Rahoitusalan työehtosopimus

3. Kohdista 1. ja 2. poiketen voivat työnantaja ja toimihenkilö sopia työsopimusta tehtäessä siitä, että toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on enintään 2 kuu- kautta. Näissä tapauksissa työsuhteen jatkuttua yli 8 vuotta työnantajan noudat- tama irtisanomisaika kuitenkin pitenee kohdan 2 mukaisesti.

Työsuhdetta päätettäessä voidaan sopia toimihenkilön noudattamasta irti- sanomisajasta toisin.

Työnantajan noudattama irtisanomisaika ei voi olla toimihenkilön irtisano- misaikaa lyhyempi.

4. Työsuhde on päätettävä kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

5. Ennen varoitusta on toimihenkilöllä oikeus tulla kuulluksi ja käyttää apuna luottamusmiestä/yhteyshenkilöä.

3. TYÖAIKA‌

6 § Säännöllinen työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on arkipäivisin 7 t – 7 t 40 min/vrk siten, että se on 37 tuntia/vko. Säännöllistä työaikaa voidaan sijoittaa myös lauantaille ja sun- nuntaille. Säännöllinen lauantai- ja sunnuntaityö toteutetaan liitteen 5 mu- kaisesti. Ellei lauantai- ja sunnuntaityö ole käytössä liitteen 5 mukaisesti, on lauantai vapaapäivä.

2. Työaika on yhdenjaksoinen; toisin sovittaessa sovitaan kohtuullisesta kor- vauksesta.

3. Sulkemisajan jälkeen varataan konttoreissa riittävästi säännöllistä työai- kaa.

4. Työviikko alkaa maanantaina.

5. Juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä.

6. Kansainvälisten maksujärjestelmien säännöllistä työaikaa arkipyhäviikoilla ja niiden korvauksia koskee liite 6.

7. Epätarkoituksenmukaisia lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

8. Säännöllisen työajan sijoittelun vaihdellessa on työtä varten laadittava työ- vuoroluettelo. Se on saatettava kirjallisesti toimihenkilöiden tietoon viimeis- tään kaksi viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jäl- keen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

9. Osaamisen kehittäminen säännöllisen työajan ulkopuolella

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen työajan lisäksi työn suorittamisen, ammatillisen kehittymisen ja työtehtävien muuttumisen kan- nalta tarpeellista osaamisen kehittämistä tai kouluttautumista. Tähän voi- daan käyttää enintään 24 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on säännöl- listä työaikaa ja tältä ajalta maksetaan perustuntipalkka ilman olosuhde- tai muita lisiä.

Osaamisen kehittäminen tai kouluttautuminen voidaan toteuttaa siten, että säännöllinen työaika pitenee siihen käytettävällä ajalla, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen

voidaan käyttää myös kokonaisia päiviä, mutta ei kuitenkaan arkipyhiä, ar- kipyhäviikkojen lauantaita tai sunnuntaipäiviä.

Osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan käyttää kalenteri- vuoden aikana enintään kaksi lauantaipäivää, jollei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan käyttää lauantaipäivää silloin, kun se ei ole työvuoroluettelon mukainen säännöllinen työpäivä. Lauantaipäivän pituuden tulee olla vähintään kuusi tuntia, jollei toimihenkilön kanssa toisin sovita.

Osaamisen kehittämisen ja kouluttautumisen ajankohdasta, sisällöstä ja toteutuksesta ilmoitetaan hyvissä ajoin. Lauantain käyttämisestä osaami- sen kehittämiseen tai kouluttautumiseen on toimihenkilölle ilmoitettava työ- ehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräyksiä noudattaen, ellei toimihenki- lön kanssa toisin sovita. Päätettäessä osaamisen kehittämisen tai koulut- tautumisen ajankohdasta otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös toimihenkilön henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet.

Paikallisesti näistä asioista voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti.

Tämän sopimusmääräyksen toimivuutta seurataan yhteistoiminnassa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tässä määräyksessä tarkoitettu osaamisen kehittäminen ja kou- luttautuminen voi käsittää erilaisia muotoja, mutta sitä ei kuiten- kaan ole tarkoitus osoittaa päivittäisen työn tekemiseen.

10. Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

11. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

12. Työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvan työajan seurantajaksosta sovitaan en- sisijaisesti paikallisesti työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti. Jollei sopimuk- seen päästä, seurantajakso voi olla enintään 12 kuukautta.

7 § Jaksottelu ‌

1. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää enintään tunnilla.

2. Viikoittaisen säännöllisen työajan on tasoituttava 3 viikossa 37 tuntiin.

3. Pysyvästä jaksottelusta ilmoitetaan kuukausi, ja tilapäisestä kaksi viikkoa etukäteen.

4. Ilmoitus tehdään toimihenkilölle ja luottamusmiehelle/yhteyshenkilölle.

5. Jaksottelusta laadittavasta työtuntilistasta selviävät työn aloittamis- ja lo- pettamisajat.

8 § Yksilöllinen työaika ‌

1. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia yksilöllisestä työajasta.

2. Sovittava yksilöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 t/vko.

3. Työtuntilistan enimmäistyöaika on 10 t/vrk ja 48 t/vko.

4. Työajan on tasoituttava sovittuun keskimääräiseen työaikaan 3 kuukau- dessa.

5. Erityistilanteissa tasoittumisjakso voidaan sopia enintään 12 kuukaudeksi.

6. Palkka määräytyy sovitun keskimääräisen työajan ja 6 §:n 1. kohdan mu- kaisen työajan suhteessa.

7. Yksilöllistä työaikaa koskee liittojen ohjeistus (liite 7).

9 § Aatot ‌

1. Uudenvuodenaaton ja kiirastorstain säännöllinen työaika on 5 tuntia.

10 § Vapaapäivät ‌

1. Vuoden 1. työpäivänä työsuhteessa oleva saa 2 palkallista vapaapäivää.

2. Vapaapäivien edellytyksenä on vuoden aikana työskentely.

3. Työajan lyhennys toteutetaan täysinä vapaapäivinä, ellei toisin sovita.

4. Vapaan ajankohta ilmoitetaan vähintään 2 viikkoa etukäteen.

5. Pitämättä jääneet vapaapäivät korvataan vastaavana rahakorvauksena.

11 § Ruokailu ‌

1. Työnantaja järjestää toimihenkilöille mahdollisuuden lounasruokailuun.

2. Ruokailu tapahtuu työajan ulkopuolella.

3. Työajan ollessa vähintään 6 tuntia on ruokatauko 20 minuuttia, ellei toisin sovita.

4. Ruokailuun osallistuva maksaa verotusarvon mukaisen ruokamaksun.

12 § Ylityö ‌

1. Ylityötä on työehtosopimuksen säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi tehty työ.

2. Ylityötä voidaan toimihenkilön suostumuksella teettää lain sallimissa ra- joissa.

3. Toimihenkilö voi kieltäytyä ylityön tekemisestä asiallisen syyn perusteella.

4. Ylityökorvaus on:

a. arkipäivinä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 %

b. sunnuntaina 2 ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta 200 %

5. Ylityökorvaus lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.

6. Perustuntipalkka on toimihenkilön kuukausipalkka jaettuna luvulla 156.

7. Vuorokauden vaihtuminen ei alenna ylityökorvausperustetta.

8. Ylityökorvauksen vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan voidaan sopia.

9. Ylityökorvaus maksetaan ja vapaa annetaan 2 kuukauden kuluessa, ellei toisin sovita.

10. Lauantai- ja sunnuntaityö on ylityötä, ellei liitteestä 5 muuta johdu.

13 § Ilta- ja yölisä ‌

1. Säännöllisiltä iltatyötunneilta klo 17.30 – 23 maksetaan iltalisänä 22 %.

2. Säännöllisiltä yötyötunneilta klo 23 – 07 maksetaan yölisänä 30 %.

3. Lisät lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.

14 § Vuorolisä ‌

1. Vuorotyössä vuorot vaihtuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

2. Perättäiset vuorot ovat enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli.

3. Säännöllisiltä vuorotyötunneilta maksettava:

a. iltavuorolisä on 22 %

b. yövuorolisä on 30 %

4. Lisät lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.

15 § Varallaolokorvaus ‌

1. Varallaolossa on oltava sopimuksen mukaan paikassa, josta voidaan kut- sua työhön.

2. Varallaolosta maksetaan 50 % perustuntipalkasta kuitenkin vähintään 2 tunnin perustuntipalkka.

3. Varallaolon pituus sovitaan etukäteen.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

16 § Hälytyskorvaus ‌

1. Hälytysluonteisesti työhön kutsuttavalle maksetaan hälytyskorvaus.

2. Korvauksen edellytyksenä on, että toimihenkilö on ehtinyt poistua työpai- kalta.

3. Hälytyskorvaus on 4 tunnin peruspalkka.

4. Hälytystyön ollessa ylityötä maksetaan ylityökorvaus.

17 § Soittokorvaus ‌

1. Atk-toimihenkilölle maksetaan soittokorvaus työajan ulkopuolisesta soi- tosta.

2. Edellytyksenä on, että asia pystytään hoitamaan puhelimitse.

3. Korvaus on 3 tunnin perustuntipalkka.

4. PALKKAUS‌

18 § Palkkausmuoto ‌

1. Palkka on kuukausipalkka.

2. Osakuukausipalkka lasketaan jakamalla ja kertomalla kuukausipalkka työ- päivillä.

3. Alle 32 t/vko työskentelevän palkka on tuntipalkka.

4. Alle 32 t/vko työskentelevän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 152.

19 § Palkkaperiaatteet ‌

1. Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti ottaen huomioon työn vaati- vuus, toimihenkilön pätevyys ja työsuoritus sekä periaate: sama palkka sa- masta tai vaativuudeltaan samanarvoisesta työstä.

Toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy vaativuusluokittelun perus- teella.

Konserni- ja ryhmätasolla sekä muissa yrityksissä voidaan laatia kuhunkin vaativuusluokkaan sen vaativuustasoa vastaavia työnkuvauksia. Tavoit- teena on toimien sijoittaminen vaativuusluokkiin yhteisymmärryksessä.

Työsuhteen aikana arvioidaan työn vaativuuden muutoksia työehtosopi- muksessa olevan vaativuusluokittelun avulla, ellei ryhmä- tai konsernita- solla tai muissa yrityksissä toisin sovita.

Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin konserni- ja ryhmätasolla sekä muissa yrityksissä.

Toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista arvioidaan työehtosopimuksen arviointilomakkeen perusteella, ellei konserni- tai ryhmätasolla tai muissa yrityksissä toisin sovita.

2. Yritys päättää palkkapolitiikan konserni- tai ryhmäkohtaisen palkkapolitii- kan käsittelyn ja yrityskohtaisten keskustelujen jälkeen ja perehdyttää hen- kilöstön siihen riittävästi.

3. Toimihenkilön palkkaan vaikuttavat:

a. työtehtävät ja niissä tapahtuvat muutokset

b. kokemus työtehtävissä

c. päätehtävää vaativammat osatehtävät

x. xxxxxxxx

e. vastuu

x. xxxxxxxxxxx

4. Lähtökohtana on pyrkimys palkkaukseen, jonka toimihenkilöt kokevat oi- keudenmukaiseksi ja kannustavaksi.

20 § Vaativuusluokittelu ‌

1. Vaativuusluokka määräytyy päätehtävän perusteella.

2. Työnantaja ilmoittaa vaativuusluokan ja päätehtävän toimihenkilölle kirjalli- sesti.

3. Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin ryhmä- ja konsernitasolla sekä muissa yrityksissä palkkakeskustelupöytäkirjan 9 §:n mukaisesti.

4. Vaativuusluokittelu on liitteenä 8a.

21 § Vaativuusluokan muutos ‌

1. Päätehtävän muuttuessa määritellään vaativuusluokka uudestaan, jolloin palkan korotus toteutetaan päätehtävämuutosta seuraavan kuukauden alusta. Muut tehtävän vaativuuden noususta johtuvat palkankorotukset to- teutetaan pääsääntöisesti palkkakeskustelussa.

2. Henkilön hakeutuessa alemman vaativuusluokan päätehtävään voidaan vaativuusluokka ja palkka alentaa siirtoa seuraavan kuukauden alusta.

3. Muutoin päätehtävän vaativuuden alentuessa voidaan vaativuusluokka ja palkka alentaa tehtävän muutosta seuraavan 4. kuukauden alusta. Asia käsitellään luottamusmiehen/yhteyshenkilön kanssa.

4. Vaativuusluokan aleneminen pienentää vähimmäispalkan muutoksen ver- ran palkkaa.

22 § Vaativuusluokan mukaisen vähimmäispalkan ylittävä osa vaativuusluo- kan noustessa ‌

1. Vaativuusluokan noustessa seuraavaan luokkaan vähimmäispalkan ylittä- vän osan säilyvyys arvioidaan esihenkilön ja toimihenkilön välisessä kes- kustelussa. Palkankorotus on vähintään 90 % vähimmäispalkan muutok- sesta. Jollei arviointikeskustelua käydä, palkkaa korotetaan vähintään vä- himmäispalkan muutoksen verran.

2. Luottamusmiehellä/yhteyshenkilöllä on oikeus esittää käsityksensä asi- asta.

23 § Vaativuusluokan tilapäinen muutos ‌

1. Päätehtävän vaativuuden tilapäinen aleneminen ei muuta palkkaa ja vaati- vuusluokkaa.

2. Päätehtävän vaativuuden vähintään kuukauden kestävän nousun aikana maksetaan uuden vaativuusluokan mukaista palkkaa.

24 § Vähimmäispalkat ‌

1. Vaativuusluokkien mukaiset vähimmäispalkat ovat liitteessä 9.

2. Työsuhteen alussa toimihenkilölle voidaan maksaa harjoitteluajan palkkaa, joka on vähintään 90 % tehtävän mukaisesta vähimmäispalkasta. Harjoit- teluaika voi kestää enintään yhden vuoden.

Pöytäkirjamerkintä:

90 %:n vähimmäispalkka koskee 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavaa harjoitteluaikaa.

5. VUOSILOMA‌

25 § Vuosiloma ‌

1. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Vuosilomaa ansaitaan työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden päättyessä:

a. alle vuoden 2 arkipäivää/kk

b. vähintään vuoden 2,5 arkipäivää/kk

c. vähintään 10 vuotta 3 arkipäivää/kk

d. 31.3.1993 mennessä vähintään 15 vuotta 3,5 arkipäivää/kk.

3. Työsuhteen kestoaikana pidetään samassa työnantajaryhmässä yhteensä palveltua aikaa.

4. Ennen 1.6.1995 palveltu aika otetaan huomioon 31.5.1995 voimassa ollei- den sääntöjen mukaan.

5. Talviloma annetaan samana kalenterivuotena kuin kesäloma, ellei toisin sovita.

6. Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan 2 kappaleen mukaan.

7. Jos toimihenkilön työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmää- räytymisvuoden aikana, lasketaan lomapalkka tai lomakorvaus vuosiloma- lain 12 §:n mukaisesti. Jos toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa työehtosopi- muksen mukaisesti enemmän kuin 30 päivää, lasketaan vuosilomapalkka tai lomakorvaus näiltä vuosilomapäiviltä päiväarvolla 0,38 %.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2014 alkaen ansaittuihin vuosilo- miin.

26 § Lomaraha ‌

1. Vuosilomalle jäävälle maksetaan lomarahaa 50 % lakisääteisen vuosilo- man palkasta.

2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä tai yrityksessä sovitulla tavalla.

3. Lomaraha maksetaan vuosilomaltaan hoitovapaalle tai asevelvolliseksi siir- tyvälle.

4. Xxxxxxxxx ei makseta työsuhteen päättyessä paitsi eläkkeelle siirtyvälle.

27 § Vuosilomasapatti ‌

1. Vuosilomasapatiksi voi toimihenkilö sovittaessa säästää:

a. 24 päivää ylittävää vuosilomaoikeutta

b. säästetyn vuosiloman lomarahoja vastaavan vapaa-ajan

c. 2 vapaapäivää (10 §)

d. ylityövapaata.

2. Vuosilomasapatti pidetään sovittavana ajankohtana viimeistään 5 vuoden kuluessa.

3. Etukäteen laaditaan suunnitelma säästämisestä ja vuosilomasapatin pitä- misestä.

4. Vuosilomasapattiin noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalain säännöksiä.

5. Vuosilomasapatin toteutuksesta sovitaan tarkemmin yrityskohtaisesti.

6. POISSAOLO ‌

28 § Lapsen syntymä ‌

1. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata annetaan lain mu- kaan.

2. Työnantaja maksaa täyden palkan 72 arkipäivän äitiys- ja adoptiovapaalta.

3. Isyysvapaalle lähtevälle toimihenkilölle työnantaja maksaa täyden palkan enintään 6 arkipäivältä. Määräys koskee 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavia isyysvapaita.

4. Palkallisuus edellyttää 9 kuukauden työsuhdetta. Lisäksi edellytetään työ- hön paluusta sopimista niissä tilanteissa, joissa työsopimuksen voimassa- olo jatkuu myös äitiys- tai isyysvapaan päättymisen jälkeen.

5. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota tässä pykälässä tarkoitetulta va- paalta palaavan toimihenkilön perehdyttämiseen tilanteissa, joissa työpai- kalla on vapaan aikana tapahtunut olennaisia muutoksia, joilla on vaikutuk- sia asianomaisen toimihenkilön työtehtäviin.

29 § Sairastuminen ‌

1. Sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön saa palkkansa kunkin työky- vyttömyystapauksen yhteydessä vähintään:

a. 4 viikolta työsuhteen kestettyä alle 3 vuotta

b. 5 viikolta työsuhteen kestettyä 3-5 vuotta

c. 6 viikolta työsuhteen kestettyä yli 5 vuotta.

2. Toimihenkilön on ilmoitettava viipymättä työkyvyttömyydestä ja sen arvioitu kesto.

3. Toimihenkilön on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu luotet- tava selvitys.

4. Nimetessään lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimis- kustannukset.

30 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana:

a. lääkärintarkastuksessa ja siihen liittyvässä laboratorio- tai röntgen- tutkimuksessa

b. työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömässä fysikaalisessa hoidossa

c. äkillisen hammassairauden sattuessa hammaslääkärin vastaan- otolla

d. raskauden edellyttämissä tarkastuksissa

e. lääkärin vastaanotolla vammaisen tai alle 10-vuotiaan lapsen sai- rauden toteamiseksi

f. neuvolatarkastuksissa lapsen kanssa.

g. syöpäsairauksien edellyttämässä välttämättömässä lääketieteelli- sessä toimenpiteessä.

2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että:

a. asiaa ei ole saatu järjestetyksi työajan ulkopuolella ja

b. tarpeetonta työajan menetystä vältetään.

3. Työterveyshuollon tarkastukseen osallistuvalle maksetaan välttämättömät matkakulut.

31 § Lyhyt tilapäispoissaolo ‌

1. Palkka- ja muita etuja ei vähennä työpäivänä tapahtuva lyhyt poissaolo, joka johtuu:

a. lähiomaisen äkillisestä sairaudesta, kuolemasta tai hautajaisista; enintään 1 päivä

b. alle 10-vuotiaan lapsensa tai alle 18-vuotiaan valtioneuvoston ase- tuksen (30.12.2004/1335) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sai- rautta sairastavan lapsensa äkillisestä sairaustapauksesta; 3 päivää

c. omista vihkiäisistä ja asuntomuutosta

x. toimihenkilön 50- ja 60-vuotispäivistä

e. Ammattiliitto Pro ry:n tai sen jäsenyhdistyksen edustajiston tai halli- tuksen tai neuvottelukunnan tai keskusjärjestön edustajiston tai hal- lituksen kokouksesta

f. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n hallituksen tai taustaryhmän ko- kouksesta.

7. MATKAT ‌

32 § Matkakustannukset ‌

1. Matkakustannukset korvataan yrityksen matkustussäännön mukaan.

2. Liittojen välinen mallimatkustussääntö on liite 10.

3. Työstä aiheutuvista lisämatkakustannuksista sovitaan paikallisesti.

8. VAKUUTUS JA ELÄKE ‌

33 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja kustantaa toimihenkilöiden ryhmähenkivakuutuksen.

34 § Eläke-edut ‌

1. Eläketurva järjestetään kulloinkin voimassa olevan työntekijäin eläkelain mukaisesti.

2. Lisäeläketurvasta osapuolet ovat tehneet erilliset pöytäkirjat (liite 11 ja 11a).

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS ‌

35 § Kokoontuminen työpaikalla ‌

1. Ammattiliitto Pro ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n yritysyhdistykset ja ammattiosastot voivat työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan työsuhdeasioista edellyttäen, että:

x. xxxxxxxxx pidosta etukäteen sovitaan työnantajan kanssa

b. työnantaja osoittaa tarkoitukseen soveltuvan kokouspaikan

c. järjestyksestä ja siisteydestä vastaa järjestäjä

d. järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

36 § Luottamusmies ja yhteyshenkilö ‌

1. Luottamusmiessopimus on liite 12.

2. Yhteyshenkilösopimus on liite 12a.

37 § Koulutus ‌

1. Koulutussopimus on liite 13.

38 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Neuvottelumenettelyssä noudatetaan luottamusmiessopimusta sekä yh- teyshenkilösopimusta.

2. Elleivät osapuolet pääse yhteisymmärrykseen, voidaan asia viedä työtuo- mioistuimeen.

39 § Työrauhavelvoite ‌

1. Sopimuskokonaisuuteen tai -määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimet ovat kielletyt.

10. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

40 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoro- puhelua ja tasapainoista neuvotteluasemaa työnantajan ja henkilöstö- nedustajien välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla.

2. Konserni- ja ryhmätasolla voidaan pakottavat lainsäännökset huomioon ot- taen sopia poikkeavasti seuraavista työehtosopimuksen määräyksistä:

• 6 §:n määräyksistä poiketen voidaan sopia siitä, että säännölli- nen työaika on keskimäärin 6 §:n 1. kohdan mukainen (mm. työaikapankki)

• 6 §:n 9. kohdassa tarkoitetusta osaamisen kehittämisestä säännöllisen työajan ulkopuolella

• 6 §:n 12. kohdassa tarkoitetusta liukuvan työajan seurantajak- sosta

• 7 §:n työajan jaksottelua koskevista määräyksistä

• 12 § 8 kohdan ylityökorvauksen vaihtamisesta vapaa-aikaan

• 11 §:n ruokailua koskevista määräyksistä.

• 26-27 §:n lomarahaa ja vuosilomasapattia koskevista määräyk- sistä.

• Viikonlopputyöstä ja erityistyöpisteistä liitteen 5 mukaisesti.

• Liitteen 8 mukaisista asioista, joista voidaan sopia palkkakes- kustelupöytäkirjan 9 §:n mukaisesti toisin.

Mikäli kyse ei ole konsernista tai ryhmästä, vastaava sopimusoi- keus on yrityksillä. Kun yritys on osa konsernia tai ryhmää, niin yri- tystason sopimusoikeus on niistä edellä mainituista asioista, joiden osalta toisinsopimisoikeuden siirrosta on sovittu konserni- tai ryh- mätasolla.

Paikallisen sopimuksen osapuolina ovat konsernin osalta konserni ja rekisteröidyt toimihenkilöyhdistykset (Pro, YTN), pankkiryhmän osalta rekisteröity työnantajayhdistys ja rekisteröidyt toimihenki- löyhdistykset (Pro, YTN) sekä yritysten osalta työnantaja ja luotta- musmies/ yhteyshenkilö.

3. Henkilöstön edustajilla, jotka osallistuvat paikallista sopimusta koskevaan neuvotteluun, on oikeus saada neuvoteltavaan asiaan liittyvät tarpeelliset

tiedot.

4. Neuvottelut käydään työrauhan vallitessa eivätkä ne siirry liittotasolle.

5. Paikallisen sopimuksen tulee olla kirjallinen. Siitä tulee käydä ilmi, mistä työehtosopimuksen määräyksestä on sovittu toisin, keitä sopimus koskee, mikä on sopimuksen sisältö ja voimaantuloajankohta.

6. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen.

7. Sopimus on lähetettävä tiedoksi asianomaisille liitoille.

8. Liitot seuraavat paikallisten sopimusten toteutumista ja tarvittaessa ohjeis- tavat paikallisia osapuolia.

9. Sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin liittojen välisellä työehtosopi- muksella.

10. Tähän pykälään perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat eri- mielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestystä noudattaen.

41 § Jäsenmaksuperintä ‌

1. Ammattiliitto Pro ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsenliiton jäsen- maksu peritään palkasta toimihenkilön annettua valtuutuksen.

2. Verotusta varten työnantaja antaa todistuksen pidätetystä summasta.

42 § Sopimuksen esilläolo ‌

1. Sopimus on pidettävä työpaikan toimihenkilöiden nähtävillä.

43 § Sopimuksen voimassaolo ‌

1. Sopimus on voimassa 29.2.2024 saakka, ellei se pääty 28.2.2023 allekir- joituspöytäkirjassa ilmenevällä tavalla.

2. Sopimuksen allekirjoituspöytäkirja on liite 14.

Helsingissä 25.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

LIITE 1 RAHOITUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN ‌

1. Pankkialan, rahoitusyhtiöiden ja eri yrityskohtaiset työehtosopimukset on yhdis- tetty rahoitusalan työehtosopimukseksi 1.6.1995.

2. Sopijapuolet pyrkivät vahvistamaan sopimusten yhdistämisellä noudatettua toi- mialaperiaatetta.

3. Rahoitusalan työehtosopimuksen 1.2 §:n muita yrityksiä ovat 25.3.2018:

1. Automatia Pankkiautomaatit Oy

2. NASDAQ OMX Nordic Oy

3. Nets Denmark A/S Finnish Branch

4. Nordea Bank Abp

5. OP Osuuskunta

6. Säästöpankkiliitto ry

7. Suomen Hypoteekkiyhdistys

8. POP Pankkiliitto Osk

9. Paikallispankkien PP-Laskenta Oy

LIITE 2 ESIHENKILÖSOPIMUS ‌

Sopijapuolet ovat yksimielisiä, että alalla perinteisesti noudatettu toimialaperiaate, esihenkilöiden keskeinen asema, yksilöllisyys ja esihenkilöiden työsuhteiden myön- teinen kehittyminen edellyttävät sopimustoiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Esihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi heitä itseään koskevassa henkilöstö- ja palkkapolitiikassa on sovittu seuraavaa.

1 § SOVELTAMISALA

1. Sopimus koskee esihenkilötehtäviin nimettyjä toimihenkilöitä.

2 § TYÖEHDOT

1. Työehdot määräytyvät rahoitusalan työehtosopimuksen mukaan, ellei sopi- muksesta muuta johdu.

3 § TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN JA KOEAIKA

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti mallin mukaan (liite).

2. Koeaika on 4 kuukautta.

3. Esihenkilölle annettava erityiskoulutus mahdollistaa 6 kuukauden koe- ajasta sopimisen.

4 § PALKAT

1. Esihenkilöiden palkankorotuksista, kokemusvuosijärjestelmästä ja vähim- mäispalkasta liitot neuvottelevat erikseen.

2. Esihenkilöiden palkkausperusteita ja -politiikkaa käsitellään 7 §:n neuvotte- lumenettelyssä.

3. Esihenkilöiden henkilökohtainen palkka määräytyy työsopimuksen perus- teella.

5 § TYÖRAUHAVELVOITE JA JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS

1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kielletyt.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

6 § ERIMIELISYYKSIEN RATKAISU

1. Tulkintaerimielisyyksistä on ensin keskusteltava esihenkilön kanssa.

2. Seuraavaksi neuvottelevat työnantajan edustaja ja esihenkilöiden edus- taja.

3. Esihenkilöiden edustajalla on neuvottelevan luottamusmiehen asema ja oi- keudet.

4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta, noudatetaan luottamusmiessopimusta.

7 § NEUVOTTELUMENETTELY

1. Yrityskohtaisesti sovitaan neuvottelumenettelyn sisällöstä ja järjestämi- sestä.

2. Neuvottelumenettelyssä voidaan käsitellä mm. esihenkilöitä koskevia:

a. työehtosopimuksen palkkamääräysten soveltamista

b. palkkausperusteita ja –politiikkaa

c. ammatillista kehittämistä

d. johtamisjärjestelmiä

8 § VOIMASSAOLO

1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 3 TUNTIPALKKAISTEN ERILLISMÄÄRÄYKSET 1 § SOVELTAMISALA ‌

1. Sopimus koskee toimihenkilöitä:

a) joiden säännöllinen työaika on alle 32 tuntia viikossa

b) jotka kuuluvat rahoitusalan työehtosopimuksen soveltamisalan pii- riin.

2. Tuntipalkkaisiin noudatetaan rahoitusalan työehtosopimusta, ellei tästä so- pimuksesta muuta johdu.

2 § TYÖAIKA

1. Säännöllinen työaika on enintään 7 t 40 min/vrk siten, että se on enintään 37 t/vko.

2. Säännöllisestä työajasta sovitaan työsopimuksella.

3. Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja päivittäinen työaika vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan kuukausittain etukäteen.

3 § LISÄ- JA YLITYÖ

1. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

2. Säännöllisen vuorokautisen enimmäistyöajan lisäksi tehty työ on ylityötä.

4 § LOMAKORVAUS

1. Lomapalkan ja lomarahan sijasta maksettava lomakorvaus on:

a) 13,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden

b) 17 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden

c) 19 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta

d) 21 % työsuhteen kestettyä 31.3.1993 vähintään 15 vuotta.

2. Työsuhteen päättyessä on lomakorvaus:

a) 8,5 % työsuhteen kestettyä alle 1 vuoden

b) 11 % työsuhteen kestettyä vähintään 1 vuoden

c) 12 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta

d) 13 % työsuhteen kestettyä 31.3.1993 vähintään 15 vuotta.

3. Lomakorvaus lasketaan:

a) vuosilomalain mukaan määräytyvästä lomanmääräytymisvuoden ansiosta

b) edellisen vuoden lomakorvauksesta

c) lakisääteisen synnytysloman ajan keskipalkasta.

5 § SYNNYTYS- JA ADOPTIOLOMA

1. Työnantaja maksaa palkkaa 6 edellisen kuukauden keskipalkan mukaan 3 kuukaudelta.

6 § TOIMIHENKILÖN SAIRASTUMINEN

1. Jos ei etukäteen ole vahvistettu työpäivien lukumäärää, sijoittumista eikä työaikaa, määräytyy sairausajan palkka 6 edellisen kuukauden keskipalkan perusteella.

7 § PALKKAUS

1. Tilapäinen siirto korkeampaa vähimmäispalkkaa edellyttävään tehtävään korvataan maksamalla tältä ajalta tehtävän edellyttämä korkeampi tunti- palkka siirtoa seuraavan päivän alusta lukien.

8 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 4 TYÖSOPIMUSMALLI ‌

1. TYÖSOPIMUK- SEN TEKIJÄT	Työnantajan nimi:
	(jota tässä sopimuksessa kutsutaan yritykseksi)
	Toimihenkilön nimi:
	(jota tässä sopimuksessa kutsutaan toimihenkilöksi)
	Henkilötunnus:	Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllä maini- tulle yritykselle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavin ehdoin.
2. TYÖSOPIMUK- SEN VOIMASSAOLO	Työsopimus on voimassa toistaiseksi, alkaen:
	Työsopimus on voimassa määräajan, alkaen: päättyen:
	Määräaikaisuuden peruste:
3. KOEAIKA	Työsuhteen alkamispäivästä lukien noudatetaan _ kuukauden koeaikaa (enintään voimassaolevan lain mukainen), jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.
4. TYÖAIKA JA TYÖPAIKKA	Säännöllinen työaika:		Työpaikka:
	Yrityksellä on oikeus muuttaa näitä työsopimuksen ehtoja vain työnjohto-oikeutensa rajoissa.
5. YLITYÖT	Toimihenkilöllä voidaan teettää ylityötä lain ja työehtosopimuksen mukaisesti.
6. TYÖTEHTÄVÄ	Toimihenkilö aloittaa työskentelynsä seuraavassa työtehtävässä ja hän on velvollinen suorit- tamaan muutakin työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittamaa työtä. Työtehtävä:
	Xxxxxxxxxxxxx kanssa on sovittu seuraavan määrätynlaisen työn tekemisestä ja hän on vel- vollinen suorittamaan muuta työtä erikseen sovittaessa tai erityisen tarpeen vaatiessa. Työtehtävä:
7. PALKKA- EHTOJEN PE- RUSTIEDOT	Kokemusvuodet työsuhteen alussa: vuotta kuukautta
	Palkka työsuh- teen alussa:	Vaativuus- luokka:	Palkan määrä €/kk/t:
8. NOUDATET- TAVA TYÖEHTO- SOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta voimassa olevia la- keja, asianmukaisesti annettuja yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä sekä rahoitusalan työehtoso- pimusta siltä osin kuin tässä työsopimuksessa ei ole sovittu toimihenkilölle paremmista ehdoista.
9. MUUT EHDOT	Sovitut alan sopimusta paremmat / sopimukseen sisältymättömät työ- ja palkkaehdot: -
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan toimihenkilölle ja yksi jää yritykselle.
	Paikka ja aika:
Työnantajan edustajan allekirjoitus:			Toimihenkilön allekirjoitus:

LIITE 5 PAIKALLINEN SOPIMINEN VIIKONLOPPUTYÖSTÄ JA ERITYISTYÖPISTEET 1 § ERITYISTYÖPISTEET JA AUTOMAATIT ‌

1. Matkustajaterminaaleissa, lentokentillä, satamissa ja vastaavissa liittojen

erikseen sopimissa toimipisteissä voidaan työskennellä säännöllisesti lau- antaisin ja sunnuntaisin.

2. Pankkikohtaisessa sopimismenettelyssä voidaan kirjallisesti sopia auto- maattien viikonloppupäivystyksestä.

2 § SÄÄNNÖLLINEN LAUANTAITYÖ

1. Toimihenkilöllä voidaan teettää säännöllistä työtä lauantaisin atk-keskuk- sissa.

3 § LAUANTAILISÄ

1. Lauantaina 2 §:n mukaisesta työstä maksettava lisä on 50 % perustuntipal- kasta.

4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN VIIKONLOPPUTYÖSTÄ

1. Säännöllisen työajan sijoittamisesta lauantaille ja sunnuntaille sovitaan en- sisijaisesti paikallisesti työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti. Mikäli yrityk- sessä ei ole luottamusmiestä/yhteyshenkilöä, sovitaan säännöllisen työ- ajan sijoittamisesta lauantaille ja sunnuntaille niiden toimihenkilöiden kanssa, joita asia koskee.

2. Otettaessa säännöllinen lauantai- ja sunnuntaityö käyttöön ensi kerran tai tehtäessä lauantai- ja sunnuntaityön käyttöön olennaisia muutoksia sovi- taan siitä vähintään 9 viikon neuvotteluaikaa noudattaen, elleivät osapuolet sovi neuvotteluajasta toisin. Neuvotteluaika alkaa työnantajan antamasta neuvotteluesityksestä. Neuvotteluesityksestä on käytävä ilmi ainakin tiedot lauantai- ja sunnuntaityön tarpeesta, suunnitellun toiminnan laajuudesta ja kohdentumisesta, tarvittavan henkilöstön määrästä ja työvuorojen vaihtu- vuudesta, työjärjestelyistä, loma- ja vapaapäiväjärjestelyistä, korvauksista sekä siitä, miten lauantai- ja sunnuntaityön teettämistä on tarkoitus seurata yhteistoiminnassa.

3. Uutta sopimusta koskevat neuvottelut käydään sopimuksen voimassaolo- aikana. Neuvottelut on aloitettava välittömästi sopimuksen irtisanomisen jälkeen.

4. Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan myös silloin, kun neuvotellaan uudesta sopimuksesta, joka ei tule voimaan välittömästi aiemman sopi- muksen päättymisen jälkeen.

5. Lauantai- ja sunnuntaityöstä paikallisesti sovittaessa voidaan samalla so- pia myös

• siitä, että työviikko on keskimäärin viisipäiväinen,

• vapaapäivien antamisesta muutoin kuin peräkkäisinä,

• liukuvan työajan enimmäistuntimäärän (60 h) ylittämisestä, mikäli samalla sovitaan työaikapankkijärjestelmän käyttöönottamisesta työehtosopimuksen liitteen mukaisesti,

• työehtosopimuksen 15 §:n mukaisesta varallaolokorvauksesta.

6. Tämän liitteen mukainen paikallinen sopimus täyttää säännöllisen lauantai- ja sunnuntaityöhön siirtymiseen liittyvät yhteistoimintalain mukaiset velvoit- teet.

7. Jollei paikalliseen sopimukseen päästä tai kun lauantai- ja sunnuntaityötä koskeva paikallinen sopimus päättyy ja uutta sopimusta ei ole saatu neu- voteltua ennen vanhan sopimuksen päättymistä, työnantaja voi toteuttaa työaikajärjestelyt 6 §:n mukaisesti.

5 § VOIMASSA OLEVAT PAIKALLISET SOPIMUKSET

1. Aiemman liitteen 5 mukaisesti sovitut paikalliset sopimukset ovat voimassa siten kuin niiden voimassaolosta on paikallisesti sovittu.

6 § VIIKONLOPPUTYÖN TEETTÄMINEN ILMAN PAIKALLISTA SOPIMUSTA

Jollei 4 §:n mukaista paikallista sopimusta säännöllisestä lauantai- ja sunnun- taityöstä ole syntynyt, voi yritys päättää säännöllisen lauantai- ja sunnuntai- työn teettämisestä seuraavasti:

1. Ennen kuin yritys ottaa käyttöön säännöllisen työajan sijoittamisen lauan- taille ja sunnuntaille, on yrityksen ensin neuvoteltava lauantaina ja sunnun- taina tehtävän työn toteuttamisesta yhteistoimintalain 6 luvun mukaisesti. Neuvotteluissa on käsiteltävä ainakin tämän liitteen 4 §:n kohdassa 2. mai- nitut asiat. Lisäksi käydään läpi jäljempänä kohdassa 3. tarkoitettujen va- paaehtoisten selvittämiseen liittyvät menettelytavat.

2. Ennen kuin työnantaja ottaa käyttöön lauantai- ja sunnuntaityön, työnan- taja tiedottaa henkilöstön edustajille ja henkilöstölle lauantai- ja sunnuntai- työn toteuttamisen tavasta ja järjestelyistä.

3. Säännöllisen lauantai- ja sunnuntaityön tekeminen perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen. Jos vapaaehtoisia ei ole riittävästi, työnantaja voi päät- tää lauantai- ja sunnuntaityön tekijöistä jäljempänä mainituin rajoituksin.

Pöytäkirjamerkintä: Paikallisen sopimuksen perusteella viikonlop- putyöhön mahdollisesti annettu suostumus ei ole voimassa käy- tettäessä tämän §:n mukaista viikonlopputyötä.

4. Toimihenkilöllä, joiden työsuhde on alkanut ennen 1.3.2018, on perustel- lusta syystä oikeus peruuttaa suostumuksensa ilmoittamalla siitä neljä kuu- kautta etukäteen.

5. Työnantajan määräyksestä viikonlopputyötä voidaan teetättää kullakin toi- mihenkilöllä korkeintaan yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Rajoitus on voimassa 31.7.2019 saakka.

6. Toimihenkilöillä on erittäin painavan henkilökohtaisen esteen johdosta oi- keus kieltäytyä lauantai- ja sunnuntaityöstä. Esteen on liityttävä nimen- omaisesti lauantai- ja sunnuntaityön tekemiseen. Oikeus on määräaikainen ja kestää esteen olemassaolon ajan. Lisäksi edellytyksenä on, että työnan- tajalla on osoittaa työtä maanantain ja perjantain välille. Toimihenkilö esit- tää työnantajalle selvityksen, jonka perusteella työnantaja voi arvioida es- teen olemassaolon ja keston.

7. Uudet toimihenkilöt (työsuhde alkanut 1.3.2018 tai sen jälkeen) voidaan määrätä viikonlopputyöhön 1.6.2018 lukien.

8. Lauantai- ja sunnuntaityötä pyritään teettämään tasapuolisesti ja työnanta- jan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon toimihenkilöiden toi- veet. Tasapuolisuuden toteutumista seurataan yhteistoiminnassa.

Toimihenkilöllä on oikeus vähintään yhteen vapaaseen viikonloppuun kuu- kaudessa, ellei toimihenkilön kanssa tapauskohtaisesti muuta sovita. Pi- dettäessä vuosilomaa vähintään kuusi päivää yksi tällainen viikonloppu on sijoitettava vuosilomaa edeltävään viikonloppuun, ellei toimihenkilön kanssa sovita toisin. Vapaa viikonloppu kuluu vuosiloman aikana vain, jos kuukauden kaikki viikonloput ovat vuosilomaa. Lisäksi vähintään kuuden päivän vuosilomaa välittömästi seuraava sunnuntai on vapaa.

Toimihenkilöllä on edellä mainitun lisäksi oikeus vähintään viiteen vapaa- seen lauantaihin ja seitsemään vapaaseen sunnuntaihin vuodessa, ellei toimihenkilön kanssa tapauskohtaisesti sovita toisin. Vuosilomaan sisäl- tyvä viikonloppu ei kuluta näitä päiviä.

Xxxxxx toimihenkilö katsoo, että viikonlopputyötä ei ole teetetty tasapuoli- sesti, tilannetta tarkastellaan yhdessä työnantajan kanssa. Luottamusmie- hellä/yhteyshenkilöllä on oikeus esittää käsityksensä asiasta. Työnantaja

ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin yhdessä havaittujen ongelmien korjaa- miseksi.

9. Lauantai- ja sunnuntaityötä käyttävissä toiminnoissa työvuoroluettelosta on voimassa, mitä työehtosopimuksen 6 §:n 8. kohdassa määrätään.

10. Säännöllisenä työaikana tehtävästä lauantaityöstä maksetaan 50 %:lla ko- rotettua palkkaa. Säännöllisenä työaikana tehtävästä sunnuntaityöstä mak- setaan 100 %:lla korotettua palkkaa.

11. Kohtien 1 – 9 määräykset tulevat sunnuntaityön osalta voimaan 1.1.2019. Sunnuntaityön käyttöön ottaminen ei edellytä uusia liitteen 5 4 §:n mukai- sia paikallisen sopimisen neuvotteluita, mikäli ne on jo käyty.

7 § VAPAAPÄIVÄT

1. Työviikko on viisipäiväinen. Vapaapäivät annetaan peräkkäisinä päivinä, elleivät työnantaja ja toimihenkilö toisin sovi.

2. Mikäli lauantai- ja sunnuntaityö on toteutettu liitteen 5 mukaisesti, viikonlo- puksi osuvat arkipyhät sekä joulu- ja juhannusaatto lyhentävät ko. viikon työaikaa, mikäli ne olisivat olleet työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä.

8 § VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 6 SOPIMUS KANSAINVÄLISTEN MAKSUJÄRJESTELMIEN TYÖAIKAJÄRJES- TELYISTÄ ‌

Kansainvälisten maksujärjestelmien (esim. TARGET, EBA) toteuttaminen on aiheuttanut muutostarpeen rahoitusalan työehtosopimuksen 1.4.1999 nouda- tettuihin työaikamääräyksiin. Tämän sopimuksen työaikajärjestelyt, joista on yrityskohtaisesti neuvoteltu 2 §:n mukaisesti, on tarkoitettu kansainvälisiin maksujärjestelmiin liittyviin töihin ja niiden tukitehtäviin maanantai-perjantai välisenä aikana arkipyhäviikolla.

Pankkialan Työnantajaliitto ja Suomen Rahoitus- ja Erityisalojen ammattiliitto SUORA ovat sopineet kansainvälisten maksujärjestelmiin liittyvistä työaikajär- jestelyistä seuraavaa:

1 § ARKIPYHÄVIIKKOJEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA KORVAUKSET

1. Arkipyhinä, juhannusaattona ja jouluaattona säännöllinen työaika korva- taan 2 ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta 200 % korotettuna.

2. Kiirastorstaina klo 14 jälkeen säännöllinen työ korvataan 75 % korotettuna ja uudenvuodenaattona klo 14 jälkeen säännöllinen työ korvataan 100 % korotettuna.

3. Muiden arkipyhien (loppiainen, vappu, helatorstai, pyhäinpäivä ja itsenäi- syyspäivä) aattoina klo 17.30 jälkeen tehtävä säännöllinen työ korvataan 75 % korotettuna.

4. Arkipyhänä työskentelevälle annetaan vapaapäivä ko. arkipyhäviikolla, ellei muuta työnantajan ja toimihenkilön kesken sovita.

2 § YRITYSKOHTAISESTI NEUVOTELTAVAT ASIAT

1. Yrityskohtaisesti neuvotellaan yhteistoimintamenettelyssä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken työaikajärjestelyiden perusteista, vaikutuk- sista ja vaihtoehdoista. Neuvotteluissa tulee käsitellä mm. jäljempänä to- dettuja asiakokonaisuuksia:

• Toiminnan laajuus

• Työvoiman riittävyys

• Työjärjestelyt ja vastuut

• Työvuoroluettelot

• arkipyhiä ja niiden aattoja koskevan työvuoroluettelon vahvistaminen 6 kk aikaisemmin, jos se on mahdollista

• lastenhoitovaikeudet ja muut perustellut syyt

• tasapuolinen kohtelu

• Ruokailumahdollisuuden järjestäminen

• Työmatkat ja korvaukset

• Varallaolo

• Turvallisuusnäkökohdat

3 § VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 7 YKSILÖLLINEN TYÖAIKA ‌

1 § YKSILÖLLISEN TYÖAJAN TARKOITUS

1. Yksilöllinen työaika mahdollistaa perinteisestä työaikajärjestelmästä poik- keavat työajat.

2. Yksilöllinen työaika perustuu vapaaehtoisuuteen.

2 § SOPIMINEN YKSILÖLLISESTÄ TYÖAJASTA

1. Yksilöllinen työaika edellyttää sopimusta työnantajan ja toimihenkilön vä- lillä.

2. Sopimus tehdään tämän sopimuksen osapuolten yhteisesti laatiman työai- kasopimusmallin mukaisesti.

3. Uudet toimihenkilöt tulevat perinteisen työaikajärjestelmän piiriin.

4. Yksilöllisen työajan päätyttyä on oikeus palata perinteiseen työaikamalliin.

5. Luottamusmies/yhteyshenkilö voi toimihenkilön suostumuksella tutustua työaikasopimukseen.

3 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1. Sopimus voi olla enintään vuoden määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

2. Määräaikainen yksilöllinen työaika päättyy ilman irtisanomisaikaa.

3. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on vuoden jatkuttuaan irtisanotta- vissa 2 kuukauden irtisanomisajalla. Yksilöllinen työaika jatkuu kuitenkin irtisanomisajan päättymishetkellä voimassa olevan tasoittumisjakson lop- puun asti.

4. Määräaikaisen tai alle vuoden kestäneen toistaiseksi voimassa olevan so- pimuksen irtisanominen on mahdollista sovittaessa tai 2 kuukauden irtisa- nomisajalla erityisen painavasta ennalta arvaamattomasta syystä.

4 § TYÖAIKA

1. Yritys ja toimihenkilö sopivat keskimääräisestä työajasta.

2. Sovittava keskimääräinen työaika on enintään 40 tuntia viikossa.

3. Työvuorolistan mukainen enimmäistyöaika on 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

4. Yksilöllisen työajan on tasoituttava sovittuun keskimääräiseen työaikaan enintään 3 kuukauden jaksossa.

5. Pidempi kuitenkin enintään 12 kuukauden tasoittumisjakso on mahdollinen asiasta erikseen sovittaessa ja soveltuu lähinnä erityistilanteisiin, jolloin esimerkiksi kesäaika tai opiskelu vaativat koko vuoden työajan suunnitte- lua.

5 § TYÖAIKASUUNNITELMA JA TYÖVUOROLISTAT

1. Työaikasuunnitelma koko tasoittumisjaksolle laaditaan yksilöllisestä työ- ajasta sovittaessa. Tällöin sovitaan työajan sijoittumisen keskeisistä peri- aatteista tasoittumisjaksolla.

2. Työnantaja laatii täsmällisen työvuorolistan vähintään 3 viikon ajalle. Työ- vuorolista annetaan työntekijän tietoon viimeistään viikkoa ennen listan al- kua. Tiedoksi annettua listaa ei saa muuttaa kuin sopimalla.

6 § PALKKAUS

1. Palkka määräytyy sovitun keskimääräisen työajan ja työehtosopimuksen 6

§ 1. kohdan mukaisen työajan suhteessa. Toimihenkilön palkalla tarkoite- taan toimihenkilön taulukkopalkkaa mahdollisine lisineen.

7 § YLITYÖ JA LISÄTYÖ

1. Työaikasopimuksella sovitun keskimääräisen työajan ollessa vähintään 37 t/vko on työvuorolistan ylittävä työ ylityötä.

2. Sovitun keskimääräisen työajan ollessa alle 37 t/vko on ylityötä työ, jota tehdään 7 t 40 minuutin tai työvuorolistan mukaisen tätä pidemmän säännöllisen työajan lisäksi. Työvuorolistan ylittävä työ, joka ei ylitä 7 t 40 minuuttia päivässä, on lisätyötä.

3. Toimihenkilöllä on oikeus kieltäytyä yli- ja lisätyöstä asiallisen syyn pe- rusteella.

8 § VAPAAPÄIVIEN VAIKUTUS YKSILÖLLISEEN TYÖAIKAAN

1. Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi osuvat arkipyhät, työehtosopimuksen mukaiset vapaapäivät ja vuosilomapäivät lyhentävät tasoittumisjakson työai- kaa jakson keskimääräisellä vuorokautisella työajalla.

2. Mikäli vuosilomasta tai työehtosopimuksen mukaisista vapaapäivistä sovi- taan työvuorolistan vahvistamisen jälkeen, lyhentävät nämä työaikaa työvuo- rolistan mukaisina.

9 § MUUT TYÖSUHTEEN EHDOT

1. Yksilöllistä työaikaa tekevän toimihenkilön muut työsuhteen ehdot määräy- tyvät kuten alan kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä.

2. Yksilöllisen työaikasopimuksen päätyttyä toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä tai vastaavaan työhön kuten äitiys-, isyys- ja van- hempainvapaalta tai hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä.

10 § PAIKALLISET NEUVOTTELUT

1. Pääluottamusmiehen kanssa voidaan määritellä yrityskohtaisesti täydentä- viä sovellutuksia.

11 § LIITTOJEN YHTEISTOIMINTA

1. Osapuolten välinen työaikatyöryhmä seuraa yksilöllisen työajan käyttöä ja voi tarvittaessa antaa soveltamisohjeita tai suosituksia järjestelmän käy- tössä.

12 § PÖYTÄKIRJAN VOIMASSAOLO

1. Pöytäkirja on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 8 PALKKAKESKUSTELUA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA ‌

1 § Palkkatoimikunta

1. Ryhmä- ja konsernitasolle tai muihin yrityksiin perustetaan palkkatoimi- kunta. Myös muihin yrityksiin voidaan perustaa palkkatoimikunta.

Palkkatoimikunta:

• seuraa ja edistää palkkakeskustelujärjestelmän toimivuutta

• käsittelee ryhmä- ja konsernitason tai muun yrityksen palkkapolitiikan periaatteet

• osallistuu palkkakeskustelujärjestelmän vaatiman koulutuksen suunnit- teluun ja toteuttamiseen

• käsittelee palkkakeskusteluja koskevat erimielisyydet.

Pöytäkirjamerkintä: Aiemmat liitteeseen 8e perustuvat palkkatoi- mikunnat jatkavat toimintaansa.

2. Palkkatoimikunnan kokoonpanosta sovitaan paikallisesti. Mikäli paikalliset osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen kokoonpanosta, perustetaan palkkatoimikunta seuraavasti:

Henkilöstön luku- määrä	Henkilöstön edustajien lukumäärä	Työnantajien edusta- jien lukumäärä
Alle 1.000 hlöä	2 – 4	1 – 2
1.000 hlöä	4 – 6	2 – 4

3. Työnantajaryhmään tai konserniin kuuluvat Palvelualojen työnantajat Palta ry:n jäsenyritykset nimeävät edustajansa palkkatoimikuntaan.

4. Henkilöstön itseoikeutettuina edustajina kuuluvat palkkatoimikuntaan ryh- män/konsernin henkilöstöedustaja ja YTN:n ryhmä-/ konsernitason pääyh- teyshenkilö. Muilta osin henkilöstöä edustavat yhdistykset päättävät henki- löstöä edustavien jäsenten valintamenettelystä. Edustajille voidaan valita varahenkilöt, jotka osallistuvat kokouksiin varsinaisten edustajien ollessa estyneinä.

5. Palkkatoimikunnan henkilöstöä edustavien jäsenten toimikausi on sama kuin luottamusmiesten/ yhteyshenkilöiden toimikausi.

6. Palkkatoimikunnan toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouksista sovitaan palkkatoimikunnassa. Työnantajan on kuitenkin kutsuttava palk- katoimikunta koolle tarvittaessa ja vähintään kerran kalenterivuodessa. Ko- kouksessa käsiteltävät asiakirjat on toimitettava palkkatoimikunnan jäse- nille vähintään viikkoa ennen kokousta.

7. Henkilöstön edustajat saavat palkallista vapautusta työstä ajaksi, jonka he tarvitsevat palkkatoimikunnan kokouksia sekä niihin liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten.

2 § Palkkaperiaatteet

Toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy vaativuusluokittelun perus- teella.

Työsuhteen aikana arvioidaan työn vaativuuden muutoksia työehtosopi- muksessa olevan vaativuusluokittelun avulla, ellei ryhmä- tai konsernita- solla tai muissa yrityksissä toisin sovita.

Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin ryhmä- tai konsernitasolla sekä muissa yrityksissä.

Toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista arvioidaan työehtosopimuksen arviointilomakkeen perusteella, ellei ryhmä- tai konsernitasolla tai muissa yrityksissä toisin sovita.

2. Yritys päättää palkkapolitiikan konserni/ryhmäkohtaisen palkkapolitiikan käsittelyn ja yrityskohtaisten keskustelujen jälkeen ja perehdyttää henkilös- tön siihen riittävästi.

3. Toimihenkilön palkkaan vaikuttavat:

• työtehtävät ja niissä tapahtuvat muutokset

• kokemus työtehtävissä

• päätehtävää vaativammat osatehtävät

• pätevyys

• vastuu

• työsuoritus

4. Lähtökohtana on pyrkimys palkkaukseen, jonka toimihenkilöt kokevat oi- keudenmukaiseksi ja kannustavaksi.

3 § Palkkakeskustelu

1. Allekirjoituspöytäkirjassa (=sopimuksessa neuvottelumenettelystä) sovittu- jen henkilökohtaisten vähimmäiskorotusten (yleiskorotusten) lisäksi pal- kankorotuksia toteutetaan palkkakeskusteluin.

2. Palkkakeskustelun perusteella korotetaan henkilökohtaista palkkaa, ellei keskustelussa päädytä siihen, ettei palkkaa koroteta.

Henkilökohtaisena kuukausi- ja tuntipalkkana pidetään toimihenkilön kuu- kausittain vakituisesti maksettavaa rahapalkkaa. Yrityskohtaiset lisät tai olosuhteista maksettavat lisät (lauantai-, ilta-, yö- ja vuorolisät, varallaolo-, hälytys- ja soittokorvaus) eivät ole ns. henkilökohtaista palkkaa.

3. Palkkakeskustelujen ajankohdat sovitaan ryhmä- tai konsernikohtaisesti tai muissa yrityksissä. Palkkakeskustelut käydään ennen työehtosopimuk- sessa sovittuja palkankorotusajankohtia.

4. Henkilökohtainen palkkakeskustelu on tärkeä osa toimihenkilön palkan määräytymistä. Esihenkilöllä on velvollisuus ja toimihenkilöllä oikeus palk- kakeskusteluun vähintään kerran vuodessa. Esihenkilö ja toimihenkilö vah- vistavat palkkakeskustelun tuloksen kirjallisesti. Keskustelun yhteenveto tehdään liitteenä olevan mallin mukaan, ellei ryhmä- tai konsernikohtaisesti tai muissa yrityksissä toisin sovita.

5. Toimihenkilöllä tulee olla käytettävissä ennen palkkakeskustelua alan sekä ryhmän tai konsernin tai muiden yritysten keskiansio- ja ansiokehitystiedot ja vaativuusluokkajakaumaa koskevat tiedot.

6. Palkkakeskustelun tarkoituksena on:

• kuvailla toimihenkilön nykyiset työtehtävät ja saavutetut tulokset esihen- kilön ja toimihenkilön välisessä vuoropuhelussa

• keskustella toimihenkilön pätevyydestä ja suoriutumisesta työtehtävis- sään

• keskustella palkasta ottaen huomion toimihenkilön nykyiset ja xxxxxxxx- sesti tulevat työtehtävät sekä vastuualueet

• pyrkiä yksimielisyyteen toimihenkilön palkankorotuksesta

7. Palkkakeskusteluja ei käydä sellaisen toimihenkilön kanssa, jonka työ- suhde on kestänyt alle 6 kuukautta ennen yhtiössä toteutettavaa palkka- keskustelukorotusta.

8. Esihenkilön tulee tuntea toimihenkilön työtehtävät ja osata arvioida toimi- henkilön pätevyyttä ja suoriutumista suhteessa työtehtäviin.

9. Ennen palkkakeskustelujen käymistä työnantajan tulee määritellä saman palkkakeskustelupotin piiriin kuuluvat yksiköt tai toiminnot ja tiedottaa tästä asianomaisille toimihenkilöille.

4 § Yksilön suoja

1. Toimihenkilöt ja palkkakeskustelua käyvät esihenkilöt perehdytetään vaati- vuusluokitteluun, pätevyyden ja suorituksen arviointiin, palkkapolitiikan pe- riaatteisiin ja palkkakeskustelujen käymiseen ennen palkkakeskusteluita.

2. Esihenkilöllä ja toimihenkilöllä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää palkkakeskustelu.

3. Erimieliseksi jääneet palkkakeskustelut käsitellään tämän pöytäkirjan neu- vottelujärjestyksen mukaisesti.

4. Palkkatoimikunnassa käsitellään tapaukset, joissa toimihenkilön palkanko- rotus on ollut jokaisessa kolmessa peräkkäisessä palkkakeskustelussa alle puolet palkkakeskusteluin jaettavasta keskimääräisestä korotuksesta. Toi- mihenkilö voi kirjallisesti kieltää asiansa käsittelyn palkkatoimikunnassa. Liittojen välisessä palkkausjärjestelmätyöryhmässä arvioidaan kolmen pe- räkkäisen palkkakeskustelun toimivuutta.

5. Palkkakeskustelusta tehdään kirjallisesti kaksi allekirjoitettua yhteenvetoa, joista käy ilmi palkkakeskustelun lopputulos, osapuolten näkemykset pe- rusteluineen sekä kehittämistoimenpiteet, joiden avulla toimihenkilö voi vai- kuttaa palkankorotukseensa tulevaisuudessa. Yhteenvedosta toinen kap- pale jää toimihenkilölle.

6. Muut mahdolliset palkkakeskusteluasiakirjat tehdään kahtena kappaleena, joista toinen jää toimihenkilölle.

7. Palkkakeskustelun tuloksena palkka ei voi laskea.

8. Työnantajan pitää säilyttää työsuhteen aikana palkkakeskusteluasiakirjat viisi vuotta, kuitenkin vähintään kolmen peräkkäisen palkkakeskustelukier- roksen ajan. Tiedot pitää antaa toimihenkilölle pyydettäessä.

9. Työnantajan tulee määritellä palkkakeskustelun osapuolet sekä tiedottaa tästä asianomaisille henkilöille. Lisäksi työnantaja on velvollinen ilmoitta- maan osapuolissa tapahtuneet muutokset välittömästi.

5 § Erityistilanteet

1. Toimihenkilön ollessa estynyt käymästä palkkakeskustelua poissaolon ta- kia käydään palkkakeskustelu esihenkilön ja toimihenkilön välillä ennen poissaolon alkamista, jos palkkakeskustelukorotuksen suuruus on tällöin selvillä ja palkkakeskustelu on myös muutoin käytävissä. Jollei palkkakes- kustelua voida edellä kerrotulla tavalla käydä, palkkakeskustelu käydään yrityksessä yleisesti neuvotteluissa käytössä olevien sähköisten viestintä- välineiden avulla. Tämä edellyttää aidon vuorovaikutussuhteen, henkilö- kohtaisuuden ja luottamuksellisuuden varmistamista. Jollei palkkakeskus- telun käyminen ole näin mahdollista, palkkakeskustelu käydään heti pois- saolon päätyttyä.

Koko palkkakeskustelukauden kestäneissä pitkissä perhevapaa- tai sai- rauspoissaolotilanteissa toimihenkilölle, joka ei ole työskennellyt lainkaan palkkakeskustelujen välisenä aikana, taataan vähintään keskimääräinen prosentuaalinen ansiokehitys.

Tässä kohdassa tarkoitettujen toimihenkilöiden palkat otetaan huomioon palkkakeskusteluerän palkkasummassa, vaikka palkanmaksu realisoituisi- kin vasta myöhemmin työhön paluun yhteydessä. Tällöin ko. toimihenkilöt ovat mukana myös identtisen henkilöstön palkkasummavertailussa.

2. Esihenkilön vaihtuessa pyritään dokumentoimaan tulevaan palkkakeskus- teluun tarvittavat asiat esihenkilön ja toimihenkilön toimesta.

3. Usean esihenkilön alaisuudessa työskenneltäessä otetaan huomioon palk- kakeskustelussa kaikki toimihenkilön työtehtävät.

6 § Yrityksen antama palkkasummatieto

1. Yrityksen tulee antaa luottamusmiehelle/yhteyshenkilölle rahoitusalan työ- ehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön pal- kankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden palkka- summat. Nämä palkkasummatiedot annetaan erikseen esihenkilö- ja asi-

antuntijatason (5.2) ja toimihenkilöiden osalta yrityksissä, joissa on vähin- tään 10 toimihenkilöä sekä esihenkilö- ja asiantuntijatasolla että toimihen- kilötasolla. Tämän lisäksi pääluottamusmiehelle/neuvottelevalle yhteyshen- kilölle annetaan tiedot toteutettujen palkankorotusten lukumäärästä ja suu- ruudesta erikseen miesten ja naisten osalta. Jotta tieto voidaan antaa su- kupuolen mukaan eriteltynä, kussakin ryhmässä pitää olla vähintään kuusi henkilöä.

2. Jos työnantajan ja henkilöstön edustajat eivät pääse yksimielisyyteen pal- kankorotuksen toteutumisesta yritystasolla, voi henkilöstön edustaja vaatia asian käsittelyä tämän pöytäkirjan neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

7 § Ryhmä-, konserni- ja liittotason ansiokehitystarkastelu

Liittotason ansiokehitystä tarkastellaan liittojen välisissä neuvotteluissa mah- dollisimman pian EK:n tilastojen valmistuttua kuitenkin viimeistään 30.4. men- nessä. Vastaavasti konserni- ja ryhmätasoilla käsitellään kunkin ryhmän tai konsernin ansiokehitystä viimeistään 15.5. mennessä. Seuranta toteutetaan tämän pöytäkirjan mukaisissa palkkatoimikunnissa.

Konserni- ja ryhmätasolla sekä muissa yrityksissä seurataan ansiokehitystä omassa konsernissa tai ryhmässä. Seuranta tapahtuu vuosittain EK:n tilasto- jen valmistuttua viimeistään 15.5. mennessä. Ansiokehityksen pitää olla vähin- tään työehtosopimuksessa sovitun mukainen.

Konserni- ja ryhmätasolla seurataan myös vaativuusluokittelun kehittymistä. Seurannassa tarkastellaan toimihenkilöiden sijoittumista vaativuusluokkiin omassa konsernissa tai ryhmässä sekä koko rahoitusalalla. Mikäli jakauma konsernissa tai ryhmässä poikkeaa oleellisesti koko alan vastaavasta, selvite- tään mihin erot perustuvat.

Seuranta toteutetaan työehtosopimuksen mukaisissa palkkatoimikunnissa.

8 § Neuvottelujärjestys

Neuvottelujärjestys koskee tämän pöytäkirjan palkkaperiaatteista, vaativuus- luokittelusta tai palkkakeskustelun periaatteista aiheutuneita erimielisyyksiä.

Palkkapolitiikasta päättää työnantaja eikä se voi tulla erimielisyysasiana tä- män neuvottelujärjestyksen mukaisesti käsiteltäväksi.

Työehtosopimuksen muiden kuin tässä pöytäkirjassa sovittujen määräysten osalta noudatetaan rahoitusalan luottamusmiessopimuksen 11 §:n ja rahoitus- alan yhteyshenkilösopimuksen 8 §:n mukaista neuvottelujärjestystä.

1. Paikalliset neuvottelut

Tämän pöytäkirjan mukaisista erimielisyyksistä käydään ensin paikalliset neu- vottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen luottamusmiehen/yhteyshenki- lön välillä luottamusmiessopimuksen 11 §:n 2-6 kohtien mukaisesti.

2. Palkkatoimikunta

Jos paikallisissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, voi kukin osapuoli saattaa asian konserni- ja ryhmätason tai muiden yritysten palkkatoimikun- taan.

Ellei erimielisyys ratkea palkkatoimikunnassa, sen on laadittava asiasta viivy- tyksettä muistio. Muistion tulee sisältää erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä osapuolten kannat perusteluineen.

3. Liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä

Konserni- ja ryhmätason sekä muiden yritysten sopijaosapuolet voivat niin so- piessaan alistaa paikallisella tasolla erimieliseksi jääneen asian, joka koskee palkkakeskustelua koskevan pöytäkirjan 9 §:n nojalla sovittua määräystä tai sen tulkintaa liittojen palkkausjärjestelmätyöryhmän ratkaistavaksi.

Palkkatoimikunnassa erimielisiksi jääneissä asioissa, jotka eivät koske esihen- kilön työehtosopimuksen arviointijärjestelmää käyttäen yksittäistapauksessa suorittamaa pätevyyden ja suorituksen arviointia tai paikallisesti sovittuja muita kuin järjestelmäasioita (esim. vaativuusluokittelu ja pätevyyden ja suori- tuksen arviointijärjestelmä), voi kukin osapuoli saattaa asian liittotason palk- kausjärjestelmätyöryhmän ratkaistavaksi

4. Ratkaisulautakunta

Jos liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä ei pääse yksimielisyyteen, voi ku- kin liitto saattaa asian ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi. Liitot ovat sopineet, että tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja erimielisyyksiä eivät liitot vie työtuomiois- tuimeen.

9 § Paikallinen sopiminen

1. Pankkiryhmä- ja konsernitasolla sekä muissa yrityksissä voidaan sopia pai- kallisesti toisin seuraavista tämän pöytäkirjan palkkausta koskevista mää- räyksistä:

• palkkatoimikunta (1 §)

• vaativuusluokittelu (2 §)

• toimihenkilön pätevyyden ja suoriutumisen arviointi (2 §)

• työnkuvauslomake (2 §)

• palkkakeskustelujen ajankohta ja yhteenveto (3 §)

• liitteiden 8b-8d käyttämisestä osana palkkakeskustelua, kunhan palkka keskustelun lopputulos, näkemykset perusteluineen sekä ke- hittämistoimenpiteet dokumentoidaan.

Lisäksi voidaan sopia, että palkkakeskustelua käytäessä otetaan huomioon esihenkilön ja toimihenkilön väliset työssä suoriutumista tai kehittymistä kos- kevat muut keskustelut, joita käydään yrityksen vuosikellon mukaisesti.

Korotuskeskustelua ei voida yhdistää yrityksen käytössä oleviin muihin palkka- tai tuloskeskusteluihin.

2. Paikallisen sopimuksen osapuolina ovat konsernin osalta konserni ja rekis- teröidyt toimihenkilöyhdistykset (Pro,YTN), pankkiryhmän osalta rekiste- röity työnantajayhdistys ja rekisteröidyt toimihenkilöyhdistykset (Pro, YTN), muissa yrityksissä palkkatoimikunta.

3. Neuvottelut käydään työrauhan vallitessa eivätkä ne siirry liittotasolle.

4. Paikallisen sopimuksen tulee olla kirjallinen. Siitä tulee käydä ilmi, mistä pöytäkirjan määräyksestä on sovittu toisin, keitä sopimus koskee, mikä on sopimuksen sisältö ja voimaantuloajankohta.

5. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen.

6. Tähän pykälään perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat eri- mielisyydet ratkaistaan tämän pöytäkirjan mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen.

10 § Palkkakeskustelun käyttöönottoa edeltävät keskustelut/neuvottelut

Yrityksessä on käsiteltävä seuraavat asiat ennen kuin palkkakeskustelumalli otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön:

1. Palkkapolitiikka ja sen käsittely henkilöstön edustajien kanssa. Palkkapoli- tiikan tiedottaminen yrityksen henkilöstölle.

2. Palkkakeskusteluun liittyvä koulutus esihenkilöille ja toimihenkilölle.

3. Palkkakeskustelujen toteuttaminen yrityksessä.

4. Työehtosopimusratkaisun sisältö ja mahdolliset ryhmä- tai konsernitasolla ja muissa yrityksissä toisin sovitut asiat sekä palkankorotusten taso ja

ajankohdat.

5. Palkkakeskustelut erityistilanteissa.

6. Palkkakeskustelujen seuranta ja erimielisiksi jääneiden keskustelujen kä- sittely.

11 § Palkkakeskusteluja edeltävät keskustelut/neuvottelut myöhemmin

Yrityksen käytettyä palkkakeskustelumallia tulee myöhempinä kertoina ennen palkkakeskusteluja käydä läpi mahdolliset muutokset 10 §:ssä tarkoitettujen asioiden osalta.

12 § Erinäisiä määräyksiä

Niistä asioista, joista toisinsopimismahdollisuus on ryhmä- tai konsernitasolla, on toisinsopimismahdollisuus myös muissa yrityksissä.

Liitteessä mainittuihin yrityksiin perustetaan palkkatoimikunta, josta erimie- liseksi jääneet asiat voivat siirtyä käsiteltäviksi liittotason palkkausjärjestelmä- työryhmään neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Neuvottelevien luottamusmiesten ja neuvottelevien yhteyshenkilöiden ansio- kehitys

Luottamusmiesten ja yhteyshenkilöiden pätevyyden ja suorituksen arvioin- nissa tulee ottaa huomioon myös luottamusmiestehtävät ja niihin liittyvä ajan- käyttö. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että luottamusmiehet ja yhteyshenkilöt ovat tässä arvioinnissa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt eikä heitä saa luottamusmiestehtävien johdosta palkkakeskusteluissa syrjiä.

Palkkakeskustelun jälkeen työnantaja antaa ryhmä-/konsernitason tai muun yrityksen henkilöstöedustajalle tiedot neuvottelevien luottamusmiesten ansio- kehityksestä. Mikäli selvityksessä ilmenee poikkeamia suoritustason ansioke- hityksestä, selvitetään poikkeamien syyt ja arvioidaan mahdolliset muutostar- peet.

Ryhmä- /konsernitason henkilöstöedustaja

Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa konserneissa ja ryhmissä voi- daan luottamusmiesten keskuudesta valita palkkakeskustelupöytäkirjassa so- vittujen asioiden käytännön toteutusta varten ryhmä-/konsernitason henkilös- töedustaja. Paikallisesti sovitaan henkilöstöedustajan tehtävät ja toimintaedel- lytykset.

Jos ryhmä- /konsernitason henkilöstöedustaja valitaan, päättää valinnasta ja valintamenettelystä ko. ryhmän tai konsernin henkilöstöä edustava Ammatti- liitto Pro ry:n jäsenyhdistys. Työstä vapautuksesta sovitaan ryhmä- ja konser- nikohtaisesti huomioiden 1 kappaleessa todetut tehtävät. Muut oikeudet ja vel- vollisuudet määräytyvät luottamusmiessopimuksen mukaisesti.

Rahoitusalan yhdistykset

Ammattiliitto Pro ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n rekisteröityjen rahoitus- alan henkilöstöä edustavien konserni ja pankkiryhmätason yhdistysten halli- tukset voivat kokoontua ilman ansionmenetystä työaikana kolme kertaa kalen- terivuodessa käsittelemään palkkausjärjestelmän toteuttamiseen liittyviä asi- oita, ellei paikallisesti muuta sovita.

LIITE 8 a RAHOITUSALAN VAATIVUUSLUOKITTELU ‌

• Palkkakeskustelumallissa on vähimmäispalkat jokaiselle vaativuusluokalle.

• Palkkakeskustelussa vaativuusluokittelu toimii palkkakeskustelun apuvälineenä arvioitaessa työn vaativuutta ja siinä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.

• Vaativuusluokittelusta voidaan sopia toisin ryhmä- ja konsernitasolla sekä muissa yrityksissä.

Ammattitehtävät (vl 3)

Erikoisammatti tehtävät (vl 4.1.)

Erikoisammatti tehtävät (vl 4.2.)

Erityistehtävät (vl 5.1.)

Erityistehtävät (vl 5.2.)

Yleisluon- nehdinta

∙ Tehtävä on alan tyypilli- nen ammattitehtävä kuten asiakaspalvelutehtävä tai vaativuudeltaan vastaava muu ammattitehtävä.

∙ Tehtävä on alan erikois- ammattitehtävä kuten itse- näinen ja monipuolinen asiakaspalvelutehtävä tai muu vastaava erikoisam- mattitehtävä.

∙ Tehtävä on alan vaativa erikoisammattitehtävä ku- ten vaativa erikoisasiakas- palveluteh-tävä tai muu vastaava erikoisammatti- tehtävä.

∙ Tehtävä on asiantuntija- tai esihenkilötehtävä, johon sisäl- tyy vastuu osa-alueesta tai -toi- minnosta.

x Xxxxxxx on vaativa asiantuntijatehtävä, päällikkö- tai johtajatason esihenkilöteh- tävä, jossa korostuu vastuu osa-alueesta tai -toiminnosta ja sen kehittämisestä, suunnittelusta tai johtamisesta.

Osaaminen

∙ Työ edellyttää ammatillis- ten tietojen ja työmenetel- mien hallintaa.

∙ Osaaminen perustuu teh- tävään soveltuvaan koulu- tukseen ja työkokemuk- seen.

∙ Työ edellyttää rahoitus- alan ammatillisten tietojen ja taitojen hyvää hallintaa.

∙ Osaaminen perustuu teh- tävään soveltuvaan koulu- tukseen ja hyvään ammat- tikokemukseen.

∙ Työ edellyttää rahoitus- alan ammatillisten tietojen ja taitojen syvällistä ja/tai laajaa hallintaa ja ohjeiden ja määräysten soveltamis- taitoa.

∙ Osaaminen perustuu teh- tävään soveltuvaan koulu- tukseen ja hyvään ammat- tikokemukseen.

∙ Työ edellyttää rahoitusalan monipuolista tuntemusta, analy- sointitaitoa ja oman vastuualu- een erityistietojen hallintaa.

∙ Osaaminen perustuu tehtä- vään soveltuvaan koulutukseen ja vankkaan ammattikokemuk- seen tai teoreettiseen koulutuk- seen.

∙ Työ edellyttää rahoitusalan syvällistä ja/tai laajaa tuntemusta ja taitoa soveltaa oman asiantuntija-alueen teoreettiset tie- dot toimintaympäristöön ja työprosessei- hin.

∙ Osaaminen perustuu tehtävään sovel- tuvaan koulutukseen ja vankkaan am- mattikokemukseen tai teoreettiseen kou- lutukseen.

Harkinta

∙ Työtä tehdään yleisohjei- den, erillisten toimintaohjei- den ja mallien mukaan.

∙ Työn etenemistä seura- taan.

∙ Tilanteet vaihtelevat.

∙ Työtä tehdään yleisohjei- den ja toimintamallien puit- teissa vaihtoehtojen arvi- ointia ja valintaa edellyttä- vissä harkintatilanteissa.

∙ Tilanteet vaihtelevat usein.

∙ Työtä tehdään yleisoh- jeita ja toimintamalleja so- veltaen vaihtoehtojen arvi- ointia ja valintaa edellyttä- vissä harkintatilanteissa.

∙ Tilanteet vaihtelevat usein ja ovat osittain uusia ja/tai tapaus- tai asiakaskohtai- sia.

∙ Työtä tehdään itsenäisesti toi-

mintatavoitteiden puitteissa.

∙ Tilanteet ovat vaativia ja ta- voitteellisia.

∙ Työtä tehdään itsenäisesti toimintata- voitteiden puitteissa ja toimintasuunnitel- mia soveltaen.

∙ Työ on itsenäistä yrityksen tavoitteita toteuttavaa vastuualueen hoitamista, suunnittelua ja kehittämistä.

∙ Harkintaympäristö on tavoitteellinen ja vaativa

Vuorovai- kutus

∙ Tehtävä edellyttää asia-

kaspalvelutaitoja.

∙ Tehtävä edellyttää neu-

vottelu- ja neuvontataitoja.

∙ Tehtävä edellyttää vaikut-

tamis- ja neuvottelutaitoja.

∙ Tehtävä edellyttää vaikutta- mis- ja neuvottelutaitoja vaati- vissa neuvottelu- ja vuorovaiku- tustilanteissa.

∙ Tehtävä edellyttää vaativaa ja pitkäjän- teistä asiakassuhteiden tai esihenkilö- alaissuhteiden rakentamista ja motivoin- tia tai vaikuttamista.

LIITE 8 b TYÖNKUVAUS, RAHOITUSALA ‌

Tehtävänimike: Päiväys:

1. Selvitys työtehtävistä

2. Työn edellyttämä osaaminen, tiedot ja taidot.

3. Harkinta: Kuinka itsenäisesti, minkälaisten ohjeiden mukaan ja minkälaisissa harkintatilanteissa työtä tehdään.

4. Vuorovaikutus: Työn edellyttämät vuorovaikutus-, myynti-, neuvottelu yms. -taidot.

LIITE 8 c PÄTEVYYDEN JA SUORITUKSEN ARVIOINTI PALKKAKESKUSTELUSSA ‌

Toimihenkilön nimi: _ _

Esihenkilön nimi: _ _

	1 Alittaa selvästi toimen vaati- muksia	2 Hieman kehi- tettävää toi- men vaati- muksiin näh- den	3 Kaikin puolin hyvätoimen vaatimuksiin nähden	4 Ylittää hieman toimen vaati- muksia	5 Ylittää selvästi toimen vaati- muksia
Osaaminen Tietojen, taitojen ja kokemuksen riittävyys tehtä- vässä Kyky löytää uusia toimintatapoja *Kyky kehittyä ja pitää osaaminen ajan tasalla
Vuorovaikutus ja yhteistyö Kyky viestiä erilaisissa tilanteissa Kyky luoda yhteistyön ilmapiiriä ja rakentaa luot- tamusta Kyky vaikuttaa, neuvotella ja myydä erilaisissa ti- lanteissa Kyky antaa ja vastaanottaa palautetta
Itsenäisyys ja harkinta Kyky työn edellyttämään aloitteellisuuteen ja har- kintaan Kyky sopeutua muutokseen *Kyky suunnitelmalliseen ja itsenäiseen työskente- lyyn
Työn laatu Kyky laadukkaaseen työhön Kyky parantaa suoritusta
Tuloksellisuus ja tavoitteellisuus Kyky työskennellä tavoitteiden mukaisesti Kyky aktiiviseen ja tehokkaaseen työskentelyyn

Johtaminen (vain esihenkilötehtävissä) Kyky organisoida ja asettaa tavoitteita Kyky johtaa henkilöstön osaamista ja työskente- lyä Kyky motivoida, palkita ja innostaa Kyky viestiä avoimesti ja tehokkaasti *Kyky parantaa organisaation tuloksellisuutta
Muu paikallisesti sovittu arviointiperuste. Mikä?
Pisteet yhteensä / pisteiden keskiarvo

(jatkuu seuraavalla sivulla)

Onko yhteisymmärrys pätevyyden ja suorituksen arvioinnista ja sen perusteluista?

Kyllä _ Ei _ _

Osapuolten näkemykset:

_ _ _

Allekirjoitukset ja päiväys:

Esihenkilö Toimihenkilö

_ _ _

Palkkakeskustelussa arvioidaan henkilön suoritus ja pätevyys oman tehtävän vaatimuksiin nähden ohessa olevan mallin kriteereitä ja asteikkoa käyttäen, mikäli ryhmä- tai konsernitasolla tai muissa yrityksissä ei ole sovittu muun arviointijärjestelmän käytöstä.

Arvioinnin allekirjoittaa esihenkilö ja toimihenkilö. Lisäksi todetaan kirjallisesti, onko arvioinnista ja sen perus- teluista yhteisymmärrys esihenkilön ja toimihenkilön välillä.

Ohje:

1. Vastikään työhön nimitetyltä odotetaan tasoa kolme vasta pätevöitymisjakson jälkeen.

2. Kokeneen ja pätevän henkilön suorituksen tulisi olla kaikin puolin hyvä.

3. Kunkin kriteerin alla on esimerkinomaisesti mainittu tiettyjä tekijöitä.

4. Pisteiden keskiarvo lasketaan jakamalla kokonaispisteet tekijöiden lukumäärällä.

LIITE 8 d YHTEENVETO PALKKAKESKUSTELUSTA ‌

Toimihenkilö:_ _

Esihenkilö: _

Yksikkö: _

1. Työn vaativuus (mitä tehdään)

Liitteenä henkilön työnkuvauslomake

Tärkeimmät tehtävissä tapahtuneet muutokset:

Henkilön työehtosopimuksen vaativuusluokka muuttuu: kyllä / ei Uusi vaativuusluokka: _

Mahdolliset tulossa/tiedossa olevat muutokset tehtäviin:

2. Henkilön työsuoritus ja pätevyys (miten työ tehdään)

Liitteenä pätevyyden ja suorituksen arviointilomake

Havaintoja henkilön pätevyydestä ja suoriutumisesta:

Pätevyyden kehittämisen ja suoriutumisen parantamisen edellyttämät toimenpiteet, joiden avulla toimi- henkilö voi vaikuttaa palkankorotukseensa tulevaisuudessa:

Uusi kuukausipalkka XX.YY.20XX alkaen on _ euroa kuukaudessa.

Olemme yhtä mieltä palkankorotuksen suuruudesta.

Emme ole päässeet yhteisymmärrykseen palkankorotuksen suuruudesta.

(jatkuu seuraavalla sivulla)

Osapuolten jäädessä erimielisiksi kumpaakin keskustelijaa pyydetään laatimaan selventävä teksti, jossa he perustelevat kantaansa.

Erimielisyyden syy:

_ _

jatka tarvittaessa kääntöpuolelle

Allekirjoitukset

Aika ja paikka _

Esihenkilö _

Toimihenkilö _

Ohje:

Palkankorotuksen suuruus voidaan tarvittaessa todeta lyhyessä jatkokeskustelussa esihenkilön käytyä kaikki palkkakeskustelut.

LIITE 9 VÄHIMMÄISPALKAT ‌

RAHOITUSALAN VÄHIMMÄISKUUKAUSIPALKAT 1.6.2022 LUKIEN

Vaativuusluokka	Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen €	Muu Suomi €
3	2338	2261
4.1	2444	2366
4.2	2575	2469
5.1	2856	2683
5.2	3250	3111

RAHOITUSALAN TUNTIPALKKAISTEN TOIMIHENKILÖIDEN VÄHIMMÄISTUNTI- PALKAT 1.6.2022 LUKIEN

Vaativuusluokka	Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen €	Muu Suomi €
3	15.38	14.82
4.1	16.06	15.53
4.2	16.94	16.25
5.1	18.81	17.67
5.2	21.35	20.47

LIITE 10 MALLIMATKUSTUSSÄÄNTÖ ‌

1. YLEISTÄ

1.1. Työnantajan määräyksestä tehdystä toimimatkasta maksetaan matkakus- tannusten korvaukset ja päivärahat.

1.2. Matkan kesto ja pituus lasketaan asunnosta tai toimipaikasta.

1.3. Matkustus- ja majoitustavasta sovitaan työnantajan kanssa.

1.4. Korvaukset määräytyvät voimassa olevan verohallituksen päätöksen mu- kaan.

2. MATKAKUSTANNUKSET

2.1. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matka- ja majoituskustannukset.

2.2. Korvaus oman auton käytöstä määräytyy verohallituksen päätöksen mu- kaan.

3. PÄIVÄRAHA

3.1. Päivärahaa maksetaan toimimatkan ulottuessa yli 30 km etäisyydelle.

3.2. Toimimatkan kestäessä:

a) 6-10 tuntia maksetaan osapäivärahaa

b) yli 10 tuntia kokopäivärahaa

3.3. Ateriakorvaus maksetaan verohallituksen päätöksen mukaan.

3.4. Päivärahaa maksetaan ammatillisen koulutuksen ajalta, mikäli päivärahan maksun edellytykset muutoin täyttyvät.

Vapaan aterioinnin ja majoituksen puuttuessa maksetaan päivärahaa ja korva- taan majoituskustannukset sopimuksen mukaisesti.

4. VOIMASSAOLO

4.1. Mallimatkustussääntö on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 11 PÖYTÄKIRJA PANKKIALAN ELÄKE-EDUISTA ‌

1. LISÄELÄKETURVA

Viimeistään 30.6.1991 alkaneessa työsuhteessa oleva toimihenkilö on työnan- tajan tuolloin järjestämän lisäeläketurvan piirissä. Osapuolten välillä on sovittu määräykseen liittyen seuraavaa:

1.1. Lisäeläketurvan piirissä 30.6.1991 oleva toimihenkilö pysyy työsuhteen jatkuessa työnantajan järjestämän lisäeläketurvan piirissä eläkeikään tai muu- hun eläketapahtumaan asti ja eläketurva karttuu siinäkin tapauksessa, että li- säeläkelaitos tai -vakuutusjärjestely suljetaan uusilta, sulkemisen jälkeen työ- suhteeseen tulevilta toimihenkilöiltä.

1.2. Toimihenkilö, joka siirtyy toisen työnantajan palvelukseen sellaisen pank- kiryhmän tai sellaisen konsernin piirissä, jossa lisäeläketurva on järjestetty sa- massa yhteiseläkelaitoksessa, säilyttää oikeutensa jatkuvaan lisäeläketur- vaan.

1.3. Sosiaalilainsäädännön muuttuessa lisäeläketurvalaitoksen sääntöjä tai li- säeläkevakuutuksen ehtoja voidaan muuttaa muuttuneen lainsäädännön peri- aatteita vastaavasti. Muuten ei eläke-etuuden kokonaisraha-arvoa saa vähen- tää, ellei siihen ole painavia syitä.

2. TUNTIPALKKAISTEN TOIMIHENKILÖIDEN ELÄKETURVA

Lisäeläketurva ei koske sellaisia tuntipalkkaisia toimihenkilöitä, jotka ovat työssä enintään puolet säännöllisestä työajasta. Tällaisen toimihenkilön siirty- essä pankkialan työehtosopimuksen piiriin lasketaan lisäeläkkeeseen oikeut- tava palvelusaika tästä hetkestä lukien, ellei toimihenkilö ole pankin lisäeläke- järjestelmän perusteella oikeutettu edullisempaan palvelusajan huomioonotta- miseen.

3. LISÄELÄKETURVAAN 1.1.1995 VOIMAAN TULEVAT MUUTOKSET

3.1. Eläkeiän nostaminen

Työsuhteessa 1.1.1995 olevan toimihenkilön, joka on lisäeläketurvan piirissä, eläkeikä nousee 1.1.1995 lukien seuraavasti:

Ikä 1.1.1995	Syntymävuosi	Naiset	Miehet
Alle 32 v	1963 –	65	65
32 – 37 v	1958 – 1962	64	65
37 – 42 v	1953 – 1957	63	64
42 – 47 v	1948 – 1952	62	64
47 – 52 v	1943 – 1947	61	63
yli 52 v	– 1942	60	63	(62 niillä, joilla eläkeikä on ollut 62)

3.3. Eläkekertymän muuttaminen

Vuotuinen eläkekertymä muutetaan 1.1.1995 lukien työntekijäin eläkelain mu- kaiseksi eli 1,5 %:ksi. Ennen 1.1.1995 52 vuotta täyttäneiden toimihenkilöiden eläkekertymä säilyy ennallaan.

Toimihenkilöt, jotka saavuttavat eläkeiän ja 30 palveluvuotta ennen 1.1.2005, voivat jäädä täydelle eläkkeelle 31.12.1994 voimassa olleessa eläkeiässä (naiset 60, miehet 62/63) tai välittömästi 30 palvelusvuoden täyttymisen jäl- keen, jos tämä tapahtuu ennen portaikossa mainittua uutta eläkeikää.

3.3. Lisäeläke-etujen tasa-arvoistaminen

Laki vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta tuli voimaan 1.12.1997.

Lain 3 §:n mukaisen valintaoikeuden piirissä ovat ne toimihenkilöt, jotka ovat lisäeläketurvan piirissä ja joiden eläkeikä määräytyy kohdan 3.1 perusteella.

4. VOIMAANTULO

Tämä pöytäkirja, jolla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuk- sella, on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus

LIITE 11 a LISÄPÖYTÄKIRJA PANKKIALAN ELÄKE-EDUISTA ‌

1. TAUSTA JA TARKOITUS

Täsmennysten taustalla on vuoden 2005 alussa voimaan tuleva työeläkeuu- distus. Täsmennysten tarkoituksena on säilyttää lisäeläkejärjestelmän täyden- tävä luonne ja työnantajan eläkelupauksen sisältö. Siltä osin kuin lakisääteiset eläkkeet alittavat kokonaiseläkelupauksen, erotus maksetaan lisäeläkkeenä.

Teknisluoteisilla, välttämättömillä täsmennyksillä mahdollistetaan lisäeläkkeen työehtosopimuksen mukainen toimeenpano.

Täsmennykset eivät vaikuta lisäeläke-etujen muihin ehtoihin, esimerkiksi elä- keiät ja lisäeläkejärjestelmään kuuluminen pysyvät ennallaan.

2. LISÄELÄKKEEN LASKEMINEN

Lisäeläkkeen määrä voidaan jatkossa laskea kappaleessa 2.1. tai kappa- leessa 2.2. todetulla tavalla. Molemmat laskentatavat täyttävät työehtosopi- muksen mukaisen vähimmäistasovaatimuksen.

2.1. Voimassa olevaan lisäeläketurvan määräytymiseen perustuva laskentatapa

Nykyisin lisäeläkkeen määrä lasketaan hyödyntämällä työntekijäin eläkelain mukaista eläkepalkkaa. Täysi kokonaiseläke on edelleen 60 prosenttia tästä eläkepalkasta. Työnantaja voi järjestää työehtosopimuksen mukaisen vähim- mäistasonvaatimuksen täyttävän lisäeläketurvan toimeenpanon tällä laskenta- tavalla myös jatkossa.

2.2. Lisäeläkkeen kiinnittäminen

Lisäeläke tavoitemäärä voidaan kiinnittää seuraavasti:

Tavoitelisäeläke lasketaan hetkelle 31.12.2004 tuolloin voimassa olleiden elä- kesäännösten mukaisesti. Vanhuuseläkkeen laskennassa oletetaan, että va- kuutetun työsuhde jatkuu TES:n mukaiseen eläkeikään saakka 31.12.2004 lasketulla eläkepalkalla. Vanhuuseläkkeen karttumaprosentti on peruseläk- keessä alle 60-vuotiailla 1,5 prosenttia ja 60 vuotta täyttäneillä 2,5 prosenttia vuodessa. Työkyvyttömyyseläkkeen tavoitelisäeläke määritellään siten, että peruseläke lasketaan olettaen, että työntekijä tulee työkyvyttömäksi 31.12.2004. Työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan karttumaprosenttina käyte- tään 1,5 prosenttia vuodessa peruseläkkeen määrää laskettaessa. Tavoiteli- säeläkettä laskettaessa otetaan huomioon työ- ja virkasuhteisiin perustuvat lakisääteiset eläkkeet sekä kansaneläkkeen perusosa jäädytettynä vuoden 1995 lopun tasoon. Tavoitelisäeläkkeen saa täytenä, jos työntekijän palvelu- aika on vähintään 360 kuukautta. Jos palveluskuukausia on vähemmän kuin

360, lisäeläkkeen suuruus on palveluskuukausien osoittama 360:s osa tavoi- telisäeläkkeestä.

3. INDEKSISIDONNAISUUS JA ELINAIKAKERROIN

Kappaleen 2.2. mukaisesti kiinnitetyn lisäeläkkeen määrää tarkistetaan vuosit- tain 1.1.2005 voimassa olevan työntekijäin eläkelain tarkoittamalla palkkaker- toimella.

Maksussa olevat lisäeläkkeet sidotaan 1.1.2005 voimassa olevan työntekijäin eläkelain mukaiseen eläkeindeksiin.

Jo tehtyihin vapaakirjauksiin perustuvat lisäeläkkeiden kiinnitykset ja niiden ar- von säilyminen ennen eläkkeelle siirtymistä säilytetään ennallaan. Näillä kiin- nityksillä tarkoitetaan mm. Säästöpankkien eläkekassan purkamisen yhtey- dessä tehtyä järjestelyä, jossa vakuutuskanta siirrettiin henkivakuutusyhtiöön.

1.1.2005 voimaan tulevan työntekijäin eläkelain tarkoittamaa elinaikakerrointa ei sovelleta. Elinaikakerroin ei näin ollen vaikuta lisäeläkkeen määrän lasken- nassa käytettävän peruseläkkeen määrään. Se ei myöskään vaikuta lisäeläk- keen määrään.

4. VOIMAANTULO

Näitä sääntöjä sovelletaan viimeistään 1.1.2006 alkaen sattuviin eläketapahtu- miin.

PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry AMMATTILIITTO SUORA ry

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry

LIITE 12 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltaminen

1. Sopimusta sovelletaan yrityksissä, jotka ovat sidottuja rahoitusalan työeh- tosopimukseen.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan järjestäytyneiden toimihenkilöiden keskuu- destaan valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Työpaikan luottamusmiehellä tarkoitetaan yhden tai useamman konttorin tai osaston muodostaman työpaikan järjestäytyneiden toimihenkilöiden tässä sopimuksessa mainittuja tehtäviä hoitamaan keskuudestaan valitse- maa toimihenkilöä.

3. Yrityksissä, joissa on vähintään 200 rahoitusalan työehtosopimusten sovel- lutuspiiriin kuuluvaa toimihenkilöä, sekä yrityksissä, jotka erikseen tode- taan sopijapuolten kesken, voivat järjestäytyneet toimihenkilöt valita alueel- lisesti tai toiminnallisesti itsenäisiin yksiköihin luottamusmiehiä, joista jäl- jempänä käytetään nimitystä neuvotteleva luottamusmies.

4. Yrityksissä, joissa on vähintään 30 rahoitusalan työehtosopimusten sovel- lutuspiiriin kuuluvaa toimihenkilöä, voivat järjestäytyneet toimihenkilöt valita erityisen asianomaisen yrityksen kaikkia järjestäytyneitä toimihenkilöitä edustavan luottamusmiehen, josta jäljempänä käytetään nimitystä pääluot- tamusmies.

5. Yrityksissä, joissa ei ole pääluottamusmiestä, valitaan yrityksen kaikkia jär- jestäytyneitä toimihenkilöitä edustava luottamusmies, josta jäljempänä käy- tetään nimitystä neuvotteleva luottamusmies.

6. Edellä 2.-5. kappaleissa mainituille luottamusmiehille voidaan valita vara- luottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijai- senaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

7. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen tai työpaikan vakinainen toimihenkilö, joka työskentelee rahoitus- alan työehtosopimusten soveltamisalalla ja on Ammattiliitto Pro ry:n jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

8. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laa- jentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai nii- hin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan

luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja raken- netta.

9. Esihenkilötehtävissä olevia toimihenkilöitä koskevan sopimuksen rikko- mista, soveltamista ja tulkintaa koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan yrityksen ja esihenkilön tai esihenkilöiden erikseen valitseman edustajan välillä. Esihenkilöiden edustajaan noudatetaan neuvottelevan luottamus- miehen asemaa koskevia määräyksiä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työaikana työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittami- sesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalin toimittamiseen näiltä kulunut vält- tämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai näitten erottamisesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liitty- vistä seikoista, jotka poikkeavat muiden toimihenkilöiden työsuhteen eh- doista. Muissa kohdin luottamusmies on työsuhteessa työnantajaansa sa- massa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa ilman hänen suostumustaan siirtää huonompipalkkaiseen työhön tai ilman erityisen painavaa syytä toiseen työpaikkaan, kuin missä

hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan, eikä häntä luottamusmies- tehtävän takia saa painostaa tai erottaa työstä.

4. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pää- luottamusmiehen tehtävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityk- sen tai sen toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansi- onsa alentumista.

5. Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata koko rahoitusalan suo- ritustason ansiokehitystä.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamus- mies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmie- helle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota lainmukaisilla irtisano- misperusteilla noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään Ammattiliitto Pro ry:n toimesta.

8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta purkupe- rusteellakaan noudattamatta työsuhteen päättymiseen irtisanomisajan pi- tuista aikaa.

9. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

10. Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdok- kaaseen, jonka yhdistys on asettanut ja jonka asettamisesta yhdistys on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisin- taan 3 kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikau- den alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.

11. Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään 6 kuukautta hänen pääluottamusmiestehtä- vänsä päättymisen jälkeen.

12. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaista irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä mer- kitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työn- antaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle tai muulle alu- eelliselle jäsenyhdistykselle.

13. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tä- män sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palautta- miselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta mää- rättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työ- ehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa järjestäytyneitä toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilöi- den välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henki- löstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittä- miseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, luottamusmiehelle on annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikutta- vat tiedot.

2. Luottamusmies saa kirjallisesti kaikista yrityksen toimihenkilöistä seuraavat tiedot:

a. toimihenkilöiden suku- ja etunimet

b. työpaikka (organisatorinen osasto/konttori)

c. palvelukseen tuloaika

x. xxxxxxxxxxx, osa-aikaistetut ja lomautetut toimihenkilöt

e. määräaikaisten toimihenkilöiden lukumäärä ja työsuhteiden sovittu kestoaika

f. koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä

g. puolen vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä

h. selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä ta- pahtuvista muutoksista

i. selvitys määräaikaisten ja osa-aikaisten toimihenkilöiden työsuhtei- den käyttöperusteista

j. vaativuusluokka, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu

3. Luottamusmies saa tiedot kaksi kertaa vuodessa paikallisesti sovittuina ajankohtina. Luottamusmies saa uusista toimihenkilöistä tiedot neljännes- vuosittain. Kun työehtosopimus on tullut alalla solmituksi ja sen aiheutta- mat muutokset yrityksessä toteutetuksi, luottamusmies saa välittömästi ko. muutostiedot.

4. Lisäksi pääluottamusmies saa vuosittain viimeistään 15.5. mennessä edel- lisen syyskuun palkkatilastojen perusteella seuraavat tiedot:

a. vaativuusluokkajakauma

b. suoritustasoon kuuluvan henkilöstön keskiansio

c. kohtien a - b tiedot myös erikseen naisten ja miesten osalta Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä, ei anneta.

Yrityskohtaisesti sovitaan, miten em. tiedot toimitetaan myös muille luotta- musmiehille.

5. Palkkakeskustelujen seurantaa varten pääluottamusmies saa ennen palk- kakeskustelujen käymistä arvion palkkakeskusteluin jaettavan palkankoro- tuserän suuruudesta. Samalla työnantaja ja pääluottamusmies keskustele- vat palkkakeskustelujen perusteista ja niiden seurannasta.

Yrityksen tulee antaa pääluottamusmiehelle rahoitusalan työehtosopimuk- sen soveltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön palkankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden palkkasummat. Nämä

palkkasummatiedot annetaan erikseen esihenkilö- ja asiantuntijatason (5.2) ja toimihenkilöiden osalta yrityksissä, joissa on vähintään 10 toimi- henkilöä sekä esihenkilö- ja asiantuntijatasolla että toimihenkilötasolla. Tä- män lisäksi pääluottamusmiehelle/neuvottelevalle yhteyshenkilölle anne- taan tiedot toteutettujen palkankorotusten lukumäärästä ja suuruudesta erikseen naisten ja miesten osalta. Jotta tieto voidaan antaa sukupuolen mukaan eriteltynä, kussakin ryhmässä pitää olla vähintään kuusi henkilöä.

6. Mikäli yrityksessä on pääluottamusmies, annetaan edellä mainitut tiedot hänelle. Jos yrityksessä on pääluottamusmiehen ohella neuvottelevia luot- tamusmiehiä, toimitetaan tiedot paikallisesti sovittavalla tavalla myös heille. Samalla sovitaan edellä mainittujen tietojen toimittamisesta liiketoiminta- tai vastaavien alueiden osalta neuvotteleville luottamusmiehille. Sellaisissa yrityksissä, joissa ei ole pääluottamusmiestä, edellä mainitut tiedot anne- taan neuvottelevalle luottamusmiehelle.

7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luot- tamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä makse- tuista korotetuista palkoista laadittuun luetteloon.

8. Luottamusmiehellä on oikeus saada tarpeelliset paikallisen sopimisen neu- votteluihin liittyvät tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.

9. Luottamusmiehellä on oikeus saada tieto kerran vuodessa työehtosopi- muksen 6 §:n 9. kohdassa tarkoitettuun osaamisen kehittämiseen ja kou- luttamiseen käytetyistä tuntimääristä.

10. Työnantaja käy luottamusmiesten kanssa läpi työpaikalla noudatettavat joustotyön käytön yleiset periaatteet.

11. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevalla perusteella tehtäviensä hoi- tamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luotta- musmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmies- tehtävien hoitamista varten, varataan luottamusmiehelle, erityisesti neuvot- televalle luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle riittävästi työaikaa ja tarvittaessa säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstä luottamusmiestehtä- vien hoitamista varten paikallisesti sovittavalla tavalla.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävän edellyttämän työstä vapautuksen tar- vetta on huomiota kiinnitettävä edellä todettujen tehtävien lisäksi erityisesti palkkausjärjestelmästä aiheutuvien tehtävien määrään ja annettava luotta- musmiehelle näiden tehtävien edellyttämää lisävapautusta, josta sovitaan paikallisesti.

Liitot ovat yhtä mieltä, että palkkausjärjestelmän muutoksesta johtuva lisä- vapautuksen tarve on alkuvaiheessa suurempi, mutta vähenee palkkaus- järjestelmän vakiinnuttua.

Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että luottamusmiehelle annetaan riittävästi vapautusta työstä tarvittaessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisen sopimuksen ohjeeksi erimielisyystilannetta varten ovat sopijapuolet laatineet seuraavan ohjeistuksen, jossa on otettu huomioon myös yhteistoimintamenettelyn vaatima ajankäyttö:

Toimihenkilöiden lukumäärä	Ohjeellisen työstä vapautuksen määrä tuntia/viikko
Pääluottamusmies
30 – 99	4 – 6
100 – 149	6 – 8
150 – 199	8 – 10
200 – 399	10 – 13
400 – 999	13 – 19
1000 –	Kokonaan vapautettu
Neuvotteleva luottamus- mies
20 – 49	3 – 4
50 – 99	4 – 5
100 – 199	5 – 6
200 –	6 – 7

Luottamusmiehen luottamustehtävien hoitoa helpotetaan luomalla varamies- järjestelmä, josta sovitaan paikallisesti.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1 koh- dassa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yri- tyksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voi- daan asianmukaisesti hoitaa.

3. Pääluottamusmiehellä ja neuvottelevilla luottamusmiehillä on lisäksi valta- kunnallisissa yrityksissä oikeus kerran vuodessa paikallisesti sovittavana

ajankohtana ja sovitussa paikassa pitää enintään yhden työpäivän pituinen kokous, jonka osalta heille korvataan aiheutuneet kustannukset yrityksen matkustussäännön mukaisesti. Kokouksen kutsuu koolle työnantaja ja sen asialistaan tulee ottaa työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen sekä neuvottelevien luottamusmiesten yhteiskokoontuminen sekä edellä mainit- tujen luottamusmiesten keskinäinen kokoontuminen, jonka tulee ajallisesti muodostaa kokouksen pääosa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävissään tarvitta- ville asiakirjoille ja toimistovälineille. Pääluottamusmiehellä ja neuvotte- levalla luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovu- tettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tällai- sessa toimistotilassa olevia toimistovälineitä työnantajan kanssa sovit- tujen luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

2. Mikäli luottamusmies on asiakaspalvelutehtävissä tai hän ei voi muuten luottamusmiestehtäväänsä hoitaa varsinaisella työpaikallaan, tulee hä- nelle osoittaa tehtävään sopiva tila.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimies- saan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvausta tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtäviensä hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksen matkustussäännön mukaan, kui- tenkin siten, että hänen todelliset kustannuksensa peitetään.

4. Paikallisesti voidaan sopia edellä 2. kohdassa mainitun korvauksen ja työ- ajan ulkopuolella suoritettavan yhteistoimintalakiin liittyvän yhteistoiminta- menettelyn ajalta maksettavan korvauksen suorittamisesta pääluottamus- miehelle ja neuvottelevalle luottamusmiehelle säännöllisesti kuukausittain peruspalkkaan lisättynä kertakorvauksena, jonka suuruus on

Pääluottamusmies
Toimihenkilöiden lukumäärä	Luottamusmieslisä 1.6.2022 lukien (€)
30 – 49	180
50 – 99	237
100 – 199	286
200 – 349	294
350 – 499	351
500 – 699	426
700 –	466

Neuvotteleva luottamusmies
Toimihenkilöiden lukumäärä	Luottamusmieslisä 1.6.2022 lukien (€)
20 – 49, jos ainoa neuvotteleva lm	144
50 – 99	144
100 – 199	180
200 –	224

5. Edellä mainittu kertakorvaus maksetaan varapääluottamusmiehelle hänen hoitaessaan pääluottamusmiehen tehtäviä vähintään 4 viikon ajanjakson.

6. Luottamusmiestehtävän hoitamiseen käytettävä aika huomioidaan luotta- musmiehen tavoiteasetannassa kohtuullisessa määrin.

10 § Luottamusmiehen koulutus

1. Osallistumista varten sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöelimien jär- jestämiin tai hyväksymiin kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäviin luottamusmiestoimintaan liittyviin kursseihin on työnantaja velvollinen anta- maan työsuhteen katkeamatta vapautuksen luottamusmiehelle, mikäli tämä voi tapahtua tuottamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Kiel- teisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tun- tuvaa haittaa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on, milloin kurssi kestää enintään viikon, annettava vähintään 2 viikkoa ennen kurssin alkua, sekä milloin on kysymys pidemmästä kurssista, vähintään 6 viikkoa ennen.

2. Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä, neuvottelevalla luotta- musmiehellä ja työpaikan luottamusmiehellä on oikeus osallistua luotta- musmieskursseille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi.

Neuvotteluosaamisen varmistamiseksi neuvottelevan luottamusmiehen va- raluottamusmiehellä ja työpaikan luottamusmiehen varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua työtilanteen salliessa luottamusmieskoulutuksen pe- ruskurssille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi.

Pöytäkirjamerkintä: Kurssille osallistumista koskevista käytännön järjestelyistä sovitaan neuvottelevan luottamusmiehen varaluotta- musmiehen tai työpaikan luottamusmiehen varaluottamusmiehen ja työnantajan välillä kuitenkin siten, että varaluottamusmies osal- listuu kurssille keskimäärin enintään 3 päivän ajan kalenterivuo- dessa.

3. Osapuolet suosittelevat, että neuvotteluosaamisen varmistamiseksi enna- koidaan tilanteet, joissa varsinaiselle henkilöstöedustajalle tulee este hoi- taa tehtäviään (esim. pidemmät poissaolot).

4. Luottamusmiehen osallistuessa sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteis- työelimien järjestämiin tai hyväksymiin työsuojelua, rationalisointia, henki- löstöhallintoa, yritystaloutta tai muuta sellaista käsittelevään koulutustoi- mintaan korvaa työnantaja sekä heidän ansionmenetyksensä että koulu- tustoiminnasta aiheutuvat kustannukset.

5. Edellä tässä pykälässä tarkoitetulle kurssille osallistuminen ei saa aiheut- taa työsuhteen katkeamista eikä vuosiloma-, eläke- tai muihin niihin verrat- tavien etujen vähentymistä.

6. Pääluottamusmiehen ja neuvottelevan luottamusmiehen luottamustehtä- vän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vas- taavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä ai- kana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tu- lee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisissa neuvotteluissa.

3. Luottamusmiehelle ja toimihenkilölle on ilmoitettava, kuka toimii työnanta- jan edustajana paikallisissa neuvotteluissa sekä mikä on hänen toimialu- eensa ja toimivaltansa, jos ne on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajoitettu tiettyihin asiaryhmiin.

4. Neuvottelut erimielisyyden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi on aloitettava viivytyksettä neuvottelupyynnön esittämisestä. Mikäli neuvotteluja ei voida aloittaa heti, on luottamusmiehelle ilmoitettava syy tähän sekä ajankohta, milloin neuvottelut aloitetaan. Neuvottelut on käytävä asiallisesti pitkittä- mättä kannanottamista.

5. Erimielisyys on ensin käsiteltävä työnantajan edustajan ja toimihenkilön tai asianomaisen luottamusmiehen välillä. Työpaikkakohtaisessa erimielisyy- den käsittelyssä selvitetään erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä esite- tään mahdollisuuksien mukaan kannanotto perusteluineen itse riitakysy- mykseen.

6. Ellei erimielisyys näin ratkea neuvotellaan erimielisyydestä neuvottelevan luottamusmiehen ja työnantajan nimeämän paikallisen edustajan välillä. Ellei näissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä tai ellei pankissa ole neuvottelevia luottamusmiehiä, neuvotellaan asiasta pääluottamusmie- hen ja työnantajan edustajan välillä.

7. Ellei yksimielisyyttä saavuteta, on pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisistä neuvotteluista tai niissä yrityksissä, joissa ei ole pää- luottamusmiestä, neuvottelevan luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisistä neuvotteluista laadittava muistio. Muistio on tehtävä turhaa viivy- tystä välttäen ja allekirjoitettava kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion tulee sisältää erimielisyyden aihe täs- mennettynä, erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä osapuolten kannat pe- rusteluineen. Niissä yrityksissä, joissa on pääluottamusmies, voi neuvotte- leva luottamusmies taikka työnantajan edustaja vaatia muistion laatimista.

8. Ellei yksimielisyyttä saavuteta paikallisesti, voi jompikumpi osapuolista alis- taa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

9. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen pe- ruste on riitautettu.

12 § Voimassaolo

1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 12 a RAHOITUSALAN YHTEYSHENKILÖSOPIMUS ‌

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, Ammatti- liitto Pro ry ja Palvelualojen työnantajat Palta ry.

Sopijapuolet ovat yksimielisiä asiantuntijoiden ja esihenkilöiden keskeisestä merkityksestä yritysten toiminnalle. Sopijapuolet edistävät keskinäistä paikal- lista yhteistyötä tukemalla tämän sopimuksen mukaisten yhteyshenkilöiden, rahoitusalan luottamusmiessopimuksen mukaisten luottamusmiesten sekä työnantajan edustajien keskinäistä toimintaa. Sopijapuolet ovat yksimielisiä siitä, että yhteyshenkilötoiminnan kehittyminen edellyttää tämän sopimuksen sopijaosapuolten sopimustoiminnan ja yhteistoiminnan jatkuvaa kehittämistä.

1 § Sopimuksen soveltaminen

Sopimusta sovelletaan yrityksissä, jotka ovat sidottuja rahoitusalan työehtoso- pimukseen.

2 § Yhteyshenkilö

YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä on oikeus valita yhteyshenkilöitä edustamaan kaikkia YTN ry:n jäsenliittoihin järjestäytyneitä henkilöitä yksilöasioissa.

Yhteyshenkilön tehtävät on määritelty kohdassa 4.

1. YTN:n yhteyshenkilö

Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa yrityksissä, joissa on vähintään 10 YTN:ään järjestäytynyttä jäsentä, on YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä oi- keus valita yhteyshenkilö sekä hänelle varayhteyshenkilö.

Yhteyshenkilöllä on samansisältöiset oikeudet ja velvoitteet kuin luottamus- miessopimuksen neuvottelevalla luottamusmiehellä, ellei 6 §:stä muuta johdu.

2. YTN:n neuvotteleva yhteyshenkilö

Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa yrityksissä, joissa on vähintään 50 YTN:ään järjestäytynyttä jäsentä, on YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä oi- keus valita neuvotteleva yhteyshenkilö sekä hänelle neuvotteleva varayhteys- henkilö.

Neuvottelevalla yhteyshenkilöllä on samansisältöiset oikeudet ja velvoitteet kuin luottamusmiessopimuksen neuvottelevalla luottamusmiehellä.

3. Ryhmä- tai konsernitason pääyhteyshenkilö

Rahoitusalan työehtosopimukseen sidotuissa konserneissa ja ryhmissä voi-

daan yhteyshenkilöiden keskuudesta valita palkkakeskustelupöytäkirjassa so- vittujen asioiden käytännön toteutusta varten ryhmä- tai konsernitason pääyh- teyshenkilö. Paikallisesti sovitaan pääyhteyshenkilön tehtävät ja toimintaedel- lytykset.

Jos ryhmä- tai konsernitason pääyhteyshenkilö valitaan, päättää valinnasta ja valintamenettelystä ko. ryhmän/konsernin henkilöstöä edustava YTN:n yhdis- tys. Työstä vapautuksesta sovitaan ryhmä- /konsernikohtaisesti huomioiden 1 kappaleessa todetut tehtävät. Muutoin hänellä on samansisältöiset oikeudet ja velvollisuudet kuin neuvottelevalla yhteyshenkilöllä.

3 § Yhteyshenkilön valitseminen

Yhteyshenkilön tulee olla asianomaisen yrityksen tai työpaikan vakinainen toi- mihenkilö, joka työskentelee rahoitusalan työehtosopimusten soveltamisalalla ja on YTN-jäsenliiton jäsen.

Yhteyshenkilön valintaan voivat osallistua kaikki työehtosopimuksen piiriin kuuluvat YTN-liittoihin järjestäytyneet toimihenkilöt. Vaalin organisoi YTN:n yri- tysyhdistys, yhteyshenkilö tai ellei näitä kumpaakaan yrityksessä ole niin YTN:n erikseen nimeämä vaalitoimitsija. Vaali voidaan suorittaa työaikana käyttäen työnantajan tiloja ja laitteita. Tilojen ja laitteiden käytöstä sovitaan YTN:n yritysyhdistyksen, yhteyshenkilön tai YTN:n erikseen nimeämän vaali- toimitsijan ja työnantajan kanssa paikallisesti.

Valitusta yhteyshenkilöstä ja varayhteyshenkilöstä sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

4 § Yhteyshenkilön tehtävät

Yhteyshenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia edustamiensa YTN:ään järjestäytyneiden henkilöiden edustajana työsuhteen ehtoja ja yt-lain mukaisia asioita koskevissa neuvotteluissa.

Yhteyshenkilö edustaa YTN-liittojen jäseniä työnantajan ja toimihenkilöiden välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Yhteyshenkilö kuuluu rahoitusalan yhteistoimintasopimuksen 3 §:n 3. kohdan mukaiseen neuvottelukuntaan itseoikeutettuna edustajana.

Yhteyshenkilötehtävän hoitamista varten työnantaja turvaa yhteyshenkilölle riittävät työskentelymahdollisuudet.

Yhteyshenkilötehtävän hoitamiseen käytettävä aika huomioidaan yhteyshenki- lön tavoiteasetannassa kohtuullisessa määrin.

Yhteyshenkilöä ei saa yhteyshenkilötehtävien vuoksi asettaa huonompaan asemaan kuin muita yrityksen esihenkilöitä ja asiantuntijoita.

Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että yhteyshenkilölle annetaan riittä- västi vapautusta työstä tarvittaessa.

5 § Tietojensaantioikeus

Neuvottelevalla yhteyshenkilöllä on oikeus saada samat tiedot kuin yrityksen pääluottamusmiehellä. Mikäli yrityksessä ei ole neuvottelevaa yhteyshenkilöä, yhteyshenkilöllä on oikeus saada rahoitusalan luottamusmiessopimuksen 6

§:n 4.ja 5. kohdissa mainitut pääluottamusmiehelle annettavat tiedot, jos yri- tykseen on valittu pääluottamusmies.

Tietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä ryhmiä, ei anneta.

Yhteyshenkilöllä on oikeus saada tarpeelliset paikallisen sopimisen neuvotte- luihin liittyvät tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.

Työnantaja käy yhteyshenkilön kanssa läpi työpaikalla noudatettavat jousto- työn käytön yleiset periaatteet.

Yhteyshenkilöllä on oikeus saada tieto kerran vuodessa työehtosopimuksen 6

§:n 9. kohdassa tarkoitettuun osaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen käy- tetyistä tuntimääristä.

6 § Yhteyshenkilökorvaus

YTN:n ryhmä- /konsernitason pääyhteyshenkilölle ja YTN:n neuvottelevalle yhteyshenkilölle suoritetaan työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitami- sesta säännöllisesti kuukausipalkkaan lisättynä kertakorvaus.

1.6.2022 LUKIEN

YTN:ään järjestyneitä jäse- niä yrityksen palveluk- sessa	korvaus €/kk
50 - 99	144
100 - 199	180
200 -	224

Pääyhteyshenkilön korvaus määritellään ryhmän tai konsernin palveluksessa olevien YTN:ään järjestäytyneiden jäsenten lukumäärän mukaan.

7 § Yhteyshenkilökoulutus

Yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua osapuolten hyväksymään YTN:n yhteys- henkilökoulutukseen rahoitusalan koulutussopimuksen 3 – 4 §:n mukaisesti, mikäli tämä voi tapahtua tuottamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle.

Neuvotteluosaamisen varmistamiseksi neuvottelevalla varayhteyshenkilöllä ja varayhteyshenkilöllä on oikeus osallistua työtilanteen salliessa luottamusmie- hen peruskurssia vastaavalle kurssille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa tai muihin etuihin vähentävästi.”

Pöytäkirjamerkintä: Kurssille osallistumista koskevista käytännön järjestelyistä sovitaan neuvottelevan varayhteyshenkilön tai va- rayhteyshenkilön ja työnantajan välillä kuitenkin siten, että varayh- teyshenkilö osallistuu kurssille keskimäärin enintään 3 päivän ajan kalenterivuodessa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua koulutukseen on annettava hyvissä ajoin ja vähintään 2 viikkoa ennen kurssin alkua.

YTN:n yhteyshenkilökoulutukseen osallistuminen ei saa vaikuttaa yhteyshen- kilön palkkaan tai muihin etuihin vähentävästi.

8 § Neuvottelujärjestys

Paikallisen neuvottelu- ja sopimustoiminnan osalta noudatetaan Rahoitusalan työehtosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestelmää, ellei tämän sopimuksen osapuolten kesken muuta sovita tai tästä sopimuksesta muuta johdu.

Yhteyshenkilö edustaa YTN:n jäsenjärjestöjen jäseniä yksittäisessä palkka- ja työehtoasiassa.

Mikäli kysymys on työehtosopimuksen yleisestä tulkinnasta, pankissa Ammat- tiliitto Pro ry:n luottamusmiehen kanssa sovitusta periaatteesta tai menettely- tavoista tai vastaavista asioista, jotka koskevat koko henkilöstöä, ratkaistaan asia paikallisen neuvottelu- ja sopimustoiminnan osalta noudattaen Rahoitus- alan työehtosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestelmää kuitenkin siten, että YTN:n yhteyshenkilö osallistuu neuvottelutoimintaan. Tämän periaatteen so- veltamisesta sovitaan tarvittaessa tarkemmin paikallisesti.

Koko pankin esihenkilökuntaa koskevissa neuvotteluissa, siltä osin kun on ky- symys koko pankin esihenkilökuntaa koskevista asioista, neuvottelut käydään yhdessä Ammattiliitto Pro ry:n pääluottamusmiehen ja yhteyshenkilön toi- mesta.

Nykyisen esihenkilösopimuksen piiriin kuuluvia esihenkilöitä koskevien asioi- den osalta neuvottelu tapahtuu yhteyshenkilön toimesta. Esihenkilösopimuk- sen piiriin kuuluvasta neuvottelutoiminnasta sovitaan tarvittaessa tarkemmin paikallisesti.

9 § Muuta

Ryhmä- ja konsernitasolla voidaan paikallisesti sopia toisin tämän sopimuksen 2 §:n yhteyshenkilöitä ja 3 §:n yhteyshenkilöiden valitsemista koskevista mää- räyksistä.

Muilta osin yhteyshenkilöihin noudatetaan mitä työehtosopimuksen luottamus- miessopimuksen neuvottelevan luottamusmiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovellettaisiin.

10 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 13 RAHOITUSALAN KOULUTUSSOPIMUS ‌

1 § AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS

1. Työnantajan antaessa toimihenkilöille ammatillista koulutusta tai lähettä- essä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korva- taan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansio- menetys. Ammatilliseen koulutukseen liittyvän matkan korvaukset määräy- tyvät voimassa olevan verohallinnon päätöksen mukaan. Lisäksi sovelle- taan mallimatkustussäännön (liite 10) kohtaa 3.

2. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella ei käytettyä aikaa lueta työ- ajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustan- nukset.

2 § YHTEINEN KOULUTUS

1. Yhteistoimintasopimusten edellyttämä koulutus annetaan yleensä yritys- kohtaisesti.

2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan yrityskohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

3. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 1 §:n mukainen koulutus. Työehtosopimusosapuolet sopivat yhteisten koulutusten järjestämisestä ja toimista, joilla neuvottelukulttuuria, neuvotteluosaamista ja jatkuvaa vuoro- puhelua edistetään työpaikoilla. Jos tällaista yhteiskoulutusta järjestetään, liitot suosittelevat, että varaluottamusmies ja varayhteyshenkilö rinnaste- taan luottamusmieheen ja yhteyshenkilöön.

3 § AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS

3.1 Osallistumisoikeus

1. Luottamusmiehen ja yhteyshenkilön oikeus osallistua ay-koulutukseen määräytyy luottamusmiessopimuksen ja yhteyshenkilösopimuksen mu- kaan.

2. Työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus osal- listua hyväksytyille työsuojelukursseille.

3.2 Korvaukset

1. Luottamusmies, yhteyshenkilö, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikun- nan jäsen osallistuvat koulutustyöryhmän hyväksymälle kurssille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään.

4 § LIITTOJEN KOULUTUSTYÖRYHMÄ

1. Sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä.

2. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymistä pyydetyt tie- dot.

3. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve.

4. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä kursseja myös kesken vuotta.

5 § VOIMASSAOLO

1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

LIITE 14 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

RAHOITUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 SOPIMUSKAUSI

Työehtosopimus tulee voimaan 25.3.2022 ja on voimassa 29.2.2024 saakka, ellei sopimus jäljempänä ilmenevällä tavalla pääty 28.2.2023.

2 PALKANKOROTUKSET VUOSINA 2022 ja 2023

Palkankorotukset vuonna 2022

Palkkoja korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,95

%. Vähimmäispalkkataulukkoja korotetaan 1.6.2022 lukien 1,5 %. Uudet vä- himmäispalkkataulukot ovat liitteenä.

Palkkoja korotetaan 1.6.2022 lukien 0,95 %:n suuruisella palkkakeskuste- luerällä. Työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti voidaan sopia toisin kustan- nusvaikutuksen puitteissa palkkakeskusteluerän ajankohdasta aikavälillä 1.6.- 1.12.2022.

Palkkakeskusteluerän suuruus lasketaan palkankorotusajankohtaa edeltävän kuukauden toimihenkilöiden säännöllisen työajan palkkasummasta.

Palkkakeskustelukorotus toteutetaan tässä allekirjoituspöytäkirjassa tarkoite- tun vähimmäispalkkakorotuksen jälkeen.

Ellei työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti muuta sovita, yrityksissä, joissa on vähintään 10 toimihenkilöä sekä esihenkilö- ja asiantuntijatasolla että toimi- henkilötasolla, palkkakeskusteluin jaettava korotuserä lasketaan ja jaetaan ta- soittain. Vaativuusluokka 3 – 5.1. olevien toimihenkilöiden palkkasummasta lasketaan palkankorotuserä, joka jaetaan mainituissa vaativuusluokissa ole- ville toimihenkilöille. Vaativuusluokka 5.2. osalta palkankorotukset toteutetaan vastaavalla tavalla.

Siivoojien palkankorotukset vuonna 2022

Siivoojien palkkoja korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,9 %. Siivoojien työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2022 lukien 1,9 %.

Palkankorotukset vuonna 2023

Vuoden 2023 palkankorotuksista ja mahdollisista lisien korotuksista neuvotel- laan 30.11.2022 mennessä. Ellei neuvottelutulosta saavuteta, päättyy työehto- sopimus 28.2.2023.

Henkilöstön edustajien korvausten korotus

Luottamusmiesten, yhteyshenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.6.2022 lukien 1,9 %.

3 TEKSTIMUUTOKSET

3.1. Työehtosopimuksen muutokset

Poistetaan työehtosopimuksesta viittaukset Ammattiliitto Unio ry:hyn ja teh- dään muut sopijapuolten vaihtumisesta aiheutuneet muutokset.

Tehdään työehtosopimukseen ja palkkakeskustelupöytäkirjaan teknisiä kor- jauksia (”tai muissa yrityksissä”).

Muutetaan työehtosopimusteksteissä sana esimies sanaksi esihenkilö.

5 § Työsuhteen päättäminen

Muutetaan 5 §:n 3. kohdan ensimmäisen kappaleen ensimmäisessä virk- keessä sanat ”työsuhteen alussa” muotoon ”työsopimusta tehtäessä”.

30 § Lääkärintarkastukset

Lisätään 30 §:n 1. kohtaan uusi g) kohta seuraavasti:

g) syöpäsairauden edellyttämässä välttämättömässä lääketieteellisessä toi- menpiteessä.

31 § Lyhyt tilapäispoissaolo

Lisätään 31 §:n 1. kohdan b) kohtaan kursiivilla seuraava: ”- - - (30.12.2004/1335) 1 luvun 4 §:ssä - - -”

40 § Paikallinen sopiminen

Lisätään työehtosopimuksen 40 §:n 2. kohdan mukaiseen luetteloon paikalli- sesti sovittaviin asioihin seuraavat:

• viikonlopputyöstä ja erityistyöpisteistä liitteen 5 mukaisesti

• liitteen 8 mukaisista asioista, joista voidaan sopia palkkakeskustelu-pöytä- kirjan 9 §:n mukaisesti toisin

3.2. Palkkakeskustelua koskevan pöytäkirjan muutokset

Lisätään palkkakeskustelupöytäkirjan 1 §:n Palkkatoimikunta 4. kohtaan vii- meiseksi virkkeeksi seuraava:

Edustajille voidaan valita varahenkilöt, jotka osallistuvat kokouksiin varsinais- ten edustajien ollessa estyneinä.

Muutetaan 4 §:n 5. kohta kuulumaan seuraavasti:

Palkkakeskustelusta tehdään kirjallisesti kaksi allekirjoitettua yhteenvetoa, joista käy ilmi palkkakeskustelun lopputulos, osapuolten näkemykset peruste- luineen sekä kehittämistoimenpiteet, joiden avulla toimihenkilö voi vaikuttaa palkankorotukseensa tulevaisuudessa. Yhteenvedosta toinen kappale jää toi- mihenkilölle.

Lisätään palkkakeskustelupöytäkirjan 9 §:n 1. kohtaan (Paikallinen sopimi- nen) viimeiseksi uusi luetelmakohta seuraavasti:

- liitteiden 8 b-8 d käyttämisestä osana palkkakeskustelua, kunhan palkka- keskustelun lopputulos, näkemykset perusteluineen sekä kehittämistoi- menpiteet dokumentoidaan

Lisätään palkkakeskustelupöytäkirjan 9 §:n 1. kohtaan (Paikallinen sopimi- nen) toinen kappale seuraavasti:

Korotuskeskustelua ei voi yhdistää yrityksen käytössä oleviin muihin palkka- tai tuloskeskusteluihin.

3.3. Luottamusmiessopimuksen ja rahoitusalan yhteyshenkilösopimuk- sen muutokset

Muutetaan luottamusmiessopimuksen 6 §:n 4 kohdassa sana lokakuun sa- naksi syyskuun.

Lisätään luottamusmiessopimuksen 6 §:ään uusi 10 kohta seuraavasti:

10. Luottamusmiehellä on oikeus saada tieto kerran vuodessa työehtosopi- muksen 6 §:n 9. kohdassa tarkoitettuun osaamisen kehittämiseen ja koulutta- miseen käytetyistä tuntimääristä.

Lisätään luottamusmiessopimuksen 6 §:ään seuraava uusi 11 kohta, jolloin numerointia muutetaan vastaavasti:

Työnantaja käy luottamusmiesten kanssa läpi työpaikalla noudatettavat jous- totyön käytön yleiset periaatteet.

Lisätään yhteyshenkilösopimuksen 5 §:ään uusi neljäs ja viides kappale seu- raavasti:

Työnantaja käy yhteyshenkilön kanssa läpi työpaikalla noudatettavat jousto- työn käytön yleiset periaatteet.

Yhteyshenkilöllä on oikeus saada tieto kerran vuodessa työehtosopimuksen 6

§:n 9. kohdassa tarkoitettuun osaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen käy- tetyistä tuntimääristä.

3.4. Muut tekstikysymykset Paikallinen sopiminen jaksotyöstä

Paikallisesti työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti voidaan sopia jaksotyöstä, jossa säännöllinen työaika on enintään 111 tuntia kolmen viikon jaksossa.

Muutetaan palkkakeskustelupöytäkirjan 4 §:n (Yksilön suoja) 4. kohtaa mää- räaikaisesti kahden palkkakeskustelukierroksen ajaksi seuraavasti:

Palkkatoimikunnassa käsitellään toimihenkilön pyynnöstä tapaukset, joissa toimihenkilön palkankorotus on ollut jokaisessa kolmessa peräkkäisessä palk- kakeskustelussa alle puolet palkkakeskusteluin jaettavasta keskimääräisestä korotuksesta.

Toimihenkilölle on ilmoitettava, jos tämä on kolmen kerran säännön piirissä ja että hänellä on oikeus pyytää asian käsittelyä palkkatoimikunnassa, jollei työ- ehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti paikallisesti toisin sovita.

Palkkatoimikunnassa tarkastellaan palkkakeskustelujen jälkeen, kuinka mo- nen toimihenkilön palkankorotus on ollut jokaisessa kolmessa peräkkäisessä palkkakeskustelussa alle puolet palkkakeskusteluin jaettavasta keskimääräi- sestä korotuksesta, jollei työehtosopimuksen 40 §:n mukaisesti paikallisesti toisin sovita.

4 TYÖRYHMÄT JA MUU YHTEISTYÖ

FinanssiTYÖ 2030-hankkeen jatkaminen

Jatketaan rahoitusalalla tehtävän työn tulevaisuusvuoropuhelua. Sopimuskau- den aikana tarkastellaan muun muassa seuraavia teemoja:

• monimuotoinen työyhteisö (eri-ikäiset työyhteisössä, työurien piden- täminen, erilaiset osaajat, monikulttuurisuuden vaikutukset sekä liiketoi- mintahyödyt);

• monipaikkainen työ ja työn uudet muodot ml. lisääntynyt verkko- työskentely, monikanavaisuus ja sen edellyttämä osaaminen;

• työhyvinvointi (psykososiaalinen kuormitus, itsensä johtaminen ja oman työn organisointi, esihenkilötyö);

• teknologinen kehitys ja digitalisaatio: tekoälysovellusten ja ihmisen saumaton ja molempia hyödyttävä osallistava yhteistyö.

Lisäksi uudistetaan myöhemmin sovittavana ajankohtana vuonna 2021 tehty työpaikoille suunnattu kysely monipaikkaisen työn uusista käytännöistä ja nii- den vaikutuksista toimihenkilötyöhön.

Tilastotyöryhmä

Jatketaan liittojen välistä tilastoyhteistyötä. Tilastotyöryhmä toteuttaa työehto- sopimusosapuolten yhteisesti sopimia toimeksiantoja ja tekee yhteisesti sovit- tuja selvityksiä, mukaan lukien arvion palkkataulukoiden yhdistämisen koko- naisvaikutuksista. Työryhmä laatii vuosittain palkkatilastojen valmistuttua sel- vityksen rahoitusalan ja keskeisten muiden alojen ansiokehityksestä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä

Jatketaan liittojen välistä yhteistyötä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistä- miseksi. Työryhmässä tarkastellaan muun muassa työn ja perheen yhdistämi- seen ja perhevapailta työhön paluun tukemiseen liittyviä hyviä yrityskäytän- töjä. Työryhmä laatii sopimuskauden aikana tasa-arvoraportin.

Paikallisen sopimisen työryhmä

Järjestetään paikallisen sopimisen edistämistä ja sopimusvalmiuksien kehittä- mistä koskeva seminaari.

Lainsäädäntömuutosten edellyttämät työryhmät Perhevapaatyöryhmä

Selvittää 1.8.2022 voimaan tulevan perhevapaauudistuksen vaikutukset työ- ehtosopimukseen ottaen huomioon perhevapaauudistuksen tavoitteet ja uu- distetut käsitteet. Jos työryhmä pääsee yksimielisyyteen mahdollisista muutok- sista työryhmätyön pohjalta, sopijaosapuolet sopivat 28 §:n muuttamisesta.

Työryhmän tulee saattaa työnsä päätökseen 1.6.2022 mennessä ja sopia uu- sien määräysten käyttöönottoajankohdasta.

Yhteistoimintalain edellyttämät muutokset

Päivitetään uuden yhteistoimintalain edellyttämät muutokset yhteistoimintaso- pimukseen sekä mahdolliset yhteistoimintasopimuksen viittaukset luottamus- miessopimuksessa ja yhteyshenkilösopimuksessa sopimuskauden aikana.

Etätyösuosituksen ja -mallin päivittämistyöryhmä

Päivitetään työryhmässä etätyötä koskeva suositus ja etätyösopimusmallia koskeva suositus.

Jatkuvan neuvottelun työryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jossa kunkin osapuolen aloitteesta käsitel- lään sopimuskauden työehtosopimustoimintaan liittyviä sellaisia asioita, joita ei erikseen käsitellä muissa sopimuskauden ajaksi perustetuissa työryhmissä. Mikäli osapuolet ovat yksimielisiä, voidaan uusista työehtosopimusmääräyk- sistä ja niiden voimaantulosta sopia kesken työehtosopimuskauden jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti.

Palkkausjärjestelmä- ja palkkakeskustelutyöryhmä

Työryhmän toimeksiantona on selvittää tarpeita ja mahdollisuuksia kehittää sopimuskauden aikana palkkausjärjestelmää ja palkkakeskustelumallia.

Työryhmän tehtävänä on erityisesti selvittää mahdollisuuksia:

• kehittää palkkakeskustelumallia vuonna 2021 tehdyn palkkakeskustelu- tutkimuksen pohjalta

• ottaa huomioon työn murroksen ja digitalisaation edellyttämät osaamis- vaatimukset sekä osaamisen kehittyminen osana nykyistä vaativuus- luokittelua

• kehittää ja ajantasaistaa työehtosopimuksen mukaista vaativuusluokit- telua

• poistaa palkkakeskustelumallista kokemuksen karttumisen huomioimi- nen ja päätehtävää vaativammat osatehtävät sekä korvata ne uudella mallilla

• edistää ja kannustaa yhtiökohtaisten palkkausjärjestelmien käyttöönot- toa.

Lisäksi työryhmä tekee tarvittavat päivitykset palkkakeskusteluoppaaseen ja vastaa liittojen yhteisen palkkakeskustelukoulutuksen järjestämisestä.

Vuosilomien laskenta ja antaminen

Sopijapuolet asettavat työryhmän selvittämään mahdollisuuksia toteuttaa vuo- silomien laskeminen ja antaminen siten, ettei lauantaipäiviä huomioida vuosi- lomaa laskettaessa. Työryhmän tavoitteena on saada uusi järjestelmä käyt- töön 1.4.2023 lukien.

Osaamisen kehittämisen työryhmä

Työryhmä jatkaa toimintaansa sopimuskauden ajan. Työehtosopimusosapuo- let vaikuttavat asianomaisiin viranomaisiin sekä alalle kouluttaviin oppilaitok- siin rahoitusalan koulutuksen kehittämiseksi. Työelämän muutoksen myötä osapuolet pyrkivät varmistamaan jatkuvan oppimisen rahoitusalalle.

Helsingissä 25.3.2022

Palvelualojen työnantajat Palta ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

LIITE 14 a DANSKE BANKIN YRITYSKOHTAISTA TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYS ‌

Danske Bank A/S Suomen sivuliike, Danske Bankin henkilöstöyhdistys PRO ry sekä Danske Bankin esimiehet ja asiantuntijat ry ovat sidottuja vain rahoi- tusalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan sopimuskautta koskevaan määräykseen sekä allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n määräyksiin kustannusvaiku- tuksen osalta. Muiden työehtosopimusmääräysten osalta edellä mainitut osa- puolet tekevät oman yrityskohtaisen työehtosopimuksen, joka ei ole rahoitus- alan työehtosopimuksen osa.

Helsingissä 25.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AMMATTILIITTO PRO ry

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

DANSKE BANK A/S SUOMEN SIVULIIKE

DANSKE BANKIN HENKILÖSTÖYHDISTYS PRO ry

DANSKE BANKIN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT ry

LIITE 15 SIIVOOJIEN TYÖEHTOSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Siivoojiin noudatetaan rahoitusalan työehtosopimusta, ellei tästä sopimuk- sesta muuta johdu.

2 § Työsopimus

1. Mikäli siivoojan kanssa on sovittu muusta kuin siivoustyöstä, sovitaan sa- malla ko. tehtävistä maksettavista palkoista.

3 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen vuorokautinen työaika on enintään 7 t 36 minuuttia.

2. Työaika on yhdenjaksoinen, ellei siivooja itse muuta esitä. Toisin sovitta- essa sovitaan samalla kohtuullisesta korvauksesta.

3. Työviikko on viisipäiväinen, ellei siivooja itse muuta esitä tai toisin sovita. Työviikko alkaa maanantaina.

4. Säännöllistä työaikaa ei sijoiteta juhannus- ja jouluaatolle eikä sunnun- taille.

4 § Ruokailu

1. Työnantajan järjestämästä ruokailusta voidaan paikallisesti sopia.

5 § Ylityö

1. Ylityö korvataan lain mukaan.

2. Jos lauantaina tehdään muuta kuin säännöllistä työtä, maksetaan tältä ajalta 50 %:lla korotettu palkka.

6 § Vuosiloma

1. Vuosilomaa ansaitaan työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden päättyessä:

a) alle vuoden 2 arkipäivää/kk

b) vähintään vuoden 2,5 arkipäivää/kk

c) vähintään 10 vuotta 3 arkipäivää/kk.

7 § Lomakorvaus

1. Lomapalkan ja lomarahan sijasta lomakorvaus on:

a) 13,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden

b) 17 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden

c) 20 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta.

2. Työsuhteen päättyessä on lomakorvaus:

a) 8,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden

b) 11 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden

c) 12 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta.

3. Lomakorvaus lasketaan:

a) vuosilomalain mukaan määräytyvästä lomanmääräytymisvuoden ansi- osta

b) edellisen vuoden lomakorvauksesta

c) lakisääteisen synnytysloman ajan keskipalkasta.

4. Lomakorvaus maksetaan vapaan tai vuosiloman alkaessa, ellei muuta so- vita.

5. Eläkkeelle siirtyvälle maksetaan lomakorvaus 1. kohdan mukaisesti.

8 § Palvelulisät

1. Palvelulisä maksetaan sen kalenterikuukauden alusta, joka lähinnä seuraa sitä päivää, jona henkilö on toiminut siivoustehtävissä 1, 3 tai 6 vuotta.

9 § Vähimmäispalkka

SIIVOOJIEN VÄHIMMÄISPALKAT EURO/TUNTI 1.6.2022 ALKAEN

Palveluaika	Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen	Muut kunnat
0-1 vuotta	11.81	11.34
2-3 vuotta	11.98	11.52
4-6 vuotta	12.14	11.68
yli 7 vuotta	12.34	11.86
Ilta- ja yölisät euro/tunti	1.6.2022 lukien
Iltalisä 18-23	1.42
Yölisä 23-07	2.56

10 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus.

Helsingissä 25.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI ‌

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toiminta- mallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvotte- lujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisano- misaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoi- man vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koske- vat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toi- mintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon pal- velujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mu- kaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa al- kaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perustei- den ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä kä- sitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julki- set työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yri- tysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yh- teistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhisto- riaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen mää- räaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useam- masta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähin- tään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopi- muksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työn- tekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään

koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oi- keus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riip- puen seuraava:

1. enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;

2. enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3. enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettä- essä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

PÖYTÄKIRJA

1. Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutos- turvan toimintamallista tulevat voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.

2. Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllisty- misen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pikaisesti.

3. Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia sopimusmääräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koske- van lainsäädännön voimaantulon jälkeen.

4. Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteistoimintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.

Helsingissä maaliskuun 9. päivänä 2005 PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry AMMATTILIITTO SUORA ry

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry

PÖYTÄKIRJA TEKSTIEN UUDISTAMISESTA 1.6.1995

1 §		Tarkoitus
	1.1 1.2	Osapuolet ovat sopineet uudesta rahoitusalan työehtosopimuksesta 1.6.1995 lukien. Uuteen rahoitusalan työehtosopimukseen on yhdistetty pankkialan ja rahoitus-
		yhtiöitä sekä eri yrityksiä koskevat työehtosopimukset.
2 §		Siirretyt määräykset
	2.1	Sovittiin seuraavien 31.5.1995 voimassa olleiden työehtosopimusmääräysten

olevan edelleen voimassa huolimatta siitä, ettei niitä ole kirjattu uuteen työehtosopi- mukseen tai että ne ovat käytettävissä tulkintaerimielisyyksien ratkaisutilanteissa:

Pankkialan työehtosopimus:

1.1., 1.2. a), 2.4., 3.1., 4.1., 4.2., 4.3., 4.5., 5.3., 5.5.,

5.6., 5.7., 5.8., 6.2., 6.3., 11., 18.4., 22.1., 22.2, 22.4., 23.3.,

24.2.1., 25.4., 25.5., 40.1., 40.2, 40.3. ja 47 §

Tuntipalkkapöytäkirja: 5.1., 5.2.

Rahoitusyhtiöiden työehtosopimus: vastaavat § kuin pää-tes Allekirjoituspöytäkirja: 3 - 8 §

3 § Voimassaolo

1. Sovittiin, että tarpeelliset korjaukset ja lisäykset 2 §:ssä mainituista koh- dista voidaan palauttaa työehtosopimukseen tekstineuvottelujen yhtey- dessä.

2. Pöytäkirja voimassa toistaiseksi.

Helsingissä 4. toukokuuta 1995

PANKKIALAN TYÖNANTAJALIITTO ry PANKKITOIMIHENKILÖLIITTO - BANKMANNAFÖRBUNDET ry.

SIIRRETYT MÄÄRÄYKSET 1.6.1995 ‌

Tärkeimmät kohdat

18 §, kohta 4: Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 arkipäivää, annetaan lomakauden ul- kopuolella sen kalenterivuoden aikana, jolloin vuosilomalain mukainen lomanmää- räytymisvuosi päättyy. Varsinaisen lomakauden ulkopuolella annettava vuosiloma- osuus voidaan toimihenkilön suostuessa antaa muunakin vuosilomalain hyväksy- män ajankohtana.

Pöytäkirjamerkintä 1: Siitä osasta vuosilomaa, joka ylittää 36 arkipäivää, annetaan puolet lomakautena ja puolet lomakauden ulkopuolella, ellei toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä 2: Sopijapuolet suosittelevat, että Oulun ja Lapin lääneissä niin kutsuttu kesäloma annetaan 1.6. - 31.8. välisenä aikana, ellei esiinny perusteltuja syitä toisin menetellä.

25 §, kohta 4: Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

25 §, kohta 5: Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hä- nelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

47 §, kohta 1: Tämän työehtosopimuksen määräykset eivät aiheuta muutoksia pankin 31.10.1993 soveltamiin etuihin ja työehtoihin muussa tapauksessa, kuin milloin suo- ritetut edut tai työehdot eivät täytä tämän sopimuksen määräyksiä.

47 §, kohta 2: Työehtosopimus ei koske pankkien erikseen myöntämiä huolto- tai muita sosiaalisia etuja. Kunkin pankin palveluksessa olevien toimihenkilöiden vuosilomia, talvilomia, synnytysaikaa ja synnytysajan palkkaa, vuorotyölisiä tai terveyden- ja sairaanhoitoetua ei vähennetä työehtosopimuksen voimassa ollessa.

HELPDESK-SOPIMUS ‌

1 § Soveltamisala ja työehdot

1. Sopimus koskee Nets Denmark A/S Finnish Branch:ssa tehtävää Helpdesk/Contact Center-työtä.

2. Työssä noudatetaan rahoitusalan työehtosopimusta liitteineen jäljempänä sovituin poikkeuksin.

3. Työtä voidaan sovittaessa tehdä kaikkina päivinä ja kaikkina kellonaikoina.

2 § Korvaukset

1. Lauantaityö on lauantaisin klo 00-24 tehtävä säännöllinen työ. Lauantailisä on 60 % perustuntipalkasta.

2. Säännöllinen työ kiirastorstaina, uudenvuodenaattona ja muiden arkipy- hien (loppiainen, vappu, helatorstai, pyhäinpäivä ja itsenäisyyspäivä) aat- toina työehtosopimuksen 13 - 14 §:n mukaiset lisät maksetaan kaksinker- taisina.

3. Säännöllinen työ korvataan pyhisin (00-24) 125 %:lla ja juhannusaattona ja jouluaattona korvataan 150 % korotettuna sekä juhannuspäivänä ja joulu- päivänä 150 %:lla.

4. Lisät lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein.

3 § Työvuorolistat ja lepoajat

1. Työvuorolista on tehtävä niin, että toimihenkilö saa riittävästi lepoaikaa en- nen seuraavan työvuoron alkua.

2. Säännöllinen työaika perustuu enintään viisipäiväiseen työviikkoon.

3. Yli 5 tuntia kestävään työvuoroon sisältyy yksi ja yli 7 tuntia kestävään työ- vuoroon kaksi kahvitaukoa.

4. Työvuorolista tulee antaa tiedoksi viimeistään yksi viikko ennen listan voi- maantuloa. Tiedoksiannon jälkeen muutoksesta tulee sopia ko. henkilön kanssa.

5. Korvaukset voidaan sopimalla vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan.

4 § Voimassaolo

1. Sopimus on voimassa kuten rahoitusalan työehtosopimus. Helsinki 25.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

SUOSITUS

ETÄTYÖSTÄ SOPIMINEN JA ETÄTYÖN TYÖOLOJEN JÄRJESTELYT

Etätyöllä voidaan tukea työn parempaa organisointia, työhyvinvointia ja tuotta- vuutta. Etätyöstä sopimisen ja toteuttamisen tueksi liitot ovat yhteistyössä laa- tineet suosituksen, jolla pyritään luomaan turvalliset puitteet ja ohjaamaan etä- työn käyttöä kaikkia tyydyttävällä tavalla.

ETÄTYÖ

Työ ei enää aina ole samassa määrin sidottua aikaan, paikkaan ja paikalla oloon kuin aikaisemmin. Etätyössä työehtosopimuksen mukainen säännölli- nen työ tapahtuu työnantajan toimitilojen ulkopuolella. Etätyötä voidaan tehdä tilanteen mukaan lyhyt- tai pitkäkestoisesti ja satunnaisesti tai säännönmukai- sesti.

YLEISPERIAATE

Etätyötä koskevat yrityksen yleiset pelisäännöt sekä tietosuoja- ja työturvalli- suuskysymykset tulee käsitellä yhteistoiminnassa, ja näitä koskevat tiedot tu- lee pitää henkilöstön helposti saatavilla. Etätyön tulee olla tasapuolisesti mah- dollista kaikille ottaen huomioon työn luonne sekä toimihenkilön asema ja so- veltuvuus etätyöhön. Etätyön tekemisen tulee kuitenkin olla aina toimihenki- lölle vapaaehtoista, ja sekä työnantajan että toimihenkilön tulee olla selvillä työjärjestelyjen vaikutuksista osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

ETÄTYÖSOPIMUS

Työnantajan ja toimihenkilön on aina sovittava etätyön tekemisestä.

Jos etätyö on muuta kuin satunnaista, etätyöstä on laadittava kirjallinen so- pimus. Sopimuksesta on käytävä ilmi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto. Sopimuksella sovitaan niistä velvoitteista ja oikeuksista, jotka liittyvät etätyön tekemiseen. Näitä ovat esimerkiksi etätöihin liittyvien kustan- nusten korvaaminen sekä salassapitoon ja tietosuojaan liittyvät asiat. Muilta kuin sovituilta osin työsuhteen ehdot sekä osapuolten oikeudet ja velvollisuu- det määräytyvät työnantajan ja toimihenkilön välisen työsopimuksen perus- teella.

Etätyösopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Etä- työsopimuksessa sovitaan, millä perusteella ja mitä ilmoitusaikaa noudattaen työnantaja tai toimihenkilö voi keskeyttää etätyön tekemisen. Etätyön keskey- tyessä toimihenkilö palaa varsinaiseen työpaikkaansa, ellei ole toisin sovittu.

Satunnaisesta etätyön tekemisestä ja sen sijoittumisesta työviikolle työnan- taja ja toimihenkilö sopivat aina erikseen yhtiön etätyöpelisääntöjen puitteissa.

ETÄTYÖSSÄ NOUDATETTAVAT EHDOT

Etätyössä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä, tehdyn etätyösopi- muksen ehtoja, yhtiön etätyöpelisääntöjä sekä soveltuvin osin muuta työlain- säädäntöä.

Eri poissaolotilanteissa noudatetaan työehtosopimusta ja yrityksen voimassa olevaa käytäntöä. Poissaolot tulee huomioida työn määrän ja tuloksen arvioin- nissa.

TYÖAIKA JA PALKKAUS

Etätyöhön sovelletaan työaikalakia.

Etätyössä noudatetaan työehtosopimuksen mukaista työviikkoa. Osapuolten on sovittava vuorokautisesta ja viikoittaisesta säännöllisestä työajasta sekä siitä, milloin toimihenkilö on työnantajan käytettävissä/tavoitettavissa.

Etätyöstä maksetaan ilta-, yö- tai viikonloppulisät, jos kyse on työvuorolistaan perustuvasta suunnitelman mukaisesta ilta-, yö- tai viikonlopputyöstä. Jos toi- mihenkilö saa itse päättää säännöllisen työaikansa sijoittumisesta, ei etä- työssä makseta lisiä. Ylityön tekemisestä on sovittava työnantajan kanssa.

Jos osapuolet sopivat etätyösopimuksen voimassa ollessa muusta lisäksi teh- tävästä työstä, tulee samalla sopia sen vaikutuksista työaikaan ja palkkauk- seen.

TYÖTILAT JA LAITTEET

Työnantaja vastaa työntekoon tarvittavien laitteiden, ohjelmien, kalusteiden yms. hankinnoista, tietoliikenneyhteyksistä, huollosta ja vakuutuksista, ellei toimihenkilön ja työnantajan kesken joiltakin osin muuta sovita.

TYÖTURVALLISUUS JA PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS

Työnantaja antaa toimihenkilölle riittävän perehdytyksen työn turvalliseen ja oikeaan tekemiseen. Toimihenkilö on velvollinen noudattamaan etätyötä teh- dessään työnantajan työturvallisuudesta annettuja ohjeita.

Etätyössä tulee kiinnittää huomiota erityisesti psykososiaalisiin kuormitusteki- jöihin. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja jär- jestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa toimihenkilölle haitallista kuormitusta.

Yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa voidaan kehit- tää työhyvinvoinnin seurantamalli, jossa etätyön erityispiirteet on otettu huomi- oon. Riskien arvioinnissa tulisi huomioida etätyön kuormitustekijät kuten työn ja yksityiselämän rajan mahdollinen hämärtyminen. Tämä edellyttää riittävää

Document Metadata

Table of Contents

Rahoitusalan työehtosopimus

Document Metadata