TURVALLISUUTTA MATKAILUUN

Matkailualuekohtainen turvallisuussuunnitelma tukee alueellista riskienhallintaa matkailuelinkeinossa. Suunnitelmassa tunnistetaan keskeisiä alueellisia muutostekijöitä, riskejä ja niihin varautumisen keinoja, jotka edellyttävät monialaista verkostoyhteistyötä alueellisten ja paikalisten toimijoiden kanssa. Matkailualueen turvallisuussuunnitelma tukee eri toimijoiden (viranomaiset, yritykset, järjestöt, oppilaitokset) lakisääteistä turvallisuussuunnittelua matkailun näkökulmasta.

Suunnitelma on olennainen osa muun muassa pelastuslain ja kuluttajaturvallisuuslainsäädännön vaatimaa omatoimista varautumista ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, mutta alueellista suunnitelmaa ei ole velvoitettu laissa tekemään.

Turvallisuus on keskeinen arvo ja tavoite matkailuelinkeinossa osana vastuullisuutta. Työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa 2021 julkaiseman kotimaanmatkailua koskevan tutkimuksen mukaan turvallisuus on merkittävin syy kotimaanmatkan valitsemiselle ulkomaanmatkan sijaan.

Visit Finlandin julkaisemissa matkailija 2030 -skenaarioissa korostuvat yksilölliset, uniikit kokemukset, vastuullisuus arvovalintoina sekä virtuaalisuus. Hyvinvointi ja turvallisuushakuisuus tulevat matkailija 2030 -skenaarioissa esille tulevaisuuden kysynnän moottoreina. Pohjois- Pohjanmaan liiton valmisteleman Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategian 2021–2023 mukaan turvallisuuden ja koronapandemian myötä erityisesti terveysturvallisuuden merkitys matkailijoille korostuu.

1.1 Suunnitelman tavoite ja tarkoitus

Pudasjärven matkailun turvallisuussuunnitelman tavoite on ylläpitää ja kehittää turvallisuutta matkailualueella - asiakkaille, työntekijöille, asukkaille ja ympäristölle. Turvallisuussuunnitelma ja alueellinen turvallisuustyö nähdään myös viestinnällisenä ja markkinoinnillisena voimavarana.

Matkailualan vastuullisessa toiminnassa on Syötteen alueella toukokuussa 2022 pidetyissä työpajoissa tunnistettu erityisesti seuraavia toimenpidekokonaisuuksia turvallisuustyöhön liittyen:

1. Yhteistyö ja verkostoituminen

2. Keskinäisten vastuiden määrittäminen ja tunteminen

3. Arvoketjujen riskienhallinta

4. Resurssien kartoittaminen x alueellinen riskikartoitus/riskienhallintaprosessi

5. Riskien ja onnettomuuksien vähentämisen keinot ja toimintaohjeet onnettomuustilanteisiin

6. Yhteisten viestinnän pelisääntöjen määrittäminen

7. Kriisiviestinnän pelisääntöjen määrittäminen

8. Terveysturvallisuusajattelun jatkuvuus

Suunnitelman on tarkoitus käsitellä edellä mainittuja asioita alueellisesta näkökulmasta jatkuvan parantamisen periaatteella. Vuosittaiset toiminnalliset osiot ja työkalut on erotettu muusta tekstistä punaisella - toimintaohjeena.

1.2 Suunnitelman laatimisen prosessi

Alueellisen suunnitelman tarve on tunnistettu toimintaympäristön nopean muutoksen myötä. Päätös yhteisen suunnitelman laatimisesta tehtiin vuonna 2021 alueen omista lähtökohdista sekä tarpeista. Suunnitelman laatimisen vaiheissa osallistettiin ja sitoutettiin verkoston osapuolia, millä varmistetaan alueellisen turvallisuustyön jatkuvuus. Tavoitteeseen pääsemiseksi toteutettiin toimenpiteitä muun muassa ennakkokyselyin, työpajoina ja yhteisinä teemapäivinä.

SUUNNITELMAN LAATIMISEN PROSESSI

2. Käsitteet

Turvallisuus

Turvalliseksi voidaan kutsua tilannetta tai järjestelmän tilaa, jossa riskit ovat hyväksyttävällä tasolla ja turvallisuutta voidaan mitata arvioimalla tunnistettujen riskien suuruutta ja hyväksyttävyyttä. Turvallisuus voi olla myös henkilön subjektiivinen kokemus.

Matkailun turvallisuus

Matkailun turvallisuudella tarkoitetaan matkailuprosessin häiriöttömyyden varmistamista. Matkailuprosessin osatekijöitä ovat matkailija, matkailuyritys työntekijöineen sekä matkailualue, ulkoinen ja sisäinen toimintaympäristö sekä matkailun koko palveluketju lähtöpisteestä kohteeseen ja takaisin unohtamatta digitaalista ja virtuaalista toimintaympäristöä osana matkailupalvelua.

Matkailun palveluketjuajattelu

Matkailutoimiala on voimakkaasti ketjuuntunut sekä kotimaassa että ulkomaille muodostaen palveluiden ja sitä kautta turvallisuuden arvoketjun. Palveluketju muodostuu esimerkiksi maakuljetusyritysten, majoitusliikkeiden, ohjelmapalveluiden tuottajien, virtuaaliympäristöjen ja lentoliikenneyhtiöiden muodostamasta kokonaisuudesta, joka vaikuttaa matkailijan elämykseen.

Riski

Riski on ei-toivotun tapahtuman todennäköisyys kertaa seuraukset. Riski on siis sellaisen tapahtuman mahdollisuus (voidaan ilmoittaa myös tilastonumeroina), joka aiheuttaa tai josta seuraa henkilövahinkoja tai aiheutuu ympäristö-, kulttuuri- tai taloudellisille arvoille menetyksiä. Riski kohdistuu henkilöön, ympäristöön ja tuotantoon.

Kriisiviestintä

Kriisiviestintä on tärkeä osa ei-toivotun tapahtuman aiheuttaman kriisin hallintaa. Kriisiviestinnässä luodaan kohtaamistilanne, jossa eri toimijat ja kriisin osapuolet ovat vuorovaikutuksessa erilaisia viestintäkanavia hyödyntäen. Kriisin kohdatessa tiedontarve kasvaa huomattavasti. Tilanteen eskaloitumisen ja paniikin estäminen sekä kriisin kohdanneiden henkilöiden ja kriisiä hoitavien viranomaisten tiedontarpeen tyydyttäminen edellyttävät tiedon saantia ja tiedon tarjontaa.

Terveysturvallisuus

Terveysturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan väestömme terveyttä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Esimerkkejä tällaisista vaaratekijöistä ovat ympäristön saastuminen, säteily ja erilaiset tartuntatautiepidemiat. Ilman riittävää varautumista ne saattavat aiheuttaa yhteiskunnassamme laajaakin tuhoa.

Terveysturvallinen matkailu

Koronapandemian myötä terveysturvallisuuden merkitys kuluttajan kohdevalinnassa on noussut suurempaan rooliin. Avoin ja läpinäkyvä viestintä omista terveysturvallisuutta edistävistä toimistamme on yksi keino, jolla yhdessä elvytämme matkailualaa.

3. Matkailualueen kuvaus

Syötteen kansallispuisto sijaitsee Oulu-Kuusamo -valtatien (nro 20) pohjoispuolella, noin 60 km Pudasjärveltä pohjoiseen. Lähin lentokenttä ja rautatieasema on Oulussa, mutta myös Rovaniemen ja Kuusamon lentokentät ovat helposti saavutettavissa. Syötteelle pääsee kesäisin ja hiihtokauden aikana linja-autolla. Syötteen alueella reittien moniin lähtöpisteisiin pääsee kesäaikaan henkilöautolla. Talvella useita teitä ei aurata. Lisätietoja Syötteen luontokeskuksesta.

Retkeilyreiteille lähdetään Syötteen luontokeskuksen, Pytkynharjun, Vattukurun, Hotelli Iso- Syötteen, Ukonvaaran, Soiperoisen, Pyhityksen, ja Roninkankaantien pysäköintialueilta.

Syöte on Suomen eteläisin tunturi ja alueen vaarametsät ovat vetovoimaisia retkikohteita kaikkina vuodenaikoina. Syöte sopii sekä perhematkailuun ja vauhtia etsivälle aktiivilomailijalle. Alueella on myös esteettömiä palveluita, luontokeskus ja reittejä.

3.1 Alueen rajaus

Matkailualueen turvallisuussuunnitelma koskee Pudasjärveä ja erityisesti Syötteen matkailualuetta. Matkailutoimintaa on laajalla alueella ja matkailutoimijoita on monipuolisesti mukana suunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa.

Matkailuala on yksi Pudasjärven kärkialoista. Pudasjärven tärkeimmät vetonaulat ovat Syötteen kansallispuisto sekä Iso-Syötteen ja Pikku-Syötteen hiihtokeskukset. Syötteen kansallispuiston ikimetsät, vaarat ja pohjoispohjalaiset aapasuot ovat erityisesti patikoijien ja lintuharrastajien mieleen. Monet Syötteen kansallispuiston soista edustavat vanhaa niittykulttuuria.

Iijoen kalaisat kulttuurimaisemat puolestaan houkuttelevat retkeilijöitä ja kalastajia niin kesällä kuin talvellakin.

Iso-Syötteellä on 15 eritasoista rinnettä, ja rauhallinen hiihtokeskus on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Pikku-Syötteen Syötekeskuksessa rinteitä on yhdeksän helposta vaativaan.

Muita Pudasjärven nähtävyyksiä ovat vuonna 1781 valmistunut Pudasjärven kirkko ja sen läheisyydessä sijaitseva kotiseutumuseo.

3.2 Alueen matkailuelinkeinon kannanotot turvallisuudesta

Turvallisuus nähdään alueella osana vastuullista toimintaa, johon liittyvät sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Hyvinvoiva ja puhdas luonto on tärkeä toimintaympäristö. Syötteen matkailualue on mukana Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmassa, jonka avulla kehitetään ja kehitytään kestävän matkailun edistämisessä.

Lisätietoja: xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/

3.3 Aluekuvaus turvallisuuden näkökulmasta

Syötteen matkailualue, koko Pudasjärvi mukaan lukien, on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Kasvu on nojannut vahvasti investointeihin ja kansainvälisestä matkailusta saatavaan tuloon, joka on pohjautunut pitkäjänteiseen matkanjärjestäjäyhteistyöhön. Koronapandemia muistutti jälleen turvallisuusympäristön nopeasta muutoksesta, jossa korostuu turvallisuusyhteistyön ja verkostoitumisen merkitys.

Alueella on monia matkailullisia vahvuuksia, joista tärkeimmät ovat erämaaluonto, palvelut ja hyvä saavutettavuus. Pudasjärvi sijaitsee valtatie 20 (Oulu-Kuusamo) ja kantatie 78 (Kajaani-Rovaniemi) risteyskohdassa. Niinpä se on helposti saavutettavissa kyseisten paikkakuntien lento- ja juna- asemilta. Saavutettavuuden kannalta keskeisiä ovat myös Kuusamon, Oulun ja Rovaniemen lentokentät. Ranuan vetovoimainen eläinpuisto on 80 kilometrin päässä Pudasjärveltä. Lisäksi on käytettävissä junayhteys Helsingistä Ouluun sekä bussiyhteys arkipäivisin ja viikonloppuisin Oulusta tai Kuusamosta Pudasjärvelle.

Matkailuelinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi alueellinen matkailuturvallisuussuunnitelma vahvistaa verkostoitumista ja yhteistyötä ja sitä kautta alueellista turvallisuuskulttuuria sekä turvallisuuden arvoketjua.

Alueen työpajoissa ja ennakkokyselyissä on tunnistettu turvallisuustyön vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Niillä voidaan suunnata vuosittaista toimenpideluetteloa konkreettisista kehittämistehtävistä.

TUNNISTETUT VAHVUUDET	TUNNISTETUT KEHITTYSTARPEET
Turvallisuus mainittu vahvuustekijänä	Alihankintaketjun turvallisuustason varmistaminen
Kehittämisen halu ja motivaatio	Viranomaispalveluiden saavutettavuus
Turvallisuustietoisuus on kasvanut	Viranomaisten osallistuminen turvallisuustyöhön
Vahva kokemus matkailutoimialasta	Turvallisuuden saaminen osaksi yrityksen laatua
Vapaaehtoinen pelastustoiminta ja järjestötyö	Osaavan työvoiman varmistaminen
Kokemus pandemiaturvallisuuden merkityksestä	Turvallisuuden jalkauttaminen yrityksissä
Yrityksillä hyviä käytänteitä ja esimerkkejä	Yhteisen viestinnän kehittäminen
	Pandemiaturvallisuuden vakiinnuttaminen
	Verkostoveturin löytäminen
	Tieto- ja viestiliikenteen varmistaminen

4. Turvallisuusverkoston kuvaus

Seuraavassa kuvassa on hahmoteltu turvallisuusverkostoa kolmella tasolla alueellisen toiminnan ja vastuun mukaisesti. Sisimmässä ympyrässä on alueellinen turvallisuustyöryhmä, joka toimii alueen turvallisuusverkoston veturina ja vastaa vuosikellon mukaisista toimenpiteistä. Turvallisuusverkoston veturina voi toimia esimerkiksi matkailuorganisaatio. Matkailun turvallisuus verkoston veturina toimii xx.

Seuraavalla kehällä on kuvattu alueen ja kunnan toimijat, jotka liittyvät matkailuun. Vastuualueena on oman organisaation ja alueen turvallisuudesta huolehtiminen päivittäistoiminnassa sekä verkoston vuosikellon mukaiseen toimintaan osallistuminen aktiivisesti.

Uloimmalla ympyrällä on maakunnalliset/kansalliset turvallisuusverkoston jäsenet, joiden tehtävä on mm. luoda resursseja, toteuttaa kansallisia ja alueellisia strategioita, tarjota tietoa alueelle sekä osallistua alueelliseen toimintaan oman vastuualueensa mukaisesti

ALUEELLISEN MATKAILUTURVALLISUUSVERKOSTON MUODOSTAMINEN

Rakenne	Poliisi, pelastus, PV, raja, metsähallitus, AVI, TUKES	Caruna, Destia, EVO	ELY-keskus, tiepalvelu, Kuusamon, Rovaniemen ja Oulun lentoasemat, seurakunta	Teleoperaattorit, matkailuyritykset, oppilaitokset
Veturi	Syötteen Matkailuyhdistys ry	Pysyvä henkilö	Pudasjärven kaupunki, elinkeinoyhtiö
Xxxxx	Xxxxxxxxxx	Koulutukset	Harjoitukset	Dokumentaatio
Päivittäminen	Ennen sesonkia	Sesongin jälkeen	Poikkeavan häiriön jälkeen	Lainsäädännön muuttuessa

Suunnitelmat	Pandemiasuunnitelma	Kriisiviestintäsuunnitelma	Alueen riskienhallinta	Tapahtumien turvallisuus
3. sektori	VPK, Vapepa, SPR	Rikosuhripäivystys		Matkailuyhdistykset

Turvallisuusverkoston jäsenet, vastuualueet ja yhteystiedot päivitetään tämän suunnitelman liitteessä 5 olevaan taulukkoon. Verkoston rakenne pyritän esittämään mahdollisimman yhtenäisenä kaikilla niillä matkailualueilla (Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi), joille alueellinen turvallisuussuunnitelma laaditaan.

4.1 Turvallisuustyöryhmän tavoitteet ja toiminta

Turvallisuustyöryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Vaihtoehtoisesti tilaisuudet viedään läpi avoimen keskustelun kautta. Kokouksessa päätetään turvallisuustyöryhmän sihteeri. Keskeisiä toimijoita koordinaatiossa ovat Syötteen matkailuyhdistys sekä Pudasjärven Kehitys Oy. Veturina toimii xx.

4.2 Työryhmän tehtävät:

Turvallisuusverkoston tehtäviä ovat esimerkiksi:

1. Kokoontuu 2 kertaa vuodessa: Toukokuussa ennen kesäsesonkia ja syyskuussa ennen talvisesonkia

2. Esityslista kokoontumisiin liitteenä 1

3. Koordinoi alueen yhteisen turvallisuuspäivän kerran vuodessa

4. Koordinoi yhteisen turvallisuusharjoituksen kerran vuodessa

5. Xxxxxxxxx muita yhteisiä koulutuksia ja harjoituksia yhteistyössä verkoston kanssa tarpeen mukaan

Nämä tehtävät päivitetään matkailun turvallisuusverkosto työryhmän kokouksessa, joka on x.xx.xxxx

4.3 Vuosikello

Matkailualueen vuosikelloon kootaan vuosittaiset turvallisuustapahtumat ja toimenpiteet. Sisimmässä ympyrässä on yrittäjän muistilista turvallisuusasioista

Lisäksi vuosikellossa ilmaistaan turvallisuustyöryhmän kokoontumiset ja toimenpiteet sekä alueen yhteiset koulutukset ja tapahtuma.

Yllä oleva vuosikello on esimerkki verkoston toiminnasta. Vuosikelloa päivitetään työryhmän kokouksessa.

5. Matkailualueen riskienhallinta

Alueellisessa riskienhallintaprosessissa rakennetaan riskienhallintajärjestelmä yritystasolta aluetasolle saakka. Riskienhallintaprosessissa huomioidaan liiketoiminnan ketjut alueella.

Matkailualueen riskit kartoitetaan yhteisessä teematilaisuudessa, johon kutsutaan mukaan viranomaiset, järjestöjen edustajat ja yritykset ja mahdollisesti myös oppilaitosten edustajia. Mikäli kattavaa verkostoa ei saada koolle, niin tilaisuus pidetään vähintäänkin turvallisuustyöryhmän kesken.

Riskienkartoitus keskittyy alueen yhteisten laajojen riskien tunnistamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi suurehkot ajoneuvo-onnettomuudet (VAK-kuljetus, linja-autot, henkilöautot, poro- ja hirvikolarit, moottorikelkka- ja mönkijäonnettomuudet) reiteillä, koskenlaskut ja melonnat, pandemiariskit, juomaveden saastuminen, ilmastolliset ääri-ilmiöt (tuulet, tulvat) ja energiajakelun

häiriöt, tulipalot matkailuyrityksissä, etenkin syrjempänä olevissa paikoissa taajaman ja matkailukeskuksen ulkopuolella.

Kaupungin turvallisuussuunnitelmassa tunnistetut riskit voivat toimia pohjana matkailualueen riskien tunnistamisessa. Myös yritysten kartoittamat riskit otetaan huomioon. Tunnistettujen riskien ennaltaehkäisemiseksi laaditaan suunnitelma, jota päivitetään säännöllisin väliajoin.

5.1 Alueelliset riskit ja niiden hallintakehikko

Alueelliset riskit on tunnistettu Rukalla (3.5.2022) sekä Syötteellä (4.5.2022) pidetyissä työpajoissa ja yhteisessä aluetyöpajassa Kuusamon Oivangissa 10.5.2022. Lisäksi taulukkoon on täydennetty riskikuvaukset, joita esiintyy muiden matkailualueiden turvallisuussuunnitelmissa.

Turvallisuustyöryhmä käy läpi kaksi kertaa vuodessa alueellisia riskejä tapaamisissaan. Havaitut riskit listataan taulukkoon, jonka jälkeen päätetään toimenpiteistä mitä turvallisuustyöryhmä voi asialle tehdä. Lisäksi sovitaan myös toimenpiteiden vastuuhenkilöistä tai organisaatiosta sekä aikataulusta.

Turvallisuustyöryhmän jäsenet tuovat tilaisuuteen omat havaintonsa ja tilastonsa, jonka lisäksi riskejä voidaan kartoittaa esimerkiksi asiakaspalautteista.

Riskienhallintataulukkoon jokainen yritys ja toimija voi listata riskejä, mitkä tulisi ottaa huomioon turvallisuussuunnittelussa.

RISKIT	VAKAVUUS	TODENNÄ- KÖISYYS	HALLINTATAPA	VASTUU
Tietoliikenneongelmat	Lievä- vakava	Todennäköinen	Varavoimalähteet Varausjärjestelmien	Yritys, kunta
Myrskyt	Lievä- vakava	Todennäköinen	Pelastussuunnitelmassa huomioitava (esim. mökkien, majoitusten sijoittelu)	Yritys, matkailualue, kunta
Toimitusjohtajahuijaukset	Vakava	Mahdollinen	Laskujen hyväksyntäketju ja koulutus	Yritys
Kriisipalveluiden puuttuminen	Vakava	Mahdollinen	Työterveyshuolto	Yrityksen sopimus työterveyshuollon kanssa, SPR
Xxxxx	Xxxxx- vakava	Todennäköinen	Informointi, valvonta	Yritys, poliisi
Väkivalta	Vakava	Mahdollinen	Koulutus	Yritys, poliisi
Pandemia	Vakava	Todennäköinen	Suunnitelma	Matkailualue, yritys
Tapaturma	Vakava	Mahdollinen	EA-osaaminen	Yritys, työterveyshuolto
Sairauskohtaus	Vakava	Mahdollinen	EA-osaaminen	Yritys, SPR
Sairastuminen	Lievä- vakava	Todennäköinen	EA-osaaminen	Yritys, työterveyshuolto
Henkilökunnan uupumus	Vakava	Mahdollinen	Työjärjestelyt, ennaltaehkäisy	Yritys
Yksipuoliset asiakasriippuvuudet	Vakava	Mahdollinen	Markkinoiden laajentaminen, monipuolistaminen	Yritys ja sen arvoketju
Avainhenkilöriski	Vakava	Mahdollinen	Varahenkilöjärjestelyt	Yritys
Ammattitaitoisen hlöstön saatavuus	Lievä- Vakava	Todennäköinen	Alueellinen koulutus, markkinointi	Matkailualue, seutukunta
Kyberuhkat	Vakava	Mahdollinen	Tietoliikenteen suojaukset, koulutus, esimerkkien käyttäminen	Yritys-viestintävirasto
Logistiikka- toimittajahäiriöt	Vakava	Todennäköinen	Jakeluketjun vaihtoehtojen suunnittelu	Arvoketjun yritykset

Suhdannevaihtelu	Lievä	Todennäköinen	Taloudellinen analyysi	Yritys
Kustannushallintaongelma t	Lievä	Todennäköinen	Taloudellinen analyysi	Yritys
Mainehaitta/-kriisi	Vakava	Mahdollinen	Viestinnän seuraaminen, valmius reagoida viestinnällisesti	Yritys/matkailualue
Tulipalo	Vakava	Mahdollinen	Koulutus, harjoittelu	Yritys
Puutteellinen perehdytys	Vakava	Mahdollinen	Koulutus	Yritys
Kulttuurierot vaatimuksissa	Lievä	Todennäköinen	Omat sopimuspohjat, yhteisesti sovittu alueella
Pelastustoiminnan resurssit	Vakava	Todennäköinen	Vapepan käyttö	Pelastuslaitos
Vesikriisi	Vakava	Mahdollinen	Raakaveden jakelupaikkojen tunnistaminen	Kunta/kaupunki/vesiosuuskunta ja -yhtiö
Liikenneonnettomuus	Lievä- vakava	Todennäköinen	Varautuminen EA- osaamisella, ohjeistamisella ja viestinnällä	Asiakas, yritys, liikennöitsijä
Lentoliikenneonnettomuus	Vakava	Mahdollinen	Viestinnän vastuut	Kaupunki, viranomaiset, matkailuyhdistys

ALUEEN RSKIT (aluetyöpaja 10.5.)

Koronatestausten sijainnit ja järjestelyt			Pandemiaturvallisuussuunnit elma	Terveysviranomaiset
Nato-ratkaisu			Turvallisuusmielikuvat, vetovoimaisuus	Kansallinen viestintä
Vesikriisi			Viestintä, tiedot varajärjestelmistä	Ohjeistavat viranomaiset
Terrori-isku			Viestintä, kriisiviestintä	Viranomaiset, matkailualueen varautuminen
Tulva			Maankäyttö/kaavoitus/tulvas uojelusuunnitelma	Kunta/kaupunki
Myrsky			Rakenteet	Yrityksen varautuminen / olosuhdeseuranta
Lämpötilaerot			Olosuhdetuntemus	Viestintä olosuhteista
Sähkönsaanti			Varavoimakone/omat voimanlähteet (aurinkopaneeli/akku)	Kunta/kaupunki/sähköyhtiö
Veden saanti			Veden kunnallinen jakelu	Kunta/kaupunki/vesihuoltolaitokset/osuu skunnat
Kyberriski			Toipumissuunnitelma ICT- häiriöihin	Yrityksen varautuminen/ICT-hallinta
Pandemia			Pandemiaturvallisuuden suunnitelma (hyvät mallit olemassa) Koronaranneke Yhteinen kriisiviestinnän mekanismi (myös riskienhallinnan menetelmä)

VOIT TÄYDENTÄÄ TÄHÄN RISKITAULUKKOON RISKEJÄ, JOTKA KOSKEVAT YRITYSTÄSI JA MITÄ KOET YHTEISIKSI RISKEIKSI MATKAILUALUEELLA

Huskyvaljakko onnettomuus
Identiteettivarkaus
Vaarallinen asiakas

6. Viestintä ja kriisiviestintä

Alueen yhteisestä turvallisuusviestinnästä sekä tilaisuuksien ja turvallisuustyöryhmän kokoon kutsumisesta vastaa alustavasti Syötteen matkailuyhdistys.

- Turvallisuussuunnitelman julkaistaan myös kuntien verkkosivuilla

- Turvallisuustyöryhmä ja alueen yritykset päättävät miten turvallisuustyötä hyödynnetään alueen markkinoinnissa

- Viranomaiset viestivät omaan toimenkuvaansa liittyvistä asioista

6.1 Kriisiviestintäsuunnitelma

Viestinnällä on ratkaiseva merkitys kriisin tai muun poikkeustilanteen hallinnassa. Kriisitilanteessa tietoa tarvitsevat asiakkaat (matkailijat), viranomaiset, alueen henkilökunta sekä paikalliset asukkaat (kaupunki). Viestinnällä ennaltaehkäistään lisävahinkojen syntymistä, ennaltaehkäistään tiedotusvälineiden aiheuttamaa viestintäpainetta sekä nopeutetaan poikkeustilanteen palautumista mahdollisimman normaaliksi.

Kriisitilanteessa matkailualueen sisäinen ja ulkoinen viestintä toteutetaan ennalta sovitulla tavalla ja viestintää harjoitellaan säännöllisesti.

Yrityksessä

1. Sovitaan kriisiviestinnästä vastaava henkilö sekä varahenkilö (kriisin sattuessa kyseinen henkilö tai hänen varahenkilönsä vastaa viestinnästä):

- Yrityksen sisällä henkilökunnalle

- Yrityksen ulkopuolelle asiakkaille, alihankintaketjulle, viranomaisille sekä muille asianomaisille

Kun kriisissä on tukeuduttu viranomaisen apuun, on myös tiedostusvastuu viranomaisella viranomaisen vastuulla olevasta toiminnasta. Yrityksen kriisiviestintävastaavan kannattaa kuitenkin valmistautua vastaamaan medialle yritystä koskeviin kysymyksiin.

Kriisin jälkeen yrityksessä järjestetään henkilökunnalle ja mahdollisesti muille jälkipuinti

6.2 Aluetason viestintä

Media ja yhteistyökumppanit ovat kiinnostuneet kriisitilanteista matkailualueella, joten on tärkeää että:

- Tarpeellinen viesti kulkee alihankintaketjussa

- Vain asianosaiset sovitut henkilöt kommentoivat tilannetta medialle

- Muiden asioista ei kommentoida!

6.3 Viranomaisten viestintä

- Kriisitilanteen johdossa oleva viranomainen (poliisi, pelastuslaitos/hyvinvointialue, terveysvalvonta) vastaa tiedottamisesta alueen toimijoille sekä medialle

- Viranomainen kertoo tilanteen kannalta olennaisimman eikä ota kantaa esimerkiksi yrityksen asioihin

Alueellisen kriisiviestinnän prosessi

KRIISIVIESTINTÄSUUNNITELMAN MUISTILISTA
Tehtävä	Milloin tehty?	Kuka vastaa?	Muuta asiaan liittyvää muistettavaa
Kriisiviestintäsuunnitelman ja ohjeen laatiminen
Kriisiviestintäsuunnitelman ja ohjeen päivitys
Näkyvyys, selailuoikeudet ja ajantasaisuus intrassa
Suunnitelma ja ohje manuaalisessa turvakansiossa
Suunnitelma ja ohje yrityksen perehdytyskansiossa
Kriisiviestintäkortin monistaminen kaikille työntekijöille
Kriisiviestintäkortin täyttämisen ja käytön ohjeistus
Suunnitelman, ohjeen ja kortin kieliversioiden laatiminen
Mahdollisen tiedotustilaisuuden paikan ja välineistön selvittäminen
Mahdollisen tiedotuksen/viestintätilaisuuden käännöspalveluista sopiminen
Kriisiviestinnän harjoitusten suunnittelu
Suunnitelman läpikäynti terveystarkastajan/paloviranomaisen kanssa
Suunnitelman läpikäynti tärkeimpien pää- ja alihankkijoiden kanssa
Matkailijoiden ajantasaisten yhteystietojen hallinta
Verkoston yhteystietojen ylläpitäminen
Varautuminen puhelinten tukkeutumiseen (kolme prepaidliittymää)

Pelastustoiminnan osapuolet

Pelastuslaitoksen perustehtävänä on tunnistaa alueen onnettomuusriskit, ehkäistä onnettomuudet, varautua onnettomuuksiin ja väestönsuojeluun sekä minimoida hätätilanteiden vaikutukset pelastustoiminnan ja ensihoidon keinoin. Pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluvat onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, ensihoitopalvelua tukeva ensivastetoiminta ja väestönsuojelu.

Kadonneen henkilön etsintä on poliisille laissa säädetty tehtävä. Kadonneen henkilön etsintä poliisin tehtävänä alkaa, kun poliisille tehdään ilmoitus kadonneesta henkilöstä. Poliisi voi saada tehtävän hätäkeskuksen kautta hälytystehtävänä tai katoamisilmoituksen kautta. Katoaminen voi tulla poliisin tietoon myös muilla tavoilla

Puolustusvoimat osallistuu pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja siten kuin siitä puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007) säädetään. Pelastustoimi voi pyytää Puolustusvoimilta virka-apua muun muassa tulvatilanteissa tai öljyonnettomuuksissa. Myös metsäpalojen sammuttamiseen voidaan pyytää virka-apua puolustusvoimilta.

Ensihoitopalvelun tuottaminen siirtyi vuoden 2022 alusta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi.

Rajavartiolaitos osallistuu pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi kalustoa, henkilöitä ja asiantuntijapalveluita siten kuin siitä rajavartiolaissa (578/2005) säädetään.

Ympäristöviranomaiset ja maa- ja metsätalousviranomaiset sekä hallinnonalojen laitokset huolehtivat niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnasta, ympäristönsuojelusta, tulvasuojelusta, tulvantorjunnasta ja patoturvallisuudesta

7. Turvallisuussuunnitelman painopisteet

Suunnitelmassa kuvataan painopisteet ja toimenpiteet, joihin kohdennetaan yhteisiä voimavaroja ja edunvalvontaa tulevien vuosien (tai muun sovitun aikaperiodin) kuluessa. Painopisteet muokkaantuvat arvioitujen uhkien ja niistä aiheutuvien riskien kanssa. Suunnitelmassa listatut riskit sekä niiden hallitsemiseksi suunnitellut toimet tulee huomioida painopisteissä.

TEEMA	VASTUUTAHO	TOTEUTUSAIKATAULU
EA-koulutukset	SPR
Pelastusharjoitukset	Oulu-Koillismaa PELA
Yhteiset pandemiaturvallisuuskäytänteet	Oulunkaari, yritykset
Reitistöjen kunto	Maanomistajat, yritykset
Reitistöillä tapahtuvat poikkeamat ja niistä viestintä	Maanomistajat, yritykset
Kriisiviestinnän käytänteistä sopiminen	Matkailuyhdistys, yritykset
Liikenneturvallisuusratkaisut	Liikenneturva, kunta
Sopimusriskien hallinta yhteisesti	Yritykset,matkailuyhdistys
Osaavan työvoiman saaminen alueelle	Kunta, aluemarkkinointi, yritykset
Kyläturvallisuus	Kunta
Energiajakeluhäiriöihin varautuminen	Kunta, sähköyhtiöt, yritykset

Uhkaavat tilanteet ja kun huoli herää

Kenenkään tule jäädä henkisesti tiukassa tilanteessa tai olotilassa yksin. Kenenkään ei kannata jäädä yksin myöskään itseä tai muita uhkaavien ajatusten kanssa, vaan ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä esimerkiksi seuraaviin tahoihin:

Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin: 09 2525 0111 (Arkisin klo 9.00–07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00, lisätiedot xxxxx://xxxxx.xx/xx/xxxxx-xx-xxxx/xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx- numerossa-09-2525-0111)

Sekasin chat eli valtakunnallinen keskustelualusta 12–29-vuotiaille: xxxxx://xxxxxxx000.xx (päivystys maanantaista perjantaihin klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15–24)

Päihdeneuvonta (Ehyt ry), puh. 0800 900 45. Ilmainen Päihdeneuvontapuhelin vastaa vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Ammattiauttajat ovat tukena päihteisiin ja huumeisiin liittyvissä kysymyksissä. Heidän kanssaan voi keskustella omasta, läheisen tai asiakkaan päihteiden käytöstä.

Palvelu on anonyymia ja luottamuksellista.

Kouluikäisten kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä kouluterveydenhuoltoon, koulukuraattoriin, opetusohjaajaan (opo), koulun henkilökuntaan tai vaikka terveysaseman lääkäriin, joka ottaa vastaan myös oppilaita.

Liitteet

1. Turvallisuustyöryhmän kokouksen esityslista

2. Alueperehdytysmateriaali turvallisuuteen

3. Harjoitusten kortteja yrityksille

4. Harjoituksen valmistelun ohje

5. Pandemiaturvallisuus

6. Verkoston yhteyslinkkejä

Liite 1

Turvallisuustyöryhmän kokouksen esityslista

Aika:

Paikka:

Paikalla:

Ohjelma

1§ Kokouksen avaus

2§ Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

3§ Edellisen kokouspöytäkirjan läpikäynti ja toteutuneiden toimenpiteiden läpikäynti 4§ Tilannekuvan luominen

- Poliisi (mennyt sesonki oman toimialan näkökulmasta + lainsäädäntö päivitys)

- Pelastuslaitos (sama kuin edellinen)

- Terveyskeskus / Ensihoito (sama kuin edellinen)

- Terveystarkastaja (sama kuin edellinen)

- Yritysten näkökulmat (läheltäpiti -tilanteet, havaitut riskit ym.) 5§ Turvallisuussuunnitelman päivittäminen kohdat:

- Matkailualueen kuvaus turvallisuuden näkökulmasta

- Verkostoympyrä ja yhteystiedot

- Matkailualueen riskienhallinta

6§ Seuraavien toimenpiteiden ajankohtien sopiminen

- Kaikille avoin turvallisuuspäivä (aihe, esiintyjät, aika, paikka, tarjoilut)

- Koulutukset (mikä koulutus, kuka järjestelyvastuussa, missä pidetään, miten tarjoilut, tarvitaanko esimerkiksi maalihenkilöitä, ym.)

- Harjoitukset (mikä harjoitus, kuka järjestelyvastuussa, missä pidetään, miten tarjoilut, tarvitaanko esimerkiksi maalihenkilöitä, ym.)

7§ Muut esille nousevat asiat

8§ Seuraavan tapaamisen ajankohdan ja paikan sopiminen

- Turvallisuustyöryhmän kokous (aika, paikka, tarjoilut) 9§ Kokouksen päättäminen

Liite 2

Esimerkkejä perehdytyslomakkeista

Liite 3

Harjoituskortit

Harjoituskortit tukevat alueellisten ja yrityskohtaisten harjoitusten järjestämistä

Liite 4

Yhteisen harjoituksen valmistelu- ohje

1.Harjoituksen valmistelu

- Tarve

- Suunnitelma

- Harjoitusturvallisuus

- Kohderyhmä (henkilökunta, yhteistyö muiden yritysten kanssa jne)

- Tavoitteet

- Selkeys

- Lainsäädäntöjen velvoitteet

- Harjoitusviestintä

- Roolit (kouluttajat, tarkkailu, tuki)

- Koulutustilaisuus (Pelastussuunnitelma, kuluttajaturv. suunnitelman läpikäynti, ohjeistukset, turvatekniikka)

- Harjoituksen rytmitys

2. Harjoituksen aikainen toiminta

- Pienet päivittäisharjoitukset

- Hätäilmoituksen tekeminen

- Turvallisuuskävely

- Alkusammutusharjoitus

- Hätäensiapuharjoitus

- Riskienkartoitustyöpaja

- Turvallisuusrastiharjoitus

- Rakennuksesta ja tilasta poistuminen

3. Harjoituksen arviointi ja seuranta

4. Kuvaaminen ja muu dokumentointi

5. Harjoituksen päättäminen ja purku

6. Harkoitusmuistion laatiminen

7. Harjoituskortit

8. Kriisiviestintä

- Ensisijainen tiedotusvastuu aina viranomaisilla (koordinoi ja vastaa päätiedottamisesta).

- Yritysten varautuu osaltaan kriisiviestintään medialle sekä omalle henkilökunnalle, naapuriyrityksille ja sopimuskumppaneille.

- Matkailuyhdistyksen rooli on keskeinen ja tukee yrityksen toimintaa kriisissä

- Kielitaito

- Kriisiryhmät, psykososiaalinen tuki

9. Keskeisiä havaintoja harjoituksista

- Vuosikello, jossa sovitaan mitä harjoituksia ja milloin

- Pieniä yrityskohtaisia koulutuksia ja harjoituksia tarvitaan (esim. turvakävely)

- Yhteisiä malleja kriisiviestinnästä ja esimerkkejä

- Matkailuyhdistyksen rooli turvallisuusasioissa

- Säännölliset koulutukset (ennen sesonkia ja sesongin jälkeen)

- EA-osaaminen, EA-varusteet ja pelastus- ja sammutustoimen omatoiminen kehittäminen yrityksissä

Pandemiaturvallisuus (laadittu erillisenä asiakirjana)

Turvallisuusverkoston jäsenet, vastuualueet ja yhteystiedot

Turvallisuustyöryhmän yhteystiedot taulukko on luonnos. Taulukkoa päivitetään verkoston kokouksissa tarpeen mukaan. Taulukosta tulee käydä ilmi, kuka on verkoston koollekutsuja, sekä koordinoiva henkilö.

Organisaatio/toimija	Vastuualue/tehtävä	Kontaktihenkilö ja yhteystiedot
Laatu ja turvallisuus työryhmä
Syötteen Matkailuyhdistys ry/ x henkilö		Henkilö x xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx/
Pudasjärven Kehitys Oy		Xxxxx Xxxxxxxxxx xxxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxx.xx x00000 000 0000
Syötteen Matkailuyhdistys ry hallitus
Nuoriso- ja vapaa- ajankeskus Pikku-Syöte Oy		Xxxx Xxxxxxx xxxx.xxxxxxx@xxxxxxxxxx.xx
Yritys x		Henkilö x
Yritys x		Henkilö x
Yritys x		Henkilö x
Yritys x		Henkilö x
Pudasjärven kaupunki		Henkilö x
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Pudasjärven paloasema		Henkilö x
Pudasjärven kaupunki		Henkilö x
Pudasjärven poliisiasema		Henkilö x

Alueen turvallisuusverkosto (keskiympyrä)
Oulunkaaren kuntayhtymä	Tartuntatautilääkäri	Henkilö x
Metsähallitus Pudasjärvi		Henkilö x
Pudasjärven terveysasema	Johtava lääkäri	Henkilö x


TUKES		Henkilö x xxxxxxxx@xxxxx.xx xxx.xxxxx.xx
Metsähallitus Pudasjärvi	Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxxxx	Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxxxx

Pudasjärven Yrittäjät ry.	xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxx allisyhdistykset/pudasjarven- yrittajat/	xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xx dasjarven-yrittajat/
SPR Pudasjärven osasto	xxxxx://xxxxxx.xxxxxxxxxxxxx. fi/pudasjarvi	xxxxx://xxxxxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx
Rikosuhripäivystys Oulun seudun palvelup.	xxxxxxxxxxxx@xxxx.xx	xxxxxxxxxxxx@xxxx.xx
Vapepa		Henkilö x

Pohjois-Pohjanmaan verkosto
Pohjois-Pohjanmaan liitto		Henkilö x
Oulun hätäkeskus		xxxxx://000.xx/xxxxxxxxxxxx
Pohjois-Suomi AVI		xxxxxxxx.xxxxxxx@xxx.xx vaihde 029 5017500
Pudasjärven kaupunki	Eläinlääkäri	Henkilö x
Finavia / Xxxxxxx	Xxxxxxxxxxx päällikkö	Xxxx Xxxxxxxxxx p. 020 708 8801
Xxxxxxx / Xxxx	Xxxxxxxxxxx päällikkö
Rikosuhripäivystys Oulun seudun palvelup	Toiminnanohjaaja	Henkilö x xxxxxxxxxxxx@xxxx.xx


Pudasjärven matkailuyritysten turvallisuusvastaavat

Document Metadata

Table of Contents

TURVALLISUUTTA MATKAILUUN

Document Metadata