Asuntotuotanto
Helsingin seudun MAL-sopimuksen seurantakatsaus
MAL-sopimussihteeristö 4.12.2019
Asuntotuotanto
Valmistuneet asunnot 2012-2019
loppuvuosi 2019* ja 2020* kuntien arvioita
18 241
17 769
16 725
14 775
12 956
18 000
16 000
Valmistuneita asuntoja, lkm
14 000
12 000
10 000
8 000
6 000
4 000
2 000
0
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019* 2020*
Helsingin seutu Tavoite Viiden vuoden keskiarvo (2017-2019 liukuva)
Sopimuskauden 2016-2019 aikana valmistuva asuntotuotanto
(loppuvuosi 2019* xxxxxxx xxxxx)
Koko kauden asuntotuotantotavoite 60 000 asuntoa ylittyy arvioiden mukaan n. 2 700 asunnolla. MAL-sopimuksen 2016-19
Arvio 2019*
18 241
50 000
60 000
asuntotuotantotavoite
Toteutunut 2016 12 956 | Toteutunut 2017 14 775 | Toteutunut 2018 16 725 | ||
0 10 000 20 000 30 000 40 000
Valmistuvien asuntojen määrä
Sopimuskauden asuntotuotantotavoitteen
toteutuminen kunnittain vuonna 2019
Helsinki
Espoo
Vantaa
0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000
Valmistuneet asunnot 2016 Valmistuneet asunnot 2017
Valmistuneet asunnot 2018 Valmistuneet 1.8.2019 mennessä
3 000
Arvio valmistuvat loppuvuosi 2019* Tavoite kausi 2016-2019
Matkaa koko kauden tavoitteeseen
* Vuoden 2019 loppuvuosi kuntien syyskuussa 2019 tekemä arvio
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
Loppuvuoden 2019 arvioitu tuotanto huomioiden koko sopimuskauden asuntotuotantotavoite ylittyy Vantaalla, Espoossa, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä.
Sopimuskauden asuntotuotantotavoitteen toteutuminen vuonna 2019
Valmistunut asuntotuotanto yhteensä | ||||
Valmistuneet asunnot 1.1.2016-1.8.2019 | 1.8.2019 toteutuma % koko kauden tavoitteesta | Valmistuvat asunnot 2016-2019* | 2016-2019* toteutuma % koko kauden tavoitteesta | |
Espoo | 12 582 | 105 % | 13 914 | 116 % |
Helsinki | 17 556 | 73 % | 20 586 | 86 % |
Kauniainen | 248 | 86 % | 295 | 102 % |
Vantaa | 12 861 | 134 % | 14 571 | 152 % |
PKS yhteensä | 43 247 | 94 % | 49 366 | 108 % |
Hyvinkää | 1 038 | 72 % | 1 229 | 85 % |
Järvenpää | 2 413 | 117 % | 2 792 | 135 % |
Kerava | 1 527 | 82 % | 1 831 | 98 % |
Kirkkonummi | 1 289 | 81 % | 1 513 | 96 % |
Mäntsälä | 485 | 63 % | 495 | 64 % |
Nurmijärvi | 1 852 | 117 % | 2 273 | 143 % |
Pornainen | 49 | 17 % | 49 | 17 % |
Sipoo | 1 124 | 71 % | 1 431 | 90 % |
Tuusula | 773 | 46 % | 905 | 54 % |
Vihti | 761 | 61 % | 790 | 63 % |
KUUMA yhteensä | 11 311 | 80 % | 13 308 | 94 % |
Helsingin seutu yhteensä | 54 558 | 91 % | 62 674 | 104 % |
* Vuoden 2019 loppuvuosi
kuntien syyskuussa 2019 tekemä arvio
Seudun asuntotuotanto 1.1.2016-1.8.2019 vastaa 91 % koko seurantakauden tavoitteesta.
Loppuvuonna 2019 valmistuvaksi arvioitu asuntotuotanto huomioiden toteutuma on 104 % seurantakauden tavoitteesta.
20 938
20 000
18 732
18 000
17 371
17 720
16 248
16 000
15 310
14 000
12 000
10 661
10 879
10 931
10 000
8 000
6 000
4 000
2 000
0
2012
2013
2014
2015
2016
2017
Tavoitetaso
2018
2019*
2020*
Helsingin seutu yhteensä
Alkanut tuotanto
(asuntojen lkm)
Alkanut ja alkava* tuotanto
PÄIVITÄ
Rakennusluvat
24 000
23 474
20 283
19 498
17 960
16 995
15 127
13 875
10 711
10 169
22 000
20 000
18 000
Myönnetyt rakennusluvat
(asuntojen lkm)
16 000
14 000
12 000
10 000
8 000
6 000
4 000
2 000
0
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019* 2020*
*Kuntien syyskuussa 2019 tekemä arvio vuosien 2019 ja 2020 asuntotuotannosta ja myönnettävistä rakennusluvista
Valmistuneet asunnot 2016-2019* hallintamuodoittain
*tilanne 1.8.2019 sekä seudun kuntien arvio koko vuoden toteutumasta. Arvio tehty syyskuussa 2019
15 %
1 %
7 %
54 %
Yhteensä
noin 62 700 asuntoa
23 %
ARA-vuokra pitkä korkotuki ARA lyhyt korkotuki Asumisoikeus
Vapaa-rahoitteiset vuokratalot** Vapaarahoitteinen omistus
** Sisältää valtion täytetakauksella rahoitetut vuokra- asunnot
Vuosien 2016-2019* asuntotuotannosta valtion tukeman tuotannon osuus on vajaa neljännes.
Vapaarahoitteisesta omistusasuntotuotannosta merkittävä osa päätyy vuokrakäyttöön.
Valmistunut ja valmistuva* valtion korkotukema asuntotuotanto
5 000
4 500
4 000
Asumisoikeustuotanto ARA, lyhyt korkotuki
ARA-vuokra, pitkä korkotuki ARA-tavoitetaso 2012-2015
Tuetun tuotannon tavoitetaso 2016-2019
40-vuotisen korkotuen tavoitetaso 2016-2019
* Vuoden 2019 loppuvuosi ja 2020 kuntien syyskuussa 2019 tekemä arvio
3 500
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
5 000
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019* 2020*
Alkanut ja alkava* valtion korkotukema asuntotuotanto
4 500
4 000
3 500
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
2012 2013 2014 2015 2016 2 017 2018 2019* 2020* 8
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen
Valmistunut ja valmistuva* valtion korkotukema (pitkä korkotuki) vuokra-asuntotuotanto kunnittain 2016-2019*
Helsinki
Espoo
Vantaa
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000
Valmistuneet asunnot 2016 Valmistuneet asunnot 2017
Valmistuneet asunnot 2018 Valmistuneet 1.8.2019
* Vuoden 2019 loppuvuosi kuntien syyskuussa 2019 tekemä arvio
Arvio valmistuvat loppuvuosi 2019 *
Tavoite koko kausi (pitkä korkotuki)
Matkaa kauden tavoitteeseen
450
400
350
300
250
200
150
100
50
0
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen
Valtion korkotukeman vuokra-asuntotuotannon tavoitteiden toteutuminen vuonna 2019
ARA-vuokra-asuntotuotanto (pitkä korkotuki) | ||||
Valmistuneet ARA-vuokra-asunnot (pitkä korkotuki) 1.1.2016-1.8.2019 | 1.8.2019 toteutuma % koko kauden tavoitteesta | Valmistuvat ARA-vuokra-asunnot (pitkä korkotuki) 2016-2019* | 2016-2019* toteutuma % koko kauden tavoitteesta | |
Espoo | 1 720 | 72 % | 1 779 | 74 % |
Helsinki | 3 484 | 73 % | 4 063 | 85 % |
Kauniainen | 0 | 0 % | 0 | 0 % |
Vantaa | 1 583 | 82 % | 1 583 | 82 % |
PKS yhteensä | 6 787 | 74 % | 7 425 | 81 % |
Hyvinkää | 284 | 197 % | 284 | 197 % |
Järvenpää | 315 | 153 % | 315 | 153 % |
Kerava | 114 | 61 % | 170 | 91 % |
Kirkkonummi | 203 | 128 % | 203 | 128 % |
Mäntsälä | 139 | 181 % | 139 | 181 % |
Nurmijärvi | 157 | 99 % | 316 | 200 % |
Pornainen | 0 | 0 % | 0 | 0 % |
Sipoo | 331 | 209 % | 426 | 270 % |
Tuusula | 183 | 109 % | 207 | 123 % |
Vihti | 63 | 50 % | 63 | 50 % |
KUUMA yhteensä | 1 789 | 127 % | 2 123 | 151 % |
Helsingin seutu yht | 8 576 | 81 % | 9 548 | 90 % |
* Vuoden 2019 loppuvuosi
kuntien syyskuussa 2019 tekemä arvio
Seudun ARA-vuokra-asuntotuotanto 1.1.2016-1.8.2019 on 81 % koko seurantakauden tavoitteesta.
Loppuvuonna 2019 valmistuvaksi arvioitu tuotanto huomioiden
toteutuma on 90 % seurantakauden tavoitteesta.
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen
Valtion tukeman asuntotuotannon tavoitteiden toteutuminen vuonna 2019
Valtion tukema asuntotuotanto yhteensä (ARA-vuokra-asunnot eli pitkä korkotuki, lyhyt korkotuki & asumisoikeus) | ||||||
Valmistunut tuettu asuntotuotanto 1.1.2016-1.8.2019 YHTEENSÄ | 1.8.2019 toteutuma % koko kauden tavoitteesta | Valmistuvat lyhyen korkotuen asunnot 2016-2019* | Valmistuvat ASO-asunnot 2016-2019* | Valmistuva tuettu asuntotuotanto 2016-2019* YHTEENSÄ | 2016-2019* toteutuma % koko kauden tavoitteesta | |
Espoo | 2 276 | 63 % | 57 | 547 | 2 383 | 66 % |
Helsinki | 5 337 | 74 % | 67 | 2 182 | 6 312 | 88 % |
Kauniainen | 0 | 0 % | 0 | 0 | 0 | 0 % |
Vantaa | 2 760 | 96 % | 392 | 1 038 | 3 013 | 105 % |
PKS yhteensä | 10 373 | 75 % | 516 | 3 767 | 11 708 | 85 % |
Hyvinkää | 352 | 122 % | 0 | 172 | 456 | 158 % |
Järvenpää | 383 | 93 % | 0 | 68 | 383 | 93 % |
Kerava | 225 | 60 % | 0 | 111 | 281 | 75 % |
Kirkkonummi | 263 | 83 % | 25 | 35 | 263 | 83 % |
Mäntsälä | 139 | 90 % | 0 | 0 | 139 | 90 % |
Nurmijärvi | 219 | 69 % | 62 | 0 | 378 | 119 % |
Pornainen | 0 | 0 % | 0 | 0 | 0 | 0 % |
Sipoo | 366 | 115 % | 0 | 35 | 461 | 145 % |
Tuusula | 230 | 68 % | 25 | 47 | 279 | 83 % |
Vihti | 63 | 25 % | 0 | 0 | 63 | 25 % |
KUUMA yhteensä | 2 240 | 79 % | 112 | 468 | 2 703 | 96 % |
Helsingin seutu yht. | 12 613 | 76 % | 628 | 4 235 | 14 411 | 87 % |
* Vuoden 2019 loppuvuosi
kuntien syyskuussa 2019 tekemä arvio
Seudulle 1.1.2016-1.8.2019 valmistunut valtion tukema korkotukivuokra- ja asumisoikeusasuntotuotanto on
76 % koko seurantakauden tavoitteesta.
Loppuvuonna 2019 valmistuvaksi arvioitu tuotanto huomioiden koko kauden toteutuma on
87 % seurantakauden tavoitteesta.
Asemakaavoitus asumiseen ja pääkaupunkiseudun asemakaavavaranto
Asemakaavoitus asumiseen
Hyväksytty ja voimaan tullut uusi asumiseen
asemakaavoitettu kerrosala, 2019 arvio*
1 800 000
1 600 000
1 400 000
1 200 000
1 000 000
800 000
600 000
400 000
200 000
0
Hyväksytyt Voimaan tulleet
Tavoitetaso 2012-2015 Tavoitetaso 2016-2019
Uutta asuinkerrosalaa hyväksyttiin alkuvuonna puolet koko vuoden tavoitteesta. Kuntien syyskuussa 2019 tekemän arvion mukaan koko vuonna hyväksyttävän uuden asuinkerrosalan määrä tulee olemaan lähes vuositavoitteen mukainen. Vuoden 2019 arvio huomioiden koko sopimuskauden tavoitteesta toteutuu 97 %, 5,92 milj. k-m2. Tällöin tavoitteesta jäätäisiin noin 0,2 milj. k-m2.
Asemakaavoitus asumiseen
Hyväksytty asumiseen asemakaavoitettu uusi kerrosala suhteessa koko sopimuskauden tavoitteeseen
1.8.2019 mennessä hyväksytty kerrosala on 85 % koko sopimuskauden tavoitteesta.
Helsinki
Vantaa
Espoo
0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000
Hyväksytty 2016
Hyväksytty 1.8.2019
Hyväksytty 2017
Hyväksyttävät loppuvuosi
Hyväksytty 2018
Tavoite kausi 2016-2019
* Vuoden 2019 loppuvuosi kuntien syyskuussa 2019 tekemä arvio
450 000
400 000
350 000
300 000
250 000
200 000
150 000
100 000
50 000
0
Asemakaavoitus asumiseen
Voimaan tullut asumiseen asemakaavoitettu uusi kerrosala suhteessa koko sopimuskauden tavoitteeseen
1.8.2019 mennessä voimaan tullut kerrosala on 87 % koko sopimuskauden tavoitteesta.
Helsinki Vantaa
Espoo
0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000
Voimaan tullut 2016 Voimaan tullut 2017
Voimaan tullut 2018 Voimaan tullut 1.1.2019-1.8.2019
Tavoite kausi 2016-2019
450 000
400 000
350 000
300 000
250 000
200 000
150 000
100 000
50 000
0
Asemakaavoitustavoitteiden toteutuminen
sopimuskaudella 2016-2019
Hyväksytyn kerrosalan toteutumat 1.1.2016-1.8.2019 ja arvio koko sopimuskaudelle 2016-2019
* Vuosi 2019 on kuntien syyskuussa 2019 tekemä arvio
Kuntakohtaiset erot kaavoitustavoitteen saavuttamisen suhteen ovat suuria. Vuoden 2019 toteutuma voi muuttua arvioiduista lukemista.
Aiesopimuskaudella 2012-2015 Helsingin seudulla hyväksytyn uuden asuinkerrosalan määrä oli 5 miljoonaa kerrosneliömetriä.
Asumisen asemakaavavaranto
pääkaupunkiseudulla
• Pääkaupunkiseudulla asumisen asemakaavavaranto oli elokuussa 2019 noin 7,8 miljoonaa kerrosneliömetriä.
• Kerrostalovarantoa oli noin 4 miljoonaa kerrosneliömetriä ja pientalovarantoa 3,8 miljoonaa kerrosneliömetriä.
• Edeltävään vuodenvaihteeseen verrattuna Helsingin kerrostalovaranto kasvoi selvästi, minkä seurauksena asumisen varanto pääkaupunkiseudulla kasvoi 0,17 miljoonaa kerrosneliömetriä.
• Espoossa ja Vantaalla asumisen varannossa ei tapahtunut merkittävää muutosta.
• Pientalovaranto säilyi tammi-elokuussa 2019 lähes ennallaan.
• LÄHDE: SeutuRAMAVA –aineisto II/2019, joka kuvaa tilannetta elokuussa 2019
Liikenteen infrastruktuuri
Liikenneinfrastruktuuri
Raide-Jokerin ja Klaukkalan ohikulkutie Mt 132:n rakentaminen käynnissä.
• Raide-Jokeri toteutetaan allianssimallilla. Kehitysvaiheen allianssi aloitti toimintansa vuoden 2017 lopussa. Rakentaminen alkoi kesäkuussa 2019 ja tavoitteena on, että Raide-Jokerin liikennöinti alkaisi kesäkuussa 2024. Hankkeen vaatimista puunkaadoista Patterimäessä on valitettu. Korkein hallinto-oikeus asetti puunkaadoille toimenpidekiellon heinäkuussa.
• Klaukkalan ohikulkutie Mt 132 -hankkeen rakentaminen alkoi helmikuussa 2019 ja tie valmistunee syksyllä 2021.
• Pisara-radan ratasuunnitelma valmistui 2017. MAL 2019 - suunnittelun yhteydessä on muodostettu kokonaiskuva ja vaiheistettu toimenpidepolku Helsinki–Pasila-välin rautatiejärjestelmän kehittämiseen. Pisara-radan liikenteellinen toimenpideselvitys (Pisara+) valmistui keväällä 2019.
KUHA-toteutusohjelman seuranta
Vuosien 2017–2019 KUHA-
ohjelma on toteutumassa pääpiirteittäin
• KUHA-ohjelma hyväksyttiin 9.12.2016 ja päivitettiin 11.1.2019
lisäämällä ohjelmaan Jorvaksen liikennepaikan parantaminen.
• KUHA-ohjelman suuruus on sopimuksessa 30 M€. Osittaisella yliohjelmoinnilla on varauduttu mm. markkina- ja suunnittelumuutoksiin. Valtion kustannusosuus on kuitenkin enintään 15 miljoonaa euroa.
• Toteuttamisohjelman 17 hankkeen yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 39 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on noin 21 miljoonaa euroa ja kuntien noin 18 miljoonaa euroa.
• Valtion kustannuksista 9,5 miljoonaa euroa kohdistuu KUUMA- kuntiin ja 10,5 miljoonaa euroa pääkaupunkiseudulle.
Kustannusten jakautuminen
(v. 2016 ohjelmoinnin mukaan)
Valtion rahoituksen
kohdentuminen
(v. 2016 ohjelmoinnin mukaan)
Kunnat
43 %
(15 milj. eur)
Valtio
57 %
(20 milj. eur)
KUUMA-
seutu
48 %
(9,5 milj. eur)
Pää-
kaupunki- seutu 52 %
(10,5 milj. eur)
KUHA-toteutusohjelma ja kunnallistekniikan avustukset
Pienillä kustannustehokkailla hankkeilla (KUHA) edistetään muun muassa kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä liityntäpysäköinnin edellytyksiä seudun eri osissa. ARA:n myöntämät kunnallistekniikan avustukset kohdistuvat ensisijaisille kohdealueille.
21
Liikennepalvelut
• Kuntien rahoitus joukkoliikenteessä on edelleen merkittävä (operointikustan-
nukset n. 250 M€ / vuosi ja lisäksi joukkoliikenneinfrastruktuuriin panostukset).
• HSL-alueella tehtiin elokuun 2019 loppuun mennessä 255,8 miljoonaa nousua joukkoliikennevälineeseen, eli 2,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Ennuste vuodelle 2019 on 396 miljoonaa nousua.
o HSL:n lipunmyynti vuoden alusta elokuun loppuun mennessä oli 253 M€.
o Tammi–elokuussa 2019 mobiililippuja on myyty yli 70 M€.
o Uudet vyöhykkeet astuivat voimaan 27.4.2019. AB-lippujen osuus on 64
% kaikista lipuista (31.7.2019 tilanne).
• Merkittäviä palvelutasoon vaikuttavia tekijöitä:
o Hämeentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi alkoi vuoden 2019 alussa.
o Uudet runkolinjat 500 ja 510 aloittivat liikennöinnin 12.8.2019.
o Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelmat tulivat voimaan syysliikenteen 2019 alusta 12.8.2019. Tuusulan ja Keravan linjoilla liikennöi kymmenen täyssähköbussia.
o Tapiolan bussiterminaali otettiin käyttöön maaliskuussa 2019.
o Leppävaaran bussiterminaaliin toteutetaan latausmahdollisuus 25 sähköbussille syksyn 2019 aikana.
o HSL aloitti syyskuussa 2019 yhteistyössä IdeaLab-kilpailun toisen voittajan XxxXxxxx kanssa uuden kutsukyytipalvelun kokeilun, joka perustuu matkojen yhdistelyyn. Itäisessä Espoossa toimivan palvelun tarkoituksena on tarjota uusia liikkumisen ratkaisuja etenkin matkaketjujen ensimmäisille ja viimeisille osuuksille. Palvelu toimii sitä varten tehdyllä mobiilisovelluksella.
o Pasilan uusittu asema aukesi 17.10.2019.
• Ensimmäisiä uuden tyyppisiä liikennepalveluja on tullut markkinoille.
• Valtio on varannut kävelyn ja pyöräilyn investointiavustustukeen 3,5 M€ v. 2019
• Merkittäviä palvelutasoon vaikuttavia tekijöitä:
o Vantaan kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön kesäkuussa 2019. Järjestelmä on eri kuin Espoossa ja Helsingissä toimiva ja siihen kuuluu Tikkurilan ja Aviapoliksen sekä Myyrmäen ja Martinlaakson alueella yhteensä 1 000 kaupunkipyörää ja 100 pyöräasemaa. Molempiin palveluihin voi rekisteröityä osoitteessa xxxxxxxxxxxxxx.xxx.xx
o Helsingin ja Espoon kaupunkipyörien kausikäyttäjiä on kesällä 2019 ollut runsaat 61 000. Kaupunkipyöräasemia on Helsingissä 238 ja Espoossa 107 asemaa. Kaupungeilla oli saman toimittajan pyöriä yhteensä 3430 kappaletta ja sopimuskausi kattaa pyöräilykaudet 2018–2025.
o HSL:n potkulautapilotti on ollut käynnissä Vuosaaressa. Kausi alkoi toukokuussa ja päättyy lokakuussa. Pilottiin kuuluu 28 asemaa ja noin 300 potkulautaa, joista puolet on tavallisia potkittavia lautoja ja puolet sähköllä kulkevia.
o Helsingin kantakaupungissa aloitti keväällä 2019 useita markkinatoimijoiden asemattomia potkulautapalveluja.
Kestävien kulkumuotojen palvelutason kehitys
Kestävien kulkutapojen palvelutaso, Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikennetoimet
• Koko Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen määräraha vuodelle 2019 on 5,2 miljoonaa euroa. Se käytetään joukkoliikenteen yhteishankintoihin kuntien ja osin HSL:n kanssa sekä kuntien valtionavustuksiin.
• Helsingin seudulla ELY-keskuksen toimivalta-alueeseen kuuluvat Vihti, Nurmijärvi, Järvenpää, Mäntsälä ja Pornainen.
• Tuusulan osalta joukkoliikenne oli osin ELYn tilaamaa vielä elokuuhun 2019 saakka. Suunnittelu- ja hankintavastuu on nyt kokonaisuudessaan siirtynyt HSL:lle.
• Linjakokeilu Xxxxxx Xxxxxxxx ja Espoon Leppävaaran välillä jatkuu, samoin kuin kokeiluna lisätyt Vihti–Helsinki -välin ilta- ja viikonloppuliikenteet.
• Nurmijärven joukkoliikenteen uusi alueellinen käyttöoikeussopimus on ollut käynnissä vuoden alusta. Sopimus on tuonut muutoksia aikatauluihin, reitteihin, lippuihin sekä ajokaluston laatuun. Erityisesti välin Klaukkala–Helsinki matkustajamäärät ovat kasvaneet selvästi.
• Joukkoliikennepalveluja tarjoavat Helsingin seudulla monet julkiset ja markkinaehtoiset toimijat, joilla on omia lippujärjestelmiään. Lipunmyyntirajapinnat on avattu eri toimijoiden taholta, mutta rajapintojen avaaminen ei itsessään palvele kuin yksittäisten kertalippumatkustajien arkea, eikä näitä palveluita ole vielä laajamittaisesti syntynyt. Xxxxxxxxx on edelleen säännöllisen työmatka-/opiskeluliikenteen lippujen monimuotoisuus, joissa asiakkailla on pahimmillaan oma kausilippu jokaisen eri toimijan liikenteisiin. Lipputuotteet saattavat myös erota sekä hinnaltaan että kelposuudeltaa jopa samalla reitillä. Lisäksi asiakas ei voi varmasti etsiä yhdestä paikkaa kaikkia tarjolla olevia lippuja tai niiden kelpoisuuksia. Lippujärjestelmien moninaisuus on omiaan vähentämään joukkoliikenteen houkuttelevuutta.
• Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti 21.10.2019, että kaupunki liittyy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäseneksi 1.1.2022 lähtien ja hyväksyy osaltaan HSL:n perussopimuksen, mikäli jäsenyys tuo merkittävän parannuksen Järvenpään ja Helsingin välillä liikennöiviin junavuoroihin.
Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma
Liityntäpysäköintiä ei ole onnistuttu MAL-
sopimuksella edistämään
• Helsingin seudun liityntäpysäköinnin toimenpideohjelmatyössä (8/2017 HSL) päivitettiin liityntäpysäköintialueiden seudullisuusluokitukset sekä seudullisesti merkittävien alueiden tavoitepaikkamäärät vuoteen 2025.
o Seudullisesti merkittäville alueille on suunnitteilla n. 2 900 ap ja noin 4 300 pp. Lisäksi HLJ 2015 tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin seudullisesti merkittäville alueille n. 900 ap ja 2400 pp lisää.
o MAL-sopimuksen liityntäpysäköinnin kustannusjakoperiaatteen mukaisesti seudun kunnat ja valtio rahoittavat liityntäpysäköinti-investointeja yhdessä.
o Useat kunnat ovat käynnistäneet neuvotteluja LIIPY kohteiden (mm. Kalasatama ja Kerava) kustannusten jaosta sopimiseksi. Valtion rahoitusta ei ole onnistuttu hankkeille löytämään, joten kustannus ja vastuujako on jäänyt toteutumatta.
• Liikennepalvelulain 3. vaiheen mukaan, joka tuli voimaan 1.4.2019, on julkisen liikenteen liityntäpysäköintiä tarjoavan yrityksen tai yhteisön tarjottava liityntäpysäköintiä tasapuolisin ehdoin kaikkien liikkumis- ja yhdistämispalvelun tarjoajien asiakkaille. Traficom on laatinut ohjeluonnoksen lain soveltamiseksi.
• HSL:n mobiililiput ovat tulossa liityntäpysäköinnissä hyödynnettäväksi vuoden 2019 loppuun mennessä. Saman QR- lukijalaitteen avulla luetaan myös muiden liikkumis- tai yhdistämispalvelujen kautta ostetut HSL-mobiililiput.
Tiemaksuja on tarkasteltu
• 6.6.2019 julkaistussa Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelmassa on kirjattu, että Suomeen ”säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton.”
• Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelmassa tiemaksut ovat mukana yhtenä merkittävänä ja tehokkaana keinona vähentää ajoneuvoliikenteen päästöjä. Suunnitelmassa esitetään, että valtio valmistelee tiemaksujen käyttöön ottamisen mahdollistavaa lainsäädäntöä, ja että seutu ja valtio yhdessä suunnittelevat ja arvioivat Helsingin seudulle toteuttamiskelpoista tieliikenteen hinnoittelujärjestelmää, joka on riittävän tehokas/vaikuttava päästövähennysten kannalta. Liikenteen hinnoittelun osalta selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja vaadittava lainsäädäntö laaditaan ensin ja päätökset seudulla tehdään näiden jälkeen.
• MAL 2019 -jatkotyönä käynnistetään tiemaksujärjestelmän iteroiva suunnittelu ja vaikutusten arviointi.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusta neuvotellaan kuntien ja valtion kesken
• Seudullinen MAL 2019 -suunnitelma valmistui ja se hyväksyttiin keväällä 2019 seuraavissa luottamushenkilöelimissä:
• HSL:n hallitus hyväksyi suunnitelman 26.3.2019
• Helsingin seudun yhteistyökokous HSYK hyväksyi suunnitelman 28.3.2019
• KUUMA-johtokunta hyväksyi suunnitelman osaltaan 23.5.2019
• Suunnitelma on kesän ja alkusyksyn 2019 aikana käsitelty lähes kaikissa seudun kunnissa.
• Lisäksi on käynnistetty tai käynnistetään seuraavat MAL 2019 -jatkotyöt:
• Uudistavan lisärakentamisen vaikutukset
• Myönteisen erityiskohtelun ohjelma
• Tiemaksujärjestelmän iteroiva suunnittelu ja
vaikutusten arviointi.
• Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelmassa (6.6.2019) on todettu, että metropolialueen ja suurten kaupunkien MAL-sopimuksia jatketaan, MAL-sopimusten kesto pidennetään 12 vuoteen ja sopimuksista tehdään rullaavia.
• MAL-sopimusta valmistellaan syksyn 2019 aikana valtion ja kuntien kesken.
• Asuntotuotanto- ja kaavoitustiedot: Helsingin seudun kunnat, HSY ja Uudenmaan liitto
• Asemakaavavarantotiedot: HSY:n SeutuRAMAVA II/2019
• Liikenteen tiedot: Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä HSL ja Uudenmaan ELY-keskus
MAL-sihteeristön puheenjohtaja, asuntoneuvos Xxxxx Xxxxxx, ympäristöministeriö