Yleisradion teknisiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus‌

Teknisillä toimihenkilöillä tarkoitetaan 14.1.2000 pidetystä neuvottelusta laaditun pöytäkirjan tarkoittamia muita kuin ohjelmateknisissä tehtävissä toimivia teknisiä toimihenkilöitä.

Työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluminen määritellään aina uu- delleen työtehtävien muutosten yhteydessä.

Soveltamisalaratkaisua tehtäessä merkitystä ei ole toimihenkilön koulu- tuksella, tehtävänimikkeellä tai sillä, onko henkilö työsuhteensa alussa tai sen kestäessä katsottu kuuluvan työntekijöiden, teknisten toimihenkilöi- den, ohjelmatyöntekijöiden tai ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryh- mään.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajan harkitessa toimihenkilötehtävän muuttamista ylemmän toimi- henkilön tehtäväksi, siitä tulee ilmoittaa toimihenkilöiden luottamusmie- helle.

Osa aikaisten henkilöiden työehdot määräytyvät tämän työehtosopimuk- sen mukaan seuraavin tarkennuksin:

1. Kokoaikaisessa työsuhteessa henkilö on silloin, kun hänen työsopi- muksen mukainen työvelvoitteensa on keskimäärin 37 tuntia/viikko (6.4.2020 lukien) tai keskimäärin 111 tuntia/3 viikkoa (6.4.2020 lu- kien).

Osa aikaisessa työsuhteessa henkilö on silloin, kun hänen työsopi- muksen mukainen työvelvoitteensa on edellä sanottua lyhyempi.

2. Henkilö, jonka työvelvoitteeksi on sovittu vähintään 20 tuntia kalente- riviikossa tai vähintään 60 tuntia kolmessa viikossa, on oikeutettu so- siaalisiin etuuksiin työsuhdeohjesäännön mukaisesti, mikäli hänen kanssaan on sovittu työsuhteen päätoimisuudesta.

3. Osa aikaiselle henkilölle maksetaan muuttuvat lisät ja korvaukset so- veltuvin osin siten kuin palkkasopimuksessa on määrätty. Säännölli- sen työajan lisäksi tehdystä työstä maksetaan yksinkertainen tunti- palkka, ellei työehto- ja palkkasopimus edellytä korotetun palkan mak- samista.

4. Osa aikaisen henkilön peruskuukausipalkka määräytyy säännöllisen työajan työvelvoitteen perusteella.

Osa aikaisen henkilön peruskuukausipalkkaa määritettäessä otetaan huomioon ammattikokemus ja muu ylimääräinen pätevyys samojen periaatteiden mukaisesti kuin kokoaikaisilla henkilöillä vertaillen osa aikaisen peruskuukausipalkkaa vastaavassa tehtävässä työskentele- vän kokoaikaisen henkilön peruskuukausipalkkaan.

5. Osa aikaisen henkilön, jonka työsopimuksen mukainen työvelvoite ei ylitä edellä 2 kohdassa tarkoitetun työsuhde ohjesäännön mukaisiin sosiaalietuuksiin oikeuttavan työajan määrää, vuosiloma määräytyy vuosilomalain säännösten mukaan. Osa aikaisen henkilön, jonka työ- velvoitteeksi on sovittu vähintään 60 tuntia /3 viikkoa, vuosiloma mää- räytyy tämän työehtosopimuksen mukaan.

6. Kuukausipalkkaisessa osa-aikatyössä työaika on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa tai vähintään 54 tuntia kolmessa kalenteriviikossa. Arkipyhäviikolla vähimmäistyöaika on arkipyhän täyttä viikkotyöaikaa lyhentävää vaikutusta vastaavasti lyhyempi.

Rinnakkaissopimuskielto

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että sopimuksen soveltamis- piirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.

2 § Yleiset sopimukset ‌

Lukuun ottamatta alla sopimuksen yhteydessä erikseen mainittuja poik- keuksia, seuraavia sopimuksia noudatetaan yhtiössä tämän työehtosopi- muksen osana samalla tavalla ja siinä laajuudessa, kuin niitä sovellettiin niiden ollessa voimassa EK:n ja STTK:n välillä:

‐ EK-STTK irtisanomissuojasopimus 24.5.2002, lukuun ottamatta 10

§:ää, joka koskee irtisanotun henkilön takaisin ottamista

‐ EK-STTK työpaikan yhteistoimintasopimus 24.5.2002, lukuun otta- matta 5.3.2 kohdan kolmannen kappaleen sanaa ”keskusjärjestöjen”, joka korvataan sanalla ”liittojen”

Luottamusmiehistä ja kokoontumisesta on tämän sopimuksen liitteenä erillinen sopimus.

3 § Järjestäytymisvapaus ‌

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

Jos henkilö katsoo, että hänet on erotettu hänen yhdistykseen kuulumi- sensa vuoksi, on hänen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin asiassa ryhdy- tään, yhdistyksen välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

II TYÖSUHDE ‌‌‌

4 § Työsuhteen syntyminen

Avoimiksi ja perustettavaksi päätetyistä toimista yhtiö ilmoittaa intranetin välityksellä viimeistään yhtä viikkoa ennen hakuajan päättymistä. Henki- löä valittaessa on yhtiön vakinaisessa palveluksessa jo oleva henkilö ase- tettava etusijalle, mikäli hän pätevyytensä ja soveltuvuutensa puolesta täyttää toimelle tai työlle asetetut vaatimukset ja on tasavertainen muiden hakijoiden kanssa.

Työsopimus on aina tehtävä kirjallisesti.

Määräaikaiseen työsuhteeseen otetun henkilön työsopimuksesta tulee il- metä sopimuksen kesto.

Ellei työsopimuksessa ole toisin sovittu, katsotaan työsopimus työsuhteen alkaessa tehdyksi neljän kuukauden koeajalla, jonka kuluessa työsopi- mus voidaan purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa. Toistuvissa määräaikaisissa samaa tai samankaltaista työtä koskevissa työsuhteissa noudatetaan koeaikaa ainoastaan yhden kerran. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

5 § Työsuhteen päättyminen Työsuhteen irtisanominen ‌

Yhtiön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkut- tua keskeytyksettä

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;

2. kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuo- den mutta enintään 4 vuotta;

3. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta;

4. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta;

5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Teknisen toimihenkilön on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

1. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta;

2. yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.

Edellä mainituista irtisanomisajoista riippumatta vapautuu henkilö työstä irtisanomisaikaa lyhyemmän ajan kuluttua, jos siitä erikseen sovitaan henkilön ja yhtiön kesken. Mikäli syntyy epäselvyyttä tällaisen irtisanomis- ajan osalta, noudatetaan edellä 1 ja 2 momenteissa lueteltuja irtisanomis- aikoja.

Irtisanomisen yhteydessä voidaan sopia henkilön käyttämättömän vuosi- loman lukemisesta irtisanomisaikaan kuuluvaksi, mikäli yhtiö ja henkilö näin haluavat.

Muilta osin noudatetaan edellä 2 §:ssä tarkoitettua irtisanomissuojasopi- musta.

Työsuhteen purkaminen

Työsuhde voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa

‐ edellä 4 §:ssä mainittuna koeaikana

‐ työsopimuslaissa mainituissa tapauksissa.

6 § Työnjohto ja valvonta ‌

Yhtiöllä on oikeus johtaa, jakaa ja valvoa työt, työhön ottaa sekä siitä erot- taa henkilöitä.

7 § Muut työsuhdetta koskevat säännökset ‌

Yhtiön tulee:

‐ uudelle henkilölle selvittää, mitä työehto- ja palkkasopimusta hänen työsuhteessaan sovelletaan sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjes- telmää,

‐ luottamuksella suhtautua henkilöön, tiedottaa hänelle häntä koske- vista päätöksistä,

‐ luottamuksella neuvotella henkilön kanssa tämän tehtäviä koskevissa yhtiön asioissa sekä

‐ selvittää henkilölle tämän asema, tehtävät ja vastuu yhtiön organisaa- tiossa ja niissä tapahtuneet muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tu- kea henkilön pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yhtiön toiminnan kehittä- mistä.

Henkilön tulee:

‐ edistää ja valvoa yhtiön etuja; tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja yhtiön varoja ja omaisuutta.

Henkilön tehtäviin kuuluvat tämän työehtosopimuksen mukaan työt, jotka koskevat radion ja television tuotantolaitteiden käyttöä, ylläpitoa, suunnit- telua ja asennusta, tai jotka välittömästi liittyvät henkilön työsopimuksen tarkoittamaan tekniseen toimintaan.

III TYÖAIKA ‌

8 § Säännöllinen työaika ‌

A. Säännöllinen vuorokautinen työaika

Säännöllistä vuorokautista työaikaa noudattavien henkilöiden säännölli- nen työaika on keskimäärin 37 tuntia (6.4.2020 lukien) viikossa 26 viikon pituisella tasoittumisjaksolla. Viikoittaisen työajan pituus voi olla enintään 40 tuntia tai, jos viikon toinen vapaapäivä on siirretty jollekin muulle vii- kolle, 48 tuntia.

Työajan tasoittuminen edellä mainittuun keskimäärään tarkistetaan niiden viikkojen lopussa, johon sisältyvät 30.6. tai 31.12. Jos jakson lopussa on yli- tai alijäämää, tällöin on sovittava, miten se tasoitetaan seuraavan jak- son aikana.

Niillä viikoilla, joihin sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjan- tai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäi- syyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä viikoittainen työaika ly- henee kutakin tällaista muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvaa päivää kohti 7,5 tunnilla.

Mikäli tuotannollisten syiden vuoksi ko. viikon säännöllistä työaikaa ei ole mahdollista lyhentää edellä mainitulla tavalla, on työnantajalla oikeus teettää työtä enintään edellä 1 momentissa mainittu määrä ko. viikolla, mikäli tämä on erikseen työvuoroluettelossa ilmoitettu. Edellä tarkoitettu säännöllistä työaikaa lyhentävä osuus korvataan antamalla samansuurui- nen vastaava vapaa aika, ellei sovita vastaavasta rahakorvauksesta. Ellei vastaavaa vapaata voida antaa saman tasoittumisjakson aikana, on jak- son päättyessä sovittava milloin seuraavan jakson aikana vastaava vapaa pidetään.

Tässä työaikamuodossa säännöllinen työaika järjestetään siten, että työ- vuoroluettelossa määrättyjen peräkkäisten työaikajaksojen säännöllinen työaika toistuu samanlaisena ottaen kuitenkin huomioon tämän pykälän määräykset. Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan järjestää myös säännölliseksi 2- tai 3-vuorotyöksi.

Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen viimeis- tään edellisenä työpäivänä sovitaan, pidentää tilapäisesti kahdella tunnilla (enintään 10 tuntiin) edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika kuuden viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 37 tuntiin (6.4.2020 lukien).

Yhtiö voi tämän kohdan estämättä ja siinä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään kahdeksan tuntia. Tässä yhteydessä vuorokautinen työaika voi olla enin- tään 10 tuntia ja viikoittainen 48 tuntia. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi tuntipalkka mahdollisine vuorolisineen.

B. Jaksotyöaika

Jaksotyöaikaa noudattavien henkilöiden säännöllinen työaika on keski- määrin 111 tuntia (6.4.2020 lukien) kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Työajan tulee tasoittua sanottuun keskimäärään vuoden (52 viikon) pitui- sella tasoittumisjaksolla. Työnantajalla on oikeus teettää tarvittaessa työtä enintään 120 tuntia kolmiviikkojaksoissa.

Työajan tasoittuminen edellä mainittuun keskimäärään tarkistetaan vähin- tään kerran vuodessa yhtiön päättämänä ajankohtana. Yhtiö tiedottaa ky- seisestä ajankohdasta tiimeittäin tai toiminnoittain. Jos jakson lopussa on yli- tai alijäämää, tällöin on sovittava, miten se tasoitetaan seuraavan puo- livuotiskauden aikana.

Niissä kolmiviikkojaksoissa, joihin sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiai- nen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhan- nusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä kolmi- viikkojakson säännöllinen työaika lyhenee kutakin tällaista muulle arkipäi- välle kuin lauantaille sattuvaa päivää kohti 7,5 tunnilla.

Mikäli tuotannollisten syiden vuoksi jakson säännöllistä työaikaa ei ole mahdollista lyhentää edellisessä momentissa tarkoitetulla tavalla, on työnantajalla oikeus teettää työtä enintään 1 momentissa tarkoitettu määrä ko. jaksossa, mikäli tämä on erikseen työvuoroluettelossa ilmoi- tettu. Tässä tarkoitettu työaikaa lyhentävä osuus korvataan antamalla vastaava samansuuruinen vapaa aika, ellei sovita vastaavasta rahakor- vauksesta. Ellei vastaavaa vapaata voida antaa saman tasoittumisjakson aikana, on jakson päättyessä sovittava milloin seuraavan jakson aikana vastaava vapaa pidetään.

Yhtiö voi tämän kohdan estämättä ja siinä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään kahdeksan tuntia. Tässä yhteydessä kolmiviikkoisjakson työaika voi ylit- tää 120 tuntia. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipal- kan lisäksi tuntipalkka mahdollisine vuorolisineen.

Vuorokautinen säännöllinen työaika määräytyy työvuoroluettelon mu- kaan.

9 § Työsopimuksen alkaminen ja päättyminen kesken tasoittumisjak- son ‌

Jos työaika on edellä 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla keskimääräistetty ja työ- suhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 37 tuntiin (6.4.2020 lukien) viikossa tai 111 tuntiin (6.4.2020 lukien) kolmessa vii- kossa, lasketaan kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 37 tuntia (6.4.2020 lukien) tai kolmea viikkoa kohti 111 tuntia (6.4.2020 lukien) xxxxxxx, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta mak- setaan lisä- ja ylityötä vastaava korvaus.

Määräaikaisten työntekijöiden tasoittumisjaksot määräytyvät edellä 8 §:n mukaisesti kuitenkin siten, että jakso alkaa tai päättyy työsuhteen alka- essa tai päättyessä työsuhteen kestosta riippuen.

10 § Työvuoroluettelo Yleiset säännökset ‌

Jokaista tämän sopimuksen tarkoittamaa henkilöä varten on työnantajan laadittava työvuoroluettelo, jossa mainitaan, milloin säännöllinen työaika alkaa ja päättyy sekä päivittäiset ja viikoittaiset lepoajat.

Pöytäkirjamerkintä:

Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työaikaa, jonka sijoittami- sesta työnantaja määrää työnjohto oikeutensa puitteissa. Työvuoroluetteloon saa sisällyttää ainoastaan säännölliseen työaikaan kuuluvaa työaikaa.

Työvuoroluetteloa laadittaessa pyritään mahdollisimman suureen suunni- telmallisuuteen.

Työvuoroluettelo on laadittava siten, että työ vuorokaudessa tehdään enintään kahdessa jaksossa. Kahden eri jakson välinen aika saa olla enintään yksi tunti, joka muodostaa 11 §:ssä tarkoitetun vuorokautisen lepotauon. Edelleen työvuoroluettelo on laadittava siten, että työvuorojen väliin jää vähintään 10 tunnin yölepoaika. Mainituista rajoituksista voidaan poiketa henkilön suostumuksella. Siitä, että jaksojen välinen aika saa olla enintään tunti, voidaan lisäksi poiketa matkatyössä, jolloin jaksojen väli- nen aika voi olla enintään kaksi tuntia.

Soveltamisohje:

Matkatyöllä tarkoitetaan työtä, josta maksetaan vähintään osapäivärahaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan lisäksi voi- daan työtä teettää ainoastaan ao. henkilön suostumuksella.

Viikkolepopäivät ja viikon toiset vapaapäivät on ilmoitettava kolmeksi vii- koksi eteenpäin viimeistään keskiviikkoisin ennen kello 16.00.

Pöytäkirjamerkintä:

Viikoittaiset lepoajat on merkittävä työvuoroluetteloon siten, että viikkolepopäivä, viikon toinen vapaapäivä ja jaksotyössä esiintyvät tasausvapaapäivät on selvästi tunnistettavissa.

Säännöllistä vuorokautista työaikaa noudattavien työvuorot on järjes- tettävä työvuoroluettelossa siten, että säännöllinen työaika vuorokau- dessa on enintään 8 tuntia tai 8 §:n 6 momentissa tarkoitetuissa tapauk- sissa 10 tuntia. Työvuoron vähimmäispituus on 4 tuntia, ellei toisin sovita.

Jaksotyöaikaa noudattavien työvuorot on järjestettävä työvuoroluette- lossa siten, että säännöllinen työaika vuorokaudessa on vähintään 4 tun- tia ja enintään 12 tuntia. Tästä määräyksestä saadaan poiketa asianomai- sen henkilön suostumuksella.

Pöytäkirjamerkintä:

Jaksotyössä noudatettavaa vuorokautista enimmäistyöaikaa rajoitetaan edellä sanottua lyhyemmäksi liittojen erikseen so- pimalla tavalla, mikäli työn laatu ja työolosuhteet antavat sii- hen aihetta.

Työvuoroluettelo on jaksotyöaikamuodossa laadittava kolmiviikkokausit- tain.

Milloin työtä teetetään iltaisin, on työvuorot järjestettävä siten, että henki- lölle tulee työtä kello 18.00 jälkeen enintään keskimäärin puolessa kalen- teripäivistä ja enintään viitenä päivänä peräkkäin kolmiviikkojakson ai- kana. Tästä voidaan poiketa ao. henkilön suostumuksella.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä säännöstä ei sovelleta työaloilla, joissa työsopimuksen mukainen työ sijoittuu työn luonteen vuoksi jatkuvasti klo

18.00 jälkeiseen aikaan. Näistä poikkeusjärjestelyistä sovi- taan tarkemmin yhtiön ja ao. ammattiyhdistysten välillä.

Xxxxxxx työtä teetetään tämän sopimuksen tarkoittamaan yötyöaikaan, on työvuorot järjestettävä siten, että henkilölle tulee keskimäärin enintään puolet työvuoroista sellaisiksi, jolloin säännöllistä työaikaa on sijoitettu kello 23.00 ja 06.00 väliseen aikaan. Tästä voidaan poiketa ao. henkilön suostumuksella.

Työvuoroluettelo on ilmoitettava henkilölle viimeistään työvuoroluetteloon merkittyä ensimmäistä työvuoroa edeltävänä keskiviikkona ennen kello 16.00.

Työvuoroluettelon julkistamisen jälkeen siihen saa tehdä vain välttämät- tömiä muutoksia, jotka eivät kuitenkaan saa koskea viikkolepopäivää eikä viikon toista vapaapäivää. Tällaisia välttämättömiä muutoksia voidaan tehdä enintään kaksi henkilöä kohti kolmiviikkojakson aikana ja viikkoa kohti enintään yksi. Tässä tarkoitettu työvuoroluettelon muutos on ilmoi- tettava asianomaiselle henkilölle viimeistään kahta yötä ennen muutetta- vaa työvuoroa ennen kello 18.00 silloin, kun työvuoro siirtyy kokonaan toiselle päivälle. Mikäli kyseessä on työajan siirto saman vuorokauden si- sällä, työajan pituutta muuttamatta voidaan ilmoitus kuitenkin antaa edel- lisen työvuoron kuluessa ennen kello 18.00. Välttämättömistä muutok- sista aiheutuvat haitat on pyrittävä tasaamaan mahdollisimman hyvin ky- symykseen tulevien henkilöiden kesken. Työvuoroluetteloon tehtävän muutoksen syy on ilmoitettava ao. henkilölle.

Matkatyön aikana työvuoroluetteloa voidaan muuttaa rajoituksetta ilman korvausta. Matkatyöllä tarkoitetaan tässä matkaa, jonka kokonaiskesto on vähintään 24 tuntia.

11 § Vuorokautiset lepoajat ‌

Milloin työvuoron pituus on kuusi tuntia tai pitempi, on kuuden ensimmäi- sen tunnin aikana annettava yksi säännöllinen vähintään puoli tuntia ja enintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana toimihenkilöllä on oikeus esteettömästi poistua työpaikalta, ja jota aikaa ei lueta työajaksi. Xxxxxxx työaika ylittää yhtenä työvuorona 10 tuntia, annetaan lisäksi tilaisuus ate- rioida työn aikana. Vuorokautinen lepoaika pyritään järjestämään työvuo- ron puolivälissä.

Päivittäinen lepoaika voidaan antaa puolen tunnin pituisena niissä ta- pauksissa, joissa tästä paikallisesti erikseen kirjallisesti sovitaan.

Jos työ vaatii jatkuvaa työpaikalla oloa, ja jos vuorokautista lepoaikaa ei tämän vuoksi voida antaa, järjestetään tilaisuus aterioida työn aikana.

Henkilöllä on päivittäin oikeus kahteen viidentoista minuutin kahvitau- koon. Nämä tauot luetaan työaikaan kuuluviksi.

12 § Viikoittaiset lepoajat ‌

1. Viikkolepo

Viikon aikana annetaan 54 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo, jonka muo- dostavat ko. viikon viikkolepopäivä ja viikon toinen vapaapäivä. Jos toinen vapaapäivä on siirretty, viikon aikana annetaan vähintään 30 tuntia kes- tävä yhdenjaksoinen viikkolepo, jonka tulee sisältää täysi kalenterivuoro- kausi. Kaikissa tapauksissa on joka neljäs sunnuntai annettava viikkole- popäiväksi. Tällöin on viikon toiseksi vapaapäiväksi annettava lauantai.

2. Viikon toinen vapaapäivä

Toisen vapaapäivän tulee olla vähintään 24 tunnin mittainen vapaa aika. Jos toinen vapaapäivä siirretään ja sijoitetaan erilleen muista vapaapäi- vistä, se on annettava vähintään 30 tunnin mittaisena yhtäjaksoisena va- paa-aikana. Siirretty vapaapäivä on annettava viimeistään seuraavan ka- lenterikuukauden aikana. Viikon toisen vapaapäivän sijoittelu ei saa ai- heuttaa yhtenäisen työjakson pidentymistä yli kahdentoista työpäivän, ellei henkilön kanssa toisin sovita.

Lepoaikojen käytön suhteen ei työnantaja tai työnantajan edustaja saa asettaa rajoituksia.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Normaalitapauksessa lauantaiksi ja sunnuntaiksi osuva viik- kolepoaika päättyy maanantaina kello 06.00 ja alkaa 54 tun- tia aikaisemmin eli lauantaina kello 00.00.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Siirretty toinen vapaapäivä pyritään antamaan muiden va- paapäivien yhteydessä.

13 § Muut vapaapäivät ‌

Uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, toinen pääsiäispäivä, pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäivä, helatorstai, ju- hannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä, sa- moin uudenvuoden-, loppiais-, vapun- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantait sekä joulun jälkeinen lauantai ovat vapaapäiviä, elleivät yleisradiotoimin- taan välittömästi liittyvät syyt muuta vaadi.

14 § Lisätyö ‌

Lisätyötä on työ, joka ylittää tässä sopimuksessa määritellyn työvuoro- luetteloon merkityn säännöllisen työajan, mutta ei ylitä tuntimääriä, joiden ylittävästä työstä on lain ja tämän sopimuksen mukaan maksettava ylityö- korvaus.

Yhtiö voi teettää lisätyötä vain asianomaisen henkilön suostumuksella.

Pöytäkirjamerkintä:

Lisätyön tekemisestä on sovittava ao. henkilön kanssa mah- dollisimman aikaisin, mikäli mahdollista jo työvuoroluettelon laatimisen yhteydessä.

1. Vuorokautinen lisätyö (A)

Vuorokautista lisätyötä on se työ, joka tehdään säännöllisen vuorokauti- sen työajan lisäksi lain määräämään enimmäismäärään (8 t) saakka vuo- rokaudessa.

2. Viikoittainen lisätyö (A)

Viikoittaista lisätyötä on se työ, joka tehdään säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi 40 tuntiin saakka viikossa ylittämättä säännöllistä vuoro- kautista työaikaa.

3. Jaksolisätyö (B)

Jaksolisätyötä on se työ, joka tehdään säännöllisen jaksoittaisen työajan lisäksi 120 tuntiin saakka kolmessa viikossa.

15 § Ylityö ‌

Ylityötä on työ, joka tehdään laissa säädettyjen työajan säännöllisten enimmäismäärien lisäksi.

Yhtiö voi teettää ylityötä vain asianomaisen henkilön suostumuksella.

Pöytäkirjamerkintä:

Ylityön tekemisestä on sovittava ao. henkilön kanssa mah- dollisimman aikaisin, mikäli mahdollista jo työvuoroluettelon laatimisen yhteydessä.

1. Vuorokautinen ylityö (A)

Vuorokautista ylityötä on se työ, jota säännöllistä vuorokautista työaikaa noudattava henkilö tekee vuorokaudessa yli 8 tunnin, taikka tämän työeh- tosopimuksen 8 §:n A kohdan 5 momentissa tarkoitetussa tapauksessa yli 10 tunnin.

2. Viikoittainen ylityö (A)

Viikoittaista ylityötä on se työ, jota säännöllistä vuorokautista työaikaa noudattava henkilö tekee viikossa

‐ yli 40 tunnin ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa

‐ työaikalain (605/96) 6 §:n 2 momentin ja 12 § 1 momentin tarkoitta- missa tapauksissa ylityövuoroluettelon mukaan määräytyvän säännöl- lisen viikoittaisen työajan ylittämättä säännöllistä vuorokautista työai- kaa, sen ajanjakson kuluessa, jolloin viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tunniksi.

Viikoittaista ylityötä laskettaessa vähennetään tehdystä työajasta vuoro- kautiset ylityötunnit.

3. Jaksoylityö (B)

Jaksoylityötä on se työ, jota jaksotyöaikaa noudattava henkilö tekee yli 120 tunnin kolmen viikon pituisena ajanjakson.

15 a § Työajan enimmäismäärä

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakson pituus on 12 kuukautta.

16 § Iltatyö ‌

Tämän sopimuksen tarkoittamaa iltatyötä on työ, jota tehdään kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana.

17 § Yötyö ‌

Tämän sopimuksen tarkoittamaa yötyötä on se työ, jota tehdään kello

22.00 ja 06.00 välisenä aikana.

18 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäi- vänä, pääsiäislauantaina sekä juhannuksena ja juhannus- ja jouluaattona tehtyä työtä pidetään sunnuntaityönä, samoin uudenvuoden- ja vapunaat- tona kello 18.00 jälkeen tehtyä työtä.

19 § Viikkolepopäivinä tehty työ ‌

1. Viikkolepopäivänä tehty työ

Viikkolepopäivinä tehtyä työtä on se työ, jota tehdään 12 §:ssä määritellyn työvuoroluetteloon merkityn viikkolevon aikana.

2. Viikon toisena vapaapäivänä tehty työ

Viikon toisena vapaapäivänä tehtyä työtä on se työ, jota tehdään 12 §:ssä määritellyn työvuoroluetteloon merkityn viikon toisen vapaapäivän aikana.

20 § Yölepoaikaa lyhentävä työ ‌

Yölepoaikaa lyhentävällä työllä tarkoitetaan sitä työtä, joka lyhentää tässä sopimuksessa mainittua 10 tunnin yölepoaikaa.

21 § Hälytysluonteinen työ ‌

Hälytysluonteisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja hen- kilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

Hälytysluonteista työtä ei kuitenkaan ole työ, joka jatkuu keskeytyksettä työvuoroluetteloon merkityn työvuoron jälkeen.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Mikäli henkilön kanssa on sovittu varallaolosta ja hänet kut- sutaan työhön varallaoloaikanaan, ei kysymyksessä ole hä- lytysluonteinen työ vaan lisä- tai ylityö.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Xxxxxxx henkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomai- sena osana velvollisuus antaa vapaa aikanaan, yhtiön toimin- nan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai - määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon henkilön kokonais- palkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti so- vitaan.

22 § Varallaolo ‌

Jos henkilö esimiehensä kanssa tehdyn sopimuksen perusteella on vel- vollinen oleskelemaan asunnossaan tai muussa sovitussa paikassa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, on kysymys va- rallaoloajasta, jota ei lueta työajaksi. Varallaolosta sovitaan kirjallisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli henkilö kutsutaan tai hän muuten sovitulla tavalla jou- tuu työhön kesken varallaoloaikansa, muuttuu varallaoloaika työajaksi. Henkilön joutuessa näin lisä- tai ylityöhön, ei siihen vaadita enää erillistä henkilön suostumusta.

23 § Matkustaminen ‌

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.

Työsuorituksena eli työaikaan luettavana matkustamista on pidettävä:

1. kuljetusta työnantajan määräämästä lähtöpaikasta työn suorituspaik- kaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamista

2. kun työntekijän on kuljetettava ajoneuvoa ja/tai sen mukana työn edel- lyttämiä tarvikkeita tai muita työntekijöitä

3. kun työntekijän tulee osallistua edellä 1- tai 2-kohdassa mainittuun kul- jetukseen.

Matkustamiseen käytetyt tunnit luetaan tehtyyn työaikaan laskettaessa säännöllisen työajan täyttymistä viikossa tai 3-viikkoisjaksossa, ellei säännöllinen työaika muuten toteudu. Näitä matkustamiseen käytettyjä tunteja ei kuitenkaan työaikatilastoinnissa lueta varsinaisiksi työtunneiksi. Matka-ajan palkasta määrätään palkkasopimuksen III luvun 19 §:ssä.

Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkasta aiheudu tarpeettomasti kustannuksia.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Henkilöä ei voi velvoittaa ilman suostumustaan matkusta- maan työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänään.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Työaikaan luettava matkustaminen eli työsuoritus tulee mer- kitä työvuoroluetteloon tämän sopimuksen III luvun 10 §:n määräysten mukaisesti.

IV PALKKAUS ‌

24 § Palkkausperusteet ‌

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvan henkilön palkka on kuukausipalkka, jonka suuruus määräytyy palkkasopimuksessa tarkemmin sovitulla ta- valla.

25 § Palkanmaksu ‌

Palkka maksetaan säännöllisesti ennakolta ilmoitettuina kiinteinä palkan- maksupäivinä.

Palkan tulee olla henkilön nostettavissa hänen määräämässään rahalai- toksessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Palkkaennakko voidaan antaa henkilölle, joka esim. työmat- kan takia on palkanmaksupäivänä poissa sijoituspaikkakun- naltaan.

Mikäli palkanmaksupäivä ei ole rahalaitoksen aukiolopäivä, tulee palkan olla henkilön nostettavissa palkanmaksupäivää edeltävänä viimeisenä tällaisena työ- tai aukiolopäivänä.

26 § Sijaisuudet ‌

Mikäli henkilön kanssa niin sovitaan tai hänet työsopimuksensa perus- teella määrätään tilapäisesti hoitamaan alempaan tai samaan tehtävä- kohtaiseen palkkatasoon kuuluvaa tehtävää kuin hänen oma tehtävänsä, maksetaan henkilölle tältä sijaisuusajalta hänen omaa peruskuukausi- palkkaansa. Samoin peruskuukausipalkka maksetaan muuttumattomana myös silloin, kun henkilö määrätään hoitamaan ylempään tehtäväkohtai- seen palkkatasoon kuuluvaa tehtävää enintään 14 vuorokauden yhden- jaksoiseksi ajaksi.

Mikäli henkilön kanssa niin sovitaan tai hänet työsopimuksensa perus- teella määrätään hoitamaan omaa tehtäväänsä korkeampaan tehtävä- kohtaiseen palkkatasoon kuuluvaa tehtävää pidemmäksi ajaksi kuin edel- lisessä momentissa on tarkoitettu, maksetaan henkilölle koko tältä sijai- suusajalta peruskuu-kausipalkka vähintään sen tehtävän tehtäväkohtai- sen palkan suuruisena, jota hänet on sijaisena määrätty hoitamaan. Joka tapauksessa sijaisena toimivalle henkilölle maksetaan tällöin oma perus- kuukausipalkka 4 %:lla korotettuna. Tätä 4 %:n suuruista korotusta ei kui- tenkaan oteta huomioon palkkaa määritettäessä, jos sama henkilö vali- taan pysyvästi hoitamaan sijaistamaansa tehtävää.

Henkilön säännöllisen työajan ansio ei saa sijaisuusaikana laskea.

Pöytäkirjamerkintä:

Säännöllisen työajan ansiota laskettaessa otetaan huomioon samat palkkatekijät kuin vuosilomapalkkaa laskettaessa. Edellä 2 momentissa tarkoitettu korotettu peruskuukausi- palkka täyttää omalta osaltaan säännöllisen työajan ansiota- sovaatimusta.

Mikäli myös sijaistettavassa työssä maksetaan säännöllisen työajan ansioon luettavia epämukavan työajan korvauksia, täyttävät ne myös omalta osaltaan tässä tarkoitettua säännöl- lisen työajan ansiotasovaatimusta.

Tässä tarkoitetusta sijaisuudesta on annettava kirjallinen ilmoitus asian- omaiselle sijaiselle. Ilmoituksesta tulee selvitä siirron alkamis- ja päätty- misajankohdat sekä sijaisuusajalta maksettava peruskuukausipalkka ja työehtosopimus, jonka mukaan mahdolliset suoriteperusteiset lisät sijai- suusaikana määräytyvät.

27 § Työtuntilaskentaan ja palkanmaksuun liittyvät muut säännökset ‌

a) Yleiset säännökset

Työnantajan on pidettävä kirjaa tehdyistä työtunneista. Tämän vuoksi työ- tuntilomakkeeseen merkitään tehdyt työtunnit 15 minuutin tarkkuudella siinäkin tapauksessa, että palkka maksetaan muun perusteen kuin tehty- jen työtuntien mukaan.

Jos henkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes henkilön säännölli- nen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jäl- kimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa. Jos työ jat- kuu sunnuntaivuorokauden puolelle, maksetaan sunnuntain osalta myös pyhätyökorotukset.

b) Päivittäisen lepotauon siirtyminen

Mikäli päivittäinen lepotauko henkilön suostumuksella siirtyy yli 15 mi- nuuttia, merkitään työvuoroluetteloon merkityn lepotauon aikana tehty työ työajaksi.

c) Poissaolopäiviltä merkittävät ns. täytetunnit

Vuosi-, sairaus-, palkalliseen synnytyslomaan ja siihen rinnastettavaan adoptiolomaan käytetyltä ajalta, palkalliseen opintolomaan, lyhyeen tila- päiseen lomaan, ammatilliseen koulutukseen ja ns. yhteistoimintakoulu- tukseen osallistumiseen käytetyltä ajalta, sekä muun luvallisen, näihin rin- nastettavien työstä poissaolopäivien ajalta merkitään työvuoroluetteloon päivittäin 7 tuntia 15 minuuttia.

Mikäli em. poissaolo jatkuu koko kalenteriviikon ajan, merkitään päivittäi- sen merkinnän sijasta 8 §:n mukaisesti laskettu kyseisen viikon säännöl- lisen työajan määrä.

Mikäli poissaolo ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, las- ketaan täytetunnit poissaolopäiviltä työvuoroluetteloon merkityn säännöl- lisen työajan mukaisesti.

Työaikalain (605/96) 22 §:n 3 mom. mukaista keskeytyneen jakson pal- kanlaskentaa sovelletaan muissa tapauksissa.

Pöytäkirjamerkintä:

Tässä tarkoitettujen täytetuntien merkitsemisen tarkoituk- sena on mahdollistaa myös em. poissaolojen vuoksi keskey- tyneiden työjaksojen osalta sellainen mahdollisimman tarkka palkanlaskenta, että todellisista tehdyistä lisä- ja ylityötun- neista voitaisiin maksaa palkka oikein.

d) Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan henkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallisen luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti, mikäli luottamustoimi on sen luonteinen, että se edellyttää pitempiaikaista tai usein toistuvaa yhtiön työajan käyttöä. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpan- naan siten, että henkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyk- sen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnan- tajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen kor- vauksesta.

28 § Yhtiön ajoneuvon kuljettaminen ‌

Henkilön kanssa voidaan sopia yhtiön omistaman tai hallinnassa olevan moottoriajoneuvon kuljettamisesta oman toimen ohella.

Mainitut ajoneuvot jaetaan kahteen luokkaan:

a) kevyt ajoneuvo (kokonaispaino enintään 3 500 kg)

b) raskas ajoneuvo (kokonaispaino suurempi kuin 3 500 kg)

Yhtiön ajoneuvoa oman toimen ohella kuljettava henkilö ei ole vastuussa ajoneuvoa kohdanneen vaurion korvaamisesta, ellei hän ole aiheuttanut sitä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.

Ajoneuvokuljetuskorvauksesta on sovittu palkkasopimuksessa.

V SOSIAALISET SÄÄNNÖKSET ‌

29 § Vuosiloma ‌

a) Vuosiloman pituus määräytyy jäljempänä säädetyllä tavalla sen mu- kaan kuinka kauan henkilö on maaliskuun loppuun mennessä ollut yh- tiön palveluksessa ja kuinka monta kalenterikuukautta henkilö on maaliskuun loppuun mennessä ollut yhtiön palveluksessa kahden- toista edellisen kuukauden eli lomanmääräytymisvuoden aikana. Ka- lenterikuukautta, jonka aikana henkilö ei ole ollut työssä vähintään nel- jänätoista päivänä, ei oteta huomioon loman pituutta laskettaessa, mi- käli vuosilomalaissa ei ole toisin määrätty tai henkilön kanssa toisin sovittu.

Vuosiloman pituus on:

‐ jos palvelusaika on vähemmän kuin vuosi, kaksi arkipäivää jokai- selta edellä tarkoitetulta lomanmääräytymisvuoden kuukaudelta.

‐ jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta.

‐ jos palvelusaika on yhteensä vähintään 10 vuotta, 36 arkipäivää.

‐ edellä sanotun lisäksi henkilöllä on jos työsuhde on lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskey- tymättä jatkunut vähintään vuoden oikeus saada lomakauden ul- kopuolella pidettävää vuosilomaa (talvilomaa) kuusi arkipäivää.

b) Lomakausi on 15.5. – 15.9. välinen aika. Henkilöllä on kuitenkin oi- keus, mikäli tehtävät sen sallivat, saada lomakauden aikana annettava lomansa joko kokonaan tai osaksi muunakin aikana kuin lomakautena.

c) Henkilön vuosiloman alkamispäiväksi ei saa määrätä päivää, jona henkilö muutoin olisi työstä vapaa.

d) Henkilölle on hänen lähtiessään lomalle ilmoitettava työvuoroluettelon mukainen ensimmäinen loman jälkeinen työpäivä.

e) Lomarahasta on sovittu palkkasopimuksessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli lomanmääräytymisvuoteen ei henkilöllä sisälly täyteen lomaan oikeuttavaa palvelusaikaa, lasketaan loman vähen- nys vuosilomalain säännösten mukaan kuitenkin siten, että 10 vuoden palvelusajan jälkeen vähennys on 3 arkipäivää ku- takin sellaista lomanmääräytymisvuoden kuukautta kohden, joihin ei sisälly lain edellyttämiä 14 työpäivää.

Edellä mainittua talvilomaa henkilö ansaitsee 0,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

30 § Muu loma ‌

a) Henkilölle annetaan palkallista opintolomaa joko yhtiön omaan koulu- tustoimintaan sisältyvään tai yhtiön ulkopuolella tapahtuvaan, henkilön työtehtäviin liittyvään opiskeluun osallistumisen takia. Palkallisen opin- toloman edellytyksenä on, että yhtiö on ennen aiotun opintoloman al- kamista hyväksynyt henkilön esittämän opintosuunnitelman. Palkalli- sen opintoloman aikana yhtiön ulkopuolella tapahtuvasta opiskelusta

on henkilö velvollinen esittämään opintotuloksensa yhtiölle tai vapaa- muotoisen opiskelun kysymyksessä ollen esittämään opiskelustaan kirjallisen kertomuksen yhden kuukauden kuluessa opintoloman jäl- keen työhönsä palattuaan. Henkilön omasta pyynnöstä voidaan hänen vuosilomansa antaa opintoloman yhteydessä.

b) Jos henkilön työ on ollut tavallista rasittavampaa tai jos jonkin muun syyn perusteella voidaan katsoa henkilön olevan lisäloman tarpeessa, voidaan hänelle myöntää lisälomaa, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi.

c) Henkilön palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä hänen perheensä pii- rissä sattuvan äkillisen sairauden tai läheisen omaisen kuoleman vuoksi eikä yhteiskunnallisen luottamustehtävän vuoksi annettavaa ly- hyttä tilapäistä lomaa. Tällaisesta lomasta on ilmoitettava asianomai- selle esimiehelle mahdollisimman ajoissa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Lyhyen tilapäisen loman tarkoitus on antaa henkilölle mah- dollisuus ja aikaa edellä tarkoitetun äkillisen sairauden koh- datessa järjestää sairaan hoito tarkoituksenmukaisella ta- valla. Mikäli näyttää siltä, että loman tarve muodostuu use- amman päivän mittaiseksi, on järjestelyistä sovittava xxxxxx- xxxxxxxx ajoissa esimiehen kanssa. Tarvittaessa äkillisestä sairaudesta on annettava asianmukainen selvitys. Mikäli sel- vitys on lääkärintodistus, jota työnantaja on pyytänyt, maksaa siitä aiheutuvat kustannukset yhtiö.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Yhteiskunnallisella luottamustehtävällä tarkoitetaan lähinnä valtiollisia, kunnallisia ja kirkollisia luottamustehtäviä sekä sellaisia järjestötoimintaan liittyviä luottamustehtäviä, joihin osallistumisesta on sovittu tässä sopimuksessa. Edellä ole- vaan rinnastetaan myös poissaolo todistajana kuulemisen ta- kia oikeudessa, milloin oikeuden päätökseen ei sisälly riittä- vää korvausta ansionmenetyksestä.

d) Xxxxxxx henkilö on yli yhden kuukauden kestävällä palkattomalla lo- malla, hän ei ole tänä aikana oikeutettu nauttimaan yhtiön työsuhde- ohjesäännössä tarkoitettuja lääkärinhoitoon kuuluvia etuja.

31 § Työasusteet ‌

Yhtiö järjestää henkilölle suojavaatetuksen ja -varusteet sekä työpuvun taikka maksaa henkilön omien varusteiden käyttämisestä korvausta siten kuin asiasta on erillisessä liitteessä sovittu.

32 § Kuolemantapaus ‌

Xxxxxxxx kuoltua maksetaan hänen omaisilleen hänen palkkansa kuolin- päivään asti sekä lisäksi kuukauden palkka kuolinpäivästä lukien.

33 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä adoptiovapaa ‌

Xxxxxxxxxxxxxxx annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja van- hempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka 72 arkipäivän ajalta ja isyysvapaan osalta 18 päivän ajalta, jos työsuhde on tätä ennen kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta.

Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut lapsen, annetaan hänelle samoin edel- lytyksin adoptioon liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava vapaa. Palkallinen vapaa annetaan vain toiselle vanhem- mista. Etusija on sillä vanhemmalla, joka saa adoption perusteella sai- rausvakuutuspäivärahaa samalta ajalta.

VI ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ ‌

34 § Sairauspoissaolo ‌

Toimihenkilö on velvollinen ilmoittamaan työnjohdolle viipymättä sai- raudestaan tai muista syistä johtuvista poissaoloistaan.

Xxxxxxxxxxxx, joka joutuu olemaan poissa työstä sairauden vuoksi yli kol- men päivän ajan, on velvollinen esittämään esimiehelleen lääkärintodis- tuksen terveydentilastaan. Xxxxxxx erityistä syytä on, toimihenkilö on vel- vollinen vaadittaessa esittämään lääkärintodistuksen myös alle kolme päivää kestäneestä poissaolosta.

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole aiheuttanut sairautta tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä tuottamuk- sella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden aikana saada palkkaa seuraa- vien perusteiden mukaan.

Työsuhde kestänyt työkyvyttömyyden alkaessa alle yhden kuukauden

Työsuhteen kestettyä alle yhden kuukauden on toimihenkilöllä oikeus saada sairausajan palkkaa 50 prosenttia täydestä palkastaan työkyvyttö- myyden alkamispäivältä ja sen jälkeen enintään yhdeksältä seuraavalta arkipäivältä. Palkka maksetaan niiltä arkipäiviltä, jotka olisivat olleet toimi- henkilön työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä.

Työsuhde kestänyt työkyvyttömyyden alkaessa yhdenjaksoisesti vähin- tään yhden kuukauden, mutta alle neljä kuukautta

Työsuhteen kestettyä kuukauden toimihenkilöllä on sen jälkeen alkavan sairauden perusteella oikeus saada täysi palkka sairastumispäivää seu- ranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun saakka. Palkka maksetaan toi- mihenkilön työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä.

Työsuhde on kestänyt työkyvyttömyyden alkaessa yhdenjaksoisesti vä- hintään neljä kuukautta

Tämä kohta koskee kuukausipalkkaisia työsuhteita.

Työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti Täysi palkka

4 kk, mutta vähemmän kuin yhden vuoden 21 päivältä (3 vko) 1 vuoden, mutta vähemmän kuin 3 vuotta 1 kuukaudelta

3 vuotta, mutta vähemmän kuin 5 vuotta 1,5 kuukaudelta

5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

Työkyvyttömyyden jatkuessa em. korvausajanjaksojen jälkeen makse- taan toimihenkilölle 66 prosenttia palkasta yhtä pitkältä ajalta kuin hän on ollut oikeutettu vähentämättömään palkkaan kuitenkin niin, että sairaus- ajan palkkaa maksetaan yhdenjaksoisesti enintään neljän kuukauden ajalta.

Jos työkyvyttömyys alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa edellisen päätty- misestä, ei toimihenkilöllä ole oikeutta uuteen sairausajan palkan ajanjak- soon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään mainitulta ajanjaksolta, ellei työkyvyttömyys johdu selkeästi eri syystä.

Jos yhtiön palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttö- myysjakson aikana, maksetaan palkka kuitenkin sairausvakuutuslain mu- kaiselta yhden päivän odotusajalta.

Työtapaturmat

Jos sairaus on aiheutunut työtapaturmasta, maksaa yhtiö palkan työky- vyttömyyden ajalta enintään neljältä kuukaudelta. Tästä sairausajan pal- kasta vähennetään se määrä, jonka toimihenkilö samalta ajalta saa yhtiön ottaman tai lakimääräisen vakuutuksen perusteella vakuutuslaitokselta. Määräys koskee kuukausipalkkaisia työsuhteita.

Osasairauspäiväraha

Jos työntekijällä on oikeus osasairauspäivärahaan ja hänen kanssaan so- vitaan osa-aikatyöstä, maksetaan hänelle kokoaikatyön mukaista täyttä palkkaa siihen saakka, kun hänelle edellä olevan mukaan maksettaisiin vähentämätöntä sairausajan palkkaa. Sen jälkeen työntekijälle makse- taan hänen tekemäänsä työaikaa vastaava palkka.

35 § Koulutussopimus ‌

Osapuolet noudattavat edellä 2 §:ssä tarkoitettua TT:n ja STTK:n välistä työpaikan yhteistoimintasopimusta.

Yhtiö maksaa henkilölle jokaiselta kurssipäivältä matkustus-ohjesäännön (MOS) mukaisen korvauksen.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopijapuolet toteavat, että koulutussopimuksessa tarkoitet- tuun paikallisesti järjestettyyn, ammattitaitoa tai työsuhdeasi- oiden hoitoa kehittävään kurssitoimintaan osallistuvat henki- löt on kurssiajalta tulevien etuuksien suhteen saatettava kes- kenään samaan asemaan. Mikäli kursseille osallistuminen ta- pahtuu henkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palk- kaansa sen vuoksi vähennetä. Sopijapuolet toteavat lisäksi, että tässä tarkoitetusta koulutuksesta, sen kustannuksista ja niiden korvaamisesta voidaan sopia paikallisesti toisinkin.

36 § Ulkomailla suoritettu työ ‌

Ulkomaanmatkoilla suoritettavista töistä ja niistä maksettavista korvauk- sista sovitaan ennen matkaa kussakin tapauksessa erikseen noudattaen tätä sopimusta soveltuvin osin.

Pöytäkirjamerkintä:

Ulkomaanmatkalla tarkoitetaan myös laivalla Suomen alue- vesirajan ulkopuolelle tehtyä matkaa, silloin kun alus poik- keaa ulkomaan satamaan.

37 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Työnantaja pidättää, mikäli henkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille.

38 § Paikallinen sopiminen ‌

Muu paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksesta poiketen luot- tamusmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty so- pimus sitoo niitä henkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edusta- van. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa tois- taiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen

kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisesti, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä so- velletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuk- sen solmimisesta voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kol- men kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Paikallisesti voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 8 § 4 ja 5 momen- tista, 10 §:stä, 11 §:stä, 12 §:stä, 23 §:stä sekä palkkasopimuksen 5-17

§:istä.

Paikallisista sopimuksista tiedotetaan niiden tekemisen jälkeen.

Selviytymislauseke

Mikäli Yleisradion julkisista varoista saamassa rahoituksessa tapahtuu olennaisia muutoksia, joiden seurauksena yhtiö on joutumassa poikkeuk- sellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, paikalliset osapuolet arvioivat työehto- sopimusmääräysten soveltuvuutta muuttuneissa olosuhteissa. Muuttu- neiden olosuhteiden pohjalta voidaan sopia pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti työehtosopimuksen määräyksistä poikkeamisesta, jolla voi- taisiin turvata Yleisradion toimintaedellytykset ja mahdollisuuksien mu- kaan työpaikat. Ennen neuvotteluiden aloittamista yhtiön tulee toimittaa pääluottamusmiehelle selvitys yhtiön sen hetkisestä taloudellisesta tilan- teesta sekä yhtiön toteuttamista talouden tervehdyttämistoimista. Tällä sopimuksella ei voida alittaa työntekijän peruskuukausipalkkaa. Sopimus tehdään enintään vuoden määräajaksi ja se voidaan tarvittaessa uudis- taa, jos sopimuksen tekemiseen johtaneet olosuhteet ovat edelleen voi- massa.

Jos paikalliset osapuolet yhdessä katsovat, että olosuhteiden muuttumi- nen edellyttää työehtosopimuksen määräysten muuttamista, tarvittavista muutoksista sovitaan sopimusosapuolten välillä.

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET ‌

39 § Työrauhavelvoite ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimuk- seen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty. Allekirjoittaneet liitot ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoin- kaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

40 § Varaluottamusmiehet ‌

Jos työnantaja irtisanoo varaluottamusmiehen työsopimuksen tai lomaut- taa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hä- nellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomi- sen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

41 § Järjestötoimintaan osallistuminen ‌

Henkilön työajasta ei vähennetä osallistumista STTK:n ja sen jäsenliitto- jen liittokokoukseen, edustajistoon ja liittohallituksen eikä näiden asetta- mien pysyvien valmistelevien elinten kokouksiin, jos ne sattuvat työvuo- roluettelon mukaiseen työaikaan. Henkilön on ilmoitettava osallistumises- taan edellä mainittuihin kokouksiin, mikäli mahdollista, vähintään viikkoa ennen kokousta.

42 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Tätä työehtosopimusta koskevista erimielisyyksistä tai yleensä yhtiön ja henkilön välisiin kysymyksiin liittyvästä asiasta on ensin neuvoteltava asi- anomaisen esimiehen ja henkilön tai luottamusmiehen kesken ja ellei so- vintoa synny, pääluottamusmiehen ja yhtiön välillä. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, siirtyy asia liittojen käsiteltäväksi, jotka kumpikin voivat saat- taa asian välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

Jos välimiehet katsovat, että heidän ratkaistavakseen saatettu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja yleiseltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuomioistuimen ratkaistava, he voivat palauttaa asian liitoille, joilla on oikeus sen jälkeen panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistui- messa.

Neuvotteluissa on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava muistio. Muistio on kummankin osapuolen allekirjoitettava. Muistiossa on mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä osapuolten kanta. Muistio on laadittava kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa, viimeistään kahden viikon ku- luessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpee- tonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotteluissa sovittava.

43 § Välimiesmenettely ‌

Välimiehiä valitsevat Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Ammattiliitto PRO ry aina kalenterivuodeksi kerrallaan kumpikin kaksi ja näille tarpeel- lisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi myös toimia henkilö, joka väli- miesmenettelystä annetun lain 10 §:n mukaan voitaisiin julistaa esteel- liseksi. Välimiehet valitsevat niin ikään vuodeksi kerrallaan puheenjohta- jan, jonka tulee olla lainoppinut puolueeton henkilö. Jolleivät välimiehet sovi puheenjohtajasta, määrää hänet jommankumman sopijapuolen pyynnöstä työriitojen valtakunnansovittelija. Välimiesten kustannukset jaetaan tasan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto PRO ry:n kesken, elleivät välimiehet toisin määrää. Xxxxxxx noudatetaan väli- miesmenettelystä annetun lain säännöksiä.

44 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa maaliskuun 30. päivästä 2020 helmi- kuun 28. päivään 2022 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole jommaltakum- malta puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Helsingissä 30. maaliskuuta 2020 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

Ammattiliitto PRO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto PRO ry

YLEISRADION TEKNISIÄ TOIMIHENKILÖITÄ

koskeva

PALKKASOPIMUS ‌

30.3.2020 – 28.3.2022

I YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 § Soveltamisala

Tällä sopimuksella määrätään Yleisradio Oy:n palveluksessa olevien tek- nisten toimihenkilöiden palkkaehdot.

Teknisillä toimihenkilöillä tarkoitetaan 14.1.2000 pidetystä neuvottelusta laaditun pöytäkirjan tarkoittamia muita kuin ohjelmateknisissä tehtävissä toimivia teknisiä toimihenkilöitä.

Tätä palkkasopimusta noudatetaan allekirjoitusosapuolten solmiman työ- ehtosopimuksen osana.

Yleisradio Oy:stä käytetään jäljempänä nimitystä yhtiö ja teknisistä toimi- henkilöistä nimitystä henkilö.

2 § Sovellettavia palkkausteknisiä käsitteitä

Perustuntipalkka

Perustuntipalkka on henkilölle yhden tunnin työstä maksettava henkilö- kohtainen palkka, joka saadaan jakamalla peruskuukausipalkka luvulla 152.

Kuukausipalkkaa vastaan tehtävä työ

Peruskuukausipalkka kattaa työstä maksettavan palkan säännöllistä vuo- rokautista työaikaa noudatettaessa (A) keskimäärin 37 viikkotuntiin (6.4.2020 lukien) asti ja jaksotyöaikaa noudatettaessa (B) keskimäärin 111 tuntiin (6.4.2020 lukien) asti kolmiviikkojaksoa kohti.

Ns. arkipyhäjaksoilla peruskuukausipalkka kattaa työstä maksettavan pal- kan TES:n 8 §:ssä mainittuihin tuntimääriin asti.

II PALKKA SÄÄNNÖLLISESTÄ TYÖSTÄ

Henkilön peruskuukausipalkka muodostuu tässä palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilö- kohtaisesta palkanosasta.

3 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän sisällön mukaan ja teh- tävät sijoitetaan palkkaluokkiin osapuolten välillä sovitun luokitusjärjestel- män mukaisesti (liite 1).

Tehtäväkohtaiset palkat ovat 1.4.2020 alkaen seuraavat:

Pisteet	pl	euroa
290-319	1	2161,81
320-349	2	2294,41
350-379	3	2465,64
380-409	4	2662,43
410-439	5	2824,77
440-469	6	2977,17
470-499	7	3265,43
500-520	8	3619,81

4 § Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilökohtaisen työsuorituksen mukaan. Henkilökohtaisten palkkojen kehittyminen palkitsevalla ja oikeu- denmukaisella tavalla on palkkausjärjestelmän toimivuuden kannalta oleellista.

Esimiehen tehtävänä on arvioida säännöllisesti palkkatason oikeelli- suutta. Tehtäväkohtaisen palkan osalta tämä tarkoittaa sitä, että esimies harkitsee pitääkö tehtävän vaativuus arvioida uudelleen ja henkilökohtai- sen palkanosan osalta sitä, onko henkilökohtainen palkanosa oikea suh- teessa muihin tehtävässä toimiviin.

Henkilökohtaisen palkanosan arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon kehityskeskusteluissa asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Muutoin henkilökohtaisen palkanosan suuruuteen vaikuttavat työn kannalta mer- kitykselliset tekijät kuten työn tulos, monipuolisuus ja muut vastaavat pe- rusteltavissa olevat pätevyystekijät. Henkilön tehtävän tai pätevyyden muuttuessa arvioidaan henkilökohtainen palkanosa aina erikseen. Tehtä- vän vaativuusluokituksen kasvaessa tulee esimiesten huolehtia siitä, että henkilökohtainen osuus on kannustava ja oikeudenmukainen.

Henkilökohtaisen palkanosan korottamiseen varataan vuosittain määrä, joka vastaa vähintään 0,8 % kunkin kalenterivuoden tammikuussa mak- setuista peruskuukausipalkoista. Pääluottamusmiehelle annetaan vuo- sittain helmikuun loppuun mennessä selvitys korottamiseen varatusta määrästä ja joulukuussa määrän toteutumisen valvontaan tarvittavat tie- dot. Henkilökohtaisen palkanosan tarkistukset toteutetaan toukokuussa. Mikäli sopimusalalla tapahtuu olennaisia rakenteellisia muutoksia kalen- terivuoden aikana, muutosten vaikutus jaettavaan määrään otetaan huo- mioon paikallisesti sovittavalla tavalla.

Pääluottamusmiehelle annetaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä selvitys kyseisenä vuonna käydyistä kehityskeskusteluista. Selvityksen tulee sisältää tiedot sopimusalalla kehityskeskustelukautena työssä ollei- den henkilöiden ja heidän toteutuneiden kehityskeskusteluiden lukumää- rästä tiimeittäin tai toiminnoittain.

Luokiteltaessa henkilöä uudelleen lähinnä ylempänä olevaan palkkaluok- kaan, hänen henkilökohtaista kuukausipalkkaansa korotetaan pääsään- töisesti vähintään puolella palkkaluokkien erosta. Tästä voidaan poiketa, jos henkilön henkilökohtainen palkanosa ylittää 10 prosentilla uuden palk- kaluokan tehtäväkohtaisen palkan.

Henkilökohtaisen palkanosan oikeellisuutta tulee tarkastella vuosittain. Henkilöllä on oikeus saada tieto palkkansa määräytymisen perusteista. Jos henkilökohtaisia korotuksia ei ole tullut kolmeen vuoteen, niin kysei- sen henkilön palkka on otettava erityistarkasteluun.

4 a § Harjoittelijan palkka

Harjoittelijan palkka on vähintään 80 % tehtävän vaativuuteen perustu- vasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta.

Opintoihin liittyvässä työsuhteisessa harjoittelussa palkka on kuitenkin vä- hintään 1200 euroa kuukaudessa ja toisen asteen tutkintoon pakollisena sisältyvässä harjoittelussa palkka on 660 euroa kuukaudessa.

III MUUTTUVAT LISÄT JA KORVAUKSET

5 § Lisätyökorvaukset

Lisätyöstä suoritetaan peruskuukausipalkan lisäksi yksinkertainen perus- tuntipalkka.

6 § Ylityökorvaukset

Ylityöstä suoritetaan korvausta seuraavasti:

Vuorokautisesta ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka pe- ruskuukausipalkan lisäksi. Mikäli kaksinkertaisella perustuntipalkalla kor- vattavaa viikoittaista ylityötä seuraa välittömästi vuorokautinen ylityö, suo- ritetaan siitä kahdelta ensimmäiseltäkin tunnilta kaksinkertainen perus- tuntipalkka. Sunnuntaisin, lauantaisin ja kirkollisten juhlapäivien, itsenäi- syyspäivän ja vapun- sekä uudenvuodenpäivän aattoina maksetaan kui- tenkin kahdelta ensimmäiseltäkin tunnilta kaksinkertainen perustunti- palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä suoritetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka pe- ruskuu-kausipalkan lisäksi.

Jaksoylityöstä suoritetaan kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuu- kausipalkan lisäksi.

7 § Iltatyökorvaus

Iltatyöstä suoritetaan 15 %:n lisä perustuntipalkkaan.

Lauantaisin suoritetusta iltatyöstä maksetaan iltatyökorvaus kaksinkertai- sena, paitsi kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana sellaisilta lauantaipäiviltä, joilta jo maksetaan sunnuntaityökorvaus.

8 § Yötyökorvaus

Kello 22.00 ja 01.00 välisenä aikana tehdystä yötyöstä suoritetaan 30 %:n lisä perustuntipalkkaan. Korvaus kello 01.00 ja 06.00 välisenä aikana teh- dystä yötyöstä on 50 %.

Jos työvuoro alkaa ennen kello 06.00, 50 %:n suuruista yötyökorvausta maksetaan vuoron ajalta myös kello 06.00 jälkeen kuitenkin enintään kah- delta tunnilta.

Lauantaisin kello 22.00 jälkeen suoritetusta yötyöstä maksetaan yötyö- korvaus kaksinkertaisena paitsi sellaisilta lauantaipäiviltä, joilta jo makse- taan sunnuntaityökorvaus.

Pöytäkirjamerkintä:

Säännöllisesti yötyötä teetettäessä on työaikajärjestelyissä ja vastaavia vapaa aikakorvauksia annettaessa kiinnitettävä erityistä huomiota henkilön elpymistarpeeseen.

Korvaavaa vapaapäivää kohti merkitään työtuntilomakkeeseen 7 tuntia 15 minuuttia.

9 § Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaityöstä suoritetaan yksinkertainen perustuntipalkka peruskuu- kausipalkan ja muiden tämän sopimuksen mukaan maksettavien kor- vausten lisäksi.

Sunnuntaina tehdystä ilta- ja yötyöstä maksetaan ilta- ja yötyökorvaus kaksinkertaisena.

10 § Viikkolepopäivinä tehdyn työn korvaaminen

Viikkolepopäivänä tai viikon toisena vapaapäivänä tehdystä työstä suori- tetaan korvaus siten, että ko. kalenteriviikon menetetyn ensimmäisen le- popäivän osalta maksetaan puolen perustuntipalkan suuruinen korvaus ja seuraavilta menetetyiltä lepopäiviltä yksinkertaisen perustuntipalkan suuruinen korvaus peruskuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi.

11 § Yölepoaikaa lyhentävän työn korvaaminen

Yölepoaikaa lyhentävästä työstä suoritetaan perustuntipalkkaan 100 %:n lisä, johon lisään sisältyy ilta- ja yötyökorvaus.

12 § Korvaukset

Palkkasopimuksen pykälien 5,6,7,8,9,10 ja 11 mukaan määräytyvä rahal- linen korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen kunkin asianomaisen pykälän määräyksiä maksettavasta korvauksesta.

Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa korvat- tavan työn tekemisestä, ellei toisin sovita.

13 § Päivittäisen lepoajan aikana tehdyn työn korvaaminen

Mikäli päivittäisen lepotauon aikana on tehty työtä työnantajasta johtu- vasta syystä, maksetaan lepoaikana tehdystä työstä tämän palkkasopi- muksen mukainen palkka. Tämän lisäksi työvuoron aikana annetaan tilai- suus aterioida, johon kuluva aika luetaan työajaksi.

14 § Työtuntijärjestelmän muuttamisesta aiheutuvan haitan korvaami- nen

Mikäli työtuntijärjestelmää on työnantajasta johtuvasta syystä muutettu asianomaisen henkilön suostumuksella työehtosopimuksen 10 §:ssä sa- notusta poiketen, maksetaan tällaisesta muutoksesta aiheutuvasta hai- tasta korvauksena

a) perustuntipalkka kahdelta tunnilta, mikäli muutos koskee työvuoron muuttamista samanmittaisena saman vuorokauden sisällä ja mikäli muutos on vähintään kahden tunnin suuruinen ja

b) perustuntipalkka kolmelta tunnilta, mikäli työvuoro siirretään saman- mittaisena kokonaan toiselle päivälle.

15 § Hälytysluonteisen työn korvaus

Hälytysluonteisen työn aiheuttaman ylimääräisen haitan korvauksena suoritetaan erillistä ns. hälytysrahaa seuraavasti:

a) Perustuntipalkka kahdelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu kello

06.00 ja 21.00 välisenä aikana.

b) Perustuntipalkka kolmelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu kello

21.00 ja 06.00 välisenä aikana.

c) Hälytysluonteista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toi- mihenkilön säännöllistä työaikaa.

Hälytysrahaa ei makseta silloin, jos henkilö sopimuksenmukaisena varal- laoloaikana kutsutaan työhön, koska kysymys ei silloin ole hälytysluontei- sesta kutsusta.

Hälytysrahan maksaminen ei vähennä oikeutta työehto- ja palkkasopi- muksen mukaisiin muihin korvauksiin.

Milloin kutsu hälytysluonteiseen työhön on annettu kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana, ja työ on lisäksi tehty mainittuna aikavälinä, maksetaan työstä kaksinkertainen perustuntipalkka, mihin sisältyvät mahdolliset yli- työkorotukset.

16 § Varallaolokorvaus

Varallaoloajasta suoritetaan korvausta puolen perustuntipalkan mukaan.

17 § Matka-ajan ja -kustannusten korvaaminen

Matkustusaika, jota ei lueta työaikaan, korvataan maksamalla matkustus- ajalta peruskuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka. Tätä mat- kustusajan korvausta ei kuitenkaan suoriteta kello 22.00 ja 07.00 väliseltä ajalta, mikäli yhtiö suorittaa samalta ajalta majoittumiskorvausta tai kus- tantaa henkilölle liikennevälineessä makuupaikan.

Matkakustannusten korvaukset suoritetaan yhtiön matkustusohjesään- nön mukaisesti.

Jos henkilö kutsutaan hänen poistuttuaan jo työpaikalta hälytysluontei- seen työhön ja tämä työhön kutsu on niin kiireellinen, että työpaikalle on mahdotonta enää ennättää yleisellä kulkuneuvolla, suoritetaan henkilölle tositetta vastaan matkakulujen korvaus tai jos hän on käyttänyt omaa ajo- neuvoaan, yhtiön matkustusohjesäännön mukainen korvaus.

18 § Yhtiön ajoneuvon kuljettaminen

Yhtiön ajoneuvon kuljettamisesta maksetaan henkilölle erillistä kor- vausta 12,09 euroa/työvuoro (1.4.2020 lukien).

Kevyen ajoneuvon (kokonaispaino enintään 3 500 kg) kuljettamisesta korvausta maksetaan ainoastaan, jos kyse on

- työtehtävän edellyttämästä henkilön tai henkilöiden kuljettami- sesta tai

- tavarankuljetuksesta. Henkilökohtaisen matkatavaran tai toimis- totyövälineiden kuljetusta ei katsota tavarankuljetukseksi.

Sekä raskaan (yli 3 500 kg) että kevyen ajoneuvon osalta korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

- työnjohto on antanut henkilölle nimenomaisen ajomääräyksen tai

- itseohjautuvassa työssä ajoneuvon kuljettaja on valittu siten, että tiimissä/työryhmässä maksettavien ajoneuvon kuljetuskor- vausten yhteismäärä jää mahdollisimman pieneksi. Jos ajo- matka kestää yli kahdeksan tuntia, suoritetaan ajoneuvon kulje- tuskorvaus kahdelle ajoneuvoa kuljettaneelle henkilölle.

Muutoin yhtiön ajoneuvon kuljettamisen osalta noudatetaan yhtiössä kul- loinkin voimassa olevia ohjeita.

19 § Vuosilomapalkan laskeminen

Vuosilomapalkkaa määrättäessä otetaan huomioon myös iltatyöstä, yö- työstä ja sunnuntaityöstä ja ajoneuvon kuljettamisesta maksettavat lisä- korvaukset, joiden suuruus lasketaan pidettävää lomaa edeltäneen lo- manmääräytymisvuoden keskiarvon perusteella.

Vuosiloman ajalta maksetaan peruskuukausipalkka korotettuna em. lisä- korvausten keskiarvoa vastaavalla prosenttiosuudella lomanmääräyty- misvuoden peruskuukausipalkasta laskettuna.

Keskiarvoa laskettaessa lomanmääräytymisvuoden aikana henkilölle maksettujen edellä tarkoitettujen lisäkorvausten summa jaetaan luvulla

10. Näin saatu vuosilomapalkan kerroin muuttuu vuosittain 1.5. lukien.

20 § Lomaraha

Henkilölle suoritetaan lomarahaa 50 % vuosilomapalkasta.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan alkaessa sitä vastaava osa lomarahasta, ellei paikallisesti sovita toisin.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisesti on sovittu, että lomaraha maksetaan kerran vuo- dessa kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Lomarahan maksamiseen kerran vuodessa siirrytään lomavuodesta 2004 alkaen.

Henkilön pyynnöstä voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaseen on sovittava sitovasti viimeistään toukokuun loppuun mennessä.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle henkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuo- silomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, jo- hon henkilö on oikeutettu.

Henkilöllä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuu- luvan lomarahan, on oikeus saada lomaraha, mikäli hän suo- ritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa pal- velusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvol- lisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla.

Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomarahan määrä lasketaan työehtosopimuk- sen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka henkilölle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilo- malta, lasketaan lomaraha vastaavasti henkilölle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Loma- raha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voi- massa palvelukseen astuttaessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Lomaraha lasketaan 22.5.1978 yhtiössä tarkistetulla tavalla.

21 § Sairausajan, synnytys- ja adoptioloman ja koulutusajan palkka

Xxxxxxxxxxx, palkallisen synnytys- ja adoptioloman ja työehtosopimuksen 27 §:n c) -kohdassa tarkoitetun koulutusajan palkka lasketaan samoin kuin vuosilomapalkka.

IV SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

22 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän palkkasopimuk- seen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty. Allekirjoittaneet liitot ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoin- kaan riko palkkasopimuksen määräyksiä.

23 § Luottamusmies

Luottamusmies edustaa henkilöitä myös tämän sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa sekä valvoo heidän puolestaan sen nou- dattamista.

24 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tätä palkkasopimusta koskevista erimielisyyksistä tai yleensä yhtiön ja henkilön välisiin kysymyksiin liittyvästä asiasta on ensin neuvoteltava asi- anomaisen esimiehen ja henkilön tai luottamusmiehen kesken ja ellei so- vintoa synny, pääluottamusmiehen ja yhtiön välillä. Jommankumman osa- puolen pyytäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeis- tään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä sekä käytävä tarpee- tonta viivytystä välttäen. Jollei näin päästä yksimielisyyteen ja jos jompi- kumpi osapuolista haluaa viedä asian liittojen välillä käsiteltäväksi, laadi- taan asiasta muistio jonka perusteella käsittely liittotasolla tapahtuu. Jom- mankumman osapuolen pyytäessä neuvotteluja on ne aloitettava ensi ti- lassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä sekä käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Ellei yksimielisyyttä näin saavu- teta, voi jompikumpi saattaa asian välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

Liitot voivat myös, oltuaan tästä yksimieliset, siirtää asian keskusliittojen välillä neuvoteltavaksi.

25 § Voimassaoloaika

Tämän palkkasopimuksen voimassaoloaika on sama kuin varsinaisen työehtosopimuksen.

Helsingissä 30. maaliskuuta 2020 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx Ammattiliitto PRO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

Yleisradion teknisiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus Aika 30.3.2020

Xxxxxx Xxxxxx	Xxxxx Xxxxxx
Xxxxx Xxx	Xxxxx Xxxxxxxx
Xxxx Xxxxxxxxxx	Xxxx Xxxxxxxx
Xxxxxx Xxxxx	Xxxxx Xxxxxxxx
	Xxxxxx Xxxxxxxxx

Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimisto Läsnä Palta ry Ammattiliitto Pro ry

1 Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Sopimuskausi alkaa 30.3.2020 ja päättyy 28.2.2022. Sopimus jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

2 Palkkaratkaisu Vuosi 2020

Palkkoja korotetaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta 1,7 % suuruisella korotuksella.

Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1.4.2020 lukien 1,7 %:lla. Luottamusmieskorvauksia korotetaan 1.4.2020 lukien 1,7 %:lla. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.4.2020 lukien 1,0 %:lla.

Vuosi 2021

Paikallinen palkkaratkaisu

Vuoden 2021 palkkaratkaisusta sovitaan paikallisesti. Paikallisessa palk- karatkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa kir- jallisesti 14.5.2021 mennessä, ellei toisin sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,0 % suuruisella korotuksella viimeistään 1.6.2021 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi 1.6.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta palkkojen korottamiseen käytetään paikallinen erä, jonka suuruus on 0,6 % laskettuna teknisten toimihenkilöiden edellisen kuukauden pe- ruskuukausipalkoista.

Työnantaja jakaa erän noudattaen palkkasopimuksen 4 §:n mukaisia hen- kilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteita. Erän käytöstä ja jako- perusteista informoidaan henkilöstöä ja pääluottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus ennen erän käyttöönottoa. Jaon jälkeen yhtiö selvittää kohtuullisessa ajassa pääluottamusmiehelle, miten erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen perusteet. Selvityk- sestä tulee käydä ilmi palkankorotuksen saaneiden työntekijöiden luku- määrä, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä palkankorotusten koko- naismäärä.

Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1.6.2021 lukien 1,0 %:lla.

Euromääräisiä lisiä ja luottamusmieskorvauksia korotetaan 1.6.2021 lu- kien 1,0 %:lla.

3 Työehtosopimusmuutokset

Työehtosopimuksen tekstimuutokset ilmenevät työehtosopimustekstistä.

4 Muut asiat

4.1 TYÖEHTOSOPIMUSRAKENNETYÖRYHMÄ

Perustetaan työryhmä selvittämään sopimuskauden aikana xxxxxxxx- suutta kytkeä sisällöllisesti teknisten toimihenkilöiden työehtosopimus ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimukseen.

4.2 Liittyen työehtosopimuksen 28 §:n ja palkkasopimuksen 20 §:n poistami- seen, paikalliset osapuolet ovat sopineet erityisolosuhdelisän poistami- sen kompensoimisesta tällä hetkellä sopimusalalla olevien toimihenkilöi- den henkilökohtaisiin palkanosiin 1.4.2020 lukien.

4.3 Toimihenkilön kehityskeskusteluissa käydään vuosittain läpi toimihenki- lön yksilölliset koulutustarpeet.

Helsingissä, maaliskuun 30. päivänä 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

LIITE 1

VAATIVUUDEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ ‌

Päätösten ja ratkaisujen vaikutukset

Toimen luonne

Pääasiassa omaan työhön

Työryhmän työhön

Toiminnon tuloksiin

Usean toiminnon tuloksiin

T1 Valintaa vaihtoehdoista selkeiden ohjeiden perusteella.

165

180

195

T2 Ratkaisuja samankaltaisissa tilanteissa.

-Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla

- Edellyttää ohjeiden

soveltamista

185

200

215

235

T3 Ratkaisuja ja harkintaa uusissa tilanteissa.

-Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä

-Edellyttää kehittävää, luovaa

ohjeiden soveltamista

225

245

265

T4 Suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja.

-Perusteina useiden

toimintojen asiantuntemus ja kokemus

-Itsenäisiä ratkaisuja

255

275

295

T5 Vaativia kehitystavoitteita, laajojen tiedostojen hyödyntäminen.

- Oman alueen

toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean

asiantuntijatahon palautteen

kanssa

310

335

Toimen asema

Vuorovaikutus

Oma tehtävä

Opastava tai ohjaava tehtävä tai itsenäinen tehtäväalue, jolla on vaikutusta muuhun organisaatioon

Esimiestehtävä tai organisointi- ja resurssivastuu, esim. projektit, tai muu esimiestehtävään rinnastettava itsenäinen tehtävä

Esimiestehtävä, jossa suuri määrä alaisia usealla organisaatio- tasolla tai tähän rinnastettava tehtävä, jossa organisointi- ja resurssivastuu

V1 Työyhteydet tavanomaisia

-Kommunikointia työn lähipiirissä

-Tietojen vastaanottoon ja jakeluun liittyviä yhteyksiä

100

110

V2 Omaan työhön liittyviä asiantuntijatason yhteyksiä

-Omassa toiminnossa

-Välitöntä lähipiiriä laajemmat sisäiset ja ulkoiset yhteydet

120

130

140

V3 Tavoitteellisia yhteyksiä asiantuntijatasolla

- Vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa tai erityisia ihmissuhdetaitoja

- Pääasiassa omassa toiminnossa

- Neuvontaa, ohjausta ja

omaksumiseen vaikuttamista

135

145

155

165

V4 Merkittävästi oma-aloitteista yhteydenpitoa

-Ammatillista erityisosaamista

-Yhteyksiä asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin

-Mahdollisesti yhteyksiä toisiin maihin

165

175

185

LIITE 2

KOKONAISPALKKAUS

1.Kokonaispalkkauksella tarkoitetaan sellaista palkkausjärjestelyä, jossa palk- kasopimuksen mukaan määräytyvään peruskuukausipalkkaan on lisätty erilli- senä osana ns. kokonaispalkkausosuus, joka sisältää kaikki työehtosopimuk- sen ja palkkasopimuksen mukaan määräytyvät ns. suoriteperusteiset lisät niiltä osin kuin kokonaispalkkausta koskevissa työ- ja palkkaehdoissa ei ole toisin sanottu.

2. Kokonaispalkkaus soveltuu sellaiseen työhön, jossa työ koostuu pääosin it- senäistä työtapaa edellyttävistä tehtävistä ja joissa niin päivittäinen kuin viikoit- tainenkin työmäärä, työaika ja työvelvoite määritetään muilla työnjohdollisilla keinoilla kuin tarkkaan työaikatauluun perustuvalla työtuntijärjestelmällä.

3. Kokonaispalkkausta sovellettaessa työnantajan työnjohto oikeus on voi- massa samalla tavalla kuin työsuhteessa yleensä.

4.Kokonaispalkkausosuus on tilanteesta riippuen 5 tai 10 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna.

Mikäli henkilöön lakataan soveltamasta kokonaispalkkausta, lakkaa kokonais- palkkausosuuden maksaminen.

5. Kokonaispalkkauksen piirissä oleviin henkilöihin sovellettavat työehto- ja palkkasopimuksen pykälät on lueteltu erillisessä liitteessä. Muilta osin sovelle- taan työaikalakia, ellei tässä asiakirjassa ole toisin sovittu.

6. Työsopimuksen edellyttämän työvelvoitteen määrä on kokonaispalkkauksen piirissä olevilla henkilöillä keskimäärin 37 tuntia viikossa. Ns. arkipyhäjaksoilla työvelvoitteen määrä on keskimäärin samansuuruinen kuin säännöllistä vuoro- kautista työaikaa noudattavien henkilöiden työvelvoite.

Vuorokautinen työaika on enintään 9 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 40 tuntia, jonka määrän ylittävästä työnantajan kanssa etukäteen sovitusta vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistaker- tainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan li- säksi, ja viikoittaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta puolitoista- kertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä mak- settavasta korvauksesta. Vapaa aika on annettava ja otettava neljän kuukau- den kuluessa korvattavan työn tekemisestä, ellei toisin sovita.

Työnantajan kanssa etukäteen sovitusta sunnuntaityöstä maksetaan yksinker- tainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi. Sunnuntaityöstä makset- tava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa aikaan säännölli- senä työaikana. Sunnuntaityötä vastaavan vapaa ajan pituus lasketaan nou- dattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä sunnuntaityöstä maksetta- vasta korvauksesta. Vapaa aika on annettava ja otettava neljän kuukauden ku- luessa sunnuntaityön tekemisestä, ellei toisin sovita.

Ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset lasketaan peruskuukausipalkasta, johon ei kuulu em. kokonaispalkkausosuus.

Yhtiö voi tämän kohdan estämättä ja siinä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toi- mihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään kahdeksan tuntia. Tässä yhteydessä vuorokautinen työaika voi olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen 48 tuntia. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipal- kan lisäksi tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa.

7. Työhön liittyvää matka aikaa, joka vuorokausittain varsinaiseen työhön käy- tetyn ajan kanssa yhteenlaskettuna ei ylitä 9 tunnin määrää, pidetään työaika- laskennallisesti työaikaan rinnastettavana. Muilta osin matka aika ei vaikuta yli- töiden laskentaan. Matka aikaan sovelletaan työehtosopimuksen 23 §:n 1. ja 2. momentteja.

8. Kokonaispalkkauksen piirissä olevalle henkilölle kuuluu antaa viikoittain kes- kimäärin kaksi lepopäivää. Jokaista kalenteriviikkoa kohti on henkilölle annet- tava vähintään yksi lepopäivä. Mikäli henkilöä tarvitaan kuitenkin tilapäisesti työhön hänen edellisessä virkkeessä tarkoitettuna lepopäivänään, on hänelle annettava työhön käytettyä aikaa vastaava vapaa aika viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana työstä muutoin maksettavan palkan lisäksi.

9. Työehtosopimuksen 37 §:ssä tarkoitetuilla ulkomaanmatkoilla noudatetaan tässä pöytäkirjassa sovittuja työ- ja palkkaehtoja.

10. Vuosilomapalkkaa määrättäessä otetaan huomioon myös sunnuntaityöstä maksettavat lisäkorvaukset, joiden suuruus lasketaan pidettävää lomaa edeltä- neen lomanmääräytymisvuoden keskiarvon perusteella. Keskiarvoa lasketta- essa käytetään jakajana lukua 10.

11. Työajan vaihteluiden vuoksi pidettävästä vastaavasta vapaa ajasta tulee epäselvyyksien välttämiseksi pitää työyksiköittäin riittävän tarkasti kirjaa.

Viikoittainen työaika, joka ylittää 6. kohdan 1. momentissa määritellyn työvel- voitteen, mutta ei kuitenkaan ole ylityötä, tasataan keskimääräiseen työvelvoit- teeseen puolivuotisjaksoittain, jona se on syntynyt. Työajan tasoittuminen edellä mainittuun keskimäärään tarkistetaan niiden viikkojen lopussa, johon si- sältyvät 30.6. tai 31.12. Jos jakson lopussa on yli- tai alijäämää, tällöin on so- vittava, miten se tasoitetaan seuraavan jakson aikana.

12. Kokonaispalkkauksen piiriin kuuluvalla on säännöllinen vuorokautinen työ- aika.

13. Mikäli työnantaja on työnjohto oikeutensa nojalla velvoittanut henkilön teke- mään työtä siten, että työstä tulisi normaalisti työehtosopimusta sovellettaessa maksaa ilta- ja/tai yötyö- ja/tai matka-ajan yms. korvauksia, on henkilöllä oikeus tulla siirretyksi takaisin normaalin työehtosovellutuksen piiriin kesken sopimus- kauden. Siirron yhteydessä kokonaispalkkaus puretaan, jonka jälkeen sovelle- taan niitä työehtoja, jotka olivat voimassa ao. henkilön osalta ennen kokonais- palkkaukseen siirtymistä, ellei toisin sovita.

Työnantajan esityksestä on mahdollista sopia edellisessä momentissa tarkoite- tun järjestelyn määräaikaisesta soveltamisesta.

14. Erilliset työaikoja koskevat soveltamisohjeet eivät ole enää voimassa, kun henkilöön sovelletaan kokonaispalkkaukseen kuuluvia säännöksiä ja ohjeita.

15. Tämä sopimus on työehtosopimuksen osa.

Kokonaispalkkauksen piirissä oleviin henkilöihin sovelletaan työehtosopimuk- sen pykäliä:

1 § Soveltamisala

2 § Yleiset sopimukset

3 § Järjestäytymisvapaus

4 § Työsuhteen syntyminen 5 § Työsuhteen päättyminen 6 § Työnjohto ja valvonta

7 § Muut työsuhdetta koskevat säännökset 18 § Sunnuntaityö

24 § Palkkausperusteet

25 § Palkanmaksu

26 § Sijaisuudet

27 § Työtuntilaskentaan ja palkanmaksuun liittyvät muut säännökset 30 § Vuosiloma

31 § Muu loma 32 § Työasusteet

33 § Kuolemantapaus

34 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä adoptiovapaa 35 § Sairauspoissaolo

36 § Koulutussopimus

37 § Ulkomailla suoritettu työ 38 § Jäsenmaksujen periminen 39 § Paikallinen sopiminen

40 § Työrauhavelvoite

41 § Varaluottamusmiehet

42 § Järjestötoimintaan osallistuminen 43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 44 § Välimiesmenettely

45 § Sopimuksen voimassaoloaika

Palkkasopimuksen pykäliä:

1 § Soveltamisala

2 § Sovellettavia palkkausteknisiä käsitteitä 3 § Tehtäväkohtainen palkanosa

4 § Henkilökohtainen palkanosa 23 § Lomaraha

25 § Työrauhavelvoite

26 § Luottamusmies

27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 28 § Voimassaoloaika

Muilta osin sovelletaan työaikalakia.

Matka aikaan sovelletaan työehtosopimuksen 23 §:n 1. ja 2. momentteja.

LIITE 3

SUOJAVAATETUS JA -VARUSTEET ‌

1 § Henkilölle, joka työskentelee likaisissa tai kohtuuttomasti hänen omaa vaatetustaan kuluttavissa tehtävissä, yhtiö hankkii suojavaatetuksen ja

-varusteet seuraavassa esitetyn mukaisesti.

2 § Suojavaatetuksella ja -varusteilla tarkoitetaan suojapukua, työtakkia, suo- jatakkia tai suojahaalaria, suojakäsineitä, erikoisjalkineita, sadetakkia tai

-asua ja lämpöpukua.

3 § Henkilölle, joka yhtiön määräyksestä työskentelee

‐ likaisissa, märissä, liejuisissa, nokisissa ja pölyisissä töissä,

‐ ulkona sateessa tai pakkasessa,

‐ suorittaa koneiden taikka laitteiden pystytys- tai purku-, asennus- , huolto- tai korjaustöitä,

‐ käsittelee likaisia varasto- tai muita esineitä, voitelu- tai polttoaineita taikka voimakkaasti syövyttäviä kemikaaleja taikka

‐ työskentelee sellaisissa olosuhteissa, joissa tavanomaisella työvaate- tuksella ei tulla toimeen tai joissa työvaatetuksen kuluminen on taval- lista suurempaa,

hankitaan yhtiön kustannuksella toimihenkilön oman vaatetuksen suo- jaksi henkilökohtainen suojavaatetus ja/tai -varusteet, jotka uusitaan tar- vittaessa. Tarve määräytyy suojavaatetuksen kulumisen mukaan. Milloin suojavaatetus on turmeltunut työtapaturman tai muun siihen verrattavan vahingon takia, uusitaan suojavaatetus ensi tilassa.

Edellä luetelluissa töissä työskenteleminen tilapäisesti ei edellytä hankit- tavaksi henkilökohtaista suojavaatetusta ja/tai -varusteita.

4 § Edellä sanotun ohella yhtiö hankkii työturvallisuuslain (299/58) tai muiden työsuojelua koskevien säännösten taikka määräysten edellyttämät työpu- vut, suojavaatteet, -välineet tai -tarvikkeet.

5 § Edellä 3 §:ssä tarkoitettujen henkilökohtaisten varusteiden lisäksi yhtiö hankkii riittävän määrän suojavaatteita ja -varusteita, jotka ovat henkilön tai hänen oman vaatetuksensa suojelemista varten työpaikalla henkilöi- den yhteisesti käytettävissä ja joita ei anneta henkilöille omaksi.

6 § Henkilökohtainen suojavaatetus annetaan toimihenkilölle omaksi ja hä- nen tulee omalla kustannuksellaan huolehtia suojavaatetuksen kunnos- sapidosta. Henkilökohtaisia suojavarusteita (esim. suojakypärä, -lasit yms. suojaimet) ei sen sijaan anneta omaksi ja näin ollen myös niiden kunnosta huolehtii yhtiö.

7 § Työpuku

Mikäli henkilöltä edellytetään työssään erikoisvarusteita tai vaatetusta (esim. juhlapuku, naamiaispuku, sairaala-asu tms.) maksaa yhtiö asian- omaiselle henkilölle korvauksena oman puvun käytöstä 1.4.2020 lukien 12,36 euroa/käyttövuorokausi tai korvaa puvun tai erikoisvarusteen vuok- raamisesta aiheutuneet kustannukset. Mikäli kuitenkin edellä tarkoitettu käyttötarve on suuri, voidaan yhtiön toimesta hankkia pysyvät varusteet.

LIITE 4

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N JA AMMATTILIITTO PRO RY:N VÄLINEN

SOPIMUS YLEISRADION TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIE- HISTÄ JA KOKOONTUMISESTA ‌

Työehto- ja palkkasopimusjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen perustu- vat liittojen sekä yhtiön ja yhdistysten välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edellytyksenä on tarkoituksenmukainen luottamusmiesjärjes- telmä, joka turvaa osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattami- sen, erimielisyyksien tarkoituksenmukaisen ja nopean selvittämisen sekä työrauhan ylläpitämisen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä ta- valla.

I PÄÄLUOTTAMUSMIES

1. Tähän sopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvilla teknisillä toimihen- kilöillä on oikeus valita keskuudestaan pääluottamusmies ja hänelle varamies, joiden tehtävänä on edustaa teknisiä toimihenkilöitä solmit- tavien työehto- ja palkkasopimusten soveltamista ja tulkintaa koske- vissa asioissa ja valvoa sopimusten noudattamista.

2. Pääluottamusmiehen ja hänen varamiehensä nimeämisestä on annet- tava kirjallinen ilmoitus Yleisradiolle.

3. Pääluottamusmiestä ja hänen varamiestään ei saa luottamusmiesteh- täviensä vuoksi painostaa eikä työstä erottaa.

4. Pääluottamusmies saa vapautusta tehtävästään luottamusmiestehtä- vien hoitamiseksi sopimuksen mukaan. Yhtiö maksaa pääluottamus- miehelle vähintään samansuuruista palkkaa kuin hänen ansionsa oli- vat pääluottamusmiehen tehtävän alkaessa.

Pääluottamusmiehen ollessa estyneenä hoitamasta luottamusmies- tehtävää, hoitaa varapääluottamusmies hänen sijaansa näitä tehtäviä. Tästä on tehtävä kirjallinen ilmoitus työnantajalle mahdollisimman ajoissa esteen ilmaannuttua.

Mikäli pääluottamusmies on estynyt hoitamasta tehtävää loman, sai- rauden tai muun syyn perusteella ja este kestää viikon (5 päivää) tai pidempään, on varapääluottamusmiehellä oikeus hoitaa luottamus- miestehtävää. Tällöin varapääluottamusmiehelle on taattava tältä ajalta vähintään sama ansio kuin hän varsinaisessa tehtävässään olisi ansainnut.

5. Yleisradion tulee antaa pääluottamusmiehelle pysyvä hänen tehtä- vänsä hoitamiseen sopiva huonetila ja puhelin sekä hänen tarvitse- mansa toimistovälineet ja tarvikkeet.

6. Pääluottamusmiehen tulee saada hänen pääluottamusmiehen toi- mesta luovuttuaan sama tai vähintään samanarvoinen tehtävä Yleis- radiossa kuin hänellä oli ennen hänen pääluottamusmieheksi ryhty- mistään.

7. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada yhtiöltä työehto- ja palkkaso- pimuksen valvontaan tarvittavat tiedot.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot sopimusalan henkilömäärästä, ansiotasosta ja palkkauksesta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä.

Pääluottamusmiehen kanssa sovitaan paikallisesti tietojen annon ai- kataulusta ja muista yksityiskohdista.

8. Yhtiön tulee ilmoittaa pääluottamusmiehelle uusista teknisistä toimi- henkilöistä välittömästi työsuhteen alkaessa sekä ilmoittaa mihin teh- tävään ja palkkaryhmään tekninen toimihenkilö on sijoitettu.

9. Pääluottamusmiehelle maksetaan erillistä kuukausipalkkaan kuulu- matonta korvausta luottamusmiestehtävän hoitamisesta 1.4.2020 lu- kien 466,91 euroa.

10. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot sopimusalan henkilömäärästä, ansiotasosta ja palkkauksesta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä.

Pääluottamusmiehen kanssa sovitaan paikallisesti tietojen annon ai- kataulusta ja muista yksityiskohdista.

II PAIKALLISET LUOTTAMUSMIEHET

1. Ammattiliitto Pro ry:n jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan paikal- lisia tai alakohtaisia luottamusmiehiä hoitamaan teknisten toimihenki- löiden työsuhteisiin liittyviä asioita sovittuaan luottamusmiesten luku- määrästä ja luottamusmiesalueista työnantajan kanssa.

2. Paikallisen luottamusmiehen tehtävänä on toimia teknisen toimihenki- lön edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa sekä yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada epäselvyyttä tai erimielisyyttä ai- heuttavista asioista kaikki tapauksen selvittämiseen tarvittavat tiedot.

4. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä lue- taan tämä aika työajaksi.

5. Luottamusmiestä ei luottamusmiestehtävän takia saa painostaa eikä työstä erottaa.

6. Luottamusmiesten nimeämisestä on annettava kirjallinen ilmoitus yh- tiölle.

7. Luottamusmiehille maksetaan erillistä kuukausipalkkaan kuuluma- tonta korvausta luottamusmiestehtävän hoitamisesta 1.4.2020 lukien 331,76 euroa.

III LUOTTAMUSMIEHEN IRTISANOMISSUOJA

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävien takia erottaa työstä. Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva toi- mihenkilökunnan supistaminen, voidaan tämä toimenpide kohdistaa luot- tamusmieheen vain, mikäli hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa teknisen toimihenkilön työtä.

Muutoin älköön luottamusmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain tarkoittamilla purkuperusteilla. Kuitenkin voidaan luotta- musmiehen työsopimus poikkeuksellisesti myös irtisanoa, mikäli irtisano- minen toimihenkilökunnan vähäisen lukumäärän tai tehtäväjaon huomi- oonottaen on perusteltua.

Työnantaja, joka irtisanoo luottamusmiehen työsopimuksen vastoin tä- män pykälän määräystä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

Soveltamisohje:

Yksilösuoja: Luottamusmiestä ei saa siirtää luottamusmiestehtäviensä vuoksi huonompipalkkaiseen tehtävään. Luottamusmiehen irtisanominen tehtäviensä vuoksi on kielletty.

Kollektiivinen suoja: Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä tapahtuva toimihenkilökunnan supistaminen, voidaan tämä toimenpide kohdistaa luottamusmieheen vain, mikäli hänelle ei voida tar- jota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa teknisen toimi- henkilön työtä.

Muutoin älköön luottamusmiehen työsuhdetta katkaistako muuten kuin työsopimuslain tarkoittamilla purkuperusteilla.

IV LUOTTAMUSHENKILÖN ASEMAAN LIITTYVÄT ONGELMATILANTEET

Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luotta- mushenkilön työsuhteen päättämistä. Kun liitot ovat saaneet edellä tode- tusta tiedon, niiden välille luodaan pikaisesti neuvotteluyhteys sen selvit- tämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongel- man.

Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoit- teena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla toimi- henkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luotta- mus voitaisiin palauttaa.

Liittojen tehtäviin kuuluu myös antaa paikallisille osapuolille muutoinkin neuvoja, koulutusta ja muuta opastusta luottamusmiesjärjestelmän toimi- vuuden takaamiseksi.

V LUOTTAMUSMIEHEN TYÖTEHTÄVÄT JA MATKAT

Yhtiö korvaa luottamusmiehelle hänen luottamusmiestehtävänsä hoitami- sesta aiheutuvat matkakulut, matka-ajan korvauksen sekä ruoka- ja päi- värahat työehto- ja palkkasopimuksen ja yhtiön matkustussäännön mu- kaisin perustein.

VI KOKOONTUMINEN

1. Ammattiliitto Pro ry:n jäsenyhdistysten kokoukset saadaan järjestää yhtiön tiloissa, ja kokousedustajille järjestää ateriointi yhtiön ruoka- lassa yhtiön toimihenkilöille järjestettävän lounasaterian hinnalla.

2. Jäsenyhdistyksen nimeämillä neuvottelijoilla on oikeus sovittuaan asi- asta esimiehen kanssa poistua työpaikaltaan työaikana neuvotteluja varten, joissa yhtiö ja yhdistys ovat osallisina. Neuvotteluihin käytetty aika lasketaan työajaksi.

3. Yleisradio korvaa yhteisiin työryhmiin, joissa yhtiö ja yhdistys ovat osallisina, osallistuvan teknisen toimihenkilön lisääntyneet matkakus- tannukset, jotka aiheutuvat matkustamisesta sanottujen työryhmien kokouksiin.

Helsingissä 30. maaliskuuta 2020 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

LIITE 5

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. so- pimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käy- tännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokrauk- seen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvon- nan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljem- pänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudatta- maan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopi- vat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyk- sessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun ky- seessä itse asiassa on työsopimus.

Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaa- miseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaa- timusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritys- ten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa

työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alai- sen pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pää- luottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysy- mykset.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 A,

00580 Helsinki

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Yleisradion teknisiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus‌

Document Metadata