KULTTUURI
KULTTUURI
Euroopan unionin kulttuurialan toimilla täydennetään
kulttuuripolitiikkaa monilla aloilla, joita ovat esimerkiksi
jäsenvaltioiden eurooppalaisen
kulttuuriperinnön suojelu, eri maiden kulttuurilaitosten välinen yhteistyö sekä luovien alojen työntekijöiden liikkuvuuden edistäminen. Kulttuurialaan sovelletaan myös joitakin perussopimusten määräyksiä, jotka eivät koske yksinomaan kulttuuria.
OIKEUSPERUSTA JA TAVOITTEET
Lissabonin sopimuksessa korostetaan kulttuurin merkitystä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) johdanto-osassa todetaan, että jäsenvaltiot ”hakevat innoituksensa Euroopan kulttuurisesta, uskonnollisesta ja humanistisesta perinteestä”. Sopimuksessa määriteltyihin tavoitteisiin kuuluu, että unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä (SEU:n 3 artikla). Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 6 artiklassa todetaan, että EU:lla on kulttuurin alalla ”toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi”.
Myös SEUT:n 167 artikla sisältää määräyksiä EU:n toiminnasta kulttuurin alalla. Sen mukaan unioni myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi, ja vaalii kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaa samalla yhteistä kulttuuriperintöä. Unioni pyrkii toiminnallaan rohkaisemaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tukemaan ja täydentämään niiden toimintaa seuraavilla aloilla: Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemuksen ja sitä koskevan tiedon levityksen parantaminen, Euroopan kannalta merkittävän kulttuuriperinnön säilyttäminen ja suojaaminen, muu kuin kaupallinen kulttuurivaihto sekä taiteellinen ja kirjallinen luova toiminta, audiovisuaalisen alan toiminta mukaan luettuna. EU ja sen jäsenvaltiot voivat myös kehittää yhteistyötä unionin ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Euroopan kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittaminen ja edistäminen on otettava huomioon, kun EU toteuttaa perussopimuksen muiden määräysten mukaista toimintaansa.
EU:n perusoikeuskirjan 13 artiklassa todetaan, että ”taiteen ja tieteellisen tutkimuksen vapaus turvataan”. Sen 22 artiklan mukaan ”unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta”.
SAAVUTUKSET
A. Toimintapolitiikan kehitys
Komissio hyväksyi 22. toukokuuta 2018 Euroopan uuden kulttuuriohjelman, joka on jatkoa vuonna 2007 hyväksytylle kulttuuritoimintasuunnitelmalle ja muodostaa strategiakehyksen EU:n tulevalle kulttuurialan toiminnalle. Uudessa ohjelmassa esitetään kolme strategista tavoitetta, joilla on sosiaalinen, taloudellinen ja ulkoinen ulottuvuus: 1) kulttuurin ja kulttuurisen monimuotoisuuden valjastaminen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen, 2) kulttuuripohjaisen luovuuden tukeminen koulutuksessa ja innovoinnissa sekä työllisyyden ja kasvun lisäämiseksi ja 3) kansainvälisten kulttuurisuhteiden vahvistaminen. Ohjelmassa esitetään parannettuja menetelmiä työskentelyyn jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Se pannaan täytäntöön kulttuurialan työsuunnitelmalla (2019–2022), jonka neuvosto hyväksyi 27. marraskuuta 2018 ja jota se muutti 26. toukokuuta 2020. Vuosien 2019–2022 työsuunnitelmassa on kuusi prioriteettia: 1) kulttuuriperinnön kestävyys, 2) yhteenkuuluvuus ja hyvinvointi,
3) taiteilijoita, kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisia sekä eurooppalaista sisältöä tukeva toimintaympäristö, 4) sukupuolten tasa-arvo, 5) kansainväliset kulttuurisuhteet ja 6) kulttuuri kestävän kehityksen edistäjänä (tämä prioriteetti lisättiin vuonna 2020 neuvoston annettua päätelmänsä kulttuurialan työsuunnitelman muuttamisesta, ks. edellä). Prioriteettien käytännön toteutus tapahtuu 18 konkreettisen toimen avulla.
2. Kansainväliset kulttuurisuhteet
Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) esittivät vuoden 2016 puolivaiheilla yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia”, jolla pyritään edistämään EU:n ja kumppanimaiden kulttuurialan yhteistyötä. Tiedonannossa korostetaan, että EU on sitoutunut edistämään kansainvälisiä kulttuurisuhteita tukemalla ja avustamalla EU:n ulkopuolisia maita sekä tekemään jäsenvaltioiden moninaista kulttuuria tunnetuksi kulttuuridiplomatian avulla.
3. Kulttuurienvälinen vuoropuhelu
Kulttuurienvälinen vuoropuhelu on EU:n pysyvä painotus. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan vuonna 2009 tämä painotus on entisestään vahvistunut. Kulttuuripolitiikan erityisalalla on toteutettu merkittäviä aloitteita, kuten romanien kulttuuriin ja monikulttuurisiin kaupunkeihin liittyvät aloitteet sekä vuoropuhelu Platform on Intercultural Europe -foorumin kanssa. Muita kulttuurienvälistä vuoropuhelua edistäviä politiikanaloja ovat muun muassa audiovisuaaliala, monikielisyys, nuorisoasiat, tutkimus, integraatio ja ulkosuhteet.
B. Rahoitusohjelmat ja tukialoitteet
Parlamentti ja neuvosto pääsivät 14. joulukuuta 2020 poliittiseen yhteisymmärrykseen, jolla varmistetaan 2,2 miljardin euron rahoitus Luova Eurooppa -ohjelmalle 2021–2027. Tämä merkitsee 36 prosentin lisäystä vuosien 2014–2020 talousarvioon (1,46 miljardia
euroa) ja on enemmän kuin komission alun perin ehdottamat 1,85 miljardia euroa. Neuvosto hyväksyi ensimmäisen käsittelyn kantansa 13. huhtikuuta 2021, ja parlamentti hyväksyi tekstin toisessa käsittelyssä täysistunnossa 19. toukokuuta 2021. Uusi ohjelma tuli virallisesti voimaan, kun se julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 28. toukokuuta 2021. Xxxxx siirtymä ohjelmakaudelta toiseen olisi sujuva, asetukseen sisällytettiin säännöksiä, joiden mukaan uusi Luova Eurooppa -ohjelma tuli kuitenkin taannehtivasti voimaan jo 1. tammikuuta 2021.
Sopimuksessa keskitytään erityisesti kolmeen alaan: 1) vahvistetaan musiikkialan, erityisesti nykymusiikin ja elävän musiikin, asemia rahoittamalla toimia Kulttuuri- lohkosta ja tukemalla muiden aloitteiden lisäksi nousevia kykyjä esitteleviä alustoja ja levitysverkostoja; 2) tuetaan ensisijaisesti naispuolisia taiteilijoita ja naisten taide- ja ammattiuraa ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa yhtenä ohjelman tärkeimmistä arvoista; 3) edistetään osallisuutta helpottamalla vammaisten henkilöiden ja sosiaalisesti syrjäytyneiden ryhmien osallistumista ohjelmaan ja yksinkertaistamalla hakuprosessia.
Ensimmäisessä Luova Eurooppa -ohjelmassa (2014–2020) yhdistettiin useita unionin aiempia ohjelmia: MEDIA-ohjelmat (1991–2013), MEDIA Mundus - ohjelma (2011–2013) ja Kulttuuri-ohjelmat (2000–2013). Ohjelmaan sisältyneestä Kulttuuri-alaohjelmasta rahoitettiin 1) kulttuurialan ja luovien alojen rajatylittävää yhteistyötä, 2) eurooppalaisia verkostoja, jotka tarjoavat erityisosaamista ja kokemusta omaaville kulttuurialan ja luovien alojen työntekijöille mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja uusia ammatillisia mahdollisuuksia, 3) luovien alojen työntekijöiden ja taiteilijoiden liikkuvuutta ja näkyvyyttä edistäviä eurooppalaisia foorumeja ja 4) teosten kääntämistä ja markkinointia.
2. Euroopan kulttuuripääkaupungit
Euroopan kulttuuripääkaupungit on yksi EU:n tunnetuimmista ja menestyksekkäimmistä kulttuurihankkeista. Joka vuosi kaksi kaupunkia kahdesta eri EU-maasta nimetään kulttuuripääkaupungeiksi. Covid-19-pandemian vuoksi vuoden 2020 kulttuuripääkaupungit saivat poikkeuksellisesti pitää tittelinsä huhtikuuhun 2021 saakka.
Kaupungit valitsee riippumaton asiantuntijaraati käyttäen perusteena kaupungin kulttuuriohjelmaa, jossa on oltava voimakas eurooppalainen ulottuvuus ja johon eri- ikäisten paikallisten asukkaiden on voitava osallistua. Ohjelman on myös edistettävä kaupungin pitkän aikavälin kehitystä. Kulttuuripääkaupunkihankkeesta on vuosien mittaan tullut ainutlaatuinen tilaisuus kaupungeille uudistua, kannustaa luovaa toimintaa ja parantaa imagoaan. Kulttuuripääkaupungiksi on tähän mennessä nimetty reilut 50 kaupunkia. Kaupungin valintamenettely alkaa noin kuusi vuotta aiemmin, mutta tapahtuman isännöintiin oikeutettujen jäsenvaltioiden järjestys määritetään sitäkin aikaisemmin.
Kulttuuripääkaupungin nimityksen saamisen ehdot on vahvistettu vuoteen 2033 asti päätöksellä N:o 445/2014/EU. Sen mukaan EU:n ehdokasmailla ja mahdollisilla ehdokasmailla on oikeus osallistua kulttuuripääkaupunkihankkeeseen, jos ne osallistuvat jo Luova Eurooppa -ohjelmaan. Päätöstä tarkistettiin vuonna 2017, jolloin myös Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) ja Euroopan talousalueen (ETA) maiden
sallittiin hakea kulttuuripääkaupungiksi (päätös (EU) 2017/1545). Viimeksi päätöstä muutettiin vuonna 2020 covid-19-pandemian sekoitettua suunnitelmat (päätös (EU) 2020/2229).
3. Euroopan kulttuuriperintötunnus ja kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018
Euroopan kulttuuriperintötunnus sai alkunsa useiden eri jäsenvaltioiden hallitusten yhteisestä aloitteesta vuonna 2005. Jäsenvaltioiden pyynnöstä komissio ehdotti vuonna 2010, että Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta tehtäisiin virallinen EU:n aloite. Tunnus perustettiin vuonna 2011 päätöksellä N:o 1194/2011/EU. Sen ensisijaisena tavoitteena on lisätä kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja vahvistaa tunnetta unioniin kuulumisesta. Kohteiden valinnassa korostetaan niiden suurta symbolista arvoa, niiden osaa Euroopan ja EU:n historian ja kulttuurin eri vaiheissa ja niiden suhdetta demokratian periaatteisiin ja ihmisoikeuksiin. Tunnus on myönnetty vuodesta 2013 alkaen jo 48 kohteelle.
Vastauksena neuvoston ja parlamentin pyyntöön komissio esitti 30. elokuuta 2016 ehdotuksen vuoden 2018 nimeämisestä kulttuuriperinnön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Ehdotus hyväksytti vuoden 2017 alkupuoliskolla. Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden tavoitteena oli tuoda esille, miten eurooppalainen kulttuuriperintö edistää yhteistä kokemusta historiasta ja identiteetistä. Sille varattiin 8 miljoonan euron määrärahat 1. tammikuuta 2017 ja 31. joulukuuta 2018 väliselle ajalle.
4. Kulttuuriesineiden laiton vienti
EU pyrkii suojelemaan kansallista kulttuuriperintöä ja sovittamaan sen suojelun yhteen tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa. Tätä varten se on antanut direktiivin 2014/60/EU, joka on uudelleenlaadittu versio direktiivistä 93/7/ETY. Uudelleenlaadittua direktiiviä sovelletaan kulttuuriesineisiin, jotka on tammikuusta 1993 alkaen viety laittomasti jonkin jäsenvaltion alueelta, ja sillä varmistetaan niiden fyysinen palauttaminen alkuperäiseen maahan. Direktiivissä säädetään yhteistyöjärjestelmistä ja mahdollisuudesta nostaa palauttamiskanne, jotta laittomasti viedyt kulttuuriesineet saadaan takaisin. Se kattaa kaikki kulttuuriesineet, jotka on kansallisessa lainsäädännössä luokiteltu ”taiteelliseksi, historialliseksi tai arkeologiseksi kansallisaarteeksi”.
5. Palkinnot
EU:n kulttuuripolitiikasta tuetaan erilaisten palkintojen myöntämistä kulttuuriperinnön, arkkitehtuurin, kirjallisuuden ja musiikin aloilla. Palkinnoilla halutaan korostaa näiden alojen eurooppalaisen toiminnan erinomaista laatua ja menestystä ja nostaa esiin taiteilijoita, muusikoita, arkkitehteja, kirjailijoita ja kulttuuriperinnön alan toimijoita sekä heidän teoksiaan. Samalla voidaan esitellä Euroopan rikkaan kulttuurin moninaisia ilmenemismuotoja ja kiinnittää huomiota kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja valtioiden rajat ylittävän kulttuuritoiminnan suureen merkitykseen Euroopassa ja muualla maailmassa.
6. Uusi eurooppalainen Bauhaus
Komission puheenjohtaja Xxxxxx Xxx xxx Xxxxx on esitellyt Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen, joka käynnistyi virallisesti 18. tammikuuta 2021. Sitä on kuvattu ”ajatushautomoksi”, ”suunnittelulaboratorioksi, kiihdyttimeksi ja verkostoksi”. Se on luova ja monitieteinen hanke, joka tarjoaa kohtaamispaikan suunnitella tulevia asumisen tapoja taiteen, kulttuurin, tieteen ja teknologian risteyskohdassa.
Sen päätavoitteena on edistää asuinpaikkojen luomista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti tukemalla 1) osallistavia ja esteettömiä tiloja, jotka edistävät vuoropuhelua eri kulttuurien, tieteenalojen, sukupuolten ja eri ikäisten ihmisten välillä, ja 2) maapallon ekosysteemejä kunnioittavia kestäviä ratkaisuja. Uusi eurooppalainen Bauhaus toteutetaan kolmessa vaiheessa, jotka ovat suunnittelu, toteutus ja levitys. Näitä vaiheita toteutetaan osin samanaikaisesti osana laajaa yhteiskehittämisprosessia. Hankkeessa kehitetään myös rahoituslähteitä koskeva kehys, joka sovitetaan yhteen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa.
Komissio julkaisi 15. syyskuuta 2021 tiedonannon uudesta eurooppalaisesta Bauhaus- aloitteesta, jossa määritetään sen puitteet, perusperiaatteet, keskeiset toimet ja rahoitusmahdollisuudet.
EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI
Parlamentti on antanut useita päätöslauselmia[1], joissa se on ilmaissut jatkuvan kiinnostuksensa kulttuurialan ja luovien alojen tarjoamia mahdollisuuksia ja näiden alojen kehittämistä kohtaan. Sen lisäksi, että kulttuuriala ja luovat alat ilmentävät EU:n kulttuurista monimuotoisuutta, ne työllistävät 7,5 prosenttia EU:n työvoimasta ja tuottavat noin 509 miljardin euron arvosta lisäarvoa BKT:hen.
Vuonna 2016 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta parlamentti kehotti omaksumaan strategisen lähestymistavan, jotta kulttuurialan ja luovien alojen mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä. Se kehotti komissiota laatimaan näille aloille kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen pitkän aikavälin politiikkakehyksen. Parlamentti vaati hyväksymään toimia, joilla parannetaan kulttuurialan ja luovien alojen työoloja, esimerkiksi sisällyttämällä kyseiset alat nuorisotyöllisyysaloitteeseen ja osoittamalla varoja ura-, yrittäjyys- ja koulutusmahdollisuuksien edistämiseen.
Parlamentti on myös ajanut strategista lähestymistapaa kulttuurin rooliin ulkosuhteissa. Vuosien 2013 ja 2014 talousarvioihin sisältyneessä valmistelutoimessa ”Kulttuuri EU:n ulkosuhteissa” parlamentti toi esiin kulttuurin merkittävän potentiaalin EU:n ulkosuhteissa. Parlamentti pitää kulttuuria merkittävänä sillanrakentajana ihmisten välillä ja katsoo, että sille olisi annettava keskeinen osa EU:n poliittisessa vuoropuhelussa unionin ulkopuolisten maiden kanssa, koska se voi vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, ehkäistä konflikteja ja tehdä tunnetuksi EU:n arvoja. Vuonna 2016 parlamentti antoi päätöslauselman kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta. Vastauksena komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteiseen tiedonantoon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia”
[1]EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 142; EUVL C 316, 22.9.2017, s. 88.
parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2017 ulkoasiainvaliokunnan (AFET) ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan (CULT) yhdessä laatiman päätöslauselman. Siinä ehdotettiin useita aloitteita neljällä eri osa-alueella: tavoitteet, hallinto ja välineet, ihmiseltä ihmiselle -lähestymistapa ja EU:n globaalistrategia. Parlamentin jäsenet suosittivat, että kansainvälisiä kulttuurisuhteita varten kehitetään tehokas EU:n strategia, jolle olisi luotava erillinen budjettikohta. Lisäksi jäsenet kehottivat käynnistämään kansainvälistä liikkuvuutta koskevan erityisen EU-ohjelman ja perustamaan kulttuurialan viisumiohjelman.
Unionin toisena lainsäätäjänä parlamentti hyväksyi komission ehdotukset EFTA- ja ETA-maiden ottamisesta Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen piiriin ja vuoden 2018 nimeämisestä kulttuuriperinnön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Edellisellä vaalikaudella se muotoili Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevat säännöt ja hyväksyi direktiivin kulttuuriesineiden palauttamisesta. Parlamentti käsitteli kulttuuriperintökysymystä vuonna 2015 kulttuuriperintöä koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta antamassaan päätöslauselmassa, jossa se tähdensi kulttuuriperinnön vaikuttavan myös kasvuun ja työllisyyteen. Tammikuun
20. päivänä 2021 parlamentti antoi päätöslauselman kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden johdosta toteutettavista politiikkatoimista, joka perustui CULT- valiokunnan valiokunta-aloitteiseen mietintöön (2019/2194(INI)). Mietinnössä kehotettiin komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan kielellisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja edistämiseksi digitaaliaikana, ottamaan Euroopan vähemmistöjen kulttuuriperinnön huomioon kaikissa eurooppalaista perintöä koskevissa pohdinnoissa ja tukemaan perinteisiä eurooppalaisia ja yleiseurooppalaisia kulttuuritapahtumia.
Parlamentti on pyrkinyt johdonmukaisesti saamaan kulttuurialalle ja luoville aloille ja erityisesti Luova Eurooppa -ohjelmalle lisämäärärahoja paitsi neuvotteluissa vuosien 2014–2020 ja 2021–2027 monivuotisista rahoituskehyksistä myös vuotuisissa talousarviomenettelyissä. CULT-valiokunta pyysi komission ehdotuksesta vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi laatimassaan lausuntoluonnoksessa, josta äänestettiin lokakuussa 2018, että uuden Luova Eurooppa -ohjelman (2021–2027) määrärahat kaksinkertaistetaan. Ohjelmalle varmistettiin 14. joulukuuta 2020 aikaan saadulla sopimuksella 2,2 miljardin euron rahoitus, mikä kasvattaa sen määrärahoja 36 prosentilla. Komission ehdotuksesta Luova Eurooppa -ohjelmaksi 2021–2027 äänestettiin maaliskuun 2019 täysistunnossa. Parlamentin tarkistuksissa esitettiin, että määrärahat osoitettaisiin eri ohjelmalohkoille prosenttiosuuksina eikä rahamäärinä, sillä näin voidaan turvata erityismäärärahat kulttuurialan yhteistyöhankkeille. Parlamentin jäsenet ehdottivat lisäksi tarkistuksia, joilla tuetaan entistä paremmin luovien alojen markkinoiden kilpailukykyä, edistetään laajempaa osallisuutta ja tiedotetaan kulttuurin merkityksestä Euroopan kansojen ja yhteiskuntien kehitykselle. Parlamentin ja neuvoston välinen sopimus hyväksyttiin CULT-valiokunnan kokouksessa 11. tammikuuta 2021. CULT-valiokunta äänesti
10. toukokuuta 2021 suosituksesta tekstin hyväksymiseksi. Se hyväksyttiin virallisesti täysistunnossa 19. toukokuuta 2021.
Parlamentti on korostanut useaan otteeseen covid-19-pandemian pitkittyneitä kielteisiä vaikutuksia kulttuurialaan. Parlamentin jäsenet ovat vaatineet kulttuurialalle ja
luoville aloille riittävää ja kohdennettua rahoitustukea kriisin lievittämiseksi ja näillä aloilla työskentelevien auttamiseksi Asia puhutti jäseniä jälleen toukokuussa 2021 täysistuntokeskustelussa (katsottavissa täällä), joka edelsi Luova Eurooppa
-ohjelmasta 2021–2027 toimitettua lopullista äänestystä. CULT-valiokunta laati taiteilijoiden tilanteesta ja kulttuurialan elpymisestä EU:ssa valiokunta-aloitteisen mietinnön, josta se äänesti kokouksessaan syyskuussa 2021, ja mietintöä vastaava päätöslauselma hyväksyttiin täysistunnossa 20. lokakuuta 2021. Kyseisessä päätöslauselmassa parlamentin jäsenet vaativat taiteilijoille ”eurooppalaista asemaa”. Se tarjoaisi yhteisen kehyksen taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden työoloille ja vähimmäisvaatimuksille kaikissa EU-maissa.
Maaliskuun 8. päivänä 2022 parlamentti antoi päätöslauselman kulttuurin, koulutuksen, tiedotusvälineiden ja urheilun roolista rasismin torjunnassa, joka perustui CULT-valiokunnan valiokunta-aloitteiseen mietintöön (2021/2057(INI)). Mietinnössä kehotetaan EU-maita ryhtymään toimiin ja puuttumaan rasismin ja syrjinnän rakenteellisiin syihin. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita sopimaan ehdotetusta syrjinnän vastaisesta direktiivistä, jonka käsittely neuvostossa on ollut pysähdyksissä vuodesta 2008.
Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxx 04/2022