Sähköliittymän hinnoitteluperusteet ja rakentamisohjeet 1.12.2020 alkaen

Sähköliittymän hinnoitteluperusteet ja rakentamisohjeet 1.12.2020 alkaen

1. Yleistä

Tervolan Energia ja Vesi Oy:n (jäljempänä verkonhaltija) sähkönjakeluverk- koon liittymisessä noudatetaan yleisiä liittymisehtoja (LE 19). Niitä ehtoja täy- dentävät seuraavat verkonhaltijan hallinnon hyväksymät soveltamisohjeet ja hinnoitteluperusteet. Nämä ohjeet koskevat sekä kulutuksen että tuotannon liittämistä.

Liittyminen voi tapahtua 400/230 V pienjänniteverkkoon tai 20 kV keskijännite- verkkoon. Verkonhaltijalla on oikeus määrätä, mihin verkkoon liittyminen kul- loinkin tapahtuu. Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymisjohto. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti. Liittymissopimusta ei voi siirtää koskemaan toista sähkönkäyttöpaikkaa. Liittyjä voi siirtää liittymissopi- muksen, jossa määritetty liittymismaksu on maksettu, kiinteistön uudelle omis- tajalle tai haltijalle liittymisehtojen mukaisesti edellyttäen, että siirrosta ilmoite- taan verkonhaltijalle luotettavasti.

Ennen 1.3.2013 rakennetuissa kohteissa sovelletaan rakentamisajankohdan mukaista ohjetta.

2. Pysyvän pienjänniteliittymän rakentaminen

2.1. Liittymispiste

Pienjänniteverkossa liittymispiste on ilmajohtoverkossa pylvään varoke-erotin ja maakaapeliverkossa tontin raja. Tervolan Energia ja Vesi Oy määrittelee liit- tämispisteen liittymissopimuksessa.

Liittyjä vastaa liittymiskaapelin rakentamisesta omistamallaan tai hallitsemal- laan alueella (asemakaava-alueella tonttialue, haja-asutusalueella erotetun ti- lan alue).

Verkonhaltija rakentaa liittymismaksulla pienjänniteliittymisjohdon alueella, jo- ka ei ole liittyjän omistuksessa tai hallinnassa.

Liittyjä saa rakentaa liittymisjohdon vain omistamalleen tai hallinnassaan ole- valle alueelle.

Liittyjän rakentaman tonttiosuuden ja verkonhaltijan rakentaman liittymisjoh- don osan ja mahdollisen maadoituskuparin yhteen kytkentä sisältyy liittymis- maksuun ja verkkoyhtiö tekee sen sähköurakoitsijan pyynnöstä.

2.1.1. Liittymispisteen siirtäminen ja liittymisjohdon muutos pienjänniteliittymässä

Liittymispisteen siirtäminen on mahdollista vain saman kiinteistön, tontin tai siihen rinnastettavan rakennuspaikan alueella. Liittyjän sähköurakoitsija sopii muutoksesta etukäteen verkonhaltijan kanssa ja tekee liittymisjohdon muutos- työn. Liittymispisteen tai liittymisjohdon muutostöistä aiheutuneet kustannuk- set veloitetaan liittyjältä.

Muutoksessa missä liittyjä uusii nykyisen verkonhaltijan omistuksessa olevan liittymisjohdon osittain, on uusi liittymispiste maakaapelijatkossa. Liittyjän uu- siessa verkonhaltijan omistuksessa olevan liittymisjohdon kokonaan on uusi liittymispiste maakaapelijatkossa tonttirajalla tai jonovarokekytkimien liittimis- sä, jos uusi liittymispiste on verkonhaltijan jonovarokekytkimen liittimissä pien- jännitekeskuksessa (jakokaappi tai muuntamo) tai ilmajohtoverkossa pylvääs- sä liittymisjohdon maakaapelipäätteessä.

Liittyjän aloitteesta tapahtuneen liittymispisteen muutoksen verkonhaltija tal- lentaa liittymän tietoihin.

2.2. Mittauskeskus ja pienjänniteliittymän pääsulakkeet

Mittauskeskus sijoitetaan ulos tai erilliseen tilaan, johon verkonhaltijalla on es- teetön pääsy. Liittymän pääsulakkeet sijaitsevat kiinteistön mittauskeskukses- sa ja kuuluvat liittyjän hankintaan. Pääsulakkeet on voitava sinetöidä. Pääsu- lakkeiksi ei hyväksytä johdonsuojakatkaisijoita.

3. Pysyvän keskijänniteliittymän rakentaminen

3.1. Liittymispiste

Ilmajohtoverkossa liittymispiste on liittymisjohdon verkonhaltijan pylvääseen asentamassaan erottimessa.

Kaapeliverkossa liittymispiste on verkonhaltijan kojeistossa kaapelien liityntä- pisteissä.

Keskijännnitteellä liittyjällä on halutessaan oikeus sopia liittymispiste kauem- maksikin sähkönkäyttö- tai sähköntuotantopaikasta ja rakentaa halutessaan liittymisjohto määritettyyn liittymispisteeseen.

Keskijänniteliittymismaksua vastaan verkonhaltija varaa liittymistehoa vastaa- van kapasiteetin keskijänniteverkon siirtotehosta. Verkonhaltija kytkee liitty- misjohdon niille varattuihin liittimiin.

3.2. Keskijänniteliittymän rakenne ja varustus

Keskijänniteliittymän kojeisto ja muuntamo on suunniteltava ja rakennettava huomioiden voimassa olevat standardit sekä tässä dokumentissa olevat ver- konhaltijan ohjeet.

Kojeiston ja muuntamon rakentamisessa noudatetaan ST-kortiston korttia nro

53.11 sekä voimassa olevia rakennusten paloturvallisuusmääräyksiä ja ohjei- ta. Keskijänniteliittyjien muuntamoista antaa lisätietoja verkonhaltijan tekninen neuvonta.

Keskijännitemittauksen ja mittamuuntajien tulee sijaita liittyjän muuntamossa.

Liittymissopimuksessa sovitun liittymistehon ollessa pienempi kuin muuntaja- koneiden tehojen yhteenlaskettu summa, on keskijännitekojeisto varustettava pääkatkaisijalla ja ylivirtareleellä. Ylivirtarele asetellaan laukaisemaan pääkat- kaisija liittymissopimuksessa sovitun liittymistehon mukaisilla arvoilla. Ylivirta- rele tulee olla verkonhaltijan sinetöitävissä.

3.2.1 Keskijänniteliittymän maasulkusuojauksesta

Mikäli liittymispisteen jälkeen liittymässä on keskijännitemaakaapeliverkkoa pi- tää kojeisto varustaa pääkatkaisijalla, ylivirtasuojauksella ja suunnatulla maa- sulkusuojauksella. Verkonhaltija määrittää maasulkusuojauksen tarpeellisuu- den tapauskohtaisesti ja se on riippuvainen liittymispisteen jälkeisestä keski- jännitemaakaapeliverkon määrästä.

Keskijänniteverkossa on maasulkusuojauksen oltava laukaiseva.

Maasulkureleen tarvitsema summavirta muodostetaan suojaussydämien summakytkennällä tai kaapelivirtamuuntajilla. Kaikkien toimintaherkin ja var- min suunnattu maasulkusuojaus saadaan, kun maasulkureleelle tuodaan nol- lajännite jännitemittauksen avokolmiokäämistä.

Asettelu: Io = isompi kuin asiakkaan verkon tuottama maasulkuvirta, mutta pienempi kuin verkonhaltijan verkon syöttämä maasulkuvirta esim. 10A, t = 0,2 sekuntia.

Asettelusta tulee olla yhteydessä verkonhaltijan suojauksesta vastaavaan henkilöön ennen liittymän käyttöönottoa. Mikäli liittymään rakennetaan liittymi- sen jälkeen keskijännitemaakaapeliverkkoa, jolla on merkitystä maasul- kusuojaukseen, siitä on ilmoitettava verkonhaltijalle.

3.2.2 Keskijänniteliittymän käytönjohtaja

Tieto liittymän käytönjohtajasta yhteystietoineen tulee merkitä kojeistoon-

/muuntamoon näkyvälle paikalle ja käytönjohtajan tulee ilmoittaa yhteystieton- sa verkonhaltijalle. Käytönjohtajan vaihtuessa on liittyjän huolehdittava, että uusi käytönjohtaja ilmoittaa yhteystietonsa verkonhaltijalle.

4. Mittarointi

Mittamuuntajat toimittaa liittyjä verkonhaltijalla hyväksytettyjen sähkösuunni- telmien mukaisesti. Verkonhaltija vastaa mittaroinnista ja mittarit ovat verkon- haltijan omaisuutta.

Mikäli mittauskeskuksen sijainti on sellainen, missä teleoperaattoreiden mat- kaviestinverkon signaalin kuuluvuus on heikko, tulee mittauksen tiedonsiirron varmistamiseksi putkittaa (JM20) antennille reitti maanpinnan tasolle alueelle, jossa matkaviestinverkon signaalin kuuluvuus on hyvä, jotta sähkömittareille saadaan kuulumaan matkaviestinverkon signaalit.

Mittaroinnissa sekä asetettaessa vaatimuksia liittyjän asentamille mittamuun- tajille sovelletaan Energiateollisuus ry:n suositusta ”Tuntimittauksen periaattei- ta” sekä SFS-standardia 3381.

5. Liittymän tilaaminen

Sekä uuden liittymän rakentaminen että vanhan liittymän muuttaminen suori- tetaan ainoastaan liittyjän ja verkonhaltijan välisen kirjallisen sopimuksen pe- rusteella.

Liittymissopimuksesta tulee ilmetä, tilataanko liittymisjohdon rakentaminen myös liittyjän alueella verkonhaltijalta vai ei sekä tilattavan mittaroinnin määrä.

Liittymissopimuksen liitteeksi toimitetaan aina asemapiirros, josta ilmenee mit- tauskeskuksen sijainti.

Liittyjän sähköurakoitsijan on tilattava liittäminen-/mittarointi yleistietolomak- keella. Tilaus tulee tehdä kaksi viikkoa ennen tarvetta. Liittämisen-

/mittaroinnin toimitusaika on noin 7-14 tilauspäivän jälkeistä työpäivää.

Liittyjän sähköurakoitsijan on sovittava tarkka liittämisaika verkonhaltijan yh- teyshenkilön kanssa ja toimitettava ennen jännitteenkytkentää allekirjoitettu käyttöönottoilmoitus em. henkilöille.

Asiakkaasta tai hänen sähköurakoitsijastaan johtuvista turhista kytkentäkäyn- neistä veloitetaan täysimääräiset matka- ja työkustannukset asiakkaalta.

6. Pienjänniteliittymän liittymismaksu

6.1. Yleistä

Pienjännitteellä pääsulakkeen nimellisvirta määrää liittymismaksun.

Liittymismaksun kapasiteettivarausmaksun (€/kVA) määräytyminen on lasket- tu verkonhaltijan sähköverkon tunnuslukujen mukaisesti Energiaviraston verk- koyhtiöille laatiman laskentataulukon laskentaparametreilla.

Pienjännitteellä vyöhykehinnoitellut liittymismaksut ovat arvonlisäverottomia ja palautuskelpoisia.

Pienjännitteellä aluehinnoittelussa tai tapauskohtaisessa hinnoittelussa liitty- mismaksu on arvonlisäverollinen eikä se ole palautuskelpoinen.

6.2. Liittymismaksun määräytyminen

Liittymismaksu määräytyy liittymän pääsulakekoon mukaan. Uudet liittymät to- teutetaan 3-vaiheisina. Suurennettaessa vanhaa 1-vaiheista liittymää hyvite- tään suurennettavasta liittymästä puolet vyöhykkeen mukaisesta 3x25A liitty- män liittymismaksusta. Suurin mahdollinen pienjänniteliittymä on pääsulake- kooltaan 3x400A.

Vyöhykkeiden (1 – 3) hinnoittelua ei sovelleta liityttäessä verkkoon, missä on aluehinnoittelu tai tapauskohtaisen hinnoittelun jälkiliittyjälauseke sekä palau- tusehto voimassa.

6.2.1. Vyöhyke 1

Vyöhykkeen 1 liittymismaksut ovat voimassa asemakaava-alueella sekä ole- massa olevan jakeluverkon lähialueilla silloin, kun mittauskeskus sijaitsee enintään 100 metrin päässä jakelumuuntamosta.

Liittymismaksu on sähköliittymähinnaston mukainen sulakekohtainen pe- rushinta.

6.2.2. Vyöhyke 2

Vyöhykkeen 2 liittymismaksut ovat voimassa vyöhykkeen 1 ulkopuolella sijait- seviin liittymiin, kun mittauskeskus sijaitsee enintään 400 metrin päässä jake- lumuuntamosta ja liittymän pääsulakekoko on enintään 3x100A.

6.2.3. Vyöhyke 3

Vyöhykkeen 3 liittymismaksut ovat voimassa vyöhykkeen 2 ulkopuolella sijait- seviin liittymiin, kun mittauskeskus sijaitsee vähintään 400 metrin, mutta enin- tään 600 m päässä jakelumuuntamosta ja liittymän pääsulakekoko on enin- tään 3x63A.

Vyöhykkeiden (1 – 3) hinnoittelua ei sovelleta liityttäessä verkkoon, jossa aluehinnoittelu on voimassa.

6.2.4. Aluehinnoittelu

Sähköistyksen kannalta yhtenäisellä alueella, mikä ei ole vyöhykehinnoittelun piirissä, määritetään yhtenäinen liittymismaksu seuraavin ehdoin:

1. Potentiaaliseksi liittyjäksi lasketaan olemassa oleva sähköistettävä kiinteistö tai rakennuspaikka, tai muu kaavoitettu rakennuspaikka tai muu potentiaalinen liit- tymiskohde.

2. Alue, mille lasketaan yhtenäinen aluehinta, määritetään tapauskohtaisesti säh- köverkkoa suunniteltaessa.

3. Liittymissopimuksen tehneitä liittyjiä on vähintään 60 % potentiaalisten liittjien määrästä (pyöristys lähinnä suurempaan kokonaislukuun).

4. Mikäli alueelta ei löydy riittävästi halukkaita liittyjiä on mahdollista liittyä korote- tulla aluehinnalla, jolloin alueen sähköistyskustannuksista tulee liittyjien kesken tasan maksettavaksi rakennuskynnyksen osuus eli 60 % koko alueen sähköis- tyskustannuksista.

5. Hanke käynnistetään, jos yksikin alueen liittyjistä maksaa korotettuna aluehin- tana yksin rakennuskynnyksen ylittävän osuuden eli 60 % koko alueen sähköis- tyskustannuksista.

6. Sähköverkko rakennetaan alueella laaditun kokonaissuunnitelman mukaisesti.

7. Alueelle mahdollisesti tuleville 3x35 A:n tai suurempien liittymien liittymismaksu määritellään liittymän sulakekoon suhteessa 3x25 A:n liittymän liittymismak- suun.

Määritelty aluehinta säilyy jälkiliittyjille vakiona kymmenen vuoden ajan tai kun- nes 100 %:n toteutusaste on saavutettu tai alueella siirrytään soveltamaan vyö- hykehinnoittelua. Vyöhykehinnoittelua aletaan soveltavaan esimerkiksi, jos alu- eelle tulee asemakaava.

Sovellettaessa korotettua aluehintaa liittymissopimukseen kirjataan jälkiliittyjä- lauseke. Jälkiliittyjälauseke on voimassa niin kauan kuin aluehinnoittelukin on voimassa.

6.2.5. Jälkiliittyjälauseke ja hyvitysehto korotetussa aluehinnassa

Jälkiliittyjälauseke ja hyvitysehto lisätään kaikkiin aluehinnoittelussa mainittu- jen kohtien neljä sekä viisi tarkoittamiin liittymissopimuksiin.

Jälkiliittyjälauseke on voimassa korotetussa aluehinnassa niin kauan kuin alu- een aluehinnoittelu on voimassa. Palautuksia ei kuitenkaan tehdä silloin, jos verkonhaltijan asettama rakennuskynnys alueella täyttyy.

Aina uuden liittyjän liittyessä verkkoon aluehinnoitetulle alueelle, palautetaan aiemmille liittyjille korotetun aluehinnan liittymismaksua siten, että heidän liit- tymismaksunsa suhteessa liittymistehoon (pääsulakekoko) vastaa uusimman liittyjän liittymismaksua aluehinnoittelun periaatteita noudattaen.

Lopulta jokainen liittyjä on maksanut liittymästään rakennuskynnyksen mukai- sen aluehinnan riippumatta siitä, milloin liittyjä on liittynyt verkkoon.

6.2.6. Tapauskohtainen hinnoittelu

Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa liittymien hinnoittelu perustuu ky- seisen liittymän rakentamisesta aiheutuviin jakeluverkon välittömiin laajennus- kustannuksiin sekä kapasiteettivarausmaksuun.

Tapauskohtaista hinnoittelua käytetään aluehinnoittelun sijaan, jos se johtaa liittyjän kannalta edullisempaan ratkaisuun. Useimmiten tällöin alueelta ei löy- dy muita halukkaita liittyjiä verkkoon.

Hinnoittelu noudattaa muotoa: a + b x P missä,

a on kustannus, joka sisältää välittömät sähköverkkoon liittämisestä ai- heutuvat sähköverkon laajennuskustannukset.

b on kapasiteettivarausmaksu.

P on liittyjän liittymisteho (pääsulakekoko). Kapasiteettivarausmaksu on 79 € / kVA

6.2.7. Jälkiliittyjälauseke ja hyvitysehto tapauskohtaisessa hinnoittelussa

Jälkiliittyjälauseke ja hyvitysehto lisätään kaikkiin tapauskohtaiseen hinnoitte- luun perustuviin liittymissopimuksiin, ja ne ovat voimassa kymmenen vuotta liittymissopimuksen allekirjoittamisesta.

Jos liittyjän-/liittyjien rahoittamaan verkonosaan liittyy ennen jälkiliittyjälausek- keen raukeamista uusia liittyjiä, palautetaan heidän aiemmin maksamiaan liit- tymismaksuja siinä vaiheessa, kun heidän rahoittamaan verkonosaan liittyy uusia jälkiliittyjiä hyvitysehdon mukaisesti.

6.3. Liittymän muutokset

Liittymän pääsulakekoon suurentamisesta peritään lisäliittymismaksu, joka on uutta ja vanhaa pääsulakekokoa vastaavien liittymismaksujen erotus.

Jos liittymän pääsulaketta pienennetään, ei liittymismaksua hyvitetä, vaan liit- tymissopimuksen mukainen liittymisoikeus jää voimaan ja liittymä voidaan myöhemmin suurentaa liittymissopimuksen mukaiseen pääsulakekokoon asti.

Yksivaiheisen liittymän muuttamisesta kolmivaiheiseksi 25 A:n liittymäksi ve- loitetaan edellä olevasta poiketen puolet (50 %) 3 x 25 A:n liittymismaksusta.

Liittymän pääsulakkeiden sijaitessa verkonhaltijan verkonosassa, esimerkiksi jakokaapissa tai pylväässä, liittymän pääsulakkeiden pienentämisestä veloite- taan palveluhinnaston mukainen maksu.

Liittymän pääsulakkeiden sijaitessa liittymän pääkeskuksessa tekee pääsula- kekoon pienentämisen liittyjän sähköurakoitsija, minkä pitää ilmoittaa muutok- sesta yleistietolomakkeella verkonhaltijalle.

Liittyjä ja verkonhaltija voivat sopia kirjallisesti pienjänniteliittymän muuttami- sesta keskijänniteliittymäksi tai päinvastoin. Tällöin nykyinen liittymä puretaan purkuehtojen mukaisesti ja sen korvaavasta liittymästä tehdään uusi liittymis- sopimus.

7. Keskijänniteliittymän liittymismaksu

7.1 Liittymismaksu

Keskijänniteliittymässä käytetään tapauskohtaista hinnoittelua. Hinnoittelu noudattaa muotoa: a + b x P missä,

a on kustannus, joka sisältää välittömät sähköverkkoon liittämisestä ai- heutuvat sähköverkon laajennuskustannukset.

b on kapasiteettivarausmaksu. P on liittyjän liittymisteho kVA.

Kapasiteettivarausmaksu on 15 €/kVA Jälkiliittyjälauseke tapauskohtaisessa hinnoittelussa.

Jos asemakaava-alueen ulkopuolella liittyjää varten rakennettava keskijänni- teverkon laajennettu osa saattaa tulevaisuudessa palvella myös muita liittyjiä lisätään liittymissopimukseen jälkiliittyjälauseke. Jälkiliittyjälause on voimassa 10 vuotta ja raukeaa aiemmin, jos keskijänniteverkon alueelle tulee asema- kaava.

7.2 Liittymän muutokset

Liittymän suurentamisesta veloitetaan lisäliittymismaksu, joka perustuu kapa- siteettivarausmaksuun sekä liittymätehon muutokseen eli (Puusi – Pvanha ) x ka- pasiteettivarausmaksu.

Liittyjän muuttaessa tai uusiessa keskijännitekojeistoa, muuntajaa tms. niin muutoksesta verkonhaltijalle aiheutuvat kustannukset veloitetaan liittyjältä.

Pienennettäessä liittymää liittymismaksua ei hyvitetä, vaan liittymissopimuk- sen mukainen liittymisoikeus jää voimaan.

8. Liittymän ylläpito

Liittymän katkaisemisesta ja jälleenkytkennästä peritään palveluhinnaston mukaiset toimenpidemaksut.

Ainoastaan verkonhaltijalla on oikeus tehdä omistamissaan liittymisjohdoissa asennus-, huolto-, korjaus-, siirto- ja purkutöitä.

Liittymissopimus voidaan liittyjän niin halutessa pitää voimassa, vaikka liitty- mässä ei ole sähkönkäyttöä. Liittymän ylläpidosta tehdään erillinen sopimus. Liittymän ylläpito veloitetaan sähkönkulutusmaksuun sisältyvässä siirtohin- nassa. Mikäli sähkönkulutuspaikalla ei ole voimassaolevaa sähköntoimitusso- pimusta, veloitetaan liittymän ylläpidosta erillisellä laskulla. Ylläpitomaksu on liittymän pääsulakkeiden mukainen kulloinkin voimassa olevan yleissiirtohin- naston perusmaksu, lisättynä viranomaismaksuilla ja veroilla.

9. Tilapäinen liittymä

Ensisijaisesti pyritään tekemään pysyvä liittymissopimus.

Tilapäisliittymästä tehdään aina kirjallinen liittymissopimus, jossa määritellään toimitusaika, laskutusperuste, perittävät laitevuokrat, vakuudet ja muut tarvit- tavat asiat. Sopimuksen liitteeksi liitetään asemapiirros.

Tilapäisen liittymissopimuksen maksimivoimassaoloaika on kaksi vuotta ver- konhaltijan allekirjoituspäivämäärästä. Sopimus päättyy tämän ajan kuluttua ilman erillistä irtisanomista.

Jos tilapäinen liittymä ei sijaitse olemassa olevan sähköverkon välittömässä läheisyydessä, joudutaan rakentamaan tilapäinen liittymisjohto. Tilapäinen liit- tymisjohto tehdään kokonaisuudessaan laskutyönä.

Liittyjä voi rakentaa tilapäisen liittymisjohdon hallinnassaan olevan alueen osalta. Tällöin liittymän mittaus ja pääsulakkeet sijoitetaan liittyjän rakentaman johdon alkupäähän.

Mikäli tilapäinen liittymä halutaan rakennettavan joko kokonaan tai osaksi lo- pullisena liittymisjohtona, voidaan tämä suorittaa, jos se verkonhaltijan harkin- nan mukaan on mahdollista ja tarkoituksenmukaista eikä tilapäisliittymä ole lopullista liittymää suurempi. Liittymissopimuksen laadintaa varten liittyjä toi- mittaa verkonhaltijalle asemapiirroksen, josta ilmenee lopullisen pääkeskuk- sen sijainti. Liittyjä suorittaa lopullisen liittymismaksun normaalisti. Myöhem- min tarvittava liittymisjohdon siirto tehdään verkonhaltijan toimesta laskutyönä tai liittyjä vastaa itse siirtotyöstä, mikäli liittymisjohto on hänen omistukses- saan.

Tapauksissa, joissa tarvittavaa sähkötehoa ei voida antaa pienjänniteverkosta tai työmaan sähkölaitteet voivat häiritä muiden liittyjien sähkönkäyttöä, tila- päisliittymä toteutetaan keskijänniteliittymänä. Työmaa-aikaisen muuntamon hankinta ja käyttö kuuluu liittyjän vastuulle, ellei kirjallisesti toisin sovita.

10. 0,4 kV ja 20 kV sähkön tuotantoliittymät

Mikäli liittymän tuotannon maksimiliittymisteho on suurempi kuin kulutuksen maksimiliittymisteho, otetaan hinnoittelussa huomioon alla olevat periaatteet. Kyseessä on hinnoittelun kannalta tuotannon liittymä, jos liittymän nimellinen tuotantoteho on suurempi kuin kyseisen liittymän kulutuksen suurin mahdolli- nen teho.

Enintään 2 MVA:n tuotantolaitoksen liittäminen

Kapasiteettivarausmaksua ei peritä tuotannon osalta liitettäessä näennäissäh- köteholtaan enintään 2 MVA:n tuotantolaitos verkkoon.

Liittymissä, joissa on enintään 2 MVA:n tuotannon ohella myös kulutusta, peri- tään kulutuksen liityntätehoa vastaava liittymismaksu.

Yli 2 MVA:n tuotantolaitoksen liittäminen

Liitettäessä näennäisteholtaan yli 2 MVA:n tuotantolaitos verkkoon verkonhal- tijan tulee periä liittymismaksussa tuotannon kapasiteettivarausmaksu.

Lisäksi tuotannon liittämisessä tulee noudattaa verkonhaltijan käytössä olevaa ohjetta: oma-sahkontuotanto

Tervolassa 30.4.2021 Tervolan Energia ja Vesi Oy