LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Rakennusjärjestys

1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4

1.1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 4

1.2 Soveltamisala 4

1.3 Rakennusvalvontaviranomainen 4

2. LUPAJÄRJESTELMÄT 4

2.1 Talousrakennuksen luvan- / ilmoituksenvaraisuus 4

2.2 Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus 5

3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 6

3.1 Sijoittuminen 6

3.2 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan 7

3.3 Rakennetun ympäristön hoito ja valvonta 7

3.4 Aitaaminen 8

3.5 Piha-alue / pihamaa 8

3.6 Osoitemerkintä 10

4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 10

4.1 Rakennuspaikka 10

4.2 Rakentamisen määrä 11

4.3 Rakentamisen sijoittuminen 11

5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 12

5.1 Rakennuspaikka 12

5.2 Rakentamisen määrä ranta-alueella 12

5.3 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella 12

5.4 Vakituiseksi lomarakennuksen muuttaminen asuinrakennukseksi 13

6. SUUNNITTELUTARVEALUEET 14

7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN 14

7.1 Vesihuollon järjestäminen 14

7.2 Hulevesien järjestäminen 15

7.3 Pohjavesialueella rakentaminen 15

8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA 15

8.1 Rakennuksen elinkaari ja kestävä rakentaminen 15

8.2 Ennakoiva lupakäsittely 16

8.3 Rakennuksen paloturvallisuus 17

8.4 Rakennustyönjohto 17

8.5 Erityissuunnitelmat 17

9. KUNNAN ERI OSA-ALUEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA TUKEMINEN 18

9.1 Yleistä 18

9.2 Kaavoissa suojeltavaksi merkityt rakennukset 18

9.3 Kaavoissa ympäristöltään säilytettäväksi merkityt alueet 18

9.4 Inventoitu rakennettu ympäristö 18

9.5 Arvokkaat luonto- ja maisema-alueet 18

9.6 Muut säilytettävät kohteet 18

10. RAKENTAMINEN ALUEILLA, JOILLA ON ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJOITUKSIA 19

10.1 Pilaantuneet maat rakentamisessa 19

10.2 Radon-alueet 19

10.3 Melualueet 19

10.4 Lentoliikenteen esterajoitukset 20

11. YLEISET ALUEET ASEMAKAAVA-ALUEILLA / JULKINEN KAUPUNKITILA 20

11.1 Julkisen kaupunkitilan määritelmä 20

11.2 Julkisen kaupunkitilan kunnossapito ja hoito 20

11.3 Rakennelmat ja ulkokalusteet 21

11.4 Mainos- taikka muut laitteet 21

11.5 Julkinen kaupunkitaide ja muistomerkit 22

11.6 Julkisen kaupunkitilan rannat ja laiturit 22

11.7 Julkisen kaupunkitilan valaistus 22

11.8 Tapahtumien järjestäminen 22

12. ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET 23

12.1 Rakentamistapaohjeet 23

12.2 Rakennusjärjestyksellä määrättävät Lappeenrannan alueen vanhojen asemakaavojen lisämääräykset 23

13. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT 25

13.1 Työmaan perustaminen, hoitaminen ja purkaminen 25

13.2 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen 26

14. JÄTEHUOLTO 27

14.1 Kaupungin jätehuoltomääräykset 27

14.2 Jätehuollon järjestäminen tontilla 27

14.3 Alueelliset jätteiden keräyspisteet 27

15. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN JA POIKKEAMINEN 28

15.1 Määräysten valvonta 28

15.2 Määräyksistä poikkeaminen 28

15.3 Määräysten rikkominen 28

15.4 Rakennusjärjestyksen täydentäminen 28

15.5 Voimaantulo 28

Määräykset

1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET

1.1 Rakennusjärjestyksen tehtävä

Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitel- mallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kan- nalta tarpeelliset määräykset.

Rakennusjärjestys on osa maankäytön ohjausjärjestelmää. Rakennus- järjestyksellä toteutetaan kunnan strategiaa ja tuetaan jo kaavoitettujen alueiden ominaispiirteitä sekä kestävää kehitystä.

1.2 Soveltamisala

Alueiden suunnittelua, käyttämistä ja rakentamista koskevien säännös- ten ja määräysten lisäksi Lappeenrannan kaupungissa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli maankäyttö- ja raken- nuslaissa, - asetuksessa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asema- kaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa asiasta ei ole toisin määrätty.

Viittaus: MRL 14 §

1.3 Rakennusvalvontaviranomainen

Lappeenrannan rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä sekä maan- käyttö- ja rakennuslain 167 § 2 momentissa tarkoitetuista ympäristön- hoidon valvonnan viranomaistehtävistä huolehtivat rakennuslupajaosto ja rakennusvalvonnan viranhaltijat kaupunginvaltuuston hyväksymän hallintosäännön ja rakennuslupajaoston hyväksymän toimintasäännön mukaisesti.

Viittaus: MRL 21 §

2. LUPAJÄRJESTELMÄT

2.1 Talousrakennuksen luvan- / ilmoituksenvaraisuus

Kokonaisalaltaan alle 4 m²:n suuruiset matalat rakennelmat eivät vaadi lupaa.

Asemakaava- ja ranta-alueilla kokonaisalaltaan enintään 10 m2:n suu- ruinen kylmä, tulisijaton ja kevytrakenteinen talousrakennus saadaan ra- kentaa ilmoitusmenettelyllä.

Asemakaava-alueen ulkopuolella kokonaisalaltaan enintään 20 m²:n suuruisen tulisijattoman talousrakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Tämä ei kuitenkaan koske ranta-aluetta.

Yhdelle rakennuspaikalle saa ilmoitusmenettelyllä rakentaa enintään kaksi talousrakennusta.

Viittaus: MRL 115 §, MRL 125 §, 126 § ja 129 §, MRA 61 §

Määräyksiä täydentävät ohjeet

Määräys

Määräykset, jotka on painettu va- semmalle palstalle, ovat velvoittavia.

Ohje

Rakennusjärjestyksen määräyksiä täydennetään ohjeilla.

Viittaus

Xxxxxxxx toteaa kyseiseen kohtaan liittyvän lainsäädännön taikka asia- kirjan, johon määräys liittyy.

OHJE:

Esimerkiksi alle 4 m² suuruiset leikki- mökit, kompostoivat käymälät tai enintään 3 m² jäteastian katokset ei- vät tarvitse lupaa eivätkä ilmoitusta, jos ne ovat sijoitettavissa kaavan mukaisesti.

Jätehuoltoa koskevat erityismää- räykset on esitetty kohdassa 14.

Rakennelmien kokonaisalaan kuu- luu ”rakennus” katoksineen.

Ilmoituksessa on annettava tiedot il- moittajasta, rakennuspaikasta sekä toimenpiteestä.

Rakentamiseen tai muuhun toimen piteeseen saa ryhtyä, ellei rakennus- valvonta 14 päivän kuluessa ilmoi- tuksen vastaanottamisesta ole edel- lyttänyt rakennus- tai toimenpidelu- van hakemista ilmoitettuun hankkee- seen.

MRL:n mukaan purkuilmoituksen mukaiseen purkutyöhön voi ryhtyä, ellei rakennusvalvontaan 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottami- sesta ole edellyttänyt purkamisluvan hakemista ilmoitettuun hankkee- seen.

Milloin ilmoitettu toimenpide koskee naapurin etua, eikä tämä ole antanut

2.2 Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus

Seuraavat toimenpiteet eivät edellytä lupaa eivätkä ilmoitusta:

- ilmalämpöpumppujen asentaminen edellyttäen, että sijoitus- paikka on huomaamaton (ei katujulkisivu) taikka laite verhoillaan rakennukseen soveltuvalla tavalla (ritilä tms.)

- alle 15 metrin pituisen ja pinta-alaltaan alle 20 m² suuruisen laiturin rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella

- valomainoksen tai vastaavan asentaminen julkisivussa aikai- semmin hyväksyttyyn paikkaan (oleva mainospaikka)

- nesteen lämmitykseen tarkoitetun kaupunkikuvaan tai ympäris- töön vähäisesti vaikuttavan aurinkokeräimen tai sähköntuottoon tarkoitetun aurinkopaneelin asentaminen kun ao. laite sijoitetaan katon lappeen suuntaisesti. Jos rakennus on suojeltu asemakaa- valla, oikeusvaikutteisella yleiskaavalla tai rakennus / alue sijait- see valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella, aurinkokeräimet ja aurinkopaneelit edellyttävät aina lu- paa.

- Lämmitettävät kylpytynnyrit eli ns. paljut edellyttäen, että sijoitus- paikka ei näy kadulle ja että rakentamisessa noudatetaan palotur- vallisuudesta annettuja määräyksiä.

Ilmoitusmenettelyä sovelletaan Lappeenrannan kaupungin alueella koh- dassa 2.1 esitetyn lisäksi seuraaviin toimenpiteisiin:

- julkisen ulkotilan tarjoilualueen rakentaminen (terassit, joilla ei ole alkoholitarjoilua)

- halkaisijaltaan alle 1 metrin lautasantennin asentaminen

- pientalon tai vastaavan rakennuksen julkisivuverhouksen / - väri- tyksen, vesikatteen materiaalin / värin taikka vähäisen ikku- najaon muuttaminen

- katukuvaan vaikuttavan ikkunamarkiisin asentaminen

- parvekelasituksen asentaminen

- valomainoksen tai vastaavan asentaminen julkisivussa uuteen paikkaan (uusi mainospaikka)

- yleiseen alueeseen (katu, puisto tms.) rajautuvan, enintään 1,5 m korkean aidan rakentaminen

- käyttötarkoituksen tilapäinen muuttaminen majoitustilaksi, mikäli henkilömäärä on yli 15 (esimerkiksi koulumajoitukset)

- siirrettävien jäätelö-, grilli- ym. vastaavien kioskien sijoittaminen.

- terassit (ei alkoholitarjoilua), tulee toimittaa tieto ympäristötoi- meen.

Mm. seuraavat muutokset/toimenpiteet edellyttävät toimenpidelupaa:

– rakennuksen lämmitysjärjestelmän muuttaminen, mikäli muu- toksella on vaikutusta rakennuksen palotekniseen turvallisuu- teen (mm. öljysäiliöiden sijoittaminen)

– palotekniseen turvallisuuteen vaikuttavat muutokset (sprinklauksen tai paloilmoitinjärjestelmän asentaminen, palo- osastointimuutokset, poistumistiemuutokset)

– rivi- ja kerrostalojen sekä muiden suurten rakennusten vesijoh- tojen ja viemäreiden uusiminen

hankkeelle suostumusta, on asia kä- siteltävä toimenpidelupana.

OHJE:

Laituri tulee rakentaa tontin edustalle niin, ettei laituri tai sen käyttäminen rajoita naapuritontin käyttöä, tai ole muuksikaan haitaksi. Laituria ei tulisi rakentaa aivan tilojen rajalle. Sopiva minimietäisyys naapuritilan rajaan on laituriin kiinnitettävän veneen pituus. Laiturin rakentamiseen on saatava myös vesialueen haltijan suostumus. Mikäli laiturista saattaa aiheutua ve- silain 1 luvun 12 - 15 §:ssä tarkoi- tettu muutos tai seuraus, on sen ra- kentamiseen hankittava Aluehallinto- viraston lupa. Asemakaavoissa voi lisäksi olla laitureita koskevia eri- tyismääräyksiä.

Aurinkokeräimet ja aurinkopanee- lit:

Jälkiasennetut aurinkokeräimet ja aurinkopaneelit eivät saa aiheuttaa ympäristöön eikä naapureille kohtuu- tonta haittaa.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennetun ympäristön kohteiden ominaispiirteiden säilymiseen tulee kiinnittää huomiota. Tämä koskee eri- tyisesti eriasteisilla suojelumerkin- nöillä osoitettuja kohteita ja alueita, mutta myös muita arvokkaiksi tunnis- tettavia kohteita ja alueita.

Paloturvallisuuden vuoksi on erittäin tärkeää noudattaa valmistajan asen- nusohjeita.

Jos kiinteistöllä on sähköliittymä, on aurinkokeräimistä ja aurinkopanee- leista tehtävä ilmoitus Lappeenran- nan Energiaverkot Oy:lle.

Lautasantenni tulee pääsääntöisesti sijoittaa räystäslinjan alapuolelle.

Mikäli pientalon julkisivuverhouksen muuttamisen yhteydessä paranne- taan rakennuksen lämpöeristystä, tulee toimenpiteelle hakea ilmoituk- sen sijasta rakennuslupa.

Parvekelasitusten tulee sopeutua ra- kennukseen. Lasitukset on pää- sääntöisesti toteutettava kirkkaalla, karkaistulla lasilla parvekkeen sisä- pintaan. Vierekkäisten ja päällek- käisten lasitettujen parvekkeiden tu- lee olla palo-osastoituina toisistaan vähintään puolet huoneistojen osas- toinnista vastaavalla rakenteella.

Erillisille mainoslaitteille tulee aina hakea toimenpidelupa.

Xxxxxxxxxx, kts. myös kohta 3.4

– rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen painovoi- maisesta koneelliseksi

– kantavien rakenteiden muutokset

- Uuden hormin rakentaminen pientaloon tai vastaavaan rakennuk- seen edellyttää toimenpidelupaa.

- Terassit, joilla tarjotaan alkoholia

- Kaupunkikuvallisesti keskeisillä alueilla rakennusten valaisemi- selle tulee hakea toimenpidelupa.

- Merkittävä puunkaadot tonteilla edellyttävät asemakaava-alu- eella puunkaato- tai maisematyölupaa.

- Lämpökaivon sijoittamisessa on huomioitava myös etäisyy- det talousvesikaivoihin, toisiin lämpökaivoihin, rakennuk- siin, tontin rajaan ja jäteveden puhdistamoihin sekä viemä- reihin ja vesijohtoihin.

Ympäristöministeriön opas Ympäristöopas 2013 mukaan lämpökaivon suositeltavat minimietäisyydet eri kohteisiin ovat seuraavat:

- lämpökaivo, 15 m (porareiän ollessa pystysuora)

- porakaivo, 40 m

- rengaskaivo, 20 m

- rakennus, 3 m

- kiinteistön raja, 7,5 m (porareiän ollessa pystysuora)

- kiinteistökohtaisen jätevedenpuhdistamon purkupaikka, 30 m (kaikki jätevedet)

- kiinteistökohtaisen jätevedenpuhdistamon purkupaikka, 20 m (harmaat vedet)

- viemärit ja vesijohdot, 3m (omat putket) 5 m (muiden putket).

Viittaus: MRL 126,126 a §,127 §…129 § ja 117k , Xxxxxxxx, MRA 61 §,

Tulisijaa tai hormia vaihdettaessa tu- lee tarkistaa niiden yhteensopivuus.

Puunkaadoista ilmoitetaan puheli- mitse tai sähköpostitse, jossa määri- tellään luvanvaraisuus. Ks. 3.3.

Puiden kaatoa tulee välttää lintujen pesintäaikaan 1.4.- 31.7.

3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUO- MIOON OTTAMINEN

3.1 Sijoittuminen

Asemakaava-alueella rakennukset, rakennelmat ja laitteet on sijoitettava asemakaavamääräysten mukaisesti.

Rakennus saa ulottua asemakaavassa määrätyn tontin sisäisen raken- nusalan rajan yli seuraavasti:

1) Rakennuksen perusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella tarpeen mukaan.

2) Katokset, avokuistit, portaat, parvekkeet, räystäät, ulkoseinän lisäeristys, tekniset laitteet ja muut vastaavat tarpeen mukaan.

3) Muut ylitykset käsitellään tapauskohtaisesti. Naapurin suuntaan tapahtuva ylitys vaatii aina naapurin kuulemisen.

Palomääräyksistä määrätään ja ohjeistetaan xxxxxxx.xx sivustolla xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxx/xxxxxxxxxxxxxx/XXX-000x00X.xxx

Viittaus: MRL 116 §

OHJE:

Rakennus tai rakennelma voidaan sijoittaa asemakaavassa määrätyn rakennusalan ulkopuolelle, ei kui- tenkaan istutettavalle tontin osalle. Poikkeava sijoittelu edel- lyttää naapurin antamaa kirjallista suostumusta ja rakentamisen tulee olla tarkoituksen mukaista.

Rakennusalan ulkopuolelle sijoittu- via rakenteita ei kuitenkaan saa ulottaa tontin sisäiselle pelastus- tielle.

Tulisijallinen rakennus tai raken- nelma tulee pyrkiä sijoittamaan vä- hintään 8 m etäisyydelle naapuri- kiinteistön rakennuksista.

Laadukkaan lopputuloksen saavut- tamiseksi on tontin kokonaisvaltai- sessa suunnittelussa otettava huo- mion ainakin seuraavat seikat:

– kaupunkirakenteellinen sijainti ja pai- kan ominaispiirteiden hyödyntäminen

– alueen omaleimaisuus ja identiteetti

– rakennukset ja pihat sekä liittyminen yleisiin alueisiin.

3.2 Rakennusten sopiminen rakennettuun ympäristöön ja maise- maan

Sekä asemakaava-alueella että sen ulkopuolella rakennuksen, lisära- kennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alu- een yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Tontilla rakennusten tulee yhdessä ympäröivien rakennuksien kanssa muodostaa sopusuhtainen kokonaisuus. Em. seikkoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota niillä alueilla, joilla rakennuskanta on yhte- näistä. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä asuintontilta poistet- tavaksi ns. autosuojateltan, jos se on tontille ilmeisen soveltumaton.

Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentamisessa on varjeltava arvok- kaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, erityisiä maastomuotoja, huomi- oitava maiseman ominaispiirteet ja rakennusperinteeseen sopeutuminen siten, ettei kokonaismaisemakuvaa rikota. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Täysin avoimeen maastoon rakentami- nen on sallittua ainoastaan erityisperustein.

Rakennuksen korkeusasema tulee sopeuttaa kadun ja muun ympäristön korkeustasoihin. Rakennuslupahakemuksessa tulee esittää rakennuksen korkeusasema ja lopulliset pihatasot sekä mahdolliset luiskat ja tukimuu- rit. Tarvittaessa tulee esittää tontin pintavaaituskartta. Rakennusvalvonta voi rakennuslupa-asiakirjojen arvioimiseksi lisäksi edellyttää luvan haki- jalta, että tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapistei- den sijainti ja korkeusasema merkitään rakennuspaikalle ennen lupapää- töksen tekemistä.

Ilmanvaihtokonehuoneet sekä niihin liittyvät laitteet ja kanavistot tulee suunnitella rakennuksen luonteeseen ja kaupunkikuvaan soveltuviksi.

Viittaus: MRL 117 § 118 §

3.3 Rakennetun ympäristön hoito ja - valvonta

Rakennuslupajaosto ja sen alaiset viranhaltijat valvovat rakennettua ym- päristöä ja julkista kaupunkitilaa. Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kun- nossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Raken- nuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja vauriot kor- jattava välittömästi. Myös rakennuksen ympäristö on pidettävä rakennus- luvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Tämän toteamiseksi rakennusvalvonta voi tarvittaessa suorittaa tarkastuksia, joiden yhtey- dessä havaitut puutteet kirjataan ja ryhdytään asian vaatimiin toimenpi- teisiin.

Asemakaava-alueella kiinteistön haltijan on valvottava kiinteistönsä pui- den kuntoa. Jos puu on ympäristölleen vaarallinen, on kiinteistön haltijan ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Rakennusvalvonnan lupa puiden kaatamiseen on pyydettävä maisemallisesti merkittävien sekä suurten ja- lopuiden osalta. Vaikutuksiltaan vähäisissä tapauksissa tulee puiden kaadosta tehdä ilmoitus rakennusvalvontaan.

Asuintontteja ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumen- tavaan varastointiin. Xxxxxxxxxxxxx varastointi edellyttää toimenpidelu- paa.

OHJE:

Asemakaava-alueella ei sallita pyörö- hirsisten, pitkänurkkaisten hirsiraken- nusten ja rakennelmien rakentamista ellei erikseen ole asemakaavamää- räyksissä tai rakentamistapaohjeessa mahdollistettu.

OHJE:

Varastointikielto koskee myös linja-, kuorma-autojen, työkoneiden, kookkai- den asuntovaunujen ja –autojen sekä vastaavien tavaroiden säilyttämistä asuintonteilla, jos säilytys aiheuttaa häiriötä tai rumentaa ympäristöä.

Asemakaavan asuintonteilla poltto- puita ei saa varastoida tontin kadun puoleiselle sivustalle.

Asuintonteilta lumia saa tarvittaessa siirtää alueella sijaitseville puisto- ja muille vapaille alueille maanomistajan suostumuksella.

Pääväylien varsille sijoittuvien teolli- suus- ja tuotantoalueiden rakennusten ja pihan varastoalueiden hyvään laa- tuun ja tienvarsinäkymiin tulee kiinnit- tää erityistä huomiota.

Ympäristöön olennaisesti vaikuttavat ulkovarastot, kompostointi- tai jä- tesäiliöt tai –katokset tulee pitää siistissä kunnossa ja niiden ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.

Lumi on varastoitava omalle tontille siten, ettei siitä aiheudu haittaa lii- kenteelle tai naapurille. Lumien sulamisvesien osalta noudatetaan koh- dan 3.5 määräyksiä.

Viittaus: MRL 128 §, 166 §, 167 §, 169 §, 170 §

3.4 Aitaaminen

Julkiseen tilaan rajoittuvan kiinteän ja enintään 1,5 m korkean aidan ra- kentamiseen sovelletaan kohdan 2.2 mukaisesti ilmoitusmenettelyä.

Tontin kadun puoleinen raja voidaan erottaa istutuksin tai rajalle voidaan istuttaa pensasaita tai rakentaa enintään 1,5 metrin korkuinen kiinteä aita, jollei asemakaavassa taikka siihen liittyvissä rakentamistapaoh- jeissa muuta määrätä. Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan, muo- doltaan ja väriltään sopeutua ympäristöön. Aita on tehtävä kokonaan ton- tin tai rakennuspaikan puolelle eikä siitä saa aiheutua haittaa liikenteelle eikä kadun kunnossapidolle. Erityisesti risteyksien näkemäalueet tulee huomioida siten, että aidan korkeus on korkeintaan 0,8 metriä kadun pin- nasta mitattuna. Edellä mainittu maksimikorkeus koskee myös pensas- aitoja ja muita istutuksia.

Asuin- ja pientalotonttien välille saadaan rakentaa aita, jonka enimmäis- korkeus on 1,5 metriä, ilman rakennusvalvonnan lupaa, naapurin kirjalli- sella suostumuksella. Mikäli naapurin suostumusta ei saada, aitaaminen edellyttää toimenpidelupaa.

Viittaus: MRA 82

OHJE:

Pensasaita ei ole laissa tarkoitettu kiin- teä aita,

Tonttien väliaidoista rakennusvalvonta suosittelee tekemään osapuolten kes- ken kirjallisen sopimuksen, jossa mää- ritellään esim.

- xxxxx xxxxxx

- kustannusten jako

- aidan kunnossapitovastuu,

Mikäli osapuolet eivät pääse vä- liaidasta sopimukseen, asian ratkai- see rakennusvalvonta.

3.5 Piha-alue / pihamaa

Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava siitä, että pihamaasta tulee tontin käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen ja viih- tyisä.

Pihan korkeustasot tulee sopeuttaa kadun ja muun ympäristön korkeus- tasoihin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvonnan lu- paa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvan myöntämisen yhtey- dessä vahvistetut piirustukset osoittavat. Muutokset edellyttävät toimen- pidelupaa.

Pihamaan tasaaminen on ensisijaisesti toteutettava luiskaamalla ja tois- sijaisesti pengertämällä tai tukimuureilla. Luiskat eivät saa ylittää oman tontin rajaa yleiselle alueelle (katu, puisto tms.). Kahden tontin välisellä rajalla tapahtuvasta luiskaamisesta tulee sopia osapuolten kesken.

Suuria puita istuttaessa tulee niiden etäisyyden rakennuksista sekä naa- purin rajasta olla riittävä myös täysikasvuisena.

OHJE:

Rivi- ja kerrostalojen sekä liike- ja teollisuusrakennuksien rakennuslu- pahakemuksen yhteydessä on esi- tettävä pihasuunnitelma, jossa ole- massa olevat puut on inventoitu ja pihan käyttö on selkeästi suunni- teltu. Lisäksi suunnitelmassa tulee selkeästi esittää pihatasot, luiska- kaltevuudet ja mahdolliset tukimuu- rit. Tontin pihajärjestelyissä on otet- tava huomioon lumet. Säilytettävät ja suojellut puut tulee suojata ra- kennustyövaiheen aikana mahdolli- silta vaurioilta.

Kevyt liikenne ja huolto- / tavara- liikenne tulee aina pyrkiä eriyttä- mään toisistaan.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee selvittää tienpitoviranomai- selta liittymäluvan mahdollisuus ja tarpeellisuus rakennuspaikalta maantiehen. Maantielle rakennetta- vista liittymistä päättää Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Maan- teihin liittyvissä väylissä tulee liitty- mien näkymät ottaa huomioon Lii-

Tontin ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ajoneu- voliikenteestä ei aiheudu haittaa taikka vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Tontille tai rakennuspaikalle saa tehdä vain yhden ajoneuvoliittymän. Ra- kennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia rakennetta- vaksi useamman liittymän, mikäli se tontin tai rakennuspaikan käytön kannalta on perusteltua.

Asemakaava-alueella pientalotontin liittymän leveys saa olla enintään 5

m. Muilla tonteilla liittymän leveys saa olla enintään 8 metriä. Teollisuus- tonttien liittymäleveydet ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Tontille tulee varata riittävästi auto- ja polkupyöräpaikkoja. Myös liikunta- esteisiä sekä vieraita varten tulee huomioida autopaikkoja. Liikuntaes- teisten autopaikat tulee sijoittaa rakennuksen sisäänkäyntiin nähden tar- koituksenmukaisesti ja ne tulee merkitä asianmukaisilla tunnuksilla. Tar- kempia mitoitusmääräyksiä kohdan 3.5. lopussa

Xxxxx suunnittelussa tulee huomioida pelastustiejärjestelyt. Pelastuslai- toksen nostokalustolle tulee ensisijaisesti järjestää vapaa pääsy 3- ker- roksisen tai korkeamman rakennuksen kaikille sivuille siten, että pelas- tustoimenpiteet ovat mahdollisia. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee pe- lastustoimenpiteiden järjestäminen ratkaista muulla rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisen hyväksymällä tavalla. Pihamaalle tai rakennuk- seen on sijoitettava kyltti, josta ilmenee pelastustien sijainti. Mikäli pelas- tustietä ei voida järjestää rakennuksen kaikille sivuille, on näiltä osin asuntojen hätäpoistuminen järjestettävä kiintein tikkain tai muulla hyväk- sytyllä tavalla. Rakennusluvassa osoitetut pelastustiet tulee säilyttää ajo- kelpoisina ympäri vuoden.

Tontin rajan ja autosuojan ajoaukon välissä tulee tontin puolella olla yh- den auton vapaa pysäköintitila (vähintään 5 m pitkä).

Tontin ja ajoradan välissä sijaitseva katusuunnitelman mukainen viher- kaista on mahdollista tontin haltijan toimesta päällystää ns. nurmikivellä, mikäli kadunpitäjä antaa toimenpiteeseen kirjallisen suostumuksensa.

Pihamaan valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho tulee sovittaa si- ten, että ne lisäävät alueen turvallisuutta. Valolaitteet eivät saa vaarantaa liikenneturvallisuutta eivätkä kohtuuttomasti häiritä naapureita taikka muita alueella liikkuvia. Valaisimien tulee soveltua kunkin alueen kaupun- kikuvaan. Julkisivuvalaistuksen tulee tukea rakennuksen luonnetta ja sen kaupunkikuvallista asemaa.

Asemakaavan mukaisesti tai ellei kaava määrää:

Polkupyöräpaikkoja (vähintään telineet) tulee varata vähintään seuraa- vasti:

- asunnot 2 kpl / 100 m²

- opiskelija-asunnot tai vastaavat 1 kpl / asukas

- lasten ja vanhusten päivälaitokset 0,4 kpl / työntekijä

- oppilaitokset 0,4 kpl / oppilas ja työntekijä

- erikoiskauppa 1 kpl / 100 m²

- palveluyritys 0,4 kpl / 100 m² + 0,4 kpl / työntekijä

- teatterit ja elokuvateatterit 0,25 kpl / istumapaikka + 0,4 kpl / työn- tekijä

kenne- ja viestintäministeriön oh- jeen (168/01/2002) mukaisina.

Liittymän kaltevuus tulee olla ton- tille nouseva, korkeintaan 1:8. Mo- lemmissa päissä tulee huomioida riittävät loivennukset.

Asemakaava-alueen asuintontille on rakentamisen yhteydessä istu- tettava vähintään 1 puu / 200 tontti- m².

Väestönsuojan varsinainen suoja- pinta-ala mitoitetaan todellisen ker- rosalan seinien ulkopintojen mukai- sesti.

Pelastustie tulee merkitä rakennus lupahakemuksen liitteenä olevaan asemapiirrokseen. Mikäli pelastus- tie kulkee rakennukseen jätettävän aukon kautta, tulee aukon koko sel- vittää erikseen pelastuslaitokselta.

Pelastustien sijoittaminen puisto- taikka muille viheralueille edellyttää aluetta hallinnoivan tahon kanssa laadittavaa rasitesopimusta, jossa tulee mm. määrätä pelastustien kunnossapitovastuu.

Perustuksien routasuojauksien kun- nossa pysymiseksi on suositeltavaa sijoittaa rakennus 1.5-2 m etäisyy- delle tontin rajasta.

- hotellit ja ravintolat 1 kpl / 15 anniskelupaikkaa + 0,4 kpl / työnte- kijä

- muu yritystoiminta 0,4 kpl / työntekijä.

Liikuntaesteisiä ja vieraita varten tulee toteuttaa autopaikkoja seuraa- vasti:

– asuinkerros- ja rivitalot; liikuntaesteisille 1 paikka / 30 normaalia autopaikkaa (rivitaloissa kuitenkin aina vähintään 1 paikka)

– muissa kohteissa 1 paikka / 50 normaalia autopaikkaa

– asuin- ja rivitalot; 1 vieraspaikka / 30 normaalia autopaikkaa.

Autopaikkavelvoite mitoitetaan asemakaavamääräysten mukaisesti ja ellei määräystä ole, niin mitoitetaan laskennallisella kerrosalalla l. 250 mm seinäpaksuudella.

Viittaus: ”Kunnan osoitejärjestelmä – Ohjeet ja suositus” – julkaisu (Kun- taliitto 2006)

Viittaus MRL 155 §, 156 § ja 165 §

3.6 Osoitemerkintä

Rakennukseen tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin si- säiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuo- neen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain ennen rakennuksen käyttöön- ottoa. Kulmatonteilla osoitemerkintä tulee tarvittaessa asettaa molem- mille katusivuille.

Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäi- seen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenu- mero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava sekä kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän että ao. rakennukseen. Merkinnöissä tulee nou- dattaa Kuntaliiton antamia ohjeita ja suosituksia kunnan osoitejärjestel- mästä.

Asemakaava-alueella osoitemerkinnän tulee olla valaistu.

– Viittaus: ”Kunnan osoitejärjestelmä – Ohjeet ja suositus” – julkaisu (Kuntaliitto 2006)

4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUO- LELLA

4.1 Rakennuspaikka

Kaavoittamattomalla alueella uuden rakennuspaikan muodostaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua.

Asemakaava-alueen ulkopuolella uuden rakennuspaikan tulee olla sijain- niltaan ja muodoltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sovelias ja pinta-alaltaan riittävän suuri. Rakennuspaikan tulee kokonai- suudessaan olla hakijan hallinnassa yhdenmukaisella tavalla. Rakennus- paikkaa ei saa rakennusluvan jälkeen kiinteistötoimituksella muuttaa myönnetyn rakennusluvan vastaisesti pienempiin osiin määräysten tai säädösten vastaisesti.

OHJE:

Osoitemerkinnän koko tulee suh- teuttaa rakennukseen ja rakennet- tuun ympäristöön siten, että mer- kintä on kiireellisissä hälytystehtä- vissä havaittavissa.

Pientaloalueilla valaistun osoitenu- meron korkeuden tulee olla vähin- tään 12 cm ja väriltään sellainen, että se erottuu riittävästi taustasta (vaalealle pohjalle tummat nume- rot tai tummalle pohjalle vaaleat numerot). Osoitemerkinnän tulee olla asennettuna paikoilleen ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Vanhoilla pientaloalueilla osoite- merkinnän tulee soveltua ympäris- töön. Tällöin voidaan osoitemerkin- tänä käyttää esimerkiksi metallista valmistettua tunnusta, joka valais- taan erillisellä julkisivuun kiinnite- tyllä valaisimella.

Suurissa kohteissa (kerrostalot, liike- ja teollisuusrakennukset yms.) sekä erityisen tiiviisti raken- netuilla alueilla tulee osoitemer- kintä erikseen esittää rakennusval- vonnan hyväksyttäväksi.

OHJE:

Rakennuspaikan tulee olla riittä- västi laajennettavissa, mikäli vesi- huolto tai jätevesien käsittely kiin- teistökohtaisesti sitä vaatii.

Vaatimukset rakennusten soveltu- misesta rakennettuun ympäristöön ja maisemaan on esitetty kohdassa 3.2.

Suositeltavin julkisivujen verhous- materiaali maaseutumaisemassa on puu.

Mikäli alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai siinä ei ole esitetty rakennuspaikan vähimmäiskokovaatimuksia, rakennuspaikan vähim- mäiskoko määräytyy seuraavasti:

Kaavoittamattomat haja-asutusalueet

- uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m².

Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä on määrätty edellyttäen, että rakennuspaikka pysyy samana.

Viittaus: MRL 116 §

4.2 Rakentamisen määrä

Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella rakentaminen tapahtuu voi- massa olevan kaavan ja kaavamääräysten mukaan.

Jos osayleiskaavasta puuttuu rakennusoikeus saa olemassa olevaan asuinrakennukseen vähäisen laajennuksen tai talousrakennuksen. Ra- kennusoikeus määräytyy tällöin seuraavasti: 10 % rakennuspaikan pinta- alasta tai enintään ranta-alueen rakennusoikeuden määrityksen rajoissa.

Oikeusvaikutteisen kaavan ulkopuolisilla alueilla noudatetaan seuraa- vaa:

Rakennuspaikan pinta-alasta saa rakentamiseen käyttää enintään 10 % (ranta-alueita koskevat määräykset on esitetty luvussa 5).

Asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan rakennusoikeus on enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa yh- den enintään 2-asuntoisen rakennuksen, jonka suurin sallittu kerrosluku on kaksi.

Maa- ja metsätalouskäytössä olevalle tilalle saa lisäksi rakentaa toisen 1-asuntoisen asuinrakennuksen sekä tarvittavat talousrakennukset. Ra- kennusten yhteen laskettu kerrosala voi olla enintään 10 % tilan pinta- alasta.

Käyttötarkoituksen ollessa muu kuin asuminen taikka maa- ja metsäta- louden harjoittaminen, on rakennusoikeus enintään 10 % rakennuspai- kan pinta-alasta.

Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoitta- minen kellariin tai ullakolle voidaan sallia, mikäli se rakennus ja sen käyt- tötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön huomioon ot- taen on mahdollista.

Ranta-alueen rakennusoikeus on erikseen määritelty kohdassa 5.

4.3 Rakentamisen sijoittuminen

Mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ei ole mainittu rakennuksen vähimmäisetäisyyttä naapurin maasta tai rakennuksesta, noudatetaan mitä on määrätty maankäyttö- ja rakennusasetuksen § 57.

Maantielain säännökset suoja- ja näkemäalueista sekä tienvarsimainon- nasta tulee ottaa rakentamisen sijoittumisessa huomioon.

Viittaus: MRA 57 §, Maantielaki

Lappeenrannan kaupunki on koko- naan osoitettu suunnittelutarvealu- eeksi, tarkemmin kohdassa 6.0.

OHJE:

Xxxxxxxxxxx etäisyydestä rajasta sekä toisen omistamalla tai hallitse- malla maalla olevasta rakennuk- sesta sekä palovaarallisen raken- nuksen sijoittamisesta on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuk- sessa.

Uudisrakennuksen vähimmäisetäi- syydestä ajoradan keskilinjasta on säädetty maantielaissa. Rakennet- taessa lähemmäksi tarvitaan tien- pitäjän kirjallinen suostumus.

Maaston muodot, avoimuus tai alu- een yleiskaava saattavat johtaa suurempiin suojaetäisyyksiin.

5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE

5.1 Rakennuspaikka

Uuden rakennuspaikan tulee olla muodoltaan luonnollinen ottaen huomi- oon maastomuodot ja – olosuhteet. Rantaan rajoittuvan uuden rakennus- paikan tulee olla vähintään 3000 m², paitsi jos oikeusvaikutteisessa yleis- kaavassa taikka ranta-asemakaavassa on toisin määrätty.

Kaavoittamattomalle ranta-alueelle uuden rakennuspaikan muodostami- nen edellyttää poikkeamislupaa.

5.2 Rakentamisen määrä ranta-alueella

Uuden päärakennuksen rakentaminen ranta-alueelle edellyttää poik- keamislupaa, jos alueella ei ole asemakaavaa taikka sellaista oikeusvai- kutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan perusteena ja ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen vähäisestä laajentamisesta tai sen korvaami- sesta vastaavan kokoisella rakennuksella rakennuspaikan kokonaisra- kennusoikeuden ylittymättä.

Ranta-alueella rakennusoikeus on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, enintään 150 kerrosalaneliömetriä.

Oikeusvaikutteisen yleiskaavan taikka ranta-asemakaavan alueella ra- kentaminen tapahtuu voimassa olevan kaavan ja kaavamääräysten mu- kaan.

Viittaus: MRL 72 §, 171 §

5.3 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella

Mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ei ole mainittu vähimmäisetäi- syyttä naapurin maasta tai rakennuksesta, noudatetaan mitä on määrätty maankäyttö- ja rakennusasetuksen § 57.

Rakennettaessa ranta-alueelle tulee erityistä huomiota kiinnittää raken- nuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

OHJE:

Vesialueella tarkoitetaan aluetta, joka muutoin kuin tilapäisesti on veden peittämä.

Vesistöjä ovat avopintaiset sisä- vesi- alueet luonnollisine ja keinote- koisine osineen.

Vesistönä tai sen osana ei pidetä:

1) ojaa, noroa ja sellaista vesiuo- maa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänä- kään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimitta- mista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrässä kul- kea; eikä

2) lähdettä sekä kaivoa ja muuta ve- denottamoa, vesisäiliötä ja teko- lammikkoa.

Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan sel- laista rannan osaa, jolle sijoittu- valla rakentamisella on välittömiä vaikutuksia vesistöön sekä ranta- luontoon ja maisemaan. Ranta- vyöhykkeen leveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuus, maisema, maasto ja muut luonnonolosuhteet. Käytännössä rantavyöhykkeen le- veydeksi on yleensä arvioitu n.

100 metriä. Ranta-alue on ranta- vyöhykettä leveämpi alueen osa, jonka leveys on usein arvioitu noin 200 metriksi.

Poikkeamisluvat ratkaisee Lappeen- rannan kaupungin kaupunkikehitys- lautakunta.

Ilman poikkeamislupaa on kuitenkin mahdollista myöntää rakennuslupa mm:

– maa-, metsä- tai kalastustalouden harjoittamista varten tarpeellista ra- kentamista varten

– olemassa olevan asuinrakennuksen (pysyvä tai loma-asunto) kanssa sa- maan pihapiiriin kuluvan talousraken- nuksen rakentamista varten

– olemassa olevan asuinrakennuksen (pysyvä tai loma-asunto) korjaamista tai vähäistä laajentamista varten. Vä- häinen laajennus ei saa olla yli puolta rakennuksen kerrosalasta ja yhteenlaskettu kerrosala tulee olla alle 60 m2. Suuremmissa kohteissa vähäinen laajennus voi olla yhden huoneen suuruinen eli n. 12 m2 ko- konaisrakennusoikeuden mukaisesti.

OHJE:

Oikeusvaikutteisen kaava-alueen ulkopuolella rantarakentamisen määrän alueellisena mitoitusnor- mina käytetään suurilla vesistöillä, kuten Saimaalla, viisi (5) lomara- kennuspaikkaa muunnettua ranta- viivakilometriä kohti. Pienillä vesis- töillä ja saarissa mitoittavana teki- jänä sovelletaan alhaisempia nor- meja (3-4) vesistön laatu ja alueen rakennettavuus huomioiden.

Ranta-alueen muita määräyksiä:

– rakennuspaikalle saa rakentaa yh- den 1- asuntoisen rakennuksen sekä enintään kuusi talousrakennusta

– ranta-alueella sijaitsevan rakennus- paikan rakennusoikeus on enintään

Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja rakennuksen sijainnin ranta- paikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säi- lyy. Rakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta ranta- viivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Saunarakennus, jonka kerrosala on enintään 25 m², taikka alle 10 m² suuruinen vaja tai grillikatos on mah- dollista rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin 10 metriä. Edellytyksenä on, että raken- nus liittyy yhtenäiseen rakennusryhmään tai muutoin sopeutuu ympäris- tökuvaan eivätkä jätevedet aiheuta ympäristöhaittoja.

Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti ra- kennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. Avoimelle ranta- alueelle rakentaminen on kielletty lukuun ottamatta pieniä laitureita. Rantaviivan ja tulevien rakennusten väliin tulee jättää vähintään 30 m levyinen suoja- puusto ja kasvillisuusvyöhyke, jonka tarkempi käsittely ratkaistaan raken- nuslupamenettelyn yhteydessä.

Alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus ilman aaltoiluvaraa on vähintään kerran 100 vuodessa toistuvan tulvakorkeuden (HW 1/100) tasolla. Mikäli HW 1/100 ei havaintoaineistosta ole määritettävissä suoraan, voidaan käyttää keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvää ylintä tulvakorkeutta (HW 1/50), johon lisätään vesistön erityispiirteistä johtuva lisäkorkeus 0,3

- 1,0 m. Mikäli rakennuspaikan vesistöistä ei ole riittävästi korkeushavain- toja tai niitä ei ole ollenkaan, tulee rakentamiskorkeus paikalliseen tietoon ja maastoarvioon perustuen määrätä riittävän korkealle niin, että raken- nukselle ei aiheudu tulvavaaraa. Tämä määräys koskee myös muita ra- kennuksia, jos niissä on veden nousun johdosta vaurioituvia rakenteita.

Viittaus: MRA 57 §,

Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

5.4 Vapaa-ajan asuinrakennuksen muuttaminen vakituiseksi asuin- rakennukseksi

Muutos edellyttää aina ennen rakennuslupakäsittelyä maankäytöllistä tarkastelua. Suunnittelutarvealueilla tämä tarkoittaa suunnittelutarverat- kaisua ja ranta-alueilla poikkeamispäätöstä. Tällöin rakennuspaikan ja rakennuksen tulee täyttää ainakin seuraavat vaatimukset, ellei oikeus- vaikutteisessa kaavassa ole toisin määrätty:

1) Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m².

2) Rakennuspaikan on sijaittava ympärivuotisesti hälytys- ja huoltoajo- neuvoilla ajettavan tien varrella.

3) Rakennuspaikan tulee tukeutua olevaan kyläasutukseen ja sen lähei- syydessä tulee entuudestaan sijaita useampia pysyvän asutuksen ra- kennuspaikkoja.

4) Rakennuspaikan tulee olla kohtuullisesti palveluiden saavutettavissa.

5) Rakennusten vesi- ja jätevesi ja niiden huolto on järjestettävä vesi- huoltolaki huomioiden

– alueella toimivan vesihuoltolaitoksen vahvistetulla toiminta-alueella tulee liittyä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin

– muilla alueilla on jätevesien osalta noudatettava ympäristönsuojelula- kia, haja-asutuksen jätevesiasetusta ja ympäristönsuojelumääräyk- siä.

6) Rakennuksen tulee pääsääntöisesti täyttää maankäyttö- ja rakennus- laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä asuinrakennukselle säädetyt vaatimukset energiatalouden osalta (tasauslaskennan

150 k-m²

– mikäli rakennuspaikka ulottuu myös ranta-alueen ulkopuolelle, on raken- nuspaikan kokonaisrakennusoikeus enintään 10 % rakennus paikan pinta-alasta, mutta ranta-alueelle siitä saa sijoittua enintään 150 k-m², mikäli rantamitoitusluku (3-5 raken- nuspaikka /muunnettu ranta-km ve- sistöstä riippuen) täyttyy

– erillisen saunarakennuksen enim- mäiskerrosala on 25 m², jonka lisäksi katettua terassia saa rakentaa enin- tään 10 m2

– sauna on rakennus, jossa kosteiden tilojen osuus kerrosalasta on vähin- tään 50 %

– suurin sallittu kerrosluku on kaksi.

Rakennuspaikalle saa em. koko- naisrakennusoikeuden puitteissa, mikäli se maisemaan soveltuu, ra- kentaa yhden enintään 30 k-m²:n suuruisen puupintaisen lämpöeris- tämättömän venevajan rantavii- vasta maalle päin. Venevajassa tu- lee olla harjakatto poikittain ranta- viivaan nähden. Venevajan leveys saa olla enintään 4 m ja harjakor- keus enintään 3 m.

OHJE:

Ranta-alueilla jätevesien käsitte- lyssä on noudatettava haja-asutuk- sen jätevesiasetusta sekä ympäris- tönsuojelulakia ja voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä, jotka säätelevät mm. jätevesien imeytys- putkistojen vähimmäisetäisyyksiä ylimmästä vedenkorkeudesta.

– Ranta-alueella jätevesien käsittely- järjestelmien purkupaikat tulee sijoit- taa vähintään 30 m etäisyydelle ve- sistön ylimmästä vedenkorkeudesta

– Saunarakennuksesta tulevat vähäi- set pesuvedet voidaan johtaa imey- tyskaivoon, joka tulee sijoittaa vähin- tään 10 m etäisyydelle vesistön ylim- mästä vedenkorkeudesta.

– Jos em. etäisyydet eivät täyty, WC- vedet on koottava umpikaivoon ja pesuvedet on johdettava 2– osastoi- sen saostuskaivon kautta maaperä- käsittelyyn.

OHJE

Saimaan rantaan rakennettaessa alin rakentamiskorkeus ilman aal- toiluvaraa on N60 + 77,80. N2000

+21cm eli + 78.01.

osalta vaipan ominaislämpöhäviön suhde vertailuarvoon on oltava ≤ 1,5)

7) Rakennuksen tulee pääsääntöisesti täyttää maankäyttö- ja rakennus- lain sekä terveydensuojelulain ja niiden nojalla annetuissa säännök- sissä asuinrakennukselle säädetyt vaatimukset asumisterveyden osalta

8) Jätehuolto on järjestettävä määräysten mukaan.

6. SUUNNITTELUTARVEALUEET

Suoraan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suunnittelutarvealueita ovat alueet, joiden käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi tarvitaan erityi- siä, suunnittelua edellyttäviä toimenpiteitä kuten esimerkiksi teiden, vesi- johdon tai viemärin rakentamista taikka vapaa-alueiden järjestämistä. Lain nojalla suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutustensa merkittä- vyyden vuoksi edellyttää tavanomaista laajempaa harkintaa.

Suunnittelutarvealueelle rakentaminen edellyttää ennen rakennuslupa- käsittelyä erillistä suunnittelutarveratkaisua uudelle rakennuspaikalle tai muulle käyttötarkoitukselle kuin maa- ja metsätalous.

Suunnittelutarvealueella saa kuitenkin rakentaa olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakennuslupamenettelyn perus- teella. Toimivat maa- ja metsätilat jäävät suunnittelutarveharkinnan ulko- puolelle myös päärakennusten osalta.

Rakennusjärjestyksellä Lappeenrannan suunnittelutarvealueiksi osoite- taan koko kaupungin alue. Suunnittelutarvealuetta eivät ole sellaiset alu- eet, joilla on voimassa asemakaava tai sellainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennuslupa.

Viittaus: MRL 16 §, 72 §, 137 §,

OHJE:

Suunnittelutarvealueelle rakentami- nen edellyttää ennen rakennuslu- pakäsittelyä erillistä suunnittelutar- veratkaisua uudelle rakennuspai- kalle tai muulle käyttötarkoitukselle kuin maa- ja metsätalous. Muun muassa hevostilat tulkitaan sisälty- vän maatalouden toimintaan ja niille ei tarvita suunnittelutarveratkaisua. Kuitenkin esimerkiksi kauppapuu- tarhojen ja maneesien rakentami- nen edellyttää suunnittelutarverat- kaisua.

Hakemus toimitetaan kaupungin kaupunkisuunnitteluun, joka val- mistelee asian kaupunkikehityslau- takunnan ratkaistavaksi.

7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALU- EILLA RAKENTAMINEN

7.1 Vesihuollon järjestäminen

Vesihuollolla tarkoitetaan käyttöveden hankintaa ja jäteveden käsittelyä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava rakennuspaikan vesi- huollon järjestyminen ennen hankkeen aloittamista.

Vesihuoltolaitoksen vahvistetulle toiminta-alueelle rakennettaessa tulee kiinteistö liittää laitoksen vesi- ja viemäriverkostoon. Toiminta- alueen ul- kopuolisilla alueilla jätevesien käsittelyssä on noudatettava ympäristön- suojelulakia, haja-asutuksen jätevesiasetusta sekä voimassaolevia ym- päristönsuojelumääräyksiä.

OHJE:

Rakennuksen rakentamista tarkoit- tavaan lupahakemukseen on liitet- tävä selvitys sade-, salaoja- ja pin- tavesien johtamisesta hulevesijär- jestelmään.

Merkittävien rakennushankkeiden yhteydessä on esitettävä myös ra- kentamisen aikaisten hulevesien hallintasuunnitelma.

Jos tontilla olevia vanhoja avo-ojia halutaan täyttää, on ensin selvitet- tävä, miten ojan täyttäminen vaikut- taa sekä oman tontin että naapuri- tonttien sade- ja pintavesien johta- miseen.

Käyttämättömät talousvesikaivot tu- lee täyttää puhtailla kivennäismaa- aineksilla.

Toiminta-alueiden ulkopuolelle raken-

nettaessa suositellaan, että raken- taja varmistaa talousveden laadun ennen rakennusluvan hakemista.

7.2 Hulevesien järjestäminen

Hulevesien eli sade-, sulamis- tai perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa naapuritontille tai katualueelle tai muille yleisille alueille. Hulevedet tulee johtaa kunnalliseen hulevesijärjestelmään tai imeyttää omalla kiinteis- töllä. Rakennuslupahakemukseen tulee liittää pätevän suunnittelijan laa- tima, hulevesien imeyttämistä tai hulevesijärjestelmään liittämistä kos- keva suunnitelma.

Milloin tontin luonnollista korkeutta muutetaan tai tontilla suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua alueella edellyttää muutokset toimenpidelupaa. Tontin omistaja tai haltija on vel- vollinen huolehtimaan, ettei toimenpiteistä aiheudu haittaa naapuriton- teille, katualueelle tai muille yleisille alueille.

Viittaus: Vesihuoltolaki 3a luku, MRL 103 f §

7.3 Pohjavesialueella rakentaminen

Rakennettaessa I tai II-luokan pohjavesialueilla, on suunnittelussa huo- mioitava seuraavaa:

Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä on täyttöainesten oltava laadultaan puhtaita kivennäismaa-aineksia. Rakennusjätteitä ei saa käyt- tää tonttien täyttömateriaalina.

Öljy- ja polttonestesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt tulee si- joittaa maan päälle tai sisätiloihin ja varustaa suoja-altaalla. Maan päälle sijoitettaessa ja suoja-altaalla varustettuna säiliö tulisi myös kattaa, jotta suoja-allas ei ole sadevesille alttiina.

Jätevesien imeyttämisessä pohjavesialueella noudatetaan ympäristön- suojelumääräyksiä.

Tärkeillä pohjavesialueilla suurten piha- ja paikoitusalueiden käsittele- mättömät pintavedet sekä salaojavedet on johdettava vedenottamoiden suojavyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. Asemakaavoissa voi lisäksi olla asiaa koskevia erityismääräyksiä.

Viittaus: Lappeenrannan pohjavesialueet- kartta

Toiminta-alueilla tarkoitetaan kun- nallisen vesilaitoksen, vesiosuus- kunnan tai muun yhteisön vahvistet- tuja talousvesi- ja jätevesiverkoston alueita.

8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA

8.1 Rakennuksen elinkaari ja kestävä rakentaminen

Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on rakennukselle määritettävä käyttöikä, jonka on oltava rakennuksen tarkoitukseen nähden riittävän pitkä. Jotta rakennus toimii teknisesti koko sen käyttöiän ajan, tulee jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon rakennuksen kunnossapito sekä talotekniikan ja käytön muunneltavuus. Rakennuksen tulee myös sovel- tua sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden liikunta- tai toimintakyky on

OHJE:

Suositeltava lämmitysmuoto on kaukolämpö aina, kun siihen on liit- tymisvalmius olemassa tai muu uu- siutuvan energian järjestelmä.

Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on suositeltavaa varustaa poistoil- man lämmöntalteenottojärjestel- mällä, jonka vuosihyötysuhde on

heikentynyt. Määritellyn käyttöiän varmistamiseksi rakennusvalvontavi- ranomainen voi vaatia luvan hakijalta lupakäsittelyvaiheessa asiantunti- jan laatiman arvion rakennuksen käyttöiästä ja rakennuksen käyttöiän ai- kaisista kunnossapito- ja korjaustoimista.

Rakentamisessa tulee myös ottaa huomioon materiaalien kierrätettävyys ja niiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Rakentamisessa on käytettävä materiaaleja ja laitteita, joiden kestävyydestä, huollettavuu- desta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on pitkä kokemus tai luotettavaa tietoa. Rakentamiseen ei saa käyttää vaurioituneita eikä kun- nostamattomia materiaaleja tai rakennusosia.

Tavoitteena on oltava mahdollisimman vähän energiaa kuluttava raken- nus. Lämmitysmuodon sekä rakenteiden ja rakennusosien valinnalla tu- lee pyrkiä minimoimaan rakennuksen käytön aikainen energiankulutus ja sen ympäristövaikutukset.

Rakennukseen on pääsääntöisesti tehtävä riittävät räystäät suojaamaan seiniä ja muita rakenteita. Rakennuksen sokkelin tulee olla riittävän kor- kea ja sopeutua alueen rakennuskantaan.

Asuinrakennuksien yhteyteen tulee järjestää riittävästi varastotiloja sekä ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelualueita varten. Tontilla on varattava riit- tävästi tilaa polkupyörien asianmukaista säilyttämistä varten.

Viittaus: MRL 117 §, 117 a – k §, MRA 55 §

8.2 Ennakoiva lupakäsittely

Hankkeeseen ryhtyvän tulee ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan niin ai- kaisessa vaiheessa, että luvan myöntämisedellytysten kannalta olennai- set tekijät on mahdollista selvittää riittävän ajoissa. Tällaisia tekijöitä ovat mm. suunnittelijan kelpoisuus, asemakaavamääräykset, rakentamisen vaikutukset naapureihin ja ympäristöön, kaupunkikuva sekä palotekniset ratkaisut.

Kaupunkikuvallisesti merkittävissä rakennushankkeissa tulee suunnitel- mat jo luonnosvaiheessa esittää myös kaupunkikuvatyöryhmän arvioita- viksi.

riittävän hyvä. Rakennuksen käyt- tövesijärjestelmän laitteiden tulee olla testattuja ja vettä säästäviä.

Rakennuslupahakemuksen liitteeksi edellytetään uudisrakentamisessa energiaselvitystä, joka sisältää mm. energiatodistuksen ja tasauslaskel- man.

Peruskorjaus- ja laajennushank- keissa tasauslaskelma tulee esit- tää rakennuslupahakemuksen liit- teeksi seuraavissa tapauksissa:

– rakennuksen käyttötarkoituksen muutos

– rakennuksen laajentaminen yli 50 m²:llä (tasauslaskelma vaaditaan laa- jennuksen osalta)

– muutostyöt, jotka vaikuttavat ener- giatalouteen (ikkunoiden vaihdot).

Rakennuksen käyttö- ja huolto- oh- jeen laatimisesta määrätään raken- nusluvassa. Vaikka rakennus- lu- vassa ei ohjeen laatimista olisi edellytetty, sen laatiminen on kui- tenkin aina suositeltavaa.

Myös vanhoille rakennuksille on suositeltavaa laatia käyttö- ja huolto- ohje. Rakennuksen omista- jan on hyvä säilyttää käyttö- ja huolto-ohje ja pitää se ajan tasalla siihen asti, kunnes rakennus pure- taan.

Irtaimiston säilytystilaa on rivi- ja kerrostaloissa oltava asuntoa kohti vähintään seuraavasti ellei kaa- vassa muuta määrätä:

– 2 h +k ja pienemmät; 2 m²

– 3 h +k; 2,5 m²

– 4 h +k ja suuremmat; 3 m².

Ulkoiluvälinevarastossa tulee olla asuntoa kohti tilaa vähintään 2 m².

Kiinteistönhoidossa käytettäviä väli- neitä varten tulee rakentaa varasto- tilaa vähintään seuraavasti:

– omakotitalot, 10 m²

– asuinkerros-, rivi- ja paritalot, 5 m².

Jos kiinteistössä on puulämmittei- nen tulisija, tulee myös polttopuita varten rakentaa riittävästi varastoti- laa (vähintään 4 m²).

Asemakaava-alueella rivi- ja kerros- talokohteissa tulee rakentaa ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelualueita var- ten vähintään 10 m² 100 asuinkerros- ala-m² kohden.

8.3 Rakennuksen paloturvallisuus

Asuinkerrostalojen porrashuoneiden kerrostasot on numeroitava selke- ästi porrashuoneeseen kerroksittain. Porrashuoneisiin tulee lisäksi sijoit- taa ns. palokunnan taulu, jossa on kuvattu vähintään kiinteistön pelas- tustiejärjestelyt. Porrashuoneiden savunpoiston käynnistäminen tulee voida toteuttaa ulko-oven / sisäänkäynnin välittömästä läheisyydestä

Asuinkerrostalojen huoneistoihin on uudisrakentamisen yhteydessä to- teutettava huoneistokohtainen pelastautumisohje.

Autosuojia ei saa käyttää muuhun käyttötarkoitukseen kuin ajoneuvon säilyttämiseen ilman erillistä rakennuslupaa käyttötarkoituksen muutok- selle.

8.4 Rakennustyönjohto

Lupaa edellyttävässä rakennustyössä tulee olla työn suorituksesta ja sen laadusta vastaava työnjohtaja sekä tarpeen mukaan erityisalan työnjoh- tajat. Työnjohtajilla, samoin kuin rakennus- ja erikoissuunnitelmien laati- joilla, tulee olla rakennushankkeen laadun ja tehtävän vaativuuden edel- lyttämä koulutus ja kokemus.

Vastaavan työnjohtajan, kvv- ja iv- sekä erityisalan työnjohtajan hyväksyy kunnan rakennusvalvontaviranomainen kirjallisen hakemuksen perus- teella. Työnjohtajat on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa riittävän ajoissa, kuitenkin vähintään ennen kyseisen työvaiheen aloittamista.

Viittaus: MRL 122 §, 122 a – f §.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osa A2

8.5 Erityissuunnitelmat

Erityissuunnitelmia ovat mm. rakennesuunnitelmat sekä lämpö-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtolaitteiden suunnitelmat. Erityissuunnitelmien laati- misesta ja toimittamisesta rakennusvalvontaviranomaiselle määrätään rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennus- työn aikana.

Viittaus: MRL 134 § ja 134 a §

OHJE:

Porrashuoneen kerrostasonumero tulee sijoittaa sellaiseen korkeu- teen, että myös savusukeltaja voi sen havaita (n. 0,5 m lattiatasosta).

Autosuojissa saa ajoneuvon li- säksi säilyttää vain ajoneuvon käyt- tämiseen liittyviä tarvikkeita.

OHJE:

Vastaavan työnjohtajan sekä kvv- ja iv-töiden työnjohtajan vaatimukset Top Ten -rakennusvalvontojen yhte- näiset käytännöt korttiluettelon tul- kintaohjeen mukaan.

OHJE:

Rakennesuunnitelmat tulee laatia ja toimittaa rakennusvalvontaviran- omaiselle aina yli 50 m² suuruisista rakennuksista. Rakennusvalvonta voi edellyttää rakennesuunnitel- mien toimittamista myös tätä pie- nemmistä kohteista.

9. KUNNAN ERI OSA-ALUEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄI- LYTTÄMINEN JA TUKEMINEN

9.1 Yleistä

Suunniteltaessa toimenpiteitä tässä luvussa esitettyihin kohteisiin, tulee aina jo suunnittelun alkuvaiheessa olla yhteydessä rakennusvalvontaan, jolloin tapauskohtaisesti harkitaan toimenpiteen soveltuvuus suojeluta- voitteeseen. Tarvittaessa on riittävän ajoissa pyydettävä museoviran- omaisen lausunto muutoshankkeesta ja kohteen kulttuurihistoriallisesta arvosta.

Viittaus: MRL 118 §, 139 §, Laki rakennusperinnön suojelemisesta, Kirk- kolaki ja – asetus, Muinaismuistolaki

9.2 Kaavoissa suojeltavaksi merkityt rakennukset

Asema- taikka yleiskaavoissa suojeltavaksi merkityt rakennukset ja ra- kennusryhmät tulee pitää kunnossa ja niitä ei saa purkaa.

Korjaus- ja muutostöissä tulee noudattaa kaavamääräyksiä. Rakennus- ten säilyttäminen ja rakennuksissa tehtävien muutosten tulee tukea kul- lekin rakennukselle asetettua suojelutavoitetta. Kaavalla suojeltua raken- nusta ei saa muuttaa, käyttää tai korjata niin, että rakennuksen suojelu- arvo vähenee.

9.3 Kaavoissa ympäristöltään säilytettäväksi merkityt alueet

Alueilla, jotka asema- taikka yleiskaavoissa ovat merkitty ympäristöltään säilytettäväksi, tulee kaupunkikuvaan kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli kaavamääräyksissä ei ole tarkemmin määritelty merkinnän sisältöä, tu- lee uudisrakentamisen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävien muu- tosten sopeutua alueen ominaispiirteisiin mm. rakennusten koon, muo- don, värityksen, julkisivujen jäsentelyn sekä materiaalivalintojen osalta. Alueella olevaa puustoa ei saa poistaa ilman lupaa.

9.4 Inventoitu rakennettu ympäristö

Valtakunnallisissa, maakunnallisissa ja paikallisissa inventointijulkai- suissa määritellyt kohteet ja alueet ovat arvokkaita joko rakennushistori- allisesti, historiallisesti tai maisemallisen eli miljööarvon kannalta. Tavoit- teena on rakennusten ja alueiden erityispiirteiden säilyttäminen.

Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet. Korjaaminen ei saa ilman erityisperusteluja johtaa tyylil- lisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Ra- kennuksen korjaamisessa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on kokemusta ja luotettavaa tietoa.

9.5 Arvokkaat luonto- ja maisema-alueet

Suunniteltaessa toimenpiteitä arvokkaille luonto- ja maisema-alueille, on huomioitava alueiden rakennustapa sekä luonnon arvot ja maiseman ominaispiirteet.

9.6 Muut säilytettävät kohteet

Eri puolilla Lappeenrantaa on arkeologisissa inventoinneissa esille tul- leita kohteita (muinaisjäännökset, sodan aikaiset taistelupaikat jne.). Suunniteltaessa toimenpiteitä em. alueille taikka muihin kohteisiin taikka

OHJE:

Arvorakennukset ja tietyn aikakau- den tyypillistä rakennustapaa edustavat rakennukset ja niiden ko- konaisuudet pyritään säilyttämään ominaispiirteiltään ja käyttötarkoi- tukseltaan arvonsa mukaisessa kunnossa. Rakennuksia ei saa pur- kaa ilman pakottavaa syytä. Ra- kennuksiin tehtävät korjaustyöt tu- lee toteuttaa siten, että kohteiden ja alueiden kulttuurihistorialliset ar- vot eivät vaarannu.

Ennen korjaustyön aloittamista tu- lee selvittää rakennusvalvonnasta luvan tarve.

Jo aikaisemmin tehdyt alkuperäi- sestä tyylistä poikkeavat muutokset tulisi palauttaa alkuperäiseen asuun.

Rakennuksen tai sen osan purka- miseen tulee hakea purkamislupa. Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purka- mislupahakemusta käsitellessään vaatia hakijaa toimittamaan asian- tuntijan selvityksen rakennuksen historiallisesta ja rakennustaiteelli- sesta arvosta.

Rakennusperintö: Paikal- liset

- Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavat 2030, rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset (mm. Xxxxx Xxxxxxxx, Pöyry)

- Rakennettu Lappeenranta. Etelä- Karjalan museo 2006.

- Lappeenrannan merkittävät ra- kennukset. Yleiskaavatoimisto 1984.

Maakunnalliset / seudulliset

- Etelä-Karjalan maisema- ja kult- tuurialueselvitys 2., Etelä-Karjalan

liitto 2008

- Etelä-Karjalan rakennuskult- tuuri, Etelä-Karjalan liitto 1987

Valtakunnalliset inventoinnit

- Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät ra- kennetut kulttuuriympäristöt (RKY), Museoviraston 2009 laatima sekä valtioneuvoston hyväksymä inven- tointi

Maisema-alueet:

- Valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista mai- sema-alueista, 1995

- Ympäristöministeriön maisema- aluetyöryhmän laatima mietintö II (66/1992)

- Etelä-Karjalan maisema- ja kult- tuurialueselvitys 2., Etelä-Karjalan liitto 2008

- Kaakkois-Suomen ympäristökes- kuksen julkaisussa 123 Kaakkois- Suomen perinnemaisemat (1999) arvokkaat perinnemaisemat

- Etelä-Karjalan pohjavesien suo-

alueille, jotka eivät ole kaavoissa suojeltuja tai rakennusjärjestyksessä viitatuissa kohdeluetteloissa mainittuja, mutta joilla voi olla historiallista, kulttuurista tai maisemallista arvoa, on huomioitava alueiden rakennus- tapa sekä luonnon arvot ja maiseman ominaispiirteet.

jelun ja kiviaineshuollon yhteenso- vittaminen-raportti.

Natura-alueelle tai sen läheisyy- teen ei saa suunnitella toimenpi- teitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen lintu-, luonto- tai muiden di- rektiivien mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisälletty Natura 2000-verkostoon. Alueen suojeluarvojen huomioon ottami- sesta on säädetty luonnonsuojelu- laissa.

Rakennusvalvontaviranomainen

voi lupahakemuksen arvioimiseksi edellyttää luvanhakijalta selvityksiä toimenpiteen vaikutuksista Natura- alueen luonnonarvoihin.

10. RAKENTAMINEN ALUEILLA, JOILLA ON ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJOITUKSIA

10.1 Pilaantuneet maat rakentamisessa

Mikäli rakennuspaikan maaperä on todettu pilaantuneeksi, alue on kun- nostettava ja maaperä vaihdettava tarpeellisilta osiltaan. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä on noudatettava ympäristönsuojelulakia ja sen no- jalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa (esimerkiksi alueen käyttöhistori- asta johtuen) esitettävä selvitys tontin maaperän ja pohjaveden mahdol- lisesta pilaantuneisuudesta ja liitettävä tämä selvitys rakennuslupa- asia- kirjoihin mukaan. Selvitysasiakirjat on toimitettava myös kaupungin ym- päristönsuojeluviranomaiselle mahdollista maaperän puhdistamiseen liit- tyvää lupa- tai ilmoitusmenettelyä varten (ympäristölupa, ilmoitus pilaan- tuneen maaperän puhdistamisesta). Lupa-asiakirjoihin on liitettävä myös selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä mahdollisen pilaan- tuneisuuden johdosta.

10.2 Radon-alueet

Rakennuspaikan radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja ra- kentamisessa kaikissa sellaisissa rakennuksissa, joissa asutaan, ko- koonnutaan tai työskennellään.

10.3 Melualueet

Melualueelle sijoitettavan rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ulkoapäin rakennukseen taikka piha- alueelle tunkeutuvan melun torjuntaan.

Asuin- ja vapa-ajan asuinrakennuksen etäisyyden ympäristömelua ai- heuttavasta kohteesta tulee olla sellainen, että rakennuspaikalle jää riit- tävästi oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta, jonka melutaso ei ylitä valtio- neuvoston asettamia päivä- ja yömelun ohjearvoja.

OHJE:

Pilaantuneen alueen puhdistami- nen vaatii luvan tai hyväksynnän ta- paus- kohtaisesti joko Aluehallinto- virastolta (AVI) tai ELY-keskukselta.

Omakotitaloista ja suuremmista hankkeista tulee esittää selvitys perustamis- ja pohjaolosuhteista jo lupahakemuksen liitteenä.

Asuin- ja työpaikkarakennuksissa suositellaan radonputkiston asen- tamista maanvaraiseen lattiaraken- teeseen sekä lattian läpimenokoh- tien huolellista tiivistämistä.

Asemakaavoissa on melualueelle rakentamisen yhteydessä annettu erillisiä määräyksiä.

Valtioneuvoston ohjearvot melusta ulkona:

Asumiseen käytettävillä alueilla, vir- kistysalueilla taajamissa ja taaja- mien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvele- villa alueilla on ohjeena, että melu- taso ei saa ylittää ulkona melun A- painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB

eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöoh- jearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitok- sia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.

Loma-asumiseen käytettävillä alu- eilla, leirintäalueilla, taajamien ulko- puolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväoh- jearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40

dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuiten- kin soveltaa 1 momentissa mainit- tuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei so- velleta sellaisilla luonnonsuojelualu- eilla, joita ei yleisesti käytetä oleske- luun tai luonnon havainnointiin yöllä.

Valtioneuvoston ohjearvot melusta sisällä:

Asuin-, potilas- ja majoitushuo- neissa on ohjeena, että ulkoa kan- tautuvasta melusta aiheutuva melu- taso sisällä alittaa melun A-painote- tun ekvivalenttitason (LAeq) päivä- ohjearvon (klo 7-22) 35 dB ja yöoh- jearvon (klo 22-7) 30 dB.

Opetus- ja kokoontumistiloissa so- velletaan ainoastaan melutason päi- väohjearvoa 35 dB sekä liike- ja toi- mistohuoneissa päiväohjearvoa 45 dB.

Sosiaali- ja terveysministeriön ase- tus ohjaa asunnon tai muun oleske- lutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Lisäksi on annettu melun toimenpiderajat.

10.4 Lentoliikenteen esterajoitukset

Kun rakennusta suunnitellaan ja rakennetaan Lappeenrannan lento- aseman lähelle, on otettava huomioon lentoliikenteen esterajoitukset. Mi- kään laite, rakennus, rakennelma tai työkone ei saa läpäistä esterajoituk- sia, jotka nousevat asteittain etäisyyden kasvaessa lentoasemalta. Este- rajoitukset ulottuvat pisimmillään 6 kilometrin etäisyydelle lentoase- masta.

Viittaus: Ilmailulaki 158 §, Kartta Lappeenrannan lentoaseman esterajoi- tuksista

Lentokoneliikenteelle sekaannusta, häiriötä tai vaaraa mahdollisesti ai- heuttavan laitteen, rakennuksen, rakennelman tai merkin asettami- seen tarvitaan lentoestelupa Il- mailu- lain 158 §:n edellyttämissä tapauksissa.

/ lentoestelupa Ilmailulain 165 §:n edellyttämissä tapauksissa.

11. YLEISET ALUEET ASEMAKAAVA-ALUEILLA / JULKINEN KAUPUNKITILA

11.1 Julkisen kaupunkitilan määritelmä

Julkisella kaupunkitilalla tarkoitetaan tilaa, joka on asemakaavassa mää- ritelty liikenne-, katu-, tori-, aukio, puisto- tai virkistysalueeksi, tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä.

Myös julkisten rakennusten tonttien ulkotilat ovat luonteeltaan yleisiä alu- eita. Tämän johdosta sekä julkista kaupunkitilaa että julkisten rakennus- ten tonttien ulkotiloja suunniteltaessa on kiinnitettävä riittävästi huomiota niiden liittymiseen toisiinsa.

11.2 Julkisen kaupunkitilan kunnossapito ja hoito

Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne täyttävät hyvän kaupunkikuvan, viihtyisyyden ja toimivuuden vaatimuk- set.

OHJE:

Kaupunkikuvalla tarkoitetaan ra- kennetun ympäristön ja kaupunkiti- lan visuaalisesti hahmotettavaa il- miasua.

Kaupunkikuvaan sisältyvät kaikki ne asiat, jotka ihminen voi havaita eri aistein ympärillään kaupungissa liikkuessaan. Näkyvään kaupunki- kuvaan vaikuttavat katutilan raja- elementtien lisäksi siten mm:

– julkisivujen jäsennöinti (erityisesti ka- tutasossa)

– pintamateriaalit

– istutukset ja kasvillisuus

– valaistus ja valaistuslaitteet

– kadun kalusteet ja varusteet

– mainoslaitteet

– xxxxx, tukimuurit, meluesteet ym. ra- kennelmat

– detaljointi.

Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällystemateriaa- lit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kunkin alueen kau- punkikuvaan ja ominaispiirteisiin sopiviksi sekä esteettömiksi.

Kun katu päällystetään uudelleen, ei kadun pinnan korkeutta saa ilman erityistä syytä muuttaa niin, että kadun varrella olevat tontit jäävät katuun nähden olennaisesti alemmaksi tai ylemmäksi, kuin mitä ne olivat ennen kadun uudelleen päällystämistä.

11.3 Rakennelmat ja ulkokalusteet

Julkisen kaupunkitilan rakennelmien, katualueen kalusteiden sekä kun- nallisteknisten laitteiden koko, rakenne ja ulkoasu sekä sijoitus tulee suunnitella ja rakentaa kunkin alueen kaupunkikuvaan sopivaksi. Raken- nelmien, laitosten ja rakenteiden tulee olla tarkoitukseensa nähden käyt- tökelpoisia, turvallisia ja kestäviä.

Katualueelle sijoitettavat ulkotarjoilualueet tulee toteuttaa mahdollisim- man vähin rakentein. Milloin kadun kaltevuudesta johtuen kalusteiden si- joittaminen suoraan jalkakäytävän päälle ei ole mahdollista, lattiakorok- keet tulee toteuttaa korkeatasoisesti; kestopuun käyttämistä ei suositella ydinkeskustan alueella. Kaupunkikuvallisesti keskeisillä alueilla terasseja rajaavat aidat tulee tehdä mahdollisimman avoimina, esimerkiksi kevyin köysikaitein taikka avonaisin metallikaitein. Ydinkeskustan alueella teras- sien kalusteet (pöydät, tuolit) tulee olla puu- / metallirakenteisia; muovi- kalusteita ei sallita. Myös aurinko- ja sadesuojien tulee sopeutua muo- doltaan, väritykseltään ja rakenteeltaan rakennukseen ja ympäristöön.

11.4 Mainos- taikka muut laitteet

Yleiselle alueelle ei saa sijoittaa kiinteitä myynti- tai mainoslaitteita ilman rakennusvalvonnan lupaa.

Katu, tori tai muulle vastaavalle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myyn- ti-, tiedotus- tai mainoslaitteita, jos ne vaarantavat kevyen liikenteen tur- vallisuutta taikka haittaavat kadun käyttämistä tai kunnossapitoa.

Kadun varren ensimmäisen kerroksen liikehuoneistolla on oikeus yhden enintään 60 x120 cm kokoisen siirrettävän mainoslaitteen (ns. A-standi) sijoittamiseen välittömästi liikehuoneistonsa eteen kadulle. Laitteet tulee sijoittaa katu- tai muulla julkisella alueella kiinni rakennuksen julkisivuun oman liikehuoneiston kohdalle. Piharakennuksessa olevilla liikkeillä on oikeus sijoittaa yksi yhteinen siirrettävä mainoslaite pihan sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen.

Siirrettävät mainoslaitteet on poistettava liikkeen aukioloajan päättyessä. Talvisin siirrettäviä mainoslaitteita ei saa sijoittaa kadulle ennen kuin tar- peelliset auraus- ja liukkaudentorjuntatoimenpiteet on tehty. Yleistä alu- etta hallinnoiva taho voi tarvittaessa antaa määräyksiä mainoslaitteiden sijoituksesta tai poistaa haittaavat mainos- taikka muut laitteet ilman eril- listä ilmoitusta asianosaiselle.

Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovi- markiisia, terassien aurinko ja – sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa:

1) Rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua enintään 1 metrin

OHJE:

Tonttiliittymiä koskevat määräykset on esitetty kohdassa 3.5

OHJE:

Yleisille alueille sijoitettaville mai- noslaitteille, rakennelmille tms. on haettava toimenpidelupa rakennus- valvonnalta. Luvan hakijan ja alu- een hallinasta vastaavan tahon kes- ken tulee tällöin laatia vuokrasopi- mus.

Kaupungin yleisiä alueita hallinnoi- vat seuraavat tahot:

– katualueet / kadut ja ympäristö

– torialueet / yrityspalvelut

– puistoalueet ja lähivirkistysalueet / maaomaisuuden hallinta

– metsät / maaomaisuuden hallinta.

tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle. Maan- pinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava esteetöntä tilaa vä- hintään 4,8 m (ajoradan yläpuolella) tai 3,3 m (kevyen liikenteen väylän yläpuolella). Edellinen edellyttää kadunpitäjän suostu- musta.

2) Laite on kiinnitettävä tukevasti, eikä se saa haitata julkisen kau- punkitilan käyttöä eikä olla huomattavasti häiritsevä.

3) Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava ra- kennukseen ja ympäristöön.

4) Xxxxxxxx on pidettävä kunnossa ja rikkinäiset on joko korjattava tai poistettava välittömästi

5) Laite eikä sen valaistus saa häiritä ympäristöä eikä liikennettä.

6) Laite ei saa estää liikenteenohjauslaitteiden havaitsemista.

Jakokaapit ja vastaavat muut tekniset laitteet on kaupunkikuvallisesti keskeisillä alueilla pääsääntöisesti sijoitettava rakennuksiin. Jollei näin voida menetellä ilman kohtuuttomia vaikeuksia, voidaan ne sijoittaa ylei- selle alueelle maisema-arvot huomioon ottaen.

Mastot ja muut vastaavat tekniset pylväät on sijoitettava niin, etteivät ne riko tarpeettomasti maisemaa eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa naa- pureille.

Liikehuoneiston kunkin ikkunan lasin pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään neljänneksen, muussa ta- pauksessa toimenpiteelle on haettava rakennusvalvonnan toimenpide- lupa.

Mainoksia ei saa sijoittaa ikkunan ulkopintaan. Ikkunan peittäminen ei saa rumentaa rakennusta tai ympäristöä. Ydinkeskustan alueella ei sal- lita ikkunateippauksia.

11.5 Julkinen kaupunkitaide ja muistomerkit

Muistomerkit on pystyttämisen yhteydessä varustettava kilvellä tai muulla merkinnällä, josta ilmenee muistomerkin pystyttämisen tarkoitus, tekijä ja pystyttämisen vuosiluku.

11.6 Julkisen kaupunkitilan rannat ja laiturit

Ellei asemakaavasta, katu-, puisto- tai muun julkisen tilan suunnitelmasta muuta johdu, tarvitaan julkiseen kaupunkitilaan sisältyvän rannan luon- nollisen rantaviivan vähäistä enemmälle muuttamiselle rantaa tai vesialu- etta täyttämällä tai muulla vastaavalla tavalla rakennusvalvonnan, vesi- lupaviranomaisen ja tarvittaessa muun sääntelyn edellyttämän viran- omaisen lupa. Ennen luvan myöntämistä on vesialueen omistajalle va- rattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Julkisen kaupunkitilan rantaan si- joitettavat laiturit, aallonmurtajat ja muut vastaavat rakennelmat tulee suunnitella ja rakentaa kunkin alueen kaupunkikuvaan sopivaksi.

11.7 Julkisen kaupunkitilan valaistus

Julkisen kaupunkitilan valaistusjärjestelyissä on noudatettava soveltuvin osin mitä tonttien valaistuksesta on kohdassa 3.5 määrätty. Kaupunki- kuvallisesti keskeisillä alueilla rakennusten valaisemiselle tulee hakea toimenpidelupa.

11.8 Tapahtumien järjestäminen

OHJE:

Tarkistettava luvanvaraisuus raken- nusvalvonnasta

Erilaisten tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen kaupunkiti- laan pystyttää pieniä yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä raken- nuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvonnan lupaa niin, että ne voivat olla pystytettynä paikallaan ja käytössä enintään yhden viikon. Yli viikon paikalla pysytettäville pienille yleisöteltoille yms. sekä suurille yleisötel- toille tulee aina hakea toimenpidelupa. Massatapahtumat edellyttävät aina rakennusvalvonnan lupaa.

Tapahtumien järjestämiselle tulee olla maanomistajan suostumus ja ta- pahtumalle tarvittavat luvat.

Tapahtumia järjestettäessä on huolehdittava riittävistä jätehuolto- ja käy- mäläjärjestelyistä, häiritsevän melun ehkäisystä ja paikan siistimisestä tapahtuman jälkeen. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota mahdollisiin palo- ja pelastustoimintoihin sekä liikennejärjestelyihin.

Yleisöteltoissa tulee olla yleisömäärään nähden riittävästi opastettuja poistumisreittejä sekä alkusammutuskalustoa. Teltat on kiinnitettävä tu- kevasti maahan.

Tapahtuman jälkeen on rakennukset ja rakennelmat välittömästi poistet- tava ja tapahtuma-alue ympäristöineen siivottava. Vahingoittunut tai li- kaantunut katu tai muu alue on kunnostettava välittömästi.

Viittaus: Jätelaki 74 §

OHJE:

Erityisen häiritsevää melua aiheut- tavista tilapäisistä tapahtumista ja toiminnasta on tehtävä ilmoitus ym- päristötoimelle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 30 vrk ennen tapahtumaa tai toimin- taa.

Ilmoitusvelvollisia ovat myös tapah- tumien ulkopuolelta tulevat elintarvi- kealan toimijat.

Yleisötapahtumista tulee laatia myös pelastussuunnitelma.

Massatapahtumia ovat festivaalit ja tapahtumat, joissa on hyvin paljon ihmisiä.

12. ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET

12.1 Rakentamistapaohjeet

Rakentamisen ohjaamiseksi Lappeenrannan kaupungin kaupunkikehi- tyslautakunta hyväksyy asemakaavoihin liittyvät rakentamistapaohjeet. Asemakaavan yhteydessä laadittuja rakentamistapaohjeita tulee noudat- taa yhtenäisen, alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sekä kestävän rakentamisen saavuttamiseksi. Rakentamistapaohjeista on mahdollista perustellusta syystä poiketa, jollei muutoksella vaaran- neta alueen kaupunkikuvallisia tavoitteita.

Rakennusvalvontaviranomainen voi lisäksi tarpeen mukaan antaa raken- tamisen ohjaamiseksi koko kaupunkia koskevia tai alueellisia rakenta- mistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikal- lisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista.

Mikäli asemakaavassa taikka rakentamistapaohjeissa ei ole määräyksiä rakennuksen ulkonäköön vaikuttavista tekijöistä (julkisivumateriaalit, kat- tokaltevuus tms.), noudatetaan rakennusjärjestyksen kohdassa 3.2 esi- tettyjä määräyksiä.

Aikaisemman rakennusjärjestyksen nojalla hyväksytyt rakennustapaoh- jeet ovat voimassa tämän rakennusjärjestyksen mukaisina ohjeina.

12.2 Rakennusjärjestyksellä määrättävät Lappeenrannan alueen vanhojen asemakaavojen lisämääräykset

Yleistä

Ellei asemakaavassa ole autopaikkoja koskevia määräyksiä, tulee niitä toteuttaa vähintään seuraavasti:

- asuinkerrostalot 1 ap / 75 kerros-m²

- 1- 2 perheen asuintalot 2 autopaikkaa / asunto

- rivitalot 1,5 autopaikkaa / asunto

- muut asuinrakennukset; 1 autopaikka / asunto

- Palveluasuminen 1 ap /180 kerros-m²

- teollisuus- ja yleiset rakennukset 1 autopaikka / 100 k-m²

- liike- ja toimistorakennukset 1 autopaikka / 60 kerros-m²

- hotellitoiminta 1 ap /150 kerros-m². Hotellitoiminnoiksi autopaikka mitoituksessa luetaan majoitustilojen lisäksi hotellin käytössä olevat ravintola-, keittiö-, kokous- ja aulatilat.

- Ravintolatilat 1 ap / 90 kerros-m²

- Yleishyödylliseen toimintaan tarkoitetut opiskelija- ja nuori- soasunnot 1 ap /180 kerros-m²

- kokoontumistilat 1 autopaikka / 8 istumapaikkaa.

Autopaikkojen lukumäärää koskevissa laskelmissa käytetään ul- koseinän 250 mm vahvuuden mukaisesti laskettua kerrosalaa.

4 Pallo-Tyysterniemen ja 5 Leirin kaupunginosat

Mikäli tontin rakennusoikeutta ei ole asemakaavassa määrätty, noudate- taan tämän kohdan määräyksiä.

1) Kulmatontin pinta-alasta saadaan rakentamiseen käyttää enin- tään 1/2 ja välitontin pinta-alasta enintään 1/3.

2) Jos asemakaavassa on esitetty rakennusala ja kerrosluku, mää- räytyy rakennusoikeus niiden perusteella; mikäli rakennusalaa ja kerroslukua ei ole asemakaavassa esitetty on tonttitehokkuus enintään 0,7

6 Taikinamäen kaupunginosan kortteli 4 ja kortteli 7

1) Jos asemakaavassa on esitetty rakennusala ja kerrosluku, mää- räytyy rakennusoikeus niiden perusteella; mikäli rakennusalaa ja kerroslukua ei ole asemakaavassa esitetty on tonttitehokkuus enintään 0,7.

35 Lapveden kaupunginosan kortteli 150

1) Tontille saa rakentaa yhden yksikerroksisen enintään 120 k-m² suuruisen ja enintään kaksihuoneistoisen asuinrakennuksen, jonka kattokaltevuuden ja räystäskorkeuden tulee soveltua ym- päristöön. Sen lisäksi saa ullakosta enintään 2/3 rakentaa asuin- huoneiksi mikäli yhtenäinen kattokaltevuus ja räystäskorkeus sen sallivat.

2) Mikäli erityiset syyt vaativat, saa tontille lisäksi rakentaa yhden enintään 50 k-m²:n suuruisen talousrakennuksen joko asuinra- kennukseen liittyvänä siipirakennuksena tai erillään. Rakennus- ten tulee sijaita vähintään 4 m etäisyydellä naapuritontin rajasta ja erilleen rakennettaessa vähintään 8 m päässä toisistaan.

35 Lapveden kaupunginosan kortteli 168 (teollisuus- ja varasto- korttelialue TK)

1) Tontin pinta-alasta saa enintään 50 % käyttää rakentamiseen te- hokkuusluku korkeintaan e=0,5.

36 Hakali, kortteli 215

1) Tontille saa rakentaa yhden yksikerroksisen enintään 150 m2

suuruisen kaksihuoneistoisen asuinrakennuksen, jonka xxxx- xxxxx saa edellisen lisäksi enintään 2/3 sisustaa asuinhuoneiksi. Rakennuksen tulee sijaita vähintään 5 m etäisyydellä naapuri- tontin rajasta ja vähintään 8 m etäisyydellä talousrakennuksesta. Tontille saa rakentaa yhden yksikerroksisen enintään 50 m2 suuruisen talousrakennuksen, jonka tulee sijaita vähintään 5 m etäisyydellä tontin rajasta ja vähintään 8 m etäisyydellä asuinra- kennuksesta.

36 Hakali, kortteli 209 -211

1) AO19 -tontin rakennusalalle saa rakentaa 150 m2 suuruisen yk- sikerroksisen enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Ton- tin rakennusalalle saa lisäksi rakentaa enintään 50 m2 talousti- loja kiinni päärakennukseen.

Joutsenon alue

1) Asuinkerrostaloa (AK) tai yhdistettyä liike- ja asuinkerrostaloa (ALK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyt- tää rakentamiseen enintään 25 % ja rakennuspaikan kerros- alasta on enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta. Liikera- kennusta (AL) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 40 %.

2) Rivitaloa tai muuta kytkettyä rakennusta (RA) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala on enintään 25 % rakennuspaikan pinta-alasta.

3) Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talouskeskusta (AT) varten tarkoitetun raken- nuspaikan kerrosala on enintään 20 % rakennuspaikan pinta- alasta.

4) Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerros- ala on enintään 50 % rakennuspaikan pinta-alasta.

5) Teollisuus- ja varastorakennusten (T) rakennuspaikan kerrosala on enintään 40 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilö- kunnan sosiaali- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden huoneistoalaltaan enintään 80 m² käsittävän kiinteistön hoitoa varten tarvittavan asunnon. Asunnon saa ra- kentaa aikaisintaan teollisuus- ja varastorakennuksen rakenta- misen yhteydessä.

6) Maanviljelys- tai metsätalousalueeksi (MV, MM) määrätylle alu- eelle saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Rakennuspaikan pinta- alan on oltava vähintään 2 ha. Kaupunkikehityslautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennus- paikalle, jos se on pinta-alaltaan vähintään 1 ha.

13. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT

13.1 Työmaan perustaminen, hoitaminen ja purkaminen

Työmaa on erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukai- sesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaa- lin ja värin on sopeuduttava ympäristöön ja kaupunkikuvaan. Kaupunki- kuvallisesti keskeisillä alueilla tulee suunnitelma työmaa-aidasta taikka rakennuksen suojaamisesta (esimerkiksi huputus) esittää rakennusval- vonnan hyväksyttäväksi.

OHJE:

Työmaan ilmoitustaulussa on kerrot- tava ainakin seuraavat seikat:

– Rakennuttajan nimi, osoite ja yhteys- tiedot

– Rakentamisen ominaisuustiedot

– Tiedot suunnittelijoista

– Xxxxxx vastaavista työnjohtajista (jos on jo selvillä)

Rakennusluvan hakuvaiheessa edellytetään rakennusvaiheen aikaista kosteudenhallintaselvitystä ja kosteudenhallintasuunnitelmaa ennen aloituskokousta.

Korjaustyön yhteydessä työmaa on erotettava toiminnassa olevista ti- loista väliaikaisella palo-osastoivalla seinällä.

Rakennustyön aikaiset varusteet ja varastot on sijoitettava tontille siten, etteivät ne aiheuta kohtuutonta haittaa naapurikiinteistön käytölle. Ra- kennustarvikkeet on rakennustyön aikana suojattava säältä ja niiden kui- vuus varmistettava asennusvaiheessa. Rakennuksen rungon riittävä kui- vuminen on varmistettava ennen rakenteiden pinnoittamista. Pinnoitta- mista ei saa aloittaa ennen kuin rakenteet ovat kuivuneet riittävästi. Työkoneiden poltto- ja voitelunesteet sekä muut vaaralliset tai haitalliset aineet on varastoitava niin, ettei niitä pääse valumaan maaperään.

Työmaalla tulee olla työmaan kokoon suhteutetut riittävät tilat jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen ja jätehuollon tulee olla suunnitelmal- lista. Omakotitaloissa ja sitä suuremmissa hankkeissa tulee rakennus- hankkeeseen ryhtyvän tiedottaa tulevasta rakentamisesta tontilla. Ton- tille on kadun varteen asennettava ilmoitustaulu, jossa kerrotaan tule- vasta toimenpiteestä. Velvoite koskee uudisrakentamista ja siihen verrat- tavaa rakentamista.

Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontin osat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvonta voi edellyt- tää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvotta- essa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman.

Rakennustyön valmistumisen jälkeen tilapäiset työmaarakennukset, työ- maa-aidat ja vastaavat työmaarakenteet on viipymättä poistettava ja työ- maa-alue siistittävä. Vaurioitunut tai likaantunut katu- tai muu yleinen alue on välittömästi kunnostettava.

Xxxxxxxx: MRL 133 § ja MRL 20 luku

– Rakentamisen arvioitu aloittamis- ajankohta ja rakentamisen aika.

Työmaa-aikainen pelastussuunni- telma on laadittava mm. seuraavissa tapauksissa:

– asuinkerrostalon suojaaminen huput- tamalla (varatiejärjestelyt)

– rakennukset, jotka on varustettu au- tomaattisella paloilmoittimella taikka automaattisella sammutuslaitteistolla

– maanalaiset tilat

– korkea rakentaminen.

Pelastussuunnitelmassa on selvi- tettävä henkilö- ja paloturvallisuu- den järjestelyt kokonaisuutena.

Rakennustöiden vaikutukset kiin- teistöjen pelastusteiden käytettä- vyydelle tulee huomioida.

Rakennusvalvonnalle on pyydettä- essä esitettävä kosteudenmittaus- suunnitelma ja – tulokset.

Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa- alue siistittävä.

Purkulupaa haettaessa tulee pur- kujätteistä esittää käsittelysuunni- telma.

Purkujäteilmoitukset ja suurempien rakennustyömaiden rakennusjäteil- moitukset toimitetaan rakennusval- vontaan ja tiedoksi ympäristötoi- meen.

13.2 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen

Kaupungin hallitsemalla katu- tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen sekä johtojen, laitteiden ja rakenteiden sijoittamiseen sekä alueen käyttämiseen on haettava kaupungin kadut ja ympäristön katu- työlupa. Katutyöluvasta ja katu- taikka muun yleisen alueen käyttöoikeu- desta on suoritettava kaupungin hyväksymän taksan mukainen maksu.

Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat kaivutyön suo- rittamisesta, työmaan aitaamisesta, jätehuollon, ajoneuvo- ja jalankulku- liikenteen järjestämisestä sekä melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta.

Viittaus: MRA 83 §

OHJE:

Katu- tai muun yleisen alueen käyt- tämisessä noudatetaan katutyö- lupa- käytäntöä sekä katujen ja muiden yleisten alueiden työlu- paohjeet ja ehdot julkaisua (2007).

14. JÄTEHUOLTO

14.1 Kaupungin jätehuoltomääräykset

Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä on noudatettava Lap- peenrannan kaupungin jätehuoltomääräyksiä.

14.2 Jätehuollon järjestäminen tontilla

Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa tontille rakennettavien talo- jen koon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon jär- jestämiseen. Tilojen varauksessa on huomioitava jätteiden lajittelun, pa- loturvallisuuden sekä ympäristön viihtyisyyden edellyttämät vaatimukset.

Jätteiden keräysvälineet on sijoitettava helposti jäteautolla päästävälle paikalle siten, ettei tyhjennys haittaa pihan muita toimintoja. Jäteastiat tulee suojata katoksella tai aidalla.

14.3 Alueelliset jätteiden keräyspisteet

Julkiseen kaupunkitilaan voidaan sijoittaa alueellisia jätteiden keräyspis- teitä. Kaupunkikuvallisesti näkyvillä paikoilla tulee keräyspisteet aidata ympäristöön soveltuvalla tavalla taikka rakentaa katos. Myös ns. syväke- räysastioiden käyttäminen on mahdollista, mutta nekin tulee tarvittaessa maisemoida. Pysyvän kiinteitä rakenteita (aita, katos) sisältävän keräily- pisteen sijoittaminen vaatii rakennusvalvonnan luvan.

Viittaus: MRL 157 §, MRA 56 §, Lappeenrannan kaupungin jätehuolto- määräykset

OHJE:

Jätteiden keräysvälineet, kompostit ja kompostorit on yleensä sijoitet- tava vähintään 8 m etäisyydelle asuinrakennuksista, jollei jätetilaa palo- osastoida ja siihen toteuteta erillistä ilmastointia. Omakotitalojen jätteiden keräysvälineiden vastaava vähimmäisetäisyys on 4 m.

Komposti on sijoitettava, rakennet- tava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ym- päristölle. Kompostia ei saa sijoit- taa 5 m lähemmäs naapurin rajaa ilman naapurin suostumusta tai 15 m lähemmäs kaivoa. Komposti on suojattava haittaeläinten pääsyltä (pohja ja kansi). Komposti voidaan kuitenkin sijoittaa ilman naapurin lu- paa hyväksytyissä rakennuslupa- kuvissa merkittyyn, jätehuollolle va- rattuun tilaan.

Jäteastian suoja-aita voi olla ra- kenteellinen tai istutettu.

Kaikessa toiminnassa on huoleh- dittava, että jätettä syntyy mahdol- lisimman vähän. Jäte on hyödyn- nettävä, jos se on teknisesti mah- dollista ja jos siitä ei aiheudu koh- tuuttomia lisäkustannuksia verrat- tuna muulla tavoin järjestettyyn jä- tehuoltoon. Jätteen haltijan on huo- lehdittava jätteiden lajittelusta niin, että ongelmajätteet, hyödyntämis- kelpoiset jätteet ja erityisjätteet pi- detään erillään muista jätteistä ja toisistaan ja toimitetaan asianmu- kaiseen vastaanottopaikkaan hyö- dynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille, kiinteistön omistajalle ja kiinteistössä työsken- televille jätehuollon lajittelu-, ke- räys- ja kuljetusjärjestelyistä.

15. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN JA POIK- KEAMINEN

15.1 Määräysten valvonta

Tämän rakennusjärjestyksen määräyksien noudattamista valvoo Lap- peenrannan kaupungin rakennuslupajaosto, jonka alaisuudessa toimii Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonta.

15.2 Määräyksistä poikkeaminen

Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää poikkeuksia tämän raken- nusjärjestyksen määräyksistä. Poikkeamisen edellytyksistä ja poik- keamismenettelystä on voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä – asetuksessa on asiasta säädetty.

Viittaus: MRL 171 §, 175 §

15.3 Määräysten rikkominen

Rakennusjärjestyksen säännösten rikkomisen seurauksista on voi- massa, mitä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa.

15.4 Rakennusjärjestyksen täydentäminen

Rakennuslupajaostolla on oikeus tarvittaessa täydentää ja muuttaa ra- kennusjärjestyksen määräyksiin liittyviä ohjeita ja viittauksia.

Kaupunginvaltuusto voi täydentää rakennusjärjestystä hyväksymällä asia- tai aluekohtaisia liitteitä.

15.5 Voimaantulo

Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 1.8.2020 ja samalla kumotaan

- Lappeenrannan kaupunginvaltuuston 29.8.2016 hyväksymä ja 15.9.2016 voimaan tullut Lappeenrannan kaupungin rakennusjär- jestys.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 1.6.2020.