MEDIALIITON

SUOMEN JOURNALISTILIITON

välinen

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN

TYÖEHTOSOPIMUS 2020–2022

Sopimus on voimassa 18.2.2020–31.8.2022

MEDIALIITON

SUOMEN JOURNALISTILIITON

välinen

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN

TYÖEHTOSOPIMUS 2020–2022

Sopimus on voimassa 18.2.2020–31.8.2022

SISÄLLYSLUETTELO

SOPIMUKSEN TARKOITUS .................................................................................................................................... 4

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA ....................................................................................................................................... 5

1. Soveltamisala ja voimassaolo

1.1 Sopimuksen soveltamisala ....................................................................................................................... 8

1.2 Sopimuksen voimassaolo ......................................................................................................................... 8

2. Työsuhde

2.1 Työsopimuksen solmiminen 10

2.2 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 10

3. Työaikamääräykset

3.1 Säännöllinen työaika 12

3.2 Vapaapäivät 12

3.3 Lepoajat 12

3.4 Ylityö 13

3.5 Säännöllinen sunnuntaityö 13

3.6 Hälytysluontoinen työ 13

3.7 Työaikapankki 14

3.8 Työajan pidentäminen 14

4. Palkat ja palkanmaksu

4.1 Palkkausjärjestelmä 16

4.2 Vähimmäispalkat 16

4.3 Palkanmaksu 17

4.4 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa 17

4.5 Liittojen välinen suositus henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnista 17

5. Lomat

5.1 Vuosiloma 20

5.2 Lomaraha 20

5.3 Talviloma 20

6. Sairausaika ja perhevapaat

6.1 Sairausajan palkka 22

6.2 Lääkärissäkäynti 22

6.3 Äitiysvapaa 22

6.4 Vanhempainvapaa 22

6.5 Isyysvapaa 22

6.6 Sairasvakuutuskorvaukset 23

6.7 Sairaan lapsen hoitaminen 23

6.8 Lyhyt tilapäinen vapaa 23

7. Muut määräykset

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys 26

7.2 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelus sekä rauhanturvaamistehtävät 26

7.3 Kertausharjoitukset ja täydennyspalvelus 26

7.4 Kokoontuminen työpaikalla 26

7.5 Ryhmähenkivakuutus 26

7.6 Järjestötehtävät 26

7.7 Palkaton opiskelu- tai opetusvapaa 26

7.8 Työsuhteen päättyminen 27

8. Neuvottelumääräykset ja työrauha

8.1 Paikallinen sopiminen 30

8.2 Neuvottelujärjestys 31

8.3 Erimielisyyksien selvittely ja sopimuksen noudattaminen 31

8.4 Välimiehet 31

8.5 Valvontavelvollisuus 31

8.6 Työrauha 32

8.7 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisessa vaikeuksissa 32

9. Yhteistoiminta viestintäteollisuudessa 34

10. Luottamusmiessopimus 35

11. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta 38

12. Koulutussopimus 43

13. Sopimus kustannustoimittajien ammatillisesta kehittämisohjelmasta 45

14. Työsuojelusopimus – Yleinen osa 46

15. Työsuojelusopimus – Erityinen osa 48

16. Hoitoonohjaus ja hoitoonohjaussopimusmalli 50

17. Matka- ym. korvaukset ja päivärahat 51

18. Työehtosopimuspöytäkirja 53

Asiahakemisto 56

Käytetyt lyhenteet

TAL Työaikalaki

TSL Työsopimuslaki VLL Vuosilomalaki YT Yhteistoiminta

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus ehdoista, joita yrityksessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehtoso- pimustoiminnan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnantajien että työnteki- jöiden kannalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joitten mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvelemalla, mikä on edellytyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle,

• kyetään tarjoamaan yrityksen palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuutaan ja motivaatiotaan yritystoiminnan ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottamisen kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja

palkkiojärjestelmä.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäisesti. Tavoiteltavan ratkaisun tarpeellisuus, vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asioihin perehtymiseen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujärjestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden valtuudet.

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivyttelyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettävästi myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään erimielisiksi, kirjataan osapuolten kannat perusteluineen aina yhteiseen muistioon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan.

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotteluratkaisuun, joka sisältää selkeät perustelut.

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Sopimuksen soveltamisala

1.2 Sopimuksen voimassaolo

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu sellainen Viestinnän Keskusliiton jäsenyrityksissä teh- tävä kustannustoimittamiseen liittyvä toimituksellinen työ, joka sisältää

- kustannusaineiston toimituksellista toteuttamista, sisältömuokkausta ja tarkistusta,

- kuva ja äänitesuunnittelua,

- tuotteiden visuaalista ulkoasun suunnittelua ja materiaalin valmistusta.

Tehtäviin voi kuulua myös mm.:

- yhteydenpito kirjailijoihin, tekijäryhmiin, avustajiin, muihin sisällöntuottajiin ja teknisiin toteuttajiin se- kä heidän toimintansa ohjausta ja aikataulullista koordinointia,

- osallistumista kustannustuotteiden ja tekijöiden valintaan,

- osallistumista kustannustuotteiden markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen.

Soveltamisalan piiriin eivät kuulu sellaiset henkilöt, joi- hin sovelletaan ylempien toimihenkilöiden työehtoja.

1.2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Sopimuskausi on 18.2.2020–31.8.2022.

Voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli sopimusta ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisano- misaika on kaksi kuukautta.

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solmiminen

2.2 Työsuhteen ehtojen muuttaminen

TYÖSUHDE

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnanta- jan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräai- kaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. (TSL 1:3.2)

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lu- kumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoi- matarpeen pysyväksi. (TSL 1:3.3)

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on luotta- musmiehelle annettava selvitys uudistamisen perus- teista.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloit- tamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pi- tuisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työs- tä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukau- della kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä en- nen koeajan päättymistä. (Ks. TSL 1.4.1 §)

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyk- sineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestos- ta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan [työsopimuslain] 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoi- tetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai sa- mankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyrityk- seen. (Ks. TSL 1:4.2 §)

4. Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä luottamusmies- ja neuvot- telujärjestelmästä.

Pöytäkirjamerkintä 1: Kun työnantaja sopii määräai- kaisista työsuhteista tai koeajoista, niistä on syytä tie- dottaa sopimusalueen luottamusmiehelle. Näin välte- tään tulkinnanvaraisten tilanteiden syntyminen.

Pöytäkirjamerkintä 2: Mikäli yrityksen työtiloihin ja/ tai yrityksen omistamilla laitteilla työskentelemään ote- taan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työntekijä, on asiasta neuvoteltava luottamusmiehen kanssa ja selvitettävä kyseisen työskentelyn periaatteet ja tarve.

2.2 TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

Työsuhteen ehtojen, kuten esimerkiksi työtehtävien ja työaikojen muuttamisesta, on määräyksiä joissa- kin alan työehtosopimuksissa. Yhteistoimintasopimus määrittää muutostilanteisiin liittyvät neuvotteluvelvoit- teet.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa sopimalla. Yksi- puolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mahdol- lista asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjohto-oi- keuteen. Työsopimuksessa sovitun olennaisen työsuh- teen ehdon muuttaminen vaatii irtisanomisperusteen, ellei muuttamisesta voida sopia.

Työehtosopimuksessa tai työlainsäädännössä määri- teltyjä vähimmäisehtoja ei voida sopimuksella alittaa.

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 Säännöllinen työaika

3.2 Vapaapäivät

3.3 Lepoajat

3.4 Ylityö

3.5 Säännöllinen sunnuntaityö

3.6 Hälytysluontoinen työ

3.7 Työaikapankki

3.8 Työajan lisääminen 24 tunnilla paikallisesti sopien

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuoro- kaudessa ja 37,5 tuntia viikossa mutta jos se on mää- rättyinä päivinä lyhyempi, voidaan sitä muina saman jakson päivinä pidentää 9 tuntiin, keskimääräistä 37,5 tunnin säännöllistä viikkotyöaikaa ylittämättä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 75 tuntia kahden viikon aikana, kuitenkin enintään 45 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös niin, että se on enintään 150 tuntia neljän viikon aikana, tällöin enintään 45 tuntia viikossa.

3. Työntekijä/luottamusmies voi sopia säännöllisen työ- ajan sijoittamisesta siten, että säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa. Tasoittumisjakso 37,5 tuntiin viikossa on 4 kuukautta.

4. Luottamusmies voi sopia säännöllisestä vuorokauti- sesta ja viikoittaisesta työajasta siten, että se on enin- tään 12 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa.

5. Luottamusmies/työntekijä voi sopia työvuorokauden ja työviikon alkamisesta ja liukuvan tai porrastetun työ- ajan käyttämisestä.

6. Säännöllinen työaika sijoitetaan keskimäärin viidek- si päiväksi viikkoa kohti.

7. Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu enintään 37,5 tunnin keskimäärään.

8. Työtuntijärjestelmän muuttamisesta on neuvoteltava luottamusmiehen kanssa.

9. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työ- ajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa mää- rätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankoh- dan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava aina- kin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liuku- marajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännölli- sen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Xxxxxxxx työajan käsite määräytyy työaikalain mukaan.

Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisen liukuma- ajan enimmäispituudesta, työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä sekä seurantajaksosta työaika- lain 12.2 §:stä poikkeavasti.

3.2 VAPAAPÄIVÄT

1. Vapaapäivät, ellei töiden järjestäminen muuta vaadi, järjestetään toistensa yhteyteen ja sijoitetaan viikon- vaihteeseen.

2. Seuraavat päivät ovat viikkotyöaikaa lyhentäviä va- paapäiviä, jos toimihenkilöllä on työvuoroluettelon mu- kainen työpäivä kyseisenä päivänä:

• uudenvuodenpäivä,

• loppiainen,

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

• vapunpäivä,

• helatorstai,

• juhannusaatto,

• itsenäisyyspäivä,

• jouluaatto,

• joulupäivä,

• tapaninpäivä ja

• uudenvuodenaatto.

3. Mikäli kustannustoimittaja työskentelee edellä mai- nittuina päivinä, vapaapäivän menettäminen korva- taan muuna aikana työajan tasoittumisjärjestelmän puitteissa annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla niinä vapaapäivinä suoritettu työ kuten ylityö.

3.3 LEPOAJAT

1. Työntekijälle on annettava kerran vuorokaudessa yhdenjaksoinen vuorokausilepo, jonka pituus sovitaan paikallisesti. Ellei vuorokausilevon pituudesta synny paikallista sopimusta, noudatetaan työaikalain mää- räyksiä. Tällä sopimuksella ei muuteta yrityksissä jo voi- massa olevia järjestelyjä, ellei toisin sovita.

2. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa ker- ran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeyty- mättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, si- joitettava sunnuntain yhteyteen.

Huomautus: Osapuolet ovat sopineet, että viikko- lepomääräystä sovelletaan sellaisena kuin se oli 31.12.2019 asti voimassa olleessa työaikalaissa.

3. Ruokailutauko voidaan järjestää, jos siitä sovitaan, pidemmäksi tai lyhyemmäksi kuin yksi tunti.

3.4 YLITYÖ

1. Ylityökorvaukset maksetaan työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan ylittävältä ajalta. Yli- työkorvaus maksetaan lain mukaan.

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään ja- kajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön to- siasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työ- tuntien lukumäärää.

2. Ylityöstä maksettava palkka voidaan kustannustoi- mittajan ja työnantajan kesken sopia vastaavasti las- kettuun tuntimäärään vapaata säännöllisenä työaika- na. Vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan kustan- nustoimittajan ja työnantajan kesken.

3. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa työ- aikalain mukaan ylittää keskimäärin 48 tuntia viikos- sa. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käy- tetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voi- daan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä pal- kanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

Siirtymäkausi

Työnantaja voi tämän kohdan sijasta noudattaa vuo- den 2020 loppuun asti vanhan työaikalain mukaisia ylityökiintiöitä:

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana kuitenkin enintään 250 tuntia ka- lenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta neljän kuukauden jaksosta toisin. Paikal- lisesti voidaan sopia ylityön enimmäismäärän nosta- misesta 80 tunnilla kalenterivuodessa.

4. Paikallisesti voidaan pääluottamusmiehen kanssa sopia ylityön korvaamisesta työehtosopimuksen 3.4.1 kohdasta poiketen. Sopimuksen mukainen ylityökorva- us voi olla kaikilta ylityökorvaukseen oikeuttavilta tun- neilta sama tai ylityötuntien määrän perusteella porras- tettu. Jos korvauksen suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.

Paikallista sopimusta laadittaessa on selvitettävä riittä- vän pitkältä ajanjaksolta ylityötuntien määrä ja jakau- tuminen 50 %:n ja 100 %:n ylityötunteihin, ylityön ajal- linen sijoittuminen ja sen syyt sekä tarve paikallisen sopimuksen solmimiselle.

Paikallisen sopimisen osalta noudatetaan työehtosopi- muksen 8.1 kohdan määräyksiä. Sopimus on solmitta- va kirjallisesti ja kopio siitä lähetetään liittoihin tiedoksi kuukauden sisällä sen allekirjoittamisesta.

Sopimuksen toimivuutta, sen tavoitteiden toteutumista sekä ylityön syitä, määrää ja ajallista sijoittumista seu- rataan vuosittain yhteistoiminnassa henkilöstön edus- tajien kanssa.

Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sunnuntai- työkorotukseen tai ylityökorvauksen perusteena käytet- tävän palkan laskentaan.

Tätä työehtosopimusmääräystä sovelletaan vain yrityksissä, jotka kuuluvat yhteistoimintalain (30.3.2007/334) soveltamisen piiriin.

3.5 SÄÄNNÖLLINEN SUNNUNTAITYÖ

1. Säännöllistä sunnuntaityötä tekevälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi rahakorvauksena yksinker- tainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä sunnuntaityö- tunnilta. Tämä rahakorvaus voidaan kirjallisella sopi- muksella sisällyttää kuukausipalkkaan, ei kuitenkaan tämän työehtosopimuksen mukaisiin vähimmäispalk- koihin.

2. Xxxxxxx sovitaan rahakorvauksen sisällyttämisestä kuukausipalkkaan, on samalla sovittava sen summan suuruudesta, jona rahakorvaus on kuukausipalkkaan sisällytetty. Tällainen sopimus on, ellei toisin ole sovit- tu, voimassa toistaiseksi. Korvaus on tarkistettava ai- na, milloin kuukausipalkka tai tehdyn sunnuntaityön määrä muuttuu.

3. Arkipyhänä tehdystä säännöllisestä työstä makse- taan aina kuukausipalkan lisäksi rahakorvauksena yk- sinkertainen tuntipalkka jokaista tehtyä työtuntia koh- den.

4. Sunnuntaina tai pyhäpäivänä alkava säännöllinen työvuoro korvataan kokonaan sunnuntaityönä.

3.6 HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ

Hälytysluonteisesta työstä, jota tehdään työvuoron ul- kopuolella annetun hälytyskutsun perusteella ja toimi- henkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikan- sa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan, xxxxxxxxx toimihenkilölle ylityökorvauksen lisäksi hä- lytysrahana vähintään kolmen tunnin palkka.

Mikäli hälytyskutsu annetaan ja työhön joudutaan tule- maan kello 21.00 ja 6.00 välisenä aikana, maksetaan ylityökorvauksen lisäksi hälytysrahana neljän tunnin palkka.

3.7 TYÖAIKAPANKKI

Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia työaikapan- kin käyttöönotosta yrityksessä. Työajan säästämisestä työaikapankkiin sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer- kiksi:

• työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita,

• liukuvan työajan kertymää,

• vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia,

• vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilomaa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai

• vapaaksi vaihdettua lomapalkan korotusta.

Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimää- räistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaa- ta, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjes- telmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otetta- essa sovittu.

Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäi- sen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaikalain mukaiset vanhentumisajat.

Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomaker- tymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kerty- neet vapaat maksetaan rahana.

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin ker- tyneistä vapaista. Luottamusmiehelle annetaan vuo- sittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyistä vapaista. Luottamusmies ja työnantajan edustaja seu- raavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työ- suojelullisista syistä.

Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työnvähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista:

• ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin, mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitäsäästetään

sekä menettelytavat siitä, kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa,

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin,

• kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi,

• miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja,

• menettelytavoista työntekijän ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana,

• missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan,

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamusmiehen kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

3.8 TYÖAJAN PIDENTÄMINEN

Työnantaja voi pidentää kunkin työntekijän työaikaa 15 h/v edellyttäen, että pidennys käytetään työn suoritta- misen kannalta tarpeelliseen koulutukseen tai kehittä- miseen, jolta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine lisineen.

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Palkkausjärjestelmä

4.2 Vähimmäispalkat ja palkkojen korotukset

4.3 Palkanmaksu

4.4 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa

4.5 Liittojen välinen suositus henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnista

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Tehtävien vaativuuden perusluokitus

Kustannustuotteiden toimituksellinen työ on kustan- nustuotteen toimituksellista ja/tai visuaalista suunnit- telua ja toteutusta sekä yhteistyötä tekijöiden, teknisen valmistuksen ja markkinoinnin kanssa.

Kustannustoimittajan tehtävät edellyttävät syvällistä perehtyneisyyttä aihealueeseen ja/tai laajojen koko- naisuuksien hallintaa, vuorovaikutusta sekä oman ai- healueen kehityksen seurantaa. Tehtävien edellyttä- mät valmiudet hankitaan tyypillisesti korkeakoulutasoi- sella koulutuksella ja käytännön kokemuksella.

Harjoittelijat

Tasolle sijoitetaan kustannustoimittajan tehtävässä aloittava, vähäisen alan käytännön kokemuksen omaa- va henkilö, tehtävässä vaadittavan harjaantumisen ajaksi. Tehtävälle on tyypillistä ohjauksessa toteutetta- vat rajatut työt. Harjoitteluaika voi olla enintään vuosi.

Yliopiston, korkeakoulun ja ammattikorkeakoulun har- joittelijajärjestelmään liittyvässä harjoittelussa työeh- tosopimuksen mukaisista harjoittelupalkoista voidaan poiketa työsopimuksella siltä osin, kun opiskelija voi si- sällyttää ko. työharjoittelujakson tutkintoonsa. Tällöin- kin palkan on oltava vähintään 1.503 €/kk. Tällaisessa tapauksessa tulee työnantajan toimittaa sopimuksesta kopio luottamusmiehelle.

Asiantuntijatehtävät 1

Tasolla tehtävänä on kustannustuotteiden toimituksel- lisen sisällön ja/tai visuaalisen ulkoasun suunnittelu ja toteutus. Tehtävään kuuluu osallistuminen kustannus- tuotteiden ideointiin ja suunnitteluun sekä kustannus- tuotteen valmistukseen liittyvä koordinointi, valvonta ja kustannusseuranta.

Xxxxxxx on tyypillistä, että työ on menettelytavoiltaan itseohjautuvaa.

Asiantuntijatehtävät 2

Tasolle kuuluvat edellistä tasoa vaativampien tuoteko- konaisuuksien tai laajojen hankkeiden ideointi, suun- nittelu, toteutus, valvonta ja kustannusseuranta. Tason tehtäville on tyypillistä osallistuminen kustannustuot- teita koskevan päätöksenteon valmisteluun ja tekijöi- den (kirjoittajat, kääntäjät, kuvittajat yms.) valintaan.

Tasolla työtä ohjaavat lähinnä yleisluontoiset ohjeet. Ongelmanratkaisussa ei ole valmiita malleja.

Asiantuntijatehtävät 3

Tasolle kuuluvat edellistä tasoa vaativammat tehtävät. Tyypillistä tämän tason tehtäville on vastuullinen pro- jektikokonaisuuksien hallinta ja osallistuminen kus- tannusohjelmaan liittyvään päätöksentekoon. Tehtävä edellyttää kustannustalon profiilin tuntemusta.

Tasolle sijoitetaan myös tehtävät, joihin sisältyy työn- johdollinen vastuu ja toimituksellisen työn organisoin- tia.

Työtä ohjaavat yleiset toimintasuunnitelmat ja talous- arviot.

4.2 VÄHIMMÄISPALKAT JA PALKKOJEN KOROTUKSET

Vähimmäispalkat 1.5.2019

Harjoittelijat 2.076 €

AT 1 2.332 €

AT 2 2.584 €

AT 3 2.864 €

Palkkojen korottaminen 1.6.2020

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 53 euron suurui- sella yleiskorotuksella.

Vähimmäispalkat

Harjoittelijapalkkaa korotetaan 1,5 %:lla. Muita vähim- mäispalkkoja korotetaan 53 eurolla.

Vähimmäispalkat 1.6.2020 Harjoittelijat 2.107 €		4.5 LIITTOJEN VÄLINEN SUOSITUS HENKILÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN JA TYÖSUORITUKSEN ARVIONNISTA
AT 1	2.385 €
AT 2	2.637 €	Miksi pätevyyden ja työsuorituksen järjestelmällinen
AT 3	2.917 €	arviointi on tarpeellista?

Palkkojen korottaminen 1.5.2021

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,4 %:n suurui- sella yleiskorotuksella.

Yrityskohtainen erä

Erän suuruus on 0,6 % ja se lasketaan työntekijöiden yleiskorotuksella korottamattomien helmikuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.

Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työajoista johtuvia lisiä.

Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja sovi- taan paikallisesti.

Mikäli erän käytöstä ei sovita 15.4.2021 mennessä, 0,3 % jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3 %:n jakamisesta.

Vähimmäispalkat 1.5.2021

Harjoittelijat 2.149 €

AT 1 2.433 €

AT 2 2.690 €

AT 3 2.975 €

4.3 PALKANMAKSU

Toimihenkilölle maksetaan palkka kerran kuukaudes- sa, ellei toisin sovita. Toimihenkilö ilmoittaa tilin, jolle palkka maksetaan.

4.4 HENKILÖKOHTAISEN PALKAN KOKEMUSOSA

Kun kustannustoimittaja on ollut yrityksessä viisi vuotta saman vaativuustason tehtävässä, hänen henkilökoh- taisen palkkansa on oltava vähintään viisi prosenttia yli kyseessä olevan palkkaryhmän vähimmäispalkan.

Tämä määräys tulee voimaan 1.5.2021.

Palkkauksen perusfilosofia, sama palkka yhtä vaativas- ta tehtävästä ja samanarvoisesta työsuorituksesta, pi- tää sisällään myös sen, että paremmasta työsuorituk- sesta maksetaan parempaa palkkaa. Käyttämällä jär- jestelmällistä henkilön pätevyyden ja työnsuorituksen arviointimenetelmää vältetään perusteettomien sub- jektiivisten mielipiteiden vaikutus. Näin palkkojen erot saman vaativuustason tehtävissä perustuvat hyväksyt- täviin tekijöihin.

Kun työsuorituksen arviointi tehdään hyvin ja arvioita- vat tekijät valitaan oikein, voidaan henkilö saada ke- hittämään itseään työtehtävän kannalta keskeisissä asioissa.

Vaikkakin henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituk- sen palkitseminen on yrityksen päätettävissä oleva asia ja asiaa koskevat keskustelut esimiehen ja hen- kilön kahdenkeskisiä, tulee henkilöstöllä olla tieto pal- kitsemisen perusteista.

Arviointitekijöiden määrittely ja niistä tiedottaminen

Arviointikriteerit riippuvat suuresti työn luonteesta ja työyhteisön omista arvoista ja arvostuksista. Siksi niitä ei voida määritellä ulkopuolisten toimesta, vaan ne on valittava yrityksessä.

Arvioinnissa käytetään pätevyystekijöitä, jotka liittyvät tehtävään ja olisivat laadullisesti tai määrällisesti mi- tattavissa. Arvioitavien tekijöiden tulisi olla sellaisia, joissa henkilö voi kehittää toimintaansa. Liitot suositte- levat, että yritys valitsee arvioitavat pätevyystekijät jäl- jempänä olevasta luettelosta. On mahdollista ja myös perusteltua käsitellä arviointikriteerit yhteistyössä hen- kilöstön kanssa.

Arvioinnin tekee esimies/esimiehet. Arvioinnin teki- jän tulee tuntea hyvin tehtävän sisältö ja henkilö, kos- ka vertailu tehdään niihin vaatimuksiin, jotka tehtävä asettaa henkilölle. Arviointi tulee tehdä objektiivisesti ja siinä tulee pitäytyä vain arvioinnin kohteena oleviin tekijöihin ja sulkea pois mahdolliset henkilökohtaiset mieltymykset.

Pätevyys ja työsuoritus eivät riipu tehtävän vaativuu- desta, kaikilla vaativuustasoilla voi olla eritasoisia suo- rituksia.

Arviointijärjestelmästä ja -kriteereistä on syytä tiedot- taa henkilöstölle riittävän laajasti. Arvioinneista hen- kilöstön tulee saada tietää ainakin seuraavat seikat:

• mitä tekijöitä arvioinnissa käytetään,

• kuka arvioinnin tekee ja milloin,

• miten palaute annetaan,

• miten suoritusten parantamista tuetaan,

• mitä ovat hyvien suoritusten palkitsemiskriteerit.

Pätevyystekijät

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työnarviointijärjestelmi- en seurantaryhmän raportin mukaan henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa työnantajat ovat arvostaneet ainakin seuraavia ominaisuuksia:

• työtulosta ja aikaansaannoksia, jos niitä voidaan konkreettisesti mitata,

• kykyä kehittyä työssä, halukkuutta oppia työskentelemään uusilla välineillä ja uusien menettelytapojen avulla sekä vastaanottamaan uutta tietoa,

• monitaitoisuutta, henkilön käyttöarvoa useassa tehtävässä, hänen monipuolisuuttaan,

• erityisosaamista, henkilön poikkeuksellista arvoa jossakin erityistehtävässä. Arvo voi vaihdella yrityksen historiallisen tilanteen mukaan; se voi olla esimerkiksi yritykselle tärkeän ja harvinaisen kielen taito tai erityinen tietotekniikan taitotieto,

• joustavuutta, kykyä säilyttää tehokkuus odottamattomissa tai vaihtelevissa tilanteissa. Kykyä joustaa tilapäisesti stressaavissa olosuhteissa tai hetkittäisen paineen alaisena,

• ihmissuhdetaitoja, joilla tarkoitetaan kykyä luoda myönteinen työskentelyilmapiiri omassa työympäristössä ja kykyä tasoittaa ristiriitoja työyhteisön sisällä,

• kykyä viestiä, kun henkilö pyrkii esittämään näkemyksiään tiimissä, neuvotteluissa, opetustilanteessa tai raporttien ja selvitysten kautta.

Edellä oleva pätevyystekijöiden luettelo ei ole tyhjen- tävä. Arvioitavat pätevyystekijät ja niiden keskinäinen painotus valitaan yrityksessä yrityksen tarpeiden mu- kaisesti.

Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen vaikutus palkkaukseen

Arviointijärjestelmällä, joka sisältää edellä mainittuja tai muita yritykselle sopivia kriteerejä, voidaan yrityk- sessä löytää objektiiviset perusteet henkilökohtaisen työsuorituksen palkitsemiselle. Yritys voi niinikään ra- kentaa palkkausjärjestelmäänsä henkilökohtaiset pal- kanosat.

5 LUKU

LOMAT

5.1 Vuosiloma

5.2 Lomaraha

5.3 Talviloma

LOMAT

5.1 VUOSILOMA

Työntekijä ansaitsee kaksi päivää vuosilomaa jokaisel- ta vuosilomalain tarkoittamalta täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta. Mikäli työsuhde on kestänyt loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä yhden vuoden, työntekijä ansaitsee 2,5 päivää vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Liitot suosittelevat, että kustannustoimittajan vaihtaes- sa työpaikkaa vuosilomaoikeus määräytyisi 2,5 päivän lomanansaintaoikeuden perusteella, mikäli kustannus- toimittajalla on yli vuoden työkokemus toimituksellisis- sa tehtävissä kirjankustannustoimittajana, lehdistös- sä, radiossa ja televisiossa, päätoimisena freelance- journalistina lehtialalla vähintään kolmen kuukauden jaksoina tai opetustehtävissä.

Loma annetaan toukokuun 2. ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana.

Loman ajalta työntekijälle maksetaan säännöllisen työ- ajan palkka loman ajalta. Päiväpalkka saadaan jaka- malla kuukausipalkka luvulla 25.

Paikallisesti voidaan sopia vuosiloman sijoittamises- ta myös lomakauden ulkopuolelle sekä vuosilomalain lomien jakamista ja säästövapaata koskevista määrä- yksistä. Sopiminen tapahtuu työnantajan ja toimihen- kilön välillä.

Vuosilomapalkka voidaan sopia maksettavaksi yrityk- sen normaaleina palkanmaksupäivinä. Sopiminen ta- pahtuu työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti.

5.2 LOMARAHA

Lomaraha on 50 % lomapalkasta. Lomaraha makse- taan myös työsuhteen päättyessä.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan

• maksamisajankohtien siirtämisestä,

• maksamisen tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle,

• vaihtamisesta vapaaseen.

Lisäksi voidaan paikallisesti sopia, ettei lomarahaa tai osaa siitä makseta. Tämä koskee tilanteita, joissa

työnantajalla on irtisanomissuojasopimuksen mukai- nen taloudellinen ja tuotannollinen peruste työvoiman vähentämiselle.

5.3 TALVILOMA

Talviloma annetaan vuosiloman lisäksi. Talviloman pi- tuus on 5 työpäivää (viikko). Talviloma annetaan vuo- silomakauden ulkopuolella.

Kustannustoimittajat, jotka säännöllisesti tekevät sel- laisia työvuoroja, joissa vähintään joka neljäs työajan tasoittumisjärjestelmän vuoroista on yötyötä (kello 21- 06), ansaitsevat talvilomaa siten, että täyden talvilo- man pituus on 10 työajan tasoittumisjärjestelmän tar- koittamaa työpäivää, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa.

Talvilomiin ja niiden ansaitsemiseen nähden noudate- taan soveltuvin osin vuosilomalain määräyksiä. Poik- keuksena on se, että talviloman ansaitsemiskausi ja antamiskausi menevät osittain päällekkäin. Ansaitse- miskausi on lomanmääräytymisvuosi (1.4.-31.3.). Anta- miskausi alkaa samana kalenterivuonna 1.10. lukien.

Talviloman ajalta kustannustoimittajalla on oikeus saa- da palkkansa yrityksen normaaleina palkanmaksupäi- vinä. Talvilomaan ei liity lomarahaa.

Päiväpalkkaa talviloman korvausta varten laskettaessa on kuukausipalkan jakaja 21,25.

Talvilomakorvaus työsuhteen jatkuessa on 2 % yhden viikon talvilomaoikeuden osalta ja 4 % kahden talvilo- maviikon osalta.

Paikallisesti sopien talviloma voidaan antaa muuna- kin kuin työehtosopimuksessa sovittuna aikana, jakaa osiin tai vaihtaa rahaksi.

6 LUKU

SAIRAUSAIKA JA PERHEVAPAAT

6.1 Sairausajan palkka

6.2 Lääkärissäkäynti

6.3 Äitiysvapaa

6.4 Vanhempainvapaa

6.5 Isyysvapaa

6.6 Sairasvakuutuskorvaukset

6.7 Sairaan lapsen hoitaminen

6.8 Lyhyt tilapäinen vapaa

SAIRAUSAIKA JA PERHEVAPAAT

6.1 SAIRAUSAJAN PALKKA

1. Työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sel- laisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajalta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palk- kaa, on hänellä oikeus saada palkkansa seuraavasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työnantajan palveluk- sessa seuraavat ajat:

Työsuhde on jatkunut

yhtäjaksoisesti Täysi palkka

1 kuukauden mutta

vähemmän kuin 1 vuoden 40 päivän ajanjaksolta

1 vuoden mutta vähemmän

kuin 5 vuotta 75 päivän ajanjaksolta 5 vuotta tai kauemmin 105 päivän ajanjaksolta

Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työntekijällä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sairastumis- päivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeuten- sa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausai- ka on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joil- ta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palkka maksetaan aina sairastumispäivää seuranneen yhdek- sännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun viranomainen on kieltänyt työntekijää tartuntatautilain (583/86) säännösten perusteella saapumasta työhön.

6.2 LÄÄKÄRISSÄKÄYNTI

Kustannustoimittajiin noudatetaan sairaudesta ilmoi- tettaessa, lääkärissäkäynnin ja työpaikkaterveyden- huollon ja ansionmenetyksen korvaamisen osalta yri- tyksessä noudatettavia menettelyjä.

6.3 ÄITIYSVAPAA

1. Äitiysvapaan alkaminen määräytyy sairausvakuutus- lain mukaan. Työntekijän tulee ilmoittaa äitiysvapaan alkamisesta työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.

2. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, et- tä työntekijä/toimihenkilö noudattaa sairausvakuutus- lain äitiysrahan nostamista koskevia säännöksiä. Palk- ka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä.

3. Xxxxxxxxxxxxx adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen annetaan hänelle palkallista vapaata kolme kuukautta. Oikeus on sidottu toimihenkilön päivärahaoikeuteen.

6.4 VANHEMPAINVAPAA

1. Äitiys- ja vanhempainvapaan pituus määräytyy lain mukaan. Vanhempainvapaa on palkatonta.

Työnantajalle on ilmoitettava vanhempainvapaan käyt- tämisestä, sen alkamisesta, pituudesta ja jaksottami- sesta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan al- kamista.

2. Hoitovapaa määräytyy lain mukaan.

6.5 ISYYSVAPAA

Isyysvapaa määräytyy lain mukaan. Isyysvapaan pitä- misestä ilmoitetaan työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen jakson alkamista.

Kuuden päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle mak- setaan säännöllisen työajan palkka. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiys- vapaan palkan maksamisessa.

6.6 SAIRASVAKUUTUSKORVAUKSET

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai äitiysvapaan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taikka enin- tään maksettua palkkaa vastaava osa itselleen.

Xxxxxxx työntekijä saa saman työkyvyttömyyden perus- teella korvausta ansion menetyksestä tapaturmava- kuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työnan- tajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saa- dusta korvauksesta.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi toteut- taa myös maksamalla sairausvakuutuslain mukaan maksetun päivä- tai äitiysrahan täydennykseksi palk- kaa sairauden tai äitiysvapaan ajalta siten, että työn- tekijä saa samat edut, joista tässä on sovittu.

Milloin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin maksettava palkka, ei muuta palkkaa sairaus- tai äitiysvapaa-ajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiys- rahaa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä makse- ta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työn- antajalla oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laimin- lyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

6.7 SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN

1. Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vakitui- sesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, kehitysvammai- sen tai vaikeasti sairaan lapsen (Valtioneuvoston ase- tus 1335/2004 1:4§) sairastuessa äkillisesti työnteki- jällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkallista hoitovapaata. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Perheessä tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan vain toinen vanhemmista. Tilapäisen vapaan saaminen edellyttää lisäksi, että kotona ei ole henkilöä, joka voi- si huolehtia sairaan lapsen hoidon järjestämisestä tai hoitamisesta.

2. Palkallisen vapaan pituus saman sairauden osalta on enintään 4 päivää. Palkka maksetaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Ilmoitus pois- saolosta ja selvitys lapsen sairaudesta tehdään kuten omasta sairaudesta.

6.8 LYHYT TILAPÄINEN VAPAA

1. Toimihenkilön palkallisesta työajasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyt- tä tilapäistä lomaa.

2. Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan yhden päi- vän osalta myös seuraavissa tapauksissa: toimihenki- lön oma 50- ja 60-vuotismerkkipäivä, avioliittoon vih- kimispäivä ja asevelvollisuuskutsunta.

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

7.2 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelus sekä rauhanturvaamistehtävät

7.3 Kertausharjoitukset ja täydennyspalvelus

7.4 Kokoontuminen työpaikalla

7.5 Ryhmähenkivakuutus

7.6 Järjestötehtävät

7.7 Palkaton opiskelu- tai opetusvapaa

7.8 Työsuhteen päättyminen

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmaksun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuutuksen. Työnantaja antaa työntekijälle kalenterivuoden tai työ- suhteen päättyessä verotusta varten todistuksen pidä- tetyistä jäsenmaksuista.

2. Jäsenmaksu peritään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.

3. Työnantaja hoitaa perinnän ja tilityksen ammattilii- ton toimittaman jäsenkohtaisen jäsenmaksujen perin- tä- ja selvitysohjeiston mukaisesti. Perintä- ja selvitys- luettelosta annetaan jäljennös henkilöstöryhmän pää- luottamusmiehelle.

7.2 ASEVELVOLLISUUS, ASEETON TAI SIVIILIPALVELU SEKÄ RAUHANTURVAAMISTEHTÄVÄT

1. Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suo- rittavalla sekä rauhanturvaamistehtävissä palveluk- seen tai koulutukseen otettavalla on oikeus palveluk- sen päätyttyä tai keskeydyttyä palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan tehtävään laissa säädetyllä tavalla.

2. Työsuhteen kestäessä tässä määräyksessä tarkoi- tettu poissaolo on palvelusvuosilisiä tai kokemusvuosia kerryttävää aikaa.

sovittava työnantajan kanssa ennakolta kohtuullises- sa ajassa. Kokous tulee järjestää työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päättymisen jälkeen. Kokoustilan asianmukai- sesta käytöstä vastaavat luottamushenkilöt, joiden tu- lee olla kokouksessa saapuvilla. Kokoukseen voidaan kutsua asianomaisen palkansaajajärjestön, sen alayh- distyksen tai keskusjärjestön edustajia.

7.5 RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain keskus- järjestöjen välillä on sovittu.

7.6 JÄRJESTÖTEHTÄVÄT

1. Osallistuminen SJL:n valtuuston ja hallituksen tai näiden asettamien pysyvien valmisteluelimien koko- uksiin tai liittojen välisiin työehtoja koskeviin neuvot- teluihin ei vähennä palkkaa eikä vuorolisiä. Osallistu- misesta on ilmoitettava, mikäli mahdollista, vähintään viikkoa ennen kokousta.

2. Työntekijä voi osallistua SJL:n nimeämänä kansain- välisiin edustustilaisuuksiin. Poissaolon ajalta ei mak- seta palkkaa eikä ansaita vuosilomaa. Osallistumises- ta on ilmoitettava vähintään kolme viikkoa ennen pois- saoloa.

7.3 KERTAUSHARJOITUKSET JA TÄYDENNYSPALVELUS

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuhdeli- sineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion mak- sama reserviläis- tai täydennyspalveluspalkka, mutta ei kertausharjoitus- tai täydennyspalveluspäivärahaa.

7.4 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA

Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuh- teita koskevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta on

7.7 PALKATON OPISKELU- TAI OPETUSVAPAA

1. Toimihenkilöllä, joka on saanut apurahan opiske- lua ja opintomatkaa varten, on oikeus palkattomaan vapaaseen. Apurahalla tarkoitetaan valtiovallan, yleis- hyödyllisten rahastojen tai alan liittojen myöntämiä apurahoja. Palkaton loma luetaan vuosilomaoikeutta kerryttäväksi alallaoloksi.

2. Määräaikaista alan opetustehtävää varten annettu palkaton vapaa luetaan alallaoloksi eikä vapaa vähen- nä vuosiloman pituutta. Toimihenkilön opetustehtäväs- tä saama vuosilomakorvaus on oikeus vähentää vuo- silomapalkasta.

Liittojen suositus: Liitot pitävät tärkeänä, että journa- listikoulutuksen opetustehtävissä toimii myös vankan käytännön kokemuksen omaavia henkilöitä. Tämän vuoksi liitot suosittavat toimihenkilöiden irrottamista opetustehtäviin lähinnä yliopistoihin ja korkeakoului- hin silloin, kun se yrityksen työjärjestelyiden kannalta on mahdollista.

7.8 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

1. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen nou- datettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen

yhdenjaksoinen xxxxx Xxxxxxxxxxxxxxx

• enintään vuoden 14 pv

• yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta 1 kk

• yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta 2 kk

• yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta 4 kk

• yli 12 vuotta 6 kk

2. Toimihenkilön on puolestaan irtisanoessaan työso- pimuksensa noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen

yhdenjaksoinen xxxxx Xxxxxxxxxxxxxxx

• enintään 5 vuotta 14 pv

• yli 5 vuotta 1 kk

3. Työnantajan ja toimihenkilön kesken voidaan kirjal- lisesti sopia toisin.

4. Muuten noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen ja lain määräyksiä työsuhdetta lopetettaessa.

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 Paikallinen sopiminen

8.2 Neuvottelujärjestys

8.3 Erimielisyyksien selvittely ja sopimuksen noudattaminen

8.4 Välimiehet

8.5 Valvontavelvollisuus

8.6 Työrauha

8.7 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 PAIKALLINEN SOPIMINEN

1. Paikallinen sopiminen on työehtosopimuksen val- tuutukseen perustuvaa sopimista. Liitot suosittelevat, että paikallisesta sopimuksesta tulisi käydä ilmi aina- kin seuraavat asiat:

• sopimuksen tarkoitus,

• sopimuksen osapuolet,

• sopimuksen kohteena oleva asia,

• sopimuksen täsmälliset ehdot,

• voimassaolo ja irtisanominen,

• päiväys ja allekirjoitukset.

Sopimus tehdään kirjallisesti, yhtä työntekijää koske- vassa asiassa kuitenkin silloin, kun jompikumpi osa- puolista sitä vaatii tai työehtosopimus niin edellyttää.

Työntekijällä on oikeus käyttää luottamusmiestä apu- naan neuvotteluissa.

2. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa sovit- tu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja luottamus- miehen välillä seuraavista asioista:

• työajasta niin, että se on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa (TES 3.1 §),

• työajasta niin, että se on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa (TES 3.1 §),

• vuorokausilevosta (TES 3.3 §),

• ylityön enimmäismäärän nostamisesta enintään 80 tunnilla ja enimmäismäärän tarkastelujakson nostamisesta vuoteen (TES

3.4 §),

• lomapalkan maksamisesta yrityksen nor- maaleina palkanmaksupäivinä (TES 5.1 §),

• lomarahan tai osan siitä maksamatta jättämisestä tilanteessa, jossa työnantajalla on tuotannollinen tai taloudellinen peruste työvoiman vähentämiselle (TES 5.2 §),

• lomarahan maksamisajankohtien siirtämisestä ja tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle (TES 5.2 §).

3. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa sovit- tu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja työntekijän välillä seuraavista asioista:

• työajasta siten, että se on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa 3 kuukauden tasoitusjaksolla (TES 3.1 §),

• lomapalkan maksamisesta yrityksen nor- maaleina palkanmaksupäivinä (TES 3.3 §),

• vuosiloman antamisesta muunakin kuin vuosilomakautena, jakamisesta osiin sekä antamisesta vuosilomalain mukaisena säästövapaana (TES 5.1 §),

• lomarahan vaihtamisesta vapaaseen (TES

5.2 §),

• talviloman antamisesta muunakin kuin työehtosopimuksessa sovittuna ajankohtana ja jakamisesta osiin (TES 5.3 §),

• talviloman vaihtamisesta rahaksi (TES 5.3 §).

4. Edellä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määräai- kaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Mikäli tois- taiseksi voimassaolevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuu- kauden irtisanomisajalla. Ellei uutta sopimusta irtisa- nomisen jälkeen solmita, menetellään sopimuksen voi- massaolon päätyttyä työehtosopimuksen asiaa koske- vien määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

5. Sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat eri- mielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvot- telujärjestyksen mukaisesti kuitenkin siten, että asia voidaan liittojen jäädessä erimielisiksi saattaa ratkais- tavaksi välimiesoikeudessa, johon kumpikin liitto nime- ää yhden edustajan ja nämä yhdessä puheenjohtajan. Jos puheenjohtajan valinnasta ei päästä yksimielisyy- teen, menetellään välimiesmenettelystä annetun lain mukaisesti. Osapuolten nimeämien välimiesten ei kui- tenkaan edellytetä olevan lain tarkoittamalla tavalla jäävittömiä.

8.2 NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysymyk- sissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi esimiehen- sä puoleen.

2. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa sel- vitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston luottamusmiehen ja työn- antajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saa- da selvitetyksi, voi osaston luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

3. Erimielisyyden ilmaantuessa työpaikalla on neuvot- telut aloitettava ensi tilassa sen jälkeen, kun neuvotte- luesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

4. Jos erimielisyys alistetaan liittojen selvitettäväksi, on riidanalaisesta asiasta laadittava työnantajan ja pää- luottamusmiehen yhteisesti allekirjoittama muistio, jos- ta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia ja osapuol- ten kannat perusteluineen.

8.3 ERIMIELISYYKSIEN SELVITTELY JA SOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

1. Kaikki tämän työehtosopimuksen tulkitsemisesta ja soveltamisesta johtuvat erimielisyydet, joita ilmaantuu toisaalta työnantajaliiton tai sen jäsenten ja toisaalta toimihenkilöliiton tai sen jäsenten välillä, on käsiteltä- vä siinä järjestyksessä kuin tässä sopimuksessa mää- rätään.

2. Ellei työnantajan ja toimihenkilön tai työnantajan ja luottamusmiehen välistä erimielisyyttä saada työpai- kalla selvitetyksi, voidaan asia alistaa liittojen ratkais- tavaksi.

3. Ellei erimielisyyttä saada liittojen toimin selvitetyksi, voi osallinen saattaa erimielisyyden työtuomioistuimen ratkaistavaksi, ellei asian ratkaisemista ole liittojen vä- lisissä neuvotteluissa sovittu jätettäväksi työtuomiois- tuimen asemesta välimiehille.

4. Osallinen voi muutenkin saattaa tämän työehtosopi- muksen tulkintaa koskevan erimielisyyden työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.

5. Mikäli irtisanomisia, työrauhaa tai liittojen valvon- tavelvollisuutta koskevia erimielisyyksiä ei saada sel- vitetyksi kulloinkin voimassaolevan työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työpaikalla tai liittojen välillä, ratkaisee asian välimiesoikeus. Jos välimiesten mielestä heidän ratkaistavakseen saatet- tu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja yleiseltä

luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuomioistuimen ratkaistava, ilmoittakoot tästä asianosaisille, joilla sen jälkeen on oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

8.4 VÄLIMIEHET

1. Välimiehiä valitsevat Medialiitto ja Suomen Journa- listiliitto aina sopimuskaudeksi kerrallaan kumpikin kaksi ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimie- henä voi myös toimia henkilö, joka välimiesmenettelys- tä annetun lain mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

2. Välimiehet valitsevat sopimuskaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, jonka tulee olla lainoppinut, puoluee- ton henkilö. Jolleivät välimiehet sovi puheenjohtajasta, määrää hänet jommankumman sopijapuolen pyynnös- tä työriitojen valtakunnansovittelija.

3. Välimiesten kustannukset jaetaan tasan Medialiiton ja Suomen Journalistiliiton kesken, elleivät välimiehet toisin määrää.

4. Xxxxxxx noudatetaan välimiesmenettelystä annetun lain säännöksiä.

8.5 VALVONTAVELVOLLISUUS

1. Työehtosopimuksen osalliset liitot vastaavat siitä, et- tä niiden jäsenet soveltavat työeh-tosopimuksen mää- räyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.

2. Mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein ei- kä virhettä heti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvonta- velvollisuutensa. Tässä momentissa todettu järjestely koskee asioita, joista varsinainen työehtosopimus si- sältää riidattoman ja selvän normin tai josta on yhteiset soveltamisohjeet.

3. Mikäli toinen liitto edellyttää liittojen välistä asian selvittelyä erimielisyystapauksessa, jossa ei paikalli- sesti ole menetelty työehtosopimuksen neuvottelujär- jestyksen mukaisesti, tulee toisen liiton viiden vuoro- kauden kuluessa kirjallisen asiaa koskevan kehotuk- sen saamisesta kirjallisesti ilmoittaa toiselle liitolle niistä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhtynyt se- kä siitä selvityksestä, jonka se on omalta jäseneltään asiassa saanut. Muussa tapauksessa katsotaan val- vontavelvollisen liiton laiminlyöneen velvollisuutensa.

8.6 TYÖRAUHA

Työehtosopimuksen voimassa ollessa ei panna toi- meen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boikottia tai työnkieltoa.

8.7 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA

1. Ennakoivat toimenpiteet

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaami- seksi käsitellään yhdessä henkilöstöryhmien edusta- jien kanssa

• yrityksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne näitä kuvaavien tunnuslukujen pohjalta

• työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi

• keinot tuottavuuden parantamiseksi ja

• ensisijaisesti käytettävät mahdollisuudet työehtosopimuksen ja paikallisen sopimisen mukaisiin joustoihin taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

2. Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuk- sissa

Kun luottamusmiehen, tai mikäli sellaista ei ole valittu, henkilöstön edustajien kanssa yhteisesti todetaan, että yritys on ajautunut poikkeuksellisiin taloudellisiin vai- keuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentä- miseen tai uhkaisivat yrityksen olemassaoloa, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

• lomapalkan korotuksen vaihtamisesta vapaaksi

• lomapalkan korotuksesta luopumisesta kokonaan tai osittain

• vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

• työaikakorvausten tai vähimmäispalkan/ ohjeluvun ylittävän palkanosan maksamisen myöhentämisestä ja maksupäivästä

• lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta kuin TSL 5:4§:n mukainen 14 vrk

Samalla sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta em. sopeuttamistoimien ajalle ja työntekijöiden talou- dellisten menetysten kompensoinnista yrityksen talou- dellisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopeuttamis- toimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko hen- kilöstöä ja johtoa.

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa kuten tuotantolaitosta.

Tunnuslukuja tarkasteltaessa huomioon otetaan kon- serni ja tytäryritykset, niiden taloudelliset tunnusluvut sekä tuloslaskelma ja tase.

Tällä määräyksellä ei ole miltään osin puututtu yhteis- toimintalaissa säädettyihin velvoitteisiin.

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

10 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

11 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

12 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS

13 LUKU

SOPIMUS KUSTANNUSTOIMITTAJIEN AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA

14 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS - YLEINEN OSA

15 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS - ERITYINEN OSA

16 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSMALLI

17 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

18 LUKU

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ASIAHAKEMISTO

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

1. Yhteistoiminnan perusperiaatteet

Yhteistoiminnan tarkoituksena on:

• edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä,

• parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua,

• kehittää yrityksen toimintaa,

• parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä,

• tiivistää yhteistyötä työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten välillä työntekijöiden aseman parantamiseksi ja

heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.

Yhteistoiminnassa olennaista on:

• aito vuorovaikutus,

• työn arjessa tapahtuva yhteistyö yhteisissä asioissa,

• työpaikan erilaisten näkökulmien hyödyntäminen,

• mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kehittää ja suunnitella tulevaisuutta.

2. Liittojen suositus

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että yhteistoiminnan perusperiaatteita noudatetaan myös tätä pienemmissä yrityksissä.

3. Neuvottelukunta

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yri- tyksissä valitaan neuvottelukunta, jollei paikallisesti toi- sin sovita.

Kukin henkilöstöryhmä valitsee keskuudestaan kah- deksi vuodeksi kerrallaan edustajat neuvottelukuntaan

ryhmien suuruuden mukaisesti kuitenkin siten, että ku- kin yrityksessä edustettuna oleva henkilöstöryhmä va- litsee vähintään yhden edustajan.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan vuodeksi ker- rallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantaja-, toinen henkilöstöosapuol- ta. Puheenjohtajuus vaihtuu vuorovuosina osapuolten ja henkilöstöryhmien kesken. Neuvottelukunta voi ot- taa käyttöönsä ulkopuolisen sihteerin.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia ovat pääluot- tamusmies, luottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jä- sen, toimituksellisen henkilöstön osalta myös toimitus- osaston puheenjohtaja. Mahdollisesti tarvittavat lisäjä- senet valitsee kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edusta- jansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilös- tön edustajien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voidaan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustami- sesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksiköi- den koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimin- tayksikköön oma neuvottelukunta.

4. Liittojen välinen yhteistyö

Liitot pyrkivät neuvonnalla ja yhteisellä koulutuksella edistämään yhteistoimintalain toteutumista yrityksissä.

Mikäli syntyy erimielisyys yhteistoimintalain tulkinnas- ta, tulee riitauttavan osapuolen toimittaa yhteistoimin- tamenettelyyn liittyvää erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti liitoille, jotka käsittelevät asian ja pyrkivät selvittämään lain oikean tulkinnan. Yhteistoimintaa koskevat riita-asiat käsitellään yleisessä tuomioistui- messa.

MEDIALIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO/KUSTANNUSTOIMITTAJAT AMMATTILIITTO PRO TEOLLISUUSLIITTO

TEOLLISUUSLIITTO / VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET

10 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittämi- nen perustuu työnantaja- ja toimihenkilöpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestelmän tar- koituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välil- lä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymys- ten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistämi- nen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 §

Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimukses- sa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluot- tamusmiestä ja osaston luottamusmiestä.

2. Luottamusmiehen tulee olla työehtosopimuksen so- veltamisalalla toimiva, vähintään vuoden yrityksen pal- veluksessa ollut Suomen Journalistiliiton jäsen.

Ellei ketään yhden vuoden ajan yrityksen palveluksessa ollutta henkilöä ole, voidaan luottamusmieheksi valita lyhyemmänkin ajan palveluksessa ollut ehdot muuten täyttävä henkilö.

3 §

Luottamusmiehen valitseminen

1. Kirjankustannusyrityksen työehtosopimuksen tar- koittamat henkilöt valitsevat pääluottamusmiehen, hä- nen varamiehensä ja osaston luottamusmiehen.

2. Paikallisesti sovitaan, onko valittava osaston luotta- musmies. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. osaston organisatoriseen kokonaisuuteen, toimihenkilöiden lu- kumäärään ja siihen, onko käytännön tarvetta osaston luottamusmiehen valitsemiseen.

3. Luottamusmies valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

4. Työehtosopimukseen osallinen tai sidottu yhdistys ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti valituista luottamus- miehistä. Pääluottamusmies ilmoittaa työnantajalle kir- jallisesti, milloin varapääluottamusmies toimii pääluot- tamusmiehen sijaisena.

Työnantaja ilmoittaa, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippu- matta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai koko- naan vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvol- linen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työn- johdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa henkilöä ei tätä tehtä- vää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalk- kaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmiehek- si valituksi tullessaan. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muu- toin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Osaston luottamusmiehen työsopimus voi- daan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti irtisa- noa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamus- miestä tai osaston luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työn- tekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työ- sopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 lu- vun 1 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuk- sen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole

samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työ- sopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitetta.

Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työ- sopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmie- heksi valituksi tulleen osalta Suomen Journalistiliiton todettua vaalituloksen.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päät- tymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tä- män sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritet- tava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättä- vä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä teki- jänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuh- teen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palaut- tamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huo- limatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Jos työnantaja irtisanoo varapääluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan ir- tisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenki- lön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopi- musmääräyksen mukainen olettama on voimassa va- rapääluottamusmiehen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta päättymisen jälkeen.

5 §

Luottamusmiehen tehtävät

Pääluottamusmies edustaa työehtosopimuksen tar- koittamia toimihenkilöitä työnantajan kanssa käytävis-

sä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopimuksen ja sen liitteiden tai työlainsäädännön soveltamista ja yleensä työsuhteita koskevissa asioissa.

6 §

Pääluottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenki- lön palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asiois- ta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen liittyvät tiedot.

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus säännöllisin vä- liajoin, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa, saada tiedot kirjankustannusyrityksen työvoimasta, sen jakautumisesta vakituiseen, määräaikaiseen, osa- aikaiseen ja tarvittaessa työhön tulevaan henkilökun- taan sekä toimitushenkilökunnan ansiotasosta ja sen koostumuksesta ja kehityksestä kirjallisesti.

3. Pääluottamusmiehelle annetaan kerran vuodessa yleisluontoinen katsaus freelancereiden käytön pää- periaatteista.

4. Pääluottamusmiehellä on oikeus kerran vuodessa saada työnantajalta työehtosopimuksen soveltamisen piiriin kuuluvista työntekijöistä seuraavat tiedot:

• Toimihenkilön etu- ja sukunimet

• Organisatorinen osasto

• Xxxxxx

• Xxxxxxxxxxx

• Työsuhteen sovittu kesto

• Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä

SOVELTAMISOHJE:

Luottamusmiehen tulee luovutuksensaajana luovutettujen henkilötietojen käsittelyn yhteydessä täyttää rekisterinpitäjäl- le asetetut henkilötietolain mukaiset velvoitteet. Työnantajan on huolehdittava siitä, että luottamusmiehellä on lukittava kaappi tai muilla keinoin mahdollisuus säilyttää saamansa tiedot salassa. Työnantajalta saatuja tietoja ei saa luovuttaa kolmannelle.

7 §

Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Pääluottamusmiehelle järjestetään hänen tehtävien- sä hoitamista varten tarvittaessa tilapäistä tai säännöl- lisesti toistuvaa palkallista vapautusta työstä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti hänen säännölli- sen työaikansa ansioon.

2. Jos paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa työ- aikana tai luottamusmiehen toiminta muuten työnan- tajan kanssa sovituissa tehtävissä työaikana estää luottamusmiehen säännöllisen työn suorittamista, ei tämän johdosta luottamusmiehen xxxxx säännöllisenä työaikana saa alentua.

3. Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolel- la, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorva- uksesta.

8 §

Lisäkorvaus

Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiesteh- tävän hoitamisesta lisäkorvausta, joka on sidottu työ- ehtosopimuksen soveltamisen piirissä olevien toimi- henkilöiden lukumäärään. Korvaus lasketaan pääluot- tamusmiehen henkilökohtaisesta kuukausipalkasta seuraavasti:

Toimihenkilöiden lukumäärä Lisäkorvaus

5 – 9 3 %

10 – 24 5 %

25 – 50 7 %

51 – 100 10 %

101 – 200 15 %

201 – 20 %

Luottamusmieskorvausta määriteltäessä otetaan toi- mihenkilöiden lukumäärässä huomioon kaikki tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat työeh- tosopimuksen soveltamisen piirissä olevat vakinaiset toimihenkilöt sekä vähintään vuoden pituisissa mää- räaikaisissa työsuhteissa olevat henkilöt.

Lisäkorvauksen saamisen perusteena on toimihenkilöi- den lukumäärä tammikuun 1. päivänä. Mikäli lisäkor- vauksen laskemisen perusteessa tapahtuu muutoksia kalenterivuoden aikana, lisäkorvaus voidaan tarkistaa joko luottamusmiehen tai työnantajan aloitteesta. Mah- dolliset muutokset otetaan huomioon seuraavan kalen- terikuukauden 1. päivästä lukien.

Lisäkorvaus lasketaan pääluottamusmiehen henkilö- kohtaisesta kuukausipalkasta, johon ei sisälly lakiin tai työehtosopimukseen perustuvia lisiä.

Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, joka olisi otettava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä maksettavia korotuksia laskettaessa.

Lisäkorvausta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa tai lomapalkan korotusta laskettaessa.

Lisäkorvaus maksetaan pääluottamusmiehelle vuosi- loman ja sairauden ajalta, mikäli hän hoitaa pääluot- tamustehtävät tänä aikana. Jos työnantajalle on kir- jallisesti ilmoitettu, että pääluottamusmiehelle valittu varamies toimii tämän sijaisena, maksetaan lisäkorva- us hänelle kultakin täydeltä kalenteriviikolta, jonka si- jaisuus kestää.

9 §

Luottamusmiehen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen vä- lillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa. Pää- luottamusmiehen on hyvissä ajoin tehtävä ilmoitus työnantajalle tai tämän edustajalle, jos hänen on ase- mansa vuoksi osallistuttava Suomen Journalistiliiton, siihen kuuluvan yhdistyksen tai osaston järjestämään tilaisuuteen, siten kuin liittojen välisessä koulutustoi- mintaa koskevassa sopimuspöytäkirjassa tarkemmin on määrätty.

10 §

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle paikan, jos- sa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tar- vittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpaikan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksen- mukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamus- miestehtävien hoitamista varten välttämättömät kes- kustelut.

11 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

1 §

Sopimuksen suhde lakiin

Sikäli kun tässä sopimuksessa ei ole muuta sovittu työ- sopimuksen päättämistä ja lomauttamista koskevien perusteiden ja menettelyiden osalta sovelletaan työ- sopimuslain säännöksiä. Työsopimuslaki ei ole tämän sopimuksen osa.

LOMAUTTAMINEN

2 §

Lomauttamisen määritelmä

1. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätök- seen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista kes- keyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa työsopimuslaissa säädettyjen perustei- den täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttami- sen perusteen kannalta on välttämätöntä.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kestä- essä lomautusperustetta ja lomautusilmoitusta koske- vien säännösten tai määräysten estämättä sopia mää- räaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

3 §

Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Lomautuksen ennakkoselvitystä koskeva määräys ei koske työnantajia, jotka noudattavat yhteistoimintalakia.

2. Työnantajan on viipymättä lomautustarpeen tultua työnantajan tietoon annettava työsopimuslain mukai- nen ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alka- misajankohdasta ja kestosta. Työnantajan on varattava

työntekijälle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuul- luksi annetusta selvityksestä. Ennakkoselvitys menet- tää merkityksensä, mikäli lomautuksia ei toimeenpan- na kohtuullisen ajan kuluessa ennakkoselvityksessä ilmoitetusta ajasta.

4 §

Lomautusilmoitus

1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähin- tään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautusilmoitusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työnte- kijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asian- omaisen luottamusmiehen kesken toisin sovita. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, edellä mainittua ilmoitusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lo- mautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ai- nakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnan- tajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvolli- suutta maksaa palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

5 §

Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttäminen

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaan- tuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten- kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lo- mautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe- rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus- ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomau- tuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Täl- lainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 §

Muu työ lomautusaikana ja työhön paluu

1. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työ- tä.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruut- tamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheu- tuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

3. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus ir- tisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

7 §

Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana

1. Työnantaja irtisanoo

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työ- sopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työn-

tekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai so- pimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusai- kaa käyttäen.

Jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräy- tyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen pe- riaatteiden mukaisesti.

2. Työntekijä irtisanoo

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työ- sopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisano- misaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työnteki- jän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päätty- mistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuk- sen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa 1. kohdan mukaisesti. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäise- nä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

8 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa ole- van työsopimuksen vain työsopimuslain 7 luvun 1-2

§:n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liitty- vänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei ky- kene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työn- antajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

2. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan ku- luessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työn- antajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irti- sanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

IRTISANOMISMENETTELY

10 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitet- tava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työnte- kijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Täl- laisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähin- tään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perus- tuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymistä seu- raavana päivänä.

11 §

Irtisanomisajat

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut

keskeytyksettä Irtisanomisaika

enintään vuoden 14 päivää yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut

keskeytyksettä Irtisanomisaika

enintään 5 vuotta 14 päivää

yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Irtisanomisaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päi- västä.

4. Työntekijä ja työnantaja voivat kirjallisesti sopia irti- sanomisajasta.

12 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen nou- dattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työnteki- jälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaa- valta ajalta.

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikki- sena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työn- tekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnan- tajan kuittausoikeuden rajoituksista.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudatta- matta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa- vaksi.

13 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä il- moitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymis- päivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisano- misen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

14 §

Xxxxxxxxxxxxxxxx raskauden ja äitiysvapaan aikana

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työnte- kijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa sää- dettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työn- tekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perheva- paata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoit- taa sen johtuneen muusta seikasta.

2. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työ- sopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vain, jos toiminta päättyy kokonaan.

15 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapah- tuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menet- täneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidois- sa kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

16 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle

1. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvasta työvoiman vähentämisestä tai lomauttamisesta ilmoi- tetaan luottamusmiehelle.

17 §

Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja talo- udellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhtey- dessä irtisanomalleen, työvoimaviranomaisen kautta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kulues- sa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankal- taisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymi- seen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

SOVELTAMISOHJE:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalli- selta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimaviran- omaisella tarkoitetaan sitä, jonka alueella työtä on tarjolla. Työvoimaviranomainen selvittää tiedustelun perusteella, on- ko tässä määräyksessä tarkoitettuja työntekijöitä työnhaki- joina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisil- le työntekijöille annetaan työhönosoitukset.

Palkkatodistus

Työttömyysturvalain mukaan työnantajalla on velvolli- suus antaa työttömyysturvalain tarkoittama palkkato- distus työttömyyskassalle (tämä määräys ei ole työeh- tosopimuksen osa).

ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä

18 §

Tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan tut- kia myös

a) onko työsopimuslain 7 luvun 3-4 §:n tarkoittamalla taloudellisella ja tuotannollisella perusteella suoritet- tu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja

b) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työsopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n perus- teella.

19 §

Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisa- nonut työsopimuksen tämän sopimuksen vastaisesti.

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelut työntekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen ai- heuttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tarkoitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyksit- tä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työntekijältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoituksen.

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimieli- syys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatettava neuvoteltavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neuvot- telut käydään mikäli mahdollista irtisanomisajan ku- luessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidas- sa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa erimielisyyden välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on riitautettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimielisyys on neuvottelujärjestyksen mukaisesti loppuun käsitel- ty, tarvittaessa myös liittojen välisessä välimiesoikeu- dessa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomioistuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet pyri- tään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimisoikeus

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edel- lä 4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenettelystä ja

5. kohdassa todetusta välimiesoikeudesta.

20 §

Korvaukset

1. Työnantaja, joka on irtisanonut työntekijänsä tämän sopimuksen 8 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperustei- den vastaisesti, on velvollinen maksamaan työntekijäl- le korvausta työsopimuslain 12 luvun mukaisesti.

2. Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan hyvitys- sakkoa tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä siltä osin kuin kysymykses- sä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista 1. kohdan mukainen korvaus on määrätty.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomi- oon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määriteltäessä.

KOULUTUSSOPIMUS

1 §

Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opinto- vapaata, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhteisesti jär- jestettyä koulutusta työpaikalla.

2 §

Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhteisen koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa varten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:

• koulutustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen seuranta

• tarpeellisen koulutustarjonnan aikaansaaminen

• viranomaisiin vaikuttaminen koulutusasioissa

• työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

• ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

• yhteisestä koulutuksesta päättäminen

• työvoimapoliittisen koulutuksen seuraaminen ja toteutuksen ohjaaminen

• koulutusmateriaalin ja ammattikirjallisuuden julkaisemisen edistäminen

• koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja erimielisyyksien käsittely.

3 §

Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osana yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Kou- lutuksen yhteistoiminnassa tapahtuva etukäteissuun- nittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen joko yt-me- nettelyn puitteissa tai tarvittaessa erillisessä koulutus- toimikunnassa.

4 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lä- hettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutus- tilaisuuksiin työaikana, työnantaja korvaa koulutuksen aiheuttamina suoranaisina kustannuksina matka- ja majoituskulut, päivärahat, mahdolliset kurssimaksut sekä muut mahdolliset asiaan kuuluvat kulut. Lisäksi maksetaan säännöllisen työajan ansio, joka käsittää henkilökohtaisen palkan, ilta-, yö- ja vuorotyölisät sekä muut mahdolliset olosuhdelisät.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset ja maksetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka, ellei toisin so- vita.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorittaa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoimintamenet- telyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat useita henki- löitä tai osastokokonaisuuksia, käsitellään asianomais- ta henkilöstöryhmää edustavan luottamushenkilön kanssa siten, että yrityksen toiminnan ja henkilöstön ammatillisen kehittymisen tarpeet voidaan yhteenso- vittaa.

5 §

Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämille enintään kolmen kuukauden pituisille kursseille anne- taan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luottamus- henkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle.

Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saavat pääluottamusmies, varapääluottamusmies, luottamus- mies, varaluottamusmies ja ammattiosaston tai yhdis- tyksen puheenjohtaja osallistua heidän palkkaansa enintään kuukauden osalta vähentämättä.

Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojeluasia- mies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua yhteistyötehtäviinsä liittyville enintään kahden viikon pituisille kursseille heidän palkkaansa vähentämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille, on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähintään kolme ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle, työn- antajan on ilmoitettava pääluottamusmiehelle viimeis- tään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua syy, jonka ta- kia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan yhteisesti vaihtoehtoinen ajankohta.

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellaisel- ta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailukustannus- ten korvauksena liittojen välillä sovittavan ateriakor- vauksen. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2020 25,56 euroa.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 §

Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopimuksen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä sopimia työehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt-toimi- kunnan sekä graafisen alan turvallisuustyön työalatoi- mikunnan järjestämiä koulutustilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suoritetaan korvaus kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.

7 §

Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuiskou- lutustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

8 §

Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyydet alistetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän käsiteltä- viksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laadittava muis-

tio ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvotte- lujärjestystä.

SOPIMUS KUSTANNUSTOIMITTAJIEN AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA

Tämän sopimuksen tarkoituksena on kehittää ja yllä- pitää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa siten, että se vastaa yrityksen julkaisutoiminnan kehitystar- peita.

Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityksen taloudellisesta tilanteesta, kehityssuunnitelmista ja yri- tyksessä työskentelevien koulutustarpeista. Tulokselli- nen yrityksen ja yksilön yhteiset edut toteuttava kou- lutus voi perustua vain aitoon yhteistyöhön, koulutus- tarpeen hyväksymiseen ja siihen sitoutumiseen. Kou- lutustarvetta seurataan aktiivisesti ja säännöllisesti ja pyritään huolehtimaan koulutuksen kohdentumisesta tasapuolisesti.

Liitot kartoittavat alaan liittyvää koulutustarjontaa ja pyrkivät vaikuttamaan sen määrään ja laatuun siten kuin yrityksissä ilmenevät henkilöstön kehittämistar- peet edellyttävät. Liitoissa kehitetään koulutuksen tie- topankkia ja aineistoa koulutussuunnitteluun liittyvien kehityskeskustelujen tueksi.

1. Koulutussuunnitelma

Yrityksessä tehdään vuosittain toimituksellisen henki- löstön koulutussuunnitelma yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön vaikutusmuodoista sovitaan pai- kallisesti. Jos yrityksessä on koulutustoimikunta, se kä- sittelee koulutusasiat. Koulutussuunnitelma sisältää tarpeiden määrittelyn ja vuosittaisen toteuttamisohjel- man, josta laaditaan budjetti. Koulutuksen suunnitte- lussa käytetään apuna esimerkiksi kehityskeskusteluja ja henkilöstön omia aloitteita.

Koulutussuunnittelun tarkoituksena on ylläpitää ja ke- hittää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa se- kä yksilöinä että ryhminä niin, että se vastaa julkaisun muutos- ja kehitystarpeita. Oikeus koulutukseen tulee toteuttaa tasapuolisesti ottaen huomioon toimihenki- lön osaaminen ja työn kehittämistarpeet.

2. Oikeus koulutukseen

Toimihenkilöllä on oikeus keskimäärin kahden päivän koulutusaikaan vuodessa työsuhteen alusta lukien. Oi- keus voidaan siitä paikallisesti sopien toteuttaa myös ennen oikeuden täysimääräistä karttumista edellä to- dettu tasapuolisuus huomioon ottaen. Koulutusaika käytetään tarkoituksenmukaisina jaksoina yhteisesti

sovittavalla tavalla viiden vuoden kuluessa. Koulutuk- sen toteutumista on seurattava siten, että ilman erityi- siä perusteita tai sopimusta koulutukseen osallistumi- seen ei muodostu yli viiden vuoden katkosta.

Koulutus voi käsittää ammatillista perus-, täydennys- tai uudelleenkoulutusta. Se voidaan toteuttaa yritys- kohtaisena tai ulkopuolisena koulutuksena tai tarvit- taessa itsenäisenä opiskeluna.

Työnantaja maksaa koulutusajalta säännöllisen työ- ajan palkan. Työnantaja korvaa koulutuksesta aiheu- tuvat kustannukset. Koulutukseen osallistuminen ei vähennä alallaoloaikaa palvelusvuosilisiä ja vuosilomia laskettaessa. Koulutusajalta ansaitaan vuosilomaa.

Muusta jatko- ja täydennyskoulutuksesta on erikseen sovittava osapuolten kesken.

Tämä sopimus tuli voimaan 1.2.2003.

TYÖSUOJELUSOPIMUS – Yleinen osa

1 §

Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työ- paikkaa varten nimeää työnantaja työsuojelupäällikön ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuojeluval- tuutetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 §

Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tu- lee valita, kun työpaikassa säännöllisesti työssä ole- vien työntekijöiden kokonaismäärä, toimihenkilöt mu- kaan luettuna, on vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi va- ravaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kym- mentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työsuo- jeluvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoitamaan työ- suojeluvaltuutetun tehtävää, voi luottamusmies/yhdys- mies osallistua edustamansa henkilöstöryhmän osalta työsuojelua koskevien asioiden käsittelyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mihin- kään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kymmentä henkilöä, voivat ryhmät paikallisesti sopien valita yhtei- sen työsuojeluvaltuutetun.

3. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihetta, voi- vat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluvaltuutettujen vaalia järjestettäessä siitä, että toimihenkilöasemassa oleviin työntekijöihin katsotaan kuuluviksi samoissa työ- tiloissa ja työolosuhteissa työskenteleviä työntekijöitä.

3 §

Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, teh- tävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti siten, et- tä toimialueet muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja kattavuudeltaan sellaisiksi, että tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryh-

mät ovat edustettuina ottaen huomioon esiintulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 §

Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 ja 29 §:ien mukaisesti sopia yhteistoiminnan järjestämi- sestä. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen teh- tävien yhdistämisestä voivat henkilöstöryhmät sopia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksikön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supistuessa, saatetaan työsuojeluorganisaatio vastaamaan muut- tunutta tilannetta.

5 §

Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolosuhtei- siin vaikuttavat kysymykset, kuten työtilojen muutokset tai kone- ja laitehankinnat, joihin liittyy työsuojelullisia näkökohtia, on tarkoituksenmukaista käsitellä sovitta- valla tavalla asiaa koskevan yt-menettelyn yhteydessä.

2. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voidaan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden pohjalta työsuojelutoimikunnassa, muussa yhteistyöeli- messä ja linjaorganisaatiossa tapahtuvaksi siten kuin työpaikan olosuhteet edellyttävät.

6 §

Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee käsitellä, ellei pai- kallisesti muuta sovita, seuraavat asiat:

• vuosittain toimintasuunnitelma

• työolosuhteiden tilaa, työsuojelututkimusten ja tarkastusten tarvetta

• työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä

• työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia, ennakoiden mahdolliset ongelmat

• työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämistä

• työterveyshuollon toteutusta ja kehittämistä

• toimenpiteitä havaittujen epäkohtien poistamiseksi

• työsuojeluun liittyvän tarpeellisen aineiston han-kintaa

• sisäisen työsuojelutarkastuksen toimeenpanoa

• lausuntojen antamisen tarvetta

• työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttamista yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa

• tiedonkulun toteutusta työsuojeluasioissa

• työsuojelun yleistä kehittymistä.

7 §

Säädöskokoelmat

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnanta- jan toimesta säädöskokoelma, joka käsittää työturval- lisuus- ja työsuojelulainsäädännön.

TYÖSUOJELUSOPIMUS – Erityinen osa

1 §

Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1. Sopimuksen tarkoituksena on työsuojelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaaminen sekä työnantajien ja toimihenkilöiden yhteistyön edistäminen.

2. Yhteistyöhön osallistuvien henkilöiden tulee olla hy- vin perehtyneitä toimihenkilöiden työsuojelukysymyk- siin.

3. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin so- vittu, noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja muutok- senhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työ- suojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 §

Ajankäyttö ja lisäkorvaus

1. Työsuojeluvaltuutettu suorittaa tehtävänsä työajal- la. Ajankäyttö sovitaan työnantajan kanssa. Poikkeuk- sellisesti, tehtäväänsä liittyvän tapahtuman vuoksi, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työaikaansa tehtävän hoitamiseen myös muuna kuin sovittuna työ- aikana.

Työajan ulkopuolisista tehtävistä työsuojeluvaltuutetun tulee sopia työnantajan kanssa etukäteen, mikäli se on mahdollista.

2. Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työnan- tajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta yli- työkorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta, ellei tehtävä johdu työsuojeluviran- omaisen määräyksestä tai sattuneesta tapaturmasta.

3. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuu- tetun tehtävän hoitamisesta lisäkorvaus, joka määräy- tyy työsuojeluvaltuutetun edustaman henkilömäärän mukaan.

Työsuojeluvaltuutetun edustamien

toimihenkilöiden Kuukausikorvaus kokonaismäärä euroissa 1.6.2020

10–24 51 € 53 €

25–50 64 € 66 €

51–100 77 € 80 €

101–200 89 € 92 €

yli 200 102 € 105 €

Muutoin lisäkorvaukseen noudatetaan, mitä luotta- musmiehelle maksettavasta lisäkorvauksesta on työ- ehtosopimuksen 10 luvussa määrätty.

3 §

Toimitilat

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoituk- senmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkei- den säilyttämiseen ja antaa tarvittaessa tilan, jossa voi- daan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättö- mät keskustelut.

4 §

Työsuhdeturva

1. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toi- menpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, el- lei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan.

Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kui- tenkin poiketa.

2. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työsuo- jeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden toimihenkilöiden suostumusta, joita hän edustaa.

3. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työ- suojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitteita.

4. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettami- sesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Eh- dokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalis- sa työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulleen osalta vaa- lituloksen tultua todetuksi.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työ- suojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuu- si kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jälkeen.

5. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suori- tettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on mää- rättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimus- lain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty.

Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayk- sikössä säännöllisesti työskentelevien henkilöiden yh- teismäärä on 20 tai vähemmän, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

6. Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojeluasi- amiehen tehtävien hoitamisen johdosta.

5 §

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Ellei tämän sopimuksen soveltamisesta työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuk- si, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvot- telujärjestystä.

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää, on laaditta- va yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus hoitoonohja- ussopimusmallin pohjalta.

Yritys Oy:n suositus hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on ke- hittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päihteiden, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, joka haittaa muun muassa hä- nen työntekoaan, pyritään ohjaamaan hoitoon tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista si- ten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saat- tavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita yksi- lön kannalta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeu- tumista ei pidetä työsuhteen lakkauttamisperusteena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jokaisel- le ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoitopaikois- ta ja -muodoista sekä työpaikan hoitoonohjauksessa neuvova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työntekijän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnantajan aloit- teesta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoonohjattavan, hoitopaikan ja yhteyshen- kilön kesken, tarvittaessa työnantajan kanssa, soveli- ain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Samalla selvi- tetään työntekijän mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaalivakuutusjärjestelmästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitoshoi- toon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukai- sesti sairausajan palkkaa laitoshoidon alkamisesta lu- kien, jos hoidosta on sovittu työnantajan kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huo- lehtii yrityksen työterveyshuolto/tehtävään suostumuk- sensa mukaisesti valittu yhteyshenkilö.

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonohjaus- toimet, joita ovat muun muassa ajantilaus, paikanva- raus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnantajaan tai yhdysmieheen. Jokaisella on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti hoitoonohjaamisen mahdollisuuk- sista ja muista hoitoon liittyvistä käytännön tekijöistä yhteyshenkilön kanssa.

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenkilöllä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoitosopimuk- sen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoitoo- nohjattavan nimenomaista lupaa saa muille ilmaista tietoonsa saamiaan henkilökohtaisia seikkoja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toi- menpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärinkäytön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaikkiin neuvotteluihin, ellei työntekijä itse nimenomaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikallisis- ta hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilautakunta, A-Klinikka, terveyskeskus, työterveyshuolto, katkaisu- asema, mielenterveystoimisto, sairaala, hoitokoti, huol- toala, AA-Ryhmä. Puhelinnumero, osoite, aukioloaika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13. Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvotte- lutoimikunnassa.

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

1. Yleistä

1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työalueen ulkopuolelle.

2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seuraava 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työpaikalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asunnolta ja päät- tyy hänen palatessaan jompaankumpaan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen se- kä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvitta- essa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä ottaen huomioon toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

2. Korvattava matkustusaika

1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työeh- tosopimuksen työaikamääräyksiä.

2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta mat- kustamisesta maksetaan ansionmenetyksen korvaus.

3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työ- ajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen käyte- tyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enin- tään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä.

4. Kello 22-07 väliseltä ajalta ei matkustusajan kor- vausta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on ma- kuupaikka.

5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyttä- en kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tunti- palkkaa.

6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lueta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei siten oteta huomioon vuorokautista ylityötä laskettaessa.

7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestel- män mukaisen säännöllisen työajan enimmäismää- rään sellaisina matkustuspäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja

ei kuitenkaan työaikatilastoinnissa lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavassa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtä- viensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suo- rittamisesta, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työnte- kijän kanssa voidaan ruoka- ja päivärahojen asemes- ta sopia palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

3. Matkakustannusten korvaukset

Suoranaiset kustannukset

1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustannuk- set. Suoranaisia kustannuksia ovat matkaliput ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tarpeelliset kus- tannukset.

2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen koh- dan 7. mukainen valtion matkustussääntöön perustuva kilometrikorvaus.

Päivärahat

3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia korke- ampia elinkustannuksia.

4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matka- vuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkustamis- ta, ei säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta liikkumisesta makseta päivärahaa. (Tällaisia tehtäviä ovat mm. toimitustyö, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liikkumista.)

Kotimaan matkat

6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kestä- nyt yli 10 tuntia.

7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta va- jaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuoro- kauden yli kahdella tunnilla, maksetaan osapäiväraha. Kokopäiväraha maksetaan, kun vajaavuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työnantaja järjestää työntekijälle maksuttomat ateriat. Kokopäivä- rahan osalta tämä tarkoittaa kahta lämmintä ateriaa ja osapäivärahan osalta yhtä lämmintä ateriaa.

Ulkomaan matkat

10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päivä- rahan mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulku- väline on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

12. Täyden 24-tunnin matkavuorokauden jatkeena ole- vasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen mat- kavuorokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulko- maanpäivärahasta. Mikäli täysi matkavuorokausi ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaanpäiväraha.

13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työntekijä on saanut maksuttoman tai matkalipun tai hotellihuo- neen hintaan sisältyneen ruoan (täysihoito).

4. Ruokaraha

1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä henkilö ole voinut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vastaavassa ruokailupaikassaan, maksetaan ruokaraha. Tällä mää- räyksellä ei muuteta yrityskohtaisia käytäntöjä, mikäli ne ovat tarjonneet paremmat edut.

2. Ruokarahaa ei makseta, mikäli henkilö saa maksut- toman ruoan tai ruokailu on järjestetty lounassetelillä tai vastaavalla.

5. Majoituskustannukset

1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työnan- taja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävää majoitusta tai makuupaikkaa, majoittumiskustannuk- set korvataan seuraavasti:

2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannukset korvataan tositteen mukaisesti valtion matkustussään- nöstä ilmeneviin hotellikorvausten enimmäismääriin.

3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mikäli paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotellikor- vausten enimmäismäärien puitteissa.

4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työn- antajalle, maksetaan majoittumiskustannusten sijasta yöpymisraha.

6. Matkakorvaukset

Päivärahat, hotellikorvaukset ja kilometrikorvaukset ovat samat kuin kulloinkin verovapaiksi vahvistetut enimmäismäärät (ks. xxx.xxxx.xx).

7. Paikallinen sopiminen

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan luottamusmiehen kanssa sopia toisin edellyt- täen, että yhteisesti todetaan etujen kokonaisuutena ottaen olevan saman tasoiset kuin tässä työehtosopi- muksen luvussa on määrätty.

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

MEDIALIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

Aika 18.2.2020

Xxxxxx Xxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxx

Läsnä Xxxxxxx Xxxxx edustaen Medialiittoa Xxxxx Xxxxxxxx ”

Xxxx Xxxxxxxx ” sihteeri

Xxxxx Xxx edustaen SJL:a

Xxxxx Xxxxxx ” Xxxxx Xxxxxxxx ’’ Silja Koivisto ’’

Xxxxxx Xxxxx ’’ Xxxx Xxxxxxxxxxx ’’

Päätettiin uudistaa kustannustoimittajien työehtosopi- mus 18.2.2020 alkaen seuraavin muutoksin:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi 18.2.2020 - 31.8.2022 (31 kk).

2. Palkankorotukset

2.1 Palkkojen korottaminen 1.6.2020

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 53 euron suurui- sella yleiskorotuksella.

Vähimmäispalkat

Harjoittelijapalkkaa korotetaan 1,5 %:lla.

Muita vähimmäispalkkoja korotetaan 53 eurolla.

2.2 Palkkojen korottaminen 1.5.2021

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,4 %:n suurui- sella yleiskorotuksella.

Yrityskohtainen erä

Erän suuruus on 0,6 % ja se lasketaan työntekijöiden yleiskorotuksella korottamattomien helmikuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.

Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työ- ajoista johtuvia lisiä.

Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyritään sopimaan paikallisesti.

Mikäli erän käytöstä ei sovita 15.4.2021 mennessä, 0,3 % jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3 %:n jakamisesta.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 2,0 %:lla.

Yrityskohtainen erä

Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyri- tään sopimaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai, jos luottamusmiestä ei ole, henkilöstön kanssa.

Yrityskohtaisen erän suuruuden laskeminen

Erä lasketaan työntekijöiden yleiskorotuksella korotta- mattomien helmikuussa maksettujen henkilökohtais- ten palkkojen summasta.

Soveltamisohje:

Helmikuussa palkattomilla vapailla olevien palkkoja ei lasketa mukaan. Sen sijaan helmikuussa palkalliset vapaat (esimerkiksi palkallinen sairausaika, palkal- linen äitiysvapaa) ovat mukana. Vuorolisät eivät kuu- lu erän laskentapohjaan. Samoin erään ei sisällytetä luottamusmieslisiä, työsuojeluvaltuutetun korvauksia eikä ylityökorvauksia. Myös tulosperusteiset erät jää- vät ulkopuolelle.

Laskennassa ovat mukana kaikki helmikuussa kus- tannustoimittajien työehtosopimuksen soveltamisalal- la työskentelevät työsuhteen laadusta (toistaiseksi voi- massa oleva, määräaikainen, osa-aikainen, tarvittaes- sa työhön tuleva) riippumatta.

Luottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisen perusteet ja suuruus.

Erän käytöstä sovitaan paikallisesti

Yrityskohtaisen erän käytöstä, jakoperusteista ja jaon kohdentamisesta neuvotellaan ja pyritään sopimaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai, jos luotta- musmiestä ei ole, henkilöstön kanssa.

Lähtökohtana on jako yrityskohtaisesti. Erän jakami- sesta voidaan sopia myös yksiköittäin.

Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työaikaa yritys- kohtaisen erän neuvotteluihin valmistautumiseen ja neuvotteluun.

Luottamusmiehelle annetaan aidon ja tasavertaisen neuvottelun mahdollistamiseksi työnantajalla eräneu- votteluissa käytössä olevat riittävät tiedot muun muas- sa toimituksellisen henkilöstön palkkauksesta ja teh- tävänkuvista sekä työsuhteen kestosta hyvissä ajoin, viimeistään 2 viikkoa ennen neuvottelua. Riittävien tie- tojen sisältö riippuu käytännössä siitä, millä perusteilla erää esitetään jaettavaksi.

Tällöin voidaan käsitellä myös henkilökohtaisia palk- katietoja, kuitenkin anonyymisti, ellei neuvottelijoiden kesken toisin sovita. Luottamusmiehen neuvotteluissa saamat tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä voidaan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.

Erä käytetään henkilökohtaisiin palkankorotuksiin yri- tyksen palkkarakennetta, työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia tukevalla tavalla.

Palkankorotuksin voidaan esimerkiksi

• tasata palkkaeroja oikeudenmukaisella tavalla

• edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja palkita monitaitoisuutta

• edistää jaksamista ja huomioida työn kuormittavuuden kasvua muun muassa suuntaamalla erää hankalia työaikoja tekeville

Neuvottelut on käytävä ja sopimukseen pyrittävä koko erästä. Paikallisesti ei voida sopia siitä, että erä jäte- tään maksamatta tai että se maksetaan vain osittain tai myöhennettynä.

Erän jaosta tehdään muistio tai pöytäkirja. Sillä var- mistetaan, että osapuolilla on sama käsitys koko erän käytöstä.

Erän käytöstä kertominen

Luottamusmiehelle selvitetään, kuinka yrityskohtainen erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen perusteet:

• jaetun erän euromääräinen summa

• millä perusteella henkilökohtaiset palkankorotukset on toteutettu

• miten suuria korotukset ovat olleet.

Xxxxxxx kertoo henkilökohtaisia palkankorotuksia xxx- xxxxxx henkilökohtaisesti, perusteineen.

Työnantaja kertoo erän jaon periaatteet kustannustoi- mittajien työehtosopimuksen soveltamisalalla työsken- televille.

Mikäli erää saaneen työntekijän työsuhde päättyy pal- kankorotuskuukauden päättymiseen mennessä ja työ- suhteen päättyminen on ollut sovittaessa työnantajan tiedossa, on ko. henkilön eränä saama euromäärä jaettava uudestaan. Uutta jakoa ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos erää saaneen työntekijän tekemiin, samoi- hin tai samankaltaisiin tehtäviin ei ole palkattu uutta työvoimaa tai sijaistuksien yhteydessä sijaistettava ei palaa töihin.

3 Työaikamääräykset

Sopimismahdollisuudet

Muutetaan kohta 3.1.3 seuraavasti:

Työntekijä/luottamusmies voi sopia säännöllisen työ- ajan sijoittamisesta siten, että säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 45 viikossa. Ta- soittumisjakso 37,5 tuntiin viikossa on 4 kuukautta.

Liukuva työaika

Muutetaan kohdan 3.1.9 toinen kappale seuraavasti:

Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisen liukuma- ajan enimmäispituudesta, työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä sekä seurantajaksosta työaika- lain 12.2 §:stä poikkeavasti.

Viikkolepo

Muutetaan kohta 3.3.2 seuraavasti:

Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättö- män vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitetta- va sunnuntain yhteyteen.

Huomautus: Osapuolet ovat sopineet, että viikko- lepomääräystä sovelletaan sellaisena kuin se oli 31.12.2019 asti voimassa olleessa työaikalaissa.

Työajan enimmäismäärä

Siirretään kohdan 3.4.3 toinen ja kolmas kappale koh- dan 3.4.1 toiseksi ja kolmanneksi kappaleeksi. Muute- taan kohta 3.4.3 seuraavasti:

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa työ- aikalain mukaan ylittää keskimäärin 48 tuntia viikos- sa. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käyte- tään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksu- kaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenteri- vuoden vaihtumisen jälkeen.

Siirtymäkausi

Työnantaja voi tämän kohdan sijasta noudattaa vuo- den 2020 loppuun asti vanhan työaikalain mukaisia ylityökiintiöitä:

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana kuitenkin enintään 250 tuntia ka- lenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia edellä mai- nitusta neljän kuukauden jaksosta toisin. Paikallisesti voidaan sopia ylityön enimmäismäärän nostamisesta 80 tunnilla kalenterivuodessa.

Työajan pidentäminen

Muutetaan kohta 3.8 seuraavasti:

Työnantaja voi pidentää kunkin työntekijän työaikaa 15 h/v edellyttäen, että pidennys käytetään työn suoritta- misen kannalta tarpeelliseen koulutukseen tai kehittä-

miseen, jolta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine lisineen.

4 Palkkaus

Henkilökohtaisen palkan kokemusosa Lisätään uusi kohta 4.4.: Henkilökohtaisen palkan kokemusosa

Tämä määräys tulee voimaan 1.5.2021.

5 Muuta määräykset

Työsuojelusopimus

Korotetaan työsuojeluvaltuutetulle suoritettavaa 15 lu- vun 2 §:n 3 kohdan mukaista lisäkorvausta 1.6.2020

lukien 3,3 %.

6 Editio

Sunnuntaityökorotukset

Muutetaan kohdan 3.5 otsikoksi Säännöllinen sunnun- taityö.

MEDIALIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

ASIAHAKEMISTO

Adoptio 6.3

Alallaolo 5.1, 7.7, 13

Alkoholi 16

Allekirjoituspöytäkirja 18

Ammatillinen

kehittämisohjelma (KAKO) 13

Ammatillinen koulutus 12, 13 Ansiomenetyksen

korvaaminen 6.2, 6.8, 10.7, 15.2

Apuraha 7.7

Arkipyhä 3.2, 3.5

Aseeton palvelu 7.2

Asevelvollisuus 7.2, 7.3

Asiantuntijatehtävät 4.1

Ateriakorvaus 12, 17.4

Avioliittoon vihmikispäivä 6.8

Ay-koulutus 12.5

Irtisanominen 7.8, 8.2, 11

Irtisanomisajan laiminlyönti 11

Irtisanomisajat 7.8, 11

Irtisanomisen peruste 11

Irtisanomisilmoitus 11

Isyysvapaa 6.5

Itsenäisyyspäivä 3.2

Jouluaatto 3.2

1. joulupäivä 3.2

Juhannusaatto 3.2

Järjestötehtävät 7.6

Jäsenmaksujen perintä 7.1

Jäsenmaksut 7.1

Luottamusmiehen

työsuhdeturva 10.4

Luottamusmies 3.1, 10

Luottamusmiesvaalit 10.3

Luottamusmiesvapaa 10.7

Lyhyt tilapäinen vapaa 6.8

Lääkärissäkäynti 6.2

Majoituskustannukset 17.5

Matka-ajan korvaus 17.3

Matkajärjestelyt 17.1

Matkakustannukset 17.3

Matkavuorokausi 17.1, 17.3

Matkustamisaika 17.2

Merkkipäivä 6.8

Muutokset työtehtävissä 2.2

Määräaikaiset työsopimukset 2.1

Ennakonpidätys 7.1

Erimielisyyksien

selvittely 8.1, 8.2, 8.3, 8.4

Freelance-toimittajat 5.1, 10

Harjoittelijat 4.1, 4.2

Hautajaiset 6.8

Helatorstai 3.2

Henkilökohtaisen palkan

kokemusosa 4.4

Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi 4.5

Henkilöstön edustaja 9

Hoitoonohjaus 16

Hoitovapaa 6.4

Hotellikorvaus 17.5, 17.6 Hyvä neuvottelutapa s. 5

Hälytysluonteinen työ 3.6

Hälytysraha 3.6

KAKO 13

Kertausharjoitukset 7.3

Kilometrikorvaus 17.3, 17.6

Koeaika 2.1

Kokoontuminen työpaikalla 7.4

Koulutus 12, 13

Koulutussuunnitelma 13.1

Koulutustoimikunta 12.3

Kuolema 6.8

Kuukausipalkan jakaja 3.4, 5.1

Lapsen sairaus 6.7

Lepoajat 3.3

Liikkeen luovutus 11

Liukuva työaika 3.1

Loman ansainta 5.1

Loman antaminen 5.1

Lomapalkka 5.1

Lomaraha 5.2

Lomautus 11

Lomautusilmoitus 11

Lomautusilmoitusajan

laiminlyönti 11

Loppiainen 3.2

Luottamusmiehen lisäkorvaus 10.8

Neuvotteluesitys 8.2, 9, 11

Neuvottelujärjestys 8.2

Neuvotteluvelvollisuus 11

Opetustehtävät 7.7

Opintoihin liittyvä harjoittelu 4.1

Opintomatka 7.7

Opintovapaa 7.7, 12

Paikallinen sopiminen 8.1, 11, 14

Paikalliset sopimukset 3.1, 3.3,

3.4, 3.5, 3.7, 5.1, 5.2, 5.3, 8.1

Palkanmaksu 4.3

Palkaton vapaa 7.7

Palkkaus 4

Perheenlisäys 6.7

Perhevapaat 6

Perusluokitus 4.1

Purku 10, 11

Päivystys 3.7

Päivärahat 17.3, 17.6

Pääluottamusmies	10	Työsuhteen ehtojen		Ä
2. pääsiäispäivä	3.2	muuttaminen	2.2

Raskaus 6.3, 11

Rauhanturvaamistehtävät 7.2

Ruokailutauko 3.3

Ryhmähenkivakuutus 7.5

Sairaus 6.1, 6.6, 6.7

Sairausajan palkka 6.1

Sairauspäiväraha 6

Sairausvakuutuskorvaukset 6.6

Siirtyminen toisiin tehtäviin	2.2
Siviilipalvelus	7.2
Sopimuksen soveltamisala	1.1 V
Sopimuksen voimassaolo	1.2
Sunnuntai	3.3, 3.5	Valvontavelvollisuus	8.4
Sunnuntaityö	3.5	Vanhempainvapaa	6.4
Sunnuntaityökorotus	3.5	Vapaapäivä	3.2
Syntymäpäivä	6.8	Vapunpäivä	3.2
Säännöllinen työaika	3.1	Viikkolepo	3.3
Säästövapaa	5.1	Viikkoylityö	3.2, 3.4
		Voimassaolo	1.2
		Vuorokausilepo	3.3

Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa 8.6

Työsuojelu 14, 15

Työsuojeluasiamies 14.3, 15.4

Työsuojelukoulutus 12.5

Työsuojelupäällikkö 14.1

Työsuojeluvaltuutettu 14.1, 14.2, 15 Työsuojeluvaltuutetun

lisäkorvaus 15.2

Työtuntijärjestelmä 3.1

Työvoiman vähentämisjärjestys 11

Työvuorojärjestelmä 3.1

Ulkomaan päiväraha 17.3, 17.6

Uudelleen sijoittaminen 11

Uudenvuodenaatto 3.2

Uudenvuodenpäivä 3.2

Äitiysvapaa 3, 6.3, 6.4, 11

Äitiysvapaan palkka 6.3

Äitiyspäiväraha 6.3, 6.4, 6.6

Äitiysraha 6.3, 6.6

Takaisinottaminen 11

Talviloma 5.3

Talvilomakorvaus 5.3

Talvilomapalkka 5.3

Tapaninpäivä 3.2

Tapaturma 6.1

Tehtävien vaativuus 4.1

Tietojen antaminen luottamusmiehelle 10.6

Toimitusosasto 10

Tuntipalkka 3.4, 3.6

Työaika 3

Työaikapankki 3.7

Työajan pidentäminen 3.8

Työkyvyttömyys 6.1

Työpaikkaterveydenhuolto 6.2

Työrauha 8.2, 8.5

Työsopimus 2.1, 2.2

Vuorotyö 5.3

Vuosiloma 5.1, 7.6, 7.7

Vuosiloman siirtäminen 5.1

Vuosilomapalkka 5.1

Vähimmäispalkka 4.2

Välimiehet 8.1, 8.2, 8.3

Yhteistoiminta 9, 14.4, 14.5

Yhteistoimintamenettely 9

Yksi ylityökäsite 3.4

Ylityö 3.4

Ylityökorvaus 3.5

Yrityskohtainen erä 4.2

Yt-laki 9

Yöpymisraha 17.5, 17.6

Yötyö 5.3

Document Metadata

Table of Contents

MEDIALIITON

Document Metadata