsi että hänen huoltajansa voivat olla yh- teydessä Eksoten sosiaaliasiamieheen saadakseen ohjeita ja neuvoja muistutuksen tai kantelun tekemisessä. Perhehoitajan tehtävä on julkinen hallintotehtävä, ja siksi muistutuksen voi tarvittaessa tehdä myös perhe- hoitajaa koskevasta asiasta.
8 Perhehoidon tai huostassapidon päättyminen
8.1 Huostassapidon päättyminen ja lakkaaminen
Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Huostassapito lakkaa, kun nuori täyttää 18 vuotta69. Huostassapito tulee kuitenkin lopettaa jo ennen lapsen täysi-ikäistymistä, jos lain mukaista huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole70.
Huostassapitoa ei kuitenkaan saa lopettaa, jos lopettaminen on selvästi vastoin lapsen etua71. Arvioinnissa on huomioitava muiden lapsen edun arviointiin vaikuttavien tekijöiden lisäksi sijaishuollon kestoaika sekä lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu ja lapsen oma mielipide72.
8.2 Perheen jälleenyhdistäminen
Huostaanotto on aina voimassa toistaiseksi, ja sijaishuollon tavoite on perheen jälleenyhdistäminen. Huos- taanoton ja sijaishuollon tarvetta sekä lapsen perheen jäälleenyhdistämisen mahdollisuutta tulee arvioida asiakassuunnitelman päivittämisen yhteydessä tai kun se muutoin tulee tarpeelliseksi73. Huostassapidon lo- pettamista on valmisteltava vähintään yhtä huolellisesti kuin huostaanottoa. Pitkään jatkuneen huostassapi- don ja sijoituksen päättymisen vaikutukset lapsen kehitykselle on arvioitava erityisen huolellisesti.
Jos perheen jälleenyhdistämiseen päädytään, se tulee tehdä harkiten ja suunnitelmallisesti. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on vastuussa prosessista ja huolehtii siitä, että eri osapuolet tietävät roolinsa ja velvollisuutensa. Tavoitteita ja niiden toteutumista arvioidaan ja seuraavaan vaiheeseen edetään, jos tavoit- teet ovat toteutuneet. Perheen jälleenyhdistämisestä ja perhehoidon päättymisestä tehdään päätös, jota varten kuullaan lasta, vanhempia ja perhehoitajaa. Kaikilla asianosaisilla on oikeus valittaa päätöksestä. Suo-
69 Lastensuojelulaki 47 § 4 mom.
70 Lastensuojelulaki 47 § 1 mom.
71 Lastensuojelulaki 47 § 1 mom.
72 Lastensuojelulaki 47 § 3 mom.
73 Lastensuojelulaki 47 § 2 mom.
siteltavaa on, että lapsi voi halutessaan pitää yhteyttä perhehoitajiin tai perhekotiin jälleenyhdistämisen jäl- keen. Tuomioistuin voi vahvistaa lapselle oikeuden tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde74.
Vaikka lapsi sijoitetaan perhehoitoon sillä ajatuksella, että hän asuu perhekodissa perheen jälleenyhdistämi- seen tai täysi-ikäistymiseensä asti, voi joissakin tilanteissa olla tarpeen arvioida lapsen sijaishuoltopaikan muutosta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi perhehoidossa esille tullut lapseen kohdistunut kaltoinkohtelu, perhehoitajan vakava sairastuminen tai kuolema sekä lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteutumisen varmis- taminen laitoshoidolla lapsen vakavan oireilun vuoksi.
Sijaishuoltopaikan muutos tulee toteuttaa mahdollisimman suunnitelmallisesti kaikkia osapuolia tukien. Muutos toteutetaan aina huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet ja etu. Vaikka kyseessä olisi suunniteltu muu- tos, se on kaikille osapuolille, niin lapselle, perhehoitajalle, vanhemmille kuin sisaruksille, totuttelemista vaa- tiva asia. Muutosvaiheessa tarvitaan usein myös erityistä tukea. Sijaishuollon muutoksesta tehdään päätös, jota varten kuullaan lasta, vanhempia ja perhehoitajaa. Kaikilla asianosaisilla on oikeus valittaa päätöksestä. Sijaishuoltopaikan muutos voidaan tehdä myös kiireellisenä esim. kriisitilanteessa.
8.4 Jälkihuolto ja nuoren itsenäistyminen
Lapsella on oikeus jälkihuoltoon sijaishuollon päättymisen jälkeen75. Huostassapito ja sijaishuolto päättyvät viimeistään täysi-ikäistymiseen, ja silloin jälkihuolto-oikeus päättyy nuoren täytettyä 25 vuotta. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös perhehoitona. Perhehoitona toteutettavasta jälkihuollosta tehdään päätös, ja perhe- hoitajan kanssa tehdään määräaikainen toimeksiantosopimus. Täysi-ikäisen nuoren jälkihuollon keskeisin ta- voite myös perhehoidossa on tukea nuorta itsenäistymisessä ja itsenäisessä elämässä. Perhehoitoa voidaan tarjota myös lyhytaikaisesti esimerkiksi siten, että muutoin itsenäisesti elävä nuori viettää viikonloppuja ja tai loma-aikoja perhehoidossa. Jälkihuollossa olevalle lapselle tai nuorelle on laadittava jälkihuollon asiakas- suunnitelma76. Jälkihuollossa turvataan nuoren asuminen ja riittävä toimeentulo.
Lapsen kasvatuksessa tulee huomioida lapsen valmiudet ikätasoiseen itsenäistymiseen perhehoidon jäl- keen77. Perhehoitajan tulee siten osana lapsen kasvatusta valmistaa häntä itsenäisessä asumisessa, elämässä ja taloudenpidossa tarvittaviin taitoihin. Lapsen kasvaessa on tärkeää, että perhehoitaja lisää lapsen vastuuta ja vapautta lapsen ikä ja yksilöllinen kehitystaso huomioiden. Nuoren on tärkeää saada osallistua talouden- pitoon, kotitöihin ja häntä koskevien hankintojensa suunnitteluun. Nuoren kanssa tulee keskustella jo vuosia
74 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 c §
75 Lastensuojelulaki 75 §
76 Lastensuojelulaki 30 § 5 mom.
77 Lastensuojelulaki 4 § 2 mom. 5. kohta
ennen täysi-ikäistymistä hänen omista tavoitteistaan ja tulevaisuuden toiveistaan sekä auttaa nuorta hah- mottamaan niitä taitoja, joita nuori tarvitsee tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Sijaishuollon aikana lapselle kerrytetään itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvaroja kerryttävät Eksotelle perityt lapsen tulot, korvaukset ja saamiset. Niitä voivat olla elatusapu, elatustuki, perhe-eläke, elinkorot ja pääoma- tulot. Mikäli lapsella tai nuorella ei ole itsenäistymisvaroja kerryttäviä tuloja tai ne ovat riittämättömät, tulee sosiaalitoimen tukea sijoituksen päättyessä tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa.
9 Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö
Perhehoidon toteutuksessa noudatetaan muun muassa seuraavia lakeja ja asetuksia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
• perhehoitolaki (263/2015)
• lastensuojelulaki (417/2007)
• sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja Sosiaalihuoltoasetus (607/83)
• laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)
• laki (190/ 2019) ja asetus (556/1994) lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta
• laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)
• laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
• laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
• hallintolaki (434/2003)
• laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019)
• kotikuntalaki (201/1994)
• tietosuojalaki (1050/2018)
• EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679
• julkisten alojen eläkelaki (81/2016)
• työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)
• sairausvakuutuslaki (1224/2004).