Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
16.2.2005–30.9.2007
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus 16.2.2005–30.9.2007 1
Tietoalojen liitto ry Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry
Sisällysluettelo
1 YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Sopimuksen soveltamisala 4
2 § Liittojen ja keskusjärjestöjen väliset sopimukset 4
3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 4
2 TYÖSUHDE
4 § Työsuhteen alkaminen 5
5 § Työsuhteen päättyminen 5
3 TYÖAIKA
6 § Säännöllinen työaika päivätyössä 5
7 § Säännöllinen työaika vuorotyössä 6
8 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö 7
9 § Viikoittainen vapaa aika 8
10 § Palkat 8
Palkkatason kuvaajat 10
11 § Harjoittelijat ja kesätyöntekijät 12
12 § Vuorolisät 12
13 § Ilta- ja yötyölisä 12
14 § Varallaolo 13
15 § Puhelinsoittokorvaus 13
16 § Hälytystyö 13
4 POISSAOLOT
17 § Työntekijän sairastuminen 14
18 § Perhevapaat 15
19 § Lääkärintarkastukset 16
20 § Tilapäinen poissaolo 17
5 VUOSILOMA JA LOMARAHA
21 § Vuosiloma 19
22 § Lomaraha 19
6 MUUT MÄÄRÄYKSET
23 § Matkakustannukset ja päivärahat sekä työmatkakorvaus 20
24 § Jäsenmaksun periminen 21
25 § Ryhmähenkivakuutus 21
26 § Kokoontuminen työpaikoilla 21
27 § Luottamusmies ja paikallinen neuvottelujärjestys 22
28 § Voimassa olevat edut 22
29 § Paikallinen sopiminen 23
30 § Työtaistelutoimenpiteet 23
31 § Sopimuksen voimassaoloaika 23
LIITTEET
PÖYTÄKIRJA TIETOTEKNIIKAN PALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA 24
OHJE- JA VÄHIMMÄISPALKAT 1.3.2005 LUKIEN 28
VUOROLISÄT 1.3.2005, 1.4.2006 JA 1.11.2006 29
LUOTTAMUSMIESKORVAUS 1.3.2005 30
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 8 TUNTIA VUOROKAUDESSA TEHTÄVÄN PÄIVÄTYÖN OSALTA 31
TYÖTERVEYSHUOLTO 33
SÄÄSTÖVAPAA TIETOTEKNIIKAN PALVELUYRITYKSISSÄ 34
KOULUTUSSOPIMUS 36
ETÄTYÖTÄ KOSKEVA OHJEISTUS 39
SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA 41
LIITEPÖYTÄKIRJA PAIKALLISESTA SOPIMISESTA 43
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 44
TYÖAIKAPANKKI TIETOTEKNIIKAN PALVELUYRITYKSISSÄ 52
LIITTOJEN SUOSITUS TYÖVOIMAN MÄÄRÄN JA LAADUN ENNAKOIMISESTA JA SIIHEN LIITTYVISTÄ KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEISTÄ 54
SÄÄSTÖVAPAASOPIMUS 55
TYÖSOPIMUS 56
• Graafinen suunnittelu Xxxxx Xxxxxxxx, EK 2005 •
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
1 YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Tässä työehtosopimuksessa määrätään tietotekniikan palveluyritysten toimihenkilöiden työehdot.
2. Tietotekniikan palveluyrityksellä tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa yritystä, jonka pääasiallinen toimiala on tietotekniikkapalveluiden kuten tietotekniikan käsittelypalveluiden, -henkilötyöpohjaisten palveluiden, ohjelmistotuotteiden ja kokonaisjärjestelmätoimitusten tarjoaminen muille. Yritys voi harjoittaa myös myyntiä, huoltoa ja asennusta.
3. Tämä sopimus ei koske yrityksen johtoa eikä sellaisessa asemassa ole- via, jotka edustavat työnantajaa tämän sopimuksen piirissä olevien toi- mihenkilöiden työehtoja määrättäessä.
2 § Liittojen ja keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia kulloinkin voi- massa olevia EK - STTK ja Tietoalojen liitto (TAL) - ERTO sopimuksia:
Luottamusmiessopimus TAL - ERTO Koulutussopimus TAL - ERTO
Sopimus paikallisesta sopimisesta TAL - ERTO Yleissopimus EK - STTK Työpaikkaruokailusopimus EK - STTK Hoitoonohjaussopimus EK - STTK Jäsenmaksuperintäsopimus EK - STTK Yhteistoimintasopimus EK - STTK Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja EK - STTK
3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
2 TYÖSUHDE
4 § Työsuhteen alkaminen
1. Työnantaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä työpaikan luottamusmiehen.
2. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työsopimus tehdään kirjallisesti.
5 § Työsuhteen päättyminen
1. Jollei muusta sovita työnantajan noudattamat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 1 mutta enintään 4 vuotta
• 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enintään 8 vuotta
• 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enintään 12 vuotta
• 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
2. Jollei muusta sovita työntekijän noudattamat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta
• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.
3. Irtisanominen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muu- ten todistettavasti.
3 TYÖAIKA
6 § Säännöllinen työaika päivätyössä
1. Säännöllinen työaika päivätyössä on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa sekä enintään 37,5 tuntia viikossa.
2. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia säännölliseksi työajaksi enin- tään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa, jolloin viikoittainen työaika lyhennetään keskimäärin 37,5 tuntiin viikossa liitteen 4 mukaisesti.
3. Päivittäinen säännöllinen työaika sijoitetaan klo 8–17 välille, ellei ole pe- rusteltua syytä muuhun työaikasijoitteluun.
4. Sunnuntait samoin kuin lauantait ovat vapaapäiviä.
5. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.
6. Viikkoina, joille sattuu arkipyhä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, ly- hennetään säännöllisen työn määrää arkipyhän työaikaa vastaavalla mää- rällä.
7. Työntekijällä on oikeus 1/2–1 tunnin pituiseen ruokailutaukoon, jonka ai- kana hän saa poistua työpaikalta. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan.
8. Virvoketauko on kaksi kertaa päivässä.
9. Työviikko alkaa maanantaina.
7 § Säännöllinen työaika vuorotyössä
1. Kaksivuorotyö
Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tuntia viikossa siten, että viikoittainen työaika enintään kah- deksan viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 37,5 tuntiin.
2. Keskeytyvä kolmivuorotyö
Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tuntia viikossa siten, että viikoittainen työaika enintään kah- deksan viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu 37 tuntiin.
3. Säännöllistä työtä ei tehdä sunnuntaina ja säännöllinen viikkotyöaika jär- jestetään viisipäiväiseksi.
4. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla lyhentyy arkipyhän työaikaa vas- taavalla tuntimäärällä.
5. Työajan tasaaminen 1. ja 2. kohdissa mainittuihin viikoittaisiin työaikoihin tapahtuu antamalla työntekijälle vapaata. Nämä tasausvapaat on annet- tava täysinä vuoroina, mikäli paikallisesti ei toisin sovita. Tasausvapaan ajalta maksetaan vuorotyölisä keskimääräisenä.
6. Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuoroihin työntekijälle annetaan 1/2 tunnin pituinen työaikaan luettava lepoaika.
7. Vuorotyötä varten laaditaan ennakolta työntekijäryhmiä kuullen työtunti- järjestelmä, josta on tiedotettava työntekijöille vähintään kuukautta en- nen jakson alkua. Siitä voidaan poiketa tilapäisesti milloin se yrityksen toiminnan kannalta on välttämätöntä. Muutoksesta on, mikäli mahdollis- ta, ilmoitettava viikkoa aikaisemmin. Työvuoron muutoksesta aiheutu- van vapaapäivän muutos korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla ellei sii- tä ole ilmoitettu vähintään viikkoa ennen.
8. Työviikko alkaa maanantaina.
9. Työaikamuotoa vaihdettaessa sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko vastaavalla vapaa-ajalla tai rahakorvauksella.
10. Keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä voidaan sopia paikallisesti.
8 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö
1. Lisätyötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lain- mukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana.
2. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työ- tunnilta. Jos lisätyötä tehdään työehtosopimuksen salliman säännöllisen enimmäistyöajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välise- nä aikana, maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palkka työtunnilta.
3. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukaisen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä mak- setaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
4. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäistunti- määrän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
5. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäi- vänä sekä kello 17.00 jälkeen uudenvuoden aattona tehdystä ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 200 %:lla korotettu palkka.
6. Jos työntekijän suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katso- taan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden sään- nöllistä työaikaa laskettaessa.
7. Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja sunnuntaityö korvata vastaavana korotettuna vapaa aikana. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.
8. Paikallisesti voidaan sopia ylitöiden teettämisestä enintään 250 tuntia 12 kuukauden ajanjaksolla. Samaa ajanjaksoa noudatetaan myös silloin, jos yrityksessä on sovittu 80 tunnin lisäylityön teettämisestä.
9 § Viikoittainen vapaa-aika
Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa 35 tun- tia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen.
10 § Palkat
1. Työntekijän palkka määräytyy pääsääntöisesti kuukausipalkkana. Osa- aikatyöntekijän vähimmäispalkka määräytyy täyden työajan ja hänen kanssaan sovitun työajan suhteessa.
Määräaikaisen työntekijän kanssa voidaan sopia muustakin palkkauk- sen osalta.
Jos työpaikalla otetaan käyttöön tulospalkkiojärjestelmä, on työnantajan kuultava niitä työntekijöitä, joita järjestelmä koskee sekä annettava sel- vitys järjestelmän sisällöstä ja tavoitteista.
Työntekijän tehtävän vaativuuden muuttuessa pysyvästi on tehtävän vaativuustaso määriteltävä uudestaan.
2. Työntekijän vähimmäispalkkaa määriteltäessä otetaan huomioon työteh- tävien vaativuustasot ja henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet. Ellei työpaikalla olla yhtä mieltä palkan määräytymisperusteista, on osa- puolilla oikeus pyytää liitoilta neuvotteluapua ongelman ratkaisemiseksi.
3. Tehtäväryhmät, vaativuustasojen yleiskuvaajat, vähimmäispalkat ja ohje- palkat eri vaativuustasoissa ovat 1.3.2005 lukien seuraavan taulukon mukaiset. Näitä ohjepalkkoja korotetaan vuonna 2006 liitteenä olevan tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta tehdyn pöytäkirjan 4 § mukaisesti.
Palkkatason kuvaajat
TASO 1 | TASO 2 | TASO 3 | |
YLEIS- LUONNEHDINTA | Tehtävät ovat ryhmälle tyypillisiä ammattitehtäviä | Tehtävät ovat edellistä vaativampia tai monipuolisempia | Tehtävät ovat ryhmälle tyypillisiä asiantuntijatehtäviä tai tehtäviä, ryhmän ammattitehtäviä, joihin liittyy työnjohtovastuuta |
TYÖN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN | Osaaminen, joka tarvitaan oman osaamisalueen töiden itsenäiseen tekemiseen | Osaaminen edellyttää useiden erilaisten osaamisalueiden tietoja ja taitoja tai työ edellyttää osaamisalueiden tietojen ja taitojen syvällistä hallintaa ja soveltamista | Työ sisältää useita erilaisia osaamisalueita ja työ edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä tai syvällistä perehtymistä osaamisalueisiin |
TYÖN EDELLYTTÄMÄ VAPAUS, VASTUU JA VUORO- VAIKUTUS | Tehtävän hoito edellyttää tavanomaista kanssakäymistä ja yhteistyötaitoja yleisohjeiden mukaan toistuvissa harkintatilanteissa | Tehtävän hoito voi edellyttää yhteistyötaitoja vaihtelevissa vuorovaikutus- ja harkintatilanteissa | Tehtävän hoito edellyttää itsenäisten ratkaisujen/ mallien tuottamista vaihtelevissa harkintatilanteissa Työ edellyttää yhteistyötaitoja monipuolisissa vuorovaikutus- tilanteissa |
TEHTÄVÄRYHMÄ | Vähimmäis- palkka | Ohjepalkat 1.3.2005 Taso 1 | Ohjepalkat 1.3.2005 Taso 2 | Ohjepalkat 1.3.2005 Taso 3 |
+10/- 5 % | +10/- 5 % | +10/- 5 % | ||
Myynti esim. myyntineuvottelijat, myyntisihteerit- ja päälliköt | 1634 | 1720 | 2441 | 3195 |
Markkinointi ja viestintä esim. markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija- tehtävä | 1702 | 1791 | 2181 | 3048 |
Asiakaspalvelu ja tuki esim. yhdyshenkilöt, kouluttajat, neuvojat | 1752 | 1844 | 2336 | 2828 |
Suunnittelu/kehitys esim. ohjelmointi, atk-, sovellus- ja systeemi- suunnittelu ja asian- tuntijatehtävät | 1801 | 1896 | 2481 | 3120 |
Projekti-/järjestelmä- vastuu esim. vastuu projektista ja järjestelmä- kokonaisuuksista | 2199 | 2315 | 2784 | 3195 |
Verkko- ja tietoliikenne- palvelut esim. verkkopalvelu ja tietoliikenne | 1801 | 1896 | 2569 | 3120 |
Käyttö- ja laitepalvelut esim. operaattorit, käytön suunnittelu käyttö- järjestelmäasiantuntijat | 1602 | 1687 | 2129 | 2881 |
Laitteisto- ja ohjelmisto ylläpito esim. huolto- ja ylläpito- tehtävät ohjelmisto- asiantuntijatehtävät | 1622 | 1708 | 2217 | 2716 |
Hallinto esim. laskenta ja henkilöstötoimi | 1284 | 1351 | 1781 | 2147 |
4. Vaativuustasojen 1, 2 ja 3 palkkaluvut ovat ohjepalkkoja. Tason 1 ohje- palkkaluku vähennettynä 5 prosenttia muodostaa kyseisen tehtäväryhmän vähimmäispalkan.
5. Tehtävien vaativuusryhmittelyn lisäksi työntekijän palkkaan vaikuttavat työntekijän työsuoritus, ammattitaito, työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet sekä henkilökohtainen pätevyys ja osaaminen. Henkilökohtaisilla perus- teilla tapahtuvalla palkkojen porrastuksella on tarkoitus kannustaa ja palkita henkilöä hyvästä työsuorituksesta ja ammattitaidon kehittämisestä.
6. Tuntipalkkajakaja on kuukausipalkkaisilla työntekijöillä enintään 158.
11 § Harjoittelijat ja kesätyöntekijät
1. Harjoitteluaika, joka voidaan suorittaa tämän sopimuksen soveltamisalalla vain kerran, on enintään 6 kuukautta.
2. Harjoitteluajan palkka on vähintään 85 % kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta. Xxxx ammattikoulutus tulee huomioida harjoitteluaikaa lyhentävänä, mikäli työntekijä tulee ko. koulutusta vastaavaan tehtävään. Tämä määräys ei koske tutkintoon liittyvää harjoittelua.
3. Kesätyöntekijän, jolla ei ole alan ammatillista koulutusta taikka alan työ- kokemusta, palkka on 75 % tehtävän mukaisesta minimipalkasta.
12 § Vuorolisät
1. Iltavuorossa ja yövuorossa suoritetusta työstä maksetaan säännöllisen työajan tunneilta ilta- ja yövuorolisää kuten liitteessä 2 on todettu.
2. Yövuorolisä on kaksi kertaa kulloinenkin iltavuorolisä.
3. Vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan ylityön ajalta ylityö- korvauksella korottamaton vuorotyölisä sen vuoron mukaan, jonka aika- na ylityö tehdään.
13 § Ilta- ja yötyölisä
Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä tai ylityötä ja työntekijä joutuu tekemään sitä kello 18–22 välillä, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä 22–6 välillä teh-
ty työ yötyöksi. Iltatyössä maksetaan samansuuruinen lisä kuin vuoro- työn iltavuorossa ja yötyössä samansuuruinen lisä kuin yövuorossa.
14 § Varallaolo
Jos työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen olemaan asunnos- saan tai muussa päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet tuntiansion mukai- sesta palkasta. Varallaolo, jota ei lueta työaikaan, pyritään järjestämään yhdenjaksoiseksi. Varallaolokorvaus maksetaan vähintään neljältä varalla- olotunnilta.
15 § Puhelinsoittokorvaus
Jos työasioita koskeva soitto tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, suori- tetaan hänelle korvauksena yksinkertainen tuntipalkka yhdeltä tunnilta. Kello 21.00 ja kello 06.00 välisenä aikana sekä sunnuntaisin, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tapahtuneesta soitosta suoritetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka kahdelta tunnilta.
16 § Hälytystyö
1. Hälytystyötä tehdään hälytyskutsun perusteella, jolloin työntekijä pois- tuttuaan työpaikalta joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ul- kopuolella.
2. Hälytystyöstä maksetaan vähintään tunnin palkka ja hälytysrahaa seu- raavasti:
I Päivätyössä (eli muussa kuin vuorotyössä)
a) Jos kutsu on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaa- päivänä mutta ennen kello 22.00, maksetaan 2 tunnin palkkaa vastaava korvaus.
b) Jos kutsu on annettu kello 22.00 ja kello 06.00 välisenä aikana, makse- taan 4 tunnin palkkaa vastaava korvaus.
II Vuorotyössä
a) Aamuvuorossa
Aamuvuorossa maksetaan hälytysrahaa kuten edellä päivätyön osalta on sovittu.
b) Ilta- ja yövuorossa
Jos kutsu on annettu 9 tunnin kuluessa työntekijän säännöllisen työajan päättymisestä, maksetaan 4 tunnin palkkaa vastaava korvaus.
c) Jos kutsu annetaan 9 tunnin kuluttua säännöllisen työajan päättymises- tä mutta vähintään tuntia ennen työntekijän seuraavan säännöllisen työ- ajan alkamista, suoritetaan työntekijälle 2 tunnin palkkaa vastaava kor- vaus.
3. Hälytystyötä koskevan 2. I a) kohdan suuruista korvausta maksetaan myös silloin, kun samana päivänä säännöllisen työvuoron aikana anne- tun kutsun perusteella tehdään työtä kello 22.00 ja 06.00 välisenä aika- na.
4. Mikäli työ edellä I b) ja II b) -kohdissa mainituissa tapauksissa on vuorokautista ylityötä, on ylityökorvaus heti 100 %.
4 POISSAOLOT
17 § Työntekijän sairastuminen
1. Edellytykset
Sairausajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa jos:
• työntekijä on sairastumisen tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksen mukaista työtä ja
• työtekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
2. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
Työnantajan nimetessä lääkärin suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.
3. Palkanmaksu
Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä työsuh- teen alettua seuraavasti:
• alle 3 vuotta, neljän viikon ajalta,
• 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, viiden viikon,
• 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon,
• vähintään 10 vuotta, kahdeksan viikon ajalta
Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, määräytyy työnanta- jan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslain mukaan.
4. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen joko
• siten, että sairausvakuutuslain karenssipäiviltä maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus tai
• siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen
5. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä joh- tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan lakisääteistä pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
6. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja sa- malta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain perusteella, työnantajan osaksi tai kokonaan kustantaman vakuutuksen perusteella tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausvakuutuskassasta.
18 § Perhevapaat
1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan. Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen äitiysraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.
2. Työnantaja maksaa naispuoliselle työntekijälle lakimääräisen synnytys- loman yhteydessä palkan kolmelta kuukaudelta. Edellytyksenä on, että työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään viisi kuukautta ennen synnytystä.
Naispuolisella työntekijällä, joka on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen on oikeus saada kolmen kuukauden pituinen palkaton adoptointiloma.
19 § Lääkärintarkastukset
1. Palkanmaksun edellytykset
Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa, edel- lyttäen että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuo- lella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.
a. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työntekijä käy sairauden toteamiseksi
• välttämättömässä lääkärintarkastuksessa
• tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa
• tämä koskee myös lääkärin tutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa
Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkas- tuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:
• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen
• krooninen sairaus edellyttää lääkärin tarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi
• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi
• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella
• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys
b. Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta, jos
• hammassairaus aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, ja
• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden
c. Raskaus
• työntekijän käydessä äitiysrahan maksamiseen liittyvässä tarkastuksessa.
d. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Työntekijän käydessä:
• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
• nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa
• terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, joihin työnantaja lähettää työntekijän
Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset ky- seisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa- aikana maksetaan hänelle ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.
20 § Tilapäinen poissaolo
Sairaus
1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauk- sen johdosta. Tällöin ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huol- tajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen enintään 3 päivän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lap- sen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
Palkanmaksun edellytys muulle kuin yksihuoltajalle on se, että molem- mat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan mak- samista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta. Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
Kuolema ja hautajaiset
3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pois- saoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.
Vihkiäiset ja merkkipäivät
4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.
5. Työntekijä jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
Muuttopäivä
6. Jos työntekijä muuttaa asuntoaan, saa hän palkallisen vapaapäivän mi- käli muuttopäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Palkalliseen muuttopäivään työntekijällä on oikeus enintään kerran kahdentoista peräkkäisen kuu- kauden aikana.
Kutsunta ja kertausharjoitukset
7. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.
8. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänel- le palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.
Yhteiskunnallinen toiminta
9. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen ero- tus hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston- tai hallituksen taikka lakisääteisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työsken- telyyn. Työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokouk- set pidetään työaikana.
10. Työntekijän palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittuna edustajana Toimihenkilöjärjestö STTK:n, Erityisalojen Toimi- henkilöliitto ERTO ry:n tai sen valtakunnallisen jäsenjärjestön liitto-, edus- tajisto-, vuosi-, hallituksen tai sen asettamien toimikuntien kokouksiin.
5 VUOSILOMA JA LOMARAHA
21 § Vuosiloma
1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.
2. Työnantaja järjestää työntekijän niin halutessa ennen lomakauden alkua työsuhteeseen tulleelle työntekijälle mahdollisuuden saada mahdollisen palkallisen vuosiloman lisäksi palkatonta vapaata työstä siten, että palkallinen ja palkaton loma ovat yhteensä vähintään kaksi viikkoa.
22 § Lomaraha
1. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50% hänen lakisääteisen vuosi- lomansa palkasta vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä, ellei pai- kallisesti toisin sovita.
2. Vuosiloman ollessa jaettu maksetaan lomaraha kutakin loman osaa en- nen maksettavan vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita.
3. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosi- lomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana.
4. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän muista kuin työntekijästä johtuvis- ta syistä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaraha siitä lomakorvauksesta, joka määräytyy jo päättyneen lomanmääräy- tymisvuoden perusteella.
5. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha työntekijän vuosi- lomapalkasta ja -korvauksesta.
6. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työn- tekijälle työhön paluun jälkeen.
7. Mikäli yhteisesti luottamusmiehen ja työnantajan välillä todetaan, että yrityksessä ovat sen taloudellisen tilanteen vuoksi työsopimuslain 7 lu- vun 3 §:n mukaiset irtisanomisperusteet, voidaan sopia lomarahan ko- konaan tai osittain maksamatta jättämisestä. Tällainen sopimus voidaan tehdä vain yhdeksi lomavuodeksi kerrallaan. Sopimuksen yhteydessä työnantajan tulee selvittää lomarahan maksamatta jättämisestä aiheutu- van kustannussäästön käyttöperiaatteet.
6 MUUT MÄÄRÄYKSET
23 § Matkakustannukset ja päivärahat sekä työmatkakorvaus
1. Matkakustannusten korvaamisessa ja päivärahojen maksamisessa nou- datetaan soveltuvin osin valtion virkaehtosopimuksen vastaavia määrä- yksiä.
2. Milloin työntekijä matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjes- telmän mukaisena vapaa aikanaan, maksetaan matkustamiseen käy- tetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työ- päivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauk- sesta.
Milloin työnantaja kustantaa työntekijälle makuupaikan, ei kello 21–07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.
Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laske- misen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tun- nit työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin sään- nöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuiten- kaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.
Tässä edellä tarkoitettua vapaa-aikana matkustamista ei työntekijälle kor- vata, jos
a) vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaaminen on otettu huomioon työsuhteen ehdoissa ja tämä on todettu työntekijän kanssa työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin esimerkiksi tehtävän vaativuuden muutoin edellyttämää palkkaa korkeammalla palkalla
tai
b) työntekijällä on itsenäinen mahdollisuus päättää työajan sijoittelusta eivätkä työtehtävät määritä, milloin työntekijä aloittaa taikka lopettaa matkustamisen.
Milloin työpaikalla syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä kohtien a) ja b) soveltamisesta tai tulkinnasta, noudatetaan niiden käsittelyssä osapuol- ten välisen työehtosopimuksen ja luottamusmiessopimuksen neuvottelu- järjestystä koskevia määräyksiä.
Vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamista koskevaa mää- räystä ei sovelleta ulkomaanmatkoihin eikä koulutus-tilaisuuksiin osal- listumiseen.
3. Xxxxxxx työntekijä joutuu tulemaan hälytystyöhön tai ylityöhön tai poistu- maan hälytystyöstä tai ylityöstä sellaisena vuorokauden aikana, jona säännölliset kulkuyhteydet puuttuvat, tai jos hänet kutsutaan hälytystyöhön niin kiireellisesti, että työpaikalle on mahdoton ehtiä yleisellä kulkuneuvolla, suoritetaan työntekijälle matkakorvaus, tai jos hän on käyttänyt omaa ajoneuvoaan, korvaus oman ajoneuvon käyttämisestä kuten 1. momen- tissa on määrätty.
24 § Jäsenmaksun periminen
1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuuden, perii työnantaja ERTO:n jä- senmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.
2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut ERTO:n ilmoittamalle pankki- tilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
25 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja kustantaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
26 § Kokoontuminen työpaikoilla
Erityisalojen Toimihenkilöliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikkaosastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työantajan osoitta- massa paikassa työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan työsuhdeasioista seuraavin edellytyksin:
1. Xxxxxxxxx pidosta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.
2. Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.
3. Työntekijäliiton ja sen yhdistysten ilmoituksia saadaan kiinnittää työpaikan ilmoitustaululle.
27 § Luottamusmies ja paikallinen neuvottelujärjestys
1. Luottamusmiehestä ja paikallisesta neuvottelujärjestyksestä on sovittu Tietoalojen liiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliiton välisellä luottamusmies- sopimuksella.
2. Luottamusmieskorvaus 1.3.2005 lukien määräytyy luottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:
Luottamusmies/ Edustettujen työntekijöiden lukumäärä | Korvaus/kk |
5–100 | 50 euroa/kk |
101–300 | 95 euroa/kk |
301–600 | 135 euroa/kk |
yli 600 | 155 euroa/kk |
Pääluottamusmiehen korvauksista sovitaan erikseen.
3. Mikäli yrityksessä on useita luottamusmiehiä, voidaan valita pääluotta- musmies.
4. Luottamusmieskorvausta ei makseta luottamusmiehen ollessa vuosi- loman, sairauden tai niihin verrattavan syyn vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Tarkemmin asiasta voidaan sopia paikallisesti.
28 § Voimassa olevat edut
Mikäli työntekijä on ollut oikeutettu saamaan parempia etuja (kuten lyhy- empää työaikaa), kuin mitä tässä sopimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat kokonaan jääneet tässä sopimuksessa määrit- telemättä jäävät ne edelleen voimaan, ellei muuta sovita tämän sopi- muksen 29 §:n mukaisessa järjestyksessä tai ellei kyseinen paikallinen järjestely johda työntekijälle vähintään yhtä edulliseen lopputulokseen.
29 § Paikallinen sopiminen
TAL:n ja ERTO:n välillä solmitun paikallista sopimusta koskevan sopi- muksen mukaisesti voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuksesta poikkeavasti seuraavien määräysten osalta:
• 6 § (säännöllinen työaika päivätyössä)
• 7 § (säännöllinen työaika vuorotyössä)
• 10 § (vaativuustasot, ohjepalkat ja marginaalit säilyttäen)
• 13–16 §:t (ilta- ja yötyölisä, varallaolo, soittokorvaus ja hälytystyö)
• 22 § (lomaraha)
30 § Työtaistelutoimenpiteet
Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen tai sen yk- sityiseen määräykseen ovat kielletyt.
31 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa helmikuun 16. päivästä 2005 syyskuun 30. päivään 2007 jatkuen edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sopimuksen päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.
Helsingissä 10. päivänä helmikuuta 2005
TIETOALOJEN LIITTO ry
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
PÖYTÄKIRJA TIETOTEKNIIKAN PALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA
1 §
Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet tietotekniikan palvelualan työeh- tosopimuksen uudistamisesta seuraavalla tavalla:
2 § SOPIMUSKAUSI
Uusi sopimuskausi alkaa 16.2.2005 ja päättyy 30.9.2007.
3 § VUODEN 2005 PALKANKOROTUS
Palkkoja korotetaan 1.3.2005 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 prosenttia.
Ohje- ja vähimmäispalkat 1.3.2005 lukien ovat tämän sopimuksen liit- teenä.
Tasopalkka on -5% 1.3.2005 lukien.
Vuorolisiä korotetaan 1.3.2005 lukien yleiskorotuksen suuruisena.
Luottamusmieskorvauksia korotetaan 1.3.2005 lukien oheisen liitteen mu- kaisesti.
4 § VUODEN 2006 PALKANKOROTUKSET
Palkkoja korotetaan vuonna 2006 seuraavasti:
Palkkoja korotetaan 1.4.2006 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 prosenttia + 0,6 prosentin suuruisella paikallisesti sovittavalla erällä. Jollei muuta sovita, toteutetaan se yleiskorotuksena.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat, että edellä todettu erä 0,6 prosenttia sovitaan yritys- kohtaisena.
Palkkoja korotetaan 1.11.2006 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 prosenttia + 0,4 prosentin suuruisella paikallisesti sovittavalla erällä. Jollei muuta sovita, toteutetaan se yleiskorotuksena.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat, että edellä todettu erä 0,4 prosenttia sovitaan yritys- kohtaisena.
Ohje- ja vähimmäispalkkoja korotetaan yleiskorotusten mukaisesti 1.4.2006 ja 1.11.2006.
Vuorolisiä korotetaan 1.4.2006 ja 1.11.2006 lukien yleiskorotuksen suu- ruisina.
5 § TEKSTIKYSYMYKSET
Luottamusmiessopimuksesta on sovittu liitteen mukaisesti. Työaikapankista on sovittu erillisen liitteen mukaisesti.
TES 11 §, 3 kohta Harjoittelijat ja kesätyöntekijät Kesätyöntekijän, jolla ei ole alan ammatillista koulutusta taikka alan työ- kokemusta, palkka on 75 prosenttia tehtävän mukaisesta minimipalkasta.
TES 20 §, tilapäinen poissaolo
Työntekijän palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittuna edustajana toimihenkilöjärjestö STTK:n Erityisalojen Toimi- henkilöliitto ERTO ry:n tai sen valtakunnallisen jäsenjärjestön liitto-, edus- tajisto-, vuosi-, hallituksen- tai sen asettamien toimikuntien kokouksiin.
TES 27 § 2 kohta:
Luottamusmieskorvaus 1.3.2005 lukien määräytyy luottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:
Luottamusmies/
Edustettujen työntekijöiden lukumäärä Korvaus/kk
5–100 50 euroa/kk
101–300 95 euroa/kk
301–600 135 euroa/kk
yli 600 155 euroa/kk
Pääluottamusmiehen korvauksista sovitaan erikseen.
3. kohta poistetaan.
Koulutussopimus 4 § 2 kohta, lisäys
Paikallisesti voidaan sopia koulutukseen käytetyn ajan korvaamisesta säännönmukaisella palkalla, mikäli luottamusmies osallistuu luottamus- mieskoulutukseen säännöllisen työajan ulkopuolella. Koulutuksen mää- rästä ja sisällöstä sovitaan erikseen liittojen välillä. Koulutuksen tulee olla vaihtoehto säännöllisenä työaikana pidettävälle koulutukselle.
Pöytäkirjamerkintä:
Edellä mainittua koulutusmuotoa kokeillaan sopimuskauden aikana.
Varaluottamusmiehen koulutuksesta sovitaan erikseen liittojen koulutus- työryhmässä.
6 § TYÖLLISTYMINEN JA MUUTOSTURVA
Liitot laativat pelisäännöt/toimintaohjeet työntekijän taloudellis-tuotan- nollisista syistä johtuvaan irtisanomistilanteeseen oheisen liitteen mu- kaisia periaatteita noudattaen 30.9.2005 mennessä. Lisäksi liitot ovat laatineet liitteen mukaisen suosituksen työvoiman määrän ja laadun ennakoinnista ja siihen liittyvistä käytännön toimenpiteistä.
7 § MUUT TOIMINTAEDELLYTYKSET
Liitot selvittävät 31.12.2005 mennessä, onko henkilöstön edustajien kes- kinäisessä asemassa tehtäviinsä nähden perusteettomia eroja. Selvi- tyksen kohteena ovat koulutusmahdollisuudet, korvaukset ja ajankäyttö. Asiasta pyritään sopimaan 31.12.2005 mennessä.
8 § TOIMET PAIKALLISEN SOPIMUSTOIMINNAN EDISTÄMISEKSI
Liitot perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on paikallisen neuvotte- lu- ja sopimustoiminnan kehittäminen ja edistäminen työaikajärjestelyjen ja työaikapankkijärjestelmän sekä palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien osalta. Työryhmän tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan sopia tarvit- tavista toimenpiteistä 28.2.2006 mennessä.
9 § TYÖRYHMÄT
1. Liittojen yhteinen koulutus
Liitot asettavat työryhmän (2+2) laatimaan työpaikkatason yhteistoimin- nan kehittämiseksi yhteisen koulutusohjelman, suunnittelemaan koulu- tusohjelman sisällön ja toteutusaikataulun.
Työryhmän tulee tehdä esitys sopijapuolten päätettäväksi 31.5.2005 men- nessä.
2. Palkkaustyöryhmä
Liitot asettavat palkkaustyöryhmän selvittelemään tarpeita ja mahdolli- suuksia uudistaa alan palkkausjärjestelmä.
Helsingissä 10. helmikuuta 2005
TIETOALOJEN LIITTO ry
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
LIITE 1
OHJE- JA VÄHIMMÄISPALKAT 1.3.2005 LUKIEN
Vähimmäis- palkka | Ohje- palkka Taso 1 | Ohje- palkka Taso 2 | Ohje- palkka Taso 3 |
TEHTÄVÄRYHMÄ | |||
Myynti 1634 | 1720 | 2441 | 3195 |
Markkinointi ja viestintä 1702 | 1791 | 2181 | 3048 |
Asiakaspalvelu ja -tuki 1752 | 1844 | 2336 | 2828 |
Suunnittelu / kehitys 1801 | 1896 | 2481 | 3120 |
Projekti-/ järjestelmävastuu 2199 | 2315 | 2784 | 3195 |
Verkko- ja tieto- liikennepavelut 1801 | 1896 | 2569 | 3120 |
Käyttö- ja laitepalvelut 1602 | 1687 | 2129 | 2881 |
Laitteisto- ja ohjelmistoylläpito 1622 | 1708 | 2217 | 2716 |
Hallinto 1284 | 1351 | 1781 | 2147 |
LIITE 2
VUOROLISÄT 1.3.2005, 1.4.2006 JA 1.11.2006
Iltavuorolisä: | ||
Kuukausi- | Euroa/tunti | Euroa/tunti |
palkka | (1.3.2005) | (1.4.2006) |
Alle 1245 | 2,43 | 2,47 |
1246–1345 | 2,65 | 2,69 |
1346–1446 | 2,82 | 2,87 |
1447–1547 | 3,01 | 3,06 |
1548–1648 | 3,20 | 3,25 |
1649–1749 | 3,40 | 3,45 |
1750–1850 | 3,58 | 3,64 |
1851–2018 | 3,76 | 3,82 |
yli 2018 | 3,96 | 4,02 |
Kuukausi- | Euroa/tunti |
palkka | (1.11.2006) |
Alle 1245 | 2,50 |
1246–1345 | 2,73 |
1346–1446 | 2,91 |
1447–1547 | 3,10 |
1548–1648 | 3,30 |
1649–1749 | 3,50 |
1750–1850 | 3,69 |
1851–2018 | 3,87 |
yli 2018 | 4,08 |
Yövuorolisä on kaksi kertaa kulloinenkin iltavuorolisä.
LIITE 3
LUOTTAMUSMIESKORVAUS 1.3.2005
Luottamusmieskorvaus 1.3.2005 lukien määräytyy luottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:
Luottamusmies/
Edustettujen työntekijöiden lukumäärä Korvaus/kk
5–100 50 euroa/kk
101–300 95 euroa/kk
301–600 135 euroa/kk
yli 600 155 euroa/kk
LIITE 4
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 8 TUNTIA VUOROKAUDESSA TEHTÄVÄN PÄIVÄTYÖN OSALTA
Työehtosopimuksen 6 §:n 2. kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 40 tunniksi.
Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työ- ajasta on sopimuksessa mainittava koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksiköitä tai työntekijöitä sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään.
Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhennetään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tun- niksi viikkoa kohden.
Kahdeksan tunnin työpäivät päivätyössä
Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työnteki- jälle kertyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään ku- takin viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden.
Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan lue- taan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 17 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 20 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät.
Lyhennysvapaat
Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä.
Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seu- raavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus tai muut poissaolot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysvapaiden antamiseen.
Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttuneita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyes- sä yksinkertaisella palkalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enemmän kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettu- jen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoi- tettuja kuittausrajoituksia.
Työskentely lyhennysvapaan aikana
Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mu- kaisena vapaa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ kat- sotaan ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka.
LIITE 5
TYÖTERVEYSHUOLTO
1 § Lakisääteinen toiminta
Työterveyshuoltolain tarkoittamia työpaikkaselvityksiä ja mahdollisia terveystarkastuksia suoritettaessa tulee kiinnittää huomiota vuorotyötä tekevien työntekijöiden työpaikkojen erityisolosuhteisiin työstä ja työpai- kan olosuhteista johtuvien terveydenvaarojen kannalta.
2 § Vapaaehtoiset terveystarkastukset
Vuorotyössä oleville järjestetään kerran vuodessa mahdollisuus tässä pykälässä tarkoitettuun terveystarkastukseen.
3 § Yleisiä määräyksiä
Tämän pöytäkirjan tarkoittamissa terveystarkastuksissa mahdollisesti löytyneiden sairauksien jatkotutkimukset, laboratorio- ja röntgentutkimuk- set sekä hoito eivät kuulu tämän sopimuksen piiriin.
Terveystarkastuksesta tulee antaa myös tutkittavalle lausunto, joka vas- taa sisällöltään työnantajalle annettavaa lausuntoa.
LIITE 6
SÄÄSTÖVAPAA TIETOTEKNIIKAN PALVELUYRITYKSISSÄ
1. Järjestelmän lähtökohdat ja tarkoitus
Säästövapaajärjestelmä luo puitteet vuosilomien väljemmälle sijoittami- selle. Tarkoituksena on mahdollistaa pidemmät vapaajaksot työsuhteen aikana. Säästövapaan keräämismahdollisuus koskee kaikkia alan työ- ehtosopimuksen piirissä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia kuukausipalkkaisia työntekijöitä.
Säästövapaan toteuttaminen edellyttää, että työntekijällä on 18 arkipäi- vää pidempi vuosiloma ja että työntekijä ja työnantaja sopivat säästä- missuunnitelmasta. Työnantaja ei kuitenkaan saa ilman painavaa estet- tä kieltäytyä sopimuksesta, jolla siirretään sapattiin enintään 6 päivää, edellyttäen että työntekijällä on oikeus vähintään 24 päivän vuosilomaan. Säästövapaata voidaan käyttää mihin tahansa työntekijän valitsemaan tarkoitukseen.
2. Säästövapaasta sopiminen
Säästövapaasta sovittaessa tehdään sopimus työntekijän ja työnantajan välillä kirjallisesti. Työntekijä voi säästää vuosilomastaan 18 arkipäivää ylittävän osan joko kokonaan tai osittain. Säästövapaa voidaan pitää ai- kaisintaan säästämisen aloittamista seuraavana kalenterivuonna ja vii- meistään viiden kalenterivuoden jälkeen. Säästettävän loman osuuden tulee olla vähintään kaksi lomapäivää säästövuotta kohden. Säästöosuus voi muodostua lomapäivistä, pitämättömiin lomapäiviin liittyvästä sapatiksi muutetusta lomarahasta ja yrityskohtaisesti mahdollisesti sovittavista muista vapaapäivistä. Ylityökorvauksista muutettavaa aikaa eikä vuoro- työstä johtuvia vuorovapaita voida kuitenkaan muuntaa säästövapaaksi. Säästämistä aloitettaessa työntekijä ja työnantaja sopivat säästämis- suunnitelmasta. Sopimus tehdään käyttämällä liittojen sopimaa liitteenä olevaa lomaketta.
Säästämisestä sovitaan joko täsmällisemmin tai väljemmin. Tehtäessä väljempi säästösuunnitelma, tulee sitä tarkentaa vuosittain. Täsmällisessä sopimuksessa sovitaan vuosittaiset säästöosuudet, säästövapaan pituus ja sen pitämisajankohta. Säästetty vapaa pidetään yhdenjaksoisena ja se voidaan yhdistää pitovuoden vuosilomaan.
Väljemmässä säästämistä koskevassa sopimuksessa sovitaan alusta- vasti säästösuunnitelmasta. Säästövapaan pituus ja pitämisajankohta voivat jäädä avoimiksi. Säästöosuudet todetaan tällöin vuosittain. Täl- löinkin on syytä alustavasti todeta säästämisaika sekä kaavaillun vapaan pituus ja pitoajankohta.
3. Käytännön esteet ja rajoitukset säästövapaan pitämiselle
Mikäli säästövapaalle lähtijöitä on useita ja vapaat sijoittuisivat samaan ajankohtaan, joudutaan ratkaisemaan etusijajärjestys. Tällöin tulisi etu- sija antaa pidempään palvelleille työntekijöille ja ottaa huomioon myös vapaan käyttötarkoitus (esimerkiksi opiskelu, joka voi tapahtua vain tiet- tynä ajankohtana). Yrityskohtaisesti voidaan sopia myös muista etusija- järjestyksen ratkaisuperiaatteista.
Mikäli säästövapaan pitäminen sovitulla tavalla ei ole mahdollista, pyri- tään sopimaan sen pitämisestä muuna ajankohtana.
4. Säästövapaan luonne
Säästövapaaseen sovelletaan soveltuvin osin vuosilomalain säännök- siä.
Säästövapaa tai sen osa maksetaan rahakorvauksena, jos työntekijän työsuhde päättyy ennen sapatin alkamista tai sen aikana siten, että työn- tekijä ei voi pitää sapattia tai osaa siitä. Se voidaan keskeyttää mikäli työntekijä ja työnantaja sopivat asiasta tai ennalta arvaamaton seikka tekee keskeyttämisen tai rahakorvauksen maksamisen perustelluksi. Keskeyttämiseen noudatetaan kuukauden ennakkoilmoitusaikaa, ellei- vät työnantaja ja työntekijä muuta sovi.
5. Työhön paluu säästövapaan jälkeen
Työntekijällä on oikeus säästövapaan jälkeen palata aikaisempaan työ- hönsä samalla tavoin kuin äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalta taikka hoitovapaalta palaavalla työntekijällä.
LIITE 7
KOULUTUSSOPIMUS
1 § Koulutustyöryhmä
Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeää kaksi edus- tajaa.
Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kurs- seja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.
Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvi- tys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohde- ryhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyy- tämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti to- dettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.
Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähet- täessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, kor- vataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
3 § Yhteinen koulutus
Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleen- sä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työ- paikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.
4 § Ammattiyhdistyskoulutus
1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurs- sille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.
Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottai- si tuntuvaa haittaa.
Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annetta- va vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysy- mys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.
Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluval- tuutettuihin.
2. Korvaukset
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuu- kautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.
Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröity- jen liiton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa on vähintään 20 jäsentä.
Paikallisesti voidaan sopia koulutukseen käytetyn ajan korvaamisesta säännönmukaisella palkalla, mikäli luottamusmies osallistuu luotta- musmieskoulutukseen säännöllisen työajan ulkopuolella. Koulutuksen määrästä ja sisällöstä sovitaan erikseen liittojen välillä. Koulutuksen tu- lee olla vaihtoehto säännöllisenä työaikana pidettävälle koulutukselle.
Pöytäkirjamerkintä:
Edellä mainittua koulutusmuotoa kokeillaan sopimuskauden aikana.
Varaluottamusmiehen koulutuksesta sovitaan erikseen liittojen koulutus- työryhmässä.
5 § Sosiaaliset edut
Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosi- loma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan 16.2.2005 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.
Helsingissä 10. päivänä helmikuuta 2005
TIETOALOJEN LIITTO ry
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
LIITE 8
ETÄTYÖTÄ KOSKEVA OHJEISTUS
Tietoalojen Liitto ry ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry ovat yh- teistyössä laatineet suosituksen, jolla liitot pyrkivät luomaan turvalliset puitteet etätyöstä sopimiselle ja ohjaamaan etätyön käyttöä kaikkia tyy- dyttävällä tavalla.
Etätyö
Etätyössä työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työ tapahtuu työn- antajan toimitilojen ulkopuolella.
Etätyö perustuu työnantajan ja työntekijän osalta vapaaehtoisuuteen. Etätyöstä tulee tehdä kirjallinen sopimus, jossa on syytä huomioida ai- nakin seuraavat seikat.
Etätyönä tehtävä työ
Sopimuksessa tulee määritellä etätyönä tehtävä työ ja etätyön pääasial- linen suorituspaikka. Sopimuksessa tulee myös määritellä etätyön ajalli- nen kesto (toistaiseksi, määräaika) ja etätyön päättämismenettely. Etätyön päättämismenettelyllä tarkoitetaan niiden sääntöjen sopimista, joita nou- dattaen työnantaja ja työntekijä voivat keskeyttää etätyön tekemisen ja työntekijä voi palata/siirtyä perinteiseen työskentelyyn.
Työaika
Lähtökohtaisesti etätyössä sovelletaan säännöllistä työaikaa koskevia työehtosopimuksen säännöksiä. Mikäli työnantaja tosiasiallisesti päät- tää työntekijän työajan sijoittamisesta ja mikäli työnantajalla on mahdol- lisuus valvoa työajan käyttöä työpäivän aikana, sovelletaan etätyössä lisä- ja ylityötä koskevia työehtosopimuksen säännöksiä.
Palkkaus
Etätyössä työntekijän palkkaus määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti. Työntekijän luontoisedut säilyvät etätyön aikana.
Vuosiloma ja lomaraha
Työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomarahaan etätyön aikana määräy- tyy vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaisesti.
Poissaolot
Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan, lääkärintarkastuksiin, tilapäisiin poissaoloihin ja perhevapaisiin määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti.
Työvälineet ja laitteet
Työnantaja hankkii ja toimittaa etätyön tekemiseen tarvittavat työvälineet ja laitteet. Työnantaja vastaa näiden huollosta, vakuuttamisesta ja näi- den aiheuttamista kustannuksista (esim. linjayhteydet).
Kustannusten korvaukset
Työnantaja maksaa työntekijälle korvauksen yksityispuhelimen käytöstä työasioiden hoitamiseen.
Tavanomaisilla työmatkoilla tarkoitetaan kodin ja työnantajan toimitilojen välistä matkaa, joista ei makseta matkakulujen korvausta.
Muut työmatkat korvataan työehtosopimuksen mukaisesti.
LIITE 9
SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA
1 §
Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määrä- yksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.
Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuk- sen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työ- ehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaika- järjestelmän syrjäyttämisestä. Lisäksi tuotannollis-taloudellisissa ongel- matilanteissa on mahdollista sopia palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän sopimuksen liitepöytä- kirjan mukaisesti.
2 §
Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät sekä rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys. Li- säksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.
3 §
Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehto- sopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehto- sopimuksesta poikkeamiselle. Paikallisen sopimuksen on ollakseen pä- tevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määrä- aikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopi- mus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudatta- en. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, jatkuu järjes- tely kuitenkin sen loppuun.
4 §
Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehto- sopimusosapuolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus tämän sopimuksen 1 §:n 2. kappaleen perusteella. Työehtosopimus- osapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai ku- mota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimus- osapuolten sopimana ajankohtana. Tämän sopimuksen mukainen pai- kallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopimus- osapuolille.
5 §
Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työ- ehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päät- tyessä. Voimassa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mu- kaisesti.
6 §
Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikal- listen sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työ- ehtosopimuksen erimielisyydet.
Helsingissä 10. päivänä helmikuuta 2005
TIETOALOJEN LIITTO ry
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
LIITE 10
LIITEPÖYTÄKIRJA PAIKALLISESTA SOPIMISESTA
1 §
Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoit- taman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.
2 §
Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät sekä rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys.
3 §
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työ- sopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo. Neuvotel- taessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työn- antaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia ja keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osa- puolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.
4 §
Pöytäkirjan mukainen sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuo- deksi.
5 §
Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille. Sopimus voidaan alistaa työ- ehtosopimusosapuolten tarkistettavaksi.
6 §
Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimus- osapuolten välillä sovittu.
Helsingissä 10. päivänä helmikuuta 2005 TIETOALOJEN LIITTO ry
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
LIITE 11
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tämä sopimus koskee Tietoalojen Liiton jäseniä sekä niiden palveluk- sessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäliittoon.
2 § Luottamusmies
1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopi- mukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luot- tamusmiestä ja varaluottamusmiestä.
2. Työntekijät voivat valita toimipistekohtaisen luottamusmiehen sellaiseen itsenäiseen yksikköön, jossa on työnantajaedustaja, joka määrää työ- suhteen ehdot ja ottaa ja erottaa työntekijöitä. Ennen valintaa asia käy- dään läpi työnantajan edustajan kanssa.
3. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat työ- ehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen liittoon järjestäyty- neet toimihenkilöt.
Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraa- vaa:
Pöytäkirjamerkintä 1:
Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehtosopimuk- sen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan liittoon, voi- daan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamusmiehen valin- nasta.
4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suu- reen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen voidaan valita tämän sopi- muksen tarkoittamia useampia luottamusmiehiä yrityksen itsenäisiin alu- eellisiin tai toiminnallisiin yksikköihin.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli yrityksessä on järjestetty luottamusmiehille vuotuisia luottamus- mieskokouksia, jatketaan entistä käytäntöä.
5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamus- miehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aika- na luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.
6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa ole- va toimihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työ- paikan olosuhteisiin.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luottamusmiehistä, tulee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimus- aloista.
7. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laa- jentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmies- organisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta. Luottamusmies säilyttää asemansa liikkeen luovutuksessa, jos liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.
3 § Luottamusmiehen valitseminen
1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työnte- koa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmies- tehtäviin käytetyksi ajaksi.
2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asianomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työntekijäliitto.
4 § Luottamusmiehen työsuhde
1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luotta- musmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.
2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.
Pöytäkirjamerkintä:
Samaa periaatetta noudatetaan myös pääluottamusmiehen ansioiden kehittymisen suhteen.
Jälkisuojan aikana luottamusmiehelle järjestetään työn ohella sellaista jatko- tai täydennyskoulutusta, jolla mahdollistetaan luottamusmiehen pa- laaminen entisiin tai vaativuudeltaan vastaaviin tehtäviin.
Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen yleistä ansio- kehitystä.
3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siir- tää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luotta- musmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamus- miehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.
5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työ- sopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuo- lena olevan toimihenkilöjärjestön toimesta.
6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.
7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.
8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluottamusmiehenä tai yrityksen luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päätty- misen jälkeen.
9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoitukses- ta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijäliitolle.
10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vä- hintään kuuden ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättä- vä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopi- muksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytyk- set työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otetta- va erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta mää- rättäessä.
11. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.
5 § Luottamusmiehen tehtävät
1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työ- ehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edusta- jana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsää- dännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toi- mihenkilön välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysy-
myksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityk- sen ja henkilöstön välisen neuvottelu ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annetta- va kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vai- kuttavat tiedot.
2. Xx. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tiedot:
1. Toimihenkilön suku- ja etunimet.
2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista toimihenkilöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.
3. Tehtäväryhmä ja vaativuustaso sekä kunkin tehtäväryhmän ja vaativuustason keskipalkka, jos tehtäväryhmässä ja vaativuustasossa on vähintään viisi henkilöä.
4. Yrityksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.
3. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada ker- ran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheut- tamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yri- tykseen työsuhteessa olevista toimihenkilöistä. Uusien toimihenkilöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 1–3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.
Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.
4. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamus- miehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaat- teista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan. Pääluottamus- miehellä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.
5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoi- tamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä
1. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää riittävästi aikaa luottamusmies- tehtävien hoitamiseen keskimäärin seuraavasti:
Luottamusmiehen Xxxxxxxxxxxx % edustamien työajasta työntekijöiden
lukumäärä
Alle 100 10 %
101–300 20 %
301–600 30 %
yli 600 40 %
Pääluottamusmiehen ajankäytöstä sovitaan paikallisesti.
Työstä vapautuksen toteuttamisesta voidaan sopia tarkemmin yritys- kohtaisesti. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edelly- tykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.
2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä vapautus tilapäisenä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamus- miestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työ- järjestelyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).
8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat
1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yrityskohtaisella ja alueellisen toiminta- yksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovu-
tettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnanta- jan käytössä olevia tavanomaisia toimistovälineitä (mm. sähköpostia) luottamusmiestehtävien hoitamiseen.
9 § Ansionmenetyksen korvaaminen
1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaika- na joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toi- miessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta yli- työkorvaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perus- teista ja määrästä.
3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.
10 § Luottamusmiesten koulutus
1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mu- kaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisää- mään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.
2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa ole- vassa koulutussopimuksessa.
11 § Neuvottelujärjestys
1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvi- tettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.
3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivy- tystä.
4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osa- puolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappa- leena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.
5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelu- järjestystä.
6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnan- taja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edus- taja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.
7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamus- miehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvot- telut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lak- kauttamisen peruste on riitautettu.
12 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä sopimus tulee voimaan 16. päivänä helmikuuta 2005.
2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuo- lelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa.
3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomis- ajoin.
Helsingissä helmikuun 10. päivänä 2005
TIETOALOJEN LIITTO ry
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
LIITE 12
TYÖAIKAPANKKI TIETOTEKNIIKAN PALVELUYRITYKSISSÄ
1. Järjestelmän lähtökohta ja tarkoitus
Työaikapankkijärjestelmä tietotekniikan palvelualalla.
Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämiseksi on mahdollista paikalli- sesti sopia työaikapankkijärjestelmästä alla olevien kohtien mukaisesti. Työaikapankista sopimiseen ja vuosittain tehtäviin muutoksiin vaikutta- vat yrityksen työvoimaresurssit, yrityksen työvoimatilanne ja kuhunkin työyhteisöön liittyvät erityistarpeet.
2. Työaikapankin saldon kertyminen
Työaikapankkiin voidaan siirtää ylityöstä maksettavat perus- ja korotus- osat. Tästä menettelystä on henkilön sovittava esimiehensä kanssa etu- käteen samassa yhteydessä, kun sovitaan ylitöiden tekemisestä.
3. Työaikapankin kertymä
Työaikapankkiin kerrytetty rahamäärä muutetaan yksinkertaisiksi työ- tunneiksi jakamalla se työntekijän tuntipalkalla. Tuntipalkka lasketaan jakamalla työntekijän kuukausipalkka luvulla 158.
Työntekijällä on oikeus kerryttää työaikapankkiin enintään 10 työpäivää vastaava rahamäärä.
4. Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana
Työntekijä tekee työnantajalle esityksen kertymän vapaana pitämisen ajankohdasta viimeistään kolmea kuukautta ennen kyseisen vapaan pitämisajankohdan alkua. Työnantajan on ilmoitettava viimeistään kahta kuukautta ennen kyseisen vapaan esitettyä alkamista, hyväksyykö esi- tyksen. Jos työnantaja ei hyväksy esitystä, työnantajan on tehtävä esitys vapaan pitämisajankohdasta, jonka pohjalta vapaan pitämisajankohdasta sovitaan.
Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa sovitun vapaan pitämisajankohtaa, ellei yrityksen toimintaan ja työntekijän työtehtäviin liittyen vapaan pitä- mättä jättämiselle kyseisenä ajankohtana ole erittäin painavia syitä. Täl- löin työnantajan on ilmoitettava, milloin vapaa voidaan pitää.
Jos kertynyttä vapaata ei voida pitää kahden kalenterivuoden kuluessa sen kerryttämisestä, maksetaan se rahana.
Työsuhteen päättyessä pitämättä olevan säästövapaakertymä makse- taan rahana.
Työntekijöiden jaksamisen ylläpitämiseksi liitot suosittelevat, että työaika- pankin perusteella annettava vapaa toteutettaisiin vähintään 5 työpäivän yhtämittaisina vapaajaksoina.
5. Käytännön toimenpiteet
Menettelystä sovitaan yrityksissä 31.5.2005 mennessä.
LIITE 13
LIITTOJEN SUOSITUS TYÖVOIMAN MÄÄRÄN JA LAADUN ENNAKOIMISESTA JA SIIHEN LIITTYVISTÄ KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEISTÄ
Työnantajan ja henkilöstön edustajat kokoontuvat vähintään kaksi ker- taa vuodessa käsittelemään ja ennakoimaan yrityksen työvoiman mah- dollisia määrällisiä ja/tai laadullisia muutostarpeita, sekä mihin ennakoiviin toimenpiteisiin yrityksessä on mahdollista ryhtyä.
Erityisesti kiinnitetään huomiota olemassa olevan henkilöstön osaami- sen kehittämiseen ja mahdollisuuksiin uudelleen sijoittamiseksi.
Selvitetään tarve ja mahdollisuudet yhteistyöhön työvoimahallinnon kans- sa.
Työryhmä
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on ohjeistaa irtisanomis- tilanteiden asianmukainen hoitaminen.
Ohjeiden laatimisessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asi- oihin:
• Esimiesten koulutus
• Prosessin kuvaus
• Henkilöstön tukeminen
• Luottamusmiesten informointi
• Luottamusmiesten ja henkilöstönedustajien mukaanotto prosessiin
• Prosessin aikainen tiedonkulku
• Vaihtoehtojen käsittely, kuten uudelleenkoulutus ja uudelleensijoitus
Työryhmä käynnistää työnsä 1.4.2005 mennessä ja esittää ohjeistuksen 30.9.2005 mennessä.
SÄÄSTÖVAPAASOPIMUS
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus 16.2.2005–30.9.2007 55
Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi jää työnantajalle ja yksi annetaan toimihenkilölle.
Sopijapuolet | Työnantajan edustaja | ||||||||
Toimihenkilö | |||||||||
Taustatiedot | Työsuhteen alkamispäivä: | Säästämissuunnitelma alustava kiinteä | |||||||
Vuosilomaoikeus pv / vuosi | |||||||||
suunniteltu | toteutunut | ||||||||
Vuosiloma | Lomaraha | Muut sovitut päivät | Yhteensä | ||||||
1. vuosi | |||||||||
2. vuosi | |||||||||
3. vuosi | |||||||||
4. vuosi | |||||||||
5. vuosi | |||||||||
Toteutunut yhteensä: | |||||||||
Säästövapaata säästetään vuosina yhteensä: | |||||||||
Niiden vuosien osalta, joilta ei ole laadittu säästämissuunnitelmaa, osapuolten tulee laatia se kunakin vuonna 2.5. mennessä. Tehtyyn säästämissuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia sovittaessa tai perustellusta syystä, jolloin muutos on yhdessä todettava hyvissä ajoin. | |||||||||
Säästövapaan käyttö: Loma sovittu pidettäväksi välisenä aikana. Työnantaja pitää säästövapaasta erillistä kirjanpitoa. Mikäli työsuhde päättyy ennen säästövapaan pitämistä, korvataan pitämätön säästövapaa. | |||||||||
Päiväys ja allekirjoitus | Paikka Aika | ||||||||
Työnantajan edustajan allekirjoitus | Toimihenkilön allekirjoitus | ||||||||
TYÖSOPIMUS
Tietotekniikan palveluala
1. TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT | Työnantaja | Liike- tai kotipaikka | ||
Työntekijä | Henkilötunnus | |||
Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllämainitun työnantajan hänelle osoit- tamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin: | ||||
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO | Työsuhteen alkamispäivä | |||
Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan saakka tai arviolta Määräaikaisen työsuhteen peruste : | saakka | |||
3. KOEAIKA | Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa noudatetaan työsuhteen alkamispäivästä lukien kuukauden koeaikaa (enintään 4 kk), jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Mikäli määräaikaisessa työsopimuksessa työsuhteen kesto on lyhempi kuin 8 kk, voi koeaika olla enintään ½ työsopimuksen kestosta. Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä on: | |||
4. TYÖAIKA | Työsuhde on kokoaikainen osa-aikainen, jolloin keskimääräinen viikkotyöaika on tuntia Työntekijä suostuu tekemään sunnuntai- ja lisätyötä tarvittaessa, jolloin tästä suoritetaan lain ja työeh- tosopimuksen mukainen korvaus. | |||
5. TYÖTEHTÄVÄT JA TYÖPAIKKA | (Toimenkuva tai pääasiallinen laatu työsuhteen alkaessa) | |||
6. PALKKA JA PALKANMAKSU- KAUSI | Työsuhteen alussa palkka on Palkanmaksukausi on | |||
Työsuhteen alussa vaativuutaso on | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | |
7. IRTISANOMISAIKA | Työehtosopimuksen mukaan muu: | |||
8. TYÖEHTOSOPIMUS | Työsuhteessa noudatetaan työnantajaa sitovaa työehtosopimusta, jos tässä työsopimuksessa ei ole muuta sovittu. | |||
9. MUUT EHDOT | (Tarvittaessa eri liitteellä) | |||
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS | Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. | |||
Paikka | Aika | |||
Työnantajan allekirjoitus | Toimihenkilön allekirjoitus | |||