TYÖEHTOSOPIMUS

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014–29.2.2016

INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen

TYÖEHTOSOPIMUS

AJALLE 20.3.2014–29.2.2016

ISBN 978-952-269-117-0 ISBN 978-952-269-118-7 (pdf)

Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy

Paino: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2014

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 7

1 § Sopimuksen soveltamisala 7

2 § Työrauhavelvoite 7

3 § Liitesopimukset 7

4 § Työsäännöt 8

5 § Työnjohto-oikeus ja järjestäytymien 8

II TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA LOMAUTTAMINEN 8

6 § Irtisanominen ja lomauttaminen sekä yhteistoimintamenettely 8

III TYÖAIKA, TAUOT JA VAPAA-AIKA 9

7 § Työaikamääräykset 9

Säännöllinen työaika 9

Työajan säännönmukainen sijoitus 9

Työajan siirtäminen 10

Tauot 10

8 § Paikallinen sopiminen työajoista

(keskimääräinen työaika) 11

9 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ja

työvuoroluettelo 13

10 § Yli- ja sunnuntaityö 13

Yötyö 15

11 § Arkipyhäkorvaus 15

IV PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 16

12 § Käsitteet 16

13 § Palkkaryhmittely ja perustuntipalkat 17

14 § Palkkaryhmät 19

15 § Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä 22

16 § Palkkiopalkkaus, urakkapalkkaus ja korvauspalkat 25

17 §	Odotusajan palkka	26
18 §	Hälytysraha	27
19 §	Palkanmaksu	27

V SOSIAALIPALKAT JA PALKALLISET POISSAOLOT 28

20 § Vuosiloma 28

21 § Sairaus, tapaturma, terveystarkastus 29

Sairausajan palkanmaksuun liittyvät

menettelytapaohjeet 30

Sairauden uusiutuminen 34

Äitiys- ja isyysvapaa 35

Ansionmenetyksen korvaamisen edellytykset lääkärintarkastusten ajalta 35

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset 35

2. Muut lääkärintarkastukset 36

3. Laskenta 38

22 § Muut palkalliset poissaolot 40

VI	MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET	41
	23 § Matkatyö ja kustannusten korvaukset	41
	A. Matkat työmaatehtävissä	41
	1. Yöpymistä edellyttävät matkat	41
	2. Päivittäiset matkat	43
	B. Matkat varsinaiselta työpaikalta	44
	C. Oman auton käyttö	45
	D. Yhteisiä määräyksiä	45
	E. Paikallinen sopiminen	46
	24 § Työ ulkomailla	46
	24a§ Työ Pohjoismaissa ja Saksassa	47
	1 Työsopimukseen sovellettava laki	48
	2 Kustannusten korvaus	49

VII MUUT SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 49

25 § Ryhmähenkivakuutus 49

26 § Turvavarusteet 50

27 § Erinäiset suojat 51

VIII MUUT MÄÄRÄYKSET 51

28 § Paikallinen sopiminen 51

29 § Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet 52

30 § Erimielisyyksien sovittelu 52

31 § Sopimuksen voimassaolo 53

32 § Sopimuskappaleet 53

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 54

PÖYTÄKIRJA ERÄISTÄ TYÖKOHTAISISTA LISISTÄ 66

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ MAA- JA VESIRAKENNUS-

ALALLA KOSKEVA SOPIMUS 68

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ MAA- JA VESIRAKENNUS-

ALALLA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 71

TYÖEHTOSOPIMUS RUOPPAUSTÖIDEN TYÖAJASTA 74

TYÖEHTOSOPIMUS HOIDON ALUEURAKOINNIN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSISTÄ 76

TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJASTA JATKUVASSA KAKSIVUORO- JA KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ

KOLMIVUOROTYÖSSÄ 80

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA 84

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA

SOPIMUS 89

SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN

PERIMISESTÄ 92

KOULUTUSSOPIMUS 94

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 98

VAALIJÄRJESTYS 107

SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA 109

TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTAA MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 123

YLEISOHJEET TYÖSUOJELUVAALEISTA

TEOLLISUUDESSA JA PALVELUALOILLA 125

TYÖNTEKIJÄN RYHMÄHENKIVAKUUTUS 131

VUOSILOMAPÄIVIEN KERTOIMET 132

TYÖAIKALAKI 133

ASIAHAKEMISTO 158

TYÖEHTOSOPIMUS ajalle 20.3.2014 – 29.2.2016

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta noudatetaan INFRA ry:n jäsenten ja sen työnteki- jöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä asfalttialan työ- ehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä.

2 § Työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyk- siä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa- oloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

3 § Liitesopimukset

Tämän sopimuksen osana noudatetaan:

1. Työajan lyhentämistä maa- ja vesirakennusalalla koskevaa sopimusta

2. Työehtosopimusta työajasta jatkuvassa kaksivuoro- ja keskeytymättö- mässä kolmivuorotyössä

3. Työehtosopimusta hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä

4. Työehtosopimusta ruoppaustöiden työajasta

5. Sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesiraken- nusalalla

6. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaa sopimusta

7. Sopimusta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä

8. Koulutussopimusta

9. Luottamusmiessopimusta

10. Sopimusta työsuojeluyhteistoiminnasta maa- ja vesirakennusalalla

4 § Työsäännöt

Tämän sopimuksen ohella noudatetaan työpaikalla mahdollisesti vahvis- tettuja työsääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

5 §

Työnjohto-oikeus ja järjestäytyminen

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työhön ottamisen ja irtisanomisen on tapahduttava to- distettavasti.

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

II TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA LOMAUTTAMINEN

6 §

Irtisanominen ja lomauttaminen sekä yhteistoimintamenettely

Tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoitusratkaisut kuuluvat yhteistoimintalaissa määritellyn yhteistoimintamenettelyn pii- riin vain silloin, kun ne johtuvat työnantajan maa- ja vesirakennusalan yri- tysten työvoimatarpeen luonnollinen vaihtelu ja yrityksen olosuhteet huo- mioon ottaen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavasta päätöksestä, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa.

Pöytäkirjamerkintä

Tässä pykälässä määritellään ne lomauttamiset ja irtisanomiset, jotka kuu- luvat yhteistoimintamenettelyn piiriin. Pykälässä ei oteta kantaa yhteistoi- mintamenettelyn oikeaan ajankohtaan. Se ratkaistaan yhteistoimintalain määräysten perusteella: mikäli työnantajan päätös koskee asiaa, joka kuu- luu yhteistoimintamenettelyn piiriin, tulee neuvottelu käydä ennen pää-

töksen tekoa, muissa pykälän yhteistoimintamenettelyn piiriin rajaamissa tapauksissa neuvottelu tulee käydä ennen lomauttamisista tai irtisanomi- sista päättämistä.

III TYÖAIKA, TAUOT JA VAPAA-AIKA

7 § Työaikamääräykset

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja (työaikalaki sivulla 133).

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Kolmivuorotyö voidaan järjestää myös siten, että viikoittainen sään- nöllinen työaika ennakolta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti enin- tään 5 viikon jakson kestäessä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin.

3. Tavarankuljetustyö, aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaus- työ, koneellinen metsänparannustyö, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtä- vä lämmitystyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi. Jaksotyössä työaika on kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään

80 tuntia ja kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia.

Soveltamisohje:

Moottoriajoneuvonkuljettajien työaikaan sovelletaan työaikalakia ja ajo- ajan osalta EY:n neuvoston asetusta ajo- ja lepoajoista (EY n:o 561/2006).

Työajan säännönmukainen sijoitus

1. Työ alkaa yksivuorotyössä kello 07.00 ja päättyy kello 16.00.

2. Kaksivuorotyössä työ alkaa kello 06.00 ja päättyy viimeistään kello

24.00. Vuorot vaihtuvat viikoittain.

Kolmivuorotyössä, paikallisesti sovitussa keskimääräisessä työajassa ja jaksotyössä työ alkaa ja loppuu työvuoroluettelon mukaisesti.

3. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteen tai tuotantoteknisten syiden takia ole tarvetta tehdä työtä lauantaina. Jollei muusta vapaapäiväs- tä sovita, lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä sa- malla tai seuraavalla viikolla.

Työajan siirtäminen

1. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei täl- laista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei työpaikalla ole työsuoje- luvaltuutettuakaan, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnok- seen perehtymiseen on varattava riittävä aika ottaen huomioon edellä koh- tien 2. ja 3. määräykset.

Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava työnteki- jälle hyvissä ajoin.

2. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käy- tön tai muuten työjärjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan työaika jär- jestää edellä mainituista yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poik- keavasti.

Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitettava työntekijälle kaksi työ- vuoroa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, joka yhteisesti todetaan, voidaan järjestely toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta.

3. Paikallisesti 8 §:n mukaan sovitun työajan työvuoroluetteloa ja työ- aikoja muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liit- tyvästä painavasta syystä. Tällöin tulee sovellettavaksi edellisen kohdan 2. kappaleen määräykset.

Tauot

1. Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokailutauko. Ruokatauko voidaan sijoittaa myös lomittain. Paikallisesti sopien voidaan noudattaa puolen tunnin ruokataukoa.

2. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin 30 minuutin pituista työjaksoa kohti vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä.

Moottoriajoneuvon kuljettajalle on kuitenkin annettava neljän ja puo- len tunnin ajon jälkeen vähintään 45 minuutin tauko, jollei hänen lepo- aikansa ala silloin. Tauko voidaan korvata vähintään 15 minuuttia kestä- villä tauoilla, jotka sijoitetaan ajoajan alun ja lopun väliin tai heti ajoajan jälkeen noudattaen edellisen virkkeen säännöksiä.

3. Työntekijällä on oikeus kahdeksan ensimmäisen työtunnin aikana 12 minuutin kahvitaukoon sekä työvuoron ensimmäisellä että toisella puo- liskolla. Jos työntekijän työ kestää yli kahdeksan tuntia, pidetään kahdek- san tunnin jälkeen 15 minuutin kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jälkeen 15 minuutin kahvitauko. Jos kahdeksan tunnin yli- tys kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä. Kahvitauot luetaan työaikaan.

Moottoriajoneuvon kuljettaja voi pitää kahvitauot osana edellä kohdas- sa 2 mainittuja työaikalain tai ajo- ja lepoaika-asetuksen mukaisia pakolli- sia taukoja.

4. Säännöllisen työvuoron pituuden poiketessa kahdeksasta tunnista, voidaan paikallisesti sopia taukojen sijoittamisesta edellisessä kohdassa sovitusta poiketen. Jos työvuoro kestää enintään 6 tuntia, voidaan tauoista paikallisesti sopia myös muilta osin kohdista 1 ja 2 poiketen lukuun otta- matta moottoriajoneuvonkuljettajia.

8 §

Paikallinen sopiminen työajoista (keskimääräinen työaika)

1. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se tasoittuu enintään kahdenkymmenen (20) viikon aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Päivittäinen työaika voi tällöin olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia.

Poikkeuksellisesti voidaan kuitenkin sopia pidemmästäkin vuorokauti- sesta ja viikoittaisesta työajasta. Vuorokautinen säännöllinen työaika ei saa tällöin ylittää kuitenkaan 12 tuntia. Työnantajan tulee lähettää paikallinen sopimus molemmille liitoille vahvistettavaksi viimeistään viikkoa ennen kyseisen työajan käyttöönottoa. Paikallisessa sopimuksessa tulee samalla sopia rahamääräisestä lisästä, joka maksetaan lauantaina tehdystä työstä. Liittojen tulee viikon kuluessa tehdä päätös vahvistavatko ne sopimuksen. Vahvistamatta jättäminen voi tapahtua vain perustellusta syystä.

2. Paikallisesti voidaan sopia keskimääräistä työaikaa tehtäessä sään- nöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista sekä poikkeavien työaikojen korvaamisesta toisin.

3. Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoitettu sovittuun tuntimäärään. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.

4. Paikallisesti voidaan sopia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palk- ka palkanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan säännöllisen työ- ajan palkkaa.

5. Tämän pykälän mukaiseen paikalliseen sopimiseen sovelletaan 28

§:n määräyksiä seuraavin tarkennuksin:

Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen. Paikallinen sopimus tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Yksilötasolla paikallisen sopimuksen voi solmia työryhmä tai yksittäinen työntekijä, kun hän työtehtävänsä luonteen takia joutuu työskentelemään pääsääntöisesti yksin.

Työryhmän tai yksittäisen työntekijän solmima paikallinen sopimus ei saa olla ristiriidassa työnantajan ja luottamusmiehen kesken mahdollisesti solmitun työaikoja koskevan ns. raamisopimuksen kanssa. Yksilötason pai- kallisesta sopimuksesta on tiedotettava luottamusmiehelle.

6. Työntekijä, joka itse ei ole ollut sopijana, on oikeutettu noudatta- maan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle vii- meistään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista.

7. Työntekijällä on oikeus päivittäisten matkakustannusten korvauk- siin 23 §:n mukaisesti työvuorojen pituudesta riippumatta. Oikeus kor- vauspalkkoihin ja ansionmenetyksen korvauksiin määräytyy työvuoroluet- telon mukaisesti. Vapaina annettavat arkipyhät ja itsenäisyyspäivä korva- taan kahdeksan tunnin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännölli- sestä työajasta, jolloin ne korvataan sovitun työajan mukaisesti.

9 §

Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo

1. Jos säännöllinen työaika on järjestetty jakso- tai vuorotyöksi tai keski- määräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjes- telmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sää- dettyyn keskimäärään.

2. Jokaiselle työpaikalle on laadittava vähintään viikkoa ennen jakson alkamista kirjallinen työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän sään- nöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittu- misjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo on kui- tenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.

Jaksotyössä työvuoroluettelosta on käytävä selville ainakin päivittäisen työajan alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.

3. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo voivat olla sa- massa asiakirjassa.

4. Mikäli työntekijälle maksetaan korvauspalkkaa tai ansionmenetyk- sen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työajan määräytyvän 7 §:n mukaan.

10 §

Yli- ja sunnuntaityö

1. Yli- ja hätätyö määritellään ja korvataan työaikalain mukaisesti.

Vuorokautisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palk- ka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentil- la ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivä- nä tehdyn kahdeksan viikoittaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä vuorokauti- sesta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

Jaksotyössä työn jatkuttua koko kahden tai kolmen viikon ajanjakson on 12 tai 18 ensimmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloittamis- ja lopettamistyö mukaan lukien maksettava 50 prosentilla ja

näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

2. Työviikon katsotaan alkavan maanantaina. Kolmivuorotyössä työ- viikon katsotaan kuitenkin alkavan sunnuntaina silloin, kun työntekijä säännönmukaisesti saapuu työhönsä.

Työvuorokauden katsotaan alkavan säännönmukaisen työvuoron al- kaessa. Sunnuntai- ja pyhätyökorvaus lasketaan kuitenkin sanottujen vuo- rokausien kalenteriajalta eli kello 00.00:sta kello 24.00:een.

Työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli työvuorokauden vaihteen tilan- teessa, jossa työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika on ylittynyt päättyneen työvuorokauden puolella eikä työntekijä ole saanut hyväkseen työaikalain 29 §:n mukaista vuorokausilepoa, katsotaan kaikkien työtun- tien kuuluvan siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi.

3. Muussa kuin lämmitys- ja vartiointityössä maksetaan pääsiäislauantai- na tehdystä työstä, vaikkei se ole ylityötä, enintään 8 tunnilta 50 %:lla koro- tettu palkka. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.

4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityöstä maksettavan palkan vaihtamisesta osittain tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin mitä edellä on ylityön rahakorvauksesta mää- rätty.

Soveltamisohje:

Työntekijälle annetaan vapaata hänen säännöllisenä työaikanaan ja makse- taan tältä ajalta säännöllisen työajan palkka. Vapaa-ajan pituus lasketaan samalla tavalla kuin ylityöstä maksettava korvaus. Jos työntekijän kanssa sovitaan yhden 50 prosentilla korotetulla palkalla korvattavan ylityötun- nin vaihtamisesta vapaaksi, työntekijä saa 1,5 tuntia vapaata. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajan- kohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa. Sopimus ylityökorvaus- ten vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä aina kirjallisesti.

5. Ylitöiden tarkastelujakso on yksinomaan kalenterivuosi.

Yötyö

1. Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen. Pai- kallisesti voidaan kuitenkin sopia yötyötä tehtäväksi muulloinkin, milloin työtä ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa tai se on muutoin välttämätöntä tuotantoteknisestä tai muus- ta erityisestä syystä.

11 § Arkipyhäkorvaus

Työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjan- tailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannus- aatolta, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhä-korvauksena jäljempänä mainituin edellytyksin korvauspalkka. Korvauspalkat makse- taan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryh- män, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena 8 tunnilta, mikäli mainittu arkipyhä muu- ten olisi ollut hänen työpäivänsä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työ- suhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi viikkoa ennen ko. arki- pyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisäl- tämiin palkallisiin poissaoloihin.

Arkipyhäkorvaus suoritetaan muiden edellytysten vallitessa myös niissä tapauksissa, joissa arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perus- tuu lomautukseen.

Arkipyhäkorvaukseen muuten oikeutetulle työntekijälle suoritetaan ar- kipyhäkorvaus myös sellaiseen ajanjaksoon sisältyvältä arkipyhältä, jolta ajanjaksolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös vuosiloman tai lakisääteisen äitiys-, isyys-, tai vanhem- painloman ajalle sattuneilta arkipyhiltä sekä vuorotyötä tekevän työnteki- jän vuorovapaalle sattuvalta arkipyhältä, ei kuitenkaan lauantaille tai sun- nuntaille sattuvalta arkipyhältä.

Työntekijä ei menetä arkipyhäkorvaustaan, jos hän arkipyhää edeltä- neenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä myöhästyy, mikäli sen on aiheuttanut liikennevälinettä kohdannut odottamaton vaurio tai kul- kuyhteyksissä sattunut normaalista poikkeava häiriö.

Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida an- taa. Asia on näin ollen ratkaistava tapauksittain huomioon ottaen kuiten- kin, ettei mikä tahansa lyhyt viivästys sinänsä aiheuta arkipyhäkorvauksen menetystä.

Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkä- perjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, xxxxx- xxxxxxxxxx, jouluaattona tai ensimmäisenä joulupäivänä, maksetaan hä- nelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöstäkin eikä arkipyhäkorvausta suoriteta.

Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi lainmukaiseen it- senäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle arkipyhäkorvaus itsenäisyys- päivältä tämän pykälän mukaisin edellytyksin.

Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain mukaan.

IV PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

12 § Käsitteet

Palkkaryhmittely

Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen palkkaryhmittelyyn sijoi- tuksensa perusteella. Palkkaryhmiä on kuusi.

Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammattitaito. Tällä tarkoite- taan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä kykenee tekemään.

Aikapalkkaus

Aikapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä.

Perustuntipalkat

Perustuntipalkka on työntekijän työehtosopimuksen mukainen vähim- mäispalkka.

Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä

Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta ja työnanta- jan ja työntekijän kesken sovitusta työkohtaisesta lisästä. Työkohtainen li- sä voidaan sopia paikallisesti määräaikaiseksi työtä tai työkohdetta koske- vaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Työkohtainen palkka voi olla myös työsopimuksella sovittu tuntipalkka.

Palkkiopalkkaus

Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkamuotoa, jossa perustuntipalkan lisäksi on sovittu palkkio, jonka suuruus määräytyy työntekijän tai ryh- män suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuorituk- selle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaa- vaan tavoitteeseen.

Urakkapalkkaus

Urakkapalkkauksella tarkoitetaan työtä, jossa työntekijän tai ryhmän palk- kaus on sidottu yksinomaan työntekijän tai ryhmän suoritukseen. Palkka voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen tai laadul- liseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen.

Korvauspalkat

Korvauspalkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan työehtosopimuksel- la sovituilta arkipyhiltä, korvattaviksi sovituilta vapaapäiviltä tai matka- ajalta.

13 §

Palkkaryhmittely ja perustuntipalkat

Palkkaryhmiä on kuusi. Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammatti- taito. Tällä tarkoitetaan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä kykenee tekemään.

Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmiin

Palkkaryhmittelyn määrittäminen työsuhteen alussa

Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun pätevyyden pe- rusteella. Työsuhteen alussa suoritetaan alustava määrittely ja varsinainen määrittely viimeistään kuukauden kuluttua.

Palkkaryhmä merkitään työhönottolomakkeeseen tai kirjalliseen työso- pimukseen.

Palkkaryhmittelyn muuttaminen

Palkkaryhmittelyä korotetaan työntekijän ammattitaidon kehittymisen esim. kouluttautumisen tai harjaantumisen myötä.

Ryhmittelyn alentaminen on poikkeuksellista ja mahdollista seuraavis- sa tapauksessa:

1. Ryhmittelyssä on tapahtunut virhe.

2. Työntekijän ammattitaito ei ole pysynyt työnsisällön kehittymisen mukana.

Ennen palkkaryhmän laskemista kuullaan työntekijää ja tarvittaessa häntä edustavaa luottamusmiestä laskemisen perusteista.

Perustuntipalkat

Palkkaryhmiä on kuusi.

Perustuntipalkat 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

Palkkaryhmä	Perustuntipalkka €/h
I	10,63
II	11,54
III	12,43
IV	13,44
V	14,51
VI	15,75

Perustuntipalkat 1.6.2015 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

Palkkaryhmä	Perustuntipalkka €/h
I	10,67
II	11,59
III	12,48
IV	13,49
V	14,57
VI	15,81

14 § Palkkaryhmät

1. Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammattitaito.

Palkkaryhmä I

Työntekijältä ei edellytetä maa- ja vesirakennusalan töiden tuntemusta.

Alle kahdeksantoistavuotiaiden ja lomiensa aikana työskentelevien koululaisten ja opiskelijoiden palkkauksesta voidaan paikallisesti sopia toi- sin. Palkan on kuitenkin oltava aina vähintään 75 % palkkaryhmän I mu- kaisesta palkasta.

Lomiensa aikana työskenteleville, maanrakennusalaa vähintään yhden lukuvuoden opiskelleille työntekijöille maksetaan vähintään 75 % II palk- karyhmän palkasta.

Palkkaryhmä II

Työntekijältä edellytetään maa- ja vesirakennustöiden yleistuntemusta.

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa avustavia maa- ja ve- sirakennusalan töitä.

Myös I palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa tässä lueteltuja töi- tä, mutta hänen työsuorituksensa vaatii yksityiskohtaisempaa opastusta.

Palkkaryhmän II vaatiman pätevyyden saavuttaminen vaatii yleensä kah- den vuoden työskentelyn erilaisissa maa- ja vesirakennusalan töissä.

Palkkaryhmä III

Vähemmän vaativien ammattitöiden tekijät

Työntekijä hallitsee jonkin maa- ja vesirakennusalan ammattityön.

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä kykenee suorittamaan jonkin ammatin piiriin kuuluvan työn / työkokonaisuuden ilman, että hänellä on IV palkkaryhmän edellyttämää ammattitaitoa.

Työntekijä kuuluu tähän palkkaryhmään suoritettuaan oman alansa ammatillisen koulutuksen (perustutkinnon), aikuisten ammatillisen pe- rustutkinnon tai ajoneuvonosturinkuljettajan tutkinnon soveltuvan osan.

Palkkaryhmä IV

Ammattityöntekijät

Työntekijä on koulutuksen tai harjaantumisen kautta hankkinut sellaiset tiedot ja taidot, että hän

a) hallitsee jonkin ammatin työt monipuolisesti ja itsenäisesti tai

b) suoriutuu itsenäisesti useamman ammatin piiriin kuuluvista muis- takin kuin vähäisistä töistä.

Soveltamisohje:

Tähän ammattiryhmään kuuluvat perusammattitaidon omaavat ammatti- miehet.

Tähän ammattiryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteella myös ne työntekijät, jotka eivät hallitse kaikkia tietyn ammatin töitä mutta joilla on III palkkaryhmän tasoinen ammattitaito useammassa ammatissa.

Palkkaryhmä V

Vaativien ammattitöiden tekijät

Syvällinen tai laaja-alainen ammatin hallinta: Työntekijä kykenee suoritta- maan

– itsenäisesti oman ammattinsa vaativat työt tai

– itsenäisesti ja monipuolisesti useamman ammatin työt.

Soveltamisohje:

Töiden vaatima ammatin hallinta edellyttää vaativaa työtaitoa, ammatissa kehittyneisyyttä sekä teoreettisia tietoja. Tämä ilmenee muun muassa

– työnopeudessa,

– hyvässä piirustusten lukutaidossa,

– soveltamistaidossa: kyvyssä ratkaista työn suorittamiseen liittyvä ongel- ma ja kehittää soveltuva työmenetelmä.

Teoreettisia tietoja ja soveltamistaitoa tarvitaan esimerkiksi mittausta ja työnsuunnittelua vaativissa töissä.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteella myös ne työntekijät, joilla on usean ammatin perusammattitai- to ilman, että he kuitenkaan hallitsevat minkään ammatin vaativia töitä. Usealla ammatilla ei tarkoiteta läheisiä rinnakkaisammatteja.

Ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät kuuluvat tähän palkkaryh- mään. Ammattitutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osalta edellyte- tään vähintään kolmen vuoden työkokemusta tämän ammatin mukaisista töistä.

Palkkaryhmä VI

Erittäin vaativien ammattitöiden tekijät

Erityisammattitaito: Työntekijä kykenee suorittamaan

– erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativat työt, joihin liittyy suuri vastuu

– mahdollisesti muiden ammattimiesten työn valvontaa ja ohjausta.

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluvat yrityksen avaintyöntekijät esimerkiksi

– vastuullisia ja vaativia mittaustehtäviä tekemään kykenevät ammatti- miehet

– työkuntien tai -ryhmien etumiestehtäviin kykenevät ammattimiehet

– kaikki eteen tulevat ammattinsa piiriin kuuluvat työt hallitsevat am- mattimiehet, jotka kykenevät opastamaan muita oman ammattinsa työntekijöitä.

Suoritettu erikoisammattitutkinto oikeuttaa tähän palkkaryhmään.

2. Työn vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän ammattitaidon Jos työsopimus poikkeuksellisesti solmitaan työstä, jonka vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän ammattitaidon, osapuolet voivat sopia, että palkka- ryhmä ja vähimmäispalkka määräytyvät työssä vaadittavan ammattitaidon mukaan. Mikäli työntekijä myöhemmin alkaa tehdä ammattitaitonsa mu- kaista työtä, ryhmitellään hänet siitä lukien ammattitaitonsa mukaisesti.

15 §

Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä

Työkohtaisesta lisästä sopiminen

Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta ja työkoh- taisesta lisästä, jonka perusteista ja suuruudesta työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään ennen työn aloittamista.

Aikapalkkajärjestelmään kuuluu, että pääsääntöisesti työntekijälle mak- setaan työkohtaista lisää. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä selvitet- tävä, kuinka jäljempänä luetellut vaativuustekijät on otettu palkassa huo- mioon. Jos työkohtaista lisää ei makseta, työnantajan on se perusteltava.

Mikäli työkohtaisen palkan suuruudesta ei synny sopimusta, työnteki- jällä on velvollisuus ottaa työ vastaan tarjotulla työkohtaisella palkalla. Työnantajan tulee työntekijän pyynnöstä selvittää kuinka luetellut vaati- vuustekijät on otettu palkassa huomioon. Mahdollinen erimielisyys selvi- tetään neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työkohtaisessa lisässä tulee huomioi- da tehtävän työn vaativuustekijät. Yrityksissä tulee kiinnittää huomiota työkohtaiseen lisään suhteessa tehtävään työhön.

A. Määräaikainen tai työkohdetta koskeva työkohtainen lisä

Työkohtaista palkkaa koskeva sopimus voi olla myös määräaikainen työtä tai määrättyä työkohdetta koskeva. Mikäli palkkaehdon voimassaoloa ei ole paikallisesti sovittu toisin, se päättyy määräajan kuluttua umpeen tai työntekijän siirtyessä toiselle työmaalle.

B. Toistaiseksi voimassa oleva työkohtainen lisä

Työn vaativuustekijät tai osa niistä voidaan huomioida keskimääräisinä esim. kone- tai työlajikohtaisesti siten, että työntekijän työkohtainen palk- ka on samansuuruinen kaikilla työmailla. Tällöin työkohtaista lisää koske- va sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Tällaiseen sopimukseen nouda- tetaan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta.

C. Työsopimuksella sovittu palkkaehto

Toistaiseksi voimassa oleva palkkaehto voidaan sopia myös työsopimuksel- la, jolloin palkkausta koskeva ehto ei ole irtisanottavissa, vaan muutetta- vissa ainoastaan yhteisin sopimuksin.

Toistaiseksi voimassa oleva palkka ei voi olla pelkkä työntekijän perus- tuntipalkka lukuun ottamatta ei-tehollista työaikaa. Otettaessa vaativuuste- kijät huomioon keskimääräisinä eri työmailla työkohtaista lisää kertyy aina.

Työkohtaista lisää korottavat tekijät

Työkohtaista lisää korottavat seuraavat vaativuustekijät:

1. Työn tekninen vaativuus

Työ on teknisesti vaativampaa kuin mikä ao. palkkaryhmän töissä on ta- vanomaista.

Työlle on asetettu poikkeuksellisen korkeat laatuvaatimukset.

2. Työn fyysinen vaativuus

Työ on tavanomaista raskaampaa tai se suoritetaan vaikeissa olosuhteissa. Työn kuormittavuus on suurta.

Huomioon otettavia olosuhdetekijöitä ovat pöly, melu, tärinä, haju ja muut olosuhdehaitat, mikäli ne poikkeavat olennaisesti normaalista.

Tällaisia olosuhdehaittoja saattaa esiintyä muun muassa vanhojen ra- kennusten purkutöissä, tunneli- ja muissa maanalaisissa työkohteissa, ta- lousjätteen käsittelyssä kaatopaikalla.

Työn fyysistä vaativuutta voi lisätä myös työntekijän työnopeuden vä- litön riippuvuus urakkatyötä suorittavien muiden työntekijöiden etenemi- sestä.

3. Työhön liittyvä vastuu

Työsuoritukseen liittyy tavanomaista suurempaa vastuuta.

Työntekijän työsuoritus rytmittää huomattavassa määrin työkohteen muiden työntekijöiden etenemistä.

Taloudelliset seuraamukset, jotka liittyvät epäonnistumiseen työlle ase- tetun laatutason saavuttamisessa tai laaditussa aikataulussa pysymisessä tai vahingonvaara, ovat tavanomaisia suuremmat. Tällaisia vaativuustekijöitä liittyy – usein muiden vaativuustekijöiden ohella – esimerkiksi ajoneuvo- nosturinkuljettajan tehtäviin ajotuntien aikana tai panostajan tehtäviin rä- jäytystyönjohtajana.

Työntekijän voimassaolevaa työkohtaista lisää on korotettava hänen siirty- essään työhön, jossa kohdissa 1, 2 tai 3 luetellut vaatimukset täyttyvät. Korotetut lisät ovat voimassa sen aikaa, kun työntekijä tekee mainitut vaa- timukset täyttävää työtä.

4. Poikkeavien työaikojen korvaaminen

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan pal- kanmaksukauden alusta iltavuorossa 1,21 euron suuruinen lisä sekä yö- vuorossa 2,28 euron suuruinen lisä.

Työssä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä mutta joka tehdään nor- maalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta työajasta poi- keten, maksetaan 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta korotusta seuraavasti:

a) Työstä, joka tehdään kello 16.00–23.00 välisenä aikana iltatyölisää 1,21 euroa.

b) Työstä, joka tehdään kello 23.00–06.00 välisenä aikana, maksetaan yö- työlisää 2,28 euroa.

5. Työpaikkaohjaaja

Työssäoppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaik- kaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkaukseensa.

16 §

Palkkiopalkkaus, urakkapalkkaus ja korvauspalkat

Palkkiopalkkaus

Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa perustuntipal- kan päälle on sovittu palkkio, jonka suuruus määräytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuori- tukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vas- taavaan tavoitteeseen.

Palkkion perusteesta ja rakenteesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai ryhmän kesken. Sovittu palkkiojärjestelmä korvaa edellä olevat työkoh- taisen palkan määräytymisperusteet.

Palkkiopalkkaustyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % kor- keampi kuin perustuntipalkka.

Liitot suosittelevat palkkiopalkkauksen käyttöä, varsinkin sellaisissa töissä, joista suoran urakan hinnoitteleminen on vaikeaa. Palkkiopalkkaus lisää työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa itse palkan suuruuteen ja on siten kannustavana palkkausmuotona omiaan lisäämään työn tuottavuut- ta.

Urakkapalkkaus

Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, jonka suuruus määräytyy yksinomaan työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suu- ruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laa- dulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen.

Palkkion perusteesta ja määrästä sovitaan työntekijän tai ryhmän kes- ken etukäteen. Sovittu urakkapalkkaus korvaa edellä mainitut palkkaus- järjestelmät.

Urakkatyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin perustuntipalkka.

Liitot suosittavat urakkapalkkauksen käyttöä töissä, joissa työntekijä tai ryhmä voi itsenäisesti päättää työvauhdista ja jossa urakan hinnoittelemi- nen on helppoa.

Korvauspalkat

Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkka- ryhmässä II palkkaryhmän III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muis- sa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena.

Näitä ovat työehtosopimuksessa sovitut

– arkipyhäkorvaukset (11 §)

– korvattavat vapaapäivät (kutsuntapäivä, kertausharjoitukset, 50- ja 60-vuotispäivä, vihkipäivä, läheisen omaisen hautauspäivä) (22 §)

– matka-ajan palkka (23 §).

17 §

Odotusajan palkka

Mikäli työntekijän työssä syntyy keskeytystä koneiden epäkuntoon joutu- misen tai muun työntekijästä riippumattoman syyn vuoksi, on hänelle si- nä aikana järjestettävä, mikäli mahdollista, urakkapalkkaus- tai palkkio- palkkaustyötä. Siinä tapauksessa, ettei urakkapalkkaus- tai palkkiopalk- kaustyötä voida järjestää, on odotusajalta maksettava perustuntipalkka.

Työntekijä on kuitenkin velvollinen edellä mainittuna odotusaikana suorittamaan muuta työtä, jos sitä voidaan hänelle järjestää, ja maksetaan hänelle siitä palkka aikapalkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

Mikäli työntekijä siirretään kesken työn työnantajasta riippuvasta syys- tä palkkiopalkkaus- tai urakkapalkkaustyöstä tuntityöhön, maksetaan hä- nelle hänen perustuntipalkkansa korotettuna 20 %:lla, kuitenkin enintään viiden (5) päivän ajalta.

18 § Hälytysraha

Mikäli työntekijä työstä asuntoon saavuttuaan kutsutaan hälytysluontoi- seen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle varsinai- sen työvuoronsa lisäksi ns. hälytysrahana kahden (2) tunnin korvauspalk- ka. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palk- karyhmässä II palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän III suuruisena. Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoja. (Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palk- kaa.) Hälytystapauksissa työssäkäymisestä maksetaan päivittäisten matka- kustannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mu- kaan siihen oikeus.

19 § Palkanmaksu

Palkka maksetaan joka toinen perjantai tai 2 kertaa kuukaudessa, mikäli yrityskohtaisesti niin sovitaan. Jos palkanmaksupäivä sattuu juhlapäiväksi, maksetaan palkka edellisenä työpäivänä. Palkan laskemista varten saadaan jättää sisään 5 päivän palkka (laskenta-aika).

Työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy maksettavaksi työsuhteen päät- tymistä lähinnä seuranneen laskenta-ajan jälkeisenä palkanmaksupäivänä.

Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan ennakkoa noin 90 % suoritetun työn arvosta ja sisälle jäänyt erä sen jälkeen kun työ on valmis ja vastaanotettu.

Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suomessa toi- mivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on an- nettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

Työntekijälle voidaan pyydettäessä maksaa kohtuullinen osa ansaitusta nettoansiosta ennakkona.

V SOSIAALIPALKAT JA PALKALLISET POISSAOLOT

20 § Vuosiloma

Oikeus vuosilomaan, lomapalkka ja -korvaus

Työntekijä saa kulloinkin voimassa olevan lain mukaisen vuosiloman (si- vulla 132 vuosilomalain 11 §).

Lomaltapaluuraha

Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluu- rahana 50 % hänen vuosilomapalkkansa määrästä.

Työntekijälle, jonka työsuhde katkeaa ennen hänen vuosilomaansa, suoritetaan lomaltapaluurahana 50 %:n suuruinen korvaus laskettuna hä- nelle vuosilomalain mukaan kuuluvasta lomakorvauksesta.

Lakisääteiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapa- luuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdol- lisesti vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menet- täisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomalta- paluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta an- netun lain (570/61) edellyttämällä tavalla. Asevelvollisuuden suorittami- sen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä las- ketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvaukses- ta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosiloma- palkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaes- sa. Lomaltapaluuraha suoritetaan asevelvollisuuden suorittamisen jälkei- sen työhönpaluun jälkeisenä ensimmäisenä palkanmaksupäivänä.

Lomaltapaluuraha suoritetaan lomalta paluun jälkeen ensimmäisenä palkanmaksupäivänä ja lomakorvaustapauksessa lopputilin yhteydessä.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin lomanosan päättyessä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti mitä edellä lo- maltapaluurahasta on määrätty.

Lomaltapaluuraha voidaan maksaa myös useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään ennen seuraavan loman- määräytymisvuoden alkua edellyttäen, että asiasta paikallisesti kirjallisesti sovitaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen lomaltapaluurahan edellä tar- koitetulla tavalla sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä on siihen muutoin työehtosopimuksen mu- kaan oikeutettu.

21 §

Sairaus, tapaturma, terveystarkastus

Sairausajan palkka

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityk- sen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, työsuhteen yhdenjak- soisesta kestoajasta ennen työkyvyttömyyden alkua riippuen enintään seu- raaviin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä:

Työsuhteen kestoaika Ajanjakson pituus vähintään 1 kuukausi 28 päivää

vähintään 3 vuotta 35 päivää

vähintään 5 vuotta 42 päivää

vähintään 10 vuotta 56 päivää

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu koko sen pituisen ajan, jonka kuluttua lain säätämässä sairausvakuutuksessa alkaa oikeus sairaus- päivärahaan, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.

Edellä olevasta poiketen maksetaan työntekijälle, joka on estynyt teke- mästä työtä työnantajan työssä sattuneen tapaturman vuoksi, sairausajan palkka työsuhteen kestoajasta riippumatta ensimmäisestä sellaisesta sai-

rauspäivästä alkaen, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yh- denjaksoisesti vähintään yhden vuoden, sairausajan palkka maksetaan en- simmäisen sellaisen sairauspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet 1

Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella

Työkyvyttömyys todetaan työehtosopimuksen 21 §:n mukaisesti yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuk- sella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoitta- nut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelta.

Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yrityksen työterveys- hoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoitajan antama todistus kelpaa todistukseksi työkyvyttömyydestä.

Sairauden uusiutumistapauksissa todistuksen antajan tulee olla sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolli- seen lääkärinhoidon tarpeeseen.

Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

1. Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttö- myydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sai- rauspoissaoloissa. Samalla voidaan sopia:

– ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan

– rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään

– hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittömästi tai vii- meistään ennen työvuoron alkua

– työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus

Soveltamisohje:

Töiden järjestelyn vuoksi työntekijän on ilmoitettava sairaudestaan heti kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituksen te- kemättä, käsitellään poissaoloa luvattomana poissaolona.

Mikäli työntekijän ilmoituksella hyväksytty poissaolo toistuu enintään 30 päivän kuluessa edellisestä hyväksytystä poissaolosta, sovelletaan siihen työ- kyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyksiä.

Tässä kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sovitaan ainoastaan yrityksessä paikallisesti sovittavasta työkyvyttömyyttä koskevasta selvityksestä. Sopimus- kohdalla tai soveltamisohjeella ei puututa muualla työehtosopimuksessa oleviin sairausajan palkkaa koskeviin määräyksiin ja vakiintuneisiin tulkintoihin.

2. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi lyhytaikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä sairauspoissaoloista riittää työnantajalle tai tä- män edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kus- tannukset maksaa työnantaja.

3. Kohdissa 1 ja 2 olevia määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin.

Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolojen hallinta

Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja sairauspoissaolojen vähentämi- nen.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityksen.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärinto- distusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastet- tavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta ai- heutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Yrityksen työterveyspalvelujen hyväksikäyttö tulee olla ensisijaista

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaan- otolla.

Yrityksessä tulee paikallisesti sopia menettelytavat, joiden mukaan toi- mitaan, jos työterveyshuolto ei ole käytettävissä aikoina, joina yrityksessä työskennellään säännöllisesti.

Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttö- myydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työn- tekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyt- töön.

Pöytäkirjamerkintä:

Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuutto- man pitkä odotus.

Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työn-

tekijöitä työehtosopimuksen sairausajanpalkkaa koskevien määräysten oi- keaan soveltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositelta- vaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairaspoissa- olojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositeltavaa, että paikal- liset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen.

Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tähän liit- tyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuo- ron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolo- tapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumises- taan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty.

Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamien vammojen käsittely järjestelmässä

Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeammanasteiset vammat ai-

heuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkauskus- tannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoittumisessa.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllä mainittujen ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

Xxxxxxx tehdystä työstä aiheutunut työkyvyttömyys Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheutunutta työ- kyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien aiheuttama työkyvyttömyys

Tapaturma-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaan- saanut tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien osalta työntekijän on viipymät- tä hakeuduttava ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolle.

Pöytäkirjamerkintä:

Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuutto- man pitkä odotus.

Sairauden uusiutuminen

Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut enintään 30 päivää sii- tä päivästä, jolloin viimeksi suoritettiin sairauspäivärahaa tai työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, aloitetaan sairausajan palkan maksaminen heti ensimmäisenä täytenä sairauden uusiutumispäivänä, joka työssä ol- taessa olisi ollut työntekijän työpäivä, jos 1. kappaleessa oleva 28, 35, 42

tai 56 päivän ajanjakso ei ole aikaisemmin ehtinyt täyttyä. Sairausajan pal- kan maksamista jatketaan tässä tapauksessa, kunnes edellä mainitut kalen- terille asetetut ajanjaksot ovat kussakin tapauksessa täyttyneet. Edellä esi- tetyn mukaisesti mainittujen ajanjaksojen ei saman sairauden uusiutuessa tarvitse olla yhdenjaksoisia.

Mikäli saman sairauden uusiutumiseen kuluu yli 30 päivää siitä päiväs- tä, jolloin on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa tai työnantajan maksa- maa sairausajan palkkaa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suh- teen niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai uusi sairaus, tapahtuu sairauspäivärahan maksavan toimiston ratkaisun perusteella.

Äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 56 ja isyysvapaan- sa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajan- jakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen äitiys- tai isyyspäivärahan tai sii- hen verrattavan muun lain tai sopimuksen perusteella tulevan korvauksen välinen erotus työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysva- paan alkamispäivästä lukien.

Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työn- tekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole 1 momentissa mainittua palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta.

Ansionmenetyksen korvaamisen edellytykset lääkärintarkastusten ajalta

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1.1 Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen lakisääteistä työ- terveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/01) tarkoitta- missa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuh- teen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä mat- koissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Sa-

moin menetellään tapauksissa, joissa kysymys on nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutki- muksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydensuojelulain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirty- misestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkas- tus vaaditaan.

1.2 Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tar- koitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitar- kastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä mat- kakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

1.3 Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 euroa.

2. Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 2.2.1–2.2.5)

2.1.1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä sel- vitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka- aikoineen kesti.

2.1.2 Muissa kuin kohdassa 2.1.1 tarkoitetuissa sairastumis- tai tapa- turmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työ- aikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa vii- kon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ul- kopuolella.

2.1.3 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

2.1.4 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menestys- tä välttäen.

2.1.5 Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sai- rausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lää- kärintarkastuksen ajalta.

2.1.6 Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

2.2 Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

2.2.1 Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkail- tavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyk- siä.

2.2.2 Aikaisemmin todettu sairaus

Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkas- tuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esimerkiksi silmälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saata- vissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työ- kyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyk- siä.

2.2.3 Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai rönt- gentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työn- tekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutki- mukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suo- rittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajan- kohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

2.2.4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

2.2.5 Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työnteki- jän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnis- tu saada hoitoa työajan ulkopuolelta. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireelli- syys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3. Laskenta

Edellä kohdissa 1-2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopi- muksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan kohdassa 1.2 tarkoitetun päivärahan osalta työehtoso- pimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.

Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mu- kaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työ-

ehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja sa- massa taloudessa asuvan puolison lapsiin.

Xxxxxxx sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttä- mättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä ta- pauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sai- rauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen taikka siihen ver- rattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle van- hemmista.

Maksamista koskevia määräyksiä

Sairaus- ja tapaturma-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toimin- nallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Sairaus- tai tapaturma-ajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajal- la ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairaus- tai tapaturma- ajan palkkaa, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työnte- kijälle tulevan tämän kappaleen mukaisen päivärahan tai siihen verratta- van korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kui- tenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairaus- tai tapaturma-ajan palkasta se päiväraha tahi sen osa, mikä työntekijän lai- minlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sai- raudestaan.

Sairastumisen tai tapaturman sattuessa kesken työvuoron maksetaan varsinainen palkka työvuoron loppuun.

22 §

Muut palkalliset poissaolot

Työntekijän vihkimis-, 50- ja 60-vuotispäivä

Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kaksi (2) kuukautta välittömästi ennen avioliittoon vihkimispäivää ja 50- ja 60-vuotispäivää, on oikeus saada tällaisena merkkipäivänään alkavaa säännöllistä työaikaa vastaava vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväk- seen, ja maksetaan vapaa-ajalta korvauspalkka. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryh- män IV suuruisena. Työntekijän on ilmoitettava merkkipäivästään hyvissä ajoin työnantajalleen.

Lähiomaisen hautauspäivä

Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kaksi (2) kuukautta välittömästi ennen lähiomaisen hautauspäivää, on oikeus saada tällaisena hautauspäivänä alkavaa säännöllistä työaikaa vastaava vapaa työstä silloin, kun hautauspäivä sattuu hänen työpäiväkseen, ja maksetaan vapaa-ajalta korvauspalkka. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryh- män, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkka- ryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena.

Pöytäkirjamerkintä:

Lähiomaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hä- nen vanhempiaan, veljiään ja xxxxxxxxx sekä aviopuolison vanhempia.

Kutsuntapäivä

Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan en- simmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansion korvauspalkan mukaisena. Korvauspalkat makse- taan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryh-

män, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.

Reservin kertausharjoitus ja VSS-kurssi

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on ollut hänen työssään ainakin yh- den kuukauden ennen kutsuntamääräyksen antamista, tavanomaisten rauhanaikaisten kertausharjoitusten ajalta korvauksena 8 tunnin korvaus- palkan. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena jokaiselta harjoitus- aikaan sisältyvältä päivältä, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivän- sä. Sanotusta korvauksesta saadaan kuitenkin vähentää valtion reserviläis- palkka.

Palvelukseenastumismääräykseen perustuvat VSS-kurssit rinnastetaan yllä sanottuihin kertausharjoituksiin.

Edellytyksenä korvauksen saamiseen on, että työntekijä sekä VSS-kurs- seilta että kertausharjoituksista palattuaan tarjoutuu entiseen työhönsä.

VI MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET

23 §

Matkatyö ja kustannusten korvaukset

A. Matkat työmaatehtävissä

Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijöihin, joilla ei ole varsinaista (kiinteää) työpaikkaa ja jotka työskentelevät pysyvästi työmailla.

1. Yöpymistä edellyttävät matkat

Päiväraha

Työntekijän yöpyessä työmatkalla hänelle maksetaan päivärahaa 39 euroa matkavuorokaudelta.

Majoitus

Työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuh- teet huomioonottaen kohtuullisen majoituksen.

Soveltamisohje:

Milloin kyseessä ei ole matkustajakoti-/hotellimajoitus, tulee majoi- tustilassa tai sen välittömässä läheisyydessä olla ruoanlaitto- ja pe- seytymismahdollisuus.

Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä työntekijälle majoitusta, työn- tekijälle maksetaan lisäksi yöpymisrahaa 12 euroa.

Matkakustannusten korvaaminen

Työnantaja maksaa työmaan alkaessa ja päättyessä matkakustannukset jul- kisen kulkuneuvon mukaan työntekijän asunnosta työmaalle ja matka- ajan palkan enintään 12 tunnilta korvauspalkan mukaisesti. Korvauspal- kat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryh- missä palkkaryhmän IV suuruisena.

Matkatyössä työntekijälle korvataan jouluna, juhannuksena sekä xxx- xxxxxxx aikana, ellei loma satu edellä mainittujen pyhien aikana, matka asuntoon ja takaisin. Samoin korvataan matka asunnosta ja takaisin työn- tekijän käydessä kotonaan sellaisissa sairaustapauksissa, joiden osalta yh- teisesti todetaan, että työntekijän on tarkoituksenmukaista matkustaa ko- tiinsa sairastamaan.

Matkakustannuksia ei korvata, mikäli työnantaja on järjestänyt kulje- tuksen.

Työkomennuksen kestäessä erillisen lisän maksaminen viikonlopulta Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työmaa sijaitsee yli 200 km päässä työntekijän asunnosta, erillistä 39 euron suuruista lisää joka toinen vii- konloppu laskettuna työkomennuksen alkamisesta.

Lisää ei makseta, mikäli työnantaja on järjestänyt kuljetuksen tai mak- saa viikonlopulta päivärahaa, kotimatkakorvausta tai matkakustannuksia

työmaan alkaessa ja päättyessä, jouluna, juhannuksena sekä vuosiloman aikana ja sellaisessa sairaustapauksessa, joiden osalta yhteisesti todetaan, että työntekijän on tarkoituksenmukaista matkustaa kotiinsa sairasta- maan. Erillinen lisä ei ole työajalta maksettua palkkaa.

2. Päivittäiset matkat

Päivittäiset matkakustannusten korvaukset

Työntekijän matkustaessa päivittäin asunnostaan tai työnantajan järjestä- mästä työmaamajoituksestaan työmaalle maksetaan päivittäisenä matka- kustannusten korvauksena asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden mu- kaan seuraavasti:

yli 5 km 3,05 euroa

yli 10 km 4,14 euroa

yli 20 km 8,27 euroa

yli 30 km 11,02 euroa

yli 40 km 12,40 euroa

yli 50 km 16,54 euroa

yli 70 km 20,15 euroa

yli 90 km 23,41 euroa

yli 120 km 27,55 euroa

Jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen, ei edellä mainittuja korvauksia makseta.

Ateriakorvaus

Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 9,75 euroa, mikäli työmatkas- ta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa päivittäin työmaalle, jon- ka etäisyys matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 kilometriä. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole ti- laisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun eri- tyisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Työnantajan järjestämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnanta- jan järjestämää ruokailua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravin- toedun verotusarvolla.

B. Matkat varsinaiselta työpaikalta

Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijän tehdessä työhön kuuluvien teh- tävien suorittamiseksi tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työpaikan ulkopuolelle.

Päiväraha

Työntekijälle maksetaan päivärahaa 39 euroa matkavuorokaudelta yli 10 tunnin matkasta ja matkasta, jolloin joudutaan yöpymään, kun hän mat- kustaa erityiselle työntekemispaikalle, jonka etäisyys hänen asunnostaan tai varsinaisesta työpaikasta on yli 50 kilometriä riippuen siitä kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilo- metrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

Majoitus

Mikäli työkomennuksella joudutaan yöpymään, järjestää työnantaja pai- kalliset olosuhteet huomioonottaen kohtuullisen majoituksen. Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä majoitusta, työntekijälle maksetaan lisäksi yöpymisrahaa 12 euroa.

Päivittäiset matkakustannusten korvaukset

Silloin, kun työntekijä tekee tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työ- paikan ulkopuolelle eikä hänellä ole oikeutta päivärahaan, noudatetaan kohdan A 2 päivittäisten matkakustannusten korvausten määräyksiä.

Ateriakorvaus

Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 9,75 euroa, mikäli työmatkas- ta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa päivittäin työmaalle, jon- ka etäisyys matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 kilometriä. Ate- riakorvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilai- suutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityi- sellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Työnantajan järjestämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnanta- jan järjestämää ruokailua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravin- toedun verotusarvolla.

C. Oman auton käyttö

Työntekijän oman auton käytöstä on sovittava etukäteen. Kun asiasta on sovittu, maksetaan työntekijälle oman auton käytöstä korvauksena 43 senttiä/km. Mikäli samassa autossa kulkee useampia henkilöitä, makse- taan lisämaksua 3 senttiä/henkilö/km.

Jos työntekijälle maksetaan kilometrikorvausta työmaalle kulkemisesta omalla autolla, ei hänellä samanaikaisesti ole oikeutta saada A ja B kohdas- sa mainittuja matkakustannusten korvauksia eikä päivittäisiä matkakus- tannusten korvauksia.

D. Yhteisiä määräyksiä

Matkavuorokausi

Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa työntekijän lähtiessä työpaikaltaan tai asunnoltaan ja päättyy hänen palatessaan edellä mainittuun paikkaan. Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 6 tunnilla, päivärahaa maksetaan 39 euroa.

Matkan mittaamisen lähtökohta

Matkan pituus mitataan työntekijän asunnosta lähtien työmaalle, jollei muusta ole paikallisesti sovittu.

Työntekijän tulee antaa selvitys asuinpaikastaan työsopimusta tehtäes- sä. Mikäli työntekijän asuinpaikka muuttuu ja matkat mitataan asunnos- ta, matkan mittaamisen lähtökohdan muuttamisesta on sovittava.

Matkan mittaus

Matka mitataan lyhintä yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin matkan mit- taamisen lähtökohdasta työmaalle.

Matkustamisen selvittäminen

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liit- tyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa selvittää ennen matkalle lähtöä.

Maksaminen

Matkustamiseen liittyvät korvaukset maksetaan joka tilinmaksun yhtey- dessä työnantajan edellyttämän selvityksen, kuten matkalaskun, perusteel- la.

Työnantajan määräämä kuljetus

Mikäli työntekijä kuljettaa muita työntekijöitä työnantajan omistuksessa tai hallinnassa olevalla ajoneuvolla työntekemispaikkaan tai sieltä pois, maksetaan korvauksena kuljettamiseen käytetyltä ajalta työntekijän perus- tuntipalkka. Maksettava korvaus ei ole työssäolon ajalta maksettua palk- kaa eikä kuljettamiseen käytettyä aikaa lueta kuljettajan työaikaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että korvauksen maksaminen edellyttää joko työnantajan nimenomaista määräystä tai olosuhteiden on muutoin oltava sellaiset, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva vel- vollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Korvausta ei makseta esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja on antanut auton työntekijöiden käyttöön ja työntekijät sopivat keskenään yhteiskuljetuksesta tai jossa työnantaja on järjestänyt vapaaehtoisen yhteiskuljetuksen.

E. Paikallinen sopiminen

Tämän pykälän määräyksistä voidaan poiketa paikallisesti sovitulla yrityk- sen matkustussäännöllä tai paikallisesti kirjallisesti toisin sopien. Tämä edellyttää, että näin menetellen saavutetaan kokonaisuus huomioonottaen kaikille työntekijöille työehtosopimuksen tasoiset etuudet.

24 §

Työ ulkomailla

Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, työsuhteessa nou- datetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsää- däntöä sekä maa- ja vesirakennusalan kulloinkin voimassa olevaa työehtoso- pimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä, mikäli paikallisis- ta olosuhteista tai niiden asettamista erityisvaatimuksista ei muuta johdu.

Ulkomaisessa työkohteessa maksetaan perustuntipalkan mukaista palk- kaa.

Työntekijälle maksetaan, paitsi työehtosopimuksessa määrättyä palk- kaa, myös erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannusten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken etukäteen.

Työaika voidaan järjestää myös siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin neljäänkymmeneen (40) tuntiin viikossa enintään kuuden (6) kuukauden tasoittumisjaksolla. Työtuntijärjestelmä on laadittava etukä- teen kirjallisesti koko tasoittumisjakson ajaksi, joka voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen. Työtuntijärjestelmän muutta- minen kesken tasoittumisjakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella.

Työajasta on sovittava paikallisesti 28 §:n mukaisesti. Työaika ei saa pääsääntöisesti ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa. Poikkeuksellisesti voidaan kuitenkin sopia pidemmästäkin vuorokautises- ta ja viikottaisesta työajasta. Vuorokautinen säännöllinen työaika ei saa täl- löin ylittää kuitenkaan 12 tuntia.

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta (2) ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja seuraavilta tunneilta sa- dalla (100) prosentilla korotettu palkka.

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen vii- koittaisen työajan lisäksi, on kahdeksalta (8) ensimmäiseltä tunnilta mak- settava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja seuraavilta tunneilta sadalla

(100) prosentilla korotettu palkka.

Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoi- menpiteet eivät koske työkohteita Suomen rajojen ulkopuolella.

24a §

Työ Pohjoismaissa ja Saksassa

Milloin työkohde sijaitsee Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa tai Saksassa noudatetaan työehtosopimuksen 24 §:n 1. kohdan sijasta jäljem- pänä olevia määräyksiä.

Työsopimukseen sovellettava laki

Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuksella sopia työsopimukseen so- vellettavasta laista seuraavasti:

a) Työsopimukseen sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työehtoja.

b) Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. Työaikojen ja työajasta johtuvien lisien osalta sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa nou- datettavia yleisiä työaikaa koskevia työehtoja.

c) Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. Työaika voidaan järjestää myös siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin neljäänkymme- neen (40) tuntiin viikossa enintään kuuden (6) kuukauden tasoittu- misjaksolla. Mikäli ulkomaantyön kesto on alle kuusi (6) kuukautta, tasoittumisjakson pituus voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen.

Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia sellaisesta työaikajärjestelystä, joka on työntekomaan pakottavien työaikamääräysten vastainen.

Käytettäessä keskimääräistä neljänkymmenen (40) tunnin viikkotyöai- kaa työtuntijärjestelmä on laadittava etukäteen kirjallisesti koko tasoittu- misjakson ajaksi. Työtuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumis- jakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella.

(100) prosentilla korotettu palkka.

Kustannusten korvaus

a) Työntekijällä on oikeus päivärahaan, jonka suuruus on vähintään 39 euroa ja joka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

b) Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja takaisin työntekijän kotipaikkakunnalta työsuhteen alkaessa ja päättyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkustusajan pal- kasta sekä matkakustannusten korvaamisesta työskentelypaikkakun- nalla työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen.

c) Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olo- suhteet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon.

d) Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työntekijän lähtöä työnte- kijämaahan. Työsopimuksesta tulee ilmetä työsopimuslain 2 luvun 4

§:n edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräy- tymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työnantajan kus- tantamat kotimatkat ja matkakustannusten korvaus työntekomaassa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu.

e) Työntekijöiden sosiaaliturva määräytyy lakien ja kansainvälisten sopi- musten perusteella.

VII MUUT SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

25 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähen- kivakuutuksen siten kuin siitä on Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 19.12.1979 sovittu.

Ryhmähenkivakuutusta koskeva sopimus sivulla 131.

26 § Turvavarusteet

Työnantaja antaa työntekijän käyttöön työtehtäviin tarpeen mukaan soveltuvat turvavaatteet ja -käsineet sekä suojakypärän alusmyssyn. Tur- vavaatteisiin luetaan myös sadevaatteet, lämpöasu ja turvakengät. Sadevaat- teet ja lämpöasu annetaan, mikäli työntekijä muutoin kuin satunnaisesti työskentelee kastelevissa olosuhteissa tai jatkuvasti kylmissä olosuhteissa.

Turvavaatteiden lisäksi työnantaja hankkii työntekijälle erityistä tark- kuutta vaativissa ja erityisen pölyisissä tehtävissä työskenteleville työnteki- jöille optisesti hiotut suojalasit.

Pöytäkirjamerkintä:

Tarvittaessa työterveyshuolto määrittelee tarvitaanko edellä mainitussa työssä optisesti hiottuja suojalaseja.

Työntekijä hankkii silmälasireseptin.

Suojalasit hankitaan vähintään 4 kuukauden työsuhteessa olleille työn- tekijöille.

Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset turvavarusteet hän katsoo tar- koituksenmukaisimmiksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Turvavaatteet, -käsineet ja kypärämyssy sekä optisesti hiotut silmälasit ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan uudet turvavaatteet, -käsineet tai kypärämyssyn työntekijän on palautettava entiset työnantajalle. Samoin työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava hallussaan olevat turva- vaatteet, -käsineet tai kypärämyssyn. Työnantaja huolehtii niiden kunnos- sa- ja puhtaanapidosta, jollei paikallisesti sovita toisin.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijällä on käytet- tävissä työtehtäviin soveltuvia turvavaatteita ottaen huomioon niiden kun- nossa- ja puhtaanapidon.

27 §

Erinäiset suojat

1. Henkilöstötilat

Rakennustyömaiden henkilöstötilat tulee järjestää työministeriön päätök- sen (977/94) rakennustyömaiden henkilöstötiloista mukaisesti. Työminis- teriön päätöstä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellisessä kappaleessa mainitun päätöksen rikkomisesta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssakkoseuraamuksia vain, jos työsuojeluval- tuutettu tai luottamushenkilö tai työntekijä on tehnyt puutteista ilmoi- tuksen työnantajalle, eikä työnantaja ole korjannut puutteita viipymättä.

2. Työkalusuojat

Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä ruokailu- ja vaatesuo- jasta eristetty lukittava tila.

3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista

Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työntekijän vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työnantajan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja.

Työnantaja vastaa myös työntekijän työkaluista, milloin ne on säilytet- ty työkalusuojassa. Muun rikoksen kuin murron kautta kadonneesta omaisuudesta ei työnantaja vastaa.

VIII MUUT MÄÄRÄYKSET

28 §

Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan INFRA ry:hyn tai sen jäseninä oleviin piiriyhdistyksiin kuuluvissa maa- ja vesirakennus- alan yrityksissä paikallisesti sopia toisinkin tämän työehtosopimuksen

neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuojelusopimuk- sen määrittelemät henkilöstön edustajat.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnanta- jaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa enintään kolmen (3) kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, ellei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu. Mikäli on sovittu työajan tasoittumisesta työtuntijärjestelmän mukaisesti, sopimusta ei kuitenkaan voida irtisanoa päättymään kesken tasoitusjakson.

Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyy- tää.

Milloin sopimus on tehty kirjallisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on la- kannut.

29 §

Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet

Luottamusmiestä koskevat säännökset määräytyvät tämän työehtosopi- muksen liitteenä olevasta allekirjoittaneiden liittojen hyväksymästä luotta- musmiessopimuksesta.

Rakennusliitto ry:n asiamiehillä on oikeus tämän työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikalla sovittuaan käynnistä työmaan johdon kanssa.

30 §

Erimielisyyksien sovittelu

Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopi- muksen soveltamista ja tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrit- tävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi alis- taa sen asianomaisten liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee eri-

mielisyyden aiheuttanut asia sekä molempien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappa- le kummallekin allekirjoittaneelle.

Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.

31 §

Sopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus astuu voimaan 20.3.2014. Sopimuskausi on kaksi vuotta. Sopimuskausi päättyy 29.2.2016.

32 § Sopimuskappaleet

Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi (2) yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Helsingissä, maaliskuun 20. päivänä vuonna 2014 INFRA ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Aika: 20.3.2014

Paikka: Helsinki

Läsnä: INFRA ry:stä: Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxx

Rakennusliitto ry:stä Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Uusi työehtosopimus ja sopimuskausi

Allekirjoittaneet osapuolet sopivat uudesta kaksivuotisesta maa- ja vesira- kennusalan työehtosopimuksesta, joka on voimassa 20.3.2014 lukien 29.2.2016 asti. Osapuolten yhteinen tarkoitus on, että sopimuskautta jat- ketaan sen jälkeen yhdellä vuodella, mikäli kolmannen vuoden palkanko- rotuksesta päästään yksimielisyyteen 30.11.2015 mennessä.

Palkankorotukset ja palkankorotusmalli

Yleiskorotus 1.5.2014

Palkkoja korotetaan 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukau- den alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnille. Tauluk- kopalkkoja korotetaan 12 senttiä tunnille. Keskeneräisiä urakoita korote- taan 0,7 prosentilla urakan jäljellä oleville tunneille.

Palkankorotus on 12 senttiä.

Perustuntipalkat 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

Palkkaryhmä	Perustuntipalkka €/h
I	10,63
II	11,54
III	12,43
IV	13,44
V	14,51
VI	15,75

Rahamääräiset lisät nousevat 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkan- maksukauden alusta 1,1 %.

Poikkeavien työaikojen korvaaminen

iltavuoro- ja iltatyölisä 1,21 €/h yövuoro- ja yötyölisä 2,28 €/h

Työkohtaiset lisät ajoneuvonosturin-, nostokoriauton ja kurottajankuljettajille sekä tunneli- ja kalliosuojatöissä

Ajoneuvonosturinkuljettajan työkohtainen lisä

Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus €/h

30 tn tai alle 1,24

yli 30 tn, mutta alle 70 tn 1,57

yli 70 tn, mutta alle 140 tn 1,73

yli 140 tn, mutta alle 200 tn 1,95

200 tn ja yli 2,26

Nostokoriautonkuljettajan ja kurottajankuljettajan työkohtainen lisä

Nostokorkeus Työkohtaisen lisän suuruus €/h

20 m tai alle 1,24

yli 20 m, mutta alle 60 m 1,57

60 m tai yli 1,73

Tunneli- ja kalliosuojatöiden lisä 1,14 €/h

Työehtosopimus hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä (Korotukset as- tuvat voimaan 1.10.2014)

Lauantailisä 3,40 €/h

Varallaolokorvaus 22,75 €/varallaolovuorokausi

Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta koko sopimuskaudelle 5 %. Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia ei koroteta vuoden 2015 pal- kankorotuksen yhteydessä.

Luottamusmies

8-50 työntekijää 32,05 €/2 viikon tilijakso

51-100 työntekijää 40,06 €/2 viikon tilijakso

yli 100 työntekijää 60,06 €/2 viikon tilijakso

Työpaikkakohtainen luottamusmies

25 työntekijää tai enemmän 32,05 €/2 viikon tilijakso

Työsuojeluvaltuutettu

8-50 työntekijää 32,05 €/2 viikon tilijakso

51-100 työntekijää 40,06 €/2 viikon tilijakso

yli 100 työntekijää 60,06 €/2 viikon tilijakso

Yleiskorotus 1.6.2015

Palkkoja korotetaan 1.6.2015 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukau- den alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Taulukkopalkkoja korotetaan enintään 0,4 % ja keskeneräisiä urakoita korotetaan 0,4 %.

Perustuntipalkat 1.6.2015 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

Palkkaryhmä	Perustuntipalkka €/h
I	10,67
II	11,59
III	12,48
IV	13,49
V	14,57
VI	15,81

Rahamääräisiä lisiä ei koroteta 1.6.2015, eikä myöskään työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia.

Palkkausmuutosten toteuttamista koskevat muut määräykset Edellä mainitut palkankorotukset toteutetaan 1.5.2014 ja 1.6.2015 jäl- keen lähinnä alkavien palkanmaksukausien alkaessa voimassa olevissa työ- suhteissa ja ne on maksettava viivyttelemättä. Palkankorotukset ja muut työntekijöille suoritettavat etuudet erääntyvät maksettaviksi myös ns. lop- putilitapauksissa viimeistään vuonna 2014 kesäkuun ja vuonna 2015 ke- säkuun ensimmäisen normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Matkakustannusten korvausten tarkistaminen

Päivärahaa, yöpymisrahaa, ateriakorvausta ja oman auton käyttökorvauk- sia tarkistetaan sopimuskauden kuluessa samoin kuin verohallitus on teh- nyt päätöksensä verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten kor-

vausten perusteista ja määristä. Muutokset toteutetaan samasta ajankoh- dasta lukien kuin ne on sovittu toteutettavaksi em. verohallituksen pää- töksessä, kuitenkin aikaisintaan 1.1.2015 ja 1.1.2016.

Päivittäisten matkakulujen korvauksia tarkistetaan sopimuskauden ai- kana sillä prosenttimäärällä, jolla kotimaan linja-autoliikenteen kuluttaja- hinnat (1995=100) muuttuvat kunkin vuoden lokakuusta seuraavan vuo- den lokakuuhun. Muutokset toteutetaan 1.1.2015 ja 1.1.2016 lukien.

Työkomennuksen kestäessä viikonlopulta maksettavan erillisen lisän määrää tarkistetaan samalla tavalla ja samasta ajankohdasta lukien kuin ve- rohallituksen päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksissa mainittu päiväraha.

Tekstimuutokset

Seuraaviin määräyksiin on tehty muutoksia:

8 § Paikallinen sopiminen työajoista (keskimääräinen työaika) 10 § Yli- ja sunnuntaityö

15 § Työkohtainen lisä 19 § Palkanmaksu

21 § Sairaus, tapaturma ja terveystarkastus 23 § Matkatyö ja kustannusten korvaukset

Työehtosopimus hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä Työehtosopimus työajasta jatkuvassa kaksivuoro- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä

Osapuolten sopimat tekstimuutokset käyvät ilmi työehtosopimuksesta.

Koko rakennusalaa koskevat tekstimuutokset

Ison neuvottelupöydän neuvottelutuloksen mukaisesti sovitaan työehtoso- pimukseen seuraavat muutokset:

1. Kulunseuranta ja valvonta

Osapuolet ovat sopineet, että kulunseurannasta ja valvonnasta kirjataan alla oleva yhteinen kannanotto työehtosopimusten allekirjoituspöytäkir- jaan. Samalla osapuolet ovat sopineet, että kannanottoa koskevista rikko- muksista osapuolilla ei ole mahdollisuutta vaatia hyvityssakkoseuraamus- ta. Kannanotolla ei puututa muihin työnantajien ja työntekijöiden oi- keuksiin eikä velvollisuuksiin.

Kulunseurantatietojen käyttö rakennusalalla

Verotusmenettelylaki ja Työturvallisuuslaki muuttuvat 1.7.2014. Muu- tokset koskevat erityisesti rakennusalaa. Päätoteuttaja on lakimuutoksen myötä velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyömaalla (työmaa) työs- kentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot Verohallinnolle. Jokaisen työmaan työnantajan on puolestaan ilmoitettava päätoteuttajalle omien työntekijöidensä tiedot.

Lakimuutosten johdosta työmailla tullaan ottamaan yhä laajemmin käyttöön sähköisiä kulunvalvonta- ja -seurantavälineitä, joiden avulla sekä luetteloiden pitäminen että ilmoitusten teko helpottuu.

Otettaessa työmaalla käyttöön sähköinen kulunvalvonta- ja seurantajär- jestelmä, Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry toteavat seuraavaa: Työnantajalla ja päätoteuttajalla on lakiin perustuva velvollisuus kerätä, pitää hallussaan ja ilmoittaa Verohallinnolle sen edellyttämät tiedot. Vero- hallinto suosittelee ilmoittamaan myös työntekijöiden tuntitiedot. Työn- antaja tai päätoteuttaja ei tarvitse tietojen keräämistä tai luovuttamista varten työntekijältä tai tämän työnantajalta erillistä lupaa. Päätoteuttajan tulee huolehtia siitä, että kerättyjä tietoja käsittelevät vain sellaiset henki-

löt, joiden työtehtäviksi se on annettu.

Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan – tai seurannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työmaalla olevan työvoi- man osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm. työntekijän nimi, työn- antaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päättymisaika. Päätoteuttajan luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuutetuilla sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vastaavat tiedot toimialueensa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraavis- ta yrityksistä sekä näiden henkilöstöstä.

Tekninen valvonta kuten kulunvalvonta ja kulunseuranta kuuluvat yh- teistoimintalain tarkoittaman yhteistoimintamenettelyn piiriin ja sen käyttöönotossa on meneteltävä lain mukaisesti. Kun teknisen valvonnan yhteydessä kerätään työntekijöitä koskevia tietoja, yhteistoimintaneuvot- teluissa on käsiteltävä myös tietojen keräämisen periaatteet ja käytännöt. Sopijaosapuolet suosittelevat, että kulunvalvonnan ja kulunseurannan se- kä työntekijöitä koskevien tietojen keräämisen periaatteista ja käytännöis- tä keskustellaan myös niissä yrityksissä, jotka kokonsa puolesta eivät kuu- lu YT-lain soveltamisalan piiriin.

Työmaan henkilöluettelon pitäminen ja Verohallinnolle tehtävä ilmoi- tus edellyttävät tietoa työmaalla olevista henkilöistä ja mahdollinen säh- köinen järjestelmä on tarpeen työmaalle saapumisen ja sieltä poistumisen valvontaa varten. Työmaan sisällä tapahtuvan tai muun valvonnan tarpeel- lisuus on harkittava erikseen. Työntekijät ovat velvollisia kirjaamaan työ- maalle saapumisensa ja poistumisensa sähköiseen kulunvalvonta- tai seu- rantajärjestelmään. Kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä on oltava käy- tössä aina kun työmaalla työskennellään, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kesken työpäivän pidettävien taukojen kirjaaminen ei ole Verohallinnolle kerättävien tietojen kannalta tarpeellista.

Jos sähköinen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä edellyttää henki- lökohtaisten välineiden hankkimista, työnantaja maksaa niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Kulunvalvontatietoja ei voida sellaisenaan käyttää yksinomaisena pal- kanmaksun perusteena. Osapuolet suosittelevat, että yrityksessä käsitel- lään etukäteen kulunvalvonnan käyttöä työaikaseurannassa ja sovitaan, miten menetellään mahdollisten työajan ylitysten ja alitusten suhteen.

2. Käytännöstä poikkeavat työajat

Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopi- muksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskelijoita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä te- keviä. Määräystä ei myöskään sovelleta tilanteissa, joissa päivittäisten työ- tuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääes- teet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten mu- kaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työ- suhteissa työsopimuslain määrittelemällä tavalla.

3. Häikäisyvaaran torjuminen

Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työs- sään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asenta- malla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).

4. Kehityskeskustelu vuosittain

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut kerran vuo- dessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällöstä (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja).

5. Tutustu työelämään ja tienaa –suositukset

Kaikilla työehtosopimusaloilla hyväksytään noudatettavaksi viimeistä kes- kusjärjestöjen allekirjoittamaa Tutustu työelämään ja tienaa -suositusta.

6. Xxxxxxx vapaa-aikana tapahtuvasta lakisääteisestä työterveystarkastuksesta

Mikäli lakisääteinen terveystarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 €.

7. Varaluottamusmiehen ja varatyösuojeluvaltuutetun irtisanominen ja lomauttaminen

Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmiestä ja varatyö- suojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa määräytyy irtisano- misesta ja lomauttamisesta sovittujen määräysten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssäkäyntialu- eella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menettelyä koske- vaan määräykseen noudatetaan MISS 9 §:n määräyksiä.

8. Harjoittelijat ja opiskelijat

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoittelupaik- koja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa tes- kauden ajan.

9. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa

Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tun- tia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan ly- hennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 1.9.2014 alkaen erillistä alakohtai- sesti sovittavaa prosenttimääräistä palkanosaa.

Erillistä palkanosaa ei makseta esim. vuorotöissä, joissa työajan lyhen- nys on huomioitu muulla tavalla.

Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestel- män piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoitet- tu palkanosan maksaminen päättyy.

Pöytäkirjamerkintä

Tämä säännös on tarkoitettu estämään työajan lyhentämisen sillä tarkoi- tuksella, että työntekijä jää ilman työajan lyhennyskorvausta ja työajan ly- hennyspäiviä. Osapuolet pitävät epätodennäköisenä, että ainakaan alle 24 tunnin säännöllisestä viikkotyöajasta olisi sovittu vain jotta vältyttäisiin maksamasta työajan lyhennyskorvausta. Muutoksella ei ole tarkoitettu li- sätä aidon osa-aikatyön kustannuksia.

Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-ai-

kaistamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaa- vasti, ei ole oikeutta uuteen prosenttiperusteiseen korvaukseen.

Mikäli työehtosopimusosapuolet myöhemmin päättävät siirtyä koh- dassa 4.4 tarkoitettuun työajan lyhennyksen korvausjärjestelmään ja sopi- vat samalla uudesta korvausprosentista, tämän kohdan tarkoittama erilli- nen palkanosa poistuu.

Erillisen palkanosan maksamisen aloittaminen on lykätty sen vuoksi, että yritykset voivat halutessaan sopia työntekijöidensä kanssa siirtymises- tä 40 tunnin säännölliseen viikkotyöaikaan ja työajan lyhennysjärjestel- män piiriin sekä päivittää palkanlaskentaohjelmansa muutoksen mukai- siksi.

10. Xxxxxxx lapsen hoito ja poissaolo esimiehen hyväksymällä työntekijän ilmoituksella

Osapuolet suosittelevat, että yrityksissä sovitaan paikallisesti menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen sel- vitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuoro- kautta kestävissä sairauspoissaoloista. Osapuolet suosittelevat lisäksi, että tähän paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat lapsen tilapäi- sestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista.

Pöytäkirjamerkintä

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sovittaessa työntekijän ilmoitus – menettelystä on mahdollista sopia erilaisia työehtosopimuksessa tarkoitet- tuja ehtoja työntekijän omasta sairastumisesta ja lapsen sairastumisesta johtuvien poissaolojen kohdalla (esim. ilmoituksen muoto, kenelle ilmoi- tus tehdään, poissaolojen määrä, miten pian ilmoitus on tehtävä ja lääkä- rintodistuksen vaatimisesta).

11. Yhteiset työryhmät, selvitykset ja muut toimenpiteet

Työterveyskortti

Osapuolet toimivat yhdessä sen puolesta, että tieto työntekijän työterveys- kortista ja pätevyyksistä saadaan sisällytettyä Valtti –korttiin.

Kulunvalvontaa ja –seurantaa seuraava työryhmä

Osapuolet asettavat yhteisen työryhmän seuraamaan sähköisen kulunval- vonnan ja -seurannan käyttöönottoa yrityksissä.

Palkkausjärjestelmien kehittäminen

Osapuolet selvittävät alakohtaisesti sopimuskauden aikana palkkausjärjes- telmien kehitystarpeet.

Työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä maksettava korvaus

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT asettavat työryhmän, joka selvit- tää mahdollisuuksia siirtyä kaikilla liittojen työehtosopimusaloilla työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä maksettavien korvausten prosenttiperustei- seen kertymään. Työryhmä ottaa huomioon eri alojen erityispiirteet ja niillä sopimusaloilla, joilla päästään yksimielisyyteen, uuteen kertymäjär- jestelmään siirrytään seuraavan työehtosopimuskauden alusta lukien.

INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä sovitut työryhmät

Työehtosopimuksen kokonaisuudistus

Osapuolet perustavat työryhmän, joka sopimuskauden aikana käy läpi työehtosopimuksen ja liitesopimusten rakenteen ja sisällön. Työryhmän tarkoituksena on uudistaa ja selkeyttää työehtosopimuksen kirjauksia. Voimassaolevia tulkintoja ei muuteta. Mahdolliset uudistukset otetaan työehtosopimukseen seuraavien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä.

Palkkausjärjestelmän kehittäminen

Ison pöydän neuvotteluissa on sovittu perustettavaksi alakohtaisia työryh- miä palkkausjärjestelmien kehittämisestä.

Osapuolet perustavat työryhmän, joka sopimuskauden aikana käy läpi palkkausjärjestelmään ja sen käyttöön liittyviä ongelmatilanteita. Työryh- mä selvittää palkkausjärjestelmän joustavuuteen ja eri palkkausmuotoihin liittyviä kysymyksiä sekä selvittää mahdollisuuksia lisätä urakkatyön käyt- töä. Lisäksi työryhmä selvittää työkohtaisen lisän käyttöä sekä maanalaisen

kaivoslisän tarpeellisuutta työehtosopimuksessa. Mahdolliset uudistukset otetaan työehtosopimukseen seuraavien työehtosopimusneuvottelujen yh- teydessä.

Helsingissä, maaliskuun 20. päivänä vuonna 2014 INFRA ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

PÖYTÄKIRJA ERÄISTÄ TYÖKOHTAISISTA LISISTÄ

Aika: 20.3.2014

Paikka: Helsinki Läsnä: INFRA ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Rakennusliitto ry Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

Osapuolet ovat sopineet maa- ja vesirakennusalan palkkausjärjestelmään liittyen seuraavaa:

1. Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton ja kurottajankuljettajien osalta paikallisesti voidaan sopia siitä, että työntekijän palkka ei-tehollisessa työs- sä on palkkaryhmän III mukainen.

Tehollista työtä on koneen siirto, nostosuunnitelman teko, koneen pystytys ja nostotyön aika. Lisäksi tehollista aikaa on työnantajan mää- räyksestä tapahtuva koneen korjaus- ja huoltotyö.

2. Ajoneuvonosturinkuljettajalle maksetaan työkohtaista lisää aina ko- neen teholliselta työajalta vähintään

Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

30 tn tai alle 1,24

yli 30 tn, mutta alle 70 tn 1,57

yli 70 tn, mutta alle 140 tn 1,73

yli 140 tn, mutta alle 200 tn 1,95

200 tn ja yli 2,26

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työkohtainen lisä maksetaan tehol- liselta työajalta edellä mainittujen määrien keskiarvona.

3. Nostokoriautojen ja kurottajankuljettajille maksetaan työkohtaista lisää aina koneen teholliselta työajalta vähintään

Nostokorkeus Työkohtaisen lisän suuruus 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

20 m tai alle 1,24

yli 20 m, mutta alle 60 m 1,57

60 m tai yli 1,73

4. Tunneli- ja kalliosuojatöissä työn fyysisen vaativuuden vuoksi työ- kohtainen lisä on 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden vähintään 1,14 euroa työtunnilta siihen saakka, jolloin louhintatyö on rusnattu tilan lopullista käyttöä varten. Osuus eritellään palkkalaskelmas- sa. Edellä mainittua työkohtaista lisää maksetaan ruiskubetonoinnin ja in- jektoinnin ajalta sitä tunnelissa ja kalliosuojassa suorittavalle työntekijälle uudisrakennuskohteissa.

5. Osapuolet ovat muuten yhtä mieltä siitä, etteivät kiinteät työkoh- taiset lisät kuulu työehtosopimuksen palkkausjärjestelmään.

Helsingissä 20. päivänä maaliskuuta 2014 INFRA ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ

MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA KOSKEVA SOPIMUS

1 § Soveltamisala

Tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa.

Tämä sopimus ei koske lomiensa aikana maa- ja vesirakennustyössä olevia koululaisia ja opiskelijoita.

2 §

Vapaan kertyminen

Työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti.

Vuosittain työaikaa lyhennetään korkeintaan 96 tuntia.

Maanalaisessa louhinta-, vahvistus- ja injektointityössä sekä louheen maanalaisessa kuormaus- ja kuljetustyössä jatkuvassa vuorotyössä työsken- televälle työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 16 työpäivää kohti ilman 96 tunnin rajoitusta.

Tehdyiksi työpäiviksi luetaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki ne päivät, joina työntekijä on ollut työssä vähintään 8 tuntia tai joilta työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan palkan sekä ne työpäivät, joilla työaika tasoittumisjärjestelmän aikana on tasoitet- tu keskimäärin 40 tunniksi viikossa.

3 §

Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle vii- meistään kertymisvuoden loppuun mennessä.

Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan, voidaan edellä ole- vasta poiketen kertynyt vapaa antaa kokonaisuudessaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro ker- rallaan taikka lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Vapaan

antamisesta on ilmoitettava etukäteen mahdollisimman ajoissa. Xxxxx- xxxxxx vapaata työvuoro kerrallaan on siitä kuitenkin ilmoitettava mahdol- lisuuksien mukaan viikkoa aikaisemmin.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, ettei vapaata pidetä. Vapaapäivä- nä tehdystä työstä maksetaan työntekijälle työajan lyhennyskorvauksen li- säksi yksinkertainen palkka.

4 §

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työajan lyhentämisestä johtuva ansionmenetys korvataan maksamalla työntekijälle annetulta vapaa-ajalta palkka sen mukaan mitä työntekijä työssä ollessaan olisi ansainnut.

Paikallisesti voidaan sopia, että työajan lyhentämisestä johtuva ansiome- netys korvataan maksamalla työntekijälle työajan lyhennyskorvausta, joka on 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erään- tyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa. Työajan ly- hennyskorvaus maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä on pitänyt tämän sopimuksen tarkoittamaa vapaata enemmän kuin työsuhde olisi edellyttänyt ja saanut palkan tältä ajalta, on työnantajalla oikeus vähentää lopputilistä liikaa

xxxxxxxxxx xxxxxx.

Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa työntekijälle palkan tämän sopimuksen mukaan kertyneeltä, mutta antamatta jääneeltä vapaalta.

5 §

Työssäolopäivien veroiset päivät

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päi- vinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

6 §

Lyhennyksen voimaantulo

Tämä sopimus on voimassa 18.3.2008 lukien ja se voidaan irtisanoa kuu- kauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan allekirjoittaja-

järjestöjen välisen maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen kanssa. Kuitenkin tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa kunnes uusi alle- kirjoittajajärjestöjen välinen maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus on tehty.

Helsingissä 18. päivänä maaliskuuta 2008 INFRA ry

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA KOSKEVAN SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika: 20.3.2014

Paikka: Rakennusliiton toimisto, Helsinki Läsnä: INFRA ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Rakennusliitto ry Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

1. Osapuolet ovat sopineet ja allekirjoittavat oheisen työajan lyhentämis- tä maa- ja vesirakennusalalla koskevan sopimuksen.

2. Osapuolet ovat yksimielisiä sopimuksen seuraavista tulkinnoista:

1 § Soveltamisala

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksella, että viikoittai- nen säännöllinen työaika on keskimäärin alle 40 tuntia. Mikäli sopimuk- sesta huolimatta työntekijän todellinen tehty työaika on kuitenkin sään- nöllisesti keskimäärin 40 tuntia viikossa, työntekijä tulee työajan lyhentä- missopimuksen soveltamisalan piiriin.

Edellisen työajan lyhentämistä maa- ja vesirakennusalalla koskevan sopi- muksen 1 §:n soveltamisalaa koskevat jäljempänä olevat 3. ja 4. momentit ovat edelleen voimassa ja edellytyksenä sopimuksen soveltamiselle.

”Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan oikeus enintään 30 arkipäivän vuosilomaan ja että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itse-

näisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, ja vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.

Tämän pöytäkirjan mukaisesta työajan lyhennyksen määrästä vähenne- tään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.“

2 §

Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa

Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tun- tia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan ly- hennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 1.9.2014 alkaen työajan lyhennys- korvausta 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavak- si erääntyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa.

Erillistä palkanosaa ei makseta esim. vuorotöissä, joissa työajan lyhen- nys on huomioitu muulla tavalla.

Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-ai- kaistamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaa- vasti, ei ole oikeutta uuteen prosenttiperusteiseen korvaukseen.

3 §

Vapaan antaminen

Mikäli työnantaja ja työntekijä ovat paikallisesti sopineet työajan lyhen- nyskorvauksen maksamisesta 4,7 %:lla, kyseinen korvaus tulee maksaa myös siinä tapauksessa, että työnantaja ja työntekijä ovat sopineet siitä, et- tei vapaata pidetä. Työajan lyhennyskorvausta ei voi sopia sisältyväksi palkkaan.

Maanalaisessa louhinta-, vahvistus- ja injektointityössä sekä louheen maanalaisessa kuormaus- ja kuljetustyössä jatkuvassa vuorotyössä työsken- televälle työntekijälle vapaan antamisessa noudatetaan yrityksen vanhaa käytäntöä.

Helsingissä 20. päivänä maaliskuuta 2014 INFRA ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

TYÖEHTOSOPIMUS RUOPPAUSTÖIDEN TYÖAJASTA

Allekirjoittaneet työehtosopimusosapuolet ovat sopineet työaikalain 9 §:n nojalla väliseensä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen liittyen ruoppaustyössä noudatettavan työajan osalta seuraavaa:

Soveltamisala

Ruoppaustyöllä tarkoitetaan ruoppausaluksilla, porauslautoilla, uivilla nostureilla, hinaajilla ja maankuljetusproomuilla suoritettavaa työtä sekä väylämerkkien ja -loistojen asennustyötä.

Työaika

Paikallisesti voidaan sopia maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti, että työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tasoitus- jakson pituus on enintään 4 viikkoa ja ulkomaan työssä 8 viikkoa. Vuoro- kautinen työaika voi olla enintään 12 tuntia.

Ylityökorvaukset

Mikäli työntekijä on työskennellyt koko ajanjakson, on ylityötunneilta, jotka nousevat enintään 48 tuntiin kahdeksan viikon ajanjaksona, 42 tun- tiin seitsemän viikon ajanjaksona, 36 tuntiin kuuden viikon ajanjaksona, 30 tuntiin viiden viikon ajanjaksona, 24 tuntiin neljän viikon, 18 tuntiin kolmen viikon tai 12 tuntiin kahden viikon pituisena ajanjaksona, työ- aikalain 20 §:ssä mainitut aloittamis- ja lopettamistyöt mukaan luettuina, maksettava viidelläkymmenellä ja seuraavilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu palkka. Jos ajanjakso on keskeytynyt sen johdosta, että työnte- kijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan, montako tuntia työntekijä kunakin tekemänään työpäivänä on tehnyt työtä yli työaikajär- jestelmän mukaisen työajan ja suoritetaan työaikajärjestelmässä määrätyn

työajan ylittäviltä ajanjakson ylityötunneilta ylityökorvausta kuten edelli- sessä virkkeessä on sanottu.

Ilmoitus liitoille

Työnantajan tulee lähettää paikallinen sopimus molemmille liitoille vah- vistettavaksi viimeistään viikkoa ennen kyseisen työajan käyttöön ottoa. Paikallinen sopimus voidaan tehdä koskemaan myös useita työkohteita tai pitempää aikaa kuten esimerkiksi ruoppauskaudeksi. Liittojen tulee vii- kon kuluessa tehdä päätös vahvistavatko ne sopimuksen. Vahvistamatta jättäminen voi tapahtua vain perustellusta syystä.

Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten allekirjoittaneiden työehtosopimusosa- puolten välinen maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus. Kuitenkin tä- män sopimuksen määräykset ovat voimassa kunnes uusi allekirjoittajajär- jestöjen välinen maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus on tehty.

Helsingissä 18. päivänä maaliskuuta 2008 INFRA ry

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

TYÖEHTOSOPIMUS HOIDON ALUEURAKOINNIN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSISTÄ

Hoidon alueurakoinnissa voidaan työajoista paikallisesti sopia työaika- määräysten 8 §:stä poiketen seuraavasti:

1. Työaika

Työaika voidaan sopia paikallisesti seuraavien kahden vaihtoehdon mu- kaan:

1. 1. Talvikaudella ajalla 1.10. – 31.5. vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia. Työajan tulee tasoittua 52 viikon aikana keskimäärin 40 tuntiin viikossa.

Neuvottelupöytäkirjaan: Ratojen hoidossa rajoitusta säännöllisen työ- ajan pidentämisestä ei ole.

Työntekijälle annetaan jokaisen palkanmaksun yhteydessä tieto tasoit- tamattomista työtunneista.

1.2. Työaika voidaan sopia työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi siten, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia.

Työn jatkuttua jaksotyössä koko kolmen viikon ajanjakson on 18 en- simmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloittamis- ja lo- pettamistyö mukaan lukien maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

1.3. Työntekijälle on annettava työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään seitsemän (7) tunnin yhdenjaksoinen lepoaika.

2. Työvuoroluettelo

Työvuoroluettelo, josta ilmenee ainakin päivittäisen työajan alkamisaika, vapaa-päivät sekä varallaolo laaditaan vähintään kahdeksi (2) ja enintään neljäksi (4) viikoksi kerrallaan.

Tasoitusvapaat luetaan työajaksi vuosilomia ja ylitöitä laskettaessa. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hy-

vissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alka-

mista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Sään muutoksista johtuva liikenneturvallisuuden vaarantuminen katsotaan töi- den järjestelyyn liittyväksi painavaksi syyksi.

Työvuoroluetteloa ei kuitenkaan voi muuttaa työntekijän työvuoron alettua.

3. Ilta- ja yötyölisä

Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan 1.5.2014 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta kello 16.00–23.00 välisenä ai- kana tehdystä työstä iltatyölisää 1,21 euroa ja klo 23.00 – 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä yötyölisää 2,28 euroa tunnille.

Lauantaina tehdystä työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mak- setaan lauantailisänä 3,25 euroa lukuun ottamatta pääsiäislauantaita, jos työntekijällä on oikeus pääsiäislauantaina työehtosopimuksen 10.3 §:n mukaiseen korotukseen.

1.10.2014 alkaen lauantaina tehdystä työstä, joka ei ole vuoro-, yli- ei- kä hätätyötä, maksetaan lauantailisänä 3,40 euroa lukuun ottamatta pää- siäislauantaita, jos työntekijällä on oikeus pääsiäislauantaina työehtosopi- muksen 10.3 §:n mukaiseen korotukseen.

4. Varallaolo

Työn luonteesta johtuen työvuoroluetteloon voidaan sisällyttää varalla- oloa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava ta- voitettavissa sovitulla tavalla ja oleskelualueella niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Useamman työntekijän ollessa yhtä aikaa va- ralla, voidaan sopia etukäteen siitä, kuka työntekijöistä ensin kutsutaan tarvittaessa työhön.

Varallaolosta maksetaan korvausta 22,50 euroa / varallaolovuorokausi ja 1.10.2014 alkaen 22,75 euroa / varallaolovuorokausi riippumatta siitä, sisältyykö vuorokauteen tehtyä työaikaa. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan eikä varallaolokorvaus ole työssäoloajalta maksettua palkkaa.

Työntekijä voi olla varalla korkeintaan seitsemän (7) vuorokautta yh- denjaksoisesti, jollei muuta sovita.

Varallaolosta sovittaessa tulisi sopia ainakin seuraavista asioista:

– varallaoloaika ja

– töihin saapumisaika kutsun saamisesta

5. Päivittäiset matkakustannukset

Jos työntekijä kutsutaan työpäivän jälkeen takaisin töihin, maksetaan hä- nelle päivittäisten matkakustannusten korvaus.

6. Palkanmaksu

Paikallisesti voidaan sopia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka pal- kanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan säännöllisen työajan palkkaa.

7. Tulospalkkaus

Paikallisesti voidaan sopia tulospalkkauksesta. Tulospalkkauksen suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulli- seen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Tulospalkkauksesta sovittaessa noudatetaan työehtosopimuksen 28 §:n määräyksiä.

8. Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 20.3.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajalla päätty- mään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä, maaliskuun 20. päivänä vuonna 2014 INFRA ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry

TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJASTA JATKUVASSA KAKSIVUORO- JA KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävää jatkuvaa kaksivuoro- ja keskeytymätöntä kolmivuorotyötä.

Jatkuvalla kaksivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa.

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

Arkipyhäviikot otetaan huomioon kuten muutkin työviikot, joten myös arkipyhät tasaavat työaikaa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työ- ajan tasaamiseen.

2 §

Keskimääräiset viikkotyöajat

Jatkuvassa kaksivuorotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 36,4 tuntia viikossa.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on keski- määrin 34,9 tuntia viikossa.

3 § Tasoittumisjakso

Työajan tulee kalenterivuoden aikana tasoittua keskimäärin 2 §:ssä mai- nittuihin määriin viikossa.

4 §

Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo sekä niiden muuttaminen

Työajan tasoittumisjärjestelmän ja työvuoroluettelon laatiminen määräy- tyy työehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti.

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hy- vissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alka- mista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että töiden järjestelyihin liittyvällä paina- valla syyllä tarkoitetaan ennalta arvaamattomia seikkoja, joita työnantaja ei ole voinut ottaa huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa.

Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuk- sista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työntekijän ja työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Mikäli luottamusmiestä ei ole, voidaan asiasta neuvotella työryhmän kanssa.

Työntekijälle maksetaan työvuoroluetteloon sisältyviltä juhannusaatol- ta, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä palkan lisäksi arkipyhäkorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta lauantaille tai sun- nuntaille sattuvalta arkipyhältä. (Ks. 11 § Voimaantulo)

5 §

Ruokailu kolmivuorotyössä

Jatkuvassa kaksivuorotyössä työntekijälle on annettava joko tilaisuus ate- riointiin tähän tarkoitukseen varatussa paikassa tai ateriointiin työn lo- massa. Jatkuvassa kaksivuorotyössä voidaan antaa myös 30 minuutin lepo- aika, joka ei ole työaikaa.

Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.

Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopivimpa- na aikana kahvia tai virvokkeita.

Työaika lasketaan siitä, kun kone käynnistetään tai työ aloitetaan, sii- hen, kun kone pysäytetään tai työ lopetetaan. Lepoaika lasketaan vastaa- vasti siitä, kun kone pysäytetään tai työ keskeytetään, siihen, kun työnte- kijä on koneellaan tai työpaikallaan valmiina uudelleen aloittamaan työn- sä. Työn keskeytymisen välttämiseksi voidaan lepoajat vuorottaa.

Jatkuvan kaksi- ja keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta ei sovelle- ta maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 7 §:n määräyksiä tauoista.

6 §

Siirtyminen työaikamuodosta toiseen

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksetta- va erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräys- ten mukaan.

7 §

Työajan tasaamislisä

Jatkuvassa kaksivuorotyössä työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähenty- minen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta jatkuvassa kaksi- vuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta euromääräisen työajan tasaamislisän, jonka suuruus on 4,9 % työntekijän palkasta ilman yli-, sunnuntai- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa sekä työajan tasaamislisää. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta euromääräisen tasaamislisän, jonka suuruus on 14,0 % työntekijän palkasta ilman yli-, sunnuntai- ja hätätyöstä maksettavaa palk- kaa sekä työajan tasaamislisää. Säännölliseksi työajaksi katsotaan myös ai- ka, jolloin työntekijä on sairausloman takia estynyt tekemästä työtä ja jol-

ta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

8 §

Lisien maksamisajankohta

Ansaittujen lisien maksamisajankohdat sovitaan paikallisesti käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaisesti.

9 § Vuosiloma

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien ve- roisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaa- päivien lukumäärällä.

10 §

Toisin sopiminen

Keskeytymättömän kolmivuorotyön määräyksistä voidaan työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopia toisin. Mikäli luot- tamusmiestä ei ole valittu, voi sopimuksen solmia myös työryhmä. Paikal- lisen sopimuksen tulee täyttää tämän sopimuksen vähimmäisehdot.

11 § Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 20.3.2014 alkaen ja on voimassa toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajal- la päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

4 §:n arkipyhiä koskeva määräys tulee voimaan siten, että vuodesta 2014 alkaen arkipyhäkorvaus maksetaan jouluaatolta, vuodesta 2015 al- kaen itsenäisyyspäivältä ja vuodesta 2016 alkaen juhannusaatolta sekä en- simmäiseltä joulupäivältä.

Helsingissä, maaliskuun 20. päivänä vuonna 2014 INFRA ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että maa- ja vesirakennusalalla työs- kentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mu- kaan jäljempänä olevin poikkeuksin.

Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoi- minnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

1 § Koeaika

1. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 8 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa, ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitet- tua koulutusta. Työsopimusta ei voi solmia koeajaksi silloin, kun työnte- kijä tulee kahden vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaa- vankaltaisiin tehtäviin, joissa hän on aikaisemmin ollut.

2. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

2 § Lomauttaminen

1. Lomautusilmoitusaika on vähintään viisi (5) työpäivää, jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti alle 9 kuukautta ja vähintään kaksi (2) viikkoa, jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti 9 kuukautta tai enemmän.

Mikäli ilmoitus lomautuksesta on annettu työvuoron kahden ensim- mäisen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä ensimmäiseksi päiväksi lo- mautusilmoitusaikaa laskettaessa.

2. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työ- kauden päättymiseen.

3. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lo- mautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päätty- mispäivää edeltävänä työpäivänä. Tässä sanotusta asiasta voidaan sopia toisin.

4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

3 § Irtisanominen

1. Irtisanoessaan työntekijän työnantajan on noudatettava vähintään seu- raavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika

enintään 1 vuotta 2 viikkoa

1 vuotta–3 vuotta 3 viikkoa

yli 3 vuotta–7 vuotta 6 viikkoa

yli 7 vuotta 10 viikkoa

2. Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika

alle 6 kuukautta 5 työpäivää

6 kuukautta – alle 10 vuotta 2 viikkoa

10 vuotta tai enemmän 4 viikkoa

3. Mikäli ilmoitus irtisanomisesta tai irtisanoutumisesta on annettu työ- vuoron kahden ensimmäisen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä en- simmäiseksi päiväksi irtisanomisaikaa laskettaessa.

4. Työsopimuksen lakkaaminen voidaan sitoa tietyn työn valmistumi- seen tai työkauden päättymiseen. Tällainen irtisanomisilmoitus on annet- tava siten, että irtisanomisesta työsuhteen lakkaamiseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika. Työsuhteen päättyminen täsmennetään vii- meistään työsuhteen päättymistä edeltävänä työpäivänä.

4 § Työkunnat

Xxxxxxx määrätystä työstä sopimuksen tehnyttä työkuntaa joudutaan sa- notun työn vähenemisen vuoksi supistamaan, työnantajan tulee ilmoittaa työkunnan vähentämisestä ja vähennettävien lukumäärä ainakin kaksi päi- vää ennen vähentämistä työkunnalle. Ellei työkunta ohjesääntönsä perus- teella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työntekijät lähinnä työkuntaan viimeksi tulleiden joukosta.

5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1. Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpantavat lomautukset tai irtisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoit- teiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.

Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaes- saan selvittää työntekijälle toimenpiteet, perusteet, vaikutukset ja vaihto- ehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle.

2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 luvun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikke- avaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa.

6 §

Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

1. Työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassaolevassa työ- suhteessa olevalle (myös lomautetulle) rajoittuu työkohteisiin, joissa työn- tekijä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päi- vittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

Alueellinen rajoitus ei koske varsinaisessa matkatyössä olevia työnteki- jöitä.

Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka tekemiseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuksensa ja -kykynsä

huomioon ottaen, maa- ja vesirakennusalan luonteeseen ja yrityksen ko- koon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kyke- nee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.

2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja, määräytyy työnantajan vel- vollisuus tarjota työntekijälle työtä työllistämisehtojen asettamien rajoitus- ten mukaisesti.

3. Jos alaurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudutaan purka- maan ko. palvelua tarjoavan yrityksen palkkojen maksukyvyttömyyden vuoksi, tilaajalla on oikeus ottaa alaurakoitsijan tai alihankkijan työnteki- jät määräaikaiseen työsuhteeseen suorittamaan ko. työ valmiiksi omiin työntekijöihin kohdistuvan työntarjoamisvelvollisuuden tai 8 §:n takaisi- nottovelvoitteen sitä estämättä.

4. Työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteeseen omiin työntekijöihin kohdistuvan työntarjoamisvelvollisuuden tai 8 §:n takaisi- nottovelvollisuuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin YT-menet- telyssä sovittu.

7 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Jos työntekijöitä taloudellisella tai tuotannollisella syyllä irtisanotaan tai lomautetaan, on mahdollisuuksien mukaan viimeksi irtisanottava tai lo- mautettava yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän sään- nön lisäksi kiinnitetään huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuteen.

8 § Takaisinottaminen

Xxxxxxx työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työnteki- jästä johtuvista syistä ja työnantaja kuuden kuukauden kuluessa työnteon lopettamisesta tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tu- lee työnantajan tiedustella tarjolla olevan työmaan sijaintipaikkakunnan työvoimaviranomaiselta, onko tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetulla

etäisyydellä edellä mainitusta työkohteesta entisiä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensisijassa näille työnhakijoille.

9 §

Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssak- koa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta tai hy- vitystä.

10 §

Sopimuksen voimassaolo

1. Tämän sopimuksen määräykset tulevat voimaan

2. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä, huhtikuun 14. päivänä vuonna 2010 INFRA ry

Xxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA SOPIMUS

1. Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu maa- ja vesirakennusalalla ali- urakointina, konevuokrauksena sekä työvoiman vuokrauksena.

Aliurakoinnissa ulkopuolinen yrittäjä tekee itsenäisesti pääurakkaan kuuluvaa työtä.

Konevuokrauksessa ulkopuolinen yrittäjä luovuttaa maarakennusko- neen, ajoneuvon tai ajoneuvonosturin kuljettajineen tilaajan käyttöön si- ten, että työskentely tapahtuu tilaajan johdon ja valvonnan alaisena.

Työvoiman vuokrauksessa vuokratut työntekijät työskentelevät tilaajan johdon ja valvonnan alaisena.

Aliurakointia tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa aliurakoitsija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudat- tamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

2. Aliurakointi

Jos aliurakoinnin vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava aliurakoitsijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet aliurakointityöhön sopi- vat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyk- sessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

3. Konevuokraus

Konevuokrausta on maa- ja vesirakennusalalla käytetty perinteisesti am- mattitaitoa ja maarakennuskonetta, ajoneuvoa tai ajoneuvonosturia vaati-

vissa tehtävissä. Tällä sopimuksella ei aseteta esteitä konevuokrauksen työ- voiman käytölle.

4. Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen ta- saamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaa- timusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yri- tysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan ilman erityistä syytä.

Yhteistoimintalain 17 §:ää ei noudateta maa- ja vesirakennusalalla sil- loin, kun vuokratyöntekijöitä on tarkoitus ottaa tämän kohdan mukaiseen tarpeeseen vähintään viikoksi ja enintään kahdeksi kuukaudeksi. Muutoin vuokratyövoiman käytön periaatteista ja menettelytavoista sovitaan YT- menettelyssä.

Yrityksen tulee luopua vuokratyövoiman käytöstä ennen omien työn- tekijöiden lomauttamista tai irtisanomista.

5. Tilaajan selvitysvelvollisuus ja vastuu

Mikäli tilaaja on täyttänyt laissa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuus- ta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006; jäljempänä "tilaajan- vastuulaki") tilaajalle asetetun selvitysvelvollisuuden lain edellyttämällä ta- valla, määräytyy tilaajan vastuu tilaajanvastuulain mukaisesti. Palkkasaata- van synnyttyä tilaajan on osoitettava, mitä selvityksiä alihankkijalta tai aliurakoitsijalta on hankittu tai millä tilaajanvastuulaissa mainitulla perus- tellulla syyllä tilaajan ei ole tarvinnut niitä pyytää.

Mikäli tilaaja on laiminlyönyt tilaajanvastuulain mukaisen selvitys- velvollisuutensa, vastaa tilaaja siitä, että työn toteuttamiseen aliurakoit- sijan tai -hankkijan palkka ja lomakorvaus sekä mahdolliset urakan poh- jarahat, jonka työntekijä on ansainnut tilaajan työmaalla, tulee makse- tuksi.

Tilaaja vastaa vain sellaisista saatavista, joista luottamusmies tai työn- tekijä ilmoittaa tilaajalle tai tämän edustajalle viimeistään seitsemäntenä työpäivänä siitä, kun saatava olisi työehtosopimuksen mukaan tullut työn- tekijälle maksaa. Ennen maksamista tilaajalle on esitettävä saatavan perus- te ja määrä selkeästi.

6. Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 18.3.2008 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa kuukauden irtisanomisajalla päättymään sa- maan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä maaliskuun 18. päivänä 2008 INFRA ry

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMISESTÄ

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet INFRA ry:n jäsenten maa- ja vesi- rakennustyössä toimivien työntekijöiden ammattiyhdistysjäsenmak- sujen perimisestä seuraavaa:

Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Rakennusliitto ry:n jäsenmaksut perintäperusteen mukaisesti palkan- maksukausittain siitä työntekijän ansiosta, mistä hän toimittaa ennakko- perintälain nojalla ennakonpidätyksen. Työntekijälle annetaan kalenteri- vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

Työnantaja tilittää työntekijöiltä perimänsä jäsenmaksut harkintansa mukaan palkanmaksukausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalen- terikuukauden aikana perityt jäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden lop- puun mennessä erittelemättömänä yhteissummana Rakennusliitto ry:lle.

Rakennusliitto ry ilmoittaa kuukautta ennen perintävuoden alkua pe- rintäperusteet (%) perintävuodeksi kerrallaan, eikä sitä voida perintävuo- den aikana muuttaa. Mikäli työntekijän jäsenmaksuprosentti muuttuu pe- rintävuoden alusta lukien, on työntekijän ilmoitettava uusi jäsenmaksu- prosentti työnantajalleen ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Rakennusliitto ry ja työntekijä ovat vastuussa perittäväksi ilmoitta- mansa erän verovähennyskelpoisuudesta.

Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitto ry:lle jäsen- kohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmak- suista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden kuluessa. Jä- senkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt ammattiyhdistys-jäsenmaksut tilityskausittain eriteltyinä. Mikäli tässä neljännesvuosiselvityksessä on tie- toja työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopimuksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorittanut, on näiden työn- tekijöiden osalta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen.

Muita kuin em. työntekijän verotusta varten annettavaa todistusta ja neljännesvuosiselvitystä ei työnantaja ole velvollinen laatimaan.

Tämä sopimus astuu voimaan allekirjoituspäivänä ja se voidaan irtisa- noa päättymään kuuden (6) kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingissä, maaliskuun 18. päivänä 2008 INFRA ry

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

Perintäsopimuksen teksti

Jäljempänä mainitut työnantaja ja työntekijä ovat tänään tehneet INFRA ry:n ja Rakennusliiton välillä solmitun sopimuksen nojalla ja mukaisesti ammattiyhdistysjäsenmaksun perinnästä seuraavan sopimuksen:

Työnantaja perii Rakennusliiton, ammattiosaston ja Rakennusliiton työttömyyskassan jäsenmaksun tässä perintäsopimuksessa ilmoitetun pe- rintäprosentin mukaisesti yhtenä eränä siitä työntekijän ansiosta, mistä hän toimittaa ennakkoperintälain nojalla ennakonpidätyksen. Työnantaja ei vastaa työntekijän eikä ammattiosaston tai liiton ilmoittamien tai perin- täsopimukseen merkitsemien tietojen paikkansapitävyydestä.

Tämä sopimus on voimassa sovitusta täyden perintäkauden alusta lu- kien järjestöjen välisen sopimuksen mukaisesti, kuitenkin enintään työ- suhteen päättymiseen saakka. Työntekijä voi sanoa sopimuksen irti päät- tyväksi irtisanomista lähinnä seuraavan täyden perintäkauden kuluttua umpeen.

INFRA RY RAKENNUSLIITTO ry

KOULUTUSSOPIMUS

1. Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuu- teen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssi- maksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, in- ternaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten kor- vauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttä- miin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.

2. Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjes- töt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliitto- jen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työ- paikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituk- senmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuh- teet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kan- nalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelu-

toimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojelu- asiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnanta- jan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumis- järjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutuk- seen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen hen- kilön kesken.

Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestel- miä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumis- ta.

3. Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta. Osapuolet suosittelevat, että kursseille osallistumisesta teh- dään vuosittain yhdessä suunnitelma.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään neljä viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pi- temmästä kurssista, vähintään kahdeksan viikkoa ennen.

Kursseille osallistumisesta ei saa aiheutua tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnite- tään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei ole estettä. Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuu- teen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan

kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tä- män sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden kor- vausten laajuus.

4. Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliittojen koulutuslaitoksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutustapahtumassa, jonka koulutustyöryhmä tai Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT ovat hy- väksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, yri- tyskohtaisen luottamusmiehen varamiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -va- ravaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansiome- netyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajal- ta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suori- tetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korva-

ukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvolli- nen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vas- taavasta koulutustilaisuudesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet toteavat, että Koulutussopimuksen tekstin muutoksella ei ole tarkoitettu lisätä työnantajan kustantamia kursseja nykyisestä, ainoastaan järjestää kursseja muuallakin kuin Siikarantaopistossa. Työnantajaa edus- tavien tahojen osallistumista kurssien sisältöön pidetään molemmin puo- lin toivottavana.

5. Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrat- tavien etuuksien vähenemistä.

6. Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä, huhtikuun 14. päivänä vuonna 2010 INFRA ry

Xxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen kesken tehtyyn maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen sidottujen työnantajien yri- tyksissä ja työkohteissa.

2 §

Määritelmä ja kelpoisuus

1) Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, yrityskohtaista ja työpaikkakohtaista luottamus- miestä.

2) Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Raken- nusliitto ry:n jäsen ja asianomaisen yrityksen työntekijä sekä perehtynyt maa- ja vesirakennusalan työolosuhteisiin.

Yrityskohtaisen luottamusmiehen ja hänen henkilökohtaiseksi vara- mieheksi valitun työntekijän tulee olla työskennellyt yrityksen palveluk- sessa vähintään kuusi (6) kuukautta, mikäli yritys on toiminut maa- ja ve- sirakennusalalla vähintään tämän ajan.

Pääasiassa maa- ja vesirakennustoimintaa harjoittavan yrityksen yritys- kohtainen luottamusmies on valittava maa- ja vesirakennusalan työnteki- jöistä.

3 § Valinta

1) Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta

Yrityskohtainen luottamusmies on ensisijainen tapa hoitaa työntekijöiden edustus. Yrityksen maa- ja vesirakennusalalla työskentelevillä työntekijöil- lä on oikeus valita keskuudestaan yrityskohtainen luottamusmies ja hänel- le henkilökohtainen varamies.

Vaali toimitetaan työajan ulkopuolella työkohteittain ja siitä on työn- antajan kanssa sovittava tarpeellisten yksityiskohtien ja järjestelykysymys-

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata