Parempia sopimuksia informaatiomuotoilun avulla –
Parempia sopimuksia informaatiomuotoilun avulla –
käytännön ratkaisuja kansainvälisen kaupan sopimusehto- jen muotoiluun
Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Kansainvälinen kauppa Pro gradu -tutkielma
Xxxxx Xxxxx 2021
Lapin yliopisto
Tiedekunta: Oikeustieteiden tiedekunta
Työn nimi: Parempia sopimuksia informaatiomuotoilun avulla – käytännön ratkaisuja kansain- välisen kaupan sopimusehtojen muotoiluun
Tekijä: Xxxxx Xxxxx Koulutusohjelma/oppiaine: Oikeustiede Työn laji: Pro gradu -tutkielma
Sivumäärä, liitteiden lukumäärä: XII + 61 sivua Vuosi: 2021
Tiivistelmä:
Nykyajan oikeuskielen ongelmia ovat muun muassa raskaat virke- ja lauserakenteet, vähäinen otsikointi ja kuvattomuus. Nämä ongelmat ilmenevät kaikkialla siellä missä oikeuskieltä on ja siten myös sopimuksissa. Tyypillisesti sopimusteksti on puuromaista, yhteen kirjoitettua ja vai- keaselkoista tekstiä, jota eivät välttämättä ymmärrä muut kuin juristit. Tällä hetkellä vallitseva perinteinen sopimusajattelu ja -käytäntö ei tue yrityksiä tavoitteidensa saavuttamisessa, koska sopimusehtojen laatimisessa kiinnitetään liikaa huomiota juridiikkaan eikä tarpeeksi käyttäjäys- tävällisyyteen. Sopimusten laatijoiden ja tutkijoiden huomion keskipisteessä on sopimusten merkitys oikeudenkäynnissä, vaikka kaikki sopimukset eivät sinne päädy. Jotta sopimukset edistäisivät liiketavoitteita ja yhteistyön onnistumista paremmin, niitä tulee muuttaa. Juuri tähän informaatiomuotoilu, oikeuslingvistiikka, kielenhuollon näkökohdat sekä ennakoiva oikeusajat- telu antavat välineitä: niiden avulla voidaan parantaa sopimusten laatua ja käyttöarvoa kansain- välisessä kaupassa.
Tämä tutkimus pyrkii ratkaisemaan nykyajan sopimuskielen ongelmia lisäämällä sopimusehto- jen yhteyteen käyttäjäystävällisyyttä edistäviä elementtejä, kuten kuvia ja väliotsikoita. Ky- seessä on poikkitieteellinen, ratkaisukeskeinen tutkimus, jossa hyödynnetään ennakoivan oikeu- den, informaatiomuotoilun ja oikeuslingvistiikan näkökulmia, periaatteita ja työkaluja.
Tutkimuksessa analysoidaan koneiden sekä mekaanisten, sähköisten ja elektronisten laitteiden toimituksiin tarkoitettuja pohjoismaisia NL 17 -ehtoja ja sitä kuinka niistä voitaisiin tehdä käyt- täjäystävällisempiä ja siten ennakoivan oikeuden ihanteiden mukaisia. NL 17 -ehtojen nykytila kuvastaa hyvin tämänhetkistä tilannetta: ulkoasu on pelkistetty, otsikoitten käyttäminen vä- häistä, virke- ja lauserakenne raskasta ja sisältö sopimusten juridista puolta painottava. NL 17 - ehdot sisältävät paljon samoja ongelmia kuin muutkin sopimukset. Ehdot keskittyvät pitkälti konflikteihin varautumiseen, eikä niiden nykyinen toteutustapa vastaa ennakoivan oikeuden asettamaa käyttäjäystävällisyyden ja liiketoiminnan tavoitteiden tukemisen ihannetta.
Analyysin ja teoriatiedon pohjalta tutkimuksessa luodaan vaihtoehtoinen toteutustapa sopimus- ehtojen sisällön ilmaisemiseen ja käyttäjäystävällisempään sopimiseen. Vaikka tutkimuksen esimerkit tulevat NL 17 -ehdoista, on ratkaisuehdotukset tarkoitettu joustaviksi ideoiksi kan- sainvälisen ja kansallisen kaupan sopimusten laatimiseen laajemminkin. Tutkielmassa oikeus- tapausten tulkinta on sivuroolissa pääasialliseen tiedonintressiin, informaatiomuotoilun käyttö- mahdollisuuksiin sopimusten parantamisessa.
Avainsanat: Kansainvälinen kauppa, sopimusmuotoilu, oikeusmuotoilu (Legal Design), sopi- musten visualisointi, ennakoiva oikeus, ennakoiva sopiminen, oikeuslingvistiikka.
SISÄLLYS
1.1 Sopimuskäytännön ja oikeuskielen kehitystarpeista 1
1.2 Tutkimuskysymys ja tutkimuksen rajaus 3
1.3 Tutkimusmetodi, rakenne ja ajankohtaisuus 5
2 SOPIMUSOIKEUDELLISIA NÄKÖKOHTIA 8
2.1 Perinteisestä sopimusajattelusta ja muista sopimussuuntauksista 8
2.2 Perinteisen sopimusajattelun ja -käytännön ongelmista 9
3 ENNAKOIVAN OIKEUDEN NÄKÖKULMIA 12
3.1 Preventiivinen juridiikka, ennakoiva oikeus ja ennakoiva sopiminen 12
3.2 Informaatiomuotoilusta ja visualisoinnista 14
3.3 Informaatiomuotoilun hyödyt 16
4 KIELENHUOLTO JA OIKEUSLINGVISTIIKKA 19
4.1 Oikeuskielen kehittämistarpeet 19
4.2 Oikeuslingvistiikasta ja oikeuskielen ominaisuuksista 20
4.3 Kielenhuollolliset näkökohdat sopimusmuotoilussa 26
5.1 NL 17 -ehdot ennakoivan sopimisen ja oikeuslingvistiikan silmin 30
5.3 Toimituksen viivästyminen 37
6.2 Toimituksen viivästyminen 45
6.4 Prototyyppien arviointi 56
LÄHTEET
KIRJALLISUUS
Xxxxxx, X. X. Collaborative contracting as preventive/proactive law. In Xxxxxx-Xxxxxxxx, X. & Xxxxxxxxxx, X. (Eds.) Selective Distribution: A Proactive Perspective, Proactive law in a business environment. Djøf Publishing. Copenhagen, Denmark 2012. 107– 128.
Xxxxxxxxx, X. & Xxxxxxxxx, X. Kommentar till NL 09. Teknikföretagen. Lamanica logis- tikservice AB Industrilitteratur. Katrineholm 2012.
Xxxxx, X. X. Manual of Preventive Law. Prentice-Hall, New York. 1950.
DiMatteo, L. A., Xxxxxx, G. A. & Xxxxxx, X. Strategic contracting: Examining the business- legal interface. In G. Berger-Xxxxxxxx & X. Xxxxxxxxxx (Eds.), Proactive law in a business environment. DJØF Publishing. Copenhagen, Denmark. 2012. 59–106.
Xxxxxxxx, X. User-centered design – A key to contract simplification. Doctoral Disserta- tion. Vaasan yliopisto. 2021.
Xxxxxx, X. & Xxxxxx, X. X. Business-friendly contracting: How simplification and visual- ization can help bring it to practice. In: Xxxxx, X., Schindler, D. & Xxxxxxxxxxx, X. (eds.) LiquidLegal. Transforming legal into a business savvy, information enabled and performance driven industry. Springer International Publishing. Springer. Cham, Switzerland. 2016. 371–396.
Xxxxxx, X. & Xxxxx, X. Design patterns for contracts. In Xxxxxxxxxxxx X., Xxxxxx X., Xxxxxxxxxxxx, X. & Xxxxxx, X. (Eds.) Networks. Proceedings of the 19th Interna- tional Legal Informatics Symposium IRIS 2016. Österreichische Computer Gesell- schaft OCG. Wien 2016. 381–388.
Xxxxxx, X. & Xxxxxxx, X. Reducing contract complexity through visualization – A multi- level challenge. In 2012 16th International Conference on Information Visualisation. 2012. 370–375.
Xxxxxx, X. An Ounce of Prevention… – Proactive Legal Care for Corporate Contracting Success, JFT 1/2007. 39–68.
Xxxxxx, X. Business success and problem prevention through proactive contracting. In Wahlgren P. (Ed.) A Proactive Approach, Scandinavian Studies in Law. Vol. 49. Stockholm 2006. 149–194.
Xxxxxx, X. Jäikö jotain sopimatta? Teoksessa Pohjonen S., (ed.), Ennakoiva sopiminen: liiketoimien suunnittelu, toteuttaminen ja riskien hallinta. WSOY lakitieto. Helsinki 2002. 3–82.
Xxxxxx, X. Next generation contracts: A paradigm shift. Doctoral Dissertation, University of Vaasa. Lexpert Ltd. Helsinki 2013.
Xxxxxx, X. Sopimus- ja vastuuketjun hallinta viivästystilanteessa. Teoksessa Xxxxxx, X. & Xxxxxxxx, X. (toim.) Yritysten sopimus- ja vastuuketjut: sopimusten hallinta käytän- nössä. 2. uud.laitos. Tietosanoma. Helsinki 2014. 92–156.
Xxxxxx, X. Sopimusten ja säädösten visualisointi – Tie toimivampiin teksteihin. Kielikello 2/2012.
Xxxxxx, X., Xxxxxx-Xxxxxxxx, G., Xxxxxxxx, X. & Xxxxxx, X. Time for a visual turn in con- tracting. Journal of Contract Management. 2012. 49–57.
Xxxxxxxx, X. Ennakoiva sopiminen. Teoksessa Xxxxx Xxxxxxxx (toim.) Ex ante -ennakoiva oikeus. Talentum Media. Vaajakoski 2005. 118–139.
Xxxxx, X. Legal design. 2016. Saatavilla osoitteesta: xxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxx- design/ (8.10.2021).
Hurmerinta-Xxxxxxx, X. The many functions of contracts: How companies use contracts
in interorganizational exchange relations. Doctoral Dissertation. Turun yliopisto. Turku 2021.
Xxxxx, X. KKO 2016:10 – Ennakoivan sopimisen näkökulmia. Edilex 2021/4.
Xxxxx, X. Tehokkaampia vakiosopimuksia oikeudellisella muotoilulla. Liikejuridiikka 2020/2. 8–53.
Xxxxx, X. Vakiosopimukset ennakoivassa sopimustoiminnassa. Liikejuridiikka 2019/1. 8– 44.
Xxxxxxxx, X. Förlorade Rättigheter - om vikten av att uppfylla leveransbestämmelsernas formkrav, Sveriges Verkstadsindustrier. Affärsjuridik Nr 1. Mars 1999. 3.
Xxxxxx, X. Varhaiset lainsuomennokset. Teoksessa Xxxxxxx, H. E. S., Xxxxx, X. & Xxxxxx, X. (toim.) Oikeuskieli ja säädöstieto – Suomenkielinen lakikirja 250 vuotta. Suomalainen Lakimiesyhdistys. Helsinki 2010. 107–127.
Xxxxxxxx, X. The Real and the Paper Deal: Empirical Studies of Relationships, Complexity and the Urge for Transparent Simple Rules. The Modern Law Review, 66. 2003. 44–79
Xxxxxxx, X. X. Contracts: Adjustment of Long-Term Economic Relations under Classical, Neoclassical, and Relational Contract Law. Northwesten University Law Review, 72. 1978. 854–905.
Xxxxxx, X. & Hagel, U. The design of commercial conditions – Layout, visualization, language. In Xxxxxxxxxxxx, X., Xxxxxx F. & Hötzendorfer X. (Eds.) Co-operation. In Proceedings of the 18th International Legal Informatics Symposium IRIS. Öster- reichische Computer Gesellschaft. Wien 2015. 471–478.
Xxxxxxx, X. X. X. Vertaileva oikeuslingvistiikka – Juridinen kielenkäyttö, lakimieslatina, kansainväliset oikeuskielet. Xxxx Xxxxxx. Helsinki 2017.
Xxxxxxxx, X., Xxxxxxxx X. & Nystén-Haarala S. Proactive contracting: Emerging changes in attitudes toward project contracts and lawyers’ contribution. Journal of Strategic
Contracting and Negotiation. Vol. 2(1–2) 2016. 150–165.
Nystén-Haarala, S. Ennakoivan sopimisen tutkimusmenetelmät. Lakimies 7–8/2017. 1015– 1035.
Nystén-Haarala, S. Sopimusoikeus ja sopimusten hallinta. Lakimies 1999. 199–209.
Nystén-Haarala, S. Turun hovioikeus 12.4.2002 nro 943, S 00/855. Irtaimen kauppaan pe- rustuva vahingonkorvaus. Lakimies 2004/4 s. 727–738.
Xxxxxx‐Xxxxxxx, S., Xxx, N. & Xxxxx, X. Flexibility in contract terms and contracting pro- cesses. International Journal of Managing Projects in Business, Vol. 3 No. 3. 2010. 462–478.
Xxxxxx, X. Suomalaisen lakikielen historia pääpiirteittäin. WSOY. Porvoo 1960.
Passera, S. Beyond the wall of contract text - Visualizing contracts to foster understanding and collaboration within and across organizations. Doctoral dissertation. Aalto Uni- versity. Helsinki 2017.
Passera, S., Pohjonen, S., Xxxxxxxxxxx, K. & Xxxxxxx, X. User-friendly Contracting tools – A Visual Guide to Facilitate Public Procurement Contracting. Proceedings of the 2013 IACCM Academic Forum for Integrating Law and Contract Management. Phoenix, USA 2013.
Xxxxx, X. Suomalaisen oikeuskielen kehittäminen ja huolto. Teoksessa Xxxxxxx, H.E.S, Xxxxx,
A. & Xxxxxx, X. (toim.) Oikeuskieli ja säädöstieto – Suomenkielinen lakikirja 250 vuotta. Suomalainen Lakimiesyhdistys. Helsinki 2010. 147–175
Xxxxxx, X. 'Les représentations symboliques de la Loi. Iconographie, religion et droit', in N. Xxxxxx, Les ignes de la Justice et de la Loi dans les arts. Québec: Les Presses de l'Université Laval. 2008. 13–49.
Pohjonen, S. & Xxxxxxxxxxx, X. Visualization in trialogic public procurement contracting. In 2012 16th International Conference on Information Visualisation (IV). 2012. 383–
388.
Pohjonen, S. 2005. Ennakoiva oikeus – dialogista oikeutta. Teoksessa Xxxxx Xxxxxxxx (toim.) Ex ante -ennakoiva oikeus. Talentum Media. Vaajakoski 2005. 11–44
Xxxxxx, X. Incoterms® 2020 käyttäjän käsikirja. Hansaprint Oy. Helsinki 2020.
Xxxx, X. Bilder in gedruckten Rechtsbüchern, in K. Xxxxx (Hg.), Die Sprache des Rechts. Band 3: Recht vermittel. Strukturen, Formen und Medien der Kommunikation im Recht, 2005. 267–348.
Xxxxx-Xxxxxxx, X. Legal Linguistics as a Line of Study and an Academic Discipline. n C. Williams & G. Xxxxxxx (eds). Language in the Negotiation of Justice: Context, Issues and Applications. Farnham, Ashgate 2013. 259–278.
Xxxxx-Xxxxxxx, X. Oikeus kielenä ja kommunikaationa. Teoksessa Xxxxx Xxxxxxxx (toim.), Ex ante -ennakoiva oikeus. Talentum Media. Vaajakoski 2005. 46–64.
Xxxxx-Xxxxxxx, X. Sopimus ja kieli. Teoksessa Xxxxxx, X. & Xxxxxxxx, X. (toim.) Yritysten sopimus- ja vastuuketjut: sopimusten hallinta käytännössä. 2. uud.laitos. Tietosa- noma. Helsinki 2014. 317–335.
Xxxxxxx, X. & Sisula-Tulokas, L. Kansainvälinen kauppalaki. Lakimiesliiton kustannus.
Helsinki 2013.
Xxxxxx, G. J. & Xxxxxx, X. Using Proactive Law for Competitive Advantage. American Business Law Journal. Vol 47, Winter. 2010. 641–686.
Xxxxx, X. Ennakoivan oikeuden näkökulmia sopimustoiminnan itsesääntelyyn EU:ssa. Oi- keus 2008 (37); 1:45–66.
Tolonen, P., Ei salatiedettä: Legal design tekee juridiikasta ymmärrettävää kaikille. Juris- tikirje 5.5.2021. Xxxx Xxxxxx.
Xxxxxxxx, X., Xxxxxxxx, X. & Hurmerinta-Xxxxxxx, X. Funktionaalinen sopiminen, osa 1: Kohti uudenlaista sopimusajattelua. Oikeus 1/2018. 65–80.
Xxxxxxxxxxx, X. Suomen historia. Ensimmäinen osa. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toi- mituksia 846. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki 2001.
Xxxxxxx, X. X. Ruotsin valtakunnan laki. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki 1909.
Xxxxxxxxxx, X., Transaction-Cost Economics: The Governance of Contractual Relations.
Journal of Law & Economics, 22, (2), 1979. 233–261.
WorldCC, Passera, S. & Xxxxxx, X. Contract Design Pattern Library. Saatavilla osoitteesta: xxxxx://xxxxxxxx-xxxxxx.xxxxxxx.xxx (21.9.2021).
WorldCC. Most Negotiated Terms Report 2020. Saatavilla osoitteesta: xxx.xxxxxxx.xxx/Xxxxxxx/XXXXX/Xxxxxx- ces/9934_0_Most%20Negotiated%20Terms%202020.pdf (21.9.2021).
SÄHKÖISET LÄHTEET
Kotimaisten kielten keskus. Saatavilla osoitteesta: xxxxx://xxx.xxxxx.xx/
Verohallinto (@verohallinto). Saatavilla osoitteesta: xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xxx/xxxxxxx- linto/
OIKEUSTAPAUKSET
Turun hovioikeus 02.03.2011 428
LYHENNELUETTELO
CCC Corporate Contracting Capabilities
CISG The United Nations Convention on Contracts for the International Sale of Goods
XXXX Xxxxxxxxx hankintojen yleiset sopimusehdot tavarahankinnoissa
K.A Elinkeinoista Keisarillinen asetus elinkeinoista KKO Korkein oikeus
NJA Nytt Juridiskt Arkiv
NL 01 Yleiset sopimusehdot, jotka on tarkoitettu käytettäviksi koneiden sekä mekaanisten, sähköisten ja elektronisten laitteiden toimituk- sissa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ja näiden mai- den välillä
NL 09 Yleiset sopimusehdot, jotka on tarkoitettu käytettäviksi koneiden sekä mekaanisten, sähköisten ja elektronisten lait teiden toimituk- sissa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ja näiden mai- den välillä
NL 17 Yleiset sopimusehdot, jotka on tarkoitettu käytettäviksi koneiden sekä mekaanisten, sähköisten ja elektronisten laitteiden toimituk- sissa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ja näiden maiden välillä
Orgalim Organisme de liaison des industries métalliques européennes Orgalime S 2012 General Conditions for the Supply of Mechanical, Electrial and
Electronic Products, Orgalime 2012
YSE Rakennusurakan yleiset sopimusehdot
KUVALUETTELO
Kuva 1. Yleiset sopimusehdot NL 17, sivut 1 ja 2.Teknologiateollisuus ry. Julkaistu luvalla 31
Kuva 2. NL 17 -ehdot, kohta 12. Prototyyppi. FAQ-väliotsikot. Oikealla puolella sijaitsevat Teknologiateollisuuden ehdot ja vasemmalla kehittämäni FAQ-väliotsikot 43
Kuva 3. NL 17 -ehdot, kohta 12. Prototyyppi. FCA-toimitus myyjän tiloissa ja myyjän tilojen ulkopuolella 44
Kuva 4. NL 17 -ehdot, kohdat 14–15. Prototyyppi. FAQ-väliotsikot. Oikealla puolella sijaitsevat Teknologiateollisuuden ehdot ja vasemmalla kehittämäni FAQ-väliotsikot 45
Kuva 5. NL 17 -ehdot, kohdat 16–17. Prototyyppi. FAQ-väliotsikot. Oikealla puolella sijaitsevat Teknologiateollisuuden ehdot ja vasemmalla kehittämäni FAQ-väliotsikot 46
Kuva 6. NL 17 -ehdot, kohdat 18–19. Prototyyppi. FAQ-väliotsikot. Oikealla puolella sijaitsevat Teknologiateollisuuden ehdot ja vasemmalla kehittämäni FAQ-väliotsikot 47
Kuva 7. NL 17 -ehdot, kohdat 16 ja 17. Prototyyppi. Ostajan velvollisuudet ja toimintamahdollisuudet toimitusviivästystilanteessa. Vaihtoehto A 48
Xxxx 0. NL 17 -ehdot, kohdat 16 ja 17. Prototyyppi. Ostajan velvollisuudet ja toimintamahdollisuudet toimitusviivästystilanteessa. Vaihtoehto B 49
Kuva 9. NL 17 -ehdot, kohdat 16 ja 17. Prototyyppi. Viivästyksen seuraamukset ja sakon ja vahingonkorvauksen määrä. Xxxxx on laadittu mukaillen teosta Yritysten sopimus- ja vastuuketjut - Sopimusten hallinta käytännössä, Xxxxxx Xxxxxxx luvun Sopimus- ja vastuuketjun hallinta viivästystilanteessa kuviota 10. 50
Kuva 10. NL 17 -ehdot, kohdat 26, 27, 36 ja 37. Prototyyppi. Myyjän virhevastuun kesto. Tilanne 1. Virhe korjataan vastuuaikana 52
Kuva 11. NL 17 -ehdot, kohdat 26, 27, 36 ja 37. Prototyyppi. Myyjän virhevastuun kesto. Tilanne 2. Virheen aiheuttama käyttökatkos 53
Kuva 12. NL 17 -ehdot, kohdat 26, 27, 36 ja 37. Prototyyppi. Myyjän virhevastuun kesto. Tilanne 3.
Kuva 13. NL 17 -ehdot, kohdat 28 ja 35. Prototyyppi. Ostajan velvollisuudet ja toimintamahdollisuudet virhetilanteessa 54
Kuva 14. NL 17 -ehdot, kohdat 28, 29 ja 35. Prototyyppi. Virheilmoituksen kiireellisyys 55
1 JOHDANTO
1.1 Sopimuskäytännön ja oikeuskielen kehitystarpeista
”Valitukset kelvottomasta työstä tahi pilalle menneestä teoksesta ja sen kautta tulleesta vahin- gosta ja tappiosta, sekä muut riidat ostajain ja elinkeinon-harjoittajain välillä, kuin myös kaikki kanteet rikostöistä tätä asetusta vastaan ajetaan yleisen tuomioistuimen tykönä, ellei asia erinäisten asetuksien mukaan kuulu poliisikamarin käyteltäviin.”1
Kauas on tultu niistä ajoista, kun juridinen kielenkäyttö oli runomuotoista, rytmillistä, rituaalista ja jopa maagista.2 Oikeuskieli voisi edelleen olla sellaista, ellei sitä olisi tietoisesti kehitetty. Oikeuskielellä on useita tehtäviä, joita ovat esimerkiksi oikeuden arvovallan tukeminen ja oi- keudesta ja oikeudellisista asioista viestiminen.3 Voiko olla, että painotamme oikeuden arvoval- taa liikaa niin, että viestin välittäminen unohtuu?
Xxxxxxxxxxx vahvistaa juristikunnan ryhmähenkeä ja kryptinen kielenkäyttö tukee oikeusalan asiantuntijoiden arvovaltaa. Oikeuskielen käytössä ilmenee tietty monimutkaisuuden ihan- nointi. Yksi oikeuskielen vaikeatajuisuuden syistä onkin se, että asiantuntijat suosivat tyyliä, jonka tarkoitus on tehdä vaikutus ulkopuolisiin.4 Näkemykseni mukaan juristit voivat tehdä käyttäjäystävällisempiä tekstejä, ilman että juristikunnan identiteetti ja oikeuden arvovalta mu- renee. Oikeuskielen selkeys ei tee juristia turhaksi, sillä juridiset asiat voivat olla ilman kankeaa kieliasuakin vaikeita ymmärtää, eikä vaikeutta ole tarpeen oikeuskielellä tehostaa. Selkeä oi- keuskieli voi myös olla keino tukea oikeuden arvovaltaa, sillä emme voi aidosti sitoutua ja
1 Ruotsin valtakunnan laki 1909, s. 191. K.A Elinkeinoista 46 §.
2 Mattila 2017, s. 62.
3 Mattila 2017, s. 51, 54.
4 Mattila 2017, s. 59, 160.
noudattaa normeja, joita emme ymmärrä tai muista.5
Jos oikeustieteilijät eivät olisi aiemmin uskaltaneet ottaa riskiä oikeuskielen kehittämiseksi, lu- kisimme edelleen runomuotoista ja iskulauseen kaltaista oikeustekstiä. Oikeuskielessä on ajan saatossa tehty suuria harppauksia ja nykyään kehitystyötä jatketaan ennakoivan oikeusajattelun ja sopimusmuotoilun pioneerien toimesta. Tämän tutkielman tarkoitus on jatkaa keskustelua pa- remman oikeuskielen ja sopimuskäytännön puolesta ja esittää ratkaisuehdotuksia sopimusehto- jen epäselvyysongelmiin sopimusmuotoilun keinoin. Tässä tutkielmassa sopimusehdot on muo- toiltu sillä ajatuksella, että ne olisivat mahdollisimman käyttäjäystävällisiä ja tukisivat sopimus- puolten onnistumisen edellytyksiä. Ehtoja ei ole laadittu juristeilta juristeille -ajatustavan6 mu- kaan, vaan ensisijaisesti muita kuin juristeja ajatellen.
Kielenhuollolliset näkökohdat ja oikeuskielen parantamistarpeet ovat usein esillä ennakoivaa oikeutta käsittelevissä julkaisuissa, mutta oikeuslingvistiikasta puhutaan harvemmin. Kielen- huollolliset, oikeuslingvistiset ajatukset tähtäävät monelta osin samaan päämäärään kuin enna- koiva oikeus ja informaatiomuotoilu: parempaan oikeuskieleen ja viestinnän käyttäjäystävälli- syyteen. Ennakoivan oikeusajattelun korostama tavoitteiden edistäminen on mahdollista vain kielen kautta ja kielen avulla. Oikeuslingvistiikka sisältää läpäisevän ajatuksen ennakoitavuu- desta, joka perustuu kielen ensisijaisuuteen.7 Tämän tutkielman tarkoitus on tehdä selväksi se, kuinka kieli- ja kuvatietoisuutta voidaan hyödyntää ennakoivan ajattelun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tutkielmassa esitellään uuden ajan sopimusehtoja, jotka on luotu hyödyntäen poikkitieteellisesti eri alojen teoriatietoa. Muotoiluesimerkkinä toimivat NL 17 -ehdot, erityisesti niiden toimitus- lauseketta, toimitusaikaa ja viivästystä sekä virhevastuuta koskevat osiot. Missiona on saada ehdoista ymmärrettävämpiä ja selkeämpiä, jotta ne palvelisivat käyttäjiään paremmin. Suunta- viivoina toimivat ennakoivan oikeuden, informaatiomuotoilun ja oikeuslingvistiikan näkökul- mat, periaatteet ja työkalut.
5 Mattila 2017, s. 61–63.
6 Ks. Xxxxxx, Xxxxxx-Xxxxxxxx, Xxxxxxxx & Xxxxxx 2012, s. 50; Kaave Liikejuridiikka 2020, s. 17.
7 Salmi-Tolonen 2005, s. 46.
Idea tähän tutkimusaiheeseen lähti Lapin Yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ”kansainvä- lisen kaupan sopimukset ja riskienhallinta” kurssilta syksyllä 2020 Xxxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx-Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxx innostavasta opetuksesta.
1.2 Tutkimuskysymys ja tutkimuksen rajaus
Tutkimuksessa on kysymys siitä, miten ennakoivaa oikeusajattelua voidaan hyödyntää sopimus- ehtojen laatimisessa ja saada sopimuksista paremmin toimivia. Selvitän, kuinka sopimusehtoja voidaan kehittää paremmiksi informaatiomuotoilun ja oikeuslingvistisen tiedon avulla. Tutkiel- man esimerkit on valittu Teknologiateollisuus ry:n yleisistä sopimusehdoista, pohjoismaisista NL 17 -ehdoista. Vaikka esimerkit nojautuvatkin tiettyihin ehtoihin, on ratkaisuehdotukset tar- koitettu joustaviksi ideoiksi kansainvälisen ja kansallisen kaupan sopimusten laatimiseen laa- jemminkin. Tutkielmassa oikeustapausten tarkastelu on sivuroolissa pääasialliseen tiedonintres- siin nähden, informaatiomuotoilun käyttömahdollisuudet sopimusten parantamisessa.
Tarkastelukohteeksi olisivat käyneet periaatteessa myös mitkä muut sopimusehdot tahansa ja vakioehtojen sijaan olisi voitu tarkastella myös yksilöllisten sopimusten ehtoja. Vakioehtoja on kuitenkin paremmin saatavilla kuin yritysten omia sopimusmalleja, ne vaikuttavat laajalti eri yrityksiin ja niihin liittyy merkittävästi epäselvyysongelmia, joten pidän valintaa perusteltuna. Uudelleenkäytettävyys on vakiosopimusten etu ja haitta. Niillä voidaan saavuttaa kustannus- säästöä uudelleenkäytettävyyden vuoksi, mutta toisaalta myös mahdolliset sopimuksen puutteet skaalautuvat kaikkiin solmittaviin sopimuksiin.8 Tällaista puutteiden skaalautumista ei tapahdu ainakaan samoissa mittasuhteissa yksilöllisiä sopimuksia käytettäessä, vaikkakin erilaisten mal- lipohjien uudelleenkierrättäminen voi johtaa samankaltaisiin ongelmiin. Vakioehtojen vaikea- selkoisuus on yleisesti tunnettu ongelma. Tiedämme, että juuri kukaan ei lue vakioehtoja niiden heikon luettavuuden vuoksi. Tämä on vain yksi syistä, miksi sopimusehtojen käyttäjäystävälli- syyttä on tarpeen parantaa.9
Sopimustoiminnassa informaatiomuotoilua voidaan käyttää sekä sopimusprosessien että
8 Kaave Liikejuridiikka 1/2019, s. 16–17.
9 Kaave Edilex 2021, s. 9.
sopimusasiakirjojen muotoiluun. 10 Informaatiomuotoilun käsite sisältää monta asiaa: tekstin muotoilun, visualisointien käytön, sisällön ja rakenteen muotoilun, eikä lista lopu tähän. Tämän tutkimuksen näkökulmana on informaatiomuotoilu sopimusasiakirjassa, ja muotoilua tehdään muun muassa sanojen, kuvien, rakenteen ja esittämistavan osalta.
Informaatiomuotoilussa olennaista on se, että informaatiota käyttävät löytävät tarvitsemansa tie- don, ymmärtävät sen ja osaavat käyttää sitä. Tällöin luonnollisesti tulee keskittyä siihen, keitä käyttäjät ovat.11 Tässä tutkimuksessa uudelleenmuotoilut on tehty kaikkia sopimuksen käyttäjiä ajatellen, olivat he sitten juristeja, insinöörejä tai kaupallisen alan asiantuntijoita. Toinen mah- dollinen tulokulma olisi ollut se, että ehdoista olisi laadittu useampia versioita eri käyttäjiä aja- tellen. Muille kuin juristeille kohdistettu versio olisi voinut sisältää enemmän selittävää ja ku- vallista osiota kuin juristeilla, jotka ovat nykyisiin ehtomuotoiluihin tottuneet. Myös juristeille kohdennetussa versiossa olisi riittänyt työstettävää, sillä vaikka juristit ovat oikeudellisen tiedon ammattilaisia, on myös heidän työkieltään paikallaan parantaa.
Tutkimuksen pääasiallinen mielenkiinnon kohde ei ole NL 17 -ehtojen kieliversioiden väliset erot,12 vaikka niitäkin tutkielmassa paikoittain sivutaan. Tarkastelun kohteeksi on valittu NL 17
-ehtojen suomenkielinen versio. NL-ehdot ovat pohjoismaisten teknologiateollisuuden järjestö- jen luomat vakioehdot, eikä niiden näkökulma ole pelkästään Suomeen keskittyvä. Tutkiel- massa tarkastellaan myös Kansainvälisen kauppalain (CISG) vastaavia artikloja ja Euroopan teknologiateollisuuden yhteistyöelimen Orgalim’n Orgalime S 2012 vakioehtoja. Tutkielman tarkoitus on esitellä ratkaisuehdotuksia, joiden ideoita voi hyödyntää minkä kielisten sopimus- ehtojen muotoiluun tahansa. Tutkielman prototyypit tulisikin ymmärtää esimerkeiksi, joita voi jatkojalostaa erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin sopimusehtoihin kielestä riippumatta.
Tutkimuksessa ei käsitellä ristiriitoja, jotka liittyvät siihen, onko ennakoiva oikeus oikeustie- dettä ollenkaan ja mitä oikeus ylipäänsä on. Tältä osin viittaan Nystén-Haaralan (2017) to- teamukseen: ennakoivan oikeuden tutkimus perustuu sille olettamalle, että oikeus on paljon
10 Kaave Liikejuridiikka 2020, s. 30, Hagan 2016, Passera 2017, s. 38.
11 Haapio 2013, s. 11. Kaave Liikejuridiikka 2020, s. 31.
12 Mattila 2017, s. 58. Xxxxxxx kertoo, että suurimman riskit oikeudellisen viestin välittämisessä liittyvät juuri kan- sainväliseen vuorovaikutukseen ja kääntämiseen. Monesti juuri juridisten tekstien käännöksissä on vakavia vir- heitä. Tämän problematiikan käsitteleminen olisi laajentanut tutkimusaiheen liian laajaksi.
enemmän kuin lainoppia, ja siksi ennakoivasta oikeudesta puhutaan nimenomaan oikeutena.13
1.3 Tutkimusmetodi, rakenne ja ajankohtaisuus
Usein oikeustieteellisissä pro gradu -tutkielmissa tiedonintressi on lainopillinen, eli tarkoituk- sena on tuottaa voimassa olevaa oikeutta koskevia perusteltuja tulkinta-, punninta- ja syste- matisointikannanottoja.14 Oikeustieteessä yleisesti käytetyt metodit eivät kuitenkaan sellaise- naan sovi ennakoivan sopimustoiminnan tutkimiseen.15 Perinteinen oikeustieteellinen tarkas- telu keskittyy muihin asioihin kuin siihen, miten sopimukset toimivat ja miten niiden laatua voisi parantaa.16 Ennakoiva oikeus puolestaan on kokeilevaa ja oppivaa oikeutta,17 joka suh- tautuu käytäntöön eri tavoin kuin perinteinen ajattelumalli. Tässä ennakoivassa ajattelussa käytäntö ja teoria ovat tiiviissä, dialogisessa vuorovaikutuksessa.18 Ennakoivan sopimisen tut- kimiseen eivät yksin pelkät sopimusoikeuden yleiset opit riitä, vaan ongelmaa tulee tarkastella monitieteisesti käyttäen useita eri metodeja.19 Ennakoiva oikeus tuo oikeustieteelliseen tutki- mukseen uusia mahdollisia lähestymistapoja, jotka eivät ole yhtä kaukana käytännöstä ja to- sielämästä kuin perinteinen oikeudellinen ajattelu. Tällaisella tutkimuksella voidaan tuottaa sellaista lisäarvoa, jota perinteinen oikeudellinen tutkimus ei kykene näkemään, saati tuotta- maan.
Tässä tutkimuksessa sopimusehtoja tutkitaan oikeuslingvistiikan avulla ja sopimusehdot muotoillaan informaatiomuotoilun keinoilla. Oikeuslingvistiikan osalta teen syntaktista tutki- musta, eli tutkin juridiselle kielelle tyypillisiä rakenteita, esimerkiksi lauseiden pituutta, alis- teisia sivulauseita ja tekstin luettavuutta NL 17 -ehtojen kohdalla. Tässä tutkimuksessa käsitän oikeuslingvistiikan osana ennakoivaa oikeusajattelua. Oikeuslingvistiikka auttaa sekä ongel- makohtien paikantamisessa että ratkaisuvaihtoehtojen löytämisessä. Kerättyjen havaintojen ja informaatiomuotoilun avulla tuotan ratkaisuehdotukset, joiden tarkoitus on toteuttaa
13 Nystén-Haarala 2017, s. 1018.
14 Miettinen 2016, s. 107.
15 Nystén-Haarala 2017, s. 1020.
16 Haapio 2005, s. 66–67.
17 Pohjonen 2005, s. 22. ”Ennakoivaa oikeutta kuvaa hyvin Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxx eräässä keskustelutilaisuu- dessa tavoittelemastaan oikeudesta käyttämä ilmaisu ”kokeileva ja oppiva oikeus”.
18 Haapio 2005, s. 24.
19 Nystén-Haarala 2017, s. 1033.
ennakoivan oikeusajattelun ihannetta: käyttäjäystävällisyyttä ja sopimusosapuolten tavoittei- den edistämistä. Näin ollen ennakoiva oikeusajattelu on osa ratkaisun löytämisprosessia (oi- keuslingvistiikka) ja uuden ratkaisun tuottamista (informaatiomuotoilu).
Edelleen on tarve sellaiselle paradigman muutokselle, jonka Xxxxxx esitteli väitöskirjassaan vuonna 2013.20 Haapiolla on visio seuraavan sukupolven sopimuksista.21 Hänen mielestään valokeilaan tulisi nostaa käyttäjäkeskeinen sopimussuunnittelu ja johdon ja juristien välinen yhteistyö ja sopimussuunnittelun fokuksen kääntäminen sopimusrikkomuksen seurauksista ja laiminlyönneistä menestyksen edellytyksiin.22 Väitöskirjassa nimetään sopimusten visuali- sointi yhdeksi keinoksi nopeuttaa sopimusajattelun muutosta ja edistää uuden ajattelun toteu- tusta.23 Tässä tutkimuksessa on omaksuttu tämä uusi ajattelutapa ja pyritään tuottamaan sopi- musehtoja, jotka täyttävät ns. uuden ajan sopimusehtojen kriteereitä. Tavoitteena on yhteis- työn edellytyksiä, käyttäjäystävällisyyttä ja ymmärrettävyyttä parantavien ehtojen luominen, visualisointeja unohtamatta.
Ennakoivan oikeuden lähtökohta on ongelmien todellisuus, eikä ongelmien ratkaisutapoja et- sitä lähtökohtaisesti oikeussäännöstä ja niiden tulkinnasta oikeudellisissa prosesseissa.24 Sama pätee tähän tutkielmaan, jossa lainoppi ja oikeussääntöjen tulkinta jätetään sivurooliin. Tämä käsillä oleva tutkimus on poikkitieteellinen, ratkaisukeskeinen tutkimus, jossa hyödyn- netään ennakoivan oikeuden, informaatiomuotoilun ja oikeuslingvistiikan näkökulmia, peri- aatteita ja työkaluja. On tärkeää, että myös oikeustieteellisissä tiedekunnissa tuotetaan täl- laista tutkimusta, ja siksi ennakoivan oikeuden tutkimisen mahdollisuuksia ei kannattaisi ra- jata pois vaihtoehdoista. Xxxxx Xxxxxx-Xxxxxxxx (1999) mukaan tärkeät todelliset ongelmat jäävät tutkimatta, jos sopimusoikeus ei huomioi sopimuskäytännön ja sopimuskäyttäytymisen kehitystä. Tällöin nämä ongelmat jätetään muille tieteenaloille ja tiedealojen katvealueelle.25
Oikeuslingvistiikka sisältää läpäisevän ajatuksen ennakoitavuudesta, joka perustuu kielen
20 Haapio 2013. Next generation contracts: A paradigm shift (PhD Dissertation, University of Vaasa). Helsinki, Finland: Lexpert Ltd.
21 Haapio 2013, s. iii.
22 Haapio 2013, s. 5.
23 Haapio 2013, s. iii.
24 Haavisto 2005, s. 324.
25 Nystén-Haarala 1999, s. 209.
ensisijaisuuteen.26 Oikeuslingvistiikan ja ennakoivan oikeuden ajatusmaailmat ovat lähellä toisiaan yhteisestä tavoitteestaan johtuen. Ennakoivan oikeuden ja oikeuslingvistiikan välistä suhdetta ovat aiemmin käsitelleet ainakin Xxxxxxx (2017) ja Xxxxx-Xxxxxxx (2005). Xxxxxxx on teoksessaan viitannut ohimennen juridiseen muotoiluun (legal design)27 ja visualisointien käyttöön sopimuksen sisällön ilmaisutapana, ja viitannut tältä osin Haapion artikkeliin sopi- musten ja säädösten visualisonnista.28
Tutkielma rakentuu neljästä kokonaisuudesta, joita ovat johdanto (luku 1), teoriaosa (luvut 2– 4), prototyypit (luku 6) ja johtopäätökset (luku 7). Tutkielman teoriaosa koostuu ennakoivan oikeuden, informaatiomuotoilun, oikeuslingvistiikan teoriasta ja NL 17 -ehtojen esittelystä. Luku 6 on tutkimuksen ydintä. Siinä NL 17 -ehtojen ongelmat analysoidaan ennakoivan oi- keuden ja oikeuslingvistiikan keinoin ja esitetään informaatiomuotoilun ja visualisoinnin avulla rakennetut ratkaisuehdotukset: prototyypit selityksineen ja perusteluineen. Luku 7 on yhteenveto- ja tarkasteluosio, johon sisältyy pro et contra -argumentaatiota luoduista ratkai- suehdotuksista.
Tutkimusaihe on erittäin ajankohtainen ja relevantti, sillä ennakointiin ja muotoiluun liittyvät teemat ovat nousussa juridiikassa.29 Aiheesta on julkaistu kasvavassa määrin artikkeleita ja kirjallisuutta, ja kuluvana vuonna 2021 on järjestetty useampia tapahtumia ja väitöstilaisuuk- sia. Myös kielelliset näkökulmat ovat ajankohtaisia, ja oikeuskielen vaikeaselkoisuudesta pu- hutaan paljon. Esittelin Pro gradu -tutkielmani valtakunnallisilla Oikeustieteen päivillä 2021, jossa oli myös useita muita esityksiä ennakoivasta sopimisesta, oikeusmuotoilusta ja infor- maatiomuotoilusta.
26 Salmi-Tolonen 2005, s. 46.
27 Mattila 2017, s. 24.
28 Mattila 2017, s. 24. Haapio 2012.
29 Aihe on vuonna 2021 esillä niin artikkeleissa, webinaareissa kuin väitöskirjoissakin. Ks. väitöskirjoista esimer- kiksi Xxxxx Xxxxxxxxxx väitöskirja User-centered design – A key to contract simplification, 2021, Vaasan yli- opisto. Xxxx Xxxxxxxxxx-Xxxxxxx: The Many functions of contracts: How companies use contracts in interorgan- izational exchange relations, 2021, Turun yliopisto.
2 SOPIMUSOIKEUDELLISIA NÄKÖKOHTIA
2.1 Perinteisestä sopimusajattelusta ja muista sopimussuuntauksista
Perinteinen sopimusajattelu perustuu klassiseen ja uusklassiseen suuntaukseen, joita kutsu- taan myös klassiseksi oikeudelliseksi paradigmaksi.30 Perinteisessä ajattelumallissa sopimuk- set nähdään juridisina instrumentteina ja sopimusten valmistelu juridisena toimintana, jota vain juristi voi harjoittaa.31 Perinteinen sopimusajattelu on luonteeltaan staattista ja tuomiois- tuimissa jälkikäteen ratkaistavien kysymysten arviointiin keskittyvää.32 Sopimusoikeus ja so- pimuskäytäntö ovat kuitenkin muuttuneet yritysten toimintaympäristössä ja sopimustoimin- nassa tapahtuneiden muutoksien vuoksi. Sopimusajattelu on muuttunut staattisesta dynaami- sempaan tuoden mukanaan kaivattuja joustavampia elementtejä myös sopimustoimintaan.33 Ajan saatossa onkin syntynyt erilaisia uusia sopimusoikeuden suuntauksia, jotka ovat pyrki- neet haastamaan klassista sopimusoikeusajattelua.
1950-luvulla yhdysvaltalainen Xxxxx X. Xxxxx julkaisi teoksensa Manual of Preventive Law,34 nostaen esille tuomioistuinjuridiikkaan painottuvan oikeusajattelun ongelmallisuuden, korostaen ongelmien ennaltaehkäisyn tarpeellisuutta juridiikassa. Xxxxxxx kehittämä Preven- tive Law -suuntaus (suomeksi preventiivinen oikeus) oli perinteistä oikeusajattelua enna- koivampaa. Xxxxxxxx esitti puolestaan vuonna 1963 sopimusten merkityksen olevan ennen kaikkea liiketaloudellinen.35 Xxx Xxxxxxxxx kehittämänä pidetyssä relationaalisessa sopimus- teoriassa (relational contract) puolestaan haastettiin muodollisten sopimusten merkitys ja sen ohella myös perinteisen muodollisen sopimusajattelun hyödyllisyys. Kyseisessä teoriassa pe- räänkuulutettiin todellisen liikesuhteen huomioon ottamista muodollisten näkökohtien li- säksi.36 Xxxxxx Xxxxxxxxxxxx transaktiokustannusteoriassa taas huomio oli liiketoiminnan
30 Haapio 2013, s. 5.
31 Tätä on kritisoinut mm. Haapio. Ks. Haapio 2013, s. 2–3.
32 Haapio 2013, s. 5. Haavisto 2005, s. 119.
33 Kaave Liikejuridiikka 2020, s. 10.
34 Brown 1950.
35 Macaulay 1963, s. 56.
36 Macneil 1978.
erilaisten hallintatapojen, myös sopimusten, kustannus- ja kilpailuvaikutuksissa.37 Funktio- naalinen sopimusajattelu jatkaa transaktiokustannustaloustieteen osoittamaa tietä, korostaen kuitenkin sopimusten keskeistä merkitystä.38
Myös Suomessa alettiin etsiä ratkaisua vallitsevan sopimusajattelun ongelmiin, ja tuloksena syntyi suuntaus, joka vei ennakoivan ajattelutavan preventiivistä oikeutta pidemmälle. Enna- koivan sopimisen (Proactive Contracting) suuntauksen käynnisti pitkään yritysjuristina toiminut Xxxxxx Xxxxxx vuonna 1998 julkaisulla “Quality Improvement through Proactive Contracting: Contracts are too Important to be left to Lawyers!”.39 Joukko uudistusmielisiä tutkijoita ja käytännön sopimusasiantuntijoita liittyi mukaan suuntaukseen ja vuonna 2002 julkaistiin ensimmäinen ennakoivaa sopimista käsittelevä teos Xxxxx Xxxxxxxx (Toim.), He- xxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx-Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx X.X. Taskisen yhteistyön tuloksena.40 CCC- hanke oli ensimmäinen laaja empiirinen ennakoivan oikeuden tutkimushanke.41 Ennakoivan sopimisen jälkeen syntyi myös ennakoiva oikeus (Proactive Law) ja ennakoiva ajattelutapa laajeni sopimusoikeuden lisäksi myös muille oikeudenaloille.42 Ennakoivan oikeuden suun- taus on ajan mittaan laajentunut pohjoismaisesta maailmanlaajuiseksi.43
Seuraavassa osiossa esitellään tarkemmin perinteisen sopimusajattelun ja sopimusmuotoilun ongelmia. Sen jälkeen luodaan katsaus ennakoivan oikeuden suuntaukseen sekä informaatio- muotoilun näkökulmiin ja hyötyihin.
2.2 Perinteisen sopimusajattelun ja -käytännön ongelmista
Kuten todettu, vallalla oleva perinteinen sopimusajattelu ei ole ongelmaton. Perinteisessä
37 Ks. Xxxxxxxxxx 1979. Viljanen ym. 2018, s. 67.
38 Viljanen ym. 2018, s. 67.
39 Hurmerinta-Xxxxxxx 2021, s. 38.
40 Kyse on teoksesta Ennakoiva Sopiminen – Liiketoimien suunnittelu, toteuttaminen ja riskien hallinta. WSOY Lakitieto 2002.
41 Corporate Contracting Capabilities – Conference proceedings and other writings, 2008, Xxxxx Xxxxxx-Xxxxxxx (ed.), Joensuun yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja.
42 Hurmerinta-Haanpää 2021, s. 42.
43 Haapio 2005, s. 12. Nystén-Haarala 2017, s.1015. Hurmerinta-Haanpaa 2021, s. 38.
näkökulmassa sopimuksen juridista sitovuutta tulkitaan tiukasti44 ja katse kohdistuu pitkälti oikeuskäytäntöön. Kärjistetysti tämä perinteinen ajattelumalli ja -käytäntö typistää sopimus- ten luonteen tiukan juridiseksi, staattiseksi ja jälkikäteiseksi. Tämä tuomioistuinpainotteinen lähestymistapa jättää myös tärkeät liiketoiminnalliset näkökohdat liian vähäiselle huomi- olle.45
Perinteisessä sopimusajattelussa sopimukset laaditaan pääasiassa jälkiselvittelyjä ajatellen, juristeilta juristeille. Sen vuoksi sopimusdokumentti voi olla hyvin kaukana sopimussuhteen todellisuudesta.46 Juristit ovat tottuneet lukemaan sekä omia että muiden laatimia kryptisiä tekstikokonaisuuksia, mutta muille lukijoille nämä tekstit eivät välttämättä avaudu. Juristien luoma juridisesti ”täydellinen” sopimus voi johtaa vaikeaselkoisuudellaan lukijan kognitiivi- seen ylikuormitukseen.47 Voi olla, etteivät sopimusosapuolet täysin ymmärrä korostetun juri- disten asiakirjojen sisältöä vaan heille suullisesti kerrotun yleiskielisen ”suomennoksen” asi- asta. Miksi sopimusasiakirja itse ei voisi kertoa asiaa käyttäjäystävällisemmin?
Perinteinen sopimusajattelu ei myöskään huomioi kaikkia sopimuksen funktioita. Huomio keskittyy ylimitoitetusti sopimuksen turvaavaan funktioon, korostaen liikaa osapuolten tar- vetta suojautua riskeiltä tarkoilla, muuttumattomilla ja kovilla ehdoilla.48 Perinteisen sopi- musajattelun voidaan sanoa olevan tarpeettoman jäykkää liiketoiminnan tarpeisiin.49 Siinä so- pimus nähdään lähinnä kertaluontoisesti solmittavana asiakirjana, jota tuomioistuimessa tul- kitaan sopimushetken olosuhteiden ja alkuperäisten sopimusehtojen mukaisena. Tässä ajatte- lussa ei huomioida erityisesti pitkäkestoisten sopimusten ominaisuutta muotoutua ajan myötä ja kehittyä olosuhteiden muuttuessa.50
Perinteisessä ajattelussa keskitytään liian paljon jälkikäteiseen tuomioistuinnäkökulmaan, vaikka useimmat sopimukset eivät päädy tuomioistuimen käsiteltäviksi. Sen sijaan kaikkien kaupallisten sopimusten täytyy toimia liiketoiminnan välineenä, jotta sopimusosapuolet
44 Nystén-Haarala 2017, s. 1021.
45 Haapio 2013, s. 5. Haavisto 2005, s. 119.
46 Haapio 2013, s. 2.
47 Haapio 2013, s. 68.
48 Xxxxxx-Xxxxxxx, Xxx & Xxxxx 2010, s. 463. Hurmerinta-Haanpää 2021.
49 Xxxxxx-Xxxxxxx, Xxx & Xxxxx 2010, s. 464. Uusien, joustavampien sopimusoikeudellisten suuntauksien kannat- tajat ovat kritisoineet perinteisen sopimusajattelun liiallista jäykkyyttä.
50 Nystén-Haarala 2002, s. 145.
voivat saavuttaa tavoitteensa.51 Tämän vuoksi sopimusten fokuksen pitäisi olla ennakoiva eikä jälkikäteinen, tuomioistuinmenettelyyn keskittyvä. Yritysten arjessa sopimusten juridi- nen ulottuvuus ei juuri näyttäydy ja sopimuksen käyttäjille ja täyttäjille onkin olennaisempaa tietojen riittävyys ja helppo saatavuus52 kuin tiedon merkitys oikeudenkäynnissä. Yritys ei tee sopimuksia lakiosastoa tai tulevaisuuden oikeudenkäyntiä ajatellen vaan saavuttaakseen lii- ketaloudelliset tavoitteensa, ja siksi myös juristien tulee edistää tätä sopimusten päämäärää. Useimmat sopimukset on myös laadittu rakenteeltaan erikoisiksi ja niissä käytetään kieltä ta- valla, jota muiden kuin juristien on hankala ymmärtää. Sopimusten laatijoilla on tapana kopi- oida lausekkeita ja suosia ”testattua kieltä”. Tämä testattu kieli tarkoittaa tosiasiassa kieltä, joka on joutunut käräjöinnin kohteeksi. Xxxxxxx sanoin: miksi luottaa kieleen, joka on johta- nut oikeudenkäyntiin?53 Haapio pitää myös yllättävänä kaupallisten sopimusten näkemistä hallitsevasti oikeudellisina instrumentteina – onhan sopimuksilla tutkimustiedonkin mukaan paljon ei-oikeudellisia funktioita.54
Hurmerinta-Haanpää (2021) on esittänyt väitöskirjassaan perinteisten oikeustieteellisten ja taloustieteellisten teorioiden olevan haitallisten sopimuskäytäntöjen juurisyy.55 Tämän ja muiden edellä esiteltyjen seikkojen valossa perinteinen sopimusajattelu ja -käytäntö näyttäy- tyvät hyvin kyseenalaisena ja jopa todellisuudesta irrallisena ratkaisuna niin sopimusten tar- koituksen kuin muotoilunkin kannalta. Menneisyydestä ja tuomioistuinratkaisuista ei voida saada ratkaisuja parhaisiin mahdollisiin sopimuksiin, vaan ne täytyy kuvitella ja luoda oma- toimisesti. Tähän tarvitsemme proaktiivista ennakoivaa lähestymistapaa.
Seuraavassa luvussa kerrotaan tarkemmin ennakoivasta oikeudesta ja ennakoivan oikeusajat- telun tarjoamista ratkaisuista näihin perinteisen sopimusajattelun ongelmiin.
51 Haapio 2013, s. 260. Xxxxxx kirjoittaa alkuperäisessä tekstissään:” While some contracts may need to work as evidence in court, most contracts do not. Instead, they need to work as business tools for the parties so they reach the results they want to accomplish”.
52 Haapio 2002, s. 3.
53 Haapio 2013, Visualising Contracts for Better Business. In X.X.X. Xxxxxxxxxx & S. Xxxxxxxxxx (Eds.), Interna- tionalisa-tion of Law in the Digital Information Society. Nordic Yearbook of Law and Informatics 1010-2012. Copenhagen: Ex tuto Publishing, 285–310.” Why rely on language that resulted in litigation?”
54 Haapio 2013, s. 27.
55 Hurmerinta-Haanpää 2021, s. 4. Xxxxxxxxxx-Xxxxxxx esittää väitöskirjassaan, että useat haitalliset sopimus- käytännöt juontavat juurensa perinteisistä taloustieteellisistä ja oikeustieteellisistä teorioista.
3 ENNAKOIVAN OIKEUDEN NÄKÖKULMIA
3.1 Preventiivinen juridiikka, ennakoiva oikeus ja ennakoiva sopiminen
Syynä ennakoivan suuntauksen synnylle on aiempien sopimusajattelumallien ja -käytäntöjen puutteet ja ongelmallisuudet. Perinteinen klassinen suuntaus ei pystynyt vastaamaan todelli- sen liike-elämän tarpeisiin, ja siksi tarvittiin jotain muuta tilalle. Preventiivinen oikeus pyrki vastaamaan näihin ongelmiin painottamalla oikeudellisten riskien ja ongelmien ennaltaeh- käisyä. Vaikka suuntaus on perinteistä, jälkikäteistä ajattelutapaa ennakoivampi, katsotaan siinäkin asioita vahvasti juristin näkökulmasta eikä niinkään liike-elämän ja osapuolten väli- sen yhteistyön kannalta.56 Preventiivinen oikeus ei ensisijaisesti pyrkinyt vastaamaan liike- elämän tarpeisiin.
Ennakoiva sopiminen ja ennakoiva oikeus ovat suuntauksia, jotka ovat syntyneet nimen- omaan liike-elämän tarpeita ajatellen, korostaen kokonaisvaltaisuutta, yhteistoimintaa, onnis- tumista ja ennakointia. Oikeusajatteluun otettiin mukaan useita uusia tavoitteita ja element- tejä, vanhojen turvaavien ja juristikeskeisten ajatuksien ohelle. Ennakoiva sopiminen lähti liikkeelle tarpeesta löytää ratkaisu akateemisen sopimusoikeuden ja liike-elämän sopimustoi- minnan välisen railon paikkaamiseen. 57 Ennakoiva sopiminen on ennakoivaa ajattelua ja toi- mintaa sopimisen kentällä, kun taas ennakoiva oikeus on ennakoivaa ajattelua ja toimintaa, jota voidaan harjoittaa millä oikeuden alalla tahansa.58 Sekä ennakoivaa oikeutta että sopi- mista on kehitetty poikkitieteellisessä yhteistyössä.59 Englanninkielinen käännös termille en- nakoiva oikeus on ”proactive law”, ja se pohjautuu Xxxxxx Xxxxxxx tavoitteelle löytää suun- taukselle nimitys, joka korostaa onnistumisen edellytyksiä eikä pelkästään ongelmien eh- käisyä.60 Sekä ennakoivassa sopimisessa että ennakoivassa oikeudessa on kaksi ulottuvuutta:
56 Haavisto 2005, s. 319.
57 Nystén-Haarala 2017, s. 1015.
58 Nystén-Haarala 2002, s. 141.
59 Haapio 2005, s. 6.
60 Ks. Nystén-Haarala 2017, s. 1015.
ongelmia ehkäisevä (preventiivinen) ja onnistumista edistävä (promotiivinen). Katse kohdis- tuu tulevaisuuteen, ja tavoitteiden saavuttamisen edistämisen ohella pyritään ehkäisemään on- gelmia ja riitoja. Ennaltaehkäisevä ulottuvuus perustuu preventiiviseen oikeuteen. 61
Ennakoivassa oikeudessa ennakoinnilla tarkoitetaan sääntöjen ja menettelytapojen etukäteistä suunnittelua, niiden käyttämistä yhteistyön mahdollistajana sekä sääntöihin ja menettelyta- poihin varautumista.62 Ennakoivassa oikeudessa otettiin siis esille perinteisen turvaavan funk- tion lisäksi myös muita tavoitteita kuten; esimerkiksi sopimukset yhteistyön ja mahdollisuuk- sien luojana. Näkökulma vaihtui menneisyydestä (ex post) tulevaisuuteen (ex ante).63 Xxxxxx- Xxxxxxx on osuvasti todennut jo artikkelinsa otsikkotasolla ennakoivan oikeusajattelun olevan kaukoviisasta ja tuomioistuinjuridiikan jälkiviisasta.64
Sopimukset nähdään ennakoivassa oikeudessa eri tavoin kuin perinteisessä oikeudellisessa ajattelutavassa. Ennakoivassa oikeudessa sopimukset nähdään prosessina ja yhteisenä projek- tina, jonka elinkaari ulottuu pidemmälle kuin sopimusdokumentin ”elämä”. Ennakoivassa oi- keudessa sopimusprosessia eivät määritä vain sitovien elementtien ilmaantuminen sopimuk- seen, vaan sopimisen katsotaan alkavan jo siinä vaiheessa, kun pohditaan ja suunnitellaan tavaroita tai palveluita markkinoille.65 Ennakoivan oikeusajattelun mukaan sopimuksen pitää toimia sekä liike-elämän että oikeuden maailmassa. Jos tavoitteet saavutetaan eikä tule petty- myksiä eikä ikäviä yllätyksiä, liike-elämässä toimiminen yleensä riittää eikä oikeuden maail- maan ole tarvetta turvautua. Näin ennakoivan sopimisen parissa on päädytty painottamaan sopimusten liike-elämän käyttäjien ja lukijoiden ensisijaisuutta. Sopimukset tehdään vasta toissijaisesti juristeja ajatellen. Ennakoivassa sopimisessa ”hyvä” sopimus nähdään eri tavoin kuin perinteisessä ajattelumallissa. Ennakoivassa ajattelussa sopimuksen onnistuneisuus mi- tataan sen kyvyssä palvella osapuolten tavoitteita eikä siinä, mikä sopimuksen juridinen sito- vuus on tai miltä sopimus tuomarin silmin näyttää.66
Kuten edellä kerrottiin, perinteinen ex post -näkökulma on epäonnistunut sopimusten funkti- oiden tunnistamisessa. Ex post -näkökulmassa oikeudelliset funktiot dominoivat ja
61 Xxxxxx & Haapio 2010, s. 660–661. Ks. myös Xxxxxxxxxx-Xxxxxxx 2021, s. 39–40.
62 Sorsa Oikeus 2008, s. 45.
63 Haapio 2013, s. 5.
64 Nystén-Haarala 2002, s. 141.
65 Nystén-Haarala 2017, s. 1021.
66 Nystén-Haarala 2017, s. 1022.
liiketaloudelliset näkökohdat pysyvät taka-alalla. Liike-elämän todellisuudessa sopimuksilla on toisiinsa kytkeytyneitä liiketoiminnallisia ja oikeudellisia tavoitteita, jotka ex ante -näkö- kulmassa tunnistetaan.67 Sopimusmuotoilusta on tehty sekä teoreettista että innovatiivista käytännön tutkimusta.68 Esimerkiksi Haapio & Hagan (2016) ja Passera (2017) ehdottavat uudelleenkäytettäviä ratkaisumalleja usein esiintyviin ongelmiin. 69
Seuraavassa osiossa kerron tarkemmin informaatiomuotoilusta, jota on viime aikoina hyö- dynnetty ennakoivan sopimisen viemisessä käytäntöön.
3.2 Informaatiomuotoilusta ja visualisoinnista
Perinteinen sopimusajattelu on jäänyt jälkeen nykyajan vaatimuksista, kun taas ennakoiva oi- keusajattelu ja informaatiomuotoilu ovat nykyaikaa ja tulevaisuutta. Informaatiomuotoilun tavoitteena on esittää tieto mahdollisimman selkeästi ja tehokkaasti siten, että informaatiolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Informaatiomuotoilua voidaan hyödyntää kaikenlaisen tiedon muotoilussa, oli kyseessä sitten juridinen tieto tai jokin muu. Informaatiomuotoilu on tärkeä osa ennakoivaa sopimista, koska siinä tieto asetetaan saataville mahdollisimman käyttäjäys- tävällisesti.70
Sopimusmuotoilu (contract design) tarkoittaa tässä tutkielmassa sitä, että sopimus laaditaan toimivaksi ja niin ymmärrettäväksi kuin mahdollista. Sopimusmuotoilussa yhdistyvät sekä muotoiluajattelu että ennakoiva oikeusajattelu.71 Sopimusmuotoilussa voidaan muotoilla sekä tekstiä että kuvaa. Informaatiomuotoilija organisoi ja esittää tietoa siten, että se maksimoi selkeyden ja ymmärrettävyyden keskittyen käyttäjien tarpeeseen ja tilanteisiin, joissa käyttä- jien tulee löytää ja soveltaa tietoa.72
Informaatiomuotoilu juridiikassa on suhteellisen uusi käytännön ja tutkimuksen ala, mutta
67 Haapio 2013, s. 30.
68 Xxxxxxxxxx-Xxxxxxx 2021, s. 43–44.
69 Sopimusten muotoilumalleista (contract design patterns): Haapio & Hagan 2016, Passera 2017. Ks. myös Hur- merinta-Haanpää 2021, s. 44.
70 Xxxxxx 2012, s. 23, Haapio 2013 s. 10, Kaave Liikejuridiikka 2020 s. 30.
71 Haapio 2013.
72 Haapio 2013, s. 11.
juridisissa yhteyksissä esiintyvät kuvat eivät. Jo keskiajalla käytettiin kuvia havainnollista- massa juridista tekstiä. Keskiajalta uudelle ajalle siirryttäessä teksti ja kuva alkoivat eriytyä toisistaan aiempaa selvemmin. Vähitellen oikeudellisten tekstien sisällön selvittämisestä tuli juristien yksinoikeus, eikä tekstejä havainnollistavia kuvia enää tarvittu. 73 Visualisointien ”palauttamisen” kautta juristien väitetty yksinoikeus oikeudellisiin teksteihin voitaisiin pur- kaa. Tämä on tarpeen, jos haluamme sopimusten olevan käyttäjäystävällisiä ja aidosti hyö- dyllisiä niitä liike-elämässä käyttäville tahoille.
Mielestäni on mielenkiintoista, että muinoin juridisissa yhteyksissä esiintyneillä kuvilla oli muun ohella myös mnenotekninen tehtävä: kuvien tarkoitus oli helpottaa esimerkiksi sen muistamista, mistä kohdin Corpus iuris civilis -teosta kukin oikeussääntö oli löydettävissä ja mikä oli sen sisältö.74 Laajoja tekstikokonaisuuksia lukiessa tällaiset muistia tukevat kuvat voisivat olla nykyäänkin hyödyksi, sillä asiahakemistot ja sisällysluettelo eivät aina riitä oi- kean kohdan löytämiseksi. Mnenoteknisiä kuvia käyttämällä tieto asetetaan helpommin löy- dettäväksi ja saataville.
Visualisointi on tärkeä osa informaatiomuotoilua. Visualisointi tarjoaa välineitä, joilla tuetaan ja mahdollistetaan ennakoiva oikeudellinen asioiden hoito tehokkaammalla ja kohdennetum- malla viestinnällä. Siten vältetään useat tyypilliset sopimustoiminnan sudenkuopat, kuten vääriin kysymyksiin keskittyvät pitkät neuvottelut, epäselvyydet osapuolten välillä sopimuk- sen laajuuden, tavoitteiden ja vastuiden sekä monimutkaisen sopimusasiakirjan suhteen. Täl- löin vältetään myös keskittyminen yritysten ja käyttäjien kannalta merkityksettömiin seikkoi- hin, jotka voivat olla epäselviä ja vaikeita toteuttaa käytännössä.75 Empiiriset havainnot viit- taavatkin siihen, että visualisointien avulla sopimusten käyttäjät ymmärtävät sopimukset no- peammin ja tarkemmin.76
Sopimusmuotoilun tutkijat suosittelevat visualisointia keinoksi sopimusten laadun ja käyttä- jäystävällisyyden parantamiseksi. Sopimusten visualisointi voi tarkoittaa useita eri asioita. Sillä voidaan viitata joko sopimuksissa oleviin kuviin tai kuviin sopimuksesta.
73 Mattila 2017, s. 23. Ks. Xxxxxx 2008, s. 19. Ks. myös Röhl 2005, s. 294–306.
74 Mattila 2017, s. 23. Ks. myös Röhl 2005, s. 294–306.
75 Haapio & Xxxxxx, 2016. Ks. myös Passera 2017, s. 40, 50.
76 Passera 2017, s. 50. Haapio & Xxxxxx 2016. Passera 2012; Passera & Xxxxxx 2013; Passera, Pohjonen ym.
2013; Xxxxxx & Hagel 2015.
Sopimusmuotoilun tutkijat ovat jaotelleet sopimuksen visualisoimisen neljään eri lohkoon: sopimukseen sisältyviin kuviin (images in contract), sopimuksesta tehtyihin kuviin (images about contract), kuviin sopimuksena (images as contract) sekä kuvat sopimuksen apuna (ima- ges of contract). Sopimukseen on voitu sijoittaa kuvia korostamaan, selkeyttämään ja selittä- mään ehtokohtien sisältöä. Kuvien tarkoitus voi myös olla edistää sopimuksen lukemista ja käyttöä olematta osa itse sopimusta. Kuvat voivat muodostaa sopimuksen: sopimus voi olla esimerkiksi sarjakuvan muodossa. Lisäksi kuvat voivat toimia apuvälineinä neuvottelutilan- teissa ja sopimisprosessissa.77
Xxxxxx pääsisimme lähemmäs Haapion esittelemiä uuden ajan sopimuksia? Sopimusten laa- dun parantaminen edellyttää sopimusten toimintahäiriöiden korjaamista, käyttäjälähtöistä lä- hestymistapaa ja siirtymistä klassisesta oikeusajattelusta ajattelumalliin, jossa johtamisen ja oikeudellinen näkökulma yhdistyvät. Oikeudelliseen ajatteluun tulee sulauttaa johtamisen nä- kökulmia.78 Uuden ajan sopimusten luomiseen tarvitaan ennakoivaa lähestymistapaa, uutta ajattelumallia ja uutta muotoilua. Sopimukset tulee tehdä ensisijaisesti käyttäjänsä, eikä kir- joittajansa lähtökohdista.79 Tämä edellyttää monimutkaisesta juridispainotteisesta kirjoitusta- vasta luopumista ja siirtymistä kohti yleiskielisempää mallia ja kuvien käyttöä tarvittaessa.
3.3 Informaatiomuotoilun hyödyt
Kuten edellä jo todettiin, ennakoivan oikeuden mukainen tavoitteiden edistäminen on mah- dollista vain kielen kautta. Toivotun vaikutuksen aikaansaaminen edellyttää kielitietoisuutta ja tietoa kielen toiminnasta.80 Toimivampien sopimusehtojen saavuttamiseksi kielelliset nä- kökohdat tulee ottaa huomioon oikeudellisten seikkojen ohella. Visualisoinnit voivat tukea kieltä tässä tehtävässä. Informaatiomuotoilulla on paikkansa niin yksilöllisten sopimusten kuin vakioehtojenkin kohdalla. Nykyinen perinteinen, juridiikkakeskeinen ajatusmalli on jäl- kikäteinen ja siksi ennakoivan sopimisen näkökulmasta auttamatta myöhässä. Sopimusasia- kirjat on kirjoitettu oikeudellisen alan ammattilaisille eikä niinkään sopimusten muille
77 Hurmerinta-Haanpää 2021, s. 44. Haapio 2013, s. 75.
78 Haapio 2013, s.71.
79 Haapio 2013, s. 68.
80 Salmi-Tolonen s. 46.
käyttäjille. Jälkiviisaus ei kuitenkaan auta yrityksiä onnistumaan liikesuhteissaan eikä saavut- tamaan liiketaloudellisia tavoitteitaan. Kuten Xxxxxx on väitöskirjassaan esittänyt, ongelmien juurisyy löytyy oikeudelliseen suojaan ja täytäntöönpanoon keskittyvästä perinteisestä ajatte- lumallista. Sopimusehtojen ilmaisu on yksi syistä, miksi yritykset päätyvät tuomioistuimeen tai välimiesmenettelyyn riitoja ratkaisemaan. 81
Informaatiomuotoilu on keino ehkäistä oikeudellisen viestinnän häiriötekijöitä82 ja siten myös sopimusten häiriötekijöitä83. Erityisesti visualisointien käyttö on tehokas kommunikointivä- line. Sanoilla voi olla useita eri merkityksiä, jopa samaa kieltä puhuville ihmisille. Sen sijaan visualisoinnit eivät välttämättä ole kielestä riippuvaisia, vaan toimivat kommunikaation apuna kansainvälisissäkin tilanteissa.84 Visualisoinneilla on siis oma, erityinen hyötynsä, jota kie- lellä ei voi tavoittaa. Siten kielitietoisestikin laaditut sopimukset hyötyvät visualisointien käy- töstä. Informaatiomuotoilua saatetaan pitää kalliina ja ylimääräisenä kulueränä. Vastaväit- teeksi informaatiomuotoilun epäekonomisuuteen voidaan sanoa, että informaatiomuotoilua voi toteuttaa myös kohtuullisen edullisesti. Taloudellista panostusta luonnollisesti vaaditaan muotoiluvaiheessa, mutta pitkällä aikavälillä panostus voi maksaa itsensä takaisin. Epäselvät sopimusehdot voivat johtaa kalliisiin oikeusriitoihin, eivätkä yritykset välttämättä saavuta lii- ketaloudellisia tavoitteitaan. On edullisempaa jättää riitelyt riitelemättä.
Samoja muotoiluja voidaan käyttää useamman kerran, joko sellaisenaan tai jatkojalostettuina. Jos yritys on optimoinut sopimuksenhallintajärjestelmänsä sellaiseksi, että tarpeettomia vaih- teluita sopimuksissa vältetään, ovat samat tekstin muotoilut ja visualisoinnit käyttökelpoisia myös tulevaisuuden sopimuksissa. Tätä ei tule kuitenkaan ymmärtää kehotukseksi laatia jous- tamattomia ja liian kaavamaisia sopimuksia, vaan lähinnä kehotuksena löytää optimitila jous- tavuuden ja kaavamaisuuden välillä. Muotoilut eivät käy hyödyttömiksi silloinkaan, vaikka ehtoja joltain osin muutettaisiin. Esimerkiksi visualisointeja voidaan usein jatkojalostaa tilan- teen mukaan vanhan visualisoinnin pohjalta ja näin hyödyntää aikaisemman työn hedelmiä. Käytännön toimintaan liittyen on kuitenkin otettava huomioon kuvan muokkaamisen mah- dollinen työläys, sillä joskus kuvia voidaan joutua muokkaamaan paljonkin
81 Haapio 2013. Ks. myös Passera 2017, s. 20.
82 Oikeudellisen viestinnän häiriötekijöistä on kirjoittanut mm. Mattila 2017.
83 Haapio 2013, s. iii.
84 Rekola & Haapio 2011, Proactive Contracting + Service Design = Success! International Journal of Services, Economics and Management, Vol.3, No. 4, Winter, 376–392.
neuvotteluvaiheessa. Käytännössä kuvien jatkojalostaminen on harvoin yhtä helppoa kuin tekstin muokkaaminen.
Vaikka muotoilualan ammattilaisten palveluksia on suotavaa käyttää, voi juristi tarvittaessa luoda visualisoinnit itsekin melko yksinkertaisesti. Tämän tutkielman ratkaisuosiossa esitte- len yksinkertaisia visualisointeja, joita voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa erilaisten sopimus- ehtojen kuvallistamisessa. Visualisointien laatimiseen ei tarvita välttämättä erikseen hankittua hintavaa kuvanmuokkausohjelmaa, vaan tavalliset, asiakirjojen muokkaamista varten tarkoi- tetut sovellukset sisältävät usein riittävästi erilaisia muotoilun työkaluja asiakirjojen ilmeen parantamiseksi.
Haapion ja Passeran (2012) mukaan visualisoinnit voivat parantaa sopimusten käyttäjien yleistä suhtautumista sopimuksiin. Visualisoinnit kuljettavat viestin tehokkaammin perille, ja sen myötä sopimusten käyttäjät ovat sitoutuneempia ja motivoituneempia.85 Oikeuslingvistii- kassa mainitaan yhdeksi oikeudellisen viestinnän häiriötekijäksi toisen osapuolen torjuva asenne.86 Tätä torjuvaa asennetta voidaan visualisoinnin, kuten myös muun informaatiomuo- toilun, avulla vähentää. Informaatiomuotoilun ja erityisesti visualisoinnin avulla ihmiset saa- daan lukemaan sopimukset.87Yksi tärkeä näkökohta on myös se, että informaatiomuotoilun avulla sopimuksista saadaan monikäyttöisempiä. Sopimus voi toimia myös prosessiapurina, ikään kuin yhteistyön ohjenuorana.88
Visualisoinnit nostavat myös sopimuksen kieltä muuna kuin äidinkielenään puhuvat neuvot- teluissa samalle lähtöviivalle kuin kielen natiivipuhujat. Hyvä esimerkki tästä on se, kun vi- sualisointia sovellettiin kaupungin järjestyssääntöihin New Yorkissa, missä Xxxxx Xxxxx ja Center for Urban Pedagogy toteuttivat katukauppiaiden työtä helpottavan visuaalisen Vendor Power! ‑oppaan. Opas laadittiin erityisesti henkilöille, joiden äidinkieli ei ole englanti, ja se sisältää vähän tekstiä mutta paljon kuvia.89 Visualisoinnit tuovat oikeuskielen tasa-arvoisem- min kaikille, kielitaidosta ja muista taustatekijöistä, kuten oppimisen ja ymmärtämisen vai- keuksista riippumatta. Visualisoinnit voivatkin olla yrityksen yksi tapa toteuttaa
85 Xxxxxx & Xxxxxxx (2012), Ks. myös Kaave 2020 Liikejuridiikka, s. 33.
86 Mattila 2017, s. 60.
87 Passera 2017, s. 50.
88 Pohjonen & Koskelainen 2012. DiMatteo ym., 2012. Haapio 2006, s. 165. Xxxxxx 2012, Passera 2017, s. 35.
89 Haapio 2012, s. 25.
vastuullisuutta.
4 KIELENHUOLTO JA OIKEUSLINGVISTIIKKA
4.1 Oikeuskielen kehittämistarpeet
Suomessa oikeuskielen kehittämistarpeisiin herättiin jo silloin, kun Suomen oikeuskieltä alet- tiin luoda. Suomen oikeuskielen juuret ovat käännöskielessä, mikä on olennaisesti vaikutta- nut suomalaisen säädöskielen kehitykseen. Aluksi oikeuskielen huoltoa koskeva puhe keskit- tyi enimmäkseen kansalaisten oikeuteen saada säädöksiä ylipäätään suomen kielellä sekä käännösongelmiin. 90
1350-luvulla Suomessa syntyivät ensimmäiset ruotsinkieliset valtakuntaa koskevat lakikoo- deksit: Xxxxx Xxxxxxxxxxxx maanlaki ja kaupunginlaki (Xxxxxx Xxxxxxxxx landslag/stads- lag). Vuonna 1442 puolestaan ilmestyi Kuningas Xxxxxxxxxxxx maanlaki (Xxxxxx Xxxxxxxxxxx landslag). Valtiopäivillä 1771–1772 suomalaiset talonpojat pyysivät tuloksetta virkamiesten kielitaidon parantamista, jotta voisivat saada kääntyä virkamiesten puoleen omaa kieltään käyttäen. Suomenkielisiä käännöksiä tehtiin Ruotsin maan- ja kaupunginlaeista, mutta ensim- mäinen painettu suomenkielinen lakikirja ilmestyi vasta vuonna 1759.91 Kun menneitä laki- koodekseja silmäilee, voi todeta oikeuskielen kehityksen olleen huimaavaa keskiajalta tähän päivään asti.92 Tämä muutos on vaatinut keskustelua, ammattikunnan itsereflektiota ja jatku- vaa kehitystyötä. Nykyjuristien on syytä jatkaa oikeuskielen kehitystyötä niin säädöstekstien
90 Piehl 2010, s. 147. Xxxxx kertoo artikkelissaan suomalaisen oikeuskielen kehittämisestä ja huollosta historiasta tähän päivään asti.
91 Virrankoski 2001: 296, 353, 354. Ks. myös Kuutti 2010, s. 107. Ks. Suomalaisen lakikielen historiasta myös
Pajula 1960.
92 Mikäli suomalaisten säädösten vanhat kieliasut kiinnostavat, kannattaa tutustua teokseen Ruotsin valtakunnan laki [1909] Walldén, E. W. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1909.
kuin yksityisten asiakirjojenkin parissa.
Ideoita oikeuskielen huoltamiseksi voidaan löytää sekä yleisen kielitieteen että oikeuslingvis- tiikan opeista. Vaikka oikeuskieli monelta osin poikkeaakin yleiskielestä, on monista kielitie- teellisistä näkökohdista hyötyä myös oikeuskieltä tutkittaessa. Oikeuskielen huoltamisen ideat ovat käyttökelpoisia myös sopimusten informaatiomuotoilua ajatellen, koska informaa- tiomuotoilu kohdistuu monelta osin kieleen. Kielijärjestöt ovatkin osallistuneet keskusteluun oikeuskielen kehittämistarpeista ja tuottaneet ratkaisuehdotuksia kielenkäytön paranta- miseksi. Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskus Kotus on koonnut internet -sivuilleen93 oh- jeita säädöstekstien laatijoille. Kotuksen sivuilla on myös oma erillinen osionsa virkakielelle. Sivustolta löytyy myös tämän tutkimuksen kannalta relevantteja asioita, sillä säädöskielen varalle laaditut ohjeet soveltuvat myös yleisesti oikeuskieleen.
Kotus nimeää ohjeiden aihepiiriksi virke- ja lauserakenteet (pitkät virkkeet, määriteketjut, tehden-, tehdessä- ja vastaavat rakenteet, kiilalauseet, substantiivityyli, haitallisen tiivis il- maisu, selkeä tiivis ilmaisu), sanaston (termit), jäsennyksen (pykälän otsikko, informaatiora- kenne) ja tiedon määrän (säädösviittaukset). Näihin samoihin teemoihin myös oikeuslingvistit ovat kiinnittäneet huomiota. Esimerkiksi Xxxxxxx (2017) on kirjoittanut juristien ’substantii- vitaudista’, juridisten tekstien informaatiopitoisuudesta, tavasta käyttää passiivia ja ongelmal- lisesta virkerakenteesta.94 Piehlin (2010) mukaan oikeuskielen ymmärrettävyyteen vaikutta- vat muun muassa oikeuskielen abstraktisuus ja sanojen erityismerkitykset. Vaikka säädös- ja virkakielen ymmärrettävyyden vaatimuksesta ollaan yksimielisiä, on vaikeaselkoisuus säily- nyt oikeuskielessä. 95 Saman voimme todeta myös nyt vuonna 2021, sillä oikeuskielen huol- totarve jatkuu edelleen.
4.2 Oikeuslingvistiikasta ja oikeuskielen ominaisuuksista
Myös oikeuslingvistit ovat kiinnostuneita oikeuskielestä ja oikeuskielen huollosta. Mikäli
94 Ks. Xxxxxxx 2017, esimerkiksi sivut 142–144 ja 157.
95 Piehl 2010, s. 169–170, 175.
oikeuslingvistiikan käsite ymmärretään laajasti, se tutkii oikeuskielen kehitystä, ominaispiir- teitä ja oikeudellista kielenkäyttöä. Laajasti ymmärrettynä oikeuslingvistiikka ei ole kielitie- teen haara sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan pikemminkin oikeus- ja kielitieteen, eri- tyisesti sovelletun kielitieteen synteesi. Oikeuslingvistit hyödyntävät laajasti kielitieteen me- netelmiä juridisen kielenkäytön tarkastelussa.96 Oikeuslingvistiikka on yksi oikeustieteen yleistieteistä, sillä se läpäisee kaikki oikeuden alat ja niiden tutkimuksen.97
Oikeuslingvistiikan tutkijoiden mielenkiinnon kohteina ovat erityisesti oikeuskielen termistö, sen syntaksi ja muut erityispiirteet. Oikeuslingvistinen tutkimus voi kohdistua yhteen tai use- ampaan kieleen. Mikäli tarkasteltavia kieliä on useampia, kutsutaan tutkimusta vertailevaksi oikeuslingvistiikaksi98, mitä ulottuvuutta tämä tutkimus ei käsittele tarkemmin. Termi oikeus- lingvistiikka ymmärretään eri tavoin eri maissa ja eri koulukuntien piirissä. Oikeuskielen tut- kimusta ei tunneta kaikkialla oikeuslingvistiikkana, esimerkiksi englanninkielisissä maissa tutkijat ovat yleensä käyttäneet ilmausta law and language ('oikeus ja kieli').99 Venäjällä oi- keuslingvistiikka jaetaan oikeuslingvistiikkaan ja lingvojuridiikkaan siten, että oikeuslingvis- tiikassa tarkastellaan kielen suhdetta oikeuteen ja lingvojuridiikassa oikeuden suhdetta kie- leen.
Oikeuslingvistiikassa keskitytään kielellisoikeudellisten ilmiöiden kielelliseen puoleen ja sii- hen kuinka lingvistiset lait ja säännönmukaisuudet määrittävät kielellisoikeudellisten ilmiöi- den tätä puolta. Lingvojuridiikka on osa oikeustiedettä, ja se tarkastelee oikeuden kielellisiä aspekteja oikeuden itsensä suunnasta. Lingvojuridisten tutkimusten kohteena on mm. oikeu- dellinen viestintä, lainsäädäntötekniikka, säädöstekstien tulkinta, juridinen termistö, oikeu- dellisten sana- ja tietosanakirjojen laatiminen sekä se, miten erityiset juridisluonteiset menet- telyt (tuomioistuinten pöytäkirjojen laatiminen, todistajain kuuleminen jne.) järjestetään kie- len näkökulmasta.100 Suppeasti ymmärrettynä oikeuslingvistiikka ei sisällä lingvojuridiikkaa, se keskittyy ainoastaan kielellisoikeudellisten ilmiöiden kielelliseen puoleen ja tarkastellen
96 Mattila 2017, s. 14–15. Oikeuslingvistiikan luonnehdinnan osalta Xxxxxxx on viitannut Xxxxx Xxxxx-Xxxxxxx kä- sitykseen asiasta: ”…legal linguistics is an independent, developing interdisciplinary field of study within legal science” (’oikeuslingvistiikka on itsenäinen, kehittyvä tieteidenvälinen tutkimusala oikeustieteen puitteissa’). Ks. Salmi-Tolonen 2013, s. 260.
97 Salmi-Tolonen 2005, s. 50.
98 Mattila 2017, s. 14–15, 31.
99 Mattila 2017, s. 13.
100 Mattila 2017, s. 13–14.
vain kielen suhdetta oikeuteen. Tässä tutkielmassa oikeuslingvistiikka ymmärretään laajassa merkityksessä, eli oikeuslingvistiikkaan luetaan mukaan myös lingvojuridinen puoli. Oikeus- kieltä tarkastellaan siis sekä kielelliseltä että oikeudelliselta puolelta.
Kuten luvussa 1.3 todettiin, oikeuslingvistinen tutkimus voi olla esimerkiksi sanasemanttista tutkimusta, jossa tutkitaan juridista termistöä, tai syntaktista tutkimusta, jossa tarkastelun koh- teena on lauseiden pituus, alisteiset sivulauseet, tekstin luettavuus ja vastaavat seikat.101 Tässä tutkielmassa syntaktinen tutkimus kohdistuu sopimusehtoihin, NL 17 -ehtoihin. Juridisen ter- mistön tutkimus jätetään vähemmälle huomiolle. Oikeuslingvistiikka eroaa oikeustieteestä tutkimuskohteensa vuoksi. Juristin mielenkiinto kohdistuu ensi sijassa termien merkityssisäl- töihin, abstrakteihin käsitteisiin juridisten termien taustalla. Oikeustieteilijä jäsentää oikeus- järjestystä käsitteiden kautta. Termit ovat käsitteiden nimiä, joita oikeustiede välttämättä tar- vitsee. Oikeustieteen ensisijainen huomio ei siis kohdistu termeihin, vaan itse käsitteisiin. Sitä vastoin oikeuslingvistiikassa termit itsessään ovat tutkimuksen keskeinen kohde.102 Tässä tut- kimuksessa tarkastellaan molempia: termejä kielelliseltä kannalta ja käsitteitä oikeuden kan- nalta. Oikeuskielellä tarkoitetaan juridisen kielenkäytön eri lajeja, joten se kattaa sekä säädös- kielen, oikeustieteen lainopin kielen, tuomioistuinkielen, hallintokielen sekä asianajajien kie- lenkäytön. Joskus termiä lakikieli käytetään tarkoittamaan samaa asiaa, vaikka se johtaa hel- pommin tulkintaongelmiin. Lakikielen voidaan näet ymmärtää tarkoittavan ainoastaan sää- döksiä ja muita oikeusjärjestykseen kuuluvia normeja.103
Sopimusten kieli voidaan siis nähdä yhtenä juridisen kielenkäytön lajina, ja nykyiset sopi- mukset ovatkin leimallisesti oikeudellisia asiakirjoja. Osiossa 4.3 problematisoin tätä nykyti- laa ja pohdin sitä, voisiko sopimusten kieli olla jotain muuta kuin oikeuskieltä tai voisiko sopimusten kielen juridisuutta ainakin pyrkiä vähentämään. Tässä tutkielmassa käytän sopi- musehtojen kieliasua tarkastellessani sekä sanoja oikeuskieli että sopimuskieli. Kohteena on pääsääntöisesti NL 17 -ehtojen suomenkielinen versio, eikä tutkimus sisällä vertailevaa nä- kökulmaa eri sopimuskielten välillä. NL 17 yleisten sopimusehtojen analyysissä on kuitenkin hyödynnetty englanninkielisiä versioita niin NL 17 kuin Orgalime S 2012 -ehtojen osalta, sillä eri kieliversioista saa hyvin näkökulmaa sopimustekstin muotoilua varten.
101 Mattila 2017, s. 14–15.
102 Mattila 2017, s. 28.
103 Mattila 2017, s. 4–5.
Oikeuslingvistiikan tutkimus voi kohdistua sanojen ja ilmausten, virkkeiden ja kokonaisten tekstien tasolle. Oikeuslingvistiikassa keskeisessä osassa on sanasemantiikka (leksikologia), eli sanojen merkityksen tutkimus, koska oikeuskieli poikkeaa yleiskielestä mm. ammattisa- nastonsa suhteen. Syntaksin eli lauseopin tasolla puolestaan tutkitaan oikeuskielelle ominaisia piirteitä, kuten lauseen pituutta, alisteisten sivulauseiden tiheyttä ja tekstin luettavuutta.104 Oi- keuslingvistiikan metodein voidaan tulkita niin säädös-, tuomioistuin- kuin asiakirjakieltä. Sopimusasiakirjojen kieliasun muotoilu on tärkeä elementti sopimusmuotoilussa. Oikeusling- vistiset näkökohdat voivat tulla uudelleen muotiin sopimusmuotoilun trendin myötä. Sanalli- nen kieli on ainoastaan yksi viestintäkeino ja oikeudellista viestintää voikin tapahtua kielen lisäksi myös kuvien kautta. Semiotiikassa ja juridiikan yhteydessä oikeussemiotiikassa tar- kastellaan kokonaisvaltaisesti eri viestintätapoja, niin kuvallista kuin kielellistäkin.105 Käsit- tääkseni oikeussemiotiikka on melko lähellä informaatiomuotoilua: kumpikin tarkastelee kie- lellisen viestinnän lisäksi myös kuvallisia viestinnän keinoja. Nykyisellään NL 17 -ehdoissa ei juurikaan ole kuvia tulkittavaksi, joten tämä tutkielma ei sisällä juurikaan oikeussemioot- tista otetta NL 17 -ehtojen analysoimisessa, ellei sitten prototyyppien luomista ja niiden ana- lysointia voida luokitella oikeussemiotiikaksi.
Oikeuskielellä on tapana jähmettyä.106 Sekä vakioehtoja että asiakirjamalleja selatessaan voi tulla siihen johtopäätökseen, että lausekkeet ovat usein samalla kaavalla tehtyjä. Myös huonot muotoilut tuntuvat pitävän pintansa sitkeästi. Aivan kuten muutakin kieltä, myös oikeus- ja sopimuskieltä voi ja tulee kehittää, eikä liiaksi turvautua vanhoihin, toimimattomaksi havait- tuihin malleihin. Muotoilussa ei välttämättä tarvitse lähteä tavoittelemaan suuria, vaan jo pie- nillä muutoksilla ja visualisoinneilla sopimusehtojen laatua ja ymmärrettävyyttä voidaan pa- rantaa.
Kuten johdannossa totesin, aiemmin oikeuskielen ongelmat ovat olleet toisaalla kuin nyky- päivänä. Xxxxxxxx mukaan juridisen tekstin kaavamaisuus ei ilmene enää niinkään rytmisyy- tenä eikä kielellisenä iskevyytenä, vaan enemmänkin stereotyyppisenä ja monotonisena kie- lenkäyttönä. Voidaan siis sanoa, että olemme oikeuskielessä siirtyneet ajan myötä kaavasta toiseen. Rytminen ja iskevä kaavamaisuus on väistynyt nykymuotoisten kaavojen astuessa
104 Mattila 2017, s. 14–15.
105Mattila 2017, s. 22–24.
106 Mattila 2017, s. 86.
tilalle. Kaavamaiset piirteet ja vakioitunut sanankäyttö tulee helposti ilmi jo asiakirjamalliko- koelmia selatessa: asiakirjat ovat kaikki samasta puusta veistettyjä. Juridisten asiakirjojen kaavamaisuus näkyy vakiintuneiden sanojen ja fraasien käytössä, virke- ja lauserakenteiden jäsentämistavassa ja joskus jopa koko asiakirjan tasolla.107
Kaavamaisuus ei ole aina huono asia, vaan sen etuna voivat olla vakiintunut tulkinta ja helppo luettavuus. Kaava ei käsittääkseni tässä yhteydessä tarkoita samaa asiaa kuin ”malli”, sillä kaavoissa voi esiintyä jonkinlaista vaihtelua, ja kaava voi ilmetä hyvinkin erilaisista ratkai- suista. Jos esimerkiksi vertaillaan testamenttia ja kauppakirjaa, näkyy niissä sama kaava tai jos vaihtoehtoisesti verrataan juridista esseetä ja kauppakirjaa, näkyy niissäkin juridisen kie- lenkäytön kaava, vaikka niissä ei ole käytetty mitään yhtenäistä mallia.108 Nykyisessä oikeus- ja sopimuskielessä kaavamaisuus tarkoittaa kuitenkin myös pintansa pitäviä huonoja ilmai- suja ja epäselvää kirjoitustapaa. Sopimusehdoista tulevat mieleen lähinnä melko tasapaksut ja kuvattomat asiakirjat, joiden sisällöstä ei pysty muistamaan juuri mitään. Xxxxxxx muisti- kuva on kuitenkin se, että teksti on kankeudessaan kaukana käytännönläheisestä. Perinteisessä sopimusmuotoilussa on nähtävissä tiettyä pyrkimystä arvokkuuteen etäisen ja hienostelevan kirjoitustyylin kautta, mutta sopimusasiakirjan yleisilme voi olla kaikkea muuta kuin arvokas. Ehkä kuvien, värien ja väliotsikoiden kautta saisimme sopimusasiakirjoihin sellaista arvok- kuutta, joka on myös käyttäjäystävällistä?
Joitain oikeuskielen ominaispiirteitä, kuten tautologiaa, voidaan käyttää myös sopimusehto- jen parantamiskeinona. Sopimuksissa saatetaan tarpeettomasti välttää saman termin käyttä- mistä ehkä liiallisen toiston pelossa. Tautologiasta on kuitenkin myös hyötyä, sillä se korostaa sitä, että jatketaan samasta asiasta puhumista. Tautologiaa onkin nähtävissä esimerkiksi eri- laisissa säädöksissä,109 joissa termi saatetaan toistaa häpeilemättä useaan kertaan peräjälkeen, vaikka käyttökelpoinen synonyymi löytyisikin.
Mielestäni tämä on käyttökelpoinen ratkaisu myös sopimusehtojen muotoilussa, vaikka
107 Mattila 2017, s. 119–120. Xxxxxxxx mukaan Kelan massaratkaisut ovat hyvä esimerkki hallinnon viranomais- ten tuottamista kaavan sanelemista asiakirjoista. Xxxxxxxx mielestä yksityiset asiakirjat kuten kauppakirjat ovat myös hyvin kaavamaisia, ja tätä kaavamaisuutta ylläpitävät erilaiset kaavakokoelmat. Ks. esimerkiksi Järvensivu, Kalliala, Kolppanen, Kyläkallio, Lampenius & Uotila, Asiakirjamallit, Xxxx Xxxxxx 2018, Helsinki.
108 Mattila 2017, s. 118–119.
109 Mattila 2017, s. 98. Xxxxxxxx mukaan termin vaihdos synnyttää helposti ajatuksen myös merkityksen muuttu- misesta, ja siitä syystä oikeuskielessä tautologiaan ei suhtauduta torjuvasti, toisin kuin yleiskielessä.
tekstin tyylikkyys voi siitä kärsiäkin. Esimerkkejä tautologian käytöstä ja käyttämättä jättä- misestä oikeuskielessä voi löytää lähes mistä vain oikeuskirjallisuudessa ja laajemmin oikeu- dellisesta viestinnästä. Oikeuskielen tautologisuuteen kuuluu myös se, että substantiivia ei korvata pelkällä pronominilla, jos subjektista ja objektista voi syntyä epäselvyyttä. Xxxxxxxx (2017) mukaan tässä on aiemmin oltu todella varovaisia ja substantiivin toistamisen lisäksi eteen on vieläpä lisätty täsmentävä määre (sanottu tai mainittu). Uusissa suomalaisissa sää- döksissä tällaisia tarpeettomia pronomineja on pyritty välttämään kielen luonnollisuuden ni- missä. 110
Xxxxxxxx mukaan lähes kaikki oikeuskielen ominaisuudet lisäävät oikeuskielen vaikeaselkoi- suutta. Oikeuskieli on ominaisuuksiltaan lyhennepitoista, vanhahtavaa, substantiivipitoista, täsmällisyyteen ja informaatiopitoisuuteen pyrkivää, systeemistä eli runsaasti viittauksia si- sältävää ja niin edelleen. Oikeudelliset tekstit ovat myös usein korostetun kirjakielisiä, ja niissä käytetään pitkiä ja monimutkaisia virkerakenteita. Tämän lisäksi oikeuskieli sisältää usein myös muiden erikoisalojen termistöä. Oikeuskielellä on enemmän historiallista paino- taakkaa kuin muilla ammatti- ja erikoiskielillä, jotka ovat verrattain uusia. Oikeuskielen pitkä historia näkyy sen virkepituudessa. Yleensä erikoiskielissä kielen syntaksi eli lauserakenne muuttuu yksinkertaisemmaksi termitiheyden kasvaessa, näin on esimerkiksi tekniikan ja luon- nontieteiden alalla. Oikeuskielessä asia on kuitenkin toisin, sillä termitiheyden lisäksi myös lauserakenteet ovat pitkiä, ja niihin sisältyy eniten päälauseita katkovia sivulauseita, eli ns. kiilalauseita.111 Oikeuskieleltä kirjoittavien olisi siis syytä ottaa oppia näistä uudemmista eri- tyiskielistä ja keventää lauserakenteitaan.
On kuitenkin hyvä ymmärtää oikeuskielen selkeyttämisen rajoitteet. Kielenhuollon keinoilla voidaan vähentää raskaista lauserakenteista, toistoista, liiallisesta lyhenteiden käytöstä, ar- kaismeista, vierassanoista yms. aiheutuvia ongelmia, mutta oikeuskielen erikoistermit ovat asia erikseen. Yleiskieliset sanat voivat sisältää oikeuskielessä teknistyneen merkityksen ja siten selkeä ilmaus voikin kätkeä sisälleen monimutkaisia asioita. Lukija saattaa näennäisym- märtää tekstin, vaikka on ymmärtänyt sisällön väärin. Tämä voi olla vaarallisempaa kuin se, että lukija heti näkee, ettei ymmärrä tekstiä.112
110 Mattila 2017, s. 98.
111 Mattila 2017, s. 157–160.
112 Mattila 2017, s. 162.
Täsmentävä määre ”sanottu” ja viittaukset tarkoittavat monesti huonomuistiselle ikävää pom- pahtelua sivuilta toisille. Tekstin suhteen voidaan olla sekä säästeliäitä että tautologisia: asiat voidaan nimittäin toistaa lyhyesti, ja tällä tavoin lukija heti linkittää uuden asian jo aiemmin lukemaansa. Ehtokohtaan viitattaessa voidaan myös toistaa ehtokohdan numeron lisäksi myös ehdon nimi tai pääaihe. Viittauksen pitäisi sisältää jonkinlainen tarkennus viitatusta kohdasta. Tällöin lukijan ei tarvitse palata aiemmalle sivulle muistia virkistääkseen. Riittävä asioiden toistaminen on tärkeää myös sopimusten informaatiomuotoilussa, jos tekstistä halutaan tehdä käyttäjäystävällisempää.
Tässä tutkimuksessa käytän oikeuslingvistiikkaa ja kielenhuollollisia näkökulmia työkaluna NL 17 -ehtojen analysoimiseen ja parannusehdotusten tekemiseen.
4.3 Kielenhuollolliset näkökohdat sopimusmuotoilussa
Kielitieteestä ja oikeuslingvistiikasta voidaan ammentaa monia eri näkökohtia oikeuskielen tarkastelun tueksi ja kehittämiseksi. Kun ymmärrämme oikeuskielen ominaisuudet, voimme paremmin ymmärtää myös sen kehitystarpeet. Mielestäni on selvää, että oikeuskielen tulee muuttua lähemmäksi yleiskieltä, siltä osin kuin se on järkevää ja tarkoituksenmukaista.
Asiakirjoja koskevat samat ongelmat kuin oikeuskieltä ylipäätään. Esimerkiksi oikeuskielelle tyypillinen kaavamaisuus ilmenee myös sopimuksissa. Sopimusasiakirjat jäsentyvät usein kappale- ja virketasolla tietyllä vakiintuneella tavalla ja tekstit on sommiteltu selvästi ja sys- temaattisesti. Kaavan vaikutus ulottuu pelkkää jäsentämistä pidemmälle ja jopa yksittäisten sanojen tasolle. Kaava myös vakioi sanankäyttöä ja estää asiakirjoja laajentumasta liikaa. Si- ten kaava palvelee ammattikielellisen ekonomian, ajansäästön ja tiedonhallinnan tavoitteita. Kaavan avulla sopimuksen kielelliseen muotoiluun ei vaadita kovin paljoa aikaa.113 Nämä ovat syitä, miksi juristit usein turvautuvat valmiisiin asiakirjamalleihin. Xxxxxxxx (2017) mie- lestä vanhat asiakirjat ovat usein suorastaan ”puuromaisia” puuttuvan otsikoinnin ja jäsen- nyksen vuoksi.114 Tällaista puuromaista efektiä esiintyy kuitenkin edelleen, koska kaikki
113 Xxxxxxx 2017, s. 116–119.
114 Mattila 2017, s. 131–132.
juristit eivät käytä riittävästi väliotsikoita eivätkä jäsennyksiä asiakirjoissaan.
Kuten aiemmassa osiossa todettiin, kaavoista voi olla myös hyötyä. Kaupallisissa sopimuk- sissa tulisikin siirtyä käyttämään sellaisia kaavoja, jotka tehostavat sopimusten selkeyttä ja käyttäjäystävällisyyttä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi otsikoiden ja väliotsikoi- den lisäämistä ja yhteenvetolausekkeita. Sopimusmuotoilussa tulisi myös suhtautua jatkossa myönteisemmin tautologiaan ja karsia turha termien vaihtelu samasta asiasta puhuttaessa. Kirjoitustyylin kohdalla tulisi siirtyä etäisestä läheiseksi: tällä hetkellä sopimuksissa käyte- tään usein passiivia ja etäistä kirjoitustyyliä, joka vähentää niiden käyttäjäystävällisyyttä. Kaupallisissa sopimuksissa kannatan käytettävän sellaisia ilmauksia, joista osapuolten on hel- pompaa havaita itseään koskevat oikeudet ja velvoitteet.
Virke- ja lauserakenteiden keventäminen on myös paikallaan, ja tämä edellyttää juristeilta kirjoitustyylin muutosta ja liiallisesta turvallisuushakuisuudesta irti päästämistä. Sopimuksiin usein lisätään vanhasta tottumuksesta ja varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset ehdot. Tämän seurauksena keskeisimmät asiat helposti hukkuvat sivuseikkoja koskevaan ”kohinaan”.115 Kohinan välttämiseksi turhat asiat kannattaa jättää pois sopimuksista. Kielenhuoltaminen voi jossain määrin tarkoittaa myös tekstin määrän lisääntymistä, kun haitallisesta tiivistämisestä luovutaan ja monimutkaisia virkkeitä katkotaan pienempiin osiin. Tekstiä tulisikin siis sekä karsia että lisätä oikeista kohdista. Tällä tavoin sopimuksille tyypillistä oikeuskielen häiriötä, kohinaa, voidaan vähentää.
Oikeus- ja sopimuskielen ei tarvitse muuttua yleiskieleksi, eikä näiden kahden kielen lähen- tyminen ole uhka oikeuskielelle ja juridiselle kommunikaatiolle. Vaikka oikeuskieltä muutet- taisiin oikeudellisessa viestinnässä yleiskielisemmäksi, säilyisi siinä sille ominainen erityinen termistö ja sanojen yleiskielestä poikkeava tulkinta. Niiden säilyttäminen oikeuskielessä on perusteltua, koska juridisten termien sisältö joltain osin poikkeaa yleiskielisen sanan tulkin- nasta. Tämän lisäksi sopimuksissa tulee jatkossakin ottaa huomioon oikeudelliset tarpeet ja oletussäännöt (ns. näkymättömät ehdot).116
115 Mattila 2017, s. 161.
116 Haapio 2013, s. 62. Xxxxxxx mukaan sopimuksissa tulee aina ottaa huomioon myös oikeudelliset tarpeet ja ns. näkymättömät ehdot ja myös riitoihin varautuminen on osa hyvää sopimusta. Jos oikeudellisia oletussääntöjä, ns. näkymättömiä ehtoja ei osata ottaa huomioon sopimuksessa, sopimuspuoli voi joutua kantamaan sopimuksen ar- von ylittävän vastuun aiheutuneista vahingoista.
Vaikka totesinkin, ettei oikeuskielen tarvitse muuttua yleiskieleksi, haluan silti problemati- soida oikeuskielen käyttöä sopimuksissa. Ensinnäkin oikeuskieli ei välttämättä ole sopimus- puolten kieltä, joten osapuolet eivät välttämättä ymmärrä sitä. Tällöin sopimus ei ehkä kuvasta sopimuspuolten todellista tahtoa eikä myöskään tarkoitusta. Tämä voi johtaa turhiin riitoihin osapuolten välillä.117 Miksi sopimuksissa edes käytetään oikeuskieltä eikä yleiskieltä tai lii- ketoiminnan kieltä, joka olisi sopimusosapuolten ja sopimusten käyttäjien näkökulmasta ra- tionaalisempaa? Tilanteessa, jossa osapuolilla on eri käsitykset sopimuksen todellisesta sisäl- löstä ja nämä käsitykset eroavat juristien luomasta korostetun juridisluonteisesta sopimuk- sesta, tilanne voi olla se, ettei yksikään näistä sopimuskäsityksistä toteudu eikä kuvasta osa- puolten välistä sopimusta, koska yksimielisyyttä sopimuksesta ei todellisuudessa ole synty- nyt. Sopimusosapuolet kenties toimivat niin kuin itse käsittävät sopimuksen sisällön olevan, eikä se välttämättä vastaa juristin tekemää asiakirjaa eikä toisen osapuolen käsitystä asiassa. Osapuolet eivät ole sitoutuneet ”samaan sopimukseen”. Tämä tosiasia saattaa paljastua vasta tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa.
Liiallinen oikeuskielen painotus sopimuksissa on nurinkurinen valinta, koska tällöin teksti laaditaan muita kuin itse asiakasta ja tämän sopimuspuolia ajatellen. Tilanne voi käytännössä olla sellainen, että juristi kuuntelee asiakkaansa tilanteen ja laatii sopimuksen tilanteeseen sopivalla tavalla, muuntaen liiketoiminnan kielen omaksi salakielekseen ja esittäen sitten käännöstyönsä tuloksen: yltiöjuridisen sopimuksen. Tämän käännöstyön juristi joutuu vielä erikseen suullisesti tulkitsemaan asiakkaalle selkokielellä. Ehkä tämä kaksinkertainen kään- nöstyö onkin aivan turhaa, koska se monimutkaistaa koko prosessin. Tilanne olisi erilainen, jos asiat otettaisiin sopimukseen enemmän sellaisina kuin liiketoimijat ne käsittävät, ja juristi kirjoittaisi sopimuksen samalla tavoin kuin hän suusanallisesti selittäisi asian asiakkaalle. So- pimukseen lisättäisiin juridisia termejä vain siinä määrin kuin on pakollista ja tarkoituksen- mukaista. Tällöin sopimuspuolet ymmärtäisivät paremmin, että sopimus todella vastaa sitä, mistä he ovat sopineet.
Juristit käyttävät oikeuskieltä sekä luodessaan sopimuksia että puhuessaan niistä, mikä on omiaan luomaan kulttuurisen ja kielellisen muurin juristien ja muiden keskustelijoiden
117 Haapio 2013, s. 63.
väliin.118 Juristien tulisikin murtaa nämä muurit ja käyttää muiden toimijoiden kanssa yhteistä liiketoiminnan kieltä. Tämän myötä vuorovaikutus ja yhteistyön mahdollisuudet paranisivat, mikä olisi omiaan parantamaan liiketoiminnan edellytyksiä ja myös parantamaan luottamusta juristeihin ammattikuntana. Tutkimuksissa on osoitettu, että liiketoimijat kokevat juristien jopa hankaloittavan liiketoimintaa.119 Siksi juristien ei kannata pysyä omissa poteroissaan omaa kieltään puhuen ja yksinoikeuttaan sopimuksiin vaalien. Ehkä tämä vuorovaikutukseen liittyvä ongelma ja liiallinen oikeuskielen vaaliminen onkin syy, josta monet turhat sopimus- ten ongelmat johtuvat. Jos sopimukset tehtäisiin tiiviimmässä vuorovaikutuksessa sopimus- kumppaneiden kielellä, monet ongelmat voitaisiin välttää.120
Xxxxxxxx mukaan juridisen kielenkäytön laatua pitää jatkuvasti kehittää, ja nykyään tiedoste- taan paremmin visualisoinnin ja tietotekniikan mahdollisuudet sopimusten muotoilussa. Mo- derni tietotekniikka tarjoaa laajat mahdollisuudet muun muassa värien ja muiden tehosteiden käyttöön, erilaisten symbolien ja grafiikan lisäämiseen sekä taustoittavien ja täydentävien tekstien linkittämiseen päätekstin taakse.121 Visualisointi on siis yksi tärkeä kielenhuollon vä- line, vaikka se onkin kuvallista viestintää. Seuraava askel juridisen kielenkäytön laadun pa- rantamiseksi voikin olla juridisten tekstien pitkälle menevä visualisointi. 122 Sopimukset täy- tyisi riisua kaikesta turhasta ja pukea uudelleen selkeämpään ja käyttäjäystävällisempään ul- koasuun. Tässä muutostyössä tarvitaan kriittisyyttä ja itsetutkistelua. Sopimuksia tulee pyrkiä tarkastelemaan ei-juristin silmin ja unohtaa vanhat kaavat. Laadintatyössä tulisi jatkuvasti pi- tää mielessä tärkeimmät asiat, jotka ovat tarkoituksenmukaisuus ja käyttäjäystävällisyys. Seu- raavassa luvussa esitellään tutkimuksen esimerkinomainen tarkastelun kohde, NL 17 Yleiset sopimusehdot.
118 Haapio JFT 1/2007, s.56” -- lawyers tend to see contracts primarily as a source of trouble and dispute, and with few exceptions, legal writers and educators have presented contracts mostly in that context. This has led to lawyers, when discussing contracts, using the language of law, risks and failure, rather than the language of busi- ness, opportunities and success, without even noticing it. A language and culture barrier has developed, keeping lawyers out of many teams where they could have made a valuable contribution.”
119 Xxxxxxxx, Xxxxxxxx & Nystén-Haarala 2016, s. 161.
120 Haapio JFT 1/2007, s. 56–58.
121 Mattila 2017, s. 162–163.
122 Xxxxxx, Xxxxxx-Xxxxxxxx, Xxxxxxxx & Xxxxxx 2012, s. 49–57.
5 NL 17 -EHDOT
5.1 NL 17 -ehdot ennakoivan sopimisen ja oikeuslingvistiikan silmin
NL 17 -ehdot ovat pohjoismaiset teknologiateollisuuden järjestöjen julkaisemat ehdot, jotka on tarkoitettu käytettäviksi koneiden sekä mekaanisten, sähköisten ja elektronisten laitteiden toimituksissa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ja näiden maiden välillä. Pohjois- maiset teknologiateollisuuden järjestöt123 edustavat sekä koneiden ja mekaanisten, sähköisten ja elektronisten laitteiden myyjiä, että niiden ostajia, joten ehdoissa on pyritty mahdollisim- man tasapainoisesti ottamaan huomioon kummankin sopimuspuolen edut. Teknologiateolli- suuden järjestöt seuraavat jatkuvasti ehtojen uudistamisen tarvetta, ja ehtoja on tarkistettu aiemmin vuosina 1970, 1979, 1985, 1992, 2001 ja 2009.124 Uudistuksien myötä ehtoja on useamman kerran muutettu, selkeytetty, yksinkertaistettu ja niiden sanamuotoja on uudis- tettu.125 NL 17 -ehdoilla on paljon yhteistä Orgalime General Conditions S 2012126 kanssa. NL-ehdot toimivat Orgalime -ehtojen esikuvana, ja sopimusehtojen laatijoiden välillä on jat- kuvaa vuorovaikutusta. Orgalime S 2012 -ehdot ovat Euroopan teknologiateollisuuden yh- teistyöelimen Orgalimen julkaisemat koneiden sekä mekaanisten, sähköisten ja elektronisten laitteiden toimitusten yleiset ehdot. NL 17 -ehtoja on puolestaan kehitetty niiden aiemmasta versiosta (NL 09) Orgalime S 2012 -ehtoja apuna käyttäen, ja joitakin kohtia on muotoiltu uudelleen, jotta ne eivät tarpeettomasti eroaisi Orgalime S 2012 -ehtojen vastaavista koh- dista.127 Näin ollen NL 17 -ehtojen sisältöä tulkittaessa ja niiden uudelleenmuotoilua toteu- tettaessa vertailupohjaa ja ideoita voidaan ammentaa Orgalime S 2012 ehdoista.
Vakioehtojen, kuten sopimusten, tarkoituksena on yleensä muun ohessa oikeudellisten riskien
123Hovedorganisation Dansk Industri Tanskassa, Teknologiateollisuus ry Suomessa, Norsk Industri Norjassa sekä Teknikföretagen Ruotsissa.
124 Xxxxxxxxx & Xxxxxxxxx 2012, s. 9. Tietoa yleisistä sopimusehdoista NL 17, Teknologiateollisuus ry 2018, s.
1.
125 Esim. NL 09 -ehdoissa toimituskokeita koskevia kohtia 5–8 on muutettu väärinkäsityksen välttämiseksi.
126 Orgalime General Conditions S 2012 ovat puolestaan Euroopan teknologiateollisuuden yhteistyöelimen Orga- limen julkaisemat koneiden sekä mekaanisten, sähkökäyttöisten ja elektronisten laitteiden toimitusten yleiset eh- dot, jotka on ensimmäisen kerran julkaistu vuonna 1992.
127 Tietoa yleisistä sopimusehdoista NL 17, Teknologiateollisuus ry 2018, s. 1.
ja ongelmien ennaltaehkäisy.128 Sopimukset ja ehdot ovat kuitenkin usein vaikeaselkoisia, mikä voi myös itsessään aiheuttaa ongelmia. Epäselvyyttä koskevat riidat voivat viedä osa- puolet tuomioistuimeen ja jopa pilata liikesuhteen lopullisesti. Melkein kaikkia sopimuseh- toja voidaan jollain tapaa parantaa, niin myös Teknologiateollisuus ry:n vakioehtoja. NL-eh- doissa näkyy vuosien mittaan tehty kehitystyö, sillä NL 17 -ehdot ovat edeltäjiään paljon käyttäjäystävällisemmät.
NL 17 -ehdoissa on yhteensä neljä sivua, kuvassa 1 niistä kaksi ensimmäistä.
Kuva 1. Yleiset sopimusehdot NL 17, sivut 1 ja 2.Teknologiateollisuus ry. Julkaistu luvalla.
NL 17 -ehtojen käyttäjäystävällisyydessä on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Tämänhet- kinen NL 17 -ehtojen toteutus ei välttämättä edistä parhaalla mahdollisella tavalla ennakoivan oikeuden ihannekuvaa, joka on käyttäjäystävällisyys ja sopimuspuolten liiketavoitteiden edis- täminen. NL 17 -ehdot painottavat sopimusten juridista puolta ja konfliktin välttämistarkoi- tusta, eivätkä sopimusten muut funktiot pääse juuri esille sopimuksessa. Tällaista sopimusta ei pystyisi käyttämään helposti ns. liiketoiminnan apurina ja muistilistana osapuolten välisistä velvollisuuksista ja oikeuksista, koska sopimusehtoja ei voi kovin vaivatta pikalukea.
128 Kaave Liikejuridiikka 1/2019, s. 8.
Päinvastoin ehtojen ymmärtäminen voi olla niin hidasta ja hankalaa, että sopimuspuolen on helpompi kääntyä juristin puoleen asiassa. Näin ollen sopimusta ei voi pitää kovin käyttäjäys- tävällisenä tältä kannalta. Uusimmissa NL -ehdoissa on myös tehdystä kehitystyöstä huoli- matta useita viittauksia, alisteisia sivulauseita ja vähäisesti otsikoita. Ehtojen sisältöä selven- tävää tietoa löytyy taustatiedoista129 vaikka osan niistä olisi voinut laittaa suoraan itse ehtoi- hin. Myös nämä seikat heikentävät NL 17 -ehtojen käyttäjäystävällisyyttä. Edelleen käyttö- kelpoista tietoa löytyy myös aiempien NL-ehtoversioiden taustatiedoista, joita on jokseenkin hankala saada käsiinsä.
Joissakin NL 17 -ehtojen kohdissa tekstiä on käytetty varsin säästeliäästi. Informaation mää- rän karsiminen ei kuitenkaan aina suoraan selkiytä tekstiä, vaan voi käydä jopa päinvastoin. Kuvia löytyy vain yksi ehtojen ensimmäiseltä sivulta ja se on lähinnä kuvituskuvan ominai- suudessa.130 Ehtokohtien sisältöä havainnollistavia kuvia ei ole käytetty. NL 17 -ehtojen ul- koasun ensivaikutelma on moniin muihin vakioehtoihin nähden melko miellyttävä, koska siinä on jonkin verran otsikoita, jotka on korostettu erottuvalla sinisellä värillä. Ehtojen ym- märrettävyyttä on tuettu taustatiedoilla, jotka sisältävät tietoa NL-ehtoihin tehdyistä viimei- simmistä muutoksista.
NL 17 -ehtoasiakirjassa leipäteksti on mustalla ja harmaalla fontilla ja otsikot, kuvat ja ala- reunan koristeviivat eri sinisen sävyillä. Ehtokohtien numerot on korostettu lihavoinnilla ja tummemmalla värillä. Taustatiedoissa viitatut kohdat on niin ikään korostettu tummemmalla värillä ja lihavoinnilla. Sekä NL 17 -ehdot että taustatiedot sisältävät kappalejakoja ja niiden yleisilme on melko selkeä. Otsikot on kirjoitettu isoilla kirjaimilla. Värivalinnat, korostukset ja otsikoinnit ovat ratkaisuja, jotka tukevat viestin välittämistä ja vähentävät tekstille usein tyypillistä puuromaisuutta. Teksti on kuitenkin raskasta ja informaatiotiheää, eikä juuri mah- dollista pikalukemista, jos sopimuksen lukija haluaisi nopeasti saada tietoonsa olennaiset asiat. NL 17 -ehdoissa oleva ohjelmistoja koskeva osio131 on mielestäni tyyppiesimerkki oi- keuskielen informaatiotiheydestä: kyse on verrattain lyhyestä tekstistä, joka sisältää paljon juridisia määritelmiä.
129 Tietoa yleisistä sopimusehdoista NL 17, Teknologiateollisuus ry 2018, s. 1.
130 Kyse on värillisestä kuvasta, jossa näkyy Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi, eli maat, joiden sisäisissä ja väli- sissä toimituksissa sopimusehdot on tarkoitettu käytettäviksi.
131 Yleiset sopimusehdot NL 17, Kohdat 5–7.
Sopimusehtojen käyttäjäystävällisyyttä voidaan lisätä yksinkertaisilla keinoilla. Esimerkiksi NL 17 -ehtoja voisi selkeyttää sisällyttämällä niihin selkeäkieliset yhteenvedot. Tämä tarkoit- taa sitä, että keskeisten ehtokohtien mukaan liitetään tiivistelmä,132 jotka esittävät ne ytimek- käästi ja yksinkertaisesti. Lausekkeen rinnalla ne vastaavat lukijoiden erilaisiin tietotarpeisiin, tukien seilailua ja sisällön ymmärtämistä.133 Toinen vaihtoehto on lisätä ehtoihin käyttäjäys- tävällisyyttä parantavia väliotsikoita, esimerkiksi FAQ-muodossa. Väliotsikot mahdollistavat tiedon löytymisen nopeammin. Tämän tutkielman ratkaisuosiossa esittelen prototyyppejä, joissa NL 17-ehtokohtien viereen on sijoitettu ymmärrettävyyttä helpottavia väliotsikoita.
NL-ehtojen taustatietojen tarkoituksena on lähinnä selostaa ehtoihin tehtyjä uudistuksia suh- teessa aiempaan versioon. Tarkoitus ei siis ole ensisijaisesti kertoa lisätietoja ja tulkintavih- jeitä ehdoista, paitsi jos ne ovat muuttuneet aiemmasta.134 Tästä huolimatta taustatiedot sisäl- tävät merkittävää tietoa ehtojen tulkinnasta. Taustatiedoissa ei kuitenkaan ole lisätietoja kai- kista ehtokohdista ja niiden tulkinnoista, vaan selitykset löytyvät ripotellen vanhempien NL- ehtoversioiden lisätietoliitteistä. Jos sopimusosapuoli haluaisi ennen sopimuksen tekemistä ymmärtää paremmin mihin sitoutuu, tulisi hänen etsiä käsiinsä mahdollisesti taustatiedot NL- ehtojen versioista 09 ja 01. Niiden saatavuus on myös huonompi.
NL 17 -ehdot sisältävät useita viittauksia myös ehtojen sisällä. Tiheät viittaukset tekevät teks- tistä vaikealukuisen ja voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä. Xxxxxxxx mukaan useita viittauksia käytettäessä juridisesta tekstistä voi muodostua ei-lineaarinen ”hyperteksti”, joka on tilankäy- töllisesti ekonominen mutta lukijalle raskas.135 NL 17 -ehtoja lukiessaan xxxxxx joutuukin use- aan otteeseen hyppelemään ehtokohtien välillä, koska kohdissa viitataan jatkuvasti toisiin kohtiin. Kohdissa on usein käytetty tarkentavia ilmaisuja, kuten esimerkiksi kohdan 17 vii- dennessä kappaleessa: ”Kohdan 16 mukaisen sopimussakon ja tämän kohdan 17 mukaisen
132 Selkeäkielisistä yhteenvedoista, väliotsikoista ja muista sopimusten käyttäjäystävällisyyttä parantavista kei- noista voi lukea lisää WorldCC:n sivuilta löytyvästä muotoilumallikirjastosta Contract Design Pattern Library: WorldCC, Xxxxxxxx Xxxxxxx and Xxxxxx Xxxxxx, Contract Design Pattern Library, xxxxx://xxxxxxxx-xx- xxxx.xxxxxxx.xxx (21.9.2021).
133 WorldCC, Xxxxxxxx Xxxxxxx & Xxxxxx Xxxxxx, Contract Design Pattern Library, xxxxx://xxxxxxxx-xx- xxxx.xxxxxxx.xxx (21.9.2021).
134 Esimerkiksi NL 17 -ehtoja koskevassa taustatiedoissa todetaan: ”Jäljempänä selostetaan kohtia, joissa uudet yleiset ehdot eroavat NL 09-ehdoista”. Vastaava toteamus löytyy myös NL 09 ehtoja koskevasta taustatietoliit- teestä.
135 Mattila 2017, s. 108.
rajoitetun korvauksen- -”.136 Lukija joutuu mielessään yhdistelemään ehtokohdat viittauksiin kokonaiskuvan hahmottamiseksi. NL 17 -ehdot tarvitsevat jonkin verran kielenhuoltotoimen- piteitä, mutta aina viittauksia ei voida välttää. Tällöin on hyväksyttävä se, että xxxxxx joutuu siirtymään ehtokohtien välillä saadakseen kokonaiskuvan ehtojen sisällöstä. Onneksi viittauk- sien vaikeaselkoisuuteen on olemassa käyttökelpoinen ratkaisu, nimittäin visualisointi. Visu- alisointi on kätevä tapa havainnollistaa asioiden välisiä yhteyksiä ja linkittää asioita toisiinsa.
NL 17 -ehdoista tarkasteltaviksi valikoituivat toimituslauseketta, toimitusta ja viivästystä sekä virhevastuuta koskevat ehdot. Tein ehtokohtien valinnan pitkälti informaatiomuotoilullisista lähtökohdista: valitsin ehdoista sellaiset, joista sai tuotettua uudelleenmuotoillun version sekä sanoin että kuvin. Valintaan luonnollisesti vaikutti myös ehtojen muuttamisen tarpeellisuus. Esimerkiksi WorldCC:n Most Negotiated Terms 2020 -listalla137 Delivery on sijalla 2 eniten kiistoja aiheuttavien ehtojen listassa. NL 09 -ehtojen taustatiedoissa myyjän virhevastuuta koskeva ehto on nimetty erääksi tärkeimmistä ehdoista NL-ehdoissa.138 Näkemykseni mu- kaan NL 17 -ehtoja on tarpeen muuttaa niin yleisen ulkoasun kuin yksittäisten ehtokohtien muotoilun osalta.
Näiden ehtokohtien lisäksi mielenkiintoni herättivät myös ne NL 17 -ehtojen kohdat, jotka koskivat vastuuta immateriaalioikeuksien loukkauksista. Kohtien 38–42 muotoilussa on useita vaikeaselkoisuutta aiheuttavia elementtejä, jotka voitaisiin poistaa informaatiomuotoi- lun keinoin. Kohtiin voitaisiin esimerkiksi lisätä otsikoita, poistaa viittauksia ja selkeyttää virkerakennetta. Myös näiden kohdalla on selkeä tarve käyttäjäystävällisempien versioiden luomiselle. Tutkielman sivumäärän puitteissa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta tarkastella näitä kohtia, koska jo pelkkä immateriaalioikeudellinen teoriaosuus olisi vienyt huomattavan osan sivumäärästä.
Seuraavissa osioissa analysoin NL 17 -ehtoja, ensimmäisenä tarkastelussa on toimituslause- ketta koskeva kohta 12.
136 Esimerkiksi kohdat 36 ja 37.
137 WorldCC, Most Negotiated Terms Report 2020.
138 Taustatietoa yleisistä sopimusehdoista NL 09, s. 3
5.2 Toimituslauseke
NL 17 -ehtoihin sisältyy seuraava toimituslauseketta koskeva kohta:
TOIMITUSLAUSEKE
Kohta 12.
Jos on sovittu toimitusehto, sitä tulkitaan sopimuksen solmimishetkellä voimassa olleiden IN- COTERMS®-tulkintasääntöjen mukaisesti. Jos toimituslauseketta ei ole erityisesti sovittu, toi- mitus tapahtuu vapaasti rahdinkuljettajalla (FCA) myyjän päättämään paikkaan.
Kohta 12 viittaa FCA INCOTERMS® - lausekkeeseen. Incoterms® on kokoelma kansainvä- lisessä tavarakaupassa tavallisimmin käytettävien toimituslausekkeiden (kauppasanojen) mää- ritelmiä. Kokoelmaa ylläpitää Kansainvälinen kauppakamari ICC.139 Kohta sisältää säännön toimitusehdon tulkinnasta ja (oletus)toimituslausekkeen siltä varalta, että osapuolet eivät ole sopineet toimituslausekkeesta.
NL 17 -ehtojen taustatiedoissa kerrotaan kohdan 12 sisällöstä seuraavalla tavalla:
FCA INCOTERMS® merkitsee, että myyjän tulee luovuttaa Tuote rahdinkuljettajalle tai muulle ostajan valitsemalle taholle myyjän toimipaikassa tai muussa ilmoitetussa paikassa. Jos ilmoitettu paikka on myyjän toimitilat, luovuttaminen on toteutunut, kun Tuote on lastattu ostajan käyttöön antamaan kuljetusvälineeseen. Muissa tapauksissa luovuttaminen on tapahtunut, kun Xxxxx on sovi- tussa paikassa annettu rahdinkuljettajan tai muun ostajan nimeämän tahon käyttöön myyjän kulje- tusvälineellä valmiina purettavaksi.
Kuten edellä todettiin, viittaukset voivat haitata tekstin luettavuutta. Kuten yllä olevasta ot- teesta voimme huomata, NL 17 -ehdot viittaavat edelleen Incoterms- toimituslausekkeisiin, eli toiseen lausekekokoelmaan.140 Lisäksi taustatiedot sisältävät tietoa ehtokohtiin tehdyistä vii- meisimmistä muutoksista aiempaan versioon nähden.
139 Incoterms ® 2020 by the International Chamber of Commerce (ICC), ICC rules for the use of domestic and international trade terms, 2019.
140 Ks. esim. Incoterms käyttäjän käsikirja 2020.
Oikeuskielelle on ominaista laaja passiivin käyttö.141 Kohdassa 12 todetaankin ”on sovittu”, eikä ”Jos osapuolet ovat sopineet” tai ”Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet”. Tekstin luettavuutta voidaan parantaa luopumalla turhista passiivilauseista ja puhumalla toimijoista niiden nimillä. Tekstissä todetaan ”-- toimitus tapahtuu vapaasti rahdinkuljettajalla (FCA) myyjän päättämään paikkaan.” Teksti olisi selvempi, jos siinä lukisi ”myyjän päättämässä paikassa”. NL 17 -ehto- jen ruotsinkielisessä versiossa asia on ilmaistu seuraavalla tavalla: ” Har leveransklausul avta- lats, ska den tolkas i enlighet med vid avtalets ingående gällande INCOTERMS®. Har ingen leveransklausul särskilt avtalats, ska leverans ske Fritt Fraktföraren (FCA) på den plats säljaren bestämmer.” Ruotsinkielisessä versiossa todetaan toimituksen tapahtuvan myyjän päättämässä paikassa. Ilmaisu on selkeämpi kuin suomenkielisessä versiossa. Kohtaa tulisi muuttaa tältä osin vastaamaan ruotsinkielistä versiota ja myös Incoterms® FCA-määrittelyä. Ruotsinkieli- sessä versiossa käytetään kahteen kertaan termiä ”leveransklausul”. Suomenkielisessä versi- ossa käytetään ensin sanaa toimitusehto ja sitten toimituslauseke, mikä voi luoda kuvan mer- kityksen muuttumisesta.142 Suomenkielistä ehtokohtaa tulisi myös tältä osin muuttaa vastaa- maan ruotsinkielistä versiota.
Incoterms® 2020 käyttäjän käsikirjan mukaan FCA-lauseke tarkoittaa, että myyjä toimittaa tavaran luovuttamalla sen ostajan nimeämälle rahdinkuljettajalle tai muulle henkilölle myyjän tiloissa tai muussa nimetyssä paikassa. Myyjä kantaa kustannukset ja riskin tähän asti.143 Tä- mäm NL 17 -ehdoissa viitatun oletustoimituslausekkeen mukaan myyjän vastuu kustannuk- sista ja riskeistä voi päättyä eri vaiheissa riippuen sovitusta toimituspaikasta. Jos luovutus ta- pahtuu myyjän tiloissa, on myyjän lastattava tavara ostajan järjestämään kuljetusvälineeseen. Myyjä kantaa siis riskin ja kustannukset tästä toimenpiteestä. Jos taas luovutus rahdinkuljetta- jalle tapahtuu myyjän toimitilojen ulkopuolella, toimitus tapahtuu, kun tavara asetetaan ostajan nimeämän rahdinkuljettajan tai muun henkilön käytettäväksi myyjän kuljetusvälineessä osta- jan purettavaksi.144 Vaikka osapuolet käytännössä usein sopivat toimitusehdoista ja -lausek- keista yksilöllisessä sopimuksessa, käy NL 17 -ehtojen toimituslauseke hyvin visualisointiesi- merkiksi. Toimituslausekkeesta tehty prototyyppi löytyy jäljempänä osiosta 6.1.
141 Mattila 2017, s. 142.
142 Xxxxxxx 2017, s. 98
143 Railas 2020, s. 264.
144 Railas 2020, s. 266.
5.3 Toimituksen viivästyminen
Myyjän velvollisuus on luovuttaa tavara ajoissa. Ostajan velvollisuus on puolestaan maksaa hinta sopimuksen edellyttämällä tavalla sekä toimituksen vastaanottaminen. Näitä myyjän ja ostajan velvollisuuksia luonnehditaan usein osapuolten päävelvoitteiksi kauppasopimuk- sessa.145 Luovutuksen ajankohta on ratkaiseva arvioitaessa, onko myyjä viivästynyt. Jos myyjä ei luovuta tavaraa ajoissa, on käsillä sopimusrikkomus, toimitusviivästys. Käsitteenä viivästys kattaa sekä sellaiset tilanteet, joissa tavara luovutetaan liian myöhään, että sellaiset tilanteet, joissa tavaraa ei ylipäätäänkään luovuteta (suorituksen täyttämättä jättäminen).146
NL 17 -ehtojen kohdat 13–15 koskevat toimitusaikaa, viivästyksen ilmoittamista ja toimitus- ajan pidentämistä:
13. Jos osapuolet ovat tietyn toimitusajankohdan sijaan sopineet ajanjaksosta, jonka kuluessa toimituk- sen tulee tapahtua, se alkaa sopimuksen solmimisesta.
14. Myyjän todetessa, ettei hän pysty toimittamaan sovittuun aikaan tai että toimitus hänen syystään to- dennäköisesti viivästyy, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä kirjallisesti ostajalle. Viivästyksen syy sekä mahdollisuuksien mukaan todennäköinen toimituspäivä on samalla ilmoitettava. Mikäli myyjä ei tätä ilmoitusta tee, hänen on kohdista 16 ja 17 riippumatta korvattava ostajalle ne kulut, jotka aiheutui- vat ilmoittamatta jättämisestä ja jotka ostaja olisi ilmoituksen saatuaan voinut välttää.
15. Toimitusaikaa tulee pidentää olosuhteisiin nähden kohtuullisesti, jos toimitus viivästyy jostakin seu- raavista syistä:
– xxxxxxx xxxxxxxxx tai laiminlyönti tai
– myyjä on keskeyttänyt sopimuksen toteuttamisen kohdan 21 toisen kappaleen mukaisesti tai
– muu ostajan vastuulla oleva seikka tai
– seikka, joka muodostaa kohdan 45 mukaisen ylivoimaisen esteen.
Toimitusaikaa tulee pidentää siinäkin tapauksessa, että viivästyksen syy ilmaantuu alun perin sovitun toimitusajan umpeutumisen jälkeen.
NL 17 -ehtojen kohdat 16 ja 17 koskevat puolestaan sopimussakkoa ja vahingonkorvausta
145 Sandvik & Sisula-Tulokas 2013, s. 83, 85, 87. Sandvik ja Sisula-Tulokas kertovat osapuolten velvollisuuksista CISG:n mukaisesti
146 Sandvik & Sisula-Tulokas 2013, s. 83, 88.
toimitusviivästyksessä:
16. Mikäli myyjä ei toimita Tuotetta ajallaan, ostajalla on oikeus sopimussakkoon siitä ajankohdasta lähtien, jona toimituksen olisi pitänyt tapahtua.
Sopimussakko on 1 % sovitusta kauppahinnasta jokaiselta alkavalta viivästysviikolta. Mikäli vain osa toimituksesta on viivästynyt, lasketaan sopimussakko sen toimitusosuuden arvosta, jota viiväs- tyksen vuoksi ei voida ottaa käyttöön.
Sopimussakko on enintään 10 % laskuperusteena olevan toimitusosuuden arvosta.
Sopimussakko erääntyy maksettavaksi ostajan sitä kirjallisesti vaatiessa, kuitenkin aikaisintaan koko toimituksen täytyttyä tai ajankohtana, jona sopimus on purettu kohdan 17 mukaisesti.
Ostaja menettää oikeutensa sopimussakkoon, ellei esitä sitä koskevaa kirjallista vaatimusta kuuden kuukauden kuluessa ajankohdasta, jona toimituksen olisi pitänyt tapahtua.
17. Mikäli viivästys on niin pitkä, että ostajalla on oikeus kohdan 16 mukaisen sopimussakon enim- mäismäärään, eikä toimitusta vieläkään tapahdu, ostaja voi kirjallisesti vaatia myyjältä toimitusta viimeisen ja kohtuullisen, vähintään yhden viikon pituisen lisäajan kuluessa.
Jos myyjä ilman ostajan vastuulla olevaa syytä ei täytä velvollisuuttaan tässä lisäajassa, ostaja voi kirjallisesti purkaa sopimuksen toimituksen siltä osalta, jota viivästyksen vuoksi ei ole voitu ottaa käyttöön.
Purkaessaan sopimuksen ostajalla on oikeus vaatia korvausta viivästyksen aiheuttamasta vahingosta sen ylittäessä kohdan 16 mukaisen viivästyssakon enimmäismäärän. Korvauksen määrä saa olla enintään 10 % purun kohteena olevan toimitusosuuden arvosta.
Mikäli ennalta on selvästi nähtävissä toimituksen viivästyvän niin, että ostajalle syntyy oikeus saada kohdan 16 mukaisen sopimussakon enimmäismäärä, ostaja voi myös purkaa kaupan. Tällaisessa tapauksessa ostajalla on oikeus sekä sopimussakon enimmäismäärään että tämän kohdan kolman- nen kappaleen mukaiseen vahingonkorvaukseen.
Kohdan 16 mukaisen sopimussakon ja tämän kohdan 17 mukaisen rajoitetun korvauksen lisäksi ostaja ei voi vaatia muuta hyvitystä viivästyksen perusteella.
NL-ehtojen sopimussakkoa koskeva kohta on useamman kerran aiheuttanut tulkintaongel- mia. Turun hovioikeuden ratkaisemassa tapauksessa147 yritys oli reklamoinut katselmuksessa havaitsemistaan puutteista, mutta ei ollut NL 01 -ehtojen mukaisessa kuuden kuukauden mää- räajassa vaatinut sopimussakkoa. Siksi viivästyssakkoa ei tuomittu maksettavaksi.
147 Turun HO 02.03.2011 428. Yritysten välisessä henkilönostimen prototyypin tilaussopimuksessa tuli noudattaa ensisijaisesti tilausvahvistuksessa sovittuja yleisiä sopimusehtoja NL 01 ja muutoin soveltaa kauppalain säännök- siä. Sopimussakkoa oli kirjallisesti vaadittu maksettavaksi yli kuusi kuukautta siitä ajankohdasta, jona toimituk- sen olisi tullut tapahtua. Vaikka katselmuksessa havaituista puutteista oli reklamoitu jo aiemmin, ei asiassa ilmen- nyt, että sopimussakkoa olisi vaadittu maksettavaksi vaaditussa ajassa. Viivästyssakkoa ei tullut tuomita makset- tavaksi.
Välimiesoikeudessa käsitellyssä tapauksessa148 puolestaan oli kyse siitä, että ostajan huomau- tuksia ei voitu pitää NL 85 -ehdoissa tarkoitettuina sopimussakkoa koskevina vaatimuksina. Siksi välimiesoikeus hylkäsi ostajan vaatimuksen. Välimiesoikeudessa käsitellyssä tapauk- sessa ostaja menetti maksamansa lähes 1,5 miljoonan kruunun ennakon, joutui maksamaan vahingonkorvauksena runsaat 0,5 miljoonaa kruunua sekä pääosan välimiesmenettelyku- luista.
Nämä kaksi oikeustapausta ilmentävät sitä, että jos vakioehdoista on sovittu, tulee niitä myös noudattaa. Tapaukset kiteyttävät hyvin sen, että sopimusosapuolten kannattaa olla hyvin sel- villä sopimusehtojen sisällöstä. Väärinymmärrykset voivat käydä kalliiksi. Pelkkä osapuolten erikseen solmima sopimus ei kerro kaikkia osapuolten välisen suhteen pelisääntöjä. Joskus yksittäiset sanavalinnatkin voivat olla. keskeisiä, kuten edellä mainituissa tapauksissa. Toi- saalta myöskin ilman vakioehtoja toimiessa voi ilmetä tulkintaongelmia ja epäselvyyksiä. Jos osapuolet ovat tehneet aukollisen sopimuksen ja loput ehdot jätetty esimerkiksi kansainväli- sen kauppalain varaan, voi tämä johtaa vielä tulkinnanvaraisempaan tilanteeseen. Monesti vakioehdot ovatkin paikallaan osapuolten välistä sopimusta täydentämässä.
Purkaminen on sopimusrikkomuksen äärimmäisin seuraamus. Mikäli myyjän sopimusrikko- mus on olennainen, voi ostaja purkaa sopimuksen ja vaatia korvausta syntyneistä vahingoista. Purkutilanteessa osapuolet palauttavat tehdyt suoritukset, eli ostaja palauttaa ostetun tavaran ja myyjä kauppahinnan. Kumpikin osapuoli voi vaatia purkua vastapuolen tehtyä olennaisen sopimusrikkomuksen. Purku tulee kyseeseen niin viivästyksen kuin virheenkin yhteydessä.149 Kansainvälisen kauppalain 47(2) artikla koskee myyjän viivästystä ja ostajan oikeutta sopi- muksen purkamiseen. Olennainen viivästys luo ostajalle oikeuden kaupan purkamiseen. Jos ostaja purkaa sopimuksen pelkän olennaisen viivästyksen perusteella antamatta lisäaikaa, on tällöin kuitenkin riski siitä, että tuomioistuin katsoo myöhemmin, ettei viivästys ollutkaan olennainen ja ostaja syyllistyikin itse sopimusrikkomukseen purkamalla kaupan oikeudetto- masti. Lisäajan antaminen ja sen loppuun kuluminen tekevät viivästyksestä varmuudella pur- kamiseen oikeuttavan sopimusrikkomuksen.150 NL 17 -ehdoissa lisäajan antaminen kirjalli- sesti on asetettu nimenomaan purkuoikeuden edellytykseksi. NL 17 -ehtojen viivästykseen
148 Xxxxxxxx, X. Affärsjuridik Nr 1, mars 1999, s. 3.
149 Sandvik & Sisula-Tulokas 2013, s. 131.
150 Sandvik & Sisula-Tulokas 2013, s. 126.
liittyvät kohdat sisältävät monta osapuolten kannalta olennaista asiaa, joita on tarpeen koros- taa informaatiomuotoilun keinoin. Kuten oikeustapauksista kävi ilmi, sopimusosapuolet eivät aina välttämättä havaitse ehtoihin sisältyvien toimintavaatimuksien oikeaa sisältöä, ja tämä voi johtaa ikäviin seuraamuksiin.
5.4 Virhevastuu
Sopimuksenmukaisen tavaran luovuttaminen on yksi myyjän päävelvollisuuksista kauppaso- pimuksessa. Virheen käsite ja kysymys myyjän vastuun perustavasta tavaran virheestä ovat tulkintakysymyksiä.151 NL 17 -ehtojen myyjän virhevastuu koskee Tuotteen suunnittelusta, materiaaleista tai valmistuksesta johtuvia alkuperäisiä virheitä. NL 17 -ehtojen kohdat 24–37 koskevat virhevastuuta. Nämä kohdat sijaitsevat otsikon ’Vastuu virheistä’ alla. Kohdat sisäl- tävät myös ostajan reklamaatiovelvollisuuden ja oikeudet virhetilanteessa. NL-ehtojen myy- jän virhevastuuta koskevat kohdat ovat keskeisen luonteensa vuoksi olleet laajan keskustelun ja muutostyön kohteena.152
NL 17 -ehtojen kohdassa 24 (Vastuu virheistä) todetaan seuraavasti:
Myyjä sitoutuu jäljempänä kohdissa 25–36 mainitun mukaisesti korjaamalla tai vaihtamalla poistamaan kaikki suunnittelusta, materiaaleista tai valmistuksesta johtuvat Tuotteen vir- heet.
Jos myyjä vastaa viasta, hän vastaa myös vian Tuotteelle aiheuttamasta vahingosta.
Myyjän vastuu ei koske virheitä, jotka aiheutuvat ostajan luovuttamasta materiaalista tai ostajan osoittamasta tai yksilöimästä rakenneratkaisusta.
Xxxxx-Xxxxxxx (2014) on tarkastellut kyseistä kohtaa vastaavaa NL 09 -ehtojen kohtaa 21, nostaen esille virheen ja vian käyttämisen toistensa synonyymeinä, vaikka ne eivät sitä oi- keuskielessä ole. Tiivistetysti oikeuskielessä virhe tarkoittaa poikkeamaa sovitusta ja vika toi- mimattomuutta tai epätäydellisyyttä. Ne ovat kausaalisuhteessa toisiinsa, sillä vika voi johtua
151 Sandvik & Sisula-Tulokas 2013, s. 99.
152 Ks. tarkemmin Taustatietoja yleisistä sopimusehdoista NL 09.
virheestä.153 Sama ongelmallinen termien käyttö on siirtynyt ehtojen uudempaan versioon NL 17 -ehtoihin. Xxxxx-Xxxxxxx esitti vertailupohjana kansainvälisen kauppalain 35 artiklan eng- lanninkielistä alkuperäistekstiä, jossa käytetään termejä non-conformity tai lack of conformity virheestä. Non-conformity sananmukaisesti kertoo, että jokin ei ole odotetun, edellytetyn tai sovitun mukaista. Salmi-Tolosen mukaan suomesta englantiin käännetyissä oikeudellisissa teksteissä käytetään usein defect -termiä vikaa tarkoitettaessa, termi viittaa paremminkin vi- kaan, koska sen merkitys yleiskielessä on, että jokin on epätäydellinen tai viallinen eikä toimi tai näytä siltä kuin toimiva virheetön tuote. Kansainvälisen kauppalain englanninkielinen ver- sio ei käytä defect sanaa. Termiä defect käytetään myös NL 09 ja NL 17 -ehtojen englannin- kielisissä versioissa vastaamaan merkityssisällöltään erilaisia sanoja vika ja virhe. 154
Sama ongelmallisuus termien käytössä jatkuu NL 17 -ehtojen kohdassa 29:
--Tällöin myyjä on täyttänyt velvollisuutensa vian osalta toimittamalla ostajalle korjatun tai uuden osan.
NL 17 -ehtojen kohdissa 24–37 käytetään vaihdellen sanaa virhe, vika ja viallinen. Näitä koh- tia voitaisiin muotoilla siten, että nämä termien käyttöön liittyvät ongelmallisuudet poistettai- siin ja käytettäisiin johdonmukaisesti vain yhtä termiä kuvaamaan tuotteen virhettä tai vialli- suutta. NL 17 -ehdoissa säännellään myös virhevastuun kestoa. NL 09 -ehtojen taustatiedoissa myyjän virhevastuu koskee tuotteen suunnittelusta, materiaaleista tai valmistuksesta johtuvia alkuperäisiä virheitä.155
Virhevastuun kestoa kuvaavat NL 17 -ehtojen kohdat 26, 27, 36 ja 37:
153 Salmi-Tolonen 2014, s. 325–331.
154 Xxxxx Xxxxxxx 2014, s. 328.
155 Ks. Taustatietoja yleisistä sopimusehdoista NL 09, Teknologiateollisuus ry.
26. Myyjä vastaa vain niistä virheistä, jotka ilmenevät yhden vuoden kuluessa toimituksesta. Jos Tuotteen käyttörasitus on sovittua suurempi, takuuaika lyhenee vastaavasti.
27. Kohdan 24 mukaisen vaihdon tai korjauksen yhteydessä myyjä vastaa vaihto-osista ja korja- tuista osista kuten alkuperäisestä Tuotteesta yhden vuoden ajan. Tuotteen muulta osalta kohdan 26 mukaista vastuuaikaa pidennetään vain ajanjaksolla, jonka aikana Xxxxxxxx ei myyjän vastuulla olevan virheen vuoksi voitu käyttää.
36. Siitä huolimatta, mitä kohdissa 24–35 on sanottu, myyjä ei vastaa Tuotteen missään osassa esiintyvästä virheestä pitempään kuin vuoden kohdan 26 ensimmäisessä virkkeessä mainitun al- kuperäisen vastuuajan päättymisestä tai osapuolten sopiman muun vastuuajan päättymisestä.
37. Myyjä ei vastaa virheistä muilta osin kuin mitä kohdissa 24–36 on määrätty.
Kyseisten kohtien summana muodostuu myyjän virhevastuun maksimiajaksi yhteensä 2 vuotta. 2 vuoden maksimiaikaa ei kuitenkaan ilmaista suoraan missään ehtokohdassa, vaan se näkyy ripotellen edellä mainituissa ehtokohdissa. Myyjän virhevastuun kokonaiskestoa olisi hyvä selventää, koska osapuoli ei välttämättä NL 17 -ehtoja lukiessaan ymmärrä useampien kohtien muodostamaa kokonaiskuvaa, vaan ymmärtää ne ikään kuin irrallisina palasina. Käyt- täjäystävällisyyttä voitaisiin lisätä ilmaisemalla myyjän virhevastuun kestoa visualisoinnin kautta tai kiteyttämällä asia tekstin tasolla suoraan, todeten että virhevastuu voi kestää mak- simissaan 2 vuotta. Kohdissa puhutaan vaihtelevasti ”virhevastuusta” ja ”takuusta”. Myös NL 09 taustatiedoissa käytetään useassa kohtaa takuu -sanaa.156 Virhevastuulla viitataan oikeus- kielessä lainsäädännöstä johtuvaan vastuuseen, kun taas takuulla tarkoitetaan sopimuksella sovittua vastuuta. NL 17 -ehtojen kohtien muotoilussa olisi hyvä valita toinen näistä ilmai- suista ja käyttää sitä johdonmukaisesti.
156 Ks. Taustatietoja yleisistä sopimusehdoista NL 09, Teknologiateollisuus ry.
6 PROTOTYYPIT
6.1 Toimituslauseke
Osiossa 5.2 esiteltiin NL 17 -ehtojen toimituslauseketta koskeva kohta. Kohta 12 on ilmaistu melko käyttäjäystävällisesti, vaikka siinä ei avatakaan tarkemmin FCA-lausekkeen sisältöä. Ehtokohdan muotoilua voidaan muuttaa käyttäjäystävällisemmäksi lisäämällä väliotsikoita ehtokohdan viereen seuraavalla tavalla:
Väliotsikoiden tarkoitus on muun ohessa nopeuttaa yleiskuvan muodostamista asiakirjasta. Ehtokohta on melko lyhyt, joten väliotsikot riittävät, eikä yhteenvetoja ole tarpeen käyttää. Tekstin muotoilemisesta huolimatta Incoterms® FCA-toimituslausekkeen sisältö voi olla vai- kea hahmottaa. Jos sopimusosapuolet eivät ole sopineet NL 17 -ehdoista poikkeavalla tavalla toimituslausekkeesta, toimitukseen sovelletaan NL 17 -ehtojen mukaisesti FCA – Free Car- rier -vapaasti rahdinkuljettajalla lauseketta. FCA-lausekkeen mukainen toimitus on Incoterms
-tulkintasäännöissä määritelty sen mukaan, missä luovutus rahdinkuljettajalle tapahtuu. Jos luovutus tapahtuu myyjän tiloissa, on myyjän lastattava tavara ostajan järjestämään kuljetus- välineeseen. Myyjä kantaa riskin ja kustannukset tästä toimenpiteestä. Jos taas luovutus rah- dinkuljettajalle tapahtuu myyjän toimitilojen ulkopuolella, toimitus tapahtuu, kun tavara ase- tetetaan ostajan nimeämän rahdinkuljettajan tai muun henkilön käytettäväksi myyjän
kuljetusvälineessä ostajan purettavaksi.157 FCA-lausekkeen mukaan riskin siirtymisvaihe voi olla eri, riippuen sovitusta toimituspaikasta.
Seuraavaksi esittelen toimituslauseketta koskevan visualisoidun prototyypin:
Kohta 12. Toimituslauseke
FCA Incoterms® - kaksi vaihtoehtoista toimituspaikkaa
Vaaranvastuu siirtyy
myyjältä ostajalle.
Toimitus tapahtuu, kun ta-
vara on ostajan nimeämän rahdinkuljettajan tai muun henkilön käytettävissä ja valmiina purettaviksi myy- jän kuljetusvälineestä sovi- tussa paikassa.
B. FCA-toimitus myyjän tilojen ulkopuolella
Vaaranvastuu siirtyy
myyjältä ostajalle.
Toimitus tapahtuu, kun
myyjä lastaa tavaran osta- jan kuljetusvälineeseen myyjän tiloissa.
A. FCA-toimitus myyjän tiloissa
Tämä prototyyppi ilmentää useamman ehtokohdan tärkeimpiä asioita: milloin toimitus tapah- tuu ja milloin vaaranvastuu siirtyy myyjältä ostajalle. Kuvassa on huomioitu FCA-lausekkeen sisältämät kaksi vaihtoehtoista luovutuspaikkaa, jotka vaikuttavat vaaranvastuun siirtymisen ajankohtaan. Visualisointivaihtoehtoja punnitessa tärkeää on pysyä kohtuudessa ja selkey- dessä, koska kuvien tarkoitus on tukea ja helpottaa ehdon sisällön ymmärtämistä, eikä tehdä siitä työläämpää. Sen vuoksi yksinkertaiset kuvitukset toimivat parhaiten.
157 Railas 2020, s. 266.
6.2 Toimituksen viivästyminen
Tässä osiossa esittelen toimitusta ja viivästystä koskevat väliotsikoidut prototyypit. Kuten edellä analyysiosiossa todettiin, sopimusehtoja voidaan selkeyttää väliotsikoiden avulla lait- tamalla keskeisiin kohtiin niiden löytämistä helpottava yksinkertainen FAQ-väliotsikko.158 Prototyyppi on tehty NL 17 -ehtojen toimitus ja viivästys -osiosta:
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..><.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
158 Selkokielisistä lausekeyhteenvedoista, FAQ-muotoisista väliotsikoista ja muista sopimusten käyttäjäystävälli- syyttä parantavista keinoista voi lukea lisää WorldCC:n sivuilta löytyvästä Contract Design Pattern Librarystä: WorldCC, Xxxxxxxx Xxxxxxx & Xxxxxx Xxxxxx, Contract Design Pattern Library, xxxxx://xxxxxxxx-xx- xxxx.xxxxxxx.xxx (21.9.2021).
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..><.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..><.. image(Kuva, joka sisältää kohteen pöytä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Kuten voimme prototyypin perusteella havaita, väliotsikoiden lisääminen muuttaa asiakirjan ulkoasua suuresti, vaikka ehtokohtien sisältöön ei puututakaan. Otsikoiden kysymysten avulla sopimusehdoista löytää jo muutamalla silmäyksellä pääasiat. Väliotsikoiden lisäämisen li- säksi myös aihealueen pääotsikkoa on muutettu hieman. Aiempi otsikko oli muodossa ”Toi- mitusaika. Viivästys” ja nyt se on muodossa ”Toimitusaika ja viivästys”. Muutokset on tehty käyttäjäystävällisyyttä ja asiakirjan esteettisyyttä ajatellen. Lisäksi on lisätty otsikot Myyjän viivästys ja Ostajan viivästys erottelemaan isompia aihekokonaisuuksia.
Otsikoinnin lisäksi on myös muita vaihtoehtoisia tapoja selkeyttää sopimusehtojen rakennetta ja ulkoasua. Tekstiä voidaan muokata selkeämmäksi korostamalla osapuolten kannalta olen- naisia ehtokohtia, joissa on väärinymmärryksen riski. Toimituksen viivästystä käsittelevässä sopimusehdossa olennaista on korostaa kummankin osapuolen oikeuksia ja velvollisuuksia. Myyjän tulee suorittaa toimitus oikea-aikaisesti ja ostajan tulee maksaa kauppahinta. Viiväs- tystilanteessa myyjän tulee ilmoittaa viivästyksestä NL-ehtojen määrittelemässä ajassa eli vii- pymättä ja kirjallisesti halutessaan purkaa sopimuksen, ja ostajan velvollisuus on antaa
lisäaika toimituksen tekemiselle viivästyksen pitkittyessä. Myös ostajalla on ilmoitusvelvol- lisuus, mikäli tavaran vastaanotto todennäköisesti viivästyy. Korostaminen voidaan tehdä useammalla eri tavalla, esimerkiksi tekstin lihavoimisella, värien kontrasteilla ja visualisoin- neilla. Visualisoinnit ovat omiaan nostamaan esille tärkeimpiä ehtokohtia sopimuksesta. Tällä tavoin lukijan huomio saadaan kiinnittymään olennaisiin asioihin. Olen luonut toimitusvii- västyksestä useampia prototyyppejä, joiden tarkoitus on kiinnittää lukijan huomio olennaisiin kohtiin. Prototyypit havainnollistavat myyjän viivästymisen jatkumista, lisäajan antamista ja ostajan toimintamahdollisuuksia myyjän viivästyksen jatkuessa:
Seuraavaksi vaihtoehtoinen kuva samoista ehdoista:
Viivästyksestä aiheutuvan sakon ja vahingonkorvauksen määrää voidaan havainnollistaa seu- raavalla kuviolla:
Ostaja | Sak yhd voi pur | ko ja va essä kaa | hingon | korvaus | |||||||
sopim sakon vahing | uksen ja lisäksi onkorva | vaatia usta | |||||||||
Toimituksen viivästyksen seuraamukset - sakon ja vahingonkorvauksen määrä NL 17 -ehdoissa (kohdat 16 ja 17)
30
25
20
15
10
5
0
0
1
2
3
4
5
6
7 8
9 10 11 12
AIKA (VKO)
Sopimussakko Vahingonkorvaus
Ostajan on annettava kirjallisesti vähintään 1 viikon mittainen, kohtuullinen lisäaika
SAKKO JA VAHINGONKORVAUS (%)
Kuvan 9 prototyyppi selkeyttää NL 17 -ehtojen kohtien 16 ja 17 sisältöä. Aikajanalla näkyvät vaaka-akselilla kuluvat viikot ja pystyakselilla kertyvän korvauksen määrä. Sopimussakko näkyy vaaleanharmaana värinä janalla ja vahingonkorvaus tummemman harmaana värinä. Sopimussakko on 1 % sovitusta kauppahinnasta jokaiselta alkavalta viivästysviikolta ja se voi olla määrältään enintään 10 %. Mikäli viivästys on niin pitkä, että ostajalla on oikeus sopimussakon enimmäismäärään, eikä toimitusta vieläkään tapahdu, ostaja voi kirjallisesti vaatia myyjältä toimitusta viimeisen ja kohtuullisen, vähintään yhden viikon pituisen lisäajan kuluessa. Jos myyjä ilman ostajan vastuulla olevaa syytä ei täytä velvollisuuttaan tässä lisä- ajassa, ostaja voi kirjallisesti purkaa sopimuksen toimituksen siltä osalta, jota viivästyksen
159 Haapio 2014, s. 125.
vuoksi ei ole voitu ottaa käyttöön. Purkaessaan sopimuksen ostajalla on oikeus vaatia kor- vausta viivästyksen aiheuttamasta vahingosta sen ylittäessä viivästyssakon enimmäismäärän.
Kuva selventää sopimussakon määrän lisäksi myös purkutilanteeseen liittyvää ostajan vel- vollisuutta antaa kirjallisesti kohtuullinen, vähintään yhden viikon lisäaika myyjälle toimi- tuksen suorittamiseksi.160 Lopussa korvaussumma ei enää prosentuaalisesti kohoa. Viivästys- sakko mukaan lukien korvausta voi kertyä maksimissaan 20 % toimituksen hinnasta. Kohtaan 17 voitaisiin ehtoja tarkistettaessa lisätä lause: ”Lisäajan antaminen kirjallisesti on purkuoi- keuden edellytys. Mikäli ostaja ei anna lisäaikaa kirjallisesti, ei purkuoikeutta ole”. Tällä het- kellä asia ilmenee NL 17 -ehtojen taustatiedoista.
6.3 Virhevastuu
Tässä osiossa esittelen NL 17 -ehtojen mukaista myyjän virhevastuuta käsittelevät prototyy- pit. NL 17 -ehtojen mukainen myyjän virhevastuu kestää lähtökohtaisesti yhden vuoden ja maksimissaan 2 vuotta. NL-ehdoissa ei missään kohdin mainita 2 vuoden maksimiaikaa ni- menomaisesti, vaan ripotellusti kohdissa 26, 27, 36 ja 37. Vastuu päättyy lopullisesti, kun alkuperäisestä toimituksesta on kulunut kaksi vuotta, paitsi jos myyjä on myöntänyt Tuot- teelle pidemmän vastuu- tai takuuajan.
Kuvien 10–12 prototyypit havainnollistavat myyjän virhevastuun kokonaiskestoa virheellistä osaa korjattaessa tai vaihdettaessa. Jos laitteessa ilmenee esimerkiksi suunnittelusta johtuva virhe ennen myyjän vastuuajan päättymistä ja virheellinen osa vaihdetaan, päättyy myyjän vastuu vaihdetusta osasta vuoden päästä osan vaihtamisesta. Xxxxxxxxxx on kuitenkin kaksi vuotta toimituksesta. Esimerkiksi jos laitteen toimituspäivä on 1.1.2020 ja laitteen x osa vi- kaantuu ja se vaihdetaan 30.12.2020, päättyy myyjän vastuu laitteesta muun kuin vikaantu- neen osan kohdalta 31.12.2020 ja viallisen tilalle vaihdetun osan osalta 29.12.2021.
Prototyyppi tekee selväksi sen, että myyjän virhevastuu päättyy 2 vuoden kuluttua
160 Velvollisuus lisäajan antamiseen koskee vain purkutilanteita: lisäaikaa ei ole velvollisuutta antaa, ellei ostaja halua purkaa sopimusta.
toimituksesta, vaikka tuote tai sen osa olisi jouduttu vaihtamaan useamman kerran, ja piden- netty vastuuaika olisi vielä ”kesken”. Vaihdetun osan vikaantuminen 2 vuoden jälkeen toimi- tuksesta ei ole enää myyjän vastuulla NL 17 -ehtojen mukaan.
Kuvassa 10 on kyse tilanteesta, jossa virhe korjataan vastuuaikana:
Kuvassa 11 on kyse tilanteesta, jossa virheestä aiheutuu käyttökatkos:
Kuvassa 12 on kyse toistuvista virheistä:
Aikajana kuvaa myyjän virhevastuun kestoa. Myyjän vastuu alkuperäisistä virheistä kestää enintään vuoden toimituksesta. Mikäli vuoden aikana jokin tuotteen osa vikaantuu, koskee sen tilalle vaihdettua tai korjattua osaa yhden vuoden vastuuaika osan vaihtamisesta tai kor- jaamisesta lähtien. Näin ollen myyjän virhevastuu voi kestää yli yhden vuoden. Ikuisten vas- tuuaikojen välttämiseksi NL 17 -ehdoissa on asetettu kahden vuoden maksimivastuuaika. Jos tuote vikaantuu kahden vuoden jälkeen, ei myyjä ole enää vastuussa virheessä.
Ostajan velvollisuuksia ja toimintamahdollisuuksia pitkittyneessä virhetilanteessa voidaan havainnollistaa seuraavalla prototyypillä:
Prototyyppi ilmentää ostajan toimintavelvollisuuksia ja -mahdollisuuksia virhetilanteen huo- maamisesta siihen hetkeen, kun virhetilanne pitkittyy myyjän laiminlyönnin vuoksi ja tilanne olisi saatava ratkaistua. Tällaisessa tilanteessa ostajalla on kolme vaihtoehtoa: hän voi tehdä tai teettää tarvittavat toimenpiteet virheen poistamiseksi myyjän kustannuksella ja riskillä, vaatia kauppahinnan alentamista enintään 20 % tai mikäli virhe on olennainen purkaa
sopimuksen kirjallisella ilmoituksella.
Prototyyppiin on lisätty viimeisen laatikon alalaitaan huomio ”Lue tarkemmat tiedot virhe- vastuuta koskevista NL 17 -ehtojen kohdista 28 ja 35”, jotta lukija ymmärtää lukea myös varsinaisen ehtokohdan, joka ilmaisee velvollisuudet ja oikeudet tarkemmin. Prototyyppeihin ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa auki tekstiä samassa laajuudessa kuin varsinaisissa eh- doissa, sillä niiden tarkoitus on esittää tieto nopeammin omaksuttavasti. Kun sopimuksen lu- kija katsoo ensin prototyyppiä, hänen on helpompi ymmärtää myös tekstisisältö, koska hän on tutustunut ensin helpommin ymmärrettävään versioon asiasta.
Kuten todettu, prototyyppi koskee ostajan näkökulmaa ja toimintamahdollisuuksia. Vastaavia kuvia voidaan tehdä kummankin sopimuspuolen velvollisuuksia havainnollistamaan. Seu- raava prototyyppi havainnollistaa lisävahinkojen aiheutumisen mahdollisuuden vaikutuksen virheilmoituksen tekemisen kiireellisyyteen:
Kuva 14. NL 17 -ehdot, kohdat 28, 29 ja 35. Prototyyppi. Virheilmoituksen kiireellisyys.
Prototyyppi koskee ostajan velvollisuutta tehdä virheilmoitus, joka on sinänsä helposti ym- märrettävissä. Virheilmoitusta koskeva kohta kuitenkin sisältää kaksi erilaista
tapahtumankulkua riippuen siitä, voiko virhe aiheuttaa lisävahinkoja. Halusin prototyypillä selventää lisävahinkojen mahdollisuuden vaikutuksen virheilmoituksen kiireellisyyteen.
6.4 Prototyyppien arviointi
Prototyyppien kehitystyössä kävi ilmi tehtävän kompleksisuus. Sopimusehtoja ylimalkaisesti tarkastellessa on helppo nimetä niissä olevat ongelmalliset kohdat ja kehittämismahdollisuu- det, mutta kehitystyössä tulevat eteen ehtojen yksinkertaistamisen, muotoilemisen ja visuali- soinnin kompastuskivet. Ehtoja muotoillessa mietitytti, vastaavatko muotoiluni asiallisesti ehtokohdan sisältöä, kuten myös se, olenko yksinkertaistanut ehtoa jo liikaa vai liian vähän. Visualisointeja tehdessä ei ole järkevää toistaa ehtojen sisältöä sanasta sanaan, mutta niin helposti käy. Liika yksinkertaistaminen ei myöskään ole hyvä, koska tällöin jokin olennainen osa jää pois prototyypeistä. Prototyyppien kehitystyö oli tasapainottelua yksinkertaisuuden ja riittävän täsmällisyyden välillä.
Yksittäisten kohtien muotoilussa tulee ottaa huomioon niin sopimusteksti kokonaisuutena, lainsäädäntökehikko kuin liiketoiminnan todellisuuskin.161 Sopimusten laatijan oma koke- mustausta voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten sopimuskohta hänelle näyttäytyy. Xxx xx- xxxxx ehtokohtaa ja sen taustatekijöitä ei hahmota kunnolla, voi muotoilu lähteä väärään suun- taan ja lopputuloksen laatu huonontua. Ja vaikka teoria ja käytännön tietämys olisikin kun- nossa, voi laatijan olla vaikea nähdä oma työnsä kriittisin, ulkopuolisin silmin. Ongelma on sama, kun taiteilija katsoo työtään. Työ täytyy ehkä laittaa hetkeksi pois näkyviltä, jotta sen voi nähdä uusin silmin. Kun työn sitten myöhemmin ottaa esille, voi sieltä nähdä virheet, joita ei aluksi huomannut. Onneksi objektiivista näkökulmaa voi tarvittaessa hakea kollegoilta tai tässä tapauksessa graduohjaajilta. Sopimusehtojen suunnittelussa on aina paikallaan kysyä jonkun toisen, mielellään useammankin, ihmisen näkökulmaa tehdyistä muotoiluista.
161 Haapio 2014, s. 31–35. Haapio kutsuu sopimuksen sisällön tarkempaan arviointiin tarvittavaa taitoa sopimus- lukutaidoksi. Sopimuslukutaidolla hän tarkoittaa taitoa ja valmiutta lukea ja ymmärtää, mitä sopimuksessa on (näkyvä osa, nimenomaisesti sovittu), ja sen lisäksi se, mitä siinä ei ole mutta mikä kuitenkin vaikuttaa sopimuk- sen sisältöön (näkymätön osa, esimerkiksi pakottavat normit sekä kauppatavan, lakien ja oikeusperiaatteiden si- sältö silloin, kun niitä ei ole muutettu nimenomaisin sopimusmääräyksin).
Prototyyppien laatiminen oli vaiheittainen prosessi, jossa ensimmäiset kuvat olivat monimut- kaisia ja liian informaatiopitoisia. Tästä kuvat jalostuivat edelleen yksinkertaisemmiksi ja olennaisimpiin asioihin keskittyviksi. Prototyyppien kehittäminen oli opettavainen prosessi, jossa yllätin itseni monet kerrat laatimasta prototyyppejä samalla kryptisellä kielellä, jota myös kritisoin. Uudelleenmuotoilua suunnitellessa oli yllättävän hankala keksiä vaihtoehtoi- sia toteuttamistapoja ja joskus teksti tuntui muuttuvan vain konstikkaammaksi muotoilun xxx- xxxx. Toivotun lopputuloksen aikaansaaminen edellyttikin monia pieleen menneitä kokeiluja ja useita kuukausia. Tämän seurauksena tiedostan entistä syvällisemmin sen, että tiettyjen opittujen kaavojen purkaminen on vaikeaa ja vaatii runsaasti sekä itsereflektiota ja ulkopuo- lista palautetta. Helpompaa olisi, jos vaikeaselkoista kirjoitustyyliä ei olisi omaksunut alun perinkään.
Prototyypit ilmentävät juuri sellaista yksinkertaisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä kuin niillä halusinkin tavoittaa. Prototyyppejä edelsivät useat aiemmat versiot, joita täytyi pala palalta parannella. Xxxxxx kanssa täytyi olla tarkka, jotta kuva varmasti ilmentää sopimusehdon si- sältöä riittävän kattavasti ja oikein. Esimerkiksi sakkokuvan piirtäminen ilman porrastuvaa sakon määrää voi antaa väärän kuvan ehdon sisällöstä, vaikka kuvan pitäisi tehostaa asian ymmärtämistä. Omien luomusten kielellisiä heikkouksia ei ole niin helppo havaita, koska jo- kainen on luonnollisesti tottunut ja turtunut omaan kirjoitustyyliinsä. Prototyyppien ensim- mäisiin versioihin eksyikin mm. vääriä termejä, epätarkkoja ilmaisuja ja muita vähemmän onnistuneita valintoja.
Sopimusehtojen muotoilu ja niiden visualisointi onkin varmasti asia, joka on helpompaa, kun sen osaa. Vaikka alkuvaiheen opettelu voi olla työlästä ja kaukana palkitsevasta, ovat vaikeu- det ja epämukavuusalueet kuitenkin olennainen osa prosessia. Jos emme rohkene siirtyä epä- mukavuusalueillemme, oikeuskieli jämähtää niille sijoilleen, eikä informaatiomuotoilua saada koskaan laajamittaisesti käyttöön. Tiettyjä asioita kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, ennen kuin informaatiomuotoilua alkaa toteuttamaan. Sopimusehtojen muotoilua pohtivan kannattaa varata projektiin reilusti aikaa, sillä käyttäjäystävällisyyden parantaminen ei käy käden käänteessä.162 Väliotsikot, tiivistelmät ja kuvat saattavat näyttää yksinkertaisilta ja hel- posti toteutettavilta, mutta etenkin vasta-alkajalle se voi tarkoittaa päiväkausien ja kuukausien
162 Sama pätee oikeuskielen ymmärrettävyyden kehittämiseen myös muutoin.
työmäärää. Todellisuudessa yksinkertainen tuotos voi olla pitkän ajatustyön tulos. Isojen ko- konaisuuksien uudistaminen kannattaa tehdä tiimityönä ja korjausehdotuksia kannattaa pyy- tää myös työtiimin ulkopuolelta.
Mikäli sopimuksiin tai vakiosopimuksiin halutaan lisätä väliotsikoita, olisi niitä tarkoituksen- mukaista lisätä jokaisen keskeisen ehtokohdan alkuun. Jos ehtokohdat sisältävät useampia eri aihealueita, kuten jotkin NL 17 -ehdot sisältävät, ei otsikointia voi välttämättä järkevällä ta- valla toteuttaa ilman ehtokohtien sisällön uudelleensijoittelua. Väliotsikoiden käyttäminen voi siis luoda uusia ongelmia ja mahdollisesti myös tehdä sopimusasiakirjasta pidemmän. Mielestäni väliotsikointi on kuitenkin yksi tehokkaimpia ja samalla yksinkertaisimpia tapoja parantaa sopimusehtojen luettavuutta.
Tuotettujen visualisointien ja väliotsikoiden tarkoitus on estää epäselvyyksiä syntymästä ja parantaa sopimusehtojen ymmärrettävyyttä. Kuten muissakin sopimusten osissa, myös niissä piilee mahdollisuus väärinymmärryksille. Useammat versiot samasta sisällöstä voivat myös olla ristiriidassa keskenään. Ongelma voidaan ratkaista sopimalla eri versioiden pätevyysjär- jestys, esimerkiksi niin, että teksti on etusijalla kuviin nähden.163 Prototyyppejä ei ollut tut- kielmavaatimusten vuoksi mahdollista tehdä värillisinä, mikä on sääli. Värien kontrastit ovat yksi hyvä keino lisätä sopimusehtojen käyttäjäystävällisyyttä.
7 LOPUKSI
Tämän tutkimuksen esimerkit pohjautuivat NL 17 -ehtoihin, mutta vastaavanlaisia voitaisiin tehdä myös muista sopimusehdoista. Teknologiateollisuus ry:n vakioehdoista olisi voitu tar- kastella myös kohtia, jotka koskevat vastuuta immateriaalioikeuksien loukkauksista.
163 Haapio 2013, s. 75.
Esimerkiksi kohdan 38164 muotoilussa on useita vaikeaselkoisuutta aiheuttavia elementtejä, jotka voitaisiin poistaa informaatiomuotoilun keinoin. Jo pelkästään otsikoinnilla, viittauk- sien vähentämisellä ja virkerakenteen selkeyttämisellä näistäkin ehtokohdista voitaisiin luoda käyttäjäystävällisemmät versiot.
Lisäksi ohjelmistoa koskevat kohdat 5–7 hyötyisivät informaatiomuotoilusta. Esimerkiksi kohdan 6 kohdalla voitaisiin mahdollisesti hyödyntää visuaalisia elementtejä kuvaamaan oh- jelmaan liittyviä oikeuksia. Kohdat 5–7 ovat hyviä esimerkkejä oikeuskielen informaatioti- heydestä, sillä muutamassa kappaleessa on ilmaistu monimutkaisia juridisia kokonaisuuksia verrattain lyhyellä tekstillä Näin monimutkaisten asioiden kohdalla tiivis ilmaisu voi aiheut- taa vaikeatajuisuutta, vaikka tarkoitus on varmasti ollut juuri päinvastainen. Tutkielman si- vumäärän puitteissa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta lähteä tarkastelemaan immateriaalioi- keudellisia kysymyksiä informaatiomuotoilun näkökulmasta.
Tulevaisuudessa voitaisiinkin tarkastella NL 17 -ehtojen kohtia 38, 39, 40, 41 ja 42. NL 17 - ehdot voitaisiin uudistaa kokonaan laittaen väliotsikot jokaisen keskeisen ehtokohdan vie- reen. Tässä tutkimuksessa selkokieliset väliotsikot toteutettiin ainoastaan toimitusviivästyk- sen, virhevastuun ja toimituslausekkeen osalta. Ehdoista voitaisiin tehdä myös erilliset versiot eri käyttäjien tarpeita ajatellen. Kenties visualisoinnit olisi voinut hoitaa vieläkin pidemmälle mennen, kuten sarjakuvamuotoisesti. Monikielisten sopimustekstien tulkintaproblematiikasta olisi myös saanut ainetta tutkimukseen. Kenties NL 17 ehtojen suomenkielistä versiota voisi vertailla ruotsinkieliseen165 ja problematisoida näiden eri kieliversioiden ilmaisujen onnistu- neisuutta. Vakioehdot voitaisiin myös muotoilla ns. käyttöopasajattelun mukaisesti. Käyttö- oppaan tavoin laaditusta sopimuksesta osapuolet voisivat tarkastaa kootusti oikeutensa ja vel- vollisuutensa. Xxx Xxxxxxxx muotoilemat Airbusin myynti- ja ostoehdot ovat hyvä esimerkki tästä muotoilumallista.166 Tulevaisuudessa voitaisiin tarkastella ja kehittää myös muita vakio- ehtoja, kuten esimerkiksi rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 ja julkisten tava- rahankintojen yleisiä sopimusehtoja JYSE 2014 tavarat. Kyseiset vakioehdot ovat NL 17 - ehtoja pidempiä, joten pikalukemisen mahdollistavat elementit kuten väliotsikot ja
164 Kohta 38, vastuu immateriaalioikeuksien loukkauksista.
165 NL 17 Allmänna bestämmelser för leveranser av maskiner samt annan mekanisk, elektrisk och elektronisk ut- rustning mellan Danmark, Finland, Norge och Sverige. 2017.
166Airbus Defence & Space Netherlands BV, myynti- ja ostoehdot: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx- xxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/Xxxxxxx_Xxxxx-xxx-Xxxxxxxxxx-xx-Xxxx.xxx (6.10.2021).
tiivistelmät olisivat tarpeen. Ehdoista ei myöskään löydy kuvia, joten myös niitä olisi hyvä lisätä ehtojen ymmärrettävyyden parantamiseksi.
Kuten edellä näimme, on useita vaihtoehtoisia tapoja, joilla sopimusehtoja voidaan muokata käyttäjäystävällisemmiksi. Ehtoja voidaan muokata sellaisiksi, että ne korostavat osapuolten kannalta olennaisia ja mahdollisesti vaarallisia kohtia.167 Ehtokohtia voidaan myös ilmaista visualisointien kautta, tai käyttää visualisointeja tehokeinona edesauttaa ehtojen ymmärtä- mistä.168 Lisäksi vakioehtojen taustatietoja voidaan käyttää apuna ehtojen käyttäjäystävälli- syyden parantamisessa, mutta tällöin olennaista olisi, että taustatiedot antavat tarvittavat tie- dot kaikista ehtokohdista eikä vain kohtien päivityksestä.169
Uskon, että tulevaisuudessa tulemme näkemään informaatiomuotoilua paljon enemmän niin viranomaisviestinnässä, säädösteksteissä kuin sopimuksissakin. Tutkielman valmistumis- vuonna 2021 on järjestetty useampia tapahtumia, jotka ovat liittyneet sopimusmuotoiluun, informaatiomuotoiluun ja modernimpaan sopimusajatteluun.170 Verohallinnon viestintä sosi- aalisessa mediassa171 on yksi hyvä esimerkki modernista oikeudellisesta viestinnästä, joka keskittyy tiedon esittämiseen käyttäjäystävällisesti. Esimerkiksi Instagramissa verotusasi- oista jaetaan tietoa humorististen videoiden ja kuvien muodossa.
Jatkossa varmasti yhä useampi sopimusten ammattilainen tulee siirtymään perinteisestä sopi- musten laatimistyylistä kohti käyttäjäystävällisempää tapaa. Xxxxxxxx toivottavaa, että infor- maatiomuotoilusta tulisi tavallinen työkalu sopimusten laatijoille. 172 Työaikaa ei kannata käyttää siihen, että ehtoja muotoillaan kankeaa kieltä käyttäen, vaan ennemminkin panostaa selkeyteen ja käyttäjäystävällisyyteen, ymmärtäen kaikkien sopimusten käyttäjien
167 Esimerkiksi edellä esitelty uudelleenmuotoiltu versio kohdasta 17, jossa tekstiin lisättiin lause lisäajan ja kir- jallisen menettelyn merkityksestä purkutilanteessa.
168 Esimerkiksi viivästyksen seuraamuksia koskevat kohdat 16 ja 17, joista tehtiin ratkaisuosiossa esitelty kuva ilmentämään sakon ja vahingonkorvauksien maksimimäärää, lisäajan antamista ja sopimuksen purkamista.
169 NL 17-ehtojen taustatiedot kertovat lähinnä, miten ehtokohdat ovat muuttuneet vakioehtojen aiempaan versi- oon nähden. Ne eivät anna tietoa kaikkien kohtien tulkinnasta.
170 Esimerkiksi jo aiemmin mainittu Xxxxx Xxxxxxxxxx väitöstilaisuus User-centered design: A key to contract simplification ja Xxxx Xxxxxxxxxx-Xxxxxxxx väitös The Many Functions of Contracts - How Companies Use Contracts in Interorganizational Exchange Relations. Lisäksi Legal Design Roundtable -niminen tapahtuma jär- jestettiin 25.5.2021.
171 Verohallinnon Instagram -tili löytyy nimellä @verohallinto.
172 Tolonen, P., Ei salatiedettä: Legal design tekee juridiikasta ymmärrettävää kaikille.
Juristikirje 5.5.2021. Artikkelin mukaan asianajaja Xxxxx Xxxxxxx uskoo, että pitkällä aikavälillä Legal design tu- lee käsitteenä haalistumaan ja siitä tulee tavanomainen työkalu juridiikan tekemiseen.
tietotarpeet. Informaatiomuotoilu saattaa tuntua tarpeettomalta kuluerältä, jos ennen on pär- jätty ilmankin. Muotoiluun panostaminen on kuitenkin investointi, joka kannattaa tehdä.
Asiakkaiden neuvominen juridisissa asioissa on sopimusten ammattilaisten työn keskiössä. Mikä olisi parempaa neuvontaa kuin se, että asiakas ymmärtää syvällisellä tasolla suunnitte- lemansa ja tekemänsä juridiset sitoumukset? Selkeä suusanallinen ohjeistus on aina hyödyksi, mutta vielä hyödyllisempää olisi selkeä ohjeistus yhdistettynä selkeään sopimustekstiin. Tällä tavoin tärkeät asiat eivät jää muistin varaan, vaan sopimus on aidosti hyödyllinen proses- siapuri, joka ilmentää osapuolten todellisuudessa sopimia asioita. Informaatiomuotoilu nostaa sopimusten ammattilaisten tasoa niin asiakaspalvelussa kuin asiantuntijoinakin. Muutos on selvästi käynnissä monella eri rintamalla. Ehkä informaatiomuotoilusta tulee ajan mittaan ta- vallinen sopimusten ammattilaisten työkalu, ja perinteiset mustavalkoiset, tiiviit ja vaisut so- pimusehdot ovat pelkkää oikeuskielen ja muotoilun historiaa.