SOPIMUS YLEISLÄÄKETIETEEN KOULUTUKSESTA

SOPIMUS YLEISLÄÄKETIETEEN KOULUTUKSESTA

1. Sopijaosapuolet:

Turun yliopiston yleislääketieteen oppiaine, jäljempänä Turun yliopisto, Y-tunnus 0245896-3, Yleislääketiede, 20014 Turun yliopisto.

Yliopistollista sairaalaa ylläpitävä Varsinais-Suomen hyvinvointialue / yliopistollisen sote- keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaava yksikkö, jäljempänä YTA-HVA, Y- tunnus 3221065-1, Xxxxxxxxxxxxxxx 0-0, 00000 Xxxxx.

Pohjanmaan hyvinvointialue, jäljempänä HVA, Y-tunnus 3221324-6, Xxxxxxxxxxxxxxx 0-0 00000 Xxxxx. Hyvinvointialueen koulutuspaikat, joita tämä sopimus koskee, on kuvattu liitteessä 1 (jokaisesta koulutuspaikasta oma liite).

2. Sopimuksen tarkoitus

Suomessa on viisi yliopistoa (Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto), joiden tehtävänä on vastata lääkärien lääketieteellisestä koulutuksesta ja erikoislääkärikoulutuksesta (yliopistolaki ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus 56/2015). Suomessa on viisi yhteistyöaluetta (YTA) (Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä 91/2022), joiden tulee sote-järjestämislain (615/2021) 36 §:n mukaisesti tehdä valtuustokausittain hyvinvointialueiden (HVA) yhteistyösopimus. Siinä YTA:n HVA:et sopivat työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta muiden ohessa myös koulutustoiminnassa sekä yliopistosairaalaa ylläpitävän HVA:en koordinaatio-, ohjaus- ja neuvontatehtävistä näissä toiminnoissa. Terveydenhuoltolain 33 § mukaan HVA vastaa alueellaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta. HVA:n terveyskeskusta voidaan käyttää terveydenhuoltohenkilökunnan koulutukseen siten kuin korkeakoulun taikka koulutuksesta vastaavan muun viranomaisen tai yhteisön ja HVA:n välillä sovitaan (terveydenhuoltolaki 37 §). Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja sen nojalla annetuissa säädöksissä säädetään tarkemmin lääkärien koulutuksesta ja niitä koskevista pätevyysvaatimuksista sekä siitä, ketkä Suomessa ovat oikeutettuja tätä koulutusta antamaan. Eri koulutusvaiheista säädetään myös terveydenhuoltolain 60 §:ssä ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa 56/2015 (muutettu 55/2020).

Tässä sopimuksessa sovitaan seuraavista lääketieteellisistä koulutusjaksoista ja sopijapuolien tehtävistä ja vastuista niissä:

1. yleislääketieteen erikoislääkärikoulutukseen sisältyvä terveyskeskuskoulutusjakso

2. kaikkiin erikoislääkärikoulutuksiin sisältyvä terveyskeskuskoulutusjakso

3. yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK) sisältyvä terveyskeskuskoulutusjakso

4. EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneen lääkärin harjoittelujakso

5. lääketieteen peruskoulutukseen sisältyvä terveyskeskusharjoittelu mukaan lukien terveyskeskuksissa suoritettavat amanuenssuurit

Koulutuspaikka osallistuu yleislääketieteen erikoislääkärien koulutukseen, terveyskeskuksessa tapahtuvaan lääketieteen muiden erikoisalojen koulutukseen ja yleislääketieteen erityiskoulutukseen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (56/2015, muut. 55/2020) ja yliopistojen valtakunnallisten erikoislääkärikoulutusta sekä YEK-koulutusta koskevien sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti.

3. Määritelmät

Hyvinvointialue eli HVA on hyvinvointialueesta annetun lain 611/2021 mukaisesti kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. HVA järjestää sille lailla säädetyt tehtävät, joita ovat toiminnan alkaessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella eli YTA:lla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueista säädetyssä asetuksessa (91/2022) lueteltuja viittä aluetta, joihin kuuluvien HVA:n yhteistyöstä on säädetty järjestämislain (612/2021) luvussa 5.

Yliopistollista sairaalaa ylläpitävä hyvinvointialue -käsite lyhennetään tässä sopimuksessa YTA-HVA.

YTA:n koulutusylilääkäri on yleislääketieteen erikoislääkäri, jonka YTA-HVA palkkaa koordinoimaan ja kehittämään yleislääketieteen ammatillista jatkokoulutusta koko YTA-alueella. YTA:n koulutusylilääkärin tehtävät on lueteltu kappaleessa 6.

Alueellinen koulutusylilääkäri on HVA:n alueelleen palkkaama yleislääketieteen erikoislääkäri, joka koordinoi yleislääketieteen ammatillista jatkokoulutusta koko hyvinvointialueella. Alueellisen koulutusylilääkärin tehtävät on lueteltu tarkemmin kappaleessa 7.2.

Koulutuspaikalla tarkoitetaan hyvinvointialueen sisäistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköä tai toimintayksikköjen yhtä toiminnallista kokonaisuutta.

Koulutusvastaavalla tarkoitetaan yleislääketieteen erikoislääkäriä, joka koordinoi yleislääketieteen koulutusta HVA:n yhdessä tai useammassa koulutuspaikassa.

Yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden ohjaajia nimitetään tässä sopimuksessa erikoislääkärikouluttajiksi ja muiden alojen erikoistujien ja YEK-vaiheen suorittajien ohjaajia lähiohjaajiksi.

Yleislääketieteeseen erikoistuvasta lääkäristä, muiden erikoisalojen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen terveyskeskusjakson suorittajista käytetään käsitettä jatko-opiskelija niissä kohdissa, jolloin esillä oleva asia koskee yhtä lailla kaikkia näiden koulutusten suorittajia.

EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneen lääkäriharjoittelun suorittajista ja peruskoulutukseen sisältyvän harjoittelun suorittajista käytetään käsitettä harjoittelija. Kliininen opettaja on yleislääketieteen erikoislääkäri, joka osallistuu lääketieteen opiskelijoiden opetukseen yliopistolla ja sovituissa koulutuspaikoissa.

Tehtävä-alueella tarkoitetaan esimerkiksi avosairaanhoidon vastaanottoa, neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä kotihoitoa.

Erillisellä sektorityöllä tarkoitetaan työskentelyä, joka suoritetaan pääasiassa yhdellä tehtäväalueella eli sektorilla. Erillinen sektorityö voi tapahtua myös hallinnollisesti eriytetyssä yksikössä. Esimerkkejä sektorityöstä: äitiys-, lasten- ja

perhesuunnitteluneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, kotisairaanhoito, terveyskeskussairaala, yhteispäivystys, päihdetyö sekä hallinnolliset- tai projektitehtävät. Toimipaikkakoulutuksella tarkoitetaan työnantajan pääsääntöisesti työaikana työntekijöilleen ja harjoittelijoille järjestämää koulutusta ja työkäytänteiden kehittämistä. Merkittävä osa tästä koulutuksesta tulee olla eri ammattien välistä (osallistujat eri ammattiryhmistä).

Valmennuksella tarkoitetaan erikoislääkärikouluttajiksi ja lähiohjaajiksi aikoville suunnattua, ohjaustaitoja kartuttavaa koulutusta. Käytetään myös käsitettä kouluttajalääkärikoulutus.

Konsultaatioon vastaaminen on jokaisen lääkärin ammatillinen velvollisuus. Ohjauksella tuetaan jatko-opiskelijan ammatillista kehittymistä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Nimetyn lähiohjaajan ja erikoislääkärikouluttajan tehtäviin sisältyvät osaamista kehittävä arviointi ja palautekeskustelut.

Osaamisen arvioinnilla tarkoitetaan jatko-opiskelijan tai harjoittelijan työskentelyn havainnointia ja havaintojen tarkastelemista ohjauskeskusteluissa suhteessa asetettuihin kriteereihin tai tavoitteisiin.

4. Lääketieteen peruskoulutukseen sisältyvä opetus ja harjoittelu

Liitteen 1 mukaisia HVA:n koulutuspaikkoja käytetään Turun yliopiston lääketieteen peruskoulutuksen opetus- ja harjoittelupaikkoina.

Opiskelijoiden määrä voi vaihdella vuosittain koulutuspaikan opetusresurssien mukaan. Opetus järjestetään tutustumisina eri toimintoihin ja osallistumisina terveyskeskuksen päivittäiseen toimintaan. Koulutuspaikka järjestää opetusta ja harjoittelua varten tarkoituksenmukaiset tilat.

Koulutusvastaava laatii yhdessä opetukseen osallistuvan henkilökunnan kanssa lukujärjestykset sekä auttaa tarvittaessa majoituksen järjestämisessä.

Turun yliopiston yleislääketieteen oppiaine vastaa lääketieteen peruskoulutuksen yleislääketieteen opinto-ohjelman sisällöstä.

Koulutusvastaava nimeää opetus- ja harjoittelujaksoa tai amanuenssuuria suorittaville ohjaajan, joka voi olla yleislääketieteen erikoislääkäri, yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri tai muu laillistettu lääkäri.

HVA:lla on oikeus laskuttaa YTA-HVA:ta koulutuspaikoissa suoritettavasta lääketieteen opiskelijoiden peruskoulutuksen kliinisestä opetuksesta ja harjoittelusta (ei kuitenkaan amanuenssuurit) liitteen 2 mukaisesti.

5. Yliopiston tehtävät ammatillisessa jatkokoulutuksessa

Turun yliopisto vastaa yleislääketieteen erityiskoulutuksen terveyskeskusjakson, muiden erikoisalojen 9 kk:n terveyskeskusjakson ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen sisällöistä ja niiden kehittämisestä siten, että koulutus vastaa potilaiden, koulutuspaikkojen sekä jatko-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden tarpeita.

Lisäksi yliopisto

asettaa koulutuksille osaamistavoitteet

järjestää koulutusohjelmien mukaista teoriakoulutusta eri koulutusvaiheiden lääkäreille

arvioi ja valvoo koulutuksen laatua koulutuspaikoissa

vastaa osaamisperustaisen yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen väli- ja päättöarvioinnista

vastaa koulutuspaikkojen, erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien sekä koulutusjaksojen hyväksymisestä

antaa opintojen ohjausta ja neuvontaa.

6. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen (YTA-HVA) tehtävät ammatillisessa jatkokoulutuksessa koko YTA:lla

YTA-HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaava yksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä Turun yliopiston yleislääketieteen oppiaineen kanssa. Yhdessä ne vastaavat lääkärien ammatillisen jatkokoulutuksen eri vaiheiden koordinoinnista ja laadun varmistamisesta HVA:n perusterveydenhuollon koulutuspaikoissa seuraavasti:

tukevat HVA:n alueellisen koulutusylilääkärin (yleislääketieteen erikoislääkäri) toimintaa

pitävät yllä ja kehittävät YTA:n kaikkien alueellisten yleislääketieteen koulutusylilääkärien verkostoa

järjestävät valmennusta ja sen jälkeistä täydennyskoulutusta työssä oppimisen ohjausta tekeville lähiohjaajille ja erikoislääkärikouluttajille

järjestävät koulutusohjelmien mukaista teoriakoulutusta eri koulutusvaiheiden lääkäreille

koordinoivat V-S:n HVA:n sairaaloissa tapahtuvaa yleislääketieteen erikoistuvien muiden kliinisten alojen koulutusjaksoja yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen koulutusvirkojen osalta sekä tukevat alueellista koulutusylilääkäriä vastaavien jaksojen järjestämisessä muilla HVA:illa kehittävät ja implementoivat erikoislääkärikoulutusta valtakunnallisissa erikoisalan yhteistyöverkostoissa tuottaen mm. työvälineitä ohjaukseen, osaamisen arviointiin ja erikoistujien osaamisen kartuttamiseksi

varmistavat ja arvioivat jatkuvasti jatkokoulutuksen laatua eri keinoin (mm. jatko-opiskelijoiden antamat palautteet, kyselyt ja visitaatiot) ja tukevat siten HVA:n koulutuspaikkoja.

Edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaava yksikkö palkkaa YTA-koulutusylilääkärin sekä järjestää tehtävien hoitamiseksi tarvittavan muun henkilöstön.

7. Pohjanmaan hyvinvointialueen ja sen toimijoiden tehtävät ammatillisessa jatkokoulutuksessa

7.1 Hyvinvointialue

HVA sisällyttää terveydenhuoltolain 8 §:n mukaiseen kirjalliseen suunnitelmaansa laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta kuvauksen siitä, miten laatu ja toiminnan turvallisuus varmistetaan tämän sopimuksen tarkoittaman koulutuksen yhteydessä.

HVA sitoutuu osallistumaan tällä sopimuksella sovittavaan erikoislääkärikoulutukseen ja yleislääketieteen erityiskoulutukseen palkkaamalla jatko-opiskelijan ainoastaan suoraan virkasuhteeseen HVA:een.

HVA sitoutuu Turun yliopiston vastuulle kuuluvaan koulutuksen laadun arviointiin ja seurantaan sekä koulutuksen laadun parantamiseen.

HVA tekee suunnitelman ja raportoi saamansa valtion koulutuskorvauksen käytöstä YTA-HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavalle yksikölle erikseen sovittavalla tavalla vuosittain. Raportissa on ilmaistava, miten ja mihin koulutuskorvaus on käytetty. Korvauksen käytössä tulee ottaa huomioon erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien ohjaustyön korvaus (tarkemmin kappale 8. Kustannukset).

erikoislääkärikouluttajille, lähiohjaajille ja jatko-opiskelijoille.

HVA myöntää erikoislääkärikoulutukseen sisältyvään kirjalliseen kuulusteluun valmistautumiseksi yleislääketieteeseen erikoistuville lääkäreille ns. lukuloman samoin periaattein kuin muiden erikoisalojen erikoistuville.

7.2 Hyvinvointialueen yleislääketieteen alueellinen koulutusylilääkäri

Ammatillisen jatkokoulutuksen koordinoimiseksi Pohjanmaan hyvinvointialue palkkaa yleislääketieteen alueellisen koulutusylilääkärin, joka toimii HVA:n koulutusvastaavien, lähiohjaajien ja erikoislääkärikouluttajien sekä YTA-HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavan yksikön / koulutusylilääkärin kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Lisäksi alueellisen koulutusylilääkärin tehtäviä ovat: kyseisen HVA:n palvelujärjestelmän tuntemus

koulutuspaikkojen sekä koulutusvastaavien tukeminen

säännölliset koulutuspaikkojen evaluaatiot yhteistyössä Turun yliopiston ja YTA- koulutusylilääkärin kanssa.

HVA:n erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien riittävyyden ennakointi HVA:n koulutuspaikoissa toimivien koulutusvastaavien, erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien nimien ja yhteystietojen koordinointi sekä ilmoittaminen näiden muutoksista 2 kk:n kuluessa YTA-HVA:lle HVA:lla järjestettävän ohjauksen ja osaamisen arvioinnin suunnittelu yhdessä koulutusvastaavien, erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien kanssa tavoitteena on ohjaustapaamisten järjestäminen HVA:lla muiden kliinisten alojen koulutusjaksoja suorittaville yleislääketieteen erikoistujille

jatko-opiskelijoille HVA:lla järjestettävän teoriakoulutuksen koordinointi yhdessä YTA-koulutusylilääkärin ja yliopiston kanssa

osallistuminen YTA-HVA:n ja yliopiston yleislääketieteen oppiaineen järjestämiin koulutusyhteistyötapaamisiin

osallistuminen tarvittaessa YTA-HVA:n erikoislääkärikouluttaja- ja lähiohjaajakoulutuksen järjestämiseen

osallistuminen erikoislääkärikoulutuksen hakumenettelyyn palvelujärjestelmän edustajana

osallistuminen HVA:n erikoistuvien osaamisperustaisuuteen liittyviin väli- ja päättöarviointien koordinointiin, josta Turun yliopisto vastaa, tuoden mukanaan palvelujärjestelmän tuntemusta.

HVA:n terveysasemien markkinointi koulutuspaikkana lääketieteen kandidaateille sekä osallistuminen jatkokoulutusta suorittavien lääkärien rekrytointiin

7.3. Koulutuspaikan tehtävät

Koulutuspaikan tulee nimetä yleislääketieteen koulutusvastaava, joka on yleislääketieteen erikoislääkäri ja yliopiston hyväksymä erikoislääkärikouluttaja. Hänen tulee olla virkasuhteessa HVA:een vähintään 80 % työajasta.

Palvelutuotannon tulee olla koulutuspaikassa monipuolista siten, että jatko-opiskelija tai harjoittelija voi kartuttaa osaamistaan työskentelemällä vähintään neljällä liitteen 3 mukaisella toiminta-alueella.

Koulutuspaikassa työskentelee lääkärien lisäksi muita sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä.

Koulutuspaikalla on uuden jatko-opiskelijan ja harjoittelijan perehdytyssuunnitelma ja siitä vastaava henkilö on nimetty. Perehdytystä muokataan koulutuspaikan ja jatko- opiskelijoiden tai harjoittelijoiden tarpeiden mukaisesti.

Koulutuspaikka vastaa siitä, että erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien sekä jatko- opiskelijoiden työjärjestyksissä on varattu riittävästi aikaa henkilökohtaiseen (sisältää osaamisen arvioinnin) ja ryhmämuotoiseen ohjaukseen (tarkemmin kappaleessa 7.5).

Koulutuspaikan tulee järjestää työntekijöilleen toimipaikkakoulutusta vähintään 100 tuntia vuodessa. Koulutuspaikka velvoittaa jatko-opiskelijoita ja harjoittelijoita osallistumaan toimipaikkakoulutukseen.

Jatko-opiskelijoilla on oltava mahdollisuus osallistua muuhun tarvittavaan koulutukseen keskimäärin vähintään päivän kuukaudessa (toimipaikan ulkopuolinen koulutus). Tästä sovitaan jatko-opiskelijan vuosittain tai useammin laatimassa henkilökohtaisessa opiskelu- tai kehittymissuunnitelmassa, jonka pohjana käytetään osaamisen arviointia tai kehittymiskeskusteluja.

Koulutuspaikka sitoutuu siihen, että erikoislääkärikouluttajat ja lähiohjaajat osallistuvat Turun yliopiston / YTA-HVA:n ylipistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavan yksikön järjestämään kouluttajakoulutukseen/valmennukseen ja sen jälkeen ohjaustaitoja kartuttavaan täydennyskoulutukseen 1-2 päivää vuodessa. Koulutuspaikan tulee järjestää erikoislääkärikouluttajille ja lähiohjaajille mahdollisuus ylläpitää ja kehittää kliinistä ammattitaitoaan vuosittain laadittavan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti.

Ohjauksen ja siihen sisältyvän osaamisen arvioinnin vuoksi erikoislääkärikouluttajan ja lähiohjaajan tulee toimia samassa koulutuspaikassa jatko-opiskelijoiden tai harjoittelijoiden kanssa (vähintään 50 % kyseisessä koulutuspaikassa).

Jatko-opiskelijoilla ja harjoittelijoilla tulee olla mahdollisuus konsultoida samassa koulutuspaikassa toimivaa yleislääketieteen erikoislääkäriä päivittäin.

Kun lääkäri suorittaa jatkokoulutustaan päätoimisessa (50 100 %) erillisessä sektorityössä, koulutuspaikassa tulee toimia yleislääketieteen erikoislääkäri, jolla on yliopiston myöntämä lähiohjaajan oikeus tai erikoislääkärikouluttajan oikeus.

Poikkeuksena edellä mainitusta Turun yliopistollisen keskussairaalan, Satasairaalan ja Vaasan keskussairaalan yhteispäivystysten osalta koulutuksen ohjauksesta voi vastata erikoislääkäri, joka on suorittanut yhden päivän mittaisen yleislääketieteen lähiohjaajan valmennuksen.

7.4. Koulutusvastaavan tehtävät Koulutusvastaava:

Koulutusvastaava on yleislääketieteen erikoislääkärikouluttaja.

Koordinoi yleislääketieteen koulutusta koulutuspaikassa yhdessä esihenkilön kanssa, mikäli ovat eri henkilöitä. Hän nimeää yhteistyössä esihenkilön kanssa henkilökohtaiset erikoislääkärikouluttajat yleislääketieteen erikoistujille ja lähiohjaajat muiden alojen ja YEK-vaiheen terveyskeskusjakson suorittajille.

Varmistaa, että jatko-opiskelijoiden järjestelmällinen osaamisen arviointi ja siihen liittyvä kehittävä palaute toteutuvat.

Toimittaa HVA:n yleislääketieteen alueelliselle koulutusylilääkärille koordinoimiensa koulutuspaikkojen osalta erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien nimet ja yhteystiedot sekä ilmoittaa näiden muutoksista 2 kk:n kuluessa.

Koordinoi peruskoulutukseen sisältyvää harjoittelua. Hän vastaa siitä, että koulutuspaikka laatii yhdessä yliopiston opetushenkilökunnan kanssa harjoittelijoiden lukujärjestykset sekä auttaa tarvittaessa majoituksen järjestämisessä.

Toimittaa kopion HVA:n AVI:lle lähettämästä koulutuskorvaushakemuksesta ja - päätöksestä YTA-HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavalle yksikölle.

Voi toimia erikoislääkärikouluttajana ja lähiohjaajana.

7.5. Erikoislääkärikouluttajan ja lähiohjaajan tehtävät

Erikoislääkärikouluttaja on yleislääketieteen erikoislääkäri.

Lähiohjaajana voi toimia yleislääketieteen erikoislääkäri tai yleislääketieteeseen erikoistuva, jolla on jäljellä korkeintaan vuosi erikoislääkärikoulutusta taikka poikkeustilanteessa yliopiston kanssa tapauskohtaisesti sopien kokenut yleislääketieteeseen perehtynyt lääkäri.

Erikoislääkärikouluttaja- ja lähiohjaajaoikeuksien saamiseksi lääkärin tulee suorittaa Turun yliopiston tai YTA-HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavan yksikön järjestämä tai hyväksymä kouluttajakoulutus/valmennus.

Lähiohjaajien ja erikoislääkärikouluttajien

tulee olla vähintään 50 % virkasuhteessa HVA:een,

tulee toimia vähintään 50 % samassa koulutuspaikassa jatko-opiskelijoiden kanssa ja

tulee tehdä kliinistä työtä vähintään yksi päivä viikossa.

Erikoislääkärikouluttajaoikeus ja lähiohjaajaoikeus ovat määräaikaisia (viisi vuotta tätä sopimusta allekirjoitettaessa). Oikeuksien jatkuminen edellyttää henkilökohtaisena

kouluttajana tai ohjaajana toimimista ja osallistumista pääsääntöisesti 1 2 päivää vuosittain YTA-HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavan yksikön / Turun yliopiston järjestämään tai hyväksymään kouluttajien täydennyskoulutukseen tai valmennukseen.

Erikoislääkärikouluttaja ja lähiohjaaja vastaavat jatko-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden työssä oppimisen tukemisesta ja järjestelmällisestä osaamisen arvioinnista. Tämä koskee sekä varsinaista koulutusjaksoa että erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyyn sisältyvää 6 kk koejaksoa.

Erikoislääkärikouluttaja sitoutuu antamaan yleislääketieteeseen erikoistuvalle ohjausta vähintään neljä tuntia kuukaudessa, josta korkeintaan puolet voi tapahtua pienryhmässä.

Lähiohjaaja sitoutuu antamaan muiden erikoisalojen terveyskeskusjaksoa ja yleislääketieteen erityiskoulutusta suorittaville ohjausta kaksi tuntia viikossa, josta pääosa voi olla pienryhmäohjausta.

Harjoittelijoiden ohjauksessa noudatetaan kutakin harjoittelujaksoa koskevia yliopiston ohjeita.

Yksi erikoislääkärikouluttaja voi kerrallaan ohjata enintään kolmea erikoistujaa ja lähiohjaaja korkeintaan neljää koulutusjakson suorittajaa tai harjoittelijaa kalenterikuukautta kohti. Mikäli erikoislääkärikouluttajalla on molemmat tehtävät, hänellä voi olla enintään yhteensä neljä ohjattavaa samanaikaisesti. Erikoislääkärikouluttajalla tai lähiohjaajalla voi olla tätä enemmän ohjattavia, mikäli siitä on sovittu koulutuspaikan ja yliopiston välisellä sopimuksella.

7.6. Xxxxx-opiskelijat ja harjoittelijat

Jatko-opiskelijalla ja harjoittelijalla on oikeus järjestelmälliseen osaamisen arviointiin ja siihen liittyvään kehittävään palautteeseen.

Jatko-opiskelijalla on velvollisuus osallistua koulutusjakson aikana toimipaikkakoulutukseen, henkilökohtaiseen ja ryhmämuotoiseen ohjaukseen sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiseen muuhun koulutukseen.

Jatko-opiskelijalla on velvollisuus arvioida koulutuspaikkaa oppimisympäristönä ja antaa palautetta ohjaajalleen ja yliopistolle.

Mikäli jatko-opiskelija suorittaa koulutusta sektorityössä, hänen tulee selvittää ennakkoon opinto-oppaista koulutukseen hyväksyttävän sektorityön pituus.

8. Kustannukset

Tässä sopimuksessa tarkoitetusta koulutuksen järjestämisestä suoritetaan korvausta valtion

Sen suuruus ja perusteet määräytyvät sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain antaman asetuksen perusteella. HVA:n tämän sopimuksen liitteen 1 mukaisten koulutuspaikkojen saama koulutuskorvaus jaetaan tällä sopimuksella siten, että siitä 20 % ohjataan YTA-HVA:n yliopistollisen sote-keskuksen yleislääketieteen jatkokoulutuksesta vastaavalle yksikölle ja 80 % koulutuspaikkaan.

Koulutuskorvausta käytetään HVA:n suunnitelman mukaan ammatillisen jatkokoulutuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi riittävä osuus HVA:n saamasta koulutuskorvauksesta ohjataan erikoislääkärikouluttajien ja lähiohjaajien palkkioihin.

Maksut maksetaan laskun perusteella. Ellei toisin ole sovittu, lasku erääntyy maksettavaksi 21 päivän kuluttua laskun saapumisesta.

Laskutus tapahtuu verkkolaskulla puolivuosittain.

Jos HVA ei maksa laskua viimeistään eräpäivänä, YTA-HVA:lla on oikeus periä viivästyskorkoa voimassa olevan korkolain perusteella sekä kohtuulliset perintäkulut.

Koulutuspaikka laskuttaa järjestämästään lääkärien peruskoulutuksesta YTA-HVA:ta puolivuosittain liitteen 2 mukaisesti.

9. Vakuutukset

Koulutuspaikalla tulee olla lakisääteiset ja muut terveyspalvelujen tuottamisen kannalta tarpeelliset vakuutukset. Potilasvahingoista aiheutuvat korvaukset ja korvauskäsittelystä aiheutuneet kustannukset kohdistetaan sen tahon potilasvakuutukseen, jonka toiminnan tai laiminlyönnin yhteydessä ilmoitettu henkilövahinko tapahtui tai sai alkunsa.

10. Salassapito

Sopijapuolet noudattavat toiminnassaan julkisuuslakia (621/1999) ja muuta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lainsäädäntöä. Tämä sopimus liitteineen on lähtökohtaisesti julkinen.

Sopijapuolet sitoutuvat kuitenkin pitämään salassa toisiltaan saamansa aineistot ja tiedot siltä osin kuin ne ovat lain perusteella salassa pidettäviä sekä olemaan käyttämättä niitä muihin kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin.

Sopijapuolen on huolehdittava sellaisten tietojen salassapidosta, jotka sopijapuoli tai sen henkilökunta on saanut tietoonsa millä tahansa tavalla, niin salassa pidettäviksi merkittyjen kuin myös sellaisten, jotka olisi tullut asian luonteen vuoksi ymmärtää salassa pidettäviksi.

Sopijapuolen tulee varmistaa, että sen henkilökunta sitoutuu noudattamaan tämän kohdan mukaisia velvoitteita. Nämä määräykset ovat voimassa myös sopimuksen päättymisen jälkeen.

11. Sopimuksen muuttaminen

Sopijapuolet voivat ehdottaa tähän sopimukseen muutoksia. Sopimusmuutokset on tehtävä kirjallisesti, ja ne tulevat voimaan, kun sopijapuolet ovat ne asianmukaisesti hyväksyneet ja allekirjoittaneet sopijapuolten toimivaltaisten edustajien toimesta.

Liitteitä 1, 3 ja 4 voidaan muuttaa yhteisellä päätöksellä kohdan 15 mukaisesti.

12. Sopimuksen siirtäminen

Tämä sopimus perustuu sopijapuolten lainsäädännössä säädettyihin tehtäviin. Tämän vuoksi tätä sopimusta ei ole tarkoitettu suoraan siirrettäväksi sopijapuolelta edelleen tai niiden sijaan.

Sopijapuolella ei ole oikeutta ilman toisen sopijapuolen suostumusta siirtää sopimusta kokonaan tai osittain kolmannelle osapuolelle.

Mikäli sopijapuolen tehtävät siirtyvät kokonaan tai osittain kolmannelle julkisoikeudelliselle taholle, sitoutuvat sopijapuolet neuvottelemaan sopimuksen mahdollisesta siirtämisestä sekä selvittämään yhdessä lailliset ja toiminnalliset edellytykset sekä tarkoituksenmukaisuus jatkaa

yhteistoiminta. Jos yhteistoimintaa päätetään jatkaa, laaditaan siirrosta asianmukainen dokumentaatio tai päivitetään muutoin tätä sopimusta vastaamaan uutta tilannetta.

13. Ylivoimainen este

Vapauttamisperusteeksi (force majeure) katsotaan sellainen sopimuksen täyttämisen estävä ja sopimuksen syntymisen jälkeen sattunut epätavallinen ja asiaan vaikuttava tapahtuma, jota sopijapuolten ei ole ollut syytä ottaa huomioon sopimusta tehdessään, joka on sopijapuolista riippumaton ja jonka seuraamuksia ei voida estää ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa. Sopijapuolten on viipymättä ilmoitettava ylivoimaisesta esteestä kirjallisesti toiselle sopijapuolelle samoin kuin esteen lakkaamisesta.

Jos sopimusvelvoitteen viivästyminen johtuu tällaisesta ylivoimaisesta esteestä, sopimusvelvoitteen täyttämisaikaa jatketaan niin paljon kuin kaikki tapaukseen vaikuttavat olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena. Xxxxxxxxxxx saa irtisanoa sopimuksen päättymään välittömästi, jos sopimuksen täyttäminen todetun ylivoimaisen esteen jatkumisen vuoksi viivästyy yli neljä kuukautta.

14. Vahingonkorvaus

Sopijapuolilla on oikeus vahingonkorvaukseen toisen sopijapuolen sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta, mutta ei välillisestä vahingosta. Yksittäisen vahinkotapahtuman korvausvastuun yläraja on 50 000 euroa.

Edellä mainittuja vastuunrajoituksia ei sovelleta, jos sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, rikkonut salassapitovelvoitetta tai loukannut immateriaalioikeuksia. Tällöin vahinkoa kärsineellä sopijapuolella on oikeus korvaukseen myös välillisestä vahingosta.

15. Vastuuhenkilöt

Sopimukseen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä huolehtii ja sopimuksen noudattamista seuraa eri sopijapuolten puolesta tämän sopimuksen liitteessä 4 mainitut vastuuhenkilöt.

Vastuuhenkilöiden vaihtumisesta on välittömästi ilmoitettava muiden sopijapuolten vastuuhenkilöille.

Vastuuhenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa sopimusta. He voivat kuitenkin muuttaa yhteisellä päätöksellä sopimuksen liitteitä 1, 3 ja 4.

16. Sopimuksen tarkistukset, voimassaolo, irtisanominen ja purkaminen

Tämän sopimuksen voimaan tulon myötä Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän kesken ennen 31.12.2022 solmittu vastaava yleislääketieteen koulutusyhteistyötä koskeva sopimus lakkaa.

Tämä sopimus astuu voimaan 01.01.2023 ja se on voimassa toistaiseksi.

Sopimuksessa annettujen tietojen tai sen toimeenpanoon vaikuttavien olosuhteiden muuttumisesta on ilmoitettava sopimuksen muille osapuolille. Mikäli sopimuksen toimeenpano- olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, osapuolet neuvottelevat niiden vaikutuksista sopimuksen ehtoihin ja voimassaoloon sekä ryhtyvät tilanteen vaatimiin järjestelyihin, jotta sopimuksen voimassaolo voidaan turvata.

HVA voi poistaa koulutuspaikan. Poistoista on ilmoitettava sopijapuolten muille vastuuhenkilöille viimeistään kolme kuukautta ennen poistoa. Poiston yhteydessä poistetaan kyseistä koulutuspaikkaa koskeva liite 1 tästä sopimuksesta. Koulutuspaikkojen lisäämisestä liitteeseen 1 neuvotellaan ja sovitaan sopijapuolten vastuuhenkilöiden kesken.

Kukin osapuoli voi kirjallisesti irtisanoa sopimuksen kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla koulutuspaikkakohtaisesti.

Jos yksi osapuoli oleellisesti rikkoo sopimuksen määräyksiä, on muilla osapuolilla oikeus purkaa sopimus päättymään heti tämän rikkovan osapuolen osalta.

Tämä sopimus on allekirjoitettu sähköisesti ja kukin osapuoli on saanut siinä yhteydessä oman kappaleensa.

Allekirjoitukset sähköisesti

Allekirjoittajien nimet ja asema kunkin organisaation kohdalle Hyvinvointialue: Xxxxx Xxxxxxxx, johtajaylilääkäri, Pohjanmaan hyvinvointialue

Yliopisto, dekaani ja yleislääketieteen erl-koulutuksen vastuuhenkilö: Xxxxx Xxxxxxxx, dekaani, TY lääketieteellinen tiedekunta ja Xxxxxx Xxxxxxx, varadekaani, TY lääketieteellinen tiedekunta

Yliopistosairaalaa ylläpitävä HVA: Xxxxx Xxxxxxxxxxx, hyvinvointialueen johtaja, Varsinais- Suomen hyvinvointialue

LIITTEET

Liite 1 Sopimukseen sisältyvät hyvinvointialueen koulutuspaikat osoitteineen (kustakin koulutuspaikasta oma liite)

Liite 2 Terveyskeskuksessa tapahtuvasta yleislääketieteen hajautetusta opetustoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

Liite 3 Koulutuspaikkojen palvelutuotannon monipuolisuus (kustakin koulutuspaikasta oma liite)

Liite 4 Sopimuksen vastuuhenkilöt

SOPIMUS YLEISLÄÄKETIETEEN KOULUTUKSESTA

Liite 1. Sopimukseen sisältyvät hyvinvointialueen koulutuspaikat osoitteineen

1. Koulutuspaikan nimi	Puhelinnumero (keskus) -
	Postiosoite	Postinumero	Paikkakunta
Koulutusvastaava* Nimi	Puhelinnumero -
	Sähköpostiosoite

2. Koulutuspaikan henkilökuntaan kuuluvat Suomen yliopiston hyväksymät erikoislääkärikouluttajat
Erikoislääkärikouluttajan nimi*	Sähköpostiosoite	Päätoimipiste

*Tietojen muuttuessa HVA:n yleislääketieteen alueellisen koulutusylilääkärin tulee ilmoittaa päivitetyt tiedot 2 kk:n kuluessa YTA-HVA:lle.

3. Koulutuspaikan henkilökuntaan kuuluvat Suomen yliopiston hyväksymät lähiohjaajat
Lähiohjaajan nimi*	Sähköpostiosoite	Päätoimipiste

*Tietojen muuttuessa HVA:n yleislääketieteen alueellisen koulutusylilääkärin tulee ilmoittaa päivitetyt tiedot 2 kk:n kuluessa YTA-HVA:lle.

Terveyskeskuksessa tapahtuvasta yleislääketieteen hajautetusta opetustoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEEN PERUSKOULUTUKSEN KLIINISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ AIHEUTUVIEN KUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA

Koulutuspäiväkorvauksen laskentaperusteet LL-koulutusohjelmassa

YTA-HVA saa sosiaali- ja terveysministeriön vuosittaisen asetuksen perusteella lääkärikoulutuksesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten kattamiseksi erityisvaltionosuutta (koulutus-EVO), joka määräytyy lääketieteen lisensiaattitutkintojen, uusien opiskelijoiden määrän ja erikoislääkäritutkintojen perusteella. LL-tutkinnot ja uusien opiskelijoiden määrä lasketaan kolmen toteutuneen vuoden keskiarvon perusteella. Vuonna 2022 käytetään vuosien 2019, 2020 ja 2021 tietoja. Valtioneuvoston asetukseen VN 464/2022 liittyvän ministeriön talouslaskentaliitteen kolmen vuoden keskiarvon mukaan valmistuneet LL:t ja aloituspaikat muodostivat alueen lääkärikoulutuksen koulutus-EVO:sta 63,7 % (62,6 % vuonna 2021, 65,1 % vuonna 2020 ja 64,4% vuonna 2019), euroina

6 356 (6 562 vuonna 2021, 6 482 vuonna 2020 ja vuonna 2019 6 288 200

).

Lukuvuonna 2021-2022 Turun yliopiston lääketieteen kliinisen peruskoulutuksen koulutuspäivien lukumäärä on lääketieteellisen tiedekunnan ilmoituksen mukaan 100 204 pv (100 163 pv vuonna 2020-2021, 94 647 pv lukuvuonna 2019-2020, 99 875 pv vuonna 2028-

19).

YTA-HVA korvaa muille sopimuksen osapuolina oleville HVA:lle lääkäreiden peruskoulutuksen järjestämisestä perustuen STM:n maksamaan koulutus-EVO rahoitukseen. Korvaus määräytyy edellä kuvattujen lääkärien peruskoulutuksen opetus- EVO-määrän sekä koulutuspäivien lukumäärän perusteella. Korvaus maksetaan toteutuneiden koulutuspäivien mukaan.

Edellä mainitun perusteella vuonna 2022 yhden koulutuspäivän hinnaksi muodostui 63,40

(65,50 vuonna 2021,

Koulutuspäiväkorvauksen laskentaperusteet ja korvaussumma tarkistetaan vuosittain YTA- HVA:n toimesta sen jälkeen, kun Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut päätöksensä kuluvan vuoden opetusta koskevan valtionosuuden jakamisesta.

Korvauksia maksetaan kaksi kertaa vuodessa toteutuneiden koulutuspäivien mukaan. Laskentaperustetiedot tarkentuvat STM:n aikataulujen perusteella.

Päivitetty 07.10.2022 Xxxxx Xxxx /VSSHP

Liite 3 Koulutuspaikkojen palvelutuotannon monipuolisuus

Koulutuspaikan nimi

Koulutuspaikan palvelutuotannon monipuolisuus muodostuu ainakin seuraavista tehtäväalueista

ja muut hoitoyksiköt

hoito, kotihoito

- ja opiskeluterveydenhuolto

Kuntoutustoiminta

Liite 4 Sopimuksen vastuuhenkilöt

Koulutuspaikan nimi

Pohjanmaan hyvinvointialueen koulutuspaikat

Xxxxx Xxxxxxxx, professori

Turun yliopisto, Kliininen laitos, yleislääketieteen oppiaine

Xxxxxxx Xxxxxxxxxx-Xxxxx, palvelujohtaja

Varsinais-Suomen hyvinvointialue, yliopistollinen sote-keskus

Xxxxx Xxxxxxxx Pohjanmaan HVA