Asianro 1022/00.04.01/2021
Asianro 1022/00.04.01/2021
§ 374
Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma 2022-2025 (luonnos 30.9.2021)
Maankäyttöjohtaja Xxxx Xxxxxxx 18.10.2021: Taustaa
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksessa vuosille 2020–2031 sovittiin vuonna 2018 hy- väksytyn Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman 2018– 2021 päivittämisestä (toimenpide 22). MAL-sopimuksen mukaan kunnat päi- vittävät Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman, jossa mää- ritellään seudun asuntotuotantomäärät, jakaumat sekä ARA-tuotannon osuus vuosille 2022–2025. Ohjelmalla määritellään myös toimenpiteet sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi.
Ensimmäinen Turun kaupunkiseudun yhteinen asunto- ja maapoliittinen oh- jelma laadittiin vuonna 2014 vuosille 2014–2017 ensimmäisen MAL-sopimus- kauden aikana. Ohjelma päivitettiin toisen MAL-sopimuskauden aikana vuonna 2018. Nyt ohjelma laaditaan kolmannen kerran.
Raision kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman edellisen päivityksen 3.9.2018
§ 110 ohjeellisena noudatettavaksi.
Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittista ohjelmaa vuosille 2022–2025 on valmistelut seudullinen maankäytön yhteistyöryhmä sekä sen alaisuu- dessa toimiva valmisteluryhmä. Yhteistyöryhmässä on edustus kaikista 13 kunnasta sekä Varsinais-Suomen liitosta ja Varsinais-Suomen ELY-keskuk- sesta. Maankäytön yhteistyöryhmän työskentelyä on ohjannut MAL-ohjaus- ryhmä. Turun kaupunkiseudun MAL-ohjausryhmä päätti kokouksessaan 29.9.2021 lähettää ohjelman lausunnoille. Tavoitteena on, että lausuntokier- roksen jälkeen kunnat hyväksyvät ohjelman.
Ohjelman taustaksi on kartoitettu asunto- ja maapolitiikan lähtökohtia, kuten ilmastonmuutoksen vaikutusta, väestörakenteen muutosta, asuntokuntien ra- kennetta, väestönkasvun tekijöitä, asumistoiveita sekä asuntokannan raken- netta.
Yhteistyössä laadituilla seudun kuntien maapolitiikan strategisilla linjauksilla ja toimintaperiaatteilla pyritään eheään, kustannustehokkaaseen ja toimivaan yhdyskuntarakenteeseen. Yhdessä sovituilla asumisen toimenpiteillä tavoitel- laan kilpailukykyisempää kaupunkiseutua. Asuntotuotannon ohjaamisella pyri- tään seudullisesti varautumaan väestön määrän koko-naiskasvuun. Xxxxxxxx- xxx yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteena on pyrkiä turvaamaan eri
elämäntilanteisiin ja varallisuustasoihin sopiva monipuolinen ja korkeatasoi- nen asuntotuotanto. Tarkoituksena on, että ohjelmaa tullaan noudattamaan kunnissa ohjeellisena.
Kunnilla voi luonnollisesti olla seudullisen ohjelman lisäksi omia tarkempia oh- jeistuksia.
Turun kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus pyytää nyt kuntien lausuntoa ohjelmaluonnoksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 3.11.2021. Mikäli lausuntoa tai ilmoitusta siitä, että lausunto on tulossa, ei toi- miteta määräajassa, katsotaan, että lausujalla ei ole huomautettavaa sopi- musluonnoksen johdosta.
Ohjelman päivitys
Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma vuosille 2018–2021 on päivitetty vuosille 2022–2025 suhteellisen vähäisin muutoksin ja täsmen- nyksin. Tilastotiedot sekä muut taustatiedot on päivitetty ajan tasalle.
Ohjelman asunto- ja maapolitiikan lähtökohdat pohjautuvat (MAL) sopimus vuosille 2020–2031 sekä vuonna 2012 laadittuun Turun kaupunkiseudun ra- kennemalliin 2035. Ohjelman tavoitteita on täsmennetty kuntien näkemysten pohjalta.
Kuten MAL-sopimuksessakin niin tässäkin ohjelmassa on korostettu ilmaston- muutoksen hillintää mm. tavoitteella tukea Kansallista ilmastopolitiikkaa yh- dyskuntarakennetta eheyttävällä maankäytön suunnittelulla.
Myös elämäntapojen yksilöllistyminen, asumisen palvelullistuminen, asumis- toiveiden monipuolistuminen, monipaikkaisuustrendin kasvu ja koronapande- mian aikana alkanut etätyön merkittävä yleistyminen on huomioitu kasvavina ilmiöinä asuntotuotantoa suunniteltaessa.
Maapolitiikka
Kuntien tavoitteena on edelleen ylläpitää raakamaavarantoa vähintään kol- men vuoden tarvetta vastaavasti, ja tulevaisuudessa nostaa varanto vastaa- maan viiden vuoden tarpeita. Asemakaavareserviä ylläpidetään kolmen vuo- den tarpeeseen ja yleiskaavavarantoa vähintään 10 vuoden päähän.
Kunnat harjoittavat aktiivista maanhankintaa keskeisiltä rakennemallin mukai- silta kasvualueilta ennen asemakaavoitusta pääosin vapaaehtoisin kaupoin rakennemallissa esitetty vai-heistus huomioiden. Raakamaan hinnoittelun pe- riaatteet pyritään yhdenmukaistamaan ja hankintaa seurataan vuosittain esit- tämällä seudun kuntien raakamaahankinnat hintoineen rakennemallipohjai- sella kartalla. Kunnat kaavoittavat ensisijaisesti omille mailleen rakenne-mallin tavoitteita toteuttaen. Maankäyttösopimuksia ei pääsääntöisesti tehdä kuntien keskeisillä raakamaanhankinta-alueilla.
Maankäyttösopimus tehdään, jos asemakaavassa osoitetaan yksittäiselle maanomistajalle vähintään 500 k-m2 lisää rakennusoikeutta. Maankäyttösopi- muksin maanomistajalta peritään kaava-alueen rakentamista palvelevan yh- dyskuntarakentamisen kustannukset sata-prosenttisesti. Vaihtoehtoisesti so- pimuskorvauksen vähimmäismäärä on 50 % asemakaavasta johtuvasta ase- makaavan mukaisen tontin arvonnoususta. Jos maanomistajia on useampia, kustannukset jaetaan saatavan hyödyn suhteessa.
Tontinluovutuksen valintatapa ja luovutusmuoto sekä -ehdot ratkaistaan itse- näisesti kunnissa. Tavoitteena on pitää tonttien markkinahintataso kohtuulli- sena. Tonttien hinnoittelua seurataan vuosittain esittämällä kuntien tonttikau- pat hintoineen kartalla.
Kunnat päättävät itsenäisesti asunto- ja elinkeinotonttien luovutuksessa käy- tettävästä vuokraprosentista.
Asemakaavojen toteutumisen edistämiseksi rakentamattomille asuintonteille määrätään korotettu kiinteistövero. Kuntien tulee myös tapauskohtaisesti har- kita rakentamiskehotuksen antamista ja tontin lunastamista rakentamiskäyt- töön.
Rakentamisen ohjaus ja suunnittelutarverakentaminen
Asemakaavoitetun alueen reunavyöhykkeen rakentamista ohjataan maan- käyttö- ja rakennuslain mukaisin keinoin. Asemakaavoitettaviksi suunnitellut alueet ovat suunnittelutarve-alueita. Niiden maankäyttöä ja rakentamista ohja- taan pääasiassa asemakaavalla. Asema-kaavoitettavilla alueilla voidaan so- veltaa myös suunnittelutarveharkintamenettelyä. Tällöin suunnittelutarvehar- kinnassa on suhtauduttava erityisen kriittisesti siihen, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Asemakaavoitetun ja asemakaavoitettavaksi suunnitellun alueen sekä erik- seen määritellyn suunnittelutarvealueen ulkopuolella rakennuslupa voidaan myöntää maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemillä edellytyksillä. Ranta- alueilla toimitaan voimassa olevan kaavan mukaisesti. Loma-asuntojen käyt- tötarkoitusta ei muuteta, jos muutos aiheuttaa yhdyskuntarakenteen epätar- koituksenmukaista hajaantumista.
Asuntotuotanto
Asuntotuotannon määrälliset tavoitteet pohjautuvat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:ssä linjattuihin tavoitteisiin. Turun kaupunkiseudun raken- nemallissa varaudutaan 75 000 asukkaan väestönkasvuun vuoteen 2035 mennessä. Asuntotarjontaa lisätään 78 000 uudella asunnolla.
Seudun kasvu pyritään kohdentamaan rakennemallin mukaisesti voimakkaim- min ydinkaupunkialueelle.
Laadullisten tavoitteiden kautta alueita suunniteltaessa huomioidaan erityi- sesti monimuotoiset asumismieltymykset ja väestörakenteessa tapahtuvat muutokset sekä erilaisten erityisryhmien asumistarpeet. Rakennetun ympäris- tön viihtyisyyteen panostetaan varmistamalla elinympäristöjen monimuotoi- suus ja laatu sekä uusilla alueilla että täydennysrakennuskohteissa.
Hallintamuodon osalta tavoitteena on kasvattaa kohtuuhintaisen asuntotuo- tannon osuutta uustuotannosta. Seudullisena tavoitteena hallintamuotojen osalta on, että vuoteen 2025 mennessä uusista asunnoista 62 % on vapaara- hoitteisia omistusasuntoja, 16 % arava- ja korkotukivuokra-asuntoja, 19 % muita vuokra-asuntoja ja 3 % asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja.
Talotyyppien osalta tavoitteena on monipuolistaa asuntotarjontaa siten, että eri puolilla seutua on nykyistä paremmin tarjolla asumisvaihtoehtoja eri talo- tyypeissä. Toivottavaa on, että samalla alueella on tarjolla monipuolisesti eri- laisiin elämäntilanteisiin soveltuvia asumismuotoja, jotta asukkaat voivat halu- tessaan pysyä samalla alueella elämänmuutoksista huolimat-ta. Seudun uu- sista asunnoista 64 % on kerrostaloasuntoja, 16 % rivitaloasuntoja tai muita kytkettyjä asuntoja sekä 20 % omakotiasuntoja. Raision uusista asunnoista ohjelman mukaan 60 % on kerrostaloasuntoja, 15 % rivi- tai ketjutaloasuntoja sekä 25 % omakotiasunto-ja.
Erityisryhmien asumisen tulee olla koko seudun kuntien vastuulla. Erityisryh- mien asuntoja tulee rakentaa myös A-tonteille, jotta erityisryhmiä saadaan asumaan muun asutuksen keskelle.
Asumisen monimuotoisuutta pyritään kehittämään myös kiinnittämällä huo- miota asuntojen huonelukuun MAL-sopimuksen toimenpiteen 27 mukaisesti: vähintään 20 % uusista asunnoista keskusta-alueilla on vähintään kahden makuuhuoneen perheasuntoja.
Monipuolisuus huomioidaan sekä uusilla asuinalueilla että vanhoja asuinalu- eita täydennettäessä.
Oheismateriaali | 22 | Lausuntopyyntö Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisesta ohjel- masta 2022-2025 Luonnos 30092021.pdf |
23 | Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma 2022-2025 Luon- nos 30092021.pdf |
Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Xxxx Xxxxxx
Kaupunginhallitus esittää lausuntonaan Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisesta ohjelmaluonnoksesta aikavälille 2022-2025, että ohjelma nou- dattaa Raision kaupungin omia asunto- ja maapoliittisia linjauksia eikä kau- pungilla ole täydennys- tai muutosesityksiä.
Päätös
Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Tiedoksi | Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala |
Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (6)
Kaupunginhallitus 26.10.2021