VIESTINNÄN KESKUSLIITON

VIESTINNÄN KESKUSLIITON

ja

SUOMEN JOURNALISTILIITON

välinen

TYÖEHTOSOPIMUS 2014–2016

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 1.10.2014–30.11.2016

SISÄLLYSLUETTELO

1. Soveltamisala ja voimassaolo

1.1 Soveltamisala ............................................................................................................................. 6

1.2 Sopimuksen voimassaolo ........................................................................................................... 6

Työehtosopimuksen tarkoitus........................................................................................... 7

Hyvä neuvottelutapa........................................................................................................... 8

2. Työsuhde

2.1 Työsopimuksen solmiminen (Ylte) 10

2.2 Soveltamisohje: Työsuhteen ehtojen muuttaminen (Ylte) 10

2A Yleiset oikeudet ja velvollisuudet

2.3 Avustajana toimiminen 10

– Soveltamisohje: Xxxxxxxxxx toimiminen 11

2.4 Tekijänoikeus 12

– Soveltamisohje: Lehtikuvaajan oikeudesta valokuvaan 14

2.5 Yleiset velvollisuudet 14

2.6 Tekstimainonta 14

– Soveltamisohje: Tekstimainontaohjeet 14

2.7 Hyvä lehtimiestapa ym. 15

3. Työaikamääräykset

3.1 Säännöllinen työaika 18

2

3.2 Vapaapäivät 19

3.3 Lepoajat 19

– Soveltamisohje: Ruokailutauko, vuorokausilepo ja viikkolepo 19

3.4 Ylityö 20

– Soveltamisohje: Ylityö 21

3.5 Sunnuntaityö 21

3.6 Vuorolisät 22

– Soveltamisohje: Vuorolisät 22

3.7 Kuukausipalkan jakaja 22

3.8 Varallaolo ja hälytysluonteinen työ 23

– Soveltamisohje: Varallaolo 23

– Soveltamisohje: Hälytysluonteinen työ 23

3.9 Työaikapankki 23

4. Palkat ja palkanmaksu

4.1 Palkkarakenne 26

4.2 Toimituksellisen henkilöstön tehtävien vaativuuden perusluokitus 26

4.3 Työtehtävien muuttuminen 26

4.4 Sopimuskauden palkankorotukset 27

4.5 Vähimmäispalkat 27

4.6 Osa-aikaisen vähimmäispalkka 27

4.7 Harjoittelijapalkat 27

4.8 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa 27

– Soveltamisohje 28

4.9 Sijaisuuskorvaus 28

4.10 Päällekkäistyökorvaus 28

– Soveltamisohje 28

4.11 Palkanmaksu 28

4.12 JOPA-palkkausjärjestelmä 28

4.13 Liittojen välinen suositus henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnista 29

5. Lomat

5.1 Vuosiloma 32

5.2 Lomapalkan korotus 32

5.3 Talviloma 33

5.4 Loman siirtäminen työkyvyttömyystilanteissa 33

5.5 Säästövapaa 33

5.6 Lomakorvaus, ellei lomaa ole kertynyt 34

– Soveltamisohje: Vuosiloma ja talviloma 34

6. Sairausaika ja perhevapaat

6.1 Sairausajan palkka (Ylte) 38

6.2 Äitiys- ja isyysvapaa (Ylte) 38

6.3 Sairausvakuutuskorvaukset (Ylte) 38

6.4 Sairaan lapsen hoitaminen (Ylte) 39

6.5 Lyhyt tilapäinen vapaa 39

7. Muut määräykset

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys 42

7.2 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelu (Ylte) 42

7.3 Kertausharjoitukset (Ylte) 42

7.4 Ryhmähenkivakuutus (Ylte) 42

7.5 Kokoontuminen työpaikalla (Ylte) 42

7.6 Palkaton opiskelu- tai opetusvapaa 42

7.7 Järjestötehtävät 43

7.8 Terveystarkastukset ym. 43

8. Neuvottelumääräykset ja työrauha

8.1 Paikallinen sopiminen 46

3

8.2 Työpaikan Neuvottelujärjestys 47

8.3 Erimielisyyksien käsittely liittojen välillä 47

8.4 Välimiehet 47

8.5 Valvontavelvollisuus 47

– Soveltamisohje: neuvottelumääräykset 48

8.6 Työrauha ja siihen liittyvä valvontavelvollisuus 49

8.7 Tiedonvälityskannanotto 49

8.8 Jatkuvan neuvottelun periaate 49

9. Yhteistoiminta viestintäteollisuudessa (Ylte) 52

10. Luottamusmiessopimus 53

11. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta (Ylte) 56

12. Koulutussopimus (Ylte) 61

13. Sopimus toimituksellisen henkilöstön ammatillisesta kehittämisohjelmasta (TAKO) . 63

14. Työsuojelusopimus (Ylte) 64

15. Työsuojeluyhteistyö toimituksissa 66

16. Hoitoonohjaus ja hoitoonohjaussopimusmalli (Ylte) 67

17. Matka- ym. korvaukset ja päivärahat 68

18. Työehtosopimuspöytäkirja 71

Asiahakemisto 76

4

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Soveltamisala

1.2 Sopimuksen voimassaolo

5

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 SOVELTAMISALA

1. Suomen Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto ovat tehneet tämän työehtosopimuksen ehdoista, joita on noudatettava sanoma-, aikakaus- ja paikallislehtien toimituksissa sekä uutis- ja kuvatoimistoissa työs- kentelevien työsopimuksissa riippumatta siitä, millä teknisellä jakelutavalla mediayritys tai uutis- ja kuva- toimisto välittää toimituksellista aineistoa. Sanoma-, aikakaus- tai paikallislehtien sekä uutis- ja kuvatoimis- tojen verkkojulkaisut kuuluvat soveltamisalan piiriin. Sanoma-, aikakaus- ja paikallislehdet voivat ilmestyä myös vain verkossa.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Viestinnän Keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa olevat toimitukselliset työntekijät:

6

• toimittajat,

• kuvaajat,

• taiteilijat,

• kielenkääntäjät, jotka tekevät käännöstyötä siten, että tekstiä sellaisenaan tai vain vähäisin muutok- sin voidaan käyttää toimituksellisena aineistona,

• henkilöstö, joka hankkii, valikoi ja käsittelee toi- mituksellista aineistoa yrityksen videotex-viestin- tään sekä

• muu toimituksellinen henkilöstö, joita ovat:

• toimituksellinen arkistohenkilöstö,

• uutisten vastaanottajat ja lähettäjät sanomaleh- dissä ja tietotoimistoissa,

• toimituksellisissa kuvankäsittelytehtävissä olevat työntekijät, jotka valmistavat kuvia tai kuvamate- riaalia toimituksen käyttöön,

• toimituksen sihteerit, mikäli vähintään puolet heidän työstään koostuu toimituksellisista eri- tyistehtävistä, jotka eivät tavanomaisesti kuulu kaupallis-hallinnollisen sihteerin tehtäviin,

• oikolukijat sekä

• henkilöstö, jonka tehtävät ovat luonteeltaan edellä mainittuihin verrattavia.

Työehtosopimuksen soveltamisalaan eivät kuulu sel- laiset päätoimittajat tai vastaavat toimituksen esimie- het, joiden työsopimuksen mukaisena tehtävänä on työnantajan edustajana vastuullisesti hoitaa alaistensa työntekijöiden työehtoihin liittyviä kysymyksiä. Tällai- sessa asemassa ei ole henkilö, joka hoitaa pelkästään käytännön työnjohtoon liittyviä tehtäviä.

3. Sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niiden jäsenyh- distyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet Viestin- nän Keskusliiton tai Suomen Journalistiliiton ja sen jäsenyhdistysten jäseniä.

1.2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa 1.10.2014–30.11.2016 ja voi- massaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli sopimusta ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisanomisaika on kaksi kuukautta.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus ehdoista, joita yri- tyksessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehtosopi- mustoiminnan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnantajien että työnteki- jöiden kannalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joitten mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvelemalla, mikä on edellytyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle,

• kyetään tarjoamaan yritysten palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuutaan ja motivaatiotaan yritystoiminnan ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

7

• voidaan hyödyntää yhteistoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä käyttämällä koko organisaation osaaminen ja resurssit,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottavuuden kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjestelmä.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttami-

nen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäisesti. Tavoitelta- van ratkaisun tarpeellisuus, vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asioihin perehtymiseen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä käydään työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujär- jestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden valtuudet.

8

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivyttelyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettävästi myöhem- pien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään erimielisiksi, kir- jataan osapuolten kannat perusteluineen aina yhteiseen muistioon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan.

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotteluratkaisuun, joka sisältää selkeät perustelut.

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solmiminen (Ylte)

2.2 Soveltamisohje:

Työsuhteen ehtojen muuttaminen (Ylte)

9

2 A YLEISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

2.3 Avustajana toimiminen

– Soveltamisohje: Xxxxxxxxxx toimiminen

2.4 Tekijänoikeus

– Soveltamisohje:

Lehtikuvaajan oikeudesta valokuvaan

2.5 Yleiset velvollisuudet

2.6 Tekstimainonta

– Soveltamisohje: Tekstimainontaohjeet

2.7 Hyvä lehtimiestapa ym.

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN (Ylte)

4. koeaika

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole pe- rustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräai- kaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työso- pimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassaolevina (TSL 1:3 § 2. mom.).

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloit- tamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pitui- sesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi (TSL 1:4

§ 1. mom.).

10

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työso- pimuksen kestosta (TSL 1:4 § 2. mom.).

4. Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä luottamusmies- ja neuvot- telujärjestelmästä.

Pöytäkirjamerkintä 1: Määräaikaisista sopimuksista anne- taan pääluottamusmiehelle tiedot luottamusmiessopimuk- sen 6 §:n 2 kohdan mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 2: Mikäli yrityksen työtiloihin ja/tai yrityksen omistamilla laitteilla työskentelemään otetaan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työntekijä, on asi- asta neuvoteltava luottamusmiehen/yhdysmiehen kanssa ja selvitettävä kyseisen työskentelyn periaatteet ja tarve.

Tietoa työsopimuksen tekemisestä

Tietoa työsopimuksen tekemisestä ja sisällöstä saa esimer- kiksi verkko-osoitteesta xxx.xx. Työnantajan velvollisuudes- ta antaa kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista on säädetty työsopimuslain 2 luvun 4:§:ssä. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:

1. työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka

2. työnteon alkamisajankohta

3. määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika

5. työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa

6. työntekijän pääasialliset työtehtävät

7. työhön sovellettava työehtosopimus

8. palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi

9. säännöllinen työaika

10. vuosiloman määräytyminen

11. irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

12. vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luon- toisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot.

(”Tietoa työsopimuksen tekemisestä” ei ole työehtosopi- muksen osa)

SOVELTAMISOHJE:

2.2 TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN (Ylte) Työsuhteen ehtojen, kuten esimerkiksi työtehtävien ja työaiko- jen muuttamisesta, on määräyksiä joissakin alan työehtosopi- muksissa. Yhteistoimintasopimus määrittää muutostilanteisiin liittyvät neuvotteluvelvoitteet.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa sopimalla. Yksipuolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mahdollista asioissa, jot- ka kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuteen. Työsopimuksessa sovitun olennaisen työsuhteen ehdon muuttaminen vaatii irtisa- nomisperusteen, ellei muuttamisesta voida sopia.

Työehtosopimuksessa tai työlainsäädännössä määriteltyjä vä- himmäisehtoja ei voida sopimuksella alittaa.

2 A YLEISET OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

2.3 AVUSTAJANA TOIMIMINEN

1. Toimittaja tai kuvaaja ei ilman kustantajan lupaa saa pitää ammattiinsa liittyvää sivutointa eikä toimia toi- sen lehden tai tiedotusvälineen avustajana päätoi- meensa kuuluvilla aloilla. Milloin pyydetty lupa on

evätty, on myös kiellon perusteet vaadittaessa kirjal- lisesti ilmoitettava.

2. Ammattiin liittyväksi sivutoimeksi ei katsota harras- tusluonteista sivutointa tai luottamustehtävää alan ammattijärjestössä.

SOVELTAMISOHJE:

AVUSTAJANA TOIMIMINEN

1. Kilpaileva työsopimus

Työsopimuslain 3 luvun 3 §:n kilpailevan toiminnan kieltoa kos- kevan yleissäännöksen mukaan työntekijä ei saa luvatta tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työ- suhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Sen ohella ovat toimittajan oikeudesta toimia toisen lehden avustajana voimassa työehto- sopimuksen erityissäännökset.

2. Työehtosopimuksen määräykset

Työehtosopimuksen mukaan:

1. Toimittaja ei ilman kustantajan lupaa saa toimia toisen lehden tai tiedotusvälineen avustajana päätoimeensa kuuluvilla aloilla. Päätoimen määrittely ei aina ole mahdollista. Mikäli toimittajalle ei työsopimuksessa ole määritelty selvästi rajattua tehtäväalu- etta (esimerkiksi kulttuuri tai urheilu), josta hän yksinomaan kir- joittaa, on avustamistehtävästä aina neuvoteltava työnantajan kanssa. Jos taas päätoimi, esim. kulttuuri on selkeästi määritelty, toimittaja voi ilman lupaa hoitaa avustamistehtävää esim. ur- heilun alalta.

2. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa pysyväksi, määrä- ajaksi, toistaiseksi tai yksittäistapausta koskevana.

3. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa toimittajan pää- toimen kaikista aloista tai vain osasta niitä.

4. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa rajoitetusti, kuten yhtä tai useampaa tiedotusvälinettä koskevana tai rajoi- tuksitta.

5. Lupa avustajana toimimiseen voidaan antaa suullisesti tai kir- jallisesti. Xxxxxxx pyydetty lupa on evätty, työnantajan on jokai- sessa yksityistapauksessa toimittajan niin vaatiessa ilmoitettava kirjallisesti kiellon perusteet.

6. Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n asettamin edellytyksin ei toimit- taja tarvitse muilla kuin päätoimeensa kuuluvilla aloilla kustan- tajan lupaa avustajana toimimiseen.

Mikäli tällainen tehtävä (mm. sivutoimi) esim. toimittajan va- paa-ajan harrastuksiin liittyvänä tulee kyseeseen eikä se koske hänen varsinaista ammattiaan, on toimittajalla siis siihen oikeus ilman eri lupaakin. Tällöin on toisaalta selvää, että hänen on hoi- dettava oma ammattinsa eikä tällainen tehtävä (mm. sivutoimi) saa sitä haitata.

Kirjan kirjoittaminen tai sen tekemiseen osallistuminen on mah- dollista päätoimeenkin liittyvällä alalla. Kirjan kirjoittamisessa ei kuitenkaan ole lupa käyttää sellaista aineistoa, jonka toimittaja on hankkinut tai saanut haltuunsa työnsä perusteella ennen kuin aineisto tai tiedot on asianmukaisesti luovutettu työnan-

tajan käyttöön.

Xxxxxxx lupaa ei em. tapauksissa tarvita, on toimittajan ja kuvaa- xxx xxxxxxxx huomioon työsopimuslain 3 luvun 1 §:n ja työehto- sopimuksen 2.5 §:n asettamat vaatimukset.

3. Yleinen lojaliteettivelvollisuus

Työsopimuslain 3 luvun 1 § ja työehtosopimuksen 2.5 määritte- levät työntekijän yleistä lojaliteettivelvoitetta. Niinpä työnteki- jän on tehtävä työnsä huolellisesti, noudattaen määräyksiä, joita työnantaja toimivaltansa mukaisesti työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen antaa.

Työntekijän on myös vältettävä kaikkea sellaista, mikä on ris- tiriidassa hänen asemassaan olevan työntekijän velvoitteiden ja kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja mikä saattaisi aiheuttaa työnantajalle vahinkoa.

Toimittaja tai kuvaaja, joka julkaisee tai julkistaa aineistoa muu- alla kuin kustantajan lehdessä, on työsopimuslain 3 luvun 1 §:n edellyttämällä tavalla velvollinen ottamaan huomioon aseman- sa työnantajansa edustajana siten, ettei työnantajalle aiheudu vahinkoa esimerkiksi siten, että lehden luotettavuus suhteessa lukijoihin tai tietolähteisiin vaarantuu. Näissä suhteissa mahdol- lisesti tulkinnanvaraisista kohdista tulee neuvotella työnantajan kanssa.

Edellä todetut periaatteet koskevat kirjoittamista nimellä, nimi- merkillä tai nimettä.

11

Toimittajalla on työehtosopimuksen 2.7 §:n määrittelemällä tavalla oikeus mielipiteensä ilmaisuun muussa kuin siinä tiedo- tusvälineessä, jonka palveluksessa hän on.

4. Työsuhteen ehdot

Työoikeudellisten tulkintasäännösten mukaan myönnetty lupa, josta sisältyy nimenomainen maininta työsuhteen ehtoja sään- nöstelevään työehtosopimukseenkin, on muodostunut osaksi toimittajan työsuhteen ehtoja, joiden muuttamisen osalta osapuolia sitoo neuvotteluvelvollisuus sekä velvollisuus pyrkiä sopimukseen.

Lupa avustajana toimimiseen raukeaa milloin sitä varten sovittu määräaika on päättynyt tai muu ehto on lakannut olemasta voi- massa. Lupa raukeaa myös, milloin kustantaja hänelle kuuluvan oikeuden nojalla peruuttaa myöntämänsä luvan kokonaan tai osittain.

Tällöin, koska lupa evätään, on kustantajan toimittajan niin vaa- tiessa tässäkin tapauksessa kirjallisesti ilmoitettava kiellon pe- rusteet. Kun kysymyksessä tällöin on edellä mainittu työsuhteen ehdon muuttaminen, syntyy osapuolille neuvotteluvelvollisuus ja velvollisuus pyrkiä sopimukseen, joka koskee työsuhteen eh- don muuttamisesta aiheutuneen tilanteen järjestelyä.

2.4 TEKIJÄNOIKEUS

1. Aineiston käytön yleisperiaatteet

1.1. Työehtosopimuksen tekijänoikeutta koskevien mää- räysten tulee mahdollistaa ja edistää yritystoiminnan järkevää ja kannattavaa kehittämistä. Sanoma- ja aika- kauslehtien kilpailu muiden medioiden kanssa pakot- taa ne etsimään uusia toimintamalleja.

1.2. Toimittajalla tai kuvaajalla ei ole oikeutta ilman kustan- tajan lupaa käyttää omiin tarkoituksiinsa eikä luovut- taa toiselle aineistoa, jonka hän toimessaan hankkii tai saa tietoonsa.

2. Suojattu aineisto

2.1. Tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa ovat kirjoituk- set, jotka ylittävät ns. teoskynnyksen sekä valokuvat.

12

2.2. Tekijänoikeudellisen suojan ulkopuolella on yleensä tosiasioita selostava uutis- ja ajankohtaisaineisto, jonka tarkoituksena on ilman taiteellisia tehokeinoja tai tieteellistä analyysiä kuvata tapahtumia koti- ja ul- komailla. Tällainen aineisto on vapaasti käytettävissä. Suojatunkin aineiston tietoja voidaan vapaasti käyttää pohja-aineistona.

3. Suojatun aineiston käyttö lehdessä

3.1. Työnantajalla on oikeus työsuhteessa luodun tekijän- oikeudellisen aineiston (teksti ja kuva) ensikäyttöön ja uudelleen käyttöön siinä lehdessä tai lehdissä, joita työnantajan ja journalistin välinen työsopimus koskee. Työnantaja voi käyttää aineistoa työsuhteen päätty- misen jälkeen samassa laajuudessa kuin työsuhteen kestäessä. Määräyksiä ei sovelleta ennen niiden voi- maantuloa päättyneisiin työsuhteisiin.

(Työnantajan kertakäyttöoikeutta laajemmat, myös työsuhteen päättymisen jälkeen jatkuvat oikeudet ovat tulleet voimaan seuraavasti:

– valokuvan uudelleen käyttö 23.1.1986

– tekstin uudelleen käyttö 14.3.1995

– oikeus käyttää aineistoa sähköisessä viestinnässä 23.1.1986

– elektronisten arkistojen yksityiseen käyttöön tapah- tuva luovutus 1.1.1994)

3.2. Oikeus toimittajan toimessaan laatimaan tekstiaineis- toon palautuu toimittajalle, kun kustantaja ilmoittaa, ettei aineistoa julkaista. Mikäli ilmoitusta aineiston jul- kaisemisesta myöhemmin ei anneta kolmen kuukau-

den kuluessa siitä, kun valmis aineisto on luovutettu kustantajan edustajille, palautuvat oikeudet toimitta- jalle. Oikeudet palautuvat tekijälle niissä rajoissa, jotka johtuvat työehtosopimuksen 2.3 §:n määräyksestä.

4. Suojatun aineiston arkistokäyttö

4.1 Yksityinen käyttö

Työnantaja voi tarjota asiakkaalle arkistopalveluna lehden osia, yksittäisiä artikkeleita tai koosteita yksityiseen käyt- töön myös elektronisessa muodossa olevasta arkistosta. Tämä palvelumuoto ei siirrä asiakkaalle oikeutta aineiston julkaisemiseen tai edelleenluovuttamiseen.

Sellainen käyttö, jossa teoksesta valmistetaan muutama kappale opiskeluun, yksityiseen tutkimustoimintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimin- taan on yksityistä käyttöä kuten myös ammatillisen tiedon hankkiminen, jota ei käytetä viranomaisen tai yrityksen toimintaan suoranaisesti esimerkiksi määrätyn toimenpi- teen suorittamiseksi, tuotteen valmistamiseksi tai julkaisu- toimintaan tai muuhun kaupalliseen tarkoitukseen.

4.2 Arkistopalvelu muuhun kuin yksityiseen käyttöön

Mikäli työnantaja myöntää asiakkaalle edellä todettua laa- jemman käyttöoikeuden elektroniseen aineistoon, on teki- jänoikeudellisesti suojattuun arkistoon sisältyvän aineiston tällaisesta käytöstä sovittava paikallisesti.

Ellei arkistopalvelusta voida paikallisesti sopia, kustanta- ja voi kuitenkin toteuttaa yksityistä käyttöä laajemman arkistopalvelun. Laajemman arkistopalvelun asiakkaalle voidaan luovuttaa aineistoa viranomaisen tai yrityksen toimintaan suoranaisesti käytettäväksi (esim. sisäinen tiedotuskäyttö, tiedostojen ylläpito, koulutuskäyttö ja esi- telmöinti). Tällöin asiakkaalle annetaan oikeus valmistaa suojatusta aineistosta kappaleita omaan käyttöön, mutta palvelumuoto ei siirrä asiakkaalle oikeutta aineiston julkai- semiseen tai edelleenluovuttamiseen.

Tällaisessa tapauksessa maksetaan kustantajan päätökseen perustuvasta laajemmasta luovutuksesta journalistista työ- tä tekeville toimituksellisille työntekijöille arkistopalvelun alkaessa ja toisen toimintavuoden alkaessa 109,32 euron kertakaikkinen vuotuinen korvaus. Toisen toimintavuoden päättyessä järjestelyn piirissä olevien työntekijöiden palk- koja korotetaan 0,3 %. Järjestely ei koske työntekijöitä, jot- ka jo työsopimuksensa perusteella on palkattu tuottamaan tässä tarkoitettuja palveluita, eikä työntekijöitä, joiden työ- suhde on kestoltaan alle kolme kuukautta.

Mikäli paikallisesti on sovittu edellä mainitusta poikkeava korvausjärjestely ja järjestely päätetään lopettaa, korote- taan järjestelyn piirissä olevien työntekijöiden palkkoja 0,3 prosenttia.

5. Muut jakelutiet

5.1. Työnantajalla on oikeus käyttää lehteen toimitettua tekijänoikeudellista aineistoa siten, että asiakkaalle voidaan teknisten jakeluteiden ja asiakkaan toivo- musten mukaan toimittaa luettavaksi lehti tai sen osa. Jakelutie voi olla myös sähköinen viestin tai muu elektronisessa muodossa toteutettava jakelutie kuten on-line yhteys tai cd-rom.

5.2. Työnantaja, joka lehden julkaisemisen ohella harjoit- taa määräysvallassaan olevaa sähköistä viestintää, voi korvauksetta käyttää lehteen aiottua tai siinä julkais- tua aineistoa myös sähköisessä viestinnässään. Mää- räysvalta on olemassa, jos kustantaja omistaa yksin tai on pääomistajana tällaista ohjelmatoimintaa har- joittavassa yhtiössä. Määräysvalta toteutuu myös, jos kustantaja yksin ja omissa nimissään toimii ohjelman tai sisällöllisen kokonaisuuden tuottajana sähköises- sä viestimessä. Tämä oikeus sisältää viestintävälineen edellyttämän toimituksellisen aineiston käsittelyn. Aineistoa ei voi käyttää tavalla, joka loukkaa tekijän moraalisia oikeuksia.

5.3. Vielä julkaisemattoman, mutta jo valmiin aineiston käyttö sähköisissä viestimissä ennen lehden ilmesty- mistä edellyttää lehden päätoimittajan päätöstä.

6. Suojatun aineiston käyttö mainonnassa

6.1. Työnantajalla on oikeus lehden tavanomaisessa mai- nonnassa sekä levikki- että PR-toiminnassa vapaasti käyttää sekä teoksia että valokuvia.

6.2. Lehteen tehtyä aineistoa käytetään tavanomaisesti lööpeissä, ilmoituksissa, tv-mainoksissa ja esim. suo- ramainontakirjeissä. Vastaavanlainen uudenmuotoi- nen mainonta on luonnollisesti mahdollista.

6.3. Myös mainoskäytössä on otettava huomioon työehto- sopimuksen 2.7 §:n määräys, jonka mukaan toimitta- jan tai kuvaajan henkilöä ei saa käyttää lehden markki- noinnissa tavalla, joka on omiaan loukkaamaan hänen yksityisyyttään. Mikäli toimittajan tai kuvaajan henkilö halutaan käyttää lehden markkinointiin muulla taval- la kuin tekijän nimi ja kuva tavanomaisesti julkaisten, tulee tästä erikseen sopia.

6.4. Muusta kuin edellä todetusta suojatun aineiston käy- töstä on erikseen sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.

7. Suojatun aineiston muu käyttö

Muusta kuin edellä todetusta suojatun aineiston käytöstä on sovittava erikseen. Sopiminen voi tapahtua työsopimuk- sella (sopimusmalli työehtosopimuksessa) tai paikallisesti

siten kuin jäljempänä todetaan. Sopimus tehdään etukä- teen kirjallisesti samalla korvausperiaatteista sopien.

8. Paikallinen sopiminen suojatun aineiston muusta käy- töstä

8.1. Tarve suojatun aineiston muuhun käyttöön vaihtelee yrityksittäin. Kyseessä voi olla esimerkiksi aineiston käyttö muissa kustantajan julkaisemissa lehdissä, kustantajien välinen aineiston vaihto, luovutus ulko- puolisille tai muu käyttötarve.

Kun paikallisesti neuvotellaan suojatun aineiston muusta käytöstä, otetaan järjestelyjä ja käytön ehtoja sovittaessa huomioon mm.:

– järjestelyn kustantajalle tuoma taloudellinen hyöty,

– yrityksen kilpailukyvyn ja tuotteiden kehittäminen,

– sekä tuotannon järkeistämisen tarve että henkilös- tön työllisyys,

– mahdollisuus suunnata voimavaroja sisällöllisen laa- dun parantamiseen,

13

– järjestelyjen vaikutus työtehtävien sisältöön ja vaa- tivuuteen sekä

– järjestelyistä mahdollisesti sovittavien korvausten oikeudenmukaisuus.

8.2. Tekijänoikeuksia koskevia paikallisia neuvotteluja var- ten perustetaan työryhmä, jossa journalisteja voi luot- tamusmiehen lisäksi edustaa toinen toimituksen valit- sema henkilö. Työnantaja valitsee omat edustajansa neuvotteluun. Neuvottelutuloksen allekirjoittavat työnantajan nimeämä henkilö sekä luottamusmies. Sopimus lähetetään liitoille tiedoksi.

8.3. Sovintomenettely

Mikäli tekijänoikeuksia koskevissa paikallisissa neu- votteluissa ei päästä tulokseen, voidaan asian ratkai- semiseksi turvautua liittojen sopimaan sovintome- nettelyyn. Liitot nimeävät ulkopuolisen sovittelijan/ sovittelulautakunnan, jonka kustannuksista liitot vas- taavat puoliksi.

Aloitteen sovintomenettelystä voi tehdä kumpi tahan- sa paikallisen neuvottelun osapuoli.

Sovintomenettelyssä sovittelija/sovittelulautakunta voi antaa ratkaisuesityksen paikallisille osapuolille. Osapuolet voivat hyväksyä tai hylätä tehdyn esityksen.

Liitot toteavat yhteisenä suosituksenaan, että nykyi-

sen KOPIOSTO-korvauksiin perustuvan koulutusstipen- dijärjestelmän säilyttämiseksi voidaan paikallisiin sopi- muksiin kirjata maininta siitä, että sopimus ei vaikuta nykyisiin tekijöiden KOPIOSTO-oikeuksiin.

SOVELTAMISOHJE:

LEHTIKUVAAJAN OIKEUDESTA VALOKUVAAN

Lehtikuvaajien oikeudet valokuvaan määräytyvät työehtosopi- muksen tekijänoikeutta koskevan määräyksen mukaisesti.

Toimessa hankitun ja tekijänoikeuden alaisen kuva-aineiston edelleen luovuttamisesta ja tekijälle (lehtikuvaajalle) sellaisesta luovutuksesta maksettavasta korvauksesta on syytä sopia kirjal- lisesti etukäteen.

Työehtosopimuksen tekijänoikeutta koskevat määräykset toimessa hankitun ja tekijänoikeuden alaisen kuva-aineiston luovuttamisesta sekä sellaisesta luovutuksesta tekijälle mak- settavasta korvauksesta eivät koske lehdille valokuvia välittävää kuvatoimistoa eivätkä sellaisessa toimistossa työskentelevää lehtikuvaajaa, ellei työnantajan ja lehtikuvaajan kesken ole toi- sin sovittu. Tämä ei kuitenkaan rajoita kuvaajan lain mukaisia oikeuksia työsuhteessa.

2.5 YLEISET VELVOLLISUUDET

14

1. Toimittajan ja kuvaajan on työssään noudatettava hyvää järjestystä ja täsmällisyyttä ja parhaan kykynsä mukaan pyrittävä edistämään sitä lehtiyritystä, jonka palveluksessa hän on.

2. Yrityksen johdon tulee työnjohto-oikeuttaan käyt- täessään suhtautua luottamuksella toimituksellisiin työntekijöihin ja tukea heitä annettujen työtehtävien suorittamisessa.

2.6 TEKSTIMAINONTA

Toimittajalla ja kuvaajalla ei ole oikeutta käyttää lehden toimituksellisia palstoja mainontaan eikä heitä saa siihen velvoittaa.

SOVELTAMISOHJE: TEKSTIMAINONTAOHJEET

1. Yleistä

Työehtosopimuksen mukaan toimittajalla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta käyttää lehden tekstipalstoja liikemainontaan. Tekstimainontana pidetään materiaalia, jonka tarkoituksellinen tehtävä on pääasiallisesti hyödyttää jotain yritystä, tukea tuot- teen tai palvelun myyntiä tai perusteettomasti edistää yksityisen henkilön, yhteisön tai viranomaisen etua.

Toimittajan oikeudet ja velvollisuudet perustuvat lehdistön mielipiteen vapauteen, johon toimituksellisessa työssä liittyy ulkopuolisten painostusyritysten torjuminen. Toimittajalla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta tehdä tai ottaa toimitukselliseen käsittelyyn sellaista julkaistavaksi tarkoitettua tekstiä tai kuvaa, jota on pidettävä tekstimainontana.

Sellainen teksti tai kuva on torjuttava, joka on ilmoituksen saami- sen ehtona. Toimittajalla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta vas- taanottaa sellaista etua, palkkiota, ilmaismatkaa, lahjaa tms., jonka nojalla hänellä on velvollisuus tehdä tekstimainontaa.

Toimituksellinen työntekijä ei saa oman edun tavoittelemiseksi käyttää lehden palstoja tekstimainontaan. Toimituksellisilla pals- toilla voidaan julkaista yrityksiä, tuotteita, palveluksia tms. kos- kevaa materiaalia, kuvia ja tekstejä, jos materiaalilla on lukijoille merkittävää uutis-, viihde- tai muuta informaatioarvoa.

2. Rajanvetokysymykset

Liitot ovat todenneet, että harkittaessa tekstimainonnan ja muun toimituksellisen tekstin rajanvetoa on otettava huomioon mm. seuraavaa:

Sanoma- ja aikakauslehtien tehtävänä tiedotusvälineenä on tiedottaa, kommentoida ja viihdyttää. Lehtien toimitussivujen tulee perustua toimituksellisiin aloitteisiin ja arviointeihin, jol- loin säilytetään yleisön luottamus lehdistön uutis- ja tiedonvä- litykseen. Luottamuksen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi on puo- lustettava toimitusten velvollisuutta ja oikeutta määrätä lehtien toimituksellisesta sisällöstä.

Tekstimainonnan määritteleminen yksiselitteisesti on vaikea- ta, joten kysymys on ratkaistava kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Yleispätevänä periaatteena on pidettävä toimituksen toimesta julkistettavan aineiston uutis- ja tiedotusarvoa. Lehdille lähetettävän valmiin aineiston, tekstin ja kuvan, tarkoituksena on useinkin pelkästään kaupallinen tai mainonnallinen näkökoh- ta, jolloin julkistamisintressi on lähettäjällä.

Yritystä, järjestöä tms. koskeva toimituksellinen teksti tai valo- kuva voi sisältää mm. tietoa yritys- ja järjestöpolitiikasta sekä niiden toiminnan taloudellisesta merkityksestä, tuotantolai- tosten oleellisista muutoksista, uusista tehdasrakennuksista, tuotantolinjojen käyttöönotosta tai lopettamisesta jne., yrityk- sen tai järjestön merkittävästä osuudesta sosiaalisen, teknisen tai tieteellisen toiminnan edistämiseen, otteita vuosikertomuk- sista ja tilinpäätöksistä, tietoja merkittävistä liiketoimista (esim. sopimusten solmiminen) ja yrityksen tai järjestön kannanotoista julkisiin kysymyksiin sekä huomattavista merkkipäivistä.

Ilmoitus- ja mainoskorosteiset tiedotteet ilman olennaista uutis- ja tiedotussisältöä eivät kuulu lehtien tekstipalstoille. Materi- aalia, jonka tarkoituksena on käyttää hyväksi toimituksen arvo- valtaa ulkopuolisten perusteettomien etujen ajamiseen, ei ole pidettävä sallittavana. Lähetetyllä aineistolla voi kuitenkin olla tärkeä yleinen uutis- tai tiedotusarvo, jolloin on journalistisesti oikein antaa aineistolle julkisuutta.

Palveluiden ja tuotteiden nimien (tavaramerkkien) mainitsemi- nen on hyväksyttävissä esim. messujen ja markkinakatsausten yhteydessä palveluista ja tuotteista tehtyjen puolueettomien tekstien yhteydessä sekä laajan kokoomatiedon yhteydessä, jollaista lukija ei voi muualta saada.

Luotettavaa tietoa tuotteen tai palvelun haitallisista puolista ei

tule salata.

Tuotteen, yrityksen, järjestön tms. nimeä ei tule kuitenkaan mai- nosmielessä toistaa toimituksellisessa tekstissä.

2.7 HYVÄ LEHTIMIESTAPA YM.

1. Toimittajaa tai kuvaajaa ei saa velvoittaa hyvää lehti- miestapaa tai heidän ammattikunniaansa loukkaaviin tehtäviin tai kirjoittamaan vastoin vakaumustaan. Täl- laisista tehtävistä kieltäytyminen ei saa johtaa painos- tustoimenpiteisiin.

2. Toimituksellisen henkilökunnan tulee noudattaa kus- tantajan määrittelemää lehden linjaa, jonka on oltava riittävän selvästi, kirjallisesti määritelty. Suunnitelluis- ta linjan muutoksista on saatettava hyvissä ajoin tieto toimitukselliselle henkilökunnalle.

15

3. Edellä 2 momentissa ilmaistu määräys ei saa estää toi- mittajaa kansalaisena ilmaisemasta omaa mielipidet- tään toisessa tiedotusvälineessä kuin siinä, jonka pal- veluksessa hän on, milloin mielipide ei ole saanut tilaa siinä julkaisussa, jonka palveluksessa hän on ja milloin se työsopimuslain 3 luvun 1, 3 ja 4 §:ien määräyksiä rikkomatta voi tapahtua tai mikäli työehtosopimuksen

2.3 §:stä ei muuta johdu.

Pöytäkirjamerkintä 1: Toimittajan tai kuvaajan henkilöä ei saa käyttää lehden markkinoinnissa tavalla, joka on omi- aan loukkaamaan hänen yksityisyyttään. Mikäli toimittajan tai kuvaajan henkilöä halutaan käyttää lehden markkinoin- tiin muulla tavalla kuin tekijän nimi ja kuva tavanomaisesti julkaisten, tulee tästä erikseen sopia.

Pöytäkirjamerkintä 2: Aineiston luojalla on oltava mah- dollisuus saada haltuunsa kopio alkuperäisaineistosta. Al- kuperäisaineistoon käsittelyvaiheessa tulevien muutosten tekijät on pystyttävä jälkikäteen tunnistamaan.

16

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 Säännöllinen työaika

3.2 Vapaapäivät

3.3 Lepoajat

– Soveltamisohje:

17

Ruokailutauko, vuorokausilepo ja viikkolepo

3.4 Ylityö

– Soveltamisohje: Ylityö

3.5 Sunnuntaityö

3.6 Vuorolisät

– Soveltamisohje: Vuorolisät

3.7 Kuukausipalkan jakaja

3.8 Varallaolo ja hälytysluontoinen työ

– Soveltamisohje: Varallaolo

– Soveltamisohje: Hälytysluonteinen työ

3.9 Työaikapankki

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

4. Sopimismahdollisuudet

1. Säännöllisen työajan enimmäismäärät

Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa.

2. Työvuorojärjestelmä

2.1. Säännöllisen työajan sijoittamisesta laaditaan työ- vuorojärjestelmä. Työvuorojärjestelmää laadittaessa ja sitä muutettaessa on neuvoteltava pääluottamus- miehen kanssa.

18

2.2. Työvuorojärjestelmään perustuva työvuoroluettelo laaditaan, mikäli mahdollista vähintään kolme viikkoa ennen työaikajakson alkamista siten, että keskimää- rin 37,5-tuntinen työviikko toteutuu jakson aikana. Työvuoroluettelon kattama työaikajakso voi olla 1 - 4 viikon pituinen.

2.3. Työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomioon säännöllisten vapaapäivien lisäksi työehtosopimuksen

3.2 §:ssä tarkoitetut vapaapäivät sekä työaikalain ja työehtosopimuksen määräykset lepoajoista.

3. Työajan sijoittaminen

Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:

3.1. Työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työaika sijoitetaan keskimäärin viidek- si päiväksi viikossa.

3.2. Työaika voi olla enintään 9 tuntia vuorokaudessa, jos se on työaikajakson muina päivinä vastaavasti lyhyem- pi niin, että keskimääräistä 37,5 tunnin viikkotyöaikaa ei ylitetä.

3.3. Jos työviikko on enintään nelipäiväinen, voi säännölli- nen työaika olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa.

3.4. Säännöllinen työaika saa olla kahden viikon työaika- jaksolla enintään 75 tuntia tai neljän viikon työaika- jaksolla enintään 150 tuntia. Työaika ei saa ylittää 45 tuntia viikossa.

3.5. Kahden viikon työaikajaksoon tulee sisältyä vähintään 4 viikkovapaapäivää työviikon ollessa 5-päiväinen ja 6 viikkovapaapäivää työviikon ollessa 4-päiväinen.

4.1. Luottamusmies voi sopia säännöllisen työajan sijoitta- misesta siten, että säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa. Sään- nöllisen työajan tulee tasoittua keskimäärin enintään 37,5 tuntiin viikossa 3 kuukauden aikana, ellei tasoit- tumisjaksosta toisin sovita.

4.2. Työntekijä voi sopia 10 tunnin säännöllisestä työajasta vuorokaudessa ja 45 tunnin työajasta viikossa. Tasoit- tumisjakso 37,5 tuntiin viikossa on 3 kuukautta.

4.3. Luottamusmies voi sopia säännöllisen työajan sijoitta- misesta siten, että säännöllinen työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa. Sään- nöllisen työajan tulee tasoittua keskimäärin enintään 37,5 tuntiin viikossa vuoden aikana, ellei tasoittumis- jaksosta toisin sovita.

4.4. Luottamusmiehen sopiessa asiasta tulee yksittäisten työntekijöitten perustellut henkilökohtaiset tarpeet ottaa huomioon.

Yksittäinen työntekijä voi perustellusta perhe-, opis- kelu- tms. syystä kieltäytyä kohdan mukaisesta sovit- tavasta työaikajärjestelystä.

4.5. Liukuva työaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työ- ajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa mää- rätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajan- kohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä sään- nöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskerty- mästä. Xxxxxxxx työajan käsite määräytyy työaikalain mukaan.

Osapuolet voivat sopia vuorokautisen liukuma-ajan enimmäispituudesta sekä työajan ylitysten ja alitus- ten enimmäiskertymästä työaikalain 13.2 §:stä poik- keavasti.

5. Erityismääräykset

5.1. Työehtosopimuksen osa-aikaisia työntekijöitä koske- via määräyksiä sovelletaan niissä työsuhteissa, joissa keskimääräinen työaika on alle 34 tuntia viikossa.

5.2. Jos niissä kokoaikaisiksi sovituissa työsuhteissa, jois- sa noudatetaan 37,5 tuntia lyhyempää työviikkoa, säännöllistä viikkotyöaikaa pidennetään työntekijän kanssa tehtävällä sopimuksella, korotetaan kuukau- sipalkkaa vähintään samassa suhteessa kuin työaika pitenee.

5.3. Aluetoimituksessa, jossa työskentelee vain yksi pää- toiminen toimittaja, voidaan hänen suostumuksellaan jättää työvuoroluettelo laatimatta tarpeellisen jous- tavuuden aikaansaamiseksi. Tällöin voidaan poiketa työehtosopimuksen säännöllisestä päivittäisestä työ- ajasta ja päivittäisistä työvuoroista sekä työehtosopi- muksen työvuoro- ja työtuntijärjestelmistä edellyttä- en, että työajan enimmäismääriä ei ylitetä.

3.2 VAPAAPÄIVÄT

1. Työvuoroluettelon mukaan tulevat vapaapäivät on jär- jestettävä toistensa yhteyteen, ellei töiden järjestely muuta vaadi, ja sijoitettava mahdollisuuksien mukaan viikon vaihteeseen.

2. Kahden viikoittaisen vapaapäivän lisäksi annetaan ylimääräinen vapaapäivä arkipyhien, juhannusaaton, jouluaaton ja uudenvuodenaaton johdosta, ellei ko. päivä satu lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Arkipyhiä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pit- käperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, hela- torstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.

3. Vuosityöaikaa tasoittava vapaapäivä annetaan seu- raavasti:

Sillä viikolla, johon sisältyy joulupäivä, annetaan sekä kiinteässä että kiertävässä työaikamuodossa yksi yli- määräinen vapaapäivä, joka sijoitetaan työvuorojär- jestelmään puolen vuoden sisällä.

Sillä viikolla, johon sisältyy 1. pääsiäispäivä, anne- taan kiertävässä työaikamuodossa yksi ylimääräinen vapaapäivä, joka sijoitetaan työvuorojärjestelmään puolen vuoden sisällä.

4. Arkipyhänä, pääsiäislauantaina, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona tehty työ korvataan kuten sun- nuntaityö (ks. työehtosopimus 3.5 sunnuntaityö).

5. Loppiaisena, pitkäperjantaina, vapunpäivänä, hela- torstaina, pyhäinpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sun- nuntaityökorvaus maksetaan 50 prosentilla korotet- tuna.

3.3 LEPOAJAT

1. Ruokailutauko. Ruokailutauko voidaan järjestää, jos siitä sovitaan, pidemmäksi tai lyhyemmäksi kuin yksi tunti.

2. Vuorokausilepo. Työntekijälle on annettava kerran vuorokaudessa yhdenjaksoinen vuorokausilepo, jon- ka pituus sovitaan paikallisesti. Ellei vuorokausilevon pituudesta synny paikallista sopimusta, noudatetaan työaikalain määräyksiä.

3. Viikkolepo. Työaikalain mukaan työaika on järjestet- tävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen.

SOVELTAMISOHJE:

1. Ruokailutauko ja vuorokausilepo

Työajan ollessa vuorokaudessa pidempi kuin 6 tuntia, on työnte- kijälle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen lepoaika, ruokatauko.

19

Työehtosopimuksen 3.3 §:n 1 kohdan mukaan voidaan ruokai- lutauko järjestää lyhyemmäksi tai pidemmäksi kuin yksi tunti, mikäli siitä paikallisesti sovitaan. Sopiminen ruokailutauon ly- hentämisestä on työpäivän kokonaispituuden lyhentämiseksi mahdollista esim. silloin, kun lyhentäminen ruokailupaikkojen sijainnin, töiden järjestelyn yms. seikkojen kannalta on tarkoi- tuksenmukaista. Ruokailutaukoa ei kuitenkaan saa sopia puolta tuntia lyhyemmäksi. Mikäli tauko on pituudeltaan vähintään puoli tuntia ja työntekijä voi sen aikana esteettä poistua työpai- kalta, ei ruokailutaukoa lueta työaikaan.

Jos työvuoron pituus on yli kymmenen tuntia, on työntekijällä halutessaan oikeus pitää kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen toinen lepotauko. Lepotauko voi olla enintään puolen tunnin pituinen, eikä sitä lueta työaikaan.

Vuorokautista ylityötä teetettäessä tulee ottaa huomioon työ- aikalain määräykset 11 tunnin keskeytymättömästä lepoajasta vuorokaudessa, ellei asiasta ole paikallisesti sovittu.

2. Viikkolepo

Työaikalain mukaan on kerran viikossa annettava vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika, joka on mikäli mahdol- lista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Lepoaika voidaan myös antaa siten, että se on 14 vuorokauden jaksossa keskimäärin 35 tuntia viikossa. Viikoittaisen lepoajan tulee kuitenkin aina olla vähintään 24 tuntia. Lain tarkoittamaksi lepoajaksi lasketaan mi- kä tahansa vapaa viikon aikana lukuun ottamatta äkillisiä omasta tai lapsen sairaudesta aiheutuneita poissaoloja.

Esimerkki 1:

Viikkolepo tavallisesti sunnuntaina ma – pe la – su ma

8.00-16.00 VP 8.00-16.00

Esimerkissä on viikkolepoaikaa 64 tuntia (perjantaista klo 16.00

- maanantaihin klo 8.00) eikä erillistä viikkolepokorvausta mak- seta.

Esimerkki 2:

37,5 tunnin säännöllinen viikkotyöaika on täyttynyt perjantaina. Ylityötä tehdään lauantaina 7,5 tuntia ja sunnuntaina 7,5 tuntia (klo 9-17). Maanantaina työ alkaa klo 9.

Viikkolepokorvaus maksetaan, koska työntekijälle ei jää kuin 16 tunnin yhdenjaksoinen lepoaika. Saamatta jäänyt viikkolepo kor- vataan joko antamalla työntekijälle palkallista vapaata se työtun- timäärä, jolla 35 tuntia on alittunut, tai maksamalla vastaavasta ajasta yksinkertainen tuntipalkka.

Kultakin sunnuntain ylityötunnilta korvataan:

– perusosa 1 x tuntipalkka

– ylityökorv. 0,5 x tuntipalkka

– su-korotus 1 x tuntipalkka

– vkolepokorv. 1 x tuntipalkka

– Yhteensä 3,5 x tuntipalkka

20

3.4 YLITYÖ

1. Yleistä

Ylityötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ. Ylityö edellyttää työntekijän suostumusta.

2. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään päivittäisen säännöllisen työajan lisäksi. Ylityö alkaa, kun työvuoroluet- telon mukainen säännöllinen työaika ylittyy.

3. Viikoittainen ylityö

1. Viikkoylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen viikoit- taisen työajan lisäksi. Se on työtä työvuorojärjestel- män mukaisina vapaapäivinä.

2. Viikoittainen ylityö muuttuu vuorokautiseksi ylityöksi sen jälkeen, kun päivittäinen säännöllinen työaika on tehty.

4. Ylityön korvaaminen

1. Korvaus ylityöstä määräytyy työaikalain mukaises- ti. Ylityökorvaus ei voi sisältyä työntekijän kiinteään kuukausipalkkaan.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kunkin työ- päivän kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettu palkka. Seuraavilta ylityötunneilta makse- taan 100 %:lla korotettu palkka.

3. Vuorokautisen ylityön korvausta laskettaessa perus- tuntipalkkaan lisätään säännöllisen työajan vuorolisän tuntia kohden laskettu keskimäärä sen päivän lisästä, jona ylityötä tehdään.

4. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

5. Sunnuntaina tehdystä ylityöstä maksetaan sunnuntai- työkorotus ylityökorvauksen lisäksi. Lisäksi on otettava huomioon viikkolepoa koskevat määräykset.

6. Ylityökorvaus tai osa siitä voidaan työntekijän ja työn- antajan kesken sopia vaihdettavaksi vastaavalla taval- la laskettuun vapaaseen työntekijän säännöllisenä työaikana. Vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken. Myös vuorolisät työvuorolistan mukaisilta työvuoroilta maksetaan, vaikka henkilö ei teekään säännöllistä työvuoroaan ylityövapaan vuoksi.

7. Yksi ylityökäsite

Paikallisesti voidaan pääluottamusmiehen kanssa sopia ylityön korvaamisesta työehtosopimuksen 3.4 kohdasta poiketen. Sopimuksen mukainen ylityökor- vaus voi olla kaikilta ylityökorvaukseen oikeuttavilta tunneilta sama tai ylityötuntien määrän perusteella porrastettu. Jos korvauksen suuruus perustuu por- rastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuranta- ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.

Paikallista sopimusta laadittaessa on selvitettävä riit- tävän pitkältä ajanjaksolta ylityötuntien määrä ja ja- kautuminen 50 %:n ja 100 %:n ylityötunteihin, ylityön ajallinen sijoittuminen ja sen syyt sekä tarve paikalli- sen sopimuksen solmimiselle.

Paikallisen sopimisen osalta noudatetaan työehto- sopimuksen 8.1 kohdan määräyksiä. Sopimus on sol- mittava kirjallisesti ja kopio siitä lähetetään liittoihin tiedoksi kuukauden sisällä sen allekirjoittamisesta.

Sopimuksen toimivuutta, sen tavoitteiden toteutumis- ta sekä ylityön syitä, määrää ja ajallista sijoittumista seurataan vuosittain yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.

Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sunnun- taityökorotukseen tai ylityökorvauksen perusteena käytettävän palkan laskentaan.

Tätä työehtosopimusmääräystä sovelletaan vain yrityksissä, jotka kuuluvat yhteistoimintalain (30.3.2007/334) soveltamisen piiriin.

SOVELTAMISOHJE:

Ylityötä voidaan tehdä vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä myös esim. sunnuntaina. Sovittaessa ylityökorvauksen vaihta- misesta vapaaseen annetaan jokaisesta tehdystä ylityötunnista mahdollinen sunnuntaityö- ja viikkolepokorvaus huomioon ot- taen vapaata seuraavasti:

- ylityökorvaus 1,5-2 tuntia

- mahdollinen sunnuntaityökorvaus 1 tunti

- mahdollinen viikkolepokorvaus 1 tunti

Yhteensä vapaata annetaan 1,5-4 työvuorojärjestelmän mukais- ta työtuntia. Nämä tunnit luetaan mukaan säännöllisen työajan kokonaistuntimäärään.

5. Ylityön enimmäismäärät

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuu- kauden ajanjaksossa ja 250 tuntia kalenterivuodessa.

Paikallisesti voidaan luottamusmiehen kanssa sopia enin- tään 80 lisäylityötunnista vuodessa. Paikallisesti voidaan myös sopia neljän kuukauden tarkastelujakson poistami- sesta, jolloin tarkastelujakso on kalenterivuosi.

6. Työaikakirjanpito

Työaikakirjanpito tehdään työaikalain mukaisesti. Kirjanpi- toon merkitään vain ylityö, joka on tehty 8 vuorokautisen tai 40 viikoittaisen työtunnin lisäksi. Ylityön enimmäismää- riin luetaan mukaan työaikalain mukaiset ylityötunnit. Yli- työkorvaus maksetaan kuitenkin jo säännöllisen työajan tultua täyteen.

7. Lisätyö

1. Työehtosopimuksen mukaan lisätyö ei ole mahdollista kokoaikaisen työntekijän kohdalla.

2. Osa-aikainen työntekijä voi tehdä lisätyötä. Lisätyö- tä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostu- muksella tehty työ, joka ylittää sovitun säännöllisen työajan ylittämättä kuitenkaan työehtosopimuksen mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä tai työpaikalla yleisesti noudatettua säännöllistä työai- kaa. Säännöllisen työajan ja lisätyön määrä voi olla yhteensä enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa.

3. Lisätyöstä maksetaan vähintään säännöllisen työajan palkka. Osa-aikaiselle työntekijälle lisä- ja ylityöstä maksettavaa palkkaa laskettaessa saadaan palkka tuntia kohden jakamalla kuukausipalkka kuukauden työtuntien keskimäärällä. Mikäli tehty työ on ilta- tai

yötyötä, lisätään tuntipalkkaan työehtosopimuksen

3.6.3 kohdassa mainittu tuntia kohden laskettu lisä. Näin saatua tuntipalkkaa käytetään laskennan perus- teena.

3.5 SUNNUNTAITYÖ

1. Sunnuntaina, kirkollisena arkipyhänä, itsenäisyyspäi- vänä ja vapunpäivänä tehdystä työstä (= sunnuntai- työ) maksetaan kuukausipalkan lisäksi rahakorvauk- sena yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta.

2. Säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettava raha- korvaus voidaan kirjallisella sopimuksella sisällyttää kuukausipalkkaan, ei kuitenkaan tämän työehtosopi- muksen mukaisiin vähimmäispalkkoihin. Samalla on sovittava sen summan suuruudesta, jona rahakorva- us on kuukausipalkkaan sisällytetty. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei toisin ole sovittu. Korvaus on tarkistettava aina, jos kuukausipalkka tai tehdyn sunnuntaityön määrä muuttuu.

21

3. Sunnuntaina tai em. pyhäpäivänä alkava säännöllinen työvuoro korvataan kokonaan sunnuntaityönä, vaikka työvuoro päättyisi arkipäivänä.

4. Sunnuntaina tehdystä säännöllisestä työstä makse- taan vuorolisät lakisääteisen sunnuntaityökorotuksen takia kaksinkertaisina. Vuorolisien vaikutus sunnuntai- na tehdyn ylityön korvaukseen käy ilmi ylityömäärä- yksen kohdasta 3.4.

5. Osa-aikaiselle työntekijälle sunnuntaityöstä makset- tavaa palkkaa laskettaessa saadaan palkka tuntia koh- den jakamalla kuukausipalkka kuukauden työtuntien keskimäärällä.

6. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia sunnuntaityö- korotuksen vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

3.6 VUOROLISÄT

1. Vuorolisä maksetaan säännölliseltä työvuorolta

– joka päättyy klo 18.00 - 01.00 välisenä aikana tai

– joka alkaa tai päättyy klo 01.01 ja 05.00 välisenä aikana tai kestää edellä mainitun ajankohdan yli tai

– joka alkaa klo 05.01 – 05.59

Vuorolisä	1.10.2014	1.1.2016
18.00–20.00	8,0 €	8,1 €
20.01–22.00	15,2 €	15,4 €
22.01–24.00	19,9 €	20,1 €
00.01–01.00	21,7 €	21,9 €
01.01–05.00	26,9 €	27,2 €
05.01–05.59	21,7 €	21,9 €

2. Vuorolisä lauantaina tehdyltä säännölliseltä työvuorolta

22

Lauantailisä	1.10.2014	1.1.2016
18.00–20.00	26,4 €	26,7 €
20.01–22.00	54,3 €	54,8 €
22.01–24.00	69,1 €	69,8 €
00.01–01.00	74,9 €	75,6 €
01.01–05.00	95,0 €	96,0 €
05.01–05.59	74,9 €	75,6 €

3. Osa-aikaisen työntekijän vuorolisän suuruus saadaan ja- kamalla taulukon mukainen lisä 7,5:llä ja kertomalla siten saatava luku ko. päivän säännöllisen työajan työtuntien lukumäärällä.

SOVELTAMISOHJE:

VUOROLISÄT

1. Yleistä

Vuorolisä maksetaan säännöllisiltä työvuorojärjestelmän mukai- silta työvuoroilta. Vuorolisä on sama kaikissa palkkaryhmissä. Li- sät koskevat myös harjoittelijoita. Vuorolisän määrä ei riipu työ- vuoron pituudesta lukuun ottamatta osa-aikaisia työntekijöitä. Lauantaina tehtävästä säännöllisestä työstä vuorolisä makse- taan erillisen taulukon mukaisena. Säännöllinen työvuoro katso- taan tehdyksi lauantaina, jos yli puolet ko. vuoron työtunneista tehdään lauantaivuorokauden aikana.

Lisiä ei voi sisällyttää työehtosopimuksen mukaiseen vähim- mäispalkkaan. Vuorolisät maksetaan joko tehtyjen vuorojen mu- kaan tai tasasuuruisena eränä, erillisenä osana kuukausipalkkaa, jolloin erän tulee vastata tehtyjä vuoroja. Myös sunnuntaityöko- rotus on otettava huomioon erästä sovittaessa. Mikäli vuorotyön määrässä tapahtuu muutoksia, erää tarkistetaan vastaavasti.

2. Vuorolisä ja sunnuntaityökorotus

Sunnuntaina tai muuna pyhänä sekä itsenäisyyspäivänä ja va- punpäivänä säännöllisenä työaikana tehtävästä työvuorosta maksetaan vuorolisä kaksinkertaisena.

3. Vuorolisä ja ylityökorvaus

Vuorokautista ylityön korvausta laskettaessa perustuntipalkkaan lisätään säännöllisen työajan vuorolisän tuntia kohden lasket- tu osa sen päivän lisästä, jona ylityötä tehdään. Jos henkilölle maksetaan vuorolisät kuukausittaisena eränä, tulee erä ottaa huomioon ylityökorvauksen perusteena olevaa perustuntipalk- kaa laskettaessa.

4. Vuorolisä ja sunnuntaityökorotus sairausajalta Sairausajalta vuorolisät maksetaan työvuoroluettelon mukai- sesti.

Mikäli sairaus jatkuu pitempään kuin sairauden alkaessa voimas- sa ollut työvuoroluettelo, maksetaan lisät sen suuruisina kuin ne on maksettu keskimäärin edellisen kolmen kuukauden aikana. Sairausajan palkassa otetaan huomioon myös sunnuntaityöko- rotus, jos työntekijä olisi ollut työvuorolistan mukaisesti työssä. Korvaus maksetaan enintään kuudelta sunnuntaivuorolta.

5. Vuorolisä koulutus- ja järjestötehtävien ajalta Vuorolisä maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti koulutusso- pimuksessa tarkoitetuista koulutustilaisuuksista, joilta työnan- taja on koulutussopimuksen mukaan velvollinen maksamaan palkan.

Työntekijän osallistuessa liittonsa virallisena edustajana työeh- tosopimuksen 7.7 §:n tarkoittamiin järjestötehtäviin, vuorolisä maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti

6. Vuorolisä matka-ajalta

Työntekijän matkustaessa säännöllisenä työaikanaan vuorolisät maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti.

Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työajan ulkopuo- lella, vuorolisää ei makseta, koska matkustusaika ei ole työaikaa.

7. Vuorolisä ylityövapaan ajalta

Mikäli työntekijän ja työnantajan kesken sovitaan, että ylityö korvataan vapaa-aikana, ylityövapaan ajalta maksetaan vuoro- lisä työvuoroluettelon mukaisesti.

3.7 KUUKAUSIPALKAN JAKAJA

Yli-, sunnuntai- ym. työstä suoritettavaa rahakorvausta määrättäessä lasketaan tuntipalkka siten, että kuukausi-

palkka jaetaan luvulla 157. Milloin säännöllinen työaika on sovittu 37,5 tuntia lyhyemmäksi, kuukausipalkan jakajana käytetään luvulla 157 kerrottua sovitun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhdetta

157 x sovittu viikkotyöaika

37,5

3.8 VARALLAOLO JA

HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ

1. Varallaolo

Jos työntekijä esimiehensä antaman tehtävän mukaisesti, etukäteen sovitulla tavalla on vapaa-aikanaan tavoitetta- vissa mahdollista työhön kutsua varten, maksetaan siitä varallaoloajan palkkana kuukausipalkan lisäksi yksinkertai- nen perustuntipalkka. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

2. Puhelinvarallaolo

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kohdassa 1. tarkoi- tettua lievempää sidottuisuutta edellyttävästä puhelinva- rallaolosta esim. ohjeiden antamista varten tai yllättävien tilanteiden varalta. Puhelinvarallaolo ei edellytä sitä, että työntekijä olisi 1. kohdassa mainituin tavoin velvollinen lähtemään kutsuttaessa työhön.

Puhelinvarallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta. Korvaus voidaan sopia si- sällytettäväksi työntekijän kiinteään kuukausipalkkaan, ei kuitenkaan työehtosopimuksen mukaiseen vähimmäis- palkkaan. Korvauksen määrässä on otettava huomioon puhelinvarallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle ai- heutuvat rajoitukset.

3. Hälytystyö

Hälytysluonteisesta työstä, jota tehdään työvuoron ulko- puolella annetun hälytyskutsun perusteella ja työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan, maksetaan työn- tekijälle ylityökorvauksen lisäksi hälytysrahana vähintään kolmen tunnin palkka.

Mikäli hälytyskutsu annetaan ja työhön joudutaan tule- maan kello 21.00 ja 6.00 välisenä aikana, maksetaan yli- työkorvauksen lisäksi hälytysrahana neljän tunnin palkka.

Jos työvuoroluettelo on ns. yhden miehen aluetoimitukses- sa toimittajan suostumuksella jätetty laatimatta, ei hälytys- rahan perusteita voida selvittää eikä hälytysrahaa makseta.

SOVELTAMISOHJEET:

VARALLAOLO (3.8.1)

Varallaolosäännösten soveltaminen edellyttää, että työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että henkilö on välittömästi tavoi- tettavissa kotonaan ja tarvittaessa valmis ilmoituksen saatuaan lähtemään työpaikalleen.

Varallaolosäännöksiä ei sovelleta kotona tapahtuvaan työsken- telyyn. Varallaolosta on etukäteen selvästi sovittava työnanta- jan ja työntekijän kesken. Varallaolosta maksetaan työntekijälle yksinkertainen perustuntipalkka varallaoloajalta. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Varallaolotunneista maksetaan korvaus palkanmaksun yhtey- dessä erillisen luettelon mukaan.

Mikäli työntekijä tällaista päivystystä suorittaessaan kutsutaan työhön, loppuu varallaolo ja tehdyistä tunneista maksetaan työ- ehtosopimuksen mukainen ylityökorvaus säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta.

HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ (3.8.3)

23

Työehtosopimuksen mukaan maksetaan hälytysluontoisesta työstä, jota tehdään työvuoron ulkopuolella annetun hälytys- kutsun perusteella, milloin työntekijä on joutunut tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpaikalta, ylityökorvauksen lisäksi hälytysrahana vähintään kolmen tunnin palkka.

Milloin hälytyskutsu annetaan ja työhön joudutaan tulemaan klo 21.00 ja 6.00 välisenä aikana, maksetaan ylityökorvauksen lisäksi hälytysrahana neljän tunnin palkka.

Hälytystyöstä maksetaan korvaus aivan samoin kuin normaa- lista ylityöstä em. hälytysrahaa lukuun ottamatta. Muutenkin hälytystyö rinnastetaan ylityöhön, mikä merkitsee sitä, että se lasketaan mukaan ylitöiden enimmäismääriin.

Hälytysluontoisesta työstä annettua määräystä ei sovelleta, mi- käli henkilö sopimuksen mukaan on tavoitettavissa asunnostaan tai muusta sovitusta paikasta, jolloin työntekijälle suoritetaan työehtosopimuksen mukainen varallaolokorvaus.

3.9 TYÖAIKAPANKKI

Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia työaikapankin käyttöönotosta yrityksessä. Työajan säästämisestä työaika- pankkiin sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi

– työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita

– vuosityöaikaa tasoittavia vapaapäiviä

– xxxxxxxx xxxxxxx kertymää

– vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

– vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilomaa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai

– vapaaksi vaihdettua lomapalkan korotusta.

Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimääräistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaata, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjestelmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä ra- joissa, jotka on sitä käyttöön otettaessa sovittu.

Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaikalain mukai- set vanhentumisajat.

Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishetken mu- kaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomakertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan rahana.

24

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kerty- neistä vapaista. Luottamusmiehelle annetaan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyistä vapaista. Luottamusmies ja työnantajan edustaja seuraavat vuosit- tain työaikapankkikertymää erityisesti työsuojelullisista syistä.

Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työn- vähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovit- tava ainakin seuraavista asioista:

– ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin

– mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä sääs- tetään sekä menettelytavat siitä kuinka työaikapankkiker- tymän määrä on todennettavissa

– vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enim- mäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työ- suojelullisiin näkökohtiin

– kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi

– miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaus- tapoja menettelytavoista työntekijän ollessa työkyvyttö- myyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana

– menettelytavoista työntekijän ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana

– missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, sääs- tövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan

– kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamusmiehen kesken ja kuinka työaikapankkijär- jestelmää voidaan muuttaa.

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Palkkarakenne

4.2 Toimituksellisen henkilöstön tehtävien vaativuuden perusluokitus

4.3 Työtehtävien muuttuminen

25

4.4 Sopimuskauden palkankorotukset

4.5 Vähimmäispalkat

4.6 Osa-aikaisen vähimmäispalkka

4.7 Harjoittelijapalkat

4.8 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa

– Soveltamisohje

4.9 Sijaisuuskorvaus

4.10 Päällekkäistyökorvaus

– Soveltamisohje

4.11 Palkanmaksu

4.12 JOPA-palkkausjärjestelmä

4.13 Liittojen välinen suositus henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnista

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 PALKKARAKENNE

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu työn vaativuuden mukaisesta vähimmäispalkasta ja henkilökohtaisen palkanosan kokemusosasta.

4.2 TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN PERUSLUOKITUS

4.2.1 Taso I: Toimitukselliset tukitehtävät Palkkaryhmä I

26

Palkkaryhmään I kuuluvat toimituksellista työprosessia tukevat tehtävät, joihin valmiudet hankitaan keskiasteen koulutuksella tai vastaavalla kokemuksella.

Palkkaryhmään I kuuluvat myös journalistiset tehtävät, jot- ka perustuvat vakiintuneeseen käytäntöön eivätkä edellytä jatkuvien journalististen ratkaisujen tekemistä.

4.2.2 Xxxx XX: Journalistiset ammattitehtävät Palkkaryhmä IIa

Palkkaryhmään IIa kuuluvat journalistisia ratkaisuja edel- lyttävä uutis- ja artikkelityö, journalistinen taitto/ulkoasu- suunnittelu sekä journalistinen kuvaaminen ja kuvarepor- taasityö. Työ edellyttää itsenäistä tietolähteiden etsimistä, käyttämistä ja taustojen selvittämistä. Tehtävälle on tyy- pillistä, että työn kohde (aihe, aikataulu jne.) määritellään, mutta tekijä voi itse valita työn suorittamisen tavan (haas- tateltavat, kuvattavat, lähteet, tyylin jne.).

Palkkaryhmään IIa kuuluvat myös vaativat journalistista työprosessia tukevat tehtävät, joissa edellytetään vas- taavan tiedon, taidon ja kokemuksen määrää kuin tasolle sijoittuvissa journalistisissa tehtävissä. Tyypillisesti tämän tason tehtäviin valmiudet hankitaan korkeakoulutasoisella koulutuksella.

Palkkaryhmä IIb

Palkkaryhmään IIb kuuluvat journalistiset tehtävät, joiden sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä ku- vatuista tason IIa tehtävistä tehtävän edellyttämän osaami- sen, päätöksenteon tai vastuun osalta.

Olennainen tehtävän vaativuusero perustuu seuraaviin vaativuustekijöihin:

– tehtävään sisältyy sovittu vastuu määritellystä aihepiiris- tä tai alueesta

– tehtävään sisältyy työryhmän työn ohjaamista

– toimittajan tehtävään sisältyy olennaisena osana myös journalistista kuvaamista tai journalistista taittoa/ulko- asusuunnittelua

– tehtävään on erikseen sovittu muu tehtävän vaativuutta lisäävä olennainen tekijä.

4.2.3 Xxxx XXX: Journalistiset vastuutehtävät Palkkaryhmä IIIa

Palkkaryhmään IIIa kuuluvat journalistiset tehtävät, joihin on sovittu itsenäinen vastuu määritellyn tehtäväalueen hoitamisesta. Tekijä määrittelee itse työn sisällön toimi- tuksellisen linjan puitteissa.

Palkkaryhmään kuuluvat myös tehtävät, joihin sisältyy työnjohto- ja työnorganisointivastuu.

Palkkaryhmä IIIb

Palkkaryhmään IIIb kuuluvat journalistiset tehtävät, joiden sisältö poikkeaa selvästi vaativampaan suuntaan edellä ku- vatuista tason IIIa tehtävistä tehtävän edellyttämän osaa- misen, päätöksenteon tai vastuun osalta.

Palkkaryhmällä IIIb ei ole vähimmäispalkkaa, palkka sovi- taan työsopimuksella.

4.3 TYÖTEHTÄVIEN MUUTTUMINEN

Työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkistetaan tehtäviin liittyvä vähimmäispalkkaryhmä. Vaativuustaso ja sitä vastaava vähimmäispalkka voi tällöin nousta tai laskea. Pelkästään vähimmäispalkkamääräyksen muuttuminen ei alenna työntekijän henkilökohtaista palkkaa.

SOVELTAMISOHJE:

Henkilökohtainen palkka voi myös alentua joissakin tapauksissa. Henkilökohtaisen palkan tällainen muutos voi perustua erilliseen

sopimiseen, työsopimuksen ehtoon tai eräisiin työsopimuslaista johtuviin tilanteisiin. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia asias- ta vähimmäispalkkamääräyksiä alittamatta. Työsopimuksessa voi olla erityisehtoja, joissa on sovittu henkilökohtaisen palkan muuttumisen perusteista. Tällaiset erityisehdot voivat liittyä mm. koeluontoiseen tehtävien muuttumiseen, työnkiertoon tai työtehtäviin liittyviin määräaikaisuuksiin.

Lisäksi henkilökohtaisen palkan alentuminen ja tehtävien muut- tuminen voi perustua työsopimuslaissa tarkoitettuihin tilantei- siin, joissa yrityksellä on irtisanomisen vaihtoehtoehtona pe- ruste (tuotannolliset ja taloudelliset perusteet ja yksilöperuste) työsuhteen ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen. (Soveltamis- ohje ei ole työehtosopimuksen osa).

Mikäli palkka määräytyy tuntipalkan perusteella, vähim- mäispalkka jaetaan jakamalla taulukkopalkka luvulla 157. Ja- kajassa on otettu huomioon työehtosopimuksen mukainen säännöllisen työajan enimmäismäärä sekä kohdan 3.3.2 mu- kaiset keskimääräiset vuosittaiset arkipyhät ja aattovapaat.

4.6 OSA-AIKAISEN VÄHIMMÄISPALKKA

Osa-aikaisen työntekijän vähimmäispalkka on hänen kes- kimääräisen viikkotyöaikansa mukainen osuus vähimmäis- palkasta.

4.4 SOPIMUSKAUDEN PALKANKOROTUKSET

4.7 HARJOITTELIJAPALKAT

1.1.2015

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 0, 4 % yleiskorotuk-

sella.

Vähimmäispalkkoja ja harjoittelijapalkkoja korotetaan 0,4 %.

1.1.2016

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 20 euron yleiskoro- tuksella. Osa-aikaisilla työntekijöillä korotus suhteutetaan työaikaan.

Vähimmäispalkkoja ja harjoittelijapalkkoja korotetaan 20

euroa.

Vuorolisiä korotetaan 1 %:lla.

1.5.2016

Palkkoja korotetaan 1.5.2016 alkaen yrityskohtaisella eräl- lä, jonka suuruus on 0,4 %, ellei paikallisesti sovita suurem- masta erästä. Mikäli erän käytöstä ei voida paikallisesti so- pia, korotetaan kaikkien henkilökohtaisia palkkoja 1.5.2016 0,3 %:lla. Jos paikallisesti sovitaan erä jaettavaksi prosentu- aalisesti tasan, korotusten suuruus on 0,4 %.

Erästä sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai, jos luottamusmiestä ei ole, henkilöstön kanssa.

1. Työehtosopimuksen mukaiseen vähimmäispalkkaan

ilman harjoitteluaikaa on oikeutettu henkilö, joka on suo- rittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, alemman korkea- koulututkinnon pääaineena tiedotusoppi tms. tai alan am- mattikorkeakoulututkinnon (medianomi). Liittojen välillä vahvistetaan vuosittain tässä tarkoitetut tutkinnot.

27

2. Muuten harjoitteluaika on yksi vuosi, ellei lyhyem- mästä ajasta ole työsuhteen osapuolien välillä sovittu. Harjoitteluaikaa laskettaessa otetaan huomioon vähintään yhden kuukauden kestänyt yhdenjaksoinen harjoittelu.

3. Harjoittelijapalkkaa ei voi maksaa vaativuustason III mukaisissa tehtävissä.

HARJOITTELIJAPALKAT
	1.10.2014	1.1.2015	1.1.2016
Vähimmäispalkat	€/kk	€/kk	€/kk
Journalistiset tehtävät
- Vähimmäispalkka 0-3 kuukauden aika- na	1 707	1 714	1 734
- Vähimmäispalkka 4-12 kuukauden aikana	1 830	1 837	1 857
Toimitukselliset tuki- tehtävät	1 696	1 703	1 723

4.5 VÄHIMMÄISPALKAT

4.8 HENKILÖKOHTAISEN PALKAN KOKEMUSOSA

VÄHIMMÄISPALKAT	1.10.2014	1.1.2015	1.1.2016
	€/kk	€/kk	€/kk
Palkkaryhmä I	2 121	2 129	2 149
Palkkaryhmä II a	2 583	2 593	2 613
Palkkaryhmä II b	2 761	2 772	2 792
Palkkaryhmä III a	3 154	3 167	3 187

Henkilön oltua yrityksen palveluksessa saman palkkaryh- män tehtävässä hänen henkilökohtaisen palkkansa on oltava kolmen vuoden kuluttua vähintään viisi prosenttia ja seitsemän vuoden jälkeen kymmenen prosenttia yli ko. palkkaryhmän vähimmäispalkan. Kokemusosan kertymi- sessä otetaan huomioon myös se aika, jonka henkilö on työskennellyt vaativammassa tehtävässä.

SOVELTAMISOHJE:

Uuden työsuhteen kyseessä ollessa tai henkilön siirtyessä ylemmän palkkaryhmän tehtävään kertymän tarkastelu alkaa tehtävän alkamisesta. Kolmen tai seitsemän vuoden jälkeen tar- kistetaan täyttääkö henkilön palkka kokemusosan takuupalkan ja tarvittaessa palkkaa korotetaan niin, että henkilökohtainen palkka täyttää palkkaryhmän takuuprosenteilla korotetun vä- himmäispalkan.

4.9 SIJAISUUSKORVAUS

Jos alempaan vaativuustasoon kuuluva työntekijä määrä- tään hoitamaan ylempään vaativuustasoon (II ja III) kuulu- van työntekijän tehtäviä, hänelle maksetaan sijaisuudesta päiväkohtainen korvaus. Se saadaan jakamalla työntekijän palkkaryhmän ja sijaistettavan tehtävän vähimmäispalkka- tason erotus luvulla 21.

Korvaus maksetaan ensimmäisestä päivästä lukien.

28

Työsopimuksella voidaan sopia, että henkilökohtainen palkka sisältää korvauksen sijaistamisesta. Tämä korvaus ei kuitenkaan voi keskimäärin alittaa työehtosopimuksen sijaisuuskorvausta.

4.10 PÄÄLLEKKÄISTYÖKORVAUS

Päällekkäistyökorvaus koskee palkkaryhmiä I ja IIa.

Mikäli toimittajan tehtäviin kuuluu kuvaaminen, korvataan tämä päällekkäistyö 6,73 eurolta/julkaistu kuva, enintään kuitenkin 15 kuvalta kuukaudessa. Korvaus voidaan sopia sisällytettäväksi keskimääräisenä summana kuukausipalk- kaan, jolloin korvausta tarkistetaan, kuten sunnuntaityö- korvausten tarkistamisesta on työehtosopimuksen 3.5 §:n 2 momentissa sovittu.

SOVELTAMISOHJE:

1. Yleistä

Määräystä päällekkäistyöstä sovelletaan niissä tapauksissa, jois- sa toimittajan työtehtäviin kuuluu kuvaaminen. Kuvaamisen kat- sotaan olevan osa työtehtäviä, milloin siitä on nimenomaisesti sovittu tai kuvaamisesta on käytännössä muodostunut toimit- tajan työnkuvan pysyvä osa.

Määräyksen perusteella kuvaamista ei kuitenkaan voida edellyt- tää toimittajalta, jolle kuvaaminen ei ole kuulunut. Määräys ei koske myöskään satunnaisesti otettuja toimittajan kustantajalle tarjoamia kuvia tai erikseen sovittuja yksittäisiä kuvaustehtäviä.

2. Korvausmäärät

Päällekkäistyökorvausta maksetaan julkaistuilta kuvilta. Tämä tarkoittaa lehdessä julkaistuja yksittäisiä kuvia. Päällekkäistyö- korvaus kattaa myös mahdolliset uudelleenjulkaisut sekä käytön työehtosopimuksen 2.4 §:n 3. kohdan tarkoittamassa sähköises- sä viestinnässä.

Korvausmäärän maksimi on määritelty siten, että päällekkäis- työkorvaus maksetaan enintään 15 kuvalta kuukaudessa. Tämän määrän ylittävä kuvamäärä ei kuulu työehtosopimuksen mukai- sen korvauksen piiriin.

Korvaus voidaan sopia myös kiinteäksi kuukausikorvaukseksi. Tällaista kiinteää korvausta on tarkistettava milloin olosuhteet muuttuvat.

Päällekkäistyökorvaus on korvausta tehdystä työstä, joten se ei sisällä muita korvauksia, kuten esimerkiksi oman välineistön käytön korvausta.

3. Korvaukset poissaolojen ajalta

Säännöllinen päällekkäistyönä suoritettava valokuvaaminen tu- lee vuosilomalain edellyttämällä tavalla ottaa huomioon myös lomapalkassa.

Mikäli päällekkäistyökorvaus maksetaan kuukausittain saman suuruisena keskimääräisenä summana, ei tätä summaa vähen- netä työntekijän vuosiloman tai äitiysvapaan, sairausloman tahi koulutukseen osallistumisen ajalta siltä osin kuin työnantajalla työehtosopimuksen mukaan on palkanmaksuvelvollisuus.

Mikäli päällekkäistyökorvaus maksetaan julkaistujen kuvien määrän mukaan ja työntekijän poissaolosta palkallisen äitiys- tai sairausvapaan tahi koulutukseen osallistumisen ajalta aiheutuisi korvauksen pienenemistä, korvaus tällaiselta ajalta maksetaan sen suuruisena, että korvaus kuukausittain vastaa keskimääräi- sen kuvaluvun mukaan määräytyvää korvausta. Keskimääräinen kuvaluku lasketaan tarvittaessa poissaoloa edeltävän kolmen ka- lenterikuukauden perusteella.

Vuosiloman ajalta päällekkäistyökorvaus lasketaan lomapalkan laskemista koskevan ohjeen mukaan.

Tehdyn ylityön johdosta annetun vapaan ajalta ei korvausta makseta, koska se on maksettava myös ylityön aikana otetuista, julkaistuista kuvista.

4.11 PALKANMAKSU

Työntekijälle maksetaan palkka kerran kuukaudessa, ellei toisin sovita. Työntekijä ilmoittaa tilin, jolle palkka makse- taan.

4.12 JOPA-palkkausjärjestelmä

Paikallisesti sopien yrityksessä voidaan ottaa käyttöön JOPA-palkkausjärjestelmä. Mikäli yrityksessä otetaan käyttöön vaihtoehtoinen JOPA-järjestelmä, journalististen tukitehtävien yrityskohtainen vähimmäispalkka ei voi alit- taa palkkaryhmää I eikä journalististen ammattitehtävien yrityskohtainen vähimmäispalkka palkkaryhmää IIa.

4.13 LIITTOJEN VÄLINEN SUOSITUS HENKILÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN JA TYÖSUORITUKSEN ARVIOINNISTA

• miten palaute annetaan

• miten suoritusten parantamista tuetaan

Miksi pätevyyden ja työsuorituksen järjestelmällinen arvi- ointi on tarpeellista?

Palkkauksen perusfilosofia, sama palkka yhtä vaativasta tehtävästä ja samanarvoisesta työsuorituksesta, pitää sisäl- lään myös sen, että paremmasta työsuorituksesta makse- taan parempaa palkkaa. Käyttämällä järjestelmällistä hen- kilön pätevyyden ja työnsuorituksen arviointimenetelmää vältetään perusteettomien subjektiivisten mielipiteiden vaikutus. Näin palkkojen erot saman vaativuustason teh- tävissä perustuvat hyväksyttäviin tekijöihin.

Kun työsuorituksen arviointi tehdään hyvin ja arvioitavat tekijät valitaan oikein, voidaan henkilö saada kehittämään itseään työtehtävän kannalta keskeisissä asioissa.

Vaikkakin henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen palkitseminen on yrityksen päätettävissä oleva asia ja asiaa koskevat keskustelut esimiehen ja henkilön kahdenkeskisiä, tulee henkilöstöllä olla tieto palkitsemisen perusteista.

Arviointitekijöiden määrittely ja niistä tiedottaminen

Arviointikriteerit riippuvat suuresti työn luonteesta ja työ- yhteisön omista arvoista ja arvostuksista. Siksi niitä ei voi- da määritellä ulkopuolisten toimesta, vaan ne on valittava yrityksessä.

Arvioinnissa käytetään pätevyystekijöitä, jotka liittyvät teh- tävään ja olisivat laadullisesti tai määrällisesti mitattavissa. Arvioitavien tekijöiden tulisi olla sellaisia, joissa henkilö voi kehittää toimintaansa. Liitot suosittelevat, että yritys valitsee arvioitavat pätevyystekijät jäljempänä olevasta luettelosta. On mahdollista ja myös perusteltua käsitellä arviointikriteerit yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Arvioinnin tekee esimies/esimiehet. Arvioinnin tekijän tu- lee tuntea hyvin tehtävän sisältö ja henkilö, koska vertailu tehdään niihin vaatimuksiin, jotka tehtävä asettaa henkilöl- le. Arviointi tulee tehdä objektiivisesti ja siinä tulee pitäytyä vain arvioinnin kohteena oleviin tekijöihin ja sulkea pois mahdolliset henkilökohtaiset mieltymykset.

Pätevyys ja työsuoritus eivät riipu tehtävän vaativuudesta, kaikilla vaativuustasoilla voi olla eritasoisia suorituksia.

Arviointijärjestelmästä ja -kriteereistä on syytä tiedottaa henkilöstölle riittävän laajasti. Arvioinneista henkilöstön tulee saada tietää ainakin seuraavat seikat:

• mitä tekijöitä arvioinnissa käytetään

• kuka arvioinnin tekee ja milloin

• mitä ovat hyvien suoritusten palkitsemiskriteerit

Pätevyystekijät

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työnarviointijärjestelmien seurantaryhmän raportin mukaan henkilökohtaista päte- vyyttä arvioitaessa työnantajat ovat arvostaneet ainakin seuraavia ominaisuuksia:

• työtulosta ja aikaansaannoksia, jos niitä voidaan konk- reettisesti mitata,

• kykyä kehittyä työssä, halukkuutta oppia työskente- lemään uusilla välineillä ja uusien menettelytapojen avulla sekä vastaanottamaan uutta tietoa,

• monitaitoisuutta, henkilön käyttöarvoa useassa teh- tävässä, hänen monipuolisuuttaan,

29

• erityisosaamista, henkilön poikkeuksellista arvoa jos- sakin erityistehtävässä. Arvo voi vaihdella yrityksen historiallisen tilanteen mukaan; se voi olla esimerkiksi yritykselle tärkeän ja harvinaisen kielen taito tai erityi- nen tietotekniikan taitotieto,

• joustavuutta, kykyä säilyttää tehokkuus odottamat- tomissa tai vaihtelevissa tilanteissa. Kykyä joustaa tilapäisesti stressaavissa olosuhteissa tai hetkittäisen paineen alaisena,

• ihmissuhdetaitoja, joilla tarkoitetaan kykyä luoda myönteinen työskentelyilmapiiri omassa työympäris- tössä ja kykyä tasoittaa ristiriitoja työyhteisön sisällä,

• kykyä viestiä, kun henkilö pyrkii esittämään näkemyk- siään tiimissä, neuvotteluissa, opetustilanteessa tai raporttien ja selvitysten kautta.

Edellä oleva pätevyystekijöiden luettelo ei ole tyhjentävä. Arvioitavat pätevyystekijät ja niiden keskinäinen painotus valitaan yrityksessä yrityksen tarpeiden mukaisesti.

Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen vaikutus palkkaukseen

Arviointijärjestelmällä, joka sisältää edellä mainittuja tai muita yritykselle sopivia kriteerejä, voidaan yrityksessä löytää objektiiviset perusteet henkilökohtaisen työsuori- tuksen palkitsemiselle. Yritys voi niinikään rakentaa palk- kausjärjestelmäänsä henkilökohtaiset palkanosat.

30

5 LUKU

LOMAT

5.1 Vuosiloma

5.2 Lomapalkan korotus

5.3 Talviloma

31

5.4 Säästövapaa

5.5 Lomakorvaus, ellei lomaa ole kertynyt

– Soveltamisohje: Vuosiloma ja talviloma

5 LUKU

LOMAT

5.1 VUOSILOMA

3. Lomapalkan maksaminen

1. Vuosiloman ansainta

Täyden vuosiloman pituus on

• 4 viikkoa työntekijällä, joka on työskennellyt alalla lo- manmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähemmän kuin kaksi vuotta.

• 5 viikkoa työntekijällä, joka on työskennellyt alalla lo- manmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään kaksi vuotta.

32

• 6 viikkoa toimittajalla, lehtikuvaajalla tai taiteilijalla, joka on työskennellyt edellä mainituissa tehtävissä vähintään 10 vuotta.

• Toimittajalla, lehtikuvaajalla ja taiteilijalla, jonka työ- vuorojen luvusta keskimäärin vähintään kolmannes jatkuu illalla klo 21 jälkeen tai alkaa aamulla ennen klo 7 laskettuna täyden vuorottelukauden aikana, on oikeus 2 vuoden työskentelyn jälkeen lehtialalla saada lisäksi lomaa päivä jokaiselta kuukaudelta, jonka hän on lomanmääräytymisvuonna ollut edellä tarkoitetus- sa yötyössä, yhteensä enintään 6 viikkoa.

Työntekijä ansaitsee vuosiloman lisäksi talvilomaa (ks. koh- ta 5.3).

2. Vuosiloman antaminen

Vuosiloma annetaan 2.5.–30.9. välisenä aikana.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia laista poiketenkin vuosiloman

• antamisesta muunakin aikana kuin vuosilomakautena

• jakamisesta osiin sekä

• antamisesta säästövapaana.

Vuosiloma annetaan yhdenjaksoisena. Työnantajalla on kuitenkin oikeus antaa yhdessä tai useammassa erässä se osa lomasta, joka ylittää 18 arkipäivää, mikäli se työn käyn- nissä pitämiseksi on välttämätöntä.

Työntekijän tai luottamusmiehen kanssa voidaan sopia lomapalkan maksamisesta yrityksen normaaleina palkan- maksupäivinä.

5.2 LOMAPALKAN KOROTUS

1. Määrä ja maksaminen

Lomapalkan korotus on 50 % lomapalkasta, enintään kui- tenkin 30 lomapäivältä.

Lomapalkan korotus maksetaan ennen loman alkua. Mak- samisajankohdan siirrosta voidaan sopia työntekijän tai luottamusmiehen kanssa ja maksamisesta useammassa erässä luottamusmiehen kanssa.

2. Vaihtaminen vapaaseen

Työntekijän kanssa voidaan sopia lomapalkan korotuksen vaihtamisesta vapaaseen.

3. Työsuhteen päättyminen

Lomapalkan korotus maksetaan myös työsuhteen päätty- essä lomakorvauksen yhteydessä.

4. Maksamatta jättäminen

Työnantaja ja luottamusmies voivat soveltamisohjeessa tarkoitetuin edellytyksin sopia, että vuosilomapalkan ko- rotusta tai sen osaa ei makseta.

SOVELTAMISOHJE:

Taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn perustuvan työvoiman vähentämisen sijasta voidaan irtisanomisten tai lomautusten välttämiseksi paikallisesti sopia, että lomapalkan korotusta tai sen osaa ei makseta.

Kysymyksessä on sopimisenvarainen vaihtoehto, jota ei voida yksipuolisesti toteuttaa. Ennen kuin neuvotteluja lomapalkan- korotuksen tai sen osan poistamisesta voi aloittaa, edellytetään, että osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että taloudellinen tai tuo- tannollinen peruste työvoiman vähentämiselle on olemassa. Siten se muodostaa toissijaisen, paikallisesti sovittavan vaihto- ehdon jo todetun henkilöstön vähentämistarpeen estämiseksi taikka minimoimiseksi.

5.3 TALVILOMA

2. Talviloman tai vuosilomalain ylittävän lomanosan siir- täminen 1.10.2013 alkaen

1. Talviloman ansainta

Työntekijä ansaitsee työsuhteen alusta lukien vuosiloman li- säksi talvilomaa, jonka enimmäispituus on viisi (5) työpäivää.

Tukitehtävissä työntekijällä, jonka säännöllisen työajan työ- vuoroista vähintään 1/3 alkaa ennen klo 7.00 tai päättyy klo

21.00 jälkeen, on oikeus kahden vuoden alalla työskente- lyn jälkeen saada talvilomaa, jonka enimmäispituus on 10 työpäivää.

Talviloman ja vuosiloman pituus on yhteensä enintään seit- semän (7) viikkoa.

2. Talviloman ajankohta

Talviloma annetaan saman talvilomakauden (1.10. – 30.4.) aikana, jona talvilomaa ansaitaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia talviloman pitämisestä talvilomakauden ulko- puolella.

3. Vaihtaminen rahaksi

Työntekijän esityksestä työnantaja ja työntekijä voivat so- pia talviloman vaihtamisesta rahaksi.

Työehtosopimuksen mukaan kohdassa 1 mainittu loman siirto-oikeus ei koske vuosilomalain ylittävää loman osaa tai talvilomaa, joiden osalta noudatetaan seuraavia mää- räyksiä:

Talviloma tai vuosilomalain ylittävä loman osa on siirrettävä myöhemmin pidettäväksi, jos

• työntekijä on loman tai sen osan alkaessa synnytyk- sen, sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön

• tiedetään, että työntekijä joutuu loman aikana sellai- seen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastetta- vaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Mikäli työkyvyttömyys alkaa loman aikana ja jatkuu yhden- jaksoisesti yli 7 kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ei lueta lomaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä sitä pyytää. Pyyntö on esitettävä jo loman aikana heti, kun se on käytännössä mahdollista.

33

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

5.5 SÄÄSTÖVAPAA

5.4 LOMAN SIIRTÄMINEN TYÖKYVYTTÖMYYSTILANTEISSA

1. Oikeus säästää vuosilomaa ja säästövapaajärjestelmä

1. Työkyvyttömyys lakisääteisen vuosiloman alkaessa ja

aikana

VLL 25 §:n mukaan jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapa- turman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnös- tä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sel- laiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotetta- va selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa. Vuosiloma- lain mainittu säännös tulee voimaan 1.10.2013.

Työntekijällä on oikeus säästää vuosilomaa vuosilomalain 27 §:n mukaisesti.

Sen lisäksi työnantaja ja luottamusmies voivat sopia säästö- vapaajärjestelmästä, jonka mukaan työntekijä voi säästää:

• 18 päivää ylittävän osan vuosilomasta ja talviloman,

• ylityöstä rahakorvauksen sijasta sovitun vapaan,

• lomapalkan korotuksesta vapaaksi vaihdetun osan,

• viikoittaisten vapaiden lisäksi tulevat vapaat, joita ei työtuntijärjestelmässä ole pidetty.

2. Säästövapaan käyttäminen

Säästövapaan käyttämisestä sovitaan työnantajan ja työn- tekijän välillä.

3. Maksaminen rahana

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia säästövapaan mak- samisesta rahana. Työsuhteen päättyessä säästövapaat

maksetaan rahana.

4. Lomapalkan korotus

Vuosilomaa säästettäessä sovitaan samalla, siirtyykö loma- palkankorotus maksettavaksi vapaata pidettäessä.

5.6 LOMAKORVAUS, ELLEI LOMAA OLE KERTYNYT

1. Työntekijälle, jolle ei kerry lomaa 14 päivän tai 35 tunnin lomanansaintasääntöjen mukaan, maksetaan lomakorva- uksena vuosilomalain mukainen 9 % lomanmääräytymis- vuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksetta- vaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Mikäli työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vä- hintään yhden vuoden, maksetaan lomakorvausta vuosilo- malain mukainen 11,5 %.

34

2. Vuosilomakorvaukselle maksetaan työehtosopimuksen mukainen lomapalkan korotus.

3. Talvilomakorvausta maksetaan 2 %. Kahden viikon talvi- lomaan (TES 5.3.1) oikeutetuille maksetaan talvilomakor- vausta 4 %.

4. Lomakorvausta, sen korotusta ja talvilomakorvausta maksetaan yhteensä 1. kohdassa mainitusta palkkasum- masta laskettuna

Työsuhde alle 1 v. Työsuhde yli 1 v.

Päivätyö 15,50 % 19,25 %

Yötyö (1/3) 17,50 % 21,25 %

5. Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa maksetaan viimeis- tään vuosilomalain mukaisen lomakauden päättyessä.

SOVELTAMISOHJE:

VUOSILOMA JA TALVILOMA

Vuosi- ja talvilomaan sovelletaan vuosilomalain määräyksiä, ellei jäljempänä ole toisin sanottu. Vuosilomalla tarkoitetaan ”kesälomaa”.

A. VUOSILOMA

1. Lomaoikeus

Xxxxxxxxxx määräytyy alallaolovuosien mukaan harjoitteluajan alkamisesta lukien. Vuosilomaan oikeuttavaa alallaoloaikaa las- kettaessa otetaan huomioon

• työskentely lehdistössä, radiossa ja televisiossa

• asevelvollisuusaika, aseeton tai siviilipalvelusaika sekä rau- hanturvaamistehtävät

• työehtosopimuksen mukainen äitiysvapaa

• sairausaika sen palkallisesta kestosta riippumatta

• loma-aika

• työehtosopimuksen tarkoittama palkatonta opiskelua ja opetusvapaata koskeva aika

• täydennyskoulutusaika

• päätoimisena freelance-journalistina lehtialalla vähintään 3 kuukauden jaksoina toimittu aika.

Muuta yli neljä kuukautta kestävää palkatonta vapaata ei lasketa työsuhteen kestoon ja alallaoloaikaan.

2. Vuosiloman pituus

Loma ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana (1.4.–31.3.). Työntekijän loman pituus määräytyy sen mukaan, montako täyttä lomanmääräytymiskuukautta lomanmääräytymisvuon- na on kertynyt. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalente- rikuukausi, jona työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä on vähintään 14. Työpäivän pituudella ei ole merkitystä. Osa- aikaisilla työntekijöillä, joille ei työsopimuksensa mukaan kerry 14 työpäivää kuukaudessa, täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana hän on työskennellyt vähintään 35 tuntia.

Työssäolopäivien veroisiksi katsottavat päivät on lueteltu vuo- silomain 7 §:ssä.

Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylöspäin.

Yhteensä vuosiloma ei voi ylittää kuutta viikkoa. Yötyön perus- teella toimittaja, kuvaaja tai taiteilija saa täyden kuuden viikon loman, jos hän on ollut yötyössä kuusi kuukautta ja työssä yh- teensä 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta.

3. Vuosiloman antaminen

Loma annetaan vuosilomakautena (2.5.–30.9.) työnantajan määräämänä ajankohtana. Ennen loma-ajankohdan määrää- mistä työnantajan on kuitenkin varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta. Lomien sijoittelusta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle vuosiloman tai sen osan ajankohta mikäli mahdollista kuukautta ja kuitenkin vii- meistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista, ellei toisin sovita.

Lomapäivät ovat arkipäiviä, lauantait mukaan lukien. Täysi loma- viikko on siten 6-päiväinen.

Seuraavia päiviä ei oteta huomioon lomapäiviä laskettaessa:

– sunnuntait

– itsenäisyyspäivä	15	13,6	32	29,6
– jouluaatto	16	14,5	33	30,5
– juhannusaatto	17	15,5	34	31,5
– pääsiäislauantai	18	16,4	35	32,4
– vapunpäivä			36	33,3

– kirkolliset juhlapyhät.

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuo- xxxxxxx alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen.

4. Vuosilomapalkka

Työntekijällä on oikeus saada säännöllisen työajan palkkansa vuosiloman ajalta. Lomapalkan suuruus määräytyy loman alka- mishetken palkan mukaan. Mikäli loma pidetään useammassa osassa, määräytyy kunkin osan vuosilomapalkka kyseisen loma- jakson alkamisajankohdan mukaan.

Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei paikalli- sesti ole sovittu toisin. Enintään kuuden päivän pituiselta loma- jaksolta lomapalkka saadaan maksaa normaalina palkanmak- supäivänä.

Vuosilomalta maksetaan se palkka, jonka työntekijä olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Yhden lomapäivän palkka saadaan jaka- malla työntekijän kuukausipalkka 25:llä. Päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

Lakiin perustuvia lisiä ei oteta huomioon vuosilomapalkan suu- ruutta määrättäessä. Tällaisia ovat mm. yli- ja hätätyökorvauk- set. Sen sijaan työehtosopimukseen perustuvat säännöllisesti etukäteen toistuvan järjestelmän mukaan maksettavat lisät otetaan huomioon. Tällaisia ovat vuorolisät, päällekkäistyön korvaus sekä sunnuntaityön korotukset. Ne lisätään vuosiloma- palkkaan alla esitetyn kerroinmallin mukaisesti. Jos erien osuus on sovittu sisällytettäväksi kuukausipalkkaan, ei niitä kuitenkaan tarvitse erikseen laskea.

Lomanmääräytymisvuoden työpäiviltä maksetut säännöllisten työajan lisät lasketaan yhteen, ja summa jaetaan työpäivien lukumäärällä. Työpäivillä tarkoitetaan myös työssäolopäivien veroisia päiviä, esimerkiksi sairaus- ja vuosilomapäiviä. Näin saatu, päivää kohden laskettu määrä kerrotaan alla olevalla kertoimella, jolloin saadaan erien vaikutus vuosilomapalkkaan.

Lomapäivien Lomapäivien

lukum./kerroin lukum./kerroin

2 1,8 19 17,4

3 2,7 20 18,3

4 3,6 21 19,3

5 4,5 22 20,3

6 5,4 23 21,3

7 6,3 24 22,2

8 7,2 25 23,2

9 8,1 26 24,1

10 9,0 27 25,0

11 9,9 28 25,9

12 10,8 29 26,9

13 11,8 30 27,8

14 12,7 31 28,7

Jos kysymyksessä on säännöllinen 5-päiväinen työviikko loman- määräytymisvuoden aikana, voidaan työpäivien lukumääränä pitää 252:ta (= 12 x 21 eli keskimäärin 21 työpäivää kuukau- dessa).

Mikäli kysymyksessä on lyhyempi kuin 5-päiväinen työviikko, ja laskelma johtaa lomapalkan perusteettomaan kasvuun lisien osalta, tulee ottaa huomioon, että loma-ajan palkan on vastatta- va mahdollisimman hyvin säännölliseltä työssäoloajalta makset- tua palkkaa. Tarvittaessa on maksettava lomapalkka loma-ajan sisään kuvitellun työvuorolistan mukaisesti.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on annettava vuosiloman aika- na vähentämättöminä. Tämä merkitsee sitä, että esim. auto- ja asuntoetu on säilytettävä. Mitään erillistä hyvitystä ei niistä lisäksi anneta. Jos työntekijällä on ruokaetu eli vähintään yksi ateria päivässä, eikä hän käytä tätä vuosilomansa aikana, on hänellä oikeus saada siitä rahakorvaus.

5. Vuosilomakorvaus

35

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomapalkkaa vastaava lomakorvaus yhtä monelta päivältä kuin hän olisi saanut lomaa työsuhteen jatkuessa. Lomakorvaus lasketaan samoin kuin lomapalkka.

Esimerkki:

Työsuhde päättyy 15.11. Työntekijä on oikeutettu viiden viikon vuosilomaan. Työsuhteen päättyessä hän on ansainnut loman- määräytymisvuoden alusta eli 1.4. alkaen lomaa seitsemältä kuukaudelta, koska marraskuussa ei ole 14 työpäivää tai niiden veroista päivää.

Korvattavaa vuosilomaa kertyy siten yhteensä 7 x 2,5 arkipäivää

= 17,5 eli pyöristettynä 18 arkipäivää. Päiväpalkka saadaan ja- kamalla kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerrotaan loma- päivien lukumäärällä (18). Lopuksi korvaukseen lisätään loman- määräytymisvuoden aikana maksettujen säännöllisen työajan lisien summa, joka jaetaan työpäivien lukumäärällä. Osamäärä kerrotaan kerrointaulukon mukaan määräytyvällä kertoimella eli 16,4:llä. Lisäksi maksetaan lomapalkan korotus.

Lomakorvaus = kk-palkka/25 x 18 + säännöllisen työajan lisien summa/työpäivien lukumäärä x 16,4

B. TALVILOMA

1. Talviloman ansaitseminen

Talviloma perustuu työehtosopimukseen ja se annetaan vuosi- loman lisäksi.

Talviloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausi- en perusteella seuraavan taulukon mukaisesti:

Talvilomaan oikeuttavien kuukausien määrä	Talviloman pituus enint. 5 työpäivää	Talviloman pituus enint. 10 työpäivää
1 kk	1 pv	1 pv
2	1	2
3	1	2
4	2	3
5	2	4
6	3	5
7	3	6
8	3	7
9	4	7
10	4	8
11	5	9
12	5	10

36

Työssäolopäivät ja työssäolopäivien veroiset päivät määräytyvät vuosilomalain mukaan.

Jos työntekijä työskentelee osan vuotta vuoro- tai yötyössä, talvi- lomaoikeutta tarkastellaan kalenterikuukauden jaksoissa.

2. Talviloman antaminen

Talviloma annetaan yhdenjaksoisena, elleivät työnantajan ja työn- tekijä toisin sovi. Työnantaja määrää talviloman ajankohdan työn- tekijää kuultuaan. Työvuorojärjestelmässä, jossa vapaapäivät kier- tävät, talvilomapäivät tulee sijoittaa vapaapäivien yhteyteen siten, että työntekijä saa yhden tai kahden viikon mittaisen vapaan.

Talvilomakausi on 1.10. – 30.4. Talvilomaa annettaessa nouda- tetaan vuosilomaa koskevia määräyksiä seuraavin poikkeuksin:

1. Talviloman ansainta- ja antamiskausi ovat päällekkäiset. Talviloma annetaan yleensä osaksi ”etukäteen”, vaikka sitä ei olisi vielä kokonaan ansaittukaan.

2. Talvilomapäiviksi lasketaan kaikki työvuorojärjestelmän mukaiset työpäivät.

3. Talvilomapalkka

Talviloman ajalta työntekijälle maksetaan työvuoroluettelon mu- kainen säännöllisen työajan palkka.

Palkka talviloman ajalta maksetaan normaalina palkanmaksupäi- vänä.

Talviloman osalta ei makseta lomapalkan korotusta.

4. Talvilomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada korvaus an- saitsemastaan ja pitämättä jääneestä talvilomasta.

Talvilomakorvaus lasketaan seuraavasti:

Kuukausipalkka

x ansaittujen talvilomapäivien lukumäärä.

21,25

Koska talviloman ansaitsemiskausi (1.4.–31.3.) ja antamiskausi (1.10.–30.4.) ovat osittain päällekkäin, on mahdollista, että työn- tekijä on työsuhteen päättyessä pitänyt enemmän talvilomaa kuin on ansainnut. Liikaa maksetun talviloman osuus pidätetään lopputilin yhteydessä.

C. YHTEENVETO

Seuraavassa yhteenvedossa on esitetty täydet vuosiloma ja talvi- loma yhdessä. Lomalajit on pidettävä tarkoin erillään, koska vuo- siloma perustuu 6-päiväiseen viikkoon ja talviloma 5-päiväiseen viikkoon.

Toimittajat, lehtikuvaajat, taiteilijat
Xxxxxxxxx	Xxxxxxxxx (pv)	Talviloma (pv)	Yhteensä (vko)
1 vuosi	24	5	5
2 vuotta	30	5	6
2 vuotta / yötyö	36	5	7
10 vuotta	36	5	7
Tukitehtävät
Xxxxxxxxx	Xxxxxxxxx (pv)	Talviloma (pv)	Yhteensä (vko)
1 vuosi	24	5	5
2 vuotta	30	5	6
2 vuotta / yötyö	30	10	7

6 LUKU

SAIRAUSAIKA JA PERHEVAPAAT

6.1 Sairausajan palkka (Ylte)

6.2 Äitiys- ja isyysvapaa (Ylte)

37

6.3 Sairausvakuutuskorvaukset (Ylte)

6.4 Sairaan lapsen hoitaminen (Ylte)

6.5. Lyhyt tilapäinen vapaa

6 LUKU

SAIRAUSAIKA JA PERHEVAPAAT

6.1 SAIRAUSAJAN PALKKA (Ylte)

6.2 ÄITIYS- JA ISYYSVAPAA (Ylte)

1. Työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sel- laisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajalta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palk- kaa, on hänellä oikeus saada palkkansa seuraavasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työnantajan palve- luksessa seuraavat ajat:

38

Työsuhde on jatkunut yh- täjaksoisesti	Täysi palkka
1 kuukauden mutta vä- hemmän kuin 1 vuoden	40 päivän ajanjaksolta
1 vuoden mutta vähem- män kuin 5 vuotta	75 päivän ajanjaksolta
5 vuotta tai kauemmin	105 päivän ajanjak- solta.

Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työntekijällä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sairastumis- päivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeuten- sa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausai- ka on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joilta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palkka maksetaan aina sairastumispäivää seuranneen yhdek- sännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun vi- ranomainen on kieltänyt työntekijää tartuntatautilain (583/86) säännösten perusteella saapumasta työhön.

1. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä noudattaa sairausvakuutuslain äitiys- rahan nostamista koskevia säännöksiä. Palkka makse- taan tavanomaisina palkanmaksupäivinä.

2. Työntekijän/toimihenkilön adoptoidessa alle 7-vuo- tiaan lapsen tai ottaessa kasvattilapsen annetaan hänelle palkallista vapaata kolme kuukautta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada palkatonta vapaata adoption yh- teydessä siten, että adoptiovapaan pituudeksi tulee enintään 12 kuukautta. Vapaata voi pitää kerrallaan vain toinen adoptiovanhemmista. Vapaa ei keskeytä työsuhdetta, mikäli työntekijä palaa työhönsä sovit- tuna ajankohtana.

3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka. Isyysajan palkanmaksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan maksamisessa.

Tietoa perhevapaista

Perhevapaisiin liittyvistä kysymyksistä ja vapaiden ajoil- ta maksettavista päivärahoista saa lisätietoa Kelalta: xxx.xxxx.xx.

6.3 SAIRAUSVAKUUTUS- KORVAUKSET (Ylte)

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai äitiysvapaan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taikka enin- tään maksettua palkkaa vastaava osa itselleen.

Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden pe- rusteella korvausta ansion menetyksestä tapaturma- vakuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työn- antajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadus- ta korvauksesta.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi toteuttaa myös maksamalla sairausvakuutuslain mukaan mak- setun päivä- tai äitiysrahan täydennykseksi palkkaa sairauden tai äitiysvapaan ajalta siten, että työntekijä saa samat edut, joista tässä on sovittu. Milloin sai- rausvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edulli- nen kuin edellä sovituin tavoin maksettava palkka, ei muuta palkkaa sairaus- tai äitiysvapaa-ajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiysrahaa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajal- la oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

6.4 SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN ( Ylte)

1. Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vakituises- ti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, kehitysvammaisen tai vaikeasti sairaan lapsen (Valtioneuvoston asetus 1335/2004 1:4 §) sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tä- män hoitamiseksi tilapäistä palkallista hoitovapaata. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Perheessä tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan vain toinen vanhemmista. Tilapäisen vapaan saami- nen edellyttää lisäksi, että kotona ei ole henkilöä, joka voisi huolehtia sairaan lapsen hoidon järjestämisestä tai hoitamisesta.

2. Palkallisen vapaan pituus saman sairauden osalta on enintään 4 päivää. Palkka maksetaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Ilmoitus pois- saolosta ja selvitys lapsen sairaudesta tehdään kuten omasta sairaudesta.

6.5 LYHYT TILAPÄINEN VAPAA

1. Toimihenkilön palkallisesta työajasta ei vähennetä hä- nen perheensä piirissä sattuvan sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

2. Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan yhden päivän osalta myös seuraavissa tapauksissa: toimihenkilön oma 50- ja 60-vuotismerkkipäivä, avioliittoon vihki- mispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä ja asevel- vollisuuskutsunta.

SOVELTAMISOHJE:

39

Läheisen omaisen hautajaisten osalta myös kohtuulliseksi katsottava matka-aika kotimaassa luetaan lyhyeen tilapäiseen lomaan.

40

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Jäsenmaksujen perintä

7.2 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelu (Ylte)

41

7.3 Kertausharjoitukset (Ylte)

7.4 Ryhmähenkivakuutus (Ylte)

7.5 Kokoontuminen työpaikalla (Ylte)

7.6 Palkaton opiskelu- tai opetusvapaa

7.7 Järjestötehtävät

7.8 Terveystarkastukset ym.

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS

viläis- tai täydennyspalveluspalkka, mutta ei kertausharjoi- tus- tai täydennyspalveluspäivärahaa.

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen pal- kanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmaksun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuutuksen. Työnantaja antaa työntekijälle kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetyistä jäsenmaksuista.

2. Jäsenmaksu peritään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.

42

3. Työnantaja hoitaa perinnän ja tilityksen ammattiliiton toimittaman jäsenkohtaisen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston mukaisesti. Perintä- ja selvitysluet- telosta annetaan jäljennös henkilöstöryhmän pääluot- tamusmiehelle.

7.2 ASEVELVOLLISUUS, ASEETON TAI SIVIILIPALVELU (Ylte)

1. Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suorit- tavalla sekä rauhanturvaamistehtävissä palvelukseen tai koulutukseen otettavalla on oikeus palveluksen pää- tyttyä tai keskeydyttyä palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan tehtävään laissa säädetyllä tavalla.

2. Työsuhteen kestäessä tässä määräyksessä tarkoitet- tu poissaolo on palvelusvuosilisiä tai kokemusvuosia kerryttävää aikaa.

Huomautus:

Yllä oleva ei kuitenkaan koske sellaista asevelvollisuusai- kaa, jota ei ole otettu huomioon palvelusvuosia lasketta- essa ennen tämän sopimuksen voimaantuloa.

7.3 KERTAUSHARJOITUKSET (Ylte)

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuhdelisineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion maksama reser-

7.4 RYHMÄHENKIVAKUUTUS (Ylte)

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain keskusjärjes- töjen välillä on sovittu.

7. 5 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA (Ylte)

Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuhteita kos- kevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta on sovittava xxxx- xxxxxxx kanssa ennakolta kohtuullisessa ajassa. Kokous tu- lee järjestää työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päättymisen jälkeen. Kokoustilan asianmukaisesta käytöstä vastaavat luottamus- henkilöt, joiden tulee olla kokouksessa saapuvilla. Kokouk- seen voidaan kutsua asianomaisen palkansaajajärjestön, sen alayhdistyksen tai keskusjärjestön edustajia.

7.6 PALKATON OPISKELU- TAI OPETUSVAPAA

1. Työntekijällä, joka on saanut apurahan opiskelua ja opintomatkaa varten, on oikeus palkattomaan va- paaseen. Apurahalla tarkoitetaan valtiovallan, yleis- hyödyllisten rahastojen tai alan liittojen myöntämiä apurahoja. Palkaton loma luetaan vuosilomaoikeutta kerryttäväksi alallaoloksi.

2. Määräaikaista journalistisen alan opetustehtävää varten annettu palkaton vapaa luetaan alallaoloksi eikä vapaa vähennä vuosiloman pituutta. Työntekijän opetustehtävästä saama vuosilomakorvaus on oikeus vähentää vuosilomapalkasta.

Liittojen suositus: Liitot pitävät tärkeänä, että journa- listikoulutuksen opetustehtävissä toimii myös vankan

käytännön kokemuksen omaavia henkilöitä. Tämän vuoksi liitot suosittavat työntekijöiden irrottamista opetustehtä- viin lähinnä yliopistoihin ja korkeakouluihin silloin, kun se yrityksen työjärjestelyiden kannalta on mahdollista.

7.7 JÄRJESTÖTEHTÄVÄT

1. Osallistuminen SJL:n valtuuston ja hallituksen tai näi- den asettamien pysyvien valmisteluelinten kokouksiin tai liittojen välisiin työehtoja koskeviin neuvotteluihin ei vähennä palkkaa eikä vuorolisiä. Osallistumisesta on ilmoitettava, mikäli mahdollista, vähintään viikkoa ennen kokousta.

2. Työntekijä voi osallistua SJL:n nimeämänä kansainvä- lisiin edustustilaisuuksiin. Poissaolon ajalta ei makseta palkkaa eikä ansaita vuosilomaa. Osallistumisesta on ilmoitettava vähintään kolme viikkoa ennen poissa- oloa.

7.8 TERVEYSTARKASTUKSET YM.

43

1. Työnantaja järjestää työntekijälle maksuttoman terveystarkastuksen kahden vuoden tai lääkärin mää- rittämin väliajoin.

2. Näyttöpäätetyötä tekevien näön- ja silmientarkastuk- seen noudatetaan asiaa työterveyshuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Työnantaja kustantaa työntekijälle näyttöpäätetyöhön sopivat erityiset silmälasit, jos lääkäri on todennut sen tarpeelliseksi eivätkä tavan- omaiset lasit ole työhön sopivat.

3. Työsuojeluorganisaatio laatii suunnitelman siitä, mi- ten työssään kriisitilanteisiin ja mm. järkyttäviin uuti- sointitilanteisiin joutuville järjestetään kriisiapua.

44

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 Paikallinen sopiminen

8.2 Työpaikan neuvottelujärjestys

45

8.3 Erimielisyyksien käsittely liittojen välillä

8.4 Välimiehet

8.5 Valvontavelvollisuus

– Soveltamisohje: Neuvottelumääräykset

8.6 Työrauha ja siihen liittyvä valvontavelvollisuus

8.7 Tiedonvälityskannanotto

8.8. Jatkuvan neuvottelun periaate

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 PAIKALLINEN SOPIMINEN

– säästövapaajärjestelmästä (TES 5.4 §)

1. Paikallinen sopiminen on työehtosopimuksen valtuu- tukseen perustuvaa sopimista. Liitot suosittelevat, et- tä paikallisesta sopimuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

– sopimuksen tarkoitus

– sopimuksen osapuolet

– sopimuksen kohteena oleva asia

– sopimuksen täsmälliset ehdot

– voimassaolo ja irtisanominen

46

– päiväys ja allekirjoitukset

2. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa sovittu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja luottamusmie- hen välillä seuraavista asioista:

– työajasta niin, että se on enintään 10 tuntia vuoro- kaudessa ja 45 tuntia viikossa (TES 3.1 §)

– työajasta niin, että se on enintään 12 tuntia vuoro- kaudessa ja 50 tuntia viikossa (TES 3.1 §)

– vuorokausilevosta (TES 3.3 §)

– ylityön enimmäismäärän nostamisesta enintään 80 tunnilla ja enimmäismäärän tarkastelujakson nosta- minen vuoteen (TES 3.4 §)

– JOPA-palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta (TES 4.11 §)

– lomapalkan korotuksen tai osan siitä maksamatta jättämisestä tilanteessa, jossa työnantajalla on tuo- tannollinen tai taloudellinen peruste työvoiman vä- hentämiselle (TES 5.2 §)

– lomapalkan maksamisesta yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä (TES 5.1 §)

– lomapalkan korotuksen maksamisajankohtien siir- tämisestä ja tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle (TES 5.2 §)

– työaikapankin käyttöönotosta yrityksessä (TES 3.9 §)

– yhdestä ylityökäsitteestä (TES 3.4.7 §)

3. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa sovittu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja työntekijän välillä seuraavista asioista:

– työajasta siten, että se on enintään 10 tuntia vuoro- kaudessa ja 45 tuntia viikossa 3 kuukauden tasoitus- jaksolla (TES 3.1 § )

– vuosiloman antamisesta muunakin kuin vuosiloma- kautena, jakamisesta osiin sekä antamisesta vuosilo- malain mukaisena säästövapaana (TES 5.1 §)

– lomapalkan maksamisesta yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä (TES 5.1 §)

– lomapalkan korotuksen vaihtamisesta vapaaseen (TES 5.2 §)

– talviloman antamisesta muunakin kuin työehtoso- pimuksessa sovittuna ajankohtana ja jakaminen osiin (TES 5. luku, soveltamisohje)

– työntekijän esityksestä talviloman vaihtamisesta rahaksi (TES 5.3 §)

– liukuvan työajan osalta vuorokautisen liukuma-ajan enimmäispituudesta ja työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä työaikalain 13.2 §:stä poikkea- vasti (TES 3.4.5 §)

4. Edellä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määräai- kaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Mikäli tois- taiseksi voimassaolevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Ellei uutta sopimusta irtisanomisen jälkeen solmita, menetellään sopimuk- sen voimassaolon päätyttyä työehtosopimuksen asiaa koskevien määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

5. Sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat eri- mielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neu- vottelujärjestyksen mukaisesti kuitenkin siten, että asia voidaan liittojen jäädessä erimieliseksi saattaa

ratkaistavaksi välimiesoikeudessa, johon kumpikin liitto nimeää yhden edustajan ja nämä yhdessä pu- heenjohtajan.

Jos puheenjohtajan valinnasta ei päästä yksimieli- syyteen, menetellään välimiesmenettelystä annetun lain mukaisesti. Osapuolten nimeäminen välimiesten ei kuitenkaan edellytetä olevan lain tarkoittamalla ta- valla jäävittömiä.

8.4 VÄLIMIEHET

HUOM! Tekijänoikeuksista sopimisessa noudatetaan kai- kilta osin työehtosopimuksen 2 luvun 4 §:n määräystä.

tai liittojen välillä, ratkaisee asian välimiesoikeus. Jos välimiesten mielestä heidän ratkaistavakseen saatet- tu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja yleiseltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuomioistuimen ratkaistava, ilmoittakoot tästä asianosaisille, joilla sen jälkeen on oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

8.2 TYÖPAIKAN NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Palkkausta tai työehtoja koskevat kysymykset sel- vitetään ensin työntekijän ja esimiehen välillä. Ellei työehtoja koskevaa kysymystä saada selvitetyksi, asia käsitellään osaston luottamusmiehen ja työnantajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa saada selvitetyksi osaston tasolla, asia voidaan siirtää työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä käsiteltäväksi.

2. Työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa neuvottelut on aloitettava ja käytävä viipymättä sen jälkeen kun neuvottelua on pyydetty.

Jos erimielisyys siirretään liittojen ratkaistavaksi, asiasta laaditaan työnantajan ja pääluottamusmie- hen yhteisesti allekirjoittama muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia ja osapuolten kannat perusteluineen.

1. Viestinnän Keskusliitto ja Suomen Journalistiliitto va- litsevat sopimuskaudeksi kerrallaan kumpikin kaksi välimiestä ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi myös toimia henkilö, joka välimies- menettelystä annetun lain mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

2. Välimiehet valitsevat työehtosopimuskaudeksi ker- rallaan puheenjohtajan, jonka tulee olla lainoppinut, puolueeton henkilö. Jolleivät välimiehet sovi puheen- johtajasta, määrää hänet jommankumman sopijapuo- len pyynnöstä työriitojen valtakunnansovittelija.

47

3. Välimiesten kustannukset jaetaan tasan Viestinnän Keskusliiton ja Suomen Journalistiliiton kesken, ellei- vät välimiehet toisin määrää.

4. Xxxxxxx noudatetaan välimiesmenettelystä annetun lain säännöksiä.

8.5 VALVONTAVELVOLLISUUS

8.3 ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY LIITTOJEN VÄLILLÄ

1. Työehtosopimuksen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määrä- yksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.

1. Ellei työehtosopimuksen tulkintaa saada liittojen toi- min selvitetyksi, voi jompikumpi liitto saattaa erimie- lisyyden työtuomioistuimen ratkaistavaksi, ellei asian ratkaisemista ole liittojen välisissä neuvotteluissa sovittu jätettäväksi työtuomioistuimen asemesta vä- limiehille.

2. Liitto voi muutenkin saattaa tämän työehtosopimuk- sen tulkintaa koskevan erimielisyyden työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

3. Mikäli irtisanomisia, työrauhaa tai liittojen valvonta- velvollisuutta koskevia erimielisyyksiä ei saada selvi- tetyksi kulloinkin voimassa olevan työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työpaikalla

2. Mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä heti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvonta- velvollisuutensa. Tässä momentissa todettu järjestely koskee asioita, joista varsinainen työehtosopimus si- sältää riidattoman ja selvän normin tai josta on yhtei- set soveltamisohjeet.

3. Mikäli toinen liitto edellyttää liittojen välistä asian sel- vittelyä erimielisyystapauksessa, jossa ei paikallisesti ole menetelty työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti, tulee toisen liiton viiden vuorokau- den kuluessa kirjallisen asiaa koskevan kehotuksen saamisesta kirjallisesti ilmoittaa toiselle liitolle niistä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhtynyt sekä siitä

selvityksestä, jonka se on omalta jäseneltään asiassa saanut. Muussa tapauksessa katsotaan valvontavel- vollisen liiton laiminlyöneen velvollisuutensa.

SOVELTAMISOHJE: NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET

1. Yleiset määräykset

48

Luottamusmiessopimuksen johdannossa todetaan, että ”Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelu- suhteisiin. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten nou- dattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimieli- syyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysy- mysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.” Työehtosopimuksen 8.2-3 §:ssä käsitellään neuvottelujärjestyk- sen mukaisesti työehtosopimuksen tulkitsemisesta tai sovelta- misesta johtuneet erimielisyydet. Erimielisyys työehtosopimuk- sen tulkinnasta ja soveltamisesta ratkaistaan, ellei paikallisesti ole saavutettu yksimielisyyttä, liittojen välillä tai työtuomioistui- messa tai välimiesoikeudessa.

Luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaan luottamusmiehellä

on oikeus edustaa työntekijöitä myös työlainsäädännön sovel- tamista sekä työsuhteita muuten koskevissa asioissa, vaikka nämä eivät olisikaan työehtosopimusasioita. Näissäkin tapa- uksissa, mikäli pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ei yksittäistapauksessa saavutettaisi yksimielisyyttä, voidaan asiassa kääntyä liittojen puoleen. Liitot pyrkivät yhteisellä kannanotolla ohjaamaan paikallisia osapuolia lain oikeassa tulkinnassa. Lopullinen ratkaisuvalta lain tulkintaa koskevissa kysymyksissä määräytyy voimassaolevan oikeusjär- jestyksen mukaan.

Toimitustyöntekijöille on varattava riittävästi aikaa yhteistoimin- talain edellyttämiin neuvotteluihin ja kokouksiin. Kun sopija- tai neuvotteluosapuolena on SJL:n toimitusosasto, on sille varattava mahdollisuus mm. hallitusten kokousten järjestämiseksi työaika- na. Töiden tarkoituksenmukaisen hoitamisen turvaamiseksi ko- kousten ajasta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa. Osaston puheenjohtajalla on oikeus hoitaa neuvottelutehtäviä sekä mah- dollisuus valmistella neuvoteltavina olevia asioita työaikana.

2. Paikalliset neuvottelut

Neuvottelujärjestyksen tarkoituksena on, että epäselvyydet ja erimielisyydet saataisiin ratkaistuksi työpaikkatasolla, jossa yrityksen olosuhteiden ja vaatimusten tuntemus on suurin.

Työpaikalla neuvottelut käydään pääluottamusmiehen ja työn- antajan ilmoittaman työnantajaedustajan välillä. Mikäli työnan- tajan ilmoitettu neuvotteluedustaja on estynyt pidemmän aikaa kuin viikon, työnantajan on esteen ajaksi nimettävä toinen neu-

votteluedustaja.

Erimielisyystapauksissa paikalliset neuvottelut on aloitettava mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun neuvotteluja on pyydetty. Liittojen kannan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että neuvottelut on aloitettava viimeistään mikäli mahdollista viikon kuluessa. Pakottavan esteen vuoksi tämä määräaika voidaan ylittää. Ilmoittamis- ja näyttövelvoite pakottavasta esteestä on siihen vedonneella.

3. Työsuhteen päättäminen

Irtisanomisia koskevissa neuvotteluissa noudatetaan irtisano- missuojasopimuksen mukaista menettelyä. Sen lisäksi liitot painottavat kollektiivisia irtisanomisia ja työsuhteen purkamista koskevissa tilanteissa yhteistoimintamenettelyn ja työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaista käsittelyä.

Mikäli irtisanomisen perusteesta tai sen kohdentumisesta toi- mitukselliseen henkilöstöön ei työnantajan ja luottamusmiehen välisissä neuvotteluissa päästä yhteisymmärrykseen, pyrkivät liitot välittömästi selvittämään asiaa.

Työsuhteen purkaminen on mahdollista työsopimuslain tarkoit- taman erityisen painavan syyn johdosta. Koska purkuperusteen olemassaolon arviointi yksittäisessä tapauksessa on usein tulkin- nanvaraista, liitot korostavat liittoihin tapahtuvaa yhteydenoton tärkeyttä ennen kuin työsuhteen purkaminen aiotaan toimeen- panna.

4. Korostettu neuvottelu- ja valvontavelvoite

Liitot ovat sitoutuneet, hyvityssakon uhalla, vastaamaan siitä, et- tä työnantajat ja työntekijät soveltavat työehtosopimusta oikein. Tämän toteuttamiseksi voidaan tapauksissa, joissa on menetel- ty vastoin selvää työehtosopimusmääräystä tai tarkentavan so- veltamisohjeen määräystä, eikä asiaa ole paikallisesti esitetystä huomautuksesta huolimatta heti korjattu, tieto virheellisestä menettelystä ilmoittaa liitolle suoraan.

Liiton saatua asiasta tiedon ja ilmoitettua siitä toiselle liitolle on virheellinen menettely korjattava heti. Ellei virhettä heti korja- ta, vastuullisen liiton katsotaan laiminlyöneen valvontavelvolli- suutensa.

Xxxxxx toinen liitto edellyttää liittojen välistä asian selvittelyä eri- mielisyystapauksessa, jossa ei paikallisesti ole menetelty työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti, tulee toisen liiton viiden vuorokauden kuluessa kirjallisen asiaa koskevan kehotuksen saamisesta kirjallisesti ilmoittaa toiselle liitolle niistä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhtynyt sekä siitä selvityk- sestä, jonka se on omalta jäseneltään asiassa saanut. Muussa tapauksessa katsotaan valvontavelvollisen liiton laiminlyöneen velvollisuutensa.

8.6 TYÖRAUHA JA SIIHEN LIITTYVÄ VALVONTAVELVOLLISUUS

8.8 JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

1. Työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki työtaiste- lutoimenpiteet ovat kiellettyjä. Liitot ovat velvollisia valvomaan, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttä- vät mainittuja työtaistelutoimenpiteitä.

2. Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat alais- tensa, sopimukseen sidottujen jäsenyhdistysten, työn- antajien tai työntekijöiden työtaistelutoimenpiteistä silloinkin, kun niitten ei voida katsoa laiminlyöneen työrauhaan kohdistuvaa valvontavelvollisuuttaan.

3. Työehtosopimukseen perustuvan, laista poikkeavan, työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan työeh- tosopimukseen osallinen liitto tuomita maksamaan kertakaikkisena hyvityksenä sopimusperusteista hyvi- tyssakkoa, joka määräytyy työehtosopimuslain 9 § ja 10 §:n mukaisesti.

Todettiin, että liitot voivat työehtosopimuskauden aikana esittää neuvotteluja kysymyksistä, jotka toimialan kehitys ja osapuolten tarpeet huomioon ottaen on tarkoituksenmu- kaista ratkaista varsinaisten työehtosopimusneuvottelujen ajankohdasta riippumatta.

8.7 TIEDONVÄLITYSKANNANOTTO

49

1. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että julkiseen sanaan no- jautuva esteetön tiedonvälitys on eräs niistä keskeisistä toiminnoista, joille nykyaikaisen yhteiskunnan kitkaton toiminta perustuu.

Tämän tärkeän tehtävän toteuttaminen edellyttää, että sekä yksityiset journalistit että tiedotusvälineet saatta- vat toimia turvattuina niin yksityisten henkilöiden kuin yhteisöjenkin taholta mahdollisesti tulevalta perusteet- tomalta ulkopuoliselta painostukselta.

2. Edellä lausuttujen keskeisten periaatteiden pohjalta liitot ovat yhtä mieltä myös siitä, että toimituksellisen henkilöstön työsuhteen suojan ja toisaalta lehdistön työrauhan tulee olla turvattu sananvapauden ja leh- distön yhteiskunnallisen merkityksen säilyttämiseksi kaikissa olosuhteissa.

50

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA (YLTE)

10 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

11 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA (YLTE)

12 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS (YLTE)

13 LUKU

SOPIMUS TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA (TAKO)

51

14 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS (YLTE)

15 LUKU

TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ TOIMITUKSISSA

16 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUS- SOPIMUSMALLI (YLTE)

17 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

18 LUKU

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

(Ylte)

1. Yhteistoiminnan perusperiaatteet

Yhteistoiminnan tarkoituksena on:

• edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä,

• parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua,

• kehittää yrityksen toimintaa,

• parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat hei- dän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä,

• tiivistää yhteistyötä työnantajan, henkilöstön ja työ- voimaviranomaisten välillä työntekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemi- seksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.

52

Yhteistoiminnassa olennaista on:

• xxxx xxxxxxxxxxxxx,

• työn arjessa tapahtuva yhteistyö yhteisissä asioissa,

• työpaikan erilaisten näkökulmien hyödyntäminen,

• mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kehittää ja suunnitella tulevaisuutta.

2. Liittojen suositus

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että yh- teistoiminnan perusperiaatteita noudatetaan myös tätä pienemmissä yrityksissä.

3. Neuvottelukunta

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yri- tyksissä valitaan neuvottelukunta, jollei paikallisesti toisin sovita.

Kukin henkilöstöryhmä valitsee keskuudestaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan edustajat neuvottelukuntaan ryhmien suuruuden mukaisesti kuitenkin siten, että kukin yritykses- sä edustettuna oleva henkilöstöryhmä valitsee vähintään yhden edustajan.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan vuodeksi kerral- laan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantaja-, toinen henkilöstöosapuolta. Puheen- johtajuus vaihtuu vuorovuosina osapuolten ja henkilöstö- ryhmien kesken. Neuvottelukunta voi ottaa käyttöönsä ulkopuolisen sihteerin.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia ovat pääluotta- musmies, yhdysmies, luottamusmies sekä työsuojelu- valtuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jäsen, toimituksellisen henkilöstön osalta myös toimitusosaston puheenjohtaja. Mahdollisesti tarvittavat lisäjäsenet valitsee kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edustajansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilöstön edusta- jien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voi- daan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustamisesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksiköiden koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katsotaan tarkoituksen- mukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimintayksikköön oma neuvottelukunta.

4. Liittojen välinen yhteistyö

Liitot pyrkivät neuvonnalla ja yhteisellä koulutuksella edis- tämään yhteistoimintalain toteutumista yrityksissä.

Mikäli syntyy erimielisyys yhteistoimintalain tulkinnasta, tulee riitauttavan osapuolen toimittaa yhteistoimintame- nettelyyn liittyvää erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti liitoille, jotka käsittelevät asian ja pyrkivät selvittämään lain oikean tulkinnan. Yhteistoimintaa koskevat riita-asiat käsi- tellään yleisessä tuomioistuimessa.

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO MEDIAUNIONI MDU AMMATTILIITTO PRO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO/ KUSTANNUSTOIMITTAJAT

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO TEAM/ VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET

10 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittämi- nen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestelmän tar- koituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoi- tuksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnanta- jan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopi- musjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 §

Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluotta- musmiestä ja osaston luottamusmiestä.

2. Luottamusmiehen tulee olla työehtosopimuksen so- veltamisalalla toimiva, vähintään vuoden yrityksen palveluksessa ollut Suomen Journalistiliiton jäsen.

Ellei ketään yhden vuoden ajan yrityksen palvelukses- sa ollutta henkilöä ole, voidaan luottamusmieheksi valita lyhyemmänkin ajan palveluksessa ollut ehdot muuten täyttävä henkilö.

3 §

Luottamusmiehen valitseminen

1. Lehtiyrityksen työehtosopimuksen tarkoittamat hen- kilöt valitsevat pääluottamusmiehen, hänen varamie- hensä ja osaston luottamusmiehen.

2. Paikallisesti sovitaan, onko valittava osaston luotta- musmies. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. osaston organisatoriseen kokonaisuuteen, työntekijöiden lu- kumäärään, maantieteelliseen etäisyyteen ja siihen, onko käytännön tarvetta osaston luottamusmiehen valitsemiseen.

Ellei työpaikalla päästä sopimukseen osaston luotta- musmiehen valinnasta, voidaan asia saattaa liittojen ratkaistavaksi.

Osaston luottamusmiehen tehtävien hoitamiseksi tar- vittavan vapaan varmistamiseksi vapautus on otettava riittävästi ja jo etukäteen huomioon työjärjestelyissä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti hänen säännöllisen työaikansa ansioon.

Osaston luottamusmiehelle järjestetään säännöllistä tai tilapäistä vapautusta työstä kuten pääluottamus- miehelle, mikäli hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärä on yli 20.

Osaston luottamusmiehelle maksettavasta korvauk- sesta sovitaan paikallisesti.

3. Luottamusmies valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

53

4. Työehtosopimukseen osallinen tai sidottu yhdistys ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti valituista luotta- musmiehistä. Pääluottamusmies ilmoittaa työnanta- jalle kirjallisesti, milloin varapääluottamusmies toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

Työnantaja ilmoittaa, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies on työ- suhteessa työnantajaan samassa asemassa riippu- matta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmäärä- yksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa henkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkai- seen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli

yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muu- toin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Osaston luottamusmiehen työsopimus voi- daan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti irtisa- noa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjes- tää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamus- miestä tai osaston luottamusmiestä saa irtisanoa il- man työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää nii- den työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työ- sopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuo- den 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 koh- dan velvoitetta.

54

Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luot- tamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamises- ta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuo- ja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toi- xxxxxxxx alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pää- luottamusmieheksi valituksi tulleen osalta Suomen Journalistiliiton todettua vaalituloksen.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päät- tymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tä- män sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritet- tava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrät- tävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimus- lain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopi- muksen oikeuksia on loukattu.

Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuh- teen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palaut- tamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huoli- matta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

3. Jos työnantaja irtisanoo varapääluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, kat- sotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukainen olettama on voi- massa varapääluottamusmiehen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta päättymisen jälkeen.

5 §

Luottamusmiehen tehtävät

Pääluottamusmies edustaa työehtosopimuksen tarkoitta- mia työntekijöitä työnantajan kanssa käytävissä neuvotte- luissa, jotka koskevat työehtosopimuksen ja sen liitteiden tai työlainsäädännön soveltamista ja yleensä työsuhteita koskevissa asioissa.

6 §

Pääluottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen liittyvät tiedot.

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus säännöllisin vä- liajoin, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa, saada tiedot lehtiyrityksen työvoimasta, sen jakautu- misesta vakituiseen, määräaikaiseen, osa-aikaiseen ja tarvittaessa työhön tulevaan henkilökuntaan, tiedot kaikkien määräaikaisuuksien, mukaan lukien tarvitta- essa työhön tulevat määräaikaiset, perusteista sekä toimitushenkilökunnan ansiotasosta ja sen koostu- muksesta ja kehityksestä kirjallisesti.

3. Pääluottamusmiehelle annetaan kerran vuodessa yleisluontoinen katsaus freelancereiden käytön pää- periaatteista.

7 §

Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Pääluottamusmiehelle järjestetään hänen tehtäviensä hoitamista varten tarvittaessa tilapäistä tai säännöl- lisesti toistuvaa palkallista vapautusta työstä. Luot- tamusmiehen tehtävien hoitamiseksi tarvittavan va- paan varmistamiseksi vapautus on otettava riittävästi ja jo etukäteen huomioon työjärjestelyissä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti hänen säännöl- lisen työaikansa ansioon.

2. Jos paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa työ- aikana tai luottamusmiehen toiminta muuten työn- antajan kanssa sovituissa tehtävissä työaikana estää luottamusmiehen säännöllisen työn suorittamista, ei tämän johdosta luottamusmiehen xxxxx säännöllisenä työaikana saa alentua.

3. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa so- vittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauk- sesta.

8 §

Lisäkorvaus

Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtä- vän hoitamisesta lisäkorvausta, joka on sidottu toimituk- sellisten työntekijöiden lukumäärään. Korvaus lasketaan pääluottamusmiehen henkilökohtaisesta kuukausipalkasta seuraavasti:

55

Työntekijöiden lukumäärä Lisäkorvaus

Lisäkorvaus maksetaan pääluottamusmiehelle vuosiloman ja sairauden ajalta mikäli hän hoitaa pääluottamustehtä- vät tänä aikana. Jos työnantajalle on kirjallisesti ilmoitettu, että pääluottamusmiehelle valittu varamies toimii tämän sijaisena, maksetaan lisäkorvaus hänelle kultakin täydeltä kalenteriviikolta, jonka sijaisuus kestää.

9 §

Luottamusmiehen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa. Pääluottamus- miehen on hyvissä ajoin tehtävä ilmoitus työnantajalle tai tämän edustajalle, jos hänen on asemansa vuoksi osallis- tuttava Suomen Journalistiliiton, siihen kuuluvan yhdis- tyksen tai osaston järjestämään tilaisuuteen, siten kuin liittojen välisessä koulutustoimintaa koskevassa sopimus- pöytäkirjassa tarkemmin on määrätty.

10 §

Toimitilat

5	–	9	3 %	Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle paikan, jossa
10	–	24	5 %	voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvitta-
25	–	50	7 %	vat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpaikan koko
51	–	100	10 %	sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen
101	–	200	15 %	toimitilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien
201	–	400	20 %	hoitamista varten välttämättömät keskustelut.
yli 400			25 %

Luottamusmieskorvausta määriteltäessä otetaan työnteki- jöiden lukumäärässä huomioon kaikki työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat sekä järjestäytyneet että järjes- täytymättömät työntekijät sekä vähintään vuoden pitui- sissa määräaikaisissa työsuhteissa olevat henkilöt.

Lisäkorvauksen saamisen perusteena on työntekijöiden lukumäärä tammikuun 1. päivänä. Mikäli lisäkorvauksen laskemisen perusteessa tapahtuu muutoksia kalenteri- vuoden aikana, lisäkorvaus voidaan tarkistaa joko luotta- musmiehen tai työnantajan aloitteesta. Mahdolliset muu- tokset otetaan huomioon seuraavan kalenterikuukauden

1. päivästä lukien.

Lisäkorvaus lasketaan pääluottamusmiehen hen-kilökoh- taisesta kuukausipalkasta, johon ei sisälly lakiin tai työeh- tosopimukseen perustuvia lisiä.

Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, joka olisi otet- tava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä maksettavia koro- tuksia laskettaessa.

Lisäkorvausta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa tai lo- mapalkan korotusta laskettaessa.

11 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

(Ylte)

1 §

Sopimuksen suhde lakiin

Sikäli kun tässä sopimuksessa ei ole muuta sovittu työso- pimuksen päättämistä ja lomauttamista koskevien perus- teiden ja menettelyiden osalta sovelletaan työsopimuslain säännöksiä. Työsopimuslaki ei ole tämän sopimuksen osa.

LOMAUTTAMINEN

2 §

56

Lomauttamisen määritelmä

1. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perus- tuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttä- mistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työn- antaja saa työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai ly- hentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttami- sen perusteen kannalta on välttämätöntä.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kestäessä lomautusperustetta ja lomautusilmoitusta koskevien säännösten tai määräysten estämättä sopia määräai- kaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

3 §

Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Lomautuksen ennakkoselvitystä koskeva määräys ei koske työnantajia, jotka noudattavat yhteistoiminta- lakia.

2. Työnantajan on viipymättä lomautustarpeen tultua työnantajan tietoon annettava työsopimuslain mu- kainen ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavas- ta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Työnantajan on varattava työntekijälle tai luottamusmiehelle tilaisuus

tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Ennakkoselvi- tys menettää merkityksensä, mikäli lomautuksia ei toimeenpanna kohtuullisen ajan kuluessa ennakko- selvityksessä ilmoitetusta ajasta.

4 §

Lomautusilmoitus

1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähin- tään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautusilmoitusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työnte- kijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asian- omaisen luottamusmiehen kesken toisin sovita. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, edellä mainittua ilmoitusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnan- tajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa vel- vollisuutta maksaa palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

5 §

Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttä- minen

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoit- taa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoi- tuksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin ol- la luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruut-

taminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankoh- taan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain ker- ran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alet- tua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömäs- ti työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 §

Muu työ lomautusaikana ja työhön paluu

1. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruut- tamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheu- tuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

3. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikai- semmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on täl- löin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työn- antajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudat- taen.

7 §

Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana

1. Työnantaja irtisanoo

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopi- muksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.

Jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaattei- den mukaisesti.

2. Työntekijä irtisanoo

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopi- muksen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitse- män päivän aikana.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa

1. kohdan mukaisesti. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan nor- maalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

8 §

Irtisanomisen perusteet

57

1. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liitty- vänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei kykene selviytymään työtehtävistään. Xxxx xxxxxxx- suutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huo- mioon työnantajan ja työntekijän olosuhteen koko- naisuudessaan.

2. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan ku- luessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työn- antajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

IRTISANOMISMENETTELY

10 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitet- tava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työnte- kijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanotta- jan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähin- tään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen pe- rustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisin- taan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

11 §

58

Irtisanomisajat

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

– enintään vuoden 14 päivää

– yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

– yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

– yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

– yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

– enintään 5 vuotta 14 päivää

– yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Irtisanomisilmoitusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

4. VKL-SJL lehdistöä koskeva määräys: Työntekijä ja työn- antaja voivat kirjallisesti sopia irtisanomisajasta.

12 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen nou- dattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työnte- kijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vas- taavalta ajalta.

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikki- sena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työn- tekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnan- tajan kuittausoikeuden rajoituksista.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudatta- matta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa- vaksi.

4. VKL-SJL lehdistöä koskeva määräys: Toimittajan ja ku- vaajan osalta 11§:n määräykset eivät koske tapauksia, joissa lehden suunta olennaisesti muuttuu.

13 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoi- tettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivä- määrä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

14 §

Xxxxxxxxxxxxxxxx raskauden ja äitiysvapaan aikana

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työn- tekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perheva- paata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katso- taan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudes- ta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

2. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työ- sopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vain, jos toiminta päättyy kokonaan.

15 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapah- tuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menet- täneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidois- sa kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

16 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamus- miehelle

1. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvasta työvoiman vähentämisestä tai lomauttamisesta ilmoi- tetaan luottamusmiehelle.

17 §

Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja talou- dellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimaviranomaisen kautta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymi- sestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanot- tu työntekijä oli tehnyt.

Soveltamisohje:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalli- selta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimaviran- omaisella tarkoitetaan sitä, jonka alueella työtä on tarjolla. Työvoimaviranomainen selvittää tiedustelun perusteella, onko tässä määräyksessä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Sa- massa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestä- neen lomautuksen jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan työhönosoitukset.

Palkkatodistus

Työttömyysturvalain mukaan työnantajalla on velvollisuus antaa työttömyysturvalain tarkoittama palkkatodistus työt- tömyyskassalle (tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa).

ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä

18 §

Tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan tutkia myös

a) onko työsopimuslain 7 luvun 3-4 §:n tarkoittamalla talo- udellisella ja tuotannollisella perusteella suoritettu irtisa- nominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja

59

b) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työ- sopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella.

19 §

Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisanonut työsopimuksen tämän sopimuksen vastaisesti.

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelut työn- tekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen aiheuttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tar- koitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyksittä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työntekijältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoituksen.

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimielisyys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatettava neuvotel- tavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neuvottelut käydään mikäli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työ- ehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa erimielisyy- den välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on riitau- tettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimielisyys on neuvot- telujärjestyksen mukaisesti loppuun käsitelty, tarvittaessa myös liittojen välisessä välimiesoikeudessa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomioistuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet pyritään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdol- lista irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimisoikeus

60

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edellä 4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenettelystä ja 5. kohdas- sa todetusta välimiesoikeudesta.

20 §

Korvaukset

1. Työnantaja, joka on irtisanonut työntekijänsä tämän sopimuksen 7 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperustei- den vastaisesti, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuslain 12 luvun mukaisesti.

2. Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan hyvityssak- koa tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä siltä osin kuin kysymykses- sä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista 1. kohdan mukainen korvaus on määrätty.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomi- oon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määriteltäessä.

KOULUTUSSOPIMUS

(Ylte)

1 §

Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opintovapaa- ta, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhteisesti järjestettyä koulu- tusta työpaikalla.

2 §

Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhteisen koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa varten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:

– koulutustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen seuranta

– tarpeellisen koulutustarjonnan aikaansaaminen

– viranomaisiin vaikuttaminen koulutusasioissa

– työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

– ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

– yhteisestä koulutuksesta päättäminen

– työvoimapoliittisen koulutuksen seuraaminen ja toteu- tuksen ohjaaminen

– koulutusmateriaalin ja ammattikirjallisuuden julkaisemi- sen edistäminen

– koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja erimieli- syyksien käsittely.

3 §

Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osana yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Koulutuksen yh- teistoiminnassa tapahtuva etukäteissuunnittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen joko yt-menettelyn puitteissa tai

tarvittaessa erillisessä koulutustoimikunnassa.

4 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lähettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutus- tilaisuuksiin työaikana, työnantaja korvaa koulutuksen aiheuttamina suoranaisina kustannuksina matka- ja ma- joituskulut, päivärahat, mahdolliset kurssimaksut sekä muut mahdolliset asiaan kuuluvat kulut. Lisäksi maksetaan säännöllisen työajan ansio, joka käsittää henkilökohtaisen palkan, ilta-, yö- ja vuorotyölisät sekä muut mahdolliset olosuhdelisät.

61

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset ja maksetaan korvauk- sena yksinkertainen tuntipalkka, ellei toisin sovita.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorittaa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoimintamenette- lyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat useita henkilöitä tai osastokokonaisuuksia, käsitellään asianomaista henkilös- töryhmää edustavan luottamushenkilön kanssa siten, että yrityksen toiminnan ja henkilöstön ammatillisen kehittymi- sen tarpeet voidaan yhteensovittaa.

5 §

Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämille enintään kolmen kuukauden pituisille kursseille annetaan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luottamushenkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yri- tyksen toiminnalle.

Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saavat pää- luottamusmies, varapääluottamusmies, teknisten yhdys- miehet, luottamusmies, varaluottamusmies ja ammatti- osaston tai yhdistyksen puheenjohtaja osallistua heidän palkkaansa enintään kuukauden osalta vähentämättä.

Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojeluasiamies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua yhteistyö- tehtäviinsä liittyville enintään kahden viikon pituisille kurs- seille heidän palkkaansa vähentämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille, on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähintään kolme ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle, työnantajan on ilmoitettava pääluottamusmiehelle viimeistään kak- si viikkoa ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan yhteisesti vaihtoehtoinen ajankohta.

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailukustannusten korvauk- sena keskusjärjestöjen välillä sovittavan ateriakorvauksen. Korvaus on vuonna 2014 24,60 euroa kurssipäivältä.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin ver- rattavien etuuksien vähenemistä.

6 §

62

Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopimuksen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä sopimia työ- ehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt-toimikunnan sekä graafisen alan turvallisuustyön työalatoimikunnan järjestämiä koulutustilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suoritetaan korvaus kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.

7 §

Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuiskoulu- tustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

8 §

Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyydet alis- tetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän käsiteltäviksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laadittava muistio ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

SOPIMUS TOIMITUKSELLISEN HENKILÖSTÖN AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA

Tämän sopimuksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa siten, että se vastaa yrityksen julkaisutoiminnan kehitystarpeita.

Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityksen taloudellisesta tilanteesta, kehityssuunnitelmista ja yri- tyksessä työskentelevien koulutustarpeista. Tuloksellinen yrityksen ja yksilön yhteiset edut toteuttava koulutus voi perustua vain aitoon yhteistyöhön, koulutustarpeen hyväk- symiseen ja siihen sitoutumiseen. Koulutustarvetta seura- taan aktiivisesti ja säännöllisesti ja pyritään huolehtimaan koulutuksen kohdentumisesta tasapuolisesti.

Liitot kartoittavat alaan liittyvää koulutustarjontaa ja pyrkivät vaikuttamaan sen määrään ja laatuun siten kuin yrityksissä ilmenevät henkilöstön kehittämistarpeet edel- lyttävät. Liitoissa kehitetään koulutuksen tietopankkia ja aineistoa koulutussuunnitteluun liittyvien kehityskeskus- telujen tueksi.

1. Koulutussuunnitelma

Yrityksessä tehdään vuosittain toimituksellisen henkilös- tön koulutussuunnitelma yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön vaikutusmuodoista sovitaan paikallisesti. Jos yrityksessä on koulutustoimikunta, se käsittelee koulutus- asiat. Koulutussuunnitelma sisältää tarpeiden määrittelyn ja vuosittaisen toteuttamisohjelman, josta laaditaan bud- jetti. Koulutuksen suunnittelussa käytetään apuna esimer- kiksi kehityskeskusteluja ja henkilöstön omia aloitteita.

Koulutussuunnittelun tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa sekä yksilöi- nä että ryhminä niin, että se vastaa julkaisun muutos- ja kehitystarpeita. Oikeus koulutukseen tulee toteuttaa tasa- puolisesti ottaen huomioon työntekijän osaaminen ja työn kehittämistarpeet.

2. Oikeus koulutukseen

Työntekijällä on oikeus keskimäärin kahden päivän kou- lutusaikaan vuodessa työsuhteen alusta lukien. Oikeus voidaan siitä paikallisesti sopien toteuttaa myös ennen oikeuden täysimääräistä karttumista edellä todettu tasa- puolisuus huomioon ottaen. Koulutusaika käytetään tar- koituksenmukaisina jaksoina yhteisesti sovittavalla tavalla viiden vuoden kuluessa. Koulutuksen toteutumista on seu- rattava siten, että ilman erityisiä perusteita tai sopimusta

koulutukseen osallistumiseen ei muodostu yli viiden vuo- den katkosta.

Koulutus voi käsittää ammatillista perus-, täydennys- tai uudelleenkoulutusta. Se voidaan toteuttaa yrityskohtaise- na tai ulkopuolisena koulutuksena tai tarvittaessa itsenäi- senä opiskeluna.

Muusta jatko- ja täydennyskoulutuksesta on erikseen so- vittava osapuolten kesken.

Työnantaja maksaa koulutusajalta säännöllisen työajan palkan. Työnantaja korvaa koulutuksesta aiheutuvat kus- tannukset. Koulutukseen osallistuminen ei vähennä alal- laoloaikaa palvelusvuosilisiä ja vuosilomia laskettaessa. Koulutusajalta ansaitaan vuosilomaa.

63

3. Kouluttautumisaika

Toimituksellisen henkilöstön ammatillisen kehittämisohjel- man piirissä olevat 15 vuotta alalla olleet työntekijät voivat muuntaa lomapalkan korotuksen viikkoa vastaavan osan (16 % -yksikköä) vuosittain karttuvaksi kouluttautumisajak- si, joka annetaan yhtenäisenä viiden viikon jaksona.

Kouluttautumisajan antamisen ajankohta sovitaan hyvissä ajoin ja sen voi tarvittaessa yhdistää ammatilliseen kehit- tämisohjelmaan sekä vuosi- ja/tai talviloman yhteyteen.

Kertyneestä kouluttautumisajasta annetaan vuosittain sel- vitys työntekijälle ja yhteenveto luottamusmiehelle.

Kouluttautumisaika, joka työsuhteen mahdollisesti päät- tyessä on käyttämättä, maksetaan lopputilin yhteydessä voimassa olevan palkkaperusteen mukaisesti. Samoin me- netellään, mikäli työntekijä haluaa luopua järjestelmästä.

Kouluttautumisaika on työssäolon veroista aikaa.

TYÖSUOJELUSOPIMUS

(Ylte)

Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistyö työsuojelua koskevissa asioissa järjestetään tämän sopimuksen mu- kaisesti, ellei työehtosopimuksen erityisistä työehdoista muuta johdu.

1 §

Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työpaik- kaa varten nimeää työnantaja työsuojelupäällikön ja työ- paikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuojeluvaltuutetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 §

64

Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava kahdeksi kalenterivuodeksi, kun työpaikassa sään- nöllisesti työssä olevien työntekijöiden kokonaismäärä, toimihenkilöt mukaan luettuna, on vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kym- mentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työsuoje- luvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoitamaan työsuoje- luvaltuutetun tehtävää, voi luottamusmies/yhdysmies osallistua edustamansa henkilöstöryhmän osalta työsuo- jelua koskevien asioiden käsittelyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mihinkään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kymmentä henki- löä, voivat ryhmät paikallisesti sopien valita yhteisen työ- suojeluvaltuutetun.

3. Sanomalehtien varhaisjakajilla on, ottaen huomioon heidän työolosuhteensa työnantajan yleisen valvonta-alu- een ulkopuolella, oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettu.

Mikäli sanomalehdenjakajat eivät valitse erikseen heitä edustavaa työsuojeluvaltuutettua, heillä on yhdessä työn- tekijöiden kanssa oikeus osallistua työpaikan yhteisen työ- suojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaan.

4. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihetta, voi- vat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluvaltuutettujen vaalia järjestettäessä siitä, että toimihenkilöasemassa ole- viin työntekijöihin katsotaan kuuluviksi samoissa työtiloissa ja työolosuhteissa työskenteleviä työntekijöitä.

3 §

Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, teh- tävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti siten, että toimialueet muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja katta- vuudeltaan sellaisiksi, että tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryhmät ovat edus- tettuina ottaen huomioon esiin tulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 §

Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 ja 29

§:n mukaisesti sopia yhteistoiminnan järjestämisestä. Työ- suojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen tehtävien yhdistä- misestä voivat henkilöstöryhmät sopia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksikön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supistuessa, saa- tetaan työsuojeluorganisaatio vastaamaan muuttunutta tilannetta.

5 §

Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työpaikalla tarkoitetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 25 §:n mukaista työpaikkaa.

2. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolosuhteisiin vai- kuttavat kysymykset kuten työtilojen muutokset tai kone- ja laitehankinnat, joihin liittyy työsuojelullisia näkökohtia, on tarkoituksenmukaista käsitellä sovittavalla tavalla asiaa koskevan yt-menettelyn yhteydessä.

3. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voi- daan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden pohjalta työsuojelutoimikunnassa, muussa yhteistyöeli- messä ja linjaorganisaatiossa tapahtuvaksi siten kuin työ- paikan olosuhteet edellyttävät.

6 §

Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa käsitellä, ellei paikallisesti muuta sovita, muun muassa seuraavia asioita:

– vuosittainen toimintasuunnitelma

– työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat

– työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet

– työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset

– työkykyyn liittyvät kehitystavoitteet ja ohjelmat

– työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat

– opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjes- telyt

– erilaiset yhteistoiminnan piiriin kuuluvat tilastot ja muut seurantatiedot

– asioiden toteuttamisen ja vaikutusten seuranta

– yhteistoiminnan järjestäminen yhteisellä työpaikalla (tar- vittaessa)

7 §

Työsuojelusäännökset

65

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnantajan toimesta tarpeellinen työturvallisuus- ja työsuojelulain- säädäntö.

TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ TOIMITUKSISSA

1. Työsuojeluvaltuutettu

1. Toimituksellisella henkilöstöllä on työsuojelun val- vonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta anne- tun lain 29 §:n 1 momentin mukainen pääsääntöinen oi- keus valita työsuojeluvaltuutettu yhdessä yrityksen muiden toimihenkilöiden kanssa.

2. Toimituksellinen henkilöstö voi kuitenkin valita oman työsuojeluvaltuutetun edellyttäen, että toimituksellisia toi- mihenkilöitä on työpaikalla vähintään kymmenen ja että paikallisesti on yhteisesti todettu toimituksen olevan työ- suojelullisten näkökohtien ja lain tarkoittaman yhteistoi- minnan kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus.

Asiaa koskevat erimielisyydet käsitellään neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti.

2. Työsuojeluvaltuutetun valinta ja tehtävät

66

Työsuojeluvaltuutetun valintaan ja tehtäviin nähden noudatetaan mitä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa on niistä säädetty kuitenkin niin, että työsuojeluvaltuutetun vaali suoritetaan loka-joulukuussa.

3. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

1. Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle va-

si työtapaturman vuoksi, kuitenkin ottaen huomioon työn järjestelyyn liittyvät tekijät.

3. Vapautuksen järjestely voidaan tarvittaessa toteut- taa paikallisesti sovittavan järjestelmän mukaisesti. Tällöin on ajankäytön tarvetta arvioitaessa otettava huomioon valtuutetun tarve perehtyä hänelle kuuluviin tehtäviin, toimituksellisen työn erityispiirteet, työskentelypaikkojen lukumäärä ja etäisyys, valtuutetun oma perehtyneisyys yhteistyötehtäviin sekä hänen oman työnsä laadun ja työ- aikojen antamat mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen.

4. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyh- teistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) mukaan työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta nähtä- väkseen työaikakirjanpito.

4. Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuute- tun tehtävän hoitamisesta euromääräinen lisäkorvaus, joka määräytyy työsuojeluvaltuutetun edustaman henki- lömäärän mukaan.

Työsuojeluvaltuutetun

edustamien työntekijöiden Kuukausikorvaus kokonaismäärä euromäärä

10 – 24 48 €

25 – 50 60 €

pautusta työstä siten, että hän pääsääntöisesti voi sään-	51 –	100	72 €
nöllisen työaikansa puitteissa hoitaa sekä työtehtävänsä	101 –	200	84 €
että hänelle valtuutettuna kuuluvat työaikana hoidettavat välttämättömät yhteistyötehtävät.	yli 200		96 €

2. Vapautuksen ajankohdasta on sovittava asianomaisen työnjohdon kanssa, ellei vapautus ole välttämätön työpaikal- la sattuneen poikkeuksellisen tapahtuman, kuten esimerkik-

Muutoin lisäkorvaukseen noudatetaan, mitä luottamus- miehelle maksettavasta lisäkorvauksesta on työehtosopi- muksen 10 luvussa määrätty.

16 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

(Ylte)

16.1 HOITOONOHJAUS (Ylte)

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää on laadittava yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus hoitoonohjausso- pimusmallin pohjalta.

16.2 HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI (Ylte)

Yritys Oy:n suositus hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on kehittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päihteiden, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä sosiaalinen tai tervey- dellinen ongelma, joka haittaa muun muassa hänen työn- tekoaan, pyritään ohjaamaan hoitoon tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista si- ten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita yksilön kannal- ta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeutumista ei pidetä työsuhteen lakkauttamisperusteena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jokaisel- le ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista sekä työpaikan hoitoonohjauksessa neuvova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työntekijän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnantajan aloitteesta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoonohjattavan, hoitopaikan ja yhteyshenkilön kesken, tarvittaessa työnantajan kanssa, soveliain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Samalla selvitetään työnteki- jän mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaalivakuutusjärjestelmästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitoshoi- toon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti

sairausajan palkkaa laitoshoidon alkamisesta lukien, jos hoidosta on sovittu työnantajan kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huo- lehtii yrityksen työterveyshuolto/tehtävään suostumuk- sensa mukaisesti valittu yhteyshenkilö.

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonohjaus- toimet, joita ovat muun muassa ajantilaus, paikanvaraus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnantajaan tai yhdysmie- heen. Jokaisella on mahdollisuus keskustella luottamuksel- lisesti hoitoonohjaamisen mahdollisuuksista ja muista hoi- toon liittyvistä käytännön tekijöistä yhteyshenkilön kanssa.

67

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenkilöllä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoitosopimuksen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoitoon- ohjattavan nimenomaista lupaa saa muille ilmaista tietoon- sa saamiaan henkilökohtaisia seikkoja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toi- menpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärinkäytön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaikkiin neu- votteluihin, ellei työntekijä itse nimenomaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikallisista hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilautakunta, A- Klinikka, terveyskeskus, työterveyshuolto, katkaisuasema, mielenterveystoimisto, sairaala, hoitokoti, huoltoala, AA- Ryhmä. Puhelinnumero, osoite, aukioloaika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13. Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvotte- lutoimikunnassa.

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

17.1 MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAUS

päivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä.

Jos työntekijä joutuu vaihtamaan paikkakuntaa työsuh- teessa tapahtuvan muutoksen vuoksi, korvaa työnantaja työntekijän suoranaiset kohtuulliset muuttokustannukset laskun mukaan.

17.2 ERITYISKUSTANNUKSET

Työnantajan velvollisuus on hankkia työntekijän tehtävis- sään tarvitsema välineistö. Mikäli työntekijän edellytetään hankkivan varsinaista tehtäväänsä varten välineistöä, lupia, valtuuksia tms, on kulut korvattava tositteita vastaan. Tämä koskee myös tarpeellisia vakuutuksia ym.

68

17.3 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT (Ylte)

1. Yleistä

1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työalueen ul- kopuolelle.

2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seuraava 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työpaikalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asunnolta ja päättyy hä- nen palatessaan jompaankumpaan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä ottaen huomi- oon toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

2. Korvattava matkustusaika

1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työeh- tosopimuksen työaikamääräyksiä.

2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta matkus- tamisesta maksetaan ansionmenetyksen korvaus.

3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työ-

4. Kello 22-07 väliseltä ajalta ei matkustusajan korvaus- ta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on makuupaikka.

5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyttäen kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tuntipalkkaa.

6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lueta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei siten oteta huo- mioon vuorokautista ylityötä laskettaessa.

Huomautus:

Ylityöstä on erityismääräys VKL-SJL työehtosopimuksen

17.4 §:ssä.

7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärään sellaisi- na matkustuspäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan työ- aikatilastoinnissa lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

(8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavas- sa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työntekijän kanssa voidaan ruoka- ja päivärahojen asemesta sopia palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.)

Huomautus:

– Korvausta ei oteta huomioon MDU:n ohjelukuvertailua suoritettaessa.

– Kohta 8. ei koske VKL-SJL/lehdistön työehtosopimusta.

3. Matkakustannusten korvaukset Suoranaiset kustannukset

1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustan- nukset. Suoranaisia kustannuksia ovat matkaliput ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tarpeelliset kustan- nukset.

2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen kohdan 6 mukainen kilometrikorvaus.

Päivärahat

3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia korke- ampia elinkustannuksia.

4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Mat- kavuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkustamista, ei säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta liikkumisesta makseta päivärahaa. (Tällaisia tehtäviä ovat mm. toimitus- työ, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liikkumista.)

Kotimaan matkat

6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaa- vuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, maksetaan osapäiväraha. Kokopäivä- raha maksetaan, kun vajaavuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työnantaja järjestää työntekijälle maksuttomat ateriat. Kokopäivära- han osalta tämä tarkoittaa kahta lämmintä ateriaa ja osa- päivärahan osalta yhtä lämmintä ateriaa.

Ulkomaan matkat

10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päivära- han mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matka- vuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulkuväline on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

12. Täyden 24 tunnin matkavuorokauden jatkeena ole- vasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuo- rokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulkomaanpäivä- rahasta. Mikäli täysi matkavuorokausi ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaanpäiväraha.

13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työntekijä on saanut maksuttoman tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan. (täysihoito)

4. Ruokaraha

1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä henkilö ole voi-

nut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vastaavassa ruokai- lupaikassaan, maksetaan ruokaraha. Tällä määräyksellä ei muuteta yrityskohtaisia käytäntöjä, mikäli ne ovat tarjon- neet paremmat edut.

2. Ruokarahaa ei makseta, mikäli henkilö saa maksut- toman ruoan tai ruokailu on järjestetty lounassetelillä tai vastaavalla.

5. Majoituskustannukset

1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työn- antaja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävää majoitusta tai makuupaikkaa, majoittumiskustannukset korvataan seuraavasti:

2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannukset korvataan tositteen mukaisesti valtion matkustussäännös- tä ilmeneviin hotellikorvausten enimmäismääriin.

3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mikäli paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotellikorva- usten enimmäismäärien puitteissa.

69

4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työnan- tajalle, maksetaan majoittumiskustannusten sijasta yöpy- misraha.

6. Matkakorvaukset

Päivärahat, hotellikorvaukset ja kilometrikorvaukset ovat samat kuin kulloinkin verovapaiksi vahvistetut enimmäis- määrät (ks. xxx.xxxx.xx).

17.4 SJL:N ERITYISMÄÄRÄYKSET

Yleisinä työehtoina olevia matkustamista, matkakustan- nusten korvauksia ja päivärahoja koskevien määräysten lisäksi noudatetaan seuraavia erityismääräyksiä:

1. Jos työmatka edellyttää yli yhden vuorokauden yhdenjaksoista matkustamista, osapuolet sopivat, mikäli mahdollista etukäteen matkajärjestelyistä ja matka-ajan korvauksista.

2. Päivärahoja koskevat määräykset eivät koske niitä matkoja, jotka tehdään normaalin toimitustyön puitteissa kyseisen henkilön säännöllisen työajan kuluessa.

3. Matkalla säännöllisen työajan jälkeen tehtävästä työstä maksetaan työehtosopimuksen mukaiset ylityökor- vaukset. Säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tun- nilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matkusta-

misajaksi luetaan myös aikatauluista johtuva kulkuneuvojen vuorojen välinen odotusaika.

4. Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijälle asianmukaisen matkavakuutuksen. Tämä koskee sekä ul- komaan- että kotimaanmatkoja, joita työntekijä suorittaa työnantajan määräyksestä.

5. Mikäli työntekijä määrätään tehtävään, johon liittyy poikkeuksellisen suuri tapaturman- tai kuolemanvaara tai määrätään töihin sotatoimialueelle tai alueelle, jossa olo- suhteet ovat vastaavat, työntekijällä on oikeus asia ja sen käytännön toteutus työnantajan kanssa todeten saada työn- antajan kustantama korvausmäärältään 100.000 euron suu- ruinen henki- ja tapaturmavakuutus. Myös henkilökohtainen matkalla oleva omaisuus on vakuutettava riittävällä määräl- lä.

70

18 LUKU

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO PÖYTÄKIRJA

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

Xxxx Xxxxxx Xxxxx	29.9.2014 Eteläranta 10, Helsinki Xxxxx Xxxxxxxx	edustaen VKL:a	Puheenjohtaja
	Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx	” ” ” ” ”	Sihteeri
	Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Taru Taipale Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxx	edustaen SJL:a ” ” ” ” ” ” ”

71

Sovittiin, että liittojen välillä 30.9.2014 päättynyt toimituksellista henkilöstöä koskeva työehtosopimus uudistetaan siten, että työehtosopimukseen tehdään jäljempänä tässä pöytäkirjassa tehdyt muutokset.

1 Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1.10.2014–30.11.2016.

2 Palkankorotukset

1.1.2015

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 0, 4 % yleiskorotuksella. Vähimmäispalkkoja ja harjoittelijapalkkoja korotetaan 0,4 %.

1.1.2016

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 20 euron yleiskorotuksella. Osa-aikaisilla työntekijöillä korotus suhteutetaan työaikaan. Vähimmäispalkkoja ja harjoittelijapalkkoja korotetaan 20 euroa.

Vuorolisiä korotetaan 1 %:lla.

1.5.2016

Palkkoja korotetaan 1.5.2016 alkaen yrityskohtaisella erällä, jonka suuruus on 0,4 %, ellei paikallisesti sovita suuremmasta erästä. Mikäli erän käytöstä ei voida paikallisesti sopia, korotetaan kaikkien henkilökohtaisia palkkoja 1.5.2016 0,3 %:lla. Jos paikallisesti sovitaan erä jaettavaksi prosentuaalisesti tasan, korotusten suuruus on 0,4 %.

Erästä sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai, jos luottamusmiestä ei ole, henkilöstön kanssa.

Yrityskohtaisen erän suuruuden laskeminen

Erä lasketaan huhtikuussa 2016 maksettujen säännöllisen työajan palkkojen summasta.

Soveltamisohje: Huhtikuussa palkattomilla vapailla olevien palkkoja ei lasketa mukaan. Sen sijaan huhtikuun palkalliset vapaat (esi- merkiksi palkallinen sairausaika, palkallinen äitiysvapaa) ovat mukana. Vuorolisät eivät kuulu erän laskentapohjaan. Samoin erään ei sisällytetä luottamusmieslisiä, työsuojeluvaltuutetun korvauksia eikä ylityökorvauksia. Myös tulosperusteiset erät jäävät ulkopuolelle.

Laskennassa ovat mukana kaikki huhtikuussa lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevät työsuhteen laadusta (toistaiseksi voimassaoleva, määräaikainen, osa-aikainen, tarvittaessa työhön tuleva) riippumatta.

Luottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisen perusteet ja suuruus.

Erän käytöstä sovitaan paikallisesti

Yrityskohtaisen erän käytöstä, jakoperusteista ja jaon kohdentamisesta neuvotellaan ja sovitaan luottamusmiehen kanssa huhtikuun 2016 loppuun mennessä.

72

Lähtökohtana on jako yrityskohtaisesti. Erän jakamisesta voidaan sopia myös lehtikohtaisesti tai yksiköittäin. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työaikaa yrityskohtaisen erän neuvotteluihin valmistautumiseen ja neuvotteluun.

Luottamusmiehelle annetaan aidon ja tasavertaisen neuvottelun mahdollistamiseksi työnantajalla eräneuvotteluissa käy- tössä olevat riittävät tiedot muun muassa toimituksellisen henkilöstön palkkauksesta ja tehtävänkuvista sekä työsuhteen kestosta hyvissä ajoin, viimeistään 2 viikkoa ennen neuvottelua. Riittävien tietojen sisältö riippuu käytännössä siitä, millä perusteilla erää esitetään jaettavaksi.

Tällöin voidaan käsitellä myös henkilökohtaisia palkkatietoja, kuitenkin anonyymisti, ellei neuvottelijoiden kesken toisin sovita. Luottamusmiehen neuvotteluissa saamat tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.

Erä käytetään henkilökohtaisiin palkankorotuksiin yrityksen palkkarakennetta, työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia tukevalla tavalla.

Palkankorotuksin voidaan esimerkiksi

• tasata palkkaeroja oikeudenmukaisella tavalla

• edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja palkita monitaitoisuutta

• edistää jaksamista ja huomioida työn kuormittavuuden kasvua muun muassa suuntaamalla erää hankalia työaikoja tekeville

Neuvottelut on käytävä ja sopimukseen pyrittävä koko erästä. Paikallisesti ei voida sopia siitä, että erä jätetään maksamatta tai että se maksetaan vain osittain tai myöhennettynä.

Erän jaosta tehdään muistio tai pöytäkirja. Sillä varmistetaan, että osapuolilla on sama käsitys koko erän käytöstä.

Erän käytöstä kertominen

Luottamusmiehelle selvitetään, kuinka yrityskohtainen erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen perusteet:

• jaetun erän euromääräinen summa

• millä perusteella henkilökohtaiset palkankorotukset on toteutettu

• miten suuria korotukset ovat olleet.

Xxxxxxx kertoo henkilökohtaisia palkankorotuksia saaneille henkilökohtaisesti, perusteineen. Työnantaja kertoo erän jaon periaatteet koko toimitukselliselle henkilökunnalle.

Mikäli erää saaneen työntekijän työsuhde päättyy 31.5.2016 mennessä ja työsuhteen päättyminen on ollut sovittaessa työnantajan tiedossa, on ko. henkilön eränä saama euromäärä jaettava uudestaan. Uutta jakoa ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos erää saaneen työntekijän tekemiin, samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin ei ole palkattu uutta työvoimaa tai sijaistuksien yhteydessä sijaistettava ei palaa töihin.

3 Soveltamisala

Liitot sopivat, että soveltamisalaa koskeva kohdan 1.1 määräys muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Suomen Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto ovat tehneet tämän työehtosopimuksen ehdoista, joita on noudatettava sanoma-, aikakaus- ja paikallislehtien toimituksissa sekä uutis- ja kuvatoimistoissa työskente- levien työsopimuksissa riippumatta siitä, millä teknisellä jakelutavalla mediayritys tai uutis- ja kuvatoimis- to välittää toimituksellista aineistoa. Sanoma-, aikakaus- tai paikallislehtien sekä uutis- ja kuvatoimistojen verkkojulkaisut kuuluvat soveltamisalan piiriin. Sanoma-, aikakaus- ja paikallislehdet voivat ilmestyä myös vain verkossa.

Tulkintaohje (allekirjoituspöytäkirjaan):

73

Soveltamisala kattaa alan yrityksissä tehtävän toimituksellisen työn riippumatta siitä, millä välineellä toimitustyötä sanoma-, aikakaus- tai paikallislehtien toimituksissa tai uutis- ja kuvatoimistoissa tehdään tai millä teknisellä jakelutavalla työn tulos julkaistaan. Työehtosopimuksen soveltaminen ei riipu siitä, ilmestyykö julkaisu painettuna.

Työehtosopimuskirjauksella sana lehtiyritys on korvattu sanalla mediayritys vastaamaan lehtialan kehitystä. Tarkoituksena ei ole muuttaa työehtosopimuksen soveltamispiiriä siitä, mikä se käytännössä on ollut.

4 Vapaapäivät osa-aikatyössä

Liitot sopivat, että poistetaan vapaapäiviä osa-aikatyössä koskeva kohta 3.2.6.

5 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

Liitot sopivat, että jäsenmaksujen perintää ja tilitystä koskeva kohdan 7.1 määräys muutetaan kuulumaan seuraavasti:

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmaksun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuutuksen. Työnantaja antaa työntekijälle kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetyistä jäsenmaksuista.

2. Jäsenmaksu peritään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.

3. Työnantaja hoitaa perinnän ja tilityksen ammattiliiton toimittaman jäsenkohtaisen jäsenmaksujen perin- tä- ja selvitysohjeiston mukaisesti. Perintä- ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös henkilöstöryhmän pääluottamusmiehelle.

6 Kertausharjoitukset

Liitot sopivat, että kertausharjoituksia koskeva kohdan 7.3 määräys muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuhde- lisineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion maksama reserviläis- tai täydennyspalveluspalkka, mutta ei kertausharjoitus- tai täydennyspalveluspäivärahaa.

7 Työrauha

Liitot sopivat, että työrauhaa koskeva kohdan 8.5 otsikko ja määräys muutetaan kuulumaan seuraavasti:

8.6 Työrauha ja siihen liittyvä valvontavelvollisuus

Työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä. Liitot ovat velvollisia valvomaan, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät mainittuja työtaistelutoimenpiteitä.

Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat alaistensa, sopimukseen sidottujen jäsenyhdistysten, työn- antajien tai työntekijöiden työtaistelutoimenpiteistä silloinkin, kun niitten ei voida katsoa laiminlyöneen työrauhaan kohdistuvaa valvontavelvollisuuttaan.

Työehtosopimukseen perustuvan, laista poikkeavan, työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan työehto- sopimukseen osallinen liitto tuomita maksamaan kertakaikkisena hyvityksenä sopimusperusteista hyvitys- sakkoa, joka määräytyy työehtosopimuslain 9 § ja 10 §:n mukaisesti.

Tulkintaohje (allekirjoituspöytäkirjaan):

1. Työrauhamääräys sisältää lakisääteistä laajemman työrauhavelvoitteen (ns. absoluuttinen työrauha) ja lakisääteistä laajemman valvontavelvoitteen.

2. Liitot vastaavat sopimukseen sidottujen jäsentensä työtaistelutoimenpiteistä myös silloin, kun eivät itse ole rikkoneet työrauha- tai valvontavelvollisuuttaan.

74

3. Jos hyvityssakkoa ei voi tuomita lain nojalla (ei työehtosopimukseen kohdistuva työtaistelutoimi, ns. absoluuttinen työrauha), on käytössä sopimusperusteinen hyvityssakko, jonka suuruus määräytyy so- veltuvin osin TEhtoL:n 10 §:n mukaan. Tämän sopimusperusteisen hyvityssakon lisäksi ei voi tuomita muuta hyvitystä tai sanktiota. Lakisääteistä työrauhaa (työehtosopimukseen kohdistuva, ns. relatiivi- nen työrauha) koskevan hyvityssakon suuruus määräytyy TEhtoL:n 9 § ja 10 § ja niitä koskevan yleisen soveltamiskäytännön mukaisesti.

4. Yhdistysten ja työnantajien vastuu määräytyy lain mukaan pakottavasti, liittojen sopimuskompetenssiin ei sisälly mahdollisuutta sopia työrauhasta kolmansia sitoen.

5. SJL ei ole eikä voi olla tietoinen kaikesta, mitä on sovittu VKL:n ja muiden liittojen välillä, joten tämän määräyksen sisältöä tai tulkintaa ei millään tavalla sidota minkään toisen liiton tekemiin sopimuksiin, tulkintoihin tai soveltamiskäytäntöön.

8 Luottamusmiessopimus

Liitot sopivat, että luottamusmiesten valitsemista koskeva 10 luvun 3 §:n 2 kohdan määräys muutetaan kuulumaan seu- raavasti:

Paikallisesti sovitaan, onko valittava osaston luottamusmies. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. osaston organisatoriseen kokonaisuuteen, työntekijöiden lukumäärään, maantieteelliseen etäisyyteen ja siihen, onko käytännön tarvetta osaston luottamusmiehen valitsemiseen.

Ellei työpaikalla päästä sopimukseen osaston luottamusmiehen valinnasta, voidaan asia saattaa liittojen ratkaistavaksi.

Osaston luottamusmiehen tehtävien hoitamiseksi tarvittavan vapaan varmistamiseksi vapautus on otettava riittävästi ja jo etukäteen huomioon työjärjestelyissä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti hänen säännöllisen työaikansa ansioon.

Osaston luottamusmiehelle järjestetään säännöllistä tai tilapäistä vapautusta työstä kuten pääluottamus- miehelle, mikäli hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärä on yli 20.

Osaston luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta sovitaan paikallisesti.

Liitot sopivat, että luottamusmiesten valitsemista koskeva kohdan 10 luvun 7 §:n 3 kohdan määräys muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

9 Irtisanomissuojasopimus

Perustetaan liittojen välinen työryhmä uudistamaan sopimusta irtisanomisesta ja lomauttamisesta.

10 Soveltamisalatyöryhmä

Liittojen välinen työryhmä seuraa päivitetyn soveltamisalakirjauksen vaikutuksia sopimuskauden aikana.

Työryhmä selvittää tarpeita uudistaa soveltamisalamääräystä ja siihen liittyen myös työehtosopimuksen sisältöä VKL-SJL journalistien työehtosopimuksen pohjalta. Työryhmä uudistaa soveltamisalamääräykseen sisältyvän tehtävänimikeluettelon.

Työryhmän toimeksianto toteutetaan 31.5.2016 mennessä.

75

11 Harjoittelijat

Perustetaan liittojen välinen työryhmä selvittämään harjoittelijoita koskevia työehtosopimuksen määräyksiä sopimuskauden aikana.

12 Tarvittaessa työhön tulevat

Liitot valmistelevat sopimuskauden aikana tarvittaessa työhön tulevia työntekijöitä koskevan oppaan.

13 Editointi

Liitot sopivat, että korjataan sairaan lapsen hoitamista koskevaan kohdan 6.4 viittaus voimassa olevaan Valtioneuvoston asetukseen 1335/2004 1:4 §.

Vakuudeksi

Xxxx Xxxxxxxx sihteeri

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

ASIAHAKEMISTO

A.
Adoptio	6.2
Alallaolo	5.1
Aluetoimitus	3.1
Ammatillinen kehittämisohjelma
(TAKO)	13

Ammatillinen koulutus 12, 13 Ansionmenetyksen

korvaaminen 6.4, 10.7

Apuraha 7.6

Arkipyhä 3.2, 3.5, 3.6

Arkistokäyttö 2.4

Aseeton palvelu 7.2

Asevelvollisuus 5.1, 7.2

Asevelvollisuukutsunta 6.5

Ateriakorvaus 12, 17.3

Avioliittoon vihkimispäivä 6.5

Avustajana toimiminen 2.3

E.

Ay-koulutus 12.5

76

Edelleenluovuttaminen 2.4

Ennakonpidätys 7.1

Erimielisyyksien

selvittely 8.1, 8.2, 8.4

F.

Freelance-toimittajat 5.1, 10.6.3

H.

Harjoittelija 4.6, 5

Harjoitteluaika 4.6, 5

Hautajaiset 6.5

Helatorstai 3.2, 3.5

Henki- ja tapaturmavakuutus 17.4

Henkilökohtaisen palkan

kokemusosa 4.7

Henkilökohtainen pätevyyden ja työsuorituksen

arviointi 4.12

Henkilöstön edustaja 10

Hoitoonohjaus 16

Hotellikorvaus 17

Hyvä lehtimiestapa 2.7

Hyvä neuvottelutapa 1

Hälytysluonteinen työ 3.8

Hälytysraha 3.8

I.

Iltatyölisä 3.4, 3.6

Irtisanominen 7.9, 8.2, 8.4, 11

Irtisanomisajat 11

Irtisanomisen peruste 11

Irtisanomisilmoitus 11

Isyysvapaa 6.2

J.

Itsenäisyyspäivä 3.2, 3.5, 5.1

JOPA-palkkausjärjestelmä 4.11

Jouluaatto 3.2, 5.1

Joulupäivä 3.2, 3.5

Juhannusaatto 3.2, 5.1

Juhannuspäivä 3.2

Järjestötehtävät 3.6, 7.7

Jäsenmaksut 7.1

K.

Karenssi 6.1

Kertausharjoitukset 7.3

Kielenkääntäjä 1.1

Kiertävä vapaapäiväjärjestelmä 3.2

Kiinteä vapaapäiväjärjestelmä 3.2

Kilpaileva toiminta 2.3

Koeaika 2.1

Kokemusosa 4.7

Kokoontuminen työpaikalla 7.5

Koulutus 12, 13

Koulutussuunnitelma 13.1

Koulutustoimikunta 12.3

Kriisitilanteet 7.8

Kuolema 6.4

Kuukausipalkan jakaja 3.7

Kuvaaja 1.1

Kuvatoimisto 1.1

L.

Lapsen sairaus 6.4

Lehden linja 2.7

Lehdistön muutosprosessi 20

Lehtikuvaaja 2.4, 17

Lepoajat 3.3

Lisien vaikutus tuntipalkkaan 3.4

Lisätyö 3.4

Lisävapaa 3.2

Xxxxxxx työaika 3.1?

Lojaliteettivelvollisuus 2.3

Lomakorvaus 5.5

Loman ansainta 5.1

Loman antaminen 5.1

Lomapalkan korotus 5.2

Lomapalkka 5.1

Lomautuksen ennakkoilmoitus 11

Lomautus 11

Lomautusilmoitus 11

Lomautusilmoitusajan laiminlyönti 11

Loppiainen 3.2, 3.5

Luontoisedut 5.1

Luottamusmiehen lisäkorvaus 10.8

Luottamusmiehen

tiedonsaantioikeus 10.6

Luottamusmiehen

työsuhdeturva 10.4

Luottamusmies 3.1, 10.2

Luottamusmiesvaalit 10.3

Luottamusmiesvapaa 10.7

M.

Lyhyt tilapäinen vapaa 6.5

Mainonta 2.4, 2.6

Majoituskustannukset 17.5

Markkinointi 2.4, 2.6, 2.7

Matka-ajan korvaus 3.6

Matkajärjestelyt 17

Matkakustannukset 17

Matkavakuutus 17

Matkustamisaika 3.6, 17.3, 17.4

Mielipidevapaus 2.7

Muuttokustannukset 17.1

Määräaikaiset

työsopimukset 2.1, 10.6, 18

N.

Neuvottelujärjestys 8.2, 10.11

Neuvottelukunta 9

Neuvottelumääräykset 8

Neuvottelutapa 1

O.

Neuvotteluvelvollisuus 2.2, 8.4, 9.8

Oikeus aineistoon 2.4

Oikeus valokuvaan 2.4

Opetustehtävät 7.6

Opintomatka 7.6

Opintovapaa 7.6, 12

Osa-aikaiset toimihenkilöt 3.1, 3.2,

3.4, 3.5, 3.6, 4.5, 5, 10.6,

P.

Paikalliset neuvottelut 8.1

Paikalliset sopimukset 8.1, 2.4

Palkankorotukset 18

Palkanmaksu 4.10

Palkaton vapaa 7.6

Palkkarakenne 4.1

Palkkaryhmät 4.2

Palkkaus 4

Palkkausjärjestelmä 4

Parisuhteen rekisteröimispäivä 6.5

Pitkäperjantai	3.2, 3.5
Puhelinvarallaolo	3.8
Purku	10, 11
Pyhäinpäivä	3.2, 3.5
Päivärahat	17
Päällekkäistyökorvaus	4.9
Pääluottamusmies	10
Pääsiäislauantai	3.2, 5.1
2. pääsiäispäivä	3.2
Pääluottamusmiehelle annettavat tiedot	10.6
Päätoimittaja	1.1
R.
Ruokailutauko	3.3
Ruokaraha	17.3
Ryhmähenkivakuutus	7.4
S.
Sairaus	3.6, 6
Sairausajan palkka	6.1, 3.6,
Sairauspäiväraha	6.3
Sairausvakuutuskorvaukset	6.3
Sijaisuus	4.8
Silmälasit	7.8
Siviilipalvelu	7.2
Sivutoimi	2.3
Sopimuksen soveltamisala	1.1
Sopimuksen voimassaolo	1.2, 18
Sotatoimialue	17.4
Soveltamisala	1.1
Sovintomenettely	2.4
Sunnuntai	3.5

Perhevapaat 6

perusluokitus	4.2
Tekijänoikeus	2.4
Tekstimainonta	2.6
Terveystarkastus	7.8
Tietojen antaminen
luottamusmiehelle	10.6
Toimituksen sihteeri	1.1
Toimitusosasto	8.5
Tuntipalkka	3.7
Työaika	3.1, 3.8
Työaikakirjanpito	3.4
Työaikapankki	3.9
Työehtosopimuksen tarkoitus	1
Työrauha	8.6
Työsopimus	2.1, 2.2
Työsuhteen ehtojen
muuttaminen	2.2
Työsuhteen purku	11
Työsuhteen päättyminen	8, 11
Työsuojelu	14, 15
Työsuojelukoulutus	12.5
Työsuojeluvaltuutetun
lisäkorvaus	14.4
Työsuojelupäällikkö	14.1

Y.
Yhteistoiminta	9
Yhteistoimintamenettely	9
Yksi ylityökäsite	3.4.
Ylityö 3.4
Ylityökorvaus	3.4, 3.6
Yötyö 3.6
Yölisä 3.6
Ä.
Äitiysvapaa	6.2
Äitiysvapaan palkka	6.2, 6.3
Äitiysraha	6.3

77

Työsuojeluvaltuutettu 14.1,14.2, 15

Työtehtävien muuttuminen 4.3

Työvoiman vähentämisjärjestys 11

Työvuorojärjestelmä 3.1

Sunnuntaityö	3.4, 3.5, 3.6
Sunnuntaityökorotus	3.4, 3.5, 3.6
Synnytysvapaa	6.2
Sähköinen viestintä	2.4.5
Säännöllinen työaika	3.1
Säästövapaa	5.4
T.
Taiteilija	1.1
Takaisinottaminen	11
TAKO	13
Talviloma	5.3
Talvilomakorvaus	5.3
Talvilomapalkka	5.3
Tapaninpäivä	3.2, 3.5
Tapaturma Tehtävien vaativuuden	6.1

U.
Uudenvuodenaatto	3.2
Uudenvuodenpäivä	3.2
Uutistoimisto	1.1
V.
Vakuutukset	18.4
Valokuva	2.4, 4.9
Valvontavelvollisuus	8.4
Vapaapäivä	3.2
Vapunpäivä	3.2, 3.5, 5.1
Varallaolo	3.8
Viikkolepo	3.3
Viikoittainen ylityö	3.4
Voimassaolo	1.2
Vuorokausilepo	3.3
Vuorokautinen ylityö	3.4
Vuorolisät	3.6
Vuorotyö	5.1
Vuosiloma	5.1
Vuosilomakorvaus	5
Vuosiloman palkka	5
Vuosiloman siirtäminen	5
Vähimmäispalkka	4.4, 4.5
Välimiehet	8.1, 8.2, 8.3

78

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO SJL

Helsinki • 2013

79