KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2007–2009 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus 2007–2009
1 (97)
KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2007–2009 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimusmuutosten voimaantulo Tämä virkaehtosopimus on voimassa 1.10.2007–31.1.2010.
Tähän sopimukseen perustuvat muutokset tulevat voimaan 1.10.2007 lukien, jollei tässä pöytäkirjassa tai sopimuksen liitteissä ole erikseen toisin määrätty.
2 § Kertaerä
Viranhaltijalle maksetaan joulukuun 2007 palkanmaksun yhteydessä 270 euron suuruinen erillinen kertaerä, mikäli viranhaltijan palvelus- suhde on 1.12.2007 mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään neljä kuukautta ja tämä palvelussuhde on edelleen voimassa kerta- erän maksamisajankohtana.
Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa- aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi.
Tässä tarkoitettua kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle ei makse- ta palkkaa joulukuulta.
3 § Tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän yleiskorotukset
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuu- kausipalkkaa ja KVTES:n palkkausluvun 6 §:n 1 momentissa tarkoi- tettua euromääräistä henkilökohtaista lisää sekä liitteen 1 2 §:ssä tarkoitettua omalääkärin väestöosaa korotetaan seuraavilla yleisko- rotuksilla:
1) 1.10.2007 lukien 3,4 %:lla.
2) 1.9.2008 lukien 2,4 %:lla.
3) 1.9.2009 lukien 2,4 %:lla.
Soveltamisohje
Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijan palkkiota ja hen- kilökohtaista lisää korotetaan edellä todettuina ajankohtina ja edellä todetuilla prosenttiluvuilla.
2 (97)
4 § Palkkahinnoittelujen tarkistaminen
Sopimuksen palkkahinnoittelujen peruspalkkoja ja sopimuksessa määrättyä omalääkärin väestöosaa korotetaan edellä 3 §:ssä mää- rättyjä yleiskorotuksia vastaavasti.
Lisäksi palkkahinnoitteluihin on tehty 1.3.2008 lukien eräitä raken- teellisia muutoksia ja peruspalkkoja on tarkistettu kohdennetusti sopimuksen yleisen osan 6 §:stä ja liitteistä 1–5 tarkemmin ilmene- vällä tavalla.
30.9.2007 voimassa olleen lääkärisopimuksen palkkahinnoitteluja noudatetaan edelleen 29.2.2008 saakka korotettuina 3,4 %:n yleis- korotuksella.
5 § Erityiset järjestelyerät
1 mom. Toimenpiteet samapalkkaisuuden edistämiseksi
Tämän sopimuksen lisäksi noudatetaan 1.10.2007 allekirjoitettua pöytäkirjaa samapalkkaisuuden edistämiseksi ja palkkakilpailuky- vyn ylläpitämiseksi kunnissa ja kuntayhtymissä vuosina 2008–2009. Tällä lääkärisopimuksella toteutetaan em. pöytäkirjassa sovitut toi- menpiteet.
Em. pöytäkirjassa sovitut järjestelyerät (ns. samapalkkaisuuserät) ovat lääkärisopimuksen sopimusalalla 1.3.2008 lukien 1,2 % ja 1.5.2009 lukien 0,5 % lääkärisopimuksen palkkasummasta. Em. samapalkkaisuuserät on sisällytetty tähän lääkärisopimuksen alle- kirjoituspöytäkirjaan.
2 mom. Erikoismaksuluokkajärjestelmää korvaavat toimenpiteet
Tällä sopimuksella toteutetaan 10.1.2005 allekirjoitetussa erillispöy- täkirjassa tarkoitettu sairaaloiden lääkärien erikoismaksuluokkajär- jestelmän päättymisestä 29.2.2008 johtuva korvauserä, jonka suu- ruus on 1,9 % sairaanhoitopiirien palveluksessa olevien lääkärien palkkasummasta.
30.9.2007 voimassa olleen lääkärisopimuksen liitteen 3 3 §:n mää- räystä erikoismaksuluokan palkkioista noudatetaan 29.2.2008 saakka.
3 mom. Erien yhdistäminen
Edellä 1 momentissa tarkoitettu 1.3.2008 suoritettavaksi sovittu samapalkkaisuuserä ja 2 momentissa sovittu erikoismaksuluokka-
3 (97)
järjestelmän korvauserä on yhdistetty ajankohtaan 1.3.2008. Osa em. samapalkkaisuuserästä on käytetty liitteiden 1–5 peruspalkko- jen korotuksiin ja osa erästä samoin kuin EML:n korvauserä on yh- distetty paikalliseen erään 1.3.2008 (ks. jäljempänä 6 §:n 1 momen- tin 1) kohta).
Edellä 1 momentissa tarkoitettu 1.5.2009 suoritettavaksi sovittu samapalkkaisuuserä on yhdistetty paikalliseen erään 1.5.2009 (ks. jäljempänä 6 §:n 1 momentin 2) kohta).
6 § Paikalliset järjestelyerät
1 mom. Paikallisten erien suuruudet
Paikalliset järjestelyerät ovat seuraavat:
1) 1.3.2008 paikallinen järjestelyerä on
a) liitteen 3 piiriin kuuluvilla sairaanhoitopiirien lääkäreillä 2,9
% erän piiriin kuuluvien palkkasummasta. Pöytäkirjamerkintä
Tätä a) kohtaa sovelletaan myös Tampereen kaupungin Ha- tanpään sairaalassa pääasiassa työskenteleviin erikoislääkä- reihin.
b) muilla liitteen 3 ja 4 piiriin kuuluvilla sairaaloiden lääkäreillä ja hammaslääkäreillä 1 % erän piiriin kuuluvien palkkasum- masta.
c) muilla sopimuksen piiriin kuuluvilla 1,5 % erän piiriin kuulu- vien yhteisestä palkkasummasta.
Soveltamisohje
Tähän c) kohtaan kuuluvat mm. terveyskeskuksen lääkärit ja hammaslääkärit, eläinlääkärit ja yleisen osan 6 §:ssä tarkoite- tut lääkärit.
2) 1.5.2009 paikallinen järjestelyerä on 0,8 % sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta.
2 mom. Paikallisten erien käyttäminen
Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen ko- rotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin. Erää voidaan käyttää myös omalääkärien väestöosien ja/tai käyntipalkkioiden korotuksiin.
4 (97)
3 mom. Paikallisten erien kohdentaminen
a) Samapalkkaisuuden edistäminen
Paikallisia eriä kohdennettaessa otetaan huomioon edellä 5 §:n 1 momentissa sanotussa pöytäkirjassa asetettu tavoite samapalkkai- suuden edistämiseksi ja alan palkkakilpailukyvyn ylläpitämiseksi.
b) Palkkausepäkohtien korjaaminen
Paikallisilla erillä tuetaan paikallisen palkkausjärjestelmän edelleen kehittämistä ja toimintojen ja tehtävien uudelleen järjestelyjä sekä korjataan paikallisia palkkausepäkohtia. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ul- kopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alais- tensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.
c) Erikoismaksuluokkajärjestelmän päättymisestä johtuvien palkkausepäkohtien korjaaminen
Paikallisia eriä kohdennettaessa otetaan huomioon erikoismaksu- luokkajärjestelmän päättymisestä johtuvat muutokset sairaaloiden erikoislääkärien palkanmuodostukseen.
Pöytäkirjamerkintä
Paikallisesti voidaan sopia mm. siitä, että osa erikoismaksu- luokkajärjestelmän päättymiseen perustuvasta edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa sanotusta järjestelyerästä erotetaan erilliseksi eräksi, joka käytetään vuosittain suoriteperusteisiin korvauksiin, tulospalkkoihin yms. työsuorituksesta ja tulokses- ta riippuviin palkkatekijöihin. Mikäli em. erää myöhemmin käy- tetään lääkärien tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tai henkilökohtaisiin lisiin, suoriteperusteisiin korvauksiin erotettu erä pienenee vastaavasti.
Soveltamisohje
Sopimuksen palkkahinnoittelujen vähimmäispalkkoja on koro- tettu kohdennetusti merkittävästi. Lisäksi sairaanhoitopiireissä on erityisenä palkkapoliittisena haasteena erikoismaksuluok- kajärjestelmän loppuminen 29.2.2008, jolloin loppuu myös sai- raaloiden erikoislääkärien oikeus saada erikoismaksuluokan palkkioita. Viimeksi mainittu on otettu sopimuksessa huomi- oon siirtämällä erikoismaksuluokkapalkkioihin sisältynyttä ra- haerää osaksi sairaanhoitopiireissä 1.3.2008 käytössä olevaa paikallista erää.
5 (97)
Sopimukseen tehdyt merkittävät muutokset edellyttävät, että ennen kuin 1.3.2008 järjestelyerän käytöstä paikallisesti pää- tetään, selvitetään sopimusmuutosten vaikutukset käytössä oleviin työn vaativuuden ja työsuorituksen arviointijärjestelmiin ja järjestelmät uudistetaan muuttuneen tilanteen edellyttämällä tavalla. Samalla arvioidaan sopimusmuutosten vaikutukset sopimuksen piiriin kuuluvien ja erityisesti sairaanhoitopiireissä erikoislääkärin pätevyyden omaavien sairaalalääkärien pal- kanmuodostukseen.
Tavoitteena on, että sopimuksen piiriin kuuluvan tehtäväkoh- tainen palkka ja henkilökohtainen lisä vastaavat mahdollisim- man hyvin hänen työnsä vaativuutta, henkilökohtaista osaa- mista ja työsuoritusta sekä että sopimuksen piiriin kuuluvien palkat ovat tehtävien vaativuuden ja työsuorituksen edellyttä- mässä suhteessa keskenään.
Muutosten merkittävyys huomioon ottaen sopijaosapuolet suosittelevat, että 1.3.2008 ja 1.5.2009 järjestelyeriä tarkastel- taisiin paikallistasolla yhtenä kokonaisuutena, ja että todettu- jen palkkausepäkohtien korjaaminen jaksotettaisiin käytettä- vissä olevien järjestelyerien puitteissa tarkoituksenmukaisella tavalla em. ajankohtiin. Todettujen epäkohtien korjaamisesta voidaan tarvittaessa tehdä myös pidemmän aikavälin suunni- telma.
4 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen
Paikalliset järjestelyerät lasketaan erän piiriin kuuluvien palkka- summasta käyttäen mahdollisimman tavanomaista kuukautta.
Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki sopimuksen piiriin kuulu- ville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita.
Ohje
Järjestelyerän laskemisesta on lisäohjeita KT:n verkkosivuilla xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
5 mom. Paikallista järjestelyerää koskeva neuvottelumenettely
Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimieli- syyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Osapuolet
6 (97)
neuvottelevat järjestelyerän käytöstä edellä 3 momentissa todettui- hin tarkoituksiin, työn vaativuuden arviointiin perustuvasta tehtävä- kohtaisten palkkojen tarkistamisesta sekä henkilökohtaisiin lisiin käytettävän erän suuruudesta. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää järjestelyerän käytöstä tehtä- väkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vas- taaviin korotuksiin.
Soveltamisohje
Em. neuvotteluissa selvitetään paikallisten osapuolten näkö- kohdat myös erikoismaksuluokkajärjestelmän päättymisen vaikutuksista sairaaloiden erikoislääkärien palkkarakenteisiin ja järjestelyerän kohdentamisesta muutoksesta johtuvien palkkausepäkohtien korjaamiseen. Mikäli erästä päätetään erottaa osa edellä 6 §:n 3 momentin pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettuihin suoriteperusteisiin ym. korvauksiin, tulee pöytä- kirjasta ilmetä erotetun erän suuruus ja käyttötapa. Mikäli tätä erää myöhemmin käytetään tehtäväkohtaisiin palkkoihin tai henkilökohtaisiin lisiin, tulee myös muutoksesta laatia pöytä- kirja.
7 § Euromääräisten palkkioiden ja korvausten yleiskorotuserän käyttö sekä palkkioiden ja korvausten muutokset
Sopimuksessa määrättyjen euromääräisten käynti-, toimenpide-, todistus- ja lausuntopalkkioiden, päivystyksen peruskorvausten ja kunnallisen eläinlääkäritaksan yleiskorotuserä on käytetty seuraa- vasti:
1) Sopimuksen piiriin kuuluvien vuosilomapalkan määräytymispe- rusteet on saatettu uudessa vuosilomalaissa (162/2005) sääde- tyn mukaiseksi 1.10.2007 lukien (ks. sopimuksen yleisen osan
10 §). Lisäksi terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien ja hammaslääkärien lomarahan laskentaperuste on uudistettu 1.10.2007.
2) Palkkioiden ja korvausten rakenteita on uudistettu ja palkkioita tarkistettu kohdennetusti seuraavasti:
a) Liitteen 2 2 §:ssä määrättyä terveyskeskuksen hammaslää- kärien toimenpideluetteloa muutetaan 1.9.2008 lukien.
7 (97)
b) Liitteen 3 2 §:ssä määrättyä sairaaloiden lääkärien todistus- ja lausuntopalkkiojärjestelmän rakenne uudistetaan 1.3.2008 lukien.
c) Liitteen 4 2 §:ssä määrättyä sairaalahammaslääkärien toi- menpideluetteloa muutetaan 1.3.2008 lukien.
d) 30.9.2007 voimassa olleen lääkärisopimuksen liitteen 5 2 §:ssä määrätyt praktikkoeläinlääkärien lihantarkastus- palkkiot ja kunnalliseläinlääkäritaksan 6–8 §:ssä määrätyt tarkastuspalkkiot poistetaan ja korvataan liitteen 5 1 §:ssä tarkemmin ilmenevällä tavalla praktikkoeläinlääkärien pe- ruspalkan korotuksella 1.3.2008 lukien. Siihen saakka nou- datetaan 30.9.2007 voimassa olleen liitteen 5 2 §:n ja eläin- lääkäritaksan 6–8 §:n määräyksiä.
Pöytäkirjamerkintä
Sopijaosapuolten tavoitteena on uudistaa sopimuskauden ai- kana Kunnallisen eläinlääkäritaksan rakenne liitteessä 5 tar- kemmin todettuja periaatteita noudattaen. Uudistusta varten on jätetty taksan 1.9.2008 ja 1.9.2009 yleiskorotuserät toteu- tettavaksi uudistuksen yhteydessä. Jos uudistuksesta ei pääs- tä yhteisymmärrykseen, erät käytetään taksan palkkioiden ko- rottamiseen.
8 § Työaikamääräysten ja -järjestelyjen uudistaminen Sopijaosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta:
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintaa ohjaavat enenevässä määrin asiakkaiden tarpeet ja odotukset, joista johtuvat vaatimukset on otettava huomioon organisaation palveluajoissa ja henkilöstön työaikajärjestelyissä.
Työaikajärjestelyjen toteuttamistavoilla on olennainen merkitys or- ganisaation palveluresurssien tehokkaan käytön, henkilöstön yksi- löllisten tarpeiden ja työsuojelun kannalta. Työaikajärjestelyt ovat osa palvelutoiminnan organisointia, jossa sovitetaan yhteen tuotan- tovälineet, teknologia, pääoma, henkilöstöresurssit ja yksilölliset tarpeet. Työnantajan ja viranhaltijoiden välinen vuoropuhelu työ- aikojen kehittämismahdollisuuksista on osa normaalia yhteistyötä, jonka avulla voidaan löytää uusia toimintatapoja ja ratkaista ongel- mia. Osapuolet kannustavat paikallistasoa tarkastelemaan lääkä- rien työaikajärjestelyjä ja hakemaan malleja, joilla sovitetaan yhteen organisaation palvelutoiminnan sekä henkilöstön tarpeet ja työsuo- jelulliset vaatimukset.
8 (97)
Lääkärien säännöllisten työaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat voivat vaihdella ja työaikoja voidaan jaksottaa muutoin palvelutoi- minnan vaatimusten mukaisesti. Toiminnan sitä edellyttäessä voi- daan mm. ajanvarauspotilaiden vastaanottotoimintaa jatkaa nykyis- tä käytäntöä pidempään esim. järjestämällä iltapoliklinikka säännöl- lisenä työaikana. Vastaava järjestely voi koskea etukäteen pitkiksi tiedettyjä leikkauksia ja muitakin lääkäripalveluja. Työaikajärjestelyn muutoksista neuvotellaan lääkärisopimuksessa todetulla tavalla (yleisen osan liite).
9 § Eräät neuvottelu- ja sopimismenettelyt
Tämän pöytäkirjan ohella noudatetaan seuraavia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä:
11 §: Paikallinen sopiminen ym.
12 §: Sopimuksen soveltamisalan rajoittaminen 10 § Jatkuva neuvottelumenettely
Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neu- vottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virkaeh- tosopimusasioissa.
11 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen
Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat koro- tusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudat- taa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensim- mäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.
Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.
Helsingissä 1. lokakuuta 2007 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO
RY
YLEINEN OSA
I SOVELTAMISALA
1 § Soveltamisala
Tätä virkaehtosopimusta (jäljempänä LS) sovelletaan kunnan tai kun- tayhtymän palveluksessa terveyden- ja sosiaalihuollossa toimiviin lääkä- reihin ja hammaslääkäreihin sekä eläinlääkintä-, ympäristöterveyden- huollossa ja ympäristönsuojelussa toimiviin eläinlääkäreihin, ellei tässä tai muussa virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin määrätty.
Soveltamisohje
Em. liitteissä käytetyllä käsitteistöllä, esim. laillistettu lääkäri, yleislääkä- rin oikeuden omaava lääkäri jne., tarkoitetaan, mitä laissa terveyden- huollon ammattihenkilöistä on lääkäreistä todettu (aiemmin selostettu LS 2003–2004 yleisen osan liitteessä 2).
2 § Sopimuksen soveltaminen
1 mom. Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen
Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän sopimuksen ja sen liitteiden 1–5 määräysten sekä kulloinkin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jäljempänä KVTES) viranhaltijoita koskevien määräysten mukaan siten kuin jäljem- pänä on tarkemmin määrätty.
2 mom. KVTES:n määräysten soveltaminen
KVTES:n ja tämän sopimuksen sekä sen liitteiden määräyksiä sovelle- taan siten, että tässä sopimuksessa tai sen liitteessä oleva erityismää- räys syrjäyttää KVTES:n vastaavan yleisen määräyksen.
Soveltamisohje
Tarkasteltaessa esim. KVTES:n palkkausluvun määräysten suhdet- ta liitteiden erityismääräyksiin ei tämän sopimuksen piirissä oleville voida myöntää palkankorotusta tai tehdä palkkauksen alennusta samalla perusteella sekä tämän sopimuksen yleisessä osassa tai liitteessä olevan erityismääräyksen että KVTES:n palkkausluvun yleismääräyksen perusteella, vaan erityismääräys syrjäyttää ao. yleismääräyksen.
3 mom. Sopimuksen liitteet ja niiden soveltamisalat
Liite n:o | Soveltamispiiri | Määräykset |
1 Terveys- keskuksen lääkärit | Terveyskeskuksessa a) perinteisessä perusterveydenhuollon järjestelmässä työskentelevät lääkärit ja b) omalääkärinä toimivat. Soveltamisohje Ks. jäljempänä 3 § omalääkäreitä koske- vien määräysten soveltamisedellytyksistä | Palkkahinnoittelut Väestöosa * Säännöllisen työajan/omalääkärin päiväajan toimenpidepalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot ** Päivystyskorvaukset Vastaanottotoiminnan käyntipalkkiot * Liite sisältää erikseen painetun toimenpideluettelon. * omalääkärit ** muut kuin omalääkärit |
2 Terveys- keskuksen hammas- lääkärit | Terveyskeskuksessa työskentelevät hammaslääkärit. | Palkkahinnoittelu Säännöllisen työajan toimenpide- palkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot Päivystyskorvaukset Liite sisältää erikseen painetun toimenpideluettelon. |
3 Sairaala- lääkärit | Erikoissairaanhoidossa sekä terveyskes- kuksen ylläpitämässä erikoissairaanhoi- dossa toimivat lääkärit. Ks. LS 2003–2004 yleisen osan 2 §:n 3 momentin 3 kohdan soveltamisohje. | Palkkahinnoittelu Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot Päivystyskorvaukset Yliopistollisen sairaalan sivuviranhalti- jat |
4 Sairaala- hammas- lääkärit | Erikoissairaanhoidossa työskentelevät rajoittamattoman laillistuksen omaavat hammaslääkärit. | Palkkahinnoittelu Säännöllisen työajan toimenpide- palkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot Liitettä 3 vastaavat muut määräykset Liite sisältää erillisen toimenpide- luettelon. |
5 Kunnalliset eläinlääkärit | Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa työskentelevät laillistetut eläinlääkärit. Liitteen 3 §:n ja 5 §:n määräyksiä sovelle- taan myös määräaikaisina eläinlääkäreinä toimiviin laillistamattomiin eläinlääkäreihin. | Palkkahinnoittelu Praktikkoeläinlääkärien palkkauksen määräytymistä koskeva siirtymämääräys Kunnallinen eläinlääkäritaksa Vapaapäiväjärjestelyt Päivystyskorvaukset Liite sisältää erillisen Kunnallisen eläinlääkäritaksan. |
3 § Liitteen 1 omalääkärinä toimivien lääkärien erityismääräysten soveltamisedellytykset
Soveltamisala
Liitteessä 1 määrättyjä omalääkäreitä koskevia erityismääräyksiä sovel- letaan väestövastuiseen perusterveydenhuoltoon osallistuvien, yleislää- kärin oikeuden/erikoislääkärin pätevyyden omaavien laillistettujen lääkä- rien palvelussuhteen ehtoihin, mikäli jäljempänä kohdissa 1–3 sanotut seuraavat edellytykset täyttyvät:
Liitteen omalääkäreitä koskevia määräyksiä voidaan soveltaa myös lail- listettuihin lääkäreihin, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta.
1 Lääkärille on määrätty henkilökohtainen vastuuväestö, jonka peruster- veydenhuollon palveluista hän kunnallisen viranomaisen määräämällä tavalla vastaa. Ennen kuin päätetään lääkärikohtaisista vastuuväestöistä tai niitä koskevista merkittävistä muutoksista, neuvotellaan asiasta asi- anomaisten lääkärien kanssa.
2 Lääkärin henkilökohtaisesta vastuuväestöstä on selvitettävissä perus- vastuuväestö, jolla tarkoitetaan niitä lääkärin vastuuväestöön kuuluvia potilaita, jotka käyvät terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla vähintään kolme kertaa kalenterivuodessa.
3 Lääkärille määrätyn velvoitteen mukaan vastuuväestöön kuuluva henkilö pääsee hänelle osoitetun väestövastuulääkärin hoitoon, so. saa yhtey- den lääkäriin ja tämän ohjeet hoidon asianmukaisesta järjestämisestä, pääsääntöisesti lääkärin seuraavana työpäivänä, kuitenkin viimeistään kolmen päivän kuluessa siitä, kun hän lääkärin tavoittamiseksi otti yh- teyttä terveyskeskukseen.
Huomautus
Kiireellistä apua tarvitsevan potilaan tulee saada asianmukainen hoito välittömästi.
Soveltamisohje
1 Omalääkärijärjestelmä
Omalääkärijärjestelmän järjestämisestä ja toteuttamisesta, seu- raamisesta ja arvioinnista sekä lääkärikohtaisten vastuuväestöjen muodostamisesta ja muuttamisesta on tarkempia ohjeita sopija- osapuolten yhteisesti laatimassa omalääkärioppaassa (Opas oma- lääkärijärjestelmän kehittämiseen, Kunnallinen työmarkkinalai- tos, 2004, tilausnumero 3-0730). Em. ohjeistus on viittausmääräys.
Omalääkäreitä koskevia virkaehtosopimusmääräyksiä sovelletaan kunnan kaikkiin yleislääkärin oikeuden/erikoislääkärin pätevyyden omaaviin terveyskeskuksen lääkäreihin, mikäli edellä sanotut edel- lytykset täyttyvät. Liitteen soveltamisen kannalta ei ole merkitystä lääkärin virkanimikkeellä.
Laillistettujen lääkärien, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta, palvelus- suhteen ehdot voidaan määritellä paikallisesti joko omalääkäreinä toimivien lääkärien erityismääräyksien mukaisesti tai muiden kuin omalääkäreinä toimivien lääkärien määräysten mukaisesti. Kumpia määräyksiä sovelletaan, riippuu lääkärin palvelussuhteen pituudes- ta ja tavasta osallistua väestövastuiseen toimintaan. Lääketieteen opiskelijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät muiden kuin omalääkäreinä toimivien lääkärien määräysten mukaisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.
2 Palkkauksen osat omalääkärijärjestelmässä
Omalääkärien palkkaus muodostuu jäljempänä 7 §:ssä todetusta varsinaisesta palkasta (tehtäväkohtainen palkka, väestöosa, henki- lökohtainen lisä ja mahdollinen määrävuosilisä) sekä suoriteperus- teisista korvauksista, joita ovat käynti- ja toimenpidepalkkiot. Lisäk- si ovat käytettävissä yleiset yksilön tai ryhmän palkitsemista koske- vat lisät. Päivystyskorvaukset määräytyvät samalla lailla kuin muil- lakin terveyskeskuksen lääkäreillä. Palkkauksesta, ks. omalääkä- riopas.
3 Vastuuväestön koko ja muun työn määrä
Jokaisen omalääkärin vastuuväestön koko määritellään tapauskoh- taisesti arvioimalla mahdollisimman objektiivisesti vastuuväestön työllistävä vaikutus ja muuhun työhön keskimäärin kuluva aika. Esim. lähtökohtana voidaan pitää 2000 henkilön rakenteeltaan mo- nipuolista vastuuväestöä ja keskimäärin yhden viikkotyöpäivän työ- panosta vastaavaa muun työn määrää.
4 Osittaisen virkavapaan vaikutus omalääkäreitä koskevien erityismääräysten soveltamiseen
Väestövastuisen toiminnan luonne huomioon ottaen omalääkäreitä koskevia erityismääräyksiä on tarkoitettu sovellettavaksi pääasias- sa täyttä työaikaa tekeviin lääkäreihin (vertailukohtana muut kuin omalääkäreinä toimivat lääkärit), mutta sitä voidaan soveltaa myös osa-aikaisesti työskenteleviin (esim. osittainen hoitovapaa). Vaikka omalääkärille ei voida myöntää virkavapaata osasta työaikaa (työ- aikaa ei määrätty sopimuksessa), hänet voidaan vapauttaa joista- kin virkatehtävistä/osasta virkatehtäviä työaikaa tarkemmin määrit- telemättä. Omalääkärin palkkaus määrätään tällöin harkinnalla suh-
teutettuna jäljelle jääviin tehtäviin ja työmäärään. Jos osa- aikajärjestely toteutetaan esim. puolittamalla vastuuväestö, makse- taan tehtäväkohtaisesta palkasta 50 % ja väestöosa määräytyy uu- den pienemmän vastuuväestön perusteella. Palkan tarkempi mää- rittelytapa riippuu kuitenkin aina osa-aikatyön kulloisistakin toteut- tamistavoista. Jos lääkärille ei määrätä henkilökohtaista vastuuvä- estöä olleenkaan, palkkaus määräytyy muiden kuin omalääkärinä toimivia lääkäreitä koskevien määräysten mukaan.
4 § Amanuenssien palvelussuhteen ehdot
Lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittavan täyttä työ- aikaa tekevän työ- tai virkasuhteisen amanuenssin eli lääkäriharjoittelijan palkka on KVTES:n palkkausluvun 3 §:ssä määrätty euromäärä. Muilta- kin osin hänen palvelussuhteensa ehdot määräytyvät KVTES:n mää- räysten mukaan, jolloin työaikajärjestelmä voi olla KVTES:n työaikaluvun 7 tai 9 §:n mukainen.
II PALKKAUS
5 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset
Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n palkkausluvun (II luku) ja siihen sisältyvien liitteiden seuraavia määräyksiä:
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
1 § | Viranhaltijan oikeus palkkaan | |
2 § | Palkkausjärjestelmä | |
4 §:n 1 ja 3 mom. | Palkkahinnoittelu (peruspalkka ja perus- palkan alentaminen puut- tuvan koulutuksen vuok- si) | Sopimuksen piiriin kuuluvien tehtäväkohtai- set peruspalkat (palkkahinnoittelu) on mää- rätty tämän sopimuksen liitteissä 1–5 ja ylei- sen osan 6 §:ssä. |
5 § | Tehtäväkohtaisen palkan määrittely | Ks. alla oleva soveltamisohje. Sopimuksen palkkahinnoitteluissa on täydentäviä lisäoh- jeita tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä. |
6 § | Henkilökohtainen lisä (sisältää 4 momentissa pöytäkirjamerkintänä määrävuosilisän säilymi- sen) | Ks. henkilökohtaisen lisän vähimmäismää- rää koskeva määräys yleisen osan 11 § ja soveltamisohjeet. Ks. eläinlääkärien henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osan laskentapalkka eräissä tapauksissa tämän sopimuksen yleisen osan 9 § 1 |
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
7 § ja Liite 9 | Tulospalkkio Tulospalkkiota koskeva ohje | |
8 § | Kannustuslisä | |
9 § | Kielilisä | |
10 § | Syrjäseutulisä | |
11 § | Kokouspalkkio | |
12 § | Luentopalkkio | |
13 §:n 1–2 mom. | Osa-aikaisen palkka | Ei sovelleta omalääkäreihin eikä eläinlääkä- reihin, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty, ks. yleisen osan 3 §:n soveltamisohje 4 ja 14 §. |
13 §:n 3 mom. | Sivuviroissa entisten palkkausperusteiden noudattaminen | Erikoissairaanhoitolain 28 §:ssä tarkoitettu- jen yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhal- tijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät liitteen 3 4 §:n mukaan vastaavasti kuin päävirkaisen sairaalalääkärin tai - hammaslääkärin. |
14 § | Työnantajan edustajan palkka | |
15 § | Kokonaispalkkainen pro- jektityöntekijä/viranhaltija | |
16 § | Varsinainen palkka | Omalääkärien varsinainen palkka (muun kuin vuosiloman ajalta), ks. yleisen osan 7 §. Terveyskeskuksen hammaslääkärien varsi- nainen palkka palkallisen virkavapaan ajalta, ks. yleisen osan 8 §. Eläinlääkärin vuosisidonnaisen osan lasken- tapalkka, palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen ja lomarahavapaan ajalta sekä lomarahan laskentaperuste, ks. yleisen osan 9 §. Sopimuksen piiriin kuluvan vuosilomapalkka ja terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin lomarahan laskentaperus- te, ks. yleisen osan 10 §. |
17 § | Palkanmaksu |
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
18 § | Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta | Omalääkäreillä ja eläinlääkäreillä, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty, osakuukauden palkka määräytyy päiväpalkkana, ks. yleisen osan 7 §:n 2 mom:n soveltamisohje ja liitteen 5 1 §:n so- veltamisohjeen kohta 5.1. |
19 § | Työnantajan saatavan kuittausoikeus | |
20 § | Palkka virantoimitukses- ta pidättämisen ajalta |
Soveltamisohje
Tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen
Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvan viranhaltijan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaati- vuus. Yleiset vaativuustekijät ilmenevät KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin soveltamisohjeesta. Soveltamisohjeessa on ker- rottu esimerkiksi koulutuksen, lisätehtävien ja vastuun sekä esi- miesaseman vaikutuksesta tehtävien vaativuuteen. Palkkahinnoit- telun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. myös KVTES:n palkkausluvun 4 ja 5 § soveltamisohjeineen.
Viranhaltijan tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden tehtävien mukaiseksi ja arvioida työn vaativuus uudelleen tehtävämuutosten yhteydessä. Ks. KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin sovel- tamisohjeen kohta 4. Olennaisista tehtävämuutoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista viranhaltijan palkkaan neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa.
Palkkahinnoittelun ulkopuolisten ja esimiesasemassa olevien palk- kauksen määrittämisestä, ks. erityisesti KVTES:n palkkausluvun 5
§:n 1 momentin soveltamisohjeen kohdat 5.3 ja 6. Tulospalkkio
Esim. omalääkärien tulospalkkion maksuperuste voi olla lääkäri- ryhmän toteuttaman väestövastuullisen perusterveydenhuollon ja tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen tavanomaista tuloksek- kaammaksi kehittäminen. Tulospalkkion suuruus voi ryhmän jäsen- ten kesken vaihdella riippuen ryhmän jäsenen työpanoksesta. Tu- lospalkkion myöntäminen harkitaan vuosittain. Lääkäriryhmän saa- vuttamia tuloksia tulee arvioida kokonaisuutena. Tuloksellisuus voi ilmetä mm. siten, että väestövastuullinen toiminta kattaa laajassa
mitassa myös alueen avosairaanhoidon palvelutarpeen (terveys- keskuksen tarjoamat palvelut kysynnän kanssa tasapainossa), pal- velujen saatavuus kokonaisuudessaan on erinomainen ja odotus- ajat vähäiset, päivystyspotilaiden määrä on olennaisesti alentunut siitä, mitä se oli ennen väestövastuullisen toiminnan aloittamista, ja hoitokustannukset ovat hallitut.
6 § Kasvatus- tai perheneuvolan lääkärien palkkahinnoittelu
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä, peruspalkka
1.3.2008 | 1.9.2008 | 1.9.2009 | |
L0KASVNL | 3 821,31 € | 3 913,02 € | 4 006,93 € |
7 § Omalääkärin varsinainen palkka, päiväpalkka ja tuntipalkka (muun kuin vuosiloman ajalta)
1 mom. Varsinainen palkka
Omalääkärin varsinainen palkka on omalääkärille liitteen 1 perusteella määrätty tehtäväkohtainen palkka ja väestöosa sekä henkilökohtainen li- sä ja KVTES:n palkkausluvun 6 §:n 4 momentin pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettu mahdollinen määrävuosilisä.
2 mom. Päiväpalkka
Päiväpalkka saadaan jakamalla lääkärin varsinainen palkka kalenteri- kuukauden kalenteripäivien lukumäärällä.
Soveltamisohje
Määräys tulee sovellettavaksi silloin, kun palkka maksetaan vain kalenterikuukauden osalta esimerkiksi sen vuoksi, että virkasuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta taikka lääkäri on palkattomalla virkavapaalla osan kuukautta.
Koska sopimuksessa ei ole määrätty lääkärin säännöllistä työaikaa, sijaisen palkkaus määrätään vajaalta kalenterikuukaudelta aina päiväpalkkana eikä tuntipalkkana riippumatta sijaisen palvelussuh- teen pituudesta.
3 mom. Tuntipalkka
Omalääkärin tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 160.
8 § Terveyskeskuksen hammaslääkärin varsinainen palkka palkallisen virkavapaan ajalta
Terveyskeskuksen laillistetun hammaslääkärin palkallisen virkavapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on puolet (½) edelli- senä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetuista toi- menpidepalkkioista samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.
9 § Eläinlääkärin vuosisidonnaisen osan laskentapalkka, palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen ja lomarahavapaan ajalta sekä lomarahan laskentaperuste
1 mom. Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisen hygieenikon II pä- tevyyden mukainen peruspalkka alennettuna 15 %:lla, lasketaan henki- lökohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat em. tavalla alennetusta hygiee- nikon peruspalkasta.
2 mom. Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisen hygieenikon II pä- tevyyden mukainen peruspalkka alennettuna 15 %:lla, hänelle makse- taan palkallisen virkavapaan, työnantajan määräämän tai hyväksymän koulutuksen sekä lomarahavapaan ajalta em. tavalla alennettu hygiee- nikon peruspalkka ja tästä lasketut mahdolliset henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat. Myös lomaraha lasketaan tämän määräyksen mukaisesta palkasta.
3 mom. Määräystä ei sovelleta eläinlääketieteen opiskelijoihin.
Soveltamisohje
Työnantajan hyväksymänä pidetään koulutustilaisuutta silloin, kun eläinlääkäri on anomuksesta saanut palkallista virkavapaata koulu- tusta varten.
Reservin kertausharjoitusten ajalta saatu reserviläispalkka vähen- netään em. palkasta KVTES:n virkavapaaluvun 11 §:n 1 momentin mukaan.
Eläinlääkärin mahdollinen määrävuosilisä määräytyy 15.1.2000 voimassa olleen sopimuksen mukaan.
10 § Vuosilomapalkka ja terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin lomarahan laskentaperuste
1 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lo-
manmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut tämän sopi- muksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja xxxxxx- xxxxxxxxxx samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta. Myös loma- korvaus lasketaan tämän määräyksen mukaisesta palkasta.
Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyttä- en sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja palkkioita ja varsi- naista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy.
2 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin lomaraha lasketaan 1 momentin mukaisesta palkasta.
3 mom. Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisen hygieenikon II pä- tevyyden mukainen peruspalkka, hänelle maksetaan vuosiloman ajalta em. hygieenikon peruspalkka ja tästä lasketut mahdolliset henkilökoh- taisen lisän vuosisidonnaiset osat. Myös lomakorvaus lasketaan em. palkasta.
Eläinlääketieteen opiskelijalle maksetaan vuosiloman ajalta em. hygiee- nikon peruspalkka alennettuna 15 %:lla ja tästä lasketut mahdolliset henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat. Myös lomakorvaus laske- taan em. palkasta.
11 § Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä
KVTES:n palkkausluvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja harkinnanva- raisia henkilökohtaisia lisiä tulee olla kunnassa/kuntayhtymässä käytös- sä vuositasolla tarkasteltuna
1 terveyskeskuksen lääkäreillä ja hammaslääkäreillä vähintään 3,5 % ja
2 sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä vähintään 1,5 %
laskettuna tehtäväkohtaisten palkkojen vuotuisesta yhteismäärästä, jol- loin tehtäväkohtaisen palkan yhteismäärään otetaan tässä tapauksessa mukaan myös omalääkärien väestöosat.
Soveltamisohje
Em. palkkojen yhteismäärä voidaan laskea esim. edellisen vuoden toteutuneen tilinpäätöksen perusteella. Rahamäärä lasketaan ja sen täyttymistä tarkastellaan vuosittain kerran vuodessa.
Henkilökohtaisen lisän myöntämisestä, ks. KVTES:n palkkausluvun 6 § ja sen soveltamisohjeet. Lisän myöntämisestä ja työsuorituksen arvioinnista, ks. Kuntatyönantajan 2/2004 palkkausopas.
Esimerkkejä
Esim. johtotehtävissä toimivalla oleva hallinnon- tai muu erityispä- tevyys, jota sinänsä ei tehtävässä edellytetä eikä vaikuta tehtävien vaativuuteen, voi merkittävästi parantaa henkilön onnistumista joh- tamistyössään ja muodostua näin henkilökohtaisen lisän myöntä- misen perusteeksi.
Esim. viranhaltijan toimiminen perus- ja jatkokoulutuksessa olevien tutorina voi lisätä viranhaltijan työn vaativuutta muihin samaan palkkaryhmään kuuluviin verrattuna ja otetaan siis huomioon tehtä- väkohtaisessa peruspalkassa. Mutta erityinen onnistuminen tutor- tehtävässä taas voidaan asettaa henkilökohtaisen lisän yhdeksi myöntämisperusteeksi. Toisaalta jo tutorina toimiminen voi edellyt- tää oman varsinaisen asiantuntijatehtävän erityisen hyvää amma- tinhallintaa ja lisäksi pedagogista tieto-taitoa ja joustavuutta, jotka ovat tyypillisiä henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita.
III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET
12 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset
Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n työaikaluvun (III luku) seuraavia määräyksiä:
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
1 § | Työajan tehokkaan käytön pe- riaate | |
3 § | Työaikamääräyksistä poikkeaminen | |
4 §:n 2 mom. | Eräiden aikojen lukeminen työaikaan | |
13 § | Vuorokauden ym. alkaminen | |
19 § ja 20 §:n 1 ja 2 mom. | Epämukavan työajan korvaukset | Yötyökorvaus on KVTES:n 20 §:n 2 mom:n määräyksestä poiketen 30–40 %. KVTES:ssa määrättyjä korvauksia ei suoriteta päivystykseen määrätylle eikä liitteessä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tekevälle, ks. erikseen määräykset liitteissä. |
KVTES pykälä | KVTES asia | Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta |
21 ja 22 § | Työaikakorvausten yleiset suo- rittamisedellytykset ja rajoitukset | |
23 § | Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvaukset | Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle suoritetaan päivystyksestä ja kliinisestä lisätyöstä liitteissä määrätyt korvaukset, ks. jäl- jempänä 15–16 §. |
25 §:n 1 ja 3–5 mom. | Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa- aikakorvausten suorittamis- ajankohta | Ks. päivystyskorvausten suorittamis- ajankohtaa koskevat poikkeusmääräyk- set yleisen osan 21 §, liitteen 1 7 §:n 2 mom., liitteen 3 3 §:n 6 mom. sekä oma- lääkärien tuntipalkan jakaja yleisen osan 7 §:n 3 mom. Ennen työaikakorvausvapaan alkamista tai sen aikana sairastuttaessa menetel- lään kuten vuosiloman siirtämisessä vastaavissa tilanteissa (KVTES:n vuosi- lomaluvun 11 §), jolloin työnantajalla on oikeus sairausajalta maksettua palkkaa vastaavaan osaan sairausvakuutuspäi- värahasta. Mikäli jälkikäteen todetaan, ettei sairausvakuutuspäivärahaa makse- ta työnantajalle, työaikakorvausvapaa katsotaan saaduksi ja kuluneeksi alku- peräisen vahvistuksen mukaisena. |
29 § | Työajan tasoittumis-järjestelmä | Ks. lisäksi työaika-asiakirjoja koskeva 19 §:n määräys jäljempänä. |
13 § Säännöllinen työaika
1 mom. Määräyksen soveltamisrajoitus
Tämän pykälän määräystä ei sovelleta omalääkäreihin eikä muihin eläin- lääkäreihin kuin kokopäivätoimisiin hygieenikkoihin.
2 mom. Säännöllinen työaika
Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 37 tuntia, sairaala- lääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 38 ¼ tuntia viikossa tai kes- kimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöl- linen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Tasoittumisjakson enimmäispituus on vuosi.
3 mom. Arkipyhän sisältävän työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika
Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaaton si- sältävillä sekä niillä viikoilla tai työaikajaksoilla, joilla uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapa- ninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, työvii- kon tai työaikajakson säännöllinen työaika on 7 tuntia 24 minuuttia, sai- raalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 tuntia 39 minuuttia ly- hyempi tai, mikäli samalle työaikajaksolle sattuu kaksi tai useampia edel- lä tarkoitettuja ylimääräisiä vapaapäiviä, kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäivää kohden em. tuntimäärää lyhyempi.
Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella viikolla/jaksolla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella em. 7 tunnista 24 mi- nuutista tai 7 tunnista 39 minuutista kuin viranhaltijan osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.
Tätä momenttia ei sovelleta, jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä 2 momentissa tarkoitettua työviikkoa/työaikajaksoa.
Soveltamisohje
Jokainen edellä 3 momentissa tarkoitettu arkipyhä lyhentää työai- kaa em. tuntimäärän. Myös esimerkiksi osittaista tai täydellistä kuusipäiväistä työviikkoa tekevien sairaalalääkärien työaika on ar- kipyhäviikoilla 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi kutakin ylimääräistä vapaapäivää kohti. Lauantaiksi sattuvat arkipyhät eivät heilläkään vaikuta työaikaan lyhentävästi.
4 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärien ja hammaslääkärien säännöllinen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla
Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin työviikko tai työaikajakso keskeytyy virkasuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, virkavapaan, kurs- seihin osallistumisen (virkavapaa tai virkamatkamääräys) tai päivystys- vapaan johdosta, määräytyy säännöllinen työaika seuraavasti.
1 Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhe- nee säännöllinen työaika sillä tuntimäärällä, mikä oli merkitty työvuoro- luetteloon keskeytyspäivien ajaksi.
2 Kun keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika viikon ensimmäiseltä keskeytyspäivältä 7 tuntia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 ¼ tuntia ja seuraa- vilta keskeytyspäiviltä 7 ½ tuntia, sairaalalääkäreillä ja - hammaslääkäreillä kuitenkin 7 ¾ tuntia edellyttäen, että keskeytyspäivä olisi muutoin ollut viikossa työpäivä.
Soveltamisohje
Mikäli lääkärin säännöllinen työaika jakaantuu pääsääntöisesti kuudelle työpäivälle viikossa, lyhenee säännöllinen työaika edellä 2 kohdan tapauksessa 6 ½ tuntia (lauantaina 4 ½ tunnilla) keskey- tyspäivää kohti.
Osa-aikaisella ei ole osa-aikatyöaikaan suhteutettuja keskeytyneen työviikon tai -jakson määräyksiä, vaan häneen sovelletaan täyttä työaikaa tekevien määräyksiä sellaisenaan. Osa-aikaisen työaika voi keskeytyneellä jaksolla olla enintään sama kuin hänen osa- aikatyöaikansa ja enintään sama kuin täyttä työaikaa tekevän työ- aika em. keskeytyneen jakson määräysten mukaan. Käytännössä osa-aikaisen työaikaa keskeytyneellä jaksolla alennetaan keskey- tystä vastaavasti, vaikka sopimukseen perustuvaa ehdotonta vel- vollisuutta työajan alentamiseen ei ole.
Esimerkki
– Xxx-xxxxxxxx (työaika 90 t/3 vk) on kolmen viikon työaikajak- sossa yhden viikon virkavapaalla. Jakson työaikaa alennetaan käytännössä virkavapaata vastaavasti eli 60 tuntiin.
– Osa-aikainen on vuosilomalla osan viikkoa. Jakson työaikaa alennetaan yleensä suunnilleen vuosiloma-aikaa vastaavasti. Jos osa-aikatyötä tekevä työskentelee esimerkiksi vain 2–3 päivänä viikossa, pyritään vuosiloma antamaan mahdolli- suuksien mukaan täysinä viikkoina.
– Osa-aikainen sairastuu yllättäen. Jakson työaika alenee sai- rastumispäiville merkittyjä tunteja vastaavasti.
14 § Liitteen 1 omalääkärin tavoitettavuusaika
Omalääkärin tulee olla hänelle määrätyn vastuuväestön tavoitettavissa päivittäin lukuun ottamatta lauantai- ja sunnuntaipäiviä sekä tämän so- pimuksen yleisen osan 13 §:n 3 momentissa mainittuja arkipyhiä ja aat- topäiviä.
Soveltamisohje
Ks. mm. tavoitettavuudesta ja työsuunnitelman tekemisestä yleisen osan soveltamisohjeliitteen kohta 5.2.
15 § Päivystys
1 mom. Päivystyksen määritelmä
Päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkä- rin/hammaslääkärin olemista työpaikalla (aktiivipäivystys tai muu työ- paikkapäivystys) tai muualla (vapaamuotoinen päivystys) valmiina tarvit- taessa ryhtymään työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella.
2 mom. Päivystyskorvaukset
Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille suoritetaan työnantajan määräämästä säännöllisen työajan lisäksi tehdystä päivys- tyksestä liitteissä erikseen määrätyt päivystyskorvaukset. Em. päivystyk- sestä ei makseta muita työaikakorvauksia.
Soveltamisohje
1 Päivystyksen tarkoitus
Päivystyksen tarkoituksena on antaa väestölle lääkärin/hammas- lääkärin säännöllisen työajan ulkopuolella sellaisia hoidon kannalta kiireellisiä lääketieteellisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä, joita ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä hait- taa.
2 Päivystysmuodot, päivystysvakanssi, päivystysvuorokausi, päivystysvuoro
Päivystysmuodot sekä päivystyksen alkamis- ja päättymisajankoh- dista päättää toimivaltainen kunnallinen viranomainen. Päivystys voi olla
– terveyskeskuksessa/sairaalassa eli työpaikalla suoritettavaa työpaikkapäivystystä, mikä puolestaan voi olla joko aktiivi- päivystystä tai muuta työpaikkapäivystystä (terveyskeskus- päivystys/sairaalapäivystys) tai
– vapaamuotoista päivystystä, esimerkiksi puhelinpäivystystä.
Päivystysvakanssilla tarkoitetaan päivystysaikana yhdellä lääkärillä miehitettyä päivystystehtävää. Päivystystarpeesta riippuen vakans- si voi olla osavuorokautinen (päivystys illasta yöhön) tai ympärivuo- rokautinen (päivystys illasta aamuun).
Päivystysvuorokaudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei muuta ole todettu lääkärin päivystyksen alkamisesta lukien vähin- tään 10 ja enintään 24 tunnin pituista päivystysrupeamaa. Päivys-
tysvuorokausien pituudet voivat vaihdella tarpeen mukaan. Päivys- tysvuorokauden katsotaan vaihtuvan kello 8.00.
Lääkärille määrättyjen päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella muutamasta tunnista aina täyteen vuorokauteen tai olla poikkeuk- sellisesti tätä pidempiäkin. Lähtökohtana on kuitenkin se, että sama lääkäri päivystää yhtäjaksoisesti kulloinkin enintään yhden vuoro- kauden (ks. esim. yleisen osan 20 §:n soveltamisohje).
3 Päivystysvelvollisuus
Säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jo- kaisen lääkärin/hammaslääkärin virkavelvollisuuksiin.
Omalääkärinä toimiva lääkäri on velvollinen osallistumaan päivys- tykseen siten kuin toimivaltainen kunnallinen viranomainen paikalli- sesti määrää.
Työnantaja määrää päivystysvelvollisuuden eli päivystysmuodon ja siihen liittyvän sidonnaisuuden ja valmiusasteen terveyskeskuk- sen/sairaalan toimintojen vaatimusten mukaisesti potilasturvalli- suus, tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat ja päivystykseen osallis- tuvien lääkärien/hammaslääkärien lukumäärä huomioon ottaen. Sen sijaan esimerkiksi lääkärin/hammaslääkärin asuinpaikka ei vaikuta päivystysmuodon valintaan.
Päivystysmuodon ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrit- täminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkä- rin/hammaslääkärin vastuukysymysten takia. Palvelutarpeen ky- synnän vaihteluista riippuen päivystysmuoto voi myös lääkärin päi- vystysvuoron kuluessa muuttua siten, että lääkäri määrätään esim. illalla työpaikkapäivystykseen ja yöllä vapaamuotoiseen päivystyk- seen.
4 Päivystyssidonnaisuuden rajoitus
Lääkäriä ei tulisi ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään yli kuutta tai, jos päivystys on yksinomaan aktiivipäivystystä, yli viittä päivystysvuorokautta kuukaudessa, ellei tähän ole toimintojen edel- lyttämää välttämätöntä syytä. Rajaa laskettaessa lääkärille kalente- rikuukauden aikana suunnitellut/lääkärin suorittamat päivystystunnit lasketaan yhteen ja jaetaan terveyskeskuksessa luvulla 18/sairaalassa luvulla 19 (em. luvut ovat päivystysvuorokausien keskimääräisiä laskennallisia pituuksia). Lääkärien päivystyssidon- naisuuden rajoittamisesta voidaan sopia paikallisesti toisinkin lää- käreitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Mikäli lääkäri sään- nönmukaisesti joutuu päivystämään edellä todettuja määriä use-
ammin, on luottamusmiehen kanssa neuvoteltava menettelytavois- ta, joilla kohtuuttomilta päivystysmääriltä voitaisiin välttyä.
Lääkärin niin halutessa otetaan tarvittaessa raskaudesta mahdolli- sesti aiheutuva työnteon vaikeutuminen kolmen viimeisen raskaus- kuukauden aikana huomioon päivystysvuoroja järjestettäessä siten, että lääkäri vapautetaan päivystysvelvollisuudesta, mikäli päivys- tysjärjestelyt voidaan toteuttaa edellä sanottua päivystyksen enim- mäismäärää muilla lääkäreillä ylittämättä.
5 Päivystäjän matkakulujen korvaaminen
Työpaikkapäivystäjälle ei korvata asunnosta päivystyspaikalle saa- pumisesta eikä paluumatkasta asunnolle aiheutuvia matkakuluja (kyseessä työmatka). Jos em. työmatka ylittää lääkärin tavanomai- sen työmatkan hänen pysyväisluonteiseen toimipaikkaansa, tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvataan lääkärille (KVTES:n liite 16 2 §:n 2 momentti). Työpaikkapäivystäjän koti- ym. käynnit ovat virantoimitusmatkoja, jotka korvataan KVTES:n liitteen 16 mukaisesti.
Mikäli vapaamuotoista päivystystä suorittava joutuu päivystysaika- na virkatehtäviensä vuoksi saapumaan terveyskeskuk- seen/sairaalaan, korvataan tarkoituksenmukaiset matkakulut (yleensä oma auto tai mahdollisesti taksi) varsinaisesta asunnosta ja kodista työpaikalle ja takaisin. Päivystysaikana vapaa-ajan asun- nosta tapahtuvasta matkasta työpaikalle ja takaisin maksetaan kor- vaus enintään kuten varsinaisesta asunnosta ja kodista.
KVTES:n liitteen 16 6 §:n 2 momentin perusteella terveyskeskuk- sen päivystäville lääkäreille maksetaan päivystykseen liittyvältä vi- rantoimitusmatkalta päiväraha, mikäli
– lääkäri joutuu viranomaisen määräämän päivystysvuoron aikana yöpymään muualla kuin asunnossaan
– ko. virantoimitusmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle lääkärin asunnosta ja virkapaikasta
– päivärahan maksamisedellytykset muutoin täyttyvät.
Mikäli päivystyspaikka on samalla terveyskeskuksen lääkärin pää- asiallinen viranhoitopaikka (virkapaikka), päivärahaa ei makseta. Päivystyspaikka katsotaan lääkärin tässä tarkoitetuksi pääasial- liseksi virkapaikaksi myös silloin, kun lääkäri ao. päivystyspaikassa suorittaa keskimäärin yli 15 % (noin työpäivän verran) säännöllises- tä työajastaan.
3 mom. Aktiivipäivystys
1 Aktiivipäivystyksellä terveyskeskuksessa tarkoitetaan ympärivuorokautis- ta päivystystä (päivystys järjestetty illasta aamuun) tai osavuorokautista päivystystä (päivystys järjestetty illasta yöhön), jota lääkäri kummassakin tapauksessa on määrätty suorittamaan työpaikalla ja jossa päivystyk- senaikaisen aktiivityön määrä on keskimäärin vähintään 60 % päivystys- tunneista. Lisäksi edellytetään, että osavuorokautinen päivystys kestää vähintään kello 22.00 saakka.
2 Aktiivipäivystyksellä sairaalassa tarkoitetaan päivystystä, mitä lääkäri on määrätty suorittamaan työpaikalla ja missä päivystyksenaikaisen aktiivi- työn määrä on keskimäärin vähintään 60 % päivystystunneista.
Soveltamisohje
Aktiivipäivystysvakanssit määritellään paikallisesti vuosittain. Aktii- vipäivystysvakansseja määrättäessä keskimääräinen päivystyksen aktiivityöaika on tarkoituksenmukaista laskea mahdollisimman ta- vanomaiselta kalenterikuukaudelta kuten esimerkiksi marraskuulta (ei sisällä arkipyhiä eikä sanottavassa määrin lomia tms.).
Päivystys voi muuttua aktiivipäivystykseksi tai aktiivipäivystys taval- liseksi päivystykseksi kesken kalenterivuottakin, mikäli toiminnoissa tapahtuu olennaisia muutoksia.
Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaak- si, ks. 21 §.
4 mom. Muu työpaikkapäivystys (terveyskeskuspäivystys tai sairaalapäivystys)
Muulla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan työpaikalla (päivystyspis- teessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä ja mikä ei ole edellä 3 mo- mentissa tarkoitettua aktiivipäivystystä.
Soveltamisohje
Sairaaloissa muu työpaikkapäivystys tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun työpaikan ulkopuolella tapahtuvaa vapaamuotoista päi- vystystä ei potilasturvallisuuden vuoksi katsota riittäväksi.
Terveyskeskuksissa muu työpaikkapäivystys ja aktiivipäivystys tu- lee yleensä kysymykseen vain suurissa ja keskisuurissa terveys- keskuksissa tai useamman terveyskeskuksen yhteisenä päivystyk- senä, joissa päivystyksenaikaisen aktiivityön määrä sitä edellyttää.
Hammaslääkäreille voi päivystys olla terveyskeskuksessa ts. työ- paikalla tapahtuvaa tai vapaamuotoista eli puhelinpäivystystä. Ter- veyskeskuspäivystys tulee yleensä kysymykseen viikonloppuna tai
arkipyhänä. Päivystys voi kestää pidempäänkin kuin etukäteen on määrätty, jos osa potilaista jäisi muuten hoitamatta. Vapaamuotoi- nen päivystys on hammaslääkäreillä käytännössä harvinainen.
5 mom. Vapaamuotoinen päivystys (puhelinpäivystys)
Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan muualla kuin työpaikalla (päivystyspisteessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä.
Soveltamisohje
Vapaamuotoiseen päivystykseen määrätty on velvollinen olemaan tavoi- tettavissa puhelimitse tai hälytyslaitteella tms. ja kutsun saatuaan tarvit- taessa välittömästi lähtemään päivystyspisteeseen (työpaikalle).
Työnantaja määrittelee vapaamuotoiseen päivystykseen liittyvän val- miusasteen mm. sidonnaisuuden laadun, yhteydensaantitavan ja työpai- kalle saapumisen enimmäisajat. Vapaamuotoisen päivystyksen sidon- naisuutta vuosittain paikallisesti määriteltäessä on syytä seurata viestin- tälaitteiden ja teknologian kulloistakin kehitystä.
6 mom. Eläinlääkäriliitteessä erikseen määrätty päivystys
Päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksestä liit- teessä määrätyt korvaukset eikä suoriteta muita työaikakorvauksia.
16 § Lisä- ja ylityö
1 mom. Kliinisen lisätyön määritelmä ja korvaus
Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkärin/hammas- lääkärin kliinistä vastaanottotyötä ja päävirassa toimivan, täyttä työaikaa tekevän, erikoishammaslääkärin pätevyyden omaavan sairaalahammas- lääkärin kliinistä työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta lääkä- rin/hammaslääkärin säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei tapahdu ao. lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluetteloon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana. Terveyskeskuksen lääkärille ja ham- maslääkärille sekä sairaalan hammaslääkärille suoritetaan kliinisestä li- sätyöstä liitteissä erikseen määrätyt lisätyökorvaukset. Em. lisätyöstä ei makseta muita työaikakorvauksia.
2 mom. Muun lisätyön määritelmä ja korvaus
Korvattavaa muuta lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä eikä edellä 1 momentissa tarkoitettu kliinistä lisätyötä tai 15 §:ssä tarkoitettua päivys- tystä. Lisätyökorvauksena maksetaan kultakin lisätyötunnilta korottama- ton tuntipalkka tai annetaan tätä vastaava vapaa-aika.
3 mom. Muun ylityön määritelmä ja korvaus
Korvattavaa muuta ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylit- tää seuraavan tuntimäärän eikä ole edellä 1 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 15 §:ssä tarkoitettua päivystystä: 38 ¼ tuntia kerrot- tuna viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä. Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.
Soveltamisohje
Kun kyseessä on liitteissä erikseen määrätty kliininen lisätyö, mää- räytyvät lisä- ja ylityöajalta maksettavat korvaukset yksinomaan liit- teiden erityismääräysten mukaan. Merkitystä ei ole sillä, että tehty työaika tällöin mahdollisesti ylittää edellä 3 momentissa määrätyn ylityökynnyksen. Vastaavasti suoritetaan päivystykseen määrätylle yksinomaan liitteissä määrätyt päivystyskorvaukset siitä riippumat- ta, että päivystyksen aktiivityö muodostuisi tässä pykälässä tarkoi- tetuksi lisä- tai ylityöksi. Työaikakorvauksia suoritettaessa tarkastel- laan siis liitteissä määrättyä lisätyötä, päivystystä ja tässä pykäläs- sä tarkoitettua ns. muuta lisä-/ylityötä erikseen.
Lääkärisopimuksessa ei ole määräyksiä sairaalalääkärien ns. kliini- sestä lisätyöstä. Myös täyttä työaikaa tekevien sairaalalääkärien ns. kliinisen lisätyön työaikakorvauksista voidaan sopia paikallisesti lääkärisopimuksen työaikamääräyksistä poiketen esim. silloin, kun lääkärit tekevät säännöllisen työaikansa lisäksi työnantajan hyväk- symään työvuoroluetteloon ennalta suunniteltua, ajanvaraukseen perustuvaa potilastyötä sairaalassa tai muussa työnantajan mää- räämässä paikassa (esim. terveyskeskuksessa). Kliinisen lisätyön tarpeellisuudesta ja teettämisestä päättää paikallinen työnantaja ja kliinisestä työstä laaditaan tällöin suunnitelma, josta mm. ilmenee, mitä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä ko. työnä tehdään, paljonko nii- tä tehdään ja kustannusarvio, ja kukin ko. työn tekemiseen osallis- tuva lääkäri hyväksyy osaltaan suunnitelman ja sitoutuu sen toteut- tamiseen. Korvaukset määritellään paikallisiin olosuhteisiin soveltu- vasti ja tarpeen mukaan lääkärikohtaisesti esim. toimenpidekohtai- sina palkkioina tai kokonaispalkkioina tietystä toimenpidemäärästä. Apuna voidaan käyttää esim. LS 2003–2004 kliiniseen lisätyöhön liittynyttä erillistä toimenpideluokitusta. Paikallisesti sovittu korvaus sisältää lääkärille em. työstä suoritettavat kaikki työaikakorvaukset eikä lääkärille tämän lisäksi suoriteta lääkärisopimuksessa määrät- tyjä työaikakorvauksia.
17 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle
Vapaa-aikanaan työhön kutsutulle lääkärille/hammaslääkärille suorite- taan ao. työstä korvaukset tämän sopimuksen yleisen osan 12 §:n ja 16
§:n 2 ja 3 momentin mukaan tai noudattaen soveltuvin osin ao. liitteiden määräyksiä siten kuin paikallisesti tarkemmin päätetään.
18 § Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso
Työaikalain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuna ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Muilta osin sovelletaan työ- aikalain 19 §:n säännöstä.
Soveltamisohje
Työaikalain 19 §:ssä säädettyyn ylityön enimmäismäärään laske- taan työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tunti- määrän:
40 tuntia x viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lu- kumäärä. Ylityön enimmäismäärään luettavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon työhön tosiasiassa käytetty aika. Esimerkiksi le- poaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaikakorvauksia (esim. päi- vystysvapaa) ei lueta tässä tarkoitetuksi työajaksi, ei liioin esimer- kiksi koulutukseen tai luottamusmiestehtäviin kulunutta aikaa, vaik- ka ne hoidettaisiinkin säännöllisenä työaikana. Päivystysajasta lue- taan tässä tarkoitetuksi työajaksi aktiivityöhön käytetty aika.
19 § Työaika-asiakirjat
Työnantajan velvollisuutena on laatia etukäteen työvuoroluettelo työaika- jakson työajan käyttämistä varten. Työvuoroluettelo on saatettava kirjal- lisesti viranhaltijan tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työ- aikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuoroluetteloa voidaan muut- taa viranhaltijan suostumuksin tai perustellusta syystä.
Työajan tasoittumisjärjestelmästä noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n työaikaluvun 29 §:n määräyksiä.
Soveltamisohje
Ks. työvuoroluettelon laatimisesta ja muuttamisesta ym. yleisen osan liite.
IV LEPOAJAT
20 § Viikoittainen vapaa-aika
Noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 1 ja 5 momentin määräyksiä, mikäli se on mahdollista perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta.
KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 3 momentissa määrätyn lisäksi voidaan sopimuksen piiriin kuuluva määrätä päivystämään tai kutsua työhön vii- koittaisen vapaansa tai muun vapaapäivänsä aikana, mikäli se on perus- teltua toimintojen tehokkaan toteuttamisen ja potilasturvallisuuden kan- nalta. Lääkärillä/hammaslääkärillä on kuitenkin oikeus saada mahdolli- sesti saamatta jääneestä viikoittaisesta vapaasta KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 4 momentissa määrätty korvaus, joka voidaan suorittaa ilman lää- kärin/hammaslääkärin suostumusta myös rahana, jos tähän on toiminto- jen edellyttämä välttämätön syy.
Soveltamisohje
1 Viikoittaisen vapaan suunnittelu
Sopimusmääräysten lähtökohtana on viisipäiväisen työviikon peri- aate. Jotta vapaapäivät tulevat asianmukaisesti annetuiksi, otetaan vapaapäiväjärjestelyt huomioon jo työvuoroluetteloa laadittaessa. Vapaapäiviä ovat myös esim. arkipyhät ja päivystyskorvauksena annetut vapaat. Esim. viikoittainen vapaa pyritään turvaamaan si- ten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikonloppua. Muutoinkin työaikajakson työ- ja päivystysjärjestelyjä suunnitelta- essa tulisi huolehtia siitä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia va- paapäiviä, jona viranhaltija on vapaa virkatehtävistään ja päivystys- velvollisuudestaan.
Viikoittainen vapaa tarkoittaa sitä, että viranhaltijalle annetaan ka- lenteriviikon aikana 35 tunnin/keskimäärin 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa, jona aikana hän ei ole tehnyt työtä (esim. säännöllistä työai- kaa tai vapaamuotoisen päivystyksen aikana aktiivityötä tai puhe- linkonsultaatiota). Viikoittainen vapaa voidaan järjestää joko siten, että jokaiseen kalenteriviikkoon sisällytetään vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa tai että em. vapaa annetaan keskimääräisenä kahden viikon ajanjaksossa siten, että yhtäjaksoinen vapaa on kummallakin viikolla vähintään 24 tuntia, ja toisen viikon vapaan pi- tuus on ensimmäisen viikon vapaan pituus vähennettynä 70 tunnis- ta, esim. 1 viikolla 24 tuntia ja 2 viikolla 46 tuntia tai 1 viikolla 30 tuntia ja 2 viikolla 40 tuntia (yhteensä vapaa on siis 70 tuntia).
Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden piiriin kuuluu, kumpaa järjestelmää viikoittaisen vapaan antamisesta noudatetaan. Vapaan antaminen keskimääräisenä ei edellytä säännönmukaisuutta eikä pysyvyyttä, vaan vapaan voidaan antaa keskimääräisenä myös ti- lapäisesti. Selvyyden vuoksi on vapaan antamista koskevat yleiset periaatteet, mm. kumpaa järjestelmää lähtökohtaisesti noudate- taan, syytä sisällyttää työvuoroluetteloiden laatimista koskeviin yleisohjeisiin.
Viikoittaisen vapaan tulee olla viranhaltijan tiedossa etukäteen, mutta työvuoroluetteloon sitä ei tarvitse merkitä erikseen, vaan se ilmenee välillisesti työvuorojen alkamisesta ja päättymisestä. Vii- koittainen vapaa voi sisältyä osaksi edelliseen ja osaksi seuraa- vaan kalenteriviikkoon, jolloin vapaa katsotaan sen kalenteriviikon vapaaksi, johon enin osa vapaasta kohdistuu.
Työnantajalla on oikeus tarvittaessa yksipuolisesti muuttaa suunni- tellun viikoittaisen vapaan antamisajankohtaa. Tämä voi tulla ky- seeseen esim. silloin, kun viranhaltija joutuu suunnitellun vapaansa tai päivystyksen aikana työhön. Viikoittaiseksi vapaaksi tai sen osaksi katsotaan tällöin pisin saatu yhtenäinen vapaa-aika.
Mikäli viranhaltija ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, sairausloman, muun virkavapaan tai työaikakorvausvapaiden vuok- si siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35/keskimäärin 35 tuntia, katsotaan viikoittainen vapaa-aika anne- tuksi.
2 Viikoittaisen vapaan menettämiskorvaus
Jos työaikalain alainen viranhaltija joutuu viikoittaisen vapaan aika- na työhön, katsotaan pisin yhtenäinen saatu vapaa viikoittaiseksi vapaaksi tai sen osaksi ja viikoittaisen vapaan saamatta jääneestä osasta eli siltä ajalta kuin viikoittaisen vapaan aikana on jouduttu tekemään työtä, suoritetaan KVTES:n 26 §:n 4 mom. määrätty va- paan menettämiskorvaus. Esim. jos on suunniteltu 24 tunnin va- paa, jonka kuluessa on tehty ensin 2 tuntia ja sitten 1 tunti eli yh- teensä 3 tuntia, suoritetaan menettämiskorvaus 3 tunnilta (työn te- kemiseen käytettyä aikaa ei pyöristetä ylös- eikä alaspäin korvaus- ta suoritettaessa). Jos suunnitellusta vapaasta on keskeytyksen ul- kopuolella eli työn tekemisen päätyttyä vielä jäljellä aikaa, viikoittai- nen vapaa jatkuu keskeytyksen jälkeen (vapaan keskeytyksestä ei seuraa, että keskeytyksen lisäksi koko sen jälkeisestä ajasta tulisi suoritettavaksi vapaan menettämiskorvaus).
Mikäli työnantaja pystyisi järjestämään viikoittaisen vapaan, mutta viranhaltijan nimenomaisesta pyynnöstä työjärjestelyt toteutetaan kuitenkin siten, että vapaa ei toteudu, viranhaltijalla ei ole oikeutta vapaan menettämiskorvaukseen (tarvittaessa voidaan laatia KVTES:n työaikaluvun 3 §:ssä tarkoitettu pöytäkirja).
21 § Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi
Aktiivipäivystystä (päivystys illasta aamuun) seuraava työpäivä suunni- tellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvausta yms. hyväksi käyttä- en kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on
enintään työtehtävien vaihtoon mahdollisesti tarvittava aika (0,5–2 tun- tia), ellei perusterveydenhuollon/erikoissairaanhoidon toiminnot välttä- mättä muuta edellytä.
Vastaavasti voidaan terveyskeskuksen osavuorokautisen aktiivipäivys- tyksen jälkeisen työpäivän työaika suunnitella tarvittaessa normaalia ly- hyemmäksi (esim. 4 tuntia), jotta lääkärille jää riittävä lepoaika päivys- tysvuoron päättymisen ja seuraavan päivän työajan alkamisen väliin.
Soveltamisohje
Em. määräyksen ottaminen sopimukseen perustuu työsuojelullisiin ja potilasturvallisuussyihin. Määräyksen tavoitteena on ollut yhtä- jaksoisten työrupeamien lyhentäminen. Työ- ja päivystysjärjestely- jen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee muutonkin kiinnittää huo- miota siihen, etteivät yhtäjaksoisten työrupeamien pituudet ja työ- hönsidonnaisuus työpäivän ja päivystysajan kuormittavuus huomi- oon ottaen muodostu kohtuuttomaksi. Toisiaan seuraavien työ- ja päivystysvuorojen rasittavuutta voidaan vähentää rytmittämällä työ- rupeamia, vapaa-aikoja ja eri päivystysmuotoja paikallisesti tarkoi- tuksenmukaiseksi katsottavalla tavalla käyttäen hyväksi päivystyk- sen vapaa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja erilaisia työ- järjestelyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen por- rastusta ja yhdistämällä em. tekijöitä (ks. lisäksi yleisen osan 15 §:n ja 20 §:n soveltamisohje, yleisen osan liitteenä oleva työvuoroluet- telon laatimisohje ja liitteen 3 3 §:n 6 momentin soveltamisohje).
22 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko)
1 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärit ja hammaslääkärit
Lääkärille tai hammaslääkärille annetaan vähintään puolen tunnin pitui- nen työaikaan kuulumaton ruokailutauko tai hänen niin halutessaan tilai- suus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asi- anomaisen laitoksen ruokasalissa tms. siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta ai- heutuva työstä poissaolo kestää enintään 15–20 minuuttia.
Soveltamisohje
Työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana viranhaltija saa es- teettömästi poistua työpaikalta esim. terveyskeskuksesta tai sairaa- lasta. Sitä vastoin hän ei voi poistua terveyskeskuksesta tai sairaa- lasta työaikana – ei siis myöskään työaikaan kuuluvan ruokailutau- on aikana – muutoin kuin viranhoitoon liittyvissä asioissa tai poik- keuksellisesti esimiehen luvalla.
2 mom. Muut sopimuksen piiriin kuuluvat
Muiden kuin edellä 1 momentissa mainittujen viranhaltijoiden, joiden säännöllinen työaika on sopimuksessa määrätty, päivittäinen lepoaika määräytyy KVTES:n työaikaluvun 27 §:n 1 momentin mukaan.
V MUUT MÄÄRÄYKSET
23 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset
Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja niihin sisältyviä liitteitä: Luku I Yleinen osa, 2 §:n 1 momentti (sopimuksen suhde aikaisem-
piin palvelussuhteen ehtoihin), 7 ja 8 §.
Luku IV Vuosiloma
– Vuosilomapalkasta, vuosilomakorvauksesta ja terveys- keskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin lo- marahan laskentaperusteesta ks. yleisen osan 10 § ja eläinlääkärin lomarahan laskentaperusteesta ks. yleisen osan 9 §:n 2 momentti. Lomarahavapaasta ks. jäljempä- nä oleva 24 §:n määräys.
Luku V Virkavapaa
Luku VI Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset Luku VII Luottamusmiehet
Xxxx XXXX Xxxxxxxxxxxxx, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päätty- minen
Liite 16 Matkakustannusten korvaukset.
24 § Lomarahavapaa
KVTES:n vuosilomaluvun 18 §:ssä tarkoitettu lomaraha tai osa siitä voi- daan viranhaltijan suostumuksin antaa myös vastaavana vapaana.
Soveltamisohje
Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % KVTES:n vuosiloma- luvun 5 §:n 3 momentin B-taulukoissa määrätyistä ansaittujen vuo- silomapäivien lukumäärästä. Lomarahavapaata annettaessa merki- tään lomarahavapaapäiviksi vastaavat päivät kuin vuosilomaa an- nettaessa eli työpäivät (ma–pe arkipyhiä lukuun ottamatta). Täyte- nä viikkona annettu lomarahavapaa vahvistetaan maanantaista sunnuntaihin (lomarahavapaapäiviä kuluu 5). Koko lomarahava- paa-ajalta (ei pelkästään lomarahavapaapäiviltä) maksetaan varsi- nainen palkka.
Jos koko lomaraha muutetaan vapaaksi, lomarahaa ei jää makset- tavaksi. Jos vain osa lomarahasta muutetaan vapaaksi, vähenne- tään KVTES:n 14 §:n mukaan lasketusta lomarahasta (euroa) niin monen lomarahavapaapäivän palkka (lomaraha: lomarahavapaa- päivien lukumäärä) kuin lomarahavapaata pidetään.
Esimerkki
Viranhaltijan varsinainen kuukausipalkka on 4 000 euroa. Hänellä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 8 kuukaudelta eli taulukon B perusteella 10 lomarahavapaapäivää (20 pv : 2). Lomarahan suuruus on 1 920
euroa (8 kk x 6 % x 4 000 euroa), josta lomarahavapaapäivää kohti
laskettu rahamäärä on 192 euroa (1 920 euroa : 10 lomarahava- paapäivää). Hänelle vahvistetaan 7 lomarahavapaapäivää (ma - seuraavan viikon ti) ja jolta ajalta maksetaan varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (3 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana. Rahana jää maksettavaksi 576 euroa (lomara- ha 1 920 euroa – 7 vapaana pidettyä lomarahavapaapäivää x 192 euroa).
25 § Paikallinen sopiminen
1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin kuin sen määräyksistä on poikettu tämän sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 9 §:n ja kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 §:n 1 ja 2 mo- mentin perusteella tehdyllä paikallisella sopimuksella.
2 mom. Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poike- ta tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuo- siloman pituutta eikä sairausloma- ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toi- sen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä lai- tos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voi- daan sopia KVTES:n vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.
3 mom. Edellä olevaa 2 momentin määräystä ei sovelleta tämän sopimuksen voimassaolon aikana. Tämän 3 momentin perusteella tehdyt paikalliset sopimukset raukeavat 6 kuukauden kuluttua tämän sopimuksen voi- massaolon päättymisestä, ellei niitä ole irtisanottu päättymään sitä en- nen.
Soveltamisohje
Noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n yleisen osan 4 §:n 1 mo- mentin alla olevaa soveltamisohjetta.
26 § Sopimuksen voimassaolo
Sopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjassa todetun ajan.
Sopimuksen voimassaolo jatkuu allekirjoituspöytäkirjassa sanotun päi- vän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta jommalta kummalta puo- lelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden
päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopi- muksesta päättyneen tai jompikumpi osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katso- vansa neuvottelut päättyneiksi.
27 § Työrauha
1 mom. Sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtais- telutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeas- ta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopi- muksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyr- kimään niiden lopettamiseen.
YLEISEN OSAN LIITE
TYÖVUOROLUETTELOA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE
1 Työvuoroluettelon laatiminen
Viranhaltijoiden työvuoroluetteloiden asianmukainen laatiminen on työn- antajan velvollisuus. Työnantajan (hallitus tms. ja/tai johtava lääkä- ri/hammaslääkäri) tehtävänä on myös antaa yleisohjeet työvuoroluette- lon keskeisistä laatimisperiaatteista sekä hyväksymis- ja muuttamisme- nettelyistä. Tarvittaessa laaditaan tarkemmat yksikkö- yms. kohtaiset oh- jeet. Johtavat viranhaltijat (esim. johtava lääkäri/hammaslääkäri) ja ao. esimiehet (esim. ylilääkärit) ovat ensisijaisesti vastuussa alaistensa vi- ranhaltijoiden työvuoroluetteloista ja muista työajan järjestelyistä sekä niiden valvonnasta.
Työvuoroluettelon laatii ohjeiden mukaan ao. yksikön esimies viranhalti- jakohtaisesti. Työvuoroluetteloa laadittaessa varataan viranhaltijoille it- selleen tai heitä edustavalle luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipi- teensä, mikäli viranhaltija tai luottamusmies sitä pyytää.
Työvuoroluettelosta ilmenevät päivittäiset työajan alkamis- ja päättymis- ajat sekä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijalle määrättyjen tehtävien osalta. Työvuoroluettelo on siis samalla viranhaltijan työsuun- nitelma työviikon ja -jakson ajaksi. Päivittäistä säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty. Eri yksiköiden toiminnan luonteesta (mm. potilaiden määrä, laatu ja hoidolliset näkökohdat) riippuen voivat lääkä- rien työpäivien pituudet ja tekemisajankohdat vaihdella. Säännöllinen työaika pyritään yleensä sijoittamaan mahdollisimman tasaisesti työvii- kon ja -jakson eri työpäiville.
Säännöllisen työajan ohella työvuoroluetteloon merkitään myös viranhal- tijalle määrätyt päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajat ja muoto) ja kliininen lisätyö, jotta voidaan seurata mm. kokonaistyöaikaa (ylityökatto) ja työhönsidonnaisuutta (mm. rasittavuustekijät, töiden tasa- puolinen ja tarkoituksenmukainen jakautuminen), sekä vapaapäivien an- tamista ja toteutumista. Tarpeen mukaan voidaan säännöllistä työaikaa, lisätyötä ja päivystystä teettää eri lääkäreillä samanaikaisestikin päivän lopussa. Viranhaltijan työ- ja päivystysvuorot pyritään suunnittelemaan siten, etteivät työrupeamat muodostu liian pitkiksi ja rasittaviksi.
Työvuoroluetteloon merkitty toiminta tulee tapahtua terveyskeskuksessa, sairaalassa tai asianomaisessa toimintayksikössä (esim. neuvola, koulu, poliklinikka), jollei ao. esimies erityisestä syystä xxxx lupaa nimetyn teh- tävän suorittamiseen muualla tai kysymyksessä ole kotikäynti tai muu virkatehtävä. Tämä koskee myös hallinnollisia toimistotehtäviä. Kotona tehtyä työtä ei hyväksytä työajaksi kuin poikkeuksellisessa tapauksessa.
2 Tasoittumisjärjestelmä
Mikäli käytössä on niin pitkä työaikajakso, että työvuoroluettelon laatimi- nen etukäteen koko ajaksi on vaikeaa, voidaan laatia erikseen KVTES:n työaikaluvun 29 §:ssä tarkoitettu työajan tasoittumisjärjestelmä ja vahvis- taa kulloinkin lyhyemmäksi ajanjaksoksi erikseen työvuoroluettelo. En- nen kuin työnantaja muuttaa työaikajakson pituutta, kuullaan viranhalti- joita edustavaa luottamusmiestä tai viranhaltijoita itseään.
3 Työvuoroluettelon muuttaminen
Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa noudatetaan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, mah- dolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon (mahdollista käyttää li- säksi erillistä selvitystä).
Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeis- ta, tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Perusteltu syy on myös se, jos viranhaltija ei esim. sairauden takia tee hänelle merkittyä työ- tai päi- vystysvuoroa, josta on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa- aikakorvaus, tai kun työvuoroluettelo on laadittu virheellisesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudutaan jona- kin päivänä tekemään suunniteltua enemmän, vähennetään työaikajak- son muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mah- dollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työaika pysyy keskimäärin edellä 13 §:n 2 momentissa todettuna 37 tai 38 ¼ viikkotuntina.
Muutoksiin on saatava työvuoroluettelon vahvistajan lupa, joka kiireelli- sissä tapauksissa voidaan hankkia jälkikäteen. Jos työvuoroluetteloa on välttämätöntä muuttaa siten, että säännöllistä työaikaa muutetaan klii- niseksi lisätyöksi tai muuksi lisä-/ylityöksi, tähän on saatava etukäteen työvuoroluettelon vahvistajan lupa.
4 Kuulemis- ja neuvottelumenettely työaikajärjestelymuutoksissa
Xxxxxx toiminnallisesta syystä on tarvetta olennaisesti ja pysyvästi muut- taa työvuoroluettelojen perusteella tavanomaisesti noudatettuja työaika- järjestelyjä, asiasta neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa tai, jos uudet järjestelyt koskevat vähintään viittä viranhaltijaa, viranhaltijoita edusta- van luottamusmiehen kanssa. Em. neuvotteluissa pyritään yhteisymmär- rykseen.
5 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista ajoista työvuoroluettelossa
5.1 Terveyskeskuksen lääkärit
5.1.1 Vastaanottotyö
Vastaanottotyöhön sisällytetään työvuoroluetteloon sellainen määrä tun- teja viikossa kuin vastaanottotoiminnan oletetaan edellyttävän ja joka muut lääkärin tehtävät huomioon ottaen on mahdollista. Vastaanottotyö on terveyskeskuksen keskeinen tehtävä.
5.1.2 Neuvola- yms. tehtävät
Vastaanottotyön lisäksi varataan työvuoroluettelossa riittävästi aikaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten (koulut, neuvolat, vuodeosasto, huoltolaitokset jne.). Terveysneuvontaan ja kouluterveydenhoitoon yms. varattaviin aikoihin sisällytetään myös työpisteestä toiseen siirtymiseen tarvittava aika.
5.1.3 Todistusten ja lausuntojen laatiminen
Todistusten laatimista varten ei erikseen varata aikaa työvuoroluettelos- sa silloin, kun todistukset kirjoitetaan potilaan käynnin aikana. Tarvitta- essa voidaan työvuoroluettelossa varata 1–3 tuntia viikossa laajojen ja aikaa vievien lausuntojen ja todistusten laatimista varten (koskee myös säännöllisen työajan ulkopuolella tutkittuja potilaita koskevia todistuksia ja lausuntoja).
5.1.4 Neuvottelut ja kokoukset
Työpaikkakoulutus ja neuvottelut merkitään työvuoroluetteloon.
Ennen kello 16 tapahtuneet viranomaisen määräämät kokoukset tai neuvottelut luetaan säännölliseen työaikaan, mutta kello 16:n jälkeen ta- pahtuvia kokouksia ei, sillä viranhaltija saa näistä kokouksista KVTES:n mukaiset kokouspalkkiot. Luottamustehtävien ja ulkopuolisten asiantunti- jatehtävien hoitamisesta johtuvat kokoukset eivät kuulu säännölliseen työaikaan.
5.2 Terveyskeskuksen omalääkärit (työsuunnitelma)
Sopimuksen yleisen osan 14 §:ssä määrätyllä lääkärin tavoitettavuudella tarkoitetaan asianmukaisesti järjestettyä päiväajan vastaanottoa. Lääkä- rin vastaanottoajasta, -paikasta ja tavoitettavuudesta samoin kuin mui- hinkin tehtäviin käytettävästä ajasta ja päivystyksestä laaditaan etukä- teen työsuunnitelma. Työsuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomi- oon terveyskeskuksen muun henkilökunnan töiden ja työvuorojen tarkoi- tuksenmukainen järjestäminen väestövastuisen perusterveydenhuollon
toiminnan toteuttamiseksi. Työsuunnitelmaa koskevat tarkemmat ohjeet antaa toimivaltainen kunnallinen viranomainen.
Lääkärin työsuunnitelmaan merkitään päivittäin vastaanottotunteja vas- taanottotoimintaa varten riittävästi, jotta lääkärin vastuuväestöön kuulu- vat henkilöt pääsevät heille osoitetun omalääkärin hoitoon yleensä lää- kärin seuraavana työpäivänä ja ainakin kolmen päivän kuluessa. Lisäksi varataan riittävästi aikaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten.
Vastaanottotoiminnan ja päivystyksen lisäksi lääkärille kuuluvia tehtäviä ovat mm. äitiys- ja lastenneuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto-, vuodeosasto- ja laitoshoito- sekä työterveydenhuoltotyöt, puhelinkonsul- taatiot, kotikäyntitoiminta ja erikseen määrätyt hallinnolliset tehtävät. Lääkärille kuuluvan avosairaanhoidon vastaanottotyön, ehkäisevän työn ja muut tehtävät vahvistaa toimivaltainen kunnallinen viranomainen.
5.3 Terveyskeskuksen hammaslääkärit
5.3.1 Kliininen vastaanottotyö
Kliinisellä vastaanottotyöllä tarkoitetaan sekä hammashoitolassa että neuvolassa suoritettavaksi määrättyä vastaanottotyötä, mikä käsittää po- tilaalle suoritettavia hampaiden, suun ja koko purentaelimen terveydenti- lan säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarpeellisia tutkimuksia ja hoitotoi- menpiteitä.
5.3.2 Muu kuin kliininen työ
Työvuoroluetteloon tulee varata riittävästi aikaa viikoittaiseen potilastyön suunnitteluun, potilashallintoon, väestön suusairauksien ehkäisyyn, va- listustyöhön ja muuhun kliiniseen potilastyöhön sisältymättömään tehtä- vään, esimerkiksi oppilaitokset, työn ohjaus ja vastaanoton toiminnan suunnittelu yms.
5.4 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien hallinnolliset tehtävät
Jäljempänä sanottu koskee soveltuvin osin myös ylilääkäriä/ylihammas- lääkäriä/verrattavassa asemassa olevaa. Suurissa yksiköissä ylilääkäril- le/ylihammaslääkärille saattaa kuitenkin kuulua pelkästään hallinnollisia tehtäviä.
Hallinnolliset tehtävät keskitetään vastaavalle ja osatoiminnasta vastaa- valle lääkärille/hammaslääkärille ja näitä tehtäviä varten varataan ao. lääkärille/hammaslääkärille tarpeellinen tuntimäärä viikossa huomioon ottaen mm. terveyskeskuksen koko, osatoiminnan laatu ja alaisten lu- kumäärä. Myös hallinnollisten tehtävien osalta tulisi pyrkiä ajankäyttö yk- silöimään silloin, kun kyse on säännöllisesti toistuvista tai muutoin etukä- teen tiedossa olevista tehtävistä.
Työnantaja antaa ohjeet siitä, kuinka monta tuntia hallinnollisiin tehtäviin vastaavan tai osatoiminnasta vastaavan lääkärin/hammaslääkärin edel- lytetään enintään käyttävän viikossa. Mikäli hallinnollisiin tehtäviin käyte- tään aikaa enemmän kuin edellytetään, tulee ylityksen olla perusteltavis- sa.
Kun vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille annetaan tilapäisen erityis- tehtävän suorittaminen (esim. vuodeosaston tai uuden hammashoitolan suunnittelun tai hankintaohjelman tekeminen), tulisi työnantajan samalla päättää, paljonko työvuoroluettelossa tähän tehtävään varataan aikaa.
5.5 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien kliininen lisätyö
Lisätyönä suoritettava vastaanottotyö merkitään työvuoroluetteloon yleensä etukäteen. Potilastilanteesta riippuen työvuoroluetteloon etukä- teen suunnitellun lisätyön määrä voi jonkin verran alittua tai ylittyä. Muu- tos merkitään työvuoroluetteloon.
Lähtökohtana on, että päivittäinen työaika aloitetaan säännöllisellä työ- ajalla ja lisätyötä tehdään tarvittaessa päivittäisen säännöllisen työajan jälkeen. Poikkeustapauksissa voidaan toiminnallisista syistä lisätyötä tehdä ennen säännöllisen työajan alkamista (esim. neuvolavastaanotto klo 16 jälkeen).
Terveyskeskuksen tuloksellisen toiminnan takaamiseksi on tarkoituk- senmukaista seurata mm. säännöllisen työajan ja lisätyöajan vastaanot- totoiminnan tehokkuutta. Yleensä säännöllisenä työaikana ja lisätyöai- kana pidettävällä vastaanotolla potilasta kohti varattava aika on suunnil- leen sama.
5.6 Sairaalalääkärit
5.6.1 Yleistä
Työvuoroluetteloon merkitään kellonaikoina ainakin ne lääkärin työsken- telyajat, jotka vaikuttavat muun henkilökunnan toimintaan. Mahdollisesti kellonaikoihin sitomatonkin työ on mahdollisimman tarkasti määriteltävä ja sellaisena tulee kysymykseen vain toiminnan kannalta tarpeellinen sairaala- ja poliklinikkatyö. Kellonaikoihin sitomattoman säännöllisen työajan suoritusajat merkitään työvuoroluetteloon. Myös mahdolliset ns. iltakierrot merkitään työvuoroluetteloon.
5.6.2 Yksityisvastaanoton merkitseminen
Säännöllisen työajan lisäksi merkitään työvuoroluetteloon mahdollisesti sairaalassa pidettäväksi myönnetyn yksityisvastaanoton vastaanottoajat. Yksityisvastaanoton tulee kokonaisuudessaan tapahtua lääkärin sään- nöllisen työajan ja päivystysajan ulkopuolella.
Milloin lääketieteelliset tai muut välttämättömät syyt vaativat ja milloin se sairaalan omaa toimintaa häiritsemättä on mahdollista, voidaan kuitenkin röntgen-, laboratorio-, anestesia- ja patologian alan lääkärien tutkimuk- set aikaisemmin mahdollisesti noudatetun käytännön mukaisesti suorit- taa asianomaisen lääkärin säännöllisenä työaikana edellyttäen, että tut- kimuksiin kuluva työaika korvataan säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettavalla työllä. Tällöin työvuoroluetteloon merkitään yksityisvas- taanottoon käytetty työaika ja se ylimääräinen vastaava työskentelyaika sairaalassa, jolla yksityisvastaanottoon käytetty työaika korvataan.
5.6.3 Kliininen lisätyö
Kliininen lisätyö merkitään etukäteen lääkärin työvuoroluetteloon (ks. yleisen osan 16 §:n 3 momentin soveltamisohje).
LIITE 1
TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRIT
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2008
Lääkärin virkanimike/tehtävä | Omalääkäri Peruspalkka, € | Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, € |
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä | 3 618,84 | 4 135,95 |
L1VV2001 / L1TK2000 | ||
2 Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit | 2 949,27 | 3 710,06 |
Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys | ||
L1VV3001 / L1TK5100 | ||
3 Muut terveyskeskuslääkärit Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkä- rin oikeutta | 2 585,92 | 3 256,91 |
L1VV3002 / L1TK5200 | ||
4 Muut lääkärit | 2 345,08 | |
4.1 Laillistettu lääkäri, jolla ei ole yleislääkärin oi- keutta eikä erikoislääkärin pätevyyttä, perus- palkka on hoidettavasta lääkärin viras- ta/tehtävästä riippumatta | ||
L1VV4000 / L1TK6100 | 2 499,21 | |
4.2 Lääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidet- tavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | ||
L1TK6200 | 2 024,84 |
1 a § Palkkahinnoittelu 1.9.2008
Lääkärin virkanimike/tehtävä | Omalääkäri Peruspalkka, € | Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, € |
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä | 3 705,69 | 4 235,21 |
L1VV2001 / L1TK2000 | ||
2 Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit | 3 020,05 | 3 799,10 |
Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys | ||
L1VV3001 / L1TK5100 | ||
3 Muut terveyskeskuslääkärit Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkä- rin oikeutta | 2 647,98 | 3 335,08 |
L1VV3002 / L1TK5200 | ||
4 Muut lääkärit | 2 401,36 | |
4.1 Laillistettu lääkäri, jolla ei ole yleislääkärin oi- keutta eikä erikoislääkärin pätevyyttä, perus- palkka on hoidettavasta lääkärin viras- ta/tehtävästä riippumatta | ||
L1VV4000 / L1TK6100 | 2 559,19 | |
4.2 Lääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidet- tavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | ||
L1TK6200 | 2 073,44 |
1 b § Palkkahinnoittelu 1.9.2009
Lääkärin virkanimike/tehtävä | Omalääkäri Peruspalkka, € | Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, € |
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä | 3 749,63 | 4 336,86 |
L1VV2001 / L1TK2000 | ||
2 Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit | 3 092,53 | 3 890,28 |
Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys | ||
L1VV3001 / L1TK5100 | ||
3 Muut terveyskeskuslääkärit Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkä- rin oikeutta | 2 711,53 | 3 415,12 |
L1VV3002 / L1TK5200 | ||
4 Muut lääkärit | 2 458,99 | |
4.1 Laillistettu lääkäri, jolla ei ole yleislääkärin oi- keutta eikä erikoislääkärin pätevyyttä, perus- palkka on hoidettavasta lääkärin viras- ta/tehtävästä riippumatta | ||
L1VV4000 / L1TK6100 | 2 620,61 | |
4.2 Lääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidet- tavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | ||
L1TK6200 | 2 123,20 |
Soveltamisohje
1 Johdon ja esimiesten tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen
Johtavat lääkärit ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia. Vastaavaksi lääkä- riksi määrätty terveyskeskuslääkäri on palkkahinnoittelun ulkopuolinen määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen lääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.
Tavoitteena on, että kunkin esimiehen palkka on oikeassa suhteessa paitsi hänen tehtäviensä vaativuuteen, määrään ja työtuloksiin myös oikeassa suhteessa hänen alaistensa palkkaan. Ks. KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 5.3 Esimiesasema.
Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea hyvää johta- juutta ja koko yksikön menestystä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
KVTES palkkausluvun 4 ja 5 §:n ja niiden soveltamisohjeissa todetun lisäk- si johdon ja esimiesten tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä otetaan huomioon työn vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä esimerkiksi väestöpohja, eri kuntien vastaavista yksiköistä muodostetun kokonaisuu- den tuomat uudet velvoitteet ja vastuut samoin kun ylilääkärin osallistumi- nen johtamistehtävän ohella säännöllisen päiväajan potilastyöhön tai eri- koissairaanhoidon palvelujen tuottaminen silloin, kun tällaisia seikkoja pide- tään perusteltuna toiminnan kokonaisuuden kannalta.
2 Ylilääkäri/verrattavassa asemassa oleva
Verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan lääkäriä, joka on asemansa ja tehtäviensä puolesta ylilääkäriin verrattavissa ja jonka päätehtävänä on johtaminen.
3 Osatoiminnasta vastaava lääkäri
Osatoiminnasta vastaavalla lääkärillä tarkoitetaan tietyn suurehkon koko- naisuuden antamista jonkun terveyskeskuslääkärin johdettavaksi (ei siis lääkärien välisen työnjaon toteuttamista). Osatoiminnasta vastaava voi vas- tata esimerkiksi suuren kunnan/ kuntayhtymän taikka yhteistoiminta-alueen osa-alueen toiminnasta ja kehittämisestä. Osatoiminnasta vastaavien lää- kärien nimittämisellä voidaan taata riittävä lähiesimiestoiminta ja näin tukea hyvän johtajuuden toteutumista.
Osatoiminnasta vastaavaksi määrätyn terveyskeskuslääkärin tehtäväkoh- taista palkkausta määrättäessä otetaan lisätehtävä tai lisävastuu huomioon KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 2 momentin mukaisesti määräyksen antami- sesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen lääkärin palkka määri- tellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.
4 Omalääkärin tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen
Omalääkärin tehtäväkohtainen palkka on korvausta mm. ennaltaehkäise- västä työstä tai muista vastaavista vastuuväestön tarvitsemista palveluista, hallinnollisista tehtävistä yms. Kunkin omalääkärin tehtäväkohtaista palk- kaa määriteltäessä ja tarkistettaessa otetaan huomioon työn vaativuus ja määrä KVTES:n palkkausluvun 5 §:n mukaisesti (ks. myös tämän sopi- muksen yleisen osan 5 §:n soveltamisohje).
Kun siirrytään omalääkärijärjestelmään, määritellään kunkin omalääkärin tehtäväkohtainen palkka uudelleen tämän liitteen puitteissa KVTES:n em. määräykset huomioon ottaen.
5 Tehtävien ja työnjakojen muutokset
Organisaation erilaisissa muutostilanteissa kuten esim. terveydenhuollon henkilöstön tehtäviä ja työnjakoja uudistettaessa (esim. tehtäväsiirrot lää- käreiltä hoitajille), saattaa muutoksen läpivienti edellyttää lääkäreiltä kes- kimääräistä enemmän muun henkilöstön koulutusta, ohjausta ja opastusta, jolloin myös lääkärien työnkuvan painopiste lääkärin oman vastaanotto- yms. potilastyön ja muun työn suhteen muuttuu tilapäisesti. Myös em. muu- toksen toiminnalliset vaikutukset ja kesto tulee etukäteen arvioida ja ottaa paikallisesti huomioon lääkärien työ- ja palkkausjärjestelyissä. Ks. KVTES:n palkkausluvun 4 ja 5 §:n määräykset soveltamisohjeineen.
2 § Omalääkärin palkan väestöosa
Väestöosan suuruus määräytyy tämän sopimuksen yleisen osan 3 §:n 1 mo- mentin 2 kohdassa tarkoitetun lääkärin perusvastuuväestön määrän ja laadun mukaan siten, että väestöosa on 1.10.2007 1,72–2,02 € kuukaudessa, 1.9.2008 lukien 1,76–2,07 € kuukaudessa ja 1.9.2009 lukien 1,80–2,12 € kuukaudessa jokaista omalääkärin perusvastuuväestöön kuuluvaa henkilöä kohti. Laillistetun lääkärin, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta, väestöosa on vähintään 90 % em. vä- estöosan alarajasta.
Lääkärille määrätyn vastuuväestön ja perusvastuuväestön määrä tarkistetaan vuosittain.
Soveltamisohje
Väestöosa maksetaan lääkärin perusvastuuväestön avosairaanhoidosta. Perusvastuuväestöön kuuluvaksi katsotaan jokainen sellainen lääkärin vas- tuuväestöön kuuluva henkilö, joka käy terveyskeskuksen lääkärin vastaan- otolla vähintään kolme kertaa kalenterivuodessa. Sopimusmääräyksessä tarkoitettuihin perusvastuuväestön käynteihin lasketaan mukaan potilaan kaikki terveyskeskuksen lääkärissä käynnit ts. varsinaiset päiväajan vas- taanottokäynnit, päivystyskäynnit ja esim. neuvolassa suoritetut sairaus- käynnit, so. lääkärin avosairaanhoidon käynnit. Jos työterveydenhuolto on
liitetty väestövastuujärjestelmään, lasketaan käynneistä työterveyslääkärin luona mukaan varsinaiset sairaskäynnit.
Kunkin lääkärin perusvastuuväestön suuruus (lukumäärä) tulee otetuksi väestöosassa huomioon automaattisesti (euroa x perusvastuuväestöön kuuluvat henkilöt). On kuitenkin perusteltua, että myös väestöosan eu- roa/henkilö vaihtelee lääkärikohtaisesti, koska näin tulee otetuksi huomioon erilaisten vastuuväestöjen luonteesta johtuva eri lailla työllistävä vaikutus (väestön ikärakenne, palvelujen käyttötottumukset tms.). Em. voidaan ottaa huomioon väestöosan euromäärää asteikon puitteissa harkittaessa tai esim. laskemalla kullekin lääkärille painotettu euromäärä vastuuväestöön sisältyvien eri väestöryhmien yms. perusteella. Ks. lisäksi 4 §:n 1 mom:n soveltamisohjeen 1 kohta ja tämän sopimuksen yleisen osan 3 §:n sovel- tamisohje.
3 § Toimenpidepalkkiot
1 mom. Toimenpiteiden korvaaminen
Lääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana/omalääkärin päiväaikana ja päi- vystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle lääkärille (muut kuin omalääkärit) kliinisenä lisätyönä suoritetuista terveyskeskuksen lääkärin toimen- pideluettelossa sanotuista toimenpiteistä 2 mom:n korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot.
Soveltamisohje
Toimenpidepalkkio maksetaan siitä riippumatta, missä toimenpide on tehty esim. vastaanotolla, vuodeosastolla tai neuvolassa, ja kuuluuko potilas esim. omalääkärin vastuuväestöön tai ei.
2 mom. Toimenpiteiden korvaustaulukko
Palkkiot ja korvaukset | Säännöllinen työaika/oma- lääkärin päivä- aika | Kliininen lisä- työ (muu kuin omalääkäri) | Aktiivipäivystys | Muu työpaikka- päivystys ja vapaamuotoinen päivystys |
Toimenpideryhmät | € | € | € | € |
R 0 | 2,58 | 2,92 | 2,58 | 2,92 |
R I, RU I, RR I | 7,00 | 7,92 | 7,00 | 7,92 |
R II, RU II, RR II | 10,56 | 13,09 | 10,56 | 13,09 |
R III, RR III | 25,83 | 29,66 | 25,83 | 29,66 |
4 § Käyntipalkkiot
1 mom. Omalääkärin vastaanottotoiminnan käyntipalkkiot
Omalääkärille maksetaan päiväajan vastaanottotoiminnasta (muu kuin päivys- tysaika) käyntipalkkiot seuraavan korvaustaulukon mukaisesti.
Palkkiot ja korvaukset | Omalääkäri (muu kuin päivystysaika) |
Käyntipalkkiot | € |
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti oman oma- lääkärin luona | – |
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti muun kuin oman omalääkärin luona 1) potilaan oma omalääkäri on vuosilomalla, päivystys- vapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä 2) muuna aikana | 1) 5,12–6,08 2) – |
Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti omalääkärin luona | 5,12–6,08 |
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona, mikäli matka lääkä- rin vastaanottopaikasta potilaan kotiin on a) enintään viisi kilometriä b) yli viisi kilometriä | a) 14,10 b) 20,28 |
Soveltamisohje
1 Omalääkärin käyntipalkkiot
Käyntipalkkiot ovat korvausta muun kuin perusvastuuväestön avosairaan- hoidon käynneistä ja ne maksetaan vain vastaanottotoiminnasta, ei poti- laan neuvola- yms. käynnistä.
Palkkion suuruus määritellään asteikon puitteissa paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasti. Väestöosaa ja päiväajan käyntipalkkioita on yleensä aina pe- rusteltua tarkastella palkkauksellisena kokonaisuutena siten, että niiden eu- romääriä voidaan tarvittaessa tarkistaa liitteessä sanotun asteikkojen puit-
teissa puoleen ja toiseen mm. järjestelmän vakiintumisen myötä tai kun lääkärikohtaisia vastuuväestöjä muutetaan taikka kun lääkärin vastuuväes- tössä esim. ikärakenteen muutosten seurauksena potilaskäyttäytyminen muuttuu. Erityisen tärkeää po. harkinnanvaraisten palkkauselementtien tar- kastelu yhdessä on väestövastuisen toiminnan alkuvaiheessa.
2 Perusvastuuväestöön kuuluvan käynti
Perusvastuuväestöön kuuluvien henkilöiden käynnistä lääkärin luona ei pääsääntöisesti makseta käyntipalkkiota. Merkitystä ei ole sillä, kenen lää- kärin perusvastuuväestöön henkilö kuuluu ja käykö hän oman vai jonkun muun omalääkärin luona. Poikkeus tästä pääsäännöstä on tilanne, jolloin henkilön omalääkäri on vuosilomalla, päivystysvapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä. Jos taas lääkäri on virantoimituksessa vaikkakin esim. virkamatkalla, ei hänen perusvastuuväestöönsä kuuluvan potilaan käynnistä toisen lääkärin luona makseta käyntipalkkiota.
3 Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan käynti
Muiden kuin perusvastuuväestöön kuuluvien henkilöiden käynneistä mak- setaan palkkio riippumatta siitä, kenen lääkärin vastuuväestöön henkilö kuuluu tai kuuluuko hän kenenkään vastuuväestöön (esim. terveyskeskuk- sen alueella lomailevat kesäasukkaat).
4 Kotikäyntipalkkion maksaminen
Kotikäyntipalkkio maksetaan riippumatta siitä, onko kyseessä lääkärin pe- rusvastuuväestöön kuuluva potilas tai muu potilas.
5 Siirtymäajan ohjeita
Omalääkärijärjestelmään siirtymisestä on tarkempia ohjeita omalääkäriop- paassa. Siirtymävaiheessa saattaa olla harkittua määritellä po. muusta kuin perusvastuuväestöstä maksettava käyntipalkkio asteikon alarajalta/alarajan tuntumasta ja tarkistaa palkkiota tarvittaessa järjestelmän vakiintumisen myötä.
2 mom. Kliinisen lisätyön ja päivystysajan käyntipalkkiot
Lääkärille maksetaan päivystysaikana ja täyttä työaikaa tekevälle (muu kuin omalääkäri) kliinisenä lisätyöaikana jokaisesta potilaasta jäljempänä 6 §:n kor- vaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio.
5 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot (muut kuin omalääkärit)
Osa-aikatyötä tekevälle lääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työai- kansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisätyöstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 6 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen li-
sätyön potilaskäyntipalkkioista. Jos osa-aikaisen lääkärin yhteenlaskettu sään- nöllinen ja lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän lääkärin säännöllisen työ- ajan, maksetaan tämän ylittävästä lisätyöstä korvaustaulukoista (3 ja 6 §) ilme- nevät kliinisen lisätyön käynti- ja toimenpidepalkkiot täysimääräisinä.
6 § Kliinisen lisätyön ja päivystyksen käyntipalkkioiden korvaustaulukko
Palkkiot ja korvaukset | Kliininen lisätyö (muu kuin oma- lääkäri) | Aktiivi- päivystys | Muu työpaik- kapäivystys ja vapaamuotoi- nen päivystys |
Käyntipalkkiot | € | € | € |
Potilaan käynti lääkärin luona a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana | 10,14 | a) 8,03 b) 7,11 | a) 9,08 b) 7,67 |
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona (kotikäynti) a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana | 12,45 | a) 15,33 b) 11,54 | a) 16,85 b) 12,94 |
Vuodeosastokäynti terveyskeskuksen vuode- | |||
osastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen: | |||
Etäisyys työpaikkapäivystäjän päivystys- | |||
paikasta tai vapaamuotoisen päivystäjän | |||
asunnosta | |||
1) alle yksi kilometri | |||
1a) yöaikana ja viikonloppuna | 1a) 8,03 | 1a) 9,08 | |
1b) muuna aikana | 1b) 7,11 | 1b) 7,67 | |
2) yli yksi kilometri | |||
a) yöaikana ja viikonloppuna | 2a) 15,33 | 2a) 16,85 | |
a1) seuraavat potilaat / sama käynti | 2a1) 8,03 | 2a1) 9,08 | |
b) muuna päivystysaikana | 2b) 11,54 | 2b) 12,94 | |
b1) seuraavat potilaat/sama käynti | 2b1) 7,11 | 2b1) 7,67 | |
Vapaamuotoisen päivystäjän erillinen käynti | |||
terveyskeskukseen, sen vuodeosastolle, | |||
sairaalaan tai huoltolaitokseen | |||
1) ennen klo 22.00 | |||
1a) viikonloppuna | 1a) 9,08 | ||
1b) muuna aikana | 1b) 7,67 | ||
2) klo 22.00–8.00 välisenä aikana | |||
2a) ensimmäinen potilas/käynti | 2a) 16,85 | ||
2b) seuraavat potilaat/sama käynti | 2b) 9,08 | ||
Yli 45 minuuttia kestänyt potilaskäynti, lisäys alkavalta neljännestunnilta, kotikäynnissä käyn- tiaikaan luetaan matkoihin kulunut aika a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana | 4,26 | a) 5,19 b) 4,44 |
Soveltamisohje
1 Yöaika/viikonloppu
Yöajalla/viikonlopulla tarkoitetaan aikaa maanantaista perjantaihin klo 22.00–8.00 ja perjantaista klo 18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seu- raavaan arkipäivään klo 8.00.
2 Vapaamuotoisen päivystäjän kotikäyntipalkkio
Vapaamuotoiselle päivystäjälle maksettavan kotikäyntipalkkion (vapaamuo- toisen päivystäjän erillinen käynti terveyskeskukseen, sen vuodeosastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen kello 22.00–8.00) maksamisen edellytykse- nä on, että lääkäri ei ole tehnyt käyntiä edeltävän tunnin aikana aktiivista työtä ja että hänelle ei makseta po. käynnistä kotikäyntipalkkiota vuode- osastokäynnin perusteella määriteltävän käynnin mukaisesti.
3 Päivystysajan käyntipalkkion rajoitus
Mikäli päivystysaikana otetaan vastaan potilas, jonka lääkäri on määrännyt uusintatarkastukseen aikaisemmin suoritetun käynnin perusteella, ei tällai- nen käynti oikeuta potilaskäyntipalkkioon.
7 § Päivystyksen peruskorvaukset
1 mom. Peruskorvausten rahakorvaukset
Kultakin päivystystunnilta maksetaan päivystyksen peruskorvauksena seuraa- van korvaustaulukon mukaiset rahakorvaukset.
Peruskorvausten rahakorvaukset | Aktiivipäivystys | Muu työpaikka- päivystys | Vapaa- muotoinen päivystys |
€/t | €/t | ||
Maanantaista perjantaihin klo 18.00 saakka | Korottamaton tuntipalkka | 7,19 | 3,54 |
Maanantaista torstaihin klo 18.00–22.00 | " | 8,27 | 4,64 |
Maanantaista perjantaihin klo 22.00–8.00 | " | 9,28 | 5,55 |
Perjantaista klo 18.00 maa- nantaihin klo 8.00 sekä ar- kipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 en- siksi seuraavaan arkipäi- vään klo 8.00 | " | 9,28 | 5,55 |
Soveltamisohje
Päivystyksen peruskorvaukset maksetaan etukäteen määrätyltä päivystys- ajalta ts. siitä ajankohdasta lukien, milloin päivystys tosiasiallisesti on mää- rätty alkavaksi ja siihen saakka, kun päivystys on määrätty loppuvaksi.
Em. peruskorvaukset maksetaan myös osa-aikatyötä tekeville sekä lailliste- tuille lääkäreille, joilta puuttuu yleislääkärin oikeus, ja lääketieteen opiskeli- joille.
Mikäli lääkäri hänestä johtuvasta syystä saa valintansa mukaan suorittaa päivystyksen joko työpaikkapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päivystyk- senä, päivystyskorvaukset maksetaan vapaamuotoista päivystystä koske- vien määräysten mukaan. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimer- kiksi silloin, kun päivystys on määrätty vapaamuotoiseksi, mutta lääkäri asuu niin kaukana päivystyspisteestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosi- asiassa hänen kohdallaan ole mahdollista.
2 mom. Peruskorvausten vapaa-aikakorvaukset
Edellä 1 momentissa tarkoitettu päivystyksen peruskorvaus voidaan antaa va- paa-ajan muodossa säännöllisenä työaikana viimeistään päivystystä seuraavan kalenterivuosipuoliskon aikana seuraavasti:
1 vapaamuotoisesta päivystyksestä yksi tunti vapaata säännöllisenä työaika- na kutakin kuutta vapaamuotoisen päivystyksen päivystystuntia kohden
2 muusta työpaikkapäivystyksestä yksi tunti vapaata säännöllisenä työaikana kutakin kahta työpaikkapäivystystuntia kohden
3 aktiivipäivystyksestä yksi tunti vapaata säännöllisenä työaikana kutakin ak- tiivipäivystystuntia kohden.
Soveltamisohje
Päivystyskorvauksena annettu vapaa-aika tulisi yleensä antaa täyden työ- viikon pituisena. Mikäli vapaa-aika kuitenkin annetaan vajaan työviikon pi- tuisena, mutta täysinä työpäivinä, sijoitetaan kutakin vapaapäivää kohden yleensä seitsemän tai kuusi tuntia säännöllistä työaikaa. Xxxxxxxxxxxxx työajan jaksotus on perustellusta syystä mahdollinen. Selvää on, että ky- seisen työviikon säännöllinen työaika on 37 tuntia (eräillä arkipyhäviikoilla lyhyempi) vähennettynä vapaa-aikahyvityksen määrällä, jaettiinpa työaika eri työpäiville miten tahansa.
Mikäli vapaa-aikakorvausta ei ole määräajassa pystytty antamaan, raha- korvaus maksetaan maksuajankohtana voimassa olevan virkaehtosopi- muksen eikä päivystyksen suorittamisajankohtana voimassa olleen virka- ehtosopimuksen mukaan.
Sillä viikolla tai niinä päivinä, jotka on annettu päivystysvapaana, lääkäri ei voi tehdä lisätyötä.
Päivystysvapaata ansaitaan ja annetaan omalääkärinä toimivalle lääkärille vastaavasti kuin muuna kuin omalääkärinä toimivalle lääkärille. Esim. koko kalenteriviikon päivystysvapaa vastaa 37 päivystysvapaatuntia. Päivystys- vapaalta maksetaan palkka kuten virantoimitusajalta muutoinkin eli yleisen osan 7 §:n 1 momentin mukainen varsinainen palkka.
LIITE 2
TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2008
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa eri- koishammaslääkärin pätevyyttä | 3 877,63 |
L2TH2000 | |
2 Erikoishammaslääkärit/erikoishammaslääkärin pätevyyden omaavat terveyskeskushammaslääkärit | |
Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoishammaslääkärin pätevyys | |
L2TH5100 | 3 567,18 |
3 Muut terveyskeskushammaslääkärit | |
Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun hammaslääkärin pätevyyttä | |
L2TH5200 | 2 986,00 |
4 Muut hammaslääkärit | |
4.1 Osalaillistuksen omaava hammaslääkäri, peruspalkka on hoidettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumat- ta | |
L2TH6100 | 2 160,64 |
4.2 Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidetta- vasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | |
L2TH6200 | 1 865,38 |
1 a § Palkkahinnoittelu 1.9.2008
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa eri- koishammaslääkärin pätevyyttä | 3 970,69 |
L2TH2000 | |
2 Erikoishammaslääkärit/erikoishammaslääkärin pätevyyden omaavat terveyskeskushammaslääkärit | |
Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoishammaslääkärin pätevyys | |
L2TH5100 | 3 652,79 |
3 Muut terveyskeskushammaslääkärit | |
Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun hammaslääkärin pätevyyttä | |
L2TH5200 | 3 057,66 |
4 Muut hammaslääkärit | |
4.1 Osalaillistuksen omaava hammaslääkäri, peruspalkka on hoidettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumat- ta | |
L2TH6100 | 2 212,50 |
4.2 Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidetta- vasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | |
L2TH6200 | 1 910,15 |
1 b § Palkkahinnoittelu 1.9.2009
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa eri- koishammaslääkärin pätevyyttä | 4 065,99 |
L2TH2000 | |
2 Erikoishammaslääkärit/erikoishammaslääkärin pätevyyden omaavat terveyskeskushammaslääkärit | |
Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoishammaslääkärin pätevyys | |
L2TH5100 | 3 740,46 |
3 Muut terveyskeskushammaslääkärit | |
Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun hammaslääkärin pätevyyttä | |
L2TH5200 | 3 131,04 |
4 Muut hammaslääkärit | |
4.1 Osalaillistuksen omaava hammaslääkäri, peruspalkka on hoidettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumat- ta | |
L2TH6100 | 2 265,60 |
4.2 Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidetta- vasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | |
L2TH6200 | 1 955,99 |
Soveltamisohje
1 Johdon ja esimiesten tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen
Johtavat hammaslääkärit ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia. Vas- taavaksi hammaslääkäriksi määrätty terveyskeskushammaslääkäri on palkkahinnoittelun ulkopuolinen määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen hammaslääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.
Tavoitteena on, että kunkin esimiehen palkka on oikeassa suhtees- sa paitsi hänen tehtäviensä vaativuuteen, määrään ja työtuloksiin myös oikeassa suhteessa hänen alaistensa palkkaan. Ks. KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta
5.3 Esimiesasema.
Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea hy- vää johtajuutta ja koko yksikön menestystä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
KVTES palkkausluvun 4 ja 5 §:n ja niiden soveltamisohjeissa tode- tun lisäksi johdon ja esimiesten tehtäväkohtaista palkkaa määritel- täessä otetaan huomioon työn vaativuuteen ja määrään vaikuttavi- na tekijöinä esimerkiksi väestöpohja ja eri kuntien vastaavista yksi- köistä muodostetun kokonaisuuden tuomat uudet velvoitteet ja vas- tuut.
2 Ylihammaslääkäri/verrattavassa asemassa oleva
Verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan hammaslääkäriä, jo- ka on asemansa ja tehtäviensä puolesta ylihammaslääkäriin verrat- tavissa ja jonka päätehtävänä on suurehkon osa-alueen toiminnan johtaminen.
3 Osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri
Osatoiminnasta vastaavalla hammaslääkärillä tarkoitetaan tietyn suurehkon kokonaisuuden antamista jonkun terveyskeskusham- maslääkärin johdettavaksi (ei siis hammaslääkärien välisen työnja- on toteuttamista). Osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri voi vastata esimerkiksi suuren kunnan/ kuntayhtymän taikka yhteistoi- minta-alueen alueellisen hammashoitolan tai hammaslääketieteelli- sen osa-alueen toiminnasta ja kehittämisestä. Osatoiminnasta vas- taavien hammaslääkärien nimittämisellä voidaan taata riittävä lä- hiesimiestoiminta ja näin tukea hyvän johtajuuden toteutumista.
Osatoiminnasta vastaavaksi määrätyn terveyskeskushammaslää- kärin tehtäväkohtaista palkkausta määrättäessä otetaan lisätehtävä tai lisävastuu huomioon KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 2 momentin mukaisesti määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen hammaslääkärin palkka määritellään uudel- leen muuttuneen perusteen mukaiseksi.
4 Oikojahammaslääkärin tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen
Oikojahammaslääkärin sekä hammas- ja suu-/hammaskirurgin vi- rassa tai yli puolet työajastaan po. tehtäviä suorittavan terveyskes- kushammaslääkärin tehtäväkohtaista palkkausta määrättäessä ote- taan tämä huomioon tehtävien vaativuutta arvioitaessa KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 1 momentin mukaisesti.
2 § Toimenpidepalkkiot
Hammaslääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivystysaika- na suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle hammaslääkärille kliinise- nä lisätyönä suoritetuista, terveyskeskuksen hammaslääkärin toimenpi- deluettelossa sanotuista toimenpiteistä korvaustaulukosta ilmenevät toi- menpidepalkkiot.
Palkkiot ja korvaukset | Säännöllinen työaika | Kliininen lisätyö | Päivystys | Ensiapu- käynti | |
Toimenpi- depalkkiot | Yli 30 t/vk tai keskimäärin yli 30 t/vk tai arki- iltoina klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna* | ||||
Toimenpi- deryhmät | € | € | € | € | € |
THL 2 | 2,00 | 3,40 | 3,40 | 3,40 | 3,40 |
THL 3 | 3,81 | 6,22 | 6,22 | 6,22 | 6,22 |
THL 4 | 4,84 | 6,22 | 6,22 | 6,22 | 6,22 |
THL 4 B | 8,00 | 10,28 | 10,28 | 10,28 | 10,28 |
THL 5 | 11,07 | 14,01 | 14,01 | 14,01 | 14,01 |
THL 6 | 15,98 | 18,33 | 18,33 | 18,33 | 18,33 |
THL 7 | 27,00 | 31,00 | 31,00 | 31,00 | 31,00 |
* Viikonlopun määritelmä, ks. 3 §:n soveltamisohje.
Soveltamisohje
Hammaslääkärien toimenpideluettelon seuraavien toimenpiteiden palkkiot poikkeavat em. taulukon euroista: THL 223, 224, 227, 229,
301.
Mikäli käytössä on työaikajakso, voidaan työaikajakson sisällä mm. kliinistä vastaanottotyötä suunnitella tehtäväksi eri lailla eri päivinä ja viikkoina ja kliinisen työn ylitys maksetaan suunnitellun mukai- sesti edellyttäen, että kliinisen työn määrä ylittyy koko työaikajak- solla vastaavasti. Esim. jos henkilölle on suunniteltu työaikajakson
1. viikolla 32 h, 2. viikolla 30 h ja 3. viikolla 35 h kliinistä työtä (yh- teensä 97 h), maksetaan 1. viikon 2 tuntiin ja 3. viikon 5 tuntiin si- sältyneet toimenpiteet (yhteensä 7 h) korotettuina alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Jos hammaslääkäri poissaolon tai työjär- jestelymuutosten tms. takia tekisikin kliinistä työtä yhteensä vain 93 h, maksettaisiin korotetut palkkiot vain em. 3 tunnilta.
Em. 30 kliinisen työtunnin tarkastelun menettelytavoista voidaan sopia paikallisesti toisin hammaslääkärien/heitä edustavan luotta- musmiehen kanssa.
Pöytäkirjamerkintä
Kliinistä vastaanottotyötä yksin (ilman avustavaa henkilökuntaa) te- kevälle hammaslääkärille voidaan kliinisestä lisätyöstä maksaa toimenpidepalkkioita LS:n 2005–2007 liitteen 2 2 §:n mukaan koro- tettuna.
3 § Käyntipalkkiot
Hammaslääkärille maksetaan päivystysaikana ja täyttä työaikaa tekeväl- le hammaslääkärille kliinisenä lisätyöaikana jokaisesta potilaasta kor- vaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio.
Palkkiot ja korvaukset | Kliininen lisä- työ | Päivystys | Ensiapukäynti |
Käyntipalkkiot | € | € | € |
Potilaan käynti hammaslääkärin luona | |||
a) viikonloppuna | a) 9,46 | a) 9,46 | |
b) muuna aikana | b) 9,46 | b) 4,29 | |
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona | |||
a) viikonloppuna | a) 12,03 | a) 20,63 | |
b) muuna aikana | b) 12,03 | b) 15,48 | |
Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiapu- tapauksessa suorittama käynti terveyskes- kukseen tai muuhun hoitopaikkaan | |||
a) viikonloppuna | a) 20,63 | ||
a1) seuraavat potilaat/sama käynti | a1) 9,46 | ||
b) muuna päivystysaikana | b) 15,48 | ||
b1) seuraavat potilaat/sama käynti | b1) 4,29 | ||
Hammaslääkärin erillinen yli 45 minuuttia kestänyt käynti potilaan luona, lisäys alka- valta neljännestunnilta (käyntiaikaan lue- taan myös matkoihin nopeinta reittiä käytet- täessä kuluva aika) | |||
a) viikonloppuna | a) 3,96 | a) 4,99 | a) 4,99 |
b) muuna aikana | b) 3,96 | b) 3,96 | b) 3,96 |
Soveltamisohje
Kunkin potilaan osalta maksetaan yksi korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio, vaikka saman käynnin yhteydessä tehdään useam- pia palkkioon vaikuttavia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä.
Edellä taulukossa mainitulla viikonlopulla tarkoitetaan aikaa perjan- taista klo 18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraa- vaan arkipäivään klo 8.00.
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona on harvinainen ja koskee yleensä vain huoltolaitoksessa tai vuodeosastolla hoidetta- via potilaita.
Pöytäkirjamerkintä
Kliinistä vastaanottotyötä yksin (ilman avustavaa henkilökuntaa) te- kevälle hammaslääkärille voidaan kliinisestä lisätyöstä maksaa käyntipalkkioita LS 2005–2007 liitteen 2 3 §:n mukaan korotettuna.
4 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot
Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisätyös- tä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 3 §:n kor- vaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön käyntipalkkioista. Jos osa- aikaisen hammaslääkärin yhteenlaskettu säännöllinen työaika ja lisätyö- aika ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työ- ajan, maksetaan tämän ylittävästä lisätyöstä korvaustaulukoista (2 ja 3
§) ilmenevät kliinisen lisätyön käynti- ja toimenpidepalkkiot täysimääräi- sinä.
Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan yksin työtä teke- vän kliinisen lisätyön palkkioiden 30 %:n korotus vasta, kun hänen yh- teenlaskettu säännöllinen työaikansa ja lisätyöaikansa ylittää täyttä työ- aikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan.
5 § Päivystyksen peruskorvaukset ja takuupalkka 1 mom. Päivystyksen peruskorvaukset
Päivystyksen peruskorvaukset (raha- ja vapaa-aikakorvaukset) määräy- tyvät tämän sopimuksen liitteen 1 7 §:n 1 ja 2 momentin (muu työpaik- kapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys) mukaan.
2 mom. Päivystyksen takuupalkka
Terveyskeskuksen hammaslääkärille, joka määrätään terveyskeskuk- sessa tapahtuvaan päivystykseen, maksetaan
1 etukäteen määrätyltä päivystysajalta edellä 1 momentissa mainittu päivystyksen peruskorvaus ja sen lisäksi
2 ns. takuupalkkana kultakin tehdyltä työtunnilta 2 tunnin korottamaton tuntipalkka. Tätä takuupalkkaa vähentävät vastaavalta ajalta edellä 2 ja 3 §:n perusteella maksetut päivystyksen aktiivityöpalkkiot.
6 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä
Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suorittamasta käynnistä terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan maksetaan edellä korvaustaulukoista (2 ja 3 §) ilmenevät käynti- ja toimenpidepalk- kiot. Myös käynnistä aiheutuneet suoranaiset matkakustannukset korva- taan.
LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT
I PALKKAUS
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2008
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkä- rin pätevyyttä | |
1.1 Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri yliopistolli- sessa sairaalassa | |
L3SL1100 | 4 707,94 |
1.2 Muut ylilääkärit ja apulaisylilääkärit/verrattavassa asemas- sa olevat | |
L3SL1200 | 4 276,43 |
2 Erikoislääkäri, osastonlääkäri | 3 821,31 |
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkä- rin pätevyyttä | |
L3SL3000 | |
3 Erikoistumiskoulutuksessa oleva lääkäri | |
3.1 Laillistettu lääkäri | |
L3SL4100 | 2 804,57 |
3.2 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta eri- koistumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtä- vässä/virassa | |
L3SL4102 | 2 991,83 |
3.3 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta eri- koistumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtä- vässä/virassa | |
L3SL4104 Em. palveluista (2 ja 4 v) on henkilön esitettävä luotettava selvitys työnantajalle. | 3 196,99 |
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
4 Lääketieteen opiskelijat Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | 1 991,16 |
L3SL5000 |
1 a § Palkkahinnoittelu 1.9.2008
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkä- rin pätevyyttä | |
1.1 Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri yliopistolli- sessa sairaalassa | |
L3SL1100 | 4 820,93 |
1.2 Muut ylilääkärit ja apulaisylilääkärit/verrattavassa asemas- sa olevat | |
L3SL1200 | 4 379,06 |
2 Erikoislääkäri, osastonlääkäri | 3 913,02 |
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkä- rin pätevyyttä | |
L3SL3000 | |
3 Erikoistumiskoulutuksessa oleva lääkäri | |
3.1 Laillistettu lääkäri | |
L3SL4100 | 2 871,88 |
3.2 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta eri- koistumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtä- vässä/virassa | |
L3SL4102 | 3 063,63 |
3.3 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta eri- koistumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtä- vässä/virassa | |
L3SL4104 Em. palveluista (2 ja 4 v) on henkilön esitettävä luotettava selvitys työnantajalle. | 3 273,72 |
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
4 Lääketieteen opiskelijat Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | 2 038,95 |
L3SL5000 |
1 b § Palkkahinnoittelu 1.9.2009
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkä- rin pätevyyttä | |
1.1 Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri yliopistolli- sessa sairaalassa | |
L3SL1100 | 4 936,63 |
1.2 Muut ylilääkärit ja apulaisylilääkärit/verrattavassa asemas- sa olevat | |
L3SL1200 | 4 484,16 |
2 Erikoislääkäri, osastonlääkäri | 4 006,93 |
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkä- rin pätevyyttä | |
L3SL3000 | |
3 Erikoistumiskoulutuksessa oleva lääkäri | |
3.1 Laillistettu lääkäri | |
L3SL4100 | 2 940,81 |
3.2 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta eri- koistumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtä- vässä/virassa | |
L3SL4102 | 3 137,16 |
3.3 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta eri- koistumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtä- vässä/virassa | |
L3SL4104 Em. palveluista (2 ja 4 v) on henkilön esitettävä luotettava selvitys työnantajalle. | 3 352,29 |
Virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
4 Lääketieteen opiskelijat Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta | 2 087,88 |
L3SL5000 |
Soveltamisohje
Palkkahinnoittelun soveltamisesta ks. liitteen 1 1 §:n soveltamisoh- je 1.
1 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset
Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin virka ja sairaalan johtavan lää- kärin päätoiminen virka ovat hinnoittelemattomia virkoja, joiden palkkauksesta päättää työnantaja. Samoin hinnoittelun ulkopuolisia ovat ylilääkäri sivutoimisena johtavana lääkärinä ja tulosvastaavana toimiva ylilääkäri.
2 Ylilääkäri/verrattavassa asemassa oleva
Verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan lääkäriä, joka on asemansa ja tehtäviensä puolesta ylilääkäriin verrattavissa ja jonka päätehtävänä on johtaminen.
3 Toiselle erikoisalalle erikoistumassa oleva erikoislääkäri
Jos erikoislääkäri on erikoistumassa toiselle erikoisalalle, määräy- tyy hänen palkkansa kohdan 2 mukaan, jos hänellä jo olevasta eri- koislääkärin pätevyydestä on olennaista hyötyä hänen nykyisessä virassaan.
2 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot 1.3.2008 lukien
Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin lääketieteen opiskelijoihin.
Lääkärille maksetaan lääkärintodistuksista ja -lausunnoista, jotka eivät liity potilaan hoitoon, jäljempänä sanotut palkkiot. Xxxx xxxxxxxxxxxxxxxxx maksetaan palkkio 50 %:lla korotettuna.
Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot | Palkkio/€ |
1 Lääkärinlausunnot | |
1.1 Suppea lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttö- myys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta ja vas- taavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka eläke- tai invalidihuoltohakemukseen liitettävä suppea lausunto, C-lausunto) | 14,00 |
1.2 Perusteellinen lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invali- diteetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työ- kyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta, korvattavuudesta, hengenvaarallisuusasteesta ja vastaavista sei- koista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka poliisi-, huolto- tai muille viranomaisille annettava perusteellinen lausunto) tai perusteellinen ja aikaa vievä eläkehakemukseen liitettävä lausunto | 16,00 |
1.3 Oikeustoimikelpoisuutta koskeva lausunto (esim. testamentin tekoa, avioliittolupaa tai holhouslain mukaisen päätöksen tekemistä varten) | 24,00 |
2 Tapaturmavakuutuslain 29 §:ssä tarkoitetulle vakuutuslaitokselle vakuutetun potilaan tutkimuksen tai hoidon perusteella annettavat lääkärintodistukset ja -lausunnot niiden laadusta riippuen | |
2.1 Tavallinen lääkärintodistus | 10,00 |
2.2 Perusteellinen lääkärintodistus tai -lausunto | 17,50 |
2.3 Laaja ja aikaa vievä lääkärintodistus tai -lausunto | 24,00 |
Soveltamisohje
Potilaan hoitoon liittyvistä lääkärintodistuksista ja -lausunnoista ei suoriteta palkkiota. Lääkärintodistus tai -lausunto on potilaan hoi- toon liittyvä (ei siis palkkioon oikeuttava), kun se annetaan sairaa- lassa tai poliklinikalla hoidettavana tai tutkittavana olevalle potilaalle
1 työnantajalta haettavaa sairauslomaa varten
2 toiseen sairaanhoitolaitokseen pääsemistä varten
3 sairauden hoidon vuoksi tarpeellisen lääkinnällisen toimenpi- teen suorittamista varten (esim. raskauden keskeyttäminen tai steriloiminen).
Huomautus
30.9.2007 voimassa olleen lääkärisopimuksen liitteen 3 2 §:n mää- räystä todistus- ja lausuntopalkkioista noudatetaan 29.2.2008 saakka.
II PÄIVYSTYS
3 § Päivystyskorvaukset
1 mom. Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvaukset
Kultakin vapaamuotoisen päivystyksen päivystystunnilta maksetaan kor- vaustaulukon mukainen peruskorvaus laskettuna korottamattomasta tun- tipalkasta (rahakorvaus). Viikonloppupäivystyskorvaus maksetaan per- jantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.
Ajankohta | Lääkärille määrätty valmiusaika | |
Arkipäivä | enintään ½ tuntia | yli ½ tuntia |
22 % | 18 % | |
Viikonloppu | 31 % | 24 % |
Soveltamisohje
Lääkärille määrätyllä valmiusajalla (valmiusasteella) tarkoitetaan si- tä aikaa, jona lääkärin tulee työhön kutsumisesta olla työpaikalla valmiina työhön.
Peruskorvaus maksetaan jokaiselta päivystystunnilta, jonka lääkäri vahvistetun päivystyssuunnitelman mukaisesti on päivystänyt.
Mikäli lääkäri hänestä johtuvasta syystä saa valintansa mukaan suorittaa päivystyksen joko muuna työpaikkapäivystyksenä tai va- paamuotoisena päivystyksenä, päivystyskorvaukset suoritetaan vapaamuotoista päivystystä koskevien määräysten mukaan. Tällai- nen tilanne voi tulla kysymykseen esim. silloin, kun päivystys on määrätty vapaamuotoiseksi, mutta lääkäri asuu niin kaukana päi-
vystyspisteestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosiasiassa hänen kohdallaan ole mahdollista.
2 mom. Muun työpaikkapäivystyksen peruskorvaukset
Lääkärin peruspalkka | Muu työpaikkapäivystys | |
1.10.2007 | Arkipäivä | Viikonloppu |
€ | €/tunti | €/tunti |
Enintään 2 656,66 | 4,69 | 6,56 |
2 656,67–3 322,13 | 5,59 | 7,89 |
3 322,14–4 231,15 | 6,56 | 9,20 |
Vähintään 4 231,16 | 7,57 | 10,66 |
Lääkärin peruspalkka | Muu työpaikkapäivystys | |
1.9.2008 | Arkipäivä | Viikonloppu |
€ | €/tunti | €/tunti |
Enintään 2 720,42 | 4,69 | 6,56 |
2 720,43–3 401,86 | 5,59 | 7,89 |
3 401,87–4 332,70 | 6,56 | 9,20 |
Vähintään 4 332,71 | 7,57 | 10,66 |
Kultakin muun työpaikkapäivystyksen päivystystunnilta maksetaan kor- vaustaulukon mukainen peruskorvaus (rahakorvaus). Viikonloppupäivys- tyskorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin/ensiksi seuraavaan ar- kipäivään klo 8.00.
Lääkärin peruspalkka | Muu työpaikkapäivystys | |
1.9.2009 | Arkipäivä | Viikonloppu |
€ | €/tunti | €/tunti |
Enintään 2 785,71 | 4,69 | 6,56 |
2 785,72–3 483,50 | 5,59 | 7,89 |
3 483,51–4 436,68 | 6,56 | 9,20 |
Vähintään 4 436,69 | 7,57 | 10,66 |
Soveltamisohje
Ks. edellä 1 mom:n soveltamisohjeen 2 ja 3 kappaleet.
3 mom. Aktiivipäivystyksen korvaukset sekä muun työpaikkapäivystyksen ja va- paamuotoisen päivystyksen aktiivityön korvaukset
Kultakin aktiivipäivystyksen päivystystunnilta sekä muun työpaikka- päivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunnilta makse- taan 55 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu va- paa-aika.
Mikäli vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö kestää alle tunnin, suorite- taan aktiivityöstä em. korvaus kuitenkin yhdeltä tunnilta. Mikäli samaan tuntiin sisältyy useampia alle tunnin mittaisia aktiivityörupeamia tai aktii- vityön ohella jäljempänä 5 momentissa tarkoitettuja puhelinkonsultaatioi- ta, suoritetaan näistä yhteensä enintään em. yhden tunnin korvaus.
Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön katsotaan alkavan siitä, kun työpaikkapäivystäjä kutsun saatuaan lähtee välittömästi työhön tai kun vapaamuotoisessa päivystyksessä oleva kut- sun saatuaan on saapunut päivystyspisteeseen ryhtyäkseen välittömästi työhön. Aktiivityö päättyy siihen, kun ao. työ on suoritettu ja lääkäri jättää ao. työskentelypisteen tms.
4 mom. Epämukavan työajan korvaukset aktiivipäivystyksessä sekä muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityöstä
Aktiivipäivystyksen päivystystunnilta sekä muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunnilta suoritetaan KVTES:n työaikaluvun 19 §:ssä määrätty sunnuntai-, lauantai- ja aattokorvaus se- kä 20 §:n 1 momentissa määrätty iltatyökorvaus. Korvaukset suoritetaan KVTES:n työaikaluvun 19 ja 20 §:ssä todetuilta ajoilta. KVTES:n 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun yötyön raha- tai vapaa-aikakorvaus on seuraava:
1 aktiivipäivystyksessä 30–100 % kuitenkin siten, että yötyökorvaus on
– vähintään 60 %, kun ao. aktiivipäivystysvakanssin aktiivityömäärä on keskimäärin vähintään 75 %, ja
– 100 %, kun ao. aktiivipäivystysvakanssin aktiivityömäärä on vähin- tään 85 %, sekä
2 muussa työpaikkapäivystyksessä ja vapaamuotoisessa päivystyksessä 100 %.
5 mom. Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen puhelinkonsultaatiokorvaus
Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aikana tapahtuneesta puhelinkonsultaatiosta maksetaan rahakorvauksena 25 %
korottamattomasta tuntipalkasta, yöajalta (klo 22.00–7.00) kuitenkin 50
% korottamattomasta tuntipalkasta, tai annetaan em. vastaava vapaa- aika. Samaan tuntiin sisältyvistä puhelinkonsultaatioista suoritetaan yh- teensä enintään yhden tunnin korottamatonta palkkaa vastaava korvaus.
Puhelinkonsultaatiokorvausta ei suoriteta, mikäli lääkärillä on saman tunnin aikana aktiivityötä tai hänet pelkästään kutsutaan sairaalaan tms. taikka hän mahdolliset väliaikaiset hoito-ohjeet annettuaan lähtee soiton johdosta sairaalaan tms. Saman tunnin tarkastelu tehdään kronologises- sa järjestyksessä aktiivityörupeamasta / puhelinkonsultaatiosta alkaen eteenpäin.
Puhelinkonsultaatiolla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa puhelinneu- vottelua päivystävän lääkärin ja saman sairaalan toisen päivystävän lää- kärin (yleensä ns. etu- tai takapäivystäjien) tai potilaan hoidosta lääkärin poissa ollessa lähinnä vastuussa olevan hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa taikka toisen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystävän lääkärin kanssa.
Soveltamisohje
Puhelinkonsultaatiosta tulee olla luotettava selvitys (päiväys, kel- lonaika, konsultoinnin pyytäjä ja syy sekä kesto).
6 mom. Vapaa-aikakorvausten antaminen
Päivystyksen vapaa-aikakorvaus annetaan viimeistään korvaukseen oi- keuttavan työviikon tai -jakson päättymistä seuraavan kolmen kuukau- den aikana. Aktiivipäivystyksen korvaus pyritään kuitenkin antamaan va- paa-ajan muodossa välittömästi ao. päivystystä seuraavana lääkärin työpäivänä (ks. edellä yleisen osan 21 §:n määräys).
Jos suunniteltua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu em. määräajassa an- taa, rahakorvaus maksetaan viimeistään vapaa-aikakorvauksen antami- seen määrätyn em. ajan päätyttyä seuraavan kalenterikuukauden aika- na.
Soveltamisohje
Päivystyskorvauksen antaminen vapaana
Lääkärien päivystyssidonnaisuuden määrä huomioon ottaen on pe- rusteltua, että ainakin osa päivystyskorvauksista annetaan vapaa- ajan muodossa, jolla tasataan päivystyksestä johtuvaa rasittavuutta ja työhön sidonnaisuuden määrää.
Päivystyksen vapaa-aikakorvausta annettaessa vastaa 38 ¼ tuntia päivystysvapaata viikon vapaata säännöllisessä työajassa, arkipy- häviikolla alennettua säännöllistä työaikaa vastaavasti vähemmän.
Jos päivystysvapaa annetaan alle kalenteriviikon mittaisena, nou- datetaan soveltuvin osin yleisen osan 13 §:n 4 momentin keskeyty- neen työviikon määräyksiä. Tällaisen viikon säännöllinen työaika on
38 ¼ tuntia, arkipyhäviikoilla vastaavasti lyhyempi, vähennettynä päivystysvapaan määrällä riippumatta siitä, miten ao. viikon työaika on jaettu eri työpäiville. Vastaavasti menetellään työjakson kysees- sä ollessa.
Vapaa-aikakorvaus annetaan siinä virassa, missä vapaa on ansait- tu tai ao. sairaalan muussa saman palkkatason virassa.
Päivystysvapaalla olevaa lääkäriä ei yleensä määrätä päivystä- mään päivystysvapaansa aikana, joskaan päivystysvapaa ei ole es- teenä päivystyksen suorittamiselle päivystysvapaaksi annettuna viikkona tai päivänä.
III SIVUVIRANHALTIJOIDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT
4 § Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot
Erikoissairaanhoitolain (1062/89) 28 §:ssä tarkoitettujen sivuviranhaltijoi- den palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän pykälän mukaan.
Pöytäkirjamerkintä
Yliopistollisissa sairaaloissa sovelletaan edelleen 30.11.1994 voi- massa olleen lääkärisopimuksen 6 §:n 7 momentin (KVTES 1992–
1993 liite 35 6 § 7 momentti) siirtymämääräyksiä. Soveltamisohje
Tässä tarkoitetut sivuviranhaltijat ovat ao. yliopiston pääviroissa, minkä lisäksi he toimivat yliopistollisen sairaalan sivuvirassa. Yli- lääkärin ja apulaisylilääkärin (professori) sivuvirkojen palkkioista hinnoittelemattomina päättää työnantaja.
1 mom. Vähimmäisperuspalkkiot
Sivuviranhaltijoille maksetaan sairaalatyöstä vähintään seuraavat perus- palkkiot:
€/kk | ||||
1.3.2008 | 1.9.2008 | 1.9.2009 | ||
L3SL9003 | Erikoislääkäri (apulaisopettaja/yliassistentti) | 996,69 | 1 020,61 | 1 045,10 |
L3SL9004 | Erikoistuva lääkäri (assistentti) | 612,83 | 627,54 | 642,60 |
2 mom. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa
Sivuviranhaltijoilla noudatetaan KVTES:n palkkausluvun 6 §:n määräystä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta. Vuosisidonnainen osa lasketaan sivuviranhaltijan peruspalkkiosta. Lisään oikeuttavana palve- luna pidetään myös toimimista tässä tarkoitetuissa sivuviroissa.
3 mom. Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä ja tehtävälisä
Edellä 2 mom:ssa määrätyn lisäksi voidaan sivuviranhaltijalle maksaa KVTES:n tarkoittamaa henkilökohtaista lisää ja tavanomaisten tehtävien lisäksi määrätyistä lisätehtävistä erillistä tehtävälisää yhteensä enintään 840,94 €, ellei paikallisesti erityisestä syystä toisin päätetä. Lisät ovat varsinaista palkkaa.
4 mom. Päivystyskorvaukset
Sivuviranhaltijan päivystyskorvaukset määräytyvät tämän liitteen mukaan kuitenkin siten, että ao. korvausmääräyksissä tarkoitettuna kuukausi- ja varsinaisena palkkana pidetään vastaavan sairaalalääkärin kuukausi- ja varsinaista palkkaa. Päivystyksen aikaista aktiivityötä korvattaessa ote- taan huomioon vain sairaalalääkärin tehtäviin käytetty aika. Korvattaessa päivystyksenaikainen aktiivityö vapaa-aikana se annetaan viikon pituisi- na vapaina, jolloin lääkärin palkkiosta vähennetään vastaava osuus, joka on viikkoa kohden palkkion euromäärä jaettuna luvulla 4,3.
Soveltamisohje
Sivuviranhaltijoiden työaikaa ei ole sopimuksessa määritelty, vaan sen suhteen noudatetaan aiemmin yleisesti omaksuttua käytäntöä. Yliopistoviranhaltijoiden työaikaa ei ole tarkoituksenmukaista erotel- la toisaalta sairaalatyöhön ja toisaalta yliopiston viran hoidosta ai- heutuviin tehtäviin.
Sivuviranhaltijoiden päivystyskorvaukset määräytyvät pääsääntöi- sesti samalla tavoin kuin muiden sairaalalääkärien. Päivystyksenai- kaisena aktiivityönä otetaan huomioon vain sairaalalääkärin tehtä- vissä toimittu aika. Mikäli lääkäri päivystysaikanaan suorittaa yli- opiston päävirkaan kuuluvia tehtäviä, näihin kulunutta aikaa ei oteta huomioon päivystyksenaikaista aktiivityötä korvattaessa.
5 mom. Vuosi- ja sairausloma sekä äitiysvapaa
Sivuviranhaltijan vuosiloma, lomaraha sekä sairausloma ja äitiysvapaa määräytyvät kuten päävirassa toimivan sairaalalääkärin. KVTES:n ao. määräyksissä tarkoitettuna varsinaisena palkkana pidetään edellä 1 momentissa mainittuja euromääräisiä palkkioita mahdollisine 2 ja 3 mom:ssa määrättyine lisineen.
LIITE 4 SAIRAALAHAMMASLÄÄKÄRIT
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2008
Sairaalahammaslääkärin virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
1 Ylihammaslääkäri/verrattavassa asemassa olevat yliopistollisessa sairaalassa Hammaslääkäriltä edellytetään kohdissa 1–3 tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin/erikoislääkärin pätevyyttä | 4 707,94 |
L4SH1000 | |
2 Muut ylihammaslääkärit ja apulaisylihammaslääkärit/- verrattavassa asemassa olevat | 4 276,43 |
L4SH2000 | |
3 Erikoishammaslääkäri | 3 821,31 |
L4SH5000 | |
4 Erikoistuva hammaslääkäri/lääkärihammaslääkäri | |
4.1 Laillistettu hammaslääkäri | |
L4SH7000 | 2 804,57 |
4.2 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä hammas- lääkärin tehtävässä/virassa | |
L4SH7002 | 2 991,83 |
4.3 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä hammas- lääkärin tehtävässä/virassa | |
L4SH7004 Em. palveluista (2 ja 4 v) on henkilön esitettävä luotettava selvitys työnantajalle | 3 196,99 |
1 a § Palkkahinnoittelu 1.9.2008
Sairaalahammaslääkärin virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
1 Ylihammaslääkäri/verrattavassa asemassa olevat yliopistollisessa sairaalassa Hammaslääkäriltä edellytetään kohdissa 1–3 tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin/erikoislääkärin pätevyyttä | 4 820,93 |
L4SH1000 | |
2 Muut ylihammaslääkärit ja apulaisylihammaslääkärit/- verrattavassa asemassa olevat | 4 379,06 |
L4SH2000 | |
3 Erikoishammaslääkäri | 3 913,02 |
L4SH5000 | |
4 Erikoistuva hammaslääkäri/lääkärihammaslääkäri | |
4.1 Laillistettu hammaslääkäri | |
L4SH7000 | 2 871,88 |
4.2 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä hammas- lääkärin tehtävässä/virassa | |
L4SH7002 | 3 063,63 |
4.3 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä hammas- lääkärin tehtävässä/virassa | |
L4SH7004 Em. palveluista (2 ja 4 v) on henkilön esitettävä luotettava selvitys työnantajalle | 3 273,72 |
1 b § Palkkahinnoittelu 1.9.2009
Sairaalahammaslääkärin virkanimike/tehtävä | Peruspalkka €/kk |
1 Ylihammaslääkäri/verrattavassa asemassa olevat yliopistollisessa sairaalassa Hammaslääkäriltä edellytetään kohdissa 1–3 tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin/erikoislääkärin pätevyyttä | 4 936,63 |
L4SH1000 | |
2 Muut ylihammaslääkärit ja apulaisylihammaslääkärit/- verrattavassa asemassa olevat | 4 484,16 |
L4SH2000 | |
3 Erikoishammaslääkäri | 4 006,93 |
L4SH5000 | |
4 Erikoistuva hammaslääkäri/lääkärihammaslääkäri | |
4.1 Laillistettu hammaslääkäri | |
L4SH7000 | 2 940,81 |
4.2 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä hammas- lääkärin tehtävässä/virassa | |
L4SH7002 | 3 137,16 |
4.3 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä hammas- lääkärin tehtävässä/virassa | |
L4SH7004 Em. palveluista (2 ja 4 v) on henkilön esitettävä luotettava selvitys työnantajalle | 3 352,29 |
Soveltamisohje
Palkkahinnoittelun soveltamisesta ks. liitteen 1 1 §:n soveltamisoh- jeet 1 ja 2.
2 § Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot
Päävirassa toimivalle sairaalahammaslääkärille maksetaan sairaala- hammaslääkärien toimenpideluettelossa sanotulta kultakin toimenpiteel- tä toimenpidepalkkiot seuraavasti:
Toimenpide- ryhmä | Säännöllinen työaika | Kliininen lisätyö | |
Laillistettu hammaslääkäri | Erikoishammas- lääkärin pätevyyden omaava | Täyttä työaikaa tekevä erikois- hammaslääkärin pätevyyden omaava | |
Palkkio, € | Palkkio, € | Palkkio, € | |
SHL 1 | – | – | 3,03 |
SHL 2 | – | – | 7,90 |
SHL 3 | – | – | 9,25 |
SHL 4 | 0,84 | 1,74 | 13,62 |
SHL 5 | 1,01 | 2,09 | 17,83 |
SHL 6 | 1,26 | 2,61 | 27,08 |
SHL 7 | 1,68 | 3,48 | 27,08 |
SHL 8 | 2,50 | 5,00 | 48,00 |
SHL 9 | 3,00 | 6,00 | 50,00 |
SHL 10 | 3,50 | 7,00 | 55,00 |
SHL 11 | 5,00 | 10,50 | 65,00 |
SHL 12 | 7,20 | 15,00 | 88,00 |
SHL 13 | 9,10 | 19,00 | – |
SHL 14 | 11,30 | 24,00 | – |
SHL 15 | 16,00 | 30,00 | – |
SHL 16 | 25,23 | 52,29 | – |
Soveltamisohje
Kirurgisissa toimenpiteissä, joihin osallistuu useampi hammaslää- käri, maksetaan päävastuulliselle toimenpidepalkkiot kuten erikois- hammaslääkärin pätevyyden omaavalle ja avustajille kuten lailliste- tulle hammaslääkärille.
Toimenpidepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että hammas- lääkäri tekee toimenpiteen ym. täysin itsenäisesti ja omalla vastuul- laan. Erikoistumiskoulutusvaiheessa olevan hammaslääkärin katso- taan toimivan em. tavalla sen jälkeen kun paikallisesti määritelty
ajanjakso toimenpiteen ym. oppimiselle (ns. oppimisjakso) on kulu- nut.
3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot
Päävirassa toimivalle, täyttä työaikaa tekevälle, erikoishammaslääkärin pätevyyden omaavalle sairaalahammaslääkärille maksetaan kliinisestä lisätyöstä jokaiselta potilaalta käyntipalkkio seuraavasti:
Potilaskäynti | Palkkio/€ |
Potilaan käynti hammaslääkärin luona | 3,27 |
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona (kutsutaan työhön vapaa-aikana työpaikalta poistuttua) | 20,63 |
Yli 45 minuuttia kestävä käynti, lisäys kultakin alkavalta neljännestunnilta (erillisessä käynnissä potilaan luona käyntiaika luetaan matka-aikaan) | 5,16 |
4 § Liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen
Edellä sanotun lisäksi noudatetaan liitteen 3 (sairaalalääkärit) seuraavia määräyksiä:
– Päivystyskorvaukset
– Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot.
Tässä tarkoitettuja sivuviranhaltijoita ovat
Vähimmäisperuspalkkio €/kk | ||||
1.3.2008 | 1.9.2008 | 1.9.2009 | ||
L4SH9003 | Erikoishammaslääkäri (apulaisopettaja/ yliassistentti/lehtori/osastohammaslääkäri) | 996,69 | 1 020,61 | 1 045,10 |
L4SH9004 | Erikoistuva hammaslääkäri (assistentti) | 612,83 | 627,54 | 642,60 |
Soveltamisohje
Hinnoittelemattomat ylihammaslääkärin ja apulaisylihammaslääkä- rin (professori) sivuvirat, ks. liitteen 3 4 §:n soveltamisohje.
LIITE 5
KUNNALLISET ELÄINLÄÄKÄRIT I PALKKAUS
1 § Palkkahinnoittelu 1.3.2008
Peruspalkka €/kk | |||
I Pätevyys | II Pätevyys | III Pätevyys | |
Virkanimike/Tehtävä | Tehtävään soveltuva eri- koiseläinlääkä- rin tutkinto | Erikoiseläinlää- kärin tutkintoon sisältyvä elintar- vikehygieenikon kuulustelu | Laillistettu eläinlääkäri |
1 Kokopäivätoiminen hygieenikko ja valvontaa suorittava eläinlääkäri L5EL3000 | 3 710,20 | 3 212,28 | |
2 | |||
Terveysvalvonnan johtajana | |||
toimiva tai vastaavana eläin- | |||
lääkärinä toimiva praktikko- | |||
eläinlääkäri | |||
L5EL4000 | |||
– ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävistä – praktiikkatehtävistä | 3 710,20 1 773,57 | 3 212,28 | |
1 543,34 | |||
3 Muu praktikkoeläinlääkäri | 1 773,57 L5EL5010 | 1 543,34 L5EL5000 | |
I PALKKAUS
1 a § Palkkahinnoittelu 1.9.2008
Peruspalkka €/kk | |||
I Pätevyys | II Pätevyys | III Pätevyys | |
Virkanimike/Tehtävä | Tehtävään soveltuva eri- koiseläinlääkä- rin tutkinto | Erikoiseläinlää- kärin tutkintoon sisältyvä elintar- vikehygieenikon kuulustelu | Laillistettu eläinlääkäri |
1 Kokopäivätoiminen hygieenikko ja valvontaa suorittava eläinlääkäri L5EL3000 | 3 799,24 | 3 289,37 | |
2 | |||
Terveysvalvonnan johtajana | |||
toimiva tai vastaavana eläin- | |||
lääkärinä toimiva praktikko- | |||
eläinlääkäri | |||
L5EL4000 | |||
– ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävistä – praktiikkatehtävistä | 3 799,24 1 816,14 | 3 289,37 | |
1 580,38 | |||
3 Muu praktikkoeläinlääkäri | 1 816,14 L5EL5010 | 1 580,38 L5EL5000 | |
I PALKKAUS
1 b § Palkkahinnoittelu 1.9.2009
Peruspalkka €/kk | |||
I Pätevyys | II Pätevyys | III Pätevyys | |
Virkanimike/Tehtävä | Tehtävään soveltuva eri- koiseläinlääkä- rin tutkinto | Erikoiseläinlää- kärin tutkintoon sisältyvä elintar- vikehygieenikon kuulustelu | Laillistettu eläinlääkäri |
1 Kokopäivätoiminen hygieenikko ja valvontaa suorittava eläinlääkäri L5EL3000 | 3 890,42 | 3 368,31 | |
2 | |||
Terveysvalvonnan johtajana | |||
toimiva tai vastaavana eläin- | |||
lääkärinä toimiva praktikko- | |||
eläinlääkäri | |||
L5EL4000 | |||
– ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävistä – praktiikkatehtävistä | 3 890,42 1 859,73 | 3 368,31 | |
1 618,31 | |||
3 Muu praktikkoeläinlääkäri | 1 859,73 L5EL5010 | 1 618,31 L5EL5000 | |
Soveltamisohje
1 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset
Ympäristöterveydenhuollon johtaja, I kaupungineläinlääkäri, johtava hygieenikko ja terveysvalvonnan johtaja sekä laboratorion johtajana toimiva kokopäivätoiminen hygieenikko ovat hinnoittelun ulkopuoli- sia.
2 Työn vaativuuden arviointi ja tehtäväkohtaisen palkan määrittely
Määriteltäessä eläinlääkärin tehtäväkohtaista palkkaa häneen so- vellettavassa palkkaryhmässä KVTES:n palkkausluvun 5 §:n mu- kaan otetaan työn vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä huomioon mm. seuraavia tekijöitä:
– väestöpohja työn ulottuessa useamman kunnan alueelle ja kuntien välinen yhteistyö muutoinkin, jolloin esim. isompia alueita muodostettaessa erikoistumista edellyttäviä tehtäviä voidaan keskittää jollekin tai joillekin viranhaltijoille
– alueen elinkeinorakenne (kuten valvottavien teollisuus- ja muiden laitosten määrä, koko ja luonne), rajaan tai satamaan liittyvät erityistehtävät
– ympäristönsuojelun tehtävien ja ympäristölupa-asioiden mää- rä ja laatu ja ulkopuolelle myytävien palvelujen luonne ja mää- rä
– eläinlääkärillä mahdollisesti oleva erityispätevyys, jota voi- daan hyödyntää virkatehtävissä.
Palkkauksellisesti otetaan huomioon ja tuetaan valtakunnallisten ja seudullisten kehittämishankkeiden ja suunnitelmien tavoitteiden to- teuttamista paikallisesti silloin, kun niiden seurauksena on eläinlää- kärien tehtävien määrään ja laatuun vaikuttavia olennaisia muutok- sia taikka keskinäiseen työnjakoon ja tehtäväjärjestelyihin johtavia merkittäviä ratkaisuja (ks. KVTES:n palkkausluvun 5 §:n sovelta- misohjeiden kohta 4. viranhaltijan tehtäväkuvauksen tarkistamises- ta ja työn vaativuuden uudelleen arvioinnista tehtävämuutosten yh- teydessä).
3 Kokopäivätoiminen hygieenikko
1 §:n 1 kohdan kokopäivätoimiset hygieenikot ovat kokonaispalk- kausjärjestelmässä (tehtäväkohtainen palkka ja mahdollinen henki- lökohtainen lisä) ja kokonaistyöajassa. Heidän säännöllinen työai-
kansa on keskimäärin 37 tuntia viikossa (ks. lääkärisopimuksen yleisen osan 13 §). Kokopäivätoimisten hygieenikkojen tehtävät muodostuvat eläinlääkintähuoltolain 8 §:n 1 momentin 2 ja 3 koh- dissa tarkoitetuista ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkas- tustehtävistä, laboratorioeläinlääkärin tehtävistä, ympäristötervey- denhuollon suunnittelu-, ohjaus-, neuvonta- ja tiedotustehtävistä sekä muista työnantajan määräämistä viranomaistehtävistä kuten eläinsuojelun, ympäristönsuojelun sekä eläintautien vastustamis- tehtävistä. Johtavassa ja esimiesasemassa olevien päätehtävät muodostuvat terveysvalvonnan johtamis-, esimies-, suunnittelu- ja muista hallinnollisista viranomaistehtävistä.
4 Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikkoeläinlääkäri
1 §:n 2 kohdassa tarkoitettu praktikkoeläinlääkäri vastaa johto- säännön tai viranomaisen määräyksen perusteella ympäristöter- veydenhuollon ja muista edellä kohdassa 3 todetuista tehtävistä ja hoitaa lisäksi praktiikkaa. Mikäli kunnassa/kuntayhtymässä ei ole koko- tai osapäivätoimista hygieenikkoa eikä eläinlääkärille säädös- ten perusteella kuuluvia ympäristöterveydenhuollon ym. tehtäviä ole annettu toisen kunnan/kuntayhtymän hoidettavaksi, katsotaan yhden eläinlääkärin toimivan tässä kohdassa tarkoitetussa tehtä- vässä.
Tällaisen eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka määräytyy ympä- ristöterveydenhuollon tehtäviin (valvonta- ja tarkastus- yms. tehtä- vät, ks. edellä kappale 3) ja johtajan/vastaavan eläinlääkärin hallin- nollisiin viranomaistehtäviin määrätyn työajan sekä praktiikkaan keskimäärin käytettävän työajan perusteella palkkahinnoittelua käyttäen (peruspalkkaa em. työaikojen suhteessa määritettäessä käytetään täytenä työaikana 37 viikkotuntia). Määräystä sovelle- taan, mikäli ympäristöterveydenhuollon tehtäviin ja hallinnollisiin tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 3–33 tuntia viikossa. Pe- ruspalkkaa tarkistetaan tehtävämuutoksia vastaavasti tarvittaessa vuosittain. Määräyksessä tarkoitetun praktikkoeläinlääkärin palk- kauksesta voidaan sopia toisinkin kunnan/kuntayhtymän ja eläin- lääkärin välillä.
Esimerkki
Terveysvalvonnan johtajan/vastaavan eläinlääkärin tehtäviin ja ym- päristöterveydenhuollon tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 15 tuntia viikossa, mikä on 40,5 % 37 tunnin työajasta. Hänen pe- ruspalkkansa määräytyy seuraavasti:
40,5/100 x (taulukon ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävät koh- dassa määritelty peruspalkka alennettuna mahdollisella pätevyyden
– elintarvikehygieenikkokuulustelun – puuttumisella) + 59,5/100 x (taulukon praktiikkatehtävät määritelty peruspalkka). Ympäristöter- veydenhuollon ym. tehtävien osalta peruspalkkaa määrättäessä otetaan tehtävien vaativuuteen vaikuttavina tekijöinä huomioon 2 kohdassa todetut seikat.
5 Muu praktikkoeläinlääkäri
5.1 Palkkausjärjestelmä ja tehtävät
1 §:n 3 kohdassa tarkoitetun muun praktikkoeläinlääkärin palkkaus muodostuu työnantajan maksamasta varsinaisesta palkasta ja kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista palkkioista. Praktik- koeläinlääkärit eivät siis ole kokonaispalkkausjärjestelmässä eikä heidän säännöllistä työaikaansa ole sopimuksessa määrätty. Näin ollen määräytyy sijaisen tms. palkkaus vajaalta kalenterikuukaudel- ta aina päiväpalkkana riippumatta sijaisten palvelussuhteen pituu- desta (vrt. KVTES:n palkkausluvun 18 §).
Edellä 1 §:n 3 kohdassa määrättyyn praktikkoeläinlääkärin perus- palkkaan katsotaan sisältyvän ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtäviä sekä muita työnantajan määräämiä viranomais- tehtäviä keskimäärin 3 tuntia viikossa eläinlääkintähuoltolaissa vir- kaeläinlääkärille säädettyjen tehtävien ohella.
Mikäli praktikkoeläinlääkärin tehtävissä alueellisen yhteistyön tms. hankkeiden tai lainsäädäntöuudistusten seurauksena tapahtuu olennaisia ja pysyviä muutoksia ympäristöterveydenhuollon yms. tehtävien määrässä, määritellään hänen tehtäväkohtainen palkkan- sa uudelleen 1 §:n 2 kohdassa (vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikko) määräystä noudattaen (ks. edellä 1 §:n soveltamisohje 4).
5.2 Praktikkoeläinlääkärien eräistä työjärjestelyistä
Praktikkoeläinlääkärien tehtäviin kuuluu yleensä eläinlääkäriavun antamisen ohella viranomaistehtäviä (mm. eläinsuojelu, tarttuvat taudit, elintarvikelain mukaiset valvontatehtävät, joiden suorittami- nen voi vaatia pidempää yhtäjaksoista työrupeamaa työpäivän (ar- kipäivänä päiväaikana) kuluessa ja/tai joiden suorittaminen on pe- rusteltua pyrkiä keskittämään ennalta määrätyiksi ajoiksi. Tällaisia tilanteita varten voidaan kunnassa/kuntayhtymässä tai päivystys- renkaaseen yms. kuuluvien kuntien kesken esim. sopia, että eläin- lääkärille tiettynä aikana tulevat kiireelliset sairausmatkat ohjataan alueen muille eläinlääkäreille. Em. työjärjestelyt toteutetaan eläin- lääkärien kesken vastavuoroisuusperiaatteella. Kyseessä ei ole eläinlääkintähuoltoa koskeva eläinlääkäripäivystys, jolta suoritettai- siin päivystyskorvauksia.
5.3 Ulkopuoliset eläinlääkärit
Ulkopuolisilla eläinlääkäreillä tarkoitetaan muita kuin oman kun- nan/kuntayhtymän tai sovittuun päivystysrenkaaseen kuuluvia eläinlääkäreitä. Ulkopuolinen eläinlääkäri otetaan tehtävistä riippu- en määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen (esim. eläinlääkärin vi- ransijainen tai viikonlopun/muun päivystysrupeaman päivystävä eläinlääkäri). Julkista valtaa sisältäviä tehtäviä (eivät ole arvonli- säveron piirissä) voidaan tehdä vain virkasuhteessa.
Ulkopuolisten, yksinomaan eläinlääkäripäivystykseen osallistuvien eläinlääkärien palkkauksesta ei ole sopimusmääräyksiä. Usein heil- le maksetaan 5 §:n 1 momentissa sanotut päivystyksen peruskor- vaukset ja lisäksi heillä on oikeus taksan mukaisiin palkkioihin, jos- kin palkkioperusteet saattavat vaihdella. Lisäksi päivystäjällä on oi- keus taksan mukaisiin palkkioihin.
2 § Praktikkoeläinlääkärien palkkauksen määräytymistä koskeva siirtymämääräys
30.9.2007 voimassa olleen lääkärisopimuksen (ns. vanha sopimus) liit- teen 5 2 §:ssä tarkoitettujen praktikkoeläinlääkärien, joiden tehtäväkoh- taiseen palkkaan ei ole sisällytetty em. määräyksessä ja tuolloin voimas- sa olleen lääkärisopimuksen liitteessä 5 a määrättyjä lihantarkastuspalk- kioita eikä 30.9.2007 voimassa olleen kunnallisen eläinlääkäritaksan 6 §:ssä (lihantarkastuspalkkio tilalla tapahtuvasta elävän eläimen tarkas- tuksesta), 7 §:ssä (palkkiot hygienialaissa tarkoitetusta hätäteurastuksiin liittyvistä eläinten elävänä tarkastuksesta) ja 8 §:ssä (palkkio hygienia- laissa tarkoitetusta tuotantotilan tarkastuksesta) tarkoitettuja palkkioita, tehtäväkohtainen palkka tarkistetaan 1.3.2008 lukien vähintään edellä 1 §:n 3 kohdassa määrättyyn vähimmäispalkkaan, mikäli eläinlääkärin ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtäviin käyttämä aika on keskimäärin enintään 3 tuntia viikossa. Mikäli praktikkoeläinlääkärin ympäristöterveydenhuollon tarkastus- ja valvontatehtäviin käyttämä aika todetaan keskimäärin 3 viikkotuntia suuremmaksi, hänen tehtäväkohtai- nen palkkansa määritellään 1.3.2008 lukien uudelleen ympäristötervey- denhuollon tehtäviin ja praktiikkaan keskimäärin käytettävän työajan suhteessa edellä 1 §:n 2 kohdan määräystä noudattaen. Ennen em. palkkausmuutoksen täytäntöönpanoa selvitetään paikallisesti eläinlääkä- rin työajan käyttö em. tehtäviin.
Kunta- tai kuntayhtymä ja eläinlääkäri voivat sopia eläinlääkärin palk- kauksesta tässä määräyksessä tarkoitetuilta osin toisinkin, jolloin ei myöskään noudateta edellä 1 §:n määräystä vähimmäisperuspalkasta.
Soveltamisohje
Uudesta lääkärisopimuksesta on poistettu 30.9.2007 voimassa ol- leen lääkärisopimuksen liitteen 5 2 §:ssä ja liitteessä 5 a määrätyt lihantarkastuspalkkiot. Samalla eläinlääkäreiltä on poistettu oikeus periä kunnallisen eläinlääkäritaksan 6–8 §:ssä määrätyt tarkastus- palkkiot asiakkailta. Tämän jälkeen eläinlääkäreillä ei ole oikeutta periä ympäristöterveydenhuollon tarkastus- ja valvontatehtävistä mitään palkkioita asiakkailta suoraan itselleen. Kunnalla on oikeus periä eläinlääkärin (praktikko tai kokopäivätoiminen hygieenikko) suorittamista ympäristöterveydenhuollon tarkastus- ja valvontateh- tävistä maksut elinkeinonharjoittajalta elintarvikelain nojalla.
Kunnalla ja eläinlääkärillä on oikeus sopia em. määräyksessä tar- koitetusta tarkastus- ja valvontatehtävistä maksettavasta korvauk- sesta toisinkin kuin sisällyttämällä se eläinlääkärin tehtäväkohtai- seen palkkaan. Tämä voi olla perusteltua silloin, kun toiminta on täysin vakiintumatonta tai satunnaista eikä toiminnan volyymiä voi- da arvioida.
3 § Kunnallinen eläinlääkäritaksa
1 mom. Praktikkoeläinlääkärillä (muu kuin kokopäivätoiminen hygieenikko) on oikeus periä antamastaan eläinlääkärin avusta ja todistuksista eläimen omistajalta tai haltijalta kulloinkin voimassa olevan kunnallisen eläinlää- käritaksan mukaiset palkkiot.
Soveltamisohje
Eläinlääkintähuoltoa koskevana päivystysaikana voidaan eläinlää- käritaksassa määrätyt palkkiot periä korotettuina taksassa tarkem- min ilmenevällä tavalla
2 mom. Kokopäivätoiminen hygieenikko, joka on määrätty säännöllisen työai- kansa lisäksi osallistumaan eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystyk- seen, on oikeus periä päivystysaikana edellä 1 momentissa tarkoitetun taksan mukaiset palkkiot.
Soveltamisohje
1 Taksan peruste
Kunnallinen eläinlääkäritaksa perustuu eläinlääkintähuoltolain 14 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n säännöksiin. Tak- san palkkioista sovitaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Juko ry:n kesken. Kunnallista eläinlääkäritaksaa sovelletaan normaalisti myös niissä tapauksissa, joissa kunta eläinlääkintähuoltolain 16 §:n
perusteella korvaa hyötyeläimen omistajalle tai haltijalle osan tak- san matkakustannuksista sekä käynti- ja toimenpidemaksuista.
2 Matkakulut
Taksassa tarkoitetun eläinlääkäriavun antamisesta johtuvat matka- kustannukset suorittaa eläimen omistaja taksan 10 §:n 3 momentin perusteella. Muusta kuin taksassa tarkoitettua eläinlääkärin apua koskevasta virka- tai virantoimitusmatkasta maksetaan matkakus- tannusten korvaukset KVTES:n matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen 16 mukaan.
3 Kokopäivätoimiset hygieenikot
Mikäli kokopäivätoiminen hygieenikko joutuu säännöllisenä työai- kanaan esim. praktikkoeläinlääkärin estyneenä ollessa suoritta- maan ensiapuluonteisen tms. käynnin, hänellä on oikeus periä tak- sassa sanotut palkkiot eläimen omistajalta. Käyntiin kulunut sään- nöllinen työaika tulee tehtäväksi takaisin ilman eri korvausta ennen kuin oikeus lääkärisopimuksen yleisessä osassa määrättyihin työ- aikakorvauksiin syntyy.
Työaikakorvauksia ei suoriteta myöskään silloin, jos hygieenikko säännöllisen työaikansa ulkopuolella joutuu suorittamaan ensiapu- luontoisen tms. käynnin, mistä hänellä on oikeus periä taksassa (ks. taksan 9 §) sanotut palkkiot eläimen omistajalta.
Pöytäkirjamerkintä
Eläinlääkäritaksan muutos ja voimassaolo
30.9.2007 voimassa ollutta eläinlääkäritaksaa noudatetaan edel- leen kuitenkin siten muutettuna, että eläinlääkärillä ei ole oikeutta periä taksan 6–8 §:ssä todetuista valvonta- ja tarkastustehtävistä palkkioita itselleen sen jälkeen, kun hänen tehtäväkohtainen palk- kansa on tarkistettu tai määritelty uudelleen edellä 2 §:ssä määrä- tyllä tavalla.
Pöytäkirjamerkintä Eläinlääkäritaksan uudistamisryhmä
Osapuolet asettavat eläinlääkäritaksan kehittämistä ja uudistamista varten kolmikantaisen työryhmän, jonka määräaika on 31.5.2008. Tavoitteena on, että uusi taksa on otettavissa käyttöön 1.9.2008. Taksan uudistamistyön lähtökohtana on toimenpiteiden ym. vaati- vuusluokittelu, jossa otetaan huomioon toimenpiteen vaativuusaste ja sen suorittamiseen hyvän ammattitaidon omaavan eläinlääkärin keskimäärin käyttämä aika tai muut vastaavat tekijät. Vaativuus-
luokittelun perusteella muodostetaan tarkoituksenmukainen toi- menpiteiden ym. vaativuusryhmittely.
II LEPOAJAT
4 § Vapaapäivien vähimmäismäärä
1 mom. Eläinlääkärin työskentely järjestetään viisipäiväisen työviikon pohjalle, mikäli tämä on eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta mahdollista.
2 mom. Eläinlääkärille annetaan kutakin täyttä virantoimituksessaolokuukautta kohti vähintään 8 sellaista vapaapäivää, joina hän on vapaa virkatehtä- vistään ja päivystysvelvollisuudestaan. Vajaan virantoimituskuukauden vapaapäivien määrä on suhteellinen osuus 8 vapaapäivästä. Eläinlääkin- tähuollon toimintojen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi voidaan näitä vapaapäiviä kerätä kuukautta pidemmältä ajalta, kuitenkin enintään kalenterivuosipuoliskolta siten, että ne annetaan viimeistään seuraavan kalenterivuosipuoliskon loppuun mennessä.
3 mom. Eläinlääkäreihin ei sovelleta tämän sopimuksen yleisen osan 20 §:n määräystä viikoittaisen vapaan menettämisen korvaamisesta.
4 mom. Eläinlääkärin suostumuksella työskentely voidaan järjestää toisinkin kuin edellä tässä pykälässä on sanottu.
Tämän pykälän määräystä ei sovelleta eläinlääketieteen opiskelijoihin.
Soveltamisohje
1 Viisipäiväisen työviikon periaate ja vapaapäivät
Sopimuksessa tarkoitettujen vapaapäivien antaminen mahdolliste- taan eläinlääkintähuollon kannalta tarkoituksenmukaisin viikonlop- pu- ja arkipäivystysjärjestelyin sekä tarvittaessa sijaisjärjestelyin. Lähtökohtana on, että vapaapäivät annetaan arki- ja viikonloppu- päivystysjärjestelyin vastavuoroisuusperiaatteella siten, että kun- nan/kuntayhtymän omat eläinlääkärit hoitavat toistensa tehtävät il- man sijaista ja eri korvausta. Kun tehtävien hoitamiseksi tarvitaan ulkopuolinen eläinlääkäri, tämä voidaan ottaa määräaikaiseksi vi- ranhaltijaksi tai työsopimussuhteeseen talousarviossa varattujen määrärahojen puitteissa (koska eläinlääkäri po. vapaapäivillä olles- saan on virantoimituksessa, hänelle ei voida vapaapäivien ajaksi ottaa varsinaista viransijaista).
Vaikka eläinlääketieteen opiskelijoihin ei sovelleta tämän pykälän määräystä, pyritään myös heihin soveltamaan viisipäiväisen työvii- kon periaatetta.
Eläinlääkintähuollon toimintoja ja päivystystä järjestettäessä tulisi huolehtia siitä, ettei eläinlääkärien työhönsidonnaisuus muodostu kohtuuttomaksi.
Tässä sopimuksessa samoin kuin ohje-/johtosäännössäkin tarkoite- tut vapaapäivät annetaan vapaa-ajan muodossa eikä niiden sijasta voida käyttää rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät pitämättä esim. sen vuoksi, että eläinlääkärin virkasuhde päättyy, ei pitämättä jääneistä vapaapäivistä makseta rahakorvausta.
2 Vapaapäivien keräilyjärjestelmä
Mikäli eläinlääkintähuollon toimintojen kannalta on välttämätöntä soveltaa 2 momentissa sanottua vapaapäivien keräilyjärjestelmää ja antaa vapaapäivät pidempänä yhtäjaksoisena vapaana, ne tulee tällöinkin pyrkiä antamaan mahdollisimman pian ao. kalenterikuu- kauden jälkeen. Vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työn- antaja.
Esimerkki
Eläinlääkäri on ajalla 1.1.–30.6. saanut 35 vapaapäivää. Hänellä on ao. kalenterivuosipuoliskon ajalta saamatta 13 vapaapäivää (6 kk x 8 vp = 48 vp), mitkä voidaan antaa eläinlääkärille esim. heinäkuuksi vahvistetun vuosiloman jatkoksi. Ajalta 1.1.–30.6. saamatta jääneet 13 vapaapäivää on annettava viimeistään ao. vuonna 31.12. men- nessä.
Virantoimituksen keskeytyessä kesken kalenterikuukauden laske- taan 2 momentissa tarkoitettujen vapaapäivien suhteellinen osuus keskeytyskuukaudelta (esim. puolesta virantoimituskuukaudesta vapaapäiväosuus on puolet täydestä vapaapäivämäärästä).
3 Ohje- tai johtosäännössä tarkoitetut vapaapäivät/KVTES
Myös ohje-/johtosäännössä on yleensä määräyksiä eläinlääkärin oikeudesta olla vapaana ohjesäännössä mainittuina päivinä mikäli virkatehtävät sen sallivat. Niissä voi myös olla toteamus siitä, että mikäli vapaapäiviä ei ole mahdollista antaa, eläinlääkärillä on oi- keus saada vastaava vapaapäivä muna aikana. Ohje-
/johtosäännön ao. määräyksiä voidaan noudattaa työajan järjeste- lyä koskevina määräyksinä. Ne eivät kuitenkaan voi olla ristiriidas- sa virkaehtosopimuksen vapaapäivämääräysten kanssa eikä edellä 4 §:n 2 momentissa sanottu vapaapäivien keräilyjärjestelmä koske ohje-/ johtosäännössä tarkoitettuja vapaapäiviä.
Virkaehtosopimuksessa tarkoitettujen vapaapäivien antamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko annettu vapaa samalla esim.
III PÄIVYSTYS
ohje-/johtosäännössä tarkoitetun työaikajärjestelyn toteuttamista (näin asianlaita yleensä onkin). Sekä tämän liitteen vapaapäivä- määräysten että ohjesäännön työajan järjestelyä koskevien mää- räysten tavoitteena on viisipäiväinen työviikko.
5 § Päivystyskorvaukset
Peruskorvaukset
Eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksen peruskorvauksena jokaiselta päivystystunnilta
1 31 % perjantaista klo 17.00 alkaen maanantaihin klo 8.00 saakka sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 17.00 alkaen ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00 saakka (ns. pyhäpäivys- tys)
2 18 % muuna aikana (ns. arkipäivystys)
laskettuna korottamattomasta tuntipalkasta, joka saadaan 1 §:n 1 koh- dan kokopäivätoimisen hygieenikon II pätevyyden mukaisesta peruspal- kasta alennettuna 15 %:lla.
Soveltamisohje
Päivystyskorvausten maksaminen edellyttää toimivaltaisen kunnal- lisen viranomaisen asianmukaisesti vahvistamaa ja hyväksymää päivystysjärjestystä.
Esim. torstaiksi sattuvasta itsenäisyyspäivästä maksetaan sopi- muksessa sanottu ns. pyhäpäivystyskorvaus itsenäisyyspäivää edeltävän päivän keskiviikkoillasta lukien itsenäisyyspäivän jälkei- sen perjantaipäivän aamuun saakka.
Eläinlääkärin päivystysajalta ei suoriteta tämän sopimuksen ylei- sessä osassa määrättyjä työaikakorvauksia.