SATAKUNNAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAPUOLET
SATAKUNNAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAPUOLET
Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Kokemäen, Porin, Rauman ja Ulvilan kaupungit sekä Euran, Eurajoen, Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Kiikoisten, Köyliön, Lavian, Luvian, Merikarvian, Nakkilan, Noormarkun, Pomarkun, Siikaisten ja Säkylän kunnat.
SOPIMUKSEN TARKOITUS
Tällä sopimuksella yllämainitut kunnat sopivat pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 1214/2001, 2 ja 4 §:ssä tarkoitetun alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamalla Satakunnan alueella.
1 §
Hallinto Pelastustoimen hallinnosta vastaa Porin kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastuslain (468/2003) 3 §:n mukaisten tehtävien hoitamisesta Satakunnassa. Lain mukaisena alueen pelastustoimen monijäsenisenä toimielimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta.
Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lainsäädännön, valtionhallinnon päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä johtokunnan palvelutasopäätöksen mukaisesti.
Lisäksi pelastuslaitos vastaa osaltaan ensihoitopalveluista (sopimusten perusteella), öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnasta sekä valvonnasta, meri-, järvi- ja muusta pelastuspalvelusta, yhteistoiminnasta kunnan muiden toimialojen kanssa sekä toimialalle soveltuvan virka-avun antamisesta.
Pelastuslaitos vastaa kuntien valmiussuunnittelun koordinoinnista, neuvonnasta ja ohjauksesta.
Pelastuslaitos voi suorittaa toimialaan läheisesti liittyvää maksullista palvelutoimintaa. Palvelutoiminnan tulee perustua omakatteisuuteen.
Pelastustoimi järjestetään Satakunnan pelastuslaitoksen johtosäännön mukaisesti.
2 §
Pelastusjohtaja Xxxxxxxxxxxxxxxxx toimintaa johtaa pelastusjohtaja. Pelastusjohtajan valitsee Porin kaupunginvaltuusto ja tehtävistä määrätään pelastuslaitoksen johtosäännössä.
3 §
Johtokunta ja sen tehtävät
Jäsenkuntien yhteistyöelimenä toimii johtokunta, joka koostuu 9 jäsenestä ja henkilökohtaisista varajäsenistä. Johtokunnan tulee olla alueellisesti ja poliittisesti edustava.
Johtokunta:
1. päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan
2. käsittelee talousarvioesityksen kuntia kuultuaan
3. hyväksyy käyttösuunnitelman
4. käsittelee tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
5. valitsee toimiala- ja aluepalopäälliköt
Johtokunta voi tehdä pelastustoimen kehittämisesityksiä kunnille, viranomaisille ja muille yhteisöille.
Johtokunnan muista tehtävistä, toiminnan muodoista ja asioiden esittelystä määrätään johtosäännössä.
4 §
Virat ja työsuhteet Pelastuslaitoksessa on tarpeellinen määrä virkoja ja työsuhteita, joiden perustamisesta, lakkauttamisesta tai muuttamisesta päättää Porin kaupunki.
Virkojen ja työsuhteiden täytöstä määrätään johtosäännössä.
5 §
Palvelutaso Pelastustoimen palvelutason tulee vastata alueen onnettomuusuhkia (Pelastuslaki 468/2003 12 §). Palvelutason tulee perustua koko alueen kattavaan riskikartoitukseen.
Palvelutasosta päättää pelastuslaitoksen johtokunta kuntia kuultuaan.
Kunnan vaatiessa esitettyä korkeampaa palvelutasoa vastaa se tämän aiheuttamista lisäkustannuksista.
6 §
Kalusto ja varusteet Pelastuslaitos hankkii pelastustoimen tarvitseman kaluston ja varusteet joko omistukseensa tai sopimuksin yhteistyökumppaneilta.
Kuntien omistama kalusto siirtyy pelastuslaitoksen omistukseen sitten, kun sillä ei ole enää poistoarvoa kunnan kirjanpidossa.
7 §
Kiinteistöt Pelastuslaitos ei pääsääntöisesti omista toimitiloja, vaan vuokraa tarvittavat tilat ensisijassa kunnilta. Kiinteistön yllä- ja kunnossapito sovitaan vuokrasopimuksessa. Mikäli kunnalla ei ole vuokrattavana tarkoituksenmukaisia tiloja tai niiden vuokrasta ei päästä sopimukseen, voi pelastuslaitos vuokrata tarvitsemansa tilat vapailta markkinoilta.
8 §
Sopimukset Pelastuslaitos tekee tarvittavat ensihoitopalveluja, vapaaehtoispalokuntatoimintaa, nuohoustointa ja muita yhteistyömuotoja koskevat sopimukset.
9 §
Taloudenhoito Pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Porin kaupunki, jonka kirjanpidossa pelastuslaitos muodostaa itsenäisen taseyksikön. Pelastuslaitoksen talousarvion vahvistaa Porin kaupunginvaltuusto. Pelastuslaitos kuulee kuntia talousarvion laadintavaiheessa.
Jäsenkunnat maksavat pelastuslaitoksen toimintakustannukset kuntien viimeksi vahvistetun tilinpäätösvuoden viimeisen päivän asukasluvun mukaisessa suhteessa. Maksuosuuksiin sisältyvät pelastuslaitoksen käyttötalous- ja investointimenot lukuun ottamatta toimitilakustannuksia. Toimitilakustannukset maksaa niiden sijaintikunta.
Pelastuslaitoksen mahdolliset yli- ja alijäämät kirjataan taseeseen. Yli- tai alijäämäinen tilinpäätös tasapainotetaan kahden seuraavan tilikauden aikana.
Kuntien maksuosuudet talousarvion mukaisiin kustannuksiin laskutetaan kuukausittain, erääntyen kuukauden 15. päivä. Maksun viivästyessä Porin kaupunki perii korkolain mukaisen viivästyskoron.
Maksuperusteen muutos toteutetaan vaiheittain siten, että vuonna 2009 palvelutasokustannuksista kohdennetaan edellisen sopimuksen mukaisesti 67 % ja asukaslukuperusteisesti 33 %. Vuonna 2010 palvelutasokustannuksista kohdennetaan edellisen sopimuksen mukaisesti 33 % ja asukaslukuperusteisesti 67 %. Vuodesta 2011 alkaen toimintakustannusten maksut määräytyvät pelkästään asukaslukuperusteisesti.
10 §
Sopimuksen voimaantulo ja muuttaminen
Tämän sopimus tulee voimaan 1.1.2009 ja korvaa kaikilta osin 12.12.2002 solmitun Satakunnan maakunnan alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen liitteineen.
Yhteistoimintasopimuksen muuttamisesta on voimassa, mitä kuntalaissa säädetään kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta.
11 §
Sopimuksen päättyminen
Yhteistyön purkautuessa pelastuslaitoksen varat ja velat jaetaan kuntien kesken asukaslukujen mukaisessa suhteessa.
Mikäli yksittäinen kunta siirtyy toiseen pelastuslaitokseen, niin ao. kunnan alueelle sijoitetun henkilöstön, kaluston ja muiden toimintojen siirtyminen ratkaistaan neuvottelumenettelyllä.
12 § Vahingonkorvausvelvollisuus
Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijapuolet ovat vastuussa sopimuksen 9 §:ssä määrättyjen perusteiden mukaisesti.
13 §
Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan ensisijassa neuvottelemalla ja toissijaisesti välimiesmenettelystä annetun lain 967/1992 mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehen nimeää Suomen Kuntaliitto.”