STRATEGINEN SOPIMUS 2016, HYVINVOINTITOIMIALA
STRATEGINEN SOPIMUS 2016, HYVINVOINTITOIMIALA
1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta (kh)
Hyvinvointitoimialan visio
Turun hyvinvointitoimiala on tuloksellisesti turkulaisten terveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia tukeva, nopeasti palvelu- kysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio, jossa henkilöstön tietotaito käytetään asukkaiden hyväksi.
Hyvinvointitoimialan palvelut
Hyvinvointitoimiala tuottaa Perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelualueella avohuollon- ja sijaishuollonsosiaalityön sekä sosi- aalityön erityispalveluita, neuvola (äitiys, lasten ja ehkäisy), koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, muun ehkäisevän tervey- denhuollon sekä psykososiaalisen kuntoutuksen palveluita. Terveyspalveluiden palvelualueella sairaudenhoidon sekä suun terveydenhuollon palveluita, polikliinisiä palveluita, sairaalapalveluita sekä mielenterveys- ja päihdepalveluita. Vanhus- ja vammaispalveluiden palvelualueella vanhusten kotona asumista tukevia palveluita (omaishoito, kotihoito, tukipalvelut) sekä asumispalveluita ja vammais- ja kehitysvammahuollon palveluita.
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (kh)
Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen työllisyyskehitys jatkuu lähivuosina heikkona. Turun työttömyysaste nousi vuo- den 2014 joulukuussa 17,3 %:iin. Työttömyysaste on noussut edellisvuodesta 1,5% -yksikköä. Työttömyys on pysynyt Tu- russa reilusti koko maan keskiarvon yläpuolella (koko maan työttömyysasteen keskiarvo 8,9%). Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun työttömyysaste oli edelleen viidenneksi korkein.
Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siir- tyminen tulee kiihtymään: yli 60% kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaa. Myös palvelujen tuottajan valintaan liittyvä vapaus kasvaa.
Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2014 lo- pun 9,7 %:iin. Mikäli muunkielisten määrä kasvaa lähivuosina samoin kuin 2011-2013 keskimäärin, 20 000:n raja ylittyy 2016. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen ja keskittyminen muutamille pienalueille jatkuu edelleen.
Nuorten alle 25 v. työttömien absoluuttinen määrä on noussut jatkuvasti vuodesta 2011 lähtien (2011 keskiarvo/kk 1349 ja 2014: 1961). Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavan nopeata ja kasvu on jatkunut myös alkuvuoden 2015 ai- kana.
15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee ennakkotiedon mukaan noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Xxx- xxxxxxxxxxxxxx (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä 15-64v. väestöstä) oli Turussa v. 2013 28,9 % (2012: 28,2%), joka on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 19,5 %.
Xxxxxxxxxxxxxxxx suurin haaste on vanhusten lukumäärän kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan joulukuussa 2014 oli yli 85 -vuotiaita 5198 henkilöä (lisäystä vuoden 2013 joulukuuhun 238 henkilöä) ja lukumäärä on kasvamassa (ennuste lisäyksestä vuoden 2017 loppuun mennessä 342 henkilöä) . Joulukuun 2013 lopussa yli 85 - vuotiaista 53 % oli säännöllisten vanhuspalveluiden piirissä. 65-84 vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2017 mennessä ar- violta 1631 henkilöllä. Näiden ikäihmisten osalta haasteena on oman toimintakyvyn tukeminen, aktiivisuuden lisääminen sekä ehkäisevän työn onnistuminen.
Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen jär- jestämisestä ja linjasi sen jatkeena vuonna 2012, että kehitysvammahuollon laitosasuminen tulee lakkauttaa vuoteen 2020 mennessä (STM 2012). Turussa laitosasumisen purku toteutetaan kustannusneutraalisti niin, että asiakkaan siirtyessä lai- toshoidosta asumispalveluihin, vuorokausihinta ei saa ylittää kyseisen asiakkaan hoidosta aikaisemmin perittyä laitos- hoidon vuorokausihintaa. Vuoden 2020 jälkeen tarvitaan edelleen laitoshoitoa vastaamaan asiakkaiden tutkimuksen ja kun- toutuksen tarvetta. Laitosasumisen vähentämisen lisäksi asumispalvelujen palvelurakennetta kevennetään. Asumispalvelu- jen rinnalle on asiakkaiden tarpeen mukaan kehitettävä päiväaikaista toimintaa sekä yhteistyötä terveydenhuollon ym. toi- mijoiden kanssa.
Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 –vuotiaiden lasten ja heidän 25-44 –vuotiaiden vanhempiensa ja työelämässä olevien poismuutto Turusta. Turkuun muuttaa 15- 24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tun- temattoman taustan omaavia sekä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimas- ta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikkenee vuodesta toiseen muut- toliikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen.
THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvin- voinnissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välil- lä. Yksinäisyyden kokemus, ylipaino ja liikkumattomuus ovat ATH:sta esille nousevia huolta herättäviä tuloksia. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin suurimmat haasteet liittyvät eriarvoistumiskehitykseen, joka alkaa jo raskausaikana ja joka liittyy vahvasti perheiden sosiaaliseen asemaan. Turussa terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokenei- den osuus 8. ja 9. luokkien oppilaista oli THL:n Kouluterveyskyselyssä Kuusikkokaupunkien toiseksi korkein. Turkulaisten lapsiperheiden ongelmista kertovat maan keskiarvon ylittävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen (2,19% v. 2013) ja yleensä las- tensuojelun palvelujen piirissä olleiden 0-17 -vuotiaiden väestöosuudet. Lastensuojelun tukea tarvinneiden lasten väestö- osuus kääntyi hienoiseen laskuun, vuoden 2013 10,5 prosentista 10,3 prosenttiin. Suurin osa huostaan otetuista ja myös kiireellisesti sijoitetuista on viime vuosina ollut nuoria, 13-17-vuotiaita. Huostaan otetuista pienet lapset ja pääosin alle 12- vuotiaat voidaan sijoittaa perheisiin, mutta sijaisperheen löytäminen vaikeasti oireilevalle teinille on edelleen Turussa käy- tettävissä olevan tuen turvin harvoin mahdollista. Turun lastensuojelu on sijaishuoltoon painottuvana kallista: kustannukset lapsiväestöön suhteutettuna ovat olleet suurten kaupunkien korkeimmat. Kustannusrakenne on edelleen hyvin ongelmalli- nen, vaikkakin sijaishuollon osuus on edellisestä vuodesta hieman pienentynyt. Avohuoltoon käytetään määrärahoista 15,5
% ja sijaishuoltoon 84,5 %.
Kotitalouksien hankaluudet menojen kattamisessa käytettävissä olevilla tuloilla olivat Turussa suurista kaupungeista ylei- simpiä ja alimpaan tuloluokkaan kuuluvien osuus asuntoväestöstä on suurien kaupunkien vertailussa Turussa suurin. Eri- tyisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Turussa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eniten Suomessa. Turkulaisilla on myös paljon masennusoireilua (2014: 27%). Huolestuttavaa on myös se, että turkulaisten koe- tussa terveydessä on tapahtunut kehitystä huonompaan suuntaan ja tilanne oli suurten kaupunkien vertailussa heikoin. Työikäisistä työkykynsä heikentyneeksi koki joka neljäs (28%). Myös tämä tulos oli suurten kaupunkien vertailussa heikoin.
THL:n sairastavuusindeksillä mitataan eri sairausryhmien merkitystä väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämän-
laadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Turun mielenterveysindeksi on noussut hälyttävän paljon, vuosien 2000-2002 indeksiluvusta 103 tuoreimpaan saatavilla olevaan, vuosien 2009-11 indeksilukuun 145. Näin suuri indeksiluku on niin hälyttävä, että mielenterveyden häiriöiden ja päihdeongelmien ehkäisemisen ja hoidon tulee olla ratkaisevana pai- nopistealueena kautta strategian. Tätä tukevat myös PYLL-indeksin tulokset.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevia keskeisiä talousarvion laadintaan liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöhankkeita:
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen jatkaminen (sote-uudistus), sosiaalihuoltolain uudistukseen liitty- vät säädökset tulevat voimaan kokonaisuudessaan, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muutta- minen, laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, vammaislainsäädännön uudistus, tartuntatautilain kokonaisuudistus, itse- määräämisoikeuslaki, yksityisestä terveydenhuollosta ja yksityisestä sosiaalihuollosta annettujen lakien uudistaminen, toi- meentulotuen maksatuksen ja laskennan siirto Kelalle .
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta oleellista on pystyä vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeisiin luomalla puitteet hy- vinvoinnille, lisäämällä tuottavuutta ja ehkäisevää työtä sekä parantamalla palveluiden kohdentuvuutta ja vaikuttavuutta asiakaskeskeisten ja tarvelähtöisten palveluprosessien kautta. Tämä vaatii uudenlaista ja laajempaa yhteistyötä kaupungin toimijoiden, kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä kuntalaisten kesken. Oman palvelutuotannon osalta keskitytään ehkäisevän työn lisäämiseen, tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen sekä avopalveluiden osuuden kas- vattamiseen. Kuntalaisten omaa aktiivisuutta tuetaan sekä osallistumista omien palveluidensa suunnitteluun lisätään. Hy- vinvointitoimialan toiminnan strategiset painopisteet ovat:
1) Asiakaslähtöisten, vaikuttavien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehittäminen
Asiakastarpeen muutokset: Työikäisistä useampi kuin joka neljännes kokee työkykynsä heikentyneeksi ja suurimmista kaupungeista yleisimmin Turussa ihmiset kokevat terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi (42%). Sairasta- vuusindeksien perusteella turkulaisten ongelmat ovat korostuneesti mielenterveyden puolella ja mielenterveysindeksi 145 on suorastaan hälyttävä. Terveyden kannalta huolestuttavaa on myös ylipainon lisääntyminen ja suuri vapaa- ajallaan liikuntaa harrastamattomien määrä. Positiivisena kehityksenä voidaan nähdä alkoholiperäisten sairauksien määrän lievä väheneneminen. Vaikuttavien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehittämisen kannalta tärkeimpiä painopisteitä ovat niin somaattisten sairauksien kuin mielenterveyden häiriöiden ja päihdeongelmien osalta: perustason palveluiden vahvistaminen, sairaalatoimintojen kehittäminen (varhainen hoidon aloitus, lyhyemmät hoitoajat, akuutti- hoidon jälkeisen kuntoutuksen kehittäminen) ja paljon palveluita käyttävien palveluiden integraatio. Päihdeongelmien hoidossa kriittinen vaihe on siirryttäessä laitoshoidosta kotiin. Tällöin tapahtuu herkästi putoamista palveluiden piiristä, mikäli perustason palvelut eivät riitä vastaamaan palvelutarpeeseen tai osaaminen ei ole riittävää. Uudet teknologiat li- säävät omahoidon mahdollisuuksia.
2) Xxxxxx, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemaansa tukea riittävän aikaisin. Lastensuojelun palvelurakenne uudiste- taan avohuoltoon ja perhehoitoon painottuvaksi.
Asiakastarpeen muutokset: Lapsiperheet tarvitsevat toimivia, kattavia ja helposti saavutettavia peruspalveluja. Kun tu- kea tarvitaan, avun on oltava saatavilla. Oikeaan aikaan saatu ja oikea ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki on tehokas- ta. Uuden sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu on tärkeä tukimuoto. Varhaisen tuen saatavuutta ja palveluohjausta on parannettava – myös puhelin- ja e-palveluina. Palvelujen on pystyttävä nykyistä paremmin vastaamaan lasten, nuorten ja perheiden yksilöllisiin ja myös ikäryhmäkohtaisiin tarpeisiin. Palveluiden vaikuttavuus vaatii moniammattilista yhteistyötä, uusia työmuotoja, jalkautumista ja asiantuntijatuen viemistä peruspalveluihin. Kolmannen sektorin palvelu- ja on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Myös uusia kumppanuuksia tarvitaan, tästä Vamos-yhteistyö on esimerkki. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden psykososiaalisten palveluiden palveluketju täytyy avata, resurssi- ja työnjako selkeyt- tää vastaamaan nykyistä paremmin tarvetta. Lastensuojelun palvelu- ja kustannusrakenne vaatii oikaisemista, jotta re- sursseja on käytettävissä riittävästi varhaisen tuen ja avohuollon palveluissa. Perhehoidon lisääminen on edelleen si- jaishuollon suuri haaste. Rakenteen lisäksi myös toiminta vaatii kehittämistä. Erityisesti murrosikäisten kanssa työsken- telyyn tarvitaan uusia keinoja. Jälkihuollossa tuetun asumisen TALK-malli on osoittautunut toimivaksi ja taloudellisesti järkeväksi. Toiminnan pysyvyys varmistetaan. On aivan oleellista vaikuttaa mielenterveyden häiriöistä ja päihdeongel- mista sairastavien perheiden vuorovaikutukseen silloin kun lapset ovat pieniä. Tarpeen ja toimenpiteiden tulee kohdata toisensa oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
3) Tuetaan ikääntyvien ja vammaisten henkilöiden osallisuutta ja toimintakykyä sekä kehitetään palvelurakennetta avo- palvelupainotteisemmaksi
Asiakastarpeen muutokset: Xxx 65-vuotiaiden määrä kasvaa ja lisäksi yli 85-vuotiaiden väestöosuuden kasvu aiheuttaa palvelutarpeen kasvua (2013 lopussa 85-vuotta täyttäneistä säännöllisten vanhuspalveluiden piirissä oli 53%). Ihmiset kuitenkin säilyvät terveinä ja hyväkuntoisina entistä pidempään. Muistisairauksien ilmaantuminen on siirtynyt hiukan myöhempiin ikäluokkiin, mutta koska väestö elää pidempään, kokonaisuudessaan muistisairaiden määrä on merkittä- västi lisääntynyt. Tämä lisää palvelujen tarvetta absoluuttisessa määrässä mitattuna. Myös dementia kuolinsyynä on li- sääntynyt 2,6-kertaisesti 20 vuodessa. Syöpätaudit, liikalihavuus ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet. Turkulaisten 70-vuotiaiden tutkimuksessa havaittu diabeteksen yleistyminen ja keskimääräisen verensokeritason nousu 20 vuoden takaiseen verrattuna enteilevät merkittävästi isompia kustannuksia diabeteksen oheissairauksien ja pitkäaikaishoidon osalta kuin parikymmentä vuotta vanhemmassa ikäryhmässä. Diabeteksen yleistyminen ikäihmisillä lisää myös laitos- hoitoon joutumisen riskiä, koska diabeetikot joutuvat pysyvään laitoshoitoon keskimäärin muuta väestöä nuorempina. Elinajan odotteen pidentyminen puolestaan voi pidentää kallista sairastelu- ja raihnaisuusvaihetta. Ikäihmisten palve- luiden kannalta oleellista on tukea ihmisten omaa aktiivisuutta ja toimintakykyä palveluohjauksella ja kattavilla ehkäise- villä palveluilla. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään vapaaehtoistyötä, kolmatta sektoria sekä yksityisiä palvelun- tuottajia entistä laajemmin. Omassa palvelutuotannossa jatketaan toiminnan tehostamista ja kehittämistä. Palvelura- kenteen muutosta edistetään sekä vanhus- että vammaispalveluiden puolella.
Koko toimialan kannalta tärkeitä kehittämisalueita ovat:
1. Palveluiden kohdentaminen, asiakasosallisuus ja omahoito
2. Toiminnallinen vaikuttavuus ja taloudellinen tehokkuus
3. Sote- uudistus ja lainsäädännön muutokset
Taataan paperittomille alle 18-vuotiaille sekä raskaana oleville naisille oikeus terveydenhoitoon. |
Selvitetään ja tarvittaessa valmistellaan toimenpiteet, joihin pitää mahdollisesti ryhtyä sote-ratkaisun pohjalta. |
Edistetään monipuolisesti kokeilumahdollisuuksia palveluissa talousarvion puitteissa, esimerkiksi seniorien palveluohjauk- sessa ja kuntoutuspalveluissa. Tarvittaessa käytetään myös palveluseteleitä. |
1.4 Lausekkeet Kaupunginvaltuusto
Kaupunginhallitus
Lauta- ja johtokunnat eivät saa käyttää tilakustannuksista mahdollisesti säästyviä määrärahoja muiden toimintamenojen kattamiseen ellei valtuusto erikseen tee kohdentamista koskevaa päätöstä.
2.1 Määrärahat
1.000 € | TP 2014 | TAM 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
Sosiaali- ja terveyslautakunta | |||||||
Toimintatuotot | 82.654 | 76.078 | 81.781 | 81.781 | 82.190 | 83.012 | 84.257 |
Valmistus omaan käyttöön | 171 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
Toimintakulut | 684.330 | 664.864 | 664.931 | 666.409 | 669.050 | 672.832 | 676.438 |
Toimintakate | -601.505 | -588.786 | -583.150 | -584.628 | -586.860 | -589.820 | -592.180 |
Muutos-% | 2,1 % | -1,0 % | -0,7 % | 0,4 % | 0,5 % | 0,4 % |
2.2 Määrärahat palvelualueittain (kh)
1.000 € | TUOTOT | KULUT | KATE |
Palvelu- tai tulosalue | |||
Terveyspalvelut | 24 000 | 000 000 | -114 500 |
Perhe- ja sosiaalipalvelut | 20 124 | 91 140 | -71 016 |
Vanhus- ja vammaispalvelut | 33 824 | 180 224 | -146 400 |
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri | 0 | 187 195 | -187 195 |
Toimialan hallinto ja yhteiset palvelut | 3 345 | 68 863 | -65 518 |
2.2. Investoinnit
1.000 € | TP 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
Sosiaali- ja terveyslautakunta | |||||||
Investointikulut | 718 | 1.000 | 1.000 | 1.000 | 1.000 | 1.000 | 1.000 |
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Pysyvien vastaavien luovutustuotot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
NETTO | -718 | -1.000 | -1.000 | -1.000 | -1.000 | -1.000 | -1.000 |
Muutos-% | % | 39,3 % | 0,0 % | 0,0 % | 0,0 % | 0,0 % | 0,0 % |
1.000 € | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
Sisäisen vuokrajärjestelmän vaikutus ateriakustannusten nousuun (Käyttötalousosa, menot) | 48 | |||
Yhteensä | 48 |
2.4 Muutokset Kaupunginhallitus
Kaupunginjohtaja
1.000 € | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
Sisäiset vuokrat (Käyttötalous, menot) | 1.430 | 1.430 | 1.430 | 1.430 |
Menojen vähennys (Käyttötalous ts, menot) | -630 | -3.530 | -10.040 | |
Yhteensä | 1.430 | 800 | -2.100 | -8.610 |
3.1 Työvoiman käyttö
Henkilötyövuodet (htv) | TOT 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
Sosiaali- ja terveyslautakunta | 4659 | 4607 | 4574 | 4574 | -20 htv | +/-0 | +/-0 |
Lisätietoja: | |||||||
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö (kh)
Toimialan käytössä olevat | TP 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
Tilat (m²) | 171 617 | 178 843 | 172 904 | 172 904 | 180 428 | 179 673 | 184 663 |
Alueet (ha) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Lisätietoja: SAP-sopimuksissa (kiinteistöliikelaitokselta vuokratut) neliöt ovat vuodelle 2014 olleet 172 222 ja vuodelle 2015:167 642. Taulukon luvuissa on huomioitu lisäksi Hyton käyttöoikeussopimusneliöt. Arviot vuosien 2016-2019 tilamääristä perustuvat olettamukseen, että tilatarve- ja hankesuunnitelmaohjeiston mukaan huhtikuussa 2015 valmistelussa olevat tilahankkeet toteu- tuvat. | |||||||
4.1 Strategiset tavoitteet, kv
Tavoite 1: Asiakaslähtöisten, vaikuttavien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehit- täminen | Strateginen linjaus: 2.1.2 | Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.3 | |||||
Päihde- ja mielenterveyspalve- luiden saatavuuden parantumi- nen ja avohoitopainotteisuuden lisääntyminen: jonotusaika psykiatriseen eri- koissairaanhoitoon (avokäynnit) mediaani | TP 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
50 vrk | - | vähenevä | vähenevä | vähenevä | vähenevä | vähene- vä | |
Kiireettömän lääkärivastaanoton jonotusaika lyhenee terveyskes- kuksessa | keskim. 4vkoa | max 4 viikkoa | 3-4 viik- koa | 3-4 viik- koa | 2-3 viik- koa | 2 viikkoa | 2 viikkoa |
Terveysasemien asiakkaat/ työvoima | .. | lähtöarvo | .. | .. | .. | .. | .. |
Suunterveydenhuollon asiak- kaat/työvoima | 247,7 | .. | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava | kasvava |
Jatkohoitojonojen lyheneminen sairaanhoitopiiristä . - jatkohoitojono Shp:stä, potilai- ta keskimäärin /vk - siirtoviivepäivien määrä /kk - korotetun maksun osuus siirto- viivepäivistä | 30 616 66% | <25 <400 < 50% | <10 <100 < 30% | <10 <100 < 30% | <5 <50 < 20% | <5 <50 < 20% | <5 <50 <20% |
Oman sairaalahoidon tehostu- minen. - Akuutin hoidon osastoryhmän hoitojaksojen mediaali ja kes- kiarvo - Kuntouttavan hoidon osasto- ryhmän kotiuttamis-% takaisin kotiin | .. 11,4vrk 66,5 % | < 6vrk < 10vrk > 72,5% | < 6vrk < 10vrk > 85% | < 6vrk < 10vrk > 85% | < 6vrk < 10vrk > 85% | < 6vrk < 10vrk > 85% | < 6vrk < 10vrk > 85% |
Tavoitteen kuvaus: Ajoissa annetut ja hyvin kohdennetut peruspalvelut ovat hyvää ehkäisevää työtä. Oikea- aikainen ja oikean tasoinen palvelu vähentää korjaavien ja erityispalveluiden tarvetta. Korjaavat ja erityispalvelut sairaanhoidossa järjestetään tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti. Palveluiden toteuttamisen keskeinen lähtökohta on asiakaslähtöisyys. | |||||||
Tavoite 2: Lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitse- maansa tukea riittävän aikai- sin. Lastensuojelun palvelu- rakenne uudistetaan avohuol- toon ja perhehoitoon painot- tuvaksi. | Strateginen linjaus: 2.1.2 | Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.3 | |||||
Lastensuojelun asiakkaana olevien 0-17 vuotiaiden määrä ja osuus ikäryhmästä laskee. (Shl:n muutos muuttaa mää- rittelyä 4/2015 lähtien.) | TP 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
2937 10,3 % | aleneva | aleneva, uusi lähtö- taso | aleneva, uusi lähtö- taso | aleneva | aleneva | aleneva | |
Konsultaatioiden määrä lisään- tyy 13-18 –vuotiaiden nuorten psykiatrisessa hoidossa | tietoa ei saada | määritel- lään ja otetaan käyttöön mittari | lähtöarvo | lähtöarvo | lisääntyy | lisääntyy | lisääntyy |
Lasten ja nuorten mielenterve- ysongelmista johtuvien perus- terveydenhuollon kontaktien osuus kaikista ikäryhmän kon- takteista | 603 / 2,08 % | määritel- lään mit- tari | pysyy samana tai lisään- tyy | pysyy samana tai lisään- tyy | pysyy samana tai lisään- tyy | pysyy samana tai lisään- tyy | pysyy samana tai li- sääntyy |
Lastensuojelun kokonaiskus- tannusten jakautuminen avo- huollon ja sijoitusten kustannuk- siin. Avohuollon osuus kasvaa. | 43587172 € avohuolto 15,5%, sijoitukset 84,5% alustava | avohuol- lon osuus nousee | avohuol- lon osuus nousee | avohuol- lon osuus nousee | avohuol- lon osuus nousee | avohuol- lon osuus nousee | avohuol- lon osuus nousee |
Tavoitteen kuvaus: Palveluketjuja kehitetään toimivammiksi ja vaikuttavammiksi lisäämällä ehkäisevän työn osuut- ta ja painottamalla avopalveluja. Lastensuojeluun vastataan ensisijaisesti ennaltaehkäisevien toimenpiteiden, per- hetyön sekä avohuollon keinoin. Sijaishuollossa tavoitteena on löytää entistä suuremmalle osalle lapsia sijaisper- heitä, jotta laitossijoitusten tarve vähenee. | |||||||
Tavoite 3: Tuetaan ikääntyvi- en ja vammaisten henkilöiden osallisuutta ja toimintakykyä sekä kehitetään palvelura- kennetta avopalvelupainottei- semmaksi | Strateginen linjaus: 2.1.2 | Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.1 ja 2.1.3 | |||||
Kotona asuvien +75-vuotiaiden määrä kasvaa | TP 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
90 % | 90,1% | 90,3% | 90,3% | 90,3 % | 90,4 % | 90,5% | |
Ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyvien keski-ikä myöhentyy | 84v 4kk | 84v 11kk | 85 v | 85 v | 85v 1kk. | 85v 1kk | 85v 1kk |
Omaishoidon tukea saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus kas- vaa | 3,2 % | 3,2% | 3,4% | 3,4% | 3,5% | 3,6% | 3,7% |
Laitoshoidon osuus kehitys- vammaisten henkilöiden pitkäai- kaishoidossa laskee | 23% | 16% | 14% | 14% | 9% | 8% | 6% |
Tavoitteen kuvaus: Ehkäisevä työ on toimintaa ongelmatilanteiden välttämiseksi sekä yksilön ja yhteisön varhaista vastuunottoa itsestään ja muista. Oikea-aikaisella ja tasoisella palvelulla pyritään tukemaan ikäihmisten sekä vammaisten henkilöiden kotona asumista ja selviytymistä. Palveluohjausta ja monialaisiin kumppanuuksiin pohjau- tuvaa ehkäisevää työtä vahvistetaan. Asumispalvelut järjestetään tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti. | |||||||
4.2 Strategiset tavoitteet, kh
Vähennetään lasten ylipainoi- suutta ja liikalihavuutta | Strateginen linjaus: 2.1.2 | Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.3 | |||||
Toimintasuunnitelman laa- timinen ja toteuttaminen | TP 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
- | suunni- telma tehty | Toimen- piteet käynnis- sä | Toi- menpi- teet käyn- nissä | Toi- menpi- teet käyn- nissä | Toi- menpi- teet käyn- nissä | Toimen- piteet käynnis- sä | |
Kuvaus: Lasten ylipainoisuuden vähentämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, johon sisältyy mm. neuvolan ja kouluterveydenhuollon varhainen puuttuminen ja puheeksiotto. | |||||||
Pitkäaikaistyöttömiä akti- voidaan | Strateginen linjaus: 2.1.2 | Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.3 | |||||
Pitkäaikaistyöttömien työllis- tettyjen määrä nousee Hytos- sa | TP 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
103 | - | +20% | +20% | +5% | +5% | +5% | |
Kuvaus: Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin toimintamalleja uudistetaan esim. moniammatillinen työttömien klinikka ja kaupungin palveluohjaus (vapaaehtoistyö, elämänhallintaryhmät). Toteutetaan työttömien terveystarkastuksia ja lisätään työllistämistä SoTe-palveluihin. | |||||||
Nuorisotyöttömyyden vähentäminen | Strateginen linjaus: 2.1.2 | Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.1 | |||||
Nuorisotakuun toteuttaminen omilla toimenpiteillä | TP 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
- | Toimen- piteet toteutu- neet | Toimen- piteet toteutu- neet | Toimen- piteet toteutu- neet | Toimen- piteet toteutu- neet | Toimen- piteet toteutu- neet | Toimen- piteet toteutu- neet | |
Kuvaus: Toteutetaan nuorisotakuun toimenpiteitä, lisätään jalkautuvaa työtä ja osallistutaan uusiin poikkihallinnolli- siin hankkeisiin (esim. Vamos ja Ohjaamo) sekä tunnistetaan ja hoidetaan mielenterveysongelmat varhaisessa vaiheessa. Palkkaa- nuori kampanjaa jatketaan yhteistyössä TE-hallinnon kanssa. | |||||||
Mielenterveys- ja päihdetyön perus- ja erityistason yhteensovittaminen | Strateginen linjaus: 2.1.3 | Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.2 | |||||
Avohoidon palveluiden kustannus- ten osuus avo- ja laitoshoidon ko- konaiskustannuksista. Tavoite: avopalveluiden osuuden kasvu | TP 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
tieto puut- tuu | - | avopalve- luiden osuus kasvaa | avopalve- luiden osuus kasvaa | avopalve- luiden osuus kasvaa | avopalve- luiden osuus kasvaa | avopalve- luiden osuus kasvaa | |
Perustason moniammatillisen mie- lenterveys-päihdetyön tiimit kaikille terveysasemille | ei käytös- sä | käynniste- tään yh- dellä terveys- asemalla | toiminta laajenee | toiminta laajenee | tiimit kaikilla suurilla terveys- asemilla | toiminta vakinais- tettu | toiminta vakinais- tettu |
Tavoitteen kuvaus: Terveysasemille/perustasolle perustettavat nopean toiminnan ja matalan kynnyksen mielenterveys- ja päih- detiimit ovat miljoonaluokan mahdollisuus vaikuttaa oikeiden potilaiden tunnistamiseen sekä potilaiden tarpeen ja tarjottavan matalan kynnyksen hoidon kohtaamiseen. Kustannuksia kohdennetaan laitoshoidon sijasta perustasolle. | |||||||
Varhaisen tuen palveluiden järjestäminen | Strateginen linjaus: 2.1.2 | Muut toteutettavat linjaukset: - | |||||
Lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus, perheiden määrä (SHL § 19) | TP 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
129 | 300 | kasvava | kasvava | tarvetta vastaava | tarvetta vastaava | tarvetta vastaava | |
Tavoitteen kuvaus: Palvelut järjestetään siten, että lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemansa tuen riittä- vän aikaisin. | |||||||
Huostaanotettujen lasten perhehoidon lisääminen | Strateginen linjaus: 2.1.3 | Muut toteutettavat linjaukset: - | |||||
Perhehoitoon sijoitettujen osuus huostassa olevista lapsista | TP 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
40,5 % | + 5 % yksikköä | + 4 % yksikköä | + 4 % yksikköä | + 4 % yksikköä | kasvava | kasvava | |
Tavoitteen kuvaus: Lastensuojelun toimintatapoja ja palvelurakennetta muutetaan siten, että entistä useammalla huostaan otetulla lapsella on mahdollisuus tulla sijoitetuksi perheeseen. | |||||||
Iäkkäiden palvelut ja hoito järjestetään oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikein menetelmin, kustannustehok- kaasti ja terveyshyötyä tuot- tamaton odotus, esim. siirto- viive minimoiden | Strateginen linjaus: 2.1.3 | Muut toteutettavat linjaukset: 2.1.2 | |||||
Yli 75-vuotiaiden kotiutusten määrä omaan kotiin sairaalahoidosta li- sääntyy ja siirtyminen pitkäaikais- hoitoon vähenee. | TP 2014 | TA 2015 | TAE 2016 | TA 2016 | TS 2017 | TS 2018 | TS 2019 |
81% | >83% | >85% | >85% | >85% | >85% | >85% | |
Onnistuneet kotiutukset kotihoi- don intensiivitiimin avulla (sai- raalaan palautumattomuus sa- man sairauden takia 3kk sisällä) | Ei käy- tössä | 80% | 80% | 80% | 80% | 80% | 80% |
Viikoittaisten yksityiskohtaisten tietojen saaminen sairaanhoito- piirin käytöstä toiminnanohjauk- sen parantamiseksi | Tiedot eivät käytössä | Tiedon- siirto määritel- ty ja tiedot otettu käyttöön | EPLL tiedot määritel- lysti käy- tössä | EPLL tiedot määritel- lysti käy- tössä | Muun SHP:n tiedot määritel- lysti käy- tössä | Muun SHP:n tiedot määritel- lysti käy- tössä | Muun SHP:n tiedot määritel- lysti käytössä |
Tyksistä jatkohoitoon siirtymisen kriteereiden päivittäminen | .. | .. | toteutu- nut | toteutu- nut | toteutu- nut | toteutu- nut | toteutu- nut |
Tavoitteen kuvaus: Tavoitteena on turkulaisten iäkkäiden selviytyminen pidempään ja parempivointisina itsenäisinä asujina kodeissaan. | |||||||
5.1 Henkilöstön työhyvinvointi (kh)
Henkilöstöohjelman paino- pistealue | Ohjelman alatavoite | TA 2016 |
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvoin- tia | Toimintaedellytykset ovat laadukasta työtä tukevat: resurssien riittävyys sekä työympä- ristön soveltuvuus työhön ovat kunnossa. | Kunta10: Työpaineita paljon, työn hallintaa vähän (kyllä %), pienempi kuin 2015. Työpaikalla tehty riskien ja vaarojen analyysi, tehty vähintään 95 % työpaikoista. |
Aktiivinen osaamisen enna- kointi | Kriittinen osaaminen on määritelty ja osaa- minen on riittävällä tasolla. | Osaamiskartoitus laadittu SAP-järjestelmään, vakansseista 60 % tehty. |
Turku on vetovoimainen työn- antaja | Paremman johtamisen kokonaisuus edistää Turun kaupungin työpaikkojen vetovoimai- suutta. | Kunta10: esimiestuki, kohtelun oikeudenmu- kaisuus,: tulokset parantuneet edellisestä mit- tauksesta (2015). |
6.1 Tunnusluvut (kh)
Tiedoksiannettavat tunnusluvut
Tunnusluku | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
75-vuotta täyttäneiden määrä | 16 218 | 16 470 | 16 465 | 17 019 | 17 075 | 17 329 | 17 802 |
85-vuotta täyttäneiden määrä | 4960 | 5164 | 5249 | 5377 | 5449 | 5460 | 5465 |
Vammaispalveluiden asiakkaiden osuus väestöstä (Kuusikko) | Turku 2,23% / Kuusikko ka 2,18% | Turku 2,07% / Kuusikko ka 2,11% | |||||
Kehitysvammapalveluiden asiakkaiden osuus väestöstä (Kuusikko) | Turku 0,47%/ Kuusikko ka 0,38 % | Turku 0,48 %/ Kuusikko ka 0,37 % | |||||
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuus (M€) | 174,4M€ | 184,8 M€ | |||||
Toimeentulotuen piirissä olevat kotitalou- det (ei sis. pakolaisia tai paluumuuttajia) | 9199 | 9165 | |||||
Terveysasemien peittävyys | 40,5 % | 40,7 % | |||||
Suun terveydenhuollon peittävyys | 29,76 % | 32,24 % | |||||
Terveydenhuollon ikävakioidut kustan- nukset/asukas (pth ja esh) € (suurten kaupunkien vertailu) | 2 306€ | 2 337 € | |||||
Perusterveydenhuollon kustannukset/ 0-6 vuotias lapsi | 492€ | 491 € | |||||
65 vuotta täyttäneiden ikävakioidut sosi- aali- ja terveyspalveluiden deflatoidut kustannukset väestöä kohti vuodessa (Kuusikko) | 7 171 € | 7068 € | |||||
Asiakaskohtaiset kustannuk- set/vammaispalvelujen asiakkaat | Turku 3.092 €, Kuusikon ka 4.608 € | Turku 3 559 €, Kuusikon ka 5.060 € | |||||
Asiakaskohtaiset kustannukset/ kehitys- vammapalveluiden asiakkaat | Turku 33.830 €, Kuusikon ka 33.371 € | Turku 33 963 €, Xxxxxxxx ka 35 585 € |
7.1 Muut kaupunkitason ohjausasiakirjat (kh)
Ohjausasiakirja | Ohjaustieto |
Turun kaupungin vanhuspalvelusuunni- telma vuosille 2014-2016 | |
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma | |