Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien
Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien
välinen maankäytö n, asumisen ja liikenteen sopimus 2016–2019
Ehdotus 13.4.2016
Sisällys
3 Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet 2
4.1.1 Pohjoisen kasvuvyöhykkeen vahvistaminen 3
4.2.1 Keskukset ja täydennysrakentaminen 4
4.2.2 Kehittyvät asemanseudut 5
4.2.3 Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne 5
4.3.1 Monipuolinen asuntotuotanto 6
4.3.2 Palvelujen saavutettavuus ja turvalliset matkat 7
Liite 1. Valtion ja kuntien toimenpiteet sopimuskaudella Turun Kehätien (kt 40) toimivuuden turvaamiseksi 10
Liite 2. Valtion ja kuntien toimenpiteet sopimuskaudella Turun seudun merkittävimpien yritysalueiden kehittämiseksi 10
Liite 3. Toimenpiteet jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kehittämiseksi 12
Liite 4. Maa- ja asuntopoliittiset toimenpiteet 2016-2019 13
Liite 5. Joukkoliikenteen toimenpiteet 15
1 Sopijaosapuolet
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Liikennevirasto, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämis- keskus (ARA).
Turun kaupunkiseudun kunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pa- rainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku
Valtiovarainministeriö ja Varsinais-Suomen liitto ovat osallistuneet sopimuksen valmisteluun ja neuvotte- luihin.
2 Lähtökohdat
Sopimus perustuu pääministeri Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan 29.5.2015, jonka mukaisesti hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aie- sopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.
”Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailu- kyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa.”
Hallitusohjelman asuntopoliittisessa liitteessä todetaan, että ”Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisää- mistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. Halli- tus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Siinä on huomioitava asuntomarkki- noiden monimuotoinen kehittäminen.”
Tämä sopimus on jatkoa Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliselle maankäytön, asumisen ja liiken- teen (MAL) aiesopimukselle 2012–2015.
Turun seudulla MAL-sopimuksen lähtökohtana ovat kaupunkiseudulla vuonna 2012 hyväksytty rakennemal- li 2035 ja sen toteuttamiseksi kuntien vuosina 2014–2015 hyväksymät kuntakohtaiset kaavoitusohjelmat liitteenään seudullinen ohjelma, seudullinen asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja rakennemallialueen lii- kennejärjestelmäsuunnitelma.
3 Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Sopimus on Turun seudun kuntien välinen, kuntien ja valtion välinen sekä valtio-osapuolten välinen sopija- osapuolten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisen tahtotilan ja kehityssuuntien kuvaus.
Sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttö- tavoitteiden ja kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Turun kaupunkiseudulla.
Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen ra- kenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan siten, että se mahdollistaa kestävän liikkumisen edistämisen ja hyödyntää olemassa olevia ja tulevia hyviä joukkoliikennevyöhykkeitä. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Kestävien kulkumuotojen houkutte- levuutta lisätään ja edistetään tietoon perustuvien digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henkilö- ja tavaraliikenteessä.
Vastaavasti sopimuksella edistetään seudun kuntien yhteisesti hyväksyttyjen strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamista sekä tuetaan päätöksentekoa.
Turun seudulla tavoitteena sopimukselle on, että sopimusmenettelyn avulla;
I. Vahvistetaan Rakennemallin 2035 sitovuutta ja konkretisointia.
II. Edistetään sopimuksen tarkoitusta tukevien seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta.
III. Edistetään Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari) kehittymistä tukevien hankkeiden toteutusta.
Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa toiminnallisen kaupunkiseudun ja kasvuvyöhykkeen kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja toimivuutta. Sopimuksella parannetaan uusiutuvan elinkeinorakenteen kehittymisedel- lytyksiä, palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta, elinympäristön viihtyisyyttä ja sosiaalista kestävyyttä mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtäävillä toimenpiteillä.
Liikennejärjestelmää kehitetään saavutettavuus, matkaketjujen toimivuus, taloudellisuus ja turvallisuus huomioiden. Kestävää liikkumista vahvistetaan parantamalla jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olo- suhteita sekä kehittämällä ja hyödyntämällä älyliikenteen keinoja ja liikkumisen digitaalisia palveluita.
Valtion liikenteeseen kohdistuvia rahoitusvälineitä ja tukia ohjataan kokonaisuutena vaikuttavuuden paran- tamiseksi. Ohjauksessa huomioidaan kaupunkiseudun liikennejärjestelmän tavoitekokonaisuus. Toimenpi- teet ja rahoituskohteet täsmennetään sopijaosapuolten yhteistyönä osana kaupunkiseudun jatkuvaa liiken- nejärjestelmäsuunnittelua.
Valtio hakee suurten infrahankkeiden rahoittamiseksi innovatiivisia rahoitusmalleja ja kokeiluhankkeita. Inf- rahankkeiden toteuttamisedellytyksiä ja vaikutuksia selvitetään kokonaisuutena.
4 Toimenpiteet
4.1 Elinvoimainen seutu
4.1.1 Pohjoisen kasvuvyöhykkeen vahvistaminen
Tavoite: Osapuolet edistävät Tukholman ja Pietarin välisen pohjoisen kasvuvyöhykkeen muodostumista osana Euroopan Unionin TEN-T-ydinverkkokäytävää. Turun seudun kilpailukykyistä kasvua ja yhtenäisen eteläsuomalaisen työssäkäynti- ja talousalueen kehittymistä tuetaan valtakunnallisten aluerakenneta- voitteiden mukaisesti.
1. Valtio edistää olemassa olevan ratayhteyden junaliikenteen nopeuttamista. Kunnat kehittävät asemanseutuja keskittämällä niille maankäyttöä. Valtio ja kunnat jatkavat Turun ja Helsingin nopean ratayhteyden suunnittelua. Valtio osoittaa suunnitteluun 40 milj. euroa ja siihen haetaan TEN-T tu- kea.
2. Valtio ja kunnat jatkavat kaupunkiseudun ja koko lounaisen Suomen poikittaisliikennettä ja satama- kuljetuksia välittävän Turun Kehätien (kt 40) toimivuuden edistämistä jatkosuunnittelulla ja kehit- tämisellä. Xxxxxx pyrkii sopimuskaudella aloittamaan Kausela–Kirismäki -osuuden 1. vaiheen. Sopi- muskauden muut toimenpiteet on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.
3. Kunnat laativat yhteistyössä maakuntaliiton kanssa seudullisen lentoliikenteen kehittämisohjel- man, jossa tarkastellaan lentoliikenteen kehittämispotentiaalia henkilö- ja rahtiliikenteessä, sovitaan lentoaseman matkustajamäärän kasvattamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja rahtiliikenteen edis- tämisestä. Lentoaseman saavutettavuutta, palvelua ja asiakaskokemusta parannetaan kehittämällä matkaketjuja ja -palveluja.
4. Blue Industry Park (BIP) on TEN-T -ydinverkkokäytävän varrella suunnitteilla oleva merkittävä meri- ja metalliteollisuuden tuotekehityksen ja valmistusteknologian yrityskeskittymä. Turun kaupunki, valtio ja alueen yritykset selvittävät edellytyksiä muuttaa Blue Industry Park -alueelle johtava yksi- tyisraide osaksi valtion rataverkkoa. Radan kunnostamisesta käydään erillisneuvottelut. Lisäksi Tu- run kaupunki laatii yhteistyössä alueen yritysten kanssa tarvittavat suunnitelmat radan jatkamiseksi teollisuuspuiston satamaan. Muiden Kehätien varren yritysalueiden – Luolala, Kehätien varren kau- palliset alueet, Leilikallio, LogiCity, Topinpuisto, Avanti-Tuulissuo, Krossi, YksYkkönen – luonnehdin- nat ja sopimuskauden toimenpiteet on kuvattu tarkemmin liitteessä 2.
Tavoite: Saaristomatkailun edistäminen on yksi Suomen matkailun kärkihankkeita (Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi). Saariston matkailuedellytyksiä parannetaan kehittämällä alueen ympäri- vuotista houkuttelevuutta ja saavutettavuutta, sujuvoittamalla matkaketjuja, lisäämällä yhteistyötä, luomalla yrityksille toimintaedellytyksiä sekä tuotteistamalla palvelut kansainvälisesti kiinnostaviksi ja laadukkaiksi. Matkailua edistetään myös vaalimalla kaupunkiseudun rikasta luonnon- ja kulttuuriympä- ristöä vetovoimatekijänä.
5. Kunnat parantavat saariston saavutettavuutta kehittämällä informaatiota, palvelutarjontaa ja lii- kenneyhteyksiä. Kunnat mahdollistavat digitaalisen matkailuinformaation kehittämisen sekä tarjoa- vat avointa dataa sovelluskehittäjille ja yrityksille, jotka kehittävät matkailua palvelevia sovelluksia. Kunnat selvittävät edellytykset, joilla matkailua palvelevat henkilökuljetukset voisivat lähteä Aura-
joesta ja rakentaa näin turistiliikenteen solmukohta Turkuun. Alueen kunnat ja valtio laativat yhteis- työssä Saariston pienen rengastien kevyen liikenteen kehittämissuunnitelman ja toteuttavat sitä vaiheittain. Valtio selvittää Parainen-Nauvo kiinteän yhteyden toteuttamista.
6. Kunnat huolehtivat kaavoituksessa siitä, että käytettävissä on riittävästi ranta-alueita yleiseen vir- kistykseen ja aluevarauksia matkailupalvelujen toiminnoille erityisesti tunnettujen matkailureittien kuten Saariston rengastien varrella.
4.2 Vahvat yhdyskunnat
4.2.1 Keskukset ja täydennysrakentaminen
Tavoite: Edistetään Turun kaupunkiseudun keskusta-alueiden vetovoimaa, viihtyisyyttä, saavutettavuut- ta ja liikkumisen sujuvuutta. Kunnat painottavat maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa keskusta- alueiden kehittämistä ja täydennysrakentamista rakennemallissa kuvattuihin keskustojen ominaispiirtei- siin ja vahvuuksiin tukeutuen. Turun keskusta on koko kaupunkiseudun ja maakunnan keskus, jonka elin- voimaisuus heijastuu koko kaupunkiseudulle.
7. Valtio osoittaa Turun kaupunkiseudun kunnille rahoitusta pieniin kustannustehokkaisiin liikenne- hankkeisiin (ns. MAL-raha) sopimuskaudella yhteensä 5 milj. euroa ja edellyttää kuntien käyttävän vastaavan summan. MAL-rahoitus kohdistetaan Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjes- telmäsuunnitelman tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin, jotka parantavat erityisesti joukkoliiken- teen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä liikenneturvallisuutta. Rahoitusta kohdennetaan ja toi- menpiteet priorisoidaan jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä sovittavalla tavalla kuntien, Liikennevi- raston ja ELY-keskuksen yhteistyönä siten, että valtion rahoitus on käytettävissä vuosina 2016–2019. Kunnat voivat kohdentaa oman vastinrahoituksensa myös katuverkolle toteutettaviin hankkeisiin.
8. Keskustaympäristöjä parannetaan jalankulkuystävällisemmiksi ja keskusten elinvoimaa lisätään ra- kentamalla ja laajentamalla toiminnoiltaan monipuolista ja viihtyisää jalankulku- ja pyöräilykaupun- kia niitä ympäröiville yhdyskuntarakenteen muutosalueille. Kunnat selvittävät tiivistämisen ja täy- dennysrakentamisen mahdollisuudet keskusta-alueilla ja käyttötarkoitukseltaan muuttuvilla alueilla sekä kehittävät vetovoimaisia asumismuotoja ja niihin kytkeytyviä palveluja.
9. Pyöräilystä tehdään helppoa. Kunnat ja valtio toteuttavat vuonna 2013 valmistuneessa Turun kau- punkiseudun pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelmassa ja seudun liikennejär- jestelmäsuunnitelmassa osoitettuja toimenpiteitä (liite 3).
10. Kunnat kehittävät kaupunkiseudun joitakin pääsisääntuloväyliä (vt 1, mt 110) kaupunkimaisiksi lii- kenneympäristöiksi. Sen tukemiseksi kaupunkiseudun kunnat ja valtio tarkistavat ao. väylien hallin- nollisen luokituksen. Lisäksi selvitetään tie- ja katuverkon nykyinen hallinnollisen luokituksen tar- koituksenmukaisuutta Turun kaupungin Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran maanteiden osalta. Muutoksilla tuetaan kaupunkirakenteen eheyttämistä ja rakennemallin mukaisia maankäytön kehit- tämisedellytyksiä.
11. Valtio turvaa yhdessä Liedon, Kaarinan ja Turun kaupunkien kanssa valtatien 10 toimivuuden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kehittämisedellytykset ennen valtatien uuden linjauk- sen toteuttamista. Sopimuskaudella Liikennevirasto, ELY-keskus ja kunnat laativat selvityksen, jossa tarkastellaan laajaa keinovalikoimaa ja älyliikenteen keinoja nykyisen Turku–Lieto -valtatielinjauksen kehittämiseksi taajamarakennetta tukevana väylänä. Osapuolet toteuttavat toimenpiteitä erikseen sovittavin toimenpidekokonaisuuksin.
12. Valtio edistää yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa Kaarinantien (mt 2200, mt 180) kehittämistä kaupunkiseudun uloimman kehän osana. Sopimuskaudella ELY-keskus ja Kaarinan kaupunki laati- vat Kaarinantien toimenpideselvityksen. Osapuolet parantavat liittymien toimivuutta, liikenneturval- lisuutta, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita sekä maankäytön kehittämisedellytyksiä erikseen sovittavin toimenpidekokonaisuuksin.
Tavoite: Asemanseutuja vahvistetaan hyvin saavutettavina asumisen, työpaikkojen ja palveluiden keskit- tyminä ja sujuvina matkaketjujen solmukohtina. Sopimusosapuolet suunnittelevat ja kehittävät alueiden liikennejärjestelyjä ja maankäyttöä yhteistyössä sekä edistävät toimenpiteiden toteuttamista selkeyttä- mällä tarvittavilta osin vastuujakoja ja alueiden omistusjärjestelyjä.
Turun ratapiha-alue ympäristöineen on laaja kaupunkikehittämisen ja täydennysrakentamisen kohdealue, joka laajen- taa keskustan jalankulkukaupunkia länteen. Entiselle VR:n konepaja-alueelle on rakenteilla uusi asuinalue noin 1500 asukkaalle. Ratapihan pohjoispuolella toimii luovan talouden ja kulttuurin keskus Logomo. Laajempaan ratapihan alu- een kehittämiseen liittyy myös seudullisen Matkakeskuksen toteuttaminen. Kaupunkikehitysalueiden kytkeminen osaksi keskustarakennetta edellyttää jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien parantamista ratapihan poikki ja vieritse sekä monikäyttöisiä kaupunkimaisia pysäköintiratkaisuja.
Kupittaan asema on liikenteellinen solmukohta, jossa yhdistyvät paikallinen, seudullinen ja valtakunnallinen joukkolii- kenne. Asema sijaitsee kaupunkiseudun merkittävämmällä tiede- ja tutkimusalan työpaikka-alueella yliopiston, laaje- nevan keskussairaalan ja kehittyvän Turun kampus ja tiedepuisto -alueen tuntumassa. Kokonaisuutena Kupittaan- Itäharjun alue on kaupunkiseudun merkittävin keskustahakuisten työpaikkojen kasvualue ja jalankulkukaupungin itäi- nen laajenemissuunta. Tiiviisti rakennetulla Kupittaan alueella joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat tärkeitä liikku- mistapoja. Alueen ja aseman pysäköintiratkaisuilla on iso merkitys asiakasliikenteen ja joukkoliikenteen matkaketjuille.
13. Turun kaupunki jatkaa yhteistyössä valtion kanssa seudullisen matkakeskuksen suunnittelua ja rata- pihan kehittämistä hyödyntäen myös mahdollista EU-rahoitusta. Valtio sitoutuu konsernina edistä- mään omistusjärjestelyillä matkakeskuksen toteuttamista.
14. Osapuolet selvittävät tällä sopimuskaudella Uudenkaupungin radan sähköistämisestä ja siihen liitty- vistä muista raideliikenneverkoston kehittämistoimenpiteistä, jolla VAK-järjestelytoiminnasta voi- daan Turun ratapihalla luopua ja samalla parantaa ympäröivien vanhojen ja uusien asuinalueiden turvallisuutta sekä turvata Uudessakaupungissa toimivan teollisuuden toimintaedellytykset.
15. Ratapihan estevaikutuksen vähentämiseksi Turun kaupunki toteuttaa vuosina 2016–2017 Turun ra- tapihan ylittävän jalankulkusillan ja Liikennevirasto osallistuu portaiden ja hissin rakentamiseen sil- lalta asemalaitureille. Turun kaupunki selvittää nykyisen ratapihan ylittävän jalankulkusillan paran- tamismahdollisuudet osaksi keskustan pyöräilyn pääverkkoa. Turun kaupunki ja Liikennevirasto sel- vittävät yhteistyössä uuden kävely- ja pyöräily-yhteyden muodostamista ratapihan eteläreunaan Linnakaupungin alueelta rautatieasemalle.
16. Turun päärautatieaseman ja Kupittaan aseman liityntäpysäköinnin toimivuutta ja vastuunjakoa sel- keytetään sopimuskaudella. Ratapihankadun varteen toteutetaan liityntäpysäköinti. Alueelle suun- nitteilla oleva pysäköintilaitos palvelee monipuolisesti rautatieliikenteen matkustajia, Logomon asi- akkaita, lähialueen yrityksiä ja asukkaita. Ennen pysäköintilaitoksen toteuttamista pysäköinti järjes- tetään maantasopysäköintinä.
17. Xxxxxx sitoutuu tällä sopimuskaudella omistusjärjestelyillä edistämään Kupittaan asemanseudun ke- hittämistä. Turun kaupunki ja valtio sopivat ja toteuttavat sopimuskaudella alueen kehittämistä tu- kevat tieverkon hallinnollisen luokan muutokset, parantavat Kupittaan asema-alueen palvelutasoa, Turun kampus ja tiedepuiston saavutettavuutta, kulkuyhteyksiä ja liityntäpysäköintiä erikseen sovit- tavalla tavalla.
4.2.3 Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne
Tavoite: Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palve- luja nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen, erityisesti keskustoihin ja keskuksiin sekä joukkoliikennevyöhyk- keille. Samalla kehitetään joukkoliikennejärjestelmää monipuolisemmaksi sekä edistetään kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Maankäytön ja liikennejärjestelyjen yhteisellä suunnittelulla luodaan edellytykset joukkoliikenteen tehokkaalle järjestämiselle ja palveluiden alueelliselle saavutettavuudelle.
18. Valtio osoittaa Turun kaupunkiseudulle joukkoliikennetukea 6,7milj. euroa joukkoliikenteen hankin- taan sekä edistämään joukkoliikenteen lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmien yhteensopivuutta ja uudistamista sekä digitaalisten liikennepalvelujen syntymistä. Mikäli Turun seudun joukkoliiken- neviranomaiseen mahdollisesti liittyvät uudet kunnat siirtyvät ELY-keskusten rahoitusvastuusta suurten kaupunkiseutujen valtionrahan vaikutukseen, muutos huomioidaan Turun seudun joukkolii- kenneviranomaisen valtionrahaosuudessa.
19. Joukkoliikenteestä vastaavien viranomaisten roolit ja toimivalta-alueet selvitetään.
20. Turun kaupunkiseudun raitiotien yleissuunnitelma on hyväksytty ohjeellisena noudatettavaksi jat- kosuunnittelun yhteydessä. Valtio avustaa raitiotien yleissuunnitteluvaiheen loppuunsaattamista 30 % rahoitusosuudella (kokonaiskustannusarvio 300 000 euroa). Kaupunkiseudun kunnat käynnis- tävät raitiotien ja/tai superbussijärjestelmän teknisen suunnittelun tällä sopimuskaudella edellyttä- en, että valtio avustaa Turun kaupunkiseudun raitiotien ja/tai superbussijärjestelmän jatkosuunnit- telua ja toteutusta 30 %:n rahoitusosuudella myöhemmin sopimuskaudella erikseen määriteltävällä tavalla. Kunnat kehittävät valittuun joukkoliikennejärjestelmäratkaisuun tukeutuvaa rakennemallin mukaista maankäyttöä.
21. Joukkoliikenteen pääsuunnilla ja raitiotieliikenteen valmisteluvaiheena jatketaan runkobussilinjas- ton toteuttamista. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen toteuttaa runkobussilinjaston liiken- nöinnin vuoteen 2020 mennessä. ELY-keskus, kunnat ja seudullinen joukkoliikenneviranomainen ke- hittävät runkolinjaston matkustajainformaatiota ja liikennepalveluita, sekä toteuttavat runkolinjas- toon liittyviä infrastruktuurin parannustoimia ja älykästä liikenteen ohjausta.
22. Seudullisen joukkoliikenneviranomaisen toimivalta-alueen laajentamisesta nykyisen alueen ulko- puolisiin työssäkäyntialueen kuntiin neuvotellaan niissä kunnissa, jotka sitoutuvat maankäytön suunnittelussaan vahvistamaan joukkoliikenteen edellytyksiä. Samalla kunnat sitoutuvat välttämään yhdyskuntarakennetta hajauttavien kaavojen laatimista.
23. Kunnat vahvistavat joukkoliikennekaupunkia kohdentamalla kasvua ja palveluja kaupunkikehittä- misen edistämiseksi vaikuttavimmille joukkoliikennevyöhykkeillä oleville taajamatoimintojen alueille (raitiotie- ja runkobussilinjoihin tukeutuvat alueet sekä maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueet).
4.3 Sujuva arki
4.3.1 Monipuolinen asuntotuotanto
Tavoite: Kaupunkiseudun vetovoimaisuutta parannetaan tarjoamalla riittävästi monipuolisia asumis- mahdollisuuksia erilaisissa ympäristöissä. Asuntotuotannossa otetaan huomioon olemassa oleva ja tule- va tarve kuten muuttoliike mukaan lukien maahanmuutto, väestön ikääntyminen, yksinasuvien määrän lisääntyminen, asunnottomuus, kuntien elinkeinostrategiat sekä ilmasto- ja elinkeinopolitiikan näkökoh- dat. Valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa toteutetaan seudulla yhteisvastuullisesti. Maapo- liittiset toimenpiteet ja valtion tukitoimet kohdennetaan rakennemallin sekä asunto- ja maapoliittisen ohjelman mukaisille alueille monipuolisen asuntotuotannon toteuttamiseksi.
24. Valtio osoittaa Turun kaupunkiseudun kunnille korkotuki- ja takauslainoitusta sekä avustuksia seudulla hyväksyttyjen kohtuuhintaisten asuntotuotantotavoitteiden toteuttamiseksi. ARA koh- dentaa tukitoimensa kuntien keskusta-alueille ja vaikuttavimmille taajamatoimintojen alueille. ARA tukee täydennysrakentamista ja vanhusten tuettua asumista kotona hissi- ja esteettömyysavustuk- sella.
25. Valtio osoittaa Turun kaupunkiseudun kunnille kunnallistekniikka-avustuksia. Painopiste kunnallis- tekniikka-avustusten kohdentamisessa on keskusta-alueiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvien alueiden täydennysrakentamisessa.
26. Valtion tukeman asuntotuotannon lisäämiseksi valmistellaan lainsäädäntöhanke vuokra-asuntojen rakentamiseen tarkoitetusta uudesta 10 vuoden välimallista.
27. Asuntotuotantoa toteutetaan Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n ja Turun kaupunkiseu- dun asunto- ja maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kunnat toteuttavat vuosittaisissa kaavoitusoh- jelmissaan rakennemallin toteuttamisohjelmaa ottaen huomioon rakennemallissa esitetyn prio- risointijärjestyksen. Kunnat sitoutuvat Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa esitettyihin asuntotuotantotavoitteisiin (määrät, talotyypit, hallintamuodot, kohtuuhintainen asun- totuotanto), joiden tarkoituksena on monipuolistaa asuntotarjontaa kaupunkiseudulla. Kunnat päi- vittävät ja hyväksyvät seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman vuosille 2018–2021. Liitteessä 4 on kuvattu keskeiset rakennemallin sekä asunto- ja maapoliittisen ohjelmaan perustuvat asunto- tuotannon tavoitteet.
28. Sopimusosapuolet kohdentavat maapoliittiset toimensa rakennemallin sekä asunto- ja maapoliit- tisen ohjelman mukaisille alueille monipuolisen asuntotuotannon toteuttamiseksi. Kunnat koh-
dentavat kaavoitusta kunnan omistamalle maalle kysyntää vastaavan kohtuuhintaisen asuntotuo- tannon toteuttamiseksi. Valtio ja kunnat selvittävät yhdessä MAL-sopimusalueella sijaitsevat valtio- konsernin omistuksessa olevat asuntotuotantoon tai palveluiden toteuttamiseen soveltuvat maa- alueet. Valtio vaikuttaa omistajaohjauksessaan siihen, että valtion tarpeista vapautuvat, asuntora- kentamiseen soveltuvat alueet luovutetaan kohtuuhintaisesti ensisijaisesti kunnille valtion kiinteis- töstrategian mukaisia periaatteita noudattaen.
29. Kaupunkiseudun kunnat (Kaarina, Naantali, Raisio, Turku) valmistelevat yhdessä ARA:n vahvistetta- vaksi esityksen valtion tukeman asuntotuotannon enimmäistonttihinnoista vyöhykkeittäin kuntara- joista riippumatta.
30. Turun seutu osallistuu kiinnostuneiden kaupunkien, kiinteistö- ja vuokratalo-omistajien sekä kaupal- listen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Ympäristöministeriön vuoden 2016 aikana käynnis- tämään tutkimus- ja kehityshankkeeseen, jossa tunnistetaan, kokeillaan ja uudistetaan keinoja in- tegroinnin onnistumiseksi. Lisäksi selvitetään ja kokeillaan voimassaolevan lainsäädännön puitteissa ARA:n kanssa toimia, joilla asuinalueiden kehittämistä voidaan tehdä segregaatioriskien vähentämi- seksi.
31. Asuinympäristön ja -rakentamisen laadun sekä monimuotoisuuden kehittämiseksi kunnat vahvista- vat seudun erityispiirteisiin, mm. rikkaaseen luonnonympäristöön ja kulttuuriperintöön tukeutuvia kaupunkiseudun vetovoimatekijöitä. Kunnat kartoittavat alueidensa ominaispiirteet ja vahvuudet laadittavien yhteisten ympäristön laatukriteerien pohjaksi. Vetovoimaisen asuinympäristön toteut- tamiseksi kunnat kehittävät kaavoitusta ja tontinluovutusmenettelyjä.
4.3.2 Palvelujen saavutettavuus ja turvalliset matkat
Tavoite: Maankäyttöä ja palveluverkko kehitetään tasapainoisesti lähipalveluiden turvaamiseksi. Kunta- rajat ylittävällä yhteistyöllä parannetaan palvelujen saavutettavuutta ja taloudellisuutta. Kunnat sitou- tuvat palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen seudullisesti rakennemallin tavoitteiden mukaisesti. Toimintojen saavutettavuutta julkisilla liikennepalveluilla kehitetään hyödyntämällä digitalisaation, au- tomaation, uusien käyttövoimaratkaisujen ja Liikenne palveluna -konseptin mahdollisuuksia.
32. Kunnat jatkavat keskustojen ja keskeisten taajama-alueiden kehittämistä turvaamalla palvelut li- säämällä asumisen mahdollisuuksia kävely- ja pyöräilyetäisyydellä palveluista sekä mahdollistamal- la työpaikkojen säilyminen ja lisääminen keskusta-alueilla ja joukkoliikennevyöhykkeillä.
33. Xxxxxx laativat sopimuskaudella seudullisen palveluverkkosuunnitelman. Työssä hyödynnetään Varsinais-Suomen liiton keräämää seudullista palvelupisteaineistoa aluetietopalvelu Lounaistiedos- sa. Samalla luodaan menetelmät ja toimintatavat, joissa aineistoa hyödynnetään pysyvästi verkko- suunnittelussa.
34. Seudullisen joukkoliikenteen ja ELY-keskuksen toimivalta-alueen taksa- ja lippujärjestelmää, mat- kustajainformaatiota, liityntäliikennettä sekä matkaketjuja kehitetään MaaS-periaatteiden mu- kaisesti. Valtio tukee kehittämistä. Toimivaltaiset viranomaiset, kunnat ja valtio avaavat linja-, py- säkki-, aikataulu- ja muut järjestelmätiedot julkiseen rajapintaan sovelluskehittäjien käytettäväksi. Liite 5.
35. Turun seudun joukkoliikenteessä otetaan käyttöön ja pilotoidaan uusia käyttövoima- ja automaatti- liikenteen ratkaisuja. Kakolanmäen entiselle vankila-alueelle toteutetaan joukkoliikenneyhteys au- tomaattisen rinnehissin, funikulaarin, avulla. Sataman, keskustan ja lentokentän yhdistävä bussilinja 1 muutetaan sähköbussilinjaksi TEM:in ja kaupungin rahoittamana. Linja toimii valtakunnallisena sähköisen joukkoliikenteen testialustana päätepisteissään ladattavilla täyssähköbusseilla. Turun Kaupunkiliikenne Oy pyrkii siirtymään muussa käyttövoimassaan biodieseliin.
36. Liikkumisen ohjausta toteutetaan osana liikennejärjestelmätyötä tavoitteena liikkumisen tapojen uudistaminen kestävän kehityksen mukaisesti. Toimintaa koordinoi ja toteuttaa yhdessä muiden ta- hojen kanssa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia so- pimuskaudelle laadittavan toimintasuunnitelman mukaisesti. Xxxxxx päättää vuosittain hakemusten perusteella seudun kunnille tai kuntayhtymälle myönnettävistä avustuksista liikkumisen ohjauksen toimintaan ja hankkeisiin.
37. Kunnat ja valtio toteuttavat yhdessä laadittua seudullista liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Liiken- neturvallisuushankkeet, niiden priorisointi ja toteutuksen ajoitus täsmentyvät suunnitelman ohjaa- mana käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Suunnitelma sisältää liikenneturvallisuustyön jat- kuvan toimintamallin, jossa keskeisenä toimijana ovat kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät. Tavoit- teena on, että kaikissa kunnissa on ajan tasalla oleva liikenneturvallisuussuunnitelma sekä toimiva liikenneturvallisuusryhmä. Turun kaupunki käynnistää suuren kaupungin toimintaympäristön huo- mioon ottavan liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen osana kaupungin turvallisuussuunnitel- maa yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa ja perustaa liikenneturvallisuusryhmän koordinoimaan hal- lintokuntien välistä liikenneturvallisuustyötä.
5 SOPIMUKSEN SEURANTA
Seuranta perustuu sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta kuvaaviin mittareihin. Seurattavia asioita ovat sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden edistyminen ja toimenpitei- den vaikuttavuus. Seurantatyön organisointi ja seurannan suunnittelu käynnistetään sopimuksen allekirjoit- tamisen jälkeen. Seurantatiedot koostetaan vuosittain julkaistavaksi raportiksi. Ympäristöministeriö voi tar- vittaessa kutsua koolle osapuolten välisen seurantakokouksen.
Seurannassa hyödynnetään valtakunnallisia tietoaineistoja (SYKE/Liiteri), joista tuotetaan seudullista tarkas- teluaineistoa aluetietopalvelu Lounaistietoon.
6 SOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN
Tämä sopimus tulee voimaan sopimusosapuolten allekirjoitettua sopimuksen. Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun. Tavoitteena on vuonna 2019 valmistella uusi sopimus seuraavalle kaudelle.
Valtio-osapuolen sitoutuminen sopimukseen määritellään keväällä 2016 valtioneuvoston periaatepäätök- sellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki eri sopimusmuodoille julkisen talouden suunnitelman ja talous- arvion puitteissa. Valtion rahoitustoimenpiteet edellyttävät eduskunnan päätöstä.
Turun kaupunkiseudun kunnat ottavat huomioon talousarvioissaan ja yhdyskuntarakenteen hankekokonai- suuden pohjalta laadittavissa toteutusohjelmissa tässä sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpi- teiden toteuttamisen. Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä edistetään vuosittaisissa tulosneuvotteluissa Lii- kenneviraston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.
Sopimusosapuolet edistävät sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista käytet- tävissä olevien resurssien puitteissa. Valtion omien infrahankkeiden toteuttaminen ja tuki kuntien infra- struktuurihankkeille kytketään kuntien asuntorakentamisen ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen.
7 ALLEKIRJOITUKSET
Helsingissä, . päivänä kuuta 2016
Liikenne- ja viestintäministeriö: Ympäristöministeriö:
Xxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx
liikenne- ja viestintäministeri maatalous- ja ympäristöministeri
Työ- ja elinkeinoministeriö: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus:
Xxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx
elinkeinoministeri ylijohtaja
Liikennevirasto: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus:
Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx
pääjohtaja ylijohtaja
Xxxx Xxxx Xxxxx Xxxxx
kunnanjohtaja, Auran kunta kaupunginjohtaja, Kaarinan kaupunki
Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
kunnanjohtaja, Liedon kunta vt. kunnanjohtaja, Maskun kunta
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
kunnanjohtaja, Mynämäen kunta kaupunginjohtaja, Naantalin kaupunki
Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx
kunnanjohtaja, Nousiaisen kunta kaupunginjohtaja, Paimion kaupunki
Xxxxxx Xxxxxx Xxx Xxxxxxxx
kaupunginjohtaja, Paraisten kaupunki kaupunginjohtaja, Raision kaupunki
Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx
kunnanjohtaja, Ruskon kunta kunnanjohtaja, Sauvon kunta
Xxxxxx Xxxxxxx
kaupunginjohtaja, Turun kaupunki
LIITTEET
Liite 1. Valtion ja kuntien toimenpiteet sopimuskaudella Turun Kehätien (kt 40) toimivuuden turvaa- miseksi
a) ELY-keskus on aloittanut yleissuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin välin Naantalin Satamatie–Raisio parantamisesta. Yleissuunnitelmassa huomioidaan Blue Industry Park - yritysalueen ja telakan tarpeet. Kunnat laativat kuntakaavat sekä yleissuunnitelmaa tukevat lii- kenne- ja katusuunnitelmat Blue Industry Parkin kehittämisedellytysten turvaamiseksi.
b) ELY-keskus laatii tiesuunnitelman Kausela–Kirismäki -osuudesta. Hankkeella tuetaan myös Tu- run ratapihan ympäristön maankäytön kehittämisedellytyksien parantamista vähentämällä ras- kaan liikenteen läpikulkua Turun keskustassa. Turun kaupunki asettaa raskaan liikenteen läpi- ajokiellon Ratapihankadulle.
c) ELY-keskus pyrkii käynnistämään tiesuunnitelman Naantalin satamayhteyden parantamisesta välillä Naantalin keskusta – Raision keskusta tällä sopimuskaudella.
d) ELY-keskus käynnistää tiesuunnitelman laatimisen Raision eritasoliittymän parantamisesta ja Raision keskustan kohdasta. Tavoitteena on parantaa Raision keskustan maankäytön kehittä- misedellytyksiä sijoittamalla keskustan läpi kulkeva kehätien liikenne tunneliin.
e) Xxxxxx pyrkii sopimuskaudella aloittamaan Kausela–Kirismäki -osuuden 1. vaiheen sekä Raision eritasoliittymän (kt 40/vt 8) parantamishankkeen rakentamisen.
f) Kunnat ja ELY-keskus määrittävät yhdessä Kehätielle sen toimivuutta parantavat ja maankäytön kehittymisedellytyksiä luovat rinnakkaiskatuyhteydet.
Liite 2. Valtion ja kuntien toimenpiteet sopimuskaudella Turun seudun merkittävimpien yritysaluei- den kehittämiseksi
Turun kampus ja tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin osaamisen ja korkean teknologian työpaikkojen kasvualue Kupittaan rautatieaseman ja Turku–Helsinki moottoritien kupeessa. Logisti- sen sijaintinsa ansiosta alue kytkeytyy vahvasti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen vahvis- taen siten myös pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteena on luoda uusilla ver- kostomaisilla toimintamalleilla kansainvälisesti kiinnostava ja rohkean kokeileva osaamiskeskitty- mä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimainen. Alueella toteutetaan uutta kaupunkirakennetta, joka toimii samalla innovaatioalustana maankäytön, asumisen, palveluiden, liikenteen ja elinkeinojen kehittämiselle. Alueen kehittyminen vetovoimaiseksi toiminnoiltaan mo- nipuoliseksi keskustamaiseksi alueeksi kytkeytyy vahvasti myös raitiotien toteuttamispäätökseen; alueen on arvioitu kehittyvän nopeammin, maankäytöltään tehokkaampana ja kaupunkimaisem- pana raitiotien myötä.
a) Turun kampus ja tiedepuisto -kehittämiskokonaisuus kytkee seudullisesti merkittävät MAL- PE-hankkeet: Kupittaan asemanseudun kehittämisen, kampusalueiden kehittämishankkeet, Tunnin junan, MaaS-hankkeet kuten Last Mile Service, raitiotie- tai superbussilinjan sekä ja- lankulkukaupungin laajentamisen Itäharjun alueelle.
b) Kupittaan asemanseudun saavutettavuuden turvaaminen on tärkeää. Valtio ja kunnat sel- vittävät seudullisen joukkoliikenteen kehittämistarpeita asemanseutuun nähden sekä suunnittelevat ja toteuttavat vaiheittain alueen kevyen liikenteen yhteyksiä ja laadukkaita liityntäpysäköintiratkaisuja.
c) Turun kaupunki laatii sopimuskaudella kokonaisvaltaisen maankäytön kehittämissuunni- telman liikenneratkaisuineen Turun kampusta ja tiedepuistoa ympäröivästä Kupittaa- Itäharjun alueesta.
E18-kehätien varrella Naantalista Paimioon sijaitsee merkittäviä kehityspotentiaalia omaavia yri- tysalueita.
d) Kaupunkiseudun kunnat laativat yhdessä valtion kanssa selvityksen E18 Turun kehätien vai- kutuksista elinkeinoelämälle ja yritysalueiden tulevaisuuden kehityspotentiaaleista.
xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxx.xxxx
Naantalin satama sekä öljynjalostus-, prosessi- ja energiateollisuus muodostavat seudun kilpailu- kyvyn kannalta tärkeän yrityskeskittymän, joka kytkeytyy E18-tiehen. Alueen teollisten työpaikko- jen määrä on suuri, tuotannon jalostusarvo korkea ja viennin osuus huomattava. Vuonna 2017 toi- mintansa aloittava monipolttoainevoimalaitos tuo Varsinais-Suomen biopolttoaineketjuun noin 250 uutta työpaikkaa. Humaliston ja Luolalan noin 300 hehtaarin suuruisia työpaikka-, logistiikka- ja te- ollisuusalueita täydentää Luonnonmaan puolella oleva Turun korjaustelakka ja noin 100 hehtaarin suuruinen uusi Kukolan teollisuusalue, jonne on sijoittumassa uutta teollista toimintaa. Sataman, alueen teollisuuden ja monipolttoainevoimalaitoksen liikennemäärät ovat suuret ja kasvussa erityi- sesti voimalaitoksen kuljetustarpeiden vuoksi.
Blue Industry Park (BIP) on TEN-T -ydinverkkokäytävän varrella suunnitteilla oleva merkittävä yri- tysalue. Tavoitteena on globaalisti merkittävä vetovoimainen meri- ja metalliteollisuuden tuoteke- hityksen ja valmistusteknologian keskittymä, johon sijoittuu mm. tehostettuja testi- ja kehitysym- päristöjä tuotannolliselle toiminnalle. Telakkaan tukeutuvan BIP:n toteuttamiseksi on suunniteltu uudenlaista kestävän kehityksen mukaista palveluyhtiöajattelua. Yritysalueella kehitetään uuden- laisia innovatiivisia tilakonsepteja. Tuotannollisen toiminnan keskittäminen ja monipuolistuminen tekee BIP:stä houkuttelevan kansainvälisen invest in -kohteen ja samalla sen kansallinen merkittä- vyys vahvistuu ja korostuu. BIP:n konseptia on kehitetty ja sitä viedään eteenpäin yhteistyössä noin 20 meriteollisuuden yrityksen sekä alan johtavien teknillisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulu- jen kanssa.
e) Turun ja Raision kaupungit laativat yritysalueen liikennesuunnitelmat yhteistyössä yritysten kanssa ja sovittavat ne yhteen valtion E18 Naantali–Raisio-yleissuunnitelman kanssa.
f) Turun kaupunki, valtio ja alueen yritykset selvittävät edellytyksiä muuttaa Blue Industry Parkin alueelle johtava yksityisraide osaksi valtion rataverkkoa. Radan kunnostamisesta käydään erillisneuvottelut. Lisäksi Turun kaupunki laatii yhteistyössä alueen yritysten kans- sa tarvittavat suunnitelmat radan jatkamiseksi teollisuuspuiston satamaan.
g) Turun ja Raision kaupungit selvittävät Naantalintien varren alueiden soveltumista telakka- ja teollisuuspuistokokonaisuuteen laatimalla alueelle kehittämissuunnitelman.
h) Kunnat kehittävät BIP-yritysalueen työmatkaliikennettä parantamalla alueen saavutetta- vuutta joukkoliikenteellä, pyörällä ja kävellen.
Mylly, Hauninen, Itäniitty, Kuninkoja, Leilimaa ja Leilikallio muodostavat laajan kaupallisen ja mo- nipuolisen yritysaluekokonaisuuden Kehätien varrella Raisiossa. Mylly on läntisen Suomen suurin kaupan keskittymä; alueelle saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä ja tilaa vaativan erikoistavarakaupan (tiva) suuryksiköitä. Itäniityn alueella sijaitsee kaupan suuryksiköitä ja tiva-kauppaa. Hauninen on nykyisin tiva-kaupan kaupan ja ns. harmaan tuotannon aluetta. Tavoitteena on Haunisten alueen muuntuminen kokonaan vähittäiskaupan alueeksi harmaan tuotannon siirtyessä Raumantien var- teen. Kuninkoja on nykyisin tiva-kaupan ja monipuolisen yritystoiminnan aluetta, osin vanhaa asuinaluetta, jonka tavoitellaan nopealla aikataululla muuntuvan yritysalueeksi. Leilimaa ja Leilikal- lio ovat kasvavia logistiikan, tilaa vaativan kaupan ja ns. harmaan tuotannon yritysalueita.
LogiCity on kasvava seudullisia logistiikkatoimintoja varten kaavoitettu ja laajeneva yritysalue TEN- T-ydinverkkokäytävän hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien varrella kansainvälisen lentokentän yhteydessä.
i) Turun kaupunki ja Ruskon kunta kehittävät lentoaseman lähialuetta laatimalla yhteistyössä osayleiskaavan lentokentän ympäristöön tavoitteena turvata lentokentän toimintaedelly- tykset myös tulevaisuudessa.
j) Kaupunkiseudun maakuntakaavassa osoitetaan ratkaistaan elinkeinoelämää ja LogiCityä palveleva valtatien 10 parantamisen aluevaraus.
Topinpuiston kiertotalouspuistoa suunnitellaan Turkuun Topinojan jätekeskuksen yhteyteen. Ta- voitteena on luoda seudulle monialainen kierrätykseen keskittynyt yrityspuisto. Kiertotalouspuisto- jen toiminnan tavoitteena on yhteistyön avulla säästää luontoa ja rahaa sekä synnyttää uutta kier- totalouden liiketoimintaa.
Avanti-Tuulissuon teollisuusalue Liedossa muodostaa nopeasti kasvavan, monipuolisen, yhtenäi- sen ja kehittyvän yritysalueen Turun kehätien varressa. Erinomainen sijainti ja pitkälle viety toteu- tus ovat houkuttaneet alueelle erityisesti suuria ja keskisuuria logistiikka-alan yrityksiä ja näiden tarvitsemia huolto- ja tukipalveluja. Alueen kaavoituksellinen valmius on hyvä ja sen kasvupotenti- aali on edelleen maakunnallisesti merkittävä. Alueen kokonaispinta-ala on n. 205 ha, josta vapaata korttelialuetta on n. 55 ha. Keskeisin kehitystavoite on alueen liikenteellisen toimivuuden paranta- minen. Liedon kunnan, Kaarinan kaupungin ja valtion suunnittelema E18-kehätien rinnakkaistieyh- teys Avantista Hämeentielle (Vt10) ja sen jatko Topinojalle parantavat raskaan liikenteen toiminta- edellytyksiä seudullisesti.
Kaarinan Krossi on E18 ja Kaarinantien/ Saaristotien risteyksessä oleva kaupan ja teollisuuden ke- hittyvä alue, joka mahdollistaa nykyistä merkittävästi suuremman keskittymän syntymisen. Alueella on valmiiksi kaavoitettua vapaata kaupan ja teollisuuden aluetta n. 50 ha. Lisäksi laajentumismah- dollisuuksia on runsaasti. Alueen toimivuus liikenteellisesti edellyttää E18 tien lisäksi toimivaa riit- tävän välityskapasiteetin omaavaa Kaarinantietä/ Saaristotietä.
Paimion yritysalue YksYkkönen sijaitsee Turku-Helsinki moottoritien liittymän 11 ympärillä, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vistan osayleiskaavassa yritysalueen pinta-ala on n. 210 ha, josta on täl- lä hetkellä asemakaavoitettu 115 ha. Vielä asemakaavoittamattomalle alueelle on osoitettu teolli- suus- ja varastoalue sekä työpaikka-alueita paljon tilaa vaativien toimitilakeskittymien ja ympäris- töhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen tarpeisiin.
Liite 3. Toimenpiteet jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kehittämiseksi
Seudun keskusten elinvoimaa lisätään rakentamalla ja laajentamalla viihtyisää jalankulku- ja pyöräi- lykaupunkia. Toiminnoiltaan monipuolista jalankulkukaupunkirakennetta täydennetään ja laajen- netaan keskustoja ympäröiville yhdyskuntarakenteen muutosalueille.
Turussa tärkeimpiä jalankulku- ja pyöräilykaupungin laajenemisalueita ovat ratapihan ja radanvar- ren alueet, Linnakaupungin alue, Itäharjun alue, Uudenmaantien varsi ja Skanssi. Kunnat selvittävät tiivistämisen ja täydennysrakentamisen mahdollisuudet keskusta-alueilla ja käyttötarkoitukseltaan muuttuvilla alueilla sekä kehittävät vetovoimaisia asumismuotoja.
Valtion ja kuntien tärkeimpiä sopimuskaudella edistettäviä toimenpidekokonaisuuksia jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kehittämiseksi:
a) Nykyisten pääväylien laatutason nostaminen pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteisillä runko- suunnilla. Sopimuskauden kärkihankkeena toteutetaan Uudenmaantien laatukäytävä.
b) Uusien laatukäytäväreittien toteuttaminen kaupunkiseudun pääsuunnilla.
c) Turun keskustan pyöräilyolosuhteiden kehittäminen. Turun kaupunki ja Liikennevirasto selvit- tävät yhteistyössä uutta maankäyttöä palvelevien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kehittä- mismahdollisuudet ratapiha-alueella ja sen tuntumassa.
d) Turun kaupunki päivittää kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman tällä sopimuskau- della. Kehittämisohjelmassa kuvataan mm. Turun kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämis- toimenpiteet vuosille 2017–2020.
Liite 4. Maa- ja asuntopoliittiset toimenpiteet 2016-2019
Kaupunkiseudun yhteisellä asunto- ja maapoliittisella ohjelmalla pyritään edistämään maankäytön suunnittelun ja asuntopolitiikan yhteistyötä sekä tehostamaan maa- ja asuntopoliittisia toimenpi- teitä rakennemallia tukevalla tavalla. Uusi asuntotuotanto sijoitetaan seudun kokonaisuuden kan- nalta yhteisvastuullisesti, tuottaen monipuolista ja houkuttelevaa kaupunkirakennetta.
a) Kuntien tavoitteena on ylläpitää raakamaavarantoa aluksi vähintään 3 vuoden tarvetta vastaa- vasti, ja tulevaisuudessa nostaa varanto vastaamaan 5 vuoden tarpeita. Asemakaavareserviä yl- läpidetään 3 vuoden tarpeeseen ja yleiskaavavarantoa vähintään 10 vuoden päähän.
b) Aktiivista maanhankintaa harjoitetaan keskeisiltä rakennemallin mukaisilta kasvualueilta ennen asema-kaavoitusta. Rakennemallissa esitetty vaiheistus otetaan huomioon maanhankinnoissa. Raakamaan hinnoittelun periaatteet pyritään jatkossa yhdenmukaistamaan.
c) Rakennemallin 2035 mukaisesti asuntotarjontaa lisätään 78 000 uudella asunnolla vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on kääntää seudun kasvun kohdentuminen aiempaa enemmän ydinkaupunkialuetta painottavaksi siten, että noin 80 % väestönkasvusta kohdentuu ydinkau- punkiseudulle ja noin 20 % sen ulkopuolelle. Asunto- ja väestömäärän rakennemallin mukaiset kuntakohtaiset kasvutavoitteet 2016–2019 on esitetty ohjeellisena vuoden 2012 tasossa taulu- kossa 1.
d) Asuntotarjontaa lisätään ja asuntoalueita kehitetään vastaamaan monimuotoisiin asumismiel- tymyksiin ja väestörakenteen muutoksiin. Kaupunkiseudun asuntotarjontaa monipuolistetaan siten, että erilaisten hallintamuotojen tarjonta on riittävää eri puolilla kaupunkiseutua. Erilaisis- sa talotyypeissä tarjotaan eri hallintamuotoja. Kuntien vastuulla on luovuttaa riittävästi tontte- ja vuokra-asuntotuotantoon. MAL-kuntien vuosien 2016–2019 asuntotuotantotavoitteet on kuvattu ohjeellisena vuoden 2012 tasossa taulukossa 2.
e) Tavoitteena on monipuolistaa asuntotarjontaa siten, että eri puolilla seutua on nykyistä pa- remmin tarjolla asumisvaihtoehtoja eri talotyypeissä. Toivottavaa on, että samalla alueella on tarjolla moni-puolisesti erilaisiin elämäntilanteisiin soveltuvia asumismuotoja, jotta asukkaat voivat halutessaan pysyä samalla alueella elämänmuutoksista huolimatta. Myös asuntojen muunneltavuus on tärkeää ns. elinkaariasumisen mahdollistamiseksi. Talotyyppejä sekoittavaa kaavoittamista pyritään harjoittamaan sekä uusilla että täydennettävillä alueilla. MAL-kuntien vuosien 2016–2019 asuntotuotantotavoite talotyypeittäin on kuvattu ohjeellisena vuoden 2012 tasossa taulukossa 3.
f) Erityisasumisen asuntotuotantotavoitteet on kuvattu ohjeellisena vuoden 2012 tasossa taulu- kossa 4.
Taulukko 1. Asunto- ja väestömäärän rakennemallin mukaiset kasvutavoitteet 2016–2019*
Rakennemallin tavoite 2016–2019 | ||
Asuntoa | Asukasta | |
Aura | 109 | 88 |
Kaarina | 1 691 | 1 650 |
Lieto | 569 | 502 |
Masku | 260 | 210 |
Mynämäki | 160 | 130 |
Naantali | 813 | 805 |
Nousiainen | 108 | 87 |
Paimio | 343 | 277 |
Parainen | 393 | 318 |
Raisio | 858 | 863 |
Rusko | 180 | 145 |
Sauvo | 51 | 41 |
Turku | 4 590 | 4 625 |
Yhteensä | 10 125 | 9 741 |
*Taulukon tavoiteluvut eivät sisällä väljyyskasvua. Rakennemallissa ennus- tettu väljyyskasvun edellyttämä rakentamistarve on ydinkaupunkialueella lähes yhtä suuri kuin uusien asukkaiden asuttamisesta syntyvä rakentamis- tarve. Ydinkaupunkialueen ulkopuolella väljyyskasvusta syntyvä rakenta- mistarve on jopa hieman suurempi kuin uusien asukkaiden asuttamisesta syntyvä tarve. Näin ollen osa uusien hankkeiden tuottamasta arvioidusta kasvusta menee väljyyskasvun aiheuttamaan rakentamistarpeeseen.
Taulukko 2. MAL-kuntien asuntotuotantotavoite hallintamuodoittain Turun kaupunkiseudulla 2016–2019.
Omistaa talon tai asunnon osakkeet | Korkotuki- vuokra- asunto | Muu vuokra- asunto | Asumisoi- keusasunto | Yhteensä | ||||||
% | kpl | % | kpl | % | kpl | % | kpl | % | kpl | |
Aura | 83 % | 91 | 4 % | 4 | 13 % | 14 | 0 % | 0 | 100 % | 109 |
Kaarina | 73 % | 1 234 | 12 % | 203 | 13 % | 220 | 2 % | 34 | 100 % | 1 691 |
Lieto | 85 % | 482 | 6 % | 33 | 7 % | 38 | 3 % | 16 | 100 % | 569 |
Masku | 90 % | 234 | 3 % | 8 | 7 % | 18 | 0 % | 0 | 100 % | 260 |
Mynämäki | 85 % | 136 | 7 % | 11 | 8 % | 13 | 0 % | 0 | 100 % | 160 |
Naantali | 75 % | 610 | 15 % | 122 | 8 % | 65 | 2 % | 16 | 100 % | 813 |
Nousiainen | 87 % | 94 | 4 % | 4 | 9 % | 10 | 0 % | 0 | 100 % | 108 |
Paimio | 90 % | 309 | 7 % | 24 | 2 % | 7 | 1 % | 3 | 100 % | 343 |
Parainen | 85 % | 334 | 10 % | 39 | 5 % | 20 | 0 % | 0 | 100 % | 393 |
Raisio | 77 % | 660 | 5 % | 43 | 15 % | 129 | 3 % | 26 | 100 % | 858 |
Rusko | 90 % | 162 | 4 % | 7 | 5 % | 9 | 1 % | 2 | 100 % | 180 |
Sauvo | 79 % | 40 | 0 % | 0 | 21 % | 11 | 0 % | 0 | 100 % | 51 |
Turku | 48 % | 2 203 | 20 % | 918 | 30 % | 1 377 | 2 % | 92 | 100 % | 4 590 |
Yhteensä | 65 % | 6 589 | 14 % | 1 417 | 19 % | 1 930 | 2 % | 189 | 100 % | 10 125 |
Taulukko 3. MAL-kuntien asuntotuotantotavoite talotyypeittäin Turun kaupunkiseudulla 2016–2019.
Erillinen pientalo | Rivi- tai ketjutalo | Asuinkerrostalo | Yhteensä | |||||
% | kpl | % | kpl | % | kpl | % | kpl | |
Aura | 40 % | 44 | 45 % | 49 | 15 % | 16 | 100 % | 109 |
Kaarina | 20 % | 338 | 30 % | 507 | 50 % | 846 | 100 % | 1 691 |
Lieto | 43 % | 245 | 34 % | 190 | 24 % | 134 | 100 % | 569 |
Masku | 60 % | 156 | 20 % | 52 | 20 % | 52 | 100 % | 260 |
i | 85 % | 136 | 10 % | 16 | 5 % | 8 | 100 % | 160 |
Naantali | 50 % | 407 | 15 % | 121 | 35 % | 285 | 100 % | 813 |
Nousiainen | 75 % | 81 | 15 % | 16 | 10 % | 11 | 100 % | 108 |
Paimio | 50 % | 171 | 25 % | 86 | 25 % | 86 | 100 % | 343 |
Parainen | 50 % | 197 | 25 % | 98 | 25 % | 98 | 100 % | 393 |
Raisio | 25 % | 214 | 15 % | 129 | 60 % | 515 | 100 % | 858 |
Rusko | 70 % | 126 | 15 % | 27 | 15 % | 27 | 100 % | 180 |
Sauvo | 65 % | 33 | 35 % | 18 | 0 % | 0 | 100 % | 51 |
Turku | 6 % | 275 | 14 % | 643 | 80 % | 3 672 | 100 % | 4 590 |
Yhteensä | 24 % | 2 423 | 19 % | 1 953 | 57 % | 5 749 | 100 % | 10 125 |
Taulukko 4. Erityisasumisen asuntotuotantotavoitteet vuosille 2016–2019.
Ikäänty- neet | Asunnot- tomat | Kehitys- vammai- set | Mielenterveys- ja päihdekun- toutujat | Vammaiset | Nuoret | Muut | |
Tavoite | Asuntoa, kpl | Asuntoa, kpl | Asuntoa, kpl | Asuntoa, kpl | Asuntoa, kpl | Asuntoa, kpl | Asuntoa, kpl |
Aura | 0 | 0 | 22 | 0 | 0 | 0 | |
Kaarina | 130 | 5 | 5 | 10 | 5 | 20 | 101) |
Lieto | 20 | 0 | 16 | 8 | 4 | 8 | |
Masku | 30 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
Mynämäki | 0 | 0 | 12 | 0 | 12 | 0 | |
Naantali | 382) | 2-4 | 15 | 03) | - | - | |
Nousiainen | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Paimio | 5 | 2 | 12 | 2 | 5 | 2 | - |
Parainen | 6-12 | - | 38 | 14 | 6 | 1 | - |
Raisio | 40 | 15 | 0 | 30 | 0 | 25 | |
Rusko | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
Sauvo | 0 | 0 | 15 | 0 | 0 | 0 | |
Turku | 0 | 60 | 20 tu- kiasuntoa | 150 | 20 tukiasun- toa* | 50 tukiasun- toa/v4) | 5) |
1)Maahanmuuttajat 2)Tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa, mutta ennakoivalla ikäihmisten hoidolla pyritään hillitsemään ympärivuorokautisen hoidon tarpeen kasvua. Aurinkosäätiön laajennus vuonna 2017 lisää 38 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Yksityisten palvelujen tarjontaa on seudulla runsaasti käytettävissä ja sitä hyödynnetään tarpeen mukaan. 3)Palvelut ostetaan 4)normaalista asuntokannasta 5)Taulukon ulkopuolelta on syytä ottaa huomioon Turkuun jäävien tai tänne itsenäisti muuttavien turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden asuntotarve. Palvelualueen arvio on 2000 uutta turvapaikan saanutta v. 2016 Turussa. | |||||||
Liite 5. Joukkoliikenteen toimenpiteet
a) Toimivaltaiset viranomaiset, kunnat ja valtio avaavat linja-, pysäkki-, aikataulu- ja muut järjes- telmätiedot julkiseen rajapintaan sovelluskehittäjien käytettäväksi.
b) Turun seudun joukkoliikenteessä on jo toteutettu kertalippujen ja matkailijalippujen mobiililip- pusovellus. Mobiililippu perustuu QR-koodiin, joka luetaan sähköisesti Turun seudun joukkolii- kenteen busseissa. Sähköinen luenta antaa mahdollisuuksia kehittää mobiililipputuotteita esi- merkiksi kausikorttien rinnalle sekä yhteislipputuotteita pitkän matkan joukkoliikenteen kanssa.
c) Valitulla alueella, jossa joukkoliikennetarjonta viikonloppuisin on hyvin vähäistä tai sitä ei ole lainkaan, pyritään toteuttamaan kutsuohjattu liityntäliikenne yhteistyössä taksien kanssa (Last Mile Service). Samalla toteutetaan MaaS-liityntälippu.
d) Turun seudun joukkoliikenteen yhtenä MaaS-tavoitteena on toteuttaa työpaikkatuotteita sekä muita uusia liikkumispalveluja, mutta tavoitteet edellyttävät kuntien budjettirahoituksen ulko- puolista rahallista tukea toteutuakseen.