ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Sopimusosapuolten välillä on 26.2.2020 saavutettu uutta työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka on 28.2.2020 hyväksytty liittojen hallinnoissa nii- tä sitovaksi työehtosopimukseksi.

1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Uusi sopimuskausi alkaa 28.2.2020 ja päättyy 30.1.2022. Uuden työehtoso- pimuksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman sopimuksen määräyksiä. Sopimus jatkuu 31.1.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli työehtosopimusta ei irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

2. Palkankorotukset

2. 1. Palkkaratkaisu vuosina 2020 ja vuosina 2021

Vuosi 2020

Palkkoja korotetaan 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 1,3 %:n suuruisella yleiskorotuksella.

Vuosi 2021

Palkkoja korotetaan 1.6.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 1,1 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja 0,8 %:n suuruisella yri- tyskohtaisella erällä.

Yrityskohtaisen erän osalta 0,2 %:n suuruisen osan jakamisesta sovitaan pai- kallisesti pääluottamusmiehen kanssa, ja jos erän jakamisesta ei päästä so- pimukseen, se maksetaan yleiskorotuksena kaikille sopimuksen soveltamispii- riin kuuluville toimihenkilöille. Työnantaja päättää 0,6 %:n erän jaosta.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden maaliskuun 2021 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Yrityskohtaista erää voidaan käyttää kattamaan ns. haarukkapalkoista johtu- vaa läpilyöntiä. Muutoin noudatetaan seuraavia periaatteita:

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä, oikaista mahdollisia vi- noumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökoh-

taisten korotusten jakamisessa. Kohdentaessaan paikallista erää työnantaja pyrkii ottamaan huomioon muun muassa seuraavia tekijöitä:

• työtaito (työtulos, monitaitoisuus, alan kokonaistuntemus, kehityskyky, er- ityisosaaminen)

• vastuullisuus (työn taloudellisuus, viestintä ja vuorovaikutus)

• yhteistyötaito (ihmissuhdetaidot, joustavuus ja aloitteellisuus)

• aktiivisuus (omatoimisuus, aloitteellisuus)

• asiakassuuntautuneisuus (sisäinen ja ulkoinen asiakkuus)

Erän jako tulee selvittää pääluottamusmiehelle tai jos pääluottamusmiestä ei ole valittu, luottamusmiehille tai kaikille toimihenkilöille yhteisesti. Selvitykses- sä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saa- neiden toimihenkilöiden lukumäärän ja yksittäisten korotusten euromäärät.

Selvitys annetaan kirjallisesti ennen erän jakamista. Mikäli selvitystä ei ole an- nettu, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.6.2021 lukien.

2.3. Haarukkapalkat

Haarukkapalkat 1.6.2020 lukien:

Palkka-asiantuntijan tehtävät

• Xxxxxx-assistentti 1808 € - 2177 €

• Palkka-asiantuntija 1992 € - 2398 €

• Senior palkka-asiantuntija 2312 € - 2784 €

Järjestelmäasiantuntija 2312 € - 2784 € Muut työehtosopimuksen piiriin kuuluvat, kuten esim.

• toimistotyöntekijä, toimistoassistentti 1615 € - 2177 €

• IT, konsultti, erityisasiantuntija 1992 € - 3350 €

Haarukkapalkat 1.6.2021 lukien:

Palkka-asiantuntijan tehtävät

• Xxxxxx-assistentti 1842 € - 2218 €

• Palkka-asiantuntija 2030 € - 2444 €

• Senior palkka-asiantuntija 2356 € - 2837 €

Järjestelmäasiantuntija 2356 € - 2837 € Muut työehtosopimuksen piiriin kuuluvat, kuten esim.

• toimistotyöntekijä, toimistoassistentti 1646 € - 2218 €

• IT, konsultti, erityisasiantuntija 2030 € - 3414 €

2.4. Henkilöstön edustajien palkkiot

Palkkiot 1.6.2020 lukien:

Toimihenkilöitä edellisessä vuoden vaihteessa	1.6.2020 €/kk
5-9	68
10-24	109
25-50	139
00-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
601 -	364

3. Alakohtaiset tekstimuutokset

3.1. Työehtosopimus

TES 1 § muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Silta Oy:n palveluksessa toimivien toimihenkilöiden työehtoihin.

Työehtosopimusta ei kuitenkaan sovelleta johtajaksi nimettyihin, itsenäisissä konsulttitehtävissä toimiviin toimihenkilöihin eikä ylempiin toimihenkilöihin. Ylemmäksi toimihenkilöksi katsotaan muun muassa esimiehet, joiden alaisina on esimiehiä, sekä vastaavat vaativissa tehtävissä toimivat.

TES 4a § poistetaan (1.3.2020 lukien)

TES 5.4 § muutetaan kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti:

Uudenvuodenaattona, mikäli se ei ole lauantai tai sunnuntai, säännöllinen työaika on kuusi tuntia, ja työnteko päättyy viimeistään klo 14.

TES 5 § lisätään uusi 6. kohta, joka kuuluu seuraavasti:

Viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta si- joittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

TES 6.3 § muutetaan kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti

Työnantajan tulee seurata liukumasaldoa ja liukumasaldon ylittäessä 40 tuntia neuvotella toimihenkilön kanssa työajan tasoittamisesta. Liukumakertymää voidaan vähentää esimerkiksi sopimalla kokonaisista vapaapäivistä tai kor-

vaamalla liukumakertymän plustunteja vapaan sijasta yksinkertaisella tuntipal- kalla, ei kuitenkaan enempää kuin 100 tuntia kalenterivuoden aikana. Samas- sa yhteydessä tulee käydä keskustelu siitä, mitkä syyt ovat johtaneet liukuma- saldon kertymiseen, miten liukumasaldon vastaavaa kertymistä voitaisiin jat- kossa välttää ja miten työt mahdollisten vapaapäivien aikana järjestetään. Työnantajan on keskusteltava toimihenkilön kanssa ennen liukumakertymän maksamista. Keskustelu käydään maksamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä.

Lisätään uusi TES 9 § Työajan enimmäismäärä (1.1.2021 lukien), joka kuuluu seuraavasti, ja muutetaan numerointia vastaavasti:

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.

Lisätään uusi TES 10 § Koulutus, tilaisuudet ja erikseen määrättävät työtehtävät, joka kuu- luu seuraavasti, ja muutetaan numerointia vastaavasti:

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäk- si enintään 16 tuntia työaikaa kalenterivuodessa ilmoittamalla siitä pääsään- töisesti vähintään kahta viikkoa etukäteen. Poikkeuksellisesti ilmoitusaika voi kuitenkin olla vähintään 3 päivää, jos kyse on ennalta-arvaamattomasta syys- tä.

Em. työajan lisäyksessä voi kyse olla esimerkiksi koulutuksista, erilaisista tilai- suuksista tai varsinaisista työtehtävistä. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Tältä ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava yksinkertainen (ns. yksi yhteen) tuntipalkka. Em. työaika voidaan sijoittaa si- ten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai ko. tilaisuuden keston verran (2 tun- tia) tai lauantaille, mutta ei arkipyhille eikä pyhäpäivälle. Lauantaille voidaan sijoittaa kerrallaan enintään 8 tuntia.

Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä em. tilaisuudesta tapauskohtaisesti, asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).

TES 11 § (uusi 13 §) lisätään uusi 5. kohta, joka kuuluu seuraavasti:

Vuosilomaa annettaessa lomapäivät muunnetaan työpäiviksi siten, että kuusi vuosilomapäivää vastaa viittä työpäivää. Työpäivillä tarkoitetaan muita viikon- päiviä kuin lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää.

Esimerkkejä:

12 vuosilomapäivää vastaa 10 työpäivää, jotka sijoitetaan arkipäi- ville maanantaista perjantaihin.

30 vuosilomapäivää vastaa 25 työpäivää, jotka sijoitetaan arkipäi- ville maanantaista perjantaihin.

3.2. Yleissopimus

Muutetaan 2. kohdan (Luottamusmiehen valitseminen) viimeinen kappale kuulumaan seu- raavasti:

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen toimikausi on kolme vuotta.

Lisätään 15. kohdan otsikon Ulkopuolisen työvoiman käyttö -otsikon alle 3. kappaleen jäl- keen pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että em. menettelytavat eivät koske tilanteita, joissa toimihenkilöitä siirtyy konsernin sisällä. Luottamusmiehellä on kuitenkin oikeus saada jälkikäteen pyydettäessä tieto em. toimihenkilöistä.

3.3. Allekirjoituspöytäkirja

Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympä- ristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvinvointikortin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.

Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomioita. Sairastuvuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työ- kykyisyyden säilyttämiseksi työpaikalla voidaan hyödyntää laadittuja työter- veyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Niiden pohjalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn yl- läpitämiseksi. Tässä työssä työpaikalla voidaan hyödyntää liittojen aineistoja.

Palkkausjärjestelmätyöryhmä jatkaa työtään tarvittaessa.

Työehtosopimuksen nimeksi on muutettu ”Silta Oy:n toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus.”

Helsingissä, 28.2.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

AMMATTILIITTO PRO RY

SILTA OY:N TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Silta Oy:n palveluk- sessa toimivien toimihenkilöiden työehtoihin.

2. Työehtosopimusta ei kuitenkaan sovelleta johtajaksi nimettyihin, itsenäi- sissä konsulttitehtävissä toimiviin toimihenkilöihin eikä ylempiin toimihenki- löihin. Ylemmäksi toimihenkilöksi katsotaan muun muassa esimiehet, joi- den alaisina on esimiehiä, sekä vastaavat vaativissa tehtävissä toimivat.

I Työhön ottaminen, työsuhteen alkaminen ja päättyminen ‌

2 § Työnjohto-oikeus ja työsuhteen alkaminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa toimihenkilöitä.

2. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista. Siitä tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi vai määräajan. Milloin työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa määrä- ajan, on siitä käytävä ilmi määräajan pituus ja peruste.

3. Työsopimuksessa mainitaan toimihenkilön päätehtävä, toimipaikka tai toi- mipaikat sekä työsuhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot.

4. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia kulloinkin voimassaolevan työsopi- muslain mukaan määräytyvästä koeajasta.

Soveltamisohje:

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa nou- dattaen työsopimuslain säännöksiä.

5. Jos työnantajan ja toimihenkilön välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskey- tymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työ- sopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

3 § Työsuhteen päättyminen ‌

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä ovat:

• yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut enintään neljä vuotta,

• kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta,

• neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan, mutta enintään 12 vuotta,

• kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, toimihenkilön noudatettava irtisanomisaika on yksi kuu- kausi.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan työsuhteen päättymistä seu- raavana yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

II Työaika ja työaikakorvaukset ‌

4 § Kiinteä työaika ja ylityö ‌

a) Säännöllinen työaika

1. Toimihenkilön säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 7 tuntia 30 mi- nuuttia eli 37 tuntia 30 minuuttia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi alkaa klo 0.00, ellei paikallisesti muuta sovita.

b) Keskimääräinen työaika

1. Paikallisesti sopien voidaan säännöllinen työaika järjestää siten, että vuo- rokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia. Työajan on täl- löin enintään 52 viikon tasoittumisjaksolla tasoituttava toimihenkilön sään- nölliseen työaikaan.

2. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittä- vät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan.

3. Tasoittumisvapaat pidetään työnantajan määräämänä ajankohtana työvuo- ro kerrallaan, ellei paikallisesti toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen kor- vaamisesta. Annetut vapaapäivät ovat työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.

c) Työvuoroluettelo

1. Työpaikalla on oltava työvuoroluettelo, josta tulee ilmetä työvuorojen alka- mis- ja päättymisaika, viikoittaiset vapaapäivät sekä päivittäisen lepoajan (ruokailutauon) pituus ja ajankohta. Työvuoroluettelo on laadittava niin pit- källe ajalle kuin mahdollista.

2. Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista ilmoitetaan asianomai- selle toimihenkilölle ja luottamushenkilölle viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä, muutoksesta tulee neuvotella luottamushenkilön kanssa etukäteen.

3. Työvuoroluetteloon tulevista tilapäisistä muutoksista ilmoitetaan asian- omaiselle toimihenkilölle viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voi- maantuloa. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista koko- naisuutta, muutoksesta ilmoitetaan myös luottamushenkilölle. Paikallisesti sopien edellä mainituista ilmoitusajoista voidaan poiketa.

d) Ruokailu-aika

1. Ruokatunnin pituus on 0,5 tuntia, jonka aikana saa poistua työpaikalta.

Ruokatuntia ei lasketa työaikaan.

e) Vuorokautinen ylityö

1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen 7 tunnin 30 minuu- tin pituisen työajan lisäksi. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

f) Viikoittainen ylityö

1. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen 37 tunnin 30 minuutin lisäksi. Viikkoylityönä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

2. Jos toimihenkilö on ollut pois työstä vuosiloman, sairauden tai muun hy- väksyttävän syyn vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäoloajan veroisena aikana. Vuorokautiseen ylityökorvaukseen oikeuttavaa aikaa ei oteta mu- kaan laskettaessa viikoittaista ylityökorvausta.

g) Sunnuntain ja arkipyhän ylityö

1. Sunnuntaina ja arkipyhänä tehdystä ylityöstä maksetaan kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta tunneilta 200 % korotettu tuntipalkka.

h) Osa-aikaisen lisätyökorvaus

1. Osa-aikatyötä tekevälle maksetaan työvuoroluettelon mukaisen työajan ylittävästä työstä, joka kuitenkaan ei ylitä 7 tunnin 30 minuutin vuorokautis- ta eikä 37 tunnin 30 minuutin viikoittaista työaikaa, yksinkertaisen tuntipal- kan suuruinen lisätyökorvaus jokaiselta tehdyltä työtunnilta.

2. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katso- taan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöl- listä työaikaa laskettaessa.

5 § Vuorokausilepo, viikkolepo ja arkipyhät ‌

1. Vuorokausilevon pituus määräytyy työaikalain mukaan. Työaikalaissa mai- nituista lepoajoista voidaan paikallisesti sopia toisin allekirjoittaneen työn- antajaliiton jäsenyrityksissä.

2. Viikkoa kohti annetaan kaksi vapaapäivää, jotka pääsääntöisesti ovat lau- antai ja sunnuntai. Jos yrityksen toiminta jatkuu myös viikonloppuna, va- paapäivät annetaan siten, että niitä tulee keskimäärin kaksi viikkoa koh- den.

3. Joulu- ja juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä sekä työpäiviksi sat- tuvat arkipyhät ovat vapaapäiviä.

4. Uudenvuodenaattona, mikäli se ei ole lauantai tai sunnuntai, säännöllinen työaika on kuusi tuntia, ja työnteko päättyy viimeistään klo 14.

5. Kukin arkipyhä lyhentää osa-aikaisella työntekijällä kyseisen viikon työai- kaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran. Lyhennys lasketaan jakamalla kyseisen viikon työaika viidellä.

6. Viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevos- ta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

6 § Liukuva työaika ‌

1. Xxxxxxxxxx työajasta on voimassa, mitä siitä erikseen on sovittu tai säädet- ty.

2. Jos yrityksessä sovelletaan liukuvaa työaikaa, säännöllistä työaikaa lyhen- tävä ja pidentävä liukuma-aika voi olla enintään neljä tuntia ja enimmäis- kertymä + 70 tuntia ja -20 tuntia.

3. Työnantajan tulee seurata liukumasaldoa ja liukumasaldon ylittäessä 40 tuntia neuvotella toimihenkilön kanssa työajan tasoittamisesta. Liukuma- kertymää voidaan vähentää esimerkiksi sopimalla kokonaisista vapaa- päivistä tai korvaamalla liukumakertymän plustunteja vapaan sijasta yksin- kertaisella tuntipalkalla, ei kuitenkaan enempää kuin 100 tuntia kalenteri- vuoden aikana. Samassa yhteydessä tulee käydä keskustelu siitä, mitkä syyt ovat johtaneet liukumasaldon kertymiseen, miten liukumasaldon vas- taavaa kertymistä voitaisiin jatkossa välttää ja miten työt mahdollisten va- paapäivien aikana järjestetään. Työnantajan on keskusteltava toimihenki- lön kanssa ennen liukumakertymän maksamista. Keskustelu käydään maksamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä.

7 § Tuntipalkan jakajaluku ‌

1. Kokoaikaisen toimihenkilön tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 157.

2. Osa-aikaisen kuukausipalkkaisen toimihenkilön tuntipalkkajakaja saadaan seuraavalla laskentakaavalla:

viikkotyöaika/37,5 x 157

8 § Työaikakorvaukset ‌

1. Sunnuntaityöstä (00.00 – 24.00) maksetaan korvaus työaikalain mukaan.

2. Lauantaityökorvaus: Arkilauantaina tehdystä työstä maksetaan lauantai- työkorvauksena tunnilta 20 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

3. Iltatyölisä: Kello 18.30:n ja 23:n välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

4. Yötyölisä: Kello 23.00:n ja 7.00:n välisenä aikana tehdystä työstä makse- taan yötyölisänä tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

5. Varallaolo: Jos toimihenkilön kanssa erikseen sovitaan varallaolovelvolli- suudesta, jolloin hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle varallaoloajalta puolet tuntiansion mukaisesta palkasta. Varallaolo, jota ei lueta työajaksi pyritään järjestämään yhdenjaksoiseksi. Varallaolosta voidaan sopia paikallisesti toisin.

6. Velvollisuus antaa ohjeita puhelimitse työajan ulkopuolella ja sen korvaa- minen määräytyy siten, kuin siitä on paikallisesti sovittu.

7. Hälytystyö ja hälytysraha: Hälytystyötä tehdään hälytyskutsun perusteella, jolloin toimihenkilö poistuttuaan työpaikalta joutuu tulemaan työhön sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella muulloin kuin varallaoloaikana. Edellä mainitusta hälytyksestä maksetaan kahden tuntipalkan suuruinen hälytys- raha.

8. Hälytystyöstä maksetaan ylityökorvaus tämän työehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti vähintään yhdeltä tunnilta.

9. Hälytystyöstä ja hälytysrahasta voidaan sopia paikallisesti toisin.

10. Varallaolo-, hälytystyö- ja puhelinohjeistustilanteissa maksettavista kor- vauksista ja menettelytavoista voidaan tehdä paikallinen kokonaisratkaisu.

11. Allekirjoittaneen työnantajaliiton jäsenyrityksissä voidaan paikallisesti toi- mihenkilön kanssa sopia lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityökorvausten, mui- den tässä sopimuksessa sovittujen työaikaan liittyvien korvausten sekä

vuoro-, ilta- ja yötyöstä maksettavien lisien vaihtamisesta vastaavaan va- paaseen tai korvaamisesta kiinteänä kuukausikorvauksena. Luottamus- miehen kanssa voidaan sopia toisin myös korvausprosenteista.

12. Työaikakorvaukset maksetaan seuraavan kuukauden palkanmaksun yh- teydessä.

9 § Työajan enimmäismäärä ‌

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.

10 § Koulutus, tilaisuudet ja erikseen määrättävät työtehtävät ‌

III Palkkaus ‌

11 § Palkkaus ja palkkausperusteet ‌

1. Palkka- ja palkkaperusteet määräytyvät tämän sopimuksen palkkaliitteiden mukaisesti. Palkkaustapana on kuukausipalkka. Osa-aikaiselle työntekijäl- le voidaan maksaa tuntipalkkaa.

2. Jos toimihenkilöllä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko kalenterikuukau- delta, lasketaan hänelle maksettava palkka seuraavasti:

Toimihenkilön kuukausipalkka jaetaan kunkin kuukauden työpäivien luku- määrällä. Näin saatu päiväpalkka kerrotaan niiden työpäivien lukumäärällä,

joilta hänellä on oikeus saada palkkansa. Palkka voi kuitenkin olla enintään kuukausipalkan suuruinen.

3. Kuukausipalkkaisen osa-aikatyöntekijän kuukausipalkka määräytyy hänen kanssaan sovitun viikkotyöajan ja työehtosopimuksen 4 §:ssä sovitun enimmäisviikkotyöajan suhteessa.

4. Toimihenkilön vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus lasketaan siten, kuin vuosilomalaissa on säädetty.

12 § Tulos- ja voittopalkkio ‌

1. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkko- ja tulospalkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuottavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen ja voittopalkkioilla, joka olennaisilta osiltaan perustuu taloudelliseen tulokseen, kuten liikevaih- toon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

2. Koko voitto- ja tulospalkkio maksetaan kertakorvauksena, eikä niitä oteta erikseen huomioon laskettaessa toimihenkilön vuosilomapalkkaa ja - korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

3. Edellä mainitun tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttami- nen ja lopettaminen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä.

4. Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerin osalta noudatetaan Eläketurva- keskuksen ohjeita vuodelta 1995.

IV Vuosiloma ja lomaraha ‌

13 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilön vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Toimihenkilön jäädessä osa-aikaeläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeel- le kesken lomanmääräytymisvuoden, määräytyy vuosiloma-ajan palkka kyseisen lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen kuukausipalkan mu- kaan.

3. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräy- tymisvuoden aikana vuosilomalain 10.4 §:n 1. lauseen tarkoittamalla taval- la, niin vuosilomapäivien palkka lasketaan päiväarvolla 0,38 %. Lomapalk- ka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta makse- tusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyös- tä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavasta korvauksesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä säännöstä sovelletaan niihin työntekijöihin, jotka ovat loman- määräytymisvuoden aikana ansainneet lomaa enemmän kuin 30 päi- vää. Työssäoloajan palkkaan lisätään työssäolon veroiselta ajalta laskennallista palkkaa (vuosilomalain 7§:n 2 momentin 1-4 ja 7 koh- dat). Sen sijaan työssäoloajan palkkaan ei lasketa edelliseltä loman- määräytymisvuodelta kertynyttä loma-ajan palkkaa eikä lomarahaa, kuten ei myöskään hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta. Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2013 alkaen ansaittuihin vuosilomiin.

4. Vuosilomapalkka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.

5. Vuosilomaa annettaessa lomapäivät muunnetaan työpäiviksi siten, että kuusi vuosilomapäivää vastaa viittä työpäivää. Työpäivillä tarkoitetaan mui- ta viikonpäiviä kuin lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäi- syyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäi- vää.

Esimerkkejä:

12 vuosilomapäivää vastaa 10 työpäivää, jotka sijoitetaan arkipäi- ville maanantaista perjantaihin.

30 vuosilomapäivää vastaa 25 työpäivää, jotka sijoitetaan arkipäi- ville maanantaista perjantaihin.

14 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosi- lomansa palkasta. Lomaraha maksetaan kahdessa erässä. Puolet lomara- hasta erääntyy maksettavaksi toukokuun palkanmaksun ja puolet marras- kuun palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha maksetaan toukokuun palkan mukaan. Sovittaessa lomaraha voidaan vaihtaa joko kokonaan tai osittain palkalliseksi vapaaksi siten, että vapaapäivien määrä on puolet vapaaksi vaihdettavista lomarahaa vastaavista vuosilomapäivistä, jolloin 24 loma- päivää vastaavasta lomarahasta tulee 12 palkallista työpäivää vapaapäi- väksi. Lomarahan maksuajankohdasta sekä siitä, minkä kuukauden palkan mukaan lomaraha maksetaan, voidaan sopia luottamusmiehen kanssa toi- sin.

2. Osa-aikaeläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävälle toimihenkilölle lomaraha lasketaan edellä 11 §:n toisessa momentissa tarkoitetusta vuosi- lomapalkasta.

3. Eläkkeelle siirtyvälle maksetaan lomaraha lomakorvauksen perusteella.

4. Asevelvolliselle maksetaan lomaraha hänen palattuaan töihin asevelvolli- suuden suorittamisen jälkeen.

5. Lisäksi lomaraha maksetaan seuraavissa tapauksissa: Taloudellis- tuotannollisista syistä irtisanotulle toimihenkilölle. Toimihenkilön määräai- kaisen työsuhteen päättyessä lomakautena, lomaraha maksetaan päätty- neen lomanmääräytymisvuoden perusteella määräytyvästä lomakorvauk- sen osasta mutta ei kulumassa olevan perusteella.

15 § Säästövapaa ‌

1. Toimihenkilöllä on oikeus säästää, muutoin kuin talviloman osalta, osa tai kokonaan 18 vuosilomapäivää ylittävästä lakisääteisestä vuosilomaoi- keudestaan.

2. Työnantaja ja toimihenkilö neuvottelevat yhdessä ennen säästämiseen ryhtymistä suunnitelman säästämisestä ja säästövapaan pitämisestä.

3. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön ilmoitetta- va säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alka- mispäivää.

4. Paikallisesti voidaan säästövapaata koskevista määräyksistä sopia toisin.

V Muut poissaolot ‌

16 § Palkallinen sairausloma ‌

1. Työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, jos toimihenkilö on sairauden tai työtapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksen mukaista työtä ei- kä toimihenkilö ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

2. Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Toimihenkilön on esitettävä pyydettäessä työkyvyttömyydes- tä lääkärintodistus tai muun terveydenhoitohenkilökunnan antama todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

3. Palkka maksetaan kunkin yhdenjaksoisen työkyvyttömyystapauksen yh- teydessä työsuhteen alettua seuraavasti:

1. Mikäli työsuhde on kestänyt sairastumishetkellä yhdenjaksoisesti alle kuukauden, maksetaan sairausajan palkkaa yhdeltä (1) viikolta.

2. Mikäli työsuhde on kestänyt sairastumishetkellä yhdenjakoisesti vähin- tään yhden kuukauden mutta alle yhden vuoden, maksetaan sairaus- ajan palkkaa neljältä viikolta.

3. Mikäli työsuhde on kestänyt sairastumishetkellä yhdenjaksoisesti vähin- tään vuoden mutta alle viisi vuotta, maksetaan sairausajan palkkaa vii- deltä viikolta.

4. Mikäli työsuhde on kestänyt sairastumishetkellä yhdenjaksoisesti vähin- tään viisi vuotta, maksetaan sairausajan palkkaa kolmelta kuukaudelta.

4. Työnantaja suorittaa sairausajan palkan suoraan ja hakee sairausvakuu- tuslain mukaisen korvauksen saatuaan toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset.

5. Sairauslomat ovat yhdenjaksoisia, jollei toimihenkilö ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät sai- rauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttö- myysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutus- lain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

17 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palk- kaa seuraavissa tapauksissa:

1. Toimihenkilön sairastuessa äkillisesti tai joutuessa työtapaturmaan, jonka johdosta hänen on välttämätöntä nopeasti päästä tarvittavaan ensiapuun tai hoitoon.

2. Toimihenkilön etukäteen työnantajalle ilmoittamalta vastaanottokäynnil- tä aikaisemmin todetun tai ei-kiireellisen sairauden hoidon määrittä- miseksi edellyttäen, että vastaanottoaikaa ei ole saatavissa kohtuulli- sen ajan kuluessa työajan ulkopuolelta.

3. Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen taikka työky- vyn ylläpitämiseksi välttämättömän fysikaalisen hoidon ajalta.

4. Työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömän silmälääkärillä tai optikolla käynnin ajalta, jos käynti tapahtuu työterveyshuollon lähetteen perus- teella.

5. Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työ- kyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aika- na annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

6. Raskaana olevan toimihenkilön osallistuessa sairausvakuutuslain xx- xxxxxx äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveys- keskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen.

7. Toimihenkilön neuvolassa käynnin ajalta.

8. Toimihenkilön osallistuessa lakisääteiseen tai työnantajan määrää- mään lääkärintarkastukseen tai näihin liittyviin jälkitarkastuksiin ja niihin käyttämältään matka-ajalta. Työnantaja maksaa välttämättömät matka- kustannukset tämän kohdan mukaisiin tarkastuksiin tai niihin liittyviin tutkimuksiin pääsemiseksi. Mikäli tarkastus ja tutkimus tehdään muulla

paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan kulloinkin voi- massa olevien ohjeiden mukaisesti ja edellyttäen, että tarkastuksen tai tutkimuksen tekopaikka on vähintään 50 kilometrin etäisyydellä toimi- henkilön sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

9. Toimihenkilön osallistuessa työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyyn työterveystarkastukseen ja siihen käyttämältään matka- ajalta.

10. Toimihenkilön käydessä lääkärin vastaanotolla vammaisen tai alle 12- vuotiaan lapsen kanssa sairauden toteamiseksi ja samana päivänä suoritettavissa tarkastukseen liittyvissä laboratorio- tai röntgentutki- muksissa.

11. Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia myös pai- kallisesti yrityskohtaisten tarpeiden mukaisesti.

18 § Tilapäiset poissaolot ‌

1. Toimihenkilön lapsen, joka on alle 12-vuotias tai alle 18 vuotiaan lääketie- teellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista anne- tussa kulloinkin voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitet- tua vaikeaa sairautta sairastavan lapsen sairastuessa äkillisesti on toimi- henkilöllä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoita- miseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan, jolta ajalta hänelle maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräys- ten mukaisesti. Edellä sanottua sovelletaan samassa taloudessa asuviin puolison lapsiin. Sama oikeus on myös sijaisvanhemmilla, etävanhemmilla ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla.

Palkanmaksun edellytys muulle kuin yksinhuoltajalle on se, ettei toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

2. Työnantajan pyynnöstä on poissaolosta annettava työehtosopimuksen sai- rausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä työnantajan pyynnöstä selvitys toisen huoltajan es- teestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

3. Toimihenkilölle järjestetään mahdollisuus palkalliseen vapautukseen työstä sairastumispäiväksi perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauksen joh- dosta. Tällöin ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

4. Toimihenkilölle järjestetään mahdollisuus lyhyeen, pääsääntöisesti yhden päivän pituiseen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuole- masta ja hautajaisista. Lähiomaisilla tarkoitetaan toimihenkilön lapsia ja vanhempia, avio- ja avopuolisoa ja tämän lapsia ja vanhempia sekä toimi- henkilön sisaruksia. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosiloma- etuja eikä ansioita vähennetä.

5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.

6. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Jos toimihenkilö muuttaa asuntoaan, saa hän palkallisen vapaapäivän, mi- käli muuttopäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Palkalliseen muuttopäivään työntekijällä on oikeus enintään kerran kahdentoista peräkkäisen kuukau- den aikana.

8. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

9. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

10. Toimihenkilölle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston tai -hallituksen taikka lakisääteisten vaalien vaalilautakunnan tai – toimikunnan työskentelyyn. Toimihenkilön vuosilomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokoukset pi- detään työaikana.

11. Toimihenkilön palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittuna edustajana STTK:n toimihenkilöjärjestön ylimpien päättävien elin- ten kokouksiin sekä tämän työehtosopimuksen sopijaosapuolena olevan järjestön liittokokoukseen tai edustajiston, valtuuston tai hallituksen ko- koukseen taikka tätä työehtosopimusta koskevaan neuvotteluun.

19 § Äitiys-, isyys-, vanhempainvapaa ja hoitovapaa ‌

1. Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräy- tyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

2. Työnantaja maksaa laissa säädetyn äitiysvapaan yhteydessä palkan kol- melta kuukaudelta. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhdenjak- soisesti vähintään kuusi kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista. Työnan- tajalla on oikeus saada toimihenkilölle samalta ajalta tuleva sairausvakuu- tuslain mukainen äitiysraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä. Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle 2-vuotiaan lapsen, annetaan hänelle lapsen haltuunottopäivästä alkaen 3 kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen loma.

3. Edellisessä kappaleessa mainituilla edellytyksillä maksetaan toimihenkilöl- le palkkaa isyysvapaan ajalta 6 arkipäivän pituisen ajan.

4. Xxxxxx suosittelevat, että perhevapaata käyttävän kanssa sovittaisiin toimi- henkilölle vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhtey- denpidon tarkoitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään. Työnanta- jan tulee kiinnittää huomiota työssä tapahtuneisiin muutoksiin ja tarvittaes- sa perehdyttää perhevapaalta palaavan työpaikalla tapahtuneisiin muutok-

siin ja niiden vaikutuksiin asianomaisen työntekijän tehtäviin Samalla kar- toitetaan mahdollinen koulutustarve ja laaditaan tarvittavat koulutussuunni- telmat.

VI Muita määräyksiä ‌

20 § Matkustaminen ‌

1. Toimihenkilön matkakustannusten korvauksien osalta noudatetaan Vero- hallituksen kulloinkin voimassa olevia ohjeita.

2. Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä säännöllisen työajan ulkopuolella, matkatunnit korvataan siltä osin kuin ne ylittävät yh- den (1) tunnin. Korvauksen suuruus määräytyy yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Soveltamisohje:

Työmatka tulee tehdä kokonaisuutena katsoen edullisimmalla tavalla, joka kuvataan tarkemmin yhtiön matkustussäännössä. Jos toimihen- kilö oma-aloitteisesti toimii toisin, tehdään vähennys jokaiselta vuoro- kaudelta.

3. Milloin työnantaja kustantaa työntekijälle makuupaikan, ei klo 21.00 - 07.00 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

4. Korvaus matka-ajasta voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovi- taan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

5. Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin matkustus- säännöllä, joka kokonaisuutena vastaa tämän pykälän tasoa.

21 § Jäsenmaksun perintä ‌

1. Xxxxxx toimihenkilö antaa siihen valtuudet, työnantaja perii työehtosopi- muksen allekirjoittajina olevien liittojen jäsenmaksut toimihenkilön palkan- maksun yhteydessä ja antaa vuoden päättyessä verotusta varten todistuk- sen pidätetystä summasta.

22 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja kustantaa toimihenkilöille ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on työmarkkinajärjestöjen kesken sovittu.

23 § Muuttokustannukset ‌

1. Jos toimihenkilö työnantajan aloitteesta siirretään vakinaisesti toiselle paikkakunnalle, korvataan hänelle muutosta aiheutuneet kohtuulliset muut- tokustannukset.

24 § Ateriaetu ‌

1. Työnantaja tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden lounasruokailuun lounas- setelijärjestelmän kautta. Toimihenkilöltä peritään verohallituksen kullois- tenkin perusteiden mukainen korvaus ateriaedusta.

25 § Koulutus ‌

1. Koulutuksen osalta on voimassa, mitä siitä on sovittu työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen kohdassa III. Koulutus.

26 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

1. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen osalta on voimassa, mitä sii- tä on sovittu työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen kohdas- sa II. Luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja koskevia määräyksiä.

27 § Liittojen edustajat ‌

1. Tähän sopimukseen osallisen liiton edustajalla on oikeus tulla työpaikalle tämän työehtosopimuksen soveltamisasioissa sovittuaan käynnistä etukä- teen työnantajan kanssa.

28 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan ja toimihenkilön kesken tai työnantajan ja luottamushenkilön kesken. Luottamushenkilön kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöi- tä, joita luottamushenkilön on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa käyttäen, ellei toisin sovita. Toimihenkilön niin halutessa, hänellä on oikeus käyttää avustajana samassa yrityksessä työsuhteessa olevaa hen- kilöä.

2. Sopimus solmitaan kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Yli kaksi viikkoa voimassa oleva sopimus on aina tehtävä kirjallisesti.

3. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa.

VII Neuvottelujärjestys ja työrauha ‌

29 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään viivytyksettä selvittämään asiasta päättävän esimiehen ja luottamusmiehen välillä ja neuvottelusta laaditaan pöytäkirja, jos neuvottelussa ei saavuteta yksimielisyyttä.

2. Jos luottamusmies pyytää neuvotteluja, on neuvottelut aloitettava kahden viikon kuluessa.

3. Esimiehen ja luottamusmiehen välisen neuvottelun jälkeen liittojen ja yri- tyksen välillä on käytävä tarvittaessa neuvottelu.

4. Jos asiassa ei päästä yksimielisyyteen, voi yritys tai asianomainen henki- löstöjärjestö saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

30 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen ‌

Tämä sopimus on voimassa 28. päivästä helmikuuta 2020 tammikuun 31:een päivään 2022. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan sopijataholta irtisanottu.

31 § Työrauha ‌

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielle- tyt.

Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 2020 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry

PALKKAMALLI ‌

1. Palkkausperusteet

Palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen, jonka perusteella tehtävä ryhmitellään (kohta 2).

Lisäksi henkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa (kohta 3) ja erilai- sia muita lisiä (kohdat 4 ja 5).

Eri palkkausperusteiden muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan myös henkilön kokonaispalkaksi.

2. Tehtävän ryhmittely

Tehtävät ryhmitellään seuraavasti ja palkka määräytyy tehtäväkohtaisesti määri- tetyn palkkahaarukan sisällä seuraavasti:

TEHTÄVÄKUVA PALKKAHAARUKKA

Haarukkapalkat 1.6.2020 lukien:

Palkka-asiantuntijan tehtävät

• Xxxxxx-assistentti 1808 € - 2177 €

• Palkka-asiantuntija 1992 € - 2398 €

• Senior palkka-asiantuntija 2312 € - 2784 €

Järjestelmäasiantuntija 2312 € - 2784 € Muut työehtosopimuksen piiriin kuuluvat, kuten esim.

• toimistotyöntekijä, toimistoassistentti 1615 € - 2177 €

• IT, konsultti, erityisasiantuntija 1992 € - 3350 € Haarukkapalkat 1.6.2021 lukien:

Palkka-asiantuntijan tehtävät

• Xxxxxx-assistentti 1842 € - 2218 €

• Palkka-asiantuntija 2030 € - 2444 €

• Senior palkka-asiantuntija 2356 € - 2837 €

Järjestelmäasiantuntija 2356 € - 2837 € Muut työehtosopimuksen piiriin kuuluvat, kuten esim.

• toimistotyöntekijä, toimistoassistentti 1646 € - 2218 €

• IT, konsultti, erityisasiantuntija 2030 € - 3414 €

Palkka määritetään palkkahaarukan sisällä toimenkuvan vaativuuden sekä työn- tekijän osaamisen ja kokemuksen mukaan. Näin muodostuu henkilön peruspalk- ka.

Mitä vaativampi toimenkuva on, sitä ylemmäs se palkkahaarukassa sijoittuu.

Kun henkilö siirtyy ylempään palkkaryhmään, henkilön kokonaispalkka nousee vähintään 5%.

Jos toimihenkilö siirtyy tilapäisesti tekemään vaativampia tehtäviä esimerkiksi si- jaistuksen vuoksi, korvauksesta sovitaan toimihenkilön kanssa etukäteen xxxx- xxxx.

Työtehtävien muuttuessa palkkahaarukan sisällä henkilön palkka määritetään uudelleen.

Kausityöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkan määräytyminen voi alittaa palkka- haarukan palkan siten, että palkan määrän tulee olla 50 – 90 % palkkahaarukan palkasta. Mikäli yksittäisen toimihenkilön kanssa halutaan sopia tästä poik- keavasti, on asiasta sovittava etukäteen pääluottamusmiehen kanssa.

3. Henkilökohtainen palkanosa

Peruspalkan lisäksi toimihenkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa.

Henkilökohtainen palkanosa määritetään työntekijän osaamisen ja suoriutumisen mukaan ja kriteereitä voivat olla esimerkiksi asiakaspalvelutaidot, halu kehittyä työssä ja kehittää työtä sekä kyky suoriutua työstä.

4. Tehtäväkohtaiset lisät

Projektityöskentely

• Haltuunottoprojektit, nykyasiakkaan muutosprojektit, tietyt strategiset hank- keet tai muuten tunnistetut kriittiset kehityshankkeet

• Lisää maksetaan projektisuunnitelman mukaiselta ajalta (maksun perusteita voidaan tarkistaa projektin etenemisen mukaisesti)

• Lisän suuruuteen vaikuttaa projektin laajuus ja haasteellisuus esim. onko kyse uuden palkkajärjestelmän käyttöönotosta, järjestelmän kantakopiosta tai vaik- ka nykyasiakkaan liittymäprojektista.

• Lisän suuruudesta sovitaan etukäteen ennen projektin alkamista.

4.1. XXXXXX-ASSISTENTTI, PALKKA-ASIANTUNTIJA JA SENIOR PALKKA- ASIANTUNTIJA

• Haltuunottoprojektissa tai nykyasiakkaan muutosprojektissa aktiivinen rooli palkka-asiantuntijana

• Tehtäväkohtainen lisä 50-150 € / kk projektiroolin vaativuudesta riippuen

4.2. JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA

• Itsenäinen rooli projekteissa (vastaa järjestelmän määrittelystä ja rakentami- sesta)

• Tehtäväkohtainen lisä 50-200 € / kk projektin vaativuudesta riippuen

4.3. TYÖSUHDETIIMILÄISYYS

• Valinta työsuhdetiimin jäseneksi (haettava erikseen)

• Aktiivinen toimiminen tiimissä sovittujen käytäntöjen mukaisesti (ei makseta esim. pitkien poissaolojen ajalta)

• Maksetaan siltä ajalta, minkä henkilö toimii ko. tiimissä oman toimen ohella

• Tehtäväkohtainen lisä 150 € / kk

4.4. ERITYISOSAAMINEN ML. SISÄINEN KOULUTUSROOLI

• Tunnistettu osaaminen tietyllä asiantuntija-alueella, jonka osaamiseen jaka- miseen henkilö sitoutuu erikseen sovitulla ajanjaksolla ja erikseen sovitulla ta- valla

– Esim. tietty määrä koulutuksia jostain aihealueesta / jakso

• Tehtäväkohtainen lisä 50-150 € / kk tai kertakorvauksena

• Tiettyihin rooleihin kuuluu jo koulutusvastuu (Järjestelmäasiantuntijat ja Sys- tem Managerit), jolloin tätä lisää ei makseta.

4.5. PEREHDYTTÄMISLISÄ

– Perehdytyslisän xxxxxx xxxxxx on, että henkilö on kirjattu perehdytys- vastuulliseksi. Joissain tilanteissa voi olla useampi nimetty perehdyttäjä.

– Perehdyttämislisää maksetaan min. 20 t ja max. 160 t / perehdytettä- vä

– Lisän suuruudesta sovitaan etukäteen

5. Muut lisät

Työntekijälle voidaan maksaa myös muuta lisää, esimerkiksi talokohtaista lisää, joka voi perustua siihen, että henkilö on tullut taloon liikkeenluovutuksen tms. jär- jestelyn myötä.

YLEISSOPIMUS ‌

I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1. Organisaatio- yms. muutokset

Yrityksen toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovu- tuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaa- tiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen irtisanomissuoja säilyy toimikauden loppuun, kuitenkin vähintään 6 kk, jos tehtävä loppuu uudelleenorganisoinnin vuoksi.

2. Ilmoitukset

Valitusta pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta sekä varamiehen toimimisesta sijaisena on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, joka puolestaan ilmoittaa kirjallisesti, ketkä käyvät neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

3. Varamiehet

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan pääluottamusmiehen, luottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun varamies toimii työn- antajalle tehdyn kirjallisen ilmoituksen mukaisesti sijaisena.

II LUOTTAMUSMIEHIÄ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA KOSKEVAT MÄÄRÄYK- SET

1. Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Luottamusmiesten valitseminen

Toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmiehil- lä on oikeus valita keskuudestaan yritykseen pääluottamusmies ja hänelle vara- mies. Muiden luottamusmiesten valinnasta sovitaan paikallisesti.

Ellei paikallisesti muuta sovita, voidaan eri paikkakunnalla sijaitsevaan työpaik- kaan valita luottamusmies, jos siellä työskentelee vähintään 10 toimihenkilöä.

Luottamusmiehistä sovittaessa on heidän toimialueensa oltava tarkoituksenmu- kainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestyksen mu- kaista asioiden käsittelyä.

Vaalikelpoinen on yrityksessä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva henkilö.

Vaali voidaan järjestää yrityksessä siten, ettei menettely aiheuta haittaa työnteol- le ja että kaikille toimihenkilöille varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua vaaliin. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen toimikausi on kolme vuotta.

3. Työsuojeluvaltuutetun valitseminen

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valitseminen määräytyy lain mukaan. Työsuojeluvaltuutetun toimialueesta voidaan sopia.

4. Vapautus työstä

Tehtäviensä hoitamista varten järjestetään pääluottamusmiehelle, luottamusmie- helle ja työsuojeluvaltuutetulle tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Vapautuksesta sovitaan työnantajan kanssa.

Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen palkkaa ei vähennetä hänen osallistu- essaan Ammattiliitto Pro ry:n järjestämään luottamusmiesseminaariin. Palkallinen aika on kaksi työpäivää vuodessa.

5. Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluval- tuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säi- lyttämiseen ja osoittaa tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä, luottamusmiehellä ja työsuo- jeluvaltuutetulla annetaan alalla tavanomaisena luontoisetuna oleva matkapuhe- linetu sekä oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia viestintä- ja toimistovälineitä. Viestinnässä on noudatettava yrityksen viestinnästä annettuja turvaohjeita. Pää- luottamusmiehelle ja luottamusmiehelle annetaan lisäksi alalla tavanomaisena luontoisetuna olevat internet-yhteys ja sähköposti. Käytännön järjestelyistä sovi- taan paikallisesti.

6. Korvaus luottamusmiestehtävien ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta

Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus määräytyy hänen edustamiensa toimihenkilöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Toimihenkilöitä edellisessä vuoden vaihteessa	1.6.2020 €/kk
5-9	68
10-24	109
25-50	139
00-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
601 -	364

Pääluottamusmies, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajal- le, milloin korvaus maksetaan hänen varamiehelleen.

Xxxxxxx luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä on alle viisi ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tästä ylityökorvaus, ellei hänen kanssaan muuta sovita.

7. Palkka- ja siirtosuoja

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamustehtävän hoitamisen vuoksi. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalk- kaiseen työhön kuin missä hän oli tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

Pääluottamusmiehen, ja luottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun ansiokehi- tyksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtuvaa ansiokehitys- tä.

8. Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän päät- tymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö hä- nen paluunsa entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työn- antaja järjestää selvityksen mukaista koulutusta.

9. Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa sitä luovutettaessa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menet- tää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä, luottamusmiehellä ja työsuojeluval- tuutetulla on oikeus tämän sopimuksen tarkoittamaan jälkisuojaan toimikautensa loppuun asti, kuitenkin vähintään 6 kuukautta.

Pääluottamusmies ja luottamusmies siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä vain, jos kaikki hänen edustamansa henkilöt siirtyvät tai siirrosta sovitaan ao. luottamusmiehen kanssa tai hänelle ei voida tarjota luovuttavasta yrityksestä hä- nen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

10. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei yrityksen toimintaa hänen edustamiensa toimihenkilöiden osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli hänen kanssaan yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voi- daan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7: 10 §:n 2 momentin mu- kaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

11. Yksilösuoja

Pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7: 10 §:n 1 momentin edellyt- tämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purka- minen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollis- ta, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Jos pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja hän riitauttaa purkamisen, työnantajan on maksettava muiden mah- dollisten korvausten lisäksi yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

12. Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluot- tamusmies-, luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka järjestö tai toimihenkilöt ovat asettaneet ja jonka asettamisesta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikai- sintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen, luotta- musmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

13. Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehe- nä, luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen kyseisen tehtävänsä päättymisen jälkeen.

14. Korvaukset

Jos pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava kor- vauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.

15. Pääluottamusmiehelle annettavat tiedot

Tämän sopimuksen mukaisesti pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen tehtä- viin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toimihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamis-

ajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on pääluottamusmiehel- le ja luottamusmiehelle annettava tieto uusista toimihenkilöistä.

Pääluottamusmiehelle annetaan hänen toimialueensa toimihenkilöiden säännölli- sen työajan keskiarvokuukausipalkkatiedot palkkaryhmittäin ja sukupuolittain. Tiedot annetaan joulukuun palkoista.

Pääluottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja viittä henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

Pääluottamusmiehelle annetaan 3 kertaa vuodessa ilmoitus määräaikaiseen työ- suhteeseen otetuista toimihenkilöistä. Erikseen pyydettäessä ilmoitetaan myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste, jos se henkilö, jota xxxx xxx- xxx, suostuu tiedon antamiseen.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö:

Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan aliurakointia ja vuokratyövoiman käyttöä.

Jäsenyritykset käyttävät ulkopuolista työvoimaa työhuippujen tasaamiseen tai jos ei ole taloudellisia tai yrityksen toiminnan kannalta perusteltuja edellytyksiä suorit- taa työtä yrityksen omilla toimihenkilöillä. Jos ulkopuolista työvoimaa aiotaan käyttää viimeksi mainitussa tarkoituksessa, käytön perusteet on yksityiskohtai- sesti käytävä läpi ao. luottamusmiehen kanssa ja tämän selvityksen perusteella arvioitava todellinen toiminnallinen tai taloudellinen hyöty.

Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle. Poikkeuksena voivat olla lyhytkestoi- nen ulkopuolisen työvoiman käyttö, josta voidaan ilmoittaa myös jälkikäteen.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että em. menettelytavat eivät koske ti- lanteita, joissa toimihenkilöitä siirtyy konsernin sisällä. Luottamusmiehel- lä on kuitenkin oikeus saada jälkikäteen pyydettäessä tieto em. toimi- henkilöistä.

Ulkopuolista työvoimaa käyttävän yrityksen tulee pyydettäessä selvittää luotta- musmiehelle ulkopuolisen työvoiman työskentelyyn liittyvät kysymykset, kuten käytön peruste ja sovellettava työehtosopimus.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö tulee pyrkiä järjestämään siten, ettei yrityksen va- kinaista työvoimaa jouduta vähentämään tai lomauttamaan.

Luottamusmiehellä on oikeus vuokratyöntekijän niin halutessa edustaa vuokra- työntekijää tilaajan ja vuokratyöntekijän välisissä suhteissa.

16. Kokousten järjestäminen

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpai- kalla tai muussa työnantajan osoittamassa paikassa kokouksia työajan ulkopuo- lella työpaikan työsuhdeasioista paikallisesti sovittavilla ehdoilla ja edellytyksillä.

17. Henkilöstön keskinäinen tiedottaminen

Henkilöstöryhmällä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös ylei- siin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisäl- löstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

III KOULUTUS

1. Ammatillinen koulutus

Ellei toisin ole sovittu, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hä- net hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen ai- heuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Jos pakollinen koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että toimihenkilö joutuu tulemaan ao. tilaisuuteen työvuoronsa päättymisen jälkeen saman vuorokauden ajalle sijoittuvalla vapaa-ajallaan, on hänelle tältä ajalta maksettava yksinkertaisen tuntipalkan mukainen korvaus taikka annettava muul- loin vastaava vapaa-aika. Jos koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenki- lön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen kor- vausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

Työajan ulkopuolella pakollisen koulutuksen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Muutoin korvataan matkakustannukset työehtoso- pimuksen matkakorvaussäännön mukaisesti. Työajan ulkopuolella koulutukseen osallistumisesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia toimihenkilöille. Myös näin ai- heutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan tarvittaessa sopia paikallisesti.

2. Yhteinen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti ja se korvataan kuten amma- tillinen koulutus.

3. Ay-koulutus

Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä ja luottamusmiehillä ja työsuo- jeluyhteistoiminnassa toimivilla toimihenkilöiden edustajilla, mukaan lukien työ- suojelutoimikunnan tai muun työsuojeluyhteis-toimintaelimen jäsenet, on oikeus osallistua liittojen väliseen koulutustyöryhmän vuosittain hyväksymiin ay- koulutustilaisuuksiin, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Ilmoi- tus osallistumisesta on tehtävä mahdollisimman varhain. Työnantaja ilmoittaa vä- hintään 10 päivää ennen kurssin alkua esteestä, jonka jälkeen yhteisesti selvite- tään toinen kurssiajankohta.

Muusta luottamusmiehen tarvitsemasta koulutuksesta sovitaan paikallisesti.

Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkan pääluottamusmiehelle, varapää- luottamusmiehelle ja luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta ja työsuojelu- yhteistoiminnassa toimiville toimihenkilöiden edustajille enintään 2 viikon ajalta. Lisäksi maksetaan palkallista kurssipäivää kohti liittojen välillä sovittu ateriakor- vaus.

Mikäli koulutus tapahtuu pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen vapaapäivä- nä, hänelle korvataan vapaa muuna ajankohtana.

Työnantaja maksaa korvaukset henkilölle vain kerran samansisältöisestä koulu- tustilaisuudesta.

IV VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana. PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS ‌

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä työnteki- jän irtisanoutumista.

Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanotta- essa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske merimieslaissa (423/78) ja ammatillisesta koulutuksesta anne- tussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita eikä työsopimuslain 7:5 ja 7:7 – 8

§:issä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

2 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaa- valta ajalta.

Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvolli- suus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

3 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:ien mu- kaista asiallista ja painavaa syytä.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3

– 4 §:ien perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä pykälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työ- sopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

4 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4. luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai perhevapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan raskau- desta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys ras- kaudestaan.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja työntekijän kuuleminen

Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:1

§:n, 9:2 §:n 1-momentin ja 9:4 - 5 §:ien säännöksiä.

6 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 tai 5 §:ssä määriteltyjen irtisanomispe- rusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilön, on velvollinen maksamaan toimi- henkilölle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain 12:2 - 3

§:ien mukaisesti.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työso- pimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

7 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menet- telytavat

Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvassa irtisanomi- sessa noudatetaan työsopimuslain 9:3 - 5 §:n säännöksiä.

8 § Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamis- ajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perus- teella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyt- tämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väliselle sopimuksel- le. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoi- tuksen antamisen jälkeen, mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomau- tuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Täl- laisessa tapauksessa toimihenkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

9 § Neuvottelujärjestys

Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvotte- lujärjestyksen mukaisesti.

10 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, osallisliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työ-

tuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toi- mitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

11 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2-kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voi- da tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtoso- pimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien, mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rik- kominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopi- muslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jät- täminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

12 §Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamal- lin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelu- jen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edusta- jien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työn- haun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaat- teet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsi- tellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irti- sanomismenettelyn alettua.

Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadus- ta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on työsopimuslain 9 luvun 3 b §:n mukainen tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perus- tein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vä- hintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskey- tymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hä- nen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisa- nomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllis- tymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllisty- misohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen kou- lutukseen.

Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

IV VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana. PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000

xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro Selkämerenkuja 0X, XX 000, 00000 Xxxxxxxx

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Document Metadata