LAPIN LIITTO

LAPIN LIITTO

LAPIN LIITON PERUSSOPIMUS

Hyväksytty Lapin liiton hallituksessa 7.2.2011 Voimaantulo 1.1.2011

Sivu

1. luku KUNTAYHTYMÄ 2

2. luku KUNTIEN EDUSTAJAINKOKOUS 3

3. luku VALTUUSTO 4

4. luku HALLITUS 6

6. luku TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 7

7. luku KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 9

8. luku VOIMAANTULO 9

1. luku KUNTAYHTYMÄ 1 § Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Lapin liitto -kuntayhtymä. Kuntayhtymän nimestä voidaan käyttää myös

muotoa Lapin liitto. Kotipaikka on Rovaniemen kaupunki.

2 § Toiminta-ajatus, tehtävät ja niiden toteuttaminen

Lapin liitto toimii maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, suunnittelu-, tutki- mus- ja edunajamisasioissa.

Lapin liiton tehtävänä on hoitaa:

1 Maakunnan ja sen kuntien yhteisten etujen ajaminen, henkisen ja aineellisen vaurastumisen edistäminen sekä maakunnan kehittäminen kunnallis-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, koulutus-, ympäristö- ja elinkeinoasioissa yhteistyössä alueen kuntien kanssa.

2 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maakuntasuunnittelusta ja –kaavoituksesta vastaavan kuntayhtymän tehtävät.

3 Aluepoliittisen lainsäädännön mukaisen aluekehitysviranomaisen tehtävät.

4 Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain mukaisen alueellisen pelastustoi- men järjestäminen.

5 Muut lainsäädännön nojalla maakunnan liitolle kuuluvat tehtävät.

Edellä mainituista tehtävistä 1 ja 4 kohdan tehtävät ovat vapaaehtoisia ja kohtien 2, 3 ja 5 tehtävät maakunnan liitolle säädettyjä lakisääteisiä tehtäviä.

Tehtäviensä toteuttamiseksi Lapin liitto laatii maakunnalliset kehittämistavoitteet ja toimintapoliitti- set linjat sekä edistää maakunnallisten suunnitelmien, hankkeiden ja toimintojen toteutumista.

Lapin liitto harjoittaa tarkoitusperiään tukevaa kehittämis-, edunvalvonta-, koulutus-, palvelu-, tie- dotus-, tutkimus- ja suunnittelutoimintaa toimien koko maakuntaa hyödyttävässä yhteistyössä kuntien, seutukuntien, viranomaisten ja yhteisöjen kanssa.

Lapin liitto edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä. Se toimii tehtäviä hoitaessaan kiinte- ässä yhteistyössä kuntien, seutukuntia edustavien kuntayhtymien tai vastaavien organisaatioiden kanssa.

Lapin liitto voi sopimuksin korvausta vastaan ottaa suorittaakseen toimialaansa sopivasti liittyviä tehtäviä myös muilta kuin jäsenkunniltaan. Samoin Lapin liitto voi sopia, että seutukuntaa edusta- va kuntayhtymä tai muu vastaava organisaatio huolehtii alueellaan korvausta vastaan sopimuk- sessa mainituista liitolle kuuluvista tehtävistä.

3 § Jäsenkunnat

Lapin liiton jäsenkunnat ovat:

Enontekiö, Inari, Kemin kaupunki, Kemijärven kaupunki, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pel- kosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemen kaupunki, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornion kaupunki, Utsjoki ja Ylitornio.

4 § Uuden jäsenkunnan ottaminen

Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymälle, jonka valtuusto päättää uuden jäsenkunnan ottamisesta.

Milloin uusi kunta syntyy kuntaliitoksen seurauksena tai kunta siirretään valtioneuvoston päätök- sellä kuntayhtymän alueeseen, saa kunta 2 §:n 2 momentin 2., 3. ja 5. kohdan (maakunnan liitol- le säädetyt lakisääteiset tehtävät) sekä 4. kohdan (maakunnan liiton tehtäväksi otettu lakisäätei- nen tehtävä) tehtävien osalta jäsenyyden päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.

5 § Jäsenkunnan eroaminen

Jäsenkunnan, joka päättää erota vapaaehtoisista osatehtävistä, on ilmoitettava siitä kuntayhty- mälle. Tämä tulee voimaan ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa, jollei ajankohdasta valtuuston suostumuksella toisin sovita.

Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä siirretään toiseen maakuntaan tai lakkautetaan kuntaliitoksen seurauksena, lakkaa kunnan jäsenyys 2 pykälän 2 momentin 2., 3. ja 5. kohdan (maakunnan liitolle säädetyt lakisääteiset tehtävät) sekä 4. kohdan (maakunnan liiton tehtäväksi otettu lakisääteinen tehtävä) tehtävien osalta päätöksessä mainitusta ajankohdasta alkaen.

2. luku KUNTIEN EDUSTAJAINKOKOUS 6 § Kuntien edustajainkokouksen tehtävät

Kuntien edustajainkokous valitsee valtuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

7 § Edustus kuntien edustajainkokouksessa

Kukin jäsenkunta valitsee kuntien edustajainkokoukseen edustajan kunnan edellisen vuoden alun asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa kolmeatuhattaviittäsataa (3500) asukasta kohti, kuitenkin enintään neljännes rajoittamattomas- ta kokonaisedustajamäärästä.

Kullekin edustajalle valitaan henkilökohtainen varaedustaja. Kullakin edustajalla on edustajainkokouksessa yksi ääni.

Edustajan ja varaedustajan on oltava jäsenkuntien valtuutettuja.

8 § Kuntien edustajainkokouksen ajankohta ja kokouskutsu

Kuntien edustajainkokous pidetään kunnallisvaalien jälkeisen vuoden kesäkuun loppuun men- nessä. Hallitus päättää edustajainkokouksen ajasta ja paikasta.

Hallituksen puheenjohtaja kutsuu kokouksen koolle.

Kutsu edustajainkokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenkunnille vähintään kuukautta en- nen kokousta. Jäsenkuntien on kirjallisesti ilmoitettava valitsemiensa edustajien nimet hallituk- selle viimeistään 14 päivää ennen edustajainkokousta.

Kuntien edustajainkokouksen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä edustajille viimeistään seitsemän päivää ennen kuntien edustajainkokousta.

9 § Kuntien edustajainkokouksen järjestäytyminen

Hallituksen puheenjohtaja xxxx xxxxxxxxx ja johtaa puhetta, kunnes kuntien edustajainkoko- us on valinnut itselleen puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.

Kuntien edustajainkokous valitsee sihteerin, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä tarpeellisen määrän ääntenlaskijoita.

10 § Kuntien edustajainkokouksen päätösvaltaisuus

Kuntien edustajainkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet edustajista on saa- puvilla.

11 § Kuntien edustajainkokouksen päätöksenteko

Päätöksenteossa noudatetaan soveltuvin osin Lapin liiton valtuuston työjärjestyksen määräyk- siä.

12 § Kuntien edustajainkokouksen kustannukset

Jäsenkunta vastaa kuntien edustajainkokoukseen valitsemiensa edustajien palkkioista ja luot- tamustehtävän hoitamisesta aiheutuneista kuluista. Lapin liitto vastaa kuntien edustajainkoko- uksen järjestämisestä aiheutuneista muista kuluista.

3. luku VALTUUSTO 13 § Valtuusto

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto.

14 § Kunnan edustajien lukumäärä ja ääniosuus valtuustossa

Kuntien edustajainkokous valitsee valtuustoon jäsenet kunnan edellisen vuoden alun asukaslu- vun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa kolmeatuhattaviittä- sataa (3500) asukasta kohti, kuitenkin enintään neljännes rajoittamattomasta kokonaisjäsenmää- rästä.

Kullekin valtuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samasta ryhmästä ja kunnasta kuin varsinainen jäsen.

Valtuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja ja valtuustossa edustet- tuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Valtuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajak- si.

Mikäli valtuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uu- den jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jä- senen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsenen, jolle ero on myönnetty.

Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään uusia jäseniä, valitsevat uudet jäsen- kunnat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa valtuustoon noudattaen pe- russopimuksen määräyksiä.

15 § Päätösvaltaisuus

Valtuusto on päätösvaltainen kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä.

16 § Päätösvallan rajoitukset

Valtuuston jäsen, jonka valinnut kunta ei ole osallisena 2 §:n 2 momentin joko 1. kohdassa (va- paaehtoiset tehtävät) tai 2., 3. ja 5. kohdassa (maakunnan liitolle säädetyt lakisääteiset tehtävät) tai 4. kohdassa (maakunnan liitolle otettu lakisääteinen tehtävä) tarkoitetussa toiminnassa, ei saa ottaa osaa päätöksentekoon yksinomaan tällaista toimintaa koskevassa asiassa.

17 § Valtuuston kokoukset

Valtuustolla on kevät- ja syyskokous sekä tarpeen mukaan muita kokouksia.

18 § Kevätkokouksen asiat

Valtuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1 valitaan valtuuston puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja;

2 käsitellään tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus ja siinä mahdollisesti tehtyjen muistutus- ten johdosta annetut selitykset ja lausunnot sekä tarkastuslautakunnan arviointikertomus;

3 päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, arviointikertomus, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta;

4 valitaan hallituksen jäsenet ja xxxxxxxx näistä henkilökohtainen varajäsen, määrätään yksi jäsenistä puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, xxxxxxx näiden toimikausi on päät- tynyt;

5 asetetaan pelastuslautakunta valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi, nimetään yksi jä- senistä puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi;

6 asetetaan tarkastuslautakunta toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tar- kastuksen järjestämistä varten;

7 valitaan tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yksi tai useampi tilintarkastaja sekä varatilintarkastajat, tilintarkastaja voi olla henkilö tai yhteisö;

8 käsitellään muut kokouskutsussa ilmoitetut tai kiireellisinä käsiteltäviksi otetut asiat.

19 § Syyskokouksen asiat

Valtuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1 hyväksytään toimintasuunnitelma;

2 hyväksytään seuraavan varainhoitovuoden talousarvio sekä kolmea tai useampaa vuotta kos- keva taloussuunnitelma;

3 päätetään jäsenkuntien maksuosuuksiin seuraavana varainhoitovuotena perittävistä ennakois- ta ja maksuajoista sekä viivästyskorosta ja

4 käsitellään muut kokouskutsussa ilmoitetut tai kiireellisinä käsiteltäväksi otetut asiat.

20 § Toiminnan ohjaus

Valtuusto hyväksyy valtuuston työjärjestyksen ja muut tarpeelliset säännöt.

4. luku HALLITUS

21 § Kokoonpano ja edustavuus

Hallituksessa on 15 jäsentä ja näillä kullakin henkilökohtaiset varajäsenet, jotka valitaan alueelli- nen ja poliittinen edustavuus huomioon ottaen valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi, jollei val- tuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Poliittinen edustavuus määräytyy viimeksi suori- tetun kunnallisvaalin tuloksen perusteella.

Kunkin seutukunnan alueelta tulee saada hallitukseen vähintään yksi jäsen. Hallitukseen valitaan pysyväksi asiantuntijaksi saamelaiskäräjien nimeämä edustaja, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus.

22 § Kuntayhtymän edustaminen, sopimusten tekeminen sekä nimenkirjoitusoikeus

Hallitus valvoo Lapin liiton etua, edustaa liittoa ja tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeus- toimet, ellei hallintosäännössä toisin määrätä.

5. luku ALUEELLINEN PELASTUSTOIMI 23 § Pelastuslautakunta

Pelastuslaitoksen hallintoa varten valtuusto asettaa toimikaudekseen pelastuslautakunnan. Valtuusto nimeää lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lautakunnassa on 12 jäsentä ja näillä kullakin henkilökohtaiset varajäsenet, jotka valitaan alueel- linen ja poliittinen edustavuus huomioon ottaen valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Poliittinen edustavuus määräytyy viimeksi suoritetun kunnallisvaalin tuloksen perusteella.

Kunkin seutukunnan alueelta valitaan lautakuntaan kaksi jäsentä. Xxxxxxxxxx toimii hallituksen alaisena.

Pelastuslautakunnan tehtävistä, toiminnan muodoista ja asioiden esittelystä sekä pelastustoimen organisoinnista ja toiminnasta määrätään lautakunnan johtosäännössä.

6. luku TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

24 § Peruspääoma

Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirroilla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää valtuusto.

Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajankohdasta päättää valtuusto.

25 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu

Jäsenkunnan osuus Lapin liiton varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät perus- pääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.

Lapin liitossa on pidettävä rekisteriä peruspääoman jäsenkuntaosuuksista.

26 § Talousarvio ja -suunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen Lapin liiton toiminnan kehittämiseksi.

Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille

15.11. päivään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä.

Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tili- kauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.

Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.

27 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen

Tilinpäätöksen allekirjoittavat liiton hallituksen jäsenet ja esittelijä.

28 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy valtuusto.

29 § Jäsenkuntien maksuosuudet

Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina.

Kuntien maksuosuus määräytyy laskennallisten verotulojen suhteessa. Varainhoitovuoden maksuosuuksia määrättäessä laskennallisina verotuloina pidetään kunkin kunnan kuntien val- tionosuuslain (20.12.1996/1147) 7 §:n mukaan varainhoitovuoden verotuloihin perustuvan val- tionosuuksien tasauksen laskemisessa käytettyjä maksuunpanotietoja.

Kunnallisverotietoina käytetään syksyllä saatavissa olevia verottajan ennakkotietoja elleivät lopul- liset tiedot ole talousarvion laadintavaiheessa valmistuneet.

Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana liiton valtuuston määräämissä erissä ja mää- rääminä aikoina.

30 § Pelastuslaitoksen taloudenhoito ja maksuosuudet

Lapin pelastuslaitos toimii ns. muuna tase-yksikkönä kuntayhtymän talousarviossa ja valtuusto hyväksyy pelastuslaitoksen taloussuunnitelman ja talousarvion sitovuustasoksi tuloslaskelman toimintakulut ja –tuotot.

Lapin pelastuslaitoksen talousarvion käyttö-menot jaetaan jäsenkuntien kesken vuodesta 2011 alkaen siten, että maksuosuudesta puolet (50%) määräytyy pelastustoimen kuntakohtaisten kahden edellisen vahvistetun tilinpäätöksen toimintamenojen keskiarvon ja puolet (50%) mää- räytyy kuntien asukasluvun perusteella. Kunnan pelastustoimen maksuosuusprosentti määräy- tyy näiden lukujen keskiarvon perusteella.

Ajoneuvojen ja kaluston investointeja varten kerätään jäsenkunnilta investointiosuutta 3,00 - 3,50 € / asukas.

Tarkemmat määräykset talousarvion sitovuudesta ja käyttösuunnitelmien hyväksymisestä, hankintavaltuuksista ja muista taloudenhoitoon liittyvistä asioista annetaan pelastuslaitoksen johtosäännössä.

Jäsenkuntien maksuosuudet suoritetaan kuukausittain kunkin kuukauden 5. päivään mennes- sä. Suorituksen viivästyessä pelastuslaitos perii korkolain mukaisen viivästyskoron.

31 § Investointien pääomarahoitus

Lapin liitto voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan rahoi- tusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslai- tokselta.

Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdois- ta päättää valtuusto hankekohtaisesti.

Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkunta- osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta perusteesta ole sovittu hankekohtaisesti.

Jäsenkunnilta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen sekä jäsenkunnan pääomasijoitus merkitään peruspääomaan jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.

Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.

32 § Rahastojen perustaminen

Sijoituspääomarahaston perustamisesta ja sen säännöistä päättävät jäsenkuntien valtuustot yh- täpitävin päätöksin. Muun rahaston perustamisesta ja sen säännöistä päättää valtuusto.

33 § Viivästyskorko

Jäsenkunnan maksuerän tai muun maksun viivästyessä Lapin liitto perii korkolain (997/1998) 4 § 3 momentin mukaisen viivästyskoron.

34 § Eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema

Mikäli jäsenkunta eroaa Lapin liitosta, sille suoritetaan valtuuston päätöksellä kunnan osuus pe- ruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta Lapin liitolle poistuvaa pääomaosuut- ta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan eronneelle kunnalle tasasuuruisina erinä 3 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

35 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty Lapin liiton tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, vara- puheenjohtaja ja vähintään kolme (3) muuta jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

7. luku KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 36 § Purkaminen ja loppuselvitys

Lapin liiton purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Lapin liiton purkautuessa liiton halli-

tuksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Lapin liiton varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä si- toumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannus- ten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suu- rempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suh- teessa.

Pelastuslaitoksen osalta sopimuksen purkautuessa tai muutoin päättyessä yhden tai useamman kunnan aluejaon tai lainsäädännön muuttumisen vuoksi tai kuntien muuttaessa yhteistoiminnan muotoa pelastuslaitoksella mahdollisesti oleva ja sille sopimuksen voimaantullessa tai voimassa ollessa korvauksetta luovutettu käyttöomaisuus palautuu ilman eri korvausta ao. sopijakunnille siinä kunnossa kuin se sopimuksen päättyessä on. Sopimuskaudella pelastuslaitokselle kuntien maksuosuudella hankitut käyttöomaisuusesineet lunastaa kuntien maksuosuuden mukaisen hankintahinnan suunnitelmapoistoilla vähennetystä arvosta se kunta, jonka alueelle kukin käyttö- omaisuusesine on hankittu. Lunastuksista näin syntynyt varallisuus jaetaan kunnille hankinta- osuuksien suhteessa.

Sopimuksen purkautuessa tai muutoin päättyessä pelastuslaitoksen taseen vastaavien osoittama muu kuin edellä mainittu varallisuus jaetaan kunnille ja taseen vastattavien osoittamat velat peri- tään kunnilta perussopimuksessa määrätyn kuntien välisen kustannustenjaon perusteella.

8. luku VOIMAANTULO

37 § Sopimuksen voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2006. Perussopimuksen muutos tulee voimaan 1.1.2011.

Ennen voimaantuloa voidaan ryhtyä sopimuksen täytäntöönpanoa varten tarpeellisiin toimenpi- teisiin.

38 § Siirtymäsäännökset

Pelastuslaitoksen aloittaessa toimintansa kuntien palo- ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy ns. vanhoina viranhaltijoina ja työntekijöinä Lapin liitto –kuntayhtymään perustettaviin pelastustoimen vastaaviin virkoihin ja toimiin.

Lapin liitto perustaa lisäksi tarvittavat uudet virat alueellisen pelastustoimen johto-, kehittämis-, koulutus- ja valvontatehtäviin.

Ennen pelastuslaitoksen toiminnan aloittamista erääntyneestä virka- tai työsuhteesta sekä pelas- tustoimen hoitamisesta johtuvasta palkka- tai muusta saatavasta vastaa työnantajana toiminut sopijakunta. Kukin sopijakunta vastaa palveluksessaan 31.12.2003 olleen henkilöstön osalta niis- tä työnantajan maksettavaksi tulevista eläkemaksuista, jotka aiheutuvat po. henkilöstön mahdolli- sesta siirtymisestä ennenaikaiselle eläkkeelle ennen 31.12.2008.

Jäsenkunnat luovuttavat omistuksessaan olevan pelastustoimen kaluston ja varusteet korvauk- setta Lapin liiton / pelastuslaitoksen käyttöön ja omistukseen. Kaluston ja varusteiden hoidosta ja kunnossapidosta vastaa pelastuslaitos. Xxxxxxx luovutetaan Lapin liiton / pelastuslaitoksen omis- tukseen vasta sen jälkeen kun se on poisto-ohjelmien mukaisesti poistettu jäsenkuntien kirjanpi- dosta. Jäsenkuntien luovuttama ajoneuvokalusto pidetään kussakin jäsenkunnassa. Uudishan- kintojen yhteydessä pelastuslautakunta päättää kaluston uudelleensijoittamisesta ja / tai poista- misesta.

Sopimuksen tultua voimaan uuden kaluston hankinnat tekee pelastuslaitos. Pelastuslaitoksen hankkima kalusto on Lapin liiton omaisuutta.

39 § KIINTEISTÖT

Omistusoikeus ja vuokraus

Kuntien paloasemat ja muut tilat ja kiinteistöt säilyvät kuntien omistuksessa.

Pelastuslaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijassa kunnilta. Lähtövuokratason määrittämiseksi arvioidaan kiinteistöjen tekniset nykyarvot yhdenmukaisella erikseen sovitulla tavalla. Vuokra muodostuu pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Tonttivuokraa ei makseta. Näin määräytyvät vuokrat otetaan käyttöön 1.1.2011.

Vuokria tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin perusteella alkaen 1.1.2012 tai kun tehdään pelastuslaitoksen kanssa sovittuja peruskorjauksia. Tarkistusindeksinä käytetään edellisen kalen- terivuoden tammikuun elinkustannusindeksin pistelukua. Laskevaa indeksiä ei huomioida, ja jos indeksi on alle yhden (1) prosentin, ei muutosta huomioida.

Pääoman korko on 4,5 %, jota tarkistetaan tarvittaessa, ensimmäisen kerran aikaisintaan vuoden 2014 alusta.

Uusien rakennettavien tilojen vuokra määräytyy investoinnin kirjanpitoarvosta (investointimeno vähennettynä avustuksilla).