PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN JA METSÄHALLITUKSEN VÄLINEN SOPIMUS ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISESTA 11.1.2021
PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN JA METSÄHALLITUKSEN VÄLINEN SOPIMUS ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISESTA 11.1.2021
SISÄLLYS
1. NEUVOTTELUMENETTELYT 4
1.1. Metsähallitus ja Paliskuntain yhdistys
1.2. Metsähallitus ja paliskuntaryhmät
1.3. Metsätalous ja paliskunta
1.4. Muut Metsähallituksen vastuualueet ja paliskunta
2. METSÄHALLITUKSEN TOIMINNAN JA PORONHOIDON YHTEENSOVITTAMINEN 5
2.1. Metsätalouden toimista ilmoittaminen ja poronhoidon edellytysten huomiointi metsän käsittelyssä
2.2. Paliskuntien toiminnasta ilmoittaminen ja yhteydenpito
2.3. Toiminnan yhteinen kehittäminen
3. HAASKAT 6
4. MAANKÄYTTÖ 6
4.1. Maan myynti, vuokraus ja vaihto sekä käyttöoikeussopimukset
4.2. Malminetsintä, tuulivoima ja turvetuotanto
4.3. Maankäyttö erityisellä poronhoitoalueella
5. METSÄSTYS 8
6. POROJEN RUOKINTA 8
7. POROAITASOPIMUKSET 9
LIITE 1: PALISKUNTARYHMÄT-KARTTA 10
LIITE 2: PALISKUNTARYHMÄNEUVOTTELUN MUISTILISTA 11
LIITE 3: PALISKUNTANEUVOTTELUN MUISTILISTA 11
LIITE 4: POROAITASOPIMUSTEN HINNOITTELU 11
Kuvat Xxxx Xxxxxx, Paliskuntain yhdistys
2
Metsähallituksen metsien käsittelyä määrää ja ohjaa lainsäädäntö (mm. ML, LsL, PhL, MhL), Metsähallituksen Metsätalous Oy:n ympäristöopas (2019), luonnonvarasuunnitelmat, metsäsertifioinnin (PEFC-FI 2014) kriteerit ja muu ulkoinen ja talon sisäinen ohjeistus.
Ohjeistuksen noudattamista valvotaan sisäisin ja ulkoisin auditoinnein. Metsäkeskus valvoo metsälain noudattamista.
Porotalousyhteistyö on kuvattu ympäristöoppaassa sekä Lapin, Pohjanmaan-Kainuun ja
saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmissa. Luonnonvarasuunnitteluun osallistuvat paliskunnat ja muut porotalousorganisaatiot yhteistyöryhmän jäseninä ja/tai lausunnonantajina.
Toimimalla Metsähallituksen metsänkäsittelyohjeiden ja tämän sopimuksen mukaisesti, Metsähallitus täyttää mahdollisimman hyvin lain Metsähallituksesta (234/2016) ja Poronhoitolain (848/1990) vaatimukset tässä sopimuksessa mainittujen asioiden osalta.
3
Paliskuntain yhdistys ja Metsähallitus sopivat tällä asiakirjalla seuraavaa:
1. NEUVOTTELUMENETTELYT
1.1. Metsähallitus ja Paliskuntain yhdistys
Metsähallitus ja Paliskuntain yhdistys pitävät vuosit- tain neuvottelun, jossa
• käydään läpi tämän sopimuksen sisältö ja toteutus menneeltä vuodelta
• sovitaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet
• käsitellään Metsähallituksen eri toimintojen ajan- kohtaiset asiat sekä porotalouden ajankohtaiset asiat
Asiat, joista ei ole päästy yhteisymmärrykseen palis- kuntatasolla, käsitellään Paliskuntain yhdistyksen, pa- liskunnan ja Metsähallituksen neuvottelussa.
1.2. Metsähallitus ja paliskuntaryhmät
Metsähallitus kutsuu vuosittain poronhoitoalueella sovitut paliskuntaryhmät (Liite 1. Kartta) neuvotte- luun, jossa:
• käydään palautekeskustelu menneen vuoden toi- minnasta ja yhteistyöstä
• käsitellään Metsähallituksen eri toimintojen ajan- kohtaiset, poronhoitoa koskevat asiat (Liite 2) ja sovitaan tarvittavat paikalliset menettelytavat yh- teensovittamisessa
• sovitaan siitä, miten muu kuin kohdissa 1.3. ja 1.4. sovittava yhteistyö hoidetaan paliskunnittain ja/ tai paikallisesti
• näihin neuvotteluihin kutsutaan myös Paliskun- tain yhdistyksen ja saamelaisten kotiseutualueel- la myös Saamelaiskäräjien edustaja
1.3. Metsätalous ja paliskunta
Metsähallituksen Metsätalous Oy sopii vuosittain pa- liskuntaneuvotteluista tai muusta yhteydenpidosta ai- karajoineen, jolla varmistetaan paliskunnan tietoisuus Metsähallituksen tulevista toimenpiteistä. Neuvottelu- jen toteutustavoista voidaan sopia paikallisesti metsä- tiimin ja paliskunnan kesken.
Neuvotteluissa käsitellään metsätalouden ja poron- hoidon yhteensovittamisasiat (Liite 3). Tarvittaessa ennakkoon sovittaessa voidaan neuvotteluun kutsua Metsähallituksen eri vastuualueiden edustajia.
Esiteltävä materiaali toimitetaan paliskunnalle etukä- teen tutustuttavaksi. Materiaali voidaan toimittaa Po- ropaikka-sovelluksen kautta, sähköpostilla tai kirjeitse sen mukaan, miten paliskunta ja metsätiimi ovat so- pineet. Paliskunta informoi Metsähallitusta etukäteen asioista, jotka vaativat valmistelua ennen paliskunta- palaveria.
Vuotuisissa paliskuntaneuvotteluissa tai muilla so- vituilla tavoilla käydään läpi paliskunnan aitapaikko- jen, siulojen, porojen aitoihin kuljetussuuntien, pysy- vien ruokintapaikkojen sekä tärkeiden luppo- ja jäkä- läalueiden muutokset ja muutostarpeet.
Paliskunnan esityksen pohjalta voidaan sopia keskeis- ten laidunalueiden hakkuiden siirtämisestä vuoden- kierrossa. Erityisestä syystä voidaan sopia leimikon tai leimikon osan hakkuun siirtämisestä enintään viidel- lä vuodella.
Neuvottelusta tehdään aina muistio, joka vahvistetaan sopijapuolten allekirjoituksin. Asioista, joihin ei heti löydetä ratkaisua, sovitaan menettelytavat, miten asia hoidetaan. Sopimuspoikkeamat ja tulkintaerimielisyy- det tarkastetaan tarvittaessa maastossa, dokumentoi- daan ja toimitetaan tiedoksi Paliskuntain yhdistykseen.
Jos paliskunta ilmoittaa, että neuvottelua ei tarvitse pi- tää, Metsähallitus toimittaa paliskunnan poroisännäl- le kartat selityksineen tulevista hakkuista, maankäsit- telyistä, ojituksista ja uusien teiden rakentamisesta. Pa- liskunta ja Metsähallitus voivat myös kirjallisesti mää- räajaksi sopia, että karttoja ja muita materiaaleja ei tar- vitse lähettää.
Saamelaisten kotiseutualueella toimitaan lisäksi Met- sähallituksen Metsätalous Oy:n ympäristöoppaan kappaleen Saamelaiskulttuuri mukaisesti. Saamelais- ten kotiseutualueelle on lisäksi laadittu erillinen tätä sopimusta vastaava sopimus Saamelaiskäräjien, Kolt- tien kyläkokouksen ja alueen paliskuntien kesken.
1.4. Muut Metsähallituksen vastuualueet ja paliskunta
Metsähallituksen Kiinteistökehitys, -Eräpalvelut ja
-Luontopalvelut sopivat tarvittaessa paliskunnan kanssa vuotuisista neuvotteluista joko yhtä aikaa Met- sähallitus Metsätalous Oy:n kanssa tai erikseen.
2. METSÄHALLITUKSEN TOIMINNAN JA PORONHOIDON YHTEENSOVITTAMINEN
Metsätalouden toimet vaikuttavat porolaitumiin ja po- ronhoidon järjestelyihin. Poronhoidon järjestelyistä riippuen yhteensovittamistarpeet ovat erilaisia eri pa- liskunnissa. Uudistushakkuiden ja maanmuokkausten aiheuttamien haittojen minimoimiseksi neuvotteluis- sa kiinnitetään erityistä huomiota poronhoidon toi- minta-alueisiin ja tärkeimpiin talvilaidunalueisiin. Tai- mikonhoito ja harvennushakkuut lisäävät valon mää- rää metsiköissä ja yleensä parantavat jäkälälaitumia. Tärkeillä porolaidunalueilla voidaan suosia peitteisen metsän kasvatusta uudistushakkuiden sijaan.
2.1. Metsätalouden toimista ilmoittaminen ja poronhoidon edellytysten huomiointi metsän käsittelyssä
Metsähallitus toimittaa paliskunnan poroisännälle pa- liskunnan kanssa sovitusti joko sähköpostilla, kirjeit- se tai Poropaikka-verkkosovelluksen kautta kartat ja selitteet kaikista hakkuista jatkotoimenpiteineen, mm. maanmuokkauksineen. Metsähallitus toimittaa palis- kunnalle ennakkoon suunnitelmat myös uusien teiden rakentamisesta.
Paliskunnalla on kolme viikkoa aikaa (postitse lähete- tyissä 3 lisäpäivää) esittää muutoksia, pyytää neuvotte- lua tai pyytää lisäaikaa vastaukseen. Jos vastausta ei tu- le sovittuna aikana, Metsähallitus siirtää kohteen va- rantoon, jolloin se on heti siirrettävissä yrittäjille ja to- teutettavissa.
Poroisäntä ilmoittaa mahdolliset muutosesitykset ja rajoitukset sekä neuvottelujen tai maastokäyntien tar- peen Metsähallitus Metsätalous Oy:n tiimiesimiehel- le, joka kirjaa yhteydenoton ja järjestää tarvittavat toi- met. Kun verkkosovellus saadaan käyttöön, poroisän- tä voi antaa palautteen suoraan sen kautta. Kiireelli- sissä tapauksissa pyritään molemminpuoliseen jous- tavuuteen, ja myös puhelimitse sovitut asiat kirjataan Metsähallituksen järjestelmiin.
Metsähallitus pyrkii ennakkoon syksyllä ilmoittamaan talven hakkuukohteet. Keväällä ilmoitetaan ainakin tulevat maanmuokkaukset ja tienrakennukset.
Metsähallitus huolehtii siitä, että paliskunnan kanssa sovitut asiat menevät tiedoksi yrittäjälle ja yrittäjä oh- jeistetaan toimimaan sopimusten mukaisesti. Yrittä- jät sitoutuvat sopimuksissaan noudattamaan tätä so- pimusta.
Paliskunnan toiminta-alueet (aita-, ruokinta- ja kulje- tusalueet) päivittyvät Metsähallituksen järjestelmään TOKAT-järjestelmän kautta. Niitä voidaan päivit- tää myös paliskuntaneuvotteluissa. Metsähallituksen ja paliskunnan yhteisesti karttoihin merkitsemien tär- keimpien porotalouden talvi- ja kevätlaitumien (jäkä- lä- ja luppolaitumet), vasonta- ja toiminta-alueiden metsien hakkuista ja niitä koskevista rajoituksista so- vitaan paliskuntaneuvotteluissa.
Maanmuokkausta ei tehdä jäkälämailla (karukko- ja kuivilla kankailla sekä erikseen sovittavilla kuivahko- jen kankaiden jäkäliköillä) tai sellaisilla laidunalueilla, joilla maanmuokkaus ei metsälain edellyttämän met- sänuudistamisajan kannalta ole välttämätöntä. Muual- la käytetään keveimpiä mahdollisia menetelmiä.
Metsähallitus pyrkii sisällyttämään työohjelmiinsa pa- liskunnan tekemät hakkuu- ja taimikonhoitoesitykset. Metsäautoteitä rakennettaessa tai peruskorjattaessa tien luiskat muotoillaan ohjeiden mukaisesti ja sovi- tuille kulku-urille tehdään lisäksi mönkijäkulkua hel- pottavia luiskia. Vastaavasti kunnostusojituksissa huo- lehditaan kulkumahdollisuuksista.
Mikäli metsätalouden töiden suorittaminen edellyttää muutoksia poroaitojen rakenteisiin tai ne sijoittuvat poronhoidon aita-alueille, tehdään tarvittaessa maas- tokatselmus ennen töiden aloittamista.
Kiinteiden raja-aitojen ja laidunkiertoaitojen viereen jä- tetään mönkijäkulkua helpottava muokkaamaton vyö- hyke, jonka leveys sovitaan paliskuntaneuvottelussa.
Kiinteiden poroaitojen tulee olla näkyvissä yrittäjien käytössä olevissa paikkatiedoissa, ja niistä on varoitet- tava työohjeissa. Aitavahingosta on ilmoitettava heti paliskunnalle ja valtakuntien välisen poroesteaidan ol- lessa kyseessä Paliskuntain yhdistyksen aitatyönjohta- jalle.
Valtakuntien välisen poroesteaidan ja raja-aukon väli- sellä alueella toteutettavista hakkuista tulee ilmoittaa Paliskuntain yhdistyksen aitatyönjohtajalle.
Poroaitoihin tehtävistä aukoista sovitaan etukäteen paliskunnan kanssa tai valtakuntien välisen poroes- teaidan osalta Paliskuntain yhdistyksen kanssa.
Uudistushakkuiden yhteydessä poistetaan aidanvar- resta ne puut, jotka voisivat kaatuessaan rikkoa aitaa.
2.2. Paliskuntien toiminnasta ilmoittaminen ja yhteydenpito
Paliskuntien toiminta-alueet ylläpidetään TOKAT-jär- jestelmässä, josta ne ovat Metsähallituksen käytössä. Paliskunta ilmoittaa Metsähallitukselle toiminta-aluei- den muutoksista erikseen tai vuosineuvotteluissa.
Paliskunta toimittaa tarvittaessa tiedot poronhoito- töiden aikatauluista Metsähallitukselle. Metsähallitus huomioi tiedot toiminnassaan ja voi tiedottaa niistä muille metsien käyttäjille omien järjestelmiensä kautta. Paliskunnan yhteyshenkilö Metsähallitukseen on pa- liskunnan poroisäntä. Neuvotteluosapuoli Metsähal- lituksen kanssa on paliskunnan poroisäntä tai tarvit- taessa paliskunnan hallitus. Yksittäistä tokkakuntaa koskevissa asioissa voidaan asioista keskustella myös tokkakunnan tai vastaavan työnjohtajan kanssa. Tok- kakuntapalaverit eivät korvaa paliskunnan poroisän- nän tai hallituksen kanssa pidettäviä neuvotteluja.
Jos Metsähallituksella on huomauttamista paliskun- nan/poromiesten toimintaan liittyen, asia hoidetaan poroisännän kautta.
2.3. Toiminnan yhteinen kehittäminen
Metsähallitus ja paliskunnat pyrkivät yhdessä kehittä- mään toimintojaan elinkeinojen hyväksyttävyyden säi- lyttämiseksi. Kehittäminen voi kohdistua muun muas- sa metsänhoito- ja puunkorjuumenetelmiin, poroaito- jen merkkauksiin ja portteihin, käytöstä poistettujen rakenteiden poistoon sekä muille metsien käyttäjille tiedottamiseen. Paliskunnat ja Metsähallitus pyrkivät kehittämään yhteistyötä mm. metsästäjäjärjestöjen ja muiden yhteisten sidosryhmien kanssa.
Molempia kiinnostavista tutkimus-, selvitys- ja kehit-
yshankkeista informoidaan puolin ja toisin.
3. HAASKAT
Poronhoitoalueella ei myönnetä uusiin kohteisiin haaskalupia matkailu- ja luontokuvaustarkoituksiin. Petojen ekologiaan liittyen tutkimus-, selvitys- ja suo- jelutarkoituksia varten voidaan myöntää määräaikai- sia (enintään 3 v) lupia. Ennen tutkimus-, selvitys- tai suojelutarkoituksiin haettujen lupien myöntämistä Metsähallitus neuvottelee asianosaisten paliskuntien poroisäntien kanssa.
4. MAANKÄYTTÖ
Metsähallitus neuvottelee paliskunnan kanssa, jos pa- liskunnan alueelle suunnitellaan uutta poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa maankäyttöä.
4.1. Maan myynti, vuokraus ja vaihto sekä käyttöoikeussopimukset
Maan myynnit, vuokraukset tai vaihdot eivät saa koh- distua poronhoidon erotus-, merkintä-, syöttöaitaus- ja kämppäalueille lähiympäristöineen muutoin kuin painavista, paliskunnan kanssa neuvoteltavista syistä. Maanluovutussopimuksissa luovutuskirjaan tehdään merkintä alueen kuulumisesta poronhoitoalueeseen. Vapaa-ajan asumiskäyttöön tarkoitetuissa maan luo- vutuksissa luovutuskirjaan tehdään merkintä alueen sijaitsemisesta poronhoitoalueella ja että maanomista- jalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahingoista.
Myytäessä maa-alueita valtakuntien välisen poroes- teaidan sijaintipaikalta luovutuskirjaan tehdään mer- kintä ko. aidasta. Lisäksi luovutusasiakirjaan tehdään merkintä, että valtakuntien rajalle rakennettavan aidan rakentamisesta ja käyttöoikeudesta säädetään poron- hoitolain 39 §:ssä.
Paliskunnalta pyydetään lausunto paliskunnan alueelle suunnitteilla olevista pysyvistä tai poronhoitoon olen- naisesti vaikuttavista reiteistä, rakenteista ja maan- myynneistä yleis-, asema- tai ranta-asemakaavojen ul- kopuolisilla alueilla. Maan myyntien osalta lausunnot pyydetään yli 10 ha alueista tai jos kohde sijaitsee pa- liskuntien toiminta-alueilla (ks. yllä) tai ennakkoon yh- dessä määritetyillä tärkeimmillä laidunalueilla. Xxxxxx- xxxxx lausunto pyydetään rakennuslupaa vaativista ra- kennushankkeista ja merkittävistä (yli 10 ha) suunni- telluista maa-ainesten ottoalueista. Esimerkkejä olen- naisesti vaikuttavista hankkeista voivat olla myös sy- vän lumen kelkkailualueet, ohjelmapalveluyritysten pysyvät tai pitkäaikaiset reitit ja tukikohdat sekä po- ronhoidon toiminta-alueille kohdistuva kuntan nos- to tai kotkan tekopesien rakentaminen. Lausunto pyy- detään myös Metsähallituksen omista hankkeista, esi- merkiksi merkittävistä ennallistamishankkeista.
Pelkkä lausuntopyyntö ei täytä poronhoitolain neu- votteluvelvoitetta.
Paliskunta voi antaa hankkeesta myönteisen lausun- non sähköpostilla tai muuten kirjallisesti. Jos palis- kunta haluaa neuvotella asiasta, sen tulee esittää han- ketta koskevaa neuvottelua tai jatkoaikaa vastaukselle
kolmen viikon kuluessa lausuntopyynnön vastaanot- tamisesta. Neuvottelujen tulee ajoittua siten, että ky- seessä olevaan hankkeeseen on tosiasiallinen mahdol- lisuus vaikuttaa.
Jos Metsähallitus ei saa vastausta tai yhteydenottoa pa- liskunnalta kolmen viikon kuluttua lähetyksestä (pos- titse lähetetyissä 3 lisäpäivää), Metsähallitus voi siirtää kohteen jatkovalmisteluun, ja sen voi toteuttaa. Kii- reellisissä tapauksissa pyritään molemminpuoliseen joustavuuteen, ja myös puhelimitse sovitut asiat kirja- taan järjestelmiin.
Metsähallitus ei edellytä toimijalta ilmoitusta jokamie- henoikeuteen perustuvista tapahtumista, kuten pienis- tä yleisötapahtumista, eikä niistä ilmoiteta paliskun- nalle. Suuremmat tapahtumat, kuten usean sadan hen- gen maastotapahtumat, edellyttävät ilmoitusta ja jär- jestäjiä velvoitetaan informoimaan niistä paliskuntia. Häiriötä aiheuttavista maastoliikenne- ja koiravaljak- kotapahtumista ja muista vastaavista pyydetään lau- sunto ja tarvittaessa neuvotellaan paliskunnan kanssa, jotta saadaan turvalliset reitit sovittua.
Yhdyskuntatekninen rakentaminen (vesijohdot, vie- märit yms.) ei edellytä ilmoitus-, lausunto- tai neu- vottelumenettelyä. Suurten sähkölinjojen (110 kV: n ja suuremmat) suunnitteluvaiheessa neuvotellaan po- ronhoitolain mukaisesti.
4.2. Malminetsintä, tuulivoima ja turvetuotanto
Teollinen malminetsintä poronhoitoalueella hoide- taan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) lu- pamenettelyjen kautta. Metsähallitus ei myönnä maan- omistajan suostumuksia malminetsintään poronhoi- toalueelle kuin erityisissä, pienimuotoisissa poikkeus- tapauksissa sellaiselle alueelle, josta malminetsintäyh- tiö on tehnyt Tukesille malminetsintälupahakemuksen ja josta Metsähallitus on sopinut asianosaisen palis- kunnan kanssa. Metsähallitus ei myönnä saamelaisten kotiseutualueelle maanomistajan suostumuksia teolli- seen malminetsintään.
Geologian tutkimuskeskus (GTK) tekee lakisääteistä maa- ja kallioperän perustutkimusta Suomessa. Met- sähallitus myöntää maanomistajan lupia näihin tarkoi- tuksiin. GTK:lla ja viranomaisilla, esimerkiksi ELYl- lä, on oikeus tehdä mm. ympäristö- tai pohjavesitut- kimuksia.
Tuulivoimahankkeista neuvotellaan paliskunnan kans- sa jo niin aikaisessa valmisteluvaiheessa, että niiden si- jaintiin, laajuuteen ja haittojen minimointiin on tosi- asiallinen mahdollisuus vaikuttaa. Hankkeen valmis- teluvaiheessa neuvotellaan mahdollisista kompensaa- tioista.
Metsähallitus neuvottelee paliskunnan kanssa vireillä olevista turpeen nostoon soveltuvien alueiden vuok- rauksista ja myynneistä. Metsähallitus edellyttää tur- vetuotannon osalta ostajalta ennen sopimuksen te- koa suunnitelmaa turvetuotantoalueen jälkikäytöstä ja sopimuksen teon jälkeen hankittavaa ympäristövi- ranomaisen lupaa. Paliskunta valvoo etunsa ympäris- tölupaprosessin kautta. Metsähallitukselle palautuvien turvetuotantoalueiden jatkokäytöstä neuvotellaan pa- liskunnan kanssa.
4.3. Maankäyttö erityisellä poronhoitoalueella
Edellisten kohtien (4.1. ja 4.2.) lisäksi on voimassa: Metsähallitus myy, vuokraa tai vaihtaa maata pääsään- töisesti vain asemakaava- tai ranta-asemakaava-alueilta tai yleiskaavassa ilman yksityiskohtaisen kaavan laati- misvelvollisuutta suoraan rakennuspaikoiksi tai erityi- seen käyttöön osoitetuista paikoista. Maata myydään, vaihdetaan tai vuokrataan kaavoittamattomilta alueilta vain erityisen painavista syistä.
Maan luovutuksissa luovutuskirjaan tehdään merkin- tä alueen sijaitsemisesta erityisellä poronhoitoalueella, ja että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei siten ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahin- goista (PhL2 §).
Metsähallitus ei laita erityisellä poronhoitoalueella vi- reille rakennusmaan kaavoitusta porotaloudelle kes- keisillä alueilla, jotka eivät liity ennestään rakennettui- hin alueisiin. Jos kuitenkin jo alueella oleva maankäyt- tö edellyttäisi asemakaavoitusta, on ennen kaavoituk- sen aloittamista sovittava asiasta paliskunnan kanssa. Kaavoittamatonta maata luovutetaan suojelualueil- ta hankittavien yksityismaiden vaihtomaiksi erityisel- lä poronhoitoalueella vain tämän alueen sisällä tapah- tuvissa vaihdoissa.
Maan luovuttamista koskevat rajoitukset eivät koske lyhytaikaista vuokraamista tilapäiseen käyttöön, eikä nk. vanhoja vuokra-alueita koskevien vuokrasopimus- ten uusimista tai vanhojen vuokratonttien myyntiä.
5. METSÄSTYS
Metsähallituksen lupametsästystä koskeva yleisinfor- maatio on koottu Eräluvat.fi- sivustolle. Poronhoi- toalueen erityispiirteet ja poronhoitolain määräykset tuodaan sivustolla esille. Ohjeissa korostetaan poron- hoidon huomioon ottamista metsästystilanteissa ja va- hinkojen ennaltaehkäisemisessä huomioitavia seikko- ja. Sivuston tietosisältö muokataan ja päivitetään yh- teistyössä Paliskuntain yhdistyksen edustajien kans- sa. Jos Paliskuntain yhdistys haluaa tämän lisäksi antaa ohjeita poronhoitoalueella metsästämisestä ja muuta tarvittavaa informaatiota, voidaan Paliskuntain yhdis- tyksen sivut linkittää Eräluvat.fi- sivustolle. Metsähal- litus ja Paliskuntain yhdistys kehittävät yhdessä keino- ja lisätä metsästäjien tietoisuutta poronhoidon huo- mioon ottamisesta. Edistetään yhteistyötä paliskun- tien ja paikallisten riistanhoitoyhdistysten kesken.
Lupametsästyksen mitoittamisessa otetaan huomioon alueen poronhoito. Käytössä olevat, Metsähallituksel- la tiedossa olevat erotuspaikat on merkitty vähintään- kin pistekohteina metsästyslupakarttoihin. Tarvittaes- sa Metsähallitus ja paliskunta neuvottelevat poronhoi- don toiminta-alueita koskevista lupametsästyksen alu- eellisista tai ajallisista rajoituksista. Paliskunta tiedot- taa käynnissä olevista porotöistä erotusaitojen lähei- sillä metsäautoteillä kyltein tai muulla sovitulla tavalla.
Metsähallitus myöntää lupia ja tekee sopimuksia koi- rien harjoittamisesta ja koirakokeista valtion alueille poronhoitoalueella. Metsästyskoirien kouluttamiseen ja kokeisiin annettaviin lupiin liitetään metsästyslupia vastaava informaatio porotalouden huomioonottami- sesta toiminnassa. Koirakoeluvissa ja sopimuksissa ti- laisuuden järjestäjällä on velvoite selvittää käynnissä olevat poronhoitotyöt lupa-alueilla. Metsähallitus voi tarvittaessa pyytää koirakoeluvan hakijalta dokumen- tin yhteydenottamisesta paliskuntaan ennen koirakoe- luvan myöntämistä.
Pienpetopyyntiä varten voidaan antaa lupia pienimuo- toisten haaskojen pitämiseen. Metsähallituksen Erä- palvelut käsittelee maasuurpetojen poikkeusluvilla ta- pahtuvien pyyntijärjestelyjen Metsähallituksen luvat joustavasti ja viivyttelemättä. Eräpalvelujen edustaja osallistuu merkkipiirikohtaisiin neuvotteluihin.
Paliskuntain yhdistys ja Metsähallitus ylläpitävät ja ke- hittävät toimia, joilla pyritään estämään metsäpeuro- jen ja porojen sekoittuminen. Metsähallitus vastaa nk. metsäpeura-aidasta Kuhmon ja Suomussalmen rajal- la. Paliskuntain yhdistys ylläpitää valtakuntien välis- tä poroesteaitaa, jonka tehtävänä on Venäjän rajal- la pitää porot Suomessa rajaloukkausten estämisek- si ja Norjan rajalla tukea porojen paimentamista. Ai- ta tukee tavoitetta estää metsäpeurojen pääsy Venä- jältä Suomen poronhoitoalueelle. Lisäksi ylläpidetään keskinäistä tiedonvaihtoa ja edistetään yhteistyötä pa- liskuntien kanssa.
6. POROJEN RUOKINTA
Metsähallitus toimittaa tiedon paliskunnille niistä luonnonsuojelualueiden, erämaa-alueiden ja tarvit- taessa muiden alueiden kohteista, joissa poroja ei saa ruokkia. Porojen ruokintapaikkaa ei myöskään saa si- joittaa taimikkoon.
Vesistöjen jäällä ja metsäautoteillä ei saa ruokkia poro- ja. Poroja koottaessa ja kuljetettaessa voidaan heinää levittää vähäisesti ja tilapäisesti jäällekin. Poikkeusta- pauksista sovitaan erikseen Metsähallituksen ja palis- kunnan kesken.
Muutoin metsätalousalueilla porojen maastoruokinta ei edellytä sopimista ennakkoon.
Ruokintapaikat siivotaan ja jätteet kuljetetaan pois maastosta vuosittain. Paaleja ja paksuja heinäkerros- tumia ei saa jäädä maastoon pysyvämmillekään ruo- kintapaikoille.
7. POROAITASOPIMUKSET
Metsähallitus vuokraa paliskunnalle poroaita- ja po- rokämppäalueita paliskunnan tarpeisiin. Vuokrasopi- muksen päätyttyä ja paliskunnan ilmoitettua, ettei se tule uusimaan sopimusta, paliskunta siivoaa vuok- ra-alueen. Metsähallitus, paliskunta ja tarvittaessa (koskee erotuspaikkoja) kunnan ympäristöviranomai- nen sopivat kohteen siivoustoimenpiteistä ja pitävät tarvittavat katselmukset, joista laaditaan muistio.
Metsähallitus voi vuokrata yksittäiselle poromiehelle yleiseen käypään hintaan muutaman hehtaarin alueen, esim. ruokinta-, ajo- ja teurasporoille. Vuokraus edel- lyttää paliskunnan puoltavaa lausuntoa. Laajoja ai- ta-alueita vuokrataan vain paliskunnalle.
Käytössä olevista poroaidoista, pois lukien poron- hoitolaissa (39 § 1 mom) mainittu tilapäinen poroai- ta, tehdään aina vuokra- tai käyttöoikeussopimus. Pa- liskunta poistaa käytöstä poistetut ja sopimuksettomat aidat ja siivoaa alueen.
Paliskunta huolehtii, että metsäautoteiden (kesätiet) yli kulkevissa poroaidoissa on toimivat, näkyvät (heijasti- min varustetut) ja turvalliset veräjät, ja että ne on va- rustettu ennakkovaroitusmerkeillä.
Poroaitoja koskeva hinnasto on tämän sopimuksen liitteenä. Hinnastoa päivitetään tarvittaessa ja liitteessä ylläpidetään kulloinkin voimassa olevaa hinnastoa. So- pimuksia voidaan yhdistää pienten aitojen osalta yh- deksi sopimukseksi.
Paliskunnilla on valtion mailla porotilalain mukaises- ti osoitettuja maan hallintaoikeuspaikkoja, paimen- topaikkoja, jotka on tarkoitettu poronhoidon työ- maa-asumisen käyttöön. Paimentopaikoista ei makse- ta vuokraa. Niiden siirrosta voidaan sopia tarvittaessa. Metsähallitus säilyttää paimentopaikkojen paikkatie- toa, ja päivittää sitä tarvittaessa. Rakennetut paimen- topaikat kuuluvat poronhoidon toiminta-alueisiin, joi- den hakkuista ja maanmuokkauksista sovitaan tapaus- kohtaisesti.
Tämä sopimus koskee koko poronhoitoaluetta, ellei toisin mainita. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja sen toimivuutta seurataan vuosittain Paliskuntain yhdistyksen ja Metsähallituksen välisessä neuvottelussa.
Kumpikin sopijapuoli voi halutessaan irtisanoa sopimuksen yhden vuoden irtisanomisajalla. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki allekirjoitukset on saatu.
Rovaniemellä 11.1.2021 | ||
Xxxx Xxxxxxx | Xxxx Xxxxxx | Xxxx X. Niemelä |
Paliskuntain yhdistys | Paliskuntain yhdistys | Metsähallitus |
LIITE 1: PALISKUNTARYHMÄT-KARTTA
10
LIITE 2: PALISKUNTARYHMÄNEUVOTTELUN MUISTILISTA
• Avaus ja edellisen neuvottelun muistio
• Porotalouden asiat
• Metsätalouden asiat
• Kaavoitus
• Maakauppa
• Vuokrasopimukset
• Kaivosasiat
• Turvetuotantoalueet
• Tuulivoimatuotantoalueet
• Maa-aineksen ottoalueet
• Metsästys
• Kalastus
• Erävalvonta
• Maastoliikenneluvat
• Luontopalvelujen asiat
LIITE 3: PALISKUNTANEUVOTTELUN MUISTILISTA
1. Avaus ja edellisen neuvottelun muistio
2. Paliskunnan palaute metsätalouden toteutuneista toimista
• Tiedonkulku
• Paliskunnan toiminta-alueet ja niiden huomiointi
• Hakkuut
• Taimikonhoito
• Maanmuokkaukset, kunnostusojitus
• Ennallistaminen ym luonnonhoitotyöt
• Tiestö
• Reitit ja rakenteet
• Muut maankäyttöasiat
3. Metsätalouden palaute paliskunnan toimista
• Tiedonkulku
• Poroaita-alueet ja sopimukset
• Porojen ruokinta
4. Muut yhteistyöasiat
• Porojen kuljetusreitit ja tärkeimmät laidunalueet
5. Suunnitellut toimet
• Hakkuusuunnitelmat
• Maanmuokkaussuunnitelmat, kunnostusojitussuunnitelmat
• Ennallistaminen, kulotus
• Tienrakennus
• Reitit ja rakenteet
• Muu maankäyttö
• Paliskunnan esitykset hakkuut, taimikonhoito, tiestö ym
6. Sovitut jatkotoimet
LIITE 4: POROAITASOPIMUSTEN HINNOITTELU
(Päivitys vuosittain tähän.)