KEMIAN PERUSTEOLLISUUDEN TES 18.1.2022 – 31.12.2023

KEMIAN PERUSTEOLLISUUDEN TES 18.1.2022 – 31.12.2023

Kemian perusteollisuuden

työehtosopimus

18.1.2022 - 31.12.2023

Kemianteollisuus KT ry Eteläranta 10

PL 4

00131 Helsinki

Puhelin 09 172 841 xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Teollisuusliitto ry Hakaniemenranta 1 A

PL 107

00531 Helsinki

000 00 0000

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

KEMIANTEOLLISUUS RY • TEOLLISUUSLIITTO RY •

KEMIANTEOLLISUUS RY:N

ja

TEOLLISUUSLIITTO RY:N

välinen

KEMIAN PERUSTEOLLISUUTTA

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS

18.1.2022 - 31.12.2023

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISTÄ 10

1 § Sopimuksen soveltamisala 10

Kotityöntekijät 10

Osa-aikatyö 11

2 § Järjestäytymisvapaus 11

3 § Liitesopimukset 11

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite 11

Sopimuksen sitovuus 11

Työrauha ja valvontavelvollisuus 12

5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen 13

Työnjohto-oikeus 13

Väliaikainen työtodistus 14

Määräaikainen työsopimus 14

Perehdyttäminen ja työnopastus 14

Irtisanomisajat 15

Neuvotteluajan laskenta 15

II TYÖAIKA 16

6 § Säännöllinen työaika 16

Yleiset määräykset 16

10-TUNTINEN 17

Xxxxxxx työaika 18

Työaikapankki 18

Jaksotyö 19

Yötyö 19

Vapaapäivät 19

Arkipyhäviikot 19

Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma 19

Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen 20

Siirtyminen toiseen työaikamuotoon 20

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen 20

Poikkeukset 21

Työviikon ja -vuorokauden alkaminen 21

Aloittamis- ja lopettamistyöt 21

Lisien muuntaminen 22

Palkanmaksun ajankohdan siirtämisestä sopiminen 22

7 § Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä 23

Työajan pituus 23

Työajan tasaaminen / työajan tasaamispäivät 23

Tasaamispäivien kertyminen 24

Tasaamispäivien antaminen 25

Tasaamispäivien pitämisestä toisin sopiminen 26

Työajan tasaaminen/keskimääräinen viikkotyöaika 26

8 § Keskeytyvä 3 vuorotyö 27

Soveltamisala 27

Työajan pituus 27

Työajan tasaaminen 27

9 § Keskeytymätön 3 vuorotyö 28

Soveltamisala 28

Työajan pituus 28

Säännöllisen työajan järjestäminen 29

10 § Lepoajat 30

Päivittäinen lepoaika 30

Virkistystauko 30

Levähdystauko 31

Vuorokausilepo 31

Viikoittainen vapaa-aika 31

11 § Ylityö 32

Vuorokautinen ylityö 32

Viikoittainen ylityö 33

Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa 33

Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä 33

Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan 34

Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan 34

Työajan enimmäismäärät 34

Levähdystauko ennen ylityötä 34

Sunnuntaityökorotus 35

Kuukausipalkan jakaja 35

12 § Hälytysluontoinen työ 35

Edellytykset 35

Hälytysraha 35

13 § Päivystysvalmius 36

III TYÖPALKAT 37

14 § A. Työkohtainen palkka 37

Työnvaativuusluokkapalkat 37

Nuorten ohjetuntipalkat 38

14 § B. Henkilökohtainen palkka 39

Henkilökohtaisen palkan määrittely 39

Palvelusaikalisä 40

15 § Suorituspalkkatyö 41

Hinnoitteluperuste 41

Hinnoittelusääntö 41

Osa- eli sekaurakka 41

Palkkiopalkka 42

Urakasta sopiminen 42

Menetelmämuutokset 42

Hinnoittelun tarkistaminen 42

Urakan hylkääminen 43

Yhteisurakka 43

Urakan keskeyttäminen 43

Työntutkimukset 43

16 § Vuoro-, ilta- ja yötyölisät 44

Vuorotyölisä 44

Ilta- ja yötyölisä 44

Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä 44

17 § Siirto toiseen työhön 44

Alemmin palkattu työ 44

Korkeammin palkattu työ 45

18 § Palkanmaksu 45

19 § Kuukausipalkka 46

Kuukausipalkkaan siirtyminen 46

Kuukausipalkan osittaminen 46

20 § Keskituntiansio 46

Laskentajakso 47

Tuntipalkkainen työntekijä 47

Kuukausipalkkainen työntekijä 47

Keskituntiansion käyttöajanjakso 47

Keskituntiansion käyttö 48

IV ERINÄISET KORVAUKSET 49

21 § Arkipyhäkorvaus 49

Arkipyhäkorvaus 49

22 § Suurjuhlapyhäkorvaus 50

Suurjuhlapyhäkorvaus 50

23 § Matkakustannukset ja päivärahat 51

1 Yleisiä määräyksiä 51

2 Matkakustannusten korvaaminen 53

3 Matkustussääntö 56

24 § Ulkomaantyö 56

1 Yleiset määräykset 56

2 Päiväraha 56

3 Matkustussääntö 57

25 § Muita korvauksia 57

Vaalit 57

Merkkipäivät 57

Kutsunta 57

Reservin harjoitukset 57

Hautaus- ja vihkiäispäivät 58

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 58

26 § Sairausajan palkka 58

Karenssipäivä 58

Työkyvyttömyyden toteaminen 58

Korvausjakso 59

Alle 1 kuukauden työsuhde 59

Karenssipäivän poistuminen 59

Sairastuminen kesken työpäivän 60

Sairausajan palkan epääminen 60

Vähennykset 60

Ilmoitusvelvollisuus 61

Sairausajan palkan maksujärjestelmän menettelytapaohjeet 61

Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella 61

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet 61

Palkkaetujen väärinkäyttö on työsopimuksen päättämisperuste 61 Sairauspoissaolojen aiheuttamien ongelmien vähentäminen 62

Korvaava työ 62

27 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 63

Äitiysvapaan palkka 63

Isyysvapaan palkka 63

Adoptiovapaa 64

Kokonaissuunnitelma 64

28 § Sairaan lapsen hoito 64

Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen 64

Palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta 64

Vaikeasti sairas lapsi 65

29 § Lääkärintarkastukset 68

Lakisääteiset terveystarkastukset 68

Muut lääkärintarkastukset 68

30 § Työturvallisuus 69

31 § Ryhmähenkivakuutus 69

32 § Vuosiloma 70

Loman pituus 70

Työssäolopäivien veroiset päivät 71

Lomaltapaluuraha 71

33 § Ruokailu- ja vaatesuojat 72

VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AMMATTIOSASTO 72

34 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 72

35 § Ammattiosaston kokoukset 73

36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen 74

37 § Ilmoitustaulut 75

VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS 75

38 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat 75

39 § Paikallinen sopiminen 75

40 § Erimielisyyksien sovittelu 77

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 77

41 § Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset 77

42 § Koulutukset ja kehittämistilaisuudet 78

43 § Rationalisointi 78

44 § Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta 79

45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 79

46 § Järjestäytymismääräyksiä 79

47 § Sopimuksen voimassaolo 80

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KEMIAN PERUSTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 18.1.2022−31.12.2023 81

KEMIAN PERUSTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 107

1 Palkkausjärjestelmän rakenne 107

Tehtävien vaativuus 107

Henkilökohtainen palkanosa 107

Palvelusaikalisä 107

2 Palkan muodostuminen 108

3 Tehtävän vaativuusluokkien mukaiset palkat 108

Uusi työntekijä 108

4 Yrityskohtaiset järjestelmät 108

5 Palkkausjärjestelmän ylläpito ja palkka 108

6 Ohjeistus ja erimielisyyksien ratkaiseminen 109

7 Henkilökohtaisen palkanosan määrittely 114

YLEISSOPIMUS 115

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 115

Lähtökohta 115

Perusoikeudet 115

Työnjohto-oikeus 115

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen 115

Ennakkoilmoitus työtaisteluista 116

Soveltamisala 116

Organisaatio- yms. muutokset 116

Lakiviittaukset 116

2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA 116

Kehittämistoiminta 116

Yhteistoiminnan toteuttaminen 117

Tyky-toiminta 118

3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA –ORGANISAATIOT 118

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 118

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 120

3.3 Ilmoitukset 121

4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 122

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 122

4.2 Asema 123

4.3 Työsuhdeturva 125

4.4 Varamiehet 127

5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 128

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 128

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta 128

Työaikakirjanpito 129

Tietojen luottamuksellisuus 129

Säädökset 129

Yritystä koskevat tiedot 129

Salassapitovelvollisuus 129

6 LUKU HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 130

7 LUKU KOULUTUS 130

7.1 Ammatillinen koulutus 130

7.2 Yhteinen koulutus 131

7.3 Ay koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 132

7.4 Korvaukset 132

7.5 Sosiaaliset edut 133

8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 133

8.1 Yleistä 133

8.2 Alihankinta 134

8.3 Vuokratyövoima 134

9 LUKU SOPIMUKSEN SITOVUUS 134

LOMAPALKKASOPIMUS 135

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 137

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 137

1 § Yleinen soveltamisala 137

2 § Irtisanomisen perusteet 138

3 § Irtisanomisajat 139

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 141

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 142

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 142

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 142

7 § Soveltamisala 142

8 § Irtisanomisen toimittaminen 142

9 § Työntekijän kuuleminen 142

10 § Tuomioistuinkäsittely 143

11 § Välimiesmenettely 143

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 143

13 § Korvauksen määrä 143

III LOMAUTUS 144

14 § Lomauttaminen 144

15 § Ennakkoselvitys 145

16 § Lomautusilmoitus 146

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista 146

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa 147

Poikkeukselliset lomautustilanteet 147

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika 148

Työn alkamisesta ilmoittaminen 149

Muu työ lomautusaikana 149

Asunto lomautusaikana 149

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 150

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 150

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 150

19 § Takaisinottaminen 150

20 § Seuraamusjärjestelmä 151

21 § Sopimuksen sitovuus 151

LIITE 1 ISYYSVAPAAN PALKANMAKSU 152

LIITE 2 LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TIEDONSAANTIOIKEUDET 155

LIITE 3 PAIKALLISEN SOPIMISEN MAHDOLLISUUDET TYÖEHTOSOPIMUKSESSA 158

LIITE 4 SOVELTAMISOHJE PK-YRITYKSET JA AY-KOULUTUS 161

LIITE 5 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA 164

LIITE 6 TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA - KESÄHARJOITTELUOHJELMA 0000-0000 000

TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA KEMIANTEOLLISUUDESSA 2022- 2025 (8 TUNNIN TYÖPÄIVÄ) 168

KEMIANTEOLLISUUS RY:N

ja

TEOLLISUUSLIITTO RY:N

välinen

KEMIAN PERUSTEOLLISUUTTA

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Kemianteollisuus ry:hyn kuuluviin kemian perusteollisuutta harjoittaviin yrityksiin ja niiden kaikkiin työntekijöihin.

Kotityöntekijät

Kotityöntekijöihin noudatetaan tätä sopimusta seuraavilta osin:

Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä lomakor- vauksena ja lomaltapaluurahaa vastaavana eränä 13 % suuruinen erilli- nen lisä.

Mikäli työsuhde on kestänyt keskeytyksettä vähintään yhden vuoden, lo- makorvausta ja lomaltapaluurahaa vastaava lisä on 16,5 %.

Kun työehtosopimuksessa sovitaan palkankorotuksista, korotetaan koti- työntekijöiden palkkoja vastaavina ajankohtina ja vastaavan suuruisella korotuksella kuin muidenkin työntekijöiden palkkoja. Korotus tehdään yleiskorotuksena.

Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan korotuksen määrä lasketaan so- vitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

Osa-aikatyö

Osa-aikatyöstä on kyse silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika alittaa jatkuvasti tai keskimääräisesti työehtosopimuksen mukai- sen säännöllisen työajan.

Osa-aikaisuus voi liittyä esimerkiksi:

Työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan alittavaan työsuhtee- seen, osittaiseen hoitovapaaseen, osa-aikaeläkkeeseen, osa-aikalisään tai vuorotteluvapaaseen.

Osa-aikaisen työntekijän tässä työehtosopimuksessa tarkoitetut taloudel- liset etuudet määräytyvät sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

2 § Järjestäytymisvapaus

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

3 § Liitesopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

˗ Yleiset sopimukset EK(TT/STK) – SAK

˗ Työturvallisuuskeskusta koskeva sopimus työjärjestyksineen 19.3.1997

Liittojen väliset sopimukset

˗ Lomapalkkasopimus

˗ Yleissopimus

˗ Irtisanomissuojasopimus

4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite Sopimuksen sitovuus

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voi- massaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Työrauha ja valvontavelvollisuus

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, ettei- vät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä riko työeh- tosopimuksen määräyksiä.

3. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työn- antaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauha- häiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuol- ten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.

4. Liittojen on kohdassa 3. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaavaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ol- lessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen työtaiste- luun ei saa ryhtyä. Ammattiosaston on noudatettava liittojen näke- mystä ja pidättäydyttävä työtaistelusta tai mikäli työrauhahäiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja palautettava työrauha välit- tömästi.

Liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Pai- kallisten osapuolten pyynnöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamus- mies selvittävät kolmen arkipäivän kuluessa tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin mihin työrauhaa vaarantanut kiista kohdistuu ja mitkä ovat sen syyt ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun seuraukset. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltami- seen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen 40 §:n mu- kaisessa neuvottelujärjestyksessä.

5. Työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko. Liittojen näkemyksen mukaan

- ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 3.–4. kohdan mu- kaisia velvoitteitaan tämä tulisi huomioida hyvityssakkoa ko- rottavana tekijänä ja

- liitoille määrättävää hyvityssakkoa korottavana tai alentavana tekijänä tulisi huomioida myös liittojen 4. kohdan mukaiset toi- met lainvastaisen työtaistelun estämiseksi.

6. Kemianteollisuus ry sitoutuu olemaan nostamatta työrauhakannetta työtaistelutoimella uhkaamisesta kohtien 3.–4. mukaisen menettelyn ollessa liittojen välillä kesken.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liittojen on annettava kohdassa 3.tarkoitetun ilmoituksen saa- tuaan viipymättä, ja viimeistään vuorokauden sisällä, koh- dassa 4. tarkoitettu arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelu- taistelutoimi työehtosopimuslain vastainen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Osapuolet toteavat, että työtaistelun uhkaa ei tule käyttää pai- nostuskeinona voimassa olevan työehtosopimuksen taikka pai- kallisen sopimuksen tai käytännön työehtosopimuksen mukai- sen ehdon tai tulkinnan muuttamiseen. Työehtosopimuksen so- veltamiseen liittyvät erimielisyydet on käsiteltävä työehtosopi- muksen 40 §:n neuvottelujärjestyksen mukaisesti, eikä tämän pykälän tarkoittamassa järjestyksessä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen Työnjohto-oikeus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä mää- rätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnan- tajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, tämän työehtosopi- muksen tai työsääntöjen kanssa.

Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toi- seen työhön.

Väliaikainen työtodistus

2. Työsuhteen kestäessä annetaan työntekijälle tarvittaessa väliaikai- nen työtodistus. Todistuksessa on oltava merkintä työsuhteen kesto- ajasta ja työtehtävän laadusta sekä lisäksi, jos työntekijä sitä pyytää, arvolause työntekijän osoittamasta työtaidosta, ahkeruudesta ja käy- töksestä.

Määräaikainen työsopimus

3. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edel- lyttävä seikka on siihen syynä tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai palvelujen kysynnän vakiintumattomuuteen taikka suo- ritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuk- sen solmimiseen. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä myös työsopimuslain 1 luvun 3 a §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa.

Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä maini- tuissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pä- tevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta tois- taiseksi voimassa olevana työsopimuksena.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liitot pitävät tärkeänä, että työsopimuksen sisältö sovitaan niin selvästi, ettei siitä synny erimielisyyttä jälkeenpäin. Liitot suosit- televat, että uusien työntekijöiden työsopimukset tehdään kirjal- lisina.

Perehdyttäminen ja työnopastus

4. Työnantajan on huolehdittava työturvallisuuslain 14 § mukaisesti työntekijän riittävästä perehdyttämisestä ja opastamisesta työhön.

Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi työn- tekijä koulutetaan työnopastajan avulla ennalta laaditun ja hyväksytyn työnopastusohjeen mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuulu- vat työtehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.

Työnantajan erikseen työnopastajaksi nimeämälle työntekijälle, joka vahvistetun työnopastusohjelman tai vastaavan mukaisesti oman toi- mensa ohella perehdyttää ja opastaa uutta työntekijää työympäris- töön ja työtehtäviin, maksetaan perehdytykseen ja työnopastukseen käytetyiltä tunneilta erillisenä tuntikohtaisena korvauksena 7 % hänen keskituntiansiostaan, ellei perehdyttämistä ja työnopastamista ole otettu huomioon muutoin hänen palkkauksessaan.

5. Uuden työntekijän työhön ottamisesta on viivytyksettä ilmoitettava pääluottamusmiehelle.

Työntekijän perehdyttämiseen sisällytetään myös työnantajan edus- tajan, pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhdessä antama opastus yrityksen yhteistoimintajärjestelmistä, paikallisista sopimuk- sista ja niiden mahdollisuuksista työehtosopimuksessa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Kesätyöntekijöiden sekä erilaisten harjoittelijoiden perehdyttä- minen ja työnopastaminen kuuluu työntekijöiden normaaleihin työtehtäviin, eikä mainittujen henkilöiden perehdyttämisestä ja opastamisesta makseta erillistä korvausta.

Irtisanomisajat

6. Irtisanomisajat määräytyvät liitteenä olevan Irtisanomissuojasopi- muksen 3 §:n mukaan, ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomi- sen yhteydessä sovittu.

Neuvotteluajan laskenta

7. Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatet- tava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vas- taavat kohdat.

Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista talou- dellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjeste- lyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yhteistoi- mintalain 19 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 23 §:n neuvottelu- velvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kir- jallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettu- jen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 23 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neu- votteluajasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.

II TYÖAIKA

6 § Säännöllinen työaika Yleiset määräykset

Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevan lain säännöksiä.

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 52 vii- kon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittai- nen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään.

Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla piden- tää enintään 12 tuntiin viikoittaisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työajan tulee tällöin enintään kalenterivuoden pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Eri työaikamuodoissa noudatettavat työajat ja työajan järjestä- mistä koskevat erityismääräykset on kirjattu tämän työehtoso- pimuksen 7, 8 ja 9 §:iin.

Ennen uuden työaikamuodon käyttöönottoa todetaan yhteisesti mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon järjestely kuuluu.

10-tuntinen

Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannollisen ti- lanteen vuoksi työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pi- dentää tilapäisesti muiden kuin vuorotyöntekijöiden vuorokautisen sään- nöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tun- tiin. Palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennet- tyä työaikaa tehdessä että työaikaa tasattaessa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtävät tunnit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työs- säolon ja työehtosopimusmääräysten mukaisesti. Paikallisesti sopien työ- aikamuutos voidaan tehdä ilman ilmoitusaikaa.

Enintään10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työntekijällä enin- tään 30 päivänä kalenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työ- viikkona.

Työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimusmääräyk- sen mukaisista työaikamuutoksista tapauskohtaisesti, asiallisista henkilö- kohtaisista syistä johtuen (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).

Työajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteriviikon kuluessa. Työnantaja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuo- let sopivat vapaan ajankohdasta 4 kalenteriviikon kuluessa työn tekemi- sestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijällä on oikeus tasata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin viikossa 3 viikon ilmoitus- aikaa noudattaen pitämällä vapaat ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Työntekijän ilmoittamaa vapaata ei kuitenkaan voi pitää silloin, jos yrityk- sen tuotannollinen toiminta vakavasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tarpeen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työaikaa.

Mikäli tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole pi- detty 52 kalenteriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jääneet tunnit 50 % korotettuna seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Liukuva työaika

Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.

Työaikapankki

Työaikapankista sovitaan paikallisesti. Sopimus tehdään kirjallisesti työn- antajan ja henkilöstön edustajan välillä.

Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan säännöllisen vuoro- kautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääristä, joita ei rajoita työeh- tosopimuksen 6 §:n enimmäismääriä koskeva kirjaus. Työaikapankkiin voidaan sopia säästettäväksi työaikaa, työehtosopimuksen mukaisia pal- kallisia vapaita, säästövapaita, työajaksi muutettavia rahaeriä tai muita rahanarvoisia eriä.

Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.

Liitot ovat yhtä mieltä

- ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen

- periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Jaksotyö

Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n 1. momen- tin mukaan.

Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Yötyö

Yötyötä voidaan paikallisesti sopimalla teettää muussakin, kuin työaikalain 8 §:n mainitsemissa tilanteissa.

Vapaapäivät

Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä vii- konpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työvuo- roluettelosta.

Arkipyhäviikot

Muussa kuin jatkuvassa yksi- tai kaksivuorotyössä, tai keskeytymättö- mässä kolmivuorotyössä työskentelevillä työntekijöillä ovat vapaapäiviä pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto, samoin kuin niiden viikkojen lau- antait, joihin sijoittuu uudenvuodenpäivä, loppiainen, 2. pääsiäispäivä, he- latorstai, vappu, itsenäisyyspäivä tai 2. joulupäivä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.

Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma

Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Mai- nitut ajankohdat merkitään työaikalain mukaisesti lain 30 §:n tarkoitta- maan työvuoroluetteloon tai työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuun- nitelman yhdistelmään.

Työajan tasoittumissuunnitelma on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jona työkohteessa, osastolla tai työpaikalla on käytössä nouda- tettavan tasoittumissuunnitelman mukainen työaikamuoto.

Työajan tasoittumissuunnitelmaa ja työvuoroluetteloa valmisteltaessa on luottamusmiehelle ja työntekijälle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä työaikalain 29 ja 30 §:ssä säädetyin tavoin.

Työsuhteen päättyessä ei tasoittumissuunnitelmassa työskennelleen työntekijän työaikaa erikseen tasata. Keskimääräisiä työaikajärjestelyjä käytettäessä voidaan yksittäisen työntekijän työaikaa seurata sen varmis- tamiseksi, että tehty työaika ja maksettu palkka vastaavat toisiaan.

Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman muuttaminen

Työvuoroluetteloa tai työajan tasoittumissuunnitelmaa voidaan muuttaa tuotannollisista tai töiden järjestelyihin liittyvistä syistä tai työntekijän pyyn- nöstä.

Pysyväisluontoisista, vähintään 1 kuukauden jatkuvista työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava ao. työnte- kijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ja tilapäisistä muutoksista, kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei ilmoitusajoista paikal- lisesti toisin sovita. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä ennakoimat- tomasta syystä, esimerkiksi sairauspoissaolotilanteissa, konerikoissa tai tilauskannan äkillisesti muuttuessa. Ennen muutoksen tekemistä siitä on neuvoteltava pääluottamusmiehen ja yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta asianomaisen työntekijän kanssa.

Siirtyminen toiseen työaikamuotoon

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen noudatetaan käytössä olleen työai- kamuodon mukaista työaikaa ja muita sitä koskevia työaikamääräyksiä siirtymishetkeen asti. Uuden työaikamuodon käyttöönottohetkestä lukien työaika ja muut työaikamääräykset määräytyvät uutta työaikamuotoa kos- kevien määräysten mukaisesti.

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajan- jaksosta toisin. Työntekijää voidaan kuitenkin sovittaessa pitää työssä jat- kuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

Poikkeukset

Yllä olevat työaikaa koskevat määräykset eivät estä lain sallimissa rajoissa poikkeamista edellä määritellyistä säännöllisistä työajoista, jos siihen on tuotantoteknillisesti pakottavia syitä. Tällaisiksi syiksi on katsottava välttä- mättömien korjausten suorittaminen, ylivoimainen este, raaka- ja tarveai- neiden puute, tuotteiden riittämätön menekki sekä näihin verrattava syy.

Työviikon ja -vuorokauden alkaminen

Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työviikko ja työvuorokausi alkavat maa- nantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa. Sunnuntaityövuorokausi päät- tyy samana ajankohtana.

Aloittamis- ja lopettamistyöt

Aloittamis- ja lopettamistyö on toimitusvarmuuden parantamiseksi ja tuo- tantohäiriöiden poistamiseksi säännöllinen työaika ylittäen tehtävää lisä- työtä, jonka teettämisestä sovitaan paikallisesti. Sopimuksesta tiedotetaan henkilöstöä.

Aloittamis- ja lopettamistyöhön luetaan säännöllisen työajan lisäksi ennen tai jälkeen omaa säännöllistä työvuoroa tehtävä lisätyö. Aloittamis- ja lo- pettamistyö voi koostua työstä, joka on

• välttämätöntä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännöllisen työaikansa,

• joka on vuorotyössä tarpeen tietojen vaihtamiseksi työvuorojen vaih- tuessa.

Aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia työsopimuksella.

Aloittamis- ja lopettamistyötä saa teettää työntekijäkohtaisesti enintään viisi tuntia viikossa.

Aloittamis- ja lopettamistyöstä maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen. Paikallisesti voidaan sopia myös määrältään vastaavasta kiinteästä kuukausikorvauk- sesta.

Lisien muuntaminen

Paikallisesti voidaan sopia eri työaikamuotoihin liittyvien erilaisten palkka- erien, kuten esimerkiksi työajan tasaamislisien, vuorotyölisien, sunnuntai- työkorotusten jne. maksamisesta erillisinä kiinteinä tunti- tai kuukausikoh- taisina lisinä.

Palkanmaksun ajankohdan siirtämisestä sopiminen

Luottamusmiehen tai muun työntekijöiden edustajan aloitteesta sovitaan paikallisesti säännölliseltä työajalta maksettavan palkan kohdentamisesta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) tuntipalkkaisten työntekijöiden pal- kattomille työajan tasaamisvapaajaksoille. Sopimus koskee kaikkia toimi- paikan työntekijöitä ja voidaan tehdä joko toistaiseksi tai määräajaksi, kui- tenkin vähintään kalenterivuodeksi kerrallaan.

Säännöllisen työajan palkan kohdentamista koskevissa paikallisissa jär- jestelyissä voi tuntipalkan kiinteä osa olla TVL-palkkaa pienempi. Makset- tavan palkan tulee kuitenkin määrältään olla vähintään TVL-palkan suu- ruinen.

Työajan tasaamispäiville kohdennettavia palkaneriä voivat olla esimerkiksi

1. vuoden alussa sovittu palkasta syrjään laitettava summa tai prosentti,

2. eripituisten palkanjaksojen ylimenevien päivien hallinnointi (kun kuu- kaudessa on 31 päivää ja työpäiviä enemmän kuin 20 tai kahden viikon jaksolle, jossa työpäiviä on enemmän kuin kymmenen), 3. arkipyhäkor- vaukset, aattokorvaukset tai suurjuhlapyhäkorvaukset, 4. lomarahat, ja tä- män lisäksi voidaan käyttää työaikauudistuksen yhteydessä sovittua kes- kimääräistä viikoittaista työaikaa paikallisesti sopien, jossa etukäteen so- vittaisiin ko. päivien pitotaajuutta ja ajankohtaa. Järjestely edellyttää työ- vuoroluettelon laatimista.

Käydessään neuvotteluja palkan kohdentamisesta palkattomille työajan tasaamispäiville, yritykset voivat käyttää hyväkseen yllä kuvattuja vaihto- ehtoja tai ne voivat päätyä johonkin muuhun ratkaisuun.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot yhdessä suosittavat neuvotteluja käytävän hyvässä yh- teistyöhengessä ja paikallisen sopimisen kulttuurin mukaisesti. Tarvittaessa liitot antavat myös neuvottelu- ja sovitteluapua.

7 § Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä

Tämän pykälän määräykset koskevat niitä työaikamuotoja, joissa normaa- listi työskennellään 40-tuntisin työviikoin, eli päivätyötä, kaksivuorotyötä sekä jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä. Lisäksi edellytetään, että työnteki- jällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuosi- työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, vapunpäivä, ju- hannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto ja uudenvuodenpäivä.

Työajan pituus

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa.

Näissä työaikamuodoissa työskentelevien työntekijöiden työaikaa tasa- taan kalenterivuoden aikana 100 tunnilla. Tasaaminen tapahtuu joko an- tamalla kalenterivuoden aikana 100 tuntia vastaava määrä työajan tasaa- mispäiviä, tai käyttämällä keskimääräistä viikkotyöaikaa. Työajan tasaa- minen toteutetaan käynti- ja palveluajat turvaten.

Työajan tasaaminen ja vuotuisten arkipyhien sijoittuminen huomioiden to- delliseksi työajaksi mainituissa työaikamuodoissa työskenneltäessä muo- dostuu 30 vuosilomapäivään oikeutetulla työntekijällä pitkän aikavälin kes- kiarvona 36,4 tuntia viikossa.

Työajan tasaaminen em. tuntimääriin voidaan toteuttaa, joko antamalla ta- saamispäiviä, tai käyttämällä keskimääräistä viikkotyöaikaa.

Työajan tasaaminen / työajan tasaamispäivät

Tasaamispäivien lukumäärä määräytyy kalenterivuoden aikana tehtyjen säännöllisten työpäivien perusteella. Määrästä vähennetään muut kuin tämä pykälän 1. kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopi- mukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Tasaamispäivien kertyminen

Vähintään	17 työpäivää	1 vapaa
"	35 ”	2 vapaata
"	53 ”	3 "
"	71”	4 "
"	88”	5 "
"	105”	6 "
"	121”	7 "
"	138”	8 "
"	155”	9 "
"	172”	10 "
"	189”	11 "
"	205”	12,5 "

Tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi työajan lyhennyspäiviä ansaittaessa katsotaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työajan tasoittu- misjärjestelmän mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rinnaste- taan säännöllisiin työvuoroihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä nii- den asettamien lautakuntien tai muuten pysyvien elinten ja Teollisuusliitto ry:n tai hallituksen kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, parisuhteen rekisteröintipäivä, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lap- sen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pää- luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.

Tehdyksi säännölliseksi työpäiväksi luetaan myös sellainen säännöllinen työpäivä, josta työntekijä on vähintään puolet tehnyt työtä ja ollut osan poissa työstä joko työnantajan luvalla tai muusta hyväksyttävästä syystä.

Tasaamispäiviä ei anneta enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otetuille työntekijöille. Jos määräaikaista työsopimusta jat- ketaan, ansaitaan vapaata työsuhteen alusta lukien.

Tasaamispäivien antaminen

Tasaamispäivät annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana kerty- misvuoden loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Ne voidaan antaa joko yksilöllisesti tai kollektiivisesti kaikille työntekijöille tai työosas- tolle. Kollektiivisesti annetuista vapaista ilmoitetaan vähintään kahta viik- koa ja työntekijäkohtaisesti annettavista vapaista viimeistään viikkoa en- nen vapaan antamisajankohtaa. Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti sopia toisin.

Mikäli palkattomia työajan tasaamisvapaita on tarkoitus antaa etukäteen kerrallaan yhdenjaksoisesti enemmän kuin 2 päivää, on tästä sovittava etukäteen luottamusmiehen tai yksittäisen työntekijän kanssa.

Mikäli jo ansaittuja palkattomia tasaamisvapaita on tarkoitus antaa kerral- laan yhdenjaksoisesti enemmän kuin 4 päivää 30 päivässä, on tästä so- vittava etukäteen luottamusmiehen tai yksittäisen työntekijän kanssa.

Työntekijäkohtaisesti annettavana tasaamispäivänä tehdyiltä työtyötun- neilta maksetaan työntekijälle normaalin palkan lisäksi korvaus kuten viik- koylityöstä, mikäli työskentelystä ao. työajan tasaamispäivänä sovitaan työntekijän kanssa myöhemmin kuin viikkoa ennen tasaamispäivää.

Tasaamispäivät on annettava työnantajan määräämänä ajankohtana joko työpäivä/-vuoro kerrallaan tai enintään 6,5 työpäivän/-vuoron osalta puo- lina päivinä. Päivät voidaan myös antaa muulla tavalla, jos paikallisesti niin sovitaan.

Jos annettava vapaa sisältyy säännöllisiksi työvuoroiksi laskettavaan ai- kaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.

Mikäli työajan tasoittumisjärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa ole- van työntekijän katsotaan saaneen tasaamispäivän, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen saatu ilmoitetuksi, kun koko yritys, sen työosasto tai työ- ryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua va- paata pitänyt.

Jos tasaamisvapaita ei ole pidetty työsuhteen päättyessä tai niitä ei ole voitu antaa ennen kalenterivuoden päättymistä, korvataan pitämättömät vapaat kuukausipalkalla työskenteleville työntekijöille yksinkertaisella pal- kalla.

Tasaamispäivien pitämisestä toisin sopiminen

Työntekijän/työntekijöiden kanssa voidaan sopia myös siitä, ettei tasaa- misvapaata pidetä.

Työajan tasaaminen/keskimääräinen viikkotyöaika

Paikallisesti sopimalla voidaan tässä pykälässä tarkoitettu viikoittainen säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on 36,4 tun- tia viikossa enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vä- hintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään. Käytettävät tasoittumisjärjestelmät laaditaan yrityskohtai- sesti.

Arkipyhien sijoittumisesta riippuen keskimääräisen työajan pituus vaihte- lee vuosittain. Vuotuiset työtuntimäärät käyvät selville tämän työehtosopi- muksen liitteenä olevasta taulukosta.

Esimerkki 1

Kun työskennellään päivä- ja kaksivuorotyössä koko vuosi ja pidetään 30 päivää vuosilomaa, muodostuu em. vuotuinen työaika seuraavalla tavalla:

˗ päivä-/kaksivuorotyössä työskenneltävä ajanjakso 365 kalenteripäivää

˗ sama työviikkoina, eli 365 pv./. 7 pv/vk, eli 52,14 viikkoa

˗ työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla 5 viikkoa

˗ todellisten työviikkojen määrä on 47,14 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika esimerkiksi vuonna 2022 on 47,14 vk x 36,6 h/vk, eli 1725 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 215,5 työvuoroa.

Esimerkki 2

Mikäli työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopi- muksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla:

˗ päivä- ja kaksivuorotyössä työskenneltävä ajanjakso 196 kalenteripäivää

˗ sama työviikkoina, eli 196 pv./. 7 pv/vk, eli 28 viikkoa

˗ työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla 3 viikkoa

˗ todellisten työviikkojen määrä on 25 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika esimerkiksi vuonna 2022 on 25 vk x 36,6 h/vk, eli 915 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoit- taa 114 työvuoroa.

Mikäli edellisissä kuvatuissa esimerkeissä 1 ja 2 ajanjaksoihin yksittäistä työntekijää koskien sisältyy pidempiä palkattomia poissaoloja, kuten esi- merkiksi pitkä palkaton työkyvyttömyys, isyysvapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa tms., huomioidaan ko. aika esimerkissä mainitun vuosiloman tapaan työviikkoja vähentävänä tekijänä.

8 § Keskeytyvä 3 vuorotyö Soveltamisala

Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään pääsään- töisesti kolmessa vuorossa siten, että työskentely keskeytyy yleensä vii- konvaihteen ajaksi. Arkipyhäviikkojen aikana työaika vaihtelee sen mukai- sesti, keskeytetäänkö työ arkipyhän ajaksi vai ei.

Työajan pituus

Säännöllinen työaika keskeytyvässä 3 vuorotyössä on keskimäärin 8 tun- tia vuorokaudessa ja pitkän aikavälin keskiarvona keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Arkipyhien sijoittumisesta riippuen keskimääräisen työajan pi- tuus vaihtelee vuosittain. Vuotuiset työtuntimäärät käyvät selville tämän työehtosopimuksen liitteenä olevasta taulukosta.

Työajan tasaaminen

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu edellisessä kohdassa mainit- tuihin keskimääriin. Tasoittumisajanjakso on enintään kalenterivuosi.

Tasaaminen tapahtuu merkitsemällä tasoittumisjärjestelmään tehtyä työtä vastaten vapaapäiviä siten, että työaika tasoittuu edellä mainittuihin kes- kimääriin. Mikäli paikallisesti niin sovitaan, voidaan vapaat tai osa niistä antaa yksilöllisesti niitä etukäteen järjestelmään merkitsemättä.

Työntekijälle maksetaan vähintään 14 §:n mukaista työaikamuodon mu- kaista palkkaa työaikamuotoon siirtymistä seuraavan kuukauden alusta lu- kien.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Henkilölle, jonka tavanomaiseen työhön kuuluu siirtyä työaika- muodosta toiseen (esim. vuorottajat, tuuraajat), maksetaan sen työaikamuodon mukaista palkkaa mitä työaikamuotoa hän työ- viikon aikana eniten tekee.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Liitot suosittelevat työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista si- ten, että peräkkäin tehdään enintään 5 työvuoroa.

Arkipyhäviikot otetaan huomioon kuten muutkin työviikot, joten myös arki- pyhät tasaavat vuotuista työaikaa. Vuosilomapäiviä ei tasaamiseen voida käyttää.

Mikäli arkipyhät ovat työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia työpäiviä, tulee työntekijälle antaa vastaava määrä vapaata muuna aikana. Arkipy- häkorvauksen sijasta maksetaan työntekijälle kyseiseltä vapaapäivältä keskituntiansion mukainen korvaus. Edellä mainittu ei kuitenkaan koske työaikamuotoa 36.

9 § Keskeytymätön 3 vuorotyö Soveltamisala

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään yleensä kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitse- mänä päivänä viikossa.

Työajan pituus

Säännöllinen työaika keskeytymättömässä 3 vuorotyössä on enintään ka- lenterivuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,6 tuntia viikossa. 30 päivän pituisen vuosiloman jälkeen jäävä työntekijän säännöllisten työtun- tien määrä kalenterivuodessa on 1632 työtuntia, eli 204 työvuoroa x 8 tun- tia.

Säännöllisen työajan järjestäminen

Työtä varten laaditaan ennakolta työajan tasoittumisjärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu edellisessä kohdassa mainittuihin keski- määriin. Tasoittumisjakson pituus on enintään vuosi, pääsääntöisesti ka- lenterivuosi. Käytettävät tasoittumisjärjestelmät laaditaan yrityskohtai- sesti.

Esimerkki 1

Kun työskennellään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koko vuosi ja pidetään 30 päivää vuosilomaa, muodostuu em. vuotuinen työaika seu- raavasti: seuraavalla tavalla:

˗	keskeytymättömässä kolmivuorotyössä
˗	työskenneltävä ajanjakso sama työviikkoina, eli 365 pv./. 7 pv/vk,	365 kalenteripäivää eli 52,14 viikkoa
˗	työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla	5 viikkoa
˗	todellisten työviikkojen määrä on	47,14 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 47,14 vk x 34,6 h/vk, eli 1632 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tar- koittaa 204 työvuoroa.

Esimerkki 2

Mikäli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopimuksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla:

˗	keskeytymättömässä kolmivuorotyössä
˗	työskenneltävä ajanjakso sama työviikkoina, eli 196 pv ./. 7 pv/vk,	196 kalenteripäivää eli 28 viikkoa
˗	työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla	3 viikkoa
˗	todellisten työviikkojen määrä on	25 viikkoa

Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 25 vk x 34,6 h/vk, eli 865 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 108 työvuoroa ja ajanjaksolle laadittavaan työaikasuunnitelmaan tulee siis sisältyä 108 työvuoroa.

Mikäli edellä kuvattuun 28 kalenteriviikon ajanjaksoon yksittäistä työnteki- jää koskien sisältyy pidempiä, muita kuin työajan tasaamiseksi annettavia palkattomia poissaoloja, esimerkiksi pitkä palkaton työkyvyttömyys, isyys- vapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa tms., huomioidaan ko. aika esimer- kissä mainitun vuosiloman tapaan työviikkoja vähentävänä tekijänä.

Työntekijälle maksetaan vähintään 14 § mukaista työaikamuodon mu- kaista palkkaa työaikamuotoon siirtymistä seuraavan kuukauden alusta lu- kien.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Henkilölle, jonka tavanomaiseen työhön kuuluu siirtyä työaika- muodosta toiseen (esim. vuorottajat, tuuraajat), maksetaan sen työaikamuodon mukaista palkkaa mitä työaikamuotoa hän työ- viikon aikana eniten tekee.

10 § Lepoajat Päivittäinen lepoaika

1. Säännöllisessä päivä- ja yksivuorotyössä työntekijälle annetaan työ- aikalain 24 §:ssä säädetyin edellytyksin tunnin kestävä ruokailutauko, jonka aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikaltaan.

2. Paikallisesti niin sovittaessa voidaan noudattaa puolen tunnin pituista ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijällä ei ole päivätyössä ruo- kailutaukoa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun työpäivän keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopivana ajankohtana.

3. Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailutaukoa, vaan hänelle vara- taan tilaisuus ruokailuun vuoron keskivaiheilla työn kannalta kulloin- kin sopivimpana ajankohtana. Poikkeama vuoron puolivälistä voi olla enintään 2 tuntia molempiin suuntiin.

Virkistystauko

4. Työntekijällä on oikeus kahdesti päivässä pitää työpaikalla virkistys- tauko siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee tuotannollista toi- mintaa.

Levähdystauko

5. Jos työaika ylittää 10 tuntia vuorokaudessa, työntekijällä on oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä levähdystauko kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Vuorokausilepo

6. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yh- deksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole va- rallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäi- sestä vuorokausilevon tasaamisesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.

Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi kat- sotaan tarpeelliseksi, voidaan paikallisesti sopia vuorokausilevon ly- hentämisestä siten, että se on vähintään 7 tuntia.

Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräk- käisen vuorokausilevon aikana kerrallaan työaikalain 25 § 3. momen- tissa tarkoitetuissa tapauksissa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähin- tään viisi tuntia. Lyhennetyn vuorokausilevon korvaava lepoaika on annettava työntekijälle seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava le- poaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varalla- oloajalle

Viikoittainen vapaa-aika

7. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vä- hintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen va- paa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuoro- kauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää kes- kimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.

Pöytäkirjamerkintä:

Määräyksen tulkinta vastaa vanhan työaikalain (9.8.1996/605) 31 §:n säännöksen tulkintaa (mukaan lukien sitä koskevat työ- neuvoston lausunnot, esim. TN 1365-00 ja TN 1417-06).

Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on enintään 3 tuntia vuorokaudessa sekä työaikalain 28 §:ssä mainituissa poikkeustapauksissa. Näissä poikkeustapauksissa viikoittainen vapaa- aika on korvattava saman pykälän 2. momentissa säädetyllä tavalla.

11 § Ylityö

1. Teollisuuslaitoksen toiminnan ja jatkuvan säännöllisen käynnissä pi- tämisen vuoksi välttämätöntä työtä, jota ei voida tehdä säännöllisenä työaikana, tehdään ylityönä laissa säädetyin työaikaa koskevin rajoi- tuksin.

Vuorokautinen ylityö

2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan työehtosopimuksen 6 § 2. koh- dassa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 6

§ 4. kohdan mukaisesti sovitun, tätä pidemmän säännöllisen vuoro- kautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

3. Vuorokautisesta ylityöstä sekä jaksoylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Lauantaisin ja juhlapäivien aattoina mak- setaan vuorokautisesta ylityöstä kuitenkin heti 100 %:lla korotettu palkka. Välittömästi yöllä tehdyn säännöllisen täyden työvuoron jäl- keen tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

4. Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työ- vuorokautena ylittää työajan tasoittumisjärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Viikoittainen ylityö

5. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuk- sen 6 § 2. kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan. Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.

6. Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaisena ylityönä kor- vattavaksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työajan tasoittumis- järjestelmän mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

7. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

8. Muussa kuin keskeytymättömässä tai jatkuvassa vuorotyössä ja säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville työntekijöille makse- taan pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka ja muiden 6 § 8. kohdassa mainittujen ar- kipyhäviikkojen lauantaina tehdystä työstä kuten viikkoylityöstä. Edel- lytyksenä on, että työntekijä on työskennellyt työajan tasoittumisjär- jestelmän mukaisesti asianomaisilla viikoilla tai että tämän pykälän 5. kohdan edellytykset täyttyvät.

Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa

9. Jos työntekijä työskentelee työviikon aikana eri työaikamuodoissa, katsotaan ylityöksi asianomaisella viikolla eniten noudatetun työvuo- roluettelon mukaisen työaikamuodon ylittävät tunnit, ellei ole sovittu näiden tuntien vaihtamisesta vapaa-aikaan.

Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä

10. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne vapaavuorojen aikana tehdyt tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työajan tasoittumisjärjestelmässä asianomaisen viikon sään- nölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.

Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan

11. Jos työntekijällä vuosiloman, sairauden, työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitettujen työajan tasaamisvapaiden, viikoittaisen vapaa-ajan kor- vaamiseksi annetun vapaan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä suoritetun mat- kan, yleissopimuksen 7.1 tai 7.2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen tai reservin harjoitusten takia ei ole työviikon työajan tasoittumisjärjestel- män mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisena vapaapäi- vänä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityökor- vausta siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan

12. Ylityöstä maksettava palkan perusosa, korotusosa tai molemmat voi- daan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja pidettävä 9 viikon kuluessa yli- työn tekemisestä.

Työajan enimmäismäärät

13. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituk- sia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenteri- vuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia pai- kallisesti vuoden pituinen ajanjakso.

Levähdystauko ennen ylityötä

14. Jos työntekijä jää välittömästi säännöllisen työajan päätyttyä ylityö- hön, sallitaan hänen pitää 15 minuutin levähdystauko, joka luetaan työaikaan. Ylityössä tarvittavista levähdystauoista sovitaan työaika- lain 24 § huomioon ottaen paikallisesti.

Sunnuntaityökorotus

15. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vappu- ja itse- näisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan työaikalain mukaisena sunnuntaityökorotuksena 100 %:lla korotettu palkka.

Kuukausipalkan jakaja

16. Yli- ja sunnuntaityötä laskettaessa saadaan kuukausipalkkaisen työn- tekijän tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka päivä-, ja kaksivuoro- ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä luvulla 159 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä luvulla 155.

12 § Hälytysluontoinen työ Edellytykset

1. Hälytysluontoisen työn edellytykset ovat seuraavat: työ tehdään häly- tyskutsun perusteella, työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja työ teh- dään joko kutsunantamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuo- rokauden puolella kello 00.00 ja 07.00 välisenä aikana.

Hälytysraha

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perus- teella.

Se on:

a) kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan vapaapäivänä, työaikana tai työajan jälkeen ennen kello 21.00.

b) kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 07.00 välillä.

3. Hälytyskutsun perusteella kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana teh- dystä työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka.

4. Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä on tunnin palkka.

5. Jos työ liittyy seuraavaan säännölliseen työvuoroon, ei kysymys ole hälytysluontoisesta työstä.

13 §Päivystysvalmius

Päivystyksellä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan säännöllisen työaikansa ulkopuolella valmiudessa kutsun saatuaan saa- pumaan suorittamaan työtehtäviään.

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle päivystysvalmiudesta korvausta.

Päivystysvalmiudesta maksettava korvaus on:

1. 50 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt viimeistään tunnin kuluttua kutsusta.

2. 25 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt 2 tunnin kuluttua kutsusta.

3. 10 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt viimeistään 3 tunnin kuluttua kutsusta.

Korvaus maksetaan siltä ajalta, kun työntekijä on päivystysvalmiudessa työtä tekemättä.

Jos päivystysvalmiudessa oleva työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti.

Päivystysvalmiudessa olevan työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä eikä työaikalain varallaoloa koskevia säännöksiä.

Päivystysvalmiudesta on sovittava työntekijän kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luon- teesta ja kestoajasta.

Paikallisesti voidaan päivystysvalmiudesta maksettavasta korvauksesta ja sen määräytymisperusteista sopia toisin.

III TYÖPALKAT

14 §A. Työkohtainen palkka

Kemian perusteollisuuden työntekijöiden tehtäväkokonaisuuksien vaativuus määräytyy tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan palk- kausjärjestelmän mukaisesti.

Työnvaativuusluokkapalkat muodostetaan työaikamuotokohtaisesti.

Työnvaativuusluokkapalkat

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden vaativuusluok- kapalkat ovat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien seuraavat:

senttiä /tunti			euroa/ kuukausi
TAM15-	TAM35-	TAM	TAM15-
TAM27	TAM36	37	TAM27 TAM35-TAM37
TVL 1 1220	1238	1299	1976	2055
TVL 2 1321	1341	1407	2141	2227
TVL 3 1429	1450	1522	2315	2408
TVL 4 1549	1572	1650	2510	2610
TVL 5 1677	1702	1786	2717	2826

TAM on lyhenne sanasta työaikamuoto. TAMin perässä olevat numerot kertovat kuinka montaa vuoroa tehdään ja kuinka monena päivänä vii- kossa. Esimerkiksi TAM15 on työaikamuoto, jossa tehdään yhtä vuoroa viitenä päivänä viikossa eli päivätyö.

Työehtosopimuksen palkkataulukoita ei sovelleta niissä yrityksissä, joissa on ennen 31.1.2018 otettu käyttöön oma palkkausjärjestelmä.

Nuorten ohjetuntipalkat

Kun nuori työntekijä suorittaa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja omaa työn edellyttämän työtaidon ja -kokemuksen sekä pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsää- dännöstä johtuvia rajoituksia, määritellään hänen palkkansa asianomai- sen työn palkkaperusteiden mukaisesti. Muutoin ovat 15–17-vuotiaiden työntekijöiden ohjetuntipalkat seuraavat:

Nuorten ohjetuntipalkat ovat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien:

Jos henkilö on ollut harjoittelussa samassa yrityksessä aiempina vuosina, voidaan toisena vuotena maksaa 80 % palkkaluokan 1 TAM15-TAM27, kolmantena vuotena 90 % palkkaluokan 1 TAM15-TAM27 palkasta.

14 §B. Henkilökohtainen palkka Henkilökohtaisen palkan määrittely

1. Täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle työntekijälle voidaan mak- saa työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.

2. Henkilökohtaisen palkanosan määrittely voi perustua työntekijän hen-

Nuorten ohjetunti- palkat

senttiä/ tunti

euroa/ kuukausi

kilökohtaiseen osaamiseen, pätevyyteen ja työsuoritukseen tai muu- hun, yrityksen henkilöstön osaamista, toimintatapojen kehittämistä

15 v 898 1518

16 v 913 1542

17 v 921 1560

Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -suosituksesta vuosille 2022–2023. Sopimus on työehtosopimuksen liitteenä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Nuorten ohjetuntipalkat eivät koske enintään kahdeksi kuukau- deksi kesäharjoittelijoiksi otettuja koululaisia.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Harjoitteluedellytysten parantamiseksi voidaan maksaa 75 % palkkaluokan 1 TAM15-TAM27 palkasta seuraavissa tapauk- sissa:

- tutkintoon tai tutkinnon osaan liittyvän pakollisen harjoittelun ajalta,

- ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakouluissa opiskelevien kesäharjoittelun ajalta.

tms. koskevien tavoitteiden toteutumista tukeviin tekijöihin. Työnteki- jän onnistumista ja kehittymistä valittujen tekijöiden suhteen on arvi- oitava systemaattisesti ja oikeudenmukaisesti.

Työntekijöiden sitoutuminen ja hyväksyntä osaamisen, pätevyyden ja työsuorituksen kehittämiseen saavutetaan, kun asetetuista tavoit- teista ja valituista, tavoitteiden saavuttamista tukevien arviointitekijöi- den sisällöstä ja arvioinnin käytännön toteuttamisesta keskustellaan työntekijöiden ja/tai heidän edustajiensa kanssa jo järjestelmää suun- niteltaessa. Heille selvitetään myöskin pätevyyden ja suorituksen ar- vioinnissa käytettävät perusteet ja arvioinnin suorittamisen jälkeen työntekijän niin halutessa henkilökohtaisesti myös arvioinnin tulokset.

Järjestelmän tulee olla mahdollisimman selkeä, yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Arvioitavia tekijöitä valittaessa tulee huomioida mm. seuraavia asioita:

˗ Henkilön tulee itse voida vaikuttaa valittuihin tekijöihin.

˗ Tekijät ovat nähtävissä, mitattavissa ja ovat itsenäisiä muuttujia.

˗ Ne liittyvät asianomaisen työntekijän hoitamaan työhön.

Esimies-alaiskeskustelut ovat suositeltava väline henkilökohtaisen palautteen antamiselle ja kehittämistarpeiden kartoitukselle. Proses- sissa on pyrittävä ehdottomaan objektiivisuuteen ja se tulisi suorittaa säännöllisin väliajoin esim. kerran vuodessa. Liitot suosittavat, että samassa yhteydessä, kun kunkin henkilökohtaista osaamista arvioi- daan, tarkistetaan myös, että tehtävien vaativuuden arvioinnin perus- tana olevat tehtävänkuvaukset vastaavat tehtäväkokonaisuuksien to- dellista sisältöä.

Osaamista arvioidaan aina suhteessa työntekijän senhetkiseen teh- tävään. Mikäli tehtävä muuttuu, on henkilön pätevyys, mikäli valituista tekijöistä ei muuta seuraa, suhteessa uuteen tehtävään arvioitava uu- delleen. Henkilökohtaisen palkanosan suhteellinen osuus kokonais- palkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.

Liitot ovat laatineet esimerkinomaisia mallijärjestelmiä, joita yritykset voivat omia järjestelmiä laatiessaan hyödyntää joko sellaisenaan tai mieluimmin omiin olosuhteisiinsa ja tavoitteisiinsa soveltaen. Myös muut järjestelmät ovat mahdollisia.

Palvelusaikalisä

1. Yrityskohtaisen yhtäjaksoisen palvelusajan perusteella työntekijälle maksetaan palkkausmuodosta riippumatta palvelusaikalisää osana henkilökohtaista palkkaa seuraavasti:

Palvelusaikalisät 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien:

Vuotta	snt/h	€/kk
5–9	18	31
10–14	24	41
15–19	32	53
20–24	42	70
25-	52	89

2. Palvelusaikalisää ryhdytään maksamaan palvelusvuosien täyttymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Palvelusajan huomioiminen palkkaperusteena edellyttää yhtäjak- soista yrityskohtaista palvelusaikaa.

Mikäli työntekijän työsuhde asevelvollisuuden suorittamisen, opinto- vapaan, hoitovapaan, tai muun sellaisen syyn vuoksi on jatkunut "le- päävänä", luetaan palvelusvuosilisän perusteena olevaan palvelusai- kaan myös ennen ko. poissaoloa työskennelty aika. Asevelvollisuus- aikaa ei kuitenkaan lueta palvelusajaksi.

Työsuhteen päättyminen katkaisee yhtäjaksoisuuden. Näin ollen mahdollisesti myöhemmin syntyvässä työsuhteessa palvelusajaksi lasketaan vain jälkimmäisen työsuhteen kesto.

Saman yrityksen eri toimipaikoilla yhtäjaksoisesti työskennelty aika lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi.

Palvelusaikalisää kerryttävät vuosilomalain 7 §:ssä mainitut työssä- olopäivien veroiset päivät.

3. Mikäli paikallisesti on sovittu palkkaus- tai muista järjestelmistä, joissa palvelusaika on huomioitu palkkaus- tai korvaustekijänä, ei yrityskoh- taista ja sopimukseen kirjattua järjestelmää sovelleta samanaikaisesti siten, että vaikutus olisi kertautuva.

15 §Suorituspalkkatyö

Jos työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi suorituspalkkatyönä.

Hinnoitteluperuste

Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava työn vaativuuteen perus- tuviin palkkoihin.

Hinnoittelusääntö

1. Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitte- luperustetta eli työnvaativuuteen perustuvaa palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään sa- massa suhteessa.

Osa- eli sekaurakka

2. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työnsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hin- noiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaa- lia urakkatyövauhtia ansio nousee hinnoitteluperustetta eli työnvaati- vuuteen perustuvaa palkkaa 20 % korkeammaksi. Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

Palkkiopalkka

3. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtu- los (tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön taloudelli- suus yms.) riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta, työtaidosta, tms. tekijästä. Palkkiopalkkatyö on hinnoiteltava siten, että normaalilla suoritustasolla ansio ylittää työnvaativuuteen perustuvan palkan.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liitot toteavat, että osaurakka- ja palkkiopalkkatyössä palkan kiinteä osa voi olla ohjetuntipalkkaa pienempi, kunhan ansio- taso täyttää hinnoittelumääräykset.

Urakasta sopiminen

4. Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöi- den välillä, joille urakkatyötä tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista. Urakoitaessa on pyrittävä siihen, että työt jaetaan tarkoituksenmukai- siin, mielekkäisiin ja terveydelliset näkökohdat huomioon ottaviin ura- koihin.

Menetelmämuutokset

5. Urakkatyön hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttu- mattomina pidetään yksikköhinta ennallaan. Jos työ- ja tuotantome- netelmissä, työn järjestelyissä, työvälineissä tai raaka-aineen laa- dussa tapahtuu urakkahintaan vaikuttavia muutoksia, työlle määritel- lään uusi hinta.

Hinnoittelun tarkistaminen

6. Jos työntekijä perustellusti esittää, että voimassa oleva hinta on vir- heellinen, hänen tulee ilmoittaa tästä työnantajan edustajalle hinnoit- telun tarkistamista varten, mutta työtä tehdään kuitenkin em. hinnalla. Urakkahinnan tarkistamista koskeviin tutkimuksiin on ryhdyttävä tar- peetonta viivytystä välttäen. Jos muutoksia tarkistuksen perusteella tapahtuu, tarkistettua hintaa sovelletaan siitä päivästä alkaen, jolloin tarkistamista on pyydetty.

Urakan hylkääminen

7. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, työ teh- dään aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen henkilökohtaista tuntipalkkaansa vastaava palkka.

Yhteisurakka

8. Yhteisurakassa saa työntekijä osansa urakkavoitosta suhteessa hen- kilökohtaiseen tuntipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut yhteisurakkaan, elleivät ao. työntekijät ja työnantaja kes- kenään ole sopineet toisin.

Urakan keskeyttäminen

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloit- tamansa jatkuvaksi sovitun urakkatyön muun kuin oman tuotantoko- neiston käynnissä ja kunnossapitämiseksi tarvittavien korjaus- ja asennustöiden takia eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida jär- jestää urakalla, työntekijälle maksetaan keskeytyksen ajalta, enintään kuitenkin kuudelta työpäivältä, hänen keskituntiansionsa mukainen palkka.

Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin kuusi työpäivää, maksetaan sen jälkeiseltä tuntityöajalta aikapalkka.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Edellisessä kohdassa mainittu urakkatyön keskeyttäminen ei koske tapauksia, joissa urakkatyö esimerkiksi lajin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn johdosta päättyy.

Työntutkimukset

9. Niillä työpaikoilla, joilla käytetään työntutkimuksia, on työnantajan an- nettava työntekijöiden nimeämille edustajille riittävä selvitys ja koulu- tus tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan palkkaukseen.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Tässä pykälässä tarkoitetut urakoita tai muita suorituspalkkoja koskevat paikalliset sopimukset voidaan puolin tai toisin irtisa- noa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei sopi- muksessa ole muusta irtisanomisajasta sovittu.

16 §Vuoro-, ilta- ja yötyölisät Vuorotyölisä

1. Vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan vuorotyölisänä 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

iltavuorolisä 119 senttiä/tunti

yövuorolisä 223 senttiä/tunti

Ilta- ja yötyölisä

2. Jos työntekijän säännöllinen työaika sijoittuu siten, että työtä tehdään kello 16.00 ja 24.00 välisenä aikana sen olematta vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluontoista työtä, maksetaan em. kellomäärien välille sattu- vilta työtunneilta iltavuorolisän suuruista iltatyölisää ja kello 00.00 ja

06.00 välille sattuvilta työtunneilta yövuorolisän suuruista yötyölisää.

Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä

3. Vuoro-, ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti sopia toi- sin.

17 §Siirto toiseen työhön Alemmin palkattu työ

1. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään toiseen omaa työ- tään alemmin palkattuun työhön, hänelle maksetaan tällöin entisestä työstään sovittu henkilökohtainen tuntipalkka kahden viikon ajalta, minkä jälkeen palkka määrittyy sen työn mukaan, jota työntekijä suo- rittaa.

Korkeammin palkattu työ

2. Jos toiseen, korkeammin palkattuun tuntityöhön siirretty työntekijä pystyy heti suorittamaan tätä työtä sekä työn laatuun että työtehoon nähden samalla tavalla kuin tätä työtä varsinaisesti suorittava, hänelle maksetaan heti uuden työn mukainen palkka.

18 §Palkanmaksu

1. Liitot suosittelevat, että palkat maksetaan kerran kuukaudessa. Ellei paikallisesti toisin sovita, palkat maksetaan sovittuina palkanmaksu- päivinä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Muuttuvat palkanosat, kuten tuntiperusteiset lisät ja ylityön palkat voidaan maksaa ja palkat- tomat poissaolot voidaan käsitellä kerran kuukaudessa. Jos palkan- maksupäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.

Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan 19 §:n mukaisesti, voi- daan palkka maksaa kerran kuukaudessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Muuttuvilla tuntiperusteisilla palkanosilla tarkoitetaan erikseen laskettavia tuntiperusteisiä lisiä, esim. vuorolisiä, erityisolosuh- delisiä, lisä- ja ylityön perus- ja korotusosia, sunnuntaityökoro- tusta, suurjuhlapyhä- ja suurjuhlapyhän aaton korvauksia sekä viikkolepokorvauksia.

2. Palkan laskemista varten voidaan jättää 6 työpäivän palkka sisään.

Työsuhteen päättyessä irtisanomisen vuoksi erääntyvät saatavat on maksettava viimeistään päättymispäivää seuraavana työpäivänä. Purkutapauksissa saatavat on suoritettava kolmen työpäivän kulu- essa työsuhteen päättymispäivästä ja työsuhteen purkautumista- pauksissa kolmen työpäivän kuluttua siitä, kun päätös työsuhteen purkautumisesta tehdään.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työsuhteen päättyessä erääntyneet saatavat maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksu- päivänä.

3. Työntekijälle on palkanmaksun yhteydessä annettava palkkalas- kelma kirjallisesti tai sähköisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen siirtymistä sähköiseen palkkalaskelmaan, työnantaja tie- dottaa muutoksen ajankohdasta ja huolehtii, että työntekijä osaa ja pystyy tulostamaan tarvittaessa palkkalaskelman. Muussa tapauksessa palkkalaskelma annetaan kirjallisesti.

4. Palkasta pidätetään se, mihin työnantaja on lain ja sopimuksen mu- kaan velvollinen tai oikeutettu.

5. Muistutukset maksettua palkkaa vastaan saatuun rahamäärään näh- den on tehtävä palkanmaksutilaisuudessa.

6. Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan palkan maksamisesta ra- halaitoksen välityksellä.

19 §Kuukausipalkka Kuukausipalkkaan siirtyminen

1. Muutettaessa tuntipalkka kuukausipalkaksi, kerrotaan voimassa ole- vaa tuntipalkkaa luvulla 169.

Kuukausipalkan osittaminen

2. Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmak- sukaudelta, saadaan kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkka ja- kamalla kuukausipalkka päivä- ja kaksivuoro- ja keskeytyvässä kol- mivuorotyössä luvulla 159 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä luvulla 155.

20 § Keskituntiansio

Yrityksissä, joissa peruspalkka tai ansion menetyksen korvaaminen on laskettavissa yksinkertaisemmin esimerkiksi siitä syystä, että yrityksen käytössä on pelkästään aikapalkka, ei ole velvollisuutta ottaa käyttöön seuraavassa kuvattavaa keskituntiansiota. Tällöin esimerkiksi ylityötilan- teessa korotetaan kaikkia palkan osia.

Laskentajakso

1. Säännöllisen työajan keskituntiansiota laskettaessa käytetään las- kentajaksona joko edellistä palkkakautta tai edellistä vuosineljän- nestä.

Tuntipalkkainen työntekijä

2. Työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansio lasketaan siten, että hänen laskentajakson aikana aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palk- kiotyössä työajalta saamansa ansio mahdollisine palvelusaikalisi- neen, erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn, poikkeuksellisen vai- kean ja vaarallisen työn sekä vuorotyön lisineen vähennettynä ylityö- korvauksella sekä sunnuntaityökorotuksella ja suurjuhlapyhäkorvauk- sella sekä suurjuhlapyhän aaton korvauksella jaetaan laskentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja jatkuvaa 1- ja 2 vuorotyötä teke- vän työntekijän keskituntiansiota laskettaessa ei tämän ansiosta kui- tenkaan vähennetä sunnuntaityökorotuksia.

Kuukausipalkkainen työntekijä

3. Kuukausipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota laskettaessa kiin- teää kuukausipalkkaa vastaava keskiansio saadaan laskemalla yh- teen laskenta-ajanjaksolta työntekijälle maksettavaksi sovitut kuukau- sipalkat palvelusaikalisineen ja jakamalla saatu palkkasumma tunti- määrällä, joka keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 155 ja muissa työaikamuodoissa 159.

Jos työntekijän palkkaan sisältyy muuttuvia palkanosia, esimerkiksi palkkio-osuuksia tai tuntiperusteisia lisiä, lasketaan näitä vastaava keskituntiansio-osa kohdassa 2 määritellyllä tavalla.

4. Jos säännöllisen työajan keskituntiansio on henkilökohtaista tunti- palkkaa pienempi, käytetään laskentatekijänä henkilökohtaista tunti- palkkaa.

Keskituntiansion käyttöajanjakso

5. Kohdan 1 tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansi- oita käytetään seuraavasti:

˗ helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljän- neksen keskituntiansiota,

˗ touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keski- tuntiansiota,

˗ elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskitunti- ansiota, sekä

˗ marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntian- siota.

Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautu- essa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljän- nekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.

Keskituntiansion käyttö

6. Keskituntiansiota käytetään tuntipalkkaisten työntekijöiden perus- palkkana työehtosopimuksessa mainittuja palkan korotusosia, kuten esimerkiksi yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa.

Keskituntiansiota käytetään lisäksi sekä tuntipalkkaisilla että kuukau- sipalkkaisilla työntekijöillä tapauksissa, joissa työehtosopimus velvoit- taa ansion menetyksen korvaamiseen.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos työntekijälle ei voida määrittää keskituntiansiota edellisen palkkakauden tai edellisen vuosineljänneksen mukaan esimer- kiksi pitkäaikaisen sairausloman, äitiysloman, vuorotteluva- paan, vähäisten työtuntien tai muun vastaavan syyn johdosta, käytetään keskituntiansion määrittelyyn edellisen kokonaisen palkkakauden keskituntiansiota mahdollisilla yleiskorotuksilla korotettuna tai vastaavan työntekijäryhmän voimassa olevaa keskituntiansiota.

Samoin voidaan menetellä, jos henkilökohtainen keskituntian- sio poikkeaa kohtuuttomasti ja aiheettomasti ilman noudatet- tuun työaikamuotoon (esimerkiksi vuorottajat ja tuuraajat), työ- tehtävään tai suorituspalkkatyöhön liittyvää perustetta vastaa- van työntekijäryhmän voimassa olevasta keskituntiansiosta.

IV ERINÄISET KORVAUKSET

21 §Arkipyhäkorvaus Arkipyhäkorvaus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiais- päivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, helatorstailta, vapun- päivältä, juhannusaatolta, jouluaatolta, ensimmäiseltä ja toiselta joulupäi- vältä jäljempänä mainituin edellytyksin arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen ko. arki- pyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työajan tasoittumisjär- jestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jäl- keen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos pois- saolo on johtunut työnantajan luvasta, lomautuksesta, raskaus- tai van- hempainvapaasta (voimaan 1.8.2022 lukien) tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työajan tasoittumisjärjestelmään merkitty työajan lyhennys- päivä sekä alkava tai päättyvä vuosiloma siirtävät edellisen kappaleen tarkoittamaa edellytyspäivää.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin silloin, kun maanantain ja perjan- tain väliseen aikaan sijoittuva arkipyhä jää työntekijän vuosiloman, enin- tään kolme kuukautta ennen arkipyhää kestäneen sairauden, taloudelli- sista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen tai työnantajan kustantaman koulutuksen ajalle.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli lomautus on toteutettu vuoroviikkolomautuksena tai ly- hennettyjen työviikkojen muodossa, täyttyy em. kahden viikon jakso, kun varsinaisia lomautuspäiviä on tällaisen lomautusjär- jestelyn alkamisen jälkeen kertynyt kahta viikkoa vastaava määrä.

Vapaapäiväksi sattuvalta arkipyhältä ei arkipyhäkorvausta makseta. Mikäli työntekijä on työssä em. päivinä, tai hänelle maksetaan korvausta jollakin muulla perusteella, ei arkipyhä- korvausta suoriteta.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Edellä olevasta poiketen maksetaan työaikamuodossa 36 työs- kentelevälle arkipyhäkorvaus maanantain ja perjantain välille sijoittuvalta arkipyhältä riippumatta siitä onko kyseinen päivä työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen työ- vai vapaapäivä.

Mikäli työntekijä ei ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palk- kaan, maksetaan itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvaus tämän pykälän mu- kaisesti.

22 §Suurjuhlapyhäkorvaus Suurjuhlapyhäkorvaus

Uudenvuoden-, loppiais-, pitkäperjantain-, I ja II pääsiäis-, vappu-, hela- torstai-, helluntai-, juhannus-, pyhäin-, itsenäisyys- sekä I ja II joulupäivänä maksetaan kello 06.00 lähtien 24 tunnin aikana kaikille kyseessä olevana päivänä työssä oleville 200 %:lla korotettu palkka, mihin sisältyy sunnun- taityökorotus. Mikäli se esimerkiksi noudatetun työvuororytmityksen, työ- vuorokauden vaihtumisajankohdan tms. syyn vuoksi katsotaan tarpeel- liseksi, voidaan em. suurjuhlapyhäkorvauksen maksamisajankohdasta paikallisesti sopia toisinkin.

Pöytäkirjamerkintä:

Suurjuhlapyhän ajankohtaa ja siitä maksettavia korvauksia voi- daan paikallisesti sopien siirtää.

Mainittujen päivien aattoina maksetaan vuorotyössä tai säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville suurjuhlapyhän aaton korvausta ilta- ja yövuoron ajalta 100 % ja aamuvuoron ajalta 20 % keskituntiansiosta. Kor- vaus ei sisällä mahdollisia yli- ja sunnuntaityökorotuksia.

Päivätyössä työskenteleville työntekijöille maksetaan em. aattopäivinä ko- rotus, jonka suuruus on 20 % keskituntiansiosta työajan tasoittumisjärjes- telmän mukaiselta säännölliseltä työajalta. Ylityöajalta korvausta ei mak- seta. Korvaus ei sisällä mahdollista sunnuntaityökorotusta.

23 §Matkakustannukset ja päivärahat Työskentely tehdasalueen ulkopuolella

1 Yleisiä määräyksiä

Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella ta- valla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enem- pää kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen, majoittumismahdolli- suudet, henkilökohtaisten asioiden hoitomahdollisuudet työkomennuksen aikana ja muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

Milloin yrityksen toiminnan luonteesta johtuen työntekijä joutuu jatkuvasti työskentelemään eri työpaikoilla, tulee työnantajan työhönoton yhtey- dessä selvittää työntekijälle, mikä on hänen vakinainen työpaikkansa tätä pykälää sovellettaessa. Tähän määrittelyyn vaikuttavien olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta tulee työnantajan antaa työntekijälle vastaava selvitys.

Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi ko- mennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnos- taan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

Komennuspaikkakunta

Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskentelypaikkakuntaa kuin vakinaisen työpaikan sijaintipaikkakuntaa tai työntekijän kotipaikka- kuntaa.

Työkomennus

Lyhyt työkomennus on kyseessä silloin, kun matka edellyttää yöpymistä sekä oleskelun vieraalla paikkakunnalla arvioidaan kestävän enintään 14 kalenterivuorokautta.

Pitkä työkomennus on kyseessä silloin, kun matkan ja oleskelun vieraalla paikkakunnalla arvioidaan kestävän yli 14 kalenterivuorokautta.

Ilmoitusvelvollisuus työkomennuksista

Lyhyestä työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kolman- tena matkaa edeltävänä päivänä.

Pitkästä työkomennuksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viikkoa ennen matkan alkamista, kuitenkin viimeistään kolmantena matkaa edeltävänä päivänä.

Edellä mainittua ilmoitusaikaa noudattaen selvitetään työntekijälle mat- kaan liittyvät erityiskysymykset, esimerkiksi asunnon varaaminen työnan- tajan toimesta tai asunnon saantimahdollisuudet komennuspaikkakun- nalla.

Edellä mainituista määräajoista voidaan kuitenkin poiketa sellaisen työn- tekijän osalta, jonka kanssa tehty työsopimus tai hänen normaalit työteh- tävänsä muuten edellyttävät jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia tai milloin on kysymyksessä kiireellinen työkomennus.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työkomennus on kiireellinen, kun kyseessä on hätätyö tai mat- kan aiheuttaa muu ennalta odottamaton syy, esimerkiksi toisen työntekijän sairastuminen, ja tuotannon tekniset syyt edellyttä- vät välitöntä lähtöä komennuspaikkakunnalle.

2 Matkakustannusten korvaaminen

a) Matkakustannusten korvaus

Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.

Jos oman auton käytöstä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta verohallituksen vuosittain verovapaaksi vahvistama korvaus.

b) Matka-ajan korvaus

Matka-ajan korvausta maksetaan enintään 16 tunnilta työvuorokaudessa.

Matka-ajan korvausta ja palkkaa säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan yhteensä enintään 16 tunnilta työvuorokaudessa.

Säännöllisenä työaikana matkustettaessa maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus ja muilta ko. työvuorokauteen sijoittuvilta matkatun- neilta 85 % keskituntiansiosta.

Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan ensimmäiseltä 8 matka- tunnilta keskituntiansion mukainen korvaus ja seuraavilta tunneilta 85 % keskituntiansiosta.

Makuupaikka

Milloin työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, ei kello 21.00–

7.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korvausta suoriteta.

c) Päiväraha

Päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta, kun työn tekemis- paikka on yli 55 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpai- kasta ja asunnosta, seuraavasti:

˗ Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

˗ Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enin- tään 10 tuntia

˗ Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäivä- raha.

Matkavuorokausi on enintään 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuo- rokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asun- nolleen.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hin- taan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmai- sella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

d) Ateriakorvaus

Kun työ tehdään yli 5 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työ- paikasta ja asunnosta, maksetaan hänelle

˗ matkakustannukset ja

˗ matka-ajan korvaus b) kohdan mukaisesti sekä

˗ ateriakorvaus, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla vakinai- sella työpaikallaan tai kotonaan, ellei työpaikalla anneta ilmaista ruo- kaa.

Soveltamisohje:

Jos työmatka alkaa vakinaiselta työpaikalta kesken työpäivän, maksetaan työntekijälle matkakustannukset ja matka-ajan kor- vaus edellä mainittua lyhyemmältäkin matkalta.

Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän tässä kohdassa tarkoitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi en- nen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Ateriakorvausta koskevaa määräystä ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liikkumaan saman yrityksen eri työpai- koilla silloin, kun nämä työpaikat ovat samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan ja ruokailumahdollisuudet ja -olosuh- teet ovat näillä työpaikoilla vastaavia.

e) Yöpymiskustannukset

Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamalla joko ma- joittumiskustannusten korvaus tai yömatkaraha seuraavasti:

Majoittumiskustannukset

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja kor- vaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumiskustannukset työnan- tajan hyväksymän selvityksen mukaisesti.

Yömatkaraha

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha suori- tetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut ma- joittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuu- tai hyttipaikkaa.

Matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla

Xxxxxxx komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saata- vissa asuntoa, ja työntekijä tämän vuoksi joutuu asumaan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, maksetaan työntekijälle korvaus matkakustannuk- sista.

Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisissä kulkuneuvoissa pe- rittävän maksun mukaisesti. Milloin sopivien yleisten kulkuyhteyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.

Kotimatkat eräinä juhlapyhinä

Jos komennus on ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää kestänyt yh- täjaksoisesti vähintään 6 viikkoa, on työntekijä oikeutettu matkustamaan kotiinsa, mikäli työn tekninen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä. Ko. matkoista aiheutuvat kustannukset työnantaja korvaa tämän pykälän mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Työehtosopimusten mukaiset matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana vero- hallituksen vuosittaisten ko. korvauksia koskevien päätösten mukaisesti.

3 Matkustussääntö

Paikallisesti sopien voidaan laatia matkustussääntö, jolla voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaami- nen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän tasoa.

24 §Ulkomaantyö

1 Yleiset määräykset

Ulkomailla tehtävän matkatyön työehdoista sovitaan työnantajan ja työn- tekijän välillä ennen matkan alkamista. Edellä mainitut ehdot tulisi sopia kirjallisesti niin, että ne pääsääntöisesti vastaavat kotimaassa vastaa- vassa työssä sovellettavia työsuhteen ehtoja.

Jos ulkomailla tehtävä työ pidempiaikaisen kestonsa, laajuutensa, siihen osallistuvien työntekijöiden tavanomaista suuremman lukumäärän ja mui- den seikkojen perusteella sitä edellyttää, liitot voivat sopia projektiluontei- sen työn työehdoista erikseen tämän pykälän määräyksistä poikkeavasti.

Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hänen suos- tumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille tai jonka normaaleihin tehtäviin tämä on aikaisemmin kuulunut tai ellei työkomennus ole tuotannon teknis- ten syiden vuoksi kiireellinen.

Osapuolet toteavat, että liittojen välillä on laadittu suositus koskien niitä seikkoja, joista ulkomaan komennukselle lähdettäessä on sovittava tai jotka muuten on tarpeen mukaan selvitettävä.

2 Päiväraha

Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Jos työntekijä ulkomaan komennuksella saa ilmaisen asunnon tai ruoan tai molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi katsotaan tällöin ¼ päivärahasta, ellei paikallisesti muuta sovita.

3 Matkustussääntö

Työpaikkaa varten voidaan vahvistaa matkustussääntö, jossa ulkomailla tehtävän työn työehdoista määrätään tästä työehtosopimuksesta poik- keavasti edellyttäen, että matkustussäännön mukaisten etujen on paikal- lisella sopimuksella todettu kokonaisuutena ottaen olevan saman tasoiset kuin tässä työehtosopimuksessa on ulkomaan työn osalta määrätty.

25 §Muita korvauksia Vaalit

1. Työnantaja korvaa valtiollisia ja kunnallisia vaaleja varten lain mu- kaan asetetun vaalilautakunnan tai –toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle sen ansionmenetyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että vaalilautakunta tai –toimikunta kokoontuu hänen työaikanaan.

Merkkipäivät

2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun kyseinen päivä sattuu hänen työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.

Kutsunta

3. Työnantaja korvaa asevelvollisuuskutsuntaan osallistuvalle työnteki- jälle hänelle siitä aiheutuvan ansion menetyksen.

Reservin harjoitukset

4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka pelastus- lain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

Hautaus- ja vihkiäispäivät

5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä omana vih- kiäispäivänään tai parisuhteen rekisteröintipäivänä sekä läheisen omaisensa hautauspäivänä, joka voi olla myös uurnanlaskupäivä. Lä- heisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen toista osapuolta ja samassa taloudessa asuvaa avopuo- lisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen vanhempia.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

26 §Sairausajan palkka Karenssipäivä

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvi- tyksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairaus- päivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sai- rausajan palkkaa tai päivärahaa, jatkuu sairausajan palkan maksami- nen ilman karenssipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täyteen. Sairausajan palkan maksamista jatketaan il- man karenssipäivää, kunnes sairaus tai sairausajan palkanmaksu- jakso päättyy.

Työkyvyttömyyden toteaminen

Työntekijän työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveys- lääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin an- tama todistus työkyvyttömyydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveyslääkä- rin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislää- kärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön, omalääkärijärjestelmän käyttämisen tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.

Korvausjakso

Sairausajan palkkaa maksetaan sen pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työ- päiviltä, kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden Ajanjakson pituus alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti kalenteripäivinä

vähintään 1 kk:n mutta alle 3 v. 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 v. 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 v. 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

Jos henkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalenteripäivän ku- luessa, käsitellään poissaoloja yhtenä sairautena. Jotta saman sairauden uusiutumista voidaan pitää uutena sairautena, tulee työntekijän työsken- nellä työvuoroluettelon mukaisesti 30 kalenteripäivän ajanjaksolla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä.

Alle 1 kuukauden työsuhde

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta, kuitenkin enintään niiltä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pitui- sen ajanjakson sisällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.

Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.

Karenssipäivän poistuminen

Sairausajan palkkaa maksetaan myös karenssipäivältä, mikäli

˗ työntekijän työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on yhdenjaksoi- sesti kestänyt vähintään 6 kuukautta, tai

˗ sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut kauemmin, kuin sai- rastumispäivän ja seitsemän seuraavaa arkipäivää, tai

˗ mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta.

Sairastuminen kesken työpäivän

Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän tai –vuoron, mak- setaan hänelle palkkaa työpäivän tai –vuoron loppuun.

Sairausajan palkan epääminen

2. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaan- saanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Vähennykset

3. Xxxxxxxxxxx tai äitiysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjak- solta päivä- tai äitiysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oi- keutta vähentää ko. korvausta sairausajan tai äitiysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai äitiysvapaan palkan, hän on oikeutettu nostamaan itselleen palautuk- sena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä- tai äi- tiysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen mää- rän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itses- tään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oi- keus vähentää sairaus- tai äitiysvapaan palkasta se päiväraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suoritta- matta.

4. Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, työnantaja on velvollinen maksamaan 1. kohdan mukaisen sairaus- ajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hä- nelle sairausavustusta siltä ajalta jolta työnantaja 1. kohdan mukai- sesti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheut- tama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja 1. kohdan nojalla on velvollinen palkkaa maksamaan, vastaa sairauskassa sääntöjensä mukaisesti jatkuvan avustuksen suorittamisesta.

5. Jos työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, työnantaja voi toteuttaa kohtaan 1 perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös 1. kohdan edellyttämän sairausajan palkan ja työnan- taja suorittaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa puheena ole- vasta sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Ilmoitusvelvollisuus

6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan.

Sairausajan palkan maksujärjestelmän menettelytapaohjeet Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella

˗ Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työn- antajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.

˗ Xxxxxxxxxxx lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen erityiset perusteet taannehtivuudelle.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

˗ Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun sai- rausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.

˗ Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodis- tusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastet- tavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

˗ Sairaslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todis- tus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, saatetaan asia työmarkkinoilla vallitse- van normaalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuk- sia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.

Palkkaetujen väärinkäyttö on työsopimuksen päättämisperuste

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päät- tämiseen.

Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista.

˗ Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron al- kua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tä- hän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tie- toon.

Aikainen ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alka- essa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauk- sessa työt sinä päivänä järjestetään.

˗ Milloin työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumi- sestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus ai- kaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

Sairauspoissaolojen aiheuttamien ongelmien vähentäminen

˗ Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauksien ja tapa- turmien ennalta ehkäisevään toimintaan. Osapuolten yhteinen etu on saada poissaolot mahdollisimman vähäisiksi.

˗ Liitot seuraavat tarkemmin sovitulla tavalla sairauspoissaolojen kehitty- mistä ja selvittävät tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheuttamien tuo- tannollisten ongelmien selvittämiseksi.

˗ Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten oikeaan soveltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositelta- vaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Korvaava työ

Työntekijä ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli työntekijän terveydentila sen mahdollistaa. Tämän jäl- keen työntekijä ja hänen esimiehensä sekä tarvittaessa työterveyshuollon asiantuntija selvittävät onko työntekijälle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riip- puen korvaavan työn tekemisen sijaan työntekijälle voidaan järjestää kou- lutusta.

27 §Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Sairausvakuutuslain mukaan äitiysvapaan pituus on 105 arki- päivää ja vanhempainvapaan pituus enintään 158 arkipäivää. Xxxxxx isällä on lisäksi oikeus 1 - 18 arkipäivän mittaiseen enin- tään neljässä osassa pidettävään isyysvapaaseen milloin ta- hansa äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Lisäksi isällä on tie- tyissä sairausvakuutuslain 23 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa oi- keus isyysrahaan enintään 12 arkipäivältä.

Äitiysvapaan palkka

2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkan ja päivära- han erotus 26 § 1. kohdan mukaisten ajanjaksojen ajalta työsopimus- lain 4. luvun 1 § perusteella tulevan äitiysvapaan alkamispäivästä lu- kien.

Isyysvapaan palkka

3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan sään- nöllisen työajan palkan ja päivärahan erotus. Isyysajan palkan mak- sussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Erotuspalkan maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äi- tiys- ja isyysrahan suuruudesta sekä perhevapaauudistuksen voimaantulon jälkeen vastaavien perhevapaata koskevien päi- värahojen selvittämistä.

Adoptiovapaa

4. Työntekijän adoptoidessa lapsen ja ollessa sairausvakuutuslain mu- kaisesti oikeutettu adoptiovanhemman vanhempainrahaan, makse- taan adoptioäidille palkan ja päivärahan erotusta 27 §:n 2. kohdan mukaisesti ja adoptioisälle 27 §:n 3. kohdan mukaisesti. Edellytyk- senä on, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen adoptiolapsen hoitoon ottamista.

Kokonaissuunnitelma

5. Perhevapaista on ilmoitettava työsopimuslain 4 luvussa säädetyn mu- kaisesti.

6. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta tai hoitovapaalta palaavalla työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.

28 §Sairaan lapsen hoito

Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen

Työntekijän oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain 4 luvun 6 §:n mukaan.

Palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta

Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkilli- sesti sairastuessa, maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henki- lölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa äidin tai isän kanssa tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukainen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttä- mättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksa- mista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelle- taan sekä yksinhuoltajuuteen että yhteishuoltajuuteen.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huolto- vastuullisista.

Poissaolo on sallittu myös puolison ollessa estynyt järjestämästä hoitoa tai hoitamasta äkillisesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sai- raalahoidossa kodin ulkopuolella tai hänellä on toisella paikkakunnalla ta- pahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pakollinen läsnäolo oppitun- neilla tai puoliso osallistuu tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyydestä esimerkiksi sairaalan tai oppilaitoksen henkilö- kunnan todistuksella.

Vaikeasti sairas lapsi

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksessä n:o 1315/89 tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osal- listuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen so- vittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Selvitys lapsen sairaudesta

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairau- desta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvi- tys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omak- sutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairau- desta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankki- mista lapsen sairaudesta. Jos kuitenkin työpaikalla hyväksy- tään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tä- män tulee riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi.

2. Milloin poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai hoitamiseksi

Poissaolo on sallittu sopimuksen mukaan sekä lapsen äidille, isälle tai jommankumman kanssa vakituisesti samassa talou- dessa asuvalle lasta huoltavalle henkilölle. Edellytyksenä pois- saololle on molempien huoltovelvollisien ansiotyössä olo tai se, että huoltovelvollinen on estynyt järjestämästä hoitoa tai hoita- masta äkillisesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sairaalahoidossa kodin ulkopuolella tai hänellä on toisella paik- kakunnalla tapahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pa- kollinen läsnäolo oppitunneilla tai huoltovelvollinen osallistuu

tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyy- destä esimerkiksi sairaalan tai oppilaitoksen henkilökunnan to- distuksella. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mah- dollisuutta, voi jompikumpi hoitovelvollisista jäädä hoitamaan lasta.

Poissaolotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdolli- suudesta ja sopivuudesta tehtävään. Työnantajalle ei tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoi- tajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lap- sen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruk- sia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

3. Lapsi sairastuu kesken työpäivän

Jos sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, työntekijälle tulee korvata poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairasloman en- simmäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehtoso- pimusten karenssiaikaa koskevia määräyksiä.

4. Saman sairauden uusiutuminen

Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalenteri- päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pi- detä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 kalenteripäivän välein samassa perheessä. Myöskään työn- tekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumista- pausta.

5. Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tar- koitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oi- keutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon.

Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Sairasta lasta ei voida aina jättää yksin sairauden jatkuessa pi- tempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.

6. Yksinhuoltaja

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuolta- jaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioero- päätöstä tai päätöstä rekisteröidyn parisuhteen purkamisesta pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan tai rekisteröidyn parisuhteen toisesta osapuolesta sekä henkilö, jonka puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorit- tamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

7. Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä

Jos lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräk- käin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus il- man palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta sii- hen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

8. Sairasta lasta ei voida aina jättää yksin sairauden jatkuessa yli neljän päivän ajan.

Näissä tilanteissa työntekijän oikeus saada vapaata sairaan lapsen hoitamiseksi määräytyy työsopimuslain 4 luvun 7 §:n (poissaolo pakottavista perhesyistä) ja 4 luvun 7 a §:n (poissa- olo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi) mukai- sesti.

29 §Lääkärintarkastukset Lakisääteiset terveystarkastukset

Työnantaja korvaa säännöllisen työajan ansion, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystar- kastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

Muut lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa ansion seuraavissa tapauksissa:

Kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämä- töntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen tai muissa sairastumis- tai ta- paturmatapauksissa, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.

Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärintarkastukseen liittyvät lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus sekä raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset. Samoin niihin rinnastetaan syöpäsairauden ja äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide ja valtioneuvoston asetuk- sen mukaiset syöpäseulonnat.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Työntekijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista edellisessä kappaleessa mainituissa ja niihin rin- nastetuissa tapauksissa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta.

Laskenta

Edellä tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairaus- ajan palkanlaskentasääntöjen mukaan. Lakisääteisten terveystarkastus- ten osalta maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen matkakor- vauksia koskevien periaatteiden mukaisesti.

30 §Työturvallisuus

1. TT:n ja SAK:n välistä työturvallisuuskeskusta koskevaa sopimusta työjärjestyksineen noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

2. Tämän ohella työnantaja noudattaa työturvallisuudessa sekä tapa- turma- ja ammattitautivaaran torjumisessa lain määräyksiä sekä työ- suojeluviranomaisten antamia ohjeita.

3. Kun kemikaaleja otetaan työssä käyttöön, työnantajan on selvitettävä missä määrin ne ovat vaarallisia ja huolehdittava suojatoimenpiteistä sekä turvalliseen käyttöön liittyvästä tiedottamisesta työntekijöille. Eri- tyisesti on annettava opetusta käyttöturvallisuustiedotteista ja pak- kausmerkinnöistä.

4. Työturvallisuuslaissa tarkoitettuun perehdyttämiseen ja työnopastuk- seen sisällytetään tarpeelliset yritykseen ja työtehtäviin liittyvät ympä- ristönsuojeluasiat.

5. Liitot suosittelevat, että työpaikassa, jossa ei lainsäädännön nojalla ole perustettava työsuojelutoimikuntaa eikä muusta työsuojelun yh- teistoimintamuodosta ole paikallisesti sovittu, pidetään työnantajan koolle kutsumana vähintään puolivuosittain työsuojelun yhteistoimin- takokous.

Työsuojelun yhteistoimintakokouksessa käsitellään työpaikan ympäristö- asioita, arvioidaan olosuhteita ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä ase- tetaan kehittämistavoitteita.

Työntekijöitä kokouksessa edustaa työsuojeluvaltuutettu. Ellei valtuutet- tua ole valittu, niin työntekijöitä edustaa pääluottamusmies tai muu heidän valitsemansa henkilö.

31 §Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja on velvollinen ottamaan ryhmähenkivakuutuksen, jota toteu- tettaessa noudatetaan keskusjärjestöjen TT:n ja SAK:n antamia ohjeita.

32 § Vuosiloma Loman pituus

1. Työntekijä saa vuosiloman tai sitä vastaavan vapaa-ajan vuosiloma- lain mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada tältä lomanmääräytymisvuodelta 2,5 arkipäivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liittojen välistä lomapalk- kasopimusta.

Vuosiloma annetaan lomakautena, ellei paikallisesti toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä:

Keskeytymättömässä vuorotyössä vuosiloma tai sen osa voi si- joittua työajan tasoittumisjärjestelmiin sisältyviin vapaajaksoi- hin, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Jos lomakautena 2.5.–30.9. välisenä aikana annettavaan lomajak- soon sisältyy sunnuntaiden lisäksi muita lakisääteisesti lomapäiviksi kelpaamattomia päiviä, määräytyy työehtosopimuksen 9 § 2. kohdan tarkoittama työaika näitä päiviä vastaten lyhyemmäksi.

3. Jos työt keskeytetään loman ajaksi, ei niille työntekijöille, joilla ei ole oikeutta lomaan, suoriteta keskeytysajalta palkkaa eikä lomaan oi- keutetuillekaan pitemmältä ajalta kuin heille on lain mukaan tuleva lo- maa.

4. Jos työt keskeytetään loman ajaksi ja työntekijä, jolla ei ole oikeutta lomaan tai ei niin pitkään lomaan kuin keskeytys kestää, haluaa tehdä työtä tänä aikana, pyritään sitä hänelle mahdollisuuksien mukaan jär- jestämään.

5. Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka kokonaan, tai osa siitä maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä.

Työssäolopäivien veroiset päivät

Työehtosopimuksen 7 §:n mukaiset työajan tasaamisvapaat ja 8 ja 9 §:n mukaiset vuorovapaat sekä työehtosopimuksen 28 §:n mukainen lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuva palkallinen poissaolo luetaan työssä- olon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.

Lomaltapaluuraha

6. Työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukai- sesta vuosilomapalkastaan.

7. Lomaltapaluurahasta puolet suoritetaan ennakkona vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske edellä määritellyt lo- maltapaluuta koskevat edellytykset.

8. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut pois työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 7 §

2. momentissa mainitun syyn takia.

9. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lo- maltapaluurahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoi- tovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myö- hemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

10. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus-, työkyvyttömyys-, var- hennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työn- tekijälle sekä työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jäl- keen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai vir- kasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

11. Jos työntekijän määräaikainen työsuhde tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde muusta kuin hänestä itsestään johtuvasta syystä päättyy lomakauden (2.5. – 30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomal- tapaluuraha kesken jääneen tai kokonaan pitämättä olevan, edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun kesäloman osalta.

12. Lomaltapaluuraha maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan. Jos vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.

Lomaltapaluuraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeis- tään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen lomaltapaluurahan edellä tarkoi- tetulla tavalla sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen tämän työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.

Paikallisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan tai sen osan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä.

33 §Ruokailu- ja vaatesuojat

1. Kullekin työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen varustetaan tar- koitustaan vastaavat ruokailuhuoneet ja lukittavat vaatesuojat, jotka pidetään työnantajan toimesta puhtaina ja lämpiminä. Samoin vara- taan kullekin työmaalle tarpeelliset pesulaitteet.

2. Raikasta vettä pidetään työntekijäin saatavana.

VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AM- MATTIOSASTO

34 §Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset ovat 1.4.2020 lu- kien seuraavat:

Työntekijöiden määrä	Vapautus h/viikko	Korvaus/euroa/kk
-20	1,5	79
21-30	6	79
31-40	7	79
41-60	8	103
00-00	00	000
81-100	12	113
101-140	15	134
141-180	18	143
181-220	20	143
221-260	27	155
261-320	28	155
321-420	32	178
421-	kokonaan	179
	vapautettu

Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluotta- musmiesvaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Työntekijöiden lukumäärään ei kuitenkaan lasketa alle 3 kuukau- den määräaikaisessa työsuhteessa olevia. Tämän mukaan todetun va- pautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Päätoimisen pääluottamusmiehen peruspalkan tulee vähintään seurata sen ammattiryhmän palkkakehitystä, johon hän on kuulunut tullessaan va- lituksi pääluottamusmieheksi.

Pääluottamusmiehen tässä pykälässä tarkoitettua palkkakehitystä ja va- pautustarvetta tarkastellaan vähintään kerran vuodessa paikallisesti sovit- tavalla tavalla.

35 §Ammattiosaston kokoukset

Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla ole- valla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana ai- kana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoit- tamassa paikassa on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpai- kan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen sovel- tuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvotel- tava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa va- littaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjes- täjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e) Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöllä on oikeus, sovittuaan siitä ensin työnantajan kanssa, käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän työehto- sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalla työpaikalla.

36 §Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen

Työnantaja pidättää, jos työntekijä on antanut siihen kirjallisen valtuutuk- sen (perintäsopimuksen), työntekijän palkasta palkanmaksukausittain Te- ollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne eräpäivään mennessä Teolli- suusliitto ry:n nimeämälle pankkitilille. Työntekijän liittämiseksi järjestel- mään työnantaja ja työntekijä tekevät jäsenmaksujen perintäsopimuksen.

Jäsenmaksu peritään työntekijän ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ammattiosaston tai Teollisuusliitto ry:n kirjallisesti kalenterivuodeksi ker- rallaan ilmoittaman perintäkausittain yhdensuuruisen %- tai €-määrän mu- kaan. Peritystä jäsenmaksusta annetaan tieto työntekijälle palkkalaskel- massa tai muulla vastaavalla tavalla. Työnantaja toimittaa kaksi kertaa vuodessa Teollisuusliitto ry:lle tai sen lukuun jäsenmaksuja hoitavalle ta- holle selvityksen pidätetyistä jäsenmaksuista liiton antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksuperinnästä tai palkattomasta jaksosta työsuhteen aikana Teollisuusliittoon.

Tehdystä perintäsopimuksesta ja sen päättymisestä välittyy tieto työnteki- jälle, työnantajalle, luottamusmiehelle ja Teollisuusliitto ry:lle. Työsuhteen päättyessä työntekijä ilmoittaa perintäsopimuksen päättymisestä Teolli- suusliitto ry:lle. Työnantaja ilmoittaa työntekijän työsuhteen ja perintäsopi- muksen päättymisestä seuraavassa Teollisuusliitto ry:lle tekemässään jä- senmaksuselvityksessä.

37 §Ilmoitustaulut

Teollisuusliitto ry:n ja paikallisen osaston ilmoituksia ja tiedonantoja saa- daan tehdasalueella kiinnittää vain työnantajan sitä varten osoittamille il- moitustauluille. Ilmoitukset eivät saa olla ristiriidassa tämän työehtosopi- muksen kanssa eivätkä työnantajaa tai hänen edustajaansa loukkaavia.

VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS

38 §Henkilökohtaiset työsuhdeasiat

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisiin neuvotteluihin. Ellei asiaa näinkään saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siir- tää sen pääluottamusmiehen hoidettavaksi.

39 §Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä. Sopimus on sol- mittava kirjallisena jommankumman sopijapuolen sitä pyytäessä. Milloin sopimus on tehty kirjallisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovel- letaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Kun kysymys on koko yritystä, työosastoa tai suurempaa työ- ryhmää koskevasta asiasta, sovitaan siitä luottamusmiehen kanssa.

Liitot suosittelevat, että pysyväisluonteiset sopimukset laadi- taan kirjallisesti. Luottamusmiehelle annetaan sopimusneuvot- telujen kannalta tarpeelliset tiedot mahdollisimman hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.

Vuoropuheluun liittyvät haasteet

Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työpaikalla luo edellytykset niin paikalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden paranta- miselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.

Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikko- jen sopijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haasteissa. Ongelmien ilme- tessä, osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yhteistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kuitenkin viivytyksettä.

Paikallisesta sopimisesta tuloksia

Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostarpeen yh- teistä ymmärtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.

Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden tai työhyvinvoinnin parantamiseksi tärkeistä asioista siinä on- nistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molem- pien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopimukseen pää- semiseksi. Tavoitteena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mah- dollisimman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisiin haasteisiin puututaan vii- vytyksettä.

Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työehtosopimuk- sen ja työlainsäädännön tarjoamia muita vaihtoehtoja muutostarpeen rat- kaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallisten osapuolten sopimusvapau- teen.

Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:

- Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liittyviä ennakko- luuloja.

- Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdollisuuksia.

- Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimi- sen taustoista ja tavoitteista.

40 §Erimielisyyksien sovittelu Neuvotteluvelvollisuus

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä syntyy erimielisyyttä tämän sopi- muksen soveltamisesta tai tulkinnasta, on työpaikalla pyrittävä sovin- toon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta vii- vytystä välttäen.

2. Ellei edellä 1. kohdassa mainittua asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osa- puoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selos- tettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molem- mille paikallisille osapuolille kappale.

3. Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

41 §Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset

Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen, valtuus- toon, hallitukseen tai näiden asettamiin pysyviin elimiin (sektorijohtokunta, työehtoneuvottelukunta, ruotsinkielinen jaosto, työympäristö- ja tasa-arvo- jaosto, nuorisojaosto, koulutusjaosto ja kulttuuri- ja vapaa-ajan jaosto), on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien vi- rallisiin kokouksiin.

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan viivytyksettä ja esi- tettävä asianmukainen selvitys kokoukseen tarvitsemastaan ajasta. Selvi- tys voi olla esimerkiksi virallinen kokouskutsu, josta ilmenee minkä elimen kokous on kyseessä, aika ja paikka.

42 § Koulutukset ja kehittämistilaisuudet

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun paran- tamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vas- taava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pi- tenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enin- tään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopi- muksen määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpai- kan ulkopuolella, matkakustannusten korvaamisessa sovelle- taan 23 §:n määräyksiä.

43 § Rationalisointi

1. Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuk- sen osana.

2. Työn- ja aikatutkimuksiin nähden noudatetaan niitä perusteita, jotka on sovittu liittojen välisessä yleissopimuksessa.

44 §Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta

Yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopimuksen määräyksiä.

45 §Ulkopuolisen työvoiman käyttö

1. Yrityksen on rajoitettava laina- eli komennusmiesten käyttö työhuip- pujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitet- tuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kesto- ajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaa- vien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikallisesti. Liittojen välistä yleis- sopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

2. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysy- myksessä olisi itsenäisten yrittäjäin keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

46 §Järjestäytymismääräyksiä

1. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja tuotannon tarkkailun käyttämällä kulunvalvontaan soveltuvia tai muita laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijälle turhaa ajanhukkaa.

2. Työntekijä, joka haluaa jäädä pois työstä, ilmoittakoon siitä esimie- helle, joka myöntää vapautuksen, mikäli työtehtävät sen sallivat. Sai- rastumisesta tehtävästä ilmoituksesta työnantajalle on säännökset 26

§:ssä.

3. Kun työntekijä poistuu työpaikalta ja on olemassa perusteltu syy, hä- nelle voidaan suorittaa tarkastus. Tarkastusta toimitettaessa voidaan puuttua työntekijän yksityisyyden suojaan ainoastaan siinä laajuu- dessa kuin tarkastuksen tarkoituksenmukainen suorittaminen edellyt- tää.

4. Väkijuomien hallussapito ja nauttiminen on tehtaan alueella ehdotto- masti kielletty.

47 §Sopimuksen voimassaolo

1. Työehtosopimus on voimassa 31.12.2023 saakka, ellei alla olevasta muuta johdu, jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeis- tään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta kirjallisesti irtisanottu.

Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan syyskuun 2022 loppuun mennessä. Palkankorotukset määräytyvät ensisijai- sesti liittojen kesken sovittavilla mittareilla. Mikäli mittareista ei päästä sopuun elokuun 2022 loppuun mennessä, neuvotellaan palkantarkis- tuksista vuodelle 2023 syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua edellä mai- nituilla tavoilla syyskuun 2022 loppuun mennessä, sopimus päättyy 31.12.2022, ellei toisin sovita.

2. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuk- sen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.

Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kum- mallekin sopijapuolelle.

Helsingissä tammikuun 21. päivänä 2022

KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEOLLISUUSLIITTO RY

Kemianteollisuus ry Teollisuusliitto ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KEMIAN PERUSTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 18.1.2022−31.12.2023

Aika 21.1.2022

Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Kemianteollisuus ry

Minna Etu-Seppälä

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

Teollisuusliitto ry Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx

1. Sopimuskausi, sopimuksen voimassaolo ja työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 18.1.2022 lukien osapuolten kesken ajalle 5.2.2020–31.12.2021 allekirjoitetun työehtosopimuksen. Tämä sopimus on voimassa 18.1.2022–31.12.2023, ellei muuta sovita.

Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat 18.1.2022 saavuttaneet neuvot- telutuloksen kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen teksti- ja palk- kamuutoksista. Liitot ovat tänään allekirjoittaneet edellä mainittua alaa koskevan työehtosopimuksen.

2. Palkankorotukset

2.1. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2022

Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita eril- lisiä lisiä, korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 %.

Vuosi 2023

Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan syyskuun 2022 loppuun mennessä. Palkankorotukset määräytyvät ensisijaisesti liittojen kesken sovittavilla mittareilla. Mikäli mittareista ei päästä sopuun elokuun 2022 loppuun mennessä, neuvotellaan palkantarkistuksista vuodelle 2023 syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua edellä mainituilla tavoilla syyskuun 2022 loppuun mennessä, sopimus päättyy 31.12.2022, ellei toisin sovita.

2.2. Yrityskohtaisesti toteutettavan palkankorotuksen suuruus ja ajankohta

Yritys- tai toimipaikkakohtaisesti palkkoja korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 % suuruisella paikallisella erällä, jonka jakamisesta työnantaja päättää. Paikallinen erä lasketaan tammikuussa 2022 työsuhteessa olevien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden henkilökohtaisten palkkojen yh- teenlasketusta summasta. Koko kuukauden työstä poissa olevien työnte- kijöiden palkkoja ei lasketa mukaan, mikäli työntekijälle on palkattu sijai- nen.

Paikallisen erän laskeminen

Palkkoina käytetään aika-, urakka- ja palkkiotyöpalkkoja ilman erillisiä li- siä, esim. palvelusvuosi-, vuorotyö-, olosuhdelisiä.

Esimerkki paikallisen erän laskemisesta

Yrityksellä on tammikuussa kolme työntekijää, A, B ja C. A:n palkka on 15,05 euroa/tunti, B:n palkka on 14,93 euroa/tunti ja C:n palkka on 16,16 euroa/tunti. Palkkojen yhteenlaskettu summa (15,05 + 14,93 + 16,16) on 46,14 euroa/tunti. Paikalli- nen erä on siten 46,14 euroa/tunti x 0,4 % = 0,18 euroa/tunti. Työntekijöiden tuntipalkkojen korottamiseen käytetään yh- teensä 0,18 euroa/tunti työnantajan päättämällä tavalla.

2.3. Kriisilauseke

Yrityksen toimintaedellytysten niin edellyttäessä voidaan paikallisesti luo- pua osittain tai kokonaan pääluottamusmiehen kanssa sopien vuosien 2022 ja 2023 palkankorotuksista. Mikäli yrityksessä maksettavat palkat ovat taulukkopalkan suuruisia, voidaan sopia paikallisesti palattavan ko- konaan tai osittain aikaisempaan taulukkopalkkaan määräajaksi.

2.4. Yrityksessä sovitaan pysyvästi kerran kuussa palkanmaksusta

Jos sopimus siirtymisestä pysyvästi kerran kuussa palkanmaksuun teh- dään 31.3.2022 mennessä, maksetaan vuoden 2022 palkankorotus koko- naan 2,0 % suuruisena yleiskorotuksena. Sopimus tehdään kirjallisesti. Siirtyminen kerran kuussa palkanmaksuun voi tapahtua myös 31.3.2022 jälkeenkin.

Tämä ei koske yrityksiä, joissa palkka maksetaan jo kerran kuukaudessa.

2.5. Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Korotusten tekemisen jälkeen kohtuullisessa ajassa työnantaja kertoo pääluottamusmiehelle, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, koko työn- tekijäryhmälle työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetyn yrityskoh- taisen erän suuruuden.

2.6. Palkantarkistusten myöhentämisestä sopiminen

Mikäli korotuksen ajankohtaa myöhennetään, sopimus tulee tehdä kirjalli- sesti pääluottamusmiehen kanssa 31.3.2022 mennessä. Ellei yrityksessä ole luottamusmiestä, työnantaja käy neuvottelut koko henkilöstöryhmän kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti.

Mikäli sovitaan palkan tarkistusten myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaami- sesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään palkankorotuksen toteuttamisajankohdasta.

2.7. Palkankorotusten huomioiminen työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia toteutettaessa

Mikäli yrityksissä tehdään palkankorotuksia työehtosopimuksen palkanko- rotuksista poikkeavina ajankohtina, voidaan paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen perustuvia korotuksia toteutettaessa. Täl-

Palkkataulukoiden korottaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjes- telmissä

Yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia työnvaativuusluokkapalk- koja korotetaan palkkausjärjestelmässä sovitulla tavalla. Ellei muuta ole sovittu, yrityskohtaisia palkkataulukoita korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 prosentilla.

Nuorten ohjetuntipalkat ovat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

löin työntekijälle on ilmoitettava, että korotus pitää sisällään työehtosopi- mukseen perustuvan korotuksen.

Nuorten ohjetunti- palkat

senttiä/ tunti

euroa/ kuukausi

2.8. Liittojen tuki

Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen esimerkkeineen ja järjestävät koulu- tusta paikallisille osapuolille työehtosopimuksen mukaiseen palkkojen ko- rottamiseen.

2.9. Palkkataulukot

	Vuotta	snt/h	€/kk
Kemian perusteollisuus 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal-	5-9	18	31
kanmaksukauden alusta lukien:	00-00	00	00
	00-00	00	00
senttiä euroa/	00-00	00	00
/tunti kuukausi	25-	52	89
TAM15- TAM35- TAM15- TAM35-

Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden vaativuusluok- kapalkat ovat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien.

15 v 898 1518

16 v 913 1542

17 v 921 1560

Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -suosituksesta vuosille 2022–2023. Sopimus on työehtosopimuksen liitteenä.

Palvelusaikalisät 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien

TAM27		TAM36	TAM37	TAM27	TAM37
TVL	1 1220	1238	1299	1976	2055
TVL	2 1321	1341	1407	2141	2227
TVL	3 1429	1450	1522	2315	2408
TVL	4 1549	1572	1650	2510	2610
TVL	5 1677	1702	1786	2717	2826

2.10. Keskituntiansion korottaminen

Keskituntiansiota korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta alkaen samalla sentti- tai euromäärällä kuin hen- kilökohtaista palkkaa korotetaan.

2.11. Henkilökohtaisen työaikamuotokohtaisen palkanosan käyttäy- tyminen palkankorotustilanteessa

Vuonna 2018 palkantarkistusten yhteydessä muodostettua henkilökoh- taista työaikamuotokohtaista palkanosaa ei koroteta työehtosopimuk- sessa sovituilla korotuksilla.

3. Tekstimuutokset

3.1. 5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen

Muutetaan pykäläviittaukset vastaamaan uutta yhteistoimintalakia (1333/2021) seuraavasti:

Neuvotteluajan laskenta

7. Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-ai- kaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnanta- jan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoi- mintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnanta- jan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat. Yhteistoi- mintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudel- leen-järjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet kat- sotaan yhteistoimintalain 19 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 23 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännök- sistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoi- mintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 23 §:n mukaan määräytyvän neuvot- teluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.

3.2. 6 § Säännöllinen työaika, Yleiset määräykset, Pöytäkirjamer- kintä 1

Muutetaan pöytäkirjamerkintä kuulumaan seuraavasti:

Eri työaikamuodoissa noudatettavat työajat ja työajan järjestä- mistä koskeva erityismääräykset on kirjattu tämän työehtosopi- muksen 7, 8 ja 9 §:iin.

Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan yhtei- sesti mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon jär- jestely kuuluu.

3.3. 6 § Säännöllinen työaika, 10-tuntinen

Muutetaan toinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Enintään 10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työnte- kijöillä enintään 30 päivänä kalenterivuodessa ja enintään kah- tena peräkkäisenä työviikkona.

3.4. 6 § Säännöllinen työaika, Xxxxxxx työaika

Lisätään uusi kohta ”Xxxxxxx työaika” seuraavasti:

Liukuva työaika

Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.

3.5. 6 § Säännöllinen työaika, Työaikapankki

Muutetaan työaikapankkia koskeva kirjaus. Uusi kirjaus on voimassa 31.12.2023 saakka riippumatta optiovuoden käytöstä, jonka jälkeen työai- kapankkikirjaus palautuu samaan muotoon kuin sopimuskaudella 5.2.2020-31.12.2021, ellei työehtosopimusneuvotteluissa toisin sovita. Uusi työaikapankkia koskeva kirjaus:

Työaikapankista sovitaan paikallisesti. Sopimus tehdään kirjal- lisesti työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä.

Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääristä, joita ei rajoita työehtosopimuksen 6 §:n enimmäismääriä koskeva kir- jaus. Työaikapankkiin voidaan sopia säästettäväksi työaikaa, työehtosopimuksen mukaisia palkallisia vapaita, säästövapaita, työajaksi muutettavia rahaeriä tai muita rahanarvoisia eriä.

Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteet- tinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.

Liitot ovat yhtä mieltä

• ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen

• periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen tur- vautumista.

3.6. 6 § Säännöllinen työaika, Työvuoroluettelon ja työajan tasoittu- missuunnitelman muuttaminen

Lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuus työvuoroluettelon tai työajan tasoittumissuunnitelman muuttamisen ilmoitusajasta 2. kappaleeseen seuraavasti:

Pysyväisluontoisista, vähintään 1 kuukauden jatkuvista työvuo- roluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on il- moitettava ao. työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisem- min ja tilapäisistä muutoksista, kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei ilmoitusajoista paikallisesti toisin sovita. Tä- män jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä ennakoimatto- masta syystä, esimerkiksi sairauspoissaolotilanteissa, koneri- koissa tai tilauskannan äkillisesti muuttuessa. Ennen muutok- sen tekemistä siitä on neuvoteltava pääluottamusmiehen ja yk- sittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta asianomaisen työntekijän kanssa.

3.7. 6 § Säännöllinen työaika, Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Muutetaan vuorotyön määritelmää siten, että paikallisesti voidaan sopia vuorojen muuttumisajanjaksosta toisin siten, että se voi olla enemmänkin kuin 3 viikkoa.

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjaksosta toisin. Työntekijää voidaan kui- tenkin sovittaessa pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuo- rossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

3.8. 10 § Lepoajat, Päivittäinen lepoaika

Muutetaan 10 §:n 2. kohtaa siten, että ruokailutauon pituudesta voidaan sopia paikallisesti myös kollektiivisesti.

2. Paikallisesti niin sovittaessa voidaan noudattaa puolen tun- nin pituista ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

3.9. 16 § Vuoro- ilta- ja yötyölisät

Lisätään pykälään 16 uusi kohta 3, jonka mukaan vuorotyölisien ja ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti sopia toisin.

3. Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä

Vuoro-, ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti so- pia toisin.

3.10. 18 § Palkanmaksu

Lisätään 1. kohtaan suositus maksaa palkka kerran kuukaudessa, mah- dollisuus maksaa muuttuvat tuntiperusteiset palkanosat ja käsitellä palkat- tomat poissaolot kerran kuukaudessa sekä muutetaan pöytäkirjamerkin- tää.

1. Liitot suosittelevat, että palkat maksetaan kerran kuukau- dessa. Ellei paikallisesti toisin sovita, palkat maksetaan sovit- tuina palkanmaksupäivinä vähintään kaksi kertaa kuukau- dessa. Muuttuvat palkanosat, kuten tuntiperusteiset lisät ja yli- työn palkat voidaan maksaa ja palkattomat poissaolot voidaan käsitellä kerran kuukaudessa. Jos palkanmaksupäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arki- päivänä.

Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan 19 §:n mukai- sesti, voidaan palkka maksaa kerran kuukaudessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Muuttuvilla tuntiperusteisilla palkanosilla tarkoitetaan erikseen laskettavia tuntiperusteisiä lisiä, esim. vuorolisiä, erityisolosuh- delisiä, lisä- ja ylityön perus- ja korotusosia, sunnuntaityökoro- tusta, suurjuhlapyhä- ja suurjuhlapyhän aaton korvauksia sekä viikkolepokorvauksia.

3.11. 21 § Arkipyhäkorvaus

Lisätään toiseen kappaleeseen raskaus- ja vanhempainvapaa. Tältä osin tulee voimaan 1.8.2022.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuu- kautta ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ol- lut työssä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisesti viimei- senä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seu- raavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta, lomautuksesta, raskaus- tai van- hempainvapaasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuk- sen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.

3.12. 26 § Sairausajan palkka, Korvausjakso

Muutetaan taulukon jälkeistä kappaletta kuulumaan seuraavasti:

Jos henkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalente- ripäivän kuluessa, käsitellään poissaoloja yhtenä sairautena. Jotta saman sairauden uusiutumista voidaan pitää uutena sai- rautena, tulee työntekijän työskennellä työvuoroluettelon mu- kaisesti 30 kalenteripäivän ajanjaksolla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä.

3.13. 27 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

Muutetaan äitiys- ja isyysvapaan palkanmaksua siten, että äitiys- ja isyysvapaan palkkana maksetaan palkan ja päivärahan erotus, sekä lisä- tään uusi pöytäkirjamerkintä.

Äitiysvapaan palkka

2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkan ja päivärahan erotus 26 § 1. kohdan mukaisten ajanjak- sojen ajalta työsopimuslain 4. luvun 1 § perusteella tulevan äi- tiysvapaan alkamispäivästä lukien.

Isyysvapaan palkka

3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle makse- taan säännöllisen työajan palkan ja päivärahan erotus. Isyys- ajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äi- tiysvapaan palkan maksamisessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Erotuspalkan maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äi- tiys- ja isyysrahan suuruudesta sekä perhevapaauudistuksen voimaantulon jälkeen vastaavien perhevapaata koskevien päi- värahojen selvittämistä.

3.14. 27 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

Lisätään uusi kohta 4 ja muutetaan numerointia vastaavasti.

Adoptiovapaa

4. Työntekijän adoptoidessa lapsen ja ollessa sairausvakuutus- lain mukaisesti oikeutettu adoptiovanhemman vanhempainra- haan, maksetaan adoptioäidille palkan ja päivärahan erotusta 27 §:n 2. kohdan mukaisesti ja adoptioisälle 27§:n 3. kohdan mukaisesti. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt yhden- jaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen adoptiolapsen hoi- toon ottamista.

3.15. 36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen

Poistetaan toisesta kappaleesta lause: ”Kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä työnantaja antaa työntekijälle veroviranomaisen hyväksymällä tavalla todistuksen perityistä jäsenmaksuista tai tekee ilmoituksen suo- raan verottajalle.”

Lisätään uusi kolmas kappale:

Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksupe- rinnästä tai palkattomasta jaksosta työsuhteen aikana Teolli- suusliittoon.

3.16. 39 § Paikallinen sopiminen

Lisätään pöytäkirjamerkintöjen jälkeen uudet kappaleet seuraavasti.

Vuoropuheluun liittyvät haasteet

Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työ- paikalla luo edellytykset niin paikalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden parantamiselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.

Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikkojen sopijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haas- teissa. Ongelmien ilmetessä, osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yh- teistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kuiten- kin viivytyksettä.

Paikallisesta sopimisesta tuloksia

Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostar- peen yhteistä ymmärtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.

Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kil- pailukyvyn, työllisyyden tai työhyvinvoinnin parantamiseksi tär- keistä asioista siinä onnistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molempien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopimukseen pääsemiseksi. Tavoit- teena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mahdolli- simman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisiin haasteisiin puutu- taan viivytyksettä.

Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työeh- tosopimuksen ja työlainsäädännön tarjoamia muita vaihtoeh- toja muutostarpeen ratkaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallis- ten osapuolten sopimusvapauteen.

Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:

• Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liitty- viä ennakkoluuloja.

• Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdolli- suuksia.

• Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimisen taustoista ja tavoitteista.

3.17. 41 § Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset

Muutetaan 41 § Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset 2. mom. seu- raavasti:

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan viivytyk- settä ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen tarvitse- mastaan ajasta. Selvitys voi olla esimerkiksi virallinen kokous- kutsu, josta ilmenee minkä elimen kokous on kyseessä, aika ja paikka.

3.18. 45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Lisätään mahdollisuus sopia vuokratyövoiman käyttämisestä paikallisesti. Muutetaan kappaletta 1 seuraavasti:

1. Yrityksen on rajoitettava laina- eli komennusmiesten käyttö työhuippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadulli- sesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälinei- den tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suorittaa yri- tyksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauk- sena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yri- tysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rin- nalla ja saman työnjohdon alaisena. Vuokratyövoiman käyttä- misestä voidaan sopia toisin paikallisesti. Liittojen välistä yleis- sopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

3.19. Yleissopimus, 7.4 Korvaukset

Muutetaan ateriakorvaus vuodelle 2022 26,21 euroa.

3.20. Yleissopimus, 8.3 Vuokratyövoima

Lisätään kohdan loppuun uusi 4. kappale, seuraavasti:

Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikalli- sesti.

3.21. Irtisanomissuojasopimus, 14 § Lomauttaminen

Lisätään soveltamisohjeen jälkeen uusi kappale Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne sekä pöytäkirjamerkintä seuraavasti:

Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne

Ylivoimaisena esteenä pidettävän ennalta-arvaamattoman ja poikkeuksellisen tilanteen kohdatessa työnantaja voi, lomau- tusten ollessa välttämättömiä, noudattaa viiden päivän lomau- tusilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Ylivoimaisena esteenä pidetään ennalta-arvaamatonta tilannetta, johon työn- antaja ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa.

Näissä tilanteissa mahdollinen yhteistoimintaneuvotteluaika on viisi päivää, ellei paikallisesti toisin sovita. Yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työeh- tosopimuksen osa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne ei ole sellainen, joka toistuu esimerkiksi joka pääsiäinen tai joulu.

3.22. Liite paikallisen sopimisen mahdollisuuksista työehtosopimuk- sessa

Tehdään uusi liite 3 ”Paikallisen sopimisen mahdollisuudet työehtosopi- muksessa”, johon kerätään työehtosopimuksesta kohdat, joista voidaan sopia paikallisesti toisin, sekä muutetaan liitteiden numerointia vastaa- vasti.

3.23. Liite, Soveltamisohje pk-yritykset ja ay-koulutus

Lisätään soveltamisohje uudeksi liitteeksi 4 ja muutetaan liitteiden nume- rointia vastaavasti.

TEOLLISUUSLIITON JÄRJESTÄMILLE KURSSEILLE OSALLISTUMINEN

Pienten ja keskisuurten yritysten ottaminen huomioon

Kemianteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry toteavat yhdessä, että kurssien määrässä ja henkilöstöedustajien osallistumisoikeu- dessa huomioidaan pienet ja keskisuuret yritykset.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä henkilöstöedustajat osal- listuvat töihin ja henkilöstön edustustehtäviin, jolloin kursseille osallistuminen saattaa aiheuttaa tuntuvaa haittaa yrityksen tuo- tannolle tai toiminnalle. Edellä mainituista syistä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kursseilla käydään yleensä hitaam- massa tahdissa verrattuna isoihin yrityksiin. Toimitusvarmuus ei kurssien takia saa vaarantua. Ylityön tekemistä vältetään mahdollisuuksien mukaan ja pyritään ratkaisemaan vapautus työstä joustavin järjestelyin.

Xxxxxxx henkilöstön edustaja on hakeutunut kurssille, ja työnan- taja on tehnyt kielteisen päätöksen tai mikäli työnantaja joutuu yrityksen tuotannollisesta tai toiminnallisesta syystä siirtämään kurssia, pyritään yhteisesti selvittämään muu mahdollinen so- piva ajankohta. Epäselvissä tilanteissa osapuolet voivat olla yh- teydessä Teollisuusliiton koulutusyksikköön ja/tai Kemianteolli- suuden työsuhdeasiantuntijoihin.

Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tai heidän varamie- hensä eivät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä osallistu sa- masta yrityksestä samaan aikaan ay-kursseille, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

Kehittämiskeskustelut

Vähintään toimikauden alussa työnantaja käsittelee yhdessä pääluottamusmiehen kanssa

• työpaikan neuvottelujärjestelmälle asetettavia/asetettuja tavoitteita ja sen toimivuutta

• yhteiset tavoitteet yrityksen toimintaedellytysten, paikalli- sen sopimisen, työpaikan ja hyvinvoinnin kehittämiseksi

• Teollisuusliiton järjestämät, työnantajan tuen piirissä ole- vat koulutukset

• luottamusmiehen tehtävään ja yhteisiin tavoitteisiin liitty- vän koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.

Osapuolet suosittelevat, että työsuojeluvaltuutetun kanssa käy- dään samanlainen keskustelu koulutustarpeineen.

Opiskelu

Opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseksi Teollisuusliiton kurssitarjonnassa on myös monimuotokoulutusta. Kurssien ke- hitystyössä hyödynnetään Kemianteollisuuden Paikallisen so- pimisen monimuotokurssin kokemuksia.

Verkko-opinnot

Osa verkko-opinnoista voi olla ohjattuja verkkoluentoja, jotka il- moitetaan ennakkoon ja osa itsenäisesti suoritettavia opintoja, joita toteutetaan suunnitelman mukaan. Myös verkko-opintojen osalta työnantaja maksaa ansionmenetyskorvauksen.

Verkko-opinnoista tehdään ohjeellinen ajankäyttö- ja etenemis- suunnitelma, jonka opiskelija toimittaa kurssin opettajalle. Kou- lutuksissa voi olla myös yhteisiä webinaareja sekä itseopiske- luun tarkoitettua materiaalia ja tehtäviä. Lisäksi mukana voi olla täydentävää materiaalia hyödynnettäväksi oman kiinnostuksen mukaan.

Verkko-opintoihin osallistuakseen opiskelija tarvitsee käyt- töönsä työnantajaltaan tietokoneen, jossa on verkko-opiske- luun riittävät ominaisuudet. Opiskelija voi käyttää myös omaa tietokonetta. Jos verkko-opintoja suoritetaan työpaikalla, työs- kentelytila järjestetään siten, että se mahdollistaa häiriöttömän osallistumisen koulutukseen.

Liittojen sivuilta löytyy pohja, jonka avulla työnantajan edustaja ja henkilöstön edustaja voivat suunnitella ajankäyttö- ja ete- nemissuunnitelman.

Helsingissä 23.11.2021

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Kemianteollisuus ry Kemianteollisuus ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Teollisuusliitto ry Teollisuusliitto ry

3.24. Liite 5, Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

Lisätään uusi kappale ennen pöytäkirjamerkintää seuraavasti:

Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuk- sellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan työnantajan päätöksellä ottaa käyttöön pidennetty lomakausi 1.4.–31.10.

4. Allekirjoituspöytäkirjamerkinnät

4.1 Jatkuva neuvottelu

Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työ- paikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin.

Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden ai- kana siten, että sopimuskauden aikana neuvotellaan ja etsitään ratkaisua erillisiin teemoihin. Osapuolet voivat neuvotella muistakin esiin tulevista asioista toisen osapuolen esityksestä.

Neuvotteluissa sovitut työehtosopimuksen tekstimuutokset hyväksytään sopijaosapuolten hallinnossa ja tulevat voimaan erikseen sovittuna ai- kana.

Yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimuksen kehittämiseksi

Laaditaan yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimusten tavoitteel- liseksi kehittämiseksi 31.5.2022 päivään mennessä, jonka jälkeen toteu- tus tapahtuu jatkuvassa neuvottelussa ja sen asettamissa työryhmissä.

Käytetään pohjana seuraavia yhdessä sovittuja suuntaviivoja ja konkreti- soidaan suuntaviivojen sisältö.

• työmarkkinatoiminta on ennakoivaa, uudistuvaa ja edistyksellistä

• asiakkaiden tarpeisiin ja muutoksiin pystytään vastaaman ketterästi ja nopeasti yhdessä niin liittotasolla kuin yrityksissäkin

• ymmärretään hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön merkitys yritysten pärjäämisessä

• yhdessä parannetaan kemianteollisuuden vetovoimaisuutta erityi- sesti nuorten keskuudessa

• sopimuskausien aikana työrauha pitää

• kaikki toimet tähtäävät siihen, että Suomessa toimivat kemianteolli- suuden yritykset ovat kilpailukykyisiä maailman markkinoilla

Perhevapaauudistustyöryhmä

Xxxxxx perhevapaauudistus (HE 129/2021) toteutuu, työryhmä toteuttaa perhevapaauudistuksen voimaantuloon mennessä (näillä näkymin elokuu 2022) työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palkkamääräysten mu- kauttamisen nimikkeistöstä johtuen vastaamaan perhevapaauudistusta. Toteutus tehdään siten, että kustannukset eivät nouse ja palkallisten va- paapäivien kokonaislukumäärä pysyy uudistamista edeltävällä tasolla.

Jos työryhmän työ ei ole valmistunut lain voimaan tuloon mennessä, äi- tiysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskaus- vapaaseen ja -rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan ras- kausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyysva- paan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että van- hempainvapaaseen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan van- hempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.

Työaikakokeilu

Liitot käynnistävät ajalle 18.1.2022 – 31.12.2023 määräaikaisen hank- keen, jossa seurataan työpaikkakohtaisia työaikakokeiluja uudentyyppi- sistä, osapuolten yhteisen edun mukaisista työaikajärjestelyistä. Paikalli- sesti sopien näissä kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuksen 2. lu- vun määräyksistä enintään työehtosopimuskauden ajaksi. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava työaikalain pakottavaa lain- säädäntöä (työajan määritelmä, lisä- ja ylityön määritelmät ja suostumus, työajan enimmäismäärä keskimäärin 48 tuntia viikossa kalenterivuoden ajanjaksolla).

Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen määräyk- sistä, sopimus on saatettava liittojen työaikatyöryhmälle tiedoksi. Liitot ei- vät puutu osapuolten sopimusvapauteen.

Työantajan edustaja ja henkilöstön edustaja tai henkilöstö yhdessä voivat ilmoittaa työpaikkansa kokeiluun milloin tahansa sopimuskauden aikana. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse osoitteeseen paikallinensopimi- xxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Liittojen välinen työryhmä antaa mukaan lähteville neuvotteluosapuolille alkukoulutuksen pakottavista työaikamääräyksistä.

Työryhmä laatii 31.10.2023 raportin kokeilusta saaduista tuloksista ja esit- tävät näiden perusteella mahdollisia muutoksia työehtopimukseen tai Mo- nipuoliset työajat kemianteollisuudessa -oppaaseen.

Kemianteollisuuden nuorten oppisopimusmalli

Kemianteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry nimeävät työryhmän, joka luo toi- mialalle uuden työssäoppimisen mallin ammatilliseen toisen asteen kou- lutukseen 31.5.2022 mennessä. Uuden mallin on tarkoitus kasvattaa nuor- ten, 16–20-vuotiaiden, opiskelijoiden koulutus- ja työssäoppimisjaksoja kemianteollisuuden jäsenyrityksissä. Työryhmä linjaa uuden mallin palk- kaporrastuksesta opiskelijan osoittamiin näyttöihin perustaen ja aloitus- palkkaan kiinnitetään erityistä huomiota. Malliin kuuluu myös opettajille suunniteltava koulutusjakso, jonka avulla lisätään yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Työryhmä keskustelee yritysten, koulutuksen järjestä- jien ja alan opettajien kanssa mallin toimivuudesta. Mallin valmistuttua sitä pilotoidaan ensin soveltuvissa oppilaitoksissa ja yrityksissä.

Niillä työpaikoilla, joissa nuorten oppisopimusmalli otetaan käyttöön, käy- dään yhdessä läpi oppisopimusoppilaan perehdyttämiskäytännöt.

Mallilla halutaan lisätä alan vetovoimaa nuorten osaajien keskuudessa, vastata työvoimatarpeeseen sekä alan hiilineutraaliuskehityksen vauhdit- tamaan osaamistarpeeseen.

Palkkausjärjestelmien kehittäminen

Perustetaan liittojen ja yritysten asiantuntijoista koostuvat työryhmät, joi- den tehtävänä on kehittää Muovituoteteollisuuteen ja kemian tuoteteolli- suuteen, Kemian perusteollisuuteen ja Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuteen kahden sopimuskauden aikana kehyspalkkausjärjestelmät, jotka ohjaavat uudistamaan ja käyttämään ammattiosaamista sekä työs- kentelemään joustavasti ja ketterästi toimintaympäristön asettamien vaa- timusten sekä organisaatioiden kehittymisen mukaisesti.

Kehyspalkkausjärjestelmä on helppokäyttöinen ja antaa myös mahdolli- suuden käyttää ja kehittää yrityskohtaisia palkkausjärjestelmiä. Kehys- palkkausjärjestelmä antaa mahdollisuuden kehittää omaa palkkapolitiik- kaansa, joka tukee yrityksen toiminnan ohjausta, johtamista ja tavoitteiden saavuttamista.

4.2. Paikallisen sopimisen kokonaisuus Sparraustilaisuudet

Sopimusosapuolet aloittavat yritysten neuvotteluosapuolille suunnattuja paikallisen sopimisen sparraustilaisuudet. Niiden tarkoituksena on tavoit- taa kaikki Kemianteollisuus ry:n jäsenyritykset ja luoda perusta työpaikka- tason sopimiselle alalla.

Yhteiset koulutukset

Sopimusosapuolet järjestävät keväällä ja syksyllä kiertueen yritysten neu- votteluosapuolille työehtosopimusten paikallisen sopimisen mahdollisuuk- sista ja tuovat esille hyviä sopimisen käytäntöjä alan yrityksistä. Tilaisuuk- sien tarkoituksena on rohkaista osapuolia kokeilemaan paikallista sopi- mista.

Paikallisen sopimisen kurssi työnantajien edustajille ja luottamus- miehille Murikassa 29.3.2022 + 1 etäpäivä

Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto kouluttavat yhdessä neuvotteluosa- puolet paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin. Koulutuksen tarkoituksena on tukea osapuolten yhteistyötä.

Työkalu työaikojen suunnitteluun

Sopimusosapuolet rakentavat kevään 2022 aikana helppokäyttöisen työ- kalun paikallisen sopimisen helpottamiseksi erityisesti työaikakysymyk- sissä.

Työaikaopas

Päivitetään Monipuoliset työajat kemianteollisuudessa -opas. Oppaassa huomioidaan pienten, keskisuurten ja suurten yritysten erityistarpeet.

Yhteistyön tasomittaus

Sopimusosapuolet jatkavat tiedon jakamista yhteistyön tasomittauksesta työpaikoille ja tarjoavat mahdollisuutta osana sparraustilaisuuksia purkaa tasomittauksen tuloksia. Tasomittauksen tavoitteena on yhteistyön vah- vuuksien ja kehittämiskohteiden selvittäminen. Mittaus voidaan tehdä työnantajien ja henkilöstön edustajille tai laajemmalle joukolle. Yhteistyön tasomittarin teemoina ovat toimintaympäristö, luottamus, osaaminen ja työhyvinvointi.

Tarinakilpailu

Sopijaosapuolet jatkavat tarinakilpailua, jolla kerätään hyviä käytäntöjä paikallisesta sopimisesta. Kilpailuun osallistutaan kertomalla hyviä esi- merkkejä paikalliseen sopimiseen liittyvästä työpaikan neuvottelukulttuu- rista. Työpaikan neuvotteluosapuolet kirjoittavat tarinan joko yhdessä, yk- sin, parina tai ryhmässä. Tarinoita voidaan julkaista esimerkiksi liittojen nettisivuilla. Lisäksi niitä hyödynnetään paikallisen sopimisen kehittämi- sessä toimialalla. Parhaat tarinat palkitaan syksyllä 2022 yhdessä Ammat- tiliitto Pron kanssa pidettävässä gaalaillassa.

Paikallisen sopimisen toteutumisen seuranta kemianteollisuuden sopimusaloilla

Sopimusosapuolet mittaavat neljännesvuosittain paikallisen sopimisen toimivuutta lyhyellä kyselyllä. Kyselyn painopisteessä ovat kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävät paikalliset sopi- musneuvottelut etenkin työaikakysymyksissä ja miten näissä on edistytty. Liitot käsittelevät jatkuvassa neuvottelussa mahdollisia epäkohtia ja min- kälaisia toimenpiteitä nämä liitoilta vaativat.

4.3. Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyh- teisön ja yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta sekä yhteensovittavasta johtamisesta sekä työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava.

Työkyvyn tukeminen

Sopijaosapuolet keräävät hyviä käytäntöjä eri ikäisten työntekijöiden työ- kyvyn ylläpitämisestä järjestämällä yhteisen keskustelutilaisuuden alan työnantajille ja luottamusmiehille.

Sairastavuuden vähentäminen

Seurataan sairauspoissaolojen kehittymistä, tavoitteena sairauspoissa- olojen väheneminen. Selvitetään tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheut- tamien tuotannollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kerätään hyviä käytän- töjä, joilla on vaikutusta sairauspoissaolojen vähentämiseen. Näitä voi olla esim. korvaava työ, varhainen välittäminen, esimiehen luvalla sairauspois- saolo, yhteistyö työterveyshuollon kanssa.

4.4. Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta

Osapuolet pitävät tärkeänä, että työpaikalla tapahtuva koulutus on hyvää työkulttuuria ja tehokasta oppimista edistävää. Oppimisjakson suunnitte- lussa, toteutuksessa ja arvioinnissa tarvitaan laajaa ja monipuolista yhteis- työtä oppilaitosten ja työpaikan edustajien kesken koulutuksen tavoitteet huomioon ottaen.

Harjoittelijan oppimistavoitteet täyttävistä tehtävistä sovitaan harjoitteluso- pimuksessa kunkin oppilaitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että harjoittelun jälkeen harjoittelija osaa arvioida opinnoissaan synty- nyttä osaamista suhteessa työelämän vaatimuksiin ja arvioida omaa osaa- mistaan suhteessa niihin.

Harjoittelijalle nimetään työpaikkaohjaaja, joka voi olla esimies, toimihen- kilö tai työntekijä, jolla on ohjaamiseen tarvittava osaaminen. Työpaikka- ohjaajan tehtävänä on huolehtia harjoittelun tavoitteiden täyttymisestä, riit- tävästä perehdytyksestä ja ohjauksesta. Työpaikkaohjaajalle maksetaan peruspalkka tai mikäli syntyisi ansionmenetystä, korvaus ansionmenetyk- sestä.

4.5. Työpaikan suunnitelmat

Liitot suosittelevat, että työpaikoilla laadittavaksi tulevat erilaiset suunnitel- mat yhdistetään käytännölliseksi kokonaisuudeksi. Uuden yhteistoiminta- lain mukaiseen työyhteisön kehittämissuunnitelmaan voidaan sisällyttää työsuojelun toimintaohjelma, tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuus- suunnitelma. Suunnitelmien yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi hel- pottaa kokonaiskuvan hahmottamista, vähentää hallinnollista taakkaa, edesauttaa suunnitelmien ylläpitämistä ja auttaa keskustelun fokusointia eri aihealueiden osalta siten, että se vastaa käytännön työelämän tarpeita.

4.6. Työrauha ja valvontavelvollisuus

Työehtosopimuksen 4 §:n kohdissa 2–6 määritetään työrauha ja valvon- tavelvollisuus sekä eri osapuolten roolit ja tehtävät muun muassa työtais- teluiden ennaltaehkäisemiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Liitot arvioi- vat nykyisen järjestelmän toimivuutta ja laativat yhteisen kirjallisen toimin- tatavan 30.6.2022 mennessä, jolla tehostetaan määräyksen toimivuutta ja selkeytetään osapuolten rooleja työtaistelun uhatessa tai sen aikana. Huo- mioita kiinnitetään muun muassa tiedon saamiseen uhkaavasta työrauha- häiriöstä riittävän ajoissa, yhteiseen viestiin riidan osapuolille ja aiheutu- vien vahinkojen käsittelyyn. Liitot voivat kuulla yritystason edustajia tässä työssä.

5. Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 18.1.2022−31.12.2023 saakka, ellei alla olevasta muuta johdu, jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä vii- meistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta kirjallisesti irtisanottu.

Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan syyskuun 2022 loppuun mennessä. Palkankorotukset määräytyvät ensisijaisesti liittojen kesken sovittavilla mittareilla. Mikäli mittareista ei päästä sopuun elokuun 2022 loppuun mennessä, neuvotellaan palkantarkistuksista vuodelle 2023 syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua edellä mainituilla tavoilla syyskuun 2022 loppuun mennessä, sopimus päättyy 31.12.2022, ellei ei toisin sovita.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai so- pimusneuvottelut ovat päättyneet.

6. Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen

Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopimuksella. Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi yhtäpitä- vää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin.

Helsingissä 21.1.2022

KEMIANTEOLLISUUS KT RY

Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

TEOLLISUUSLIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx

KEMIAN PERUSTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUS- JÄRJESTELMÄ

1 Palkkausjärjestelmän rakenne

Työntekijän henkilökohtainen kokonaispalkka muodostuu kolmesta ele- mentistä; tehtäväkokonaisuuden vaativuuteen perustuvasta tehtäväkoh- taisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen osaamiseen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä työsuhteen yhtäjak- soiseen kestoon perustuvasta palvelusvuosilisästä.

Tehtävien vaativuus

Tehtävien vaativuuden arviointi suoritetaan tehtävän vaativuutta kuvaa- villa mittareilla; osaaminen, tehtäväkokonaisuuden laajuus ja monialai- suus, tehtäväkokonaisuuden hoitamiseen liittyvät vastuu- ja vuorovaikutus sekä olosuhde- ja kuormitustekijät. Jokaiselle mittarille liitot ovat laatineet asteikot ja näitä vastaavat pisteet. Arviointi voi tuottaa minimissään 33 pis- tettä ja maksimissaan 145 pistettä. Työntekijän tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn käytettävä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä käyt- töönottoon ja ylläpitoon liittyvine toimintaohjeineen on painettu erilliselle liitteelle. Tehtävien vaativuuden arviointi suoritetaan työpaikoilla tehtävä- kuvausten perusteella työnantajan ja työntekijöiden edustajien välisenä yhteistyönä, nimetyn arviointiryhmän toimesta.

Henkilökohtainen palkanosa

Työntekijälle voidaan hänen henkilökohtaiseen työsuoritukseensa tms. seikkaan perustuen maksaa myös henkilökohtaista palkanosaa. Henkilö- kohtaisen palkanosan määrittelyn tulee tapahtua systemaattisesti ja arvi- oitavien asioiden tulee tukea yrityksen toimintatapoja ja tavoitteita. Työn- tekijöiden sitoutuminen ja hyväksyntä järjestelmään saavutetaan, kun sen sisällöstä ja käyttöönotosta keskustellaan työntekijöiden edustajien kanssa jo järjestelmää suunniteltaessa. Työntekijöille ja heidän edustajil- leen selvitetään pätevyyden ja suorituksen arvioinneissa käytettävät pe- rusteet ja työntekijän niin halutessa myös itseään koskevat arvioinnin tu- lokset. Esimies-alaiskeskustelut ovat suositeltava tapa henkilökohtaisen palautteen antamiseen ja pätevöitymistarpeen kartoitukseen.

Palvelusaikalisä

Palvelusaikalisän suuruus määräytyy työsuhteen kestoajan perusteella 14 B § mukaisesti.

2 Palkan muodostuminen

Palkkausjärjestelmässä työntekijän henkilökohtainen palkka muodostuu työn vaativuusluokan mukaisesta tunti- tai kuukausipalkasta ja mahdolli- sesta henkilökohtaisten tekijöiden mukaan määräytyvästä palkanosasta.

Lisäksi maksetaan kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen mukai- sesti palvelusaikalisästä vuoro- ym. lisät, suorituspalkat sekä mahdolliset muut tulos-, voittopalkkio- jne. erät.

3 Tehtävän vaativuusluokkien mukaiset palkat

Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden luokkapalkat on kirjattu työehtosopimuksen 14 §:ään.

Uusi työntekijä

Uuden työntekijän palkkaa määrättäessä käytetään koulutus- ja harjaan- tumisajalta työntekijän sisääntulopalkkana luokkapalkkaa, jota maksetaan ao. luokkapalkkaa yhtä luokkaa alemmasta tehtävästä.

Tätä palkkaa maksetaan, kunnes työntekijä hallitsee ko. työn tyydyttä- västi. Harjaantumisajan pituuteen vaikuttavat työn luonne ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Tämän vuoksi tulee ko. ajan pituus määri- tellä kussakin tapauksessa erikseen.

4 Yrityskohtaiset järjestelmät

Yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä työaikamuotokohtaiset palkka- taulukot muodostetaan siten, että ne täyttävät työehtosopimuksen mukai- sen työvaativuusluokkapalkan. Vertailu tehdään vain tarvittaessa ja sen varmistamiseksi, että työntekijä saa työehtosopimuksen mukaisen minimi- palkan.

Yrityskohtaisia palkkausjärjestelmiä käytettäessä on paikallisesti sovittava myös siitä, miten työehtosopimusratkaisujen yhteydessä sovittujen yleis- korotusten lisäksi mahdollisesti sovittavat järjestely- ja muut korotuserät niissä järjestelmissä toteutetaan.

5 Palkkausjärjestelmän ylläpito ja palkka

Liitot toteavat, että yrityksissä on syytä luoda pelisäännöt järjestelmän yl- läpitämistä varten.

Tehtävän tai sen sisällön muuttuessa on tarkistettava, onko muutoksella merkitystä vaativuusluokitukseen. Muutoksesta mahdollisesti aiheutuva palkankorotus toteutetaan seuraavan palkanmaksukauden alusta alkaen.

Jos työntekijä siirtyy toiseen tehtävään tai hänen tehtävänsä sisältö muut- tuu niin oleellisesti, että tehtävän vaativuusluokka muuttuu, voi työntekijän henkilökohtainen palkanosa leikkautua.

Tehtävänkuvauksia ja tehtäväkokonaisuuksien vaativuusluokitusta tulee tarkastella säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa. Tarkastelun yhteydessä varataan työntekijöiden edustajalle/edustajille tai työpaikalle mahdollisesti perustetulle arviointiryhmälle tilaisuus tuoda esiin näkemyk- siään luokituksesta, järjestelmän toimivuudesta ja mahdollisesti esiin tul- leista ongelmista.

6 Ohjeistus ja erimielisyyksien ratkaiseminen

Liitot opastavat ja ohjaavat palkkausjärjestelmän soveltamisessa ja anta- vat pyydettäessä perusteltuja lausuntoja. Erimielisyystapauksissa nouda- tetaan kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen 40 § mukaista neu- vottelujärjestelmää.

VASTUU	VA1	VA2	VA3	VA4
Työn suorittamisen ja siinä vaadittavien ratkaisujen merkittävyys	Vastuu työn suorittamisesta ja tuloksista tavanomainen. Työllä vaikutuksia pääasiassa oman työn tuloksiin	Vastuu työn suorittamisesta ja tuloksista huomattava. Työllä suorat vaikutukset työryhmän tuloksiin.	Vastuu työn suorittamisesta merkittävä. Työllä vaikutuksia osaston toimintaan.	Vastuu työn suorittamisesta ja tuloksista on suuri. Työllä merkittävät vaikutukset yksikön tai yrityksen toimintaan
	10	15	20	25

LAAJUUS JA MONIALAISUUS OSAAMINEN	LA1 Tehtä- vät ja/tai työt eivät vaih- tele	LA2 Tehtävät ja työt vaihtele- vat ajoit- tain	LA3 Tehtävät vaihtele- vat merkittävästi samalla osaamis- alueella	LA4 Tehtävät vaihtele- vat eri osaamis- alueilla
O1 OHJEIDEN NOUDATTAMI- NEN Tehtäville on annettu yksityis- kohtaiset ohjeet. Tehtävät teh- dään ohjeita noudattaen. Sup- pea kokemusvaatimus.	14	19
O2 OHJEIDEN SOVELTAMINEN Tehtäville on selkeät ohjeet, joi- den soveltaminen edellyttää ko- kemuksen kautta hankittuja tie- toja.	22	27	33
O3 VALITSEVAA HARKINTAA Tehtävän suorittamista koskevat ohjeet yleisluontoisia. Harkinta- tilanteissa eri vaihtoehtojen vä- lillä edellytetään kokemuksen kautta hankittujen ammatillisten tietojen hallintaa.	32	37	43	50
O4 SOVELTAVAA HARKINTAA Tehtäväannot yleisluontoisia. Kokemusta sekä ammattitietoa ja -taitoa vaativia itsenäisiä har- kintatilanteita esiintyy usein.	44	49	55	62
O5 HARKINTAA, RATKAISUJA, SUUNNITTELUA Tehtäväannot ovat tavoitteelli- sia. Tehtävät saattavat olla uu- sia. Harkintatilanteet ja tarvitta- vat ratkaisut edellyttävät pitkää alan kokemusta ja laajojen am- mattitietojen hallintaa.		63	69	76

VUOROVAIKUTUS	VU1	VU 2	VU3	VU4
Vuorovaikutuksella mi- tataan työn hoitamiseen liittyvien työyhteyksien määrä, suuntautumista sekä vaikuttamisen luonnetta	Työyhteydet ovat tavan- omaisia, pää- asiassa työn lähipiirissä	Tavan- omaista enemmän yh- teyksiä oman työryhmän/- osaston si- sällä tai yri- tyksen mui- den työryh- mien / osas- tojen välillä	Huomatta- vasti oma-aloittei- sia yhteyksiä omasta työ- ryhmästä/- osastosta ulospäin yri- tyksen sisällä tai tavan- omaisia yh- teyksiä yri- tyksestä ulospäin	Merkittävästi oma-aloitteisia yhteyksiä asi- akkaisiin tai vastaaviin si- dosryhmiin yri- tyksen ulko- puolelle
	5	10	15	20

OLOSUHTEET Olosuhdetekijöillä tarkoitetaan työpaikalla esiintyviä olosuhteista ai- heutuvia haittatekijöitä, kuten esimerkiksi; melu, pöly, likaisuus, huoneilman kuivuus, kosteus, savu, kaasu, höyry, kuumuus, kyl- myys ja tärinä tai vaaratekijöitä esim. erityinen tapaturma-, säteily-, kemiallisista aineista aiheutuva tai suuronnettomuuden vaara.
OS 1 Olosuhdehaittoja ei merkittävästi esiinny. Ei erityisiä vaarateki- jöitä.	2
OS 2 Olosuhdehaittoja/vaaratekijöitä esiintyy jonkin verran.	6
OS 3 Työssä esiintyy merkittäviä olosuhdehaittoja, jonka johdosta työntekijä joutuu huomattavan osan työajastaan suojautumaan yh- dellä tai useammalla, työntekoa merkittävästi haittaavalla suojaväli- neellä. Vaaratekijät ovat merkittäviä.	12

Liitot ovat laatineet yhteisen koulutusaineiston ohjaamaan ja opastamaan paikallisia osapuolia palkkausjärjestelmän sisältöä, ylläpitoa jne. koske- vissa asioissa.

KUORMITUS Kuormituksella tarkoitetaan tehtävän ja siihen liittyvien erilaisten työnosien kokonaisvaltaista fyysistä ja psyykkistä kuormitusta.
K1 Työ ei juuri aiheuta fyysistä tai psyykkistä kuormitusta.	2
K2 Työ aiheuttaa fyysistä tai psyykkistä kuormitusta tai sidonnai- suutta	6
K3 Työ aiheuttaa merkittävää fyysistä tai psyykkistä kuormitusta tai sidonnaisuutta	12

OSAAMINEN

Osaamisella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta ja työn vaatimaa kokemusta.

Vaativuus on sitä suurempi

˗ mitä useammin harkintatilanteita esiintyy

˗ mitä erilaisempia ne ovat

˗ mitä lyhyempi on harkinta-aika

˗ mitä enemmän viranomaismääräykset ja -järjestelmät säätelevät työn- tekoa

˗ mitä suurpiirteisemmät ovat ohjeet

˗ mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute

˗ mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvi- taan

Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä kuvaavat paitsi koulutustarve myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus.

LAAJUUS JA MONIALAISUUS

Laajuudella ja monialaisuudella mitataan tehtäväkokonaisuuteen liittyvien eri töiden, tehtävien tai osaamisalueiden erilaisuutta ja määrää.

VASTUU

Vastuutekijällä mitataan työn suorittamisen ja siinä vaadittavien ratkaisu- jen merkittävyyttä.

Vastuu on sitä suurempi

˗ mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon, laatuun ja tuloksiin

˗ mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turval- lisuuteen liittyvät vaikutukset

˗ mitä suuremmat ovat tehtävään liittyvät taloudelliset tai inhimilliset vai- kutukset

Vastuuta ja ratkaisujen vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteis- vaikutusta arvioidaan yrityksen tai yksikön toiminnan kannalta.

VUOROVAIKUTUS

Vuorovaikutuksella mitataan työkokonaisuuden hoitamiseen liittyvien työ- yhteyksien määrää, suuntautumista sekä niihin liittyvän vaikuttamisen luonnetta.

Vaativuus on sitä suurempi

˗ mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (si- säiset tai ulkoiset asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihank- kijat ja vastaavat sidosryhmät),

˗ mitä oma-aloitteisempaa yhteydenpito on,

˗ mitä tavoitteellisempaa se on luonteeltaan, ja

˗ mitä suurempaa asiantuntemusta se vaatii.

Osatekijöiden merkitys korostuu myös silloin, kun tehtäväkokonaisuuteen sisältyy työryhmän tai tiimin toiminnan ohjaamiseen tai kehittämiseen liit- tyviä tehtäviä tai esimiesvastuita. Vaativuus lisääntyy toiminnan itseohjau- tuvuuden myötä.

OLOSUHTEET

Työtehtävien olosuhdetekijöiden määrittelyllä tarkoitetaan työympäris- tössä vallitsevien tavanomaisten tai toistuvien olosuhdetekijöiden arvioin- tia.

Olosuhdetekijöillä tarkoitetaan työpaikalla esiintyviä olosuhteista aiheutu- via haitta- tai vaaratekijöitä. Haittatekijöitä ovat esimerkiksi melu, pöly, li- kaisuus, huoneilman kuivuus, kosteus, savu, kaasu, höyry, kuumuus, kyl- myys ja tärinä. Vaaratekijöitä ovat esim. erityinen tapaturma, säteily-, ke- miallisista aineista aiheutuva vaara tai suuronnettomuusvaara.

Poikkeukselliset olosuhteet

Mikäli työssä esiintyy sellaisia poikkeuksellisia olosuhdehaittoja, joita edellä kuvatussa järjestelmässä ei ole voitu huomioida, voidaan työn- tekijälle paikallisesti sovitulla tavalla maksaa erillistä erityisolosuhde- lisää. Kyseistä lisää maksetaan niiltä työtunneilta, jolloin poikkeuksel- lista olosuhdehaittaa esiintyy.

KUORMITUS

Kuormituksella mitataan tehtävän ja siihen liittyvien erilaisten työnosien kokonaisvaltaista henkistä ja ruumiillista kuormitusta.

Tehtävä on sitä vaativampi mitä enemmän se kuormittaa tekijäänsä psyyk- kisesti tai fyysisesti.

Psyykkinen kuormitus voi olla aikapaineen alla työskentelyä, tehtävien jat- kuvia keskeytyksiä ja häirintää tai yksitoikkoisuutta tai erityisen keskittymi- sen vaatimusta.

Työn sidonnaisuus voi aiheutua erityisen lyhytjaksoisesta tai pitkäjaksoi- sesta työstä tai paikkaan sidottuneisuudesta.

Fyysinen kuormitus voi aiheutua työn vaatimasta ponnistelusta nostamis- ten, kantamisten, epäergonomisten työasentojen tai jatkuvan liikkumisen tai muutoin raskaan työnteon vuoksi.

7 Henkilökohtaisen palkanosan määrittely

Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä noudatettavat periaatteet on todettu työehtosopimuksen 14 B §:ssä.

YLEISSOPIMUS

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Lähtökohta

Osapuolet pyrkivät edistämään työpaikoilla neuvottelusuhteita ja sopimus- toimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Osapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muo- toja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oi- keus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oi- keus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asi- oissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työn- tekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

Jommankumman osapuolen esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osapuolet voivat yhdessä pyytää EK:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Osapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsen- ten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä toiselle sopijaosapuolelle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksissä jäljem- pänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olen- naisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorgani- saatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yh- teistoimintalakia (1333/2021) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tä- män sopimuksen osia.

2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaattei- den mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolo- suhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittä- vän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työnte- kijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työteh- täviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituk- sen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai tur- vallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjes- telmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluontei- sessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perus- tettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvot- teluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa pro- jektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perus- tettava yrityksen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimi- kunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vas- tata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuolto- lain (1383/01) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ul- kopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että kon- sulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkatervey- denhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallin- non, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henki- löiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toiminta- ohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voi- daan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelu- päällikön ja –valtuutetun tehtävä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA –ORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosas- tolla tarkoitetaan Teollisuusliitto ry:n rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja pereh- tynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä so- vitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovi- tut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioin- nissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työnteki- jöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huo- mioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille va- rattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovit- tava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimit- tamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuu- den vaalin toimittamiseen.

Yhteinen näkemys kehittämistarpeista

Pääluottamusmiehen toimikauden alussa työnantaja käsittelee luottamus- miehen kanssa yhteiset tavoitteet ja koulutustarpeet yrityksen toiminta- edellytysten, paikallisen sopimisen sekä työpaikan ja työhyvinvoinnin ke- hittämiseksi.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luotta- musmiehen tehtävänä on lisäksi edistää paikallista sopimista ja yritystoi- minnan kehittymistä.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen teh- tävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvot- telu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuh- teeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmie- helle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suo- raan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luot- tamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on sopijaosapuolilla oikeus lä- hettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä. Jos eri- mielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen pe- ruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut mää- räytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan pii- riin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyh- teistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun val- vonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan.

Lisäksi työsuojeluvaltuutettu edistää paikallista sopimista ja yritystoimin- nan kehittymistä, suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädän- nön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikal- lisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuet- taan koskevien työsuojelun yhteistoiminta asioiden käsittelyyn ja toteutuk- seen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun es- teen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialu- eesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valin- nasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työ- oloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tar- koituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimi- kunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmie- hen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimi- sesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuo- jelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja il- moittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

Jos pääluottamusmies on ollut estynyt hoitamasta tehtäviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Jos työsuojeluvaltuutettu on ollut estynyt hoitamasta tehtäviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena muissakin kuin Yleissopimuksen 3.2. kuvatussa tilanteessa.

Jos pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun varamies hoitaa pää- luottamusmiestehtäviä/työsuojeluvaltuutetun tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, maksetaan kuukausikorvaus tältä ajalta hänelle.

4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄ- RÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuu- tetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai ko- konaan vapautus työstään.

Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamie- helle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjes- tetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun mu- assa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuo- tannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöl- lisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kan- nalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuo- jeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei yllä mainitun perusteella toisin sovita, pääluottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus saada vapautusta tehtäviensä hoitamista varten työehtosopimuksen 34 §:n mukaisesti.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu hen- kilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytetään työehtosopimuk- sen mukaista keskituntiansiota.

Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus

Pääluottamusmiehelle maksettavasta kuukausikorvauksesta on sovittu työehtosopimuksen 34 §:ssä.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työsuojeluvaltuutetulle korvataan hänen työaikanaan suorittamien edellä tarkoitettujen työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva an- sionmenetys sekä lisäksi, ellei muusta ole sovittu, kuukausittain työehto- sopimuksen 34 §:ssä määriteltyä kuukausikorvausta.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien yhtäaikai- nen hoitaminen

Henkilön tultua valituksi vaaleilla sekä pääluottamusmiehen että työsuoje- luvaltuutetun tehtävään, hänelle maksetaan työehtosopimuksen 34 § mu- kaiset korvaukset kummastakin tehtävästä.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henki- lölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta so- vittaessa.

Luottamustehtävän hoitaminen työajan ulkopuolella

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuoje- lutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoiminta- elimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

4.2 Asema

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henki- löstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautus työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tar- koituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämi- seen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjes- tää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluotta- musmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavan- omaisia toimisto- yms. välineitä.

Osapuolet toteavat yhteisenä kantanaan, että toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja nii- hin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voi- daan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, pääluottamusmiehen tai työ- suojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä teh- tävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myös- kään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmie- heksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeut- taa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä ta- pahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsi- naisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luo- vutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyt- tävät itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäi- syytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tä- män sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuk- sesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päätty- misen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työ- hön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta, varataan luottamushen- kilölle ja työsuojeluvaltuutetulle mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen toimikauden aikana samalla tavalla kuin muulle henkilös- tölle.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä koko- naan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhtei- sesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomaut- taa työsopimuslain 7:10 § 2. momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vas- taavaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 § 1. momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 - 3 § säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdol- lista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperus- teita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan työntekijöi- hin nähden.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on aset- tanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle il- moittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle.

Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valitta- vana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuu- kautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on mää- rättävä työsopimuslain 12:2 § 2. momentin perusteiden mukaan. Kor- vausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuk- sen oikeuksia on loukattu.

Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähem- män, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 § 1. momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1 § 1 momentin mukaisesti.

Liittokäsittely

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liitty- vistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava työn- antajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon.

Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.

Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luotta- musmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät eri- mielisyydet liittojen välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työ- suojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen mukaisesti toimivat sijaisina.

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun vara- miehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pää- luottamusmiehen/työsuojeluvaravaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtä- västä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta sei- kasta.

5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantajan tulee pyytämättä toimittaa pää- luottamusmiehelle tämän tehtävien hoitamista varten EK:n tilastoa vastaa- vat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittö- mästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerät- tävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Työnantajan tulee lisäksi pyytämättä toimittaa pääluottamusmiehelle kir- jallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimistä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yrityksen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kul- loinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuo- doissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpai- kalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulko- puolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyk- settä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuoje- luvaltuutetulle.

Oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaat

Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan pääluottamusmiehelle uusista op- pisopimus- ja koulutussopimusoppilaista.

Työaikakirjanpito

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä työaikalain (872/2019) mukaisesti laadittuun kirjanpitoon.

Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja mui- den työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoita- mista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee pyytämättä toimittaa pääluottamusmiehelle seuraavat yhteistoimintalain 2 luvun 11 §:n mukaiset tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta:

1. jollei toisin sovita, vuosittain tilinpäätös ja toimintakertomus, jos työnan- tajan on sellainen laadittava,

2. kahdesti vuodessa yhtenäinen selvitys yrityksen tai yhteisön taloudelli- sesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työl- lisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännölli- sesti on vähintään 20 mutta alle 30, työnantaja voi esittää 2 kohdassa tar- koitetun selvityksen yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhtei- sessä tilaisuudessa.

Työnantajan on viipymättä tiedotettava henkilöstöryhmien edustajille tai edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa koko henkilöstölle muutokset, jotka poikkeavat olennaisesti 2 kohdassa tarkoitetuissa selvi- tyksissä esitetystä kehityksestä.

Salassapitovelvollisuus

Salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä yhteistoimintalain 40 §:ssä on säädetty.

6 LUKU HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla ole- valla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin sopijaosapuolten kesken tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työ- ajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedon- antoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovitta- vassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepa- nija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittu- jen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitus- taulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin työaikana, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöl- lisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna. Sään- nöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä säännöllisen työajan päälle sijoittuvalta kurssiajalta että sen päälle sijoittuvalta matka- ajalta.

Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaati- mien matkojen ajalta vähennetä.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, siihen osallistumisesta on so- vittava kyseisen työntekijän kanssa. Näissä tilanteissa korvataan koulu- tuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset. Koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matka- ja majoituskustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaa- lista ja internaattikurssien täysihoitomaksua.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjes- töt tai liitot yhteisesti tai keskusjärjestöjen ja liittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa pai- kassa.

Sopijaosapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoi- tuksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olo- suhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Pe- ruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoi- mikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojelu- asiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuk- sen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopi- mista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet pyr- kivät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista so- pimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolet seuraavat em. koulutustarjonnan toteutumista.

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallis- tua ilman ansionmenetystä koulutukseen, jonka Kemianteolli- suus ry:n ja Teollisuusliitto ry järjestävät yhdessä paikallisen so- pimisen tai työhyvinvoinnin edistämiseksi.

7.3 Ay koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja Teollisuusalojen ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuh- teen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiin- nitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoite- taan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pi- temmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen kou- lutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän so- pimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n ja Teollisuusliitto ry:n koulutuslaitok- sissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka liittojen välinen koulutustyö- ryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamus- miehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai varaval- tuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle hei- dän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionme- netyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjes- tettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työn- tekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jä- sentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suo- ritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten kor- vaukseksi ateriakorvaus. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2022 26,21 euroa. Ateriakorvauksen määrä tulevalle kalenterivuodelle vahvis- tetaan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tar- kistamalla aikaisemman ateriakorvauksen määrää elinkustannusindek- sissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tarkasteluvuoden heinä- kuuhun mennessä tapahtuneella muutoksella.

Esimerkki: Ateriakorvauksen määrä vuodelle 2019 todetaan syys- kuussa 2018 pohjautuen elinkustannusindeksin muutokseen aikavä- lillä heinäkuu 2017 − heinäkuu 2018.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vas- taavasta koulutustilaisuudesta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yh- den kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muo- dossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kaup- pa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimuk- seen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihan- kinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokra- mies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan xxxx- xxxx.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljem- pänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

8.2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopi- vat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyk- sessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun ky- seessä itse asiassa on työsopimus.

8.3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaa- miseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin teh- täviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaati- musten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritys- ten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alai- sena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pää- luottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysy- mykset.

Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikallisesti.

9 LUKU SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

LOMAPALKKASOPIMUS

Allekirjoittaneet liitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehto- sopimuksen:

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työnte- kijöihin.

2 §

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1. Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperus- teena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymis- vuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta yli- työstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hä- nen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1

§:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräyty- vällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lukumäärä Lomapäivien kerroin

2	16,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
6	44,5
7	51,1
8	57,6
9	64,8
10	72,0
11	79,2
12	86,4
13	94,0
14	101,6
15	108,8
16	116,0

17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8
27	200,0
28	207,2
29	214,8
30	222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa lu- vulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työ- aika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja loma- korvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saa- daan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

3 §

Työssäolon veroinen aika

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liit- tokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaa- van hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai val- tuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

4 §

Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisa- nomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä. Sopimus ei koske

1. merityösopimuslaissa (756/2011),

2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitet- tuja työsuhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 § ja 8:3 § perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3.2 § perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopi- muksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 § perus- teella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3–4 § perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7–8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luo- vutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat rii- dat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 4 § perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työnteki- jästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnan- tajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mai- nituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työ- sopimuslain 8:1.1 § perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1– 2 § ja 9:4–5 § menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kui- tenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1–2 § mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1–2 §:ää, joissa on määritelty työn- tekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei aina- kaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itses- tään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työn- johto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perustee- tonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmen- tämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vaka- vuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työnte- kijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisa- nomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilme- nevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopi- muksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin ku- vattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1 enintään vuoden 14 päivää

2 yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3 yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4 yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5 yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1 enintään 5 vuotta 14 päivää

2 yli 5 vuotta 1 kuukausi

Soveltamisohje

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomis- aika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuh- teessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuh- detta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Ase- velvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvolli- suuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvolli- suusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä mää- räaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopi- mukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toi- sin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusai- kaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päi- vän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vas- taavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen vii- meinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomi- sessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai ju- hannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulu- misen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teet- tämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisano- misaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisano- misaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palk- kaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työnteki- jälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17

§:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvaus- velvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toi- sen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa ta- pauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamää- räysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työnte- kijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin nouda- tetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tä- män edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitse- mäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katso- taan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanomi- nen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjal- lisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8 § Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisa- nomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 § Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

10 §Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen kä- siteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 § mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kulu- essa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

11 §Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomiois- tuimesta annetun lain (646/74) 11 § mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.

12 §Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomis- perusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksa- maan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomi- sesta.

13 §Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämi- sen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän it- sensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnanta- jan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivä- rahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla. Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimus- lain 12:2 § mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suh- teutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan te- kemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja so- siaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen koh- tuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perustee- tonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovi- tusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kap- paleessa on sovittu.

III LOMAUTUS

14 § Lomauttaminen

Ellei luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu, työntekijän lomauttami- sessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusil- moitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 § mukaisissa ta- pauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5

§:ssä.

Soveltamisohje

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mu- kaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne

Ylivoimaisena esteenä pidettävän ennalta-arvaamattoman ja poikkeuksel- lisen tilanteen kohdatessa työnantaja voi, lomautusten ollessa välttämät- tömiä, noudattaa viiden päivän lomautusilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Ylivoimaisena esteenä pidetään ennalta-arvaamatonta tilan- netta, johon työnantaja ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa.

Näissä tilanteissa mahdollinen yhteistoimintaneuvotteluaika on viisi päi- vää, ellei paikallisesti toisin sovita. Yhteistoimintalain (1333/2021) sovel- tamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimin- talaki ei ole työehtosopimuksen osa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne ei ole sellainen, joka toistuu esimerkiksi joka pääsiäinen tai joulu.

15 §Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioi- dusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luot- tamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työso- pimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perus- teella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työn- tekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 §Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtai- sesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 § 1–2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 § 1–2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuiten- kaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvol- lisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista ta- pauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 § 2. momentin tarkoittamissa tapauksissa työnanta- jan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun la- katessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuu- desta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevel- vollisuuden suorittaminen.

Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilan- teissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määrä- ajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enim- mäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päätty- misaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päätty- mistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päätty- mään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmak- sukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhden- jaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Kor- vaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan pal- kanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Täl- löin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpanta- vien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan ti- lapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdol- lista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan.

Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusil- moitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusai- kana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lo- mautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen al- kamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttami- sen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tar- koitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnanta- jan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siir- tymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä en- nakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttä- essä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muutta- misesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapauk- set ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää ai- kaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyk- sen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomau- tettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomau- tusajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituk- sen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuk- sen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaa- maan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudate- taan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuo- neistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, ku- ten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työn- tekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuu- den päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) no- jalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 §Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toi- minnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuu- den määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10

§:ssä sovittuja kanneaikoja.

Soveltamisohje

Työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomis- suojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17

§ määräykseen nähden.

18 §Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmie- helle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asian- omaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kym- meneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

19 §Takaisinottaminen

Tämän pykälän ja työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välillä teh- tävällä kirjallisella sopimuksella. Ennen sopimuksen tekemistä tiedotetaan luottamusmiehelle sopimuksen sisällöstä. Sopimuksen tekemisessä työn- tekijällä on oikeus käyttää luottamusmiehen asiantuntemusta.

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perus- teella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoi- mistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvit- see työntekijöitä 4 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoi- hin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vä- hintään 12 vuotta, takaisinottoaika on 6 kuukautta.

Soveltamisohje

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työ- voimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuk- sen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhtey- dessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttö- minä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jäl- keen ovat TSL 5:7 § 3. momentin perusteella itse irtisanoneet työsuh- teensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhön osoitukset.

20 §Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 § 4. kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 § mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samo- jen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehto- sopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudat- tamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta ir- tisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 §Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

LIITE 1 ISYYSVAPAAN PALKANMAKSU

3.5.2013

Maksettava palkka

Työntekijöillä isyysvapaan palkkaa maksetaan säännölliseltä työajalta keskituntiansiolla kuten sairausajan palkka. Toimihenkilöillä maksetaan kuten sairausajan palkka työehtosopimuksen mukaan. Kela maksaa

Kemianteollisuus ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Teollisuusliitto ry:n

(aikaisemmin TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n) yhteinen so- veltamisohje työehtosopimuksen isyysvapaan palkkaan liittyvästä määräyksestä

(Kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteolli- suuden, öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden työntekijät, kemian alan toimihenkilöt)

TES-teksti kuuluu seuraavasti:

"Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan sään- nöllisen työajan palkka. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan sa- moja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa."

Isyysvapaa

Sairausvakuutuslaissa säädetään enintään 54 päivän mittaisesta isyysra- hakaudesta. Isällä on oikeus pitää enintään 18 arkipäivää isyysvapaata milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana, kuitenkin vasta lapsen syntymän jälkeen. Arkipäivillä tarkoitetaan tässä yhteydessä myös lauantaita. Edellä mainittu 18 arkipäivää voidaan jakaa pidettäväksi enin- tään neljässä jaksossa.

Palkanmaksun edellytykset Palkallinen isyysvapaa edellyttää, että

˗ työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen lapsen syn- tymää; ja

˗ kyseessä on ensimmäisen isyysvapaajakson kuusi ensimmäistä arkipäivää (maanantai - lauantai, arkipyhät pois lukien)

˗ KELA maksaa isyysrahaa isyysvapaan ajalta

isyysvapaan ajalta isyysrahaa. Työnantaja hakee isyysrahan Kelalta kuu- delta arkipäivältä.

Isyysvapaan sijoittelu ja sovellettava työaikamuoto vaikuttavat siihen, miltä kuudelta päivältä työnantaja maksaa isyysvapaan palkkaa (kts. esi- merkit sivulla 2 alkaen).

merkkien selitykset:

(is) = isyysvapaa P = päivävuoro A = aamuvuoro

I = iltavuoro Y = yövuoro

- = vapaa

Esimerkki 1

Päivätyötä tekevä henkilö pitää kuuden päivän isyysvapaansa maanantai

- lauantai, hänelle maksetaan isyysajan palkkaa sairausajan palkan mu- kaisesti maanantai - perjantai ja työnantaja hakee Kelalta isyysrahan ajalle maanantai - lauantai.

ma	ti	ke	to	pe	la	su
P (is)	P (is)	P (is)	P (is)	P (is)	- (is)	-

Esimerkki 2

ma	ti	ke	to	pe	la	su
P (is)	P (is)	P (is)	P	P	-	-

Päivätyötä tekevä henkilö käyttää oikeuttaan jakaa isyysvapaansa enin- tään neljään osaan; viikolla 1 työntekijä pitää isyysvapaata maanantaista keskiviikkoon kolme päivää ja viikolla 2 maanantaista keskiviikkoon kolme päivää.

ma	ti	ke	to	pe	la	su
P(is)	P (is)	P (is)	P	P	-	-

Merkityt päivät ovat isyysvapaata, joilta työnantaja hakee Kelalta isyysra- han ja maksaa työntekijälle samalta ajalta isyysvapaan palkkaa sairaus- ajan palkan mukaisesti.

Esimerkki 3

Keskeytymätöntä vuorotyötä tekevä henkilö pitää kuuden päivän pituisen isyysvapaansa maanantai - lauantai. Tälle ajanjaksolle hänen työaikansa on työaikajärjestelmän mukaan seuraava:

ma	ti	ke	to	pe	la	su
A (is)	A (is)	- (is)	I (Is)	I (is)	- (is)	Y

Työntekijälle maksetaan isyysvapaan palkkaa työaikajärjestelmän mukai- silta työpäiviltä keskituntiansion mukaan, toimihenkilölle kuten sairausajan palkka työehtosopimuksen mukaan. Työnantaja hakee Kelalta isyysrahan ajalta maanantai - lauantai.

Esimerkki 4

Päivätyötä tekevä henkilö pitää kuuden arkipäivän pituisen isyysvapaan. Hän merkitsee isyysvapaan 20.12. - 27.12., koska pyhäpäivät eivät kuluta isyysvapaata. Jouluaatto ei ole pyhäpäivä, vaan arkipäivä, mistä syystä se kuluttaa isyysvapaata.

ma 20.12.	ti 21.12.	ke 22.12.	to 23.12.	pe 24.12.	la 25.12.	su 26.12.	ma 27.12.
P (is)	P (is)	P (is)	P (is)	- (is)	-	-	P (is)

Työntekijälle maksetaan isyysvapaan palkkaa työvuorojensa mukaisesti. Työnantaja hakee Kelalta isyysrahan ajalta 20.12.–24.12. ja 27.12.

Lisätietoja

Kemianteollisuus KT ry:n työmarkkina-asiamiehet Ammattiliitto Pro ry

Teollisuusliitto ry

LIITE 2 LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TIEDONSAANTIOIKEUDET

˗ Työsuhteen syntyminen ja päättyminen (TES 5 §)

˗ Uuden työntekijän työhön ottamisesta on viivytyksettä ilmoitettava pääluottamusmiehelle

˗ Työaikapankki (TES 6 §)

˗ Henkilöstön edustajalle annetaan vuosittain yhteenveto työaika- pankkiin kertyneistä ja käytetyistä vapaista

˗ Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä (TES 6 § 9. kohta)

˗ Työajan tasoittumisjärjestelmän osalta työnantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä luonnoksesta työ- aikalain 29.2 §:n mukaisesti

˗ Työvuoroluettelon osalta työnantajan on varattava luottamusmie- helle tilaisuus mielipiteiden esittämiseen, mikäli luottamusmies sitä vaatii työaikalain 30.1 §:n mukaisesti

˗ Työajan tasoittumisjärjestelmään ja työvuoroluetteloon tehtävistä muutoksista on neuvoteltava pääluottamusmiehen kanssa

˗ Paikallinen sopiminen (TES 39 §)

˗ Luottamusmiehelle annetaan sopimusneuvottelujen kannalta tar- peelliset tiedot mahdollisimman hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.

˗ Erimielisyysasian selvittämiseen vaikuttavat tiedot (yleissopimus 3.1 kohta, ”Neuvottelujärjestys”)

˗ Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vai- kuttavat tiedot

˗ Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot (yleissopimus 5 luku)

˗ Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantajan tulee pyytämättä toimit- taa pääluottamusmiehelle tämän tehtävien hoitamista varten EK:n tilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edel- lyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

˗ Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkka- tilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista so- vittava erikseen.

˗ Työnantajan tulee lisäksi pyytämättä toimittaa pääluottamusmie- helle kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimistä ja palk- karyhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yrityksen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

˗ Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan pääluottamusmiehelle uu- sista oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaista.

˗ Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityk- sessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.

˗ Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta (yleissopimus 5 ja 8 luku)

˗ Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluk- sessa työpaikalla olevasta työvoimasta (yleissopimus 5 luku, ”Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot”)

˗ Työnantajan tulee tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallis- tuvasta ulkopuolisesta työvoimasta (alihankinta ja vuokratyönteki- jät) etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireelli- syyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tie- dottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen vii- vytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. (yleissopimus 5 luku, ”Tiedot ulko- puolisesta työvoimasta”)

˗ Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liitty- vät kysymykset (yleissopimus 8.3)

˗ Työaikakirjanpito (yleissopimus 5 luku)

˗ Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä työaikalain (872/2019) mu- kaisesti laadittuun kirjanpitoon.

˗ Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee antaa henkilöstöryhmän edustajalle tiedot yrityksen ta- loudellisesta tilasta 2 luvun 11 §:n mukaiset tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta eli:

˗ jollei toisin sovita, vuosittain tilinpäätös ja toimintakertomus, jos työnantajan on sellainen laadittava,

˗ kahdesti vuodessa yhtenäinen selvitys yrityksen tai yhteisön talou- dellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, palvelu- tai muun toi- minnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen ke- hitysnäkymät.

˗ Ay-koulutus (yleissopimus 7.3 kohta)

˗ Jos määräyksessä tarkoitetulle kurssille osallistuminen aiheuttaa työnantajan näkemyksen mukaan tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle ja kurssille osallistuminen sen vuoksi estyy, työnantajan tulee ilmoittaa pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa

˗ Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvat irtisanomiset tai lo- mautukset (irtisanomissuojasopimus 18 §)

˗ Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä ta- pahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, siitä il- moitetaan asianomaiselle luottamusmiehelle

˗ Takaisinottovelvoitteesta poikkeaminen työnantajan ja työntekijän väli- sellä sopimuksella (irtisanomissuojasopimus 19 §)

˗ Ennen sopimuksen tekemistä luottamusmiehelle tiedotetaan sopi- muksen sisällöstä. Työntekijällä on oikeus käyttää luottamusmie- hen asiantuntemusta sopimuksen tekemisessä

LIITE 3 PAIKALLISEN SOPIMISEN MAHDOLLISUUDET TYÖEHTO- SOPIMUKSESSA

Taulukko

Työehtosopimuksen kohdat, joista voidaan paikallisesti sopia toisin

Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus ja Kemian perusteollisuus

TES:n kohta	Paikallisesti sovittava asia
Palkankorotukset 2022	• Palkankorotuksista osittain tai kokonaan luopuminen yrityksen toimintaedellytysten niin vaatiessa • Palkankorotusten ajankohdan myöhentäminen • Yrityksessä työehtosopimuksesta poikkeavana ai- kana tehtävät palkankorotukset voidaan paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen pe- rustuvia korotuksia toteutettaessa
5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen	• Irtisanomisajoista sopiminen • Takaisinottaminen
6 § Säännöllinen työaika	• Vuorokautisen työajan pidentäminen • Työaikapankki • 10-tuntinen - ilmoitusajasta luopuminen - vapaan antamisajankohta • Yötyön tekeminen muissa kuin työaikalain 8 §:n mu- kaisissa tilanteissa • Aloittamis- ja lopettamistyö - sopiminen paikallisesti - korvauksen maksaminen kiinteänä kuukausi- korvauksena • Työviikon ja työvuorokauden alkaminen • Työvuoroluettelon ja työajantasoittumissuunnitelman muutosajankohdat • Vuoro-, ilta- ja yötyölisän maksamisajankohta • Vuorotyön muuttumisajankohta • Vuorotyö-, sunnuntai- ja suurjuhlapyhäkorvausten ja muiden vastaavien maksaminen kiinteänä kuukausi- korvauksena • Säännölliseltä työajalta maksettavan palkan kohden- taminen tuntipalkkaisen työntekijän palkattomille työ- ajanlyhennyspäiville • Jaksotyö
7 § Työaika päivä- ja yksi- ja kaksivuorotyössä	• Työajan tasaamisvapaan antaminen ˗ antamisajankohta - palkattoman vapaan pituus ˗ korvaaminen rahana ˗ ilmoitusajat ˗ antamistapa

	• Viikoittaisen säännöllisen työajan järjestäminen
8 § Keskeytyvä 3-vuorotyö	• Vuorovapaiden tai niiden osan antaminen yksilölli- sesti
10 § Lepoajat	• Ruokailutauko - pituus - sisällyttäminen työpäivään • Vuorokausilevon tilapäinen tai pysyvä tasaaminen • Viikoittaisen vapaa-ajan aikana tehdyn työn korvaa- minen rahassa • Ylityössä levähdystauon pituus
11 § Ylityö	• Ylityön ajalta maksettavan palkan tai ylityökorvauk- sen korotusosan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen • Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksossa kalen- terivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.
13 § Päivystysvalmius	• Päivystysvalmius - ajankohta - maksettavasta korvaus
18 § Palkanmaksu	• Palkkojen maksaminen kerran kuussa
22 § Suurjuhlapyhäkorvaus	• Suurjuhlapyhäkorvauksen maksuajankohta
23 § Matkakustannukset ja päivärahat	• Ateriakorvauksen maksaminen • Matkustussäännön laatiminen
24 § Ulkomaantyö	• Ulkomailla tehtävän matkatyön ehdoista sopiminen • Ilmaisen asunnon päivärahaosuudesta sopiminen • Matkustussäännön laatiminen
27 § Vuosiloma	• Vuosiloman antaminen lomakauden ulkopuolella • Lomapalkan maksaminen säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä • Lomarahan maksaminen säännönmukaisena palkan- maksupäivänä • Lomarahan maksaminen yhtenä tai useampana eränä • Lomaltapaluurahan korvaaminen vastaavana va- paana
34 § Luottamusmiehet ja työ- suojeluvaltuutetut	• Pääluottamusmiehen palkkakehityksen ja vapautus- tarpeen tarkastelu vähintään kerran vuodessa paikal- lisesti sovittavalla tavalla
39 § Paikallinen sopiminen	• Paikallisen sopimisen menettelytavat - osapuolet - paikallisen sopimuksen muoto
45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö	• Vuokratyövoiman käyttö
Yleissopimus	• Kehittämistoiminnan seurantajärjestelmät • Pk-yrityksissä pääluottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun tai heidän varamiehensä osallistuminen sa- maan aikaan ay-kursseille • Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen tehtävien yhdistäminen • Osaston luottamusmiehen valinta

	• Työsuojeluasiamiehen valinta • Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautus • Työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvauksen suuruus • Palkkatilasto ja henkilötietojen antaminen • Vuokratyövoiman käyttö
Irtisanomissuojasopimus	• Yhteistoimintaneuvotteluiden kesto • Lomautusilmoitusajat • Lomautuksen toteuttamistapa • Työn alkamisesta ilmoittaminen lomautuksen jälkeen • Irtisanomisajan palkan maksaminen lomautetun työn- tekijän työsuhteen päättyessä
Työehtosopimuksen liitteet	• Selviytymistoimet taloudellisissa vaikeuksissa
Allekirjoituspöytäkirja 2022– 2023	• Työaikakokeilu 31.12.2023 saakka

LIITE 4 SOVELTAMISOHJE PK-YRITYKSET JA AY-KOULUTUS

TEOLLISUUSLIITON JÄRJESTÄMILLE KURSSEILLE OSALLISTUMI- NEN

Pienten ja keskisuurten yritysten ottaminen huomioon

Kemianteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry toteavat yhdessä, että kurssien määrässä ja henkilöstöedustajien osallistumisoikeudessa huomioidaan pienet ja keskisuuret yritykset.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä henkilöstöedustajat osallistuvat töihin ja henkilöstön edustustehtäviin, jolloin kursseille osallistuminen saattaa ai- heuttaa tuntuvaa haittaa yrityksen tuotannolle tai toiminnalle. Edellä mai- nituista syistä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kursseilla käydään yleensä hitaammassa tahdissa verrattuna isoihin yrityksiin. Toimitusvar- muus ei kurssien takia saa vaarantua. Ylityön tekemistä vältetään mah- dollisuuksien mukaan ja pyritään ratkaisemaan vapautus työstä joustavin järjestelyin.

Xxxxxxx henkilöstön edustaja on hakeutunut kurssille, ja työnantaja on teh- nyt kielteisen päätöksen tai mikäli työnantaja joutuu yrityksen tuotannolli- sesta tai toiminnallisesta syystä siirtämään kurssia, pyritään yhteisesti sel- vittämään muu mahdollinen sopiva ajankohta. Epäselvissä tilanteissa osa- puolet voivat olla yhteydessä Teollisuusliiton koulutusyksikköön ja/tai Ke- mianteollisuuden työsuhdeasiantuntijoihin.

Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tai heidän varamiehensä eivät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä osallistu samasta yrityksestä sa- maan aikaan ay-kursseille, ellei paikallisesti toisin sovita.

Kehittämiskeskustelut

Vähintään toimikauden alussa työnantaja käsittelee yhdessä pääluotta- musmiehen kanssa

• työpaikan neuvottelujärjestelmälle asetettavia/asetettuja tavoitteita ja sen toimivuutta

• yhteiset tavoitteet yrityksen toimintaedellytysten, paikalli- sen sopimisen, työpaikan ja hyvinvoinnin kehittämiseksi

• Teollisuusliiton järjestämät, työnantajan tuen piirissä ole- vat koulutukset

• luottamusmiehen tehtävään ja yhteisiin tavoitteisiin liitty- vän koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.

Osapuolet suosittelevat, että työsuojeluvaltuutetun kanssa käydään sa- manlainen keskustelu koulutustarpeineen.

Opiskelu

Opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseksi Teollisuusliiton kurssitar- jonnassa on myös monimuotokoulutusta. Kurssien kehitystyössä hyödyn- netään Kemianteollisuuden Paikallisen sopimisen monimuotokurssin ko- kemuksia.

Verkko-opinnot

Osa verkko-opinnoista voi olla ohjattuja verkkoluentoja, jotka ilmoitetaan ennakkoon ja osa itsenäisesti suoritettavia opintoja, joita toteutetaan suunnitelman mukaan. Myös verkko-opintojen osalta työnantaja maksaa ansionmenetyskorvauksen.

Verkko-opinnoista tehdään ohjeellinen ajankäyttö- ja etenemissuunni- telma, jonka opiskelija toimittaa kurssin opettajalle. Koulutuksissa voi olla myös yhteisiä webinaareja sekä itseopiskeluun tarkoitettua materiaalia ja tehtäviä. Lisäksi mukana voi olla täydentävää materiaalia hyödynnettä- väksi oman kiinnostuksen mukaan.

Verkko-opintoihin osallistuakseen opiskelija tarvitsee käyttöönsä työnan- tajaltaan tietokoneen, jossa on verkko-opiskeluun riittävät ominaisuudet. Opiskelija voi käyttää myös omaa tietokonetta. Jos verkko-opintoja suori- tetaan työpaikalla, työskentelytila järjestetään siten, että se mahdollistaa häiriöttömän osallistumisen koulutukseen.

Liittojen sivuilta löytyy pohja, jonka avulla työnantajan edustaja ja henki- löstön edustaja voivat suunnitella ajankäyttö- ja etenemissuunnitelman.

Helsingissä 23.11.2021

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Kemianteollisuus ry Kemianteollisuus ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Teollisuusliitto ry Teollisuusliitto ry

LIITE 5 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAI- KEUKSISSA

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi:

˗ Käsitellään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa asiakastarpeet, ti- lauskanta, yrityksen taloudellinen tilanne ja työnantajan korjaavat toi- met taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

˗ Käytetään ensisijaisesti työehtosopimuksessa olevia joustavia työaika- järjestelyjä ja muita mahdollisuuksia esimerkiksi:

˗ paikallisesti sopien

˗ pidemmät ja lyhemmät työvuorot

˗ työaikapankki

˗ suurjuhlapyhien ajankohdan ja siitä maksettavien kor- vausten siirtäminen

˗ lomakausi

˗ lomarahojen myöhentäminen ja vaihtaminen vapaaseen

˗ työnantajan päätöksellä

˗ pidemmät ja lyhemmät työviikot

˗ vuorotyöstä päivätyöhön ja päinvastoin

˗ porrastettu työaika

Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin talou- dellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

a) suurjuhlapyhäkorvauksista ja niiden aattokorvauksista

b) lomarahan leikkaamisesta

c) vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

Pöytäkirjamerkintä:

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa, kuten tuotantolaitosta.

Paikallisesti samassa yhteydessä sovitaan mahdollisesta irtisanomissuo- jasta sopeuttamistoimien a-c ajalle ja työntekijöiden taloudellisten mene- tysten kompensoinnista yrityksen taloudellisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tulee laatia kirjallisesti. Sopeuttamistoimien tulee kos- kea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.

Lisäksi on huomattava, että työehtosopimus mahdollistaa sopimisen lyhy- emmästä lomautusprosessista ja lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta.

Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin talou- dellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan työnantajan päätöksellä ottaa käyttöön pidennetty lomakausi 1.4.–31.10.

LIITE 6 TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA -KESÄHARJOITTE- LUOHJELMA 2022-2023

KEMIANTEOLLISUUS KT RY PÖYTÄKIRJA MUOVITEOLLISUUS RY

KUMITEOLLISUUS RY LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS RY KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUS RY KULTASEPPIEN TYÖNANTAJALIITTO RY

VENETEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY TEOLLISUUSLIITTO RY

Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma vuosiksi 2022-2023

Muoviteollisuuden ja kemiantuoteteollisuuden työehtosopimus, Kemian perusteollisuuden työehtosopimus, Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteolli- suuden työehtosopimus, Kumiteollisuuden työntekijöitä koskeva työehto- sopimus, Lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimus, Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Kenkä- ja nahkateollisuuden työehtosopimus, Jalometallialan työehtosopimus, Harja- ja sivellinalojen työehtosopimus sekä Veneenrakennusteollisuuden työehtosopimus

Kemianteollisuus KT ry, Muovituoteteollisuus ry, Kumiteollisuus ry, Lasike- raaminen teollisuus ry, Kenkä- ja nahkateollisuus ry, Kultaseppien työnan- tajaliitto ry, Veneteollisuuden työnantajat ry ja Teollisuusliitto ry haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluokkalaisten sekä VALMA-koulutukseen osallistuvien nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään osana Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoitteluohjelmaa.

Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta toimialan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa nuorille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä. Kesäharjoittelupaikkoja haetaan suoraan alan yrityksistä.

Tämän vuoksi osapuolet ovat sopineet seuraavaa:

1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluokkalaisten sekä VALMA-koulutukseen osallistuvia, joiden työsuhde perustuu Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoitteluohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8.väliseen aikaan vuosina 2022-2023. Nuorella voi olla useampi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla kunakin vuonna.

3. ”Xxxxxxx työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 365 euroa vuosina 2020 ja 2021 Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin henkilöihin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Helsingissä 10. päivänä tammikuuta 2022

Kemianteollisuus KT ry Muoviteollisuus ry

Kumiteollisuus ry Lasikeraaminen teollisuus ry Kenkä- ja nahkateollisuus ry Kultaseppien työnantajaliitto ry Veneteollisuuden työnantajat ry Teollisuusliitto ry

TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA KEMIANTEOLLISUUDESSA 2022-2025

(8 TUNNIN TYÖPÄIVÄ)

Työaika kemianteollisuudessa 2022 - 2025	2022	2023	2024	2025	Keskim. 2001- 2029
Työviikot/vuosi Vuoden päivät yhteensä - lauantait 1) ja sunnuntait - työaikaa lyhentävät arkipyhät - vuosiloma (työpäivää) - työajan lyhennys Työpäivät yhteensä/vuosi - 1 ja 2-vuorotyö - keskeytyvä 3-vuorotyö - kesk.tön 3-vuorotyö Työtunnit yhteensä/vuosi - 1 ja 2-vuorotyö - keskeytyvä 3-vuorotyö - kesk.tön 3-vuorotyö Työtunnit keskim./viikko - 1 ja 2-vuorotyö - keskeytyvä 3-vuorotyö - kesk.tön 3-vuorotyö	47,14	47,14	47,29	47,14	47,18
	365	365	366	365	365
	105	105	104	104	104
	7	9	10	10	9
	25	25	25	25	25
	12,5	12,5	12,5	12,5	12,5
	215,5	213,5	214,5	213,5	214,4
	212,5	210,5	211,5	210,5	211,4
	204,0	204,0	204,0	204,0	204
	1724	1708	1716	1708	1715
	1700	1684	1692	1684	1691
	1632	1632	1632	1632	1632
	36,6	36,2	36,3	36,2	36,4
	36,1	35,7	35,8	35,7	35,8
	34,6	34,6	34,6	34,6	34,6
7,5 h:n työpäivä (päivä-
työ)
Työpäivät yhteensä/vuosi	228	226	227	226	227
Työtunnit yhteensä/vuosi	0000	0000	0000	1695	1702
Työtunnit keskim./viikko	36,3	36,0	36,0	36,0	36,1

Edellä kuvattu laskelma kuvaa tilannetta, jolloin työntekijällä on oikeus ja hän myös kyseisen kalenterivuoden aikana pitää 30 arkipäivän mittaisen vuosiloman.