KAUPAN
KAUPAN
työehtosopimus
1.2.2020–31.1.2022
ja palkkaliite
1.4.2020–31.1.2022
Kaupan työehtosopimus 1.2.2020–31.1.2022
ja
Palkkaliite
1.4.2020–31.1.2022
A Työehtosopimus s. 16–85
B Ammattiryhmäpöytäkirjat ........................................... s. 88–101
• Huolto- ja liikenneasematyöntekijät
C Työaikapöytäkirjat .......................................................s. 102–125
• Arkipyhäjärjestelmä ja 38 tunnin viikkotyöaika
• Arkipyhäjärjestelmä
• Vuosityöajan lyhennys
• Joustava kokoaikatyö
• Lisätyön tarjoaminen
• Työaikapankki
• Väkivallan uhka
D Sopimukset ...................................................................s. 126–155
Luottamusmiessopimus Työsuojelun yhteistoimintasopimus Koulutussopimus
E Lomakkeet.....................................................................s. 156–165
Erimielisyysmuistio Työsopimuslomake
F Palkkaliite...................................................................... s. 166–191
1. Vuosiportaat
2. Vaativuustasojen yleiskuvaus
3. Konttoritöiden vaativuustasot
4. Palkkaryhmät
5. Taulukkopalkat 1. 4.2020–31.3.2021
6. Taulukkopalkat 1. 4.2021–31.1.2022
7. Lisät
KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUS SIS ÄL LY S
4 § Määräaikainen työsopimus 19
5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 20
Säännöllisen työajan järjestäminen viikon jaksossa 23
Säännöllisen työajan järjestäminen tasoittumisjaksossa 24
2–26 viikon tasoittumisjakso 25
27–52 viikon tasoittumisjakso 25
Tasoittumisjakso ja vapaapäivä 30
Vuosivapaiden ansainta 31.12.2020 saakka 32
Vuosivapaiden ansainta 1.1.2021 lukien 33
Vuosivapaan vaikutus työaikaan ja
vuosivapaan pituudesta toisin sopiminen 35
Vuosivapaan maksaminen rahakorvauksena 37
Vuosivapaat työsuhteen päättyessä 38
Lisätyön tarjoamisen periaatteiden käsittely 40
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 42
Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa 44
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 44
Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson 45
Vuoden 2020 siirtymävaihetta koskeva määräys 46
Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen 46
Vaativuustasojen ylittävä palkka 49
12 § Myyjät ja myymälätyöntekijät 51
Myymälänhoitajan sijaisuuslisä 54
Työryhmän vanhin (nokkamies) 56
Pika- ja noutotukkutyöntekijät 58
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus 59
Menettely terveyspalveluiden puuttuessa 59
Työskentely osittaisella työkyvyllä 61
Äkillinen sairaus perheessä 65
Kutsunta ja kertausharjoitukset 67
Vapaan ajankohdan muuttaminen 70
Lomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen 72
Lomapalkan laskeminen lisien osalta 73
20 a § Vuosilomalain mukaisen lisävapaapäivän korvaus 76
Lisävapaapäivän korvauksen laskenta kokoaikaisella
kuukausipalkkaisella työntekijällä 76
Lisävapaapäivien korvauksen laskenta alle 37,5 tuntia tekevällä 76
Työsuhteen päättyminen loman aikana 78
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi 79
23 § Työpaikkakohtainen sopiminen 81
PAMin valtuuston ja hallituksen jäsen 83
Työasut – varastotyöntekijät 84
10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 84
27 § Työrauha ja sopimusrikkomukset 85
28 § Sopimuksen voimassaolo 85
2 § Ohjeelliset ansioluvut ja vähimmäispalkka 88
HUOLTO- JA LIIKENNEASEMATYÖNTEKIJÄT 90
Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijä 91
Luvanhaltijan edustajan sijainen 91
Huolto- ja liikenneaseman ravintolaesimies 92
Huoltoasentajien vaativuustasot 92
Ilta- ja yölisät sunnuntaina 94
1 § Henkilökohtainen provisiopalkka 95
2 § Keskimääräinen päiväpalkka 95
2 § Yleiskorotus suorituspalkassa 100
3 § Eräistä määräyksistä toisin sopiminen 100
4 § Sairauspoissaolojen määrän tarkastelu ja vähentäminen 101
Arkipyhäjärjestelmän käyttöönotto 102
Arkipyhäviikon työajan lyhennys 102
Lisä- ja ylityö 105
Korotettu palkka 105
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 106
ARKIPYHÄJÄRJESTELMÄ 107
Arkipyhäjärjestelmän käyttöönotto 107
Arkipyhäviikon työajan lyhennys 107
Lisä- ja ylityö 110
Korotettu palkka 110
VUOSITYÖAJAN LYHENNYS 112
Soveltamisala 112
Lyhennysmallit 112
Lyhennys paikallisesti sopien 112
Pekkaspäivien ansainta 113
Pekkaspäivien antaminen 113
Poissaolot ja vuosiloma 114
Pekkaspäivät työsuhteen päättyessä 114
Pekkaspäivät ja vuosivapaajärjestelmä 114
Vuosivapaiden ansainta 31.12.2020 saakka: 114
Vuosivapaiden ansainta 1.1.2021 lukien 115
Pekkaspäivät ja arkipyhäjärjestelmä 115
Arkipyhäviikon työajan lyhennys 116
Lisä- ja ylityö sekä korotettu palkka 116
JOUSTAVA KOKOAIKATYÖ 117
Joustavan kokoaikatyön tarkoitus 117
Järjestelmän käyttöönotto 118
Joustavaa kokoaikatyötä koskevassa
paikallisessa sopimuksessa sovittavat asiat 118
Työntekijän kieltäytymisoikeus joustotunneista 118
Muut työehdot 119
Joustavaa kokoaikatyötä koskevan sopimuksen irtisanominen 119
LISÄTYÖN TARJOAMINEN 119
Sopimus 121
TYÖAIKAPANKKI 121
Siirrettävät työtunnit 122
Työaikapankkivapaan pitäminen 122
Työkyvyttömyys ja vapaa 123
Kirjanpito 123
Työsuhteen päättyminen 123
VÄKIVALLAN UHKA 123
1 § Arviointi 123
2 § Torjunta ja jälkihoito 123
3 § Yksintyöskentely 124
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 128
Johdanto 128
1 § Sopimuksen soveltamisala 128
2 § Luottamusmiehen tehtävät 128
3 § Luottamusmiehen valinta 129
Yleistä 129
Luottamusmiehet 129
Ilmoitukset työnantajalle 132
Muutostilanteet 132
4 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot 132
5 § Luottamusmiehen kanssa käsiteltävät asiat 134
6 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet 134
Työstävapautus 134
Työstävapautusaika ja ajankäyttö 134
Työskentelypuitteet 136
7 § Ansiomenetyksen korvaus 136
Ansiomenetys 136
Matkakustannukset 136
Luottamusmieskorvaus 137
Pääluottamusmiehen ansiokehitys 137
8 § Luottamusmiehen koulutus 137
9 § Työsuhdeturva 138
Syrjintäkielto 138
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 138
Yksilösuoja 139
Ehdokassuoja 139
Jälkisuoja 139
Pääluottamusmies ja liikkeen luovutus 139
Korvaukset 140
10 § Neuvottelujärjestys 140
11 § Sopimuksen voimassaolo 140
TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 140
1 § Soveltamisala 140
2 § Yhteistoiminta työsuojelussa 140
2.1 Työpaikkakäsite 140
2.2 Työsuojeluyhteistoiminta 141
2.3 Yhteinen työpaikka 141
2.4 Työsuojelupäällikkö 141
2.5 Työsuojeluvaltuutettu 142
2.6 Päätyösuojeluvaltuutettu 143
2.7 Alueorganisaatio 143
2.8 Työsuojeluasiamies 144
2.9 Työsuhdeturva 145
Syrjintäkielto 145
Yksilösuoja 145
Päätyösuojeluvaltuutetun suoja 146
Korvaukset 146
2.10 Työsuojelutoimikunta 146
Työsuojelutoimikunnan kokoukset 147
2.11 Yksintyöskentely 148
2.12 Työsuojelu ja häirintä 148
2.13 Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika 148
2.14 Työsuojeluvaltuutetun korvaus 149
3 § Tietojen salassapitovelvollisuus 151
4 § Neuvottelujärjestys 151
5 § Voimassaolo 151
KOULUTUSSOPIMUS 152
1 § Koulutustyöryhmä 152
2 § Ammattiyhdistyskoulutus 152
Kurssien hyväksyminen 152
Osallistumisoikeus 152
Ilmoitusvelvollisuus 153
Korvaukset 153
Muut edut 154
3 § Yhteinen koulutus 154
4 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 154
5 § Voimassaolo 155
ERIMIELISYYSMUISTIO 158
ERIMIELISYYSMUISTION TÄYTTÖOHJEET 160
Yleistä 160
Erimielisyyden aihe 160
Yhteisesti todettu tapahtumien kulku 160
Paikallisten osapuolten kannat yksityiskohtaisine perusteluineen 161
Muistion lähettäminen liitoille 161
TYÖSOPIMUSLOMAKE 162
TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISOHJEITA 163
Koeaika 163
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus 163
Määräaikainen työsopimus 163
Työaika 164
Työtehtävät 164
Palkkaus 164
Irtisanomisaika 164
Muut ehdot 164
Erillinen liite 165
Muutoksesta ilmoittaminen 165
PALKKALIITE 1.4.2020-31.1.2022 166
1. VUOSIPORTAAT 168
2. VAATIVUUSTASOJEN YLEISKUVAUS 168
3. KONTTORITÖIDEN VAATIVUUSTASOT 171
4. PALKKARYHMÄT 173
5. TAULUKKOPALKAT 1.4.2020–31.3.2021 177
6. TAULUKKOPALKAT 1.4.2021–31.1.2022 181
7. LISÄT 1.3.2016–31.1.2022 185
16 Kaupan työehtosopimus 1.2.2020–31.1.2022
A
Kaupan liitto Palvelualojen ammattiliitto PAM
KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUS
1. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on
a. vähittäiskauppa
x. xxxxxxxxxxx
c. agentuuritoiminta
x. xxxxxxxxxxxx
e. huolto- ja liikenneasematoiminta
f. kaupan palvelu- ja tukitoiminta
g. konevuokraus.
2. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.
2. TYÖSUHDE
2 § Työnjohto
1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.
2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.
3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.
4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3 § Työsopimus ja koeaika
1. Kirjallisessa työsopimuksessa tulee olla tässä työehtosopimuksessa olevan mallilomakkeen ja sen täyttöohjeiden mukaiset vähimmäistiedot.
2. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.
A
3. Koeajan pituus on enintään 6 kuukautta.
Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.
Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.
12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa piden- nyksineen olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.
4. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa nou- dattamatta.
5. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajansa palvelukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä.
4 § Määräaikainen työsopimus
1. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy työsopimuslain 1:3 §:n mukaan.
2. Sopimuksen päättymisajankohdan on oltava työntekijän tiedossa hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 1 viikkoa ennen, jos mahdollista.
3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnantajalle aiheuttamansa vahingon.
Korvaus on 2 viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaava määrä.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
4. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12:2 §:n mukaan.
A
5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus
Irtisanomisaika
Työehtosopimus
1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
työsuhteen jatkuttua | irtisanomisaika |
enintään vuoden | 14 päivää |
yli vuoden – enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
yli 4 – enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
yli 8 – enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:
työsuhteen jatkuttua | irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta | 14 päivää |
yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
3. Konttorityöntekijöillä ja tukkumyyjillä voidaan 1. ja 2. kohdista poiketen sopia molempien osapuolten irtisanomisajaksi 1 kuukausi.
Jos työnantajan irtisanomisaika on 1. kohdan mukaan pidempi kuin tämän koh- dan nojalla sovittu 1 kuukauden irtisanomisaika, työnantajan on noudatettava pidempää irtisanomisaikaa.
4. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavasta päivästä.
Esimerkki 1.
a. Irtisanomisaika 14 vrk
Työsuhde irtisanottiin maanantaina 13.1. Irtisanomisaika alkaa tiistaina 14.1.
Työsuhteen viimeinen päivä on maanantai 27.1.
A
b. Irtisanomisaika kuukausina
Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjestys numeroltaan samana päivänä, kun irtisanominen on suoritettu.
Työehtosopimus
Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.
Irtisanomisaika 1 kk:
Työsuhde irtisanottiin 1.3. Irtisanomisaika alkaa kulua 2.3. Työsuhteen viimeinen päivä on 1.4.
1.3. <—————— 1 kk —————> 1.4.
irtisanominen työsuhteen viimeinen päivä
Irtisanomisaika 2 kk:
31.12. <————— 2 kk —————> 28.2.
irtisanominen työsuhteen viimeinen päivä
5. Työsopimus irtisanotaan todistettavasti.
6. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava työntekijälle viivytyksettä kirjallisesti.
Korvaukset
7. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
Esimerkki 2.
Työntekijä irtisanoutui 17.10. toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteestaan ja lähti välittömästi noudattamatta 14 päivän irtisanomisaikaansa (työsuh- teen päättymispäivä 31.10.). Työntekijän kuukausipalkka oli 1 939 euroa.
Työntekijä oli töissä yhteensä 11 päivää (17 kalenteripäivää). Tältä osin hä- nellä on työnantajalta palkkasaatavaa 11 x työpäivän palkka 92,33 euroa eli yhteensä 1 015,63 euroa. Lomakorvaussaatavia hänellä on yhteensä 930,72
A
euroa (1 939 : 25 x 12). Ennakonpidätyksen jälkeen hänen nettolopputilinsä
on (1 015,63 euroa + 930,72 euroa) – 525,51 euroa eli yhteensä 1 420,84 euroa.
Työntekijä on velvollinen maksamaan korvauksena työnantajalle noudatta- matta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän eli 923,37 euroa (1 939 euroa – 1 015,63 euroa).
Suojaosuus 17 kalenteripäivältä on 17 x 22,41 (suojaosuus velallisen osalta
v. 2020) 380,97 euroa. Työnantajan kuitattava saatava 923,37 euroa on suurempi kuin 2 x suojaosuus (761,94), mutta pienempi kuin enintään 4 x suojaosuus (1 523,88 euroa), joten lopputilistä työnantaja voi kuitata enintään 1/3 nettopalkasta (1 420,84 euroa) eli 473,61 euroa. Työnantajalle jää vielä korvaussaatavaa työntekijältä 449,76 euroa.
Työehtosopimus
8. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.
Esimerkki 3.
Työntekijä irtisanoutui 17.10. toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteestaan ja lähti välittömästi noudattamatta 14 päivän irtisanomisaikaansa (työsuh- teen päättymispäivä 31.10.). Työntekijän kuukausipalkka oli 1 939 euroa.
Työsuhteen purkaminen
9. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain 8:1 §:n mukaan.
Purettaessa työsuhde se päättyy välittömästi.
Lomautus
10. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lo- mauttaa 14 päivän ilmoitusajalla.
Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) ilmoitusaikaa voidaan lyhentää 7 päivään. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
A
Määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopi- muslain 5:2 §:n mukaan.
Työehtosopimus
11. Lomautuksen ennakkoselvitys, työntekijän kuuleminen ja lomautusilmoitus määräytyvät työsopimuslain 5:3 ja 5:4 §:n mukaan.
12. Lomautettu työntekijä voi irtisanoutua työsopimuslain 5:7 §:n mukaan.
3. TYÖAIKA
6 § Työaika
Työajasta sopiminen
1. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta.
Alle 37,5 tuntia tekevän viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä työsopimuk- sessa sovittua työaikaa pidempi se sovitaan todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi.
Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä tarkastelevat toteutuneen työajan ja työsopimustuntien vastaavuutta.
Toteutuneen viikkotyöajan tarkastelu on tehtävä vähintään puolen vuoden välein työnantajan määrittämänä ajankohtana. Tätä pidemmästä, mutta enintään vuo- den mittaisesta tarkasteluvälistä on sovittava 23 §:n mukaisesti. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Tarkastelussa on perusteltava kirjallisesti merkittävät poikkeamat työsopimus- tunteihin nähden. Mikäli tarkastelu johtaa työsopimustuntien korottamiseen, korotetut sopimustunnit otetaan huomioon seuraavaksi suunniteltavan viikon tiedoissa. Toteuttamisajankohdasta voidaan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mu- kaisesti) sopia toisin.
Säännöllisen työajan järjestäminen viikon jaksossa
2. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.
A
Työvuorot | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Yht. t |
8 | 7,5 | 6 | 7 | 9 | - | - | 37,5 t | |
Työehtosopimus
Säännöllinen työaika voi työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Varastotyöntekijän säännöllinen työaika voi työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) olla enintään 12 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamus- mies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Tasoittumisjärjestelmä
3. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmään merkitään:
• tasoittumisjakson pituus,
• kokonaistyöaika sekä
• xxxxxx xxxxxxx- ja päättymispäivä.
Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnanta- jan on varattava luottamusmiehelle, tai jollei sellaista ole valittu, työntekijöille tilai- suus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika.
Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää työnantaja ja luottamusmies selvittävät työaikasuunnittelun lähtökohtia sekä suhteutetun kuukausipalkan käyttömahdollisuuksia.
Työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 9 viikkoa työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista.
Säännöllisen työajan järjestäminen tasoittumisjaksossa
4. Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.
Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tuntia viikossa.
A
Käytettäessä tasoittumisjärjestelmää voi 3 viikon jaksossa olla enintään 9 kpl yli 8 tunnin työpäivää.
Työehtosopimus
Säännöllinen työaika voi työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Varastotyöntekijän säännöllinen työaika voi työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) olla enintään 12 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamus- mies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
2–26 viikon tasoittumisjakso
5. Työnantaja laatii etukäteen 2–26 viikon pituisen työajan tasoittumisjakson, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin (ks. myös varastotyön- tekijöitä koskeva pöytäkirja).
27–52 viikon tasoittumisjakso
6. Tämän kohdan määräykset eivät koske varastotyöntekijöiden 27–52 viikon tasoittumisjaksoa (ks. varastotyöntekijöitä koskeva pöytäkirja).
27–52 viikon tasoittumisjakson käyttämisestä tulee sopia työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti). Sopimus voidaan solmia enintään 52 viikon määräajaksi. Sopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista määräajan päätyttyä.
Pidemmän tasoittumisjakson käyttämiselle tulee olla toimipaikan tuotanto- tai palvelutoiminnasta johtuva perusteltu syy, joka tulee käydä käyttöönotosta sovittaessa asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa läpi.
Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Jos luotta- musmiestä ei ole valittu, sopijaosapuolena työntekijöiden puolelta toimii asian- omainen henkilöstöryhmä. Sopimuksen syntyminen edellyttää tällöin kyseisen henkilöstöryhmän keskuudessaan tekemää päätöstä.
Pidemmän tasoittumisjakson piiriin voivat kuulua toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään vuoden kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa olevat kokoaikaiset työntekijät.
Työnantaja laatii etukäteen 27–52 viikon pituisen työajan tasoittumisjakson, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.
A
7. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita.
Työehtosopimus
Työnantajan laatimaan työvuoroluetteloon merkitään:
• työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen,
• päivittäiset lepoajat sekä
• tasoittumisjakson jäljellä oleva viikkojen ja työtuntien määrä sekä näistä laskettu keskimääräinen viikkotyöaika.
Työvuoroluetteloa laadittaessa työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mie- lipiteensä työvuorojen pituuden, työvuorojen sijoittelun, vapaapäivien ja vuosi- vapaiden antamisen suhteen.
Työvuoroluetteloa laadittaessa vältetään epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja.
Työajan sijoittelun ja vapaapäivien tulisi vaihdella työntekijöiden kesken.
Työvuoron keston tulee olla vähintään 4 tuntia. Työntekijän pyynnöstä tai pe- rustellusta syystä työvuoro voi olla tätä lyhyempi. Perusteltu syy tulee käydä työntekijän kanssa läpi ennen työvuoroluettelon laatimista.
Työvuorojen sijoittuessa eri vuorokauden aikoihin ne on suositeltavaa suunnitella työaikaergonomisesti. Suositeltava työvuorojen kiertosuunta on aamu-, päivä-, ilta- ja yövuoro.
Vapaapäiviä edeltävä työvuoro suositellaan järjestettäväksi aamuvuoroksi ja vapaapäiviä seuraava vuoro iltavuoroksi, jos vapaapäiviä on enemmän kuin 1.
Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työaikalain mukaan.
Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen työviikon al- kamista.
Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 19 viikkoa työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen työviikon alkamista.
Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) työvuoroluettelo voidaan antaa tiedoksi viimeistään viikkoa ennen työviikon alkamista. Jos työpaikalla on luotta-
A
musmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Muussa tapauksessa sopimus tulee tehdä asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa.
Työehtosopimus
Esimerkki 5.
20 viikon mittainen työajan tasoittumisjärjestelmä ajalle 11.5.–27.9.2020.
Koska jakson pituus on vähintään 19 viikkoa, tasoittumisjärjestelmä on oltava nähtävillä 3 viikkoa ennen jakson alkua eli viimeistään 19.4.2020.
Työntekijät | Työsopimustunnit / viikko | Jakson kokonaistyöaika |
Työntekijä A | 37,5 tuntia / viikko | 750 tuntia |
Työntekijä B | 30 tuntia / viikko | 600 tuntia |
Työntekijä C | 20 tuntia / viikko | 400 tuntia |
Esimerkki 6.
Työvuorot esimerkki 5. olevan tasoittumisjärjestelmän ensimmäiselle viikolle
• työaika enintään 9 t / vrk ja 48 t / vko
• enintään 9 yli 8 työtunnin päivää 3 viikossa
• paikallisesti sovittu 30 minuutin ruokatauoista (r)
Työvuoroluettelo ajalle 11.5.–17.5.2020, tiedoksi viimeistään 19.4.2020.
Ma 11.5. | Ti 12.5. | Ke 13.5 | To 14.5. | Pe 15.5. | La 16.5. | Su 17.5. | Yht. | Jäljellä tunteja / viikkoja, keskimäärin t / vko | |
tt A | V | 09 – 17.30 (r) | 12.30 – 21 (r) | 12 – 21 (r) | 12 – 21 (r) | 09 – 17.30 (r) | 10.30 – 16 | 46,5 t | 653,5 t / 18 vkoa, keskim. 36,5 t / vko |
tt B | 13 – 21 (r) | 13 – 21 (r) | V | V | 09 – 17.30 (r) | 10 – 18 (r) | 08 – 17 (r) | 39 t | 561 t / 18 vkoa, keskim. 31 t / vko |
tt C | 08 – 16 (r) | 10 – 18 (r) | 09 – 17.30 (r) | 08 – 17 (r) | V | 08 – 16 (r) | V | 38 t | 362 t / 18 vkoa, keskim. 20 t / vko |
A
8. Työhönsidonnaisuusaika vuorokaudessa on, ellei paikallisesti toisin sovita
• enintään 9 tuntia säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia tai lyhyempi
Työehtosopimus
• enintään 10 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 8 tuntia
• enintään 11 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 9 tuntia.
Määräys koskee myyjää ja myymälätyöntekijää, huolto- ja liikenneasematyön- tekijää sekä kioskimyyjää.
Vuorokausilepo
9. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokausilevosta toisin (23 §:n mukaisesti). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 8 tuntia.
Työntekijän kanssa voidaan kuitenkin edellä mainitusta poiketen kertaluontoisesti sopia, että vuorokausilevon pituus on vähintään 7 tuntia.
Viikkolepo
10. Viikkolepo saadaan sijoittaa työviikkojen vaihteeseen siten, että yli puolet lepoajasta on sijoitettava sen viikon puolelle, jonka lepoajasta on kysymys.
Yötyö
11. Yötyöstä on sovittava työntekijän kanssa (23 § mukaisesti). Mikäli työn- antaja ei saa muutoin työvuoroa täytettyä, työnantajalla on oikeus työvuoron määräämiseen.
Yötyönä pidetään työvuoroa, josta vähintään 1,5 tuntia tehdään klo 23–06.
Yövuoro ei saa alkaa eikä päättyä klo 01–05 välillä, ellei yrityksen tavanomaiseen toimintaan liittyvä painava syy tätä edellytä.
Yövuoroja saa teettää enintään 5 peräkkäin. Sovittaessa yötyöstä työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia enintään 7 peräkkäisestä yövuorosta.
Vähintään 5 peräkkäisen yövuoron jälkeen tulee olla 2 vapaata. Yksittäisiä yö- vuoroja tulee pyrkiä välttämään.
A
Jatkuvasti yötyötä tekevälle työntekijälle on tehtävä terveystarkastukset työn- antajan kustannuksella työtä aloitettaessa ja tämän jälkeen lainsäädännön edellyttämin määräajoin.
Työehtosopimus
Mikäli yötyötä teetetään jatkuvasti osana työnantajan tavanomaista toimintaa, yötyön teettämisen periaatteet ja käytännöt on käsiteltävä osana työsuojelun yhteistoimintaa. Tässä yhteydessä on huomioitava erityisesti toimintatavat, joilla voidaan tukea terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Jos työtä tehdään klo 23–06 ja työntekijän tavallisen työmatkan edellyttämää yleis- tä kulkuneuvoa tai mahdollisuutta työntekijän oman kulkuneuvon käyttöön ei ole työvuoron alkamis- ja päättymisajankohtana, työnantajan on järjestettävä kuljetus.
Varallaolo ja hätätyö
12. Varallaolo ja hätätyö määräytyvät työaikalain mukaan.
Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan työajan ulkopuolella työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön.
Työnantaja ja työntekijä sopivat varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauk- sesta. Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden sekä varal- laolon ehtojen on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.
Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä.
Liukuva työaika
13. Xxxxxxxxxx työajasta sovitaan kulloinkin voimassa olevan työaikalain mukai- sesti. Keskimääräinen säännöllinen työaika viikossa määräytyy tämän työehto- sopimuksen mukaan.
Liukuvan työajan järjestelyn tarkoituksena on antaa työntekijälle itsenäinen päätösvalta päivittäisen työn alkamis- ja päättymisajankohdista.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä pyrittävä antamaan kertyneet säännöllisen työajan ylittymät kokonaisina vapaapäivinä.
A
14. Työehtosopimuksen liitteinä olevissa pöytäkirjoissa on esitetty muita työaikajärjestelyitä:
Työehtosopimus
• Arkipyhäjärjestelmä ja 38 tunnin viikkotyöaika (s. 102)
• Arkipyhäjärjestelmä (s. 107)
• Vuosityöajan lyhennys (s. 112)
• Joustava kokoaikatyö (s. 117)
• Lisätyön tarjoaminen (s. 119)
• Työaikapankki (s. 121)
7 § Vapaat
Vapaapäivät
1. Työntekijällä on työaikalain viikkolepoajan lisäksi 1 vapaapäivä.
Konttorityöntekijällä vapaapäivä on kiinteä vapaapäivä ja jos mahdollista lauantai.
Edellä mainittua määräystä konttorityön kiinteästä vapaapäivästä ei tarvitse noudattaa, mikäli siihen on yrityksen liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy. Perusteltu syy voi liittyä yrityksen tuotanto- tai palvelutoimintaan kuuluviin jär- jestelyihin, jotka ovat tarpeellisia yrityksen asiakkaiden palvelemiseksi tai muun vastaavan toiminnallisen syyn vuoksi.
Työnantajan on pyydettäessä esitettävä kirjalliset perustelut liiketoiminnalli- sesta tarpeesta. Jos kirjallisia perusteluita ei pyynnöstä huolimatta esitetä 2 viikon kuluessa pyynnön esittämisestä, tulee tästä eteenpäin noudattaa kiinteää vapaapäivää koskevaa määräystä.
Tasoittumisjakso ja vapaapäivä
2. Tasoittumisjakson aikana on oltava yhtä monta työehtosopimuksen mukaista vapaapäivää kuin jaksossa on viikkoja.
Tasoittumisjaksoa käytettäessä voidaan työehtosopimuksen mukainen vapaapäivä siirtää viikolta toiselle. Konttorityössä vapaapäivien siirtäminen edellyttää työ- paikkakohtaista sopimista (23 §:n mukaisesti), ellei kyseessä ole edellä mainittu yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnasta johtuva perusteltu syy.
Siirrettäessä vapaapäivä viikolta toiselle on siirrettävä vapaapäivä aina liitettävä jonkin toisen vapaan yhteyteen. Vapaapäivien yhdenjaksoisesta antamisesta voidaan sopia työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) toisin.
A
3. Työviikko on keskimäärin 5-päiväinen
Työehtosopimus
Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä voivat sopia työntekijän halutessa 6-päiväisestä työviikosta.
Työvuoroluetteloa laadittaessa vapaapäivien välissä voi olla enintään 8 työpäivää. Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) vapaapäivien välissä voi olla enintään 10 työpäivää. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan (ks. myös varastotyöntekijöitä koskeva pöytäkirja).
Työntekijän kanssa voidaan edellä mainitusta poiketen sopia kertaluontoisesti, että vapaapäivien välissä voi olla enintään 11 työpäivää.
Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) jäi sairausloman sisään ja vapaapäivä katsotaan pidetyksi. Työntekijä palaa töihin torstaina.
Esimerkki 8.
Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulkopuolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Esimerkki 7. | |||||||
Työvuoro- | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
luettelo: | T | V | T | T | T | T | V |
Sairausloma | |||||||
Työvuoro- | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
luettelo: | T | T | T | V | T | T | V |
Sairausloma | |||||||
A
Vuosivapaan ansainta
Työehtosopimus
4. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosiva- paata. Vuosivapaiden ansainta alkaa vasta työsuhteen kestettyä 6 kuukautta.
Vuosivapaata kerryttävät kalenterivuosittain:
• tosiasiallisesti tehdyt työtunnit,
• muu työaikalain 2 luvun 3 §:n tarkoittama työajaksi luettava aika,
• työnantajan määräämä koulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä,
• luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla työstävapautusaika sekä
• henkilöstön edustajalla koulutussopimuksen mukainen työnantajatuen piiriin kuuluva ammattiyhdistyskoulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä.
Vuosivapaiden ansainta 31.12.2020 saakka
Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:
Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | Vuosivapaatuntien määrä |
220 | 1 | 7,5 |
440 | 2 | 15 |
660 | 3 | 22,5 |
880 | 4 | 30 |
1 100 | 5 | 37,5 |
1 320 | 6 | 45 |
1 540 | 7 | 52,5 |
A
Vuosivapaiden ansainta 1.1.2021 lukien
Työehtosopimus
Työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:
Kertyneiden tuntien määrä | Vuosivapaiden määrä | Vuosivapaatuntien määrä |
200 | 1 | 7,5 |
400 | 2 | 15 |
600 | 3 | 22,5 |
800 | 4 | 30 |
1 000 | 5 | 37,5 |
1 150 | 6 | 45 |
1 300 | 7 | 52,5 |
1 430 | 8 | 60 |
1 560 | 9 | 67,5 |
Esimerkki 9.
Työntekijän työsuhde on alkanut 14.2.2020. Kuusi kuukautta tulee täyteen 13.8.2020. Työntekijän vuosivapaan ansaintaan oikeuttavia tunteja laske- taan 14.8.2020 alkaen.
Esimerkki 10.
Työntekijän työsuhde on kestänyt 30.1.–28.5.2020. Työntekijän kanssa sol- mitaan uusi työsuhde 1.6.2020. Vuosivapaiden ansainta alkaa työsuhteiden kestettyä yhteensä 6 kuukautta. Tältä osin noudatetaan työsopimuslain 1 luvun 5 §:n periaatteita työsuhde-etuuksien määräytymisestä lyhytaikaisin keskeytyksin toisiaan seuraavissa työsuhteissa. Vuosivapaan ansaintaan oikeuttavia tunteja lasketaan 30.7.2020 alkaen.
Vuosivapaan antaminen
5. Vuosivapaat annetaan ensisijaisesti ansaintavuoden aikana, kuitenkin viimeis- tään ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vuosivapaat annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.
A
Työehtosopimus
Vuosivapaita ei saa sijoittaa vuosiloman tai muiden vapaiden ajalle.
To Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
VL - | - | - | - | VL | VL | VL | VL | VL | - |
Esimerkki 11.
Työntekijällä on 6 päivän vuosiloma 9.4.–18.4.2020. Koska pitkäperjantai, pääsiäislauantai, sunnuntai ja toinen pääsiäispäivä eivät ole vuosilomapäi- viä, niin työntekijän vuosiloma päättyy lauantaina 18.4.2020. Vuosivapaata ei voi sijoittaa vuosiloman ajalle.
Vuosivapaat on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan yhteydessä. Vapaa voidaan kuitenkin antaa myös yksittäisenä päivänä, kuten esimerkiksi arkipyhänä.
Esimerkki 12.
Työntekijällä on 6 päivän vuosiloma 3.4.–9.4.2020. Pitkäperjantai on 10.4. Koska vuosiloma on päättynyt 9.4, vuosivapaa voidaan sijoittaa pitkä- perjantaille 10.4.
Vuosivapaita annettaessa on kuultava työntekijää. Kolme päivää tai sitä pidem- mästä yhdenjaksoisesta vuosivapaasta on sovittava työntekijän kanssa.
Vuosivapaa on merkittävä työvuoroluetteloon. Sille kalenterivuorokaudelle, jolle vuosivapaa sijoittuu, ei voi suunnitella alkavaa tai päättyvää työvuoroa.
Vuosivapaat tulee antaa kokonaisina vapaapäivinä.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vuosivapaita. Vuosivapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.
A
Vuosivapaan vaikutus työaikaan ja vuosivapaan pituudesta toisin sopiminen
Työehtosopimus
6. Vuosivapaa annetaan 7,5 tunnin pituisena työpäivänä.
Esimerkki 13.
37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää Työntekijälle annetaan 1 vuosivapaa 7,5 tunnin pituisena työpäivänä. Viikon muina 4 työpäivänä hän on töissä yhteensä 30 tuntia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 30 tuntia.
Esimerkki 14.
Alle 37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää Työntekijän työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Hänelle annetaan 1 vuosivapaa 7,5 tunnin pituisena työpäivänä. Viikon muina 4 työpäivänä hän on töissä yhteensä 22,5 tuntia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 22,5 tuntia
Esimerkki 15.
37,5 tuntia tekevä, yritys käyttää työajan tasoittumisjärjestelmää Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jakson enimmäis- työaika on 450 tuntia (12 x 37,5). Jakson aikana on annettu 2 vuosivapaata 7,5 tunnin pituisina työpäivinä. Vuosivapaatunteja on annettu 15.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 435 tuntia.
Suunniteltu työvuoro voidaan työntekijän aloitteesta sopia vuosivapaaksi. Vuosivapaan pituus vastaa tällöin työvuoron pituutta. Sopimisen yhteydessä tulee kuitenkin todeta sen mahdollinen vaikutus pidettävien vuosivapaiden määrään.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosivapaan pituudesta toisin (23 §:n mukaisesti) työntekijällä ollessa aina samanpituiset alle 7,5 tunnin työvuorot. Vuosivapaan pituus sovitaan vastaamaan säännönmukaisen työvuoron pituutta,
A
jolloin vuosivapaiden määrä voi myös kasvaa. Työnantaja voi suunnitella sovitun pituisia vuosivapaita työvuoroluetteloon jatkossa ilman erillistä sopimista.
Työehtosopimus
Jos työntekijän vuositasolla saamat vuosivapaatunnit jäävät alle 67,5 tunnin (tai ennen 1.1.2021 alle 52,5 tunnin), saamatta jäänyt työvuoroa lyhyempi vuosivapaan osa toteutetaan esimerkiksi:
• lyhentämällä työpäivää tai työpäiviä ko. tunneilla (palkka maksetaan kuitenkin koko suunnitellulta työvuorolta) tai
• maksamalla ko. tunnit 8. kohdan mukaisesti rahakorvauksena tai
• siirtämällä ko. tunnit työaikapankkiin.
Esimerkki 16.
Työntekijä on osittaisella hoitovapaalla. Hän tekee 6 tunnin työvuoroja 5 päivänä viikossa. Työnantaja ja työntekijä sopivat vuosivapaan pituudeksi työvuoron pituuden. Työnantaja voi suunnitella sovitun pituisia vuosivapaita työvuoroluetteloon jatkossa ilman erillistä sopimista.
Työntekijä on tehnyt vuoden 2021 aikana yhteensä 1 350 tuntia töitä. Hänel- le on kertynyt 52,5 vuosivapaatuntia. Työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla työntekijä saa 8 vuosivapaata ja yhteensä 48 vuosivapaatuntia. Jäljellä olevan 4,5 tunnin toteutumisesta työnantaja ja työntekijä voivat sopia tämän esimerkin yläpuolella olevan tekstin mukaisesti.
Palkka vuosivapaan ajalta
7. Vuosivapaan ajalta työntekijä saa palkkansa kiinteine lisineen ilman tuntikoh- taisia olosuhdelisiä ja työaikalisiä.
Kuukausipalkkainen ja suhteutetulla kuukausipalkalla oleva työntekijä saa nor- maalin palkkansa riippumatta pidetyn vuosivapaan pituudesta.
Tuntipalkkainen työntekijä saa vuosivapaan ajalta palkan pidetyn vuosivapaan pituuden mukaan.
Provisiopalkkaiselle maksetaan vuosivapaan ajalta keskimääräinen päiväprovisio.
A
Vuosivapaan maksaminen rahakorvauksena
Työehtosopimus
8. Työntekijän työsuhteen kestettyä 6 kuukautta hänen kanssaan voidaan sopia (23 §:n mukaisesti) vuosivapaiden antamisen sijaan niiden maksaminen raha- korvauksena. Aina työntekijän ansaittua vuosivapaan, hänelle maksetaan sen pituutta vastaava rahakorvaus seuraavana palkkapäivänä.
Työntekijän aloitteesta voidaan sopia myös yksittäisen vuosivapaan tai sen osan maksamisesta rahakorvauksena. Rahakorvaus maksetaan seuraavana palkkapäivänä.
Esimerkki 17.
Työntekijälle on kertynyt 4 vuosivapaata ja hän haluaa yhden vuosivapaan rahakorvauksena. Jäljelle jääneiden vuosivapaiden maksamisesta raha- korvauksena tulee sopia erikseen.
Rahakorvauksen suuruus saadaan kertomalla vuosivapaan pituus tuntipalkalla. Tuntipalkassa otetaan huomioon työntekijän palkassa maksamishetkellä olevat kiinteät lisät ilman tuntikohtaisia olosuhdelisiä ja työaikalisiä.
Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka lasketaan työnte- kijän kokoaikatyön mukaisesta kuukausipalkasta jakajalla 160.
Jos vuosivapaita ei ole ollut mahdollista antaa ansaintavuotta seuraavan vuo- den huhtikuun loppuun mennessä, vuosivapaat tulee maksaa rahakorvauksena toukokuun palkkapäivänä.
Esimerkki 18.
Työntekijä on pitkällä sairauslomalla. Edellisen vuoden vuosivapaita ei ole voitu tästä syystä antaa huhtikuun loppuun mennessä. Työnantaja maksaa vuosivapaat rahakorvauksena toukokuun palkkapäivänä.
Jos vuosivapaita ei ole ollut mahdollista antaa työntekijän aloitteesta tehdyn kirjallisen sopimuksen mukaisesti viimeistään ansaintavuotta seuraavan ka- lenterivuoden loppuun mennessä, vuosivapaat tulee maksaa rahakorvauksena tammikuun palkkapäivänä.
A
Vuosivapaat työsuhteen päättyessä
9. Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosivapaat maksetaan rahakorvauksena.
Työehtosopimus
Mikäli työntekijän aloitteesta on sovittu vuosivapaan pitämisestä ennen kuin se on ansaittu, työnantajalla on työsuhteen päättyessä oikeus periä takaisin ansait- semattomasta vuosivapaasta maksettu palkka. Takaisinperintä on mahdollista vain, jos työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä.
Vapaapäivien sijoittelu
10. Vapaapäivät sijoitetaan seuraavasti:
10.1. Viikonloppuvapaa
Työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 17 perjantai-lauantai, lauantai–sunnuntai tai sunnuntai–maanantai vapaapäiväyhdistelmää.
Viikonloppuvapaista vähintään 9 annetaan lauantai–sunnuntai vapaa- päiväyhdistelmänä, ellei työntekijä työskentele vain viikonloppuisin.
Viikonloppuvapaiden antamisesta muina arkipäivinä voidaan työpaik- kakohtaisesti sopia (23 §:n mukaisesti).
Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan viikonlop- puvapaita vastaavassa suhteessa.
Vuosilomalle sijoittuvat viikonloput lasketaan saaduiksi viikonloppuva- paiksi.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
10.2. Sunnuntaivapaa
Työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 22 työstä vapaata sunnuntaita, ellei toisin sovita (23 §:n mukaisesti). Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, on työstä vapaita sunnuntaita vastaavassa suhteessa.
Työntekijälle annetaan sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä vapaaksi perus- tellusta perhesyystä hänen ilmoitettuaan siitä ennen työvuoroluettelon laatimista.
A
Edellä esitetty ei koske huolto- ja liikenneasematyöntekijöitä eikä kioskimyyjää.
Työehtosopimus
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
10.3. Aattovapaa
Seuraavista aattopäivistä tulee vakinaisella työntekijällä olla 2 vapaana:
• pääsiäislauantai
• juhannusaatto
• jouluaatto
• uudenvuodenaatto.
Konttorityöntekijällä vapaapäiviä ovat pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto, ellei kyseessä ole 7 §:n 1. kohdassa määritelty yrityksen liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy, jolloin tämän määräyksen sijaan noudatetaan kohdan 10.3. aattovapaamääräyksiä muilta osin.
Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaat annetaan, jos työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa.
Vuosilomalle sijoittuvat aattopäivät lasketaan saaduiksi aattovapaiksi. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kyseisinä päivinä teh- dystä säännöllisestä työstä 100 %:lla korotettu palkka.
8 § Ruoka- ja kahvitauko
Ruokatauko
1. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vä- hintään tunnin ruokatauko.
2. Paikallisesti sopimalla ruokatauko voidaan:
• lyhentää enintään 30 minuutilla tai
• poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.
3. Xxxxxxxxxx ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömästi työ- paikalta.
A
4. Myymäläautotyöntekijän ruokatauko voidaan poistaa, jos hän voi ruokailla työaikana.
Työehtosopimus
5. Xxxxxxxxxxx ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.
Kahvitauko
6. Työpäivän pituuden ollessa:
alle 4 tuntia | ei kahvitaukoa |
4 tuntia – alle 6 tuntia | 1 kahvitauko |
vähintään 6 tuntia | 2 kahvitaukoa. |
7. Kahden kahvitauon vaikeuttaessa töiden järjestelyjä annetaan 1 pidempi kah- vitauko. Jatkuvasti kassalla työskentelevä työntekijä saa tällöin 1 ylimääräisen tauon, jonka aikana hänellä voidaan teettää muuta työtä.
9 § Lisä- ja ylityö
Lisätyö
1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.
Tehtyä lisätyötä ei voida vähentää jäljellä olevan tasoittumisjakson tunneista.
Ylityö
2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
Lisä- ja ylityösuostumus
4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.
Vuorokaudessa yli 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkityn 8 tuntia pidemmän työajan lisäksi tehtävään työhön edellytetään työntekijältä työaikalain 17 §:n 1 momentin mukainen suostumus.
Lisätyön tarjoamisen periaatteiden käsittely
5. Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaisen lisätyön tarjoamisen periaatteita käsitel- lään työpaikalla henkilöstöedustajien tai henkilöstön kanssa osana yhteistoimintaa.
A
6. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37,5 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
Työehtosopimus
Korotettua palkkaa määritettäessä työaikaan lasketaan myös viikon aikana annettu vuosivapaa.
Esimerkki 19.
37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää
Työntekijä on maanantaista torstaihin töissä yhteensä 30 tuntia. Perjantain hän on vuosivapaalla. Kyseisen viikon työaika on 37,5 tuntia, johon sisältyy tehtyä työtä 30 tuntia ja pidettyä vuosivapaata 7,5 tuntia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi työntekijälle kirjataan tehdyt 30 tuntia.
Jos kyseisellä viikolla työntekijä tekee enemmän tunteja, niistä maksetaan heti korotettu palkka.
Esimerkki 20.
Alle 37,5 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää Työntekijän viikoittainen työaika on työsopimuksen mukaan 22,5 tuntia. Hän on maanantaina ja tiistaina töissä yhteensä 15 tuntia. Keskiviikon hän on vuosivapaalla, jonka pituus on 7,5 tuntia. Kyseisen viikon työaika työntekijällä on 22,5 tuntia, johon sisältyy tehtyä työtä 15 tuntia ja pidettyä vuosivapaata 7,5 tuntia.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi työntekijälle kirjataan tehdyt 15 työ- tuntia.
Kyseisellä viikolla työntekijä voi tehdä 15 tuntia (37,5 – 22,5) lisätyötä yksinkertaisella palkalla.
7. Varastotyöntekijälle maksetaan vuorokaudessa 10 tunnin jälkeen 50 %:lla korotettu palkka ja 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.
A
Työehtosopimus
Jos varastotyöntekijän säännöllinen työaika on työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) sovittu enintään 12 tunniksi vuorokaudessa, korotettua palkkaa maksetaan vuorokaudessa aina vasta 12 tunnin jälkeen. Vuorokaudessa 12 tunnin jälkeen tehtävistä tunneista maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Varastotyöntekijälle ei makseta ilta- ja yölisiä työajan ylittäessä 12 tuntia vuo- rokaudessa.
Muuten korotettu palkka maksetaan 6. kohdan mukaan.
8. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityökor- vauksia. Työaikalisät maksetaan lisä- ja ylityön ajalta korottamattomina.
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa
9. Tasoittumisjärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä
a. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta
• maksetaan erikseen 50 %:lla korotettu palkka ja
• varastossa 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.
Edellä esitetystä poiketen varastoissa, joissa on työpaikkakohtaisesti (työeh- tosopimuksen 23 §:n mukaisesti) sovittu vuorokautinen säännöllinen työaika enintään 12 tunniksi, vähennetään vain yli 12 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta
• maksetaan erikseen 100 %:lla korotettu palkka.
b. vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat
• viikkojen lukumäärä x 37,5 tuntia. Tasoittumisjakson työaikaan lasketaan mukaan jakson aikana annetut vuosivapaat.
c. maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.
Esimerkki 21.
37,5 tuntia tekevä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä, jolloin jaksolle suunniteltava työaika on (12 x 37,5) 450 tuntia. Jakson aikana työntekijälle on annettu kaksi 7,5 tunnin pituista vuosivapaata. Jaksolle suunnitellusta työajasta tehtyjä työtunteja on 435 ja vuosivapaatunteja 15.
A
Työehtosopimus
Työntekijä on tehnyt jaksolle suunniteltujen 450 tunnin lisäksi 50 tuntia työtä, eli jakson kokonaistuntimäärä on 500 tuntia. Näistä tunneista on 10 tuntia vuorokaudessa ylittäviä tunteja 12. Jakson työajasta vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 – 12), jolloin tunteja jää 488. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseiselle jaksolle suunniteltu tuntimäärä 450 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää 38 tuntia.
Työntekijä saa normaalin palkkansa lisäksi kyseiseltä jaksolta 50 %:lla korotetun palkan yhteensä 50 tunnilta (12 + 38).
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan tosiasiassa tehdyt 485 työtuntia.
Ylityökirjanpitoon kirjataan tasoittumisjaksossa keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ eli 5 tuntia (485 – 12 x 40).
Esimerkki 22.
Alle 37,5 tuntia tekevä tuntipalkkainen työntekijä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää
Työntekijän työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jaksolle suunniteltu tuntimää- rä on (12 x 30) 360 tuntia. Jakson aikana työntekijälle on annettu kaksi 7,5 tunnin pituista vuosivapaata.
Jakson enimmäistyöaika korotetun palkan osalta on sama kuin kokoaikai- sella työntekijällä eli 450 tuntia (12 x 37,5).
Työntekijä on tehnyt jaksolle suunniteltujen 360 tunnin lisäksi ylimääräistä työtä 95 tuntia eli jakson kokonaistuntimäärä on 455 tuntia.
Työntekijälle maksetaan yksinkertainen tuntipalkka 450 tunnista ja 50 %:lla korotettu palkka jakson enimmäistyöajan ylittävistä 5 tunnista.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan tosiasiassa tehdyt 440 tuntia (345 + 95).
Ylityökirjanpitoon kirjattavia tunteja ei jaksolla ole tehty.
A
Alle 37,5 tuntia tekevä ja suhteutettua kuukausipalkkaa saava työntekijä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää
Työehtosopimus
Työntekijän työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia, jonka perusteella hänelle on laskettu suhteutettu kuukausipalkka. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jaksolle suunniteltu tuntimäärä on 360 tuntia (12 x 30). Jakson aikana työntekijälle on annettu kaksi 7,5 tunnin pituista vuosivapaata.
Jakson enimmäistyöaika korotetun palkan osalta on sama kuin kokoaikai- sella työntekijällä eli 450 tuntia (12 x 37,5).
Työntekijä on tehnyt jaksolle suunniteltujen 360 tunnin lisäksi ylimääräistä työtä 95 tuntia eli jakson kokonaistuntimäärä on 455 tuntia.
Työntekijä saa normaalin palkkansa lisäksi yksinkertaisen tuntipalkan suunniteltujen tuntien lisäksi tehdyiltä 90 tunnilta ja 50 %:lla korotetun palkan jakson enimmäistyöajan ylittävistä 5 tunnista.
Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan tosiasiassa tehdyt 440 tuntia (345 + 95).
Ylityökirjanpitoon kirjattavia tunteja ei jaksolla ole tehty.
10. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sellaiset tasoittumisjärjestelmässä ilmoitetut tunnit, joiden aikana työntekijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä.
Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa
11. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä.
12. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä.
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana
13. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.
A
Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson
Työehtosopimus
14. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen 37,5 viikkotuntiin maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta
a. korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:
• työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä tai
• työntekijä irtisanoo työsopimuksen.
b. 50 %:lla korotettu palkka jos:
• työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai
• työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. kohdissa 50 %:lla korotettu palkka. Varastotyöntekijälle maksetaan korvaus 7. kohdan mukaan.
Esimerkki 24.
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso, jonka enimmäistyöaika on (12 x 37,5) 450 tuntia. Työnantaja on irtisanonut työsopimuksen talou- dellisista syistä ja se päättyy viikon 8 lopussa.
Työntekijä on tehnyt viikoilla 1–8 yhteensä 336 tuntia, joista 10 tuntia ylittäviä tunteja on 12. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (336 – 12), jolloin tunteja jää 324. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisten 8 viikon enimmäistyöaika (8 x 37,5) 300 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää (324 – 300) 24.
15. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyöntekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle 37,5 tunnin, vähennetään tekemättä jäänyttä tuntimäärää vastaava palkka työntekijän lopputilistä.
16. Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen sovittuun viikkotyöaikaan, maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta
A
keskimäärin 37,5 tuntiin asti korottamaton säännöllisen työajan palkka. Lisäksi noudatetaan 14. kohdan määräyksiä.
Työehtosopimus
17. Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän työsopimuksen päätty- essä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä alle sovitun keskimääräisen viikkotyöajan, vähennetään tekemättä jäänyttä tuntimäärää vastaava palkka työntekijän lopputilistä.
Työajan enimmäismäärä
18. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 6 kuukautta. Tarkaste- lujaksoa voidaan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) pidentää enintään 12 kuukauteen. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Vuoden 2020 siirtymävaihetta koskeva määräys:
Vaihtoehtoisesti voidaan 31.12.2020 saakka käyttää aikaisempaa työehtosopi- muksen määräystä ylityön enimmäismääristä:
Ylityön enimmäismääriä kalenterivuoden aikana laskettaessa ei noudateta työaikalain 19 §:n mukaista 4 kuukauden tarkastelujaksoa (= 138 tuntia 4 kuu- kaudessa).
Tuntipalkkajakaja
19. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:llä
Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen
20. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 40 §:n mukaan, ellei kan- netta nosteta:
x. xxxxxxxxxx jatkuessa 2 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty- misestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt
b. työsuhteen päättyessä 2 vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päät- tynyt.
10 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos siitä on työsopimuksella sovittu tai työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.
2. Sunnuntaityön teettämisessä noudatetaan tasapuolisuutta ottaen erityisesti huomioon työntekijän ammattitaito, osaaminen ja soveltuvuus tehtävään.
A
3. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
Työehtosopimus
Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon peruspal- kassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan (ks. 9 § 20. kohta).
4. PALKKAUS
11 § Työpalkat
Palkan suuruus
1. Palkan suuruuteen vaikuttavat:
• työtehtävät
• koulutus
• palvelusvuodet
• lisät
• työntekemispaikkakunta.
Palvelusaika
2. Palvelusaikaan lasketaan:
• samassa tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika kokonaisuudessaan.
• vuosilomalain 7 §:n mukainen työhön rinnastettava aika, esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta (hoitovapaata ja asevelvollisuus- aikaa ei lasketa palvelusaikaan).
Esimerkki 25.
Kioskimyyjänä 3 vuotta työskennellyt henkilö palkataan kenkäkauppaan myyjäksi. Myyjänä työskennelty aika otetaan kokonaisuudessaan huomi- oon palvelusaikaa laskettaessa. Kokemusvuosiensa perusteella hän on 3. vuoden myyjä.
3. Kokemus muussa ammatissa otetaan huomioon kohtuullisessa määrin, jos se osittain vastaa työssä vaadittavaa ammattikokemusta. Tämä pyritään toteamaan työsopimusta tehtäessä.
A
Xxxxxxx aiemmin työskennellyt henkilö palkataan toiseen yritykseen varastotehtäviin. Tällöin palvelusaikaa laskettaessa menetellään kohdan
3. mukaisesti.
Työehtosopimus
Koulutus
4. Työtehtävään liittyvän ammatillisen tutkinnon suorittanut on heti palkkatau- lukon 3. vuoden työntekijä.
Esimerkki 27.
Työntekijällä on 2 vuotta työkokemusta myyjänä ennen, kun hän suorittaa liiketalouden perustutkinnon (merkonomi). Tutkinnon suoritettuaan hän siirtyy 3. vuoden työntekijäksi. Ilman tutkintotodistusta hän olisi jatkanut vuoden ajan 1. vuoden työntekijänä ennen siirtymistä seuraavaan vuosi- portaaseen. Tutkinnon suorittamisesta hän hyötyi työkokemustaustallaan yhden vuoden.
Työkohtaisuuslisä
5. Työntekijän tehdessä huomattavassa määrin korkeamman vaativuustason työtä hänelle maksetaan työkohtaisuuslisää.
Lisä maksetaan prosentuaalisena taulukkopalkasta.
Tilapäinen siirto
6. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli 2 viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa.
Ennen siirtoa työnantaja toteaa sen vaikutuksen palkkaukseen.
Siirto vaativuustasossa
7. Tehtävän muuttuessa ja työntekijän siirtyessä ylempään vaativuustasoon uusi taulukkopalkka määräytyy sen vuosiportaan mukaan, joka on entistä taulukko- palkkaa lähinnä korkeampi.
A
Vaativuustasojen ylittävä palkka
8. Työn ollessa vaativuustasojen yleiskuvauksen palkkaryhmä D:tä vaativampaa työntekijän palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.
Työehtosopimus
Kielilisä
9. Työntekijälle maksetaan kielilisä:
• tavanomaisessa asiakaspalvelussa hänen joutuessa käyttämään lähes päivittäin useampaa kuin 1 kieltä tai
• muussa työtehtävässä työnantajan edellyttäessä hänen käyttävän lähes päivittäin useampaa kuin 1 kieltä.
Käytettäessä kielitaitoa vain osan vuotta (esim. turistiaika) kielilisä maksetaan vain tältä ajalta.
Ennen 1.4.2018 kielilisään oikeutetut työntekijät:
Kielilisä on 5 % taulukkopalkasta / kieli.
Työnantajan edellyttäessä tavanomaista parempaa kielitaitoa maksetaan 5 prosenttia suurempaa lisää.
1.4.2018 tai sen jälkeen kielilisän piiriin tulevat työntekijät:
Kielilisä on 3 % taulukkopalkasta / kieli.
Työnantajan edellyttäessä tavanomaista parempaa kielitaitoa kielilisä on 5 %.
Osakuukauden palkka
10. Osakuukauden palkka lasketaan:
• kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13
• vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.
Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 21:llä, ellei yrityksen käyttämästä tietojärjestelmästä johtuen käytetä kuukauden todellisten työpäivien lukumäärää.
A
Työssä Poissaolo
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20… |
Työehtosopimus
1.–12. välisenä aikana on 8 palkkaan oikeuttavaa päivää, 7 työpäivää ja 1 vuosivapaa.
Kuukausipalkka on 1 848 euroa.
Työpäivän palkka: 1 848 euroa: 21 = 88 euroa.
Palkkaa maksetaan (8 × 88 euroa) 704 euroa.
Esimerkki 29.
Työssä Poissaolo
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21…30 |
1.–17. välisenä aikana on 13 palkkaan oikeuttavaa päivää. 18.–30. välisenä aikana on poissa oltuja työpäiviä 9.
Kuukausipalkka on 1 848 euroa.
Työpäivän palkka: 1 848 euroa : 21 = 88 euroa.
Poissa oltujen työpäivien palkka: 9 × 88 euroa = 792 euroa. Palkkaa maksetaan (1 848 euroa - 792 euroa) 1 056 euroa.
Koululaispalkka
11. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa koululaispalkkaa yhteensä enintään 2 kuukaudelta.
Koululaisen palkka on 70 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.
Koululaisen työskenneltyä tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa 2 kuukautta palkka määräytyy harjoittelijan mukaan.
A
12. Taulukkopalkat ovat palkkaliitteessä.
Työehtosopimus
Alle 37,5 tuntia tekevät
13. Työntekijälle maksetaan tuntipalkka tai suhteutettu kuukausipalkka.
14. Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka luvulla
160. Palkkataulukot ovat palkkaliitteessä.
15. Työntekijälle voidaan maksaa kuukausipalkka sovitun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhteessa seuraavan kaavan mukaan:
kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka x sovittu viikkotyöaika 37,5
Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka määräytyy 14. kohdan mukaan.
16. Palkka maksetaan muun henkilöstön palkanmaksuajan mukaan.
12 § Myyjät ja myymälätyöntekijät
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 % palkkaryhmä B1:n 1. vuoden palkasta. Harjoitteluajan jälkeen maksetaan ao. palkkaryhmän 1. vuoden palkkaa. Vaativuustasot
2. Vaativuustasot ovat Myyjä I ja Myyjä II.
Työntekijä kuuluu siihen vaativuustasoon, jonka mukaista työtä hän tekee pää- osan työajastaan.
Työntekijä kuuluu Xxxxx I:een, elleivät työtehtävät edellytä hänen kuulumistaan Myyjä II:een.
Työntekijä kuuluu Myyjä II:een työn ollessa erityisen vaativaa ja edellyttäessä eri- tyistä koulutusta tai pitkäaikaisella kokemuksella hankittua vaativaa ammattitaitoa.
A
Työntekijän kuuluminen Myyjä II:een edellyttää lisäksi:
• myyntiartikkeleiden tavanomaista parempaa erikoistuntemusta
Työehtosopimus
• taitoa antaa asiakasohjausta ja -neuvontaa tuotteiden toimintaperiaat- teista.
Myyjä II:n mukaisia työtehtäviä ovat muun muassa:
• lihamestarin työt lajitelmiltaan ja myynnin määrältään suurehkoissa elintarvikemyymälöissä ja -osastoissa
• sekä vastaavaa vaativuustasoa edellyttävät myyntitehtävät muissa myymälöissä, kuten esimerkiksi:
- rakennus- ja LVI-tarvikkeiden myyntitehtävät myyjän tehdessä asiakkaan esittämien piirustusten tai ohjeiden perusteella kustannus- laskelmiin perustuvia myyntitarjouksia
- myyntitehtävät, jotka edellyttävät tuotekokonaisuuksien tarjontaa asiakkaan esittämien valmiiden työsuunnitelmien perusteella.
Iltalisä
3. Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä myymälän aukiolosta riippumatta. Lisää ei makseta arkilauantai-iltana tehdystä työstä.
Iltalisä maksetaan sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä (kello 18.00–24.00) yksinkertaisena. Myymälän ollessa auki sunnuntaisin mar- ras- ja joulukuussa kello 18.00 jälkeen maksetaan sunnuntaisin kello 18.00–24.00 tehdystä työstä iltalisä kaksinkertaisena.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle (esim. varasto- ja konttorityöntekijä):
• hänen työskennellessä säännöllisesti myymälässä tai sen välittömässä läheisyydessä ja
• töiden liittyessä aukiolon johdosta tehtävään myyntityöhön.
Lisä voidaan sopia kiinteäksi kuukausikorvaukseksi työn ollessa myymälän sul- kemisen jälkeen tapahtuvaa tavanomaista lopettamistyötä.
Aattoiltalisä
4. Myymälän oltua auki kirkollisen juhlapäivän aattona kello 18.00 jälkeen mak- setaan kello 18.00–24.00 tehdystä työstä lauantailisän suuruinen aattoiltalisä.
A
Kirkollisen juhlapäivän aatot ovat:
• loppiaisen aatto
• kiirastorstai
Työehtosopimus
• helatorstain aatto
• juhannusaatto
• pyhäinpäivän aatto
• jouluaatto
• uudenvuoden aatto.
Xxxxx ollessa lauantaina lisä määräytyy 6. kohdan mukaan.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan. Vappu- ja itsenäisyyspäiväaaton lisä määräytyy 3. kohdan mukaan.
Yölisä
5. Kello 00.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä myymälän aukiolosta riippumatta. Lisää ei makseta sunnuntaiyönä, kirkollisen juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivän yönä tehdystä työstä.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan.
Lisä voidaan sopia kiinteäksi kuukausikorvaukseksi työn ollessa myymälän sul- kemisen jälkeen tapahtuvaa tavanomaista lopettamistyötä.
Lauantailisä
6. Arkilauantaina kello 13.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen lauantailisä myymälän aukiolosta riippumatta.
Lisä maksetaan myös muulle työntekijälle 3. kohdan 3. kappaleen mukaan.
Esimerkki 30.
Työntekijän työaika päättyy lauantaina klo 16.00. Lauantailisä maksetaan kaikilta klo 13.00 jälkeen tehdyiltä työtunneilta siitä riippumatta, ovatko tunnit työvuoroluettelon mukaisia säännöllisiä tunteja, lisä- tai ylityötunteja.
A
7. Arkilauantaina kello 13.00–24.00 tehdystä inventaarityöstä maksetaan lauan- tailisän suuruinen inventaarilisä.
Työehtosopimus
Vastuulisä
8.Työntekijälle maksetaan vastuulisä hänen vastatessaan ja huolehtiessaan:
• osastosta tai tuoteryhmästä
• toisten työntekijöiden ohjauksesta, valvonnasta ja työaikasuunnitelmien tekemisestä
• myynti- ja mainossuunnittelusta ja raportoinnista.
Vastuulisä on vähintään 5 % taulukkopalkasta.
Tehtävien ja vastuiden ollessa lähellä esimiesten tehtäviä lisä maksetaan 5 % suurempana.
Myymälänhoitajan sijaisuuslisä
9. Sijaisuuslisä maksetaan myymälänhoitajan sijaiselle.
Lisän suuruuteen vaikuttavat:
• työntekijän alallaoloaika
• sijaisuuden kesto
• myymälän koko.
Lisän suuruus on vähintään:
Vakinaisten työntekijöiden määrä (alle 37,5 tuntia tekevät työajan suhteessa) | Lisä % |
4–5 | 5 |
6–10 | 10 |
11–20 | 15 |
21– | 20 |
Maksettaessa 11 §:n 6. kohdan mukaista lisää (tilapäinen siirto) myymälänhoi- tajan sijaisuuslisää ei makseta.
A
Kylmä- ja pakkashuonelisä
10. Kylmähuonelisä maksetaan työntekijän työskennellessä pääasiallisesti myy- mälän kylmähuoneessa.
Työehtosopimus
Lisä on vähintään 5 % taulukkopalkasta.
11. Pakkashuoneessa työskennellyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.
Hälytysraha
12. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hä- lytyskutsusta työhön saman vuorokauden aikana säännöllisen työajan ulkopuolella.
Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.
13 § Varastotyöntekijät
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 % palkkaryhmä B2:n 1. vuoden palkasta.
Iltalisä
2. Kello 18.00–22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Iltalisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
3. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 3. ja 4. kohtien mukaan.
Yölisä
4. Kello 22.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Yölisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
5. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 5. kohdan mukaan.
Lauantailisä
6. Arkilauantaina kello 13.00–22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen lauantailisä.
A
7. Varastotyön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 6. kohdan mukaan.
Olosuhdelisät
Työehtosopimus
8. Lisiä maksetaan seuraavasti:
Raskaat tai likaiset olosuhteet
Lisä maksetaan poikkeuksellisen raskaissa tai likaisissa olosuhteissa tehtäviltä tunneilta.
Lisä on 7–11 % taulukkopalkasta tunnilta.
Muuten vaikeat olosuhteet
Lisä maksetaan myös muuten vaikeissa olosuhteissa tehtäviltä tunneilta.
Tällaista työtä voi olla esimerkiksi:
• työ ulko- tai lämmittämättömässä varastossa talviaikana
• työ tuoretavaravarastossa
• vaarallisten aineiden käsittely
• tai käsin suoritettavien suurten tavaramäärien siirtely.
Lisä on 7–11 % taulukkopalkasta tunnilta.
Lisiä määrättäessä selvitetään, miten suuri osa varastotyöntekijän työstä poik- keaa varastotyön keskimääräisistä olosuhteista sekä mikä osa työstä suoritetaan edellä mainituissa olosuhteissa.
Lisistä sovitaan paikallisesti.
Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Pakastevarastolisä
9. Pakastevarastossa tehdyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.
Pääasiallisesti pakastevarastossa työskentelevälle työntekijälle lisä maksetaan kaikilta tunneilta.
Työryhmän vanhin (nokkamies)
10. Työryhmän vanhin on erikseen nimetty varastotyöntekijä, joka:
• työskentelee pysyvästi varastoesimiehen apuna työnjohtotehtävissä ja
• tekee myös tavanomaista varastotyötä.
A
Taulukkopalkka on palkkaryhmä B2:n 8. vuoden taulukkopalkka korotettuna vähintään 10 %:lla.
Työehtosopimus
Hälytysraha
11. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön saman vuorokauden aikana säännöllisen työajan ulko- puolella.
Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.
14 § Konttorityöntekijät
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on kullekin konttorialalle tulevalle 1 vuosi.
Harjoitteluaika edellytetään konttorialalle tultaessa suoritettavaksi ainoastaan kerran.
Harjoittelijan palkka on 85 % konttorityöntekijän ko. vaativuustason 1. vuoden palkasta.
Työaikalisät
2. Kello 18.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Iltalisä maksetaan sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä (kello 18.00–24.00) kaksinkertaisena.
Lisää ei makseta:
• käytettäessä xxxxxxxx työaikaa tai
• työntekijän päättäessä itse säännöllisen työaikansa ajankohdasta.
Konttorityön liittyessä myyntityöhön lisä maksetaan 12 §:n 3.–6. kohtien mu- kaan.
Vaativuustasot
3. Vaativuustasot ovat palkkaliitteessä.
15 § Muut ammattiryhmät
1. Tämän pykälän ammattiryhmiin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.
A
Pika- ja noutotukkutyöntekijät
2. Pika- ja noutotukkutyöntekijän palkka määräytyy 13 §:n mukaan lukuun otta- matta 13 §:n 3., 5. ja 7. kohtia.
Työehtosopimus
Vahtimestarit
3. Vahtimestarin palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.
Työajan määräytyessä myymälässä työskentelevän työntekijän työajan perus- teella maksetaan ilta-, aattoilta-, yö- ja lauantailisä 12 §:n 3.–6. kohtien mukaan.
Työajan määräytyessä muulla perusteella maksetaan ilta-, yö- ja lauantailisä 13 §:n 2., 4. ja 6. kohtien mukaan.
Lisät voidaan sopia osaksi kokonaispalkkaa.
Lähetit
4. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Harjoittelijan palkka on 85 % palkkaryhmä A:n 1. vuoden palkasta.
Korjausompelijat
5. Korjausompelijan palkkaryhmä on B1.
Siivoojat
6. Kello 18.00–22.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Kello 22.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Ilta- ja yölisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, va- pun- ja itsenäisyyspäivänä.
7. Viikkotyöpäivien määrä voidaan sopia työsopimuksessa.
5. POISSAOLOT
16 § Sairastuminen
Palkanmaksun edellytykset
1. Palkka maksetaan, jos:
• työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä ja
A
• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Työehtosopimus
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta. Työnteki- jän on vaadittaessa esitettävä viipymättä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä.
Lääkärintodistus on haettava ensisijaisesti työterveyslääkäriltä tai muulta työn- antajan nimeämältä lääkäriltä.
Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus katsotaan hyväksyttäväksi to- distukseksi enintään 3 kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta jos:
• työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut kattavaa työterveyshuoltoa,
• työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä selvityksen työnantajalle ja
• kyseessä on tavanomainen infektiosairaus (esim. flunssa tai vatsatauti).
• Jos kyseessä on epidemiaksi todettu sairaus (esim. influenssa), sama terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja voi tutkimuksensa perusteella antaa tarvittaessa uuden todistuksen enintään 3 kalenteripäiväksi kerrallaan.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyy- destä edellisen kappaleen estämättä.
Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnan- taja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä uuden lääkärinlausunnon nimeämältään lääkäriltä.
Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hank- kimiskustannukset.
Menettely terveyspalveluiden puuttuessa
3. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta saada lääkärin, terveyden- tai sai- raanhoitajan todistusta terveyspalveluiden puuttuessa (tämä on todettava ja
A
tiedotettava etukäteen työpaikkakohtaisesti) iltaisin, öisin, viikonloppuisin tai pyhinä, on työntekijällä oikeus olla sairausajan palkkaa menettämättä pois omalla ilmoituksellaan enintään siihen saakka, kunnes palvelut ovat saatavilla.
Työehtosopimus
Työnantajalla on oikeus vaatia ilmoitus ennen jokaista vuoroa sekä käyntiä lääkärillä tai terveyden- tai sairaanhoitajan luona heti, kun palvelut ovat saata- villa. Perustellusta syystä työnantaja voi evätä tämän käyttömahdollisuuden ja velvoittaa palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien.
Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Omailmoitusmenettely
4. Alla oleva menettely ei koske yrityksissä ennen 1.2.2017 käyttöön otettuja omailmoitusjärjestelyjä.
Yrityksessä voidaan sopia työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) sairauspoissa- oloja koskevan omailmoitusmenettelyn käyttöönotosta. Omailmoitusmenettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta.
Sopimus voi koskea enintään 3 kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sai- rauspoissaoloja.
Omailmoitusmenettely koskee vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).
Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Työnantaja voi velvoittaa palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi.
A
Työskentely osittaisella työkyvyllä
Työehtosopimus
5. Jos työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön, voidaan hänen omaa tavanomaista työtään muokata tai keventää tai hän voi osallistua koulutukseen niin, että työskentely ei haittaa paranemista.
Työn keventämistä ja muokkaamista koskevat yleiset periaatteet ja ohjeistus tulee käsitellä työsuojelun yhteistoiminnassa (Työsuojelun yhteistoimintaso- pimus 2 §).
Työntekijä voi sairausloman sijaan tehdä myös muuta kuin tavanomaista työ- tään eli korvaavaa työtä. Korvaavan työn teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.
Korvaavan työn käyttöönottamisesta, ohjeistuksesta ja tiedottamisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti). Jos työpaikalla on luottamusmies tai toissijaisesti työsuojeluvaltuutettu, tästä sovitaan hänen kanssaan.
Työskentely tai osallistuminen työnantajan järjestämään koulutukseen sairaus- loman sijaan tulee aina perustua lääkärin arvioon jäljellä olevasta työkyvystä.
Ennen kevennetyn tai korvaavan työn käyttöönottoa asia on käsiteltävä työpaikal- la työsuojeluyhteistoiminnassa työntekijän turvallisuutta ja terveyttä koskevana aiheena. Käsiteltäviä aiheita ovat mm.:
• ns. tavanomaiset sairaudet (tyypillisesti esim. kuume, flunssa tai vatsataudit), joiden aikana työskentely ei ole mahdollista
• esimerkkitehtävät tai tehtävien muokkaukset, jotka mahdollistavat työskentelyn erityyppisistä terveysrajoituksista huolimatta.
Suunniteltaessa kevennettyä tai korvaavaa työtä työntekijällä on mahdollisuus käyttää avustajanaan työsuojeluvaltuutettua tai luottamusmiestä.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus pyynnöstä saada tiedot kevennetyn ja korvaa- van työn käytöstä yrityksessä.
A
Työehtosopimus
6. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä | Palkallisen jakson pituus |
alle kuukausi | sairausvakuutuslain xxxxxxxx- ajalta 50 % palkasta |
vähintään kuukausi | sairausvakuutuslain xxxxxxxx- aika |
vähintään 3 kk mutta alle 3 vuotta | 4 viikkoa |
3 vuotta – alle 5 vuotta | 5 viikkoa |
5 vuotta – alle 10 vuotta | 6 viikkoa |
vähintään 10 vuotta | 8 viikkoa |
Palkallisen jakson pituus on kuitenkin enintään 3 kuukautta työsuhteen kestosta riippumatta, jos työntekijä on työkyvytön häntä työssä kohdanneen väkivallan tai vakavan väkivallan uhkatilanteen vuoksi.
Palkallisen jakson pituus on vähintään 4 viikkoa työsuhteen kestosta riippumatta, jos työntekijä on työkyvytön työtapaturmasta johtuen. Tältä ajalta työntekijälle lain mukaan kuuluva päiväraha maksetaan työnantajalle enintään työnantajan maksamaa palkan määrää vastaavasti.
Sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäi- vää. Työntekijän sairastuessa uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä (ks. 7. kohta, Sairauden uusiutuminen).
Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä (ks. 9. kohta, alle 37,5 tuntia tekevät).
Ilta-, yö- ja lauantailisät maksetaan sairausajan palkassa, jos niitä olisi kertynyt työntekijälle sairausjakson aikana. Myyjien ja myymälätyöntekijöiden iltalisä mar- ras- ja joulukuun sunnuntailta maksetaan sairausajan palkassa yksinkertaisena.
Varaston lauantailisää (13 §:n 6. kohta) ei oteta huomioon sairausajan palkassa.
A
Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen.
Työehtosopimus
Paikallisesti voidaan sopia sairausajan palkan maksamisesta seuraavaa:
• Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka.
• Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairaus- vakuutuskorvauksen erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivä- rahan suuruudesta.
Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan palkalliselta jaksolta suoraan työntekijälle.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä sairauspäivä- rahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:
• lain perusteella
• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella
• tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.
Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.
Sairauden uusiutuminen
7. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön pa- luusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:
• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi 1 sairastumisjakso
• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.
A
Työehtosopimus
Työntekijän työsuhde on kestänyt 1 vuoden. Työntekijä saa sairastuessaan työsuhteen keston perusteella palkkaa enintään 4 viikolta eli 28 kalente- ripäivältä. Jaksoon sisältyviltä työpäiviltä maksetaan sairausajan palkka.
Sairaus- Sairaus- Sairaus-
poissaolo poissaolo poissaolo
16.5.
5.5.
21.4.
1.4. 13.4.
30.5.
13 pv + 15 pv 1 pv
28 pv
Ensimmäinen sairausjakso 1.4.–13.4. = 13 kalenteripäivää. Palkka maksetaan 13 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä.
Toinen sairausjakso samasta sairaudesta 21.4.–16.5. = 26 kalenteripäivää. Palkka maksetaan jäljellä oleviin (28 – 13) 15 kalenteripäivään 21.4.–5.5. sisältyviltä työpäiviltä.
Saman sairauden takia työntekijä jää vielä 30.5. sairauslomalle. Palkka maksetaan tältä jaksolta ainoastaan sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä 30.5. sen ollessa työntekijän työpäivä.
Saman sairauden uusiutuessa yli 30 päivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.
Karanteeni
8. Työntekijän ollessa poissa työstä tartuntatautilain perusteella hänelle makse- taan palkka tämän pykälän mukaan.
Alle 37,5 tuntia tekevät
9. Palkka maksetaan työvuoroluetteloon merkityiltä tunneilta.
Työvuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viik- kotyöajan mukaan.
A
Äkillinen sairaus perheessä
Työehtosopimus
1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissa- oloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle, huoltajan avio- tai avopuolisolle tai huoltajalle, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudes- sa, maksetaan palkka 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä 16 §:n mukaan.
Palkanmaksun edellytyksenä on, että
• lyhyt poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta ja
• lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos
• toisella huoltajalla,
• huoltajan avio- tai avopuolisolla tai
• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa,
ei ole ansiotyön työajan, työttömyysturvan aktiivisuusedellytyksen velvoitta- man palkkatyön, tai palveluksen, välimatkan (asuinpaikka), asevelvollisuuden tai siviilipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.
Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.
A
Työvuoro- | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
luettelo: | T | T | V | T | T | T | V |
lapsi sairaana ja työntekijä pois töistä | |||||||
Palkka maksetaan vain 3 kalenteripäivään (Ma–Ke) sisältyviltä (Ma–Ti). | |||||||
työpäiviltä
Esimerkki 33.
Työvuoro- To Pe La Su Ma Ti luettelo: T T V V T T
lapsi sairaana ja työntekijä pois töistä
Palkka maksetaan vain 3 kalenteripäivään (Pe–Su) sisältyvältä työpäivältä (Pe).
Työehtosopimus
Vihkiminen ja merkkipäivä
3. Työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
4. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
Kuolema ja hautajaiset
5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähi- omaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.
Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjeste- lyihin tarvittavaa aikaa.
Poissaolon kestäessä lähiomaisen kuoleman johdosta yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta. Lähiomaisen
A
hautajaisista johtuvasta, yli päivän kestävästä ajan tarpeesta on annettava työn- antajan pyynnöstä selvitys etukäteen.
Työehtosopimus
Lähiomaisia ovat muun muassa puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.
Poissaolo ei vähennä ansioita.
Kutsunta ja kertausharjoitukset
6. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen noudatetaan 18 §:n määräyksiä.
7. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus. Määräystä sovelletaan myös työntekijöihin, jotka siviilipalveluslain nojalla määrätään kertausharjoituksia korvaavaan täydennyspalveluun.
Yhteiskunnallinen toiminta
8. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessa työaikana:
• kunnanvaltuuston
• kunnanhallituksen
• valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn.
Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetyskorvauksesta.
Vaikeasti sairas lapsi
9. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu palkatto- maan poissaoloon (Vnp/85).
Vuosilomaedut
10. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitoa.
A
Palkanmaksun edellytykset
Työehtosopimus
Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a.–e.) edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:
a. Sairauden toteaminen
Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin mää- räämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
b. Välttämätön hammaslääkärikäynti
Välttämättömän hammaslääkärikäynnin ajalta jos:
• hampaasta aiheutuu työkyvyttömyys ennen hammaslääkärikäyntiä ja
• hammaslääkärikäynti on kiireellinen, eli vaatii käynnin samana päivänä tai saman työvuoron aikana eikä aikaa ole saatu työajan ulkopuolella ja
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa hammaslääkärikäynnin kiireellisyyden.
c. Raskaus
Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
d. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
Työntekijän käydessä:
• työterveyshuoltolain tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuun- nitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
- arvioitaessa työntekijän työkykyä työterveyshuoltolain perus- teella kolmikantakeskustelussa työntekijällä on mahdollisuus käyttää avustajanaan työsuojeluvaltuutettua
• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa
• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuksissa
• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.
Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paik- kakunnalla.
A
Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Vna 1339/2006: mammografia ja papakoe), mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.
Työehtosopimus
19 § Lapsen syntymä
Perhevapaat
1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan:
a. 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai
b. 3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuu- tuslain äitiysrahan.
Maksamisen edellytyksenä ovat:
• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja
• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.
Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruudesta.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Alle 37,5 tuntia tekevälle maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai 3 kuukauden palkka vapaan alkua edeltävän 9 kuukauden keskimääräi- sen viikkotyöajan mukaan. Keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle työsopi- muksessa sovitun viikkotyöajan maksetaan erotus sovitun viikkotyöajan mukaan.
Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus tai vastaavalta ajanjaksolta palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain isyysrahan. Muuten noudatetaan edellä esitettyä.
Muut perhevapaat ovat palkattomia.
Ilmoitusajat
3. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoi- tovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.
A
Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin 1 kuukausi.
Työehtosopimus
Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapaiden käytöstä kummankin vanhemman osalta.
Vapaan ajankohdan muuttaminen
4. Työntekijä voi työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä muuttaa aikai- semmin ilmoittamansa äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan ajankohdan noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa.
Työntekijä voi varhentaa äitiysvapaan tai muuttaa synnytyksen yhteydessä pi- dettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan sen ollessa tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.
Työntekijän keskeyttäessä vanhempain- tai hoitovapaan työkyvyttömyyden takia työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslain mukaisesti ilmoitetulta vanhempain- tai hoitovapaalta.
Työskentely vapaan aikana
5. Vanhempainvapaa ja hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoitamiseen.
Työntekijä voi työskennellä vapaan aikana edellyttäen, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny.
6. VUOSILOMA
20 § Vuosiloma
1. Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
Loman pituus
2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestet- tyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä:
• alle vuoden 2 arkipäivää
• vähintään vuoden 2,5 arkipäivää.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on työskennellyt:
A
• vähintään 14 päivää
• vähintään 35 tuntia.
Työehtosopimus
Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.
Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennellessä työsopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.
Esimerkki 34.
37,5 tuntia tekevän työntekijän toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyi koeaikapurkuun 10 työpäivän (= 75 työtunnin) jälkeen. Työ- sopimuksensa mukaan työntekijällä olisi ollut mahdollisuus työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa, mikäli työsuhde olisi jatkunut. Lomaoikeus lasketaan ”14 työpäivän” -ansaintasäännön perusteella.
Työntekijä ei ansaitse vuosilomapäiviä, mutta hänelle maksetaan työehto- sopimuksen mukainen prosentuaalinen lomakorvaus.
Esimerkki 35.
37,5 tuntia tekevän määräaikainen työsopimus päättyi sopimuksen mukaan 10 työpäivän (= 75 työtunnin) jälkeen. Työsopimuksensa mukaan työntekijällä ei olisi ollut mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa työsuhteen- sa aikana. Lomaoikeus lasketaan ”35 työtunnin”-ansaintasäännön perusteella.
Työntekijä ansaitsi työsuhteensa ajalta 2 lomapäivää, jonka perusteella hänelle maksetaan lomakorvaus.
Esimerkki 36.
Työntekijä työskentelee 8 tuntia päivässä. Työpäiviä on viikossa 3. Työso- pimuksensa mukaan työntekijällä ei ole mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa. Lomaoikeus lasketaan ”35 työtunnin” -ansain- tasäännön perusteella.
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta kuukaudelta, jossa on vähintään 35 työtuntia.
A
3. Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.
Työehtosopimus
Työnantajan on annettava ennen xxxxx määräämistä työntekijälle tai tämän edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.
Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhannus- aattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.
Loma ja vapaapäivä
4. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Vähin- tään 6 päivän loma voi alkaa ilman työntekijän suostumusta hänen maanan- taivapaapäivänään.
Enintään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suos- tumusta.
Vähintään 6 päivän loman päättyessä muuna arkipäivänä kuin lauantaina työn- tekijällä on tällä viikolla lomapäivien lisäksi vapaapäivä.
Vähintään 6 päivän pituisen lakisääteisen vuosiloman
• alkaessa maanantaina on loman alkamista edeltävä sunnuntai vapaa- päivä, ellei työntekijän aloitteesta kertaluonteisesti toisin sovita.
• päättyessä lauantaina on loman päättymistä seuraava sunnuntai va- paapäivä, ellei työntekijän aloitteesta kertaluonteisesti toisin sovita.
Lomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen
5. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei työpaikkakohtaisesti (23 §:n mukaisesti) sovita sen maksamisesta yrityksen normaalina palkanmak- supäivänä. Jos yrityksessä on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Enintään 6 päivän lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina palkan- maksupäivänä.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä maksetaan vuosilomalain mukaan.
A
6. Vuosilomapäivän palkka saadaan kuukausipalkasta jakajalla 25.
Työehtosopimus
Lomapalkka provision osalta lasketaan vuosilomalain mukaan.
Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymis- vuoden aikana ja hän on kuukausipalkkainen lomanmääräytymisvuoden lopussa (31.3.), hänen lomapalkkansa lasketaan tämän pykälän 8–11. kohdan mukaan.
Lomapalkan laskeminen lisien osalta
7. Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään suuruudeltaan vaihtelevat työehto- sopimukseen perustuvat lisät.
Tällaisia ovat mm. ilta-, yö- ja lauantailisät sekä säännölliseltä sunnuntaityöltä maksettu korotus työntekijän annettua työsopimuksessa suostumuksen sun- nuntaityöhön tai hänen työskennellessä työsopimuksensa perusteella kaikkina viikonpäivinä.
Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään lomanmääräytymisvuoden aikana mak- setuista lisistä:
• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle 1 vuoden
• 12,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään 1 vuoden.
Alle 37,5 tuntia tekevät
8. Lomapalkka tai -korvaus on sekä tuntipalkkaisella että suhteutettua kuukausi- palkkaa saavalla jäljempänä esitetystä lomanmääräytymisvuoden ansiosta:
• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden
• 12,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.
Esimerkki 37.
Työntekijä on ollut työsuhteessa lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä 8 kuukautta, näistä 5 kuukautena kunakin vähintään 35 tuntia. Lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. koko työssäoloajan ansio ilta- ja
A
lauantailisineen on 6 130 euroa. Ansiossa on huomioitu myös pidettyjen vuosivapaiden ajalta maksettu palkka.
Työehtosopimus
Työntekijä on ansainnut vuosilomaa 5 × 2 päivää eli 10 päivää. Lomapalkkaa hän saa 10 % 6 130 eurosta eli 613 euroa. Yhden annettavan lomapäivän palk- ka saadaan jakamalla lomapalkka lomapäivillä eli 613 euroa : 10 = 61,30 euroa.
Lomarahana maksetaan 50 % 613 eurosta eli 306,50 euroa.
Esimerkki 38.
Työntekijä on ollut työsuhteessa lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä yli vuoden. Hän on työskennellyt joka kuukausi vähintään 35 tuntia.
Lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. koko työssäoloajan ansio ilta- ja lauantailisineen on 16 320 euroa. Ansiossa on huomioitu myös pidettyjen vuosivapaiden ajalta maksettu palkka. Työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallista palkkaa 9. kohdan mukaisten poissaolojen ajalta, jos työn- tekijällä olisi niitä ollut lomanmääräytymisvuoden aikana.
Työssäoloajan ansioon ei oteta mukaan maksettuja lomapalkkoja eikä lomarahoja.
Työntekijä on ansainnut vuosilomaa 12 × 2,5 päivää eli 30 päivää. Kerty- neestä lomasta annetaan 24 päivää kesälomana ja 6 päivää talvilomana.
Lomapalkkaa hän saa 12,5 % 16 320 eurosta eli 2 040 euroa.
Yhden annettavan lomapäivän palkka saadaan jakamalla lomapalkka lo- mapäivillä eli 2 040 euroa : 30 =68 euroa. Kesälomapalkka on 24 × 68 =
1 632 euroa. Talvilomapalkka on 6 × 68 euroa = 408 euroa. Lomaraha on 50 % kesäloma- ja talvilomapalkasta.
9. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansio muodostuu:
• työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätä- ja ylityön ajalta makset- tua palkkaa
• poissaoloajalta maksetusta palkasta (7 § 5. kohta ja 17–18 §) ja
• laskennallisesta palkasta.
A
10. Maksettuun palkkaan lisätään laskennallista palkkaa:
Työehtosopimus
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä loman- määräytymisvuoden aikana (75 työpäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot).
Esimerkki 39.
a. Työntekijän työsuhde on kestänyt 4 vuotta ja hän työskentelee 5 päivänä viikossa. Hänellä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana yksittäisiä pal- kallisia sairauspoissaoloja yhteensä 40 työpäivää ja lisäksi yhdenjaksoinen 9 viikon sairauspoissaolo, jonka ajalta palkkaa on maksettu 5 viikolta eli 25 työpäivältä.
Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan sairauspoissaolojen ajalta maksettu palkka 65 (40 + 25) työpäivältä sekä lisäksi laskennallista palkkaa 10 päivältä eli palkkaa yhteensä 75 työpäivältä.
b. Työntekijän työsuhde on kestänyt 11 vuotta ja hän työskentelee 5 päivänä viikossa. Hänellä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana yksittäisiä pal- kallisia sairauspoissaoloja yhteensä 40 työpäivää ja lisäksi yhdenjaksoinen 9 viikon sairauspoissaolo, jonka ajalta palkkaa on maksettu 8 viikolta eli 40 työpäivältä.
Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan sairauspoissaolojen ajalta maksettu palkka 75 (40 + 35) työpäivältä.
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan (105 kalenteripäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)
• äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan vuosilomaa kerryttävältä ajalta
• lomautuksen ajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden
• lomautuksen ajalta yhteensä enintään 42 kalenteripäivältä ansaittaessa xxxxx 35 tunnin säännön mukaan
• tilapäisen hoitovapaan ajalta (työsopimuslain 4:6 §)
• pakottavien perhesyiden ajalta (työsopimuslain 4:7 §)
• ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä
A
• ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaes- sa lomaa 35 tunnin säännön mukaan
Työehtosopimus
• sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi.
11. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan tai kuukausipalkkaisella poissaolon alkamishetken kuukausipalkan mukaan.
Jos tuntipalkkaisella ei ole sovittu keskimääräistä viikkotyöaikaa, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.
12. Jos alle 37,5 tuntia tekevällä työntekijällä ei ole lomapäiviä, lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden loppuun (30.9.) mennessä.
20 a § Vuosilomalain mukaisen lisävapaapäivän korvaus
Lisävapaapäivän korvauksen laskenta kokoaikaisella kuukausipalkkaisella työntekijällä
1. Yhden lisävapaapäivän palkka saadaan kuukausipalkasta jakajalla 25. Tähän lisätään todellinen tai keskimääräinen työaikalisien kertymä samalla tavalla kuin sairausajan palkan laskennassa (16 § 6. kohta).
Lisävapaapäivien korvauksen laskenta alle 37,5 tuntia tekevällä
2. Lisävapaapäivien korvaus alle 37,5 tuntia tekevällä työntekijällä annettaessa lisä- vapaapäivät työsuhteen aikana
Korvaus ja siihen kuuluvat työaikalisät lisävapaapäivien ajalta lasketaan kuten sairausajan palkka (16 § 6. kohta).
3. Lisävapaapäivien korvaus alle 37,5 tuntia tekevällä työntekijällä työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä ansaituilta ja pitämättömiltä lisävapaapäiviltä korvaus lasketaan alle 37,5 tuntia tekevällä työntekijällä tässä yhteydessä määritetyn suhteutetun kuukausipalkan (11 § 15. kohta) mukaan, joka
A
jaetaan 25:llä ja kerrotaan lisävapaapäivien määrällä. Työaikalisät lisäva- paapäiviltä maksetaan keskimääräisenä samalla tavoin kuin sairausajan palkassa (16 § 6. kohta).
Työehtosopimus
4. Lisävapaapäiväkorvauksen maksamisessa noudatetaan työehtosopimuksen 20 §:n 5. kohdan määräyksiä.
21 § Lomaraha
Suuruus
1. Xxxxxxxx on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa vastaavasta lo- mapalkasta.
Maksamisedellytykset
2. Lomaraha maksetaan työntekijän:
• aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja
• palatessa työhön heti loman päätyttyä. Lomaraha maksetaan myös työntekijän:
• oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen xxxxx alkamista tai sen päätyttyä
• ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitusta syystä.
Edellytysten jäädessä toteutumatta lomaraha voidaan periä takaisin.
Esimerkki 40.
37,5 tuntia tekevä pitää 24 päivää kesälomaa ja 6 päivää talvilomaa. Työn- tekijän peruskuukausipalkka on 1 680 euroa ja kuukausikohtaisia lisiä hän saa 5 % eli 84 euroa. Työntekijä on ansainnut lomanmääräytymisvuodelta 1.4.–31.3. tuntikohtaisia lisiä (ilta- ja lauantailisiä) 968 euroa. Vuosiloma- palkkaan niistä lisätään 12,5 % eli 121 euroa.
Kesälomapalkka on:
(1 680 euroa + 84 euroa) × 24 + (24/30 × 121 euroa) = 1 790,24 euroa
25
A
Lomaraha kesäloman osalta on 50 % kesälomapalkasta 1 790,24 eurosta eli 895,12 euroa.
Talvilomapalkka on:
(1 680 euroa + 84 euroa) × 6 + (6/30 × 121 euroa) = 447,56 euroa.
25
Lomaraha talviloman osalta on 50 % talvilomapalkasta 447,56 eurosta eli 223,78 euroa.
Lomaraha kesä- ja talviloman osalta on yhteensä 1 118,90 euroa.
Työehtosopimus
Hoitovapaa
3. Hoitovapaalla pidettävän tai hoitovapaaseen päättyvän vuosiloman osalta lomaraha maksetaan työntekijän palattua työhön hoitovapaalta ennakkoilmoi- tuksen tai siihen tehdyn muutoksen mukaisesti.
Varusmiespalvelus
4. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asian- mukaisesti työhön.
Xxxxxxxx on 50 % ennen palvelukseen astumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta.
Työsuhteen päättyminen loman aikana
5. Työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä loman aikana tai loman viimeisenä päivänä maksetaan lomaraha.
Esimerkki 41.
Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7.–10.8.
A
Työntekijä saa lomarahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7.–10.8.) lo- mapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomarahaa ei makseta.
Työehtosopimus
Eläkkeelle siirtyminen
6. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siirtyessä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.
Maksamisaika
7. Lomaraha maksetaan loman alkaessa, ellei työpaikkakohtaisesti (23 §:n mu- kaisesti) sovita sen maksamisajasta toisin. Jos yrityksessä on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
Puolet kesäloman lomarahasta voidaan maksaa viimeistään joulua edeltävänä palkanmaksupäivänä. Työsuhteen päättyessä ennen sitä lomaraha maksetaan lopputilissä.
Esimerkki 42.
Työntekijän lomaraha kesäloman osalta on 895,12 euroa. Se maksetaan loman alkaessa.
Toisena vaihtoehtona on maksaa loman alkaessa puolet lomarahasta eli 447,56 euroa. Toinen osa 447,56 euroa maksetaan viimeistään joulua edeltävän palkanmaksun yhteydessä.
Jos työntekijän työsuhde päättyy esimerkiksi lokakuussa, lomarahan toinen osa maksetaan lopputilin yhteydessä.
Enintään 6 lomapäivän lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaalina palkan- maksupäivänä.
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
8. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti lomarahan pitämisestä vas- taavana palkallisena vapaana.
Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.
A
Työehtosopimus
Työntekijän sairastuessa lomarahavapaaseen noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.
Esimerkki 43.
Työntekijän lomaraha on 600 euroa ja tuntipalkka 10 euroa. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet koko lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Työn- tekijä saa palkallista vapaa-aikaa 60 tuntia.
Esimerkki 44.
Työntekijän lomaraha on 750 euroa ja tuntipalkka 11,59 euroa. Työntekijän työsopimustunnit ovat 30 t/viikko. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet, että työntekijä pitää 2 viikkoa lomarahavapaata.
Työntekijän koko lomarahavapaa olisi 64,71 tuntia, josta vähennetään 2 viikon työtunnit (60 t/2viikkoa). Jäljelle jäävät tunnit (4,71 tuntia) makse- taan rahana. Työntekijä saa palkallista vapaa-aikaa 2 viikkoa (30 t/viikko) ja tämän lisäksi hänelle maksetaan lomarahaa 54,59 euroa.
Alle 37,5 tuntia tekevät
9. Xxxxxxxxx maksaminen edellyttää, että työntekijä on ansainnut vuosiloma- päiviä.
7. MATKAT
22 § Matkakustannukset
Matkakustannukset
1. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• valtion matkustussäännön mukaan
• verohallituksen päätöksen mukaan
• yrityksen matkustussäännön mukaan.
Yrityksen matkustussääntö
2. Yrityksen matkustussäännössä korvaukset määräytyvät valtion matkus- tussäännön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) verohallituksen päätöksen mukaan.
A
3. Noudatettaessa verohallituksen päätöstä tai yrityksen matkustussääntöä päivärahaa ei makseta:
Työehtosopimus
• työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alueella toimivassa yrityksessä
• työntekijän osallistuessa yrityksen tai kaupparyhmittymän sisäiseen koulutukseen työnantajan maksaessa kustannukset.
Ateriakorvaus
4. Ateriakorvaus maksetaan:
• työmatkan kestäessä vähintään 6 tuntia ja
• työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työpaikkaruokailuun tai kotiruokailuun.
Ateriakorvausta ei makseta:
• työntekijän saadessa koko- tai osapäivärahan tai
• työntekijän työskennellessä yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimipaikassa.
Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.
8. SOPIMINEN TYÖPAIKALLA
23 § Työpaikkakohtainen sopiminen
1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa sopijaosapuolia ovat:
• työnantaja ja luottamusmies,
• työnantaja ja kaikki sopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät yhdessä tai
• työnantaja ja työntekijä,
ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu.
Työpaikkakohtainen sopimus:
• on tehtävä kirjallisesti
• voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi
• toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla
• yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla
• sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
A
2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomi- sesta huolimatta jakson loppuun.
Työehtosopimus
3. Työpaikkakohtainen sopimus tehdään erillisenä asiakirjana, ei osana työsopi- musta. Työpaikkakohtaisen sopimuksen irtisanominen ei johda työsopimuksen irtisanomiseen, vaan se on irtisanottavissa itsenäisenä sopimuksena.
24 § Paikallinen sopiminen
1. Tämän työehtosopimuksen nojalla tehdyt toistaiseksi voimassa olevat paikal- liset sopimukset voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole toisin sovittu.
9. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
25 § Erinäiset määräykset
Noudatettavat sopimukset
1. Kaupan työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:
• Koulutussopimus (s. 152–155)
• Luottamusmiessopimus (s. 128–140)
• Työsuojelun yhteistoimintasopimus (s. 140–151)
• Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä
• Työpaikkaruokailua koskeva sopimus
• Yhteistoimintasopimus
• Yleissopimus.
Tämän lisäksi työehtosopimuksen liitteenä on:
• keskusjärjestöjen Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päih- deasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla; ja
• liittojen laatima Suositus työpaikalla tapahtuvan oppimisen pelisäännöistä.
Koulutussopimus, Luottamusmiessopimus ja Työsuojelun yhteistoimintasopimus ovat tämän työehtosopimuksen osiossa D Sopimukset. Muut sopimukset ja suo- situkset ovat erillisessä liitteessä. Liite on sekä Kaupan liiton että Palvelualojen ammattiliiton kotisivuilla.
Jäsenmaksuperintä
2. Työntekijän pyynnöstä työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne liiton pankkitilille.
A
Perinnässä noudatetaan Sopimusta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä.
Kokoontuminen työpaikalla
Työehtosopimus
3. Palvelualojen ammattiliiton yhdistykset, ammattiosastot, työhuonekunnat tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä jos:
• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista
• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan
• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.
Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.
Luottamusmies
4. Työnantaja selvittää uusille työntekijöille yrityksen neuvottelu- ja luottamus- miesjärjestelmän.
Työnantaja ja yrityksen luottamusmies sopivat luottamusmiesasioiden tiedot- tamistavoista yrityksen työntekijöille.
Luottamusmiessopimus on tämän työehtosopimuksen osiossa D Sopimukset.
PAMin valtuuston ja hallituksen jäsen
5. Palvelualojen ammattiliitto PAMin valtuuston jäsenelle järjestetään mahdolli- suus osallistua valtuuston kokouksiin sekä liittokokouksiin ja hallituksen jäsenelle hallituksen kokouksiin.
Perehdyttäminen
6. Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä, harjoittelijoita tai ammatillisen tutkinnon suorittajia on oltava ennalta määrätty ja ammattitaitoinen. Tällaiselle henkilölle on varattava riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.
Jos työpaikkaohjaajalle tai työntekijälle, joka osallistuu koulutuksen toteuttami- seen, maksetaan suorituspalkkaa tai vastaavaa palkan osaa, hänelle maksetaan edellä tarkoitettu palkan osa keskimääräisenä siltä ajalta, jolloin hän toimii työpaikkaohjaajana tai ohjaajana.
Ryhmähenkivakuutus
7. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.
A
8. Työnantaja hankkii vakinaiselle myyjälle käyttökelpoisen työasun, ellei työ- paikkakohtaisesti (23 §: n mukaisesti) sovita toisin korvaavasta järjestelystä.
Työehtosopimus
Työnantaja huoltaa työasun, ellei työntekijän kanssa korvausta vastaan toisin sovita.
Työasut – varastotyöntekijät
9. Työnantaja hankkii vakinaiselle varastotyöntekijälle suoja- tai työpuvun ja työkäsineet.
Työnantaja huoltaa työasun, ellei työntekijän kanssa korvausta vastaan toisin sovita.
Kassavaje
10. Työnantaja ja työntekijä selvittävät kassavajeen syntymiseen liittyvät tekijät ennen mahdollisen vahingonkorvauksen perimistä.
Asian jäädessä erimieliseksi noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelujär- jestystä.
10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA
26 § Erimielisyydet
Paikalliset neuvottelut
1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnan- tajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.
Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan 2 kappaleena erimielisyysmuistio.
Liittoneuvottelut
2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.
Neuvottelujen toteutus
3. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.
Työtuomioistuin
4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
A
27 § Työrauha ja sopimusrikkomukset
1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.
Työehtosopimus
2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslain mukaan.
11. VOIMASSAOLO
28 § Sopimuksen voimassaolo
1. Sopimus on voimassa 31.1.2022 asti.
2. Sopimus jatkuu 31.1.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjal- lisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.
3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset, muutoin irtisanominen on mitätön.
A
Ammattiryhmäpöytäkirjat
Pöytäkirjat
B
AMMATTIRYHMÄPÖYTÄKIRJAT ASENTAJAT JA HUOLTOMIEHET
1 § Ulottuvuus
Ammattiryhmäpöytäkirjat
1. Pöytäkirja koskee asentajia ja huoltomiehiä.
2. Pöytäkirja ei koske huolto- ja liikenneasemien huoltoasentajia eikä kiinteistö- huoltomiehiä.
3. Asentajiin ja huoltomiehiin noudatetaan soveltuvin osin työehtosopimuksen määräyksiä jäljempänä esitetyin poikkeuksin.
4. Työehtosopimuksen 7 §:n määräyksiä noudatetaan siten kuin on sovittu myy- jien ja varastotyöntekijöiden osalta.
5. Työehtosopimuksen 4 luvun määräyksiä ei noudateta lukuun ottamatta osakuukauden palkkaa (11 § 10. kohta).
2 § Ohjeelliset ansioluvut ja vähimmäispalkka
1. Ohjeelliset ansioluvut sisältävät kuukausipalkan mukaan lukien bonukset, lisät ja luontoisedut.
Vaativuustaso | Ohjeellinen ansioluku |
1. | 1 750–2 050 euroa |
2. | 1 900–2 350 euroa |
3. | 2 150–2 600 euroa |
Ohjeelliset ansioluvut eivät ole sitovia vähimmäispalkkoja.
Vaativuustasot
2. Vaativuustasot ovat:
1. taso
• pääosin rutiininomaiset asennus-, kokoonpano- ja kaapelointityöt
• helpohkot laitteiden ja koneiden huolto- ja korjaustyöt
• määräaikaishuolto-, puhdistus-, testaus- ja säätötyöt
B
• rutiininomaista vaativammat, itsenäisesti hoidettavat asennus- ja kokoonpanotyöt
• ohjauksen alaisena hoidettavat vaativat asennus- ja kokoonpanotyöt
• itsenäisesti hoidettavat laitteiden ja koneiden huolto- ja korjaustyöt
Ammattiryhmäpöytäkirjat
3. taso
• itsenäisesti hoidettavat vaativat asennus- ja kokoonpanotyöt
• itsenäisesti hoidettavat vaativat laitteiden, koneiden ja järjestelmien asiakaspalvelu-, käyttöönotto- ja ylläpitotyöt.
Kunkin vaativuustason sisällä työsuorituksen, ammattitaidon ja henkilökohtaisten ominaisuuksien tulisi vaikuttaa palkkauksen suuruuteen, esimerkiksi:
• työsuoritus
määrä, nopeus, laatu ja tulos
• ammattitaito
koulutuksella ja kokemuksella hankitut taidot ja tiedot suhteessa työn vaatimiin taitoihin ja tietoihin,
ammattitaidon käytettävyys ja monipuolisuus, ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen
• henkilökohtaiset ominaisuudet
luotettavuus, täsmällisyys, aloitteellisuus ja työtehtäviin liittyvä kielitaito.
Vähimmäispalkka
3. Asentajan ja huoltomiehen vähimmäispalkat ovat palkkaliitteessä.
3 § Matkakustannukset
1. Kilometri- tai vastaavia korvauksia maksetaan asunnon ja työkohteen väli- seltä matkalta tämän ollessa olennaisesti pitempi kuin asunnon ja varsinaisen työpaikan välinen matka.
2. Sen lisäksi mitä ateriakorvauksesta on sovittu työehtosopimuksessa, ateria- korvausta ei makseta henkilölle, jos hänellä on oikeus saada ruokailulipuke joko luontoisetuna tai maksamalla siitä verotusarvo.
3. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen 22 §:n määräyksiä.
B
1. Lomaraha voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan paikallisesti sopimalla.
2. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä lukuun ottamatta
8. kohtaa.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
HUOLTO- JA LIIKENNEASEMATYÖNTEKIJÄT
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee kaikkia huolto- ja liikenneasemien työntekijöitä.
2. Työntekijöihin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.
2 § Sunnuntaityö
Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.
Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä sään- nöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon peruspal- kassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan (kuten lisä- ja ylityökorvaukset, ks. työehtosopimus 9 § 20. kohta).
3 § Palkat
Harjoitteluaika
1. Harjoitteluaika on 1 vuosi.
Autonpesijä sekä huolto- ja liikenneaseman siivooja ovat heti 1. vuoden työn- tekijöitä.
Harjoittelijan palkka on 85 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.
B
Ammattiryhmäpöytäkirjat
2. Palkkaryhmät
TES-nimike | Palkkaryhmä |
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä I | A |
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä II | B1 |
Huoltoasentaja I | B2 |
Huoltoasentaja II | C1 |
Huoltoasentaja III | C2 |
Palkkaryhmä määräytyy sen mukaan, mitä työtä työntekijä tekee pääosan työ- ajastaan.
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä kuuluu palkkaryhmään B1 hänen työskennel- lessä sellaisella huolto- tai liikenneasemalla, jossa on:
• vähintään 2 000 artikkelin päivittäistavarakauppa tai
• sellainen kahvila/ravintola, jossa omassa keittiössä valmistetaan lounas- tai vastaavia ruoka-annoksia ja anniskellaan enintään 5,5 tila- vuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia.
Muuten työntekijä kuuluu palkkaryhmään A.
Työntekijän tehdessä pääosan työajastaan avustavaa työtä hän kuuluu palkka- ryhmään A.
Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijä
3. Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee pääasiallisesti huolto- ja liikenneasemalla toimivassa ravintolassa, jos- sa anniskellaan yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia.
Ravintolatyöntekijän palkka määräytyy palkkaliitteen mukaan.
Luvanhaltijan edustajan sijainen
4. Huolto- ja liikenneaseman ravintolatyöntekijälle, joka työskentelee työnan- tajan määräämänä luvanhaltijan edustajan sijaisena yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia anniskelevassa ravintolassa, maksetaan sijaisuustunneilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkka.
B
Työntekijän henkilökohtaisen palkan ollessa jo vähintään palkkaliitteen mukainen tuntipalkka, hänen palkkauksessaan ei tapahdu muutoksia.
Huolto- ja liikenneaseman ravintolaesimies
Ammattiryhmäpöytäkirjat
5. Huolto- ja liikenneasemalla työskentelevän ravintolaesimiehen sekä alkoho- lilain edellyttämän ja työnantajan määräämän luvanhoitajan edustajan palkka määräytyy palkkaliitteen mukaan.
Huoltoasentajien vaativuustasot
6. Huoltoasentajien vaativuustasot ovat töiden pääasiallisuuden perusteella seuraavat:
Huoltoasentaja I: Voitelu-, öljynvaihto- ja alustatyöt, pakoputkiston korjaus- ja rengastyöt sekä auton koriin liittyvät huoltotyöt.
Huoltoasentaja I:n palkkaryhmä on B2.
Huoltoasentaja II: Määräaikais- ja merkkihuoltojen suorittaminen, jarru-, kytkin- ja ohjauslaitetyöt sekä ns. testaukset ja niiden aiheuttamat säätötyöt.
Huoltoasentaja II:n palkkaryhmä on C1.
Huoltoasentaja III: Vaativat asennustyöt, esimerkiksi moottorin ja voimansiirto- laitteiden sekä diesellaitteiden korjaus.Huoltoasentaja III:n palkkaryhmä on C2.
4 § Lisät
1. Huolto- ja liikenneasema, jossa alle 2 000 artikkelin päivittäistavarakauppa tai jossa ei päivittäistavarakauppaa
• Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Lisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä
• Kello 00.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Lisä maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
2. Huolto- ja liikenneasema, jossa vähintään 2000 artikkelin päivittäistavara- kauppa ja jonka päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala enintään 400 m²
• Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä. Lisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
B
• Kello 00.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä. Lisä maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä.
3. Huolto- ja liikenneasema, jossa yli 400 m² päivittäistavarakauppa.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
• Päivittäistavarakaupassa tehdystä työstä lisät maksetaan työehto- sopimuksen 12 §:n mukaan.
• Muusta kuin päivittäistavarakaupassa tehdystä työstä lisät maksetaan
1. kohdan mukaan.
Kielilisä
4. Työntekijälle maksetaan kielilisä:
• tavanomaisessa asiakaspalvelussa hänen joutuessa käyttämään lähes päivittäin useampaa kuin 1 kieltä tai
• muussa työtehtävässä työnantajan edellyttäessä hänen käyttävän lähes päivittäin useampaa kuin 1 kieltä.
Käytettäessä kielitaitoa vain osan vuotta (esim. turistiaika) kielilisä maksetaan vain tältä ajalta.
Ennen 1.4.2018 kielilisään oikeutetut työntekijät:
Kielilisä on 5 % taulukkopalkasta / kieli.
Työnantajan edellyttäessä tavanomaista parempaa kielitaitoa maksetaan 5 prosenttia suurempaa lisää.
1.4.2018 tai sen jälkeen kielilisän piiriin tulevat työntekijät:
Kielilisä on 3 % taulukkopalkasta / kieli.
Työnantajan edellyttäessä tavanomaista parempaa kielitaitoa kielilisä on 5 %.
Hälytysraha
5. Hälytysraha maksetaan työntekijän poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön saman vuorokauden aikana säännöllisen työajan ulko- puolella.
Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.
B
1. Työnantaja hankkii työntekijälle työasun.
2. Työnantaja huoltaa työasun, ellei työntekijän kanssa korvausta vastaan toisin sovita.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
3. Työnantaja hankkii huoltoasentajalle, autonpesijälle ja alustasuojaajalle suojavaatteet ja –jalkineet.
KIOSKIMYYJÄT
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee kiinteissä tai niihin rinnastettavissa kioskeissa työskenteleviä kioskimyyjiä.
Kioski- ja siihen verrattavalla kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jota harjoitetaan liikehuoneistosta, jossa kioskikaupan vakinainen liiketoimintakäytössä oleva myyntipinta-ala on enintään 100 neliömetriä.
2. Pöytäkirja ei koske ns. katukeittiöiden työntekijöitä.
3. Pöytäkirjan soveltamispiiriin kuuluviin kioskimyyjiin noudatetaan soveltuvin osin työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.
2 § Palkat
1. Kioskimyyjän palkkaryhmä on B1.
3 § Ilta- ja yölisä
Iltalisä
1. Kello 18.00–23.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen iltalisä.
Yölisä
2. Kello 23.00–06.00 tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä.
Ilta- ja yölisät sunnuntaina
3. Ilta- ja yölisät maksetaan yksinkertaisena sunnuntaina, kirkollisena juhla-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä tehdystä työstä.
B
Työsopimuksessa sovitaan viikkotyöpäivien määrä.
5 § Sunnuntaityö
Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä sään- nöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon peruspal- kassa.
Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan (kuten lisä- ja ylityö- korvaukset, ks. työehtosopimus 9 § 20. kohta).
PROVISIOPALKKAISET MYYJÄT
1 § Henkilökohtainen provisiopalkka
Provision osalta noudatetaan seuraavaa:
• Provisio maksetaan täysimääräisenä huolimatta kaupan jälkeen tava- rassa ilmenneestä virheestä, jos virhe on syntynyt tavaran valmistuksen tai
kuljetuksen aikana eikä se ole ollut tiedossa kauppaa tehtäessä.
• Myyjällä on oikeus työsuhteen päättymisen jälkeen erääntyviin provisi- oihin samojen periaatteiden mukaan kuin työsuhteen jatkuessa.
• Siirrettäessä myyjä työsopimuksen mukaisesta työstä olennaisesti poikkeavaan työhön siirron vaikutus provision kertymään selvitetään.
2 § Keskimääräinen päiväpalkka
1. Keskimääräinen päiväpalkka provision osalta lasketaan 2 kertaa kalenterivuo- dessa 12 edellisen kalenterikuukauden (laskenta-aika) ansion perusteella.
Laskenta-aikana säännölliseltä työajalta maksettu ja maksettavaksi erääntynyt provisio jaetaan laskenta-ajan todellisilla työpäivillä.
B
Tuntipalkka lasketaan jakamalla päiväpalkka työpäivän keskimääräisillä tun- neilla.
2. Liitot suosittelevat laskenta-ajoiksi 1.4.–31.3. ja 1.10.–30.9. välisiä aikoja.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
3. Työsuhteen alkaessa kesken kalenterivuotta käytetään laskentaperusteena työsuhteeseen sisältyneiden kalenterikuukausien keskimääräistä ansiota.
Muilta osin noudatetaan 1. kohtaa.
SOMISTAJAT
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee somistajia ja somistajaharjoittelijoita.
2. Somistajiin ja somistajaharjoittelijoihin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä alla esitetyin poikkeuksin.
2 § Työpalkat
Palvelusaika
1. Palvelusaikaan lasketaan tämän pöytäkirjan tarkoittamassa ammatissa työs- kennelty aika.
Palvelusaika tarkoittaa kyseisessä vaativuustasossa työskenneltyä aikaa.
2. Siirto vaativuustasossa määräytyy työehtosopimuksen 11 §:n 7. kohdan mukaan.
Vaativuustasot
3. Vaativuustasot ovat Somistaja I ja Somistaja II.
Somistaja kuuluu Somistaja I:een, elleivät työtehtävät edellytä hänen kuulumis- taan Somistaja II:een.
Somistaja II:een kuuluu somistaja, joka itsenäisesti runko-ohjeen mukaan suun- nittelee ja tekee ikkunoiden, myyntipisteiden tai shoppien somistuksia tai hoitaa lehti-ilmoituksia.
B
Erityisen vaativa somistus
4. Somistajan tehdessä erityisen vaativaa somistusta hänelle maksetaan vähin- tään Somistaja II:n palkkaa 20 %:lla korotettuna.
Erityisen vaativaa somistusta on esimerkiksi:
• sarjamainosteiden suunnittelu
Ammattiryhmäpöytäkirjat
• myymälöiden ja tavaratalojen vaativat mainonnalliset sisustusratkaisut
• messu- tai näyttelyosastojen suunnittelu
• näytöksien showtekniikan järjestely.
Työkohtaisuuslisä
5. Lisä määräytyy työehtosopimuksen 11 §:n 5. kohdan mukaan.
Lisä voidaan maksaa myös somistajalle, joka:
• on nimetty työryhmän vanhimmaksi
• työskentelee toistuvasti likaisissa, raskaissa tai muuten poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Kielilisä
6. Kielilisä maksetaan somistajan joutuessa käyttämään lähes päivittäin työteh- tävissään useampaa kuin 1 kieltä kirjallisesti.
Muuten noudatetaan työehtosopimuksen 11 §:n 9. kohdan määräyksiä.
3 § Työasut
1. Työnantaja hankkii vakinaiselle somistajalle käyttökelpoisen työasun.
2. Työnantaja omistaa ja huoltaa työasun, ellei työntekijän kanssa korvausta vastaan toisin sovita.
TUKKUMYYJÄT JA OSTAJAT
1 § Ulottuvuus
1. Pöytäkirja koskee tukkukaupan tukkumyyjiä ja myyntityöhön liittyvässä asia- kasneuvonnassa työskenteleviä.
2. Pöytäkirja ei koske tukkumyyjää, joka saa osan tai koko palkan provisiona.
B
1. Vaativuustasoihin sijoittelussa otetaan huomioon mm. seuraavia vaativuus- tekijöitä:
• tehtävän edellyttämä aktiivisuus ja itsenäisyys
• vastuu ja itsenäisen päätöksenteon laajuus
• tehtävän edellyttämä erityisasiantuntemus
Ammattiryhmäpöytäkirjat
• liiketaloudellisten tekijöiden hallinta
• suunnittelutehtävät
• uusien asiakkaiden hankinta
• ohjaus- ja esimiestehtävät.
2. Tukkumyyjien vaativuustasot ovat seuraavat:
Tukkumyyjä I
Normaali myyntityö, jolle on tyypillistä:
• myynti ja tarjonta ohjeiden mukaan
• tilausten vastaanotto
• myyntimatkat ohjeiden mukaan
• täydennystilaukset
• vastaavan tasoinen ostotyö ohjeiden mukaan.
Tukkumyyjä I:n palkkaryhmä on D. Tukkumyyjä II
Vaativa myyntityö, jolle on tyypillistä:
• vastuu tavararyhmän kaikkien artikkeleiden tarjonnasta ja myynnistä
• osallistuminen myös ostotoimintaan
• asiakkaiden ohjaus ja neuvonta
• myynnin edistäminen
• myyntimatkat ohjeiden mukaan
• vastaavan tasoinen ostotyö.
Tukkumyyjä III
Erittäin vaativa myyntityö, jolle on tyypillistä:
• tehtävien itsenäisyys, esimerkiksi vuosisopimusten, asiakkaiden ja tarjousten suhteen
• vaativien markkinointitehtävien itsenäinen suunnittelu, toteutus ja seuranta
• vastaavan tasoinen ostotyö.
B
Tukkumyyjä II:n ja III:n taulukkopalkat ovat palkkaliitteessä.
3 § Muut määräykset
Muuten noudatetaan työehtosopimuksen ja sen konttorityöntekijöiden työeh- tomääräyksiä.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
VARASTOTYÖNTEKIJÄT
1 § Suorituspalkkaus
1. Suorituspalkka muodostuu kiinteästä ja muuttuvasta palkanosasta. Muuttuva palkanosa perustuu pääasiallisesti työsuorituksen määrän ja laadun mittaa- miseen, joko yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti. Suorituspalkalla ei tarkoiteta palkkiopalkkaa eikä tulos- ja voittopalkkioita.
2. Suorituspalkkatyön tarkoituksena on työntekijän ansion nousu työehtoso- pimuksen mukaista palkkaa korkeammaksi tavanomaista tehokkaamman ja laadukkaamman työskentelyn johdosta.
3. Työntekijällä on oikeus ennen työn aloittamista saada tiedot suorituspalkka- työn palkkaperusteista. Olennaiset muutokset työsuoritukseen vaikuttavissa tekijöissä tulee viipymättä ottaa huomioon palkkaperusteissa, muutoin ne pysyvät ennallaan.
4. Työn keskeytyessä työntekijästä riippumattomasta syystä pyritään hänelle järjestämään muuta suorituspalkkatyötä. Tämän ollessa mahdotonta työnteki- jälle maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka ilman suoritetta ottaen huomioon työsopimuslain 2:12 §:n säännökset.
5. Suorite otetaan huomioon sairausajan ja vuosiloma-ajan palkoissa, jos sitä ei muutoin makseta näiltä ajoilta. Maksettaessa lisä- ja ylityöltä suoritetta se otetaan huomioon lisä- ja ylityökorvauksissa.
Edellä esitetystä voidaan työpaikkakohtaisesti (työehtosopimuksen 23 §:n mu- kaisesti) sopia toisin. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
6. Suorituspalkkatyöhön liittyvät työntutkimukset tehdään avoimesti. Muu- ten niihin noudatetaan soveltuvin osin yhteistoimintasopimuksen 4:2 §:n
B
määräyksiä. Työntutkimusten tulokset otetaan huomioon suorituspalkkausta kehitettäessä.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
7. Luottamusmies voi perustellusta syystä pyytää suorituspalkkatyön palkka- perusteiden tarkistamista. Tähän liittyvät selvitykset ja mahdolliset muutokset tehdään viivytyksettä, kuitenkin viimeistään 2 kuukauden kuluessa.
Luottamusmiehen koulutustarve suorituspalkkausasioissa tulee ottaa huomioon järjestettäessä koulutussopimuksen mukaista ay- ja yhteistä koulutusta.
2 § Yleiskorotus suorituspalkassa
Liittojen välillä sovittavat yleiskorotukset vaikuttavat varastotyöntekijöiden palkankorotuksiin suoritteiden osalta niissä yrityksissä, joissa on käytössä suo- ritejärjestelmä palkankorotushetkellä.
Palkankorotus suoritteiden osalta toteutetaan näissä yrityksissä työnantajan päättämällä tavalla jommallakummalla alla olevista malleista.
Vaihtoehtoisesti suoritteen korotusosan laskemisesta, jakamisesta tai korvaa- misesta voidaan työpaikkakohtaisesti (työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti) sopia toisin.
A. Työntekijän keskimääräisestä suorituspalkasta lasketaan yleiskorotusprosentin mukainen osuus. Näin saadulla euromäärällä korotetaan työntekijän henkilökoh- taista kuukausipalkkaa tai tuntipalkkaa seuraavana palkkapäivänä.
B. Yleiskorotuksella korotetaan suoritteen yksikköhintoja, suoritekertoimia tai niihin verrattavia suorite-elementtejä siten, että vastaava työsuoritus tuottaa aiempaan verrattuna yleiskorotuksen verran suuremman suorituspalkan.
3 § Eräistä määräyksistä toisin sopiminen
1. Suorituspalkan ja työaikalisien vaihtamisesta vastaavaksi vapaaksi voivat työn- antaja ja varastotyöntekijä sopia työpaikkakohtaisesti (työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti). Vapaan vaihtamiseen ja pitämiseen sovelletaan lomarahavapaata ja työaikapankkivapaata koskevia määräyksiä.
2. Työehtosopimuksen 7 §:n 3. kohdan 3. kappaleen määräyksestä, jonka mukaan työvuoroluetteloa laadittaessa vapaapäivien välissä voi olla enintään 8 työpäivää, voidaan työpaikkakohtaisesti (työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti) sopia toisin.
B
3. Työehtosopimuksen 6 §:n 5. kohdan määräyksestä, jonka mukaan tasoittu- misjakso voi olla enintään 26 viikkoa, voidaan työpaikkakohtaisesti (työehtosopi- muksen 23 §:n mukaisesti) sopia toisin. Tasoittumisjakso voi olla toisin sopimalla kuitenkin enintään 52 viikkoa.
Ammattiryhmäpöytäkirjat
Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdan määräykset eivät koske varastotyöntekijöitä.
4 § Sairauspoissaolojen määrän tarkastelu ja vähentäminen
Työnantaja ja varastotyöntekijät sitoutuvat säännöllisesti tarkastelemaan sairauspoissaoloja sekä kehittämään ja toteuttamaan keinoja niiden määrän vähentämiseksi.
B
C
ARKIPYHÄJÄRJESTELMÄ JA 38 TUNNIN VIIKKOTYÖAIKA
Työaikapöytäkirjat
Arkipyhäjärjestelmä ja 38 tunnin viikkotyöaikaa koskevaa pöytäkirjaa sovelletaan 31.12.2020 asti, jonka jälkeen tämän pöytäkirjan voimassaolo päättyy. Tämän jälkeen yrityksessä voidaan vastaavasti soveltaa arkipyhäjärjestelmää koskevaa pöytäkirjaa (s. 107).
Arkipyhäjärjestelmän käyttöönotto
1. Vuosivapaajärjestelmän sijaan voidaan yrityksessä tai sen osassa ottaa käyttöön arkipyhäjärjestelmä. Valittua järjestelmää ei voida vaihtaa kesken kalenterivuoden.
2. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys toteutetaan tässä vaihtoehdossa pidentämällä kokoaikaisten työntekijöiden työaika keskimäärin 38 viikkotyötuntiin. Työajan pidennys ei edellytä muutoksia työsopimukseen.
Alle 37,5 tuntia tekevien työntekijöiden viikkotyöaikaa ei kilpailukykysopimuksen mukaan pidennetty.
3. Tämän pöytäkirjan arkipyhälyhennyksiä koskevat kohdat 4.–8. korvaavat työehtosopimuksen 7 §:n vuosivapaita koskevat kohdat 4.–9.
Arkipyhäviikon työajan lyhennys
4. Työaikaa lyhentävä arkipyhä vähentää kyseisen viikon tai tasoittumisjär- jestelmän työpäivien määrää 1:llä ja työtuntien määrää 7,6 tunnilla (7 tunnilla 36 minuutilla).
5. Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä:
• arkipyhäviikolla
• 2 edeltävänä viikkona
• 2 seuraavana viikkona tai
• tasoittumisjärjestelmässä.
Konttorityöntekijän työajan lyhennys tasoittumisjärjestelmässä edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti).