SOPIMUS AMPUMARADAN KÄYTÖSTÄ

SOPIMUS AMPUMARADAN KÄYTÖSTÄ

1. Sopimuksen osapuolet

11. Panssariprikaati

PL 5, 13701 Parolannummi

Yhteyshenkilö: Kapteeni Xxxx Xxxxxxx (puh. 0299 442 298) xxxx.xxxxxxx@xxx.xx, xxxxxxxx.xxxx@xxx.xx

1.2. Reserviläisjärjestöt, metsästäjät ja urheiluampujat, jälj. käyttäjä Suomen Reserviupseeriliitto – Finlands Reservofficersförbund r.y. Y-0202274-8

Reserviläisliitto ry, Y-0224028-6

Padasjoen riistanhoitoyhdistys, Y-0151936-5

Padasjoen Urheiluampujat ry, yhdistysrekisterinumero 143.734

2. Sopimuksen kohde ja käyttöoikeuden sisältö

Tällä sopimuksella Panssariprikaati luovuttaa käyttäjälle jäljempänä tarkemmin määritellyn käyttöoikeuden puolustusvoimien Metsähallitukselta vuokraamalla kiinteistöllä sijaitsevalle Padasjoen ampumaradalle ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan reserviläisten parakkikylän harjoitusalueelle seuraavasti:

Käyttöoikeus luovutetaan Padasjoen ampuma- ja harjoitusalueella sijaitseville

- rynnäkkökivääriradalle (150 m)

- hirviradalle (100 m), pistooliradalle (25 m) ja sovelletun ammunnan radalle

- ampumaratojen alueella oleville rakennuksille (pl. 150 metrin radan takana oleva varastokontti)

Tällä sopimuksella ei vuokrata maa-aluetta eikä anneta omistusoikeutta.

Tässä sopimuksessa mainitut käyttäjät laativat keskenään sopimuksen, jossa sopivat yksityiskohdat sopimuksen kohteiden käytöstä ja vastuista pl rynnäkkökiväärirata.

Puolustusvoimat voi antaa käyttöoikeuden mainituille radoille harkintansa mukaan myös muille tahoille, mm. viranomaisille ja yhdistyksille.

3. Kohteen käytöstä annettu ohjeistus

Käyttäjä sitoutuu noudattamaan harjoitusalueen johtosäännön (liite2) määräyksiä.

Käyttäjä on tutustunut pääesikunnan antamaan ohjeeseen (jälj. ampumarataohje, HG1671), johon on kirjattu periaatteet käytännön yhteistyön järjestämiseksi.

Käyttäjä vastaa siitä, että sen jäsenistö, näiden mahdolliset vieraat sekä käyttäjän järjestämiin tilaisuuksiin osallistuvat henkilöt noudattavat tässä sopimuksessa ja ampumarataohjeessa määrättyjä velvoitteita.

4. Vastike ampumaratojen käytöstä

Vastikkeena 150 metrin radan käytöstä, käyttäjä pitää 150 metrin radan vapaana vesakosta sekä sopimuksessa mainitut muut radat ympäristöineen siistinä.

- 1 -

Käyttäjä ylläpitää ja huoltaa hirviradan, pistooliradan, sovelletun ammunnan radan sekä kyseisten lajiratojen alueella olevat rakennukset ja ampumakatokset vastikkeena käytöstä.

Ampumaratojen alueen yleinen siisteys kuuluu käyttäjän vastuulle.

Puolustusvoimat (Panssariprikaati) ylläpitää rynnäkkökivääriradan (150 m). Radan huolto- ja kunnossapito kuuluu Puolustushallinnon rakennuslaitokselle.

5. Käyttöön liittyvät yksityiskohdat

Käyttäjä voi rakentaa ampumaradalle laitteen tai muun rakenteen vain Panssariprikaatin ja kiinteistön omistajan antamalla luvalla. Käyttäjä vastaa rakentamiensa laitteiden vaatimustenmukaisuudesta (mm. ympäristölainsäädännön, erityisesti ympäristönsuojelulain (527/2014), ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisista vaatimuksista) ja turvallisuudesta, ja hakee kaikki tarvittavat viranomaisluvat (esim. rakennus- tai toimenpidelupa) kustannuksellaan. Ympäristöluvan hakemisesta tai sen muuttamista koskevan hakemuksen tekemisestä vastaa kuitenkin puolustusvoimat, ellei erikseen toisin sovita.

Puolustusvoimat pidättää itsellään oikeuden muuttaa alueen käyttötarkoitusta. Puolustusvoimat ilmoittaa käyttötarkoituksen muutoksesta käyttäjälle välittömästi muutostarpeen ilmettyä. Käyttäjä ei tässä tilanteessa voi vaatia itselleen korvausta menetyksistä, jotka alueen käyttötarkoituksen muutos sille mahdollisesti aiheuttaa.

Käyttäjä on velvollinen huolehtimaan alueella käyttämiensä ja omistamiensa rakennusten ja rakenteiden kunnossapidosta, siisteydestä ja turvallisuudesta. Käyttäjä ei saa ilman puolustusvoimien suostumusta luovuttaa tai viedä pois mitään alueeseen kuuluvaa, eikä myöskään kaataa tai vahingoittaa alueella kasvavia puita tai pensaita, mikäli ne eivät aiheuta vaaraa turvallisuudelle, lukuun ottamatta rakennusalalta tai sen läheisyydestä rakennustyön takia välttämättä kaadettavaa puustoa.

Käyttäjien on otettava vastuu / palovakuutus puolustusvoimien rakennuksille (majoitusalue) sille ajalle, kun käyttävät rakennuksia.

Muita käyttöön liittyviä yksityiskohtia:

− Käyttäjän on pidettävä ampumiensa laukausten ja ampumapäivien seurantaa ja ilmoitettava edellä mainitut Panssariprikaatin ohjeistuksen mukaisesti

− Johtosäännön mukaisista ampuma-ajoista voidaan poiketa vain Panssariprikaatin komentajan myöntämällä luvalla. Lupaa on anottava joka kerta erikseen.

− Käyttäjä ilmoittaa omat suunnitellut tapahtumat 150 metrin radalle vuosittain

30.4. mennessä, koskien seuraavaa vuotta.

− Käyttäjälle annetaan tiedoksi Panssariprikaatin, muiden Puolustusvoimien hallintoyksiköiden, sekä muiden viranomaisten varaukset koskien käyttäjän ratoja.

− Radat ovat käyttäjän käytettävissä johtosäännön mukaisin aikarajoituksin mikäli puolustusvoimat tai muut viranomaiset eivät ole radalla. Siviilikäyttäjä väistää puolustusvoimien tai viranomaisten käyttäjiä.

− 150 metrin radan avain luovutetaan käyttäjän edustajalle, joka vastaa radan käytöstä ja kunnosta käyttäjän ammuntojen osalta.

− Vuosisuunnitelmaan tulevat muutokset annetaan käyttäjälle tiedoksi sähköpostitse heti muutoksen ilmettyä.

− Käyttäjän on pystyttävä esittämään henkilöllisyytensä puolustusvoimien henkilökunnalle.

− Käyttäjän on osoitettava, että hirvirata (100 m), pistoolirata (25 m) sekä sovelletun ammunnan rata täyttävät puolustusvoimien varomääräykset.

− Panssariprikaati tiedottaa harjoitusaluetta koskevista asioista käyttäjän ilmoittamien yhteystietojen kautta.

- 2 -

6. Ympäristöasiat

Käyttäjä on tutustunut Padasjoen ampumaradan ympäristölupaan (Nro YSO/77/2009 HAM-2005-Y-518-111) ja on tietoinen sen sisältämistä velvoitteista.

Käyttäjä vastaa oman toimintansa osalta ylläpitovastuullaan olevien ratojen ympäristöluvan edellyttämistä toimenpiteistä, ml. mahdollisesti pilaantuneen maaperän kunnostus, rakenteelliset suojaustoimenpiteet, meluntorjunta, ympäristövaikutusten tarkkailu ym.

Käyttöajan päättyessä käyttäjän tulee vaadittaessa toimittaa puolustusvoimille ELY- keskuksen tai muun asianomaisen viranomaisen hyväksymä selvitys ylläpitovastuullaan olevien ratojen maaperän tilasta ja mahdollisesta puhdistustarpeesta sekä tarvittava kunnostussuunnitelma.

Käyttäjän on osallistuttava ympäristöselvitysten laatimiseen. Lisäksi käyttäjän tulee osallistua ympäristöluvan edellyttämiin pinta- ja pohjavesitarkkailun kustannuksiin. Käyttäjä vastaa 50 %:sta vesientarkkailu kustannuksista. Puolustusvoimat maksaa työn suorittajalle ja toimittaa osalaskun käyttäjälle. Lasku lähetetään Suomen Reserviupseeriliiton yhteyshenkilölle. Puolustusvoimat pitää käyttäjän tietoisena mittausten tuloksista.

Käyttäjä vastaa ympäristöhaittojen vähentämistoimista (esimerkiksi pilaantumien puhdistaminen tai meluntorjunta) aiheutuvista kustannuksista hirviradan (100 m), pistooliradan (25 m) sekä sovelletun ammunnan radan osalta. Puolustusvoimat vastaa rynnäkkökivääriradasta (150 m). Käyttäjän vastuulla olevilla radoilla on toteutettu ympäristölupaehtojen mukainen parannus ja pilaantuneiden maiden kunnostus vuonna 2017. Käyttäjä vastaa sopimuksen voimaantulon jälkeen, toiminnastaan aiheutuneista mahdollisista maaperän puhdistamistarpeista uusittujen ratojensa osalta.

Käyttäjän tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamista vastuista. Käyttäjän tulee huolehtia siitä, että sillä on riittävä maksukyky toiminnan mukaisista velvoitteista selviämiseen.

Käyttäjä vastaa oman toimintansa osalta ympäristönsuojelulain (527/2014), jätelain (646/2011), ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain (737/1994) sekä muusta lainsäädännöstä mahdollisesti johtuvista maksuista ja velvoitteista, siltä osin kuin ne ovat aiheutuneet käyttäjän toiminnasta tai laiminlyönneistä. Mikäli käyttäjä laiminlyö tässä tarkoitetun velvollisuutensa, puolustusvoimilla on oikeus tutkia ja puhdistaa vahingoittunut alue käyttäjän lukuun ja periä tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset käyttäjältä.

Puolustusvoimat ja käyttäjä suorittavat ampumaradan käytön ja kunnon seurantaa Padasjoen ampuma- ja harjoitusalueen johtosäännössä mainitulla tavalla. Käyttäjä ilmoittaa laukausmäärät kaksi kertaa vuodessa puolustusvoimien määrittämällä tavalla.

Käyttäjän tulee nimetä ns. ympäristövastaava, joka pitää kirjaa mahdollisista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista (esim. kilpailuista), häiriöilmoituksista, päästöistä maaperään, jätteistä (jätteiden laatu, laji, määrä, edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät). Jätteisiin luetaan myös hylsyt. Kirjanpito tulee toimittaa PSPR:lle vuosittain tammikuun loppuun mennessä.

Ympäristövahingoista (esim. päästöt maaperään) sekä toiminnan häiriöistä tulee ilmoittaa välittömästi Panssariprikaatin virkapaikalla olevalle päivystäjälle, p. 0299 442 900.

7. Turvallisuus

- 3 -

Käyttäjä on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä, mitä sotilasalueella liikkumisesta on annettu. Tämän lisäksi käyttäjä sitoutuu noudattamaan ampumaradan johtosäännössä (vast.) olevia määräyksiä toiminnasta ampumaradalla sekä muita maa- alueen omistajan ja puolustusvoimien antamia ohjeita vuokrakohteen käytöstä.

Käyttäjä ei ano vierailijalupia alueelle. Käyttäjällä on lupa toimia karttaliitteessä 1 merkityllä alueella. Muu harjoitusalue on kiellettyä aluetta. Muualla harjoitusalueella tapahtuvaan toimintaan on anottava erikseen lupa Panssariprikaatista.

Yksittäisen käyttäjän on pystyttävä osoittamaan jäsenyytensä käyttäjäyhdistykseen sitä Puolustusvoimien henkilöstön alueella kysyessä.

Käyttäjä on vastuussa ampumaradan käytön aikaisesta turvallisuudesta, varautumisesta tulipaloihin ja onnettomuuksiin, avun hälyttämisestä, jälkivartioinnista, lääkinnällisestä pelastustoiminnasta ja sairaankuljetuksesta onnettomuustapauksessa ja näihin liittyvästä raportoinnista.

Puolustusvoimat ohjeistaa tarvittaessa ulkopuolisen avun ja viranomaisten pääsymenettelyn puolustusvoimien alueella olevalle ampumarata-alueelle.

8. Vahingonkorvaus

Käyttäjä on velvollinen korvaamaan sopimuksen mukaisen velvollisuuden täyttämättä jättämisestä tai laiminlyönnistä puolustusvoimille aiheutuneen välittömän vahingon..

Käyttäjä vastaa ympäristölle, ampumaradalle ja sen laitteille, kalustolle sekä kolmannelle osapuolelle aiheuttamastaan vahingosta oman toimintansa osalta.

Käyttäjällä on oikeus korjata aiheuttamansa vahinko vain puolustusvoimien hyväksymällä tavalla ja vain, mikäli vahingon korjaaminen on mahdollista suorittaa viipymättä ja muuta ampumaratatoimintaa olennaisesti haittaamatta.

9. Vuokrakohteen luovutuskielto

Käyttäjä ei saa osaksikaan edelleen luovuttaa sopimuksen kohdetta. Käyttäjä saa järjestää vain ne maksulliset tilaisuudet, joista on sovittu erikseen puolustusvoimien kanssa.

10. Puolustusvoimien oikeus tehdä yksittäisiä muutoksia käyttöoikeuden sisältöön

Puolustusvoimilla on oikeus valmius-, koulutus- tai muusta perustellusta syystä peruuttaa sopimuksella sovittu yksittäinen käyttökerta. Mahdollisesta vuoron peruuttamisesta puolustusvoimat pyrkii ilmoittamaan niin aikaisin, kuin ilmoittaminen on mahdollista huomioiden puolustusvoimien toiminta ja sen erityispiirteet.

11. Sopimus-aika, sopimuksen tarkastaminen ja irtisanominen

Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus tarkistetaan joka toinen vuosi tai olosuhteiden muuttuessa.

Sopijapuoli voi irtisanoa sopimuksen kirjallisella ilmoituksella. Sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta.

12. Toimenpiteet käyttöoikeuden päättyessä

Käyttäjä on käyttöajan päättyessä velvollinen viemään pois irtaimen omaisuutensa, siivoamaan alueen sekä muuten palauttamaan alueen viranomaisten hyväksymään kuntoon sekä luovuttamaan sen puolustusvoimien vapaaseen hallintaan. Lisäksi

- 4 -

käyttäjällä on oikeus viedä pois alueella sijaitsevat omistamansa kiinteät rakennukset ja rakennelmat. Ellei käyttäjä täytä edellä mainittua velvollisuuttaan, puolustusvoimilla on oikeus tehdä tai teettää kolmannella tarvittavat toimenpiteet käyttäjän kustannuksella.

13. Sopimuksen purkaminen

Sopijapuolella on oikeus kirjallisella ilmoituksella purkaa sopimus päättymään välittömästi kirjallisen ilmoituksen jälkeen, jos toinen osapuoli on olennaisesti rikkonut sopimusvelvoitteitaan. Ennen sopimuksen purkamista on kuitenkin kuultava toista sopijaosapuolta.

Kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen kohdassa 14 mainittuun vapauttamisperusteeseen vedoten.

Puolustusvoimilla on oikeus purkaa sopimus tai tehdä muutoksia käyttöoikeuden sisältöön, jos sotilaallisen valmiuden kohottaminen sitä edellyttää tai ympäristölupapäätökset oleellisesti muuttuvat.

14. Olosuhteiden muutokset ja erimielisyyksien ratkaiseminen

Vapauttamisperusteeksi katsotaan ympäristöviranomaisen määräys tai sopimuksen täyttämisen estävä lainsäädännön muutos tai tilanne, jossa ampumaradan käyttö käy mahdottomaksi.

Jos lainsäädännössä tapahtuu sellaisia muutoksia, joilla on vaikutuksia sopimusosapuolten toimintaan, osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan tarvittavista muutoksista erikseen.

Jos puolustusvoimien ja maanomistajien välisiä puite- tai kohdekohtaisia sopimuksia muutetaan sopimukseen vaikuttavalla tavalla, osapuolet sitoutuvat tarvittaessa muuttamaan sopimusta tarpeellisilta osilta.

Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti sopimusosapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen, on neuvotteluasia siirrettävä puolustusvoimissa johtamis- ja hallintorakenteen mukaisen ylemmän johtoportaan käsiteltäväksi. Viimekädessä asian ratkaisee yleinen tuomioistuin.

15. Ilmoitukset ja tiedoksiannot

Käyttäjän on viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti puolustusvoimille yhteystietojaan koskevat muutokset. Puolustusvoimilla on oikeus antaa käyttäjälle tähän sopimukseen perustuvat tiedoksiannot, ilmoitukset ja kehotukset lähettämällä ne sähköpostitse käyttäjän viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen. Tiedoksiannon katsotaan saapuneen vastaanottajalle viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen, kun se on lähetetty viimeksi ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.

Parolannummi . .2019

Panssariprikaatin komentaja

Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx

- 5 -

Suomen Reserviupseeriliitto ry

puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx

Reserviläisliitto ry

puheenjohtaja Xxxx Xxxxxxx

Padasjoen riistanhoitoyhdistys

puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxx

Padasjoen Urheiluampujat ry

puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxx

sihteeri Xxxxxx Xxxxxxxx

LlITTEET:

1. Kartta sopimusalueesta

2. HG 1671 Ohje puolustusvoimien ampumaratojen käytöstä muussa kuin puolustusvoimien toiminnassa

3. Padasjoen harjoitusalueen johtosääntö 2015

4. Ympäristölupapäätös

- 6 -

PADASJOEN AMPUMARADAN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 1

KARTTA AMPUMARADAN ALUEESTA

Sopimuksella myönnetään lupa liikkumiseen punaisella rajatulla alueella.

Muualla harjoitusalueella tapahtuvaan toimintaan on anottava erikseen lupa Panssariprikaatilta.

- 7 -

Padasjoen käyttösopimuksen LIITE 1

reserviläisten parakkikylä

pistoolirata

sovelletun ammunnan rata

hirvirata

150 metrin rata

HG1671

20.12.2010

PVOHJE YMPÄRISTÖNSUOJELU 002 - PELOGOS PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMARATOJEN KÄYTTÖ MUUSSA KUIN PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINNASSA JA PUOLUSTUSVOIMIEN ALUEIDEN VUOKRAAMINEN AMPUMARATAKÄYTTÖÖN

Normilyhenne: PVOHJE YMPÄRISTÖNSUOJELU 002 - PELOGOS

Perusteet: Pääesikunnan työjärjestys (PETY) kohta 5.8

PVHSM HALLINTO 001 - Puolustusvoimien hallinto (HF1552)

Voimassaoloaika: 1.1.2011 lukien toistaiseksi

Korvaa / Kumottavat ohjeet:

PEKOULOS ak R995/5.1/D/II: Sopimusmalli ja ohje ampumaratojen käytöstä muussa kuin puolustusvoimien toiminnassa (6.4.2005)

Laatija: Pääesikunnan logistiikkaosasto

Ylläpitäjät: Pääesikunnan logistiikkaosasto

Velvoittavuus: Tämä ohje on ohje

Säilytys: Sähköinen arkistointi

- Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmä/Puolustusvoimien normi- tietokanta

Pysyvästi säilytettävät normikokoelmat

- Pääesikunnan kirjaamo

Puh.

Y-tunnus 0952029-9

Faksi xxx.xxx.xx

1. Ohjeen taustaa

Viranomaiset, ampumaseurat, metsästysseurat, urheiluseurat sekä ja muut järjestöt ja yhteisöt käyttävät puolustusvoimien ampumaratoja ampumatoimintaansa ja niillä on erillisiä lajiratoja puolustusvoimien hallinnassa olevilla alueilla.

Ulkopuolisten käyttäjien toimintaa on tarpeen ohjeistaa mm. valtion maksuperuste- lain (150/1992), puolustusministeriön asetuksen (1301/2007), PETALOS:n ohje AC16423 (15.5.2008) ja ympäristönsuojelulainsäädännön toteutumisen varmistami- seksi.

Tämä ohje koskee vanhojen sopimusten ja vanhojen käytäntöjen uudistamista. Oh- jeen tavoitteena on varmistaa, että ulkopuolinen käyttö ei vaikeuta puolustusvoimi- en lakisääteisten tehtävien toteuttamista ja että puolustusvoimat ei joudu vastaa- maan ulkoisen käytön aiheuttamista kustannuksista, toisaalta ohje lisää ulkoisten käyttäjien oikeusturvaa.

Uusia, pääasiassa ulkopuolisten käyttöön tarkoitettuja ampumaratoja ei tule perus- taa puolustusvoimien pysyvässä käytössä oleville alueille. Toiminta ampumaradoilla perustuu aina ensisijassa puolustusvoimien tarpeisiin.

Olemassa olevan, ulkopuolisten käyttöön suunnitellun radan toiminnan jatkamisen hyväksymisen edellytyksenä on, että kaikki toiminnasta aiheutuvat vastuut ja kus- tannukset kohdistuvat jatkossa käyttäjään ja toiminnasta ei ennalta arvioiden ole haittaa puolustusvoimien toiminnalle.

Ampumaratojen kehittämisen perustana ovat Maavoimien Esikunnan laatima normi HF 959 ” MAAVOHJE KOULUTUSALA 007 - MAAVEHENKOS MAAVOIMIEN AM- PUMA- JA HARJOITUSALUEIDEN SEKÄ KOULUAMPUMARATOJEN YLLÄPI- DON JA KEHITTÄMISEN VASTUUT SEKÄ TOIMENPIDESUUNNITELMIEN LAA-

TIMINEN”. Ympäristölupamenettelyn ohjeistus tullaan antamaan uusittavana ole- vassa normissa PV YMPÄRISTÖNSUOJELU 001 - ympäristönsuojelu puolustus- voimissa. Normissa HF 959 on määritelty tärkeysjärjestyksessä puolustusvoimien kehitettävät, ja ylläpidettävät ja muut ampuma- ja harjoitusalueet. Normissa käsket- ty toimenpidesuunnitelma sekä ympäristöviranomaisten käskemät lupavelvoitteet ovat perustana hankekohtaisten ampuma- ja harjoitusalueiden rakentamissuunni- telmien laatimiselle puolustusvoimien toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Mahdolliset toimenpidesuunnitelmiin kuulumattomat hankkeet on esiteltävä puolustushaara- esikunnan hyväksyttäväksi.

Puolustusvoimien ampumatoiminnassa voi olla mahdollista tai tarkoituksenmukais- ta, että puolustusvoimat vuokraa tai käyttää muiden omistamia tai hallinnoimia am- pumaratoja. Tämän ohjeen esittämiä toimintaperiaatteita voidaan soveltaa myös näissä tilanteissa.

Puolustusvoimien oikeus luovuttaa ampumarata-alueiden käyttöoikeuksia edelleen ulkopuolisille perustuu puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen sekä Metsähalli- tuksen välisiin sopimusjärjestelyihin. Vaikka lähtökohtaisesti puolustusvoimien hal- lintoyksiköllä on oikeus luovuttaa ampumaratojen käyttöoikeuksia, on sopimusta te-

kevän puolustusvoimien hallintoyksikön sopimusta tehtäessä kuitenkin varmistau- duttava, ettei puolustusvoimien vuokraaman kiinteistön vuokrasopimuksessa ole ehtoja, jotka nimenomaisesti estäisivät käyttöoikeuden luovutuksen.

Tässä ohjeessa käyttäjä -termillä tarkoitetaan jatkossa muita kuin puolustusvoimien palveluksessa tai puolustusvoimien johtamissa harjoituksissa olevia toimijoita. Käyt- täjän tulee olla oikeushenkilö.

Ampumaradalla tarkoitetaan ulkona sijaitsevaa pienikaliiperisten (< 12,7 mm) asei- den ampumarataa, jossa on kiinteät maalilaitteet ja ampumapaikat.

Ympäristöluvalla tarkoitetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaista lu- paa.

2. Ohjeen tarkoitus

Tämän ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa ulkopuolisten käyttäjien ampumaratatoi- minnasta puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevilla alueilla. Ohjeella yhtenäis- tetään ulkopuoliseen käyttöön liittyviä sopimuksia sekä määrätään eri tahojen vas- tuista asiaan liittyen.

Ohjetta sovelletaan kaikkiin sellaisiin ampumaratoihin, jotka sijaitsevat puolustus- voimien hallinnassa olevalla alueella ja joita käyttää myös muu taho kuin puolustus- voimat.

Suomen Ampujainliiton vuokraoikeus puolustushallinnon ampumaratoihin perustuu puolustusministeriön ja Suomen Ampujainliiton väliseen vuokrasopimukseen vuo- delta 1954. Pääesikunta on tehnyt sopimuksen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Tätä ohjetta noudatetaan edellä mainittuihin tahoihin siltä osin, kuin voi- massa olevista sopimuksista ei muuta johdu.

Ohjetta ei sovelleta puolustusvoimien kansainväliseen yhteistyöhön. Ohjetta ei so- velleta ampuma- ja harjoitusalueiden käyttöön pl. niillä sijaitseviin tämän ohjeen määritelmän mukaisiin ampumaratoihin.

Tässä ohjeessa annetaan yleiset periaatteet ja toimintamallit käyttöoikeuden luovu- tuksista, jotka koskevat Senaatti-kiinteistöjen, Metsähallituksen ja mahdollisten muiden omistajien tai haltijoiden puolustusvoimille vuokraamia maa-alueita, jolla ampumarata sijaitsee.

Puolustusvoimien hallintoyksiköt sopivat ampumaratojen käytöstä paikallisesti. So- pimusvalta ja olosuhdeharkinta yksittäisistä käyttöoikeuden luovutuksista ja luovu- tuksen ehdoista on paikallisilla puolustusvoimien hallintoyksiköillä, jonka hoitovas- tuulla kyseinen rata on. Hallintoyksikön tulee ottaa huomioon mitä puitesopimuksis- sa ja kohdekohtaisissa vuokrasopimuksissa on sovittu Metsähallituksen ja Senaatti- kiinteistöjen tai muun mahdollisen vuokranantajan kanssa maa-alueen käytöstä.

Paikallisia sopimuksia uusittaessa tai niitä solmittaessa otetaan asianmukaisesti huomioon se, mitä jäljempänä mainitaan. Tähän ohjeeseen liitetään myös malliso- pimus paikallisten sopimusten pohjaksi. Paikallisten sopimusten uusimisessa tai

laatimisessa on ennen sopimuksen allekirjoittamista otettava oman puolustushaa- ran sotilaslakimiehen lausunto sopimusluonnoksen sisällöstä.

Lähtökohtaisesti kaikkia käyttäjiä on kohdeltava tasapuolisesti käyttöoikeuksia luo- vutettaessa. Etusija ampumaradan käytössä ja vuorojen järjestämisessä tulisi kui- tenkin antaa viranomaisten harjoittamalle ampumatoiminnalle, kuten poliisille, raja- vartiolaitokselle ja tullille.

Ohjeen periaatteita voidaan käyttää myös silloin, kun puolustusvoimat vuokraa yksi- tyisten tai muiden toimijoiden ratoja omaan käyttöönsä.

3. Ulkopuolisen ampumaratatoiminnan yleiset hyväksymisedellytykset

Puolustusvoimien ampumaratojen käyttö muuhun kuin puolustusvoimien toimintaan tai alueiden vuokrauksen ampumaratakäyttöön perustuu sopimukseen ja tähän oh- jeeseen. Tämän ohjeen liitteenä on sopimusmalli, jonka pohjalta sopimukset laadi- taan.

Ennen sopimuksen solmimista arvioidaan toiminnan edellytykset jäljempänä esitet- tyjen kriteerien mukaisesti.

Sopimukset uusitaan tämän asiakirjan ohjeiden mukaisiksi tai tehdään päätös siitä, että toimintaa ei enää sallita, viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä, taikka nykyisen vuokra- tai muun vastaavan käyttöoikeussopimuksen päättyessä. Toistai- seksi voimassa olevat sopimukset uudistetaan nykyisen sopimuksen sen mahdollis- taessa. Mikäli mitään sopimusta toiminnasta ei ole olemassa, asia otetaan välittö- mästi käsiteltäväksi, joko sopimuksen laatimista tai toiminnan lopettamista varten.

Ulkopuolisen ampumatoiminnan sallimisen edellytyksenä on ampumaradan toimin- nan lainmukaisuus, mikä käsittää mm. senaatin asetuksen (Asetus ampumaratojen laittamisesta ja kunnossapidosta 21.1.1915) sekä ympäristöluvan saaminen.

Puolustusvoimien hallinnoimille alueille ei perusteta ampumaratoja, joiden pääasial- linen käyttö on muuta kuin puolustusvoimien omien koulutustarpeiden mukaista.

Olemassa olevan, ulkopuolisten käyttöön suunnitellun radan toiminnan jatkamisen hyväksymisen edellytyksenä on, että kaikki toiminnasta aiheutuvat vastuut ja kus- tannukset kohdistuvat jatkossa käyttäjään ja toiminnasta ei ennalta arvioiden ole haittaa puolustusvoimien toiminnalle. Lisäksi ulkopuolisen ampumaradan toiminnan jatkamisen edellytyksien arvioinnissa sovelletaan seuraavia harkintaperusteita:

1) Toiminnan hyödyllisyys yhteiskunnan ja maanpuolustuksen kannal- ta:

a. Onko ampumaradasta osoitettavissa olevaa suoraa hyötyä puolustusvoimien koulutustoiminnalle (ts. puolustusvoimat tarvitsee myös rataa),

b. Onko toiminta välttämätöntä muulle viranomaiselle (esim. po- liisin koulutustarpeet) tai

c. Onko toiminnasta muuta merkittävää etua maanpuolustuksel-

le (esim. merkittävä reserviläistoiminta, sotilaskäyttöön sovel- tuvat asetyypit).

2) Onko ympäristö soveltuva toiminnan harjoittamiselle. Esteitä toimin- nalle ovat:

a. Alue on meluherkkä eli ampumaratatoiminnasta jo nyt aiheu- tuu tai toiminnan lisääntyessä todennäköisesti aiheutuisi me- luvalituksia tai melun rajoittamista edellyttäviä määräyksiä.

b. Alue sijaitsee vedenottoon soveltuvalla pohjavesialueella tai toiminnasta aiheutuu erityistä pinta- tai pohjaveden pilaantu- misvaaraa.

c. Alueen maaperän ominaisuudet (esim. happamuus) ei hyvin sovellu ampumaratatoimintaan.

d. Alueella on erityisiä luontoarvoja, jotka voivat vaarantua toi- minnasta.

e. Muu vastaava ympäristöön tai sijoittamispaikkaan liittyvä ominaisuus ei puolla ampumaradan käytön jatkamista.

3) Onko toiminnan harjoittaminen kohtuullisin ponnistuksin mahdollista muualla (arvioitava esim. muut käytettävissä olevat ampumaradat; se, että harjoittelu puolustusvoimien hallinnoimalla alueella on kus- tannuksiltaan edullisempaa, ei lähtökohtaisesti ole peruste).

4) Onko ulkopuolisella käyttäjällä riittävä tietotaito, henkilöresurssit ja taloudelliset mahdollisuudet vastata omasta toiminnastaan.

Edellä esitettyjen 1 ja 2 kohtien mukaisessa arvioinnissa huomioidaan myös am- pumaradalla käytettävät aseet. Lähtökohtana on, että asetyypin tulee mahdollisim- man hyvin edistää sotilasaseiden käsittelytaitoa, tukea viranomaistoimintaa ja toi- saalta aiheuttaa mahdollisimman vähäisiä ympäristöhaittoja. Mikäli rata tai radat on tarkoitettu muille kuin sotilasaseille tai viranomaisten aseille, harkinnassa tulkitaan edellä esitettyjä arviointikriteerejä lähtökohtaisesti ankarasti.

Haulikkoradoille, joissa haulit leviävät hallitsemattomasti (ts. ei ammuta kiinteään maalilaitteeseen taustavallia kohden), ei lähtökohtaisesti solmita uusia sopimuksia johtuen tällaisen toiminnan aiheuttamasta laaja-alaisesta pilaantumisvaikutuksesta ja vaikeasti hallittavissa olevasta meluhaitasta sekä suhteellisen heikosta yhteydes- tä sotilasammuntaan.

Olemassa olevien ratojen osalta harkinnassa huomioidaan tarvittavissa määrin koh- tuullisuus käyttäjää kohtaan. Esim. radalle viimeisen viiden vuoden aikana tehdyt merkittävät sijoituspaikkaan sidotut investoinnit voivat osaltaan puoltaa radan toi- minnan jatkamisen sallimista, jos muut edellä esitetyt edellytykset toiminnalle hy- väksyttävästi täyttyisivät.

4. Hallinnolliset vastuut ja tehtävät puolustusvoimissa

Pääesikunta vastaa ulkopuolisen käytön valtakunnallisesta ohjauksesta. Pää- esikunta vastaa ulkopuolisten käyttäjien kanssa laadittavista valtakunnallisista so-

pimuksista. Pääesikunta valvoo, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen käytöstä perittävässä vastikkeessa huomioidaan puolustusvoimien tilaama koulutus.

Puolustushaaraesikunnat vastaavat ampumaratojen toimenpidesuunnitelmissa huomioitavista ulkopuoliseen käyttöön liittyvistä asioista. Puolustushaarat ylläpitävät ajantasaista puolustushaarakohtaista tietoa ampumaratojen käyttö- ja lopettamis- kustannuksista.

Puolustushaaraesikunnat antavat hallintoyksiköille oikeudellista asiantuntijatukea sopimusten laatimiseen.

Sotilasläänin esikunnan, Merivoimien Esikunnan ja Ilmavoimien Esikunnan tulee seurata, että joukko-osastot solmivat tarvittavat sopimukset ulkopuolisten käyttäjien kanssa. Samoin tulee myös valvoa, että sopimukset eivät sisällöllisesti tarpeetto- masti eroa toisistaan ja että vastikkeet on määrätty liiketaloudellisin perustein.

Huoltorykmentin esikunta seuraa vastikkeiden alueellista yhdenmukaisuutta ja tar- joaa asiantuntija-apua vastikkeen suuruuden määräämiseksi. Huoltorykmentin esi- kunta arvioi lausunnossaan ympäristönsuojelullisten edellytysten olemassa oloa ul- kopuoliselle toiminnalle (kohta 3.2). Huoltorykmentin esikunnan asiantuntijat arvioi- vat lausunnossaan onko suunniteltu käyttövastike puolustusvoimille aiheutuviin kus- tannuksiin nähden oikeasuhtainen.

Hallintoyksikkö vastaa sopimusten laatimisesta ja niiden noudattamisesta. Hallinto- yksikkö pyytää huoltorykmentin esikunnan tai puolustushaaraesikunnan (merivoi- mat, ilmavoimat) lausunnon ennen sopimuksen allekirjoittamista. Laadittu sopimus tallennetaan puolustusvoimien sopimustietokantaan ja toimitetaan tiedoksi sotilas- läänin esikuntaan, huoltorykmentin esikuntaan ja puolustushaaraesikuntaan. Mikäli ulkopuolinen käyttäjä on Maanpuolustuskoulutusyhdistys, tulee käytöstä perittäväs- tä vastikkeesta pyytää pääesikunnan lausunto.

5. Käyttäjien oikeudet ja velvollisuudet

Käyttäjillä on oikeus käyttää ampumaratoja paikallisten sopimusehtojen ja tämän ohjeen mukaisesti.

Käyttäjä ei voi luovuttaa käyttöoikeuttaan muulle osapuolelle.

Käyttäjä voi rakentaa ampumaradalle laitteen tai muun rakenteen vain puolustus- voimien ja maanomistajan luvalla. Puolustusvoimien puolesta luvan voi antaa tä- män ohjeen mukaisen sopimuksen laatinut hallintoyksikkö. Puolustusvoimat pidät- tää itsellään oikeuden muuttaa alueen käyttötarkoitusta. Käyttäjä ei tässä tilantees- sa voi vaatia itselleen korvausta menetyksistä, jotka alueen käyttötarkoituksen muu- tos sille mahdollisesti aiheuttaa. Puolustusvoimat ei vastaa vahingoista, jotka aiheu- tuvat käyttäjän rakentamille laitteille ja rakenteille. Käyttäjä hankkii kaikki rakenta- miseen tarvittavat luvat. Käyttäjän tulee suorittaa rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät maaperätutkimukset kustannuksellaan.

Käyttäjä noudattaa alueella puolustusvoimien määräyksiä ja ohjeita, ampumaradan tai ampuma- ja harjoitusalueen johtosääntöä tai vastaavaa sekä muita puolustus- voimien ohjeita ja määräyksiä. Käyttäjälle annetaan tosiasiallinen mahdollisuus tu- tustua kyseisiin asiakirjoihin. Käyttäjä vastaa jäsentensä tai toimintaansa osallistu- vien henkilöiden yllämainittujen määräysten mukaisesta toiminnasta.

6. Puolustusvoimien oikeudet ja velvollisuudet

Puolustusvoimat määrittelee, milloin ampumaratoja voidaan käyttää. Käyttäjille voi- daan myöntää esimerkiksi viikoittaiset harjoitteluajat.

Puolustusvoimien hallintoyksiköiden tulee käyttää resurssejaan puolustusvoimien tarpeiden tyydyttämiseen. Käyttöaikoja määritellessään puolustusvoimien edustajan on huolehdittava, että käyttäjien toiminta ei missään olosuhteissa estä tai häiritse puolustusvoimien omien lakisääteisten tehtävien toteuttamista.

Puolustusvoimilla on oikeus irtisanoa sopimus esimerkiksi omista toiminnallisista tarpeistaan johtuen tai purkaa se käyttäjän olennaisten sopimusvelvoitteiden laimin- lyöntien takia.

Puolustusvoimat voi perua myönnetyn yksittäisen käyttöajan tai -vuoron koulutuk- sellisista tai muista vastaavista syistä johtuen. Ampumaratojen käyttäjille tulee tie- dottaa muutoksista välittömästi peruutuksen ollessa tiedossa.

Puolustusvoimat tiedottaa paikallisesti sovitulla tavalla sopimuksista ja olennaisista sopimusten muutoksista maanomistajalle.

7. Vastike ampumaratojen käyttämisestä

Vastike määritetään liiketaloudellisin perustein. Vastike ampumaratojen käyttämi- sestä voi olla rahallista tai työsuorituksen luonteista. Vastikkeen määrässä otetaan huomioon käyttäjien mahdollisesti hankkimien ja kustantamien laitteiden ja raken- teiden hyöty puolustusvoimille. Vastiketta ei peritä Maanpuolustuskoulutusyhdistyk- sen toiminnasta siltä osin, kuin kyse on tukisuunnitelman mukaisesta puolustusvoi- mien tilaamasta koulutuksesta.

Ampumarata-alueen tai radan käytöstä laadittavan sopimukseen sisällytetään ehdot vuokran tai muun vastikkeen maksamisesta. Hallintoyksiköt määrittävät vastikkeen suuruuden paikallisesti noudattaen tätä ohjetta. Vastikkeen suuruus määrätään sel- laiseksi, että se kattaa kaikki radan käytöstä ja myöhemmästä lopettamisesta (toi- minnan päättymisen jälkeiset purku-, ennallistamis-, puhdistus- tai muut vastaavat työt, hallinnolliset maksut) aiheutuvat kustannukset puolustusvoimille. Mikäli ympä- ristölupahakemuksen (vast.), hallinnon edellyttämien selvitysten tai muiden toimen- piteiden vuoksi aiheutuu käyttäjän toiminnasta puolustusvoimille työtä tai kustan- nuksia, veloitetaan nämä käyttäjältä täysimääräisenä. Maksua määritettäessä huo- mioidaan valtion maksuperustelaki, puolustusministeriön asetus puolustusvoimien maksullisista suoritteista sekä PETALOS:n ohje AC16423 (15.5.2008).

Käyttövastiketta määrättäessä huomioidaan suhteellinen osuus puolustusvoimien maksamasta vuokrasta ja ylläpidosta, hallinnollisista velvoitteista, alueen ympäristö- tarkkailusta ja puolustusvoimien rahoittamista investoinneista mm. ratalaitteisiin.

Mikäli kyseessä on pääasiassa ulkopuolisten käytössä oleva rata, on käyttäjän toi- mitettava luotettava selvitys arvioiduista tulevista lopettamiskustannuksista. Lopet- tamiskustannukset kuoletetaan arvioidun radan käyttöiän mittaisena investointina, kuitenkin enintään 20 vuoden laskennallisena maksuaikana.

Edellä mainittu käytöstä poistamisesta aiheutuva vastikkeen osa voidaan jättää pe- rimättä, jos ulkopuolinen käyttäjä sitoutuu osallistumaan lopettamiskustannuksiin suhteellista käyttöosuuttaan vastaavasti ja ulkopuolisen käyttäjän maksukyky voi- daan riittävällä tavalla todentaa. Jos ulkopuolinen käyttäjä on julkisyhteisö, ei mak- sukykyä täydy erikseen näyttää toteen.

Rataa käyttävän yksityisoikeudellisen yhteisön on aina esitettävä riittävä selvitys maksukyvystään, jos käyttövastikkeessa ei peritä lopettamisen kustannuksia. Selvi- tys maksukyvystä on hyväksyttävä ja dokumentoitava ennen sopimuksen allekirjoit- tamista ja tarkistettava sopimusta uudistettaessa. Selvityksessä käyttäjä voi esittää todisteen vakavaraisuudestaan, asettaa riittävän vakuuden tai pankkitakauksen taikka esittää takaajien sitoumuksen kuluista vastaamisesta varattomuustilantees- sa. Käyttäjä voi myös esittää suunnitelman vakuuden kumulatiivisesta kasvattami- sesta vuosittain kerääntyneen vastuun (liability) mukaisesti. Tällöin tulee esittää myös yhdistyksen säännöt (vast.), jossa on määritelty, miten ulkopuolinen käyttäjä kerää ja rahastoi maksut.

Maksua määrätessä huomioidaan ainakin seuraavat syntyvät kulut:

o käytön suhteellinen osuus (osuus todellisesta käytöstä prosentteina),

o rataan liittyvät puolustusvoimien investoinnit viimeisen 10 vuoden aikana,

o käyttäjän investoinnit rataan viimeisen 10 vuoden aikana (vähennetään, jos myös puolustusvoimat käyttää rataa),

o maa-alueesta ja rakenteista maksettava vuokra,

o radan ylläpitokustannukset,

o rata-alueen ympäristöluvan käsittelykustannukset (lupamaksu),

o rata-alueen ympäristöluvan tarkistaminen (lupamaksu),

o selvitys iskemäkohtien poistamisesta ja suunnitelma maaperän pilaantumi- sen estämistoimista,

o iskemäkohtien poistaminen,

o maaperän pilaantumisen estämisen kustannukset,

o selvitys maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta,

o maaperän puhdistamisen kustannukset,

o melumittaukset ja mallinnukset,

o selvitys melusuojausten parantamismahdollisuuksista tai melun vähentämi- sestä,

o meluntorjunnan toimenpiteiden kustannukset,

o tarkkailusuunnitelma (kertakustannus),

o arvio toistuvista kustannuksista (tarkkailu yms. vuosittain),

o muut vaadittavat selvitykset,

o puolustusvoimien ampumarataan liittyvä työ.

8. Ympäristö ja turvallisuus

Ympäristölainsäädännön mukaan kaikki toiminnanharjoittajat vastaavat toiminnas- taan aiheutuvista ympäristöhaitoista. Ampumaratojen merkittävimpiä ympäristöhait- toja ovat melu- ja metallipäästöt. Ampumarata-alueella, jossa on puolustusvoimien ulkopuolisia käyttäjiä, haetaan tarvittava ympäristölupa joko puolustusvoimien (hal- lintoyksikkö) toimesta tai käyttäjä hakee toiminnalleen ympäristöluvan. Molemmissa tapauksissa lupamääräykset kohdistetaan jokaiselle toiminnanharjoittajalle xxxx- xxxx. Kaikki tahot vastaavat lupamääräysten toteuttamisesta omalta osaltaan. Yh- teisistä määräyksistä vastataan suhteessa ennakoituun käyttömäärään. Mikäli ul- kopuolisia käyttäjiä on useita, tulee vastuunjaosta ja velvoitteista sopia sopimuksel- la mahdollisimman tarkasti.

Käyttäjä osallistuu oman toimintansa osalta ympäristöluvan hakuprosessiin sekä ympäristöselvitysten laatimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Pääasiassa käyttäjän tarpeita palvelevat uudet ratahankkeet ja siihen liittyvät ympäristöselvitykset ovat käyttäjän kustannettavia.

Sellaiset velvoitteet, joita ei voida suoraan ja selkeästi kohdistaa käyttäjälle esim. erillisinä ympäristölupamääräyksinä, hoidetaan puolustusvoimien toimesta. Käyttäjä velvoitetaan osallistumaan tällaisiin toimenpiteisiin liittyviin kustannuksiin suunnitel- tua tai toteutunutta (määriteltävä sopimuksessa) käyttöä vastaavalla osuudella.

Mikäli ulkopuolinen toiminta on vähäistä (< 20 % radalla vuosittain ammutuista lau- kauksista), voidaan sopimus solmia siten, että puolustusvoimat vastaa kaikista am- pumarataa koskevista viranomaisvelvoitteista (puolustusvoimat on radan pääkäyttä- jä). Aiheuttamisperiaatteen mukaisena lähtökohtana on, että ulkopuolisesta käytös- tä maksettaisiin sopimukseen kirjattua kustannusvastaavaa vastiketta eli aiheutetut vastuut arvioitaisiin etukäteisesti ja veloitettaisiin käyttövastikkeena.

Ympäristöluvan ampumaradalle, jolla ei olennaisissa määrin toteuteta puolustus- voimien koulutusta, hakee ulkopuolinen käyttäjä itse. Jos ampumarata kuulu yhte- näiseen rata-alueeseen, jolla sijaitsee puolustusvoimien koulutuskäytössä olevia ra- toja, voidaan lupa hakea myös puolustusvoimien toimesta. Ulkopuolinen käyttäjä vastaa kaikista rataan liittyvistä ylläpitotöistä ja laillisista vastuista ml. muut mahdol- lisesti tarvittavat hallinnolliset ennakkovalvonnalliset päätökset.

Mikäli rata on uusi, jolloin ympäristölupa on edellytys toiminnan aloittamiselle, sisäl- lytetään sopimukseen tarvittaessa ehto, jonka mukaan päätöksen muutoksenhaus- ta tekee puolustusvoimat, jos muutoksenhaku voi olennaisesti häiritä puolustusvoi- mien koulutuksen asianmukaista järjestämistä. Olemassa olevien ampumaratojen lupien määräyksistä valittamisesta ei tarvitse erikseen sopia, mikäli kyse ei ole toi- minnan olennaisesta muuttamisesta, sillä toimintaa voidaan jatkaa, vaikka uusi pää- tös ei olisikaan lainvoimainen.

Käyttäjät osallistuvat myös ympäristöhaittojen vähentämistoimista aiheutuviin kus- tannuksiin siinä suhteessa, kun se ampumarataa käyttää. Käyttäjä on vastuussa kaikista aiheuttamistaan vahingoista, mukaan lukien ympäristövahingot. Käyttäjä vastaa lisäksi oman toimintansa osalta ympäristönsuojelu-, jätelain, ympäristöva- hinkolain ja niihin verrattavan lainsäädännön johdosta aiheutuvista maksuista ja velvoitteista siltä osin, kuin ne ovat aiheutuneet käyttäjän toiminnasta. Käyttäjä on velvollinen noudattamaan ympäristöluvassa mahdollisesti määritettyjä käyttöaikoja.

Sopimukseen sisältyy ehto sallituista ampuma-ajoista. Puolustusvoimille varataan oikeus edelleen rajoittaa ulkopuolista ampumatoimintaa, mikäli ulkopuolisten am- munnan havaittaisiin aiheuttavan haittaa puolustusvoimille (esim. iltaisin tapahtuvan ammunnan aiheuttamina meluntorjuntatoimenpiteinä). Asetettu rajoitus huomioi- daan perittävässä käyttövastikkeessa.

Puolustusvoimilta ja muilta ampumaratojen käyttäjiltä vaaditaan ratojen käytön seu- rantaa, jonka sisältö määritellään tarvittaessa erillisessä sopimusliitteessä.

Ampumaratoihin liittyvistä normaalia tarkkailua (vast.) vähäisiä toimia merkittäväm- mistä ympäristönsuojelun toimenpiteistä tulee aina olla hyvissä ajoin yhteydessä huoltorykmentin tai puolustushaaraesikunnan (merivoimat, ilmavoimat) ympäristö- asiantuntijaan.

Ampumiseen ja ampumaradalla toimimiseen liittyvä turvallisuus määrätään ampu- maradan tai ampuma-alueen johtosäännössä taikka vastaavissa asiakirjoissa. Tur- vallisuuteen liittyvät perusteet, kuten pääsy- ja kulkuoikeudet, määritetään paikalli- sissa vuokrasopimuksissa.

Käyttäjä vastaa käytön aikaisesta turvallisuudesta, varautumisesta paloihin ja on- nettomuuksiin, avun hälyttämisestä, jälkivartioinnista, lääkinnällisestä pelastustoi- minnasta ja sairaankuljetuksesta onnettomuustapauksessa sekä näihin liittyvästä raportoinnista. Puolustusvoimat ohjeistaa tarvittaessa ulkopuolisen avun ja viran- omaisten pääsymenettelyn puolustusvoimien alueella olevalle ampumaradalle tai ampumarata-alueelle. Pelastushenkilökunnan pääsy alueelle varmistetaan puolus- tusvoimien puolesta kaikkina aikoina. Myös ympäristönsuojelun valvoville viran- omaisille järjestetään pääsy rata-alueelle.

Käyttäjä on sopimuksen mukaisesti vastuussa ympäristölle, ampumaradalle ja sen laitteille, kalustolle sekä kolmannelle osapuolelle aiheuttamastaan vahingosta oman toimintansa osalta.

Käyttäjän vastuuta ei rajoita se, että käyttäjä on sitoutunut noudattamaan alueella puolustusvoimien antamia turvallisuusmääräyksiä.

9. Tutkimustoiminta ampumaradoilla

Ratoja ei käytetä tutkimustoiminnassa, joka tuottaa tietoa kaupallisiin tarkoituksiin; esimerkiksi myytävän tuotteen kehittämiseen tai sen testaamiseen.

Ampumaratoihin liittyvistä ympäristö- tai muista tutkimushankkeista pyydetään lupa Pääesikunnasta.

10. Paikallisten vuokrasopimusten kesto ja irtisanominen

Paikalliset vuokrasopimukset laaditaan toistaiseksi voimassa oleviksi. Sopimukset tarkistetaan joka toinen vuosi tai aina olosuhteiden muuttuessa. Sopimus tarkiste- taan aina ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tulon yhteydessä.

Sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta.

Jos käyttäjä rikkoo sopimuksen ehtoja, sopimuksen purkaminen astuu voimaan vä- littömästi kirjallisen ilmoituksen jälkeen. Lähtökohtaisesti käyttämättömältä vuokra- ajalta suoritettu vastike on palautettava, ellei käyttäjän sopimusrikkomuksesta ole aiheutunut vahinkoa.

11. Lainsäädäntömuutokset

Jos lainsäädännössä tapahtuu sellaisia muutoksia, joilla on vaikutusta sopi- musosapuolten toimintaan, osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan tarvittavista muu- toksista erikseen.

12. Kiinteistöuudistuksen puitesopimusten muutokset

Jos puolustusvoimien ja kiinteistön omistajien välisiä puitesopimuksia muutetaan tai täydennetään, sopimukset tarkistetaan tarvittaessa.

13. Erimielisyyksien ratkaiseminen

Ampumaratojen käytöstä laadituista paikallisista vuokrasopimuksista syntyvät eri- mielisyydet pyritään ratkaisemaan osapuolen välisillä neuvotteluilla. Jos paikallista sopimuksista ei pystytä sopimaan paikallis- tai aluetasolla, asia siirretään ratkaista- vaksi pääesikunnan ja sopimusosapuolten kesken. Viime kädessä erimielisyydet ratkaistaan toimivaltaisessa käräjäoikeudessa.

Pääesikunnan päällikkö

Kenraaliluutnantti Xxxxxx Xxxx

Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Kenraaliluutnantti Xxxxx Xxxxxxxx

Logistiikkapäällikkö

Prikaatikenraali Xxxxxx Xxxxxxx

Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu.

LIITTEET Sopimusmalli

JAKELU PE

MerivE IlmavE MAAVE

TIEDOKSI

PADASJOEN HARJOITUSALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

1 YLEISTÄ

1.1 Johdanto

Panssariprikaatin harjoitusalue sijaitsee Padasjoella ja on pinta-alaltaan

148 ha.

Aluetta käytetään Puolustusvoimien harjoitustoimintaan ja siellä toteu- tetaan mm. taisteluharjoituksia ja ammuntoja tämän johtosäännön oh- jeistuksen ja voimassaolevien varomääräysten mukaisesti.

Panssariprikaatilla on Padasjoen harjoitusalueen hoito- ja kehittämis- vastuu tässä johtosäännössä tarkennetuin osin. Alueen maapohjan omistaa Metsähallitus ja kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt (pl. ampumarata- alueen rakennukset).

Johtosäännön ylläpidosta vastaa Panssariprikaatin koulutusosasto.

1.2 Johtosuhteet

Koko alueen koulutuskäyttöä ja kehittämistä johtaa Panssariprikaatin koulutusosasto yhteistoiminnassa huolto-osaston kanssa.

Alueen kiinteistönhoitovastuu on Puolustushallinnon Rakennuslaitok- sen Hämeenlinnan aluetoimistolla yhteistoiminnassa Panssariprikaatin huolto-osaston kanssa.

Metsähallituksen Metsätalous MHO Etelä-Suomi vastaa omistajana metsien käytöstä ja hoidosta Panssariprikaatin kanssa sovittavalla ta- valla.

1.3 Henkilöstö

Harjoitusalueen koulutuskäyttöä koordinoi Panssariprikaatin koulutus- osasto. Toimintaa johtaa Panssariprikaatin koulutusosaston osastoup- seeri apunaan Hälvälän ampumaradan hoitaja.

Panssariprikaatin koulutusosaston osastoupseerin puhelinnumero on 0299 442723. Hälvälän ampumaradan hoitajan puhelinnumero on 0299

442768.

1.4 Harjoitusalueen käyttö ja varaaminen

Alueen käyttöoikeus on varausten ja hyväksyttyjen anomusten perus- teella:

- PV:n hallintoyksiköillä (vast.)

- PV:n palkatulla henkilöstöllä

- ampumaseuroilla ja ammuntaa harrastavilla rekisteröidyillä seuroilla ja järjestöillä

- muilla yhteisöillä ja järjestöillä.

Panssariprikaati pyytää vuosittain alkuvuoden aikana harjoitusalueen ja ampumaratojen käyttöesitykset seuraavalle vuodelle. Käyttöesitykset käsitellään kalenteripalaverissa, minne kutsutaan vuoroja anoneet.

Hyväksytyt käyttövuorot lähetetään tiedoksi anojille. Käyttövuoroja yllä- pidetään PVAH:n ”Maavoimien tapahtumat” tietokannassa.

Alueen varauksia koskeviin tiedusteluihin vastaa sekä koulutusosasto että harjoitusalueen hoitaja (0299 442768), osoite:

PANSSARIPRIKAATI

koulutusosasto PL 5,

13701 PAROLANNUMMI

Vuosisuunnitelman ulkopuolisissa varauksissa menetellään seuraavas- ti:

1. PV:n käyttäjät varaavat tilat suoraan koulutusosastolta tai ampuma- radanhoitajalta ensisijaisesti PVAH:n välityksellä. Varaukset vahvis- tetaan merkitsemällä ne alue- ja ratavarauskalenteriin.

2. PV:n ulkopuolisten käyttäjien ratojen käyttöesitykset on toimitettava Panssariprikaatiin osoitettuna Prikaatin komentajalle.

Puolustusvoimien ulkopuolisten käyttäjien osalta Metsähallitus myöntää luvan maa-alueiden käyttöön Panssariprikaatin puoltaessa esitystä. Rakennusten osalta päätösvalta on Panssariprikaati komentajalla Lo- gistiikkalaitoksen ohjeistuksen mukaisesti.

Ampuma- ja harjoitusalueen käyttäjät vastaavat siitä, että varaukset varmistetaan alue- ja ratavarauskalenterista tai harjoitusalueen henki- löstöltä viikko-ohjelmien sekä harjoituskäskyjen laadinnan yhteydessä tai viimeistään viikkoa ennen harjoitusta. Käyttäjien tulee peruuttaa tar- peettomat käyttövuorot, jotta resurssit vapautuvat muiden tarvitsijoiden käyttöön.

Panssariprikaatin tai Puolustusvoimien edun niin vaatiessa Panssari- prikaatilla on oikeus perua jo myönnetyt varaukset.

.

1.5 Harjoitusalueen kehittäminen

Kaikki Padasjoen harjoitusaluetta käyttävät joukot ovat velvollisia ilmoit- tamaan ampumarata-, majoitus- ja/tai harjoitusalueilla havaitsemansa puutteet, viat ja muut epäkohdat sekä tekemään esityksiä niiden kor- jaamiseksi.

Harjoitusaluetta käyttävät joukot voivat tehdä esityksiä alueen kehittä- miseksi palvelemaan paremmin joukkojen toteuttamaa harjoitustoimin- taa.

Esitykset osoitetaan Panssariprikaatin esikunnan koulutusosastolle.

1.6 Harjoitusalueen käyttö valmiutta kohotettaessa

Valmiuden kohottamiseen liittyvät alueen käyttösuunnitelmat löytyvät Panssariprikaatin operatiiviselta osastolta.

1.7 Padasjoen harjoitusalueen johtosäännön paperiversion jakelu

Metsähallituksen Metsätalous 1

MHO Etelä-Suomi

PHRAKL Hämeenlinna 1

MPK Päijät-Hämeen KOTU yksikkö 1 Reserviupseeriliitto 1

Nyystölän osakaskunta 1

Padasjoen kunta 1

Padasjoen RHY 1

Padasjoen ampumaseura ry 1

PADASJOEN JOHTOSÄÄNNÖN LIITELUETTELO

1. YLEISTÄ

1.1 Johdanto

1.2 Johtosuhteet

1.3. Henkilöstö

1.4. Harjoitusalueen käyttö ja varaaminen

1.5. Harjoitusalueen kehittäminen

1.6. Harjoitusalueen käyttö valmiutta kohotettaessa

1.7. Padasjoen harjoitusalueen johtosäännön jakelu

LIITE NRO	LIITTEEN NIMI
1	Ammuntoihin ja harjoituksiin liittyvät varotoimet, ilmoitukset ja tiedot- taminen
1.1	Varomääräykset ja varotoimenpiteet
1.2	Ampuma-ajat ampumaradoilla
1.3	Ammunnoista ilmoittaminen
2	PADASJOEN HARJOITUSALUE
2.1	Ampumaradat ja majoitusalueet
2.2	Ajoharjoitteluradat ja kaivautuminen
3	Harjoitusalueen vastaanotto ja luovutus
3.1	Ohjeet vastaanotosta ja luovutuksesta
3.2	Majoitusalueen luovutus- ja vastaanottopöytäkirja
4	Harjoitusalueen valvonta ja alueella liikkuminen
4.1	Yleistä
5	Ampumaratojen erityisohjeet
5.1	Yleistä
5.2	Rynnäkkökiväärirata (150 m)
5.3	Hirvirata (Padasjoen Riistanhoitoyhdistys ry)
5.4	Pistoolirata (Padasjoen Reserviläiset ry)
5.5	SRA rata (Padasjoen Reserviläiset ry)
6	Palon- ja kulontorjunta
6.1	Yleistä
6.2	Tupakointi ja avotulenteko
6.3	Riskin arviointi
6.4	Ennalta ehkäisy
6.5	Valmius sammutustoimintaan
6.6	Asevelvollisten käyttö sammutus- ja pelastustehtävissä
6.7	Yleiset palohälytysohjeet
6.8	Tiedottaminen ja ilmoitukset
7.	Padasjoen johtosäännön puhelinluettelo
8	Huolto
8.1.	Täydennykset
8.1.1.	Polttopuut
8.1.2.	Räjähdysaineet, ampumatarvikkeet, maalitaulut
8.1.3.	Poltto- ja voiteluaineet
8.2.	Kunnossapito
8.3.	Kuljetukset
8.4.	Lääkintähuolto

8.5.	Huoltopalvelut
8.5.1.	Ruoanvalmistus ja omavalvonta
8.5.2.	Talousvesi
8.5.3.	Majoittuminen
8.5.4.	Saunat
8.5.5.	Uimapaikat
9.	Kenttähygienia ja ympäristönsuojelu
9.1.	Yleistä
9.2.	Jätehuolto
9.3.	Ympäristönsuojelu
10.	Lisämääräykset ja ohjeet
10.1.	Metsänhoito
10.2.	Metsästys
10.3.	Kalastus

1. AMMUNTOIHIN JA HARJOITUKSIIN LIITTYVÄT VAROTOIMET, ILMOITUKSET JA TIE- DOTTAMINEN

1.1. Varomääräykset ja varotoimenpiteet

Ammuntojen järjestelyissä noudatetaan voimassa olevia Puolustusvoi- mien varomääräyksiä. Varomääräykset löytyvät PVAH.n palvelusturval- lisuus- ja normitietokannoista. Lisäksi toteutuksessa on otettava huo- mioon tässä johtosäännössä mainittavat rata- ja aluekohtaiset määrä- ykset sekä kyseessä olevaan ammuntaan liittyvät voimassa olevat ka- lustokohtaiset määräykset ja ohjeet.

1.2. Ampuma-ajat ampumaradoilla

Padasjoen ampumaratojen käyttöajat ovat:

Maanantai - perjantai klo 08.00 - 21.00 Lauantai klo 10.00 - 18.00

Sunnuntai klo 12.00 - 18.00

Juhlapyhinä, joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina am- munta on kielletty.

Edellä mainituista ampuma-ajoista voidaan poiketa 12 kertaa vuodessa koulutussektorin luvalla. Poikkeavista ampuma-ajoista on tehtävä kou- lutussektorille vapaamuotoinen anomus perusteluineen 2 viikkoa ennen ampuma-ajankohtaa. Anomuksessa on ilmettävä mm. harjoitusjoukko, ammunnan laatu ja määrä, ampuma-aika ja harjoituksen johtajan nimi yhteystietoineen.

Huoltosektori raportoi poikkeamat normaaleista ampuma-ajoista ympä- ristöviranomaisille vuosittain.

1.3. Ammunnoista ilmoittaminen

Ammuntojen ja räjäytysharjoitusten ilmoittamisessa noudatetaan Puolustusvoimien varomääräyksiä D 1.4 ja D 1.5.

Valopistoolin käytöstä on ilmoitettava 30 minuuttia ennen ammunnan aloittamista Turun hätäkeskukseen vuoromestarille (puh. 02 271 6646). Ammunnan päätyttyä tehdään vuoromestarille ilmoitus toiminnan päät- tymisestä.

2. PADASJOEN HARJOITUSALUE

2.1. Ampumaradat ja majoitusalueet

2.2. Ajoharjoitteluradat ja kaivautuminen

Kaivautuminen on sallittu Padasjoen harjoitusalueella muualla paitsi ampumaradalla ja tieurilla. Tämän lisäksi kaikessa harjoitustoiminnassa on huomioitava mahdolliset taimikot. Taimikoiden sijainnista saa lisätie- toja ampumaradan hoitajalta. Kaikki kaivautumisen jäljet on peitettävä harjoituksen päättyessä!

Ajoharjoitteluradat näkyvät alla olevassa kartassa.

Vesiajosta Tarusjärvellä on tehty sopimus Nyystölän vesialueen osa- kaskunnan kanssa. Ennen vesiajoon ryhtymistä on tutustuttava sopi- mukseen ja sen ehtoihin. Sopimus löytyy PVAH / Yhteiset / sopimus- hallinta / Maavoimat / Panssariprikaatin Esikunta. Sopimus on allekirjoi- tettu 13.4.2105.

3. HARJOITUSALUEEN VASTAANOTTO JA LUOVUTUS

3.1. Xxxxxx vastaanotosta ja luovutuksesta

Harjoituksen johdon on sovittava viimeistään viikkoa ennen rakennus- ten, laitteiden ja alueiden vastaanotosta Padasjoen ampumaradan hoi- tajan kanssa (0299 442768). Vastaanotto on pyrittävä suorittamaan vir- ka-aikana ja siitä on tehtävä merkintä vastaanotto- ja luovutuspöytäkir- jaan.

Luovutuksen yhteydessä laaditaan kohdan esimerkin mukainen pöytä- kirja kahtena (2) kappaleena, yksi luovuttajalle ja yksi vastaanottajalle. Luovutuksen yhteydessä sovitaan milloin alueen hoitaja ottaa vastaan harjoitusjoukolta rakennukset ja alueet takaisin. Vastaanottotarkastuk- seen on harjoitusjoukon varattava aikaa riittävästi jotta alueet ra raken- nukset saadaan tarkastettua.

Puolustusvoimien ulkopuolisilta yhteisöiltä on rakennusten luovutusten yhteydessä vaadittava esitettäväksi maksettu vakuutuskuitti, joka kat- taa ko. rakennuksen jälleenrakennusarvon. Jälleenrakennusarvot ovat saatavissa PSPR:n huolto-osastolta. tarvittaessa ulkopuolisilta voidaan periä vuokraa rakennusten käytöstä.

Käytön päättyessä käyttäjä luovuttaa majoitusalueet ja rakennukset ku- ten yllä. Luovutuksen yhteydessä täytetty luovutuspöytäkirja täytetään loppuun luovutustilaisuudessa. Pöytäkirjoista yksi jää käyttäjälle ja toi- nen ampuma-alueen hoitajalle edustajalle. Tilaisuudessa on ampura- dan hoitajalla velvollisuus korjauttaa havaitut puutteet majoitusalueen siisteydessä ja järjestyksessä sekä vastaanotettava mahdolliset kehit- tämisideat ja korjausesitykset. Harjoitusjoukon on varattava riittävästi henkilöstöä, jotta mahdolliset puutteet pystytään korjaamaan ennen joukon poistumista alueelta.

3.2. Majoitusalueen luovutus- ja vastaanottopöytäkirja

ESIMERKKI MAJOITUSALUEEN LUOVUTUS- JA VASTAANOTTOPÖYTÄKIRJASTA

	Luovutus	Vastaanotto	Huom.
1. Majoitustilat
- lattiat puhtaat
- kalusto järjestyksessä
- keittiökaapit puhtaat
- rakennuksen ympäristö siisti
- jätesäkkitelineessä tyhjä säkki
- ikkunat suljettu ja peitetty verhoilla
- lämmönalennus kytketty
Muita huomioita:
2. Alue
- telttapaikat ja ympäristön siisteys
- polttopuut vajassa
- telttojen pohjalevyt katoksessa
Muita huomioita:
3. Halkovajat
- polttopuut täydennetty ja pinottu
- vaja ja ympäristö siisti
Muita huomioita:
4. WC:t ympäristöineen
- sisältä ja ulkoa puhtaat
- lattia ja rappuset puhtaat
- pönttöjen tyhjennys			Varmista ohjeet ampumaradan hoitajalta
- kuorikeastiat täynnä
Muita huomioita:
5. Saunat
- lattiat ja lauteet pesty
- lattiarallit nostettuina kuivumaan
- muuripata tyhjä vedestä
- saavit ja pesuvadit ylösalaisin
- puulaatikko täynnä pilkottuja puita
- jätesäkkitelineessä tyhjä säkki
- tulipesät tyhjennetty
- ikkunat suljettu ja peitetty verhoilla
- lämmönalennus kytketty
Muita huomioita:
6. Varastot ja kellarit
- hyllyt siistit
- lattiat lakaistu ja siistinä
Muita huomioita:

Luovuttaja:             

Vastaanottaja:                   Yhteystiedot:

4. HARJOITUSALUEEN VALVONTA JA ALUEELLA LIIKKUMINEN

4.1. Yleistä

Luvaton liikkuminen Padasjoen harjoitusalueella on kielletty. Kiel- lon rikkomisesta tuomittavista rangaistusseuraamuksista on säädetty RL 24 luvun 3 ja 4 §:ssä.

Harjoitusalueen rajat on merkitty sinivalkoisella maalauksella puihin.

Ampumaradalle johtava puomi on lukittuna. Aluetta luovutettaessa joukko saa puomin avaimen.

Padasjoen Ampumaseuralle, Padasjoen Riistanhoitoyhdistykselle sekä Reserviupseeriliitolle on luovutettu puomin avaimet. Heillä on lupa käyt- tää ampumaratoja. Ampumaratojen käytöstä on tehty HÄMR:n asiakirja MJ27700 / 20.9.2013.

Ajokoulutusradoille ajettaessa tulee liikkua tietä pitkin ja maastoajo aloi- tetaan vasta varsinaisilla radoilla. Puomin ja ampumaradan maastoon ei saa tehdä maastoajo / muita uria.

Tarusjärven harjoitusalueen läpi kulkevaa yksityistietä ei saa sulkea ja ulkopuolisilla on oikeus käyttää tietä, mutta tieltä poik- keaminen edellyttää lupamenettelyä.

Panssariprikaatin vartiosto suorittaa alueella henkilö- ja kulunvalvontaa.

Jokainen harjoitusaluetta käyttävä on velvollinen tarkkailemaan alueella tapahtuvaa liikennettä ja raportoimaan epäilyttävistä tapauksista harjoi- tusalueen hoitajalle ja Panssariprikaatin vartiopäällikölle 0299 442913.

5 AMPUMAPAIKKOJEN ERITYISOHJEET

5.1. Yleistä

Kaikkia ratoja koskevat yleisohjeet ovat seuraavat:

1. Padasjoen riistanhoitoyhdistykselle Puolustusministeriö on vuonna 1992 tekemällään päätöksellä 71/7400/90/KI/23.11.1992 luovuttanut hirvi- ja pistoolirata-alueen ja siihen kuuluvat rakennukset korvauk- setta käyttöön. Alueen käyttösopimuksen on allekirjoittanut Hämeen Rykmentti ja Padasjoen Riistahoitoyhdistys ry. (HÄMR koultsto 404/koultsto/Db/17.5.1993).

Ampumaradalle johtava puomi on lukittuna. Xxxxxxx vastaanotetta- essa käyttäjä saa avaimen.

2. Padasjoen Ampumaseuralle, Padasjoen Riistanhoitoyhdistykselle sekä Reserviupseeriliitolle on luovutettu puomin avaimet. Heillä on lupa käyttää ampumaratoja. Ampumaratojen käytöstä on tehty HÄMR:n asiakirja MJ27700 / 20.9.2013.

3. Jokaisella radalla on omat ratakohtaiset määräykset, mitä ammunto- ja ja millä aseilla ko. radalla saa ampua.

4. Sarjatulella ampuminen sekä kiekkojen ampuminen on kaikilla ra- doilla kielletty.

5. Ammunnan johtaja on velvollinen tarkastamaan ampuma-aseet en- nen ja jälkeen jokaisen ammunnan.

6. Ammunnan kovapanosvaihetta edeltävällä koulutuksella ja harjoitte- lulla on varmistettava, että jokainen ammuntaan osallistuva hallitsee aseensa, tehtävänsä ja toimintansa niin hyvin, ettei turvallisuutta vaaranneta.

7. Käyttäjät huolehtivat ratojen asianmukaisesta käytöstä ja siisteydes- tä. Ratojen välitön kunnossapitovastuu on käyttäjällä. Puutteet ja havaitut epäkohdat on ilmoitettava harjoitusalueen henkilöstölle. Ra- kenteellisista korjauksista vastaa harjoitusalueupseeri.

8. Kouluampumaratojen käyttäjän on raportoitava ammutut laukaus- määrät Hälvälän harjoitusalueen hoitajalle välittömästi ammuntojen päätyttyä. Kertyneitä tietoja käytetään arvioitaessa lyijykertymiä.

5.2. Rynnäkkökiväärirata (150 m)

Xxxxxxx on ampumakatos 26 ampujalle, 100 metrin ja 50 metrin ampu- mavallit ja näyttösuoja. Radalla ei ole tauluja vaan käyttäjän on tuotava tullessaan tarvitsemansa ampumaratamateriaali.

Radalla saa ampua vain kiväärikaliiperisilla aseilla pois lukien 12,7 mm ja sitä suurempikaliiperiset aseet. Sarjatulella ampuminen on kielletty.

Taulujen kiinnittäminen välimaastoon / numerokylttitelineisiin on kiellet- ty.

Ennen ammuntaa punaiset varoituskilvet on nostettava ylös. Pimeäammunnoissa on lisäksi varoituskilpiin kiinnitettävä punaiset valot.

5.3. Pistoolirata (25 m)

Pistooliradan käytöstä on sovittava Padasjoen Reserviläiset ry:n kans- sa.

Xxxxxxx on ampumakatos ja kiinteät taululaitteet 20 ampujalle. Xxxxxxx saa ampua vain pistooliaseilla.

Xxxxxxx saa käyttää vain virallista taulukokoa olevia tauluja, jotka kiinni- tetään taulukehikoihin.

5.4. Hirvirata

Hirviradan (liikkuvan radan) käytöstä on sovittava Padasjoen Riistan- hoitoyhdistys ry:n toiminnanohjaajan kanssa.

Ennen ammuntaa on punainen varoituslippu nostettava ylös.

Radalla saa ampua alle 12,7 mm kiväärikaliiperisilla aseilla.

5.5 Sovelletun ammunnan rata (SRA)

Radalla saa ampua pistooliaseilla ja haulikoilla.

6. PALON- JA KULONTORJUNTA

6.1. Yleistä

Palontorjunnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja puo- lustusvoimien omia sekä Puolustusministeriön ja Metsähallituksen määräyksiä ja ohjeita, joita Padasjoen harjoitusalueen johtosäännön li- säksi ovat mm:

- Pelastuslaki 379/2011

- Asetus pelastustoimesta 407/2011

- Työturvallisuuslaki 738/2002

- Varomääräys: D 1.4 ”TOIMINTA AMPUMA-ALUEILLA”

- Varomääräys: D 1.5 ”MÄÄRÄYKSET AMMUNNOISTA, AM- PUMAHARJOITUKSISTA SEKÄ VALAISUSTA ILMOITTA- MISESTA JA TIEDOTTAMISESTA”

Harjoitusalueen pelastuspalvelupisteenä käytetään ampumaradan port- tia.

PHRAKL järjestää palotarkastukset ja huolehtii nuohouksien järjeste- lyistä yhdessä Padasjoen kunnan edustajien kanssa.

Padasjoen ampuma- ja harjoitusalueen palontorjuntaupseerina toimii Panssariprikaatin pelastusupseeri.

Padasjoen ampuma- ja harjoitusalueen palomestarina toimii Hälvälän ampumaradan hoitaja. Palomestari vastaa:

- teiden ajokelpoisuudesta kaikkina vuoden aikoina

- paikallisten olosuhteiden ja tilanteen tiedottamisesta palo- ja pelas- tusviranomaisille

- tekee pelastusupseerille esityksiä paloturvallisuuteen liittyvien asi- oiden korjaamiseksi ja kehittämiseksi

- huolehtii, että palonehkäisyä ja sammutusta koskevat ohjeet ovat ajan tasalla

Ammuntojen ja harjoitusten aikana palon- ja kulontorjunnasta vastaavat ko. tapahtumien johtajat. He muun muassa:

- suunnittelevat ja suorittavat ehkäiseviä palontorjunta toimenpiteitä

- päättävät palokalustoperävaunun ja moottoriruiskun tilaamisesta harjoitukseen silloin, kun xxxxxxxxx on ilmeinen

- aloittavat käytössä olevilla joukoilla alkusammutustoimenpiteet

- hälyttävät tulen irti päästessä, palokunnan (112) ja ampumakenttä- alueen hoitajan (0299 442 768), sekä

- järjestävät opastuksen alueelle

- huolehtivat sammutustoimien päätyttyä jälkivartioinnin järjestämi- sestä paloviranomaisten ohjeiden mukaisesti

6.2. Tupakointi ja avotulenteko

Tupakanpoltossa ja avotulen teossa sekä niiden taisteluvälineiden käy- tössä, jotka voivat aiheuttaa kulon tai tulipalon, tulee noudattaa erityistä varovaisuutta.

Avotulen teko on sallittu majoitusalueilla olevilla valmiiksi tehdyillä nuo- tiopaikoilla. Muualla avotulen teko on mahdollista vain joukon koulutta- jan luvalla ja valvonnassa. Kouluttaja vastaa siitä, että nuotiopohjat sii- votaan tulenpidon jälkeen.

6.3. Riskin arviointi

Metsäpalovaroituksen ja ruohikkopalovaaran voimassa ollessa avotulen teko on kielletty!

Ennen ammuntaa tai muuta palonvaaraa aiheuttavaa toimintaa maas- tossa tulee arvioida maasto- ja metsäpalon riski. Maasto- ja metsäpa- lon syttymiseen vaikuttavat maalialueen maasto, käytettävät ammukset ja muu räjähtävä materiaali sekä sääolosuhteet. Metsäpalovaroituksen ja ruohikkopalovaaran ollessa voimassa sytyttävien ampumatarvikkei- den käyttö on kielletty ilman erityisiä varotoimenpiteitä.

Harjoituksen johtajan tulee harkita sytyttävien ampumatarvikkeiden käytöstä saatu hyöty huomioiden niiden aiheuttama syttymisvaara ja siitä mahdollisesti aiheutuneen metsä-, maasto- tai ruohikkopalon haitat ja vahingot.

6.4. Ennalta ehkäisy

Mikäli on ennakoitavissa, että toiminnasta aiheutuu metsä-, maasto- tai ruohikkopaloja, on ennen harjoitusta varauduttava niihin pyrkimällä vä- hentämään syttymisriskiä eri keinoin:

- Rajaamalla mahdollinen syttymäalue sellaiseksi, ettei palon leviä- misestä ole vaaraa.

- Tulenkuvauskenttiä ei sijoiteta syttyvään maastoon.

- Sytyttäviä ampumatarvikkeita / harjoitusvälineitä / savuja käytetään harkitusti.

6.5. Valmius sammutustoimintaan

Mikäli ennalta suoritettavin toimenpitein ei kyetä riittävällä varmuudella estämään syttymiä, tulee harjoitusjoukon valmistautua syttymien välit- tömään sammuttamiseen varaamalla sammutus- ja pelastushenkilös- töä riittävästi. Sammutus- ja pelastushenkilöstön on oltava asianmukai- sesti koulutettu ja ohjeistettu. Osasto on varustettava asianmukaisella kalustolla, varusteilla ja suojavälineillä. (Esim. paloperävaunu.)

6.6. Asevelvollisten käyttö sammutus- ja pelastustehtävissä

VARUSMIESTEN JA RESERVILÄISTEN KÄYTTÖ ON SALLITTU SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVISSÄ VAIN:

- alkusammutus-/pelastustehtävässä HETI huomattuaan palon sytty- neen tai onnettomuuden sattuessa välitön pelastaminen ja ensiapu. (PELASTUSLAKI 37 § Velvollisuus osallistua pelastustoimintaan)

- tulipalon tai vaarallisten aineiden vaara-alueen ulkopuolella palontor- junnan aputehtävissä ja pelastustehtävissä, kuten esimerkiksi palourilla tai tieurilla palon leviämisen estäminen ja rajoittaminen sekä ensiapu- tehtävät.

Varusmiehiä ja reserviläisiä ei saa käyttää MAASTOPALOJEN EIKÄ MUIDENKAAN VAARALLISTEN KOHTEIDEN sammutus- ja pelastus- tehtävissä.

PERUSTUU: Työturvallisuuslaki N:o 738 23.08.2002

6.7. Yleiset palohälytysohjeet

TULIPALON SATTUESSA

* PELASTA loukkaantuneet ja muut vaaranalaiset ihmiset

* ILMOITA HÄTÄKESKUKSEEN 112

* ILMOITA HARJOITUKSEN VAROUPSEERILLE

* SAMMUTA tai pyri rajoittamaan palo alkusammutuskalustolla sekä sulkemalla muihin tiloihin johtavat aukot ja ovet

* EHKÄISE palon laajeneminen. Poista palokohteen lähistöltä tulenarat esineet, palavat nesteet ja kaasupullot

* OPASTA palokunta paikalle

Havaitessasi tulipalon menettele seuraavasti:

- hälytä lähimmästä puhelimesta aluehälytyskeskus puh 112

- ilmoita nimesi

- missä ja mikä palaa

- onko ihmishenkiä vaarassa

- mahdollisen opastuksen järjestelyt

- älä katkaise puhelua ennen kuin olet varmistunut, että palokunta on selvillä palokohteen sijainnista ja saat lu- van puhelun katkaisuun

Pelastuspalvelupisteenä käytetään tarvittaessa ampumaradan puomia.

6.8. Tiedottaminen ja ilmoitukset

Harjoitusjoukon tulee ohjeistaa oman palo- ja pelastushenkilöstönsä hälyttäminen.

Kaikista onnettomuustapauksista on ilmoitettava Panssariprikaatin VPOP:lle vartiopäällikölle (0299 442 900) ja lähimmälle esimiehelle.

7. PADASJOEN JOHTOSÄÄNNÖN PUHELINLUETTELO

HARJOITUSALUE
PSPR osastoupseeri (harjoitusalueet)	0299 442 723
Hälvälän ampumaradan
hoitaja	0299 442 768
PANSSARIPRIKAATIN PÄÄVARTIO
Vartiopäällikkö	0299 442 913
PUOLUSTUSVOIMAT	0299 800 (keskus)
YLEINEN HÄTÄNUMERO	112
TURUN HÄTÄKESKUS
Vuoromestari	02 271 6646
SUOMEN ALUELENNONJOHTO, ILMATILANHALLINTAYKSIKKÖ
(AMC)	03 - 386 9851
	03- 362 0391 (vara)
PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA	03 819 11 (keskus)
Ensiapu (24h)
PADASJOEN TERVEYSASEMA	03 880 2930
PADASJOEN RESERVILÄISET RY
Xxxxx Xxxxxxx (PJ)	0500 712 223
Xxxxx Xxxxxxxxxx (siht)	040 8257309
PADASJOEN RIISTANHOITOYHDISTYS RY
Xxxxx Xxxxxxxxx	0400 254 537
Xxxxx Xxxxxx (RHY:n ratamestari)	040 581 8320
RESERVIUPSEERILIITTO (MAJAT)
Xxxxx Xxxxxxxx	0400 318 541
NYYSTÖLÄN OSAKASKUNTA
Xxxx Xxxxx	0400 733 643

8. HUOLTO

8.1. Täydennykset

8.1.1. Polttopuut

Padasjoen harjoitusalueella on polttopuita varten polttopuukontti joka on lukitussa halkotarhassa. Kontti vaihdetaan harjoitusjoukon toimesta Hälvälän harjoitusalueella. Harjoituksen vääpelin on luovutusaikaa so- piessa varmistettava polttopuutilanne Padasjoella. Kontti voidaan har- joituksen ajaksi siirtää joukon majoitusalueelle lentokentälle

Harjoituksen päätyttyä käyttämättä jääneet polttopuut on palautettava halkotarhalle. Harjoitusalueelle ei saa jättää polttopuita. Halkotarhan täydennyksestä vastaa harjoitusalueupseeri.

8.1.2. Räjähdysaineet, ampumatarvikkeet, maalitaulut

Kenttävarastoinnissa noudatetaan PSPR:n asiakirjaa HL 598. Padasjoella ei ole erillistä kenttävarastoa R-aineiden säilytykseen.

Hälvälän tauluvarastolta on saatavissa ammunnoissa tarvittavat taulut ja tarvikkeet, ampumamatot, nilkkatyynyt, ampumapöytäkirjat ja paik- kaustarvikkeet. Noudosta on sovittava viikkoa ennen tarvetta Hälvälän ampumaradan hoitajan kanssa (0299 442 768).

Ammuntojen päätyttyä maalitaulut ja muut tauluvarastolta kuitatut tar- vikkeet on palautettava varastolle Hälvälään. Mahdollisista puutteista, epäkohdista sekä rikkoutumisista on ilmoitettava viipymättä ampuma- radan hoitajalle Hälvälään.

Materiaali on tarkoitettu ainoastaan puolustusvoimien joukkojen käyt- töön eikä sitä luovuteta ampumaseuroille eikä muille PV:n ulkopuolisille alueen käyttäjille.

Ampumaradan varasto on tarkoitettu harjoitusten aikaiseen varastoin- tiin. Materiaali tulee tuoda pois harjoituksen päätyttyä.

8.1.3. Poltto- ja voiteluaineet

Harjoitusjoukko vastaa itse polttoainejakelustaan. Padasjoella ei ole pysyvää harjoitusjoukoille tarkoitettua polttoaineen jakopaikkaa. Poltto- ja voiteluaineiden jakaminen kenttäolosuhteissa on sallittua ainoastaan lentokentän vieressä olevan sähkökeskuksen ja teltta-alusta katoksen välissä olevalla huoltopaikalla. Harjoitusjoukkojen on tuotava muka- naan öljyntorjuntakalusto.

Koska harjoitusalue sijaitsee pohjavesialueella, on poltto- ja voite- luaineita käsiteltäessä ehdottomasti varottava, ettei ko. aineita pääse imeytymään maahan Vahinkotapauksista on ilmoitettava välit- tömästi harjoitusalueenhoitajalle ja PSPR:n VPOP:lle (0299 442 900). Vahingon aiheuttaneen tahon on välittömästi itse ryhdyttävä ehkäise- mään polttoaineen imeytymistä ja leviämistä esim. imeytysturpeen avulla.

8.2. Kunnossapito

Padasjoen harjoitusalueella ei ole kiinteitä tiloja kunnossapidon käyt- töön.

Harjoitusjoukko tuo mukanaan korjauksessa ja huollossa tarvitsemansa kaluston, aineet ja varaosat.

Huoltoja ja korjauksia suoritettaessa on muistettava, että harjoi- tusalue sijaitsee pohjavesialueella. Ympäristönsuojeluun on kiin- nitettävä erityistä huomiota! Ajoneuvojen öljynvaihto ja pesu liuot- timin on alueella ehdottomasti kielletty.

Mahdollisesti huollon yhteydessä syntyvät ongelmajätteet on toimitetta- va hävitettäväksi harjoitusjoukon omin toimenpitein.

Tiestönhoito

Harjoitusalueen hoitaja vastaa tiestön kunnossapidosta Puolustushal- linnon Rakennuslaitoksen Hämeenlinnan aluetoimiston tuella. Alueella ajoneuvoilla liikuttaessa on pyrittävä käyttämään olemassa olevia teitä. Kasvavan puuston vahingoittaminen ajoneuvoilla on ehdottomasti kiel- letty.

Ampuma- ja harjoitusalueen tiestön kehittämisestä vastaa Panssaripri- kaatin huolto-osasto. Omavaltainen urien ja teiden rakentaminen on kielletty. Tiestölle aiheutetut vahingot on viipymättä korjattava joukon omin toimenpitein ja vahingoista on ilmoitettava harjoitusalueen hoita- jalle.

Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa alueen tiestön aurauksista ulkopuolisen urakoitsijan avulla. Ampuma-, majoitus- ja harjoitusalueet aurataan kokonaan vain käyttäjän pyynnöstä (pl. alueille johtavat tiet). Käyttäjien on sovittava muista tarvittavista aurauksista alueen hoitajan kanssa vähintään viikkoa ennen leiriä.

8.3. Kuljetukset

Suurin sallittu ajonopeus ampuma- ja harjoitusalueella on 40 km/h, ellei liikennemerkein ole toisin käsketty.

Moottoriajoneuvoilla liikkuminen on sallittu vain karttaan merkityillä ja vakioiduilla ajoteillä.

Harjoitusalueella on junan tavaravaunu lastausharjoittelua varten. Ju- nanvaunun paikka on merkitty karttaan.

8.4. Lääkintähuolto

Padasjoen harjoitusalueella ei ole leirisairaalaa tai lääkintähuollon käyt- töön suunniteltua tilaa. Harjoitusjoukko tuo mukanaan tarvitsemansa lääkintämateriaalin ja -henkilöstön.

Kiireellisissä tapauksissa evakuointi tapahtuu suoraan Päijät-Hämeen keskussairaalaan (keskus 03 81911). Padasjoen terveysaseman puhe- linnumero on 03 880200.

Hätäilmoitus tehdään suoraan yleiseen hätänumeroon 112.

Harjoitusjoukko on perehdytettävä pelastuspalvelun ja lääkintä- huollon järjestelyihin heti harjoituksen alussa.

.

Harjoitusalueen pelastuspalvelupisteenä käytetään alueella olevaa am- pumaradan puomia.

8.5. Huoltopalvelut

8.5.1. Ruoanvalmistus ja omavalvonta

Harjoitusalueella ei ole ruoanvalmistukseen tarkoitettuja rakennuksia ja tiloja. Tarvittaessa ruoanvalmistus tapahtuu kenttäolosuhteissa harjoi- tusjoukon omin välinein.

Padasjoen harjoitusalueella noudatetaan normia:

PANSSARIPRIKAATIN KENTTÄ- JA MAASTOMUONITUKSEN (ML HARJOITUSALUEIDEN KEITTOKATOKSET) SEKÄ KENTTÄVESIHUOLLON OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ (Asiakirja ML10219).

8.5.2. Talousvesi

Padasjoella on käytössä harjoitusalueen oma kaivo. Padasjoen harjoi- tusalueen talousveden valvonnasta vastaa PHRAKL. Varmistuksen ve- denlaadusta voi kysyä harjoitusalueen hoitajalta.

Xxxxxxxxx xx xxxxxxxx 0:een vesi tulee harjoitusalueen kaivosta. Jos vedentulo lakkaa on otettava yhteys harjoitusalueen hoitajaan tai Puo- lustushallinnon Rakennuslaitokseen koska järjestelmässä ei ole häly- tystä vikojen varalle.

Marraskuusta - huhtikuulle tai säiden vaatiessa, tulee käyttövesiputkien lämmitys olla kytkettynä Johtolassa ja parakki 5:ssä.

8.5.3. Majoittuminen

Padasjoen harjoitusalueella käytettävissä olevat kiinteät majoitustilat kapasiteetteineen ilmenevät alla olevassa taulukossa. Kaikista majoi- tustiloista löytyy ainakin vesi, sähkö, kahvinkeitin ja jääkaappi.

Rakennus	Majoitus- kapasiteetti	Huom
Johtola Rakennus 5	3 huonetta / 13 vuodetta Luokka / 25 vuodetta 12 vuodetta	Luokka 80 hengel- le
Majoitustilat yht	50

Telttamajoitus on mahdollisuuksien mukaan suunniteltava siten, että pystytään turvautumaan alueella oleviin kiinteisiin käymälöihin.

Mikäli telttoja lämmitetään majoittumisen aikana, on jokaisessa teltassa oltava tulivartiomies ja vähintään viisi litraa alkusammutusvettä.

Majoitusaluetta käyttäneen joukon johtaja vastaa alueen siivoamisesta majoittumisen päätyttyä.

8.5.4. Saunat

Sauna	Kapasi- teetti	Huom
Iso sauna	30	Varusmiehille
Pikku sauna	5	Henkilökunnalle

8.5.5. Uimapaikat

Varusmiessaunan ranta Iso-Taruksen ranta

Pelastusveneet ja pelastusrenkaat ovat sijoitettuna ko. rantojen lähei- syyteen.

9. KENTTÄHYGIENIA JA YMPÄRISTÖNSUOJELU

9.1. Yleistä

Kenttähygienialla tarkoitetaan ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvia elintarvike-, vesi- ja ympäristöhygienian toimintoja puolustusvoimien pysyvillä leirialueilla. Kenttähygienian ja ympäristönsuojelun toimenpi- teiden tarkoituksena on säilyttää alue käyttökelpoisena ja vahingoittu- mattomana sekä ehkäistä ympäristön aiheuttamia sairastumisia leirin aikana. Alueen käyttäjä vastaa kiinteistöjen sekä majoitus- ja harjoitus- alueiden siisteydestä ja hygieniasta. Harjoitusjoukon on siivottava käy- tössään olevat tilat päivittäin.

Padasjoen harjoitusalueen ympäristönsuojeluvastaavana toimii Pans- sariprikaatin ympäristönsuojeluvastaava.

Harjoituskäskyyn on kirjattava em. normin mukaiset keskeisimmät hy- gieniamääräykset. Koko harjoitusjoukon on oltava tietoinen määräyk- sistä ja ne on myös kerrattava harjoituksen aikana. Harjoitusjoukko tuo mukanaan tarvitsemansa jätesäkit, WC-paperin ja muut hygieniatarvik- keet.

9.2. Jätehuolto

Maastoruokailuissa syntyvä jäteruoka toimitetaan bioruoan jätesäiliöihin Hälvälään tai varuskunnan muonituskeskukseen. Bioruoan jätesäiliöt sijaitsevat Hälvälässä tauluvaraston, Riimun ja keittokatoksen pihapii- rissä. Pakkipussien, voinappipäällysteiden tai muun maatumattoman jätteen joutuminen jäteruoan sekaan on estettävä.

Syntyvä kuivajäte on lajiteltava. Alueen jätesäiliöt sijaitsevat rakennus 5:n, ampumaradalla ja Johtolan vieressä. Täydestä jätesäiliöstä on il- moitettava harjoitusalueen hoitajalle. Jätesäiliöt tyhjennetään pyydettä- essä. Harjoitusjoukon vääpelin on otettava huomioon, että säiliöiden tyhjennys tapahtuu noin kaksi arkipäivää tilauksesta.

Syntyvä kuivajäte on lajiteltava alueelle jaetun ohjeistuksen mukaan. Jätekatokset sijaitsevat keittokatoksen ja tauluvaraston vieressä. Oh- jeet lajittelusta löytyvät eri toimipisteiltä ja katoksista. Täydestä jätesäi- liöstä on ilmoitettava harjoitusalueen hoitajalle.

Padasjoen ampuma- ja harjoitusalueen käymälät ovat säiliöllisiä käy- mälöitä. Harjoitusjoukon on siivottava käymälät päivittäin.

Käymälöissä EI saa käyttää kuoriketta. Harjoitusjoukolle on käskettävä, ettei käymälään heitetä muita jätteitä. Harjoitusalueen hoitaja tilaa imu- auton tyhjentämään käymälät tarvittaessa

9.3. Ympäristönsuojelu

Padasjoen harjoitusalue sijaitsee pohjavesialueella. Käyttäjien on huo- mioitava tämä kaikessa toiminnassa ja varauduttava nopeaan ympäris- tövahinkojen torjuntaan.

Padasjoen harjoitusalueella sijaitsevien ampumaratojen toiminta on ympäristöluvan alaista toimintaa. Panssariprikaati vastaa luvan velvoit- tamasta vuosiraportoinnista ja kokoaa käyttäjiltä tarvittavat tiedot. Käyt- täjien on ilmoitettava laukaisumäärät harjoitusalueen hoitajalle.

10. LISÄMÄÄRÄYKSET JA OHJEET

10.1. Metsänhoito

Padasjoen harjoitusalueen metsien käytöstä ja hoidosta vastaa Metsä- hallituksen Metsätalous MHO Etelä-Suomi. Padasjoen alueella ei saa kaataa puita ilman Metsähallituksen lupaa.

Alueella on vältettävä erityisesti kasvavan puuston vahingoittamista ja majoittumista taimikoissa. Xxxxxx saa ottaa vain kaadetuista puista. Majoitusalueilla on puisia teltta-alustoja, joita käyttämällä vältytään ha- vujen käyttämiseltä.

Alueella olevat hakkuutyömaat on merkitty yleisesti käytössä olevin va- roitustauluin. Harjoitukset on järjestettävä siten, että käynnissä olevia hakkuita ei estetä eikä työmaille turvallisuussyistä tarvitse mennä.

Alueelta löytyviä hakkuu- ja raivaamisjätteitä saa käyttää nuotio- ja kamiinapuina.

Harjoituksen johtaja vastaa puusto- ja taimikkovahinkojen ilmoittami- sesta viipymättä harjoitusalueupseerille, joka vastaa ilmoituksen välit- tämisestä edelleen.

10.2. Metsästys

Metsähallitus on myöntänyt Hämeenlinnan Kaupungin Erä ja kala ry:lle metsästysoikeuden Padasjoen harjoitusalueella.

Metsästys ei saa estää tai haitata alueella tapahtuvaa Puolustusvoimi- en henkilökunnan, reserviläisten tai varusmiesten koulutusta ja toimin- taa, eikä mahdollisesti meneillään olevia rakennus-, metsä- yms töitä.

10.3. Kalastus

Metsähallituksen maiden sisällä oleviin järviin (Iso-Hervo) myöntää kalastusluvat Metsähallitus. Muut järvet/vesialueet (esim. Iso-Tarus, Takajärvi, Telhon järvi) kuuluvat Nyystölän osakaskunnalle. Nyystölän osakaskunta myy ulkopuolisille kalastuslupia.

Vesialueista on tehty sopimus Nyystölän vesialueen osakaskunnan kanssa.

Sopimus löytyy PVAH / Yhteiset / sopimushallinta / Maavoimat / Pans- sariprikaatin Esikunta. Sopimus on allekirjoitettu 13.4.2105. Sopimus liittyy vesiajokoulutukseen ja vesistöjen käyttöön.

H Ä M E E N

Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

Ympäristönsuojeluosasto

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen)

Nro YSO/77/2009 HAM-2005-Y-518-111

Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2009

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Puolustusvoimien Hämeen Rykmentin Padasjoen ampumaradan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

LUVAN HAKIJA Hämeen Rykmentti

PL 5

15701 LAHTI

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Padasjoen ampumarata

Iso-Tarus, Nyystölä, RN:o 576-410-3-130, omistaja Suomen valtio, hallin- noijat Metsähallitus ja Senaattikiinteistöt

Toimialatunnus L7522

XXXXX XXXXXXXXX PERUSTE

Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuoje- lulain 28 §:n 1 momentin, 2 momentin kohdan 3 ja ympäristönsuojeluase-

tuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 14 a mukaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäris- tönsuojelulain 31 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 2 momentin mukaan.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 15.12.2005.

Suoritemaksu 1 848 euroa

• Xxxxxx Xxxxxxx katu 13 ⋅ PL 131, 13101 Hämeenlinna ⋅ xxx.xxxxxxxxx.xx/xxx

• Xxxxxx Xxxxxxx katu 13 ⋅ PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland ⋅ xxx.xxxxx.xx/xxx

• Xxxxxxxxxxxxxx 00 X x XX 29, 15141 Lahti ⋅ xxx.xxxxxxxxx.xx/xxx

• Xxxxxxxxxxxxxx 00 A ⋅ PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland ⋅ xxx.xxxxx.xx/xxx

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Padasjoen kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt 7.7.1993 Padasjoen Riistanhoitoyhdistykselle ampumarataa koskevan ympäristöluvan. Hämeen lääninhallitus on antanut asiasta 15.9.1993 ampumaratalupapäätöksen (dnro 8852/621 93 127, nro 152/A231), joka koskee 25 metrin pistoolirataa ja 100 metrin hirvirataa. Päätöksessä todetaan, että alueella on jo Puolustus- voimien 150 metrin rynnäkkökiväärirata.

Ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistamassa Päijät-Hämeen maakunta- kaavassa on Padasjoen ampumarata-alue merkinnällä EP5 Puolustusvoimi- en Tarusjärven leirialue ja maastoajoharjoittelurata (Puolustusvoimien alue, Varuskunta- tai harjoitusalue, jolla liikkumista rajoitetaan). Suunnittelu- määräys: Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen ja ympäristön suojaamiseen. Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoimin- nasta voi aiheutua melu-, tärinä- ja pölyhaittaa, joka voi ajoittain levitä har- joitusalueen ulkopuolelle. Alueen käytöstä esimerkiksi liikuntatapahtumiin on erikseen sovittava.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila

Tarusjärven ampumarata sijaitsee Iso-Taruksen (0457605) II-luokan pohjavesialueella, varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Tarus- järven pohjavesialue koostuu kallioylänteelle kerrostuneesta pitkittäishar- jumuodostumasta. Harjuaines on levinnyt laajahkolle alueelle muodostaen kumpuja, joiden väliset painanteet ovat soistuneet. Harjun ydin sijaitsee Iso-Tarusjärven ja Iso-Hervo-järven välisessä kannaksessa. Pohjavesialue ei ole hydraulisesti yhtenäinen, vaan koostuu useista valuma-alueista.

Maaperän laatu

Iso-Taruksen pohjavesialueella on tehty pohjavesitutkimus vuonna 2003 (Insinööritoimisto Xxxxx Xxxxxxx Oy: Hämeen ympäristökeskus, Asikkalan kunta ja Padasjoen kunta. Iso-Taruksen alueen pohjavesitutkimus. 2003). Tässä yhteydessä pohjavesialueelle on tehty 13 maaperäkairausta, joista yksi sijaitsee Tarusjärven ampumaradan läheisyydessä. Tutkimusten perus- teella voidaan yleisesti todeta, että pohjavesialueen maaperä on harjun ydinalueella Iso-Taruksen ja Iso-Hervon välissä kivistä hiekkaa ja hiekka- moreenia ja muualla harjukumpareiden kohdalla melko hyvin lajittunutta hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Maakerrosten paksuus vaihtelee ollen paikoin ainakin 20 metriä. Harjukumpareiden välissä ei tutkimuspisteitä ole, mutta karttatarkastelun perusteella maaperä on heikosti vettä läpäisevää, todennä- köisesti silttiä ja moreenia.

Ampumaradan kohdalla maaperän laatua ei ole tutkittu, mutta maasto- ja karttatarkastelun sekä läheisen kairauspisteen perusteella voidaan arvioida, että maaperä on hienohkoa hiekkaa.

Pohjaveden muodostuminen sekä pohjaveden korkeus- ja virtausolosuhteet Iso-Taruksen pohjavesialueen pinta-ala on 8,50 km2 josta pohjaveden muo- dostumisalueen osuus on 5,70 km2. Alueella arvioidaan muodostuvan poh- javettä yhteensä noin 3 700 m3/d. Tämä määrä muodostuu usealla pienellä pohjaveden valuma-alueella ja purkautuu alueen järviin ja ojiin. Erillisillä pohjaveden valuma-alueilla ei ole virtausyhteyttä toisiinsa.

Ampumarata sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella harjun ytimen ul- kopuolella. Alueella muodostuu pohjavedeksi arvioilta 40–50 % sadannasta (hieno hiekka, tasainen alue). Alueella tehdyn pohjavesitutkimuksen (In- sinööntoimisto Xxxxx Xxxxxxx Oy: Hämeen ympäristökeskus, Asikkalan kunta ja Padasjoen kunta. Iso-Taruksen alueen pohjavesitutkimus. 2003) tu- losten perusteella ampumarata sijaitsee pienellä pohjaveden valuma- alueella joka käsittää Iso-Hervon pohjoispään ja Telhonjärven välisen alu- een. Pinta-alan perusteella alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 200 m3/d. Pohjaveden virtaus suuntautuu ampumarata-alueelta poh- jois-kaakkoon ja pohjavesi purkautuu Telhonjärven länsireunalla sijaitse- vasta lähteestä, mahdollisesti osittain myös suoraan järveen.

Telhonjärven länsirannalla sijaitsevan lähteen kohdalle on aiemmin maini- tun pohjavesitutkimuksen yhteydessä asennettu pohjaveden havaintoputki P21, josta pohjaveden pinnan korkeudeksi on mitattu +125.08. Telhonjär- ven pinnan korkeus on samaan aikaan ollut noin +124.8. Kun Iso-Hervon pinnan korkeudeksi on mitattu noin +129.8, voidaan pohjaveden pinnan ta- soksi ampumarata-alueella arvioida noin +125- 127. Maanpinnan taso alu- eella on noin +135, eli pohjaveden pinta sijainnee ampumarata-alueella noin 8-10 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Vedenottamot ja kaivot

Tarusjärven alueella sijaitsee yksi vedenottamo, Pelastusalan keskusjärjes- tön vedenottamo Vähä-Tarusjärven luoteispäässä. Vedenottamo sijaitsee eri valuma-alueella kuin ampumarata, eikä ampumarata aiheuta vedenottamol- le riskiä.

Virallisen vedenottamon lisäksi Tarusjärven alueella on hakemuksen mu- kaan neljä kaivoa. Kolme sijaitsee Puolustusvoimien harjoitusalueella.

Näistä vanhan lentokentän lähellä sijaitseva uudeksi kaivoksi kutsuttu (sii- viläputkikaivo) on käytössä ja siitä otetaan harjoitusalueen talousvesi. Kai- von käyttö vaihtelee hyvin paljon veden käyttäjämäärän ollessa riippuvai- nen harjoitusalueen käytöstä. Kaivosta otettavan talousveden laatu tutkitaan neljästi vuodessa. Kaksi muuta kaivoa, ns. vanha kaivo ja vanha moottori- koulun kaivo, eivät ole enää käytössä. Uusi käytössä oleva kaivo ja ns. vanha kaivo eivät sijaitse ampumaradan vaikutusalueella. Vanha moottori- koulun kaivo sijaitsee ampumaradan länsipuolella, samalla arvioidulla poh- javeden valuma-alueella kuin ampumarata, mutta pohjaveden virtaussuun-

nassa radan yläpuolella. Neljäs kaivo sijaitsee Telhonjärven länsipäässä, ai- emmin mainitun havaintoputken P21 kohdalla. Siiviläputkikaivo asennet- tiin vuonna 2004 Tarusjärven alueella järjestetyn Tarus -partioleirin tarpei- siin, eikä se ole tällä hetkellä käytössä (pumppu poistettu). Kaivo sijaitsee ampumaradan vaikutusalueella ja rata-alueella muodostuva pohjavesi virtaa todennäköisesti kaivolle päin.

Suojatoimenpiteet ja suoja-aluemääräykset

Ampumaradalla ei ole pohjaveden suojeluun tähtääviä rakenteita. Alueen vedenottamolla tai kaivoilla ei ole Vesioikeuden määräämiä suoja-alueita.

Luonnonsuojelu

Lähimmät Natura 2000 —alueet sijaitsevat yli viiden kilometrin etäisyydel- lä alueen koillis-, luoteis- ja lounaispuolella. Xxxxx Xxxxxxxx luonnonsuoje- lualue sijaitsee noin 800 metriä suunnittelualueesta luoteeseen. Metsähalli- tuksen tietokannassa on kuusi luontokohdekuviota. Näistä kaksi edustaa lampien reunametsiä, jotka ovat mahdollisia metsälakikohteita. Taruk- senojan varsi on koko matkaltaan rehevähköä puronvarsikorpea, joka tie- tyiltä osiltaan on mahdollinen metsälakikohde. Muina kohteina on esitetty kaakkoisosan luonnontilainen karu suo, pienialainen mäen lakialue sekä suunnittelualueen pienin lampi, joka on mahdollinen metsälakikohde. Mo- lemmat alueen lammet ovat vesilain 15 aja 17 a § mukaan säilytettävä luonnontilaisina.

TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN

Hämeen Rykmentti hakee Hämeen ympäristökeskukselta ympäristönsuoje- lulain 28 §:n mukaista lupaa Padasjoen kunnassa Nyystölän kylässä sijait- sevalle Padasjoen ampumaradalle (kiinteistötunnus 576-410-0003-0130). Kyseessä on toiminta, jota on harjoitettu alueella vuodesta 1994 lähtien.

Ympäristön yleiskuvaus

Metsähallituksen hallinnassa oleva Padasjoen harjoitusalue sijaitsee noin seitsemän kilometriä Padasjoen kunnan keskustaajamasta lounaaseen. Lah- desta on alueelle noin 50 kilometriä. Alueen pinta-ala on noin 148 hehtaa- ria. Padasjoen harjoitusalueen ympärillä on Hämeenlinnan kaupungin omis- tama noin 1 000 hehtaarin alue, jossa puolustusvoimilla on oikeus järjestää sotilaallisia harjoituksia tietyin rajoituksin. Aluetta käyttävät pääasiassa Hämeen Rykmentin, Viestirykmentin, Helsingin Ilmatorjuntarykmentin, Kaartin Jääkärirykmentin ja Panssariprikaatin joukot. Harjoitusalue sovel- tuu erilaisten taistelu- ja ajoneuvoharjoitusten, sekä kouluammuntojen (pääosin 150 metrin rynnäkkökivääriradalla) järjestämiseen varomääräys- ten ja erikoismääräysten mukaisesti.

Lähin melusta mahdollisesti häiriintyvä kohde on noin 550 metrin etäisyy- dellä ampumaradan lounaispuolella oleva asuinrakennus. Radan itäpuolella sijaitseville lähimmille taloille on matkaa noin 1 200-1 500 metriä. Ampu-

maradan ampumapaikat sijaitsevat noin 135 ja 137,5 metrin korkeudella merenpinnasta.

Padasjoen harjoitusalueella on neljä leirimajoitusaluetta, joista kolme on Iso-Hervon rannalla ja yksi Telhonjärven rannalla (reserviläisten leirimajoi- tusalue). Alueen pohjoisosassa on ampumarata. Iso-Hervon itä- ja eteläpuo- li on harjoitusaluetta. Ajoharjoitteluradat sijaitsevat suunnittelualueen itä- ja eteläosissa.

Vuonna 1964 on sisäasiainministeriön hallintaan ja hoitoon luovutettu käy- tettäväksi palontorjunta- ja väestönsuojelutarkoituksiin noin 15 hehtaarin alue. Sisäasiainministeriö on edelleen luovuttanut alueen Palokuntien kes- kusliitolle Puolustusministeriön kirjelmässä mainituilla ehdoilla. Kyseisen alueen nykyinen omistaja on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK). Alue on lunastettu omaksi Metsähallitukselta vuonna 2002.

1996 on Maanpuolustusjärjestöjen hallintaan ja hoitoon luovutettu tietyin ehdoin noin 3 hehtaarin alue. Maapohjan nykyään omistaa Metsähallitus.

Padasjoen Riistanhoitoyhdistykselle Puolustusministeriö on vuonna 1992 luovuttanut hirvi- ja pistoolirata-alueen ja siihen kuuluvat rakennukset tie- tyin ehdoin korvauksetta käyttöön. Alueen käyttösopimuksen on allekirjoit- tanut Hämeen Rykmentti ja Padasjoen Riistanhoitoyhdistys vuonna 1993. Maapohjan omistaa Metsähallitus.

Hämeen Rykmentillä on alueen hoito- ja kehittämisvastuu, sekä kiinteis- tönhoitovastuu. Metsähallituksen Länsi-Suomen alue vastaa harjoitusalueen metsien käytöstä ja hoidosta. Alueen rajat on merkitty puihin sinivalkoisel- la maalilla.

Suomen Reserviupseeriliitto/ Maanpuolustusjärjestöt ja Padasjoen Riistan- hoitoyhdistys vastaavat omista kiinteistöistään ja alueistaan, sekä Padasjoen Riistanhoitoyhdistys hallinnoimistaan ampumaradoista (hirvirata, pistooli- rata ja sovelletun ammunnan rata). Ko. yhdistykselle on myönnetty maini- tuille radoille sijoituspaikkalupa (Hämeen Lääninhallitus 15.9.1993 /dnro 1.3.2/A231).

Ampumaratoja käytetään yhteistoiminnassa Puolustusvoimien, Padasjoen riistanhoitoyhdistyksen, Reserviläisjärjestöjen ja Maanpuolustuskoulutus ry:n kesken. Ratoja käyttävät jonkin verran myös poliisit. Puolustusvoimat käyttävät pääsääntöisesti hallinnoimaansa 150 m rynnäkkökiväärirataa.

Ampumaradan käyttöön oikeutetut henkilöt ja yhteisöt voivat harjoittaa ampumatoimintaa aamusta aina iltakymmeneen. Alueella ei ole pysyvää vartiointia, mutta silloin kun leirijoukkoja ei alueella ole, niin HämR:n var- tiosto suorittaa satunnaisia tarkastuskäyntejä.

Hämeen Rykmentillä on voimassaoleva ympäristöohjelma (laadittu 6.3.2000). Lisäksi ympäristöasioita ohjeistetaan alueen johtosäännössä (laadittu 13.8.2003).

Ratojen käyttö, käyttöajat, käyttäjät ja laukausmäärät

Ampuma-alueella sijaitsevat seuraavat ampumaradat: Rynnäkkökiväärirata (Puolustusvoimat)

Xxxxxxx on ampumakatos 26 ampujalle 150 metrin matkalta sekä 100 ja 50

metrin välivallit sekä näyttösuoja. Radalla saa ampua vain kiväärikaliiperi- silla aseilla. Rynnäkkökiväärirata on otettu käyttöön 1960-70- lukujen vaih- teessa ja radan taustavalleja on kunnostettu vuosina 2000 ja 2004.

Hirvirata (Padasjoen Riistanhoitoyhdistys)

Radalla on 2 ampumapaikkaa 100 m:n matkalta, sekä kiskoilla varustettu sähköistetty rata (nk. liikkuva rata). Radalla saa ampua vain kiväärikaliipe- risilla aseilla. Hirvirata on otettu käyttöön 1994 ja taustavallia kunnostettu vuona 2000.

Sovelletun ammunnan rata (Padasjoen Riistanhoitoyhdistys)

Xxxxxxx ammutaan 25 metrin etäisyydeltä ampumakatoksesta. Xxxxxxx saa ampua vain pistoolilla ja haulikolla. Sovelletun ammunnan rata on otettu käyttöön 1998 ja taustavallia kunnostettu vuonna 1998.

Pistoolirata (Padasjoen Riistanhoitoyhdistys)

Xxxxxxx on ampumakatos 25 m:n matkalta ja taululaitteet 20 ampujalle. Xxxxxxx saa ampua vain pistooliaseilla. Pistoolirata on otettu käyttöön 1994 ja taustavallia kunnostettu vuonna 1998.

Rynnäkkökivääri- ja sovelletun ammunnan ratojen ympärille on rakennettu suojavalleja, joiden korkeus on 3 metriä maanpinnasta. Molemmilla radoil- la on ampumasuojat ilman äänieristystä. 150 metrin radalla ammutaan myös 50 metrin kohdalta avopenkalta. Viivoitettu suojavalli on rakennettu.

Ampumaradan käyttö

Padasjoen ampumarataa käytetään keskimäärin noin 10 kertaa kuukaudes- sa. Viikonloppuisin käyttöä on noin kerran kuukaudessa. Yhteensä radalla ammutaan vuosittain noin 40 000 laukausta. 150 metrin radalla ammutaan vuodessa keskimäärin 30 000 laukausta eli noin 82 laukausta vuorokaudes- sa. 25 metrin pistooliradalla ammutaan noin 10 000 laukausta vuodessa eli noin 27 laukausta vuorokaudessa. Ratojen käyttö- ja laukausmäärät ovat keskiarvoja, koulutuskaudet säätelevät ratojen käyttöä.

Hämeen Rykmentti on toimittanut Hämeen ympäristökeskukselle arvion ammuntojen laukausmääristä Padasjoen ampumaradoilla vuonna 2007. Lu- vut perustuvat pääosin tarkkaan kirjanpitoon, mutta pieneltä osin on käytet- ty arviota. Raportin mukaiset laukausmäärät vuodelta 2007 on esitetty seu- raavassa taulukossa.

Ampumapaikkojen lukumäärä ja laukausmäärät radoittain:

Rata	Ampumapaikat (kpl)	Laukauksia (kpl/a)	Arvioidut laukaukset 2007
Rynnäkkökivääri 150 m	26	35 000	38 534
Kiväärikaliiperinen (hirvi) 100 m	2	15 000	4 800
Pistooli 25 m	20	20 000	2 100
Xxxxxxxx,haulikko 25 m	5	10 000	23 050
Yhteensä kpl		80 000	68 484

Radan normaalit käyttöajat:

Rata	Käyttäjä	Käyttö arkisin		Käyttö viikonloppu- na
		klo	vrk/kk	klo	vrk/v
Rynnäkkökivääri	PV, siv	07-22	4	La 07-19 Su 12-19	20
Kiväärikaliiperinen (hirvi)	Siv, PV	07-22	6	La 07-19 Su 12-19	30
Xxxxxxxx	Xxx, PV	09-21	6	12-21	20
Pistooli/haulikko	Siv, PV	09-21	3	12-21	10
Yhteensä			19		80

Vuoden 2007 tietoja koskevan raportin mukaan ampumaratoja on käytetty arkisin (ma-pe) 22 vuorokautena ja viikonloppuina lauantaisin 16 kertaa ja sunnuntaisin 3 kertaa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Alueella ei ole varsinaista viemäröintiä. Sade- ja sulamisvedet johdetaan maastoon. Alueella on useita kuivakäymälöitä.

Melu ja tärinä

Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus selvitti ampumaradan ai- heuttamia ympäristömelutasoja (Hämeen Rykmentin Padasjoen ampuma- radan ympäristömeluselvitys 2005, tutkimusraportti 46/2005). Laukausään- ten melupäästöä käytettiin lähtötietona laskentamallissa, jolla arvioitiin laukausäänten aiheuttamia ympäristömelutasoja. Laskennallisen arvioinnin lisäksi ampuma-alueiden läheisyydessä mitattiin yksittäisten laukausäänten aiheuttamia impulssiäänitasoja 28.9., 29.11. ja 29.12.2004. Ympäristöme- lumittausten aikana Padasjoen ampumaradoilla ammuttiin kahdella eri ase- tyypillä (rynnäkkökivääri 62, cal. 7.62x39 ja sotilaspistoolilla, cal 9.00) ja ammunnat suoritettiin kahdella eri radalla.

Laskennallisesti arvioidut laukausäänten ympäristömelutasot: Rynnäkkökiväärin laukausäänen 150 metrin radalta arvioitiin kantautuvan pitkälle etenkin ampumasuuntaan. Radalla oleva ampumasuoja rajoitti lau- kausäänen leviämistä sivusuunnassa ja taaksepäin. 150 metrin radalla am- mutun rynnäkkökiväärin laukausäänen arvioitiin ulottuvan ampumasuun- taan noin 1 800 metrin etäisyydelle 75 dBAI tasoisena. Kahden Iso-Hervon rannalla sijaitsevan asuinrakennuksen arvioitiin jäävän tämän 75 dB im- pulssiäänivyöhykkeen sisäpuolelle. 70 dB impulssiäänivyöhykkeen arvioi- tiin ulottuvan noin 2,6 kilometrin etäisyydelle ampumapaikalta. Edellisten rakennusten lisäksi 70 dB impulssiäänitason arvioitiin ylittyvän noin viidel- lä muulla asuintalolla (Lepola, Metsäkangas ja Ilola). Rynnäkkökiväärin laukausäänen arvioitiin aiheuttavan laajan vyöhykkeen, jolla ampumarata- melun ohjearvo 65 dBAI ylittyi. Laukausäänen arvioitiin kantautuvan 65 dBAI tasoisena noin 4 kilometrin etäisyydelle ampumasuuntaan. Noin rei- lun kymmenen asuinkiinteistön arvioitiin jäävän 65 dBAI meluvyöhykkeen sisäpuolelle. 60 dB impulssiäänivyöhykkeen arvioitiin kantautuvan jopa 6 kilometrin etäisyydelle ampumasuuntaan. 60 dBAI meluvyöhykkeen sisään arvioitiin jäävän yhteensä useita kymmeniä taloja etenkin valtatie 24 itä- puolella.

Rynnäkkökivääriradalla ammutaan myös 50 metrin kohdalta avopenkalta. 50 metrin kohdalta ammutun rynnäkkökiväärin laukausäänen arvioitiin ai- heuttavan lähes yhtä laajat impulssiäänivyöhykkeet kuin ammuttaessa 150 metrin etäisyydeltä. Ampumaradan itä- ja kaakkoispuolella vyöhykkeiden

arvioitiin rajoittuvan hieman suppeammalle alueelle kuin ammuttaessa 150 metrin kohdalta. Laukausäänen arvioitiin leviävän noin 1 800 metrin etäi- syydelle ampumasuuntaan 75 dBAI tasoisena. Kahden Iso-Hervon rannalla sijaitsevan rakennuksen arvioitiin jäävän myös tämän 75 dB impulssi- äänivyöhykkeen sisään. 70 dB impulssivyöhykkeen arvioitiin ulottuvan ampumasuuntaan yhtä kauas kuin ammuttaessa 150 metrin kohdalta. Tä- män vyöhykkeen sisäpuolelle arvioitiin jäävän neljä asuinrakennusta (Le- pola ja Ilola). Laukausäänen arvioitiin kantautuvan 65 dBAI tasoisena noin 4 kilometrin etäisyydelle ampumasuuntaan myös ammuttaessa 50 metrin avopenkalta. Samojen rakennusten, jotka jäivät 70 dBAI vyöhykkeen sisä- puolelle, arvioitiin jäävän myös 65 dB impulssiäänivyöhykkeen sisään. 60 dB impulssiäänitason arvioitiin ylittyvän noin 10 rakennuksella rynnäkkö- kiväärin laukausäänen vaikutuksesta.

Myös pistoolin laukausäänet 25 metrin radalta levisivät laajalle etenkin ampumasuuntaan eli itäkaakkoon. 75 dBAI tasoisen äänen arvioitiin ulot- tuvan noin 1 400 metrin etäisyydelle ampumapaikalta. Metsäkankaalla si- jaitsevalla asuintalolla ylittyi arvioin mukaan 75 dB impulssimelutaso. Pis- toolin laukausäänen arvioitiin kantautuvan 70 dBAI tasoisena noin 2 300 metrin etäisyydelle ampumasuuntaan. 70 dB impulssimelutason arvioitiin ylittyvän kolmella asuinrakennuksella. 65 dB impulssiäänivyöhykkeen ar- vioitiin leviävän pitkälle tien 24 itäpuolelle, noin 3 800 metrin etäisyydelle ampumapaikalta. Maakeskessä noin 20 asuinkiinteistön arvioitiin jäävän 65 dBAI vyöhykkeen sisäpuolelle. Laukausäänen arvioitiin kantautuvan 60 dBAI tasoisena Maakeskenlahdelle saakka ja koko Maakesken taajaman arvioitiin jäävän 60 dBAI meluvyöhykkeen sisään.

Ampumaradan läheisille erillisille laskentapisteille 11 ja 8/13 arvioitiin kaikkein korkeimmat impulssiäänitasot ammuttaessa rynnäkkökiväärillä. Erilliset laskentapisteet (mittauspaikat) sijaitsivat pääasiassa pistooliradan ampumasuunnan takana, joten pistoolin aiheuttamat impulssiäänitasot las- kentapisteissä arvioitiin melko alhaisiksi. 65 dB impulssiäänitason arvioi- tiin ylittyvän vain laskentapisteellä 15 ammuttaessa pistooliradalla.

Ympäristömelumittaukset:

Mittaukset mittauspaikoilla 1-3 suoritettiin syyskuun lopussa. Mittausjak- son aikana tuuli kaakosta, joten tuulen suunta oli kohtalainen melun leviä- misen kannalta. Kaukaisimmalla mittauspaikalla 3 kaikkia pistoolin lau- kausääniä (rata 2) ei voitu erottaa. Muut laukaukset erottuivat selvästi kai- killa mittauspaikoilla. Mittauspaikoilla 2 ja 3 rynnäkkökiväärin laukaukset nostivat impulssiäänitason selvästi yli 60 dBAI. Pistoolin laukausäänet oli- vat selvästi rynnäkkökiväärin laukauksia hiljaisempia. Mitatut ja laskennal- lisesti arvioidut keskiäänitasot vastasivat melko hyvin toisiaan. Mittauspai- kalla 2, radan 1.1 laskennallisesti arvioitu impulssiäänitaso oli mitattua ta- soa selvästi alhaisempi.

Mittaukset 4-9 suoritettiin 29.11.2004. Molempien kierrosten aikana tuuli suoraan idästä. Näin ollen tuuli oli mittauspaikkojen 5-6 ja 9 suuntaan, myös paikoille 4 ja 7 tuulen suunta oli melko otollinen. Mittauspaikka 8 oli

selvästi tuulen alapuolella. Mitatut impulssiäänitasot olivatkin laskennalli- sesti arvioituja impulssiäänitasoja alhaisemmat paikalla 8. Kaikilla mittaus- paikoilla jokainen laukausääni voitiin erottaa selkeästi. Impulssiäänitasot nousivat yli 65 dBAI vain mittauspaikoilla 6 ja 8 ammuttaessa rynnäkköki- väärillä.

Viimeisellä mittauskerralla joulukuussa mittaus 13 suoritettiin samalla pai- kalla kuin mittaus 8 edellisellä kerralla. Joulukuussa maassa ja puissa oli paksu kerros vastasatanutta lunta, joka vaimensi huomattavasti laukaus- ääniä. Mitatut rynnäkkökiväärin laukausten aiheuttamat impulssiäänitasot olivat l2 ja pistoolin 16 dB hiljaisemmat joulukuussa kuin marraskuussa.

Joulukuussa suoritettiin mittaukset paikoilla 10-15. Molempien mittausjak- sojen aikana oli tyyntä. Edellä mainitut lumiolot vaimensivat huomattavasti laukausääniä ja mitatut impulssiäänitasot jäivät alhaisiksi. Vain aivan am- pumaradan vieressä sijainneella mittauspaikalla 11 ja mittauspaikalla 13 rynnäkkökiväärin laukausäänet nostivat impulssiäänitason yli 65 dBAI. Lumen vaimentavan vaikutuksen takia mitatut impulssiäänitasot paikoilla 10-15 jäivät selvästi alhaisemmiksi kuin laskennallisesti arvioidut impuls- siäänitasot.

Mitatut ja laskennallisesti arvioidut impulssiäänitasot vastasivat melko hy- vin toisiaan. Sääolosuhteet olivat otollisimmat melun leviämisen kannalta paikalla 6 tehdyn mittauksen aikana 29.11.2004. Tällöin mitatut keskimää- räiset rynnäkkökiväärin laukausäänet poikkesivat suurimmillaan 5 dB ja pistoolin laukausäänet suurimmillaan 2 dB laskennallisesti arvioiduista im- pulssiäänitasoista. Joulukuun mittauksissa mitatut laukausäänet jäivät sel- västi alle laskennallisten arvioiden. Maassa ja puissa oli silloin kuitenkin paksu lumikerros, joka selvästi vaimensi laukausääniä.

Selvityksessä tarkasteltiin myös ampumaratatoiminnasta johtuvan liiken- teen aiheuttamaa ympäristömelua. Ampumaratatoiminnasta johtuvan lii- kenteen aiheuttamia keskiäänitasoja ei arvioitu laskennallisesti, koska am- pumaradalle kulkee keskimäärin vain kuusi puolustusvoimien ajoneuvoa päivässä. Liikenteen aiheuttamat keskiäänitasot ampumaradalle johtavan tien varrella jäänevät hyvin alhaisiksi pienen liikennemäärän vuoksi.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Hämeen Rykmentillä on laadittu jätehuoltosuunnitelma 19.1.2005 (Xxxxxx Xxxxx Infra/Maa ja Vesi Oy ja PhRakL), joka käsittää myös Padasjoen lei- rialueen.

Toiminnassa syntyy sekajätettä (numerotunnus 20 03 01) vuosittain noin 10

000 kg. Hylsyt (numerotunnus 20 01 40), 500 kg/v, kerätään ja kierräte-

tään. Pahvi (numerotunnus 15 01 01), 250 kg/v, poltetaan osittain. Sekajäte kerätään alueella oleviin kolmeen 6 m3:n jätekonttiin, josta jätehuoltoyritys hakee jätteet ja toimittaa asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

Maaperäpäästöt ja niiden estäminen

Ympäristölupahakemuksen liitteenä toimitetun ampumaradan tietokortin mukaan vuosittainen lyijykuormitus on radoittain seuraava:

Rata	Lyijykuormitus (kg/a)
Rynnäkkökivääri	210
Kiväärikaliiperinen (hirvi)	90
Pistooli	145
Pistooli/haulikko	100
Yhteensä	545

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Puolustusvoimien pääesikunta on vuonna 2004 antanut toimeksiannon am- pumaratarakenteiden kehittämisestä. Ampumaratarakenteita kehitetään ot- taen huomioon puolustusvoimien ampumaratatoiminnan erityispiirteet. Ke- hittämistoiminnassa huomioidaan myös ampumaratojen lyijyisten maiden kunnostustarvetta ja käsittelymenetelmiä.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus maaperään

Puolustushallinnon rakennuslaitos on vuonna 2005 teettänyt yleisselvityk- sen pistooli- ja kivääriampumaratojen raskasmetalleista (Raskasmetallien ympäristövaikutukset Puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla, Ramboll Finland Oy, 10.2.2005). Selvityksen mukaan puolustusvoimien kivääri- ja pistooliampumaradoilla on voimakkaasti kohonneita lyijypitoi- suuksia taustavalleissa ja muualla ampumaradan eri osissa. Suurin osa lyi- jystä on taustavallin iskemäkohdissa osittain metallisena lyijynä luodeissa ja osittain sekundäärimineraaleinaan luotiromun pinnalla tai näistä liuen- neena. Maaperäolosuhteille altistunut lyijy leviää syvyyssuunnassa jonkin verran. Selvityksessä havaittiin että lyijypitoisuudet laskivat alle vanhan SAMASE -raja-arvon viimeistään kolmen metrin syvyydellä iskemäkoh- dasta alaspäin. Ampumapaikkojen etupuolen pintamaassa olevat lyijy-, ku- pari- ja sinkkipitoisuudet ovat selvästi kohonneita. Ampumapaikalla am- munnan aikana ilmassa olevassa pölyssä on selvästi kohonnut lyijypitoi- suus. Kohonneita lyijypitoisuuksia on ampumapaikkojen ja taustavallin vä- lissä olevalla kenttäalueella ja erilaisissa välivalleissa. Sen sijaan sivuvalli- en pintamaa näyttäisi olevan puhdasta.

Vaikutus pinta- ja pohjavesiin

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen teettämän selvityksen yhteydessä (Raskasmetallien ympäristövaikutukset Puolustusvoimien pistooli- ja ki- vääriampumaradoilla, Ramboll Finland Oy, 10.2.2005) tutkittiin viiden eri

ampumarata-alueen pintavesinäytteiden raskasmetallipitoisuuksia 11 eri pisteestä, pääasiassa rata-alueilla sijaitsevista tai niiltä lähtevistä ojista. Ampumaratojen vaikutus näkyi joillakin tutkituilla rata-alueilla selvästi. Pintavesien happamuudella havaittiin olevan yhteyttä kohonneisiin pitoi- suuksiin. Selvityksen yhteydessä tutkittiin lisäksi viiden eri ampumarata- alueen pohjavesien lyijypitoisuuksia. Pohjavesinäytteitä otettiin 13 pohja- vesiputkesta viideltä eri ampumarata-alueelta. Yhdelläkään radalla ei ha- vaittu lyijyn aiheuttamaa pohjaveden pilaantumista. Kaikissa näytteissä lyi- jypitoisuus oli alle määritysrajan, 0,001 mg/l. Selvityksen mukaan pohja- vesien pilaantumisriski on vähäinen.

Melun vaikutukset

Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen meluselvitykseen si- sältyvien melumittausten ja laskentamallin perusteella Hämeen Rykmentin Padasjoen ampumaratojen arvioitiin aiheuttavan melko laajat vyöhykkeet, joilla ampumaratamelulle asetettu ohjearvo 65 dB (AImax) ylittyi. Pistooli- rata ja sillä tapahtuva ammunta arvioitiin lähiseudun asukkaiden kannalta haitallisimmaksi radaksi. Pistooliradalta pistoolin laukausten aiheuttama melu suuntautui radan ampumasuunnan mukaisesti itäkaakkoon Maakesken taajamaa kohti ja 65 dB (AImax) impulssiäänivyöhykkeen arvioitiin ulottu- van noin 3,8 kilometrin etäisyydelle ampumapaikalta. Tälle 65 dB (AImax) impulssiäänivyöhykkeelle jäävien asuinkiinteistöjen lukumääräksi arvioi- tiin noin 20. Koko Maakesken taajaman arvioitiin jäävän 60 dB (AImax) me- luvyöhykkeen sisään ammuttaessa pistooliradalla. Rynnäkkökiväärin lau- kausäänten arvioitiin kantautuvan noin 4 kilometrin etäisyydelle ampu- masuuntaan sekä 150 metrin että 50 metrin radalta ammuttuna. 150 metrin radalla ammutun rynnäkkökiväärin laukausäänen aiheuttaman 65 dB (AI- max) impulssiäänivyöhykkeen sisään arvioitiin jäävän kymmenkunta asuin- rakennusta. Kun rynnäkkökiväärillä ammutaan 50 metrin avopenkalta, 65 dB(AImax) impulssiäänitason arvioitiin ylittyvän neljän talon kohdalla.

Liikenteen vaikutukset

Liikenteen vaikutukset jäänevät hyvin alhaisiksi pienen liikennemäärän vuoksi.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Xxxxx hakija on esittänyt hakemuksen yhteydessä tarkkailusuunnitelmaeh- dotuksen.

Käyttötarkkailu

Xxxxx käytön seuranta

Padasjoen ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenevät ammutut

laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta-ajat. Hämeen Rykmentti kokoaa tarkkailujen ja seurannan tuloksista ampumaradan vuosiraportin, joka toi- mitetaan Hämeen ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

Pohjaveden tarkkailu

Ampumaradan mahdollista vaikutusta alueen pohjaveteen tarkkaillaan vuo- sittain Partiolaisten kaivosta tai havaintoputkesta P21 otettavalla näytteellä. Ensimmäisellä näytteenottokerralla päätetään, kumpi piste soveltuu näyt- teenottoon paremmin ja jatkossa näytteet otetaan tästä. Näytteenottopaikka sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa ampumaradan alapuolella, alueella josta ampumarata-alueen pohjavedet luonnollisesti purkautuvat Telhonjär- veen. Pohjavesinäyte otetaan syksyllä, syys-lokakuussa. Vesinäytteistä ana- lysoidaan pH, lyijy, antimoni, arseeni, kupari, sinkki, kromi ja nikkeli. Tut- kimustulokset liitetään vuosiraporttiin.

Pintavesien tarkkailu

Pintaveden laatua ampumaradan ympäristössä ei seurata rutiininomaisesti. Ampumarata sijaitsee hiekkamaalla eikä alueella ole pintavesiojia, vaan alueen vedet imeytyvät pohjavedeksi tai poistuvat pintavaluntana. Lähin vesistö on Telhonjärvi noin 200 metrin päässä ampumaradan koillispuolel- la. Mahdolliset vaikutukset järveen tapahtuvat pääosin pohjaveden kautta. Pohjaveden laatua seurataan vuosittain. Mikäli pohjavedessä havaittaisiin merkkejä raskasmetalleista, arvioidaan Telhonjärven vedenlaadun seuranta- tarve uudestaan.

Maaperän tarkkailu

Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maa- perässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maape- ränäytteiden avulla.

Meluvaikutukset

Melupäästöä seurataan radoittain päivittäisien ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Jos radalla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutok- sia, mitataan niiden vaikutus melutilanteeseen. Mittaukset suorittaa ampu- mamelun mittauksiin perehtynyt henkilö tai ne teetetään puolustusvoimien ulkopuolisella konsultilla. Hämeen Rykmentti vastaa melutilanteen seuran- nasta ja ilmoittamisesta Hämeen ympäristökeskukselle. Ampumaradan me- lusta aiheutuvat häiriöilmoitukset kootaan ampumaradan vuosiraporttiin.

Jätteet

Hylsy- ja pahvijätteen määriä seurataan jatkokäsittelyyn lähetettävien mää- rien perusteella. Em. jätteiden määrät ilmoitetaan ampumaradan vuosira- portissa. Syntyvien yhdyskuntajätteiden määrää arvioidaan jäteastioiden tyhjennysten perusteella. Määrä ilmoitetaan ampumaradan vuosiraportissa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Tarkastukset ja neuvottelut

Ampumaradalla on suoritettu tarkastus 7.10.2008. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulul- laan ja Padasjoen kunnan ilmoitustauluilla 5.5. – 3.6.2008 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Päijät-Hämeen Viikkouutiset - nimisessä lehdessä. Hake- muksesta on 29.4.2008 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Padasjoen kunnantalolla.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Padasjoen kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselta, Padasjoen kunnanhallitukselta, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Etelä-Suomen lääninhallituksen sosi- aali- ja terveysosastolta.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on esittänyt 21.5.2008 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan melumittausraportin (Liite 17 d 1) mukaan ampumaratatoiminta aiheuttaa melko laajasti ympäristöönsä im- pulssimaista melua otollisissa olosuhteissa. Esitettyjen arvojen perusteella ampumaradan melu ei aiheuta häiriintyvissä kohteissa terveyshaitan riskiä, mutta se saattaa aiheuttaa nk. viihtyisyyshaittaa. Edellisen perusteella me- luasia tulee huomioida ympäristölupamenettelyssä. Terveydensuojeluvi- ranomaisen kannalta edellä mainittu melumittausraportti on esitettyyn toi- mintaan nähden riittävä.

Karttatietojen sekä hakijan ilmoituksen mukaan liikenne ampumaradalle on niin vähäistä, että siitä ei aiheudu merkittävää melu- ja/tai pölyhaittaa. Mi- käli tilanne muuttuu, tulee meluvaikutus arvioida uudelleen ja varautua pö- lynsidontaan.

Ympäristölupahakemusasiakirjojen mukaan ampumaratatoiminta sijaitsee toisen luokan pohjavesialueella. Pohjavesialueella ei kuitenkaan ole yksit- täisten kaivojen lisäksi laajempaa vedenottoa. Lyijyn ja siihen liittyvien yhdisteiden leviämiskokeissa on osoitettu, että lyijy ja sen yhdisteet eivät nykytiedon perusteella muodosta merkittävää pohjaveden pilaantumisriskiä ampumaradalla, jossa maanpinnalla on aktiivinen karikekerros ja syväjuuri- sia puita. Hakija esittää ympäristölupahakemuksen liitteessä 25 E 2 tarkkai- luohjelmaa alueen pohjaveden laadun ja sen mahdollisten muutosten seu- raamiseksi. Lausunnossa esitystä pidetään hyvänä, mutta pohjaveden laa- dun lisäksi myös alueelta poistuvan pintaveden laatua tulisi seurata sään- nöllisesti.

Hakijan esittämät kehitysehdotukset ampumaratojen parantamiseksi jatkos- sa ovat hyviä. Kyseisen radan osalta jatkossa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota rata-alueelta leviävän melun leviämisen estämiseen sekä lyijyn ja siihen liittyvien metallien talteenottoon, jotta pitkällä aikavälillä kyseisellä alueella vältytään pohjavettä vaarantavilta tekijöiltä.

Padasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen esittää 3.6.2008 saapu- neessa lausunnossaan seuraavaa:

Padasjoen valvontajaosto puoltaa ympäristölupahakemusta seuraavin eh- doin:

Ampumaratatoiminnan ympäristönsuojelutoimia on mahdollisuuksien mu- kaan ylläpidettävä ja edistettävä niin, että toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, pohja- tai pintavesiin tai muu syy ei aiheuta jo- ko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantu- mista tai yleistä viihtyisyyden alenemista.

Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää A-taajuuspainotettuna enimmäis- tasona impulssiaikavakiolla määritettynä arvoa (AImax) 65 dB asumiseen käytettävillä alueilla ja 60 dB loma-asutus- ja virkistysalueella.

Ampumaradalle annetaan tarkat käyttöajat esimerkiksi seuraavasti:

• arkisin (maanantaista perjantaihin) klo 8-20

• lauantaina klo 8-18

• sunnuntaina klo 12-18

Ampumaradan käyttö on kielletty juhlapyhinä sekä joulu- ja juhannusaatto-

na.

Alueen pohjaveden laatua tulee tarkkailla säännöllisesti.

Padasjoen kunnanhallitus toteaa 23.6.2008 saapuneessa lausunnossaan seu- raavaa:

Kunnanhallitus puoltaa Hämeen Rykmentin ympäristölupahakemusta.

Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto esittää 19.6.2008 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa:

Talousvesi

Hakemuksen mukaan ampumarata-alueella ei ole vesijohtoja, viemäreitä eikä kaivoja. Ampumarata sijaitsee Iso-Taruksen II-luokan pohjavesialueel- la, varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialue ei ole hydraulisesti yhtenäinen vaan koostuu useista valuma-alueista. Erillisillä valuma-alueilla ei ole virtausyhteyttä toisiinsa. Tarusjärven alueella sijait- see yksi vedenottamo. Se sijaitsee eri valuma-alueella kuin ampumarata, eikä ampumarata aiheuta vedenottamolle riskiä. Vedenottamon lisäksi alu- eella on tietojen mukaan 4 kaivoa. Näistä kolme ei ole tällä hetkellä käytös- sä. Uudeksi kaivoksi kutsuttu kaivo on käytössä ja siitä otetaan talousvesi. Käytössä oleva kaivo ei sijaitse ampumaradan vaikutusalueella. Lääninhal- lituksen mielestä hakemuksessa on hyvin selvitetty Padasjoen ampuma-

radan vaikutukset talousveteen sekä alueella olevat talousvesikaivot ja ve- denottamot.

Melu

Hakemuksen liitteenä olleen meluselvityksen mukaan osa radan toiminnas- ta aiheuttaa jopa 75 dB (AImax) impulssiäänivyöhykkeen, jonka sisään jää yksi asuinrakennus. Melumittausten ja laskennallisen mallin perustella Hämeen Rykmentin Padasjoen ampumaratojen arvioitiin aiheuttavan melko laajat vyöhykkeet, joilla 65 dB (AImax) ylittyi.

Pistoolirata ja sillä tapahtuva ammunta arvioitiin lähiseudun asukkaiden kannalta haitallisimmaksi radaksi. Pistooliradalta pistoolin laukausten aihe- uttama melu suuntautui radan ampumasuunnan mukaisesti itäkaakkoon Maakesken taajamaa kohti. 65 dB (AImax) impulssiäänivyöhykkeelle arvioi- tiin jäävän 20 asuinkiinteistöä. 150 m radalla ammutun rynnäkkökiväärin laukausäänen aiheuttaman 65 dB (AImax) impulssiäänivyöhykkeen sisään arvioitiin jäävän 10 rakennusta. Vastaava asuinrakennusten määrä, kun ammuttiin rynnäkkökiväärillä 50 m avopenkalta, oli 4 taloa.

Lääninhallituksen mielestä Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaisia raja-arvoja tulee pyrkiä noudattamaan. Nämä ylittyvät meluselvityksen mukaan laajalla alueella. Lääninhallitus katsoo, että melun terveydellisten haittavaikutusten kannalta tulee vielä kuitenkin selvittää tai ainakin arvioi- da sisämelutaso niiden asuintalojen osalta, joiden kohdalla ulkomelu ylittää päiväajan ohjearvon. Mikäli sisämelutasot ylittävät niille asumisterveysoh- jeessa (sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1:2003) annetut ohjearvot, tu- lee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sisämelutasot saadaan ohjearvo- jen mukaiseksi.

Muuta

Padasjoen riistanhoitoyhdistyksellä on olemassa voimassa oleva, lääninhal- lituksen antama lupa (8852/62193127, 15.9.1993) ampumaradasta. Xxxxx xxxxxxx on lausunnon liitteenä.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 7.7.2008 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista.

Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta on todennut 11.9.2008 saapuneessa vastineessaan seuraavaa:

Hämeen ympäristökeskus on antanut Hämeen Rykmentille mahdollisuuden antaa vastineensa Padasjoen ampumaradan ympäristölupahakemuksen kä- sittelyaikana kertyneistä lausunnoista. Vastine täydennyksineen on pyydet- ty toimittamaan 12.9.2008 mennessä. Hämeen Rykmentti on ympäristölu-

van hakija, mutta vastineen antaja on tällä kertaa Länsi- Suomen Sotilas- läänin Esikunta.

Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus on tehnyt ympäristöme- luselvityksen vuonna 2005 (46/2005). Laukausäänten aiheuttamia ympäris- tömelutasoja (LAImax) arvioitiin pohjoismaiseen teollisuusmelumalliin pe- rustuvalla laskentaohjelmalla (Kragh et al. 1982). Laskentamallissa on käy- tetty Puolustusvoimien vuonna 2002 määrittämiä pienikaliiperisten sotilas- aseiden lähtöarvoja. Laskennallisen tarkastelun lisäksi ampuma-alueen lä- heisyydessä tehtiin maastossa äänitasomittauksia. Laskentamalli antaa mit- taustuloksia suuremmat melutasot, koska se määrittää melun leviämisen suotuisissa sääolosuhteissa eikä ota huomioon sään aiheuttamaa vaihtelua. Siksi puolustusvoimien näkemyksen mukaan todelliset äänitasot määrite- tään ampumaratamelun mittausohjeen (YM 61/99) mukaan, koska mittaus- ohje on ainut virallinen ohje ampumaratamelun äänitasojen määrittämiseen. Laskentamallin käytöstä ei ole annettu vastaavanlaista ohjetta.

Tämän vastineen yhteydessä Padasjoen ampumaradan lupahakemusta täy- dennetään ampumaradan melualuekartalla. Melualueet on määrittänyt ym- päristöteknikko Xxxx Xxxxx Maavoimien Esikunnasta. Määritys on tehty meluselvityksen perusteella ja siinä esitetään alueiden rajaukset, joilla 60, 65 ja 70 dB(AImax) - äänitasojen katsotaan ylittyvän. Määrityksessä on ar- vioitu todellisen ääntason olevan noin viisi desibeliä laskennallista äänita- soa alempi. Lisaksi melualueet on esitetty yhtenäisinä selkeinä alueina, koska laskentamallin tuottama melun leviämisalue on hyvin epäyhtenäinen ja käytännössä vaikeasti todennettavissa.

Sisämelu kuuluu ympäristöterveydenhuollon piiriin, eikä sitä käsitellä ym- päristöluvassa. Xxxxxxx kuitenkin todeta, että nämä ampumaradan aiheut- tamat äänitasot eivät ylitä sisämelun ohjearvoja, ottaen huomioon vielä sen, että ammuntaa ei suoriteta yöaikaan.

60 dB:n melualueelle jää muutama loma-asunto Iso-Taruksen lounaisosassa ja Iso- Koivisto järven rannalla. 65 dB:n alueella on yksi pysyvässä asuin- käytössä oleva kiinteistö. Lisäksi Vakkilan kylässä (VT 24 varrella) 60 dB:n melualueella on muutama pysyvässä käytössä oleva kiinteistö ja muu- tama loma-asunto. Tämän asiakirjan liitteenä on karttakuva ja kiinteistöre- kisteritiedot lähialueen asutuksesta. Ottaen huomioon ampumaradan vähäi- sen käytön, ei ampumamelua voida pitää lähialueen asukkaille kohtuutto- mana.

Padasjoen ampumarataa käytetään keskimäärin 10 kertaa kuukaudessa. Puolustusvoimien ammunnat suoritetaan pääsääntöisesti arkisin kello 08.00- 20.00 välisenä aikana. Viikonloppuisin ratoja käytetään vapaaehtoi- seen maanpuolustustoimintaan kello 12.00- 18.00 välisenä aikana. Puolus- tusvoimilla pitää kuitenkin olla mahdollisuus koulutuksellisten syiden vuoksi (esim. pimeäammunnat) poiketa edellä mainituista ajoista.

ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Ratkaisu

Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Puolustusvoimien Hämeen Rykmentin Padasjoen kunnassa sijaitsevan ampumaradan toiminnalle.

Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyk- sissä muutoin määrätä.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu

1. Ampumaratatoiminnan ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, että toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy eivät aiheuta joko vä- littömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista.

Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä valvontaviranomaisen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimen- piteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Valvontaviranomainen päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §, 19 §,

NaapL 4 §, 17 §)

Melu ja meluntorjunta

2. Ampumaradan toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä tavoitteena on, että ampumaradan aiheuttama A-painotettu enimmäistaso impulssiaikava- kiolla (LAImax) määritettynä on asumiseen käytettävillä alueilla enintään 65 dB ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla enintään 60 dB.

Luvan saajan on esitettävä suunnitelma ampumaratojen melusuojausten pa- rantamismahdollisuuksista ampumaratamelun vähentämiseksi. Suunnitel- maan on sisällettävä kuvaus rakenteista ja toimista toteuttamisaikataului- neen, joilla tavoitteeseen päästään. Meluntorjuntatoimenpiteiden toimivuus on selvitytettävä melun laskentamallin avulla. Suunnitelma on toimitettava lupaviranomaiselle ja tiedoksi valvontaviranomaiselle 30.9.2010 mennessä. Suunnitelman perusteella lupaviranomainen voi antaa lisämääräyksiä me- lun torjumiseksi. (YSL 4 §, 42 §, YSL 43 §, YSA 19 §, NaapL 17 §)

3. Ampumaradoilla on noudatettava ammunnassa seuraavia käyttöaikoja:

− maanantai-perjantai kello 8–21

− lauantai kello 10–18

− sunnuntai kello 12–18.

Ammunta on kielletty juhlapyhinä, joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäis- lauantaina. Normaaleista käyttöajoista voidaan perustelluista syistä (esim. pimeäammunnat, kertausharjoitukset) poiketa vuodessa enintään 12 erilli- sen tapahtuman aikana. Normaaleista käyttöajoista poikkeamisesta tulee ilmoittaa seitsemän vuorokautta ennen ammuntoja valvontaviranomaiselle ja Padasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä lähiasutukselle ammunnassa käytettävistä aseista riippuen riittäväksi katsottavassa laajuu- dessa.

Luvan saajan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupa- määräyksessä sallittuina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudat- tavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. (YSL 4 §, 42 §, NaapL 17 §)

4. Ampumaradan käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin niin, että kaikki rataa käyttävät ovat niistä tietoisia. Muuna kuin sallittuna käyttöaikana pääsy ampumarata-alueelle on estettä- vä. (YSL 43 §, YSA 19 §)

5. Luvan saajan on huolehdittava ampumaradan merkitsemisestä tai vartioin- nista niin, etteivät sivulliset tai eläimet joudu ampumaradan vaara-alueelle eikä ammunnasta aiheudu näille vaaraa. (YSL 43 §, YSA 19 §)

Jätehuolto

6. Ampumarata-alueen jätehuollossa on noudatettava Padasjoen kunnan jäte- huoltomääräyksiä sekä jätelakia. Jätteiden muodostumista on pyrittävä kai- kin tavoin vähentämään. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava synty- paikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. (YSL 4 §, JäteL 6 §)

7. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jättei- siin. Ongelmajätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoit- tavat merkinnät. Ongelmajätteet tulee viivyttelemättä toimittaa käsiteltä- väksi laitokseen, jolla on luvassa kyseinen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirto- asiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen on- gelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettä- vä vähintään neljän vuoden ajan. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti sul- jetuissa astioissa. Ongelmajätteet on varastoitava katetussa ja lukitussa ti- lassa. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustal- la ja siten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen. (YSL 4 §, 7 §, 42 §, JäteL 6 §, JäteA 5 §, 6 §, VNp 659/1996)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

8. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan ke- hittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnet- tävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. (YSL 4 §, 5 §, 7 §, 42 §, YSA 37 §)

Maaperän- ja vesiensuojelu

9. Toiminnanharjoittajan on arvioitava kohdekohtaiseen riskitarkasteluun pe- rustuen ampumaratojen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve valtio- neuvoston asetuksen (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista mukaisesti. Arviointi on tehtävä soveltuvin osin ympä- ristöministeriön julkaiseman ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöhallin- non ohjeita 2/2007, Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvi- ointi) mukaisesti riittävää asiantuntemusta käyttäen.

Selvitys maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on toimitettava tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2010. Selvitykseen on liitettävä suunnitelma mahdollisten jatkotoi- menpiteiden toteuttamisesta aikatauluineen.

10. Luotien iskemäkohdat on poistettava taustapenkoista. Maaperän pilaantu- minen on estettävä teknisin toimenpitein. Selvitys iskemäkohtien poistami- sesta ja pilaantumisen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä on toimitettava lupaviranomaiselle sekä tiedoksi valvontaviranomaiselle ja Padasjoen kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2010 mennessä. Jos selvityksen mukaiset toimenpiteet eivät ole riittävät, voi lupaviranomainen antaa lisä- määräyksiä maaperän pilaantumisen estämiseksi.

Ammutut lyijyluodit ja lyijyhaulit on toimitettava hyödynnettäväksi tai kä- siteltäväksi laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa niitä. (4 §, 5 §, 7 §, JäteL 4 §)

11. Haulikkoammuntaa saa ampumaradalla harjoittaa vain paikallaan olevaa taustapenkkaa vasten asetettuun maaliin. (YSL 4 §, 7 §, 42 §, NaapL 17 §, JäteL 4 ja 6 §)

12. Kaikissa suojaustoimissa hakijan tulee varautua rakenteisiin, jotka mahdol- listavat tulevaisuudessa maaperän puhdistamisen.

Mahdollisten turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puh- taita maa-aineksia. Uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden ala- puolelle jää pilaantuneita maita. Jätemateriaalin tai pilaantuneen maa- aineksen hyödyntämiseen maavallien rakenteessa tai muissa ampumaradan maarakenteissa on oltava ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa.

Alueen maa-ainesten käsittelystä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen toi- menpiteitä valvontaviranomaiselle. Mikäli ampumaradoilla todennäköisesti haitta-aineita sisältävissä kohteissa (kuten taustavalleissa tai niiden lähei- syydessä, ampumakentillä tai ampumapaikkojen ja näyttösuojien edustoil- la) suoritetaan maa-ainesten siirtämistä tai vaihtamista esimerkiksi raken- tamisen tai purkamisen yhteydessä, on maa-ainesten mahdolliset haitta- aineet selvitettävä ennen töihin ryhtymistä ja maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava toimenpiteen kohteena olevan alueen osalta val- tioneuvoston asetuksen (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista mukaisesti. Selvitys arvioinnista on toimitettava vä- hintään kolme kuukautta ennen maansiirtoja tarkastettavaksi valvontavi- ranomaiselle. Pilaantunut ja lievästi pilaantunut maaperän aines tulee toi- mittaa paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseistä ainesta.

(YSL 5 §, 7 §, 42 §, 77 §, JäteL 4 §, 6 §, 19 §, 51 §, 52 §, JäteA 8 §)

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

13. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 42 §, 81 §, YSA 30 §)

14. Toiminnan loputtua ampumarata-alue on kunnostettava. Toiminnan- harjoittajan tulee viimeistään 12 kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäris- tön tilan tarkkailusta Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. (YSL 42 §, 90 §, JäteL 6 §)

Tarkkailu ja muu seuranta

15. Ampumaradalla on oltava nimetty ympäristönsuojeluvastaava. Ympäristön- suojeluvastaavan on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristön- suojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jät- teet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. (YSL 5 §, JäteL 51 §)

16. Xxxxxxx suoritettavien rakenteellisten tai toiminnallisten muutosten vaiku- tukset melutilanteeseen on mitattava. Mittaukset on tehtävä ympäristömi- nisteriön ampumaratamelun mittausohjeen (61/1999) mukaisesti.

Pohjavesinäytteitä on otettava vuodesta 2010 lähtien vähintään kerran vuo- dessa. Näytteenotto on suoritettava ylivalumakaudella (kevät tai syksy).

Näytteenoton laatu on turvattava esimerkiksi sertifioituja näytteenottajia käyttämällä. Vesinäytteistä on tutkittava pH, happi, sähkönjohtavuus ja me- tallipitoisuudet (lyijy, antimoni, arseeni, kupari, sinkki, kromi, nikkeli).

Määritykset on suoritettava laboratoriossa, jolla on akkreditoitu laatujärjes- telmä ja jossa ko. menetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Pohja- vesiputkesta/kaivosta on mitattava vesinäytteiden oton yhteydessä myös pohjaveden korkeus.

Pintavesinäyte on otettava kerran vuoden 2010 aikana perustilan selvittämi- seksi. Ampumaratatoiminnan pintavesien säännöllinen tarkkailu on aloitet- tava, mikäli pohjavesitarkkailussa havaitaan kohonneita metallipitoisuuk- sia. Pintavesinäytteistä on tällöin tehtävä samat analyysit kuin pohjavesi- näytteistä.

Valvontaviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisäyksiä ja muutoksia tarkkai- luohjelmaan. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, 108 §, JäteL 4 §)

17. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi käyttäjien määrät radoittain, ammuntapäivien lukumäärät ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Lisäksi on pidettävä kirjaa mahdollisista ympä- ristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista (esim. kertaushar- joituksista, kilpailuista), häiriöilmoituksista, toteutetuista ympäristönsuoje- lutoimenpiteistä, päästöistä maaperään sekä jätteistä ja jätehuollosta. Kir- janpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille.

Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tie- dot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten tutkimus-, mit- taus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, on säily- tettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (YSL 5 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §, Jä- teA 22 §)

18. Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava vi- ranomaisen edellyttämällä tavalla raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Hämeen ympäristökeskukselle ja Pa- dasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tietoja tehdystä kirjan- pidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle yhteenvetoraport- teina.

Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

− laukausten määrät ampumaradoittain eriteltyinä

− ammuntapäivien lukumäärät ampumaradoittain eriteltyinä

− käytetyt aseet ja panokset ampumaradoittain eriteltyinä

− kertausharjoitukset, kilpailut ja muut poikkeustilanteet

− toimintaa koskevien valitusten lukumäärä

− radoilta talteen otetun lyijyn määrä ja jatkokäsittely

− toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää

ympäristö-ministeriön asetuksessa (YmA 1129/2001) esiintyvää jaotte- lua. (YSL 83 §, JäteL 51 §, 52 §)

19. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua alueella tehtäviin päästö- jen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin Hämeen ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla. (YSL 5 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristönsuojelulain 28 §:n mu- kaista ympäristölupaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esite- tyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, on toiminnan katsottu täyttävän luvan myöntämisen lakimääräiset edellytykset.

Luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumis- ta tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnon- olosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitus- ta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pi- laantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamäärä- ykset.

Päätöksessä on annettu tarpeelliseksi katsotut toiminnan pilaantumisen eh- käisemistä varmentavat, valvontaa mahdollistavat ja valvontaa toteuttavat lupamääräykset. Määräysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraa- vat säännökset: YSL 43 §, 45 § ja 46 § ja YSA 19 §. Määräyksen antami- sen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lupamääräyksen yhteydes- sä.

Lupaa myönnettäessä on otettu huomioon alueen kaavamääräykset sekä ampumarataa ympäröivän alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merki- tys. Sijoituspaikka on maakuntakaavan mukainen.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Ampumaratatoiminnan ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdol- lisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät pääs- töjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoi- mien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toimin- nanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Määräys 1).

Ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan myöntämisen edellytyk- senä on, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön asukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta melurasitusta. Ampumaradan aiheuttamista ympäristöhaitoista merkittävin on melu. Ampumaratamelu koetaan impulssimaisesta luontees- taan johtuen erityisen häiritseväksi ja sillä voi myös olla vaikutuksia ihmi- sen terveyteen. Hakemuksen liitteenä olevan meluselvityksen mukaan toi-

minnan arvioitiin aiheuttavan melko laajat vyöhykkeet, joilla ampumarata- melulle asetetut ohjearvot ylittyivät.

Määräys melun enimmäistason tavoitearvoista perustuu valtioneuvoston päätökseen (53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Ympäristöministeriön asettaman ampumaratatyöryhmän mietinnön (Ympä- ristöministeriö, Suomen ympäristö 38/2006, Puolustusvoimien ampuma- toiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä) kan- nanoton mukaan ohjearvot ovat luonteeltaan suosituksia, ja siksi niitä voi- daan soveltaa joustavasti. Vanhoilla, olemassa olevilla ampumaradoilla oh- jearvoja voitaisiin työryhmän kannanoton mukaan pitää tavoitearvoina, jonka saavuttamisen aikataulu ja toteuttamisen keinot tulisivat tapauskoh- taisesti harkittaviksi lupamenettelyssä. Luvan saajalle on annettu siirtymä- aikaa ohjearvojen saavuttamiseksi. Toiminnanharjoittajan velvollisuus on olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja selvittää toimenpiteet, joilla lupamääräyksen ohjearvot alittuvat ja ympäristöön aiheutuvat haitat pienentyvät.

Ampuma-aikoja rajoitetaan asutukselle aiheutuvan viihtyisyyshaitan vähen- tämiseksi ja ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön varattujen alueiden viih- tyisyyden parantamiseksi. Aikarajoitukset eivät kohtuuttomasti haittaa Hä- meen Rykmentin antaman varusmieskoulutuksen järjestämistä. Myös har- rastajaryhmät voivat edelleen käyttää ampumarataa asetettavia käyttöaika- rajoituksia noudattaen. (Määräykset 2 - 3)

Lupamääräykset 3 - 5 ovat tarpeen määräysten noudattamisen ja yleisen turvallisuuden kannalta.

Jätteistä tai jätehuollosta ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheu- du kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jä- tehuoltoon. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökel- poista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteiden käsittelystä ei saa aiheutua haju- tai melu- haittaa eikä maaperän saastumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle toiminnolle ominaista haittaa. (Määräykset 6 - 7)

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jat- kuvaa ympäristöhaittojen minimointia. (Määräys 8)

Sekä maaperän että pohjaveden pilaaminen muodostavat ehdottoman lu- vanmyöntämisesteen. Luodeista ja hauleista peräisin oleva lyijy ja muut raskasmetallit aiheuttavat maaperän pilaantumista. Pitkällä aikavälillä maa- perässä oleva lyijy ja muut raskasmetallit saattavat aiheuttaa myös pinta-

vesien ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Koska ampumaradat sijaitsevat II-luokan pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella, on valtioneu- voston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuus ja puhdis- tustarve perusteltua tehdä maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheut- taman terveys- ja ympäristöhaitan selvittämiseksi. Jos toiminnasta on jo ai- heutunut maaperän pilaantumista ampumaradan ulkopuolisilla alueilla, on toiminnanharjoittaja velvollinen puhdistamaan pilaantuneen alueen.

Päätöksessä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toimittaessa maaperän pilaantuminen voidaan kuitenkin pääosin estää. Vaikka toiminta sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, on luvan myöntämisen edellytysten katsottu täyttyvän myös tältä osin. Mikäli lyijyn tai muiden haitta-aineiden liuke- nemista pohjaveteen havaitaan, on toiminnanharjoittajan haitan poistami- seksi ryhdyttävä tarvittaviin maaperän puhdistustoimiin.

Ympäristöministeriö on antamassaan lausunnossa 13.11.2003 haulikko- ja ym. ampumaratojen maaperän pilaantumisesta todennut mm. seuraavaa: "Ampumarataa koskevassa ympäristölupapäätöksessä tulisi pääsääntöisesti edellyttää ammuttujen lyijyluotien ja lyijyhaulien talteenottoa ja toimitta- mista hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa näitä vas- taanottaa." Lupamääräyksessä 10 edellytetään maaperän pilaantumisen es- tämistä teknisin toimenpitein. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi luo- tien ja haulien kerääjät, säännöllinen luotien seulominen taustapenkoista ja sade- ja sulamisvesien imeytymisen estäminen taustapenkkoihin tai näiden yhdistelmä. (Määräykset 9 - 12)

Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tar- vittaessa arvioida muutoksen merkittävyys ja uuden lupakäsittelyn tarpeel- lisuus, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa ympäristökes- kukselle hyvissä ajoin. Alueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen so- peutuminen ympäristöön, soveltuminen tulevaan käyttötarkoitukseen sekä pitkäaikaisten haittojen estyminen. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarkkailu voidaan toteuttaa hallitusti vain erillisen suunni- telman perusteella. Tarvittaessa myös yksittäisen radan lopettamisesta on tehtävä erillinen suunnitelma. (Määräykset 13 - 14).

Lupamääräyksessä 16 on tehty täsmennyksiä pinta- ja pohjaveden sekä me- lun tarkkailuun. Ampumaratojen tutkimus ja puhdistustarve -hankkeen tu- loksena syntyneen julkaisun "SY543 Ampumarata-alueiden pilaantunut maaperä - Tutkimukset ja riskienhallinta" mukaan ampumarata-alueilla ympäristöön joutuu pääasiassa lyijyä (Pb). Muita ampumarata-alueita kuormittavia, hauleista tai luodeista peräisin olevia aineita ovat antimoni (Sb), arseeni (As), kupari (Cu) ja sinkki (Zn). Toisinaan luodeissa on myös nikkeliä (Ni).

Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäris- tövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi lupamääräys-

ten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioimi- nen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Paikallinen valvontaviranomai- nen tarvitsee vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten.

Ampumaradoille suoritettavien muutosten merkittävyys melutilanteeseen selvitetään mittauksilla. Ampumaratamelun äänitasona esitetään mitattujen yksittäislaukausten ja ryhmäammuntojen keskiarvon LAImax -äänitaso. Ää- nitaso on kymmenen yksittäislaukauksen ja kymmenen ryhmäammunnan keskiarvo. (Määräykset 15 - 19).

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edel- lyttää ympäristölupaa.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2015 mennessä tehdä uusi hakemus lu- pamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristölupahakemukseen on liitettävä lu- pamääräysten tarkistamista varten muun tarvittavan selvityksen ohella sel- vitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta ampumaradan toi- minnassa.

Korvattavat päätökset

Tämä päätös korvaa Padasjoen ympäristölautakunnan 7.7.1993 ja Hämeen Lääninhallituksen 15.9.1993 Padasjoen Riistanhoitoyhdistykselle myöntä- mät ampumarataa koskevat päätökset.

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myön- netyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia sään- nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL) 4 §, 5 §, 7 §, 8 §, 28 §, 42 §, 43

§, 45 §, 46 §, 77 §, 81 §, 82 §, 83 §, 90 § ja 108 §.

Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA) 1 §, 6 §, 19 § ja 37 §

Jätelaki 3.12.1993/1072 (JäteL) 4 §, 6 §, 19 §, 51 § ja 52 §

Jäteasetus 22.12.1993/1390 (JäteA) 5 §, 6 §, 8 § ja 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 4 § ja 17 § Hallintolaki 6.6.2003/434

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongel- majätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/2001)

Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä (VNp 962/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvois- ta (VNP 53/1997)

Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1237/2003)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) alueellisen ympä- ristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 1 848 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutauluk- koon. Xxxxxxxxx mukaan, kun kyseessä on muu kuin asetuksen maksutau- lukossa mainittua toimintoa koskeva ympäristölupa-asia, peritään asian kä- sittelystä maksu, jonka suuruus on 38,50 euroa/h. Ympäristöluvan käsitte- lyyn on käytetty 48 tuntia.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös (saantitodistuksella)

Hämeen Rykmentti, PL 5, 15701 LAHTI

Jäljennös päätöksestä

Padasjoen riistanhoitoyhdistys, Haajastentie 58, 17470 MAAKESKI

Padasjoen kunnanhallitus, PL 35, 17501 PADASJOKI

Padasjoen kunnan ympäristölautakunta, PL 35, 17501 PADASJOKI Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, ympäristöter- veyskeskus, Keskussairaalankatu 7, 15850 LAHTI

Etelä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto, PL 150, 13101 HÄMEENLINNA

Suomen ympäristökeskus, sähköisenä asiakirjana

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaisille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

Hämeen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamal- la Padasjoen kunnan ilmoitustauluilla sekä Padasjoen Sanomat - nimisessä lehdessä.

Lisätiedot

Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Xxxxx Xxxxxxxx p. 000- 0000 000.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan valittamalla muutosta Vaasan hallinto- oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa jär- jestyksessä kuin pääasiasta. Valituskirjelmä toimitetaan päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeen ympäristökeskuk- selle viimeistään 24.7.2009. Valitusosoitus on liitteenä.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäris- tön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 97 §).

Osastopäällikkö,

yli-insinööri Xxxxx Xxxxxxx

Ympäristöinsinööri Xxxxx Xxxxxxxx

LIITE Valitusosoitus