TYÖVERSIO 22.10.2015 OTOS

SOPIMUS PALVELUKOKONAISUUKSIEN TOIMITTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KORKEAKOULU- JA TIEDEPOLITIIKAN OSASTOLLE KOULUTUKSEN, TIETEEN, KULTTUURIN JA HALLINNON TARPEISIIN VUONNA 2016

1.Sopijapuolet

Tilaaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM)

PL 29

00023 VALTIONEUVOSTO

Toimittaja: CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (CSC)

PL 405 (Keilaranta 14)

02101 Espoo

Y-tunnus: 0920632-0

OKM ja CSC ovat sopineet opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston (KTPO) ostamista palveluista ja niille asetettavista määrällisistä ja laadullisista tavoitteista seuraavaa.

2.Sopimuksen tausta ja yleiset tavoitteet vuonna 2016

Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (tietohallintolaki 634/2011) edellyttää, että ministeriöt huolehtivat toimialansa tietohallintopalvelujen ja tietohallintoon liittyvien, yhtenäistä toimintaa edistävien toimenpiteiden ohjauksesta. OKM toteuttaa KTPO:n hankinnan kautta tietohallintolain mukaista velvoitettaan edistää yhteistyötä ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueella. OKM tukee KTPO:n ostamilla palveluilla kaikkien korkeakoulujen käytettävissä olevin ja yhteentoimivin ratkaisuin suomalaisen tutkimuksen toimintaedellytyksiä ja korkeakoulujen rakenteellista kehittymistä.

Koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealuetta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi CSC kehittää KTPO:n linjausten ja palvelujen ostossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti kansallisia tietotekniikkapalveluita korkeakoulujen ja tutkimuksen tarpeisiin ja OKM:n ohjauksen tueksi. Kehitystyössä noudatetaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön periaatteita ja menetelmiä. Kehitystyössä huomioidaan KTPO:n ostamien palvelujen kannalta merkitykselliset viitearkkitehtuurit suunnittelua ohjaavina välineinä.

OKM:n tavoitetila 2020 on laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi korkeakoululaitos. CSC edistää OKM:n korkeakouluille asettamia kansainvälistymistavoitteita osallistumalla sellaiseen yhteistyöhön, jossa tehtävällä kehitystyöllä saadaan korkeakoulujen käyttöön niiden tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta ja sitä kautta kansainvälistymistä edistäviä palveluita. Palvelukehityksessä hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla kansallisia ja kansainvälisiä standardeja. CSC sopii vuosisopimukseen liittyvistä kansallisista ja kansainvälisistä hankkeista, niiden tavoitteista, rahoituksesta ja vaikuttavuuden arvioinnista KTPO:n kanssa etukäteen.

CSC:n toimittamat palvelut ja velvoittavat tavoitteet

KTPO ostaa CSC:ltä vuonna 2016 neljä palvelukokonaisuutta, jotka ovat:

Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet, tietohallinto- ja arkkitehtuuripalvelut
Opetus- ja kulttuuriministeriön tietovarastopalvelut
Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut
Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille

KTPO:n ostamien palvelukokonaisuuksien sisältö ja niille asetettavat tavoitteet määritetään tässä sopimuksessa kohdissa 3.1–3.4.

KTPO:n ostamiin kaikkiin palvelukokonaisuuksiin (kohdat 3.1–3.4) liittyy välttämättömät tukipalvelut, joiden kustannus määräytyy käytön mukaisesti. Tukipalvelut kuvataan tämän sopimuksen liitteessä 3.

CSC varmistaa KTPO:n priorisoimissa keskeisissä palvelu- ja kehitystoiminnoissa osaavien henkilöresurssien saatavuuden, aikatauluissa pysymisen sekä korkean palvelutason kaikissa olosuhteissa, pois lukien CSC:stä riippumattomat force majeure -tilanteet (esim. sähkökatko jakeluverkossa). CSC myös huolehtii, että henkilöstö on tietoinen KTPO:n ostamien palveluiden sisällöstä, laatutavoitteista ja rajoituksista.

CSC noudattaa KTPO:n linjauksia palvelujen ja valtion omistamien ja KTPO:n palvelunoston ja/tai valtion avustusten kautta hankittujen laitteistojen käyttöperiaatteista. Tällaisia KTPO:n linjauksia ovat mm. supertietokoneen ja muiden tieteellisen laskennan palvelujen laitteistojen käyttöperiaatteet, ATT-hankkeessa sovittavat avoimuuden periaatteet, PAS- ym. tietoinfrastruktuuripalvelujen käyttöperiaatteet sekä tietoarkkitehtuurin ohjaus.

CSC huolehtii palveluihin kuuluvassa arkkitehtuurityössä tietohallintolain mukaisen OKM:n ohjaavan ja linjaavan roolin säilymisestä ja huolehtii edistämänsä arkkitehtuurityön etenemisestä OKM:n osoittamien ohjausrakenteiden puitteissa.

CSC toteuttaa palvelujen käyttöönotossa tarvittavat ratkaisut niin, että käyttöönotossa on mahdollisimman matala kynnys riippumatta korkeakoulusta ja toiminta-alueesta (esimerkiksi roolipohjainen Haka-tunnistautuminen ja sähköinen käyttölupahakemus). Käyttäjähallinto ja käyttövaltuuksien hallinta toteutetaan kattaen korkeakoulujen kaikki tarpeet niin, että esimerkiksi tutkimusprosessin eri vaiheissa (tietoaineistojen käyttöönotto, mallinnus, simulointi, tietoaineistojen tallennus ja pitkäaikaissäilytys) käytetään samoja tekniikoita yhtenäisellä tavalla ja yhteentoimivasti korkeakoulujen omien ratkaisujen kanssa.

CSC toteuttaa palvelut niin, että ne tukevat korkeakoulujen toimintaa mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa mm. toteutettujen palveluiden ja työkalujen tarjoamista avoimella lähdekoodilla ja avoimilla lisensseillä. Erityisesti CSC pyrkii estämään sen, ettei samasta kehitystyöstä makseta kahdesti.

CSC huolehtii, että palveluiden kulloinenkin asiakaskohderyhmä saa oikeaan aikaan riittävästi tietoa palveluista ja niiden saatavuudesta. CSC kertoo KTPO:n ostamista palveluista niiden kohderyhmille sopivilla tavoilla päästen kunkin kohderyhmän osalta yhtenäiseen ja luontevaan viestintään. Viestintä hoidetaan yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ja tuodaan selkeästi esille palvelujen käyttöön oikeutetut kohderyhmät (esimerkiksi korkeakoulujen tutkijat ja opiskelijat, korkeakoulujen hallinto, laboratorion tai laitoksen IT-tukihenkilöt jne.) ja se, miten palvelut saadaan helposti käyttöön.

CSC huolehtii myös että erikseen ostettu hankekohtainen viestintä toteutuu hankkeiden tarpeiden mukaan. CSC ja KTPO sopivat yhdessä, mitä brändejä käytetään KTPO:n ostamien palveluiden esille tuonnissa.

Korkeakoulut voivat lisäksi hankkia CSC:ltä sellaisia lisäpalveluja, jotka edistävät koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueen yhteentoimivuutta. CSC ja korkeakoulut sopivat mahdollisista lisäpalveluista erikseen. Niiden hankinnassa sovelletaan omakustannushinnoittelua ja in-house–periaatetta.

3.1 Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet, tietohallinto- ja arkkitehtuuripalvelut

Arkkitehtuuripalvelujen ja korkeakoulujen tietohallinnon koordinaatiotehtävien tavoitteena on ylläpitää ja hallinnoida kokonaiskuvaa korkeakoulujen ICT-palveluista,, opiskelun, opetuksen (tuen ja hallinnon) sekä tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuureja sekä korkeakoulujen tietomallia ja erikseen sovittavia korkeakoulujen muita yhteisiä arkkitehtuurikuvauksia ja yhteentoimivuuden määrityksiä.

VUOSITTAIN SOVITTAVAT PALVELUT

Yhteentoimivuuden ja tiedolla johtamisen palvelut ja toiminnan kehittämishankkeet

3.1.1 Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito, korkeakoulujen yhteentoimivuusmallin kehittäminen tutkimushallinnon osalta sekä korkeakoulujen näihin liittyvän yhteistyön tukeminen sekä tähän liittyvät selvitykset erillisen työsuunnitelman mukaan.

3.1.2 Digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen viitearkkitehtuuri ja palvelukehityksen tukeminen

Digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen (tuen ja hallinnon) viitearkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito, korkeakoulujen yhteentoimivuusmallin kehittäminen opintohallinnon osalta sekä korkeakoulujen näihin liittyvän yhteistyön ja kansallisten palvelujen käyttöönoton tukeminen erillisen työsuunnitelman mukaan. Erikseen sovittaessa voidaan tukea kaikille korkeakouluille yhteisten palvelujen kehittämistä.

3.1.3 Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmallin (tietomalli) ja yhteentoimivuuden määritysten kehittäminen ja ylläpidon koordinaatio erillisen työsuunnitelman mukaan.

Sisältää yhteentoimivuusmallin teknisen kehitysalustan ylläpitämisen kohdissa 3.1.3 ja 3.1.2 ja muussa tässä sopimuksessa sovitussa työssä tehtävän yhteentoimivuuden edistämisen tarpeisiin.
Sisältää tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tuen ja hallinnon alueita täydentävien yhteentoimivuusmallin osien kehittämisen ja ylläpidon (talous, tilat, henkilöstö, jne.).

3.1.4 Korkeakouujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä

Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän toiminnan koordinointi ja tukeminen sekä korkeakoulujen ICT-palveluiden tavoitearkkitehtuurin luominen ja ylläpito. Tässä arkkitehtuurissa kuvataan CSC:n tuottamien koulutuksen ja tutkimuksen tietohallinto- ja tietoverkkopalveluiden tavoitetila ja rooli korkea-koulujen ICT-palveluiden kokonaisuudessa.

Korkeakoulutuksen, tieteen ja tutkimuksen ICT-infrastruktuuri

Korkeakoulut voivat hankkia CSC:ltä sellaisia lisäpalveluja, jotka edistävät koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueen yhteentoimivuutta. CSC ja korkeakoulut sopivat mahdollisista lisäpalveluista ja kehittämisestä erikseen. Niiden hankinnassa sovelletaan omakustannushinnoittelua ja in-house–periaatetta.

3.1.5 Funet-yhteyspalvelut

Funet-yhteyspalvelut korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille ruuhkattomien ja luotettavien tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ja ylläpito Funet-jäsenten välille, kansainvälisiin tutkimusverkkoihin ja yleiseen Internetiin.

3.1.6 Funet-CERT

Funet-verkon tietoturvapalvelut sekä Funet-jäsenten tietoturvan tukeminen (Funet CERT -toiminta).

3.1.7 Verkkovierailupalvelut

Verkkovierailupalvelut (mm. eduroam), joiden avulla toisessa organisaatiossa vieraileva käyttäjä saa verkkoyhteyden oman kotiorganisaationsa käyttäjätunnuksilla.

3.1.8 Tietoaineistopalvelut (xxx.xxxxx.xx).

OKM:n toimialan organisaatioiden itselleen ostamat palvelut

3.1.9 Liikkuvuutta tukevat palvelut kuten videoviestinnän palvelut. KTPO osallistuu näiden palveluiden kustannuksiin korkeakoulujen osalta 20 %:n osuudella.

3.1.10 Valopolut. Asiakkaiden kanssa sovitun hinnoittelun mukaan.

3.1.11 HAKA-federaation koordinointi, kehittäminen ja ylläpito.

3.1.12 Muut verkon lisäpalvelut

Muut erikseen sovittavat tämän sopimuksen piiriin kuuluvat verkon lisäpalvelut, joiden kustannuksiin KTPO ei osallistu. Esimerkiksi jotkin tiedostojen tallennukseen, synkronointiin, hallintaan, jakamiseen ja yhteistyökäyttöön liittyvät palvelut. Palvelun sisältö ja hinnoittelu sovitaan asiakkaan kanssa.

3.1.13 Tietoteknisen infrastruktuurin palvelut CSC:n datakeskuksissa

CSC voi tarjota datakeskuksiin liittyviä tietoteknisiä infrastruktuuripalveluita korkeakouluille silloin, kun ne tukevat tietohallintolain tarkoittamaa yhteentoimivuutta koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueella. Palvelun sisältö ja hinnoittelu sovitaan asiakkaan kanssa.

3.1.14 Eduuni

Eduuni-palveluympäristön kehittäminen, ylläpito ja hallinnointi verkostomaisen työskentelyn mahdollistajana koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueella. CSC laskuttaa Eduuni-palveluympäristön palveluiden käytöstä kohdealueen organisaatioita (ml. OKM) käytön määrän mukaan. Eduuni-palveluja ovat Eduuni-ID identiteetin- ja käyttöoikeuksienhallinta Eduunin sisäisille ja organisaatioiden omille palveluille sekä yhteistyöalustat, kuten Eduuni-työtilat (SharePoint) ja Eduuni-wiki (Confluence) lisäpalveluineen.

3.1.15 Korkeakoulujen tutkimuksen, opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon ratkaisut

Korkeakoulujen tutkimuksen, opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon järjestelmien yhteentoimivuutta, tietojen yhteismitallisuutta ja tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuutta tukevat ratkaisut. Palvelujen rahoituksesta sovitaan erikseen vastaavien korkeakoulujen ja konsortioiden valtuuttamien tahojen kanssa.

korkeakoulujen yhteentoimivuuteen tähtääville yhteistyöhankkeille ja konsortioille hallinta-, koordinaatio- ja pääkäyttäjäpalveluja (esim. Oodi, JOO-konsortio, Xxxxxxxxxxxxxx.xx, EXAM).
palveluna korkeakouluille organisaatiorajat ylittävää toimintaa tukevia ratkaisuja ja yhteistyö ja kehitysympäristöä (esim. OILI, Puro, EMREX, Eden).
rajapinta- ja käyttöpalveluita (esim. Oodi-ws, Peppi).
em. kehitysympäristössä toimivien alihankkijoiden ohjausta.

3.2 Opetus- ja kulttuuriministeriön tietovarastopalvelut

Tietovarastopalvelut välittävät tietoja korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta viranomaisille sekä tuottavat OKM:n tarpeisiin Suomen korkeakoululaitoksen ja tutkimuksen tilaa kuvaavaa raportointia. Lisäksi tavoitteena on sujuvoittaa organisaatiorajat ylittäviä tietovirtoja niin, että tiedonvälitys tapahtuu tietovarantopohjaisesti. Kokonaisuus edistää korkeakouluja koskevan tiedon käyttöä ja vaikuttavuuden seuraamista.

VUOSITTAIN SOVITTAVAT PALVELUT

Yhteentoimivuuden ja tiedolla johtamisen palvelut ja toiminnan kehittämishankkeet

3.2.1 Kota-extranet-käyttöpalvelu

Affecto Oy:n OKM:lle tuottamien uusien sovellusversioiden asennukset ja ylläpito

3.2.2 Tiedonkeruut

3.2.2.1 Suorat tiedonkeruut

suorat tiedonkeruut korkeakouluilta
suoriin tiedonkeruihin liittyvien raportointirakenteiden sekä raporttien tekeminen ja julkaiseminen
korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n suorien tiedonkeruiden ohjausryhmän työn tukeminen

3.2.2.2 Opetushallinnnon vaikuttavuustietopalvelu

Opetushallinnon vaikuttavuustietopalvelun kehittäminen, ensivaiheessa ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen palautekyselyä (AVOP) varten

3.2.3 VIRTA-opintotietopalvelun ylläpito

palvelun tekninen ylläpitäminen tuotannossa ml. rajapinnat
korkeakoulujen tukeminen tietovarannon käytössä, esim. asiakaspalvelu ja yhteyshenkilökokoukset
tiedon laadun parantaminen ja käytettävyyden lisääminen

3.2.4 VIRTA-opintotietopalvelun hyödyntäminen

tietojen toimittaminen niitä kerääville viranomaisille sekä viranomaiskäytön jatkokehitys
tuki tietovarannon hyödyntämiselle korkeakoulujen operatiivisessa toiminnassa
opiskelun ja opetuksen tietovirtojen (sis. viranomaistietovirtojen) tavoitearkkitehtuurin ja kehittämispolun luominen ja toteuttaminen
korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n suorien tiedonkeruiden ohjausryhmän työn tukeminen
EMREX-hankkeen omarahoitusosuus

3.2.5 VIRTA-julkaisutietopalvelun ylläpito ja hyödyntäminen

palvelun tekninen ylläpitäminen tuotannossa ml. rajapinnat
korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tukeminen tietovarannon käytössä, esim. asiakaspalvelu ja yhteyshenkilökokoukset
tietojen toimittaminen niitä kerääville viranomaisille (mm. Suomen Akatemia) sekä viranomaiskäytön jatkokehitys
tuki tietovarannon hyödyntämiselle korkeakoulujen operatiivisessa toiminnassa
tutkimuksen tietovirtojen ja julkaisutietovirtojen (sis. viranomaistietovirtojen) tavoitearkkitehtuurin ja kehittämispolun luominen ja toteuttaminen
korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n suorien tiedonkeruiden ohjausryhmän työn tukeminen

3.2.6 OKM:n tietovarastoinfrastruktuuri

tietovarastoinfrastruktuurin ylläpito ja jatkokehittäminen, mm. palvelinlaitteet, käyttöjärjestelmät, tietovarastoinnin ohjelmistot ja ohjelmakoodi

3.2.7 Tutkimuksen tuki ja arviointi

3.2.7.1 Bibliometriikkapalveluiden ja tutkijan identifioinnin kehittäminen

tutkimuksen tilaa kuvaavien tilastokokonaisuuksien kehittäminen sekä tutkimuksellisten hankkeiden tuki
bibliometrinen laskenta Suomen Akatemian tarpeisiin kansainvälisistä aineistoista (WoS ja Scopus)
kansainvälisen tutkijatunnisteen (ORCID) käytön koordinointi ja hyödyntäminen tutkimushallinnossa

3.2.7.2 Kansalliskirjaston tuottamat palvelut

Kansalliskirjaston tuottamat palvelut, kuten Juuli-julkaisutietopalvelun ylläpito ja kehittäminen, aineistoneuvottelupalvelu ja konsultointipalvelu

3.2.7.3 Julkaisufoorumin portaali

Julkaisufoorumin tietoteknisten palvelujen kehittäminen, mm. panelistien portaalin (JFP) palveluiden jatkokehitys ja julkaisukanavatietokantatehtävät

Korkeakoulutuksen, tieteen ja tutkimuksen ICT-infrastruktuuri

OKM:n toimialan organisaatioiden itselleen ostamat palvelut

Korkeakoulukohtaiset tietovarastot

Korkeakoulujen strategiseen johtamiseen suunnattu ja tietojen yhteismitallisuuteen tähtäävä korkeakoulujen tietomalliin pohjautuva tietovarastopalvelu sekä siihen liittyvä konsultaatiotyö. Palvelu perustuu CSC:n tietovarastoinfrastuktuuriin. Palvelun rahoitus sovitaan erikseen palvelua käyttävien korkeakoulujen kesken.

Opetushallinnon vaikuttatietovuuspalvelu

Korkeakoululla on mahdollisuus ostaa erikseen omiin tarpeisiinsa osana CSC:n tietovarastopalvelukokonaisuutta Opetushallinnon vaikuttavuustietopalveluun kuuluvien palautteenkeruun- ja raportointivälineiden käyttöpalvelua ml. tähän liittyvää asiantuntijatukea. Palvelujen laajuudesta ja hinnoittelusta sovitaan asiakkaan kanssa.

3.3 Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut

VUOSITTAIN SOVITTAVAT PALVELUT

Yhteentoimivuuden ja tiedolla johtamisen palvelut ja toiminnan kehittämishankkeet

Konsulttityön osto

Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen poikkihallinnollisen yhteistyön tukeminen. Tehtävä kattaa:

3.3.1.1 Työryhmien tukeminen, mm. sihteeritehtävät, kokousjärjestelyt ja eduunin sisältövastuut. Tehtävät sovitaan työvaliokunnan kanssa ja niiden toteumaa seurataan työryhmittäin.

3.3.1.2 ATT-hankkeen työryhmäkulut. ATT:n tiekartan toimenpiteisiin osallistuminen ATT-hankkeen ohjausrakenteessa sovitun mukaisesti sekä kehyspäätöksen selvitys- ja kehityshankkeet, joiden ohjauksesta vastaa KTPO:n määrittämä ATT:n ohjausrakenne.

ATT-hankkeen tarvitsema viestintä. Tähän kuuluu ATT-hankkeen viestintäsuunnitelman mukainen aktiivinen hankeviestintä kohderyhmille ATT-hankkeen asiantuntijaryhmän ja työvaliokunnan ohjauksessa. Kokonaisuuteen kuuluu yhteistyön ja yhteistoiminnan edistäminen kohderyhmien kanssa ATT-hankkeen kautta avoimuuden hengessä.

ATT-hankkeen pääsihteerin tehtävät. Näihin kuuluvat ATT-hankkeen ekosysteemin hallinta ja toimintamallien kehitys ja kokonaisarkkitehtuurityön ohjaus, taloussuunnittelu sekä riskienhallinta yhdessä OKM:n kanssa.

Työvaliokunnan työn tuki. Tehtävä sisältää kokousmateriaalien valmistelua, työvaliokunnan päätösjärjestelmän ylläpitoa ja muita työvaliokunnan antamia tehtäviä.

Selvitystehtävät. Erikseen sovittavat ATT-hankkeen tai muut KTPO:n tarvitsemat selvitystehtävät. Työtä ohjaa työvaliokunta tai työvaliokunnan määrittämä taho.

Kilpailuttaminen ja hankinnat

OKM ostaa vuosisopimuksen kautta kilpailutettuja konsulttipalveluita ATT-arkkitehtuuritehtäviin sekä muihin arkkitehtuurityyppisiin selvitystehtäviin (mm. SAPA ym.). Työtä ohjaa KTPO:n määrittämä ohjausrakenne. Sisältö: palveluostojen suunnittelu, kilpailuttamisen sekä toimittajasuhteiden ja sopimusten hallinta ATT:n työvaliokunnan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Oston substanssin ohjaus on sovituilla ohjaustyhmillä.

Arkkitehtuuritehtävät

Palveluostot (mm. koulutus)

Muut ostot

Korkeakoulutuksen, tieteen ja tutkimuksen ICT-infrastruktuuri

Valmiit palvelut ja niiden kehittäminen

ATT-hankkeen palvelutuotanto ja -kehitys. Tehtävä kattaa myös palveluihin liittyvät esiselvitykset ja pilotit sekä tuotantoon tulevien palvelujen käyttöönoton ohjauksen. Kehitystä ja palvelujen toimintaperiaatteita ohjaa ATT-hankkeen asiantuntijaryhmä ja palvelutyöryhmä. ja käytännön kysymyksiä työvaliokunta. Ylläpidettäviä ja kehitettäviä palveluita ovat:
1. IDA-tallennuspalvelu.
2. Tutkimuksen tietoaineistot -hakupalvelu ETSIN (ent. KATA).
3. AVAA-alusta.
4. Tutkimusinfrastruktuuritietopankki.
5. GIS: Paikkatietopalvelun kehitys osana ATT-hankkeen palvelukokonaisuutta (aineistojen säilytys IDAssa, metatietojen julkaisu ETSIN-palvelussa, tarvittava ETSIN-palvelun kehitys, aineistojen julkaisu AVAAssa, tarvittava AVAA-kehitys).

Tietoinfrastruktuuripalvelut.
1. Käyttäjäidentiteettien ja käyttövaltuuksien hallinta. CSC ylläpitää ja tarjoaa OKM:n korkeakouluille hankkimille palveluille käyttäjäidentiteettien (IDM) ja käyttövaltuuksien (REMS) hallintaa. Vuonna 2015 CSC kehittää ATT:n tiekartan mukaiset hallintatyökalut ATT:n asiantuntijaryhmän ja työvaliokunnan ohjauksessa.
2. Tietokantapalvelut. Tietokantapalvelujen ylläpito ja kehitys. Tavoitteena on määritellä ja kuvata tietokantapalvelujen rooli palveluarkkitehtuurissa.
3. Tallennusympäristö (kattaen nauhatallennus-, levy- ja varmistuspalvelut) tietoteknisten laitteistojen, sovellusten, tietoverkkojen ja tietovarastojen hallinta-, ylläpito-, tietoturva- ja kehitystehtävät. Tallennusympäristöt kuvataan Kartturimallin kaltaisella arkkitehtuurimenetelmällä, näkökulmana tietoarkkitehtuuri.

OKM:n toimialan organisaatioiden itselleen ostamat palvelut

Tietoinfrastruktuurin erillispalvelut.
1. Finna: Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymän (Xxxxx.xx) ylläpitotehtävät Kansalliskirjaston kanssa erikseen solmittavan sopimuksen mukaisesti (OKM:n erityisavustukset 81/524/2011 ja 29/524/2014).
2. AHAA: Yksityisarkistojen metatietopalvelun kehitys ja ylläpito (OKM:n erityisavustukset 33/524/2012 ja 77/524/2014).
3. AHJ: Kansallisarkiston tilanhallintajärjestelmän kehitys osaksi AHAA-palvelua (OKM:n erityisavustus 24/524/2014).
4. Digitaaliarkisto: Kansallisarkiston digitaaliarkiston tuotantopalveluiden kehitys ja siirto (OKM:n erityisavustus 95/524/2013).

3.4 Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille

<ERILLINEN LIITE 5C>

Palveluihin liittyvä laiteympäristö ja kehityssuunnitelma

CSC hoitaa OKM:n valtuutuksella ja OKM:n puolesta KTPO:n ostamien palvelujen tuottamiseksi tarvittavat investointiluontoiset hankinnat julkisista hankinnoista annettujen säädösten mukaisesti. CSC:n OKM:n antamalla valtuutuksella hankkimat ja hallinnoimat tietotekniikan järjestelmät sekä muut vastaavat investoinnit ovat OKM:n valvonnassa olevaa valtion omaisuutta. CSC huolehtii valtion omistamista tai rahoittamista tietoteknisistä järjestelmistä siten, että palveluiden saatavuus ja käytettävyys ovat mahdollisimman hyviä. Laitteistot on tarkoitettu tähän palvelunostoon liittyvien palvelujen tuottamiseen KTPO:n osoittamiin tarkoituksiin.

CSC:n KTPO:n tarpeisiin tekemä kokonaisarkkitehtuurityö ohjaa laiteympäristön kehittämisen suunnittelua. Ympäristön kehityssuunnitelmaa ohjaavat palvelukokonaisuuksien tarpeet ja siellä määritellyt arkkitehtuuri- ja tiekarttasuunnitelmat. KTPO:n ostamien palvelujen kannalta merkitykselliset viitearkkitehtuurit huomioidaan myös suunnittelua ohjaavina instrumentteina.

Laiteympäristön kehityssuunnitelma luvuissa 3.1–3.4 mainittujen palvelujen tuottamiseksi on kuvattu tämän sopimuksen liitteessä 7.

Palveluihin liittyvä tutkimusavustuksella tehtävä kehitystyö

Liitteessä 4 mainitut hankkeet ovat osa palvelukokonaisuuksien kehitystyötä. Liitteen 4a taulukot esittävät niiden hankkeiden kustannusrakenteen, joista OKM on tehnyt rahoituspäätöksen. Hankkeiden sisältö, tavoitteet ja tulokset on kuvattu liitteessä 4b.

CSC neuvottelee mahdollisista uusista hankkeista sekä nykyisiä hankkeita koskevista merkittävistä toimenpiteistä palvelukokonaisuuksien KTPO-vastuuhenkilöiden kanssa. CSC sopii hankkeista ja niihin liittyvästä täydentävästä rahoituksesta KTPO:n kanssa erikseen.

KTPO saa halutessaan käyttöönsä niiden hankkeiden raportit ja sopimukset, joihin on käytetty KTPO:lta saatua rahoitusta. Erityisesti huomioidaan valtionavustuslain 16 §:n mukainen ministeriön oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Avustuspäätöksissä kerrotaan tarkemmin CSC:n velvollisuudesta antaa selvitys avustuksen käyttämisestä, selvityksen ajankohdasta ym. seikoista.

Immateriaalioikeudet, avoin toimintamalli ja OKM:n toimialan huomiointi

CSC:n palvelutoiminnan kautta syntyvien tuloksien (palveluiden, tietokantojen, ohjelmistojen, julkaisujen, oppaiden jne.) immateriaalioikeuksia hallitaan mahdollisimman laajasti avoimella lisenssimallilla. CSC sopii mm. omissa sopimuksissaan etukäteen oikeuksista niin, että avoimen lisenssimallin käyttäminen on mahdollista. Tulokset ovat julkisuusperiaatteen mukaan julkisia, ellei lainsäädännöstä muuta aiheudu (esim. turvallisuusluokitellut aineistot). CSC ylläpitää listaa avoimilla lisensseillä tuottamistaan tuloksista ja tarjoaa niitä aktiivisesti korkeakoulujen käyttöön. Vuosisopimukseen kuuluvassa toiminnassa tulee noudattaa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen linjaamia avoimia toimintaperiaatteita.

Lukujen 3.1–3.4 mukaisten vuosittain sovittavien palveluiden kehityksessä ja tarjoamisessa syntyneet julkistetut ohjelmistot, dokumentaatio, opasmateriaali jne. ovat veloituksetta ja vapaasti julkishallinnon ja OKM:n hallinnonalan hyödynnettävissä siltä osin kuin CSC:llä on oikeus myöntää kyseisiä käyttöoikeuksia. Mikäli aineiston julkistamisesta ei ole sovittu palvelukuvauksessa eikä se ole osa varsinaista palvelutuotantoa, CSC ja OKM sopivat erikseen julkistamisen edellyttämien resurssien järjestämisestä.

Tuloksia käytettäessä on aineiston tai sitä sisältävän tai hyödyntävän palvelun yhteyteen liitettävä maininta alkuperäislähteestä ja lisenssin omistajasta.

CSC hyödyntää KTPO-sopimuksen tai siihen liittyvän yhteistyön kautta esille tulleita tietoja ja resursseja siten, että CSC:n palvelutuotanto parantaa OKM:n toimialan organisaatioiden kilpailukykyä ja mahdollisuuksia yhteistyöhön sekä edistää muiden toimialalle palveluja tarjoavien yksiköiden toimintaedellytyksiä. CSC toimii lähellä asiakkaita ja tarjoaa tässä tehtävässä syntyneen osaamispääoman avoimesti korkeakoululaitoksen sekä muiden OKM:n toimialan organisaatioiden käyttöön. Tämä sitoo sekä allekirjoittavaa organisaatiota että henkilöstöä.

CSC ei hyödynnä KTPO-sopimuksen tai siihen liittyvän yhteistyön kautta esille tulleita luottamuksellisia tai salassa pidettäviä tietoja sekä huolehtii tällaisen tiedon käsittelystä hyvän tiedonhallintotavan mukaisesti.

Ostettavien palvelujen kustannukset

Liitteen 2 Taulukko 1 esittää yhteenvedon tällä sopimuksella ostettavien vuosittain sovittavien palvelujen kustannuksista. Palvelut on eritelty tämän sopimuksen kohdissa 3.1–3.4. CSC:n yleiskulut (toimitilakulut, hallinnon kulut, henkilökunnan työvälineistä aiheutuvat kulut) ja tukipalvelut palvelukokonaisuutta kohti määräytyvät asianomaista palvelukokonaisuutta toteuttavan henkilöstön määrän mukaan. Laitetilakulut (tilavuokra, laitetilan infrastruktuuriin liittyvä ylläpito ja huolto, sähkönkulutus) palvelukokonaisuutta kohti määräytyvät palvelukokonaisuuteen liittyvien järjestelmien tarpeen mukaan ja näistä raportoidaan palvelukokonaisuuksittain.

KTPO maksaa CSC:lle tämän sopimuksen mukaisista palveluista siten, että maksettava summa riippuu resurssienkäytöstä kussakin palvelukokonaisuudessa. Maksupostien eräpäivät on esitetty Liitteessä 2 (Taulukko 3).

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan molempien sopijapuolien allekirjoitettua sen. Sopimus on voimassa koskien vuotta 2016. Sopimusta voidaan muuttaa sopijapuolten yhteisellä päätöksellä kirjallisesti.

Sopimuksen liitteet

Liite 1: Määritelmät

Liite 2: Taulukko 1: Laatupalavereissa seurattavat kohteet ja niiden kulut

Taulukko 2: Investoinnit

Taulukko 3: Maksupostien eräpäivät

Liite 3: Palvelukokonaisuuteen liittyvät tukipalvelut

Liite 4a: Tutkimusavustuksilla tehtävä kehitystyö ja niiden kustannusrakenne

Liite 4b: Hankkeiden sisältö, tavoitteet ja tulokset

Liite 5: Raportointikäytännöt ja sopimuksen vuosikello

Liite 6: Sopimuksen yhteyshenkilöt, palvelukokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja muut vastuuhenkilöt

Liite 7: CSC:n laiteympäristön kehityssuunnitelma

Sopimuksen allekirjoitukset

Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Helsingissä, ___.___.2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Ylijohtaja Toimitusjohtaja

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Xxxxxxx Xxxxxxx

Xxxxx Xxxxx

Johtaja

Document Metadata

Table of Contents

TYÖVERSIO 22.10.2015 OTOS

Document Metadata