KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS
KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS
Case Kokkolan kaupunki
Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Kestävä kehitys
kevät 2023 Xxxxx Xxxxxxx
Tekijä Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx 2023
Työn nimi Kunta-alan energiatehokkuussopimus – Case Kokkolan kaupunki Ohjaaja Xxxxx Xxxxxxxxx
Ilmastonmuutos on yksi merkittävistä globaaleista ongelmista, ja kunnat ovat merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka ohjaa kuntien ilmastotyötä. Eu:n tavoitteena on olla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä, ja Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035.
Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Kokkolan kaupungille. Kaupunki liittyi Hinku (Kohti hiilineutraalia kuntaa) -verkoston jäseneksi kesäkuussa 2022. Hinku-verkoston jäsenenä Kokkolan kaupungin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Xxxxx-verkoston jäsenyys velvoittaa kaupunkia liittymään työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton väliseen energiatehokkuussopimukseen (KETS).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Kokkolan kaupungin energiankulutuksen ja energiatehokkuuden taso vuonna 2021. Lisäksi selvitettiin muiden kuntien energiatehokkuussopimukseen liittymiseen liittyvä prosessia, ja sitä miten kunnissa energiatehokkuustoiminta on organisoitu ja minkälaisia energiatehokkuustoimenpiteitä on toteutettu. Työ tulee olemaan pohjana Kokkolan kaupungin energiatehokkuustoimintasuunnitelmalle.
Tämän työn pohjalta voitiin todeta, että kunnan liittymisprosessi KETSiin ja liittymisen jälkeinen energiatehokkuustoiminta vaatii resursseja ja osaamista, mutta työ on kannattavaa. Lisäksi todettiin, että vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tehokas keino vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Jotta Kokkolan kaupungin energiatehokkuustoiminta olisi tehokasta ja sujuvaa, vaatii se toiminnan hyvää organisointia ja suunnitelmallisuutta.
Avainsanat Energiatehokkuus, energiatehokkuussopimus, ilmastonmuutos, ilmastotyö, hiilineutraalius
Sivut 47 sivua ja liitteitä 2 sivua
Author Xxxxx Xxxxxxx Year 2023
Subject Energy Efficiency Agreement for the Municipal Sector - Case Kokkola City Supervisor Xxxxx Xxxxxxxxx
Climate change is one of the major global problems and municipalities play an important role in tackling climate change. International and national climate policy guides the climate actions and work of municipalities. The EU aims to be the world's first climate-neutral continent by 2050, and Finland aims to be carbon neutral by 2035.
This bachelor’s thesis was commissioned by the City of Kokkola. The city joined the Hinku (Towards Carbon Neutral Municipalities) network in June 2022. As a member of the Hinku network, the City of Kokkola aims to reduce greenhouse gas emissions by 80 % from the 2007 level by 2030. In addition, the membership of the Hinku network obliges the city to join the Energy Efficiency Agreement between the Ministry of Employment and the Economy, the Energy Authority and the Association of Finnish Local and Regional Authorities.
The goal of this thesis was to determine the level of energy consumption and energy efficiency of the City of Kokkola in 2021. In addition, the joining process of other municipalities was examined, as well as how energy efficiency activities have been organised in these municipalities and what kind of energy efficiency measures have been implemented. Therefore, the objective of this thesis was also to provide the basis for the City of Xxxxxxx'x energy efficiency action plan.
Based on the thesis, it can be concluded that the process of signing the Energy Efficiency Agreement and the energy efficiency activities after the accession to the Agreement require resources and know-how, but the work is profitable. It was also recognised that voluntary energy efficiency agreements are an effective way to reduce energy consumption and greenhouse gas emissions. Good organisation and planning are necessary in order to achieve efficient and proficient energy efficiency operations in the City of Kokkola
Keywords Energy efficiency, energy efficiency agreement, climate change, climate action, carbon neutrality
Pages 47 pages and appendices 2 pages
Sisällys
3.4 Suomen ilmastopolitiikka 8
3.5.1 Kuntien ilmastosuunnitelmat 8
4 Energiatehokkuus ja kunta-alan energiatehokkuussopimus 10
4.1 Kunta-alan energiatehokkuus 10
4.2 Rakennusten energiatehokkuus 12
4.2.1 Rakennusten energiatodistus 13
4.3 Ajoneuvojen energiatehokkuus 15
5.1 Kokkolan kaupunki Hinku-verkoston jäsenenä 16
5.2 Kestävästi kehittyvä Kokkola 2035 18
6 Tutkimusongelma ja -menetelmät 20
7 Energiatehokkuus Seinäjoen kaupungissa ja Muhoksen kunnassa 22
7.1 Energiatehokkuustoiminta Seinäjoen kaupungilla 22
7.2 Energiatehokkuustoiminta Muhoksen kunnassa 25
8 Kokkolan kaupungin energiatehokkuus 27
8.1 Tavoitteet ja velvoitteet 27
8.3 Energiankulutus vuonna 2021 28
8.3.2 Lämmityksen energiankulutus 29
8.3.3 Työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäyttö 31
8.4 Tehdyt energiatehokkuustoimenpiteet 31
8.5 Suunnitteilla olevat energiatehokkuustoimenpiteet 32
8.6 Ehdotetut energiatehokkuustoimenpiteet 33
8.6.3 Ilmanvaihdon käyttötapojen muutokset 37
8.6.4 EG EnerKey -energianhallintajärjestelmä 38
8.6.6 Kiinteistönhoitajien ja käyttäjien opastus 40
9 Pohdinta ja johtopäätökset 41
Liitteet
Liite 1 Haastattelukysymykset / Seinäjoen kaupunki ja Muhoksen kunta Liite 2 Haastattelukysymykset / Kokkolan kaupunki
Liite 3 Opinnäytetyön aineistonhallintasuunnitelma
1 Johdanto
Ilmastonmuutos on tosiasia, jota ei voi ohittaa. Se koskettaa meitä kaikkia ja kunnat ovat tärkeässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tämän työn taustalla on Kokkolan kaupungin Hinku (Kohti hiilineutraalia kuntaa) -jäsenyys. Kokkola liitettiin Hinku-verkostoon kaupunginvaltuuston päätöksellä 13.6.2022. (Kokkolan kaupunki, 2022)
Hinku-verkoston jäsenenä Kokkolan kaupungin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kaupungin strategisena tavoitteena on olla kestävästi kehittyvä hiilineutraali Kokkola vuonna 2035. Hinku-verkoston jäsenyys velvoittaa kaupunkia liittymään työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton väliseen energiatehokkuussopimukseen (KETS). Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat todistetusti toimiva keino vähentää yritysten ja kuntien energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi energiatehokkuuden parantaminen on kustannustehokas keino vähentää päästöjä. (Suomen ympäristökeskus, 2022a; Kokkolan kaupunki, 2021a; Energiatehokkuussopimukset, n.d.)
Tämän työn toiminnallisen osuuden tarkoituksena on selvittää Kokkolan kaupungin energiankulutuksen ja energiatehokkuuden taso vuonna 2021. Työssä keskitytään kaupungin suorassa hallinnassa olevien rakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen sekä kaupungin käytössä olevien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankulutukseen. Toiminnallinen osuus sisältää haastattelututkimukset Seinäjoen kaupungille ja Muhoksen kunnalle. Kvalitatiivisten puolistrukturoitujen haastattelujen avulla oli tarkoitus selvittää kuntien energiatehokkuussopimukseen liittymiseen liittyvää prosessia. Lisäksi selvitettiin, miten kunnissa energiatehokkuustoiminta on järjestetty, ja minkälaisia toimenpiteitä on toteutettu. Näiden pohjalta on tehty ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Työ tulee olemaan pohjana Kokkolan kaupungin energiatehokkuuden parantamisessa ja tutkimuksen avulla luodaan pohja energiatehokkuustoimintasuunnitelmalle.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään ilmastonmuutosta ja kansainvälistä ja kansallista ilmastotyötä ja -politiikkaa sekä energiatehokkuutta. Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka ovat myös kuntien ilmastotyön taustalla. Teoriaosuuden jälkeen esitellään
työn tilaaja ja tutkimusongelma ja -menetelmät. Työn lopussa ovat pohdinta ja johtopäätökset.
Energiakulutustietoja on kerätty kaupungin sisäiseen käyttöön tarkoitetuista, julkaisemattomista lähteistä ja arkistotiedoista. Luvuissa esitetyt taulukot ja muut kulutustiedot perustuvat näihin tietoihin. Lisäksi tietoa on kerätty haastattelemalla Kokkolan kaupungin työntekijöitä.
2 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä globaaleista ympäristöongelmista. Ilmasto on maapallolla muuttunut ja vaihdellut aina, mutta ensimmäistä kertaa muutoksen aiheuttaa ihmisen toiminta. Suurin syy ilmastonmuutokseen on fossiilisten polttoaineiden käyttö eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun poltto, mikä lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
Hiilidioksidin pitoisuus lähti jyrkkään nousuun 1800-luvun lopulla voimistuneen teollistumisen myötä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudennen arviointiraportin mukaan maapallon ilmasto on lämmennyt jo yli asteen verran 1800-luvun lopun jälkeen ja voidaan varmuudella sanoa, että lämpeneminen on aiheutunut ihmisten toimista. Näin nopeaa lämpenemistä ei ole koettu ainakaan 2000 vuoteen. Kuvassa 1 on esitetty, kuinka keskilämpötila on noussut esiteolliseen aikaan verrattuna, ja miten lämpötila tulee nousemaan eri skenaarioissa. (Ruosteenoja, 2022, ss. 3 – 4; ks. myös Taalas, 2021, s.
42)
Kuva 1. Keskilämpötilan nousu maapallolla esiteolliseen aikaan verrattuna. (Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö, 2022)
Vesihöyry (H₂O), hiilidioksidi (CO₂), metaani (CH₄), dityppioksidi (N₂O) ja otsoni (O₃) ovat tärkeimmät ilmakehässä luonnostaan esiintyvät kasvihuonekaasut. Nämä kaasut pidättävät Maan lähettämää lämpösäteilyä ja saavat aikaan luontaisen kasvihuoneilmiön. Ilman tätä ilmiötä maanpinnan lämpötila olisi 20 – 30 astetta kylmempi, ja planeettamme olisi asuinkelvoton. Ihmiskunnan päästöt lisäävät kasvihuonekaasujen määrää koko ajan ja lämmittävät maapalloa entisestään. Vuonna 2019 ilmakehän CO₂-pitoisuus oli 410 miljoonasosaa (ppm), mikä oli suurempi kuin milloinkaan vähintään kahteen miljoonaan vuoteen. CH₄- ja N₂O-pitoisuudet olivat korkeammalla kuin kertaakaan 800 000 vuoteen.
Vuonna 2019 CH₄-pitoisuus oli 1866 miljardisosaa (ppb) ja N₂O-pitoisuus 332 ppb. Kuvasta 2 nähdään miten pitoisuudet ovat kasvaneet kuluneen 10 000 vuoden ja parin sadan vuoden aikaa. Vuoden 1750 jälkeen CO₂-pitoisuus on noussut 47 %, CH₄-pitoisuus 156 % ja N₂O- pitoisuus 23 %. Nämä kasvihuonekaasut, joista CO₂ on ilmastonmuutoksen kannalta tärkein, lämmittävät ilmakehää. Edellä mainittujen lisäksi ihminen on tuottanut ilmakehään myös siellä luonnostaan esiintymättömiä kaasuja kuten halogenoituja hiilivetyjä, jotka ovat erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niiden elinikä ilmakehässä vaihtelee noin vuodesta
tuhansiin vuosiin. (Ilmatieteen laitos, n.d.a.; Ruosteenoja, 2022, ss. 3, 7; Ilmatieteen laitos, n.d.e.; ks. myös Taalas, 2021, s. 38)
Kuva 2. Ilmakehän hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin pitoisuudet viimeksi kuluneen 10 000 vuoden aikana. Harmaissa laatikoissa pitoisuudet vuodesta 1750 tähän päivään. (Ilmatieteen laitos, n.d.d)
2.1.1 Hiilidioksidi (CO₂)
Ilmastonmuutoksen kannalta merkittävin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi (CO₂). Syy tähän on se, että CO₂:n vaikutus ilmakehässä kestää satoja vuosia. Laskelmien mukaan se on aiheuttanut kaksi kolmasosaa maapallon lämpenemisestä. CO₂:n määrän kriittistä rajaa ilmakehässä on pidetty 400 miljoonasosaa (ppm). Tämä raja ylitettiin vuonna 2019, kun pitoisuudeksi mitattiin 410 ppm. Suurin syy pitoisuuden voimakkaaseen nousuun on fossiilisten polttoaineiden käyttö eli kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen poltto sekä biomassan poltto. Toinen merkittävä CO₂:n lähde on trooppisten metsien hävittäminen ja muut maankäytön muutokset. (Taalas, 2021, ss. 42 – 44)
2.1.2 Metaani (CH₄)
Metaani (CH₄) on hiilidioksidin jälkeen toiseksi merkittävin ilmaston lämmittäjä. On arvioitu, että ilmakehän CH₄-päästöistä 2/3 olisi ihmiskunnan tuottamia ja se olisi aiheuttanut 17 % tähänastisesta lämpenemisestä. CH₄:a syntyy mm. riisipelloilla, märehtijöiden suolistossa sekä kaatopaikoilla. Luonnossa CH₄:n lähteitä ovat kosteikot, suot ja vesistöjen pohjakerrokset. Näiden lisäksi CH₄:n lähteitä ovat mm. vuodot öljy- ja kaasulähteistä sekä kaasuputkistoista. CH₄:n vaikutusaika ilmakehässä on noin 11 – 12 vuotta. (Ilmatieteen laitos, n.d.b.; Taalas, 2021, s. 44)
2.1.3 Dityppioksidi (N₂O)
Kolmas merkittävä kasvihuonekaasu on dityppioksidi (N₂O) eli typpioksiduuli tai ilokaasu. Se vastaa noin kuudesta prosentista maapallon lämpenemisestä. N₂O:a muodostuu maaperässä mm. typpilannoitteiden hajotessa, ja vapautuu ilmakehään turvepohjaisilta pelloilta. N₂O:n pitoisuus ilmakehässä on noussut vähemmän verrattuna hiilidioksidiin ja metaaniin, mutta ongelmallisen siitä tekee sen elinikä. Dityppioksidimolekyylien hajoaminen ilmakehässä kestää noin 114 vuotta. (Ilmatieteen laitos, n.d.c.; Taalas, 2021, s. 44)
3 Ilmastotyö
Vielä jokin aika sitten ilmastonmuutoksesta ei uskallettu puhua näin laajasti ja se nähtiin hyvin herkkänä aiheena, vaikka tieteellistä tutkimusta ilmastonmuutoksesta on pitkältä ajalta. Tilanne on muuttunut, kun on huomattu, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään aiheuttaen erilaisia sään ja ilmaston ääri-ilmiöitä, kuten helleaaltoja, rankkasateita, kuivuutta ja trooppisia hirmumyrskyjä. Tämän lisäksi on saatu tieteellistä näyttöä siitä, että ihmiskunnan päästöt aiheuttavat ilmastonmuutosta ja säiden ääri-ilmiöiden lisääntymistä. (Ruosteenoja, 2022, ss. 7 – 10)
Maailman ilmatieteellinen järjestö (WMO) ja YK:n ympäristöohjelma (UNEP) järjestivät maailman ensimmäisen ilmastokonferenssin Genevessä jo vuonna 1979. Yksi kokouksen merkittävistä päätöksistä oli perustaa hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC), joka tuottaa ilmastopolitiikan päätöksenteon tueksi tarvittavaa tieteellistä tietoa. Tämän jälkeen kesti kuitenkin vielä yhdeksän vuotta ennen kuin IPCC lopulta perustettiin vuonna 1988. (Syke, 2022; Taalas, 2021, ss.67 – 68)
Seuraava merkittävä askel ilmastotyössä oli Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestetty ympäristökonferenssi. Siellä päätettiin YK:n ilmastonmuutosta koskevasta puitesopimuksesta eli YK:n ilmastosopimuksesta (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC), jonka myös Suomi ratifioi. Sopimuksen tavoite on hyvin yksinkertainen. Tavoitteena on vakiinnuttaa kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä tasolle, mikä ei vahingoita ilmastoa. Sopimuksen ylin päätöksentekoelin on vuosittain järjestettävä osapuolten konferenssi Conference of the Parties (COP). Rio de Janeiron puitesopimuksen lisäksi YK on saanut aikaan kaksi muuta merkittävää sopimusta: Kioton ja Pariisin sopimukset. (Syke, 2022; Taalas, 2021, ss.67 – 68)
3.1 Kioton sopimus
Kioton sopimus oli ensimmäinen yritys saada päästöt kuriin Japanin Kiotossa vuonna 1997. Suurimmista päästöjen tuottajista Yhdysvallat ei suostunut allekirjoittamaan sopimusta,
Kanada irtautui siitä ja Kiina sekä Intia kehitysmaina eivät kuuluneet sopimuksen piiriin. Pöytäkirja astui voimaan vasta vuonna 2005, kun Venäjä vihdoin ratifioi sen. Vaikkei merkittäviä muutoksia saatukaan aikaiseksi, sopimuksen avulla 36 teollisuusmaata vähensivät lopulta päästöjään. (Taalas, 2021, ss. 132 – 133; Xxxxxxx.xxx, n.d.)
3.2 Pariisin sopimus
Kööpenhaminassa vuonna 2009 YK:n ilmastosopimuksen 15. osapuolikokouksessa (COP 15) yritettiin saavuttaa Kioton sopimusta kattavampi ja merkittävämpi sopimus saamalla USA, EU, Kiina ja Intia mukaan. Kokous kuitenkin epäonnistui. Seuraava yritys sopimuksen vahvistamiseksi tehtiin vuonna 2015 Pariisissa (COP 21). Kokouksessa saatiin sovittua uusi, kattavampi ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, joka täydentää vuoden 1992 YK:n ilmastosopimusta. Tähän mennessä kaikki maailman maat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta ovat ratifioineet sopimuksen. Pariisin sopimuksen keskeisin tavoite on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kääntäminen laskuun mahdollisimman pian. YK ei aseta maille päästövähennysvelvoitteita vaan maat asettavat itse päästövähennystavoitteensa. Tasapaino päästöjen ja niitä sitovien nielujen välille pyritään saavuttamaan tämän vuosisadan jälkipuoliskolla. Lisäksi on asetettu pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. (Taalas, 2021, ss. 133 – 137; Ympäristöministeriö, n.d.a.)
3.3 EU:n ilmastopolitiikka
Kansainvälinen ilmastotyö ja -politiikka ovat myös EU:n ilmastopolitiikan pohjana. EU tavoittelee, että Eurooppa tulisi olemaan maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Ensimmäinen välietappi kohti tätä tavoitetta on kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentäminen 55 %:lla vuoteen 2030 mennessä (55- valmiuspaketti). Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelmassa (European Green Deal) esitellään keinot, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Tavoitteena on ohjata EU:ta kohti vihreää siirtymää lähinnä lainsäädännön avulla. EU:n lainsäädäntöä lähdettiin mukauttamaan vastaamaan paremmin ilmastotavoitteita, ja uusi eurooppalainen ilmastolaki astui voimaan kesällä 2021. Toisena keinona EU on ottanut käyttöön oikeudenmukaisen
siirtymän rahaston, jonka avulla tuetaan kustannuksia, joita vihreästä siirtymästä koituu. (Eurooppa-neuvosto, 2022a)
3.4 Suomen ilmastopolitiikka
Suomen ilmastopolitiikan taustalla ovat EU:n asettamat lait ja säädökset. Keskeisimpinä kuntienkin toimintaa ohjaavana lakina on 1.7.2022 voimaan tullut uusi ilmastolaki. Lakiin on kirjattu uudet kansalliset päästövähennystavoitteet, jotka ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % (pyrkien -95 %) vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Lain mukaan Suomen on oltava hiilineutraali vuonna 2035. Lakiin on kirjattu myös velvoite hiilinielujen vahvistamisesta, ja sitä täydennettiin 1.3.2023 voimaan astuneella kuntien velvoitteella laatia ilmastosuunnitelma. (Ympäristöministeriö, n.d.b.)
3.5 Kuntien ilmastotyö
Kansainväliset tavoitteet velvoittavat Suomea hillitsemään ilmastonmuutosta ja toimia tarvitaan myös kunnilta, koska Suomen ilmastopolitiikka ohjaa kuntien toimintaa. Kunnat ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä kunnat vastaavat mm. paikallisesta kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta ja ympäristökasvatuksen järjestämisestä. Näiden keinojen lisäksi kunta pystyy myös vaikuttamaan tuottamiinsa päästöihin esimerkiksi julkisten hankintojen kautta. Julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 47 miljardilla eurolla, joten on sanomattakin selvää, että niiden avulla voidaan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toinen merkittävä keino kunnilla on vähentää omistamiensa kiinteistöjen aiheuttamia päästöjä erilaisilla energiaratkaisuilla. Tässä opinnäytetyössä keskitytään kunnan energiankulutukseen, ja kuinka sitä pystyttäisiin vähentämään. (Suomen ympäristökeskus, 2022b; Motiva Oy, 2022a)
3.5.1 Kuntien ilmastosuunnitelmat
Uuden ilmastolain myötä kunnille tuli velvoite laatia jatkossa ilmastosuunnitelma. Tämä on keino vahvistaa kuntien ilmastotyötä, ja saada kaikki Suomen kunnat mukaan ilmastotyöhön.
Hallituksen esityksen (239/2022 vp) mukaan uutta ilmastolakia muutetaan lisäämällä pykälä 14 a § kunnan ilmastosuunnitelmasta. Pykälän mukaan kuntien on laadittava tai päivitettävä ilmastosuunnitelma valtuustokausittain. Halutessaan kunta voi myös laatia yhteisen suunnitelman alueen muiden kuntien kanssa. Suunnitelmassa tulee esittää päästöjen vähentämistavoite; toimet, joilla päästöjä vähennetään; tiedot päästöjen kehityksestä sekä tiedot suunnitelman toteutumisen seurannasta. Eduskunta hyväksyi esityksen ja laki astui voimaan 1.3.2023 (Ympäristöministeriö, n.d.c.).
3.5.2 Kuntaverkostot
Erilaiset kuntaverkostot voivat olla kuntien tukena ilmastotyössä. Suomen ympäristökeskus koordinoi Hinku-verkostoa, johon on tällä hetkellä liittyneenä yli 80 erikokoista kuntaa ympäri Suomea. Myös Kokkolan kaupunki on liittynyt Hinku-verkostoon. Hinku-kunnat tavoittelevat 80 % päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasolta. Kuvassa 3 on esitetty muita ilmastotyötä tukevia verkostoja. (Suomen ympäristökeskus, 2022)
Kuva 3. Kuntien ilmastoverkostoja. (Suomen ympäristökeskus, 2022c)
4 Energiatehokkuus ja kunta-alan energiatehokkuussopimus
Energiatehokkuuden parantaminen on yksi kustannustehokkaimmista ratkaisuista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ja se hyödyttää suoraan ympäristöä. Energian käytön vähentäminen myös laskee energian hintaa ja parantaa huoltovarmuutta. Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tehokas keino parantaa energiatehokkuutta. Sopimuksiin on liittynyt jo yli 730 yritystä ja 138 kuntaa tai kuntayhtymää. Vuosina 2017 – 2021 mukana olleet yritykset ja kunnat tehostivat vuosittaista energiankäyttöään yhteensä 10,3 terawattitunnilla. Määrä vastaa 515 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankäyttöä. Vuotuiset hiilidioksidipäästöt vähenivät yhteensä n. 2,3 miljoonaa tonnia, mikä vastaa 222 000 keskivertosuomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.
Energiansäästötoimet vähensivät vuotuisia energiankustannuksia yhteensä 431 miljoonaa euroa. Kunta-alalla kustannussäästö oli 18 miljoonaa euroa vuodessa. (Euroopan unioni, 2022; Energiatehokkuussopimukset, n.d.)
4.1 Kunta-alan energiatehokkuus
Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) on vapaaehtoinen kunnan, työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus. Se on eräänlainen energiatehokkuusvelvoitejärjestelmä, jonka avulla toteutetaan Suomessa kansallista energiapolitiikka. Energiapolitiikassa energiansäästöllä ja energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen sija. (Kunta-alan energiatehokkuussopimus, 2016, s.1)
KETSin taustalla on Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi, joka astui voimaan 4.12.2012 (EED, 2012/27/EU). EED:n muutos (2018/2002/EU) astui voimaan 24.12.2018. Energiatehokkuussopimusjärjestelmällä pyritään saavuttamaan direktiivin 7. artiklan sitova sekä 3. artiklan ohjeellinen energiatehokkuustavoite. EED:n 7. artikla velvoittaa energian jakelijoita ja/tai energian vähittäismyyntiyrityksiä. Kunnan kokonaan tai osittain omistama energiantuotanto, -siirto ja -jakelu tai vastaavat toiminnot ovat KETSin ulkopuolella, joten 7. artikla ei koske KETSiä. 3. artiklan mukaan Suomen on asetettava ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite vuodelle 2020. Suomi asetti vuoden 2020 energiatehokkuustavoitteeksi energian loppukulutuksen absoluuttisen tason 310 TWh. Tätä
vastaava primäärienergian kulutuksen absoluuttinen taso on 417 TWh. Lisäksi KETS-toiminta tukee mm. EED:n artikloja 4 ja 5 (rakennusten energiatehokkuus), 6 ja 19 (julkisten
hankintojen energiatehokkuus), 8 (energiakatselmukset), 12 ja 17 (viestintä) sekä 14 ja 15 (energiantuonta ja jakelu). Energiatehokkuuden ja energiansäästön lisäksi KETSin tavoitteena on uusiutuvan energian edistäminen. EED on toimeenpantu 1.1.2015 voimaan tulleella energiatehokkuuslailla (1429/2014). (Kunta-alan energiatehokkuussopimus, 2016, ss. 1 – 2; Motiva Oy, 2022b)
Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat todistetusti toimiva keino vähentää kuntien ja yritysten energiankulutusta. Suomi on selvästi alittanut vuodelle 2020 asetetun ohjeellisen 310 terawattitunnin rajan ja primäärienergialle asetetun 417 terawattitunnin rajan. Myös 7. artiklan mukainen sitova energiansäästövelvoite ylittyi selvästi. Toteutunut energiansäästö oli vuoden 2020 lopussa yli 85 % enemmän kuin kansallinen velvoite.
Parhaillaan neuvoteltavana oleva 55-valmiuspaketti tulee tiukentamaan energiatehokkuustavoitteita entisestään. Uusien ehdotettujen sääntöjen mukaan EU:n jäsenmaiden tulisi vähentää energian loppukulutusta vuosittain ja vähitellen saavutettava 1,5 % vuosittainen vähennys. Euroopan neuvosto on sopinut erityisestä velvoitteesta, jonka mukaan julkisen sektorin on vähennettävä energiankulutusta vuosittain 1,9 %, kun julkista liikennettä ja asevoimia ei oteta huomioon. Lisäksi on sovittu, että julkinen sektori panostaa energiatehokkuuteen kunnostamalla rakennuksiaan yhteensä 3 % rakennusten lattiapinta- alasta vuosittain. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2022; Euroopan unioni, 2022; Eurooppa- neuvosto, 2022b)
KETSissä energiansäästöllä tarkoitetaan energian loppukulutuksen vähentämistä nykytasosta energiatehokkuustoimenpitein tai tulevan kulutuksen vähentämistä verrattuna siihen määrään, joka toteutuisi ilman toimenpiteitä. Kaupungin kokonaiskulutuksen ei siis tarvitse välttämättä laskea, vaan energiatehokkuuden on parannuttava. Energiansäästö määritetään mittaamalla tai laskennallisesti arvioimalla energiankulutus ennen energiatehokkuustoimeenpiteen toteuttamista ja sen jälkeen. Toimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä laitteiden käyttöön, toimintatapoihin, toimintaympäristöön tai käyttäytymiseen. (Kunta-alan energiatehokkuussopimus, 2016, s. 2)
4.2 Rakennusten energiatehokkuus
Rakennukset kuluttavat noin 40 % kaikesta käyttämästämme energiasta. Rakennusten energiatehokkuudella voimme siis merkittävästi vaikuttaa ilmaston hyvinvointiin ja hillitä ilmastonmuutosta. Energiatehokkuus myös pienentää rakennuksen käyttökustannuksia, kun energiaa kuluu vähemmän. (Ympäristöministeriö, n.d.d.)
Rakennusten rakentamista ja korjaamista ohjataan lainsäädännön avulla, ja tavoitteena on mm. saada rakennukset energiatehokkaammiksi, lisätä uusiutuvan energian käyttöä, pienentää energiankulutusta ja vähentää päästöjä. Uusien rakennusten kohdalla tämä toteutuu rakennuslupa- ja rakentamisvalvonnassa, mutta vanhan rakennuskannan osalta toteutus on haastavampaa. Energiatehokkuutta ohjaavia säädöksiä ovat:
• Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU) ja sen muutos (2018/44/EU)
• Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)
• Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999)
• Laki rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013)
• Laki rakennuksen energiatodistustietojärjestelmästä (147/2015)
• Valtioneuvoston asetus rakennuksen energiatodistuksen laatijan pätevyydestä ja kevennetyn energiatodistusmenettelyn edellytyksistä (170/2013)
• Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta (1048/2017)
• Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017)
• Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista (788/2017)
• Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (4/13) ja sen muutos (2/17)
(Myyryläinen, 2019, ss. 8, 188)
Uudisrakentamisessa energiatehokkuus tulee huomioida jo suunnittelu- ja tuotantovaiheessa. Tämän jälkeen, kun uusi rakennus otetaan käyttöön, pitää tilat virittää toimintakuntoon eli käyttöä ja kuormituksia vastaavaksi. Virittäminen vaatii aikaa ja säätöjen
toimivuutta tulee seurata ja tarkistaa käytön aikana. Näillä käyttöteknisillä toimenpiteillä rakennusten energiatehokkuutta kannattaa ensisijaisesti parantaa:
• huonelämpötilat käytön mukaisiksi
• lämpöhäviöistä, käytöstä ja auringosta saatavan energian hyödyntäminen
• ilmanvaihto käytön ja asetusten mukaisiksi
• vuotoilma mahdollisimman pieneksi
• lämpimän veden käyttö vain tarpeen mukaan
• valaistukset käytön mukaisiksi ja energiatehokkaat lamput
• laitteiden käyttö energiaa säästävästi. (Myyryläinen, 2019, ss. 35 – 36)
4.2.1 Rakennusten energiatodistus
Asetusten mukaisten energiatodistusten tavoitteena on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen. Laissa rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013 § 2) on säädetty, että rakennuksen omistaja vastaa siitä, että energiatodistus hankitaan, ja että sitä tai siinä olevia tietoja käytetään kyseisessä laissa säädetyissä tilanteissa. Energiatodistusten laadinnan pääasiallinen tarkoitus on antaa rakennuksen ostajalle tai vuokraajalle luotettavaa tietoa rakennuksen energiateknisistä ominaisuuksista. Todistuksen laskentatapa soveltuu myös kiinteistön energiatehokkuuden laskennan perustaksi, kun kohdetta ei olla myymässä tai vuokraamassa vaan halutaan parantaa sen energiatehokkuutta. Kuvassa 4 on esitetty, miten energiatodistus laaditaan. (Myyryläinen, 2019, ss. 36 – 37)
Kuva 4. Energiatodistuksen laadinta. (Xxxxxxxxxxx, 2019, s. 37)
Rakennuksen tarkastus
piirustusten avulla.
Rakennuksen tarkastus paikan päällä. Selvitetään onko kohde lähtötietojen mukainen, ja onko energiaa säästäviä toimenpiteitä jo tehty.
Säädösten mukainen laskenta. Xxxxxxx selville rakennuksen energiankulutus.
Selvitetään toimenpiteet, joilla energiankulutusta ja -hankintaa pienennetään taloudellisesti.
Tarkastellaan millä energiamuodolla rakennuksen kuluttama energia tuotetaan
4.2.2 Energiakatselmukset
Energiakatselmus on yksi työkalu rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen. Katselmus tehdään yleensä energiatodistuksen laadinnan yhteydessä, mutta se voidaan laatia myös erikseen, kun halutaan selvittää energiakorjausten kannattavuutta.
Katselmuksessa keskitytään energiankulutuksen vähentämiseen, joten käyttöteknisten virheiden poistamisella on suuri merkitys. Energiakatselmus tuottaa tietoa energian- ja kustannusten säästöistä, näyttää vaikutukset CO₂-päästöihin, ja sen avulla selvitetään uusiutuvien energialähteiden potentiaalista käyttöä. (Xxxxxxxxxxx, 2019, s. 90)
Kiinteistön energiakatselmus on tarkoitettu liike- ja palvelurakennuksille, joissa käytetään tavanomaisia taloteknisiä järjestelmiä. Se soveltuu myös suurten tai tekniikaltaan monimutkaisten palvelualan rakennusten (esim. uimahallin) katselmusmenetelmäksi.
Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa kartoitetaan uusiutuvan energian kannattavia lisäämismahdollisuuksia. Sen avulla voidaan suunnitella tulevaisuuden toimenpiteitä. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee energiakatselmuksia. Tukimahdollisuuksista kerrotaan lisää
kappaleessa 8.6.5. (Motiva Oy, 2021; Motiva Oy, 2023b; ks. myös Kunta-alan energiatehokkuussopimus, 2016, s. 9)
4.3 Ajoneuvojen energiatehokkuus
Ajoneuvojen oikeanlaisella valinnalla voidaan säästää rahaa ja ympäristöä sekä parantaa energiatehokkuutta. Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista (740/2021) säätää julkisia ajoneuvojen hankintoja. Laki koskee julkisia hankintayksiköitä, joita mm. kaupungit ja kunnat ovat. Lain luvussa 2 säädetään mm. henkilöautoja, kevyitä hyötyajoneuvoja ja kuorma-autoja koskevista vaatimuksista. Esimerkiksi uusien henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöt saavat olla ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla (2.8.2021 – 31.12.2025) enintään 50 g CO₂/km. Lain luvussa 3 säädetään ajoneuvoja koskevista vähimmäisosuuksista. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla palveluiden toteuttamiseen hankittujen henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen kokonaislukumäärästä vähintään 20 % pitää olla lain mukaisia ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita ajoneuvoja. Lain mukaan ympäristöystävällinen ja energiatehokas kuorma-auto on ajoneuvo, joka käyttää vaihtoehtoista polttoainetta.
Vaihtoehtoisista polttoaineista on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/94/EU artiklassa 2.
Ajoneuvon valinnan lisäksi myös ajotavalla voidaan vaikuttaa ajoneuvojen energiankulutukseen. Taloudellisen ajotavan omaksuminen on tehokas ja edullinen keino vaikuttaa ajoneuvojen energiankulutukseen. Ajotapaa voi muuttaa taloudellisemmaksi mm. vähentämällä auton sähkölaitteiden käyttöä (sähkölaite lisää polttoaineenkulutusta helposti 0,5–1,0 l/100 km), moottorin esilämmityksellä, ajoreitin suunnittelulla, hyödyntämällä auton omaa liike-energiaa (esim. risteyksiin ja liikennevaloihin tultaessa käytetään moottorijarrutusta) ja välttämällä suuria nopeuksia sekä ylläpitämällä tasaista nopeutta. (Motiva, 2023a)
5 Työn tilaajan esittely
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Kokkolan kaupungille. Kokkola on keskisuuri kaupunki, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Pohjanlahden rannikolla. Kaupungin väkiluku kasvoi merkittävästi vuonna 2009, kun kaupunkiin liitettiin Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Joulukuussa 2022 kaupungin väkiluku oli 48 039 asukasta. (KaseNet, 2023; Kokkolan kaupunki, 2021d)
Kokkolan kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää 43-jäseninen kaupunginvaltuusto, joka valitaan kunnallisvaaleille joka neljäs vuosi. Valtuusto vastaa kaupungin strategisista linjauksista, toiminnasta ja taloudesta. Se päättää hallinnon järjestämisen perusteista ja valitsee muun muassa kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet. Valtuuston tehtävät on määritelty kuntalaissa sekä hallintosäännössä. Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin kaupunginvaltuuston päätöksiin. Valtuuston valitsemassa kaupunginhallituksessa on 12 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Se johtaa Kokkola-konsernia strategioiden, tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. (Kokkolan kaupunki, 2021b; Kokkolan kaupunki, 2021c)
5.1 Kokkolan kaupunki Hinku-verkoston jäsenenä
Tämän työn taustalla on Kokkolan kaupungin Hinku (Kohti hiilineutraalia kuntaa) -verkoston jäsenyys. Kaupunki liitettiin Hinku-verkostoon kaupunginvaltuuston päätöksellä 13.6.2022 (Kokkolan kaupunki, 2022). Hinku-verkoston jäsenenä kaupungilla on tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80% vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä Hinku- kriteerinä kaupungin on liityttävä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton väliseen kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS). (Suomen ympäristökeskus, 2022a)
Suomen ympäristökeskuksen (n.d.) ALas-järjestelmällä tehdyn laskennan mukaan Kokkolan kaupungin käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vertailuvuonna 2007 560,4 kt hiilidioksidiekvivalenttia (CO₂e). Vuonna 2020 päästöt olivat 364,3 kt CO₂e eli päästöt olivat vähentyneet -35 %. Xxxxx Xxxxxxx saavuttaisi asetetun tavoitteen, pitäisi päästöjen olla
tavoitevuonna 2030 112,1 kt CO₂e. Kuvassa 6 on esitetty Kokkolan kaupungin päästökehitys vuodesta 2007 vuoteen 2020 ja päästövähennysura vuoteen 2030.
Kuva 5. Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Kokkolassa. (Kokkolan kaupunki, 2021e)
Suomen ympäristökeskuksen (n.d.) ALas-järjestelmän laskelman mukaan Kokkolan kaupungin suurimmat päästölähteet ovat lämmöntuotanto 26,4 %, tieliikenne 18,5 % ja maatalous 17,7 %. Kiinteistöjen lämmityksen ollessa suurin päästöjen aiheuttaja Kokkolassa, energiatehokkuustoiminta on merkittävässä roolissa Hinku-tavoitteiden saavuttamisessa.
Kuvassa 7 on esitetty Kokkolan kaupungin käyttöperusteisten päästöjen jakautuminen.
Kuva 6. Päästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2020. (Suomen ympäristökeskus, n.d.a.)
5.2 Kestävästi kehittyvä Kokkola 2035
Kokkolan kaupungin strategiaan 2022 – 2025 kirjattiin uudeksi toiminnan kivijalaksi kaupungin hiilineutraaliustavoite. Kaupungin tavoitteena on rakentaa kestävästi kaupungin menestymisen edellytyksiä tuleville sukupolville ja olla hiilineutraali vuonna 2035.
Strategiakauden menestystekijöiksi ja teoiksi on kirjattu mm. seuraavaa:
• Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -verkostoon liittyminen
• Kestävän kehityksen ja ilmastovaikutusten huomioiminen päätöksenteossa ja resursseissa
• Uudistuvien energiatuotanmahdollisuuksien edistäminen
• Ilmastotietoisuuden lisääminen ja kotitalouksien tukeminen (Kokkolan kaupunki, 2021a)
Kestävän kehityksen tavoitteet on kirjattu mm. Kokkolan kaupungin hankintaohjelmaan. Ohjelmassa on linjattu, että hankintoja suunnitellaan ja toteutetaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Hankinnoissa tulee huomioida ympäristön lisäksi myös kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus esimerkiksi hankinnan työllistävällä vaikutuksella. Kaupungin liittyminen Hinku-verkostoon ja KETSiin edistävät omalta osaltaan kestävää kehitystä.
Taulukossa 1 on kuvattu YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joita Kokkolan kaupungin energiatehokkuustoiminta edistää, ja miten toimenpiteet edistävät tavoitteita. (Kokkolan kaupunki, 2021a)
Taulukko 1. Kokkolan kaupungin energiatehokkuustoimien vaikuttavuus YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. (Suomen YK-liitto, 2017)
YK:n kestävän kehityksen tavoite | Miten toimenpiteet edistävät tavoitetta |
Vähentämällä ympäristön saastumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia | |
Varmistamalla edulliset, luotettavat ja uudenaikaiset energiapalvelut Lisäämällä uusiutuvan energian osuutta Parantamalla energiatehokkuutta | |
Infrastruktuurin kehittäminen ja uudistaminen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseksi Resurssien käytön tehostaminen Ympäristöystävällisten teknologioiden lisääminen | |
Kaupunkien haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen | |
Luonnonvarojen kestävän ja tehokkaan käytön saavuttaminen Kestävien julkisten hankintojen edistäminen | |
Ilmastonmuutosta hillitsevät toimenpiteet integroituna kaupungin suunnitteluun ja toimintaan |
6 Tutkimusongelma ja -menetelmät
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Kokkolan kaupungin energiankulutuksen ja energiatehokkuuden taso vuonna 2021. Tutkimusongelmana on Kokkolan kaupungin liittyminen kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Työssä keskitytään kaupungin suorassa hallinnassa olevien rakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen sekä kaupungin käytössä olevien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankulutukseen. Työ tulee olemaan pohjana Kokkolan kaupungin energiatehokkuuden parantamisessa ja tutkimuksen avulla luodaan pohja energiatehokkuustoimintasuunnitelmalle. Tutkimuskysymyksiä ovat:
• Mikä on Kokkolan kaupungin energiankulutuksen taso vuonna 2021?
• Minkälaisia energiatehokkuustoimia Kokkolan kaupungilla on jo tehty?
• Mitä energiatehokkuustoimia Kokkolan kaupunki voisi tulevaisuudessa tehdä?
• Miten energiatehokkuustoiminta on organisoitu muissa kunnissa?
Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan kirjallisuuskatsauksen, internetlähteiden, Kokkolan kaupungin sisäisten tietolähteiden sekä haastattelujen avulla. Ensin rakennettiin työn teoreettinen viitekehys julkaistun kirjallisuuden ja internetlähteiden avulla, ja tämän jälkeen tietoa syvennettiin Kokkolan kaupungilta saatujen tietojen perusteella. Hirsjärven & Hurmeen (2015, s. 13) mukaan syvällisempi kirjallisuuteen perehtyminen auttaa rajaamaan ja täsmentämään ongelmaa. Lisäksi kirjallisuuskatsaus luo tutkimukselle teoreettisen perustan, ja osoittaa miten ilmiötä on tutkittu aiemmin. Kun tarvittava teoreettinen tietoperusta oli luotu, päätettiin haastatella muissa kunnissa työskenteleviä asiantuntijoita. Empiirinen tutkimus on siis kokonaisuus, joka sisältää monia eri vaiheita (Hirsjärvi & Hurme, 2015, s. 14). Kuvassa 5 on esitetty empiirisen tutkimuksen vaiheet ja kulku.
Kuva 7. Empiirisen tutkimuksen kulku. (Hirsjärvi & Hurme, 2015, s. 14)
Alustava
tutkimusongelma
Aiheeseen
perehtyminen ja ongelman täsmennys
• Tutustuminen
kirjallisuuteen
• Kokeellinen tutkimus
• Survey tutkimus
Aineiston keruu ja
analysointi
• Haastattelu
• Kysely
• Havainnointi jne.
Johtopäätökset ja
raportointi
• Tulosten tulkinta
• Synteesi tuloksista
• Raportin muokkaus ja viimeistely
Haastattelu on yksi tiedonhankinnan perusmuodoista, ja tutkimushaastattelu eri muodoissaan on tiedonhankinnan käytetyimpiä menetelmiä. Haastattelututkimus sopii hyvin tähän työhön tutkimusmenetelmäksi, koska se on hyvin joustava menetelmä, ja sen avulla voidaan saada syvällistä tietoa. Haastattelu sopii hyvin tutkimusmenetelmäksi, kun halutaan syventää saatua tietoa ja selventää vastauksia. Lisäksi oli tiedossa, että aihe voi tuottaa monitahoisesti ja moniin suuntiin viittaavia vastauksia. (Hirsjärvi & Hurme, 2015, ss. 11, 35)
Haastattelututkimukset toteutettiin kvalitatiivisina eli laadullisina puolistrukturoituina haastattelututkimuksina (Jyväskylän yliopisto, 2021a; Jyväskylän yliopisto, 2021b).
Haastattelujen toteutus oli osittain avoin, ja kysymykset hieman vaihtelivat haastateltavasta riippuen. Haastattelukutsu lähetettiin kuudelle henkilölle. Myöntävä vastaus tuli Seinäjoen kaupungilta ja Muhoksen kunnalta. Haastattelut toteutettiin Teamsin avulla, ja ne tallennettiin. Haastattelut kestivät 15 – 50 min. Haastattelujen tulokset esitellään kappaleessa 7.
Haastattelujen avulla oli tarkoitus selvittää, miten kuntien KETSiin liittyminen oli edennyt, ja kuinka energiankulutustietoja kerättiin kunnassa. Lisäksi selvitettiin, kuinka kunnassa energiatehokkuustoiminta oli järjestetty. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään
toimivat prosessit ja toimintatavat, jotka voisivat olla hyödynnettävissä Kokkolan kaupungin energiatehokkuustoimintaan. Haastattelujen avulla voidaan myös benchmarkata eli vertaisarvioida energiatehokkuustoimintaa muissa kunnissa. Ojasalon ym. (2015, s. 43) mukaan benchmarkingissa opitaan vertaamalla omaa toimintaa jonkin toisen toimintaan.
Siinä perusideana on toisilta oppiminen ja oman toiminnan kyseenalaistaminen. Tarkoitus ei ole kuitenkaan suoraan kopioida parhaita käytänteitä toisilta, vaan soveltaa niitä omaan organisaatioon sopiviksi.
7 Energiatehokkuus Seinäjoen kaupungissa ja Muhoksen kunnassa
Tätä opinnäytetyötä varten haastateltiin Seinäjoen kaupungin ja Muhoksen kunnan työntekijöitä. Haastattelujen avulla oli tarkoitus selvittää, miten energiatehokkuustoiminta oli näissä kunnissa organisoitu, ja minkälaisia kokemuksia kunnilla KETS-työstä oli. Tässä kappaleessa esitellään haastattelututkimuksen tuloksia.
7.1 Energiatehokkuustoiminta Seinäjoen kaupungilla
Seinäjoki on keskisuuri kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen väkiluku oli vuoden 2022 lopussa noin 65 300 asukasta. Seinäjoki on Kokkolaa hieman suurempi kaupunki, mutta vertailukelpoinen Kokkolan kanssa. Seinäjoen kaupungin päästöjen jakauma on hyvin samanlainen kuin Kokkolassa. Seinäjoella kaukolämmön aiheuttamat päästöt ovat hieman korkeammat kuin Kokkolassa, mutta vastaavasti Kokkolassa teollisuus aiheuttaa päästöjä enemmän kuin Seinäjoella. Kuvassa 10 on esitetty Seinäjoen ja Kokkolan kaupunkien päästöjakaumat. Kokonaispäästöt per asukas olivat vuonna 2020 molemmissa kaupungeissa samaa kokoluokkaa. Suomen ympäristökeskuksen ALas-järjestelmän laskennan mukaan Seinäjoen päästöt olivat 7,8 tonnia CO₂e per asukas ja Kokkolan päästöt olivat 7,6 t CO₂e per asukas. (Seinäjoen kaupunki, 2023c; Suomen ympäristökeskus, n.d.c.; Suomen ympäristökeskus, n.d.d.)
Xxxx 0. Päästöjen jakauma Seinäjoen ja Kokkolan kaupungeissa vuonna 2020. (Suomen ympäristökeskus, n.d.a.; Suomen ympäristökeskus, n.d.b.)
Seinäjoen kaupunki liitettiin Hinku-verkostoon joulukuussa 2019. Seinäjoki on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030 (Seinäjoen kaupunki, 2023a). Seinäjoen kaupungin kehitysinsinööriä Xxxx Xxxxxxxxxxxxx haastateltiin teams-tapaamisen yhteydessä 1.2.2023 ja Seinäjoen entistä kehitysinsinööriä Xxxxx Xxxxxx 6.2.2023. Puskan mukaan Seinäjoen kaupunki oli mukana jo edellisellä energiatehokkuussopimuskaudella 2008 – 2016. Puska aloitti työnsä Seinäjoen kaupungin kehitysinsinöörinä vuonna 2012, jolloin kaupunki oli ollut liittyneenä KETSiin jo muutaman vuoden. Xxxxxxxxxxx aloitti työt Seinäjoen kaupungilla vuonna 2019. (Xxxxxxxxxxx, haastattelu, 1.2.2023; Puska, haastattelu, 6.2.2023)
Puskan toimiessa Seinäjoen kaupungin kehitysinsinöörinä havaittiin, että kaupungin liittymistiedot olivat virheelliset ja niitä korjattiin vastaamaan kaupungin todellista kulutusta. Virhe oli johtunut siitä, että liittymisvaiheessa oli ilmoitettu koko kaupunkikonsernin energiankulutus, myös tytäryhtiöiden kuten Seinäjoen Energia Oy:n kulutus. Tytäryhtiöt eivät kuitenkaan kuuluneet KETSin piiriin ja näin ollen kaupungin säästötavoite oli laskettu virheellisesti. Energiankulutustiedot laskettiin uudelleen ja Seinäjoen kaupunki asetti uuden säästötavoitteen. (Xxxxx, haastattelu 6.2.2023)
Kun Seinäjoen kaupunki liitettiin KETSiin kaupungilla toimi energiatehokkuustiimi, joka vastasi energiatehokkuustoimien suunnittelusta ja niiden toteuttamisesta. Nykyään kaupungin energiatehokkuustoiminta on vakiintunut eikä erilliselle energiatiimille ole enää
tarvetta. Sen sijaan kaupungilla toimii poikkihallinnollinen Kestävän kehityksen työryhmä, joka käsittelee myös energia-asioita. Tällä hetkellä Rintakallio vastaa Seinäjoen kaupungin energiatehokkuustoimien suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä KETS-raportoinnista. (Xxxxxxxxxxx, haastattelu, 1.2.2023)
Rintakallion (haastattelu, 1.2.2023) mukaan KETS työllistää häntä kohtuullisen vähän. Seinäjoen kaupungilla on käytössä EG EnerKey -energianhallintapalvelu, jonka avulla esim. KETS-raportointi tehdään. Energiatehokkuustoimenpiteet Tero kerää manuaalisesti kiinteistöjohtamisen ohjelmistoon, Xxxxxxxx Manageriin.
Seinäjoella energiatehokkuustoiminta on aloitettu laittamalla perusasiat kuntoon. Merkittävimpiä energiatehokkuustoimia ovat olleet mm. kiinteistönhoitajien täydennyskoulutukset ja talotekniikan kuntoon laittaminen (esim. kiinteistöautomaation ja kiinteistöjen ilmanvaihtojen kuntoon laittaminen). Ilmanvaihtoja on säädetty toimimaan täydellä teholla vain silloin, kun siellä on käyttäjiä. Muun ajan ilmanvaihdot toimivat osateholla. Ilmanvaihtojen säätelyssä on ollut apuna XxxxXxxx tekoäly, joka lukee kiinteistön käyttöprofiilia vedenkulutuksen perusteella. Tekoäly vertaa analysoimaansa käyttöprofiilia ilmanvaihdon aikaohjelmiin ja huomauttaa, jos käyttöprofiilissa ja ilmanvaihdon käytössä on eroja. (Xxxxxxxxxxx, haastattelu, 1.2.2023)
Seinäjoella on muutamissa sähkölämmitteisissä kiinteistöissä käytössä OptiWatin järjestelmä, joka säätelee kiinteistöjen lämpötiloja. Se ohjaa kiinteistöjen lämmitystä huonekohtaisesti ja käyttötarpeiden mukaan. Seinäjoella tämä tarkoittaa kiinteistöjen lämpötilojen laskua 21 asteesta 18 asteeseen käyttöajan ulkopuolella. (Xxxxxxxxxxx, haastattelu, 1.2.2023)
Seinäjoen kaupunki on hakenut erilaisia rahoituksia ja tukia muutamiin hankkeisiin. Esimerkiksi Ympäristöministeriön rahoittamassa ”Tarkenoo iliman palttoota ja rasoja” - hankkeessa on parannettu kaupungin omistamien n. 40 suurimman kiinteistön energiatehokkuutta huonelämpötilojen automaattisella pudottamisella käyttöaikojen ulkopuolella 2 – 3 asteella. Muita rahoitettuja hankkeita ovat olleet mm. uusien- ja saneerauskohteiden aurinkopaneelien asennukset ja öljylämmityksestä luopuminen.
Aurinkovoimalahankkeisiin on hyödynnetty valtion korotettua energiatukea, jota on mahdollista saada KETSiin liityttyä. Öljylämmitteisten kiinteistöjen lämmitysjärjestelmän vaihtoon on saatu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen avustusta. Tulevaisuudessa Seinäjoen kaupungilla on tarkoitus rakentaa sähköautojen latauspaikkoja, vaihtaa loisteputkivalaisimia led-valaisimiin ja hyödyntää digitalisaatiota kiinteistöautomaatiossa. (Seinäjoen kaupunki, 2023b; Rintakallio, haastattelu, 1.2.2023)
Rintakallion (haastattelu, 1.2.2023) mukaan Seinäjoen kaupunki on hyötynyt paljon KETSiin liittymisestä. KETS-työn kautta tulee aktiivisesti kerättyä tietoa energiankulutuksesta ja - säästöistä. Kun energiatietoja kerätään jatkuvasti, on helpompi mm. raportoida energiankulutuksesta kaupunkikonsernin sisällä esimerkiksi kaupunginhallitukselle.
Energiatehokkuustoiminta on tuonut myös taloudellista hyötyä kaupungille. Lisäksi energiatehokkuustoiminta lisää työmotivaatiota, kun työntekijät tietävät tekevänsä merkityksellistä työtä.
7.2 Energiatehokkuustoiminta Muhoksen kunnassa
Muhos on pieni ja ketterä kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Se sijaitsee 35 kilometriä Oulusta kaakkoon. Muhoksen väkiluku oli vuonna 2021 noin 8 900 asukasta. Muhos ei kokonsa puolesta ole vertailukelpoinen Kokkolan kaupungin kanssa, mutta hyvä esimerkki siitä kuinka pienessä kunnassa energiatehokkuustoiminta on organisoitu. (Muhos, n.d.; Tilastokeskus, 2022)
Muhoksen kunnan teknistä johtajaa Xxxxx Xxxxx haastateltiin 8.2.2023 ja isännöitsijää Xxxxx Xxxxxxx 9.2.2023 teams-tapaamisen yhteydessä. Xxxxx mukaan Muhoksen kunta on liitetty Hinku-verkoston jäseneksi vuonna 2016. KETSin kunta allekirjoitti maaliskuussa 2017.
Energiankulutustiedot kerättiin manuaalisesti laskuilta, mikä työllisti paljon. Kunta sai kuitenkin apua liittymisvaiheessa, kun Muhos oli mukana Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa hankkeessa Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnille (VÄHÄHIKU), jonka tavoitteena oli uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen.
Muhoksen kunta liittyi KETSiin hankkeen aikana, ja Suomen ympäristökeskus auttoi kuntaa liittymistietojen keräyksessä. (Xxxx, haastattelu, 8.2.2023; Xxxxxx, haastattelu 9.2.2023)
Muhoksen kunnassa toimii Hinku-työryhmä, joka vastaa yleisesti ilmastotavoitteiden saavuttamisesta. Erillistä energiatyöryhmää ei kunnalla ole, mutta liittymisvaiheessa toimi oma VÄHÄHIKU-hankkeen työryhmä, joka vastasi mm. toimintasuunnitelman laatimisesta. Tällä hetkellä kunnan energiatehokkuustoiminnasta vastaavat tekninen johtaja Xxxxx Xxxx, kiinteistöpäällikkö Xxxxxx Xxxxxxxx ja isännöitsijä Xxxxx Xxxxxx. Similä vastaa Muhoksen kunnan KETS-raportoinnista. (Xxxx, haastattelu, 8.2.2023; Xxxxxx, haastattelu 9.2.2023)
Muhoksen kunnassa on energiatehokkuustyötä tehty jo pitkään. Kunnassa on energiatehokkuutta parannettu mm. ilmanvaihtokoneiden puhaltimien vaihdolla, automaation lisäämisellä ja talotekniikan optimaalisilla säädöillä. Vuonna 2016 asennettiin 42kW tehoinen aurinkovoimala liikuntahallin katolle, ja kolmella koululla on vaihdettu öljylämmitys maalämpöjärjestelmään. Uusimpana toimenpiteenä on Muhoksen kunnantalolla pilotoitu energianvarastointiin liittyvä ratkaisu. Kunnantalolle on hankittu 100 kWh akku. Akku varataan täyteen yöllä, kun pörssisähkön hinta on alhaalla, ja energia käytetään päivällä, kun sähkön hinta on korkealla. Akku on Muhoslaisen Cactos TKI-yrityksen akku, joka on valmistettu kierrätetyistä akuista. Xxxxx mukaan järjestelmä toimisi hyvin esimerkiksi yhdistettynä aurinkovoimalaan. Kun aurinko paistaa ja voimala tuottaa sähköä yli tarpeen, se voitaisiin varastoida akkuun. Lisäksi Xxxx näkee, että akkujen käyttö hajautetussa järjestelmässä voisi olla potentiaalinen ratkaisu energiaongelmiin suuritehoisina varavoimajärjestelminä säätäen paikallista energiankulutusta ja kulutuspiikkejä. (Remes, 2021; Xxxx, haastattelu, 8.2.2023)
Tulevaisuudessa Muhoksen kunnassa nähdään isona mahdollisuutena aurinkovoiman ja akkujen käytön lisääminen. Lisäksi valaistuksen ohjausta tullaan uusimaan. Ohjaus toimii tällä hetkellä manuaalisesti, ja tavoitteena olisi nykyaikaistaa ohjausta. Tarkoitus on ottaa käyttöön valaisimien etäohjaus ja liittää valaisinkeskukset rakennusautomaatioon. Tämä tehostaa valaisimien ohjausta ja helpottaa raportointia. (Xxxx, haastattelu, 8.2.2023)
Muhoksella pyritään parantamaan energiatehokkuutta myös yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Kunnassa on mm. selvitetty geotermisen energian käyttöä Kirkkosaaren uudella asuinalueella. Geoterminen energia voisi toimia keskitetysti lämmitysjärjestelmän energialähteenä. Yhtenä merkittävänä projektina Muhoksella tulee olemaan
energiayleiskaavan laadinta, jonka avulla huomioidaan maankäytön suunnittelussa energia- asiat. Kaavan laadinta aloitetaan vuonna 2023. Energiayleiskaavan laadinnassa mietitään laaja-alaisesti energian tuotannon, siirron ja varastoinnin mahdollisuudet. (Remes, 2021; Xxxx, haastattelu, 8.2.2023)
Muhoksella on aktivoitu myös kiinteistöjen käyttäjiä energiansäästössä. Kunnassa on otettu käyttöön 50/50-menetelmä yhdessä koulussa ja päiväkodissa. Menetelmän tavoitteena on vähentää sähkön-, lämmön- ja vedenkulutusta. Jos energiaa on säästynyt, kunta palauttaa puolet rahallisesta säästöstä koululle tai päiväkodille, ja he saavat itse päättää rahan käytöstä. (Remes, 2021)
Xxxxxxxxx KETS-työssä on ollut se, että toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Kunnan omistukseen tulee uusia rakennuksia ja vanhoja poistuu. Vaikka haasteita on ollut, Xxxx kokee, että työ on ollut kannattavaa, ja kannustaa kuntia lähtemään mukaan energiatehokkuussopimukseen. Esimerkiksi katu- ja ulkovalaistuksen osalta on saatu selkeää taloudellista etua, kun vanhat valaisimet on vaihdettu led-valaisimiin. (Xxxx, haastattelu, 8.2.2023)
8 Kokkolan kaupungin energiatehokkuus
Hinku-verkostoon liittyneiden kuntien velvoitteena on allekirjoittaa kunta-alan energiatehokkuussopimus. Kokkolan kaupunki liittyy sopimukseen kesken sopimuskautta 2017 – 2025. Ennen sopimuksen allekirjoittamista selvitettiin kaupungin energiakulutuksen taso vuonna 2021, joka on viimeisin käytössä oleva normaalia toimintaa edustava kalenterivuosi. Energiakulutuksen perusteella asetetaan ohjeellinen säästötavoite vuodelle 2025, joka on vähintään 7,5 %.
8.1 Tavoitteet ja velvoitteet
Liittyessään kunta-alan energiatehokkuussopimukseen Kokkolan kaupunki on sitoutunut sopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteena on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen osaksi käytössä
olevia ja käyttöön otettavia strategioita, johtamisjärjestelmiä ja toimintasuunnitelmia. Kaupunki on myös velvollinen raportoimaan energiankäytöstään, energiatehokkuustoimenpiteistään ja toimenpiteiden säästövaikutuksista vuosittain. Lisäksi kaupungin on laadittava toimintasuunnitelma, jossa esitetään KETSin mukaisen toimeenpanon organisointi. (Kunta-alan energiatehokkuussopimus, 2016, ss. 5 – 6)
8.2 Energiatyöryhmä
KETSin velvoitteena on energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Jotta tämä tavoite saavutetaan, edellyttää se johdon sitoutumista, ja energiatehokkuustyön hyvää organisointia. Toimenpiteet pitää myös suunnitella ja toteuttaa hyvin. Kokkolan kaupunkiin perustettiin energiatyöryhmä, joka vastaa näiden velvoitteiden täyttymisestä. Työryhmässä on edustettuna kaikki kaupungin hallinnonalat. Lisäksi työryhmään on kutsuttu edustajat seuraavista kaupungin tytäryhtiöistä ja liikelaitoksista: Kokkolan energia Oy, Kokkolan Satama Oy, Nuorisokeskus Villa Elba, Kokkolan Talonhoito Oy, Kokkolan Teollisuuskylä Oy, Kokkolan Vesi ja Oy Ekorosk Ab. Energiatyöryhmän ensimmäisessä kokouksessa 22.2.2023 linjattiin, että Kokkolan kaupunki liittää KETSiin kaupungin suorassa hallinnassa olevien rakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen sekä kaupungin käytössä olevien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankulutuksen. Energiantuotanto, vesihuolto, jätehuolto, satamatoiminnot sekä asuntojen ja toimitilojen vuokraus on rajattu sopimuksen ulkopuolelle, koska niille on olemassa omat energiatehokkuussopimukset. Kaupunki pyrkii myötävaikuttamaan siihen, että näitä kuntapalveluja tarjoavat kaupungin omistamat tai osaomistamat yhtiöt ja liikelaitokset liittyvät omien alojensa energiatehokkuussopimuksiin.
8.3 Energiankulutus vuonna 2021
KETSiä varten Kokkolan kaupungin tuli selvittää energiankulutuksen taso vuodelta, joka on viimeisin käytössä oleva normaalia toimintaa edustava kalenterivuosi. Kulutustietoja lähdettiin keräämään marraskuussa 2022, joten tiedot kerättiin vuodelta 2021. Sopimusta varten tuli selvittää kaupungin suorassa hallinnassa olevien rakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen sekä kaupungin käytössä olevien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäyttö eli lämmön-, sähkön- ja polttoaineiden kulutus.
8.3.1 Sähkönkulutus
Ensimmäisenä selvitettiin Kokkolan kaupungin sähkönkulutus vuonna 2021. Sähköyhtiön kulutusraportilla oli kaikki kaupungin käyttöpaikat luetteloituna yhdelle raportille, mutta KETSiä varten tiedot tarvittiin eriteltynä. Raportilla olivat myös mm. vesilaitoksen kohteet, jotka eivät kuulu KETSiin. Todettiin, että on liian työlästä eritellä sähköyhtiön raportilta palvelurakennusten, ulkovalaistuksen ja kaupungin muu sähkönkulutus, joten päätettiin, että sähkönkulutus arvioidaan matemaattisesti kirjanpitoraporttien avulla.
Kokkolan kaupungilla on käytössä Unit4 kirjanpito-ohjelma. Ohjelmasta saatiin ajettua Excel- raportti sähkönkulutuksesta euroissa kustannuspaikoittain. Excel-raporttia suodattamalla saatiin selville palvelurakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen sekä kaupungin muu sähkönkulutus. Kun sähkönkulutus vuonna 2021 oli saatu selville, selvitettiin keskimääräinen sähkön myynti- ja siirtohinta vuonna 2021. Sähkön keskimääräiseksi myynti- ja siirtohinnaksi saatiin 0,085734 € (alv 0%, sisältää sähköveron). Taulukkoon 2 on kerätty sähkönkulutustiedot vuodelta 2021.
Taulukko 2. Kokkolan kaupungin sähkönkulutus vuonna 2021.
Sähkönkulutuskohde | Sähkönkulutus € (alv 0%) | Sähkönhinta € (myynti + siirto) (alv 0%) | Sähkönkulutus kWh | Sähkönkulutus MWh |
Palvelurakennukset | 2 152 238,26 | 0,085734 | 25 103 672,52 | 25 104 |
Katu- ja muu ulkovalaistus | 570 690,68 | 0,085734 | 6 656 526,93 | 6 657 |
Muu | 16 457,54 | 0,085734 | 191 960,48 | 192 |
8.3.2 Lämmityksen energiankulutus
Seuraavaksi lähdettiin selvittämään kaupungin vuoden 2021 lämmityksen energiankulutusta. Suurin osa kaupungin KETSissä olevista kiinteistöistä on liitettynä kaukolämpöverkkoon, 17 kiinteistöä on öljylämmitteisiä, 2 kiinteistöä lämpenee pelletillä ja pieni osa kiinteistöistä lämpenee sähköllä. Sähköllä lämpenevien kiinteistöjen osalta lämmönkulutus on sähkönkulutustiedoissa.
Kaupungin 84 suurinta kiinteistöä ovat EG EnerKey energianhallinta palvelualustalla. Näiden kiinteistöjen kaukolämmön kulutustiedot kerättiin EnerKey ohjelmasta. Muiden kaukolämpökiinteistöjen kulutustiedot saatiin Kokkolan Energian Kompassi-palvelusta.
Vuonna 2021 kaukolämmön kulutus kaupungin kiinteistöissä oli yhteensä 38 077 MWh.
Öljylämmitteisten kiinteistöjen lämmönkulutus selvitettiin keräämällä öljynkulutustiedot laskuilta. Kun öljynkulutus litroina oli selvitetty, laskettiin energiankulutus käyttäen Tilastokeskuksen julkaisemia polttoaineiden tehollisia lämpöarvoja ja tiheyksiä vuodelta 2017 (kuva 8). Kiinteistöjen lämmityksessä käytetään kevyttä polttoöljyä, jonka tiheys on 0,84 t/m³ ja tehollinen keskimääräinen lämpöarvo on 11,94 MWh (Tilastokeskus, n.d.). Kun öljynkulutus litroissa kerrottiin tiheydellä 0,84 t/m³, saatiin selville, paljonko öljyä oli kulunut kiloina. Kun kilot jaettiin tuhannella, saatiin selville, paljonko öljyä oli kulunut tonneina. Kun tonnit kerrottiin kevyen polttoöljyn tehollisella lämpöarvolla 11,94 MWh, saatiin selville mikä oli kyseisen kiinteistön energiankulutus. Vuonna 2021 kevyttä polttoöljyä kului yhteensä 361 343 litraa. Öljyä oli kulunut kiloina 303 528 kg ja tonneina 303,5 tonnia. Vuonna 2021 öljyllä lämpenevien kiinteistöjen energiankulutus oli n. 3 624 MWh.
Pellettilämmitteisten kiinteistöjen energiankäyttö kerättiin laskuilta Unit4-ohjelmasta. Vuonna 2021 pellettilämmitteisten kiinteistöjen energiankulutus oli yhteensä 682 MWh.
Kuva 9. Polttoaineiden teholliset keskimääräiset oletuslämpöarvot ja tiheydet vuonna 2017. (Tilastokeskus, n.d.b.)
8.3.3 Työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäyttö
Kokkolan kaupunki pitää kirjaa omistamiensa työkoneiden ja ajoneuvojen polttoaineiden kulutuksesta. Vuonna 2021 dieseliä oli kulunut 202 095 litraa, polttoöljyä oli kulunut 59 608 litraa ja bensiiniä 2 826 litraa. Polttoaineiden energiankulutus laskettiin samalla kaavalla kuin öljylämmityksen kulutus käyttäen Tilastokeskuksen julkaisemia polttoaineiden tehollisia lämpöarvoja ja tiheyksiä vuodelta 2017 (kuva 8). Kokkolan kaupungin työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäyttö on esitetty taulukossa 3.
Taulukko 3. Kokkolan kaupungin työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäyttö vuonna 2021.
Polttoaine | Kulutus (l) | Kulutus (kg) | Kulutus (tn) | Kulutus (MWh) |
Diesel | 202 095 | 167 738,9 | 167,7 | 2 003 |
Kevyt polttoöljy | 59 608 | 50 070,7 | 50,1 | 598 |
Bensiini | 2 826 | 2 119,5 | 2,1 | 25 |
8.4 Tehdyt energiatehokkuustoimenpiteet
Kokkolan kaupungin omistuksessa on yli 300 kiinteistöä tai huoneistoa, joiden huoneistoala on yhteensä noin 210 700 m² ja tilavuus noin 1 063 400 m³. Tässä kappaleessa esitellään pääpiirteittäin energiatehokkuustoimenpiteet, joita Kokkolan kaupunki on toteuttanut nyt meneillä olevan energiatehokkuussopimuksen 2017 – 2025 toimintakauden aikana. Tiedot on kerätty kaupungin sisäisistä tietokannoista ja haastattelemalla kaupungin työntekijöitä.
Yksi merkittävimmistä Kokkolan kaupungin energiatehokkuustoimista on ollut kaupungintalolla tehty mittava peruskorjaus, joka valmistui vuonna 2020. Remontin ensisijaisena tavoitteena oli parantaa kiinteistön sisäilman laatua, mutta sillä oli merkittävä vaikutus myös kaupungintalon energiatehokkuuteen. Sen yhteydessä mm. uusittiin sähkö-, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät ja asennettiin uusia lämpöeristettyjä ikkunoita.
Remontin yhteydessä kaupungintalon katolle asennettiin vuonna 2019 195kpl 315W tehoista aurinkopaneelia.
Muita merkittäviä energiaremontteja ei kaupungin omistamiin kiinteistöihin ole tehty vuoden 2017 jälkeen. Kokkolan kaupungilla on nyt keskitytty kiinteistöautomaation optimointiin, koska sillä on saatu aikaan merkittäviä säästöjä. Rikkoutuneita laitteistoja ja koneita on vaihdettu mahdollisuuksien mukaan energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin.
Lisäksi Hollihaan koululla ja jäähallilla on vanhat valaisimet vaihdettu uusiin energiatehokkaisiin led-valaisimiin. Pienempänä toimenpiteenä on ollut esimerkiksi EG EnerKey -energiahallintajärjestelmän käytön lisääminen energianhallinnassa. Kaupungin omistamista kiinteistöistä 84 suurinta on EnerKeyn järjestelmässä, jonka avulla kiinteistöjen energiankulutusta voidaan hallita. Kaupunki on ottanut EnerKeyn käyttöön vuonna 2016.
EnerKeyn lisäksi kaupungilla on käytössä One1 -etävalvontapalvelu 25 kiinteistössä. One1 - palvelu lähettää kerran kuukaudessa kiinteistöautomaatiotarkastukseen perustuvat havaintoraportit kohteista. Raportilla on koottuna toimenpidesuositukset perustuen kiinteistöissä tehtyihin havaintoihin.
8.5 Suunnitteilla olevat energiatehokkuustoimenpiteet
Kokkolan kaupunki omistaa 17 öljylämmitteistä kiinteistöä. Näistä kuuteen on tehty lämmitystapavertailu vuosina 2016 – 2021. Yksi suurimmista öljylämmitteisistä kiinteistöistä on Marinkaisten koulu, jonka huonepinta-ala on 1 350m². Koulun öljynkulutus oli vuonna 2021 noin 30 700 litraa, mikä vastaa energiankulutuksessa noin 307,6 MWh:a. Marinkaisten koulun öljylämmityksestä on tarkoitus luopua vuoden 2023 aikana. Koulu tulee olemaan pilottikohteena hankkeessa, jossa lämmitysenergia ostetaan sen tuottajalta. Kiinteistöön ei tulla investoimaan omia laitteita, vaan lämmityksen tuottamiseen tarvittavat laitteet tulee omistamaan lämmitysenergiaa myyvä yritys. Kaupunki tekee sopimuksen lämmitysenergian myynnistä yrityksen kanssa. Yhtenä ehtona sopimuksen syntymiselle on, että lämmityksen tuottamiseen ei saa käyttää fossiilisia polttoaineita. Jos Marinkaisten pilottihanke todetaan hyväksi ratkaisuksi, voidaan samalla periaatteella toteuttaa myös muiden isompien öljylämmitteisten kiinteistöjen lämmitystapamuutokset.
Kaksi kaupungin suurinta kiinteistöä ovat uima- ja jäähalli. Taulukossa 4 on esitetty näiden kiinteistöjen perustiedot ja energiankulutus. Nämä kohteet ovat Kokkolan kaupungin
suurimpia energiankuluttajia, ja niissä olisi suuri energiansäästöpotentiaali. Uimahallilla on toteutettu energiakatselmus helmikuussa 2023, ja jäähallin katselmusta on suunniteltu.
Taulukko 4. Kokkolan uima- ja jäähallin energiankulutus.
Tilavuus (m³) | Huoneisto pinta- ala (m²) | Kaukolämmön kulutus (MWh) | Sähkönkulutus (MWh) | |
Uimahalli | 47 500 | 8 173 | 3 664,7 | 1 733,7 |
Jäähalli | 54 500 | 7 375 | 1 077,1 | 2 062,8 |
Kaupungilla on suunniteltu kokeilua, jossa muutamassa kiinteistössä ilmanvaihtokoneet sammutettaisiin 2-3 tunniksi yöllä. Pilottikohteiksi valittaisiin kiinteistöt, joissa ei ole havaittu minkäänlaisia sisäilmaongelmia. Ilmanvaihdon käyttötapojen muutoksia on käsitelty kappaleessa 8.6.3.
8.6 Ehdotetut energiatehokkuustoimenpiteet
Tässä kappaleessa esitellään energiatehokkuustoimenpiteitä, joita Kokkolan kaupunki voi halutessaan toteuttaa. Toimenpide-ehdotukset on laadittu teoreettisen viitekehyksen ja haastattelujen pohjalta. Tämän opinnäytetyön puitteissa ei pystytty tarkemmin selvittämään ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta kiinteistöjen energiatehokkuuteen.
8.6.1 Energiakartoitukset
Kokkolan kaupungin työntekijöitä haastatellessa kävi ilmi, että kaupungin suurimpien kiinteistöjen energiatehokkuuden tason kartoittamiselle olisi tarvetta. Energiakatselmukset ja -todistukset olisivat tehokkaita työkaluja rakennuksien energiatehokkuuden tason selvittämiseen ja parantamiseen. Katselmukset olisi hyvä aloittaa suurimmista kiinteistöistä. Suurimmista kaukolämmön kuluttajista uimahallilla on toteutettu energiakatselmus, ja kaupunki on suunnitellut katselmuksen toteuttamista jäähallilla. Taulukkoon 5 on kerätty tietoja kaupungin muista suurimmista energiankuluttajista, joihin energiakatselmuksen toteuttamista olisi hyvä harkita. Kun kiinteistön katselmus on tehty, voidaan siinä tehtyjen
havaintojen perusteella optimoida kiinteistön energiankulutus kiinteistöautomaation avulla ja käyttöteknisin toimenpitein. Käyttöteknisiä toimenpiteitä käsiteltiin luvussa 4.2.
Taulukko 5. Kokkolan kaupungin suurimmat energian kuluttajat vuonna 2021.
Kohde | Tilavuus (m³) | Huoneistoala (m²) | Kaukolämmön kulutus (MWh) | Sähkönkulutus (MWh) |
Kaupungintalo | 47 440 | 10 907 | 2 032,3 | 911,1 |
Isokylän monitoimitalo | 38 550 | 10 221 | 1 869,2 | 992,8 |
Kokkolan yhteislyseo | 35 836 | 6 783 | 1 845,2 | 775,1 |
Kiviniityn koulu | 33 905 | 7 665 | 1 844,8 | 684,8 |
Honkaharjun palvelutalo | 25 718 | 7 376 | 1 455,3 | 839,5 |
Hakalahden koulu | 22 476 | 4 994 | 1 221,5 | 321,8 |
Donnerska skolan | 25 556 | 5 803 | 1 002,7 | 177,5 |
Hollihaan koulu | 37 600 | 6 592 | 972 | 438,6 |
Energiatodistusten tavoitteena on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energiana käytön lisääminen.
Energiakatselmuksessa selvitetään rakennuksen energiantarve, ja energian tarvetta pienentävät korjausehdotukset. Kuvassa 9 on kuvattu rakennuksen energianhankintaprosessia, jossa ensin pyritään pienentämään energian tarvetta ja hankkimaan tarvittava energia ympäristöstä. Energiakatselmuksista ja -todistuksista kerrottiin tarkemmin luvuissa 4.2.1 ja 4.2.2.
Kuva 10. Rakennuksen energianhankintaprosessi. (Myyryläinen, 2019, ss. 62, 76)
•Kohde- ja osoitetiedot
•Energiatodistuksen laskennan tarvitsemat tiedot
•Lisäraporttien laskennan tarvitsemat tiedot
0 TIEDOT
Näitä käytetään kaikissa laskenan osioissa
•Lasketaan korjausehdotusten vaikuttavuus ja kannattavuus (1. Ulkoseinät ja kylmäsillat, 2. Ylä- ja alapohja,
3. Ikkunat ja ulko-ovet, 4. LTO-laitteet ja vuotoilma, 5. Muut kohteen energian kuluttajat)
1 ENERGIAN TARVETTA PIENENTÄVÄT TOIMENPITEET
•Hankittava energia: maasta, vedestä, ilmasta, tuulesta, auringosta, jäteilmasta ja -vedestä tai ostamalla
2 RAKENNUKSEN ENERGIAN TARVE
•Kompressorikoneistolla
•Kaukokylmällä
•Kompressorilla ja kaukokylmällä, suhteet valitaan prosentteina
3 JÄÄHDYTYS- ENERGIAN TARVE
(jos tarvetta)
•Aurinkokeräimet kohteen mukaan, saanto korkeintaan 45 %
4 KÄYTTÖVEDEN AURINKO- LÄMMITYS
•Ulkoilmasta huoneeseen (ilma/ilmalämpöpumppu)
•Ulkoilmasta veteen (ilma/vesilämpöpumppu)
•Maasta tai vedestä veteen (maalämpöpumppu)
5
LÄMPÖPUMPUILLA LÄMPÖÄ
•Jäteilmasta lämpö talteen lämpöpumpulla
6 POISTOILMA- LÄMPÖPUMPPU (PILP)
•Sähköä aurinkokeräimillä
•Voidaan hyödyntää käyttöveden lämmitykseen
•Ylijäämäsähkö voidaan myydä verkkoon
7 AURINKOSÄHKÖ
•Tuulesta saatava energia
8 TUULISÄHKÖ
•Kohdat 4 ja 5 yhteensä (ilmaista lämpöenergiaa)
8 YMPÄRISTÖSTÄ SAATU LÄMPÖENERGIA
•Kohdat 7 ja 8 yhteensä (ilmaista sähköenergiaa)
9 YMPÄRISTÖSTÄ SAATU SÄHKÖENERGIA
•Kohta 2 miinus kohdat 8 ja 9
•Ostoenergia: tuotetaan kaukolämmöllä, sähköllä tai polttoaineilla
10 OSTOENERGIAN TARVE
Kokkolan kaupungin olisi hyvä harkita myös uusiutuvan energian kuntakatselmuksen teettämistä. Kaupungilla on mahdollista hakea tukea katselmuksien teettämiseen.
Tukimahdollisuuksista kerrotaan lisää kappaleessa 8.6.5.
8.6.2 Irti öljystä
Kokkolan kaupungin omistuksessa on 17 kiinteistöä, jotka lämpiävät tällä hetkellä kevyellä polttoöljyllä. Taulukkoon 6 on kerätty näistä yhdeksän suurinta öljynkuluttajaa. Vaikka öljylämmitteisten kiinteistöjen energiankulutus on vähemmän kuin kaupungin suurimpien kiinteistöjen kulutus, ovat niiden ympäristövaikutukset silti merkittävät, koska lämmitysenergia tuotetaan uusiutumattomalla fossiilisella polttoaineella. Näistä kohteista seuraavissa on toteutettu lämmitystapavertailu: Kvikantin kuntoutuskoti, Palvelukeskus Hopijakumpu, Lohtajan koulu, Marinkaisten koulu, Peltokorven koulu ja Ruotsalon koulu. Lohtajan kunnantalon kiinteistöstä kaupunki on luopumassa.
Taulukko 6. Suurimpien öljylämmitteisten kiinteistöjen energiankulutus.
Kohde | Tilavuus (m³) | Huoneistoala (m²) | Öljyn kulutus (MWh) | Sähkönkulutus (MWh) |
Lohtajan koulu | 13 480 | 3 300 | 924,6 | 360,6 |
Palvelukeskus Hopijakumpu | 4 545 | 1 259 | 591,8 | 125,1 |
Peltokorven koulu | 3 420 | 777 | 408,5 | 87,6 |
Marinkaisten koulu | 7 815 | 1 350 | 307,6 | 100,7 |
Lohtajan terveysasema | 1 620 | 434 | 267 | 53,5 |
Sokojan koulu | 3 997 | 1 099 | 264,6 | 38,4 |
Ruotsalon koulu | 4 900 | 1 002 | 214,9 | 103,7 |
Lohtajan palolaitos | 2 684 | 603,4 | 188,1 | 26,5 |
Lohtajan kunnantalo | 2 860 | 615 | 107 | 23,1 |
Kappaleessa 8.5 kerrottiin kaupungin suunnitelmista toteuttaa pilottihanke Marinkaisten koululla, missä lämmitystavan muutos toteutetaan energian ostopalvelu-mallilla. Jos tämä todetaan hyväksi toimintamalliksi, sitä voitaisiin hyödyntää myös muiden öljylämmitteisten kiinteistöjen lämmitystavan muutoksessa. Investointeihin ja palveluihin, joissa edistetään uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista tai muuten muokataan energiajärjestelmää vähähiilisemmäksi pitkällä aikavälillä, on mahdollista hakea energiatukea. Tukimahdollisuuksista kerrotaan lisää kappaleessa 8.6.5.
8.6.3 Ilmanvaihdon käyttötapojen muutokset
Ilmanvaihdon käyttötapojen vaikutusta energiankulutukseen on tutkittu jonkin verran, ja aiheesta on tehty useampia opinnäytetöitä. Pihl (2022, ss. 89, 93-94) tutki opinnäytetyössään (YAMK) yhden Kotkan kaupungin alakoulun ilmanvaihdon käyttötapojen ja sisälämpötilojen vaikutusta energiankulutukseen ja sisäilmaolosuhteisiin. Työn tuloksena saavutettiin jopa noin 50 %:n säästö energiankulutuksessa, kun ilmanvaihtokoneet sammutettiin koulun käyttöajan ulkopuolella. Tutkimuksessa ei havaittu olevan vaikutusta koulun käyttöajan sisäilmastoon kuten sisälämpötiloihin, kosteuksiin, CO₂-pitoisuuksiin tai paine-eroihin rakennuksen vaipan yli.
Kuntien sisäilmaverkoston (2019) laatiman ohjeen mukaan julkisten palvelurakennusten ilmanvaihtoa tulisi käyttää käyttöaikojen mukaan. Jos rakennuksen käyttöaika rajoittuu päivä- ja mahdolliseen iltakäyttöön (esim. päiväkodeissa ja kouluissa), ilmanvaihtokoneen käyntiaika päättyisi yhdestä kahteen tuntia rakennuksen käyttöajan päättymisen jälkeen. Vastaavasti kone käynnistyy mitoitusteholla noin kaksi tuntia ennen rakennuksen käyttöajan alkamista. Viikonloppuisin käyttämättä olevissa rakennuksissa ilmanvaihto on päällä noin tunnin ajan päivässä.
Jarva (2021, ss.9, 45) tutki opinnäytetyössään (YAMK) ilmanvaihdon pysäytyksen aiheuttamia vaikutuksia rakennusten sisäilmaan. Tutkimuksen mukaan käyttöajan ulkopuolista pysäytystä ei pitäisi toteuttaa, jos kohteessa ei ole tehty ensin perusteellista rakennuksen painesuhteisiin ja tiiveyteen kohdistuvaa tutkimusta. Vanhemmissa
rakennuksissa tulisi ensin suorittaa tarvittavat rakenteiden ja ilmanvaihtojärjestelmien saneeraukset tai täydennykset.
Näiden tutkimustulosten ja ohjeistusten pohjalta voidaan todeta, että ilmanvaihtokoneiden käyttöajan ulkopuolisella pysäytyksellä voidaan saada aikaa merkittävää energiansäästöä. Ennen ilmanvaihtokoneiden pysäyttämistä tai käyttöä osateholla tulisi kuitenkin varmistaa, ettei se heikennä rakennuksen sisäilman laatua. Ilmavirtojen epätasapaino on yksi isoimmista haasteista sisäilmastolle. Kuntien sisäilmaverkoston (2019) ohjeen mukaan uudemmissa ilmanvaihtojärjestelmissä ilmavirtojen tasapaino on helpompi saavuttaa.
Kokkolan kaupungissa on kaksi uutta koulurakennusta (Isokylä ja Ykspihlaja), joissa on uudet koneet ja laitteet. Ilmanvaihtokoneiden pysäyttämistä käyttöajan ulkopuolella voisi pilotoida esimerkiksi näissä kohteissa.
8.6.4 EG EnerKey -energianhallintajärjestelmä
Kokkolan kaupungin 84 suurimman kiinteistön energiankulutusta seurataan EG EnerKey - energianhallintajärjestelmässä. Kaupungin olisi syytä harkita XxxxXxxx käytön laajentamista myös muihin omistamiinsa kiinteistöihin. EnerKeyn avulla kiinteistöjen energiankulutusta ja siihen liittyviä poikkeamia pystytään seuraamaan helposti. EnerKeyn tekoälyyn perustuva analytiikka tunnistaa kiinteistöt, jotka tuhlaavat energiaa, ja löytää suureen kulutukseen todennäköiset syyt. Järjestelmä hälyttää kulutuspoikkeamista, joten niihin voidaan reagoida nopeasti. Järjestelmän avulla voidaan tuottaa tietoa myös johdon päätöksenteon tueksi esimerkiksi kannattavista ja hiilijalanjälkeä pienentävistä energiainvestoinneista. EnerKey on yksi energiajohtamisen työkalu, ja sitä kannattaa hyödyntää mm. energiatehokkuustoimintasuunnitelman laatimisessa. EnerKey dokumentoi kulutus- ja päästötiedot, joten jos järjestelmä olisi laajemmin käytössä, sitä voitaisiin hyödyntää myös energiatehokkuussopimuksen vuosittaisessa raportoinnissa. (EG Finland Oy, n.d.)
EG EnerKeyn EG Ines -tekoälyominaisuuden avulla kulutustietoja analysoidaan, ja sen avulla on helppo selvittää millä energiatehokkuustoimenpiteellä saavutetaan paras hyöty. Ines on hyvä työkalu kiinteistöautomaation optimoinnissa, ja kaupunki voi hyödyntää palvelua esimerkiksi ilmanvaihdon käyttöaikojen suunnittelussa. Ineksen mukaan Kokkolan kaupungin
84:stä EnerKey -palvelussa olevasta kohteesta 36:ssa olisi säästöpotentiaalia. Aikaohjelmoituun ilmanvaihtoon liittyviä löydöksiä on löytynyt 30 kappaletta. Niiden kulutuksen säästöpotentiaali voisi olla jopa 4 000 MWh ja rahallinen säästöpotentiaali jopa 250 000 €. Jos tästä potentiaalista päästäisiin hyödyntämään esimerkiksi 30 %, se tarkoittaisi kulutuksessa 1 200 MWh:n säästöä ja rahallisesti 75 000 euron säästöä. (EG Finland Oy, n.d.)
8.6.5 Energiatuki
Kaupunki voi hakea energiatukea investointeihin, joissa edistetään uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista tai muuten muokataan energiajärjestelmää vähähiilisemmäksi pitkällä aikavälillä.
Investointikustannukset tulee olla vähintään 10 000 euroa. Ensisijaisesti energiatukea myönnetään uutta teknologiaa hyödyntäville hankkeille, mutta KETSiin liittyneet kunnat voivat saada tukea myös tavanomaiseen teknologiaan. Energiatukea on myönnetty mm. biokaasuhankkeille (25 % myönnetyistä tuista), aurinkolämpöhankkeille (20 %), lämpöpumppuhankkeille (15 %) ja aurinkosähköhankkeille (15 %).
Lämmöntuotantohankkeissa tukea myönnetään lämpökeskuksille, jotka käyttävät ainoastaan uusiutuvia energianlähteitä. Yli 1 MW:n lämmöntuotantohankkeisiin tukea ei voi saada. Sähköntuotantohankkeissa sähköakkuihin liittyviä hankkeita tuetaan, jos samalla investoidaan uusiutuvan energian tuotantoon (esim. asentamalla aurinkopaneeleita). Yli 5 MW:n sähköntuotantohankkeille tukea ei myönnetä. (Business Finland, n.d.)
Vuonna 2022 tavanomaiseen teknologiaan myönnetyistä tuista 20 % oli myönnetty energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille. Näistä 25 %:ssa käytettiin ESCO-palvelua. ESCO-palvelussa (Energy Service Company) energiapalvelua tarjoava yritys ottaa toteutettavasta investoinnista toiminnallisen vastuun. Sen lisäksi, että hankkeen tulee täyttää muut energiatuen ehdot, ESCO-tuen saamisen vaatimuksena on, että investoinnin maksun pitää perustua kokonaan tai osittain saavutettuihin säästöihin. Edellytyksenä on vähintään 50 prosentin säästötakuu (euromääräisesti laskettuna), ja todennettavien säästöjen osuus kokonaissäästöistä tulee todentamisjakson aikana olla vähintään 80 %:a.
KETSiin liittynyt kunta voi saada ESCO-palveluna toteutettuun tavanomaisen tekniikan
hankkeeseen tukea enintään 25 %. Jos kyseessä on uuden teknologian hanke, voi sille saada korotetun lisätuen. (Business Finland, n.d.; Motiva Oy, 2023c)
8.6.6 Kiinteistönhoitajien ja käyttäjien opastus
Hyvin suunniteltu ja rakennettu rakennus ei toimi energiatehokkaasti, jos kiinteistönhoitajilla ei ole tarvittavaa teknistä osaamista. Huonosta kiinteistön hoidosta voi seurata käyttöhäiriöitä, sisäilmaongelmia, terveyshaittoja, käyttöiän lyhentymistä, poikkeamia energiankulutuksessa ja taloudellisia menetyksiä. Kiinteistönhoitajan tulisi ymmärtää kaikki rakennuksen talotekniset prosessit pystyäkseen hoitamaan rakennusta suunnitellulla tavalla. Lisäksi on tärkeää ymmärtää erilaisten hoitotoimenpiteiden vaikutukset sisäilmastoon, energiatehokkuuteen ja kustannusten muodostumiseen. (Xxxxxxxxxxx, 2019, s. 120)
Myös Kokkolan kaupungilla on havaittu tarvetta opastaa kiinteistönhoitajia. Kaupungin kaupunkitoimitilojen yksikössä työskentelee tällä hetkellä yksi projektityöntekijä, jonka tehtävänä on kiinteistönhoitajien kenttäopastus. Haasteeksi on osoittautunut kiinteistönhoitajien ymmärtämättömyys siitä, että miksi tietyllä tavalla toimitaan. Teknisen osaamisen lisäksi kiinteistönhoitajille olisi hyvä opettaa esimerkiksi energiatehokkuustoiminnan perusteita, ja sitä minkälaisia säästöjä tietyt toimenpiteet saavat aikaan. Kiinteistönhoitajien kanssa olisi hyvä käydä läpi myös kaupungin strategisia tavoitteita, ja kuinka heidän toimintansa linkittyy siihen. Tätä kautta he ymmärtäisivät paremmin toimenpiteiden vaikutukset isossa kuvassa, ja voisivat olla motivoituneempia toteuttamaan energiatehokasta kiinteistönhoitoa.
Kiinteistön käyttäjät voivat olla osasyyllisiä ylisuureen energiankulutukseen. Varsinkin kun käyttäjien ei tarvitse suoraan itse maksaa käyttämästään energiasta. Ohjeistamalla käyttäjiä voidaan saavuttaa suuriakin energiansäästöjä. (Xxxxxxxxxxx, 2019, s.36) Kun puhutaan kaupungin omistamista palvelurakennuksista ja niiden käyttäjistä, myös ymmärrys isosta kuvasta voisi motivoida käyttäjiä vähentämään energiankulutusta. Käyttäjiä olisi hyvä opastaa miten kiinteistöä käytetään energiatehokkaasti ja miksi niin tehdään. Lisäksi Muhoksen kunnassakin käytössä ollut 50/50-menetelmä voisi olla hyvä keino motivoida kiinteistön käyttäjiä säästämään energiaa. Tästä menetelmästä kerrottiin kappaleessa 7.2.
9 Pohdinta ja johtopäätökset
Xxxxxxxx on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, ja vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi hillitä ilmastonmuutosta. Lisäksi energiatehokkuustoiminta edistää kestävää kehitystä. Energiatehokkuustoiminta tukee hyvin Kokkolan kaupungin strategisia tavoitteita, ja energiatehokkuussopimukseen liittyminen antaisi hyvän selkänojan toiminnalle. KETSin avulla kaupungin olisi helpompi perustella miksi tiettyjä toimenpiteitä on päätetty toteuttaa.
Tehdessäni opinnäytetyön toiminnallista osuutta huomasin, että kunnan liittyminen energiatehokkuussopimukseen ei ole mikään helppo prosessi. Sama ilmeni myös haastatellessani Seinäjoen kaupungin ja Muhoksen kunnan edustajia. Liittymisvaiheessa energiankulutustietojen kerääminen on työlästä, ja esimerkiksi Muhoksen kunta ei olisi selvinnyt prosessista ilman ulkopuolista apua. Kuitenkin molemmat kunnat olivat sitä mieltä, että työ on ollut kannattavaa. Molemmassa kunnassa energiatehokkuustoiminnan alkuvaiheessa on ollut tarvetta erilliselle työryhmälle energiatehokkuustoiminnan organisointiin. Kun työ on lähtenyt käyntiin ja vakiintunut, ei työryhmää ole koettu enää tarpeelliseksi, ja toiminnasta on vastannut kuntaorganisaation sisällä muutamat avainhenkilöt. Lisäksi raportointia ei ole koettu liian työlääksi, kun energiankulutuksen seuranta on ollut järjestelmällistä. Energiatehokkuustoiminnan hyvä organisointi ja suunnitelmallisuus takaavat, että toiminta on menestyksekästä eikä vaadi liikaa kunnan resursseja. Kun energiatehokkuustoiminnan pohja on rakennettu hyvin, energiatyöryhmän rooli työn operatiivisessa toiminnassa pienenee.
Haastatteluissa nousi esille, että kaikissa kunnissa on energiatehokkuutta ensisijaisesti lähdetty parantamaan kiinteistöautomaation kautta. Kun nämä perusasiat on saatu kuntoon, voidaan lähteä miettimään muita ratkaisuja, kuten uusiutuvan energian ja energian varastoinnin hyödyntämistä. Myös Kokkolan kaupungissa energiatehokkuustoiminnan suunnittelussa olisi hyvä lähteä liikkeelle perusasioista. Kun kiinteistöautomaation avulla on kiinteistöjen energiatehokkuus saatu hyvälle tasolle, ja kiinteistönhoitajien ja -käyttäjien toimintatavat on saatu kuntoon, voidaan lähteä miettimään muita energiatehokkuusratkaisuja.
Kokkolan kaupungin työntekijöitä haastatellessa nousi esille, että työkentän laajuus ja kiinteistönhoitajien osaamisen tai motivaation puute ovat haasteita. Kiinteistönhoitajien ja - käyttäjien olisi hyvä hahmottaa kokonaiskuva energiatehokkuustoiminnasta. Heitä olisi hyvä taustoittaa toiminnasta, mikä voisi lisätä motivaatiota ryhtyä toteuttamaan toimenpiteitä.
Kiinteistönhoitajien kanssa olisi hyvä käydä läpi kaupungin strategiset tavoitteet, jotka osaltaan ovat perustana energiatehokkuustoiminnalle.
Opinnäytetyön aihe oli ajankohtainen ja työelämälähtöinen. Prosessi onnistui hyvin, yhteistyö toimeksiantajan ja työn ohjaajan kanssa oli sujuvaa ja produktio toteutui lähestulkoon suunnitelman mukaisesti. Alun perin tavoitteena oli, että Kokkolan kaupunki olisi liittynyt KETSiin alkuvuodesta 2023, kun kaikki energiankulutustiedot oli kerätty. Tämän opinnäytetyön aikataulun puitteissa sopimukseen ei kuitenkaan ehditty liittyä, koska energiatyöryhmässä päätettiin lopulta, että energiatehokkuussopimukseen liittyminen viedään tiedoksi Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakuntaan ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Kokkolan kaupungilla on energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä jo toteutettu, mutta tämän opinnäytetyön valmistuttua kaupungin energiatehokkuustoiminta on vasta polkunsa alkupäässä. Kehitettävää ja selvitettävää riittää siis myös tulevaisuudessa. Kaupungilla on jo paljon osaamista, ja käytössä on hyviä työkaluja energianhallintaan. Näitä hyödyntämällä ja hyvällä energiatoiminnan organisoinnilla kaupunki voi saada hyviä tuloksia aikaiseksi, ja saavuttaa asetetut tavoitteet. Seuraavaksi Kokkolan kaupungin tehtävänä olisi liittyä KETSiin ja kartoittaa omistamiensa kiinteistöjen energiatehokkuus sekä laatia energiatehokkuustoimintasuunnitelma.
Lähteet
Business Finland. (n.d.). Energiatuki. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx- asiakkaille/palvelut/rahoitus/energiatuki
EG Finland Oy. (n.d.). EG EnerKey – paras valinta taloudelle ja ympäristölle. xxxxx://xx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxx/xxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxx/xx/xxxxxxx/xx-xxxxxxx--xxxxx- valinta-fi.pdf
Energiatehokkuussopimukset. (n.d.). Sopimusten tulokset yhteensä. xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx0000-0000.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxx- yhteensa/tiivistelma-tuloksista/
Euroopan unioni. (2022). Infografiikka – 55-valmiuspaketti: miten EU:sta tulee energiatehokkaampi. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xxxxxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxx/xxx-xxx-00-xxx-xxx- eu-will-become-more-energy-efficient/
Eurooppa-neuvosto. (2022b). 55-valmiuspaketti: neuvosto sopi tiukemmista tavoitteista uusiutuville energialähteille ja energiatehokkuudelle. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xxxxxx.xx/xx/xxxxx/xxxxx-xxxxxxxx/0000/00/00/xxx-xxx-00-xxxxxxx- agrees-on-higher-targets-for-renewables-and-energy-efficiency/
Eurooppa-neuvosto. (2022a). Euroopan vihreän kehityksen ohjelma.
xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xxxxxx.xx/xx/xxxxxxxx/xxxxx-xxxx/
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta HE 239/2022 vp. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/XX/xxxxx/XxxxxxxxxxxXxxxxx/Xxxxx/XX_000x0000.xxxx
Xxxxxxxxx, X. & Xxxxx, X. (2015). Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Gaudeamus
Xxxxxxxxx, X. & Xxxxx, X. (2015). Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö
[kuva]. Gaudeamus
Xxxxxxx.xxx. (n.d.). Kioton pöytäkirja. xxxx://xxxxxxx.xxx/xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx- ilmastopolitiikka/kioton-poytakirja.html
Ilmatieteen laitos. (n.d.c.). Dityppioksidi. xxxxx://xxx.xxxxxxx-xxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx Ilmatieteen laitos. (n.d.e.). Halogenoidut hiilivedyt. xxxxx://xxx.xxxxxxx- xxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx
Ilmatieteen laitos. (n.d.a.). Kasvihuonekaasut lämmittävät. xxxxx://xxx.xxxxxxx- xxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx
Ilmatieteen laitos. (n.d.d.). Kasvihuonekaasut lämmittävät [kuva]. xxxxx://xxx.xxxxxxx- xxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx
Ilmatieteen laitos. (n.d.b.). Metaani. xxxxx://xxx.xxxxxxx-xxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxx Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö. (2022). IPCC:n 6. arviointiraportin osaraportin 1 infograafit kuvaavat ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa [kuva]. xxxxx://xxx.xxxxxxx-xxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxx-0-xxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx-0-xxxxxxxxxxx- kuvaavat-ilmastonmuutoksen-luonnontieellista-taustaa
Jyväskylän yliopisto. (2021a). Haastattelut. xxxxx://xxxxx.xxx.xx/xxxxxxx/xxx/xxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx enetelmat/haastattelut
Jyväskylän yliopisto. (2021b). Laadullinen tutkimus. xxxxx://xxxxx.xxx.xx/xxxxxxx/xxx/xxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx/x aadullinen-tutkimus
KaseNet. (2023). Keski-Pohjanmaan tilastoja. xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxx- xxxxxxxx.php
Kokkolan kaupunki. (2021e). Hinku-työ [kuva]. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx- ymparisto/kestavasti-kehittyva-kokkola/hinku-tyo/
Kokkolan kaupunki. (2021c). Kaupunginhallitus. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx- paatoksenteko/paatoksenteko/kaupunginhallitus/
Kokkolan kaupunki. (2021a). Kaupungin strategia. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx- paatoksenteko/kaupungin-strategia/
Kokkolan kaupunki. (2021b). Kaupunginvaltuusto. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx- paatoksenteko/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/
Kokkolan kaupunki. (2022). Kokkolan kaupungin liittyminen HINKU -verkostoon [pöytäkirja]. xxxxx://xxxxxxx00.xxxxxxxxx.xxx/xxx/XXXXXXXX.XXX?xxxxxxxxxxxxxxxx&xxx0000000-00 Kokkolan kaupunki. (2021d). Kokkolan tarina. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxx- kaupunki/tietoa-kokkolasta/kokkolan-tarina/
Kunta-alan energiatehokkuussopimus. (2016). xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx0000- 0000.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/Xxxxx-xxx.xxx
Kuntien sisäilmaverkosto. (2019). Julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohje ja Julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohjeen perustelumuistio. xxxxx://xxx.xxxxx.xx/xxx/000x00Xx00xX00/00x0000000X00x0Xx00X00000x00xXX0Xxx00xX0 2A3c0Eb03945311a3c1fd
Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista 740/2021. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxx/0000/00000000#Xxxx00000000000000 Motiva Oy. (2022b). Energiatehokkuusdirektiivi. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Motiva Oy. (2023c). ESCO-hankkeiden tuki. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxx_x_xxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx mukset/katselmus-_ja_investointituet/esco-hankkeiden_tuki
Motiva Oy. (2022a). Kestävät julkiset hankinnat. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxx_xxxxxxx/xxxxxxxx_xxxxxxxx_xxxxxxxxx Motiva Oy. (2021). Kiinteistön energiakatselmus.
xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxx_x_xxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx mukset/energiakatselmusmallit/kiinteiston_energiakatselmus
Motiva Oy. (2023a). Taloudellinen ajaminen. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxx_xxxxxxxx_xx_xxxxxxxxxxx/xxxx_xxxxxx_xxxxxxxxx/xxxxx dellinen_ajaminen
Motiva Oy. (2023b). Uusiutuvan energian kuntakatselmus. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxx_x_xxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx mukset/uusiutuvan_energian_kuntakatselmus
Muhos. (n.d.). Muhoksen kunta. xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxx-xxxxx/xxxxxx- esittely/muhoksen-kunta/
Xxxxxxxxxxx, X. (2019). Rakennusten elinkaari, energia ja kunto. Rakennustieto Oy Myyryläinen, X. (2019). Rakennusten elinkaari, energia ja kunto [kuva]. Rakennustieto Oy Ojasalo, K., Xxxxxxxx, T. & Xxxxxxxxx, X. (2015). Kehittämistyön menetelmät. Sanoma Pro O Pihl, J. (2022). Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutus sisäilmaolosuhteisiin koulurakennuksessa [YAMK-opinnäytetyö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu]. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/Xxxx_Xxxx.xxx?xxxxxxxxx0
Xxxxx, X. (2021). Muhos: Energiatehokkuussopimus lisää suunnitelmallisuutta. xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx0000-0000.xx/xxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxx- suunnitelmallisuutta/
Ruosteenoja, K. (2022). Ilmastonmuutos v. 2021: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille suomeksi. xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxx.xxx/xxx0xx0xxxxx/0XxxXXx0XxXXXXXx00x0xX/000x0x00000x0 4b0759c07b0120d02c6/IPCC_6._arviointiraportti_luonnontieteellinen_perusta_2021_tiivist elm n_k nn s.pdf
Seinäjoen kaupunki. (2023a). Hiilineutraali Seinäjoki 2030. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxx- 2030/
Seinäjoen kaupunki. (2023c). Seinäjoki-tietoa. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxx- tietoa/
Seinäjoen kaupunki. (2023b). Tarkenoo iliman palttoota ja rasoja -hanke. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxx/xxxxxxxx-xx- ohjelmat/tarkenoo-iliman-palttoota-ja-rasoja-hanke/
Suomen YK-liitto. (2017). Kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitekortit [taulukko]. xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xxxxx/xxx.xxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxx/xxxxxxxx_xxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx_ 2030.pdf
Suomen ympäristökeskus. (2022a). Hinku-kriteerit. xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx- fi/Hinku/Hinkukriteerit
Suomen ympäristökeskus. (2022b). Ilmastotyö. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx- FI/Ilmastotyo
Suomen ympäristökeskus. (2022c). Ilmastotyö [kuva]. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx- FI/Ilmastotyo
Suomen ympäristökeskus. (n.d.c.). Syke – Kuntien ja alueiden KHK-päästöt [kuva]. xxxxx://xxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/#xx_xxxxx000
Suomen ympäristökeskus. (n.d.d.). Syke – Kuntien ja alueiden KHK-päästöt [kuva]. xxxxx://xxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/#xx_xxxxx000
Suomen ympäristökeskus. (n.d.a.). Syke – Kuntien ja alueiden KHK-päästöt [kuva]. xxxxx://xxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/#xx_xxxxx000
Suomen ympäristökeskus. (n.d.b.). Syke – Kuntien ja alueiden KHK-päästöt [kuva]. xxxxx://xxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/#xx_xxxxx000
Syke. (2022). Sopimukset ohjaavat kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. xxxxx://xxx.xxxxxxx- xxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxx
Xxxxxx, X. (2021). Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin. Tammi.
Tilastokeskus. (n.d.a.). Polttoaineiden teholliset keskimääräiset oletuslämpöarvot ja tiheydet vuonna 2017. xxxxx://xxxxxxx0.xxxx.xx/xxxxxxxxx_xxxxxxxxx/xxxxxxx0000/xxxx/xxxxxxxx.xxx Tilastokeskus. (2022). Kuntien avainluvut. xxxxx://xxxxxx.xxxx.xx/XxXxx/xxxxx/xx/Xxxxxxx_xxxxxxxxxx/Xxxxxxx_xxxxxxxxxx 2021/kunti en_avainluvut_2021_viimeisin.px/table/tableViewLayout1/
Tilastokeskus. (n.d.b.). Polttoaineiden teholliset keskimääräiset oletuslämpöarvot ja tiheydet vuonna 2017 [kuva]. xxxxx://xxxxxxx0.xxxx.xx/xxxxxxxxx_xxxxxxxxx/xxxxxxx0000/xxxx/xxxxxxxx.xxx
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2022). Suomi ylitti selvästi EU:n vuoden 2020 energiatehokkuustavoitteet. xxxxx://xxxxxxxxxxxxxx.xx/-/0000000/xxxxx-xxxxxx-xxxxxxxx-xx-x- vuoden-2020-energiatehokkuustavoitteet
Ympäristöministeriö. (n.d.c.). Ilmastolain uudistus. xxxxx://xx.xx/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxx Ympäristöministeriö. (n.d.a.). Pariisin ilmastosopimus. xxxxx://xx.xx/xxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx Ympäristöministeriö. (n.d.d.). Rakennusten energiatehokkuus. xxxxx://xx.xx/xxxxxxxxxxx- energiatehokkuus
Ympäristöministeriö. (n.d.b.). Suomen kansallinen ilmastopolitiikka. xxxxx://xx.xx/xxxxxx- kansallinen-ilmastopolitiikka
1. Milloin kuntanne liitettiin Hinku-verkoston jäseneksi?
2. Milloin kuntanne allekirjoitti KETSin?
3. Xxxx vastasi liittymisdokumentin tietojen keräyksestä?
4. Kuinka paljon liittymisdokumentin tietojen keräys työllisti kuntaanne?
o Mitä kaikkia asioita piti ottaa huomioon tietoja kerätessä?
o Saitteko ulkopuolista apua liittymisvaiheessa tietojen keräykseen?
5. Tekisittekö jotain nyt toisin, jos olisitte nyt liittymässä KETSiin?
6. Toimiiko kunnassanne jonkinlainen KETS-työryhmä, joka vastaa siihen liittyvistä asioista?
o Jos toimii, niin minkälaisista henkilöistä työryhmä koostuu?
o Kuinka usein työryhmä kokoontuu?
7. Kuka/ketkä vastaa/-vat kunnassanne KETSiin liittyvistä tehtävistä (esim. raportointi ja toimenpiteet)?
8. Kuinka paljon KETS (esim. toimenpiteet ja raportointi) työllistävät kunnassanne tällä hetkellä?
9. Mikä kunnan energiankäytöstä kuuluu sopimuksen piiriin?
10. Minkälaisia energiatehokkuustoimenpiteitä kunnassanne on tehty?
o Mitä toimenpiteitä on suunnitteilla?
11. Miten kuntanne on hyötynyt KETSiin liittymisestä?
o Onko tullut taloudellista hyötyä?
12. Muita vinkkejä, joita haluaisit antaa KETSiin liittyvälle kunnalle?
1. Miten Kokkolan kaupungin käyttämä sähkö on tuotettu?
2. Miten kaupungin energiankulutusta seurataan?
3. Mitä energiatehokkuustoimia kaupungilla on toteutettu?
4. Mitä energiatehokkuustoimia kaupungilla on suunnitteilla?
5. Onko kaupungilla joitakin kohteita, joissa olisi hyvä tehdä energiakatselmus?
Tutkimusaineiston tallennus ja käsittely
Opinnäytetyöprosessin aikana kaikki käytetyt aineistot ovat tallennettuina Microsoft OneDrive -pilvipalvelutilille. Tilin omistaa Kokkolan kaupunki. Microsoft tili on opinnäytetyön tekijän henkilökohtaisessa käytössä ja kenelläkään muulla ei ole pääsyoikeutta kyseisille tileille. Osa aineistoista, kuten Kokkolan kaupungin energiankulutustiedot, ovat tallennettuina myös Kokkolan kaupungin omalle verkkoasemalle, jonne on pääsyoikeus myös muilla kaupungin työntekijöillä. Toimeksiantajan kanssa on sovittu, että aineistot voidaan tallentaa joko pilvipalveluun, kaupungin verkkoasemalle tai kaupungin Teams-alustalle.
Osasta aineistoista on kopiot tallennettuina Microsoftin Teams-alustalla, jonne on pääsy kaikilla Kokkolan kaupungin Energiatyöryhmän jäsenillä. Haastattelujen tallenteet ovat tallennettuina OneDrivessa. Haastatteluja ei ole litteroitu. Haastattelujen tallenteita säilytetään yksi vuosi, jonka jälkeen ne poistetaan pysyvästi. Opinnäytetyö ei sisällä luottamuksellista tai arkaluonteista asiaa.
Henkilötietojen ja arkaluonteisten tietojen käsittely
Haastateltavilta on pyydetty suostumus haastatteluihin sähköpostilla. Haastateltavien kanssa on ennen haastatteluja sovittu, että heidän nimensä ja ammattinimikkeensä saa julkaista opinnäytetyössä, ja haastattelut saa tallentaa. Opinnäytetyössä ei käsitellä mitään muita henkilötietoja. Tutkimusaineisto ei sisällä mitään salassa pidettävää tietoa.
Opinnäytetyöaineiston omistajuus
Opinnäytetyön aineiston ja tulokset omistaa Kokkolan kaupunki.
Opinnäytetyöaineiston jatkokäyttö työn valmistumisen jälkeen
Opinnäytetyön aineisto luovutetaan jatkokäyttöön Kokkolan kaupungille. Kokkolan kaupunki voi halutessaan käyttää opinnäytetyötä energiatehokkuustoimintansa suunnittelussa.