Ylemmät Toimihenkilöt YTN
Ylemmät Toimihenkilöt YTN
Johtaja- sopimusmalli
Johtajasopimusmalli
1. Sopimusosapuolet
Yhtiö Oy (y-tunnus)
Osoite
(jäljempänä ”Työnantaja”) sekä
Johtajan nimi (henkilötunnus) (jäljempänä ”Johtaja”)
2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus
Tällä sopimuksella sovitaan Xxxxxxxx velvoitteista toimia Työnantajan hyväksi, Johtajalle suori- tettavasta palkasta sekä muista keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista.
3. Toimenkuvaus
Tämän sopimuksen mukainen, työsopimuslain alainen tehtävä on yrityksen johtaja, jonka pääasiallinen vastuualue on
. Johtajan pääasiallisia työtehtäviä ovat:
4. Sopimuksen kesto
Tämän sopimuksen mukainen työsuhde alkaa
.
Työsuhde on voimassa toistaiseksi. [Vaihtoehtoisesti: ”Sopimussuhde on voimassa määräajan saakka”
5. Työntekopaikka
yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä teh- tävänä, eikä Johtaja siten kuulu työaikalain sovel- tamisalan piiriin.
Johtajan työaika on keskimäärin 8 tuntia vuoro- kaudessa ja 40 tuntia viikossa. Edellä mainitun normaalin työajan ylityttyä Johtajalla on oikeus saada työajan ylitystä vastaava vapaa siten, että vapaasta työajasta ei aiheudu haittaa Työnanta- jan toiminnalle.
[Vaihtoehtoisesti ”Työajasta on sovittu seuraa- vasti:”]
7. Palkkaus
Palkka on euroa kuukaudessa ja se maksetaan kuukausittain kunkin kuukauden
päivään mennessä Xxxxxxxx ilmoittamalle pankkitilille. Edellä mainittu palkka on sovittu korvaukseksi edellä ”Työaika” -kohdassa maini- tusta säännöllisestä viikoittaisesta työajasta.
Johtajan palkkaa tarkistetaan vuosittain tilin- päätöksen yhteydessä ja korotetaan vähintään samalla yleiskorotusprosentilla, jota noudatetaan Työnantajan ylempien toimihenkilöiden palkan- tarkistuksissa.
Edellä mainitun rahapalkan lisäksi Toimitusjoh- tajalla on oikeus seuraaviin luontoisetuihin:
Vapaa autoetu, hankintahinta max.
Johtajasopimusmalli
Johtajan pääasiallinen työntekopaikka on €
.
6. Työaika
Johtaja toimii työaikalain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla tehtävässä, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työnteki- jän aseman perusteella on pidettävä yrityksen,
Auton käyttöetu, hankintahinta max.
€ Puhelinetu
Lounasetu Asuntoetu Muu
3
8. Bonukset, tulospalkkiot yms.
Johtajalle maksetaan vuosibonus/tulospalkkio kuukauden kuluessa siitä, kun Yhtiön tilinpäätös on vahvistettu yhtiökokouksessa.
Bonus/tulospalkkio määräytyy seuraavasti:
[Vaihtoehtoisesti: ”Bonuksen/tulospalkkion määräytymisestä on sovittu erillisellä tämän sopimuksen liitteenä olevalla sopimuksella”]
Johtajalle maksetaan tämän sopimuksen pää- tyttyä sopimuksen päättymissyystä riippumatta edellä mainitusta vuosibonuksesta/tulospalkki- osta se osuus, joka vastaa Johtajan työskentelyai- kaa täysinä kuukausina kyseessä olevan tilivuo- den aikana. Vuosibonus/tulospalkkio maksetaan välittömästi tämän sopimuksen päättymisen jälkeisen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.
Johtajasopimusmalli
Muiden voittopalkkioiden suhteen noudatetaan Työnantajan voimassaolevia sääntöjä.
9. Optiot
Työnantajan ja Xxxxxxxx kesken on sovittu optioista seuraavaa:
[Vaihtoehtoisesti: ”Optioiden määräytymisestä on sovittu erillisellä tämän sopimuksen liitteenä olevalla sopimuksella.”]
10. Eläke-etuudet
Työnantaja kustantaa Johtajalle työntekijän eläkelain mukaisen eläkkeen lisäksi yksilöllisen lisäeläkevakuutuksen yhtiöstä.
Lisäeläkkeen ehdoista sovitaan erikseen kir- jallisesti eläkevakuutusyhtiön, Työnantajan ja Johtajan välillä. Työsuhteen päättyessä Xxxxxxx saa eläkkeestään ns. vapaakirjan. Yhtiöllä ei ole oikeutta peruuttaa eikä lunastaa lisäeläkettä ilman Johtajan suostumusta.
Työsuhteen alkaessa Työnantajan suorittama lisäeläkevakuutusmaksu on euroa/ vuosi.
11. Vakuutukset
Normaalin tapaturmavakuutuksen ohella Työn- antaja kustantaa Johtajalle vapaa-ajan tapatur- mavakuutuksen sekä lisäksi matkavakuutuksen.
Työnantaja kustantaa Johtajalle euron suuruisen henkivakuutuksen vakuutuskir- jassa mainittujen ehtojen mukaisesti.
Yhtiö sitoutuu ottamaan ja pitämään voimassa Xxxxxxxx vastuuvakuutuksen. Vastuuvakuutus kattaa myös Xxxxxxxx toimimisen Työnantajan määräysvallassa olevien yhtiöiden hallituksissa.
Edellä mainittujen vakuutusten ehdoista sovitaan erikseen kirjallisesti vakuutusyhtiön, Työnanta- jan ja Johtajan välillä.
12. Lomaoikeus
Johtajan loma määräytyy vuosilomalain mukaan, kuitenkin siten, että Johtajalla on lomanmää- räytymisvuosittain lain mukaisen loman ohella oikeus viikon ylimääräiseen palkalli- seen lomaan.
Johtajan käytettäväksi myönnetään työsuhteen ensimmäisenä vuotena käytettäväksi arkipäivää palkallista kesälomaa ja arkipäivää palkallista talvilomaa.
Johtajalle maksetaan lomapalkan yhteydessä lomaraha, jonka suuruus on 50 prosenttia
loma-ajan rahapalkasta. Lomapalkka ja lomaraha maksetaan kaiken Johtajalle kertyneen sekä tässä sopimuksessa erikseen sovitun loman osalta sii- näkin tapauksessa, ettei lomaa voida pitää tämän sopimuksen kestäessä.
Johtajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajan- kohta sekä jakaa vuosiloma osiin haluamallaan tavalla sillä edellytyksellä, että se ei aiheuta tuntuvaa haittaa Työnantajan toiminnalle.
13. Sairausajan palkka
Xxx Xxxxxxx on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, on hänellä oikeus saada työkyvyttö- myysajalta palkkansa luontoisetuineen sen suu- ruisena kuin hän työssä ollessaan olisi säännölli- senä työaikana ansainnut. Työkyvyttömyysajalta maksetaan palkkaa sairaus-/tapaturmakohtai- sesti enintään kolmen (3) kuukauden ajan.
Johtajalla on oikeus Työnantajan käytännön mukaiseen työterveyshuoltoon.
4
14. Perhevapaa
Johtajalla on oikeus työsopimuslain 4 luvun mukaisiin perhevapaisiin.
Johtajalle maksetaan äitiysvapaan ajalta täysi palkka kolmelta kuukaudelta tai vaihtoehtoisesti isyysvapaan ajalta täysi palkka yhdeltä kuukau- delta.
Johtajan alle 10-vuotiaan lapsen tai muun samassa taloudessa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa,
annetaan Johtajalle lapsen hoitamiseksi tai lap- sen hoidon järjestämiseksi tilapäistä palkallista vapaata enintään neljä työpäivää.
15. Matkustaminen
Johtajalle suoritetaan matka- ja majoituskustan- nukset laskun mukaan.
Johtajasopimusmalli
Johtajalla on oikeus saada sekä koti- että ulko- maanmatkoilta päivärahat ja kilometrikorvauk- set, jotka vastaavat verohallituksen päätöksessä vahvistettuja verovapaita enimmäismääriä.
Johtajan matkustaessa normaalin työaikansa ulkopuolella on Johtajalla oikeus saada mat- ka-aikaa vastaava vapaa siten, että vapaasta ei aiheudu haittaa Työnantajan toiminnalle.
16. Edustaminen
Johtajalla on oikeus saada edustuskuluista täy- simääräinen korvaus. Edustuskulujen osalta on sovittu seuraavaa:
17. Salassapitovelvollisuus
Johtaja ei saa työssä ollessaan käyttää hyväkseen tai ilmaista muille liike- tai ammattisalaisuuksia, jotka Työnantaja tai sen tytäryhtiöt ovat hänelle uskoneet tai jotka hän muutoin on saanut tie- toonsa.
Tietoja, jotka Yhtiö on itse julkistanut tai jotka muutoin ovat yleisesti tunnettuja, ei pidetä liike- ja ammattisalaisuuksina.
Selvennykseksi todetaan, ettei edellä mainittu salassapitovelvollisuus estä Johtajaa hyödyn- tämästä omaa koulutustaan, kokemustaan
xxx ammattitaitoaan jatkossa eikä menemästä tämän sopimuksen päätyttyä toisen työnanta-
jan palvelukseen. Salassapitovelvollisuus jatkuu kuukautta tämän sopimuksen päättymisen jälkeen.
18. Kilpailunrajoitus
Johtaja sitoutuu tämän sopimuksen päätty- misestä kuukauden ajan pidät- täytymään menemästä kilpailijalle töihin, perustamasta kilpailevaa yritystä tai hankki- masta osakkuutta yrityksestä, jota tehtäviensä luonteen ja toimialansa vuoksi voidaan pitää Työnantajan kilpailijana.
Tämän kilpailunrajoituksen tarkoittamana toi- mialana pidetään:
Selvyyden vuoksi todetaan, että työsopimuslain mukaisesti kilpailukieltoa ei sovelleta, mikäli työsopimus päättyy Työnantajasta johtuvasta syystä.
Johtajan rikkoessa tässä sopimuksessa sovit- tua kilpailunrajoitusta on Johtaja velvollinen korvaamaan kilpailunrajoituksen rikkomisella Työnantajalle aiheuttamansa vahingon, enintään kuitenkin Xxxxxxxx kuuden (6) kuukauden palk- kaa vastaavan määrän.
19. Sivutoimet
Työnantaja on tietoinen seuraavista Johtajan sivutoimista/ luottamustehtävistä eikä Työnan- taja aseta estettä niiden hoitamiselle tulevaisuu- dessa työsuhteen voimassaollessa.
Uusien sivutoimien/luottamustehtävien pitä- miseen on saatava Työnantajan suostumus.
20. Koulutus
Johtajalla on oikeus Työnantajan kustannuk- sella hankkia itselleen tarpeellista täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutusta. Työsopimuslain tarkoittaman tavanomaisen koulutuksen ylittä- västä koulutuksesta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen.
21. Keksinnöt/tekijänoikeus
Johtajan tekemiin keksintöihin noudatetaan lakia oikeudesta työntekijän tekemiin keksin- töihin. Keksinnöstä maksettavasta korvauksesta sovitaan kulloinkin erikseen.
5
Tekijänoikeus Johtajan työn tuloksena syntynei- siin tekijänoikeudellisiin teoksiin säilyy Johta- jalla. Työnantajalla on käyttöoikeus mainittuihin teoksiin tämän sopimuksen voimassaolon ajan. Tekijänoikeuden käyttöoikeuden luovuttami- sesta sopimussuhteen jälkeen sovitaan osapuol- ten kesken erikseen.
22. Johtajasopimuksen päättyminen Tämä sopimus voidaan irtisanoa tai purkaa työsopimuslain mukaisilla irtisanomis- tai pur- kuperusteilla. Työnantajan irtisanoessa tämän sopimuksen on irtisanomisaika työsopimuslain mukainen, kuitenkin vähintään kuukautta. Johtajan irtisanoessa tämän sopi- muksen on irtisanomisaika kuukautta.
Johtajalla ei ole työntekovelvollisuutta irtisa- nomisaikana Työnantajan päättäessä tämän sopimuksen.
23. Erokorvaus
Työnantajan päättäessä tämän sopimuksen maksetaan Xxxxxxxxxx irtisanomisajan palkan lisäksi kuukauden kokonaispalk- kaa vastaava erokorvaus. Tämä rahasumma maksetaan Johtajalle viimeistään työsuhteen
päättyessä, ellei muusta ole osapuolten kesken sovittu.
Xxxxxxxx kuolemantapauksen yhteydessä mak- setaan irtisanomisajan palkka ja/tai erokorvaus Johtajan oikeudenomistajalle.
Johtajalla on oikeus siirtää erokorvauksen mak- supäivää ilmoittamalla maksupäivän muutok- sesta Työnantajalle viimeistään päivää ennen sopimuksen päättymistä.
24. Erimielisyyksien ratkaiseminen Tästä sopimuksesta, siihen liittyvistä määrä- yksistä tai sen päättymistä koskevista erimieli-
syyksistä neuvotellaan osapuolien kesken. Viime kädessä erimielisyydet ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa.
25. Muut määräykset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu paremmista ehdoista, Xxxxxxxx työsuhteeseen noudatetaan työehtosopimusta.
Tämän sopimuksen lakatessa olemasta voimassa on Johtajan palautettava Työnantajalle kaikki käyttöönsä saama omaisuus kuittausta vastaan.
Tämä sopimus kumoaa kaikki osapuolten välillä aikaisemmin mahdollisesti tehdyt sopimukset, jotka koskevat Johtajan työsuhdetta tai sen ehtoja.
Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kirjallisesti molempien osapuolten allekirjoituksin.
26. Sopimuskappaleet
Tämä sopimus on laadittu kahtena samanlaisena kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle.
Päiväys ja allekirjoitukset
Päiväys ja paikkakunta
Yhtiö Oy
Johtaja
Johtajasopimusmalli
6
Soveltamisohjeet
1. Sopimusosapuolet
SOPIMUSMALLISSA OVAT osapuolina työnantaja ja johtaja työntekijänä. Johtajan toimiessa toimitusjohtajan sijaisena tilapäisesti oman toimensa ohella, on johtaja normaalin työsopimuslain mukaisen työsuhdeturvan suojaama. Tilanne saattaa muuttua, kun johtaja vara- toimitusjohtajana toimii varsinaisen toimitusjohtajan tilalla ja tehtävissä.
Suositeltavaa onkin, että toimitusjohtajan sijai- sen voimassaolevaan johtajasopimukseen laaditaan erillinen kirjallinen liite. Liitteessä sovitaan toimitus- johtajan sijaisen oikeuksista ja velvollisuuksista, joita sovelletaan silloin, kun ko. henkilö hoitaa toimitus- johtajan tehtäviä.
2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus
JOHTAJASOPIMUKSEKSI OTSIKOITU sopimus on työsopimus.
3. Toimenkuvaus
Johtajasopimusmalli
JOHTAJAN TOIMENKUVAUS on syytä kirjata mahdollisim- man yksiselitteisesti ja tarkasti.
4. Sopimuksen kesto
PÄÄSÄÄNTÖNÄ JOHTAJASOPIMUKSISSA on, että sopimus
tehdään toistaiseksi voimassaolevaksi. Mikäli johtaja- sopimus tehdään määräajaksi, tulee työnantajalla olla työsopimuslain tarkoittama perusteltu syy määräai- kaisen työsopimuksen tekemiselle.
Määräaikainen sopimus sitoo kumpaakin sopi- musosapuolta. Ellei irtisanomismahdollisuudesta ole sovittu, määräaikaista sopimusta ei voida yksipuoli- sesti irtisanoa.
5. Työntekopaikka
JOHTAJAN TYÖNTEKOPAIKKA on syytä määritellä tarkasti, sillä mikäli johtajalle sovitaan useita työntekopaikkoja, voi työnantaja työnjohtovaltansa perusteella määrätä johtajan työntekopaikan sovittujen työntekopaik- kojen väliltä. Työnantaja voi yksipuolisesti määrätä, milloin johtajan on oltava xxxxxxxx työntekopaikalla.
Koska matka kodin ja työpaikan välillä ei ole kilomet- rikorvauksiin ja päivärahoihin oikeuttava työmatka, sopimus useasta yksilöidystä työntekopaikasta johtaa siihen, että johtaja saattaa joutua kulkemaan pitkiäkin matkoja omalla kustannuksellaan siirtyessään toiselle sovitulle työntekopaikalle.
6. Työaika
TYÖAIKALAIN ESITÖIDEN ja vallitsevan oikeuskäytännön mukaan työaikalain ulkopuolelle jäävät toimitusjoh-
tajat ja muut tosiasialliset yrityksen ylimpään johtoon kuuluvat.
Vaikka johtajaan ei sovelleta työaikalakia, on asian- mukaista sopia johtajan keskimääräinen työaika. Täl- löin pystytään määrittämään johtajan sopimuksen mu- kaiset velvoitteet ja se, milloin johtaja on varsinaisesti tavoitettavissa. Määrittämällä keskimääräinen työaika voidaan myös arvioida käytettävän työajan ja johtajan kuukausittaisen palkan suhdetta.
7. Palkkaus
HENKILÖKOHTAISEEN PALKKAAN vaikuttavia tekijöitä kokemuksen lisäksi ovat mm. yrityksen koko, toimi- alan kannattavuus, kilpailuasema ja johtajan tehtävän vastuullisuus.
8. Bonukset, tulospalkkiot yms.
JOHTAJAN PALKITSEMINEN voi perustua yrityksen tai sen osan tulokseen, johtajan henkilökohtaiseen suoriutu- miseen tai kumpaankin.
Johtajalle usein sovittavaa bonusta, tantieemia tai muuta vastaavaa tulospalkkiolisää ei pidä sekoittaa koko henkilöstölle tai esimerkiksi toimihenkilöille maksettaviin tuotantopalkkioihin ja voitto-osuuksiin, vaan kyseessä voi olla puhdas em. palkkioiden lisäksi maksettava henkilökohtainen lisä.
Yleensä johtajan bonus pyritään sitomaan kirjan- pidolliseen voittoon tai käyttökatteeseen. Oleellista johtajan itsensä kannalta on kuitenkin sitoa palkkio helposti määriteltävään ja helposti laskettavissa ole- vaan suureeseen, jotta vältytään mahdollisilta tulkinta- erimielisyyksiltä.
Tärkeää on myös riittävän täsmällisesti määrittää palkkion maksamisajankohta ja erityisesti palkkion maksaminen tilanteessa, jossa toimisuhde päättyy kes- ken tilikauden tai ennen palkkion maksuajankohtaa.
9. Optiot
TYÖSUHDEOPTIOLLA TARKOITETAAN johtajasuhteeseen perustuvaa oikeutta saada tai hankkia yhteisön osak- keita tai osuuksia ennalta määriteltyyn, käypää arvoa alempaan hintaan. Kyseeseen voivat tulla vaihtovel- kakirjalaina, optiolaina, optio-oikeus tai muu näihin rinnastettava sopimus tai sitoumus.
Arvioitaessa optioiden verotuksellista luonnetta, edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla. Etu katsotaan sen verovuoden ansiotuloksi, jona työsuh- deoptiota käytetään.
Yleensä optio-oikeus on sidottu työsuhteen jatku- miseen, joten johtajasuhteen päättyessä toteutumatto-
7
mat optio-oikeudet menetetään. Päättämissopimuk- sissa sovitaan joskus optioedun säilymisestä myös toimi- tai työsuhteen päättymisen jälkeen.
10. Eläke-etuudet
JOHTAJASOPIMUKSEEN KYTKETÄÄN usein lakisääteisen eläkkeen lisäksi ylimääräisiä lisäeläkkeitä, joilla pyri- tään joko eläkeiän alentamiseen tai eläkkeen määrän korottamiseen. Lisäeläkkeen kustannukset maksaa työnantaja. Lisäeläke räätälöidään työnantajan ja johtajan tarpeita vastaavaksi vakuutusyhtiön, johtajan ja yrityksen välisellä sopimuksella. Johtajan tulee lisäksi huolehtia siitä, ettei työnantaja voi peruuttaa lisäeläkettä (ns. takaisinoston kielto). Tämä voidaan toteuttaa laatimalla tästä peruuttamattomuussopi- mus työnantajan kanssa.
Yksilöllinen vanhuuseläkevakuutus tarjoaa monia vaihtoehtoja eläkkeelle siirtymisen joustavaksi jär- jestämiseksi: työstä voi luopua kokonaan tai osittain aikaisemmin tai suurentaa eläkettä.
Johtajasopimusmalli
Lisäeläke voidaan sopia maksettavaksi koko eli- niäksi tai vain määrätyksi ajaksi. Vakuutus on sidottu vakuutettuun henkilöön, ja eläke maksetaan vain hä- nelle. Mikäli vakuutettu kuolee ennen kuin eläkettä aletaan maksaa, ei vakuutuksen perusteella suoriteta eläkettä. Vakuutetun kuoleman varalta lisäeläkeva- kuutukseen kannattaa aina liittää henkivakuutustur- va tai perhe-eläketurva.
On tärkeätä muistaa, että veroteknisistä syistä vakuutuksen ottajaksi kirjataan työnantaja, mikä käytännössä tarkoittaa myös sitä, että työnantaja varsin pitkälle päättää vakuutuksen käytöstä. Johta- jasopimuksessa tai muulla sopimuksella on syytä ni- menomaisesti varmistaa johtajan oikeus vapaakirjaan tapauksissa, joissa työsuhde päättyy ennen eläkeiän täyttymistä. Vapaakirjalla tarkoitetaan sitä, että johtajalla on oikeus saada hyväkseen jo maksetut eläkemaksut jäädessään aikanaan eläkkeelle, vaikka työsuhde olisikin jo päättynyt ennen eläkeikää.
Jos lisäeläkkeen on ottanut yhtiö, johtajan saama eläketulo vähennetään hänelle tulevasta työttö- myyspäivärahasta. Jos lisäeläkkeen on ottanut johta- ja itse, eläketulo ei työttömyysturvalain mukaan vä- hennä työttömyyskorvausta. Lisäeläkkeen alkamista voi usein kuitenkin siirtää esimerkiksi alkamaan työttömyyskauden jälkeen.
Lait ja niiden tulkinnat voivat muuttua, joten eläkettä otettaessa ja eläkkeelle jäämistä suunnitel- taessa on syytä huomioida myös muu lainsäädäntö, erityisesti työttömyysturvalaki.
11. Vakuutukset
JOHTAJASOPIMUKSISSA SOVITAAN yleensä vapaa-ajan
tapaturmavakuutuksesta ja matkavakuutuksesta. Usein yksilöllisen eläkevakuutuksen lisäksi sovitaan myös yksilöllisestä henkivakuutuksesta. Johtaja on työnantajan avainhenkilö. Työnantajalle saattaa ai- heutua huomattavia taloudellisia vahinkoja, jos avain- henkilö sairastumisen tai jonkin muun syyn vuoksi ei pysty työtään tekemään. Osana työnantajan riskien- hallintaa yritykset voivat ottaa erilaisia vakuutuksia.
12. Lomaoikeus
VUOSILOMALAKIA SOVELLETAAN johtajan työsuhteessa. Usein sovitaan, että johtajalla on oikeus viikon ylimääräiseen palkalliseen lomaan. Tämä perustuu yleensä johtajan suureen työmäärään ja työn sito- vuuteen.
Lomaraha
SOPIMUKSEEN ON myös kirjattava määräys lomarahan maksamisesta. Lomaraha ja lomaltapaluuraha eivät ole lakisääteisiä, vaan ne perustuvat tavallisimmin työehtosopimusten määräyksiin. Sopimusmallissa käytetään käsitettä lomaraha, mikä merkitsee sitä, että se maksetaan vuosiloma-ajan palkan yhteydessä ennen loman tai sen osan alkamista. Lomarahaa ei
yleensä makseta työsuhteen päättyessä suoritettavasta lomakorvauksesta, joten lomarahasta lomakorvauksen yhteydessä on sovittava erikseen.
13. Sairausajan palkka
JOHTAJALLA ON oikeus työsopimuslain mukaiseen 1
+ 9 päivän mittaiseen sairausajan palkkaan. Johtajan osalta on kuitenkin syytä sopia esimerkiksi kiinteästä kolmen kuukauden sairausajan palkkaoikeudesta.
14. Perhevapaa
JOHTAJAN OIKEUS perhevapaisiin määräytyy työsopi- muslaista. Työsopimuslaki ei aseta työnantajalle vel- vollisuutta maksaa johtajalle palkkaa perhevapaiden ajalta. Xxxxxxxx kanssa onkin syytä sopia mahdollisten perhevapaidensa palkallisuudesta.
15. Matkustaminen
KILOMETRIKORVAUKSET JA päivärahat ovat johtajan ja työnantajan välisiä sopimuksenvaraisia asioita eikä niiden maksaminen perustu lakiin. Verohallituksen päätöksessä määritellään vuosittain vain päivärahojen ja kilometrikorvausten verovapaat enimmäismäärät. Käytännössä johtajasopimuksissa lähes poikkeuksetta sovitaan, että työnantaja maksaa kilometrikorvauk- set ja päivärahat verohallituksen ohjeissa mainittujen verottomien enimmäismäärien mukaisina.
Jos johtajan tehtävä edellyttää normaalia laajempaa matkustamista, johtajan on syytä harkita, miten va-
8
paa-aikana tapahtuva matkustaminen tulee sopimuk- sessa huomioitua ja miten asiasta itselle aiheutuva ylimääräinen rasitus on mahdollista tasapainottaa.
16. Edustaminen
SOPIMUSMALLIN MUKAAN johtajalla on oikeus korvauk- seen maksamistaan edustuskuluista. Epäselvyyksien välttämiseksi on suositeltavaa sopia työnantajan kanssa esimerkiksi tietyn suuruinen edustusbudjetti.
17. Salassapitovelvollisuus
SALASSAPITOVELVOITTEEN ALAINEN tieto on määriteltä- vä mahdollisimman tarkasti tai ainakin on määritel- tävä, mitkä asiat eivät kuulu salassapitovelvoitteen piiriin. Salassapitovelvollisuutta ei voida ulottaa koskemaan johtajan ammattitaitoa tai kokemusta. Salassapitovelvollisuuden kesto tulee myös määrit- tää, suositeltava aika on maksimissaan kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä lukien.
Johtajasopimusmalli
Työsopimuslain 3 luvun 4 §:n mukainen salassa- pitovelvollisuus koskee vain työsuhteen voimassa- oloaikaa. Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsopimuksen voimassaolon aikana ilmaista muille eikä itse käyttää hyödykseen työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia. Liike- tai ammattisalaisuuden ilmaisemisesta ja väärinkäyttämisestä on säädetty rangaistus rikoslaissa.
Johtajasopimuksella halutaan usein varmistaa lii- kesalaisuuksien salassapito johtajan osalta. Liikesalai- suuskielto on kuitenkin syytä myös johtajasopimuk- sen osalta rajoittaa sopimussuhteen kestoon eikä siten ole suositeltavaa tarpeettomasti sitouttaa tai sitoutua salassapitovelvoitteeseen ainakaan pitkäksi aikaa sopimussuhteen päättymisen jälkeen. Kohtuul- linen aika voi vaihdella 6–24 kuukauden välillä.
Salassapitovelvollisuuden rikkomisen seuraamuk- sena voi olla vahingonkorvaus tai erikseen sovittu sopimussakko. Sopimussakkoon tulee suhtautua äärimmäisen varauksellisesti, sillä sopimussakko ei edellytä aiheutunutta vahinkoa, vaan maksuvelvoite syntyy jo pelkästä sopimusrikkomuksesta.
Korvausvastuun osalta on tärkeää sopia kohtuul- lisesta korvauksen/sakon enimmäismäärästä.
Eräitä erityiskysymyksiä
LIIKESALAISUUDEN ILMAISEMINEN voi olla rangaistava teko sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi- minnassa annetun lain mukaan. Menettely voi tulla rangaistavaksi myös rikoslain mukaan.
Yrityssalaisuuden rikkominen
RIKOSLAIN 30 luvussa säännellään yrityssalaisuuden rikkomisesta työsuhteen aikana. Sen mukaan johtaja
voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen, jos hän hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoit- taakseen oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai käyttää hyväkseen sitä. Vaikka nämä säädökset koskevat lähtökohtaisesti työsuh- teen voimassaoloaikaa, johtajan on syytä olla varo- vainen perustaessaan kilpailevaa yritystä tai siirtyes- sään kilpailijan palvelukseen. Johtajan on syytä varoa, että hän ei tee kilpailevia tekoja, kuten markkinointia, asiakkaiden hankintaa tai muuta työtä vielä ollessaan työsuhteessa. Rikoslain 30 luvun 5 §:n mukaan yritys- salaisuuden rikkomisen kriminalisointi on voimassa kaksi vuotta toimisuhteen päättymisestä. Yrityssalai- suuden rikkomisen yritys on rangaistavaa.
18. Kilpailunrajoitus
TYÖSOPIMUSLAIN 3 luvun 5 §:n mukaan työnantaja ja johtaja voivat tehdä kilpailukieltosopimuksen, joka rajoittaa tietyn ajan johtajan oikeutta siirtyä kilpaile- van työnantajan palvelukseen tai perustamasta omaa kilpailevaa yritystä työsuhteen päätyttyä. Kilpailu- kiellon edellytyksenä on aina, että työnantajalla on ollut erityisen painava syy kilpailukiellon tekemiselle. Työsopimuslaissa säädetty rajoitus liittyen kilpai- lukiellon pituuteen (6 kk ilman erillistä korvausta ja 12 kk, jos sovittu erillinen korvaus) ja sopimusrikko- muksista sovittuun sopimussakon (max. 6 kk:n palk- kaa vastaava määrä) määrään eivät kuitenkaan koske työaikalain soveltamispiirin ulkopuolisia johtajia.
Työnantajalla voi olla intressi kieltää kilpaileva toiminta myös työsuhteen päätyttyä. Kiellon ei tule kuitenkaan kohtuuttomasti, ajallisesti tai sisällölli- sesti tai alueellisesti rajoittaa johtajan toimintava- pautta. Kilpailukiellon sisältö tulee aina määritellä mahdollisimman yksityiskohtaisesti: mitä kilpaileval- la toiminnalla tarkoitetaan, kuka on kilpailija, mitkä ovat maantieteelliset rajaukset jne.
Kilpailu- ja rekrytointikiellon sekä salassapito- ehdon yhteydessä sovitaan usein sopimussakosta. Sopimussakon vaatiminen ei edellytä, että yhtiö pys- tyy osoittamaan vahingon määrän. Suositeltavampaa onkin, että osapuolet sopivat vahingonkorvausvel- vollisuudesta vahingonkorvauslain mukaan, jolloin vahinko tulee korvattavaksi aiheutetun vahingon mukaan. Vahingonkorvausvastuun osalta on suosi- teltavaa sopia vahingonkorvausvastuun ylärajasta.
Mikäli osapuolet sopivat sopimussakosta, ei yhtiö voi enää vaatia lisäksi korvausta vahingonkorvauslain (VahL) nojalla. Mikäli sopimussakosta ei ole sovittu, sovelletaan vahingonkorvauslakia.
Mikäli johtajan palkka koostuu myös muuttuvasta palkanosasta esimerkiksi bonus tai muu tulospalk-
9
kio, on sopimussakko suositeltavaa sitoa kiinteään kuukausipalkkaan.
On syytä muistaa, että sopimussuhde yhtiöön on voimassa vielä irtisanomisaikana, vaikka jostain
syystä työntekovelvoitetta ei enää olisikaan. Samoin vuosiloman aikana työsuhde ja sen myötä edellä mainittu kilpailua rajoittavat säännöt ja lojaliteetti- velvoite ovat voimassa.
Kilpailukiellon ja salassapitoehdon osalta on suositeltavaa tutustua YTN:n lakiryhmän laatimaan oppaaseen ”Työsuhteeseen liittyvät kilpailunrajoi- tukset ja salassapito”.
19. Sivutoimet
SIVUTOIMEN PITÄMISEEN saatu lupa tai lupa nykyisiin sivu- tai luottamustoimiin on syytä kirjata johtajaso- pimukseen.
20. Koulutus
Johtajasopimusmalli
JOHTAJASOPIMUKSESSA VOIDAAN sopia työnantajan järjestämästä koulutuksesta sekä siitä, missä määrin johtajalla on oikeus osallistua työnantajan ulkopuo- liseen koulutukseen työnantajan kustannuksella ja täydellä palkalla.
Mikäli johtaja haluaa osallistua tavanomaista laajempaan koulutukseen, on asiasta hyvä sopia kir- jallisesti työnantajan kanssa ennen koulutusta.
21. Työsuhdekeksinnöt/tekijänoikeus
MIKÄLI JOHTAJA luo työnantajan palveluksessa ol- lessaan keksinnön, joka on patentoitavissa, syntyy yhtiölle useimmissa tapauksissa oikeus keksintöön. Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin määrittelee, mitkä oikeudet yhtiö voi kulloinkin ottaa keksintöön.
Johtajasopimuksessa voidaan täsmentää myös keksinnöstä maksettavan korvauksen perusteet. Kun työsuhdekeksintö on tehty tai sitä ollaan tekemässä, on syytä tarkoin laista selvittää, miten ja koska yrityk- sen on ilmoitettava keksijälle keksinnön käyttöönot- tamisesta, kuinka korvauksen maksaminen on syytä järjestää ja kuinka patenttiasiat hoidetaan.
Tekijänoikeus
TEKIJÄNOIKEUS SYNTYY aina alun perin sille, joka luo teoksen. Työnantaja saa lähtökohtaisesti työntekijän- sä luomaan teokseen normaalin toimintansa edellyt- tämän käyttöoikeuden. Tapauskohtaisesti joudutaan arvioimaan, voidaanko tekijänoikeuksien laajemmin katsoa siirtyneen työnantajalle. Arvioinnissa kiinnite- tään huomiota työsuhteen tarkoitukseen ja työtehtä- vien sisältöön, teoksen tavanomaiseen käyttötapaan työnantajan toimialalla ja alan yleiseen käytäntöön.
Työsuhdetekijänoikeudellisten säännösten ja oikeusperiaatteiden soveltamisedellytyksenä on, että teokset on tehty työsuhteessa.
22. Johtajasopimuksen päättyminen
IRTISANOMISAJAN PITUUDESTA on mahdollista sopia vapaasti työsopimuslain määrittämissä rajoissa. So- pimusmallissa on irtisanomisajat jätetty osapuolten sovittaviksi. Toisinaan irtisanomisajat poikkeavat toisistaan sen mukaan, toteuttaako irtisanomi-
sen yritys vai toimitusjohtaja. Tavallista on, että työnantajan irtisanoessa johtajan kanssa solmitun sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, kun johtajan irtisanoutuessa irtisanomisaika on enintään kolme kuukautta.
Johtajasopimuksen purkaminen
TYÖNANTAJA JA johtaja voivat purkaa johtajasopimuk- sen työsopimuslaissa säädetyillä purkuperusteilla.
Muut tilanteet
JOHTAJASOPIMUS VOIDAAN tehdä perustellusta syystä myös määräaikaisena. Määräaikainen johtajasopimus on irtisanottavissa kesken sopimuskauden vain, jos irtisanomismahdollisuudesta on erikseen sovittu. Jos toinen osapuoli oleellisesti rikkoo johtajasopimusta, myös määräaikainen johtajasopimus on purettavissa työsopimuslain mukaisilla perusteilla.
23. Erokorvaus
PÄÄSÄÄNTÖISESTI JOHTAJASOPIMUKSISSA sovitaan, että
työnantaja sitoutuu maksamaan johtajalle tietyn ra- hamäärän suuruisen erokorvauksen irtisanomisajan palkan lisäksi. Erokorvauksen suuruudesta on mah- dollista sopia vapaasti. Käytännössä se on vaihdellut kolmen kuukauden palkasta yhden vuoden palkkaa vastaavaan korvaukseen.
Mikäli johtajan palkka sisältää muuttuvia pal- kanosia ja erokorvauksen osalta viitataan johtajan sopimussuhteen aikana saamaan palkkaan, on syytä sopia, että muuttuvat palkanosat huomioi- daan erokorvausta määriteltäessä. On suositeltavaa tutustua myös Korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2006:42, jossa työsuhdeoptioista saatu tulo huomioitiin palkkana määrättäessä korvausta työsopimuksen työsuhteen perusteettomasta päät- tämisestä.
Sopimukseen voidaan kirjata, että johtajan kuollessa työnantaja maksaa oikeudenomistajille ir- tisanomisajan palkkaa vastaavan määrän, jolloin on myös otettava huomioon mahdolliset luontoisedut, tantieemit jne. Jos lisäksi johtajalta jää leski ja/tai alaikäisiä lapsia, voi yritys sopimuksella sitoutua
10
maksamaan näille irtisanomisajan palkan lisäksi esimerkiksi erokorvausta vastaavan määrän.
Verotussyistä johtajalle saattaa olla tarpeellista/ edullista siirtää erokorvauksen maksaminen seu- raavalle verovuodelle, joten tähän on hyvä varautua sopimuksessa.
Vaikutukset työttömyysturvaan
ENNEN JOHTAJASOPIMUKSEN irtisanomista on syytä selvittää työttömyysturva. Mikäli johtaja itse irtisanoo sopimuksen ilman pätevää syytä tai on menettelyllään aiheuttanut johtajasopimuksen päättymisen, voidaan johtajalle asettaa kolmen kuukauden karenssi ennen kuin hän on päivära- haan oikeutettu. Tulkinnat voivat vaihdella riippuen työ- ja elinkeinotoimistosta ja jokaisen tapauksen yksityiskohdista.
Työttömyysturvalain mukaan johtajalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan siltä ajalta, jolta hän saa erokorvausta.
Johtajasopimusmalli
On kuitenkin tärkeää ilmoittautua työ- ja elinkei- notoimistoon heti toimisuhteen päättyessä, ensim- mäisenä työttömyyspäivänä työttömyyspäivärahan varmistamiseksi.
24. Erimielisyyksien ratkaiseminen
ERIMIELISYYDET ON pyrittävä ensisijaisesti ratkaise- maan johtajan ja työnantajan välisin neuvotteluin. Oman liittosi lakimiehet auttavat neuvotteluissa.
Jos riita ei ratkea neuvotteluissa, johtaja voi saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällöin jäsenen käytettävissä on useimmiten liiton oikeus-
turvavakuutus. Oikeudenkäyntiprosessia ei kuiten- kaan tule käynnistää ennen liiton lakimiehen kanssa käytyjä neuvotteluja.
Johtajan kannalta järkevintä on sopia, että mah- dolliset erimielisyydet johtajasopimuksen tulkin- nasta tai päättämisestä ratkaistaan normaalissa alioikeusmenettelyssä eli käräjäoikeudessa.
Jos kuitenkin päädytään siihen, että erimielisyy- det ratkaistaan välimiesmenettelyssä, tulee sopia yksimiehisestä välimiesmenettelystä sekä siitä, että yhtiö maksaa välimiesmenettelystä aiheutu- vat kulut. Liittojen oikeusturvavakuutukset eivät pääsääntöisesti kata välimiehen kuluja, jotka voivat olla merkittävät.
Välimiesmenettelystä sopimisen yhteydessä on syytä muistaa se, että välitystuomiosta ei ole vali- tusoikeutta.
25. Muut määräykset
SOPIMUKSEN ”MUUT määräykset” -kohdassa on käy- tännön menettelynormeja, joita ei lähtökohtaisesti suositella muutettaviksi.
Mikäli johtajaan sovelletaan jonkin työehtoso- pimuksen ehtoja, tulee työehtosopimuksen nimi kirjata johtajasopimukseen.
26. Sopimuskappaleet
JOHTAJASOPIMUKSESSA TULISI olla maininta sen teko- paikasta ja päivämäärästä sekä osapuolten allekirjoi- tukset. Molemmille osapuolille on syytä tehdä omat kappaleensa.
11